KUOPION KESKUSTAN KORTTELI 20
|
|
- Seppo Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 0 KUOPION KESKUSTAN KORTTELI 20 RAKENNUSHISTORIASELVITYS Ilmakuva idästä, Blom kartta Oy 2012 A R K K I T E H D I T O Y QVICK VEHREÄVESA ILMARINEN MITRUNEN P u i j o n k a t u 2 9 A, K U O P I O P u h
2 1 Perustietolomake, Piispantalo Kohteen nimi Piispantalo, Piispankatu 8 Arkkitehti Muut suunnittelijat Urakoitsijat Rakennuttaja Carl Ziegler Ei tiedossa Ei tiedossa piispa Robert V. Frosterus Suunnitteluajankohta 1854 Rakennusluvan myöntämisajankohta Rakennuksen käyttöönoton ajankohta 1856 Alkuperäinen käyttötarkoitus Rakennukseen ja käyttöön liittyvät muutokset Nykyinen käyttötarkoitus Omistus piispan virka asunto Piispan asuinrakennus muutettiin käsityökouluksi ja myöhemmin käsityökoulun ja rouvasväenyhdistyksen toimistotiloiksi Rakennuksessa sijaitsevat Kuopion Rouvasväenyhdistyksen ja Kuopion Muotoiluakatemian toimistot Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kaavatilanne Voimassa oleva asemakaava on vuodelta Kortteliin on käynnistetty kaavamuutossuunnittelu korttelin muuttamiseksi pääosin asuinkäyttöön Kohteen koko 534 brm 2 Kohteen rakennusoikeus, käytetty rakennusoikeus Suojelutilanne Millainen selvitys kohteessa tehty, mihin tarkoitukseen Työn tavoite, käytetty aika Mitä kohteessa on selvitetty, tutkittu ja inventoitu Koko korttelin rakennusoikeus on 8000 m 2, josta on käytetty 7372,0 m 2 Rakennus on suojeltu maakunta, yleis ja asemakaavassa merkinnällä sr 1 Rakennuksen rakennushistoria ja nykytila on selvitetty kaavamuutossuunnittelua varten Työn tavoite on koota rakennuksen vaiheet yhteiseen rakennushistoriaselvitykseen koulurakennusten kanssa. Selvitys tehty 1 6/2014 Rakennuksesta selvitetty rakennushistoria, tutkittu ja inventoitu nykytilanne
3 2 Perustietolomake, koulurakennukset Kohteen nimi Arkkitehti Muut suunnittelijat Kuopion Muotoiluakatemia, koulurakennukset Anna Liisa Mertaoja Nylund lvi: V. Julkunen sähkö: Dip.ins. Juhani Sarilava Urakoitsijat, päärakennus pääurakoitsija: Rakennusliike T. Tuovinen aliurakoitsija: Hankkija Rakennuttaja Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Suunnitteluajankohta Rakennusluvan myöntämisajankohta Rakennuksen käyttöönoton ajankohta Alkuperäinen käyttötarkoitus Rakennukseen ja käyttöön liittyvät muutokset Koulurakennus Päärakennusta on laajennettu myymälä päädyllä 1970, auditoriolla ja aulatilalla Asuntola rakennus on muutettu koulurakennukseksi 1982 Työpajarakennusta laajennettiin jalometallipajalla 1989 Nykyinen käyttötarkoitus Omistus Koulurakennus Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kaavatilanne Voimassa oleva asemakaava on vuodelta Kortteliin on käynnistetty kaavamuutossuunnittelu korttelin muuttamiseksi pääosin asuinkäyttöön Kohteen koko Rakennus 1: 3796 brm 2, rakennus 3: 3233 brm 2, rakennus 4: 1376 brm 2 Kohteen rakennusoikeus, käytetty rakennusoikeus Suojelutilanne Millainen selvitys kohteessa tehty, mihin tarkoitukseen Työn tavoite, käytetty aika Koko korttelin rakennusoikeus on 8000 m 2, josta on käytetty 7372,0 m 2 Rakennuksia ei ole suojeltu maakunta, yleis tai asemakaavassa Rakennusten rakennushistoria ja nykytila on selvitetty rakennushistoriaselvitystä varten Työn tavoite on selvittää rakennusten rakennushistoria ja se miten ne edustavat aikansa
4 3 arkkitehtuuria ja rakennustapaa kaavamuutossuunnittelun pohjaksi. Selvitys tehty 1 6/2014 Mitä kohteessa on selvitetty, tutkittu ja inventoitu Rakennuksesta selvitetty rakennushistoria, tutkittu ja inventoitu nykytilanne
5 4 Sisällys KUOPION KESKUSTAN KORTTELI RAKENNUSHISTORIASELVITYS... 0 Perustietolomake, Piispantalo... 1 Perustietolomake, koulurakennukset... 2 Aluksi... 6 Kuopion Rouvasväenyhdistys... 6 Kuopion käsityökoulu... 7 Johdanto... 9 Kuopion keskustan kortteli Kortteli ympäristöineen Maankäytön suunnittelu Maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat Kaavoitustilanne Alueen suojelustatus Piispantalo Suunnittelu ja rakennushistoria Käytön historia; merkittävät korjaukset ja käyttötarkoituksen muutokset Nykytilan kuvailu Arkkitehtuuri Rakenteet ja rakennusosat Julkisivut, ulkomateriaalit ja värit Sisämateriaalit ja värit Talotekniikka Koulurakennukset Suunnittelu ja rakennushistoria Rakennus 1, päärakennus Rakennus 4, Asuntola Laajennus ja muutosvaiheet Nykytila Arkkitehtuuri Rakenteet ja rakennusosat... 39
6 5 Ulkomateriaalit ja värit Sisämateriaalit ja värit Talotekniikka Yhteenveto Piispantalo Koulurakennukset Lähteet... 47
