Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla"

Transkriptio

1 Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla MAASEUTUTAAJAMA-ANALYYSI Kangasniemi TkT, arkkitehti Emilia Rönkkö Oulun yliopisto Arkkitehtuurin tiedekunta 2014

2 Keväällä 2013 käynnistyneessä Suomalaiset maaseututaajamat 2010-luvulla -tutkimushankkeessa on tarkasteltu suomalaisten maaseututaajamien muutoksia viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta. Taajamien tarkastelussa on arvioitu, miten kulttuuriympäristöjen huomioiminen maankäytön suunnittelussa on toteutunut sekä selvitetty, miten kohteiden taajamarakenne ja -kuva ovat muuttuneet ajanjaksolla. Havaintoja on verrattu tutkimuksen taustana olleeseen Heikki Kukkosen ja Maija Rautamäen tutkimukseen Suomalainen maaseututaajama 1980 luvun alussa, jossa selvitettiin kattavasti suomalaisten kirkonkylien ympäristöä, niiden ominaispiirteitä ja muuttuneita tekijöitä luvun loppuun asti. Vertaamalla kohdepaikkakuntien tilannetta vuoden 1970-luvun lopun tilanteeseen on pyritty havainnollistamaan maaseutukirkonkylien ja niiden kulttuuriympäristön keskeisiä muutoksia kuluneella aikavälillä. Saadun tiedon perusteella pyritään pureutumaan maankäytön suunnittelun keskeisiin haasteisiin suomalaisssa kirkonkylissä, ja tunnistamaan maaseudun kulttuuriympäristöjen keskeisiä tekijöitä tai olosuhteita, jotka ovat edistäneet tai uhanneet kulttuuriympäristön säilymistä tutkimuskohteissa. Oulussa Emilia Rönkkö Johdanto Kangasniemi sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, maakuntajärvi Puulaveden rannalla. Kangasniemeltä on matkaa Mikkeliin n. 50 km, Jyväskylään 63 km, Pieksämäelle 47 km ja Helsinkiin 250 km. Kangasniemen kunta on perustettu vuonna Asukasluku on tällä hetkellä n. 5800, mutta kesäisin asukasmäärä kaksinkertaistuu. Tilastokeskuksen mukaan asuntokuntien lukumäärä ( ) oli 2 912, ja kesämökkien lukumäärä vastaavana ajankohtana oli Kunnassa on toisinsanoen enemmän mökkejä kuin asuttuja asuntoja. Kangasniemen pinta-ala 1326 km2, josta on vettä yli 20 %. Rantaviivaa yli 1550 km. Elinkeinorakenne koostuu alkutuotannosta (24 %), jalostuksesta (21 %), palveluista (50 %) ja luokittelemattomista (5 %). Kunnassa on suuret metsävarat, noin 12 miljoonaa kuutiometriä, ja vuodessa metsää kasvaa lisää noin kuutiometriä. Kangasniemi on valittu Suomen kauneimmaksi kunnaksi vuonna Kunnan taajamoitumisaste oli vuonna %. Kaavahistoriaa: Kirkonkylän alueelle on laadittu asemakaavoja vuosina 1966, 1980, 1991, 1995 ja Nykyinen, uusin asemakaava on laadittu Kulttuuriympäristön inventointitilanne / RKY-kohteet: Kirkon ympäristö. Etelä-Savon kulttuuriperintötietokannan tietoja päivitetään ajan tasalle vuonna Lähteet: Arkko, H Kangasniemen kivimakasiini. Kulttuurihistoriallinen selvitys ja museoalueen täydennyskaavoitus. Lahden ammattikorkeakoulu. Arkko, H. & Mäkinen, J Kaavoitustarveselvitys kortteli 18. Kangasniemen kunta. Kangasniemen kunnan nettisivut. [viitattu: ] Kukkonen, H. & Rautamäki, M Suomalainen maaseututaajama 1970-luvun lopussa. Yhdyskuntasuunnittelun laitos, teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto, julkaisu B 46, Otaniemi. Kukkonen, H.; Lievonen, M. & Rautamäki, M Näkökohtia maaseututaajamien suunnitteluun. Yhdyskuntasuunnittelun laitos, teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto, julkaisu B 47, Otaniemi. Manninen, A Kangasniemen historia I. Kangasniemen seurakunta. Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit [verkkojulkaisu]. ISSN= X. 2013, Kesämökit Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. fi.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Svala, R. & Joutsi, J. Kangasniemen muuttuva rakennettu ympäristö. (viimeisimmät lisäykset: ) [viitattu: ] 2

