Janakkalan kunta Janakkalan vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Marraskuu Puh. (09) , fax (09) Ly

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Janakkalan kunta Janakkalan vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Marraskuu 2006. Puh. (09) 6866 280, fax (09) 6866 2840 Ly 0349272-5"

Transkriptio

1 Janakkalan kunta Janakkalan vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Marraskuu 2006 TP Group Finland Oy - Keskustakehitys Yrjönkatu 29 A, HELSINKI Puh. (09) , fax (09) Ly

2 Johdanto ja tiivistelmä Tausta Janakkalan kunta tekee maankäytön rakennemallityötä kunnan yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeiden määrittämiseksi. Rakennemallin haasteena on vastata muun muassa kunnan elinvoimaisuuden turvaamiseen huomioiden asumisen, työpaikkojen ja vähittäiskaupan tarpeet. Maankäytön rakennemallin laadintaan liittyen Janakkalan kunta on tilannut TP Group Finland Oy:ltä vähittäiskaupan palveluverkkoselvityksen. Selvityksen painopiste on Janakkalan kaupallisen nykytilanteen pohjalta laadituissa suosituksissa ja kaupan tavoiteverkon vaikutusten arvioinnissa. Vähittäiskaupan päätoimialaryhmiin kohdistuva ostovoima oli vuonna 2005 Janakkalassa lähes 76 miljoona euroa ja myynti lähes 40 miljoonaa euroa. Siirtymiä kuvaava tasapainoluku (myynti/ ostovoima) on 52%. Näin ollen lähes puolet ostovoimasta valuu kunnasta ulos. Päivittäistavaroissa janakkalalaisten ostovoima ja Janakkalassa toteutunut myynti ovat lähes samansuuruiset ja tasapainoluku 97% eli pt-tarjonta kunnassa on suhteellisen hyvä. Erikoiskaupan toimialaryhmissä tasapainoluku on 5-17% Janakkalan erikoistavaroiden tarjonnan ollessa vähäistä. Näin ollen suurin osa erikoiskaupan ostovoimasta siirtyy kunnasta ulos. Janakkalan vähittäiskauppa on keskittynyt Turenkiin ja Tervakoskelle, joissa on hyvä arkituotepainotteinen tarjonta. Turengissa ja sen lähialueilla asuu lähes asukasta, mikä mahdollistaa Turenkiin hyvien päivittäistavaramyymälöiden ohella myös käyttötavaroiden tarjontaa ja erikoisliikkeitä sekä kaupallisia palveluja. Tällä hetkellä erikoistavaroiden tarjonta Turengissa on kuitenkin melko vähäistä, mutta syksyllä 2006 toimintansa aloittavan Tarjoustalon tarjonta tulee sisältämään käyttötavaroita. Janakkalan palveluverkkoa täydentävät lähipalvelut Leppäkoskella, Saloisilla ja Valtatie 3:n varressa Linnatuulessa, joka tarjoaa myös liikennepalvelukeskuksen muita palveluja. Maankäytön rannemallin tarkasteluvuodet ovat 2015 ja Janakkalan ostovoima kasvaa väestönkasvun ja kulutuksen kasvun perusteella noin 9 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä. Kasvusta noin 4 miljoonaa euroa kohdistuu päivittäistavaroihin ja yli 5 miljoonaa euroa erikoistavaroihin. Vuoteen 2030 ostovoiman ennustetaan kasvavan yli 23 miljoonalla eurolla, josta lähes 10 miljoonaa euroa kohdistuu päivittäistavaroihin ja lähes 14 miljoonaa euroa erikoistavaroihin. Ostovoiman kasvaessa Janakkalassa syntyy myös tarvetta uusille liiketiloille. Tämän suuntainen ostovoiman kasvu luo näin ollen mahdollisuuksia vähittäiskaupan palveluverkon kehittymiselle ja sitä kautta ostovoiman ulosvirtauksen vähenemiselle. Kaupan aluevarausten ehdotukset Janakkalassa Nykytilanneanalyysin ja haastattelujen perusteella suositukset Janakkalan kaupan aluevarauksiksi perustuvat pääosin nykyisen kaupan palveluverkon kehittämiseen ja olemassa olevien kaupan painopistealueiden tiivistämiseen. Lähipalvelujen turvaamista mahdollisuuksien mukaan suositellaan, mutta lähimyymäläverkoston kehittyminen keskusliikkeiden toimesta ei ole todennäköistä haja-asutusalueiden väestön vähenemisen vuoksi. Keskolla on kiinnostusta kehittää päivittäistavarakaupan tarjontaa Linnatuulessa, jonka kehittymisen mahdollisuuksia tulisi selvittää yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten Tiehallinnon ja maanomistajien, kanssa. Ylipitkällä aikavälillä suositellaan varautumista liikennepalvelukeskuksen mahdollistamiseen Viralan eritasoliittymän välittömässä läheisyydessä. Kysynnästä riippuen Viralan liittymään voi pidemmällä aikavälillä sijoittua liikennepalvelukeskus, jonka sisältö voi koostua päivittäistavaramyymälästä, ravintolapalveluista ja liikennesijaintiin tukeutuvista kaupallisista palveluista. Ylipitkällä aikavälillä on myös mahdollista, että liikennepalvelukeskuksen yhteyteen sijoittuisi tilaa vaativaa kauppaa. Tällä hetkellä ei ole nähtävissä kysyntää uudelle liikennepalvelukeskukselle valtatie 3:n varressa Janakkalan seudulla.