7 6 Aluksi Kuopion Rouvasväenyhdistys Yleiseurooppalainen talouselämä ja siitä johtuvat suhdannevaihtelut tulivat Suomeen 1800 luvulla. Liikenteen ja kansainvälisen kaupan lisääntyminen houkutteli työväkeä maaseudulta kaupunkeihin. Taloudellisten suhdanteiden heikentyessä tulokkailta loppui toimeentulo. Maaseudulta tullut työväki ei kuulunut ammattilaisten järjestöjen tai paikallisen seurakunnan tuen piiriin eivätkä he täyttäneet hätäavun kriteereitä. Juuri näiden muiden avustusjärjestöjen avun ulkopuolelle jäävien ihmisten auttamiseksi syntyivät rouvasväenyhdistykset. Rouvasväenyhdistysten toiminta ajatus oli yleiseurooppalainen ja tuli Itä Suomeen Viipurin kautta todennäköisimmin Saksasta. Länsisuomeen vaikutteita tuli myös Ruotsin kautta. Vähäosaisten auttaminen yleistyi myöhemmän herännäisyyden ja kansallisuusaatteen viritessä sivistyneistön parissa. Koska annettu raha apu auttoi vain tilapäisesti, yhdistyksissä mietittiin keinoja auttaa ihmisiä elättämään itseään ja perheitään pysyvästi luvulla kansan koulutus oli joko kirkollista tai oppikoulussa annettua. Kirkollinen koulutus oli suomenkielistä, mutta ei ammattiin tähtäävää. Oppikoulu oli ruotsinkielinen ja tähtäsi poikien yliopistokoulutukseen. Tyttöoppilaitosten oppilaille opetettiin mm. musiikkia, maalausta ja tanssia. Näistä taidoista ei rahvaalle ollut hyötyä. Jotta myös vähävaraiset tytöt saisivat kunnollista tietotaidollista koulutusta, perustivat valveutuneet säätyläisneidot Kuopiossa vuonna 1848 Arbetareklassens Flickskola i Kuopio Stad tyttökoulun alun perin arpajaisista saaduin varoin. Perustajajäsenet vastasivat myös koulun opetuksesta. Oppilaille opetettiin lukutaitoa, hyviä tapoja, työtä ja järjestystä. Vastaavia kouluja ja niiden toiminnasta vastaavia rouvasväen yhdistyksiä aloitti toimintansa 1800 luvun puolivälissä mm. Porvoossa, Kotkassa ja Helsingissä. Kuopiossa koulutoiminnan pyörittäminen ja Krimin sodan tuoma taloudellinen noususuhdanne viivyttivät rouvasväenyhdistyksen perustamista. Nousuaallon jälkeinen lamakausi sai parempiosaiset jälleen liikkeelle. Maaliskuun toisena päivänä 1860 kaupungin 49 säätyläisnaista kokoontui pohtimaan keinoja lastenhuollon järjestämiseksi. Tämä päivä on merkitty myös Kuopion Rouvasväenyhdistyksen perustamisajankohdaksi. Rouvasväenyhdistyksen säännöt vahvistettiin kuitenkin vasta Alkuvuosina yhdistyksen toiminta haki uomiaan ja jäsenistön vaihtuvuus oli voimakasta. Työn järjestäminen vähäosaisille onnistui vaihtelevasti ja käsityön jälki oli usein vaatimatonta. Toiminnasta ei ole tarkkoja tietoja ensimmäisiltä 20 vuodelta. Kaupunki alkoi vastata tyttökoulun toiminnasta vuodesta 1872 alkaen. Rouvasväenyhdistys etsi uusia toimintamuotoja tavoitteenaan edelleen kouluttaa vähäosaisia tyttöjä ja naisia. Jotta käsityötaito muodostuisi oikeaksi, vakituiseksi toimeentuloksi, perustettiin Kuopioon Rouvasväen Yhdistyksen Käsityökoulu vuonna 1884.
8 7 Kuopion käsityökoulu Ompelukuva 1930 luvulta, kuva: Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kuopion käsityökoulun oppilaina oli vapaaoppilaita, joiden opetuksen mahdollisti Anniskeluyhtiön 1) taloudellinen tuki. Varakkaammat oppilaat maksoivat koulutuksestaan. Koulussa opetettiin liinavaate ja pukuompelua sekä kankaankudontaa. Vuonna 1893 koululle vahvistettiin säännöt ja toiminta vakiintui. Koulu toimi ensin vuokratiloissa, mutta Rouvasväenyhdistys etsi koululle omaa taloa ja tarkoituksenmukaisia tiloja. Anniskeluyhtiö oli kartuttanut rakennusrahastoa, jolla käsityökoulu oli tarkoitus toteuttaa. Kun anniskeluyhtiö päätti lopettaa toimintansa 1892, tämä rahasto tuli realisoitavaksi. Piispa Frosteruksen perillisillä oli myytävänä Piispankadun ja Kuninkaankadun välinen kortteli 20 rakennuksineen ja Anniskeluyhtiön rahasto riitti tontin ostoon. Anniskeluyhtiö lahjoitti tontin rakennuksineen Rouvasväenyhdistykselle. Käsityökoulu aloitti omassa talossa syksyllä Samaan kortteliin sijoittuivat myöhemmin poikien puuseppäkoulu ja lastenkoti Käsityökoulusta tuli Kotiteollisuusoppilaitos ja vakinaisen valtionavun saaja koulun nimi muutettiin Kuopion Naiskotiteollisuuskouluksi koulutus vakiintui opistotasoiseksi ja sai nimen Kuopion koti ja taideteollisuusoppilaitos, KOTO. Vuonna 1991 opetusministeriö vahvisti oppilaitoksen nimeksi Kuopion käsi ja taideteollisuusakatemia. Samana vuonna aloitettiin ammattikorkeakoulukokeilu yhdessä Kuopion ja Walter Ahlströmin teknisten oppilaitosten sekä Kuopion ja Varkauden kauppaoppilaitosten kanssa. Elokuussa 2002 Kuopion Muotoiluakatemia nimeä kantava koulu siirtyi osaksi Savonia ammattikorkeakoulua, Savonian kuntayhtymän alaisuuteen. Rouvasväenyhdistys on tuottanut Muotoiluakatemialle opetuksen tukipalvelukokonaisuuden; hallinnon, tilat ja niiden ylläpidon, kirjaston, opiskelija ja lounaskahvilan. Yhdistys on vastannut myös Muotoiluakatemian opetustyöhön kuuluvasta palvelutoiminnasta sekä projekti ja hanketoiminnasta. 1. Olutpanimot ja viinatehtaat kuuluivat jokaisen vähänkin suuremman kaupungin kuvaan etenkin 1860 luvulta lähtien. Näin oli myös Joensuussa ja Kuopiossa. Kehitystä vauhditti vuonna 1866 voimaantullut lainsäädäntö, joka kielsi viinan kotipolton ja siirsi sen
9 tuotannon isommissa tehtaissa tapahtuvaksi. Alkoholijuomien teollinen valmistus ei välttämättä ollut kaikkien parhaaksi, sillä tuotteille oli paikoin kysyntää liiankin kanssa. Haittojen lievittämiseksi ja toisaalta myös niiden hyvittämiseksi useisiin kaupunkeihin perustettiin anniskeluyhtiöitä, joiden liikevoitot ohjattiin suurelta osin yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Kaupungit saattoivat viinanmyyntilupia myöntäessään suosia näitä yhtiöitä, ja näin tiedetään myös tapahtuneen. Maamme kirja asiakirjanäyttely, Joensuun maakunta arkisto
10 9 Johdanto Korttelin 20 katujulkisivu Piispankadulle Rakennushistoriaselvityksen kohteena on Kuopion keskustan kortteli rakennuksineen. Korttelin ja sen rakennukset omistaa Kuopion Rouvasväenyhdistys ry. Korttelin vanhimmassa rakennuksessa, Piispantalossa, on toiminut Rouvasväenyhdistyksen pitämä käsityökoulu vuodesta 1893 alkaen. Koulun toimintaa on laajennettu vuodesta 1963 alkaen rakennettuihin laajennusosiin. Nykyisin Savonia ammattikorkeakoulun yhteydessä toimiva muotoilun koulutusohjelma muuttaa uusiin tiloihin vuoden 2014 lopulla. Korttelin käyttötarkoituksen muuttuessa Rouvasväenyhdistys on hakenut kaavamuutosta ja tämä rakennushistoriaselvitys liittyy vireillä olevaan kaavamuutostyöhön. Rakennushistoriaselvityksen tarkoituksena on ollut kerätä ja tallentaa olemassa olevat tiedot sekä rakennushistoriallisesti että kaupunkikuvallisesti merkittävästä Piispantalosta että koti ja taideteollisuusoppilaitokselle rakennetuista koulurakennuksista. Piispantalon tulevaisuus on selkeä, sillä rakennuksella on suojelumerkintä ja se säilyy Rouvasväenyhdistyksen omistuksessa ja käytössä. Koulutoiminnan siirtyessä muualle on koulurakennusten osalta tarkasteltu niiden rakennushistoriaa ja kaupunkikuvallista merkitystä ja kerätty näin lähtötietoja kaavamuutostyölle.
11 10 Kuopion keskustan kortteli 20 Kortteli ympäristöineen Kortteli 20 sijaitsee Kuopion ruutukaavakeskustan eteläosassa, kaupunginosassa 1. Korttelia ympäröivät idässä Piispanpuisto, lännessä Kuopion korttelimuseo rakennuksineen ja pohjoisessa ja etelässä asuinkerrostalojen korttelit. Korttelia rajaavat idässä Piispankatu, etelässä Kuopionlahdenkatu, lännessä Kuninkaankatu ja pohjoisessa Kirkkokatu. Alueen lähiympäristöä ovat koillisessa Kuopion matkustajasatama, kaakossa Väinölänniemi puistoalueineen ja etelässä Kuopionlahti. Länsipuolella, korttelimuseon takana, on asuinkerrostalojen kortteleita ja kahden korttelin päässä pohjoissuunnassa Tuomiokirkko ja sen edustalla oleva Snellmaninpuisto. Kuopion kaupungin opaskartta, Kuopion karttapalvelu
12 11 Piispanpuisto on yksi Kuopion merkittävistä historiallisista ympäristöistä. Sitä reunustavat etelässä Itä Suomen Lääninhallituksen rakennukset, idässä Kuopion ortodoksisen seurakunnan Pyhän Nikolaoksen katedraali ja pohjoisessa entinen tyttölyseo, nykyinen Kallaveden lukio. Se on Tuomiokirkon itäpuolella sijaitsevan Snellmanin puiston kanssa keskustan toinen istutettu arvopuisto. Ilmakuva idästä, Blom kartta Oy 2012 Korttelimuseo, yksikerroksisten puurakennusten umpikortteli, on rakentunut kaupunkialueelta siirretyistä hirsirunkoisista rakennuksista eri aikakausilta. Se on kaupungin omistuksessa ja pääasiassa museokäytössä. Pohjoispuolella oleva Asunto osakeyhtiö Kirkkokatu on kuusikerroksinen, rapattu asuinkerrostalo, joka on valmistunut vuonna Korttelin eteläpuolella oleva Talo osakeyhtiö Honka on kolmikerroksinen, rapattu asuinkerrostalo vuodelta Kortteli 20 on kaupunkirakenteellisesti merkittävä alue. Sen rakennukset, Piispantalo ja punatiilisten koulurakennusten päädyt muodostavat Piispanpuiston länsijulkisivun, joka on hallitseva näkymä aluetta idästä lähestyttäessä. Korttelin länsisivu muodostaa katujulkisivun korttelimuseon yksikerroksisten rakennusten itäpuolella. Kortteli on katujulkisivuiltaan rajattu Kuninkaankadun vartta lukuun ottamatta. Tämä avoimuus paljastaa ohikulkijalle rakennusten rajaaman, intiimin sisäpihan ja Piispantalon rikkaan pihajulkisivun sisäänkäynteineen. Maankäytön suunnittelu Kaupunginosa 1 on vanhinta Kuopion kaupunkirakennetta, kantakaupunkia. Kortteli 20 esiintyy jo Kuopion ensimmäisessä, Pehr Kjellmanin asemakaavakartassa vuonna Alun perin Piispanpuiston kohdalla sijaitsivat Kuopion ensimmäiset kirkot hautausmaineen. Kun Kuopion keskustan viides kirkko, 1816 valmistunut Tuomiokirkko, päätettiin rakentaa kaksi korttelia pohjoiseen, muodostui entisen kirkkomaan paikalle hallitustori, Regerens torg. Tori muutettiin monipuolisesti istutetuksi puistoksi 1880 luvulla, jolloin