3 Vaihe a) Kehityshistoria Ensimmäisessä vaiheessa kohdepaikkakunnasta on laadittu tiivis kehityshistoriallinen kartoitus, jossa tuodaan esille taajaman rakennetun ympäristön muodostumiselle keskeiset käännepisteet ja historialliset vaiheet. Tarkoituksena on luoda nopea katsaus olennaisimpiin käännekohtiin ja historiallisiin muutosvaiheisiin, ja kuvata sitä kontekstia, jossa kohdealueen nykyiset piirteet voidaan ymmärtää. Menetelmät: Kartat, kirjallisuus, Internet-arkistot/historiikit, kuva-aineistot, suulliset lähteet. Esitystapa: Käännepistetarkastelu (kirjallinen), valokuvat sekä karttapoikkileikkaukset eri vuosikymmeniltä (7 kpl). Kehityshistoriallinen tarkastelu (käännepisteanalyysi) 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku Kangasniemen väkiluku lähes nelinkertaistui vuosina luvun lopulla asukkaita oli jo yli Sen jälkeen väestön määrä tasaantui, ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä määrä hiljalleen aleni, mutta toisen maailmansodan jälkeinen siirtoväen asutus nosti määrän vuoden 1950 paikkeilla takaisin yli (Manninen 1962, 10-11). Kuva 1. Kangasniemi 1900-luvun alussa. ( S&J ). Kuva 2. Satamatie 1950-luvulla. Satamatien miljööstä on ajan myötä melkein kaikki vanha kadonnut. Kuvassa näkyvä idyllinen miljöö säilyi vielä 80-luvulle asti. Taustalla maamerkkeinä paloasema toriaukion eteläreunalla. (Kuva S&J ). Kuva 3. Vanhinta säilynyttä rakennuskantaa edustaa ns. vanha Suurosen kauppa, joka on peräisin vuodelta (ER). Kangasniemi on historialliselta kehitykseltään todellinen kirkon kylä, sillä sen rakennuskanta on alun pitäen muodostunut nimenomaan kirkon ympärille. Niistä muodostivat melkoisen osan kappalaisen pappila torppineen ja kellonsoittajan asunto. Saman verran oli julkisia rakennuksia: kestikievari, kansakoulun ensimmäinen rakennus, käräjäkartano ja sitä vastapäätä sijainnut pitäjäntupa. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin Kangasniemelle melko pian vuoden 1866 kansakouluasetuksen antamisen jälkeen. Yhteiskoulu rakennettiin v Ikosen kauppa aloitti vuoden 1876 tietämillä. Isonjaon päätyttyä perintötilat olivat enemmistönä Kangasniemellä, vaikkakin myös toppareitten lukumäärä oli suurehko. (Vuonna % viljelmien kokonaismäärästä). Vuonna 1918 annettiin laki maanvuokra-alueiden lunastamisesta, joka laajentui myöhemmin myös virkatalojen vuokra-alueisiin. Tämä muutti suhdetta itsenäisten ja vuokraviljeli- 3

4 Kuva 4 ja 5. Vanha kivirakenteinen makasiinirakennus vuodelta 1913 toimii yhä nykyään maamerkkinä Kangasniemellä suunnistettaessa luvun lopun kaavamuutosten myötä vanha kivimakasiini jäi risteysalueen keskelle ja sai mm. television Liikennesolmu - ohjelman juontajan Veikko Pajusen toteamaan, että Kangasniemi on kyllä ainoa paikkakunta, missä hän on nähnyt paikkakunnan tärkeimmän liikenneympyrän keskellä kivinavetan! (Kuva S&J ). Rakennuksessa toimii nykyään kotiseutumuseo. (Ilmakuva Kangasniemen kunta/arkko, 2011). jöitten määrän välillä ratkaisevasti ensin mainittujen eduksi. Peltoala kasvoi huomattavasti 1920-luvun jälkeen, etenkin kun uudisraivaustoiminta pääsi kunnolla käyntiin. Ulkomaisen tuontiviljan ja lannoitteiden käytön yleistyessä tämä kuitenkin väheni, ja maanviljelijöiden huomio alkoi siirtyä karjatalouteen. Metsästystä merkittävämpi taloudellinen hyöty oli kalastuksella. Olennaista oli myös se, että metsästä alettiin saada rahaa paljon vaivattomammin puun arvon noustessa. Kaskeaminen kuitenkin aiheutti pitkäksi aikaa järeän puun vähyyden Puulaveden saaria ja sydänmaita lukuun ottamatta. Arvion mukaan täysikasvuista metsää oli vain 3% metsäpinta-alasta. Kangasniemen metsien merkitys kasvoi sen myötä kun Kotkan sahateollisuus laajeni. (Manninen 1962, , 121, 136). Teollisuutta Kangasniemellä edustivat sahat 1800-luvulla. Ikosen saha kirkonkylällä asutuksen piirissä, aiheutti asukkaille huolta. Sen sanottiin levittävän nokea joka likasi ympäristöään. Osuuskauppa perustettiin Kirkonkylällä käytiin aktiivisesti kauppaa ja kilpailu asiakkaista oli kovaa kauppaa käytiin pyhäisinkin vaikka tämä oli laissa kielletty. (Manninen 1962, 144, 160, 255). Liikenneyhteydet perustuivat 1890-luvulle saakka maantieyhteyksiin. Laivaliikenteen alettua tilanne parani hieman, samoin Savon radan rakentamisen myötä. Yrityksistä huolimatta rautatietä ei koskaan saatu pitäjään saakka. Joutsan tie valmistui 1800-luvun lopulla. Tieverkko alkoi yleisesti ottaen tihetä paikallisteiden rakentamisen johdosta, ja vesireittien merkitys vähentyä. Ensimmäinen auto saatiin pitäjään 1909, ja linja-autoliikenne aloitti Vuonna 1894 ei Puulaveden rannoilla ollut vielä ainoataan kesähuvilaa, luultavasti pääosin siitä syystä että liikenneyhteyksissä oli toivomisen varaa. Seuraavina vuosikymmeninä niitä rakennettiin muutamia, mutta lähinnä paikallisten toimesta. Vielä 1960-luvullakin kesäasuntoja mainitaan olleen niin vähän, ettei niillä ollut mainittavaa taloudellista tai muutakaan merkitystä kunnalle. (Manninen 1962, 14, , 192). Jo 1910-luvulla Kangasniemeä kuvailtiin pienoiseksi kaupungiksi: kylän monihaaraisten teiden varsilla on talo talossa kiinni ja niissä useimmissa kauppapuoti tai joku muu liike. Kaupunkivaikutelmaa vielä lisäsivät sahalaitokset, höyrymeijeri, sähkövalaistus, elinvoimainen osuuspaikka ja Pirtin seuraintalo. Itsenäisyyden aikana kirkonkylän kasvu jatkui voimakkaana, mihin vaikutti kunnan päätös ryhtyä myymään rakennustontteja 5-10 markan neliöhintaan. Hallitsematonta kasvua päätettiin ryhtyä jäsentämään vuonna 1928, jolloin päätettiin ryhtyä asemakaavan laatimiseen. Kaava valmistui kuitenkin vasta huomattavasti myöhemmin. (Manninen 1962, , 344). Kangasniemeläisten luonteenlaatua on kuvailtu vanhoilliseksi: Luonnossa on jotain juroutta eikä paljo rakasteta uusien keksintöjen kokeita luvullakaan ei mainittu tässä suhteessa muutosta tapahtuneen, vaan Kangasniemeläisiä kuvattiin uudistuskammoisiksi. Polkupyörän käyttöön otosta kuitenkin on maininta. (Manninen 1962, 14). Kangasniemeä kuvattiin jopa Savon pimeimpiin ja takapajuisimpiin pitäjiin kuuluvaksi, mutta nämä kuvaukset lienevät jossain määrin värittyneitä ja liioiteltuja. Vähitellen pitäjän henkinen elämä kuitenkin muuttui edistykselle suopeammaksi mm. nuoriso- ja maamiesseuran vaikutuksella. Tähän vaikutti myös liikenneyhteyksien parantuminen. Säästäväisyys on mainittu Kangasniemeläisten hyveeksi, myös varakkaampien asukkaiden keskuudessa. Tästä kuvaavana esimerkkinä on mainittu Pylvänälän vanhaisäntä, joka oli täytynyt laittaa köysiin kiinni estämästä uuden asuinrakennuksen rakentamista. Luontaisen vanhoillisuuden ohella esim. maatalouden uudistusten etenemistä hidasti Kangasniemen peltojen kivisyys, joka paikoitellen teki koneiden käytön mahdottomaksi. (Manninen 1962, 15-16, 115). Seuraja järjestötoiminta on ollut aktiivista Kangasniemellä luvulla perustettiin myös nuorisoseura ja eläinsuojeluyhdistys luvun ja 1900-luvun vaihteessa perustettu Länsi-Savon Talousseura ja Kangasniemen isäntäyhdistys jäivät kuitenkin lyhytikäisiksi. Maa- 4

5 Jo 1910-luvulla Kangasniemeä kuvailtiin pienoiseksi kaupungiksi: kylän monihaaraisten teiden varsilla on talo talossa kiinni ja niissä useimmissa kauppapuoti tai joku muu liike. Kangasniemeläisten luonteenlaatua on kuvailtu vanhoilliseksi: Luonnossa on jotain juroutta eikä paljo rakasteta uusien keksintöjen kokeita luvulla kangasniemeläisiä kuvattiin uudistuskammoisiksi. Polkupyörän käyttöön otosta kuitenkin on maininta. (Manninen, Antero: Kangasniemen historia I, 1962). miesseurat toimivat aktiivisesti 1900-luvun alkupuolella. Metsänhoitoyhdistys perustettiin Paikkakunnalla toimi myös raittiusseura. Pirtin seuraintalo valmistui vuonna 1910 nuorisoseuran käyttöön, mikä suuresti vilkastutti vapaa-ajan toimintaa sotavuosia lukuun ottamatta. Urheiluseura Kangasniemen Kalske perustettiin (Manninen 1962, , 139, ). Kasvun vuosina kunnassa toimi useita yrityksiä sekä palveluita, kuten kunnanlääkäri, hammaslääkäri ja eläinlääkäri. Palolaitos toimi alkujaan vapaaehtoisvoimin, eikä sen tehokkuus osoittautunut riittäväksi vuoden 1910 Ikosen sahalta alkaneessa kirkonkylän palossa jolloin palokuntakin sai suurimmalta osalta tyytyä ihmettelyyn. Palokalusto saatiin asianmukaiseksi vasta 1940-luvulla. (Manninen 1962, 227). Liikennesuunnittelun ja kaavoituksen aika Vuosina valmistui Lapassalmen pengertie, joka helpotti huomattavasti liikennöintiä erityisesti Mikkelin suuntaan. Se on edelleen keskeinen saapumisreitti Kangasniemelle. Vuoden 1966 kaavaehdotuksessa kirkonkylää halkomaan suunniteltiin nelikaistainen maantie, valtakatu. Mikäli tämä olisi toteutunut, se olisi vienyt Suurosen kaupparakennukset mennessään. TVH:n vaatimuksesta vuonna 1965 (tai1967) Suurosten varsinaisen kauppatalon viereinen rakennus purettiin ja Mikkelistä Joutsaan meneville aukaistiin oikotie museon ja Suurosen talon välistä. (Arkko 2011). Vuoden 1980 kirkonkylän rakennuskaavamuutoksessa tielinjaus Suurosen kaupan ja kivimakasiinin väliltä on hävinnyt. Jälkiteollinen hyvinvointiyhteiskunta Pirtin seuraintalo toimi puitteena monenlaiselle sosiaaliselle toiminnalle (elokuvaesityksiä, tansseja, teatteria) 1970 ja -80-luvulla. Pirtti oli erityisesti nuorisolle tärkein ajanviettopaikka. Myös kahvilat olivat tärkeitä kohtaamispaikkoja. Edellisten vuosikymmenten kaavoituksellisten mahdollisuuksien hyödyntämisen toivossa vanhan taajaman purkaminen ja uuden ra- Kuva 6. Kangasniemen taajama n luvulla. (Kuva S&J ). Kuva 7. Kirkkoniementien näkymä meijerin suuntaan 1950-luvulla. (Kuva S&J ). 5

6 Kuvat 8 ja 9. Kangasniemellä pidettiin v.1934 suuret maatalousnäyttelyt ja -juhlat, jossa Pyykkösten puutarha toimi virallisesti mallipuutarhana. Viereisessä kuvassa asuinrakennuksen viimeiset tulikuumat vaiheet vuonna (Kuvat S&J ). kentaminen tapahtui nopeaan tahtiin. Rakentamisen mittakaava muuttui pienipiirteisestä suureen. Niin taajaman rakenne, taajamakuva sekä merkitysympäristö muuttuivat sen myötä monilta osin. Satamatie torin ja kirkon välisellä osuudella mainittiin vielä seutukaavaliiton 1984 tehdyssä inventoinnissa kulttuurihistorialliselta arvoltaan merkittävänä kadunpätkänä, jossa oli vielä nähtävissä 1910-luvun alkupuolen katukuvaa. (Arkko & Mäkinen 2012). Ympäristön merkityksen muuttumisen osalta Jukka Joutsi osuvasti toteaa: enää ei paikalla leiju leipuri Mustosen liikkeestä vastaleivotun vehnäsen tuoksu eikä Sumppi-Matin kuppilasta kahvin aromit kuten 1910-luvun aikoihin. Vanha sai väistyä, kun Kangasniemelle rakennettiin paljon uutta liiketilaa sekä julkisia palvelurakennuksia kuten koulukeskus sekä terveyskeskus. Yksittäisten symbolirakennusten osalta erityisesti Pirtin seuraintalon purkamiseen johtaneet tapahtumat järkyttivät monien kuntalaisten mieliä. Kuvat 10 ja 11: Pirtin seurojentalon purkupäätökselle antoi lopullisen sinetin 1980-luvun puolivälissä nuorten performanssitaiteilijoitten työ. Kerrotaan, että hiljaisen kirkonkylän elämässä taiteilijoiden luova elämöinti ja performanssitaiteen ryhmäalastonuinnit kylän keskustan rivitalorannassa jättivät elämään paljon taiteen kauhutarinoita. Rakennus purettiin syksyllä (Kuvat S&J ). Kuva 12: Aikakauden uutta rakentamista Satamatien varrelta. (Kuva ER). Pirtin ja vanhan majatalon rakennusten tilalle rakennettiin rivitaloja 1980-luvun lopulla. Näin kävi myös mm. Hännisen talolle, jonka piti antaa tilaa uudelle kunnantalolle. Se myös sijaitsi kaavaan nähden puoli metriä kadun päällä. Palveluyhteiskunta, lama ja uusi nousu Uuden kunnantalon rakennustyöt alkoivat laman kynnyksellä vuonna Keskustan S-marketti 6

7 Kuva 13 ja 14. Kunnantalon sisäänkäynti ja parkkialue avautuu keskuskadulle, paraatijulkisivu puolestaan takapihan puolelle. (Kuvat ER). alaajennettiin kuten myös julkisia rakennuksia. Vanhoja asuinalueita täydennysrakennettiin rivitaloilla luvun puolivälissä rakennettiin keskustaan kerrostaloja, mm. Otonpuiston talot Satamatien varrelle. Kuva 15. Pirtin perinnepuiston rakentaminen alkoi vuonna Esiintymislavan ulkomuodossa on muistumia vanhasta seuraintalosta. (Kuva S&J ). Kuva luvulla rakennettu kerrostalo Sataman Kippari. (Kuva S&J ). Kuva 17. Keskustaajaman palveluita. Nykytilanne Havainnointihetkellä Kangasniemellä oli meneillään kesätapahtumia (Kangasniemen musiikkiviikot). Kangasniemen keskustaajama vaikuttaa heinäkuisena päivänä vilkkaalta, liikenne on jopa ruuhkaista keskeisillä risteysalueilla. Lomakautena kunnan väkiluku myös tuplaantuu kesäasukkaitten johdosta. Tapahtumat ovat tärkeitä paikkakunnan elinvoimaisuudelle, kuten myöskin palvelurakenteen säilyminen. Tulevaisuudelle on koettu erityisen keskeiseksi oman lukion säilyminen. Kirkontorni on keskustassa myöskin näkyvä maamerkki, jonka avulla suunnistaminen helpottuu. Myös vanha kivirakenteinen museorakennus toimii kiintopisteenä keskustaan saavuttaessa. Rakennusten yleisilme on monenkirjava. Keskusraitin varrelle on jäänyt paikoin hiekkapintaisia, takapihamaisia tyhjiä alueita, jotka vaikuttavat vajaakäyttöisiltä ja hoitamattomilta. Pääraitilla tällaista aluetta vastapäätä on kuitenkin hyvin hoidettu, miellyttävä puistoalue. Kangasniemen rantatori on sijainniltaan ja käyttöpotentiaaliltaan hieno. Torin toiminnallisuutta haittaa kuitenkin suuresti paloaseman sijoittuminen alueelle. Turva-alueineen jopa puolet rantatorista on varattu pelastustoimelle. Hälytystilanteissa järjestely voi aiheuttaa todellisia vaaratilanteita, kun hälytysajoneuvojen on päästävä nopeasti liikenteeseen huolimatta siitä, että torialue saattaa olla vilkkaassa käytössä (esim. markkina- 7

8 Kuvat 18 ja 19. Torimainen alue autojen pysäköintialueena keskustassa. Keskeisiä alueita on varattu autoliikenteelle ja pysäköinnille. Kevyenliikenteen edellytyksiin ei ole juuri kiinnitetty huomiota suomalaisissa maaseututaajamissa, vaikka tilanne on parempi suhteessa moniin eurooppalaisiin maaseutukyliin. (Kuvat ER). päivinä). Torin saavutettavuus on osin haasteellinen myös pysäköintipaikkojen vähyyden vuoksi. Toisaalta jalankulku torille on autoliikenteelle alisteinen, johtuen mm. viereisen marketin pysäköintihallin sisäänkäynnin sijoittumisesta torille johtavalle tielle. Rantatorin ja vieressä sijaitsevan paikallisnähtävyyden, perinnepuiston, toiminnallinen yhteys muuhun toriin ei ole selkeä. Puiston takaa kulkee myöskin hieno rantareitti aivan Puulajärven rannalla. Reitin löytäminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää ainakaan vieraspaikkakuntalaiselle. Myös rantatorin havaittavuus keskusraitilta ei ole yksiselitteinen, joten ulkopaikkakuntalaisen on helppoa ajaa ohi. Kuva 20. Taajamakuvallisesti raittinäkymää hallitsee S-marketin julkisivu saavuttaessa pohjoisen suunnasta, johtuen mm. sen sijainnista kaareutuvan päätien mutkassa sekä katutilan leveydestä. Kuva 21. Osa keskusraitin vanhemmista liiketiloista ja ravintoloista on suoraan toiminnallisesti yhteydessä jalkakäytävälle, mikä tekee katutilasta aktiivisen. Puurivistöin reunustetut jalkakäytävät luovat miellyttävää katutilaa sekä antavat suojaa, joskin ne ovat pysäköintialueineen tarpeettoman leveitä. Vilkkaana kesäpäivänä voi muodostua vaikutelma eurooppalaisesta pikkukaupungista. Keskusraitin mittakaava on kuitenkin monin paikoin kadonnut laajojen pysäköintialueitten sijoittuessa liiketilojen eteen. Kuva 22. Marketin sisäänkäynti on mahdollistettu ainoastaan takana olevan parkkialueen puolelta, ja keskusraitin puolella sijaitsee takajulkisivu. Tämä passivoi katutilan. (Kuvat ER). Julkiset, puolijulkiset ja yksityiset tilat lomittuvat toisiinsa paikoin suoraviivaisesti. Tämä voi luoda tunnetta yksityisyyden puutteesta, etenkin Puulaveden rannalla asuville. Liikennejärjestelyt keskeisillä risteysalueilla sekä torin alueella luovat turvattomuutta kevyelle liikenteelle. Yleisesti rakenteeltaan tiivis taajama-alue on alkanut vähitellen levitä vesistön ylitse valtatie 13 risteykseen ja ympäröiviin metsiin. 8

9 Karttoja n Kangasniemen kirkonkylä n. 1760, 1832 ja (Svala & Joutsi; Kartat on julkaistu Antero Mannisen Kangasniemen historia I - kirjassa).

10 KANGASNIEMI 1800 n

11 KANGASNIEMI

12 KANGASNIEMI

13 KANGASNIEMI

14 KANGASNIEMI

15 KANGASNIEMI

16 KANGASNIEMI

17 VAIHE B) Maaseututaajama-analyysi Analyysin pohjana on käytetty Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun laitoksella vuosina toteutettua Maaseututaajamatutkimusta (Kukkonen & Rautamäki 1980). Maaseututaajamatutkimuksen menetelmällinen lähestymistapa pohjautui asiantuntijahavainnointiin. Kangasniemen kirkonkylän nykytilan maastohavainnointi suoritettiin kahden päivän aikana kesällä Kenttähavainnot on tallennettu valokuvin sekä havainnointilomakkeelle. Lisäksi havainnoista laadittiin yhteenvetotaulukko samanmuotoisena kuin aiemmassa tutkimusraportissa. Väestönkehitys Väkiluku 17

18 Tarkasteltavat ominaispiirteet, nykytila Tarkasteltavat osatekijät on jaettu kuuteen ryhmään, jotka ovat taajaman hahmo, kulkuväylät, taajama ja maisema, taajamatoiminnat fyysisessä ympäristössä, omaleimaisuus ja rakennuskanta. Taajaman hahmo: - taajaman perusrakenne ja sen syntytapa: pohjana vanha tiestö joka on nähtävissä jo vuoden 1832 kartasta. Taajaman kasvun myötä liikekortteleihin jakautunut. - taajama-alue: laajentunut reuna-alueilla vesistöjen yli sekä ympäröivään metsään harjua pitkin. - taajaman rajat: epäselvät muualla kuin veteen rajautuvilta osilta. - taajaman keskipiste: hajaantunut useiksi solmupisteiksi ja näiden välille muodostuneiksi akseleiksi. Nähtävissä on uuden toiminnallisen painopisteen muodostuminen valtatien risteyskohdassa. - maamerkit: kirkko sekä vanha museorakennus, uudempia lisiä huoltoasemat taajaman sisääntulon liepeillä. - ääriviiva: rantaviiva. - näkymät: paikoitellen vesistönäkymät, raittinäkymiä hallitsevat marketit ja pysäköintialueet. - taustat: rantaviivan läheisyydessä vesi, muualla rakennukset ja puusto. - suljetut ja avoimet tilat: keskeisellä alueella tyhjät tontit vaikuttavat katutilan muodostumiseen ja taajamakuvaan. - suunnistettavuus: osin haastava. Kulkuväylät - taajaman suhde tieverkkoon: taajama sijaitsee useamman suuremman keskuspaikkakunnan välissä (Jyväskylä, Mikkeli, Joutsa), joihin johtavat suuremmat väylät määrittävät eri taajaman osia. - kauppakatu: jakaantunut useammaksi haaraksi. - sisääntulot: vesistöjen ylitse kulkevien siltojen ylitse sisääntulot ovat hyvin kauniita, joskin osin liian runsas puusto häiritsee. - katutila, kadun linjaus ja korkeusasema: katujen linjaukset noudattelevat osin vanhaa mutkittelevaa tiestöä, liittyen uudempiin suorakulmaisesti linjattuihin katuihin. Keskustan liikekadut pysäköintialueineen ovat osin tarpeettoman leveät, paikoitellen vanhempi rakennuskanta kuitenkin rajaa katutilaa hyvin. Katujen korkeusasemat ovat paikoitellen piittaamattomat olevasta rakennuskannasta (esim. Suurosen talo). - pysäköintialueet: dominoivat taajamakuvaa. - muu kulkuväylästö (polut, kujat, talvitiet, vesitiet, rautatiet): keskustan kulkuväylästö on runsas ja vaihtoehtoisia reittejä on useita. Vesireitit mm. rantatorille ovat sen sijaan lähes hyödyntämättä, vaikka perusedellytykset kuten vierasvenesatama ovat olemassa. Puulavedellä on kuitenkin useita retkisatamia. Talvella vesistöä ei hyödynnetä kulkureittinä.

19 Taajama ja maisema - taajaman suhde maisemarakenteeseen: sopeutuva, mittakaavaltaan hillitty. - sijaintipaikkatyypistö: - - taajaman sisäinen kasvusto: istutettuja lehtipuita, ympärillä mäntymetsä. Otto Mannisen vehreä puisto on keskustan viehättävimpiä alueita. - taajaman suhde veteen: toiminnallisesti merkittävin maauimalan kohdalla, lisäksi rantatori sekä polku. Visuaalisesti melko vähäinen. Taajamatoiminnot fyysisessä ympäristössä - asuminen: lomittuu tiiviisti muihin keskustatoimintoihin. Keskustan eteläpuolella Marjoniemen ja Vihinkankaan alueilla on vanhempia yhteinäisiä asuinalueita. Asunnot ovat sekä pientaloja että kerros- ja rivitaloja. - perustuotanto: ei merkittävissä määrin maataloutta, metsätalous keskeinen suurten metsävarojen myötä. - teollisuus ja varastointi: keskittynyt Lapaskankaan teollisuusalueelle valtatie 13 pohjoispuolella. Lisäksi pienempi alue taajamarakenteen reunalla Joutsantien varressa. - kauppa ja julkiset palvelut: asukasmäärään nähden hyvä palvelutaso, palveluiden osuus talouselämästä n. 50 %. Tämä mahdollistuu runsaan kesäasukkaitten määrän vuoksi. - virkistys: kirkonkylä tarjoaa erittäin hyvät virkistysmahdollisuudet (lisäksi lähellä mm. Puula Golf). Vesistön osalta keskeisin toiminto on uimaranta ja maauimala. - muut toiminnat (mm. hengellinen toiminta, vanhainkodit, julkinen liikenne ja museot): mm. kunnanvirasto, terveyskeskus, posti, kela, kirjasto, urheilukeskus, linja-autoasema, kotiseutumuseo, kolme koulua sekä lukio sijaitsevat kirkonkylän keskustassa. Paloaseman sijainti rantatorilla on toiminnallisesti ongelmallinen. Vanhainkoti sijoittuu keskustan eteläpuolelle mäntyiselle kangasharjulle. Omaleimaisuus - yleisiä havaintoja: pikkukaupunkimainen, vaikuttaa kokoaan isommalta. - alueelliset piirteet: vesistön ympäröimä, metsäinen. - uuden ympäristön suhde vanhaan: Satamarannan ympäristö kertoo aiemman vesiliikenteen merkityksestä, mutta nykyisen kirkonkylän suhde alueeseen on heikentynyt. Vanhat rakennukset kuten kivimakasiini, ovat jääneet irrallisiksi fragmenteiksi taajamarakenteeseen. - taajaman kasvutapa: harjua pitkin, teiden varsille ja risteyskohtiin. - erityispiirteet: usean kauppakadun muodostama tiivis, vesistön ympäröimä keskusta-alue tarjoaa hienot puitteet asumiselle. Palvelut ovat saavutettavissa kävelyetäisyydellä. Runsas autoliikenne muodostaa kuitenkin ristiriidan viihtyisälle keskustaasumiselle.

20 Rakennuskanta - ikärakenne: monen ikäistä, -70, -80 ja -90 luvut painottuvat. Vanhat rakennukset ovat yksittäisiä fragmentteja. - rakennusten suhde tiestöön ja toisiinsa: parhaimmillaan pienimittakaavaista ja tiiviissä kontaktissa jalankulkijan tasolle. Pääsääntöisesti etusija on annettu autoliikenteelle. - uudisrakentaminen: sekä aluerakentamiskohteita (pientaloalueet) että täydennysrakentamista keskusta-alueella (kerros- ja rivitalot).

21 YHTEENVETOTAULUKKO Tilanne 1970-luvun lopulla (Kukkonen & Rautamäki 1980, 84) verrattuna tilanteeseen vuonna luvun loppu 2014 Yleissijainti maisemassa Pitkä loiva rantaharjanne, kannas ja niemeke Istuvuus maisemassa Hyvä Sijainti päätiestöön nähden Tie kulkee läpi, T-risteys keskustassa Vesistön erottama. Uusi painopistealue muodostunut liikenneympyrään keskustaajamaan sekä valtatie 13 kohdalle. Havaittavuus kokonaisuutena Melko yhtenäinen, ympäröivä vesi pitää koossa Hahmottuu edelleen kompaktina, mutta uusi painopistealue on alkanut muodostua liikenneympyrään valtatie 13 risteykseen. Rajat ulkoa Epämääräiset Rajat sisääntuloissa Epämääräiset Näkymät Runsaasti järvinäkymiä Tietyin osin rehevä puusto peittää vesistöön avautuvaa näkymäpotentiaalia. Taustat Ei merkittäviä, kirkonmäki sisäinen tausta Maamerkit - Kirkontorni näkyy monesta kohdin. Skyline Keskustassa rakennukset, muualla puusto Keskipiste Kaupunkimainen liikekeskus Monipaikkainen. Marketit, jotka sijaitsevat keskustassa. Tori, kunnantalo. Liikenneasemat. Kauppakatu Useita, vanhin lähes kuollut, toiminta siirtynyt kauemmas rannasta Kaupallinen toiminta on paikoin irtaantunut liikekaduista erillisiksi saarekkeiksi. Kasvuston osuus Runsas, hoidettu Runsas, pääosin hoidettu Luonnon/istutettu Keskustassa etupäässä istutettu Rakennetut puistot Useita pieniä + keskustassa suurehko Keskustan puisto, perinnepuisto, kirkonmäki. Veden osuus Veden rooli Tärkeä maisematekijä: ei tehokkaasti hyödynnetty (Kulkuväylä) kesäasukkaitten houkutin Sisääntuloissa voimakkaasti läsnä, keskustassa paikoitellen. Tällä hetkellä vajaasti hyödynnetty, etenkin torialueella. Havaittava ikä Vanhahko Monenikäinen. Ikäspektri Tasaisesti kerrostunut kaikkia kausia 1800-luvun lopulta alkaen Kerrostunut, 70-, 80- ja -90 luvut selkeitä. Yksittäisiä vanhoja rakennuksia irrallisina fragmentteina. Katupäällysteet pääteillä Asfaltti, laatoitetut jalkakäytävät Pintavesien poisto Viemäröity Auton osuus taajamakuvassa Jonkin verran läpiajoa, runsaasti sisäistä liikennettä Runsas, jopa ruuhkainen. Autot dominoivat, laajat pysäköintialueet. Pysäköinti Suht. hyvin järjestetty Asfalttikentät markettien yhteydessä + pysäköintitalo. Torilla puutteellinen. Suunnistettavuus Sekava; runsas katuverkosto Verkostomaisen rakenteen vuoksi osin sekava. Tiheys Tiheä, keskusta kaupunkimaisen tiivis Tiivis, joitain epäjatkuvuuskohtia (hoitamattomia/takapihamaisia alueita keskustassa). Yleiskuva Hyvin hoidettu; kaupunkimainen; vanhaa rakennuskantaa säilytetty Tyyppi Järvikannaksien loivilla selänteillä Pikkukaupunkimainen, havainnointihetkellä vilkas.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Seuraavissa kuvissa on esitetty liikennetilanne, jossa nykyisiä liikennevirtoja on korotettu kauttaaltaan 20 % ja uusien pysäköintilaitosten käyttö

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS kiekko vai kolikko?

RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS kiekko vai kolikko? RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS 2016 - kiekko vai kolikko? RANTAKATU muuttui maksulliseksi kesällä 2015 TAUSTAA Rantakatu 1999 Keskustan vahvoista pääkauppakaduista Rantakatu on leveä ja yksisuuntainen.

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos.

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos. Tekninen lautakunta 20 03.04.2014 Tekninen lautakunta 33 27.05.2014 Tekninen lautakunta 47 11.09.2014 Tekninen lautakunta 7 29.01.2015 Tekninen lautakunta 26 16.06.2015 Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden

Lisätiedot

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi 23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

VAPAALAN TÄYDENNYSRAKENTAMIS- SELVITYS. Yleisötilaisuus Satu Onnela

VAPAALAN TÄYDENNYSRAKENTAMIS- SELVITYS. Yleisötilaisuus Satu Onnela VAPAALAN TÄYDENNYSRAKENTAMIS- SELVITYS Yleisötilaisuus 19.1.2016 Satu Onnela ILLAN OHJELMA KLO 17-19 17-18 TULOKSIA JA JATKO (Satu Onnela) PARIN KANSSA KOMMENTIT OMAKOTIYHDISTYKSEN PUHEENVUORO JA KYSYMYKSIÄ

Lisätiedot

Jankan liikekeskus IVä

Jankan liikekeskus IVä akeisuuskaavio L01 000 1 : 7000 Jankan liikekeskus ä 17.10.2016 FLYS 5 33210 PEE B la 6 699 m² ehokkuus 1,7 la 4 558 m² ehokkuus 1,3 SE 10100E2 SE 5940 E2 LE 200 E2 E 700 E2 YHEESÄ 11000 E2 PH-LEE P-L

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO JOHDANTO Kauhavan kaupungissa on käynnissä Ylihärmän osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavalla ohjataan Ylihärmän kirkonseudun ja Hakolan maankäyttöä.

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAUPUNKIKUVASELVITYS 24.11.2004 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava 2 KAUPUNKIKUVASELVITYS

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ YLÖSTALONTIE-PELTOMÄENTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 15.2.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Käskynhaltijantien sekä Pirjontien ja Pirkkolantien ympäristöjen asemakaavojen luonnokset. Esittely- ja keskustelutilaisuus 7.3. klo 17.

Käskynhaltijantien sekä Pirjontien ja Pirkkolantien ympäristöjen asemakaavojen luonnokset. Esittely- ja keskustelutilaisuus 7.3. klo 17. Käskynhaltijantien sekä Pirjontien ja Pirkkolantien ympäristöjen asemakaavojen luonnokset Esittely- ja keskustelutilaisuus 7.3. klo 17.30 Laiturilla Kaupunkisuunnitteluvirasto 11.3.2016 1 Illan ohjelma

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan 22.5.2013 Suvi Nirkko Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.

Lisätiedot

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(5) KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.11.2011 PROJ.NRO 211 Asemakaavan muutos korttelit 304 ja 306, sekä niihin liittyvät puistoliikenne-,

Lisätiedot

Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE Tavoitteet

Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE Tavoitteet Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 20.10.2015 2 Tavoitteet L12 NUMMEN KEVYEN LIIKENTEEEN VÄYLÄ 103. KAUPUNGINOSA NUMMI KORTTELEIDEN 24 JA 63, KORTTELEIDEN 5, 6, 12, 38 JA 61 OSIEN SEKÄ LIIKENNE-,

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi (275) KYLÄ Kirkonkylä ALUE Kuhmontien katualue ja siihen liittyvät virkistysalueet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

4. Historialliset tiet

4. Historialliset tiet 4. Historialliset tiet Muinaisten huomattavien kulkuteiden jäännökset ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (Muinaismuistolaki 2 ). Lain tarkoittamien teiden lähtökohtana pidetään

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

Korttelin 252 tonttien 7 ja 8 sekä leikkikentän ja Iisaksentien katualueen asemakaavamuutos

Korttelin 252 tonttien 7 ja 8 sekä leikkikentän ja Iisaksentien katualueen asemakaavamuutos Korttelin 252 tonttien 7 ja 8 sekä leikkikentän ja Iisaksentien katualueen asemakaavamuutos Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 8.12.2014 268 OAS- ja luonnosvaiheen nähtävilläolo 12.2.-22.2. ja 2.3.-23.3.2015

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p Keskustelun pohjaksi on laadittu neljä alustavaa vaihtoehtoa. Vaihtoehdot A "Hila" ja B "Vetoketju" ovat tiiviimpiä ja korkeampia versioita Länsi- Herttoniemelle ominaisesta avoimesta korttelirakenteesta.

Lisätiedot

Maunulan 119. aluefoorumi Aihe: Maunulan turvallisuus. Paikka: Asukastalo Saunabaari, Metsäpurontie 25

Maunulan 119. aluefoorumi Aihe: Maunulan turvallisuus. Paikka: Asukastalo Saunabaari, Metsäpurontie 25 Maunulan 119. aluefoorumi Aihe: Maunulan turvallisuus Paikka: Asukastalo Saunabaari, Metsäpurontie 25 Pahoinpitelyt Liiketilamurrot Koettu turvallisuus, Tieken tutkimuksia Koettu turvallisuus on parantunut

Lisätiedot