3 Turengin keskustan kehittämiselle on nähtävissä selkeitä tarpeita. Viime vuosina kaupan painopiste on siirtynyt hieman pohjoiseen Harvialantien varteen, mutta edelleen Turengin nykyiset kaupan palvelut ovat keskittyneet hyvin muun keskustarakenteen tuntumaan. Kaupallisen kolmion toiminnalliset haasteet edellyttävät keskustan kehittämistä kokonaisuutena. Pysäköintipaikkojen niukkuus, niiden sijoittuminen ja saavutettavuus ovat eräitä painopistealueita, joiden yhteydessä tulee tarkastella alueen sisäisiä liikennejärjestelyjä. Torin ja kävelyalueen käyttö on melko vähäistä johtuen niiden mitoituksesta ja niitä ympäröivien liiketilojen heikosta käyttöasteesta. Vetäjäyritysten mahdollinen avautuminen tai muu hyvä linkittyminen kävelyalueille parantaisi kävelyalueiden toimivuutta ja muiden kiinteistöjen houkuttelevuutta liikepaikkoina. Keskolla ja Osuuskauppa Hämeenmaalla on lisäliiketilatarpeita Turengin päivittäistavaramyymälöiden yhteydessä jo lyhyellä aikavälillä. Molemmat ovat kiinnostuneita laajentamaan myymälöitään niiden nykyisellä paikalla ja kehittämään päivittäistavaratarjonnan ohella myös käyttötavaroiden tarjontaa. Keskustakolmion alueella toimiville yrityksille tulisi tarpeiden mukaan mahdollistaa lisärakentamista, jolloin keskustakolmioon saataisiin parempi tarjonta ja samalla toiminnallisesti parempi ratkaisu. Myös linja-autoaseman ja Valintatalolta vapautuvien tilojen kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Kehittämishankkeiden koordinoiminen on erittäin tärkeätä, jotta keskustakolmion kiinteistöjen ja palveluiden kehittyminen toteutuu hallittuna kokonaisuutena. Tervakosken osalta suositellaan myös nykyisen kaupallisen keskustan kehittämistä ja tiivistämistä. Kaupan toiminnot suositellaan tulevaisuudessakin sijoitettavaksi osaksi muuta keskustarakennetta. Kirkkotien varren merkitys kaupallisten toimintojen sijoittumiselle on vähentynyt viime vuosina ja Tervakoskentien suunnan merkitys kaupallisena akselina on kehittynyt ja kehittyy edelleen. Teollisuus Tervakosken keskustassa rajoittaa Tervakoskentien varren hyödyntämistä tulevaisuudessa kaupan reservialueena, mutta mahdollisuuksien mukaan toimintojen uudelleen sijoittumista ylipitkällä aikavälillä suositellaan. Tervakoskella S-ryhmän ja Keskon pt-myymälöillä on laajentumistarpeita pidemmällä aikavälillä. Keskusliikkeet ovat myös Tervakoskella ensisijaisesti kiinnostuneet laajentamaan nykyisissä tiloissa, tilatarpeet kohdistuvat ensisijaisesti pidemmälle aikavälille. Lisärakentamismahdollisuudet nykyisen keskustan kaupallisessa ytimessä ovat hyvät ja näiden hyödyntämistä kysynnän mukaan suositellaan. Haasteena toimintojen tiivistämiselle on myös Tervajoki, joka halkaisee kaupallisen keskustan. Mahdollisuuksien mukaan keskustaa yhdistäviä toiminnallisia muutoksia joen yli suositellaan. Helsingissä marraskuun 10. päivänä 2006 TP Group Finland Oy - Keskustakehitys Mikko Mare toimitusjohtaja Veera Luostarinen tutkija

4 Sisällysluettelo Johdanto 1 Janakkalan kaupallinen nykytila-analyysi Janakkalan kaupallinen vaikutusalue Vaikutusaluerajaus Demografisia tietoja alueen väestöstä Ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymät Janakkalan kaupallinen palveluverkko Palveluverkon rakenne Päivittäistavarakaupan myymäläverkko Turengin keskustan kaupan tarjonta Tervakosken keskustan kaupan tarjonta Kaupan palveluverkon kehityskuva Janakkalassa Kaupan kehitystrendit - yleistä Kaupan toimintaympäristön muutokset Suomessa Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutokset Päivittäistavarakaupan muutostrendit Erikoiskaupan muutostrendit Toimialakohtaiset lisäliiketilatarpeet Janakkalassa Kaupan aluevarausten ehdotukset Janakkalassa Turengin alustava kehitysmalli Tervakosken alustava kehitysmalli Kaupan tavoiteverkon vaikutusten arviointi Kaupan tavoiteverkoston kuvaus Vaikutusten arviointi Vaikutukset Janakkalan kaupalliseen palveluverkkoon Vaikutukset Janakkalan päivittäistavaraverkkoon Vaikutukset Turengin ja Tervakosken keskustojen kehittämiseen Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Vaikutukset Janakkalan kaupalliseen asemaan Vaikutukset naapurikuntiin LIITTEET

5 1 1 Janakkalan kaupallinen nykytila-analyysi 1.1 Janakkalan kaupallinen vaikutusalue Vaikutusaluerajaus Janakkala sijaitsee Kanta-Hämeessä Valtatie 3:n varrella Riihimäen pohjoispuolella ja Hämeenlinnan eteläpuolella. Kunnan hallinnollinen keskus ja kaupallinen pääkeskus Turenki sijaitsee noin 15 kilometriä Hämeenlinnasta kaakkoon. Turengin lisäksi Janakkalassa on toinen kaupallinen keskus, Tervakoski, joka sijaitsee kunnan eteläosissa. (Kuva 1) Kuva 1 Janakkalan kaupallinen vaikutusalue ja väestö (Lähde: Janakkalan kunta) Janakkalan kaupallinen vaikutusalue muodostuu Janakkalan kunnan alueesta. Turengin alueella asuu noin kaksi kolmasosaa kunnan väestöstä. Janakkalan suuri koko ja Tervakosken melko hyvä kaupallinen perustarjonta jakaa kunnan kahteen vaikutusaluevyöhykkeeseen. Kunnan suuri koko ja suhteellisen heikko erikoiskaupan tarjonta vaikuttavat myös siihen, että pienemmistä naapurikunnista ei juurikaan asioida Janakkalassa vaan palvelut, joita ei saada omasta kunnasta, haetaan lähinnä joko Hämeenlinnasta tai Riihimäeltä. Hämeenlinnan vahva kaupallinen tarjonta muodostaa pääasiallisesti ensisijaisen kaupallisen vaikutusalueen pohjoisen rajan, tosin osa Hämeenlinnan eteläosien tiiviiden asutusalueiden väestöstä asioi Turengissa lyhyen etäisyyden vuoksi Demografisia tietoja alueen väestöstä Väestömäärä ja sen kehitys Vaikutusalueen väestömääriä ja niiden kehitystä on kuvattu taulukossa 1. Vaikutusalueen nykyväestönä ( ) käytetään Janakkalan kunnan lukuja ja ennustelukuina kunnan omia ennusteita vuodelta 2006.

6 2 Taulukko 1 Janakkalan kaupallisen vaikutusalueen nykyväestö ja ennuste vuosille 2015 ja (Lähde: Janakkalan kunta). Janakkalan väestöennuste vuosille 2015 ja 2030 Muutos Muutos hlö % 2030 hlö % Janakkalan kunta ,7 % ,1 % Janakkalan väkiluku oli vuoden 2005 lopussa Asukkaista noin kaksi kolmasosaa eli (vuoden 2004 tieto) asuu Turengissa ja sen lähialueilla. Vastaavasti Tervakosken alueella voidaan laskea asuvan asukasta. Väestön painopistealueita tarkastelemalla korostuu Turengin ja Tervakosken väestön merkitys. Alueilla on suurin väestön tiheys, useissa Turengin ja muutamissa Tervakosken 500m x 500m ruuduissa asuu yli 200 asukasta. Väestön painopistealueita tarkastellen Turenki on selvästi Janakkalan keskustamaisin alue. Lisäksi Janakkalassa on muutamia taajaan asuttuja kyliä, kuten Leppäkoski ja kirkonkylä, muutoin kunta on harvaanasuttu. (Kuva 2) Kuva 2 Janakkalan väestö 500 metrin ruuduissa (Lähde: Tilastokeskus). Janakkalan väkiluku on kasvanut viime vuosina muutamilla kymmenillä asukkailla vuosittain ja kasvun ennustetaan jatkuvan vuoteen Prosentuaalinen kasvu on hieman suurempaa Tervakosken alueella, mutta lukumääräisesti Turengin asukasluvun ennustetaan kasvavan enemmän. Janakkalan asukasluvun ennustetaan kasvavan yli asukkaalla (n. 7,7 %) vuoteen 2015, jolloin kunnassa asuisi noin asukasta. Viime vuosina toteutunut väestönkasvu on aikaisempaa suurempaa. Vuonna 2004 Janakkalan asukasmäärä kasvoi 144 asukkaalla ja vastaavasti vuonna asukkaalla. Vuoden 2006 alkupuolella väestönkasvu on ollut edellisiä vuosia suurempaa, sillä kunnan asukasmäärä kasvoi jo tammi-syyskuun aikana 219 asukkaalla. Vuoteen 2030 mennessä kunnan väestömäärän ennustetaan olevan jo asukasta.

7 3 Väestön rakenne Janakkala on tyypillinen eteläsuomalainen maaseutukunta, jonka väestö on painottumassa taajamiin. Kunnan taajamissa asuu jo lähes asukasta, joten Janakkalan taajama-aste on melko korkea (74,5 % vuonna 2003). Suurin osa janakkalalaisista asuu pientaloissa ja Janakkalan rakennuskannasta 77 % on omakotitaloja (Kuva 3). Kuva 3 Rakennukset tyypeittäin Janakkalassa (Lähde: SuomiCD). Janakkalassa asuu enemmän lapsiperheitä kuin seudun kaupungeissa Riihimäellä ja Hämeenlinnassa. Janakkalan väestörakenne on tyypillinen ainakin tarkasteltaessa lapsiperheiden osuutta asuntokunnista, sillä koko massa keskimäärin asuu suhteessa saman verran lapsiperheitä kuin Janakkalassa. (Kuva 4) Lapsiperheiden osuus asuntokunnista 30 % 25 % 24 % 22 % 26 % 25 % 28 % 27 % 20 % 19 % 19 % 15 % % 5 % 0 % Helsinki Hämeenlinna Riihimäki Janakkala Kuva 4 Lapsiperheiden osuus asuntokunnista Janakkalassa ja vertailualueilla vuosina 2001 ja 2004 (Lähde: Tilastokeskus) Ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymät Ostovoiman, myyntien ja ostovoiman siirtymien laskentaperusteet Ostovoimaa, myyntiä ja ostovoiman siirtymiä vuonna 2005 sekä ostovoiman kehittymistä vuosille 2015 ja 2030 on tarkasteltu neljässä päätoimialaryhmässä. Päätoimialaryhmät ovat päivittäistavarat, vaatetustavarat, kodintavarat ja vapaa-ajantavarat. Tarkempi toimialaluokitus on esitetty raportin liitteenä 1.

8 Janakkalan väestöennuste vuosille 2015 ja 2030 perustuu kunnan omiin ennusteisiin. Väestön nykytilanne on viimeisin tilastotieto. Ostovoimaluvut perustuvat Tilastokeskuksen Kulutustutkimuksen kulutuslukuihin. Kotitaloustutkimuksen kulutusluvut on jaoteltu alueellisesti ja Janakkalan lukuina käytetään Etelä-Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja, jotka ovat hieman koko maan keskiarvoja korkeammat. Taulukossa 2 on esitetty vuosittaiset kasvukertoimet, joilla ostovoiman arvioidaan lisääntyvän vuodesta 2005 eteenpäin tarkasteluvuosille 2015 ja Taulukko 2 Laskelmissa käytetyt toimialakohtaiset kulutuksen kasvukertoimet. 4 Vuotuiset kasvukertoimet v Päivittäistavarat 0,25 % Vaatetustavarat 0,50 % Kodintavarat 0,50 % Vapaa-ajantavarat 0,50 % Ostovoima vuonna 2005 ja sen kehitysennusteet vuosille 2015 ja 2030 Taulukossa 3 on kuvattu Janakkalan ostovoiman kehitystä vähittäiskaupan päätoimialaryhmissä. Taulukko 3 Janakkalan alueen ostovoima päätoimialoittain vuonna 2005 ja arvio kehityksestä vuosille 2015 ja Väestö ja ostovoima Janakkalan vaikutusalueella Janakkalan kunta Muutos % Muutos Väestö % % Milj.euro Milj.euro Milj.euro % Milj.euro Milj.euro % Päivittäistavarat 36,2 40,0 3,8 10 % 45,8 9,7 27 % Vaatetustavarat 10,8 12,2 1,4 13 % 14,5 3,8 35 % Kodintavarat 13,0 14,7 1,7 13 % 17,5 4,5 35 % Vapaa-ajantavarat 15,7 17,8 2,1 13 % 21,2 5,5 35 % Yhteensä 75,7 84,7 9,0 12 % 99,1 23,5 31 % Janakkalan kunnan alueella päätoimialaryhmiin kohdistuva ostovoima oli noin 76 miljoonaa euroa vuonna Päivittäistavaroiden osuus oli noin 36 miljoonaa euroa ja erikoiskaupan osuus lähes 40 miljoonaa euroa. Janakkalalaisten ostovoiman ennustetaan lisääntyvän väestönkasvun ja kulutuksen kasvun perusteella noin 9 miljoonalla eurolla eli noin 85 miljoonaan euroon vuoteen Päivittäistavarakaupan ostovoiman ennustettu kasvu koko kunnassa on lähes 4 miljoonaa euroa ja erikoiskauppaan kohdistuva ostovoiman ennustettu kasvu on yli 5 miljoonaa euroa vuoteen Vuoteen 2030 janakkalalaisten ostovoiman ennustetaan kasvavan yli 23 miljoonalla eurolla, josta lähes 10 miljoonaa euroa kohdistuu päivittäistavaroihin ja lähes 14 miljoonaa euroa erikoistavaroihin.

9 Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät toimialoittain Ostovoimien siirtymiä tarkastellessa esitetyt myyntiluvut perustuvat alueella toimivien yritysten arvioituihin liikevaihtolukuihin. Taulukossa 4 ja kuvassa 5 on tarkasteltu Janakkalan vähittäiskaupan myyntilukuja ja ostovoiman siirtymiä päivittäistavaroissa ja erikoistavaroissa. Toimialojen sisältö on esitetty liitteessä 1. Taulukko 4 ja kuva 5 Janakkalan ostovoima, myyntiarviot ja siirtymät vähittäiskaupan päätoimialoilla vuonna Janakkala Ostovoima Myynti Siirtymä Tasapaino Milj.euro Milj.euro Milj.euro % Päivittäistavarat 36,2 35,2-1,0 97 % Vaatetustavarat 10,8 0,5-10,3 5 % Kodintavarat 13,0 2,2-10,8 17 % Vapaa-ajantavarat 15,7 1,6-14,1 10 % Yhteensä 75,7 39,5-36,2 52 % -14,1 Vapaa-ajantavarat 1,6 15,7-10,8 Kodintavarat 2,2 13,0-10,3 Vaatetustavarat 0,5 10,8-1,0 Päivittäistavarat 35,2 36, Ostovoima Myynti Siirtymä M euroa Päätoimialaryhmiin kohdistuva ostovoima vuonna 2005 oli Janakkalassa noin 75,7 miljoona euroa ja myynti noin 39,5 miljoonaa euroa. Ostovoiman nettosiirtymä on negatiivinen kaikissa erikoiskaupan toimialaryhmissä eli ostovoimaa siirtyy Janakkalan ulkopuolelle huomattavasti. Siirtymiä kuvaava tasapainoluku (myynti/ ostovoima) on 52%. Päivittäistavaroissa janakkalalaisten ostovoima ja Janakkalassa toteutunut myynti ovat lähes samansuuruiset. Janakkalan erikoistavaroiden tarjonta on vähäistä ja kunnan alueella toteutuu erikoiskaupan myyntinä arviolta 4,3 miljoonaa euroa, joten erikoiskaupan osalta ostovoiman nettosiirtymä on voimakkaasti negatiivinen. Erikoiskaupan toimialoilla tasapainoluku, ostouskollisuusprosentti, vaihtelee 5-17 prosentin välillä.

10 6 1.2 Janakkalan kaupallinen palveluverkko Kaupallinen palveluverkko luokitellaan tyypillisesti seuraavalla tavalla: Aluekeskukset päivittäis- ja erikoistavarakaupan seudullisesti vetovoimaisia keskittymiä hyvä liikenteellinen sijainti ja/tai sijainti asutuksen keskellä Hypermarketkeskukset päivittäis- ja erikoistavarakaupan seudullisesti vetovoimaisia keskittymiä hyvä liikenteellinen sijainti vetäjäyrityksenä vähintään yksi hypermarket Paikalliskeskukset monipuoliset, päivittäistavaraan painottuvat peruspalvelut hyvä liikenteellinen saavutettavuus asuinalueilta vetäjäyrityksenä vähintään yksi supermarket Lähipalvelukeskukset minimiperuspalvelut pienet päivittäistavaramyymälät, monipuoliset kioskit Muut kaupalliset keskittymät pääasiassa tilaa vievää kauppaa suuria erikoisliikkeitä (autokauppa, rautakauppa, huonekalut, kodinsisustaminen yms.) Palveluverkon rakenne Kuva 6 Janakkalan seudun kaupan palveluverkon rakenne.

11 Turenki ja Tervakoski ovat Janakkalan paikalliskeskuksia (Kuva 6). Paikalliskeskusten palvelutarjonta rajoittuu lähinnä päivittäistavaratarjontaan. Erikoistavaroiden osalta janakkalalaisten ostovoima siirtyy huomattavassa määrin kunnan ulkopuolelle, lähinnä seudun aluekeskuksiin Riihimäelle ja Hämeenlinnaan. Janakkalassa on lisäksi lähipalveluja tarjoavat Saloinen ja Leppäkoski. Linnatuuli palvelee moottoritiellä liikkujia, mutta myös lähipalveluna paikallisesti Päivittäistavarakaupan myymäläverkko Kuva 7 Janakkalan päivittäistavarakaupan myymäläverkko Kuvan 7 karttaan on merkitty Janakkalan päivittäistavaramyymälät. Turengissa on K-supermarket, S-market, Valintatalo ja Lidl. Tervakoskella toimii kolme päivittäistavaramyymälää, S- market, K-market ja Valintatalo. Turengin päivittäistavaratarjonta on vahva ja lisäksi Turengissa toimii kunnan ainoa Alko. Pienemmät lähimyymälät palvelevat Janakkalan haja-asutusalueiden asukkaita arkituote- ja täydennysostoksissa. Sekä Tervakoskella että Turengissa aiemmin toimineet Ruokavarastot ovat lopettaneet toimintansa. Turengissa on viime vuonna aloittanut toimintansa Lidl, joka saattaa houkutella Hämeenlinnan eteläosien asukkaita ja muita Janakkalan ulkopuolella asuvia asioimaan Turengissa. Vaikka Janakkalan päivittäistavaroiden tarjonta on hyvä, myös päivittäistavaroiden osalta osa Janakkalan asukkaiden ostovoimasta siirtyy Hämeenlinnan Tiiriön ja Riihimäen Merkoksen hypermarketteihin, jotka houkuttelevat erityisesti viikonloppuostoksille. Lisäksi Janakkalan ulkopuolella töissä käyvät asukkaat tekevät osan ostoksistaan työmatkojen yhteydessä muun muassa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.

12 Turengin keskustan kaupan tarjonta Janakkalan kaupalliset palvelut ovat voimakkaasti keskittyneet Turenkiin ja Tervakoskelle. Turengin kaupallinen tarjonta on Tervakoskea vahvempi ja erityisesti päivittäistavaroiden osalta Turengin palvelutarjonta on hyvä. Julkisten palvelujen osalta Turenki on myös Tervakoskea vahvempi keskus, sillä Turengissa on Janakkalan kunnanvirasto sekä kunnan ainoat Kela, poliisi ja työvoimatoimisto. Terveyskeskus, koulut (myös lukio ja yläaste) sekä kirjasto ovat sekä Turengissa että Tervakoskella. Turengin kaupalliset palvelut ovat vuosien aikana kehittyneet Kauppakujan varren rakennusten ensimmäiseen kerrokseen. Tällä hetkellä Kauppakujan varressa on lähinnä palveluja ja muutama erikoiskaupan liiketila. Merkittävä osa Kauppakujan liiketiloista on tyhjillään. Kaupallinen painopiste on siirtynyt myöhemmin Kauppakujalta itään, liikenneväylien rajaamaan kaupalliseen kolmioon. Kolmion jakaa pohjois-eteläsuuntaisesti entinen valtatie ja nykyinen kävelykatu Tuleksi. Kaupallisen kolmion alueella toimivat päivittäistavaramyymälät K-Supermarket ja S-Market, erikoiskaupan liiketiloja mukaan lukien Alko sekä kaupallisia palveluja. Rakennuskanta on täydentynyt nykyiselleen 1990-luvulle saakka ja mahdollisuudet uusiin ja moderneihin suurempiin liiketiloihin ovat rajalliset. Kaupallisen kolmion alueella on myös lukuisia tyhjänä olevia liiketiloja, joiden omistussuhteet, vuokratasot, yrittäjävetoisten kauppojen työn jatkajien puute ja myymälätilojen potentiaalisille käyttäjille soveltumattomat pinta-alat ovat vaikuttaneet tilojen heikkoon käyttöasteeseen. Viime vuosina Turengin vähittäiskaupan alue on laajentunut Harvialantien varteen. Lidlin naapuriin avaa syksyllä 2006 Tarjoustalo, jonka kiinteistöön muuttaa myös Valintalo nykyisistä tiloistaan keskustakolmion alueelta. Yritykset hakeutuvat niille soveltuviin ja tarpeeksi suuriin tiloihin, riittävien ja asiakasmukavien pysäköintien ääreen, liikenteellisesti saavutettavuuden ja näkyvyyden kannalta hyviin paikkoihin. (Kuva 8) Kuva 8 Turengin keskustan kaupallisten ja julkisten palvelujen sekä teollisuuden sijoittuminen. Janakkalan vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys TP Group Finland Oy Keskustakehitys MiM, VL

13 Tervakosken keskustan kaupan tarjonta Tervakosken kaupallinen tarjonta keskittyy vahvasti päivittäistavaroihin. Päivittäistavaramyymälöistä Tervakoskella toimii S-Market, K-Market ja Valintatalo. Kaupalliset palvelut ovat alun perin kehittyneet Kirkkotien varteen, mistä ne ovat laajentuneet myöhemmin Tervakoskentien suuntaan. Tällä hetkellä Tervakosken kaupallisten palveluiden painopiste on siirtynyt hieman itään 1980-luvulla rakennetun Tervakoskentien ja Heimolantien liikekiinteistöjen ympärille. Vaikka myöhemmin rakennetut liikekiinteistöt ovat tiiviisti kiinni muussa kaupallisessa rakenteessa, kaupallisen alueen halki virtaava Tervajoki ja Tervakoski Oy:n teollisuusalue luovat omat haasteensa kaupallisten palveluiden kehittämiselle Tervakosken keskustassa. (Kuva 9) Kuva 9 Tervakosken keskustan kaupallisten ja julkisten palvelujen sekä teollisuuden sijoittuminen. Janakkalan vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys TP Group Finland Oy Keskustakehitys MiM, VL

14 10 2 Kaupan palveluverkon kehityskuva Janakkalassa 2.1 Kaupan kehitystrendit - yleistä Kaupan toimintaympäristön muutokset Suomessa Keskeisiä kaupan alaan vaikuttavia väestöllisiä muutoksia koko maassa ovat väestönkasvun hidastuminen ja väestön vanheneminen kotitalouksien keskikoon pieneneminen väestön keskittyminen suurimmille kaupunkialueille Väkiluvun kasvu tulee ennusteiden mukaan ensivaiheessa pienenemään ja väkiluku kääntyy laskuun 2020-luvun alkupuolella, ellei maahanmuutto lisäänny merkittävästi. Samalla väestörakenne ikääntyy, jolloin vanhusten osuus kasvaa ja nuorten osuus pienenee. Kaupan kannalta tämä merkitsee sitä, ettei ostovoima enää kasva entisenlaisesti väestönkasvun myötä vaan enemmänkin henkeä kohti lasketun kulutuksen perusteella. Ikärakenteen muuttuessa myös kulutusrakenne muuttuu. Palveluiden osuus kokonaiskulutuksesta on noussut tasaisesti koko 1990-luvun, ja niiden kysyntä tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy. Tulevaisuudessa, kuten viime vuosinakin (Taulukko 5), lyhytikäisten tavaroiden (vaatteet ja muut pakolliset perustavarat) ja ravinnon osuus kulutusmenoista supistuu, mikä johtuu elintason nousemisesta entisestään. Kotitalouksien lukumäärän lisääntymisen myötä kasvua tulee olemaan autojen, kodintekniikan, viihdeelektroniikan sekä huonekalujen ja sisustustarvikkeiden myynnissä. Taulukko 5 Kotitalouksien kulutusmenojen rakenne (Lähde: Kaupan Keskusliitto, Tilastokeskus) Kotitalouksien kulutusmenot Kulutusmenojen rakenne % % % Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 16,4 15,7 13,2 Alkoholijuomat ja tupakka 3,1 3,2 2,8 Vaatetus ja jalkineet 6,0 4,4 3,4 Asuminen ja energia 22,6 28,1 28,7 Kodin kalusteet, koneet ym. 5,3 4,5 4,9 Terveys 3,4 3,8 3,6 Liikenne 13,2 12,4 14,7 Tietoliikenne 1,5 2,1 3,7 Kulttuuri ja vapaa-aika 11,1 10,3 9,9 Koulutus 0,2 0,2 0,2 Ravintolat, kahvilat ja hotellit 4,7 4,2 4,5 Muut tavarat ja palvelut 12,5 11,1 10,4 Yhteensä Menot kotitaloutta kohti käyvin hinnoin /v Menot kotitaloutta kohti v hinnoin /v Kotitalouksien ostovoima on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on lisääntynyt tasaisesti ja samalla säästämisaste on alentunut. Yhä suurempi osa tuloista menee kuitenkin palveluihin ja toisaalta suosiotaan kasvattavat osake- ja rahastosijoittaminen vievät nekin osansa vähittäiskaupan rahavirrasta.

15 Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutokset Kuluttajan vaatimukset ostopaikan suhteen kasvavat; hän ei välttämättä tyydy lähimpään ostopaikkaan, vaan valitsee sen, jonka valikoimat ja palvelut vastaavat hänen toiveitaan. Kuluttajilta kysyttäessä päivittäistavarakaupan tärkeimpinä valintakriteereinä pidettiin läheisyyttä, hinta/laatu-suhdetta ja valikoimaa. Näistä kahden ensimmäisen merkitys on vähentynyt kun taas valikoiman, kanta-asiakasetujen, ystävällisen palvelun ja aukioloaikojen vaikutus valintaan on kasvanut. Erikoiskaupan saavutettavuutta käsittelevän tutkimuksen mukaan suurin osa kuluttajista ostaa laadukkaat ja kalliit erikoistuotteet mieluummin erikoisliikkeistä ja halvat tuotteet hypermarketeista päivittäistavaraostosten yhteydessä. Vain noin viidennes kuluttajista ostaa erikoistavarat pääosin hypermarketeista. Ostokäyttäytyminen muuttuu varsin hitaasti. Pitkällä aikavälillä odotettavissa olevia muutosilmiöitä ovat: kuluttajat jakaantuvat entistä pienempiin ryhmiin, joiden ostokäyttäytyminen erilaistuu suomalaiset omaksuvat uusia tapoja ja tottumuksia ulkomailta, jolloin myös kulutus monipuolistuu (esim. kansainvälistyvät ruokatottumukset, muoti- ja sisustustrendit) päivittäistavarakaupassa ostokertojen määrä vähenee ja kertaostos suurenee: vuonna 1985 keskiostos oli 10 ja vuonna ,8. Vuonna 2004 kaupassa käytiin alle neljä kertaa viikossa kuluttajien vaatimukset ostopaikan suhteen lisääntyvät: vaaditaan laajaa valikoimaa ja asiantuntevaa henkilökohtaista palvelua kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia sekä kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä, koostumuksesta ja valmistusolosuhteista Viime vuonna kaupan myynnin kasvu hidastui hieman, mutta vuosi 2005 oli silti jo kahdestoista peräkkäinen kasvuvuosi kaupalle. Vähittäiskauppa kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2005 (Kuva 10). Alkuvuonna 2006 kaupan myynnin kasvu on ollut 4,7 prosenttia. Ennuste koko kuluvalle vuodelle on 4 prosenttia ja vuonna 2007 myynnin kasvun arvioidaan jatkuvan edelleen 4 prosentin vuosivauhtia. Kuva 10 Vähittäiskaupan myynnin kehitys vuosina ja alkuvuonna 2006 (Lähde: Suomen Kaupan Liitto)

16 12 Toimialoittain tarkasteltuna myynti kasvoi seuraavasti tammi-elokuussa 2006 (Kuva 11): päivittäistavarakauppa 4,8 % erikoistavarakauppa arviolta 6,0 % tavaratalokauppa 5,0 % vaatekauppa 3,0 % huonekalukauppa 7,5 % kodintekniikan kauppa 16 % Kuva 11 Vähittäiskaupan myynnin kehitys (%/v) alkuvuonna vuonna 2006 toimialoittain (Lähde: Suomen Kaupan Liitto) Vuoden 2007 aikana myynnin arvioidaan kasvavan lähes kaikilla toimialoilla. Päivittäistavarakaupan myynnin arvioidaan kasvavan 3 5 prosenttia ja erikoistavarakaupan 4 6 prosenttia. Myös tavaratalokaupan myynnin arvioidaan kasvavan tulevan vuoden aikana 4 6 prosenttia Päivittäistavarakaupan muutostrendit Päivittäistavarakaupan merkittävimmät myymälätyypit markkinaosuudella mitattuna ovat hypermarketit ja supermarketit, jotka ovat kasvattaneet osuuttaan huomattavasti viime vuosina. Merkittäviä kehityssuuntia ovat olleet myymälämäärän supistuminen, yksikkökoon kasvu ja myyntitehokkuuden lisäys. Toisaalta alle 400 neliön myymälöiden aukioloaikojen pidentäminen on lisännyt lähikauppojen suosiota. Päivittäistavarakaupan myynnin kasvu oli vuonna 2005 hidasta ja euromääräinen myynti kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Myynnin kasvu on ollut viime vuosina parasta pienmyymälöissä runsaan uusperustannan johdosta sekä hypermarketeissa. Alle 400 m2 valintamyymälöiden myynninlaskuun vaikuttaa mm. haja-asutusalueen kaupan myynnin kehitys.

17 13 Taulukko 6 Päivittäistavaroiden myynti (milj. ) myymälätyypeittäin (Lähde: A.C.Nielsen) x) ei vertailukelpoinen edellisiin vuosiin Hypermarkettien myynti on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana (Taulukko 6). Hypermarkettien myynti kasvaa edelleen, ja myös valintamyymälät ovat kasvattaneet myyntiään lähikauppojen pidennettyjen aukioloaikojen ansiosta. Pienten supermarketkokoluokan myymälöiden myynti on pienentynyt. Päivittäistavaramyymälöiden kokonaislukumäärä on laskenut huomattavasti, mutta myymälätiheys on edelleen Suomessa selvästi suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Päivittäistavaroiden saavutettavuus koetaan kuitenkin hyväksi; kolmasosa kotitalouksista on sitä mieltä, että saavutettavuus on viime vuosina parantunut. Muutoksia päivittäistavarakaupan alalle tuo ulkomaisten ketjujen tulo suomalaisille markkinoille ja ulkomaisen omistuksen lisääntyminen kotimaisissa ketjuissa. Muun muassa Lidlin tulo on pakottanut suomalaisketjut valmistautumaan kilpailun kovenemiseen aseinaan omat halpamerkit (esim. K-kaupan Euroshopper, S-kaupan Hyvä Ostos, Sparin, Wihurin ja Stockmannin First Price) ja liittoutumalla ulkomaisten hankintayhtiöiden kanssa. Kilpailussa heikoimmin näyttävät pärjäävän m 2 supermarketit, jotka eivät saavuta riittävän suurta volyymia, mutta eivät myöskään pysty hyödyntämään alle 400 neliön kauppojen sunnuntaiaukioloa. Päivittäistavarakaupan toimintaympäristöön viimeisen vuoden aikana on ehkä eniten vaikuttanut Keskon ja S-ryhmän kiristynyt kilpailu markkinajohtajuudesta. Vuoden 2005 myyntitilastojen valossa S-ryhmä on onnistunut ottamaan ykköspaikan Keskolta. Muun muassa Spar-ketjun osto on vahvistanut entisestään S-ryhmän asemaa. Päivittäistavarakaupan kehityssuuntia: myymälämäärä supistuu yksikkökoko kasvaa myyntitehokkuus lisääntyy tavaravalikoima kasvaa ja monipuolistuu hypermarkettien määrä ja osuus kokonaismyynnistä kasvaa perinteiset kyläkaupat vähenevät aikaisin avaavat ja myöhään auki olevat pienet päivittäistavaramyymälät (ns. convenience stores) lisääntyvät kaupungeissa yhä useampi ulkomainen ketju ja yritys tutkii mahdollisuuksia tulla Suomen markkinoille eri tavoin: joko suoraan (esim. Lidl) tai välillisesti ostamalla osuuksia suomalaisista yrityksistä sähköinen kaupankäynti lisääntyy hitaasti

18 Erikoiskaupan muutostrendit Erikoiskaupan eri osa-alueiden myynnin kehitys vaihtelee suuresti. Keskimääräistä voimakkaammin tammi-elokuussa 2006 ovat kasvaneet kodintekniikka-, kello- ja jalometalli-, optiikkasekä huonekalujen ja sisustustarvikkeiden kauppa. Lisäksi urheilu- ja vapaa-ajan kauppa sekä lahjatavarakauppa ovat kasvattaneet myyntiään. Kasvua selittää kasvava kiinnostus hyvinvointiin ja laatuun. Sisustusalan myyntiä on lisännyt trendi, jossa suomalaiset ostavat kokonaisia huonekaluryhmiä yksittäisten huonekalujen sijaan ja kaikki kodin sisustusesineet ja tekstiilit ostetaan yhtenäiseen tyyliin. Myös kausisisustaminen on tullut suosituksi. Kasvua erikoiskaupan alalla aiheuttavat tulotason nousu, kulutuksen monipuolistuminen, vapaaajan ja siihen liittyvien harrastusten lisääntyminen ja kansainvälistyvät kulutusmallit. Kotitalouksien lukumäärän kasvun myötä joidenkin tuoteryhmien kulutus tulee kasvamaan (esim. autot, kodinkoneet, viihde-elektroniikka, huonekalut ja sisustus). Kuluttajien arvoissa tapahtunut muutos heijastuu myös erikoiskauppaan: enää kulutuksesta ei haeta yksinomaan hyötyä, vaan myös mielihyvää. Painopiste siirtyy entistä enemmän välttämättömyystuotteista, esimerkiksi vaatteista, kuluttajien harrastuksiin liittyvään kauppaan ja palveluihin. Erikoiskauppa on kuitenkin erittäin suhdanneherkkää, joten sen alalla nousu- ja laskukaudet näkyvät nopeammin ja voimakkaammin kuin päivittäistavarakaupassa. Merkittäviä kehityssuuntia erikoiskaupassa ovat ketjuuntuminen ja yksikkökoon kasvu. Perinteinen jako keskustahakuisen ja keskustan ulkopuolisen erikoiskaupan välillä on hämärtymässä. Myymäläkoon kasvun myötä kodinkone-, kodinrauta-, huonekalu- ja sisustusmyymälät ovat siirtyneet keskustojen ulkopuolelle lähelle toisiaan ja muodostaneet näin erikoiskaupan suurmyymäläkeskittymiä, nk. Retail Park -keskuksia. Sama kehityssuunta on nähtävissä suurten vaate-, urheilu- ja vapaa-aikamyymälöiden sijoittumisessa, jotka hakeutuvat yhä useammin myös aluekeskuksiin kaupunkikeskustojen lisäksi. Muu erikoiskauppa suuntautuu jatkossakin kaupunkiseuduille ja erityisesti keskusta-alueille ja kauppakeskuksiin. Erityisesti pienet erikoisliikkeet sijoittuvat kaupunkien keskustoihin kauppa- ja kävelykatujen varsille. Kotimaiset ja ulkomaiset ketjut valtaavat parhaat liikepaikat vuokratason noustessa, kun yksityisyrittäjät joutuvat vetäytymään keskustojen laitamille. Erikoiskaupan kehityssuuntia: ulkomaisia ketjuja ja yrityksiä on tullut ja tulee Suomen markkinoille (esim. IKEA, Indiska, Dressmann, Zara, Gigantti, Bauhaus, Clas Ohlson) myymäläkoko ja tehokkuus kasvavat ketjuuntuminen lisääntyy erikoisliikkeissä henkilökohtaisen palvelun ja neuvonnan merkitys korostuu, hypermarketeissa ja halpahintatavarataloissa arvostetaan ennen kaikkea edullisia hintoja valikoimat monipuolistuvat ja erilaistuvat erikoiskauppa säilyttää sijaintinsa liikekeskustoissa yleistyviä myymälätyyppejä ovat erikoistavaroiden suurmyymälät (tilaa vaativa erikoiskauppa), putiikit, pienet kapeaan segmenttiin erikoistuneet myymälät sekä kauppakeskusten yhteyteen perustettavat erikoismyymälät keskustojen ulkopuolella sijaitsevat Retail Park -keskukset (=tilaa vaativan erikoiskaupan keskukset) ja factory outlet -tyyppiset myymälät ja myymäläryppäät yleistyvät vähitellen sähköinen kaupankäynti lisääntyy nopeasti tuoteryhmissä, joita ei tarvitse kokeilla (esim. tietokonelaitteet ja -tarvikkeet, kirjat, pelit, cd- ja dvd-levyt), mutta se ei korvaa kaupunkien keskustoissa sijaitsevia myymälöitä kauppakeskuksia rakennetaan lisää ja olemassa olevia laajennetaan ja kehitetään, niihin sijoitetaan kaupan lisäksi myös palveluja ja viihdetarjontaa

19 2.2 Toimialakohtaiset lisäliiketilatarpeet Janakkalassa Uuden liiketilan laskennallista tarvetta on tarkasteltu kumulatiivisesti vuosille 2015 ja Laskelmat perustuvat seuraaviin oletuksiin: Janakkalan väestömäärä kehittyy kunnan omien ennusteiden mukaisesti Vuosittainen ostovoiman kasvu on päivittäistavaroissa 0,25-1 %, erikoistavaran tuoteryhmissä 0,5-2 % Nykyistä pinta-alaa poistuu vuosittain 2,0 % Tasapaino (myynti/ostovoima) paranee erikoistavaran tuoteryhmissä tarjonnan parantuessa 3 % vuodessa. Päivittäistavaroissa se paranee 1 % vuosittain. 15 Kulutuslukujen (ostovoiman kasvu) kasvuennusteet perustuvat historialliseen kehitykseen sekä eri tutkimustahojen arvioihin talouden kehityksestä. Kulutuslukujen kehitystä ennustettaessa on käytetty varovaisia kasvukertoimia ennustusjakson talouden ennustettavuuden vaikeudesta ja tarkastelujakson pituudesta johtuen. Kasvuennusteista on tarkastelujakson pituuden vuoksi tehty herkkyystarkastelu, joka osoittaa lisäliiketilatarpeen vaihteluvälin. Taulukossa 7 on päivittäistavararyhmässä esitetty vaihtoehtoisia myyntitehoja (euroa/my-m²/ vuosi) ja erikoistavararyhmissä ja ravintolapalveluissa toimialaryhmän nimen alla keskimääräinen arvioitu myyntiteho. Esimerkiksi hypermarkettien päivittäistavaraosaston myyntitehokkuus on tyypillisesti noin euroa/my-m²/vuosi, supermarkettien noin euroa/my-m²/vuosi ja lähikauppojen noin euroa/my-m²/vuosi. Taulukossa on esitetty laskennallinen arvio toimialaryhmän nykyisestä pinta-alasta (krs-m 2 ) ja lisäliiketilan tarpeesta (krs-m 2 ) vuosille 2015 ja Taulukko 7 Laskennalliset uuden liiketilan tarpeet Janakkalassa vuosille 2015 ja PINTA-ALA MYYNTITEHO vuonna 2005 euroa /my-m² / v krs -m² (arvio) LISÄTARVE vuoteen 2015 krs-m² LISÄTARVE vuoteen 2030 krs-m² Päivittäistavarat Vaatetustavarat Kodintavarat Vapaa-ajantavarat Lisätarve erikoistavarat ka.tehot Lisätarve yhteensä Ka.tehot Janakkalan päivittäistavaramyynnin perusteella arvioitu laskennallinen päivittäistavarapinta-ala on noin krs-m 2. Pinta-ala-arviossa on varsinaisten päivittäistavaramyymälöiden lisäksi huomioitu halpa-hintatavarataloissa, kahviloissa, kioskeissa ja huoltoasemilla sekä muissa päivittäistavaroita myyvissä myymälöissä tapahtuva päivittäistavaramyynti.

20 Päivittäistavaroiden laskennallinen lisäliiketilatarve vuoteen 2015 mennessä on myymälätyyppien myyntitehokkuuksista ja herkkyystarkastelusta johtuen noin krs-m 2. Päivittäistavarapinta-alan tarve jakautuu erilaisille myymälätyypeille. Noin 85 % lisäliiketilatarpeesta voidaan arvioida kohdistuvan varsinaisille päivittäistavaramyymälöille. Taulukon alin rivi kuvaa tilannetta, jossa lisäliiketila kohdistuisi pääosin tehokkaille hypermarket-tyypin yksiköille. Ylin rivi vastaa puolestaan tilannetta, jossa liiketilan lisäys kohdistuisi pieniin lähimyymälöihin. Kunnan ja kauppaliikkeiden palveluverkolle asettamista tavoitteista riippuu, millaisia yksikköjen lukumäärän lisäyksiä lisäliiketilalaskelmat käytännössä vastaavat. Erikoiskaupan yhteenlaskettu lisäliiketilatarve vuoteen 2015 mennessä on noin krs-m 2. Erikoiskaupan osalta liiketilatarvetta ei voida kuvata yksiköiden lukumäärällä, sillä eri alojen ja toimijoiden liiketoimintakonseptien tilatarpeet vaihtelevat muutamista kymmenistä neliöistä jopa tuhansiin neliöihin. Vaatemyyntiä, kodintavaramyyntiä ja vapaa-ajantavaroiden myyntiä on erikoismyymälöiden lisäksi muun muassa tavarataloissa ja hypermarketeissa. Vuoteen 2030 mennessä päivittäistavaroiden laskennallinen lisäliiketilatarve on noin krs-m 2. Erikoistavaroiden osalta yhteenlaskettu lisätarve on laskennallisesti noin krs-m 2. Tarkastelujakson pituuden vuoksi lukuja tulee pitää ainoastaan suuntaa antavina. 16

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Laajasalon kaupallinen selvitys Lokakuu 2004. Puh. (09) 6866 280, fax (09) 6866 2840 Ly 0349272-5

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Laajasalon kaupallinen selvitys Lokakuu 2004. Puh. (09) 6866 280, fax (09) 6866 2840 Ly 0349272-5 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Laajasalon kaupallinen selvitys Lokakuu 2004 TP Group Finland Oy - Keskustakehitys etunimi.sukunimi@tpgroup.biz Yrjönkatu 29 A, 00100 HELSINKI www.tpgroup.biz

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014 Muut yksityiset S-ryhmä Stockmann M-ketju Minimani Tokmanni-konserni K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Lidl SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 20 PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTI 16 705 MILJOONAA EUROA RYHMÄ

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS FCG Planeko Oy Tuusulan kunta ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS 9.6.2009 www.aanekoski.fi www.aanekoski.fi Tuusulan kunta 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli arvioida Focus-alueen osayleiskaavan

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA Kaupan palveluverkkoselvitys 16.1.2009 FCG Planeko Oy KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS I PALVELUVERKKOSELVITYS - SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 1 2

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU SUUNNITTELUN TAVOITTEET ohjausryhmä 2.4.2014 taajaman tulee olla houkutteleva valtatien suunnasta, ostovoima tien päällä, Vienan kauppatie, paikallinen

Lisätiedot

Joulukauppa 2012. Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012

Joulukauppa 2012. Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012 Joulukauppa 2012 Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Yrityksille kohdennettu joulukauppakysely on Kaupan

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2012 tulokset

Kauppakeskusbarometri 2012 tulokset Kauppakeskusbarometri 2012 tulokset Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2012 / Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä

Lisätiedot

KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS FCG Planeko Oy KUUMA-kunnat KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 26.2.2010 www.aanekoski.fi Kuuma-kunnat 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia KUUMA-kuntia koskeva kokonaisarvio maankäytön ja väestönkehityksen

Lisätiedot

Tutkimustieto suunnittelun apuvälineeksi. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede

Tutkimustieto suunnittelun apuvälineeksi. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede Tutkimustieto suunnittelun apuvälineeksi professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede Kaupalliset palvelut ja kaavoitus, Lounais Suomen ympäristökeskus 5.10.2005

Lisätiedot

Hopeakaivos Varisto, Vantaa. Uusi helpon asioinnin keskus! Realprojekti Oy. www.realprojekti.fi

Hopeakaivos Varisto, Vantaa. Uusi helpon asioinnin keskus! Realprojekti Oy. www.realprojekti.fi Uusi helpon asioinnin keskus! Hopeakaivos Varisto, Vantaa Realprojekti Oy Korkeavuorenkatu 34 FI-00130 Tel. +358 207 207 500 Fax +358 207 207 540 Business ID 0749176-2 Domicile Helsinki VAT Reg. LKV 5/2011

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011 Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN 1 Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Seutulantie 12, PL 41 04401 Järvenpää Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 9.10.2013 JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET 30.6.2004 2 YHTEENVETO Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien väestömäärät ja kulutuskysyntä jatkavat kasvuaan. Ostovoiman kasvaessa kauppa vastaa

Lisätiedot

Mylly-projekti. Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun seudulla vuosina 1990-2006

Mylly-projekti. Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun seudulla vuosina 1990-2006 Mylly-projekti Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun seudulla vuosina 1990-2006 Turun kauppakorkeakoulu/markkinoinnin laitos, => johtoryhmä: Heli Marjanen, Jorma Taina, Timo Toivonen päärahoittajat: Liikesivistysrahasto,

Lisätiedot

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa KAJAANIN KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (39) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET

KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET FCG Finnish Consulting Group Oy KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET - selvitys arkkitehtuurikilpailua ja osayleiskaavoitusta varten RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan

Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4332-P21449 FCG

Lisätiedot

Hakunilan kauppakeskus

Hakunilan kauppakeskus 9.6.2006 Hakunilan kauppakeskus Kaupalliset ympäristövaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...4 1 Selvityksen tavoite ja hankkeen esittely...6 1.1 Selvityksen tavoite... 6 1.2 Hankkeen esittely...

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN

Lisätiedot

Kauppa-Joupin asemakaavoitus

Kauppa-Joupin asemakaavoitus 10.5.2010 Kauppa-Joupin asemakaavoitus Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue...6 1.1. Selvityksen tavoitteet...

Lisätiedot