13 12 sen varrelle rakentuivat Lääninhallituksen rakennukset. Puisto nimettiin Piispanpuistoksi Piispantalon mukaan ja se esiintyy asemakaavoissa vuodesta 1901 lähtien. Piispanpuisto ja Piispantalo vuodelta , kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Piispanpuisto ympäristöineen on muodostanut arvokkaan ympäristön Lääninhallituksen arvorakennuksille. Koska lääninhallitus on jatkanut toimintaansa, ei puiston ja sen ympäristön kehittämiseksi tai muuttamiseksi muuhun käyttötarkoitukseen ei ole kohdistunut paineita. Puistoa ympäröineet puiset asuinrakennukset ovat muuttuneet 1960 luvulta lähtien asuinkerrostaloiksi ja sopeutuneet osaksi arvopuistoa ympäröivää kaupunkikuvaa. Kuopion Rouvasväenyhdistys sai korttelin 20 haltuunsa anniskeluyhtiön lahjoittamana 1890 luvulla. Siitä asti yhdistys on kehittänyt korttelia määrätietoisesti käsityökoulun tarpeisiin. Piispantalon säilyminen kaupunkikuvassa on ollut yksi kehittämisen lähtökohdista ja 1970 lukujen lisärakentaminen on ollut laajuudeltaan maltillista ja kaupunkirakenteeseen sopivaa ja korttelin keskiosa on haluttu säilyttää avoimena. Nyt käynnissä oleva asemakaavan muutos, jossa opetustoiminta korvataan keskusta asumisella, on luonnollinen jatkumo aikaisemmalle, korttelia ympäröivien alueiden kehitykselle. Harkittu täydennysrakentaminen säilyttää Piispanpuiston arvokkaan aseman ja tukee sen säilymistä myös jatkossa. Maakuntakaava Vuonna 2011 vahvistetussa ja 2013 lainvoimaiseksi tulleessa Pohjois Savon maakuntakaava 2030:ssä Piispantalo on merkitty merkinnällä MA : kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä kohde. Yleiskaavat Keskustan alueella on voimassa keskeisen alueen yleiskaava vuodelta Kortteli 20 on merkitty PYmerkinnällä Julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Piispantalo on suojeltu yleiskaavassa merkinnällä sr 1 Rakennus tai kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue tai kohde, joka tulee suojella (yleiskaavamääräys 149).
14 13 Asemakaavat 1860 vahvistettu asemakaava, C. Albert Edelfeltin kaavaluonnosten pohjalta Kaavan kantavana ideana oli ruutukaava alueen kortteleita halkovien rännikatujen varrelle istutetut puukujanteet. Myös nykyinen kortteli 20 oli jaettu kahtia itä länsisuuntaisella puukujanteella. Asemakaavan ja 1700 luvulta lähtien rakentuneen kaupunkirakenteen välillä oli huomattava ristiriita ja asemakaavan noudattaminen olisi merkinnyt huomattavia kaupunkirakenteellisia muutoksia. Katuja olisi pitänyt leventää, tontteja ja rakennuksia siirtää. Niinpä rakentamista jatkettiin 1700 luvun kaupunkirakenteen pohjalta. Korttelin itäpuolinen puisto oli Residens Torget, hallitustori. Vahvistamaton asemakaava vuodelta 1881, Uno Gylling Tätä asemakaavaa noudatettiin kaupunkirakentamisen ohjeena, vaikka sitä ei ollut vahvistettu. Asemakaavakartassa kortteli on 1. kaupunginosan kortteli 12. Sitä ympäröivät kadut ovat Kirkonkatu (Kirkkokatu), Päävahtikuja (Piispankatu), Aleksanterinkatu (Kuopionlahdenkatu) ja Kuninkaankatu. Kaavakartassa esitettyjä rakennuksia on vähän, Tuomiokirkko ja Lyseo. Kortteliin ei ole esitetty rakennuksia. Piispanpuistoon on suunniteltu muotopuutarhamainen polkuverkosto ja istutukset. Kuopionlahden ranta ulottuu lähes Aleksanterin eli nykyiseen Kuopionlahdenkatuun saakka. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja: Kari Jämsen
15 14 Asemakaava vuodelta 1901, K. J. Karlsson Vuonna 1901 laadittu asemakaava vahvistettiin Kaavalla laillistettiin 1800 luvun lopulla tehdyt muutoksen kaupunkirakenteessa. Korttelinumerointi on muutettu ja nyt korttelin numero on 20. Päävahtikuja on muutettu Piispantalon sijainnin mukaan Piispankaduksi ja puisto Piispanpuistoksi. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja: Kari Jämsen Asemakaava vuodelta 1925, A. F. Wickström Tästä asemakaavasta on nähtävissä 1920 luvun taloudellisen nousukauden seurauksena voimakas teollisuusrakentamisen kasvu ja uusien asuinalueiden laajentuminen kaupungin laitamille. Kaavakartassa kortteli on entisellään, Piispantalo ja Kuninkaankadun varressa olevat rakennukset on esitetty. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja: Kari Jämsen
16 15 Asemakaava vuodelta 1975 Tämä postimerkkiasemakaava laadittiin vastaamaan Kuopion koti ja taideteollisuusoppilaitoksen laajentumistarpeeseen. Korttelin kaavamerkintä oli Yo 1, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Samassa kaavassa Piispanpuisto sai kaavamerkinnän PI, istutettava puistoalue. Piispantalo sai kaavassa suojelumerkinnän his 1: Historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää. Rakennuksessa suoritettavien korjaus ja Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja: Kari Jämsen muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korttelissa sijaitsivat Piispantalon lisäksi vuonna 1963 rakennettu päärakennus ja 1970 valmistunut asuntola. Uuden rakennuksen rakennusala sijoittui Kuopionlahdenkadun varteen. Korttelin rakennusoikeus oli m 2. Uusi kaava nosti rakennusoikeuden 7300 m 2 :iin siten, että Piispantalo voitiin säilyttää ja myös uudisrakennus toteutettiin kolmikerroksisena. Tämän mahdollisti merkintä, jolla osa rakennusoikeuteen laskettavista työpajatiloista, enintään 20 % kerrosalasta, voitiin toteuttaa uudisrakennuksen rakentamisen yhteydessä maanalaisina tiloina. Autopaikat oli sijoitettu tontin länsisivulle ja autopaikkavaatimus oli 1 ap/2 opettajaa ja 1 ap/4 opiskelijaa. Asemakaava vuodelta 1988 Tämä on viimeisin ja voimassa oleva asemakaava. Kaavamuutosta on hakenut rouvasväenyhdistys/kuopion käsi ja taideteollisuusoppilaitos yksikerroksisten, kellarillisten laajennusosien rakentamiseksi päärakennuksen eteläpuolelle ja Piispantalon ja rakennuksen 3 väliin sekä autopaikkavaatimuksen tarkistamiseksi. Korttelin kaavamerkintä on YO 1, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Piispantalon suojeluperusteet ovat ennallaan, nyt merkinnällä sr 1. Korttelin rakennusoikeutta on nostettu 8000 m 2 :iin ja tästä 25 % voi toteuttaa maanalaisiin tiloihin. Tämä täytti kaavan valmistuttua n. 75 % oppilaitoksen tilantarpeesta. Uusi autopaikkavaatimus 1 ap/150 uudisrakentamisen kerrosalaneliömetriä tarkoitti 19 autopaikkaa tontilla. Tällä vaatimuksella pystyttiin säilyttämään korttelin puistomainen luonne. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja: Kari Jämsen
17 16 Kaavoitustilanne Voimassa oleva asemakaavan muutos on otettu kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014 Kuopion Rouvasväenyhdistyksen hakemuksesta. Tavoitteena on korttelin muuttaminen pääosin asuinkäyttöön ja korttelin sijainti keskeisessä ruutukaavakeskustan kaupunkirakenteessa puoltaa tätä muutosta. Nyt nähtävillä olevan osallistumis ja arviointisuunnitelman mukaan muutos mahdollistaa ruutukaavakeskustan täydennysrakentamisen ja tehokkaan tiivistämisen. Uusien asuntojen rakentaminen on keskustan palvelujen säilymisen kannalta perusteltua ja vastaa asuntojen kysyntään. Alueen suojelustatus Kaavallisen suojelun lisäksi Piispanpuisto ympäristöineen on yksi vuonna 2009 tarkistetun Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt inventoinnin kohteista. Piispanpuisto ympäristöineen on monessa vaiheessa muovautunut kokonaisuus. Kuopion seudun ensimmäiset kirkot ovat sijainneet paikalla, joka muutettiin puistoksi 1884 uuden lääninhallituksen yhteyteen. Piispan talosta nimityksensä saaneen puiston ympärille ovat keskittyneet läänin hallintoon liittyneet rakennukset ja muita julkisia rakennuksia. Piispanpuisto ympäristöineen on myös Kuopion kulttuuriympäristöstrategian ruutukaava alueen aluekokonaisuus kohde. Piispanpuisto ympäristöineen muodostaa monen aikatason muovaaman miljöökokonaisuuden, joka on Väinölänniemelle johtavan reitin varressa. Piispanpuistossa sijaitsivat Kuopion seudun ensimmäiset kirkot, joista viimeinen puinen ristikirkko purettiin vuonna Paikka tunnettiin silloin Hallitustorin nimellä ja muutettiin puistoksi 1880 luvun puolivälissä lääninhallituksen rakennusten valmistuttua. Puisto nimettiin Piispanpuistoksi puiston länsipuolella, Piispankadun varrella sijaitsevasta Kuopion ensimmäisen hiippakunnan aikaisesta piispantalosta. Kohteen valintaperusteet ja merkittävyys: Vanhaa Kuopion keskustaa edustava alue, joka muodostaa puiston ja sitä ympäröivien rakennusten kanssa kerroksellisen kulttuuriympäristön niin hallinnollisesti kuin rakennushistoriallisestikin. Alue on ollut Pohjois Savon keskus 1500 luvulta lähtien. Piispanpuisto ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Säilytystavoite: Rakennukset ja ympäristö säilytetään ja hoidetaan. Uudisrakentamisen on sopeuduttava miljööseen.
18 17 Piispantalo Piispantalon alkuperäinen julkisivupiirustus. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja: Kari Jämsen Suunnittelu ja rakennushistoria Suomeen perustettiin 1851 kolmas hiippakunta ja Kuopiosta tuli hiippakunnan keskus. Piispaksi valittiin Iisalmen kirkkoherra Robert Valentin Frosterus. Vasta perustettu tuomiokapituli ryhtyi piispan virkatalon rakennuttamistoimiin. Rakennuspaikaksi oli varattu residenssin tontti nykyisten Kirkko ja Maaherrankadun kulmassa. Paloturvallisuuden vuoksi rakennus suunniteltiin alun perin kivirakenteiseksi. Ensimmäiset suunnitelmat rakennukselle laati rakennushallituksen intendentti E. Lohrmann 1854 ja seuraavat Albert Edelfelt kaksi vuotta myöhemmin. Piispa Frosterus ryhtyi rakennuttamaan taloa itse, koska valtion rakennuttaman virkatalon rakentaminen viivästyi ilmeisesti varojen puutteen vuoksi. Hän oli ostanut vuonna 1854 ensin osan Residens Torgetin varrella sijaitsevasta tontista J. F. Hacklinilta ja seuraavana vuonna loppuosan tontista Grönlundin perikunnalta. Rakennuksen suunnitteli lääninarkkitehti Carl Ziegler ja piirustukset hyväksyttiin Kuopion kaupungin maistraatissa palovakuutusasiakirjojen mukaan rakennus valmistui viimeistään Uudesta honkapuusta rakennettu kaksisiipinen, yksikerroksinen rakennus valmistui vuonna 1855 ja sen ulkovuoraus seuraavana vuonna. Carl Zieglerin alkuperäisiä pohjapiirustuksia ei ole löydetty, mutta palovakuutusasiakirjojen ja vuoden 1895 piirustusten perusteella rakennuksessa on ollut salonki, kymmenen huonetta, ruokakomero, astiakaappi, kolme vaatekomeroa, eteinen, porstua ja veranta pylväineen ja koristeltuine kaiteineen. Huoneistossa oli 13 kaakeliuunia palomuureineen, keittiössä liesi, jossa leivin ja paistinuuni ja kaksi hellaa. Eteisen ja porstuan välissä oli ikkunalliset pariovet, muissa tiloissa yhteensä 12 kaksoisovea, viisi puoliranskalaista ovea ja yksi tavallinen leveä ovi. Rakennuksen keskikorkeus oli 8,85 m, pituus 31,71 m ja leveys 16,07 m.
19 18 Kun Piispantaloa alettiin rakentaa vuonna 1854, tontilla, Kuninkaankadun varrella oli kaksi vuosina 1788 ja 1824 rakennettua asuinrakennusta. Keskellä tonttia olleet hirsirakenteiset ulkorakennukset siirrettiin Kirkkokadun varteen 1856 ja niihin sijoittuivat talli, vaunuvajat, aitta ja navetta. Piispantalon valmistumisen jälkeen tontille rakennettiin katettu, pyöreä kaivo ja korkea lankkuaita, jossa oli neljä sisäänkäyntiporttia. Piispantalo, julkisivu Piispankadulle Piispantalo, julkisivu pihalle Piispantalo, leikkaukset AA ja BB
20 19 Käytön historia; merkittävät korjaukset ja käyttötarkoituksen muutokset Piispa Frosterus kuoli vuonna 1884 ja perikunta möi tontin rakennuksineen Kuopion Anniskeluyhtiölle Anniskeluyhtiöllä oli aiemmin perustettu rakennusrahasto, jolla oli tarkoitus rakentaa omat tilat Kuopion Rouvaväenyhdistyksen käsityökoululle. Koska anniskeluyhtiö lopetti toimintansa, se lahjoitti tontin Rouvasväenyhdistykselle käsityökoulun perustamista varten vuonna Piispantalon merkittävimmät korjaukset
21 20 Käsityökoulun aloitettua toimintansa entisessä Piispantalossa rakennukseen tehtiin Julius Basilierin suunnitelmien mukaiset muutokset vuonna Pihan puolella ollut veranta muutettiin sisätilaksi ja näin muodostui kudontasali, nykyinen opintotoimisto. Ikkunat siirrettiin puretusta ulkoseinästä uuteen ulkoseinään. Myös puretut väliovet kunnostettiin ja siirrettiin uuteen paikkaan. Salin molemmin puolin tehtiin uudet sisäänkäynnit graniittiportaineen ja eteistiloineen. Saliin ja eteistiloihin tehtiin uutta lattiaa. Ennen muutosta salissa oli ollut kipsikatto. Tämä purettiin ja uusi katto tehtiin helmipaneelista. Piispankadun ja Kuopionlahdenkadun kulmauksessa oleva huone yhdistettiin toisen huoneen kanssa ns. Rouvan kammariksi. Seiniin asennettiin pinkopahvit ja tapetit. Ullakon portaikko purettiin kirkkokadun puoleisesta eteisestä ja siirrettiin uuteen paikkaan. Kudontasaliin muurattiin kaksi uutta kaakeliuunia. Uunit on todennäköisesti siirretty toisesta rakennuksesta ja ne ovat parempaa laatua kuin kaksi muuta uunia., johtajan eteistilaan sijoitettiin valkeaksi maalattu peltiuuni purettujen ullakon portaiden kohdalle. Kaikkiin koulusaleihin ja eteisiin asennettiin rintapaneelit, joista osa on edelleenkin paikallaan. Ikkunat, ovet ja muut puuosat korjattiin ja maalattiin. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja: Victor Barsokevitsch Rakennukseen tehtiin seuraavat korjauslaskuista ilmenevät korjaukset vuonna Pihan puolella ikkunan alla olleita lahoja hirsikertoja uusittiin. Keittiöön tehtiin uusi sisäänkäynti suoraan eteisestä. Nykyisen Piispankammarin uuni korjattiin. Ensimmäiset 25 vuotta koululla työskenneltiin luonnonvalossa. Rakennukseen asennettiin sähkövalot vuonna 1909 ja puhelinliittymä 20 vuotta myöhemmin. Vuonna 1933 oppilaitten eli etelänpuoleiseen eteiseen rakennettiin vaatenaulakko ja voileipäkaappi. Keittiön uuni hormeineen poistettiin. Ullakolle johtavat portaan purettiin. Tässä vaiheessa rakennuksessa oli myös värjäämö ja vahtimestarin keittiönurkkaus ruokakomeroineen.
22 21 Sota aikaan 1940 luvulla koululle sijoittui invalidikoti ja sotaorpokoti ja siellä järjestettiin siirtolaisten ja sotaorpojen koulutusta. Tiloihin ei tällöin tehty muutoksia. Seuraava perusteellinen remontti sijoittuu vuoteen Kirjaston seinä purettiin ja uunin paikka muutettiin. Tähän ajankohtaan sijoittuu ilmeisesti myös pohjoispäädyssä tehdyt tilamuutokset, kun tilat rakennettiin koulun rehtorin asunnoksi. Muut tontilla olleet puurakennukset purettiin 1960 luvun alussa, kun Käsityökoulun uusien rakennusten rakentaminen alkoi. Piispantalon pohjoispäädyn kuisti purettiin samassa yhteydessä Piispantalon pohjoispuolelle, Kirkkokadun varteen valmistui uusi päärakennus 1963 ja samana vuonna Kuninkaankadun ja Kuopionlahdenkadun kulmaan oppilasasuntola. Kun päärakennusta laajennettiin ns. Mytkä päädyllä 1970, rakennettiin päärakennuksen ja Piispantalon väliin niitä yhdistävä aulaosa. Julkisivujen katselmusmiehet ovat jättäneet lupaan lausunnon: Yhdysosa on vanhaan rakennukseen nähden tontin kauneusarvoja ratkaisevasti huonontava ja vanha rakennus olisi jätettävä selvästi irralleen uudisrakennuksesta. Nykyinen rakennus 3 valmistui vuonna Rakennusta laajennettiin ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvilla, lasiseinäisellä jalometallin opetustiloilla ja sen alle sijoittuvalla kellarilla Laajennus rakennettiin kiinni Piispantalon eteläpäätyyn. Tätäkään suunnitelmaa julkisivulautakunta ei puoltanut: Julkisivuja tulisi kehittää paremmin oleviin rakennuksiin soveltuviksi. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja: Kalle Jälänne, 1972 Piispantalossa tehtiin täydellinen peruskorjaus vuonna Muutokset suunnitteli arkkitehti Kimmo Ruotsalainen, arkkitehtitoimisto Kimmo Ruotsalainen Ky. Korjauksen lähtökohtana oli rakennuksen tilojen ja sisustuksen palauttaminen lähinnä vuoden 1895 asuun. Tilajärjestys pysyi pääosin entisenä, mutta kaikki tilat tulivat henkilökunnan käyttöön. Pohjoispäätyyn tehtiin pieniä tilamuutoksia; sijoitettiin hallinnon toimistohuoneita, uudenaikainen, pieni keittiötila ja sekä henkilökunnan että vieraiden wc tilat.
KUOPION KESKUSTAN KORTTELI 20
0 KUOPION KESKUSTAN KORTTELI 20 RAKENNUSHISTORIASELVITYS Ilmakuva idästä, Blom kartta Oy 2012 A R K K I T E H D I T O Y QVICK VEHREÄVESA ILMARINEN MITRUNEN P u i j o n k a t u 2 9 A, 7 0 1 0 0 K U O P
LisätiedotSELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ
RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen
LisätiedotKANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS
KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen
LisätiedotAS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5
1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni
Lisätiedot*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja
. Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten
LisätiedotJyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava
Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen
LisätiedotASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013
Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee
LisätiedotMYYDÄÄN NURMEKSEN VIRASTOTALO
MYYDÄÄN NURMEKSEN VIRASTOTALO KIRKKOKATU 14 NURMES MYYNTIKOHDE Kiinteistö 541-111-142-2 sekä sillä sijaitsevat kolme virastotalorakennusta osoitteessa Kirkkokatu 14, 75500 Nurmes. SIJAINTI Kiinteistö sijaitsee
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:
Lisätiedot2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen
LisätiedotPAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009
PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu
LisätiedotKirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.
Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille
LisätiedotMYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA
MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE
LisätiedotKARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS
HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS LUONNOS NÄHTÄVILLÄ 4. 22.2.2013 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS Asemakaavan muutos koskee:
LisätiedotMYYNTIESITE MAHDOLLISUUKSIEN KIINTEISTÖ HYVÄLLÄ SIJAINNILLA - PUINNINTIE 2
MYYNTIESITE 7.4.2017 MAHDOLLISUUKSIEN KIINTEISTÖ HYVÄLLÄ SIJAINNILLA - PUINNINTIE 2 Yleistä Kiinteistö Oy Porin Ammattiopiston hallitus on päättänyt laittaa myyntiin Puinnintie 2 osoitteessa sijaitsevan
LisätiedotTVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014
TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.
Lisätiedot2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut
Lisätiedotkoivuranta-895-472-0007-0003 1/13
koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
LisätiedotLahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset
MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan
LisätiedotTARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS
TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on
LisätiedotKOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS- LUONNOS MUOTOILUAKATEMIA 1-20-1
Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS- LUONNOS MUOTOILUAKATEMIA 1-20-1 18.8.2014 VIREILLETULOSTA ILMOITETTU: 18.2.2014 HYVÄKSYMISKÄSITTELY:
LisätiedotRakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.
Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten
LisätiedotKIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO
, 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti
Lisätiedot1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.
A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA
LisätiedotVÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2.
990:0M50 S 4 S4 6 3 9 S0 3 4 5 7 36 5 83.4 84.3 84.3 84.8 87.9 88.5 83.5 Satamakatu Koljonniemenkatu Minna Canthin katu 50 0 0 40 30 0 500 76500 yap/50 ap/00pm rto- ap/sr- saa- (--) (--) p sr-5 4500 ap
Lisätiedotm kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,
LisätiedotTalo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio
LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:
Lisätiedot1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotSpittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m
Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.
LisätiedotLIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI
LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI RANTATIE 68 (RNr 7:116) Hirsirunkoinen kesämökki on rakennettu 1930-luvun lopulla, todennäköisesti vuonna
LisätiedotYLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43
YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET 31.1.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEET... 2 3 TEOLLISUUSALUE... 6 4 LOPUKSI... 7 1 1 JOHDANTO Nämä rakentamistapaohjeet
Lisätiedot12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.
Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa
LisätiedotMellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.
HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,
LisätiedotMYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ
MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ Catella Property Oy Aleksanterinkatu 15 B 00100 Helsinki Puh. 010 5220 100 Fax 010 5220 217 www.catella.fi Helsinki. Y-tunnus 1048559-0
LisätiedotSELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA
SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän
LisätiedotTUUSULAN PERHETUKIKESKUS
TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit
LisätiedotSoturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²
LisätiedotTarkastuskäynti. Porin kaupunki, Tekninen toimiala Mikko Muurinen, Piritta Salmi
Tarkastuskäynti 15.2.2019 Kohdetiedot: Rantamakasiini, 280 m 2 Eteläranta 5, 28100 Pori Rakennusvuosi 1896, Cafe Jazz kahvilatoiminta vuodesta 1985, Rakennusperintölailla suojeltu rakennus Uusrenessanssi
LisätiedotAlue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.
XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä
LisätiedotHärmälä, Pilotinkatu 17
Härmälä, Pilotinkatu 17 Alueellinen selvitys Asemakaava nro 8713 28.5.2018 Lentoasema Ote Tampereen kaupungin asemakartasta v. 1926 735 912 Lentoasema Ilmakuva v. 1946 - pientaloalue on rakentunut etelä-lounaisia
LisätiedotOSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ
OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7
LisätiedotPAIHOLAN SAIRAALA-ALUE
Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS
LisätiedotPISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla
Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta
IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,
LisätiedotMYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2
MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA 3.469 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Turkkirata 27-29, 33960 Pirkkala, sijaitseva uudehko tuotantorakennus ja tontin vuokraoikeus. Vuokratontin kiinteistötunnus
LisätiedotASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI
ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.046 4.041 5.011 Erillispientalojen korttelialue. Asuinrakennuksen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut
LisätiedotLIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä
1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon
LisätiedotLAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan
Lisätiedotkorjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013
Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten
LisätiedotNUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)
Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002
Lisätiedot3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442 Page 1 of 3 Rauman Lyseo, 684-2-203-1 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442
LisätiedotMUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1404-00/19 1 (5) Hankenro 0740_58 HEL 2018-012908 7.2.2019 MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun
Lisätiedot1705 NIKU Kasarminkatu 6 ASEMAKAAVAMUUTOS, VALMISTELUAINEISTO, ALP-2 alue Vireillä oleva kaavamuutos ja sen ehdotusvaihe koskee Kuopion kaupungin omistamaa Kuopion keskustan 6. kaupunginosan korttelia
LisätiedotAnjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia
Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotLausunto MV/232/ / (3)
Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin
Lisätiedot1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 27 05.02.2014. 27 Asianro 8963/10.03.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) 27 Asianro 8963/10.03.00/2013 Poikkeaminen (LTK) / Stockpos Oy / Väinölänniemi 1-17-1 (Vuorikatu 11) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut
LisätiedotKOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola
KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä
Lisätiedotarkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI
HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,
LisätiedotRakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:
Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,
LisätiedotKorjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus
5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.
LisätiedotII, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265
II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,
LisätiedotAs. Oy Sammon Tähti. Myynti ja rakentaja: ValajaGroup Oy
As. Oy Sammon Tähti Hämeenlinnan Sampo 3:n suositulle alueelle rakennettava 11 huoneiston rivitaloyhtiö. Jos arvostat hyvää laatua ja toimivuutta varaa siis kohteestamme unelmiesi koti! Myynti ja rakentaja:
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren
LisätiedotLausunto. Yhteenveto sisältää mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Palautteen antaja ja pvm
Sivu 1 (6) Lausunnot Palautteen antaja ja pvm Uudenmaan ELY-keskus 30.1.2017 Yhteenveto sisältää 24.2.2017 mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Lausunto Vastine
LisätiedotHennalan kasarmialueen korjaustapaohje
Hennalan kasarmialueen korjaustapaohje Asukastilaisuus 20.4.2016 Tutkija Riitta Niskanen, Lahden kaupunginmuseo Korjaustapaohjeen tarkoitus Hennalan kasarmialue on merkittävä rakennus- ja kulttuurihistoriallinen
LisätiedotKuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013
Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus
LisätiedotRAKUUNANTIE 19 PALKKIYHTYMÄ OY
Tontti sijaitsee Huopalahdentien ja Rakuunantien risteyksessä, kahden eriluonteisen kaupunkirakenteen rajapinnassa. Rajakohtaa korostaa ja sen osaltaan muodostaa Huopalahdentien ylittävä kävelysilta, jolla
Lisätiedots u s t a i n a b l e l i v i n g T o w n h o u s e T u u s u l a
s us t a ina b le li vin g Townhouse Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS Tuusula Kaupunginosa: Rykmentinpuisto Kortteli: 5708 Tontin omistus: Oma Tontin pinta-ala: 2354m2 rakennuttaja Trä Kronor Oy Ab Y-tunnus
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10
Lisätiedotnuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200
ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.
LisätiedotHUONEISTO G HINTA HUONEISTO D HINTA. ValajaGroup Oy
HUONEISTO G Tilat: 2 H + sauna Pinta-ala: 48 m 2 Sijainti: Riihimäki 2 H + sauna Osoite: Otonpolku 3, Riihimäki Kerros: 1/1 Näköalat: päätyhuoneisto Keittiön varusteet: jää/pakastinkaappi, keraaminen liesi,
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 21/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6250/ /2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 118 24.6.2015 250 Asianro 6250/10.02.03/2013 Asemakaavan muutosehdotus / Muotoiluakatemia / Väinölänniemi 1-20 Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta
LisätiedotKORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA JA SEN NURKKAPISTE RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIN SALLITTU KERROSLUKU
3 7. 8.9 7.7 Rumpu #30.9 Långängsvägen 000 000 000 80 000 LJK/SPK 3 LUONNONTILA 7099 r.00 9.3.3 8 8 0 30. 78.39 7 9 3.00 9 8. 7.0.7. Kaltevuus % 3 7 8 9 0 98 8 7 Kaltevuus % 090 89.0 9.9 0 30 7099 3 3.
LisätiedotRAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos
Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto
LisätiedotAS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014
AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 2 rivitalon ja 1 paritalon sekä 2 autokatoksen uudiskohde. Talo A perustetaan
LisätiedotKaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä
Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa
LisätiedotLappeenrannan Kanavansuun kaupunginosassa sijaitsevat päiväkotirakennukset: rakennus 1-57B, rakennus 2-L71 ja rakennus 3-L72
1 (15) Lappeenrannan Kanavansuun kaupunginosassa sijaitsevat päiväkotirakennukset: rakennus 1-57B, rakennus 2-L71 ja rakennus 3-L72 Kantakartta 2 (15) Opaskartta Ajantasa-asemakaava 3 (15) Rakennus 1 (57
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014
RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta
LisätiedotMellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.
HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti
LisätiedotAGRONOMITALO KO 3 Kaartinkaupunki, ko. 53 Ahven, tontti 2 Pohjoinen Makasiinikatu 6, HELSINKI
AGRONOMITALO KO 3 Kaartinkaupunki, ko. 53 Ahven, tontti 2 Pohjoinen Makasiinikatu 6, 00130 HELSINKI KAAVAMUUTOSHAKEMUS KERROSALALASKELMA JA VIITESUUNNITELMAT, SELOSTUS: Nykyinen asemakaava (tunnus 10441)
LisätiedotMYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2
MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ 2.440 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Hämeenkyrössä osoitteessa Sivutie 11, 39200 Hämeenkyrö sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kiinteistön vieressä on K-Supermarket ja Tokmanni
LisätiedotFORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu
FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS
PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
Lisätiedotalue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella
LisätiedotSuomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.
Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,
LisätiedotSELOSTUS Tanssijantien_muutos 1 LIETO ILMARINEN TANSSIJANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
SELOSTUS Tanssijantien_muutos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\0\ Tanssijantien_m.docx\PS N ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAN LAATIJA: LIEDON KUNTA / KAAVOITUS JATEKNISET PALVELUT: Kaavoitusinsinööri Juha Mäki p. 00 09
LisätiedotTÄYDENNYSRAKENTAMISEHDOTUKSIA JOENSUUN KODIT OY:N TONTEILLE LATOLANKATU - RANTAKYLÄ
Alkuperäinen tontin raja Ehdotettu raja Etäisyys Pysäköintialue Uudisrakennus TÄYDENNYSRAKENTAMISEHDOTUKSIA JOENSUUN KODIT OY:N TONTEILLE LATOLANKATU - RANTAKYLÄ LATOLANKATU 23 RANTAKYLÄ TÄYDENNYSRAKENTAMISEHDOTUKSIA
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II L ASEMAKAAVAN MUUTOS
KAAVA-ALUEEN RAJAUS JA VOIMASSA OLEV KAAV 1 J07 UUSIKYLÄ II G E78 UUSIKYLÄ II A 2 Kohde Asemakaavan muutos: Uusikylä II L: korttelit 41 osa 42, 43, 44 ja 53 sekä katu- ja puistoalueita. Hakija/ Aloite
LisätiedotKittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos
Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA
Lisätiedot