MODERNIEN TUTKASATELLIITTIKUVIEN KÄYTÖSTÄ KARTOITUSSOVELLUKSISSA. Mika Karjalainen, Kirsi Karila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MODERNIEN TUTKASATELLIITTIKUVIEN KÄYTÖSTÄ KARTOITUSSOVELLUKSISSA. Mika Karjalainen, Kirsi Karila"

Transkriptio

1 The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 MODERNIEN TUTKASATELLIITTIKUVIEN KÄYTÖSTÄ KARTOITUSSOVELLUKSISSA Mika Karjalainen, Kirsi Karila Geodeettinen laitos, Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto TIIVISTELMÄ Tässä artikkelissa esitetään katsaus nykyaikaisten tutkasatelliittikuvien ominaisuuksiin ja niiden suorituskykyyn kartoitussovelluksissa, joista esitellään kaksi esimerkkiä Geodeettisen laitoksen viimeaikaisista tutkimuksista. Ensimmäinen sovellus käsittelee geodynamiikkaa, jossa tavoitteena oli tutkia maanpinnan painumisen havaitsemista ja monitorointia rakennetussa ympäristössä tutkakuvien aikasarjan avulla. Toinen kartoitussovellus esittelee korkeustiedon määrittämistä stereoskooppisesti tutkakuvien avulla. Kuvaavia tutkia on ollut satelliiteissa jo useamman vuosikymmenen ajan, mutta viimeisen viiden vuoden aikana on tapahtunut huomattavaa suorituskyvyn parantumista monessa suhteessa siviileille avoimissa tutkasatelliiteissa. Nykyisin erotuskyky maanpinnalla on parhaimmillaan noin metrin luokkaa, mikä mahdollistaa yksityiskohtaisemman tiedon irrottamisen kuin aiemmilla tutkasatelliiteilla. Toisaalta saksalaisen TerraSAR-X:n tutkasatelliittikuvien sijaintitarkkuuden on tutkimusten perusteella todettu olevan keskimäärin noin metrin luokkaa ilman maastotukipisteitä. Kuvia on mahdollista saada aiempaa useammin, sillä tutkasatelliittien määrä on lisääntynyt merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Myös kuvien hankintakustannukset ovat laskusuunnassa, sillä Euroopan avaruusjärjestö julkaisi kesällä 2010 uuden aineistojensa jakelupolitiikan, jonka perusteella kaikki aineisto mukaan lukien tutkasatelliittikuvat, ovat kaikille käyttäjille ja myös kaupallisiin tarkoituksiin ilmaisia. Kehitys tutkasatelliittikuvauksen suorituskyvyssä ja uudistuneet aineistojen jakelutavat tulevat avaamaan uusia käytännön sovellusmahdollisuuksia tulevaisuudessa. 1. JOHDANTO Tutka (englanniksi Radar) on laite, joka lähettää sähkömagneettista säteilyä, yleensä mikroaaltoja, ja vastaanottaa kaikuja havaitakseen ja paikallistaakseen kohteita. Mikroaaltojen aallonpituudet sähkömagneettisen säteilyn spektrissä kattavat kaistan noin muutamista millimetreistä metriin. Merkittävin etu mikroaaltojen käytössä on, että ilmakehä ja pilvet ovat suurelta osin läpinäkyviä. Maanpinnan kuvauksessa päästään riippumattomuuteen pilvisyysolosuhteista, joka on merkittävä haitta näkyvän valon aallonpituuksien satelliittikuvauksen kohdalla. (Henderson & Lewis, 1998) Vaikka tutkakuvaus on kehitetty alun perin sotilaalliseen tiedustelutoimintaan, ovat sen edut kiistattomat myös siviilipuolen sovelluksissa. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että tutkakuvat ovat osoittautuneet käyttökelpoisimmiksi sellaisissa sovelluksissa, joissa kuvia tarvitaan kohdealueelta toistuvasti, esimerkiksi päivittäin, eikä tarvittavaa tietoa millään muulla tavoin saada järkevästi tuotettua. Suomessa hyvä esimerkkisovellus on merijään kartoitus, jossa tutkasatelliittikuvia käytetään operatiivisesti ja niiden käytön avulla saavutetaan merkittäviä hyötyjä merenkulun kannalta (Karvonen, 2006). Muita merkittävästi tutkittuja sovellusalueita Suomessa ovat olleet lumipeitteen kartoitus (Koskinen, 2001; Luojus, 2009) ja metsien 150

2 kartoitus (Rauste, 2006; Pulliainen ym., 1999). Lisäksi SAR-kuvien soveltuvuutta on testattu muun muassa laivojen öljypäästöjen havaitsemisessa, korkeusmallien tuottamisessa ja maatalousalueiden monitoroinnissa. Suomessa tutkimusta on tehty etupäässä Ilmatieteen laitoksessa, entisessä Merentutkimuslaitoksessa, Suomen ympäristökeskuksessa, Aaltoyliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa, Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä, Helsingin yliopistossa ja Geodeettisessa laitoksessa. Aluksi tutkien käyttökohde oli liikkuvien kohteiden havaitseminen, mutta jo hyvin varhain ymmärrettiin tutkien mahdollisuudet myös kuvien muodostamisessa. Ensimmäiset kuvaavat tutkat, siis laitteet, jotka tuottavat kaksiulotteista kuvaa kohteesta, lienee kehitetty USA:ssa jo 1950-luvulla. Kuvaavien tutkien alueellinen erotuskyky oli aluksi vaatimaton. SAR (Synthetic Aperture Radar) mahdollistaa erotuskyvyn huomattavan tarkentamisen. Nykyään lähes poikkeuksetta kaikki kaukokartoituksessa käytetyt kuvaavat tutkat ovat SAR-tutkia ja tutkasatelliittikuvista puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan SAR-satelliittikuvia. (Henderson & Lewis, 1998) Vuonna 1978 laukaistiin ensimmäinen myös siviilikäyttöön avoin SAR-satelliitti, joka oli yhdysvaltalainen Seasat. Myöhemmin on laukaistu muita SAR-satelliitteja, joista merkittävimpiä ovat olleet Euroopan avaruusjärjestön ERS-satelliitit, joiden avulla pystyttiin demonstroimaan lukuisia käytännön sovelluksia SAR-satelliittikuville tärkeimpänä ehkä SAR-interferometrian mahdollisuudet (Attema ym., 2000, Massonnet & Feigl, 1998). Yhteenveto siviileille avoimista ja kaupallisesti toimivista tutkasatelliiteista on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Luettelo siviileille avoimista tutkasatelliiteista. Satelliitti Ajankohta Taajuus- Polarisaatio Alueellinen Katselukulma Kuvaleveys kaista erotuskyky Seasat (USA) 1978 (106 päivää) L HH 25m km Kosmos 1870 (Venäjä) S HH 25m km Almaz-1 (Venäjä) S HH 13-20m *172km ERS-1 (ESA) C VV 30m km JERS (Japani) L HH 18m km ERS-2 (ESA) (ei täysin C VV 30m km toimintakuntoinen) Radarsat-1 (Kanada) C HH 8-100m km Priroda in MIR Space Station (Venäjä) (Mir tuhoutui vuonna 2001) S, L HH, VV 50m 35 50km Envisat (ESA) (http://envisat.esa.int/) ALOS (Japani) (http://www.eorc.jaxa.jp/alos/) TerraSAR-X (Saksa) (http://www.dlr.de/terrasar-x) COSMO-SkyMed (Italia) (http://www.telespazio.it/cosmo.html) Radarsat-2 (Kanada) (http://www.radarsat2.info/) C HH, VV, HV and VH (joista kaksi yhtäaikaisesti) L HH, VV, HV and VH (täyspolarimetrinen) (TanDEM-X vuonna 2010) (neljä identtistä satelliittia) 30m km 7-100m km X HH, VV, HV and VH (täyspolarimetrinen) 1-16m km X HH, VV 1-100m km C HH, VV, HV and VH (täyspolarimetrinen) 1-100m km 151

3 Luettelosta voidaan havaita, että tutkasatelliittien ominaisuudet ovat parantuneet monessa suhteessa historian aikana. SAR-satelliittikuvia saadaan eri polarisaatiokanavilla, eri taajuuskaistoilla ja vaihtelevilla katselukulmilla. Ehkä kuitenkin suurin kehitys on tapahtunut alueellisen erotuskyvyn kohdalla. Jos Euroopan avaruusjärjestön ERS-1-satelliitissa erotuskyky oli parhaimmillaan noin 30 metriä, saavutetaan uudenaikaisilla SAR-satelliiteilla parhaimmillaan noin metrin luokkaa oleva erotuskyky maanpinnalla. Modernit SAR-satelliittikuvat mahdollistavat aiempaa yksityiskohtaisemman tiedon tuottamisen. Toisaalta erotuskyvyn lisäksi SAR-satelliittikuvien sijaintitarkkuus suorapaikannuksella (siis ilman maastotukipisteitä) on parantunut huomattavasti ollen parhaimmillaan noin metrin luokkaa saksalaisessa TerraSAR-X:ssä (Ager ja Bresnahan, 2009). SARsatelliittikuvien hyvä saatavuus sekä metriluokan erotuskyky ja sijaintitarkkuus luovat mahdollisuuksia uusille mielenkiintoisille kartoitussovelluksille. Kappaleessa kaksi esitetään taustatietoa nykyaikaisen tutkasatelliittikuvauksen alueelliseen erotuskyvystä ja sijaintitarkkuudesta. Kappaleessa kolme on esitetty kaksi esimerkkiä Geodeettisen laitoksen tutkimuksista: 1) maanpinnan painumisen kartoittaminen rakennetussa ympäristössä ja 2) SAR-stereokuvilta automaattisesti tuotetun korkeustiedon hyödyntäminen. Lopuksi kappaleessa neljä on johtopäätöksiä. 2. TUTKASATELLIITTIKUVAUKSEN SUORITUSKYVYSTÄ 2.1 Alueellinen erotuskyky Erotuskyky on minkä tahansa kuvauslaitteen eräs tärkeimmistä ominaisuuksista ja kartoitustehtävissä yleisesti ottaen haluttava ominaisuus. Kameran tapauksessa alueellinen erotuskyky kohteessa riippuu objektiivin kulmaerotuskyvystä ja etäisyydestä kohteeseen. Kulmaerotuskyky on suoraan verrannollinen käytettyyn aallonpituuteen ja kääntäen verrannollinen kuvauslaitteen aukkoon eli apertuuriin. Kuvaavissa tutkissa erotuskyky määritellään erillisesti lentosuunnassa ja sitä vastaan kohtisuorassa suunnassa, joka on usein sama kuin antennin pulssien lähetyssuunta. Pulssin lähetyssuunnassa erotuskyky riippuu tutkan lähettämän taajuuskaistan leveydestä ja moderneissa satelliiteissa päästään alle metrin erotuskykyyn lähetyssuunnassa. Toisaalta lentosuunnassa erotuskyky riippuu tutkalaitteen apertuurista samalla tavalla kuin kameran objektiivin tapauksessa. Koska mikroaaltojen aallonpituus on senttimetriluokkaa ja kuvausetäisyydet ovat satoja kilometrejä satelliiteista, alueellinen erotuskyky perustuen kulmaerotuskykyyn on varsin vaatimaton. Tutka-antennin liikkuessa satelliitissa kiertoradalla voidaan liikkeen avulla luoda laskennallisesti keinotekoinen eli synteettinen antenni, jolla on suuri apertuuri. Synteettinen apertuuri on yhtä suuri kuin se välimatka, jolla kohde on tutkan näkyvyysalueella lentoradallaan. Moderneissa SAR-satelliiteissa on myös Spotlight-kuvausmoodi, jossa antennin lähettämää säteilyä voidaan suunnata halutulle alueelle ylilennon aikana joko elektronisesti ja mekaanisesti. Näin ollen synteettinen apertuuri kasvaa kiinteään lähetyssuuntaan verrattuna parantaen edelleen erotuskykyä. Haittapuolena Spotlight-kuvauksessa on, että yhden ylilennon aikana kuvattava alue on rajoitettu lentosuunnassa. Spotlight-kuvaustekniikan avulla tutkasatelliittien alueellinen erotuskyky maanpinnalla on parhaimmillaan noin metrin luokkaa, mikä mahdollistaa huomattavasti pienempien yksityiskohtien kartoittamisen kuin aiemman sukupolven tutkasatelliittien aikana (Düring ym., 2008). 152

4 Esimerkki modernin SAR-satelliitin tuottamasta aineistosta on esitetty kuvassa 1, joka on itse asiassa yhdistelmä kolmesta yksittäisestä kuvasta, jotka on otettu vuosien 2008 ja 2009 välisenä aikana. Rakennukset aiheuttavat yleensä voimakkaan tutkasignaalin ja näkyvät kuvalla yleensä kirkkaan valkoisina. Tummat alueet ovat joko vesistöjä tai tutkavarjoja, siis alueita, joilta tutkan lähettämää säteilyä ei palaa takaisin. Kuvan alalaidassa näkyvä punainen alue on rakennus, jota on rakennettu kuvien ottamisen välisenä aikana. SAR-satelