Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla
|
|
- Saara Maija Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla MAASEUTUTAAJAMA-ANALYYSI Kangasniemi TkT, arkkitehti Emilia Rönkkö Oulun yliopisto Arkkitehtuurin tiedekunta 2014
2 Keväällä 2013 käynnistyneessä Suomalaiset maaseututaajamat 2010-luvulla -tutkimushankkeessa on tarkasteltu suomalaisten maaseututaajamien muutoksia viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta. Taajamien tarkastelussa on arvioitu, miten kulttuuriympäristöjen huomioiminen maankäytön suunnittelussa on toteutunut sekä selvitetty, miten kohteiden taajamarakenne ja -kuva ovat muuttuneet ajanjaksolla. Havaintoja on verrattu tutkimuksen taustana olleeseen Heikki Kukkosen ja Maija Rautamäen tutkimukseen Suomalainen maaseututaajama 1980 luvun alussa, jossa selvitettiin kattavasti suomalaisten kirkonkylien ympäristöä, niiden ominaispiirteitä ja muuttuneita tekijöitä luvun loppuun asti. Vertaamalla kohdepaikkakuntien tilannetta vuoden 1970-luvun lopun tilanteeseen on pyritty havainnollistamaan maaseutukirkonkylien ja niiden kulttuuriympäristön keskeisiä muutoksia kuluneella aikavälillä. Saadun tiedon perusteella pyritään pureutumaan maankäytön suunnittelun keskeisiin haasteisiin suomalaisssa kirkonkylissä, ja tunnistamaan maaseudun kulttuuriympäristöjen keskeisiä tekijöitä tai olosuhteita, jotka ovat edistäneet tai uhanneet kulttuuriympäristön säilymistä tutkimuskohteissa. Oulussa Emilia Rönkkö Johdanto Kangasniemi sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, maakuntajärvi Puulaveden rannalla. Kangasniemeltä on matkaa Mikkeliin n. 50 km, Jyväskylään 63 km, Pieksämäelle 47 km ja Helsinkiin 250 km. Kangasniemen kunta on perustettu vuonna Asukasluku on tällä hetkellä n. 5800, mutta kesäisin asukasmäärä kaksinkertaistuu. Tilastokeskuksen mukaan asuntokuntien lukumäärä ( ) oli 2 912, ja kesämökkien lukumäärä vastaavana ajankohtana oli Kunnassa on toisinsanoen enemmän mökkejä kuin asuttuja asuntoja. Kangasniemen pinta-ala 1326 km2, josta on vettä yli 20 %. Rantaviivaa yli 1550 km. Elinkeinorakenne koostuu alkutuotannosta (24 %), jalostuksesta (21 %), palveluista (50 %) ja luokittelemattomista (5 %). Kunnassa on suuret metsävarat, noin 12 miljoonaa kuutiometriä, ja vuodessa metsää kasvaa lisää noin kuutiometriä. Kangasniemi on valittu Suomen kauneimmaksi kunnaksi vuonna Kunnan taajamoitumisaste oli vuonna %. Kaavahistoriaa: Kirkonkylän alueelle on laadittu asemakaavoja vuosina 1966, 1980, 1991, 1995 ja Nykyinen, uusin asemakaava on laadittu Kulttuuriympäristön inventointitilanne / RKY-kohteet: Kirkon ympäristö. Etelä-Savon kulttuuriperintötietokannan tietoja päivitetään ajan tasalle vuonna Lähteet: Arkko, H Kangasniemen kivimakasiini. Kulttuurihistoriallinen selvitys ja museoalueen täydennyskaavoitus. Lahden ammattikorkeakoulu. Arkko, H. & Mäkinen, J Kaavoitustarveselvitys kortteli 18. Kangasniemen kunta. Kangasniemen kunnan nettisivut. [viitattu: ] Kukkonen, H. & Rautamäki, M Suomalainen maaseututaajama 1970-luvun lopussa. Yhdyskuntasuunnittelun laitos, teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto, julkaisu B 46, Otaniemi. Kukkonen, H.; Lievonen, M. & Rautamäki, M Näkökohtia maaseututaajamien suunnitteluun. Yhdyskuntasuunnittelun laitos, teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto, julkaisu B 47, Otaniemi. Manninen, A Kangasniemen historia I. Kangasniemen seurakunta. Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit [verkkojulkaisu]. ISSN= X. 2013, Kesämökit Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. fi.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Svala, R. & Joutsi, J. Kangasniemen muuttuva rakennettu ympäristö. (viimeisimmät lisäykset: ) [viitattu: ] 2
3 Vaihe a) Kehityshistoria Ensimmäisessä vaiheessa kohdepaikkakunnasta on laadittu tiivis kehityshistoriallinen kartoitus, jossa tuodaan esille taajaman rakennetun ympäristön muodostumiselle keskeiset käännepisteet ja historialliset vaiheet. Tarkoituksena on luoda nopea katsaus olennaisimpiin käännekohtiin ja historiallisiin muutosvaiheisiin, ja kuvata sitä kontekstia, jossa kohdealueen nykyiset piirteet voidaan ymmärtää. Menetelmät: Kartat, kirjallisuus, Internet-arkistot/historiikit, kuva-aineistot, suulliset lähteet. Esitystapa: Käännepistetarkastelu (kirjallinen), valokuvat sekä karttapoikkileikkaukset eri vuosikymmeniltä (7 kpl). Kehityshistoriallinen tarkastelu (käännepisteanalyysi) 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku Kangasniemen väkiluku lähes nelinkertaistui vuosina luvun lopulla asukkaita oli jo yli Sen jälkeen väestön määrä tasaantui, ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä määrä hiljalleen aleni, mutta toisen maailmansodan jälkeinen siirtoväen asutus nosti määrän vuoden 1950 paikkeilla takaisin yli (Manninen 1962, 10-11). Kuva 1. Kangasniemi 1900-luvun alussa. ( S&J ). Kuva 2. Satamatie 1950-luvulla. Satamatien miljööstä on ajan myötä melkein kaikki vanha kadonnut. Kuvassa näkyvä idyllinen miljöö säilyi vielä 80-luvulle asti. Taustalla maamerkkeinä paloasema toriaukion eteläreunalla. (Kuva S&J ). Kuva 3. Vanhinta säilynyttä rakennuskantaa edustaa ns. vanha Suurosen kauppa, joka on peräisin vuodelta (ER). Kangasniemi on historialliselta kehitykseltään todellinen kirkon kylä, sillä sen rakennuskanta on alun pitäen muodostunut nimenomaan kirkon ympärille. Niistä muodostivat melkoisen osan kappalaisen pappila torppineen ja kellonsoittajan asunto. Saman verran oli julkisia rakennuksia: kestikievari, kansakoulun ensimmäinen rakennus, käräjäkartano ja sitä vastapäätä sijainnut pitäjäntupa. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin Kangasniemelle melko pian vuoden 1866 kansakouluasetuksen antamisen jälkeen. Yhteiskoulu rakennettiin v Ikosen kauppa aloitti vuoden 1876 tietämillä. Isonjaon päätyttyä perintötilat olivat enemmistönä Kangasniemellä, vaikkakin myös toppareitten lukumäärä oli suurehko. (Vuonna % viljelmien kokonaismäärästä). Vuonna 1918 annettiin laki maanvuokra-alueiden lunastamisesta, joka laajentui myöhemmin myös virkatalojen vuokra-alueisiin. Tämä muutti suhdetta itsenäisten ja vuokraviljeli- 3
4 Kuva 4 ja 5. Vanha kivirakenteinen makasiinirakennus vuodelta 1913 toimii yhä nykyään maamerkkinä Kangasniemellä suunnistettaessa luvun lopun kaavamuutosten myötä vanha kivimakasiini jäi risteysalueen keskelle ja sai mm. television Liikennesolmu - ohjelman juontajan Veikko Pajusen toteamaan, että Kangasniemi on kyllä ainoa paikkakunta, missä hän on nähnyt paikkakunnan tärkeimmän liikenneympyrän keskellä kivinavetan! (Kuva S&J ). Rakennuksessa toimii nykyään kotiseutumuseo. (Ilmakuva Kangasniemen kunta/arkko, 2011). jöitten määrän välillä ratkaisevasti ensin mainittujen eduksi. Peltoala kasvoi huomattavasti 1920-luvun jälkeen, etenkin kun uudisraivaustoiminta pääsi kunnolla käyntiin. Ulkomaisen tuontiviljan ja lannoitteiden käytön yleistyessä tämä kuitenkin väheni, ja maanviljelijöiden huomio alkoi siirtyä karjatalouteen. Metsästystä merkittävämpi taloudellinen hyöty oli kalastuksella. Olennaista oli myös se, että metsästä alettiin saada rahaa paljon vaivattomammin puun arvon noustessa. Kaskeaminen kuitenkin aiheutti pitkäksi aikaa järeän puun vähyyden Puulaveden saaria ja sydänmaita lukuun ottamatta. Arvion mukaan täysikasvuista metsää oli vain 3% metsäpinta-alasta. Kangasniemen metsien merkitys kasvoi sen myötä kun Kotkan sahateollisuus laajeni. (Manninen 1962, , 121, 136). Teollisuutta Kangasniemellä edustivat sahat 1800-luvulla. Ikosen saha kirkonkylällä asutuksen piirissä, aiheutti asukkaille huolta. Sen sanottiin levittävän nokea joka likasi ympäristöään. Osuuskauppa perustettiin Kirkonkylällä käytiin aktiivisesti kauppaa ja kilpailu asiakkaista oli kovaa kauppaa käytiin pyhäisinkin vaikka tämä oli laissa kielletty. (Manninen 1962, 144, 160, 255). Liikenneyhteydet perustuivat 1890-luvulle saakka maantieyhteyksiin. Laivaliikenteen alettua tilanne parani hieman, samoin Savon radan rakentamisen myötä. Yrityksistä huolimatta rautatietä ei koskaan saatu pitäjään saakka. Joutsan tie valmistui 1800-luvun lopulla. Tieverkko alkoi yleisesti ottaen tihetä paikallisteiden rakentamisen johdosta, ja vesireittien merkitys vähentyä. Ensimmäinen auto saatiin pitäjään 1909, ja linja-autoliikenne aloitti Vuonna 1894 ei Puulaveden rannoilla ollut vielä ainoataan kesähuvilaa, luultavasti pääosin siitä syystä että liikenneyhteyksissä oli toivomisen varaa. Seuraavina vuosikymmeninä niitä rakennettiin muutamia, mutta lähinnä paikallisten toimesta. Vielä 1960-luvullakin kesäasuntoja mainitaan olleen niin vähän, ettei niillä ollut mainittavaa taloudellista tai muutakaan merkitystä kunnalle. (Manninen 1962, 14, , 192). Jo 1910-luvulla Kangasniemeä kuvailtiin pienoiseksi kaupungiksi: kylän monihaaraisten teiden varsilla on talo talossa kiinni ja niissä useimmissa kauppapuoti tai joku muu liike. Kaupunkivaikutelmaa vielä lisäsivät sahalaitokset, höyrymeijeri, sähkövalaistus, elinvoimainen osuuspaikka ja Pirtin seuraintalo. Itsenäisyyden aikana kirkonkylän kasvu jatkui voimakkaana, mihin vaikutti kunnan päätös ryhtyä myymään rakennustontteja 5-10 markan neliöhintaan. Hallitsematonta kasvua päätettiin ryhtyä jäsentämään vuonna 1928, jolloin päätettiin ryhtyä asemakaavan laatimiseen. Kaava valmistui kuitenkin vasta huomattavasti myöhemmin. (Manninen 1962, , 344). Kangasniemeläisten luonteenlaatua on kuvailtu vanhoilliseksi: Luonnossa on jotain juroutta eikä paljo rakasteta uusien keksintöjen kokeita luvullakaan ei mainittu tässä suhteessa muutosta tapahtuneen, vaan Kangasniemeläisiä kuvattiin uudistuskammoisiksi. Polkupyörän käyttöön otosta kuitenkin on maininta. (Manninen 1962, 14). Kangasniemeä kuvattiin jopa Savon pimeimpiin ja takapajuisimpiin pitäjiin kuuluvaksi, mutta nämä kuvaukset lienevät jossain määrin värittyneitä ja liioiteltuja. Vähitellen pitäjän henkinen elämä kuitenkin muuttui edistykselle suopeammaksi mm. nuoriso- ja maamiesseuran vaikutuksella. Tähän vaikutti myös liikenneyhteyksien parantuminen. Säästäväisyys on mainittu Kangasniemeläisten hyveeksi, myös varakkaampien asukkaiden keskuudessa. Tästä kuvaavana esimerkkinä on mainittu Pylvänälän vanhaisäntä, joka oli täytynyt laittaa köysiin kiinni estämästä uuden asuinrakennuksen rakentamista. Luontaisen vanhoillisuuden ohella esim. maatalouden uudistusten etenemistä hidasti Kangasniemen peltojen kivisyys, joka paikoitellen teki koneiden käytön mahdottomaksi. (Manninen 1962, 15-16, 115). Seuraja järjestötoiminta on ollut aktiivista Kangasniemellä luvulla perustettiin myös nuorisoseura ja eläinsuojeluyhdistys luvun ja 1900-luvun vaihteessa perustettu Länsi-Savon Talousseura ja Kangasniemen isäntäyhdistys jäivät kuitenkin lyhytikäisiksi. Maa- 4
5 Jo 1910-luvulla Kangasniemeä kuvailtiin pienoiseksi kaupungiksi: kylän monihaaraisten teiden varsilla on talo talossa kiinni ja niissä useimmissa kauppapuoti tai joku muu liike. Kangasniemeläisten luonteenlaatua on kuvailtu vanhoilliseksi: Luonnossa on jotain juroutta eikä paljo rakasteta uusien keksintöjen kokeita luvulla kangasniemeläisiä kuvattiin uudistuskammoisiksi. Polkupyörän käyttöön otosta kuitenkin on maininta. (Manninen, Antero: Kangasniemen historia I, 1962). miesseurat toimivat aktiivisesti 1900-luvun alkupuolella. Metsänhoitoyhdistys perustettiin Paikkakunnalla toimi myös raittiusseura. Pirtin seuraintalo valmistui vuonna 1910 nuorisoseuran käyttöön, mikä suuresti vilkastutti vapaa-ajan toimintaa sotavuosia lukuun ottamatta. Urheiluseura Kangasniemen Kalske perustettiin (Manninen 1962, , 139, ). Kasvun vuosina kunnassa toimi useita yrityksiä sekä palveluita, kuten kunnanlääkäri, hammaslääkäri ja eläinlääkäri. Palolaitos toimi alkujaan vapaaehtoisvoimin, eikä sen tehokkuus osoittautunut riittäväksi vuoden 1910 Ikosen sahalta alkaneessa kirkonkylän palossa jolloin palokuntakin sai suurimmalta osalta tyytyä ihmettelyyn. Palokalusto saatiin asianmukaiseksi vasta 1940-luvulla. (Manninen 1962, 227). Liikennesuunnittelun ja kaavoituksen aika Vuosina valmistui Lapassalmen pengertie, joka helpotti huomattavasti liikennöintiä erityisesti Mikkelin suuntaan. Se on edelleen keskeinen saapumisreitti Kangasniemelle. Vuoden 1966 kaavaehdotuksessa kirkonkylää halkomaan suunniteltiin nelikaistainen maantie, valtakatu. Mikäli tämä olisi toteutunut, se olisi vienyt Suurosen kaupparakennukset mennessään. TVH:n vaatimuksesta vuonna 1965 (tai1967) Suurosten varsinaisen kauppatalon viereinen rakennus purettiin ja Mikkelistä Joutsaan meneville aukaistiin oikotie museon ja Suurosen talon välistä. (Arkko 2011). Vuoden 1980 kirkonkylän rakennuskaavamuutoksessa tielinjaus Suurosen kaupan ja kivimakasiinin väliltä on hävinnyt. Jälkiteollinen hyvinvointiyhteiskunta Pirtin seuraintalo toimi puitteena monenlaiselle sosiaaliselle toiminnalle (elokuvaesityksiä, tansseja, teatteria) 1970 ja -80-luvulla. Pirtti oli erityisesti nuorisolle tärkein ajanviettopaikka. Myös kahvilat olivat tärkeitä kohtaamispaikkoja. Edellisten vuosikymmenten kaavoituksellisten mahdollisuuksien hyödyntämisen toivossa vanhan taajaman purkaminen ja uuden ra- Kuva 6. Kangasniemen taajama n luvulla. (Kuva S&J ). Kuva 7. Kirkkoniementien näkymä meijerin suuntaan 1950-luvulla. (Kuva S&J ). 5
6 Kuvat 8 ja 9. Kangasniemellä pidettiin v.1934 suuret maatalousnäyttelyt ja -juhlat, jossa Pyykkösten puutarha toimi virallisesti mallipuutarhana. Viereisessä kuvassa asuinrakennuksen viimeiset tulikuumat vaiheet vuonna (Kuvat S&J ). kentaminen tapahtui nopeaan tahtiin. Rakentamisen mittakaava muuttui pienipiirteisestä suureen. Niin taajaman rakenne, taajamakuva sekä merkitysympäristö muuttuivat sen myötä monilta osin. Satamatie torin ja kirkon välisellä osuudella mainittiin vielä seutukaavaliiton 1984 tehdyssä inventoinnissa kulttuurihistorialliselta arvoltaan merkittävänä kadunpätkänä, jossa oli vielä nähtävissä 1910-luvun alkupuolen katukuvaa. (Arkko & Mäkinen 2012). Ympäristön merkityksen muuttumisen osalta Jukka Joutsi osuvasti toteaa: enää ei paikalla leiju leipuri Mustosen liikkeestä vastaleivotun vehnäsen tuoksu eikä Sumppi-Matin kuppilasta kahvin aromit kuten 1910-luvun aikoihin. Vanha sai väistyä, kun Kangasniemelle rakennettiin paljon uutta liiketilaa sekä julkisia palvelurakennuksia kuten koulukeskus sekä terveyskeskus. Yksittäisten symbolirakennusten osalta erityisesti Pirtin seuraintalon purkamiseen johtaneet tapahtumat järkyttivät monien kuntalaisten mieliä. Kuvat 10 ja 11: Pirtin seurojentalon purkupäätökselle antoi lopullisen sinetin 1980-luvun puolivälissä nuorten performanssitaiteilijoitten työ. Kerrotaan, että hiljaisen kirkonkylän elämässä taiteilijoiden luova elämöinti ja performanssitaiteen ryhmäalastonuinnit kylän keskustan rivitalorannassa jättivät elämään paljon taiteen kauhutarinoita. Rakennus purettiin syksyllä (Kuvat S&J ). Kuva 12: Aikakauden uutta rakentamista Satamatien varrelta. (Kuva ER). Pirtin ja vanhan majatalon rakennusten tilalle rakennettiin rivitaloja 1980-luvun lopulla. Näin kävi myös mm. Hännisen talolle, jonka piti antaa tilaa uudelle kunnantalolle. Se myös sijaitsi kaavaan nähden puoli metriä kadun päällä. Palveluyhteiskunta, lama ja uusi nousu Uuden kunnantalon rakennustyöt alkoivat laman kynnyksellä vuonna Keskustan S-marketti 6
7 Kuva 13 ja 14. Kunnantalon sisäänkäynti ja parkkialue avautuu keskuskadulle, paraatijulkisivu puolestaan takapihan puolelle. (Kuvat ER). alaajennettiin kuten myös julkisia rakennuksia. Vanhoja asuinalueita täydennysrakennettiin rivitaloilla luvun puolivälissä rakennettiin keskustaan kerrostaloja, mm. Otonpuiston talot Satamatien varrelle. Kuva 15. Pirtin perinnepuiston rakentaminen alkoi vuonna Esiintymislavan ulkomuodossa on muistumia vanhasta seuraintalosta. (Kuva S&J ). Kuva luvulla rakennettu kerrostalo Sataman Kippari. (Kuva S&J ). Kuva 17. Keskustaajaman palveluita. Nykytilanne Havainnointihetkellä Kangasniemellä oli meneillään kesätapahtumia (Kangasniemen musiikkiviikot). Kangasniemen keskustaajama vaikuttaa heinäkuisena päivänä vilkkaalta, liikenne on jopa ruuhkaista keskeisillä risteysalueilla. Lomakautena kunnan väkiluku myös tuplaantuu kesäasukkaitten johdosta. Tapahtumat ovat tärkeitä paikkakunnan elinvoimaisuudelle, kuten myöskin palvelurakenteen säilyminen. Tulevaisuudelle on koettu erityisen keskeiseksi oman lukion säilyminen. Kirkontorni on keskustassa myöskin näkyvä maamerkki, jonka avulla suunnistaminen helpottuu. Myös vanha kivirakenteinen museorakennus toimii kiintopisteenä keskustaan saavuttaessa. Rakennusten yleisilme on monenkirjava. Keskusraitin varrelle on jäänyt paikoin hiekkapintaisia, takapihamaisia tyhjiä alueita, jotka vaikuttavat vajaakäyttöisiltä ja hoitamattomilta. Pääraitilla tällaista aluetta vastapäätä on kuitenkin hyvin hoidettu, miellyttävä puistoalue. Kangasniemen rantatori on sijainniltaan ja käyttöpotentiaaliltaan hieno. Torin toiminnallisuutta haittaa kuitenkin suuresti paloaseman sijoittuminen alueelle. Turva-alueineen jopa puolet rantatorista on varattu pelastustoimelle. Hälytystilanteissa järjestely voi aiheuttaa todellisia vaaratilanteita, kun hälytysajoneuvojen on päästävä nopeasti liikenteeseen huolimatta siitä, että torialue saattaa olla vilkkaassa käytössä (esim. markkina- 7
8 Kuvat 18 ja 19. Torimainen alue autojen pysäköintialueena keskustassa. Keskeisiä alueita on varattu autoliikenteelle ja pysäköinnille. Kevyenliikenteen edellytyksiin ei ole juuri kiinnitetty huomiota suomalaisissa maaseututaajamissa, vaikka tilanne on parempi suhteessa moniin eurooppalaisiin maaseutukyliin. (Kuvat ER). päivinä). Torin saavutettavuus on osin haasteellinen myös pysäköintipaikkojen vähyyden vuoksi. Toisaalta jalankulku torille on autoliikenteelle alisteinen, johtuen mm. viereisen marketin pysäköintihallin sisäänkäynnin sijoittumisesta torille johtavalle tielle. Rantatorin ja vieressä sijaitsevan paikallisnähtävyyden, perinnepuiston, toiminnallinen yhteys muuhun toriin ei ole selkeä. Puiston takaa kulkee myöskin hieno rantareitti aivan Puulajärven rannalla. Reitin löytäminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää ainakaan vieraspaikkakuntalaiselle. Myös rantatorin havaittavuus keskusraitilta ei ole yksiselitteinen, joten ulkopaikkakuntalaisen on helppoa ajaa ohi. Kuva 20. Taajamakuvallisesti raittinäkymää hallitsee S-marketin julkisivu saavuttaessa pohjoisen suunnasta, johtuen mm. sen sijainnista kaareutuvan päätien mutkassa sekä katutilan leveydestä. Kuva 21. Osa keskusraitin vanhemmista liiketiloista ja ravintoloista on suoraan toiminnallisesti yhteydessä jalkakäytävälle, mikä tekee katutilasta aktiivisen. Puurivistöin reunustetut jalkakäytävät luovat miellyttävää katutilaa sekä antavat suojaa, joskin ne ovat pysäköintialueineen tarpeettoman leveitä. Vilkkaana kesäpäivänä voi muodostua vaikutelma eurooppalaisesta pikkukaupungista. Keskusraitin mittakaava on kuitenkin monin paikoin kadonnut laajojen pysäköintialueitten sijoittuessa liiketilojen eteen. Kuva 22. Marketin sisäänkäynti on mahdollistettu ainoastaan takana olevan parkkialueen puolelta, ja keskusraitin puolella sijaitsee takajulkisivu. Tämä passivoi katutilan. (Kuvat ER). Julkiset, puolijulkiset ja yksityiset tilat lomittuvat toisiinsa paikoin suoraviivaisesti. Tämä voi luoda tunnetta yksityisyyden puutteesta, etenkin Puulaveden rannalla asuville. Liikennejärjestelyt keskeisillä risteysalueilla sekä torin alueella luovat turvattomuutta kevyelle liikenteelle. Yleisesti rakenteeltaan tiivis taajama-alue on alkanut vähitellen levitä vesistön ylitse valtatie 13 risteykseen ja ympäröiviin metsiin. 8
9 Karttoja n Kangasniemen kirkonkylä n. 1760, 1832 ja (Svala & Joutsi; Kartat on julkaistu Antero Mannisen Kangasniemen historia I - kirjassa).
10 KANGASNIEMI 1800 n
11 KANGASNIEMI
12 KANGASNIEMI
13 KANGASNIEMI
14 KANGASNIEMI
15 KANGASNIEMI
16 KANGASNIEMI
17 VAIHE B) Maaseututaajama-analyysi Analyysin pohjana on käytetty Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun laitoksella vuosina toteutettua Maaseututaajamatutkimusta (Kukkonen & Rautamäki 1980). Maaseututaajamatutkimuksen menetelmällinen lähestymistapa pohjautui asiantuntijahavainnointiin. Kangasniemen kirkonkylän nykytilan maastohavainnointi suoritettiin kahden päivän aikana kesällä Kenttähavainnot on tallennettu valokuvin sekä havainnointilomakkeelle. Lisäksi havainnoista laadittiin yhteenvetotaulukko samanmuotoisena kuin aiemmassa tutkimusraportissa. Väestönkehitys Väkiluku 17
18 Tarkasteltavat ominaispiirteet, nykytila Tarkasteltavat osatekijät on jaettu kuuteen ryhmään, jotka ovat taajaman hahmo, kulkuväylät, taajama ja maisema, taajamatoiminnat fyysisessä ympäristössä, omaleimaisuus ja rakennuskanta. Taajaman hahmo: - taajaman perusrakenne ja sen syntytapa: pohjana vanha tiestö joka on nähtävissä jo vuoden 1832 kartasta. Taajaman kasvun myötä liikekortteleihin jakautunut. - taajama-alue: laajentunut reuna-alueilla vesistöjen yli sekä ympäröivään metsään harjua pitkin. - taajaman rajat: epäselvät muualla kuin veteen rajautuvilta osilta. - taajaman keskipiste: hajaantunut useiksi solmupisteiksi ja näiden välille muodostuneiksi akseleiksi. Nähtävissä on uuden toiminnallisen painopisteen muodostuminen valtatien risteyskohdassa. - maamerkit: kirkko sekä vanha museorakennus, uudempia lisiä huoltoasemat taajaman sisääntulon liepeillä. - ääriviiva: rantaviiva. - näkymät: paikoitellen vesistönäkymät, raittinäkymiä hallitsevat marketit ja pysäköintialueet. - taustat: rantaviivan läheisyydessä vesi, muualla rakennukset ja puusto. - suljetut ja avoimet tilat: keskeisellä alueella tyhjät tontit vaikuttavat katutilan muodostumiseen ja taajamakuvaan. - suunnistettavuus: osin haastava. Kulkuväylät - taajaman suhde tieverkkoon: taajama sijaitsee useamman suuremman keskuspaikkakunnan välissä (Jyväskylä, Mikkeli, Joutsa), joihin johtavat suuremmat väylät määrittävät eri taajaman osia. - kauppakatu: jakaantunut useammaksi haaraksi. - sisääntulot: vesistöjen ylitse kulkevien siltojen ylitse sisääntulot ovat hyvin kauniita, joskin osin liian runsas puusto häiritsee. - katutila, kadun linjaus ja korkeusasema: katujen linjaukset noudattelevat osin vanhaa mutkittelevaa tiestöä, liittyen uudempiin suorakulmaisesti linjattuihin katuihin. Keskustan liikekadut pysäköintialueineen ovat osin tarpeettoman leveät, paikoitellen vanhempi rakennuskanta kuitenkin rajaa katutilaa hyvin. Katujen korkeusasemat ovat paikoitellen piittaamattomat olevasta rakennuskannasta (esim. Suurosen talo). - pysäköintialueet: dominoivat taajamakuvaa. - muu kulkuväylästö (polut, kujat, talvitiet, vesitiet, rautatiet): keskustan kulkuväylästö on runsas ja vaihtoehtoisia reittejä on useita. Vesireitit mm. rantatorille ovat sen sijaan lähes hyödyntämättä, vaikka perusedellytykset kuten vierasvenesatama ovat olemassa. Puulavedellä on kuitenkin useita retkisatamia. Talvella vesistöä ei hyödynnetä kulkureittinä.
19 Taajama ja maisema - taajaman suhde maisemarakenteeseen: sopeutuva, mittakaavaltaan hillitty. - sijaintipaikkatyypistö: - - taajaman sisäinen kasvusto: istutettuja lehtipuita, ympärillä mäntymetsä. Otto Mannisen vehreä puisto on keskustan viehättävimpiä alueita. - taajaman suhde veteen: toiminnallisesti merkittävin maauimalan kohdalla, lisäksi rantatori sekä polku. Visuaalisesti melko vähäinen. Taajamatoiminnot fyysisessä ympäristössä - asuminen: lomittuu tiiviisti muihin keskustatoimintoihin. Keskustan eteläpuolella Marjoniemen ja Vihinkankaan alueilla on vanhempia yhteinäisiä asuinalueita. Asunnot ovat sekä pientaloja että kerros- ja rivitaloja. - perustuotanto: ei merkittävissä määrin maataloutta, metsätalous keskeinen suurten metsävarojen myötä. - teollisuus ja varastointi: keskittynyt Lapaskankaan teollisuusalueelle valtatie 13 pohjoispuolella. Lisäksi pienempi alue taajamarakenteen reunalla Joutsantien varressa. - kauppa ja julkiset palvelut: asukasmäärään nähden hyvä palvelutaso, palveluiden osuus talouselämästä n. 50 %. Tämä mahdollistuu runsaan kesäasukkaitten määrän vuoksi. - virkistys: kirkonkylä tarjoaa erittäin hyvät virkistysmahdollisuudet (lisäksi lähellä mm. Puula Golf). Vesistön osalta keskeisin toiminto on uimaranta ja maauimala. - muut toiminnat (mm. hengellinen toiminta, vanhainkodit, julkinen liikenne ja museot): mm. kunnanvirasto, terveyskeskus, posti, kela, kirjasto, urheilukeskus, linja-autoasema, kotiseutumuseo, kolme koulua sekä lukio sijaitsevat kirkonkylän keskustassa. Paloaseman sijainti rantatorilla on toiminnallisesti ongelmallinen. Vanhainkoti sijoittuu keskustan eteläpuolelle mäntyiselle kangasharjulle. Omaleimaisuus - yleisiä havaintoja: pikkukaupunkimainen, vaikuttaa kokoaan isommalta. - alueelliset piirteet: vesistön ympäröimä, metsäinen. - uuden ympäristön suhde vanhaan: Satamarannan ympäristö kertoo aiemman vesiliikenteen merkityksestä, mutta nykyisen kirkonkylän suhde alueeseen on heikentynyt. Vanhat rakennukset kuten kivimakasiini, ovat jääneet irrallisiksi fragmenteiksi taajamarakenteeseen. - taajaman kasvutapa: harjua pitkin, teiden varsille ja risteyskohtiin. - erityispiirteet: usean kauppakadun muodostama tiivis, vesistön ympäröimä keskusta-alue tarjoaa hienot puitteet asumiselle. Palvelut ovat saavutettavissa kävelyetäisyydellä. Runsas autoliikenne muodostaa kuitenkin ristiriidan viihtyisälle keskustaasumiselle.
20 Rakennuskanta - ikärakenne: monen ikäistä, -70, -80 ja -90 luvut painottuvat. Vanhat rakennukset ovat yksittäisiä fragmentteja. - rakennusten suhde tiestöön ja toisiinsa: parhaimmillaan pienimittakaavaista ja tiiviissä kontaktissa jalankulkijan tasolle. Pääsääntöisesti etusija on annettu autoliikenteelle. - uudisrakentaminen: sekä aluerakentamiskohteita (pientaloalueet) että täydennysrakentamista keskusta-alueella (kerros- ja rivitalot).
21 YHTEENVETOTAULUKKO Tilanne 1970-luvun lopulla (Kukkonen & Rautamäki 1980, 84) verrattuna tilanteeseen vuonna luvun loppu 2014 Yleissijainti maisemassa Pitkä loiva rantaharjanne, kannas ja niemeke Istuvuus maisemassa Hyvä Sijainti päätiestöön nähden Tie kulkee läpi, T-risteys keskustassa Vesistön erottama. Uusi painopistealue muodostunut liikenneympyrään keskustaajamaan sekä valtatie 13 kohdalle. Havaittavuus kokonaisuutena Melko yhtenäinen, ympäröivä vesi pitää koossa Hahmottuu edelleen kompaktina, mutta uusi painopistealue on alkanut muodostua liikenneympyrään valtatie 13 risteykseen. Rajat ulkoa Epämääräiset Rajat sisääntuloissa Epämääräiset Näkymät Runsaasti järvinäkymiä Tietyin osin rehevä puusto peittää vesistöön avautuvaa näkymäpotentiaalia. Taustat Ei merkittäviä, kirkonmäki sisäinen tausta Maamerkit - Kirkontorni näkyy monesta kohdin. Skyline Keskustassa rakennukset, muualla puusto Keskipiste Kaupunkimainen liikekeskus Monipaikkainen. Marketit, jotka sijaitsevat keskustassa. Tori, kunnantalo. Liikenneasemat. Kauppakatu Useita, vanhin lähes kuollut, toiminta siirtynyt kauemmas rannasta Kaupallinen toiminta on paikoin irtaantunut liikekaduista erillisiksi saarekkeiksi. Kasvuston osuus Runsas, hoidettu Runsas, pääosin hoidettu Luonnon/istutettu Keskustassa etupäässä istutettu Rakennetut puistot Useita pieniä + keskustassa suurehko Keskustan puisto, perinnepuisto, kirkonmäki. Veden osuus Veden rooli Tärkeä maisematekijä: ei tehokkaasti hyödynnetty (Kulkuväylä) kesäasukkaitten houkutin Sisääntuloissa voimakkaasti läsnä, keskustassa paikoitellen. Tällä hetkellä vajaasti hyödynnetty, etenkin torialueella. Havaittava ikä Vanhahko Monenikäinen. Ikäspektri Tasaisesti kerrostunut kaikkia kausia 1800-luvun lopulta alkaen Kerrostunut, 70-, 80- ja -90 luvut selkeitä. Yksittäisiä vanhoja rakennuksia irrallisina fragmentteina. Katupäällysteet pääteillä Asfaltti, laatoitetut jalkakäytävät Pintavesien poisto Viemäröity Auton osuus taajamakuvassa Jonkin verran läpiajoa, runsaasti sisäistä liikennettä Runsas, jopa ruuhkainen. Autot dominoivat, laajat pysäköintialueet. Pysäköinti Suht. hyvin järjestetty Asfalttikentät markettien yhteydessä + pysäköintitalo. Torilla puutteellinen. Suunnistettavuus Sekava; runsas katuverkosto Verkostomaisen rakenteen vuoksi osin sekava. Tiheys Tiheä, keskusta kaupunkimaisen tiivis Tiivis, joitain epäjatkuvuuskohtia (hoitamattomia/takapihamaisia alueita keskustassa). Yleiskuva Hyvin hoidettu; kaupunkimainen; vanhaa rakennuskantaa säilytetty Tyyppi Järvikannaksien loivilla selänteillä Pikkukaupunkimainen, havainnointihetkellä vilkas.
LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.
LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
Lisätiedotkansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19
kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?
LisätiedotAluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan
LisätiedotTARKASTELUALUEET KUNNITTAIN
1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla
LisätiedotMARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotKIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2
LisätiedotSEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS
Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotTapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan
Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017
1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki
LisätiedotHakija vastaa asemakaavoituksen esittämiin perusteluihin ja selvittää punaisen tukkitien sijaintia sekä leveyttä korttelissa 1088.
YHDEN ASUNNON TALON JA TALOUSRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN PULKKASAARENKATU 14, ALA-PISPALA 837-218-1088-0014 POIKKEAMISPÄÄTÖSHAKEMUKSEN PERUSTELUT ASUINRAKENNUKSEN JA TALOUSRAKENNUKSEN SIJOITTELUUN TONTILLA
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotVastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)
Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotNahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku
Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue
LisätiedotPlassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen
Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotKauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava
Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti
LisätiedotVaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi
Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön
LisätiedotVaaranpiha Asemakaavan muutos. Alueanalyysi ja luonnoksia
Vaaranpiha Asemakaavan muutos Alueanalyysi ja luonnoksia 18.4.2016 , kuvat: Harri Ryynänen 2014 Talousseuran rakennus maaliskuussa 2016, kuva: Elina Jaara VAKUUTUSTORNI Kaupunginoja ja sitä ympäröivä puistovyöhyke
LisätiedotKitee, KAAVA 205 SIVU 1/6 SUORLAHTI PUHOKSEN/SUORLAHDEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVA 1:2000
Kitee, KAAVA 205 SIVU 1/6 KITEE SUORLAHTI PUHOKSEN/SUORLAHDEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVA 1:2000 ASEMAKAAVA KOSKEE MAANTIE 15524 (LEPIKONTIEN) POHJOISPUOLELLA OLEVAA ORIVEDEN RANTAAN ULOTTUVAA 288 HA:N SUURUISTA
LisätiedotSELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ
RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen
LisätiedotYLEISSUUNNITELMA 1:2000 " apila"
KANSIPIHA TORI LPA II KL XII I MELUAITA HOTELLI LIIKE- JA PELUKESKUS ASUNTOJA LIIKE- JA LÄHIPELUTILOJA YLEISSUUNNITELMA 1:2000 OSA-UE 2 / ASUNTOKORTTELI aukio OSA-UE 3 / ASUNTOKORTTELI 88,5 89.0 LIIKE-
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...
Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08
LisätiedotReittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari
Reittiopas Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun Rauno Huikari Alkusanat Reittioppaan tarkoituksena on esittää ymmärrettävässä ja helposti luettavassa muodossa Hämeen Härkätien reitti valmistusajankohdan kartoilla.
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotKALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015
KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 ASUKASKYSELY OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Vastaajan nimi: Osoite: Puhelinnumero / sähköpostiosoite: Olen kaava-alueen
LisätiedotLIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 16.4.2019 Viite 1510038898 LIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS 1 1. ALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILA Lidlin asemakaavan
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotNOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ
SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotRASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY
RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 27.9.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY SIJAINTI kartta.hel.fi Fonecta NYKYTILANNE Rastilan liikekeskus sijaitsee Rastilan metroaseman
LisätiedotKirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu
Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan
LisätiedotMAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos
LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta
LisätiedotKiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus
Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotEPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)
EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotUNELMISTA NUUKAILEMATTA.
UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat
LisätiedotViher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2
Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotTäydennysrakentaminen taajamakuvan kohentajana Suunnitelma Nastolan Rakokiveen
Täydennysrakentaminen taajamakuvan kohentajana Suunnitelma Nastolan Rakokiveen Lahden Ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö Henna Leppänen Liikekeskus kasvuun Rakokivi remonttiin -työseminaari 7.5.2015 Sisältö
LisätiedotKaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.
- 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin
LisätiedotMyllypuron kielilukion asemakaavamuutos. Valmisteluaineisto
Myllypuron kielilukion asemakaavamuutos Valmisteluaineisto Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee nykyistä huoltoaseman tonttia Kiviparintien ja Myllypurontien risteyksessä
Lisätiedotp:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen ys_ doc
Jalasjärven kunta Asemakaavan muutos Liikenteen yleissuunnitelma Koulukeskus Rajalanmäki Vt3 Vt3 Rajalantie H-as, Oikotie 27.02.2006 Juha Raappana p:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen
LisätiedotSuomalainen maaseututaajama 2010- luvulla
Suomalainen maaseututaajama 2010- luvulla Lahden ammattikorkeakoulu / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta / Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos Maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotTäydennysrakentaminen Seinäjoki
Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010
ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA Katuvalaistus Koivukatujen hoito Siisteys Istutukset Kadut Puistojen hoito Liikennejärjestelyt Opasteet Sadevesiviemäröinti Yleisilme Jalkakäytävät Rakennusten kunto
LisätiedotKaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH
Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset
LisätiedotKuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta
Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie
LisätiedotRASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY
RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen
LisätiedotVaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti
Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4
LisätiedotNURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO
NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS
PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
LisätiedotPekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu
Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Seuraavissa kuvissa on esitetty liikennetilanne, jossa nykyisiä liikennevirtoja on korotettu kauttaaltaan 20 % ja uusien pysäköintilaitosten käyttö
LisätiedotLIITE 3 B LAUSUNNOT JA MIELIPITEET
LIITE 3 B LAUSUNNOT JA MIELIPITEET LAUSUNTO KASELY/531/2018 14.5.2018 Lappeenrannan kaupunki Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala PL 11, 53101 Lappeenranta kirjaamo@lappeenranta.fi Viite: Lausuntopyyntö
LisätiedotYLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43
YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET 31.1.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEET... 2 3 TEOLLISUUSALUE... 6 4 LOPUKSI... 7 1 1 JOHDANTO Nämä rakentamistapaohjeet
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
LisätiedotLausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093
YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Lausuntopyyntö 7.11.2016 Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093 Kempeleen
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
LisätiedotKEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA
KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019
KH 23.3.2015 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 TEKNINEN TOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 1 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis
LisätiedotLIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki
LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina
LisätiedotIITIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA
233/10.00.00/2018 Tela 3.4.2018 32 IITIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA PROJEKTIN ESITTELY MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA Strateginen ja yleispiirteinen suunnitelma maankäytön tavoitteista ja suunnitteluperiaatteista
LisätiedotPerinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle
Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla
LisätiedotJankan liikekeskus IVä
akeisuuskaavio L01 000 1 : 7000 Jankan liikekeskus ä 17.10.2016 FLYS 5 33210 PEE B la 6 699 m² ehokkuus 1,7 la 4 558 m² ehokkuus 1,3 SE 10100E2 SE 5940 E2 LE 200 E2 E 700 E2 YHEESÄ 11000 E2 PH-LEE P-L
LisätiedotPOHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki
POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat
Lisätiedot-O KE01' KAUPUNKI KIRJALLINEN MUISTUTUS
Juhani ja Leea-Liisa Axelsson KE01' KAUPUNKI =r G ilii?t `l p a k ' ' k e s k u s -O1-2017 Kemin kaupunki Tekni nen lautakunt a Val takatu 26 94100 Kemi KIRJALLINEN MUISTUTUS 31.12.2016 KIRJALLINEN MUISTUTUS
LisätiedotVALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU
VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien
LisätiedotRÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4
RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa
LisätiedotAuthor FINLAYSONINKATU 5. puh www. bst-ark. fi
Jankan liikekeskus iistokuva L01 001 uthor 24.2.2017 FILYSOI 5 33210 PEE akeisuuskaavio L01 002 1 : 7000 Jankan liikekeskus Iä 24.2.2017 FILYSOI 5 33210 PEE OI OI B la 6 699 m² ehokkuus 1,5 la 4 558 m²
LisätiedotValkeakosken Kanavanranta
Eteläinen Hesperiankatu 8 00100 Helsinki, Finland T +358-40-521-3078 E info@lunden.co W www.lunden.co Valkeakosken Työpaja Lähtötilanne Suunnittelualue Valtakatu uimahalli kaupungintalo linja-autoasema
LisätiedotJuvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto
Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.
LisätiedotKAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki)
KAUPPAKATU 13 asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS 16.1.2019 Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki) tilaisuuden kulku 1. Asemakaavahankkeen esittely - lähtökohdat - tavoitteet - suunnittelu-
LisätiedotPIHA-ALUEIDEN TALVIKUNNOSSAPIDON TYÖALUEKARTAT
Tekninen toimi 11.9.2013 Sivu 1 / 20 LIITE 3. PIHA-ALUEIDEN TALVIKUNNOSSAPIDON TYÖALUEKARTAT Liitteessä olevissa kartoissa on talvikunnossapidetävät piha-alueet. Keltaiseksi värjätyt alueet kuvaavat rakennuksia.
LisätiedotNÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU
43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotLapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos.
Tekninen lautakunta 20 03.04.2014 Tekninen lautakunta 33 27.05.2014 Tekninen lautakunta 47 11.09.2014 Tekninen lautakunta 7 29.01.2015 Tekninen lautakunta 26 16.06.2015 Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden
LisätiedotVAPAALAN TÄYDENNYSRAKENTAMIS- SELVITYS. Yleisötilaisuus Satu Onnela
VAPAALAN TÄYDENNYSRAKENTAMIS- SELVITYS Yleisötilaisuus 19.1.2016 Satu Onnela ILLAN OHJELMA KLO 17-19 17-18 TULOKSIA JA JATKO (Satu Onnela) PARIN KANSSA KOMMENTIT OMAKOTIYHDISTYKSEN PUHEENVUORO JA KYSYMYKSIÄ
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut
sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS
M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.
LisätiedotVANHAN RAUMAN MAAILMANPERINTÖALUEEN SUOJAVYÖHYKE
VANHAN RAUMAN MAAILMANPERINTÖALUEEN SUOJAVYÖHYKE KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 002039 Mervi Tammi Kaavoitusarkkitehti 13.2.2018 Vanha Rauma sijaitsee Rauman kaupungin keskustaajaman ytimessä
LisätiedotENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!
ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan
LisätiedotRANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS kiekko vai kolikko?
RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS 2016 - kiekko vai kolikko? RANTAKATU muuttui maksulliseksi kesällä 2015 TAUSTAA Rantakatu 1999 Keskustan vahvoista pääkauppakaduista Rantakatu on leveä ja yksisuuntainen.
LisätiedotKAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle
KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotKAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA
KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA SARI NIEMI IISALMEN KAUPUNKI 8.5.2012 Safa-palkinto 2011 Omaleimaisuutta ja perinteitä vaalivasta yhdyskuntasuunnittelusta IISALMI KUOPIO 85
LisätiedotKaavahankkeen yleiskuvaus:
Kaavahankkeen yleiskuvaus: Rakennushanke käsittää 2 kadunvarteen sijoittuvaa, 6-kerroksista asuinrakennusta. Hippoksenkadun ja Kissanmaankadun kulmaan sijoittuvan rakennuksen 1.kerrokseen on varattu liiketilaa
LisätiedotMittausasemat 2018
13.14.1 Mittausasemat 2018 Mannerheimintie (Man) Aseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-25GKFIN): 6672969: 25496631 2005 Mittausparametrit v. 2018:
LisätiedotPerustietoja Ähtäristä
Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi
Lisätiedot