Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla"

Transkriptio

1 Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla MAASEUTUTAAJAMA-ANALYYSI Kangasniemi TkT, arkkitehti Emilia Rönkkö Oulun yliopisto Arkkitehtuurin tiedekunta 2014

2 Keväällä 2013 käynnistyneessä Suomalaiset maaseututaajamat 2010-luvulla -tutkimushankkeessa on tarkasteltu suomalaisten maaseututaajamien muutoksia viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta. Taajamien tarkastelussa on arvioitu, miten kulttuuriympäristöjen huomioiminen maankäytön suunnittelussa on toteutunut sekä selvitetty, miten kohteiden taajamarakenne ja -kuva ovat muuttuneet ajanjaksolla. Havaintoja on verrattu tutkimuksen taustana olleeseen Heikki Kukkosen ja Maija Rautamäen tutkimukseen Suomalainen maaseututaajama 1980 luvun alussa, jossa selvitettiin kattavasti suomalaisten kirkonkylien ympäristöä, niiden ominaispiirteitä ja muuttuneita tekijöitä luvun loppuun asti. Vertaamalla kohdepaikkakuntien tilannetta vuoden 1970-luvun lopun tilanteeseen on pyritty havainnollistamaan maaseutukirkonkylien ja niiden kulttuuriympäristön keskeisiä muutoksia kuluneella aikavälillä. Saadun tiedon perusteella pyritään pureutumaan maankäytön suunnittelun keskeisiin haasteisiin suomalaisssa kirkonkylissä, ja tunnistamaan maaseudun kulttuuriympäristöjen keskeisiä tekijöitä tai olosuhteita, jotka ovat edistäneet tai uhanneet kulttuuriympäristön säilymistä tutkimuskohteissa. Oulussa Emilia Rönkkö Johdanto Kangasniemi sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, maakuntajärvi Puulaveden rannalla. Kangasniemeltä on matkaa Mikkeliin n. 50 km, Jyväskylään 63 km, Pieksämäelle 47 km ja Helsinkiin 250 km. Kangasniemen kunta on perustettu vuonna Asukasluku on tällä hetkellä n. 5800, mutta kesäisin asukasmäärä kaksinkertaistuu. Tilastokeskuksen mukaan asuntokuntien lukumäärä ( ) oli 2 912, ja kesämökkien lukumäärä vastaavana ajankohtana oli Kunnassa on toisinsanoen enemmän mökkejä kuin asuttuja asuntoja. Kangasniemen pinta-ala 1326 km2, josta on vettä yli 20 %. Rantaviivaa yli 1550 km. Elinkeinorakenne koostuu alkutuotannosta (24 %), jalostuksesta (21 %), palveluista (50 %) ja luokittelemattomista (5 %). Kunnassa on suuret metsävarat, noin 12 miljoonaa kuutiometriä, ja vuodessa metsää kasvaa lisää noin kuutiometriä. Kangasniemi on valittu Suomen kauneimmaksi kunnaksi vuonna Kunnan taajamoitumisaste oli vuonna %. Kaavahistoriaa: Kirkonkylän alueelle on laadittu asemakaavoja vuosina 1966, 1980, 1991, 1995 ja Nykyinen, uusin asemakaava on laadittu Kulttuuriympäristön inventointitilanne / RKY-kohteet: Kirkon ympäristö. Etelä-Savon kulttuuriperintötietokannan tietoja päivitetään ajan tasalle vuonna Lähteet: Arkko, H Kangasniemen kivimakasiini. Kulttuurihistoriallinen selvitys ja museoalueen täydennyskaavoitus. Lahden ammattikorkeakoulu. Arkko, H. & Mäkinen, J Kaavoitustarveselvitys kortteli 18. Kangasniemen kunta. Kangasniemen kunnan nettisivut. [viitattu: ] Kukkonen, H. & Rautamäki, M Suomalainen maaseututaajama 1970-luvun lopussa. Yhdyskuntasuunnittelun laitos, teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto, julkaisu B 46, Otaniemi. Kukkonen, H.; Lievonen, M. & Rautamäki, M Näkökohtia maaseututaajamien suunnitteluun. Yhdyskuntasuunnittelun laitos, teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto, julkaisu B 47, Otaniemi. Manninen, A Kangasniemen historia I. Kangasniemen seurakunta. Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit [verkkojulkaisu]. ISSN= X. 2013, Kesämökit Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. fi.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Svala, R. & Joutsi, J. Kangasniemen muuttuva rakennettu ympäristö. (viimeisimmät lisäykset: ) [viitattu: ] 2

3 Vaihe a) Kehityshistoria Ensimmäisessä vaiheessa kohdepaikkakunnasta on laadittu tiivis kehityshistoriallinen kartoitus, jossa tuodaan esille taajaman rakennetun ympäristön muodostumiselle keskeiset käännepisteet ja historialliset vaiheet. Tarkoituksena on luoda nopea katsaus olennaisimpiin käännekohtiin ja historiallisiin muutosvaiheisiin, ja kuvata sitä kontekstia, jossa kohdealueen nykyiset piirteet voidaan ymmärtää. Menetelmät: Kartat, kirjallisuus, Internet-arkistot/historiikit, kuva-aineistot, suulliset lähteet. Esitystapa: Käännepistetarkastelu (kirjallinen), valokuvat sekä karttapoikkileikkaukset eri vuosikymmeniltä (7 kpl). Kehityshistoriallinen tarkastelu (käännepisteanalyysi) 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku Kangasniemen väkiluku lähes nelinkertaistui vuosina luvun lopulla asukkaita oli jo yli Sen jälkeen väestön määrä tasaantui, ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä määrä hiljalleen aleni, mutta toisen maailmansodan jälkeinen siirtoväen asutus nosti määrän vuoden 1950 paikkeilla takaisin yli (Manninen 1962, 10-11). Kuva 1. Kangasniemi 1900-luvun alussa. ( S&J ). Kuva 2. Satamatie 1950-luvulla. Satamatien miljööstä on ajan myötä melkein kaikki vanha kadonnut. Kuvassa näkyvä idyllinen miljöö säilyi vielä 80-luvulle asti. Taustalla maamerkkeinä paloasema toriaukion eteläreunalla. (Kuva S&J ). Kuva 3. Vanhinta säilynyttä rakennuskantaa edustaa ns. vanha Suurosen kauppa, joka on peräisin vuodelta (ER). Kangasniemi on historialliselta kehitykseltään todellinen kirkon kylä, sillä sen rakennuskanta on alun pitäen muodostunut nimenomaan kirkon ympärille. Niistä muodostivat melkoisen osan kappalaisen pappila torppineen ja kellonsoittajan asunto. Saman verran oli julkisia rakennuksia: kestikievari, kansakoulun ensimmäinen rakennus, käräjäkartano ja sitä vastapäätä sijainnut pitäjäntupa. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin Kangasniemelle melko pian vuoden 1866 kansakouluasetuksen antamisen jälkeen. Yhteiskoulu rakennettiin v Ikosen kauppa aloitti vuoden 1876 tietämillä. Isonjaon päätyttyä perintötilat olivat enemmistönä Kangasniemellä, vaikkakin myös toppareitten lukumäärä oli suurehko. (Vuonna % viljelmien kokonaismäärästä). Vuonna 1918 annettiin laki maanvuokra-alueiden lunastamisesta, joka laajentui myöhemmin myös virkatalojen vuokra-alueisiin. Tämä muutti suhdetta itsenäisten ja vuokraviljeli- 3

4 Kuva 4 ja 5. Vanha kivirakenteinen makasiinirakennus vuodelta 1913 toimii yhä nykyään maamerkkinä Kangasniemellä suunnistettaessa luvun lopun kaavamuutosten myötä vanha kivimakasiini jäi risteysalueen keskelle ja sai mm. television Liikennesolmu - ohjelman juontajan Veikko Pajusen toteamaan, että Kangasniemi on kyllä ainoa paikkakunta, missä hän on nähnyt paikkakunnan tärkeimmän liikenneympyrän keskellä kivinavetan! (Kuva S&J ). Rakennuksessa toimii nykyään kotiseutumuseo. (Ilmakuva Kangasniemen kunta/arkko, 2011). jöitten määrän välillä ratkaisevasti ensin mainittujen eduksi. Peltoala kasvoi huomattavasti 1920-luvun jälkeen, etenkin kun uudisraivaustoiminta pääsi kunnolla käyntiin. Ulkomaisen tuontiviljan ja lannoitteiden käytön yleistyessä tämä kuitenkin väheni, ja maanviljelijöiden huomio alkoi siirtyä karjatalouteen. Metsästystä merkittävämpi taloudellinen hyöty oli kalastuksella. Olennaista oli myös se, että metsästä alettiin saada rahaa paljon vaivattomammin puun arvon noustessa. Kaskeaminen kuitenkin aiheutti pitkäksi aikaa järeän puun vähyyden Puulaveden saaria ja sydänmaita lukuun ottamatta. Arvion mukaan täysikasvuista metsää oli vain 3% metsäpinta-alasta. Kangasniemen metsien merkitys kasvoi sen myötä kun Kotkan sahateollisuus laajeni. (Manninen 1962, , 121, 136). Teollisuutta Kangasniemellä edustivat sahat 1800-luvulla. Ikosen saha kirkonkylällä asutuksen piirissä, aiheutti asukkaille huolta. Sen sanottiin levittävän nokea joka likasi ympäristöään. Osuuskauppa perustettiin Kirkonkylällä käytiin aktiivisesti kauppaa ja kilpailu asiakkaista oli kovaa kauppaa käytiin pyhäisinkin vaikka tämä oli laissa kielletty. (Manninen 1962, 144, 160, 255). Liikenneyhteydet perustuivat 1890-luvulle saakka maantieyhteyksiin. Laivaliikenteen alettua tilanne parani hieman, samoin Savon radan rakentamisen myötä. Yrityksistä huolimatta rautatietä ei koskaan saatu pitäjään saakka. Joutsan tie valmistui 1800-luvun lopulla. Tieverkko alkoi yleisesti ottaen tihetä paikallisteiden rakentamisen johdosta, ja vesireittien merkitys vähentyä. Ensimmäinen auto saatiin pitäjään 1909, ja linja-autoliikenne aloitti Vuonna 1894 ei Puulaveden rannoilla ollut vielä ainoataan kesähuvilaa, luultavasti pääosin siitä syystä että liikenneyhteyksissä oli toivomisen varaa. Seuraavina vuosikymmeninä niitä rakennettiin muutamia, mutta lähinnä paikallisten toimesta. Vielä 1960-luvullakin kesäasuntoja mainitaan olleen niin vähän, ettei niillä ollut mainittavaa taloudellista tai muutakaan merkitystä kunnalle. (Manninen 1962, 14, , 192). Jo 1910-luvulla Kangasniemeä kuvailtiin pienoiseksi kaupungiksi: kylän monihaaraisten teiden varsilla on talo talossa kiinni ja niissä useimmissa kauppapuoti tai joku muu liike. Kaupunkivaikutelmaa vielä lisäsivät sahalaitokset, höyrymeijeri, sähkövalaistus, elinvoimainen osuuspaikka ja Pirtin seuraintalo. Itsenäisyyden aikana kirkonkylän kasvu jatkui voimakkaana, mihin vaikutti kunnan päätös ryhtyä myymään rakennustontteja 5-10 markan neliöhintaan. Hallitsematonta kasvua päätettiin ryhtyä jäsentämään vuonna 1928, jolloin päätettiin ryhtyä asemakaavan laatimiseen. Kaava valmistui kuitenkin vasta huomattavasti myöhemmin. (Manninen 1962, , 344). Kangasniemeläisten luonteenlaatua on kuvailtu vanhoilliseksi: Luonnossa on jotain juroutta eikä paljo rakasteta uusien keksintöjen kokeita luvullakaan ei mainittu tässä suhteessa muutosta tapahtuneen, vaan Kangasniemeläisiä kuvattiin uudistuskammoisiksi. Polkupyörän käyttöön otosta kuitenkin on maininta. (Manninen 1962, 14). Kangasniemeä kuvattiin jopa Savon pimeimpiin ja takapajuisimpiin pitäjiin kuuluvaksi, mutta nämä kuvaukset lienevät jossain määrin värittyneitä ja liioiteltuja. Vähitellen pitäjän henkinen elämä kuitenkin muuttui edistykselle suopeammaksi mm. nuoriso- ja maamiesseuran vaikutuksella. Tähän vaikutti myös liikenneyhteyksien parantuminen. Säästäväisyys on mainittu Kangasniemeläisten hyveeksi, myös varakkaampien asukkaiden keskuudessa. Tästä kuvaavana esimerkkinä on mainittu Pylvänälän vanhaisäntä, joka oli täytynyt laittaa köysiin kiinni estämästä uuden asuinrakennuksen rakentamista. Luontaisen vanhoillisuuden ohella esim. maatalouden uudistusten etenemistä hidasti Kangasniemen peltojen kivisyys, joka paikoitellen teki koneiden käytön mahdottomaksi. (Manninen 1962, 15-16, 115). Seuraja järjestötoiminta on ollut aktiivista Kangasniemellä luvulla perustettiin myös nuorisoseura ja eläinsuojeluyhdistys luvun ja 1900-luvun vaihteessa perustettu Länsi-Savon Talousseura ja Kangasniemen isäntäyhdistys jäivät kuitenkin lyhytikäisiksi. Maa- 4

5 Jo 1910-luvulla Kangasniemeä kuvailtiin pienoiseksi kaupungiksi: kylän monihaaraisten teiden varsilla on talo talossa kiinni ja niissä useimmissa kauppapuoti tai joku muu liike. Kangasniemeläisten luonteenlaatua on kuvailtu vanhoilliseksi: Luonnossa on jotain juroutta eikä paljo rakasteta uusien keksintöjen kokeita luvulla kangasniemeläisiä kuvattiin uudistuskammoisiksi. Polkupyörän käyttöön otosta kuitenkin on maininta. (Manninen, Antero: Kangasniemen historia I, 1962). miesseurat toimivat aktiivisesti 1900-luvun alkupuolella. Metsänhoitoyhdistys perustettiin Paikkakunnalla toimi myös raittiusseura. Pirtin seuraintalo valmistui vuonna 1910 nuorisoseuran käyttöön, mikä suuresti vilkastutti vapaa-ajan toimintaa sotavuosia lukuun ottamatta. Urheiluseura Kangasniemen Kalske perustettiin (Manninen 1962, , 139, ). Kasvun vuosina kunnassa toimi useita yrityksiä sekä palveluita, kuten kunnanlääkäri, hammaslääkäri ja eläinlääkäri. Palolaitos toimi alkujaan vapaaehtoisvoimin, eikä sen tehokkuus osoittautunut riittäväksi vuoden 1910 Ikosen sahalta alkaneessa kirkonkylän palossa jolloin palokuntakin sai suurimmalta osalta tyytyä ihmettelyyn. Palokalusto saatiin asianmukaiseksi vasta 1940-luvulla. (Manninen 1962, 227). Liikennesuunnittelun ja kaavoituksen aika Vuosina valmistui Lapassalmen pengertie, joka helpotti huomattavasti liikennöintiä erityisesti Mikkelin suuntaan. Se on edelleen keskeinen saapumisreitti Kangasniemelle. Vuoden 1966 kaavaehdotuksessa kirkonkylää halkomaan suunniteltiin nelikaistainen maantie, valtakatu. Mikäli tämä olisi toteutunut, se olisi vienyt Suurosen kaupparakennukset mennessään. TVH:n vaatimuksesta vuonna 1965 (tai1967) Suurosten varsinaisen kauppatalon viereinen rakennus purettiin ja Mikkelistä Joutsaan meneville aukaistiin oikotie museon ja Suurosen talon välistä. (Arkko 2011). Vuoden 1980 kirkonkylän rakennuskaavamuutoksessa tielinjaus Suurosen kaupan ja kivimakasiinin väliltä on hävinnyt. Jälkiteollinen hyvinvointiyhteiskunta Pirtin seuraintalo toimi puitteena monenlaiselle sosiaaliselle toiminnalle (elokuvaesityksiä, tansseja, teatteria) 1970 ja -80-luvulla. Pirtti oli erityisesti nuorisolle tärkein ajanviettopaikka. Myös kahvilat olivat tärkeitä kohtaamispaikkoja. Edellisten vuosikymmenten kaavoituksellisten mahdollisuuksien hyödyntämisen toivossa vanhan taajaman purkaminen ja uuden ra- Kuva 6. Kangasniemen taajama n luvulla. (Kuva S&J ). Kuva 7. Kirkkoniementien näkymä meijerin suuntaan 1950-luvulla. (Kuva S&J ). 5

6 Kuvat 8 ja 9. Kangasniemellä pidettiin v.1934 suuret maatalousnäyttelyt ja -juhlat, jossa Pyykkösten puutarha toimi virallisesti mallipuutarhana. Viereisessä kuvassa asuinrakennuksen viimeiset tulikuumat vaiheet vuonna (Kuvat S&J ). kentaminen tapahtui nopeaan tahtiin. Rakentamisen mittakaava muuttui pienipiirteisestä suureen. Niin taajaman rakenne, taajamakuva sekä merkitysympäristö muuttuivat sen myötä monilta osin. Satamatie torin ja kirkon välisellä osuudella mainittiin vielä seutukaavaliiton 1984 tehdyssä inventoinnissa kulttuurihistorialliselta arvoltaan merkittävänä kadunpätkänä, jossa oli vielä nähtävissä 1910-luvun alkupuolen katukuvaa. (Arkko & Mäkinen 2012). Ympäristön merkityksen muuttumisen osalta Jukka Joutsi osuvasti toteaa: enää ei paikalla leiju leipuri Mustosen liikkeestä vastaleivotun vehnäsen tuoksu eikä Sumppi-Matin kuppilasta kahvin aromit kuten 1910-luvun aikoihin. Vanha sai väistyä, kun Kangasniemelle rakennettiin paljon uutta liiketilaa sekä julkisia palvelurakennuksia kuten koulukeskus sekä terveyskeskus. Yksittäisten symbolirakennusten osalta erityisesti Pirtin seuraintalon purkamiseen johtaneet tapahtumat järkyttivät monien kuntalaisten mieliä. Kuvat 10 ja 11: Pirtin seurojentalon purkupäätökselle antoi lopullisen sinetin 1980-luvun puolivälissä nuorten performanssitaiteilijoitten työ. Kerrotaan, että hiljaisen kirkonkylän elämässä taiteilijoiden luova elämöinti ja performanssitaiteen ryhmäalastonuinnit kylän keskustan rivitalorannassa jättivät elämään paljon taiteen kauhutarinoita. Rakennus purettiin syksyllä (Kuvat S&J ). Kuva 12: Aikakauden uutta rakentamista Satamatien varrelta. (Kuva ER). Pirtin ja vanhan majatalon rakennusten tilalle rakennettiin rivitaloja 1980-luvun lopulla. Näin kävi myös mm. Hännisen talolle, jonka piti antaa tilaa uudelle kunnantalolle. Se myös sijaitsi kaavaan nähden puoli metriä kadun päällä. Palveluyhteiskunta, lama ja uusi nousu Uuden kunnantalon rakennustyöt alkoivat laman kynnyksellä vuonna Keskustan S-marketti 6

7 Kuva 13 ja 14. Kunnantalon sisäänkäynti ja parkkialue avautuu keskuskadulle, paraatijulkisivu puolestaan takapihan puolelle. (Kuvat ER). alaajennettiin kuten myös julkisia rakennuksia. Vanhoja asuinalueita täydennysrakennettiin rivitaloilla luvun puolivälissä rakennettiin keskustaan kerrostaloja, mm. Otonpuiston talot Satamatien varrelle. Kuva 15. Pirtin perinnepuiston rakentaminen alkoi vuonna Esiintymislavan ulkomuodossa on muistumia vanhasta seuraintalosta. (Kuva S&J ). Kuva luvulla rakennettu kerrostalo Sataman Kippari. (Kuva S&J ). Kuva 17. Keskustaajaman palveluita. Nykytilanne Havainnointihetkellä Kangasniemellä oli meneillään kesätapahtumia (Kangasniemen musiikkiviikot). Kangasniemen keskustaajama vaikuttaa heinäkuisena päivänä vilkkaalta, liikenne on jopa ruuhkaista keskeisillä risteysalueilla. Lomakautena kunnan väkiluku myös tuplaantuu kesäasukkaitten johdosta. Tapahtumat ovat tärkeitä paikkakunnan elinvoimaisuudelle, kuten myöskin palvelurakenteen säilyminen. Tulevaisuudelle on koettu erityisen keskeiseksi oman lukion säilyminen. Kirkontorni on keskustassa myöskin näkyvä maamerkki, jonka avulla suunnistaminen helpottuu. Myös vanha kivirakenteinen museorakennus toimii kiintopisteenä keskustaan saavuttaessa. Rakennusten yleisilme on monenkirjava. Keskusraitin varrelle on jäänyt paikoin hiekkapintaisia, takapihamaisia tyhjiä alueita, jotka vaikuttavat vajaakäyttöisiltä ja hoitamattomilta. Pääraitilla tällaista aluetta vastapäätä on kuitenkin hyvin hoidettu, miellyttävä puistoalue. Kangasniemen rantatori on sijainniltaan ja käyttöpotentiaaliltaan hieno. Torin toiminnallisuutta haittaa kuitenkin suuresti paloaseman sijoittuminen alueelle. Turva-alueineen jopa puolet rantatorista on varattu pelastustoimelle. Hälytystilanteissa järjestely voi aiheuttaa todellisia vaaratilanteita, kun hälytysajoneuvojen on päästävä nopeasti liikenteeseen huolimatta siitä, että torialue saattaa olla vilkkaassa käytössä (esim. markkina- 7

8 Kuvat 18 ja 19. Torimainen alue autojen pysäköintialueena keskustassa. Keskeisiä alueita on varattu autoliikenteelle ja pysäköinnille. Kevyenliikenteen edellytyksiin ei ole juuri kiinnitetty huomiota suomalaisissa maaseututaajamissa, vaikka tilanne on parempi suhteessa moniin eurooppalaisiin maaseutukyliin. (Kuvat ER). päivinä). Torin saavutettavuus on osin haasteellinen myös pysäköintipaikkojen vähyyden vuoksi. Toisaalta jalankulku torille on autoliikenteelle alisteinen, johtuen mm. viereisen marketin pysäköintihallin sisäänkäynnin sijoittumisesta torille johtavalle tielle. Rantatorin ja vieressä sijaitsevan paikallisnähtävyyden, perinnepuiston, toiminnallinen yhteys muuhun toriin ei ole selkeä. Puiston takaa kulkee myöskin hieno rantareitti aivan Puulajärven rannalla. Reitin löytäminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää ainakaan vieraspaikkakuntalaiselle. Myös rantatorin havaittavuus keskusraitilta ei ole yksiselitteinen, joten ulkopaikkakuntalaisen on helppoa ajaa ohi. Kuva 20. Taajamakuvallisesti raittinäkymää hallitsee S-marketin julkisivu saavuttaessa pohjoisen suunnasta, johtuen mm. sen sijainnista kaareutuvan päätien mutkassa sekä katutilan leveydestä. Kuva 21. Osa keskusraitin vanhemmista liiketiloista ja ravintoloista on suoraan toiminnallisesti yhteydessä jalkakäytävälle, mikä tekee katutilasta aktiivisen. Puurivistöin reunustetut jalkakäytävät luovat miellyttävää katutilaa sekä antavat suojaa, joskin ne ovat pysäköintialueineen tarpeettoman leveitä. Vilkkaana kesäpäivänä voi muodostua vaikutelma eurooppalaisesta pikkukaupungista. Keskusraitin mittakaava on kuitenkin monin paikoin kadonnut laajojen pysäköintialueitten sijoittuessa liiketilojen eteen. Kuva 22. Marketin sisäänkäynti on mahdollistettu ainoastaan takana olevan parkkialueen puolelta, ja keskusraitin puolella sijaitsee takajulkisivu. Tämä passivoi katutilan. (Kuvat ER). Julkiset, puolijulkiset ja yksityiset tilat lomittuvat toisiinsa paikoin suoraviivaisesti. Tämä voi luoda tunnetta yksityisyyden puutteesta, etenkin Puulaveden rannalla asuville. Liikennejärjestelyt keskeisillä risteysalueilla sekä torin alueella luovat turvattomuutta kevyelle liikenteelle. Yleisesti rakenteeltaan tiivis taajama-alue on alkanut vähitellen levitä vesistön ylitse valtatie 13 risteykseen ja ympäröiviin metsiin. 8

9 Karttoja n Kangasniemen kirkonkylä n. 1760, 1832 ja (Svala & Joutsi; Kartat on julkaistu Antero Mannisen Kangasniemen historia I - kirjassa).

10 KANGASNIEMI 1800 n

11 KANGASNIEMI

12 KANGASNIEMI

13 KANGASNIEMI

14 KANGASNIEMI

15 KANGASNIEMI

16 KANGASNIEMI

17 VAIHE B) Maaseututaajama-analyysi Analyysin pohjana on käytetty Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun laitoksella vuosina toteutettua Maaseututaajamatutkimusta (Kukkonen & Rautamäki 1980). Maaseututaajamatutkimuksen menetelmällinen lähestymistapa pohjautui asiantuntijahavainnointiin. Kangasniemen kirkonkylän nykytilan maastohavainnointi suoritettiin kahden päivän aikana kesällä Kenttähavainnot on tallennettu valokuvin sekä havainnointilomakkeelle. Lisäksi havainnoista laadittiin yhteenvetotaulukko samanmuotoisena kuin aiemmassa tutkimusraportissa. Väestönkehitys Väkiluku 17

18 Tarkasteltavat ominaispiirteet, nykytila Tarkasteltavat osatekijät on jaettu kuuteen ryhmään, jotka ovat taajaman hahmo, kulkuväylät, taajama ja maisema, taajamatoiminnat fyysisessä ympäristössä, omaleimaisuus ja rakennuskanta. Taajaman hahmo: - taajaman perusrakenne ja sen syntytapa: pohjana vanha tiestö joka on nähtävissä jo vuoden 1832 kartasta. Taajaman kasvun myötä liikekortteleihin jakautunut. - taajama-alue: laajentunut reuna-alueilla vesistöjen yli sekä ympäröivään metsään harjua pitkin. - taajaman rajat: epäselvät muualla kuin veteen rajautuvilta osilta. - taajaman keskipiste: hajaantunut useiksi solmupisteiksi ja näiden välille muodostuneiksi akseleiksi. Nähtävissä on uuden toiminnallisen painopisteen muodostuminen valtatien risteyskohdassa. - maamerkit: kirkko sekä vanha museorakennus, uudempia lisiä huoltoasemat taajaman sisääntulon liepeillä. - ääriviiva: rantaviiva. - näkymät: paikoitellen vesistönäkymät, raittinäkymiä hallitsevat marketit ja pysäköintialueet. - taustat: rantaviivan läheisyydessä vesi, muualla rakennukset ja puusto. - suljetut ja avoimet tilat: keskeisellä alueella tyhjät tontit vaikuttavat katutilan muodostumiseen ja taajamakuvaan. - suunnistettavuus: osin haastava. Kulkuväylät - taajaman suhde tieverkkoon: taajama sijaitsee useamman suuremman keskuspaikkakunnan välissä (Jyväskylä, Mikkeli, Joutsa), joihin johtavat suuremmat väylät määrittävät eri taajaman osia. - kauppakatu: jakaantunut useammaksi haaraksi. - sisääntulot: vesistöjen ylitse kulkevien siltojen ylitse sisääntulot ovat hyvin kauniita, joskin osin liian runsas puusto häiritsee. - katutila, kadun linjaus ja korkeusasema: katujen linjaukset noudattelevat osin vanhaa mutkittelevaa tiestöä, liittyen uudempiin suorakulmaisesti linjattuihin katuihin. Keskustan liikekadut pysäköintialueineen ovat osin tarpeettoman leveät, paikoitellen vanhempi rakennuskanta kuitenkin rajaa katutilaa hyvin. Katujen korkeusasemat ovat paikoitellen piittaamattomat olevasta rakennuskannasta (esim. Suurosen talo). - pysäköintialueet: dominoivat taajamakuvaa. - muu kulkuväylästö (polut, kujat, talvitiet, vesitiet, rautatiet): keskustan kulkuväylästö on runsas ja vaihtoehtoisia reittejä on useita. Vesireitit mm. rantatorille ovat sen sijaan lähes hyödyntämättä, vaikka perusedellytykset kuten vierasvenesatama ovat olemassa. Puulavedellä on kuitenkin useita retkisatamia. Talvella vesistöä ei hyödynnetä kulkureittinä.

19 Taajama ja maisema - taajaman suhde maisemarakenteeseen: sopeutuva, mittakaavaltaan hillitty. - sijaintipaikkatyypistö: - - taajaman sisäinen kasvusto: istutettuja lehtipuita, ympärillä mäntymetsä. Otto Mannisen vehreä puisto on keskustan viehättävimpiä alueita. - taajaman suhde veteen: toiminnallisesti merkittävin maauimalan kohdalla, lisäksi rantatori sekä polku. Visuaalisesti melko vähäinen. Taajamatoiminnot fyysisessä ympäristössä - asuminen: lomittuu tiiviisti muihin keskustatoimintoihin. Keskustan eteläpuolella Marjoniemen ja Vihinkankaan alueilla on vanhempia yhteinäisiä asuinalueita. Asunnot ovat sekä pientaloja että kerros- ja rivitaloja. - perustuotanto: ei merkittävissä määrin maataloutta, metsätalous keskeinen suurten metsävarojen myötä. - teollisuus ja varastointi: keskittynyt Lapaskankaan teollisuusalueelle valtatie 13 pohjoispuolella. Lisäksi pienempi alue taajamarakenteen reunalla Joutsantien varressa. - kauppa ja julkiset palvelut: asukasmäärään nähden hyvä palvelutaso, palveluiden osuus talouselämästä n. 50 %. Tämä mahdollistuu runsaan kesäasukkaitten määrän vuoksi. - virkistys: kirkonkylä tarjoaa erittäin hyvät virkistysmahdollisuudet (lisäksi lähellä mm. Puula Golf). Vesistön osalta keskeisin toiminto on uimaranta ja maauimala. - muut toiminnat (mm. hengellinen toiminta, vanhainkodit, julkinen liikenne ja museot): mm. kunnanvirasto, terveyskeskus, posti, kela, kirjasto, urheilukeskus, linja-autoasema, kotiseutumuseo, kolme koulua sekä lukio sijaitsevat kirkonkylän keskustassa. Paloaseman sijainti rantatorilla on toiminnallisesti ongelmallinen. Vanhainkoti sijoittuu keskustan eteläpuolelle mäntyiselle kangasharjulle. Omaleimaisuus - yleisiä havaintoja: pikkukaupunkimainen, vaikuttaa kokoaan isommalta. - alueelliset piirteet: vesistön ympäröimä, metsäinen. - uuden ympäristön suhde vanhaan: Satamarannan ympäristö kertoo aiemman vesiliikenteen merkityksestä, mutta nykyisen kirkonkylän suhde alueeseen on heikentynyt. Vanhat rakennukset kuten kivimakasiini, ovat jääneet irrallisiksi fragmenteiksi taajamarakenteeseen. - taajaman kasvutapa: harjua pitkin, teiden varsille ja risteyskohtiin. - erityispiirteet: usean kauppakadun muodostama tiivis, vesistön ympäröimä keskusta-alue tarjoaa hienot puitteet asumiselle. Palvelut ovat saavutettavissa kävelyetäisyydellä. Runsas autoliikenne muodostaa kuitenkin ristiriidan viihtyisälle keskustaasumiselle.

20 Rakennuskanta - ikärakenne: monen ikäistä, -70, -80 ja -90 luvut painottuvat. Vanhat rakennukset ovat yksittäisiä fragmentteja. - rakennusten suhde tiestöön ja toisiinsa: parhaimmillaan pienimittakaavaista ja tiiviissä kontaktissa jalankulkijan tasolle. Pääsääntöisesti etusija on annettu autoliikenteelle. - uudisrakentaminen: sekä aluerakentamiskohteita (pientaloalueet) että täydennysrakentamista keskusta-alueella (kerros- ja rivitalot).

21 YHTEENVETOTAULUKKO Tilanne 1970-luvun lopulla (Kukkonen & Rautamäki 1980, 84) verrattuna tilanteeseen vuonna luvun loppu 2014 Yleissijainti maisemassa Pitkä loiva rantaharjanne, kannas ja niemeke Istuvuus maisemassa Hyvä Sijainti päätiestöön nähden Tie kulkee läpi, T-risteys keskustassa Vesistön erottama. Uusi painopistealue muodostunut liikenneympyrään keskustaajamaan sekä valtatie 13 kohdalle. Havaittavuus kokonaisuutena Melko yhtenäinen, ympäröivä vesi pitää koossa Hahmottuu edelleen kompaktina, mutta uusi painopistealue on alkanut muodostua liikenneympyrään valtatie 13 risteykseen. Rajat ulkoa Epämääräiset Rajat sisääntuloissa Epämääräiset Näkymät Runsaasti järvinäkymiä Tietyin osin rehevä puusto peittää vesistöön avautuvaa näkymäpotentiaalia. Taustat Ei merkittäviä, kirkonmäki sisäinen tausta Maamerkit - Kirkontorni näkyy monesta kohdin. Skyline Keskustassa rakennukset, muualla puusto Keskipiste Kaupunkimainen liikekeskus Monipaikkainen. Marketit, jotka sijaitsevat keskustassa. Tori, kunnantalo. Liikenneasemat. Kauppakatu Useita, vanhin lähes kuollut, toiminta siirtynyt kauemmas rannasta Kaupallinen toiminta on paikoin irtaantunut liikekaduista erillisiksi saarekkeiksi. Kasvuston osuus Runsas, hoidettu Runsas, pääosin hoidettu Luonnon/istutettu Keskustassa etupäässä istutettu Rakennetut puistot Useita pieniä + keskustassa suurehko Keskustan puisto, perinnepuisto, kirkonmäki. Veden osuus Veden rooli Tärkeä maisematekijä: ei tehokkaasti hyödynnetty (Kulkuväylä) kesäasukkaitten houkutin Sisääntuloissa voimakkaasti läsnä, keskustassa paikoitellen. Tällä hetkellä vajaasti hyödynnetty, etenkin torialueella. Havaittava ikä Vanhahko Monenikäinen. Ikäspektri Tasaisesti kerrostunut kaikkia kausia 1800-luvun lopulta alkaen Kerrostunut, 70-, 80- ja -90 luvut selkeitä. Yksittäisiä vanhoja rakennuksia irrallisina fragmentteina. Katupäällysteet pääteillä Asfaltti, laatoitetut jalkakäytävät Pintavesien poisto Viemäröity Auton osuus taajamakuvassa Jonkin verran läpiajoa, runsaasti sisäistä liikennettä Runsas, jopa ruuhkainen. Autot dominoivat, laajat pysäköintialueet. Pysäköinti Suht. hyvin järjestetty Asfalttikentät markettien yhteydessä + pysäköintitalo. Torilla puutteellinen. Suunnistettavuus Sekava; runsas katuverkosto Verkostomaisen rakenteen vuoksi osin sekava. Tiheys Tiheä, keskusta kaupunkimaisen tiivis Tiivis, joitain epäjatkuvuuskohtia (hoitamattomia/takapihamaisia alueita keskustassa). Yleiskuva Hyvin hoidettu; kaupunkimainen; vanhaa rakennuskantaa säilytetty Tyyppi Järvikannaksien loivilla selänteillä Pikkukaupunkimainen, havainnointihetkellä vilkas.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 ASUKASKYSELY OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Vastaajan nimi: Osoite: Puhelinnumero / sähköpostiosoite: Olen kaava-alueen

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Suomalainen maaseututaajama 2010- luvulla

Suomalainen maaseututaajama 2010- luvulla Suomalainen maaseututaajama 2010- luvulla Lahden ammattikorkeakoulu / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta / Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos Maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen taajamakuvan kohentajana Suunnitelma Nastolan Rakokiveen

Täydennysrakentaminen taajamakuvan kohentajana Suunnitelma Nastolan Rakokiveen Täydennysrakentaminen taajamakuvan kohentajana Suunnitelma Nastolan Rakokiveen Lahden Ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö Henna Leppänen Liikekeskus kasvuun Rakokivi remonttiin -työseminaari 7.5.2015 Sisältö

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 KH 23.3.2015 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 TEKNINEN TOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 1 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

PIHA-ALUEIDEN TALVIKUNNOSSAPIDON TYÖALUEKARTAT

PIHA-ALUEIDEN TALVIKUNNOSSAPIDON TYÖALUEKARTAT Tekninen toimi 11.9.2013 Sivu 1 / 20 LIITE 3. PIHA-ALUEIDEN TALVIKUNNOSSAPIDON TYÖALUEKARTAT Liitteessä olevissa kartoissa on talvikunnossapidetävät piha-alueet. Keltaiseksi värjätyt alueet kuvaavat rakennuksia.

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 1(6) LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 PROJ.NRO XXX Asemakaavan muutos Keskustie 1 ja-3, korttelit 304 ja 306, OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010 ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA Katuvalaistus Koivukatujen hoito Siisteys Istutukset Kadut Puistojen hoito Liikennejärjestelyt Opasteet Sadevesiviemäröinti Yleisilme Jalkakäytävät Rakennusten kunto

Lisätiedot

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ). ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

KORTTELI 27 UTAJÄRVI

KORTTELI 27 UTAJÄRVI KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 23.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL 18 91600 UTAJÄRVI Vireilletulosta

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Lea Kömi, avustaja/omaishoitaja Pentti Laitinen,

Lisätiedot

4. Historialliset tiet

4. Historialliset tiet 4. Historialliset tiet Muinaisten huomattavien kulkuteiden jäännökset ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (Muinaismuistolaki 2 ). Lain tarkoittamien teiden lähtökohtana pidetään

Lisätiedot

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Sipoon kunta Kaavoitus RANTORTTELEDEN TUTKELMAT SPOON KUNNAN ERKSNÄSN OSAYLESKAAVAEHDOTUS 6.10.2014 SERUM ARKKTEHDT OY NLSÄNKATU 11-13 F 6 FN-00510 HELSNK FNLAND WWW.SERUM.F Perusratkaisu Kortteleiden

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

KALAJOEN KESKUSTA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN

KALAJOEN KESKUSTA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 1/17 Kalajoen kaupunki Kalajoen keskustan osayleiskaava Sp 2/17 1 NYKYTILA Kalajoen keskustan läpi kulkeva valtatie E8 on yksi keskustan näkyvimmistä elementeistä. Valtatien varsi on tällä hetkellä hajanainen

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina. päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana

Lisätiedot

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011.

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011. ASKOLA MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos Helsinki 13.10.2011. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Vireille

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan 22.5.2013 Suvi Nirkko Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI

KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI Kaupunginvaltuusto 16.2.2015 LEILA STRÖMBERG Kaupunginarkkitehti KAAVAN TAUSTASELVITYKSET Kaupungin strategiassa on esitetty tavoitteena mm. aluekeskusten kehittäminen, julkisten

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot