Janakkalan kunta Janakkalan vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Marraskuu Puh. (09) , fax (09) Ly

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Janakkalan kunta Janakkalan vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Marraskuu 2006. Puh. (09) 6866 280, fax (09) 6866 2840 Ly 0349272-5"

Transkriptio

1 Janakkalan kunta Janakkalan vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Marraskuu 2006 TP Group Finland Oy - Keskustakehitys Yrjönkatu 29 A, HELSINKI Puh. (09) , fax (09) Ly

2 Johdanto ja tiivistelmä Tausta Janakkalan kunta tekee maankäytön rakennemallityötä kunnan yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeiden määrittämiseksi. Rakennemallin haasteena on vastata muun muassa kunnan elinvoimaisuuden turvaamiseen huomioiden asumisen, työpaikkojen ja vähittäiskaupan tarpeet. Maankäytön rakennemallin laadintaan liittyen Janakkalan kunta on tilannut TP Group Finland Oy:ltä vähittäiskaupan palveluverkkoselvityksen. Selvityksen painopiste on Janakkalan kaupallisen nykytilanteen pohjalta laadituissa suosituksissa ja kaupan tavoiteverkon vaikutusten arvioinnissa. Vähittäiskaupan päätoimialaryhmiin kohdistuva ostovoima oli vuonna 2005 Janakkalassa lähes 76 miljoona euroa ja myynti lähes 40 miljoonaa euroa. Siirtymiä kuvaava tasapainoluku (myynti/ ostovoima) on 52%. Näin ollen lähes puolet ostovoimasta valuu kunnasta ulos. Päivittäistavaroissa janakkalalaisten ostovoima ja Janakkalassa toteutunut myynti ovat lähes samansuuruiset ja tasapainoluku 97% eli pt-tarjonta kunnassa on suhteellisen hyvä. Erikoiskaupan toimialaryhmissä tasapainoluku on 5-17% Janakkalan erikoistavaroiden tarjonnan ollessa vähäistä. Näin ollen suurin osa erikoiskaupan ostovoimasta siirtyy kunnasta ulos. Janakkalan vähittäiskauppa on keskittynyt Turenkiin ja Tervakoskelle, joissa on hyvä arkituotepainotteinen tarjonta. Turengissa ja sen lähialueilla asuu lähes asukasta, mikä mahdollistaa Turenkiin hyvien päivittäistavaramyymälöiden ohella myös käyttötavaroiden tarjontaa ja erikoisliikkeitä sekä kaupallisia palveluja. Tällä hetkellä erikoistavaroiden tarjonta Turengissa on kuitenkin melko vähäistä, mutta syksyllä 2006 toimintansa aloittavan Tarjoustalon tarjonta tulee sisältämään käyttötavaroita. Janakkalan palveluverkkoa täydentävät lähipalvelut Leppäkoskella, Saloisilla ja Valtatie 3:n varressa Linnatuulessa, joka tarjoaa myös liikennepalvelukeskuksen muita palveluja. Maankäytön rannemallin tarkasteluvuodet ovat 2015 ja Janakkalan ostovoima kasvaa väestönkasvun ja kulutuksen kasvun perusteella noin 9 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä. Kasvusta noin 4 miljoonaa euroa kohdistuu päivittäistavaroihin ja yli 5 miljoonaa euroa erikoistavaroihin. Vuoteen 2030 ostovoiman ennustetaan kasvavan yli 23 miljoonalla eurolla, josta lähes 10 miljoonaa euroa kohdistuu päivittäistavaroihin ja lähes 14 miljoonaa euroa erikoistavaroihin. Ostovoiman kasvaessa Janakkalassa syntyy myös tarvetta uusille liiketiloille. Tämän suuntainen ostovoiman kasvu luo näin ollen mahdollisuuksia vähittäiskaupan palveluverkon kehittymiselle ja sitä kautta ostovoiman ulosvirtauksen vähenemiselle. Kaupan aluevarausten ehdotukset Janakkalassa Nykytilanneanalyysin ja haastattelujen perusteella suositukset Janakkalan kaupan aluevarauksiksi perustuvat pääosin nykyisen kaupan palveluverkon kehittämiseen ja olemassa olevien kaupan painopistealueiden tiivistämiseen. Lähipalvelujen turvaamista mahdollisuuksien mukaan suositellaan, mutta lähimyymäläverkoston kehittyminen keskusliikkeiden toimesta ei ole todennäköistä haja-asutusalueiden väestön vähenemisen vuoksi. Keskolla on kiinnostusta kehittää päivittäistavarakaupan tarjontaa Linnatuulessa, jonka kehittymisen mahdollisuuksia tulisi selvittää yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten Tiehallinnon ja maanomistajien, kanssa. Ylipitkällä aikavälillä suositellaan varautumista liikennepalvelukeskuksen mahdollistamiseen Viralan eritasoliittymän välittömässä läheisyydessä. Kysynnästä riippuen Viralan liittymään voi pidemmällä aikavälillä sijoittua liikennepalvelukeskus, jonka sisältö voi koostua päivittäistavaramyymälästä, ravintolapalveluista ja liikennesijaintiin tukeutuvista kaupallisista palveluista. Ylipitkällä aikavälillä on myös mahdollista, että liikennepalvelukeskuksen yhteyteen sijoittuisi tilaa vaativaa kauppaa. Tällä hetkellä ei ole nähtävissä kysyntää uudelle liikennepalvelukeskukselle valtatie 3:n varressa Janakkalan seudulla.

3 Turengin keskustan kehittämiselle on nähtävissä selkeitä tarpeita. Viime vuosina kaupan painopiste on siirtynyt hieman pohjoiseen Harvialantien varteen, mutta edelleen Turengin nykyiset kaupan palvelut ovat keskittyneet hyvin muun keskustarakenteen tuntumaan. Kaupallisen kolmion toiminnalliset haasteet edellyttävät keskustan kehittämistä kokonaisuutena. Pysäköintipaikkojen niukkuus, niiden sijoittuminen ja saavutettavuus ovat eräitä painopistealueita, joiden yhteydessä tulee tarkastella alueen sisäisiä liikennejärjestelyjä. Torin ja kävelyalueen käyttö on melko vähäistä johtuen niiden mitoituksesta ja niitä ympäröivien liiketilojen heikosta käyttöasteesta. Vetäjäyritysten mahdollinen avautuminen tai muu hyvä linkittyminen kävelyalueille parantaisi kävelyalueiden toimivuutta ja muiden kiinteistöjen houkuttelevuutta liikepaikkoina. Keskolla ja Osuuskauppa Hämeenmaalla on lisäliiketilatarpeita Turengin päivittäistavaramyymälöiden yhteydessä jo lyhyellä aikavälillä. Molemmat ovat kiinnostuneita laajentamaan myymälöitään niiden nykyisellä paikalla ja kehittämään päivittäistavaratarjonnan ohella myös käyttötavaroiden tarjontaa. Keskustakolmion alueella toimiville yrityksille tulisi tarpeiden mukaan mahdollistaa lisärakentamista, jolloin keskustakolmioon saataisiin parempi tarjonta ja samalla toiminnallisesti parempi ratkaisu. Myös linja-autoaseman ja Valintatalolta vapautuvien tilojen kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Kehittämishankkeiden koordinoiminen on erittäin tärkeätä, jotta keskustakolmion kiinteistöjen ja palveluiden kehittyminen toteutuu hallittuna kokonaisuutena. Tervakosken osalta suositellaan myös nykyisen kaupallisen keskustan kehittämistä ja tiivistämistä. Kaupan toiminnot suositellaan tulevaisuudessakin sijoitettavaksi osaksi muuta keskustarakennetta. Kirkkotien varren merkitys kaupallisten toimintojen sijoittumiselle on vähentynyt viime vuosina ja Tervakoskentien suunnan merkitys kaupallisena akselina on kehittynyt ja kehittyy edelleen. Teollisuus Tervakosken keskustassa rajoittaa Tervakoskentien varren hyödyntämistä tulevaisuudessa kaupan reservialueena, mutta mahdollisuuksien mukaan toimintojen uudelleen sijoittumista ylipitkällä aikavälillä suositellaan. Tervakoskella S-ryhmän ja Keskon pt-myymälöillä on laajentumistarpeita pidemmällä aikavälillä. Keskusliikkeet ovat myös Tervakoskella ensisijaisesti kiinnostuneet laajentamaan nykyisissä tiloissa, tilatarpeet kohdistuvat ensisijaisesti pidemmälle aikavälille. Lisärakentamismahdollisuudet nykyisen keskustan kaupallisessa ytimessä ovat hyvät ja näiden hyödyntämistä kysynnän mukaan suositellaan. Haasteena toimintojen tiivistämiselle on myös Tervajoki, joka halkaisee kaupallisen keskustan. Mahdollisuuksien mukaan keskustaa yhdistäviä toiminnallisia muutoksia joen yli suositellaan. Helsingissä marraskuun 10. päivänä 2006 TP Group Finland Oy - Keskustakehitys Mikko Mare toimitusjohtaja Veera Luostarinen tutkija

4 Sisällysluettelo Johdanto 1 Janakkalan kaupallinen nykytila-analyysi Janakkalan kaupallinen vaikutusalue Vaikutusaluerajaus Demografisia tietoja alueen väestöstä Ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymät Janakkalan kaupallinen palveluverkko Palveluverkon rakenne Päivittäistavarakaupan myymäläverkko Turengin keskustan kaupan tarjonta Tervakosken keskustan kaupan tarjonta Kaupan palveluverkon kehityskuva Janakkalassa Kaupan kehitystrendit - yleistä Kaupan toimintaympäristön muutokset Suomessa Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutokset Päivittäistavarakaupan muutostrendit Erikoiskaupan muutostrendit Toimialakohtaiset lisäliiketilatarpeet Janakkalassa Kaupan aluevarausten ehdotukset Janakkalassa Turengin alustava kehitysmalli Tervakosken alustava kehitysmalli Kaupan tavoiteverkon vaikutusten arviointi Kaupan tavoiteverkoston kuvaus Vaikutusten arviointi Vaikutukset Janakkalan kaupalliseen palveluverkkoon Vaikutukset Janakkalan päivittäistavaraverkkoon Vaikutukset Turengin ja Tervakosken keskustojen kehittämiseen Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Vaikutukset Janakkalan kaupalliseen asemaan Vaikutukset naapurikuntiin LIITTEET

5 1 1 Janakkalan kaupallinen nykytila-analyysi 1.1 Janakkalan kaupallinen vaikutusalue Vaikutusaluerajaus Janakkala sijaitsee Kanta-Hämeessä Valtatie 3:n varrella Riihimäen pohjoispuolella ja Hämeenlinnan eteläpuolella. Kunnan hallinnollinen keskus ja kaupallinen pääkeskus Turenki sijaitsee noin 15 kilometriä Hämeenlinnasta kaakkoon. Turengin lisäksi Janakkalassa on toinen kaupallinen keskus, Tervakoski, joka sijaitsee kunnan eteläosissa. (Kuva 1) Kuva 1 Janakkalan kaupallinen vaikutusalue ja väestö (Lähde: Janakkalan kunta) Janakkalan kaupallinen vaikutusalue muodostuu Janakkalan kunnan alueesta. Turengin alueella asuu noin kaksi kolmasosaa kunnan väestöstä. Janakkalan suuri koko ja Tervakosken melko hyvä kaupallinen perustarjonta jakaa kunnan kahteen vaikutusaluevyöhykkeeseen. Kunnan suuri koko ja suhteellisen heikko erikoiskaupan tarjonta vaikuttavat myös siihen, että pienemmistä naapurikunnista ei juurikaan asioida Janakkalassa vaan palvelut, joita ei saada omasta kunnasta, haetaan lähinnä joko Hämeenlinnasta tai Riihimäeltä. Hämeenlinnan vahva kaupallinen tarjonta muodostaa pääasiallisesti ensisijaisen kaupallisen vaikutusalueen pohjoisen rajan, tosin osa Hämeenlinnan eteläosien tiiviiden asutusalueiden väestöstä asioi Turengissa lyhyen etäisyyden vuoksi Demografisia tietoja alueen väestöstä Väestömäärä ja sen kehitys Vaikutusalueen väestömääriä ja niiden kehitystä on kuvattu taulukossa 1. Vaikutusalueen nykyväestönä ( ) käytetään Janakkalan kunnan lukuja ja ennustelukuina kunnan omia ennusteita vuodelta 2006.

6 2 Taulukko 1 Janakkalan kaupallisen vaikutusalueen nykyväestö ja ennuste vuosille 2015 ja (Lähde: Janakkalan kunta). Janakkalan väestöennuste vuosille 2015 ja 2030 Muutos Muutos hlö % 2030 hlö % Janakkalan kunta ,7 % ,1 % Janakkalan väkiluku oli vuoden 2005 lopussa Asukkaista noin kaksi kolmasosaa eli (vuoden 2004 tieto) asuu Turengissa ja sen lähialueilla. Vastaavasti Tervakosken alueella voidaan laskea asuvan asukasta. Väestön painopistealueita tarkastelemalla korostuu Turengin ja Tervakosken väestön merkitys. Alueilla on suurin väestön tiheys, useissa Turengin ja muutamissa Tervakosken 500m x 500m ruuduissa asuu yli 200 asukasta. Väestön painopistealueita tarkastellen Turenki on selvästi Janakkalan keskustamaisin alue. Lisäksi Janakkalassa on muutamia taajaan asuttuja kyliä, kuten Leppäkoski ja kirkonkylä, muutoin kunta on harvaanasuttu. (Kuva 2) Kuva 2 Janakkalan väestö 500 metrin ruuduissa (Lähde: Tilastokeskus). Janakkalan väkiluku on kasvanut viime vuosina muutamilla kymmenillä asukkailla vuosittain ja kasvun ennustetaan jatkuvan vuoteen Prosentuaalinen kasvu on hieman suurempaa Tervakosken alueella, mutta lukumääräisesti Turengin asukasluvun ennustetaan kasvavan enemmän. Janakkalan asukasluvun ennustetaan kasvavan yli asukkaalla (n. 7,7 %) vuoteen 2015, jolloin kunnassa asuisi noin asukasta. Viime vuosina toteutunut väestönkasvu on aikaisempaa suurempaa. Vuonna 2004 Janakkalan asukasmäärä kasvoi 144 asukkaalla ja vastaavasti vuonna asukkaalla. Vuoden 2006 alkupuolella väestönkasvu on ollut edellisiä vuosia suurempaa, sillä kunnan asukasmäärä kasvoi jo tammi-syyskuun aikana 219 asukkaalla. Vuoteen 2030 mennessä kunnan väestömäärän ennustetaan olevan jo asukasta.

7 3 Väestön rakenne Janakkala on tyypillinen eteläsuomalainen maaseutukunta, jonka väestö on painottumassa taajamiin. Kunnan taajamissa asuu jo lähes asukasta, joten Janakkalan taajama-aste on melko korkea (74,5 % vuonna 2003). Suurin osa janakkalalaisista asuu pientaloissa ja Janakkalan rakennuskannasta 77 % on omakotitaloja (Kuva 3). Kuva 3 Rakennukset tyypeittäin Janakkalassa (Lähde: SuomiCD). Janakkalassa asuu enemmän lapsiperheitä kuin seudun kaupungeissa Riihimäellä ja Hämeenlinnassa. Janakkalan väestörakenne on tyypillinen ainakin tarkasteltaessa lapsiperheiden osuutta asuntokunnista, sillä koko massa keskimäärin asuu suhteessa saman verran lapsiperheitä kuin Janakkalassa. (Kuva 4) Lapsiperheiden osuus asuntokunnista 30 % 25 % 24 % 22 % 26 % 25 % 28 % 27 % 20 % 19 % 19 % 15 % % 5 % 0 % Helsinki Hämeenlinna Riihimäki Janakkala Kuva 4 Lapsiperheiden osuus asuntokunnista Janakkalassa ja vertailualueilla vuosina 2001 ja 2004 (Lähde: Tilastokeskus) Ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymät Ostovoiman, myyntien ja ostovoiman siirtymien laskentaperusteet Ostovoimaa, myyntiä ja ostovoiman siirtymiä vuonna 2005 sekä ostovoiman kehittymistä vuosille 2015 ja 2030 on tarkasteltu neljässä päätoimialaryhmässä. Päätoimialaryhmät ovat päivittäistavarat, vaatetustavarat, kodintavarat ja vapaa-ajantavarat. Tarkempi toimialaluokitus on esitetty raportin liitteenä 1.

8 Janakkalan väestöennuste vuosille 2015 ja 2030 perustuu kunnan omiin ennusteisiin. Väestön nykytilanne on viimeisin tilastotieto. Ostovoimaluvut perustuvat Tilastokeskuksen Kulutustutkimuksen kulutuslukuihin. Kotitaloustutkimuksen kulutusluvut on jaoteltu alueellisesti ja Janakkalan lukuina käytetään Etelä-Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja, jotka ovat hieman koko maan keskiarvoja korkeammat. Taulukossa 2 on esitetty vuosittaiset kasvukertoimet, joilla ostovoiman arvioidaan lisääntyvän vuodesta 2005 eteenpäin tarkasteluvuosille 2015 ja Taulukko 2 Laskelmissa käytetyt toimialakohtaiset kulutuksen kasvukertoimet. 4 Vuotuiset kasvukertoimet v Päivittäistavarat 0,25 % Vaatetustavarat 0,50 % Kodintavarat 0,50 % Vapaa-ajantavarat 0,50 % Ostovoima vuonna 2005 ja sen kehitysennusteet vuosille 2015 ja 2030 Taulukossa 3 on kuvattu Janakkalan ostovoiman kehitystä vähittäiskaupan päätoimialaryhmissä. Taulukko 3 Janakkalan alueen ostovoima päätoimialoittain vuonna 2005 ja arvio kehityksestä vuosille 2015 ja Väestö ja ostovoima Janakkalan vaikutusalueella Janakkalan kunta Muutos % Muutos Väestö % % Milj.euro Milj.euro Milj.euro % Milj.euro Milj.euro % Päivittäistavarat 36,2 40,0 3,8 10 % 45,8 9,7 27 % Vaatetustavarat 10,8 12,2 1,4 13 % 14,5 3,8 35 % Kodintavarat 13,0 14,7 1,7 13 % 17,5 4,5 35 % Vapaa-ajantavarat 15,7 17,8 2,1 13 % 21,2 5,5 35 % Yhteensä 75,7 84,7 9,0 12 % 99,1 23,5 31 % Janakkalan kunnan alueella päätoimialaryhmiin kohdistuva ostovoima oli noin 76 miljoonaa euroa vuonna Päivittäistavaroiden osuus oli noin 36 miljoonaa euroa ja erikoiskaupan osuus lähes 40 miljoonaa euroa. Janakkalalaisten ostovoiman ennustetaan lisääntyvän väestönkasvun ja kulutuksen kasvun perusteella noin 9 miljoonalla eurolla eli noin 85 miljoonaan euroon vuoteen Päivittäistavarakaupan ostovoiman ennustettu kasvu koko kunnassa on lähes 4 miljoonaa euroa ja erikoiskauppaan kohdistuva ostovoiman ennustettu kasvu on yli 5 miljoonaa euroa vuoteen Vuoteen 2030 janakkalalaisten ostovoiman ennustetaan kasvavan yli 23 miljoonalla eurolla, josta lähes 10 miljoonaa euroa kohdistuu päivittäistavaroihin ja lähes 14 miljoonaa euroa erikoistavaroihin.

9 Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät toimialoittain Ostovoimien siirtymiä tarkastellessa esitetyt myyntiluvut perustuvat alueella toimivien yritysten arvioituihin liikevaihtolukuihin. Taulukossa 4 ja kuvassa 5 on tarkasteltu Janakkalan vähittäiskaupan myyntilukuja ja ostovoiman siirtymiä päivittäistavaroissa ja erikoistavaroissa. Toimialojen sisältö on esitetty liitteessä 1. Taulukko 4 ja kuva 5 Janakkalan ostovoima, myyntiarviot ja siirtymät vähittäiskaupan päätoimialoilla vuonna Janakkala Ostovoima Myynti Siirtymä Tasapaino Milj.euro Milj.euro Milj.euro % Päivittäistavarat 36,2 35,2-1,0 97 % Vaatetustavarat 10,8 0,5-10,3 5 % Kodintavarat 13,0 2,2-10,8 17 % Vapaa-ajantavarat 15,7 1,6-14,1 10 % Yhteensä 75,7 39,5-36,2 52 % -14,1 Vapaa-ajantavarat 1,6 15,7-10,8 Kodintavarat 2,2 13,0-10,3 Vaatetustavarat 0,5 10,8-1,0 Päivittäistavarat 35,2 36, Ostovoima Myynti Siirtymä M euroa Päätoimialaryhmiin kohdistuva ostovoima vuonna 2005 oli Janakkalassa noin 75,7 miljoona euroa ja myynti noin 39,5 miljoonaa euroa. Ostovoiman nettosiirtymä on negatiivinen kaikissa erikoiskaupan toimialaryhmissä eli ostovoimaa siirtyy Janakkalan ulkopuolelle huomattavasti. Siirtymiä kuvaava tasapainoluku (myynti/ ostovoima) on 52%. Päivittäistavaroissa janakkalalaisten ostovoima ja Janakkalassa toteutunut myynti ovat lähes samansuuruiset. Janakkalan erikoistavaroiden tarjonta on vähäistä ja kunnan alueella toteutuu erikoiskaupan myyntinä arviolta 4,3 miljoonaa euroa, joten erikoiskaupan osalta ostovoiman nettosiirtymä on voimakkaasti negatiivinen. Erikoiskaupan toimialoilla tasapainoluku, ostouskollisuusprosentti, vaihtelee 5-17 prosentin välillä.

10 6 1.2 Janakkalan kaupallinen palveluverkko Kaupallinen palveluverkko luokitellaan tyypillisesti seuraavalla tavalla: Aluekeskukset päivittäis- ja erikoistavarakaupan seudullisesti vetovoimaisia keskittymiä hyvä liikenteellinen sijainti ja/tai sijainti asutuksen keskellä Hypermarketkeskukset päivittäis- ja erikoistavarakaupan seudullisesti vetovoimaisia keskittymiä hyvä liikenteellinen sijainti vetäjäyrityksenä vähintään yksi hypermarket Paikalliskeskukset monipuoliset, päivittäistavaraan painottuvat peruspalvelut hyvä liikenteellinen saavutettavuus asuinalueilta vetäjäyrityksenä vähintään yksi supermarket Lähipalvelukeskukset minimiperuspalvelut pienet päivittäistavaramyymälät, monipuoliset kioskit Muut kaupalliset keskittymät pääasiassa tilaa vievää kauppaa suuria erikoisliikkeitä (autokauppa, rautakauppa, huonekalut, kodinsisustaminen yms.) Palveluverkon rakenne Kuva 6 Janakkalan seudun kaupan palveluverkon rakenne.

11 Turenki ja Tervakoski ovat Janakkalan paikalliskeskuksia (Kuva 6). Paikalliskeskusten palvelutarjonta rajoittuu lähinnä päivittäistavaratarjontaan. Erikoistavaroiden osalta janakkalalaisten ostovoima siirtyy huomattavassa määrin kunnan ulkopuolelle, lähinnä seudun aluekeskuksiin Riihimäelle ja Hämeenlinnaan. Janakkalassa on lisäksi lähipalveluja tarjoavat Saloinen ja Leppäkoski. Linnatuuli palvelee moottoritiellä liikkujia, mutta myös lähipalveluna paikallisesti Päivittäistavarakaupan myymäläverkko Kuva 7 Janakkalan päivittäistavarakaupan myymäläverkko Kuvan 7 karttaan on merkitty Janakkalan päivittäistavaramyymälät. Turengissa on K-supermarket, S-market, Valintatalo ja Lidl. Tervakoskella toimii kolme päivittäistavaramyymälää, S- market, K-market ja Valintatalo. Turengin päivittäistavaratarjonta on vahva ja lisäksi Turengissa toimii kunnan ainoa Alko. Pienemmät lähimyymälät palvelevat Janakkalan haja-asutusalueiden asukkaita arkituote- ja täydennysostoksissa. Sekä Tervakoskella että Turengissa aiemmin toimineet Ruokavarastot ovat lopettaneet toimintansa. Turengissa on viime vuonna aloittanut toimintansa Lidl, joka saattaa houkutella Hämeenlinnan eteläosien asukkaita ja muita Janakkalan ulkopuolella asuvia asioimaan Turengissa. Vaikka Janakkalan päivittäistavaroiden tarjonta on hyvä, myös päivittäistavaroiden osalta osa Janakkalan asukkaiden ostovoimasta siirtyy Hämeenlinnan Tiiriön ja Riihimäen Merkoksen hypermarketteihin, jotka houkuttelevat erityisesti viikonloppuostoksille. Lisäksi Janakkalan ulkopuolella töissä käyvät asukkaat tekevät osan ostoksistaan työmatkojen yhteydessä muun muassa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.

12 Turengin keskustan kaupan tarjonta Janakkalan kaupalliset palvelut ovat voimakkaasti keskittyneet Turenkiin ja Tervakoskelle. Turengin kaupallinen tarjonta on Tervakoskea vahvempi ja erityisesti päivittäistavaroiden osalta Turengin palvelutarjonta on hyvä. Julkisten palvelujen osalta Turenki on myös Tervakoskea vahvempi keskus, sillä Turengissa on Janakkalan kunnanvirasto sekä kunnan ainoat Kela, poliisi ja työvoimatoimisto. Terveyskeskus, koulut (myös lukio ja yläaste) sekä kirjasto ovat sekä Turengissa että Tervakoskella. Turengin kaupalliset palvelut ovat vuosien aikana kehittyneet Kauppakujan varren rakennusten ensimmäiseen kerrokseen. Tällä hetkellä Kauppakujan varressa on lähinnä palveluja ja muutama erikoiskaupan liiketila. Merkittävä osa Kauppakujan liiketiloista on tyhjillään. Kaupallinen painopiste on siirtynyt myöhemmin Kauppakujalta itään, liikenneväylien rajaamaan kaupalliseen kolmioon. Kolmion jakaa pohjois-eteläsuuntaisesti entinen valtatie ja nykyinen kävelykatu Tuleksi. Kaupallisen kolmion alueella toimivat päivittäistavaramyymälät K-Supermarket ja S-Market, erikoiskaupan liiketiloja mukaan lukien Alko sekä kaupallisia palveluja. Rakennuskanta on täydentynyt nykyiselleen 1990-luvulle saakka ja mahdollisuudet uusiin ja moderneihin suurempiin liiketiloihin ovat rajalliset. Kaupallisen kolmion alueella on myös lukuisia tyhjänä olevia liiketiloja, joiden omistussuhteet, vuokratasot, yrittäjävetoisten kauppojen työn jatkajien puute ja myymälätilojen potentiaalisille käyttäjille soveltumattomat pinta-alat ovat vaikuttaneet tilojen heikkoon käyttöasteeseen. Viime vuosina Turengin vähittäiskaupan alue on laajentunut Harvialantien varteen. Lidlin naapuriin avaa syksyllä 2006 Tarjoustalo, jonka kiinteistöön muuttaa myös Valintalo nykyisistä tiloistaan keskustakolmion alueelta. Yritykset hakeutuvat niille soveltuviin ja tarpeeksi suuriin tiloihin, riittävien ja asiakasmukavien pysäköintien ääreen, liikenteellisesti saavutettavuuden ja näkyvyyden kannalta hyviin paikkoihin. (Kuva 8) Kuva 8 Turengin keskustan kaupallisten ja julkisten palvelujen sekä teollisuuden sijoittuminen. Janakkalan vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys TP Group Finland Oy Keskustakehitys MiM, VL

13 Tervakosken keskustan kaupan tarjonta Tervakosken kaupallinen tarjonta keskittyy vahvasti päivittäistavaroihin. Päivittäistavaramyymälöistä Tervakoskella toimii S-Market, K-Market ja Valintatalo. Kaupalliset palvelut ovat alun perin kehittyneet Kirkkotien varteen, mistä ne ovat laajentuneet myöhemmin Tervakoskentien suuntaan. Tällä hetkellä Tervakosken kaupallisten palveluiden painopiste on siirtynyt hieman itään 1980-luvulla rakennetun Tervakoskentien ja Heimolantien liikekiinteistöjen ympärille. Vaikka myöhemmin rakennetut liikekiinteistöt ovat tiiviisti kiinni muussa kaupallisessa rakenteessa, kaupallisen alueen halki virtaava Tervajoki ja Tervakoski Oy:n teollisuusalue luovat omat haasteensa kaupallisten palveluiden kehittämiselle Tervakosken keskustassa. (Kuva 9) Kuva 9 Tervakosken keskustan kaupallisten ja julkisten palvelujen sekä teollisuuden sijoittuminen. Janakkalan vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys TP Group Finland Oy Keskustakehitys MiM, VL

14 10 2 Kaupan palveluverkon kehityskuva Janakkalassa 2.1 Kaupan kehitystrendit - yleistä Kaupan toimintaympäristön muutokset Suomessa Keskeisiä kaupan alaan vaikuttavia väestöllisiä muutoksia koko maassa ovat väestönkasvun hidastuminen ja väestön vanheneminen kotitalouksien keskikoon pieneneminen väestön keskittyminen suurimmille kaupunkialueille Väkiluvun kasvu tulee ennusteiden mukaan ensivaiheessa pienenemään ja väkiluku kääntyy laskuun 2020-luvun alkupuolella, ellei maahanmuutto lisäänny merkittävästi. Samalla väestörakenne ikääntyy, jolloin vanhusten osuus kasvaa ja nuorten osuus pienenee. Kaupan kannalta tämä merkitsee sitä, ettei ostovoima enää kasva entisenlaisesti väestönkasvun myötä vaan enemmänkin henkeä kohti lasketun kulutuksen perusteella. Ikärakenteen muuttuessa myös kulutusrakenne muuttuu. Palveluiden osuus kokonaiskulutuksesta on noussut tasaisesti koko 1990-luvun, ja niiden kysyntä tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy. Tulevaisuudessa, kuten viime vuosinakin (Taulukko 5), lyhytikäisten tavaroiden (vaatteet ja muut pakolliset perustavarat) ja ravinnon osuus kulutusmenoista supistuu, mikä johtuu elintason nousemisesta entisestään. Kotitalouksien lukumäärän lisääntymisen myötä kasvua tulee olemaan autojen, kodintekniikan, viihdeelektroniikan sekä huonekalujen ja sisustustarvikkeiden myynnissä. Taulukko 5 Kotitalouksien kulutusmenojen rakenne (Lähde: Kaupan Keskusliitto, Tilastokeskus) Kotitalouksien kulutusmenot Kulutusmenojen rakenne % % % Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 16,4 15,7 13,2 Alkoholijuomat ja tupakka 3,1 3,2 2,8 Vaatetus ja jalkineet 6,0 4,4 3,4 Asuminen ja energia 22,6 28,1 28,7 Kodin kalusteet, koneet ym. 5,3 4,5 4,9 Terveys 3,4 3,8 3,6 Liikenne 13,2 12,4 14,7 Tietoliikenne 1,5 2,1 3,7 Kulttuuri ja vapaa-aika 11,1 10,3 9,9 Koulutus 0,2 0,2 0,2 Ravintolat, kahvilat ja hotellit 4,7 4,2 4,5 Muut tavarat ja palvelut 12,5 11,1 10,4 Yhteensä Menot kotitaloutta kohti käyvin hinnoin /v Menot kotitaloutta kohti v hinnoin /v Kotitalouksien ostovoima on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on lisääntynyt tasaisesti ja samalla säästämisaste on alentunut. Yhä suurempi osa tuloista menee kuitenkin palveluihin ja toisaalta suosiotaan kasvattavat osake- ja rahastosijoittaminen vievät nekin osansa vähittäiskaupan rahavirrasta.

15 Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutokset Kuluttajan vaatimukset ostopaikan suhteen kasvavat; hän ei välttämättä tyydy lähimpään ostopaikkaan, vaan valitsee sen, jonka valikoimat ja palvelut vastaavat hänen toiveitaan. Kuluttajilta kysyttäessä päivittäistavarakaupan tärkeimpinä valintakriteereinä pidettiin läheisyyttä, hinta/laatu-suhdetta ja valikoimaa. Näistä kahden ensimmäisen merkitys on vähentynyt kun taas valikoiman, kanta-asiakasetujen, ystävällisen palvelun ja aukioloaikojen vaikutus valintaan on kasvanut. Erikoiskaupan saavutettavuutta käsittelevän tutkimuksen mukaan suurin osa kuluttajista ostaa laadukkaat ja kalliit erikoistuotteet mieluummin erikoisliikkeistä ja halvat tuotteet hypermarketeista päivittäistavaraostosten yhteydessä. Vain noin viidennes kuluttajista ostaa erikoistavarat pääosin hypermarketeista. Ostokäyttäytyminen muuttuu varsin hitaasti. Pitkällä aikavälillä odotettavissa olevia muutosilmiöitä ovat: kuluttajat jakaantuvat entistä pienempiin ryhmiin, joiden ostokäyttäytyminen erilaistuu suomalaiset omaksuvat uusia tapoja ja tottumuksia ulkomailta, jolloin myös kulutus monipuolistuu (esim. kansainvälistyvät ruokatottumukset, muoti- ja sisustustrendit) päivittäistavarakaupassa ostokertojen määrä vähenee ja kertaostos suurenee: vuonna 1985 keskiostos oli 10 ja vuonna ,8. Vuonna 2004 kaupassa käytiin alle neljä kertaa viikossa kuluttajien vaatimukset ostopaikan suhteen lisääntyvät: vaaditaan laajaa valikoimaa ja asiantuntevaa henkilökohtaista palvelua kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia sekä kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä, koostumuksesta ja valmistusolosuhteista Viime vuonna kaupan myynnin kasvu hidastui hieman, mutta vuosi 2005 oli silti jo kahdestoista peräkkäinen kasvuvuosi kaupalle. Vähittäiskauppa kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2005 (Kuva 10). Alkuvuonna 2006 kaupan myynnin kasvu on ollut 4,7 prosenttia. Ennuste koko kuluvalle vuodelle on 4 prosenttia ja vuonna 2007 myynnin kasvun arvioidaan jatkuvan edelleen 4 prosentin vuosivauhtia. Kuva 10 Vähittäiskaupan myynnin kehitys vuosina ja alkuvuonna 2006 (Lähde: Suomen Kaupan Liitto)

16 12 Toimialoittain tarkasteltuna myynti kasvoi seuraavasti tammi-elokuussa 2006 (Kuva 11): päivittäistavarakauppa 4,8 % erikoistavarakauppa arviolta 6,0 % tavaratalokauppa 5,0 % vaatekauppa 3,0 % huonekalukauppa 7,5 % kodintekniikan kauppa 16 % Kuva 11 Vähittäiskaupan myynnin kehitys (%/v) alkuvuonna vuonna 2006 toimialoittain (Lähde: Suomen Kaupan Liitto) Vuoden 2007 aikana myynnin arvioidaan kasvavan lähes kaikilla toimialoilla. Päivittäistavarakaupan myynnin arvioidaan kasvavan 3 5 prosenttia ja erikoistavarakaupan 4 6 prosenttia. Myös tavaratalokaupan myynnin arvioidaan kasvavan tulevan vuoden aikana 4 6 prosenttia Päivittäistavarakaupan muutostrendit Päivittäistavarakaupan merkittävimmät myymälätyypit markkinaosuudella mitattuna ovat hypermarketit ja supermarketit, jotka ovat kasvattaneet osuuttaan huomattavasti viime vuosina. Merkittäviä kehityssuuntia ovat olleet myymälämäärän supistuminen, yksikkökoon kasvu ja myyntitehokkuuden lisäys. Toisaalta alle 400 neliön myymälöiden aukioloaikojen pidentäminen on lisännyt lähikauppojen suosiota. Päivittäistavarakaupan myynnin kasvu oli vuonna 2005 hidasta ja euromääräinen myynti kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Myynnin kasvu on ollut viime vuosina parasta pienmyymälöissä runsaan uusperustannan johdosta sekä hypermarketeissa. Alle 400 m2 valintamyymälöiden myynninlaskuun vaikuttaa mm. haja-asutusalueen kaupan myynnin kehitys.

17 13 Taulukko 6 Päivittäistavaroiden myynti (milj. ) myymälätyypeittäin (Lähde: A.C.Nielsen) x) ei vertailukelpoinen edellisiin vuosiin Hypermarkettien myynti on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana (Taulukko 6). Hypermarkettien myynti kasvaa edelleen, ja myös valintamyymälät ovat kasvattaneet myyntiään lähikauppojen pidennettyjen aukioloaikojen ansiosta. Pienten supermarketkokoluokan myymälöiden myynti on pienentynyt. Päivittäistavaramyymälöiden kokonaislukumäärä on laskenut huomattavasti, mutta myymälätiheys on edelleen Suomessa selvästi suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Päivittäistavaroiden saavutettavuus koetaan kuitenkin hyväksi; kolmasosa kotitalouksista on sitä mieltä, että saavutettavuus on viime vuosina parantunut. Muutoksia päivittäistavarakaupan alalle tuo ulkomaisten ketjujen tulo suomalaisille markkinoille ja ulkomaisen omistuksen lisääntyminen kotimaisissa ketjuissa. Muun muassa Lidlin tulo on pakottanut suomalaisketjut valmistautumaan kilpailun kovenemiseen aseinaan omat halpamerkit (esim. K-kaupan Euroshopper, S-kaupan Hyvä Ostos, Sparin, Wihurin ja Stockmannin First Price) ja liittoutumalla ulkomaisten hankintayhtiöiden kanssa. Kilpailussa heikoimmin näyttävät pärjäävän m 2 supermarketit, jotka eivät saavuta riittävän suurta volyymia, mutta eivät myöskään pysty hyödyntämään alle 400 neliön kauppojen sunnuntaiaukioloa. Päivittäistavarakaupan toimintaympäristöön viimeisen vuoden aikana on ehkä eniten vaikuttanut Keskon ja S-ryhmän kiristynyt kilpailu markkinajohtajuudesta. Vuoden 2005 myyntitilastojen valossa S-ryhmä on onnistunut ottamaan ykköspaikan Keskolta. Muun muassa Spar-ketjun osto on vahvistanut entisestään S-ryhmän asemaa. Päivittäistavarakaupan kehityssuuntia: myymälämäärä supistuu yksikkökoko kasvaa myyntitehokkuus lisääntyy tavaravalikoima kasvaa ja monipuolistuu hypermarkettien määrä ja osuus kokonaismyynnistä kasvaa perinteiset kyläkaupat vähenevät aikaisin avaavat ja myöhään auki olevat pienet päivittäistavaramyymälät (ns. convenience stores) lisääntyvät kaupungeissa yhä useampi ulkomainen ketju ja yritys tutkii mahdollisuuksia tulla Suomen markkinoille eri tavoin: joko suoraan (esim. Lidl) tai välillisesti ostamalla osuuksia suomalaisista yrityksistä sähköinen kaupankäynti lisääntyy hitaasti

18 Erikoiskaupan muutostrendit Erikoiskaupan eri osa-alueiden myynnin kehitys vaihtelee suuresti. Keskimääräistä voimakkaammin tammi-elokuussa 2006 ovat kasvaneet kodintekniikka-, kello- ja jalometalli-, optiikkasekä huonekalujen ja sisustustarvikkeiden kauppa. Lisäksi urheilu- ja vapaa-ajan kauppa sekä lahjatavarakauppa ovat kasvattaneet myyntiään. Kasvua selittää kasvava kiinnostus hyvinvointiin ja laatuun. Sisustusalan myyntiä on lisännyt trendi, jossa suomalaiset ostavat kokonaisia huonekaluryhmiä yksittäisten huonekalujen sijaan ja kaikki kodin sisustusesineet ja tekstiilit ostetaan yhtenäiseen tyyliin. Myös kausisisustaminen on tullut suosituksi. Kasvua erikoiskaupan alalla aiheuttavat tulotason nousu, kulutuksen monipuolistuminen, vapaaajan ja siihen liittyvien harrastusten lisääntyminen ja kansainvälistyvät kulutusmallit. Kotitalouksien lukumäärän kasvun myötä joidenkin tuoteryhmien kulutus tulee kasvamaan (esim. autot, kodinkoneet, viihde-elektroniikka, huonekalut ja sisustus). Kuluttajien arvoissa tapahtunut muutos heijastuu myös erikoiskauppaan: enää kulutuksesta ei haeta yksinomaan hyötyä, vaan myös mielihyvää. Painopiste siirtyy entistä enemmän välttämättömyystuotteista, esimerkiksi vaatteista, kuluttajien harrastuksiin liittyvään kauppaan ja palveluihin. Erikoiskauppa on kuitenkin erittäin suhdanneherkkää, joten sen alalla nousu- ja laskukaudet näkyvät nopeammin ja voimakkaammin kuin päivittäistavarakaupassa. Merkittäviä kehityssuuntia erikoiskaupassa ovat ketjuuntuminen ja yksikkökoon kasvu. Perinteinen jako keskustahakuisen ja keskustan ulkopuolisen erikoiskaupan välillä on hämärtymässä. Myymäläkoon kasvun myötä kodinkone-, kodinrauta-, huonekalu- ja sisustusmyymälät ovat siirtyneet keskustojen ulkopuolelle lähelle toisiaan ja muodostaneet näin erikoiskaupan suurmyymäläkeskittymiä, nk. Retail Park -keskuksia. Sama kehityssuunta on nähtävissä suurten vaate-, urheilu- ja vapaa-aikamyymälöiden sijoittumisessa, jotka hakeutuvat yhä useammin myös aluekeskuksiin kaupunkikeskustojen lisäksi. Muu erikoiskauppa suuntautuu jatkossakin kaupunkiseuduille ja erityisesti keskusta-alueille ja kauppakeskuksiin. Erityisesti pienet erikoisliikkeet sijoittuvat kaupunkien keskustoihin kauppa- ja kävelykatujen varsille. Kotimaiset ja ulkomaiset ketjut valtaavat parhaat liikepaikat vuokratason noustessa, kun yksityisyrittäjät joutuvat vetäytymään keskustojen laitamille. Erikoiskaupan kehityssuuntia: ulkomaisia ketjuja ja yrityksiä on tullut ja tulee Suomen markkinoille (esim. IKEA, Indiska, Dressmann, Zara, Gigantti, Bauhaus, Clas Ohlson) myymäläkoko ja tehokkuus kasvavat ketjuuntuminen lisääntyy erikoisliikkeissä henkilökohtaisen palvelun ja neuvonnan merkitys korostuu, hypermarketeissa ja halpahintatavarataloissa arvostetaan ennen kaikkea edullisia hintoja valikoimat monipuolistuvat ja erilaistuvat erikoiskauppa säilyttää sijaintinsa liikekeskustoissa yleistyviä myymälätyyppejä ovat erikoistavaroiden suurmyymälät (tilaa vaativa erikoiskauppa), putiikit, pienet kapeaan segmenttiin erikoistuneet myymälät sekä kauppakeskusten yhteyteen perustettavat erikoismyymälät keskustojen ulkopuolella sijaitsevat Retail Park -keskukset (=tilaa vaativan erikoiskaupan keskukset) ja factory outlet -tyyppiset myymälät ja myymäläryppäät yleistyvät vähitellen sähköinen kaupankäynti lisääntyy nopeasti tuoteryhmissä, joita ei tarvitse kokeilla (esim. tietokonelaitteet ja -tarvikkeet, kirjat, pelit, cd- ja dvd-levyt), mutta se ei korvaa kaupunkien keskustoissa sijaitsevia myymälöitä kauppakeskuksia rakennetaan lisää ja olemassa olevia laajennetaan ja kehitetään, niihin sijoitetaan kaupan lisäksi myös palveluja ja viihdetarjontaa

19 2.2 Toimialakohtaiset lisäliiketilatarpeet Janakkalassa Uuden liiketilan laskennallista tarvetta on tarkasteltu kumulatiivisesti vuosille 2015 ja Laskelmat perustuvat seuraaviin oletuksiin: Janakkalan väestömäärä kehittyy kunnan omien ennusteiden mukaisesti Vuosittainen ostovoiman kasvu on päivittäistavaroissa 0,25-1 %, erikoistavaran tuoteryhmissä 0,5-2 % Nykyistä pinta-alaa poistuu vuosittain 2,0 % Tasapaino (myynti/ostovoima) paranee erikoistavaran tuoteryhmissä tarjonnan parantuessa 3 % vuodessa. Päivittäistavaroissa se paranee 1 % vuosittain. 15 Kulutuslukujen (ostovoiman kasvu) kasvuennusteet perustuvat historialliseen kehitykseen sekä eri tutkimustahojen arvioihin talouden kehityksestä. Kulutuslukujen kehitystä ennustettaessa on käytetty varovaisia kasvukertoimia ennustusjakson talouden ennustettavuuden vaikeudesta ja tarkastelujakson pituudesta johtuen. Kasvuennusteista on tarkastelujakson pituuden vuoksi tehty herkkyystarkastelu, joka osoittaa lisäliiketilatarpeen vaihteluvälin. Taulukossa 7 on päivittäistavararyhmässä esitetty vaihtoehtoisia myyntitehoja (euroa/my-m²/ vuosi) ja erikoistavararyhmissä ja ravintolapalveluissa toimialaryhmän nimen alla keskimääräinen arvioitu myyntiteho. Esimerkiksi hypermarkettien päivittäistavaraosaston myyntitehokkuus on tyypillisesti noin euroa/my-m²/vuosi, supermarkettien noin euroa/my-m²/vuosi ja lähikauppojen noin euroa/my-m²/vuosi. Taulukossa on esitetty laskennallinen arvio toimialaryhmän nykyisestä pinta-alasta (krs-m 2 ) ja lisäliiketilan tarpeesta (krs-m 2 ) vuosille 2015 ja Taulukko 7 Laskennalliset uuden liiketilan tarpeet Janakkalassa vuosille 2015 ja PINTA-ALA MYYNTITEHO vuonna 2005 euroa /my-m² / v krs -m² (arvio) LISÄTARVE vuoteen 2015 krs-m² LISÄTARVE vuoteen 2030 krs-m² Päivittäistavarat Vaatetustavarat Kodintavarat Vapaa-ajantavarat Lisätarve erikoistavarat ka.tehot Lisätarve yhteensä Ka.tehot Janakkalan päivittäistavaramyynnin perusteella arvioitu laskennallinen päivittäistavarapinta-ala on noin krs-m 2. Pinta-ala-arviossa on varsinaisten päivittäistavaramyymälöiden lisäksi huomioitu halpa-hintatavarataloissa, kahviloissa, kioskeissa ja huoltoasemilla sekä muissa päivittäistavaroita myyvissä myymälöissä tapahtuva päivittäistavaramyynti.

20 Päivittäistavaroiden laskennallinen lisäliiketilatarve vuoteen 2015 mennessä on myymälätyyppien myyntitehokkuuksista ja herkkyystarkastelusta johtuen noin krs-m 2. Päivittäistavarapinta-alan tarve jakautuu erilaisille myymälätyypeille. Noin 85 % lisäliiketilatarpeesta voidaan arvioida kohdistuvan varsinaisille päivittäistavaramyymälöille. Taulukon alin rivi kuvaa tilannetta, jossa lisäliiketila kohdistuisi pääosin tehokkaille hypermarket-tyypin yksiköille. Ylin rivi vastaa puolestaan tilannetta, jossa liiketilan lisäys kohdistuisi pieniin lähimyymälöihin. Kunnan ja kauppaliikkeiden palveluverkolle asettamista tavoitteista riippuu, millaisia yksikköjen lukumäärän lisäyksiä lisäliiketilalaskelmat käytännössä vastaavat. Erikoiskaupan yhteenlaskettu lisäliiketilatarve vuoteen 2015 mennessä on noin krs-m 2. Erikoiskaupan osalta liiketilatarvetta ei voida kuvata yksiköiden lukumäärällä, sillä eri alojen ja toimijoiden liiketoimintakonseptien tilatarpeet vaihtelevat muutamista kymmenistä neliöistä jopa tuhansiin neliöihin. Vaatemyyntiä, kodintavaramyyntiä ja vapaa-ajantavaroiden myyntiä on erikoismyymälöiden lisäksi muun muassa tavarataloissa ja hypermarketeissa. Vuoteen 2030 mennessä päivittäistavaroiden laskennallinen lisäliiketilatarve on noin krs-m 2. Erikoistavaroiden osalta yhteenlaskettu lisätarve on laskennallisesti noin krs-m 2. Tarkastelujakson pituuden vuoksi lukuja tulee pitää ainoastaan suuntaa antavina. 16

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2013 / Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2011

Kauppakeskusbarometri 2011 Kauppakeskusbarometri 2011 Juha Tiuraniemi Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2011 Toteutettu nettikyselynä 3.-12.10.2011

Lisätiedot

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä Kulutuksen jakautumisen pitkä trendi Kansantalouden tilinpidon mukaan Kulutuksen jakautumisen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella SUURALUE 1 KESKUSTA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 25 16 12 2 14 12 1 15 1 8 8 6 1 6 4 5 4 2 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Joulukauppa 2010. - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 18.11.2010

Joulukauppa 2010. - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 18.11.2010 Joulukauppa 2010 - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 18.11.2010 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Yrityksille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit Kauppakeskusbarometri 2016

Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit Kauppakeskusbarometri 2016 Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit Kauppakeskusbarometri 2016 Kauppakeskusliiketoiminnan vuosiseminaari 20.10.2016 Hanna Kaleva, KTI Kiinteistötieto Oy Suomen Kauppakeskusyhdistys ry PÄÄKAUPUNKISEUTU

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN Helsingin kaupunki Länsisatama-projekti 1.1.011 Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittelu 1 HERNESAAREN

Lisätiedot

Kaupan näkymät

Kaupan näkymät Kaupan näkymät 2017 2018 Joitakin poimintoja ennusteesta Koko materiaali on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivujen Tutkimuksia ja tilastoja -osiosta. Vuosi 2016: liikevaihto Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2010

Kauppakeskusbarometri 2010 Kauppakeskusbarometri 21 Juha Tiuraniemi Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Barometri 21 Web-kyselyn toteutus: 14.-19. lokakuuta

Lisätiedot

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä tullaan hyväksymään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kaavan päätöskäsittelyn yhteydessä Tässä arvioinnissa

Lisätiedot

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten OULUN KAUPUNKI Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kansikuva: Lentokuva Vallas Oy / Oulun kaupunki Loppuraportti 1 (68) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Aukiololaki - taustaa 1.12.2009 astui voimaan uusi aukiololaki vähittäiskaupoille mahdollisuus sunnuntai-aukioloon

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta Kasvunäkymät Hämeenlinnan seudulle ja kantakaupunkiin on arvioitu tulevaisuudessa suuntautuvan väestönkasvua Hämeenlinna on seutukuntansa keskus, palvelee noin 95 000 asukasta tulisi turvata palveluiden

Lisätiedot

Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) )

Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) ) Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) ) Ongelma Palveluntarpeet Palvelut t1 p1 t3 tk t4 t2 p3 p4 pn p2 p6 p5 1 Palveluntarpeet Ongelma IWebS Palvelut t1 täsmäytys1 p1 t2 täsmäytys2

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2010

Verkkokauppatilasto 2010 Verkkokauppatilaston julkistus 1.3. 2011 Seppo Roponen TNS Gallup Copyright TNS 2011 Vuoden 2010 alusta kansallinen seuranta otti harppauksen eteenpäin kun Asiakkuusmarkkinointiliitto ASML, Kaupan liitto

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Liikenne 2007: Kauppa, liikenne ja pysäköinti Helsinki 10.10.2007 Kuluttajako ratkaisee? Kuluttajien

Lisätiedot

Joulukauppa 2011. - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 28.11.2011

Joulukauppa 2011. - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 28.11.2011 Joulukauppa 2011 - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 28.11.2011 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Yrityksille kohdennettu joulukauppakysely on Kaupan

Lisätiedot

ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN

ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN Pasi Holm 10.1.2017 ALKOHOLILAIN MUUTOS VÄHITTÄISKAUPASSA 1) Prosenttirajan nosto 4,7 % 5,5 % 2) Valmistustaparajoitteesta

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Palveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla

Palveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla Palveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla KYMPPI MONI-SEURANTATAPAAMINEN 20.6.2016 Antti Rehunen, SYKE Eri mittakaavatasojen näkökulmia keskuksiin, keskustoihin ja

Lisätiedot

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot PTY 10.1.2017 Professori (Professor of Practice) Lasse Mitronen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 10.1.2017 Vähittäiskaupan alatoimialat Liikevaihto

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS Ympäristöministeriö Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset 18.2.2016 LUONNOS Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Vaihtoehdon 1 vaikutukset... 4 2.1.

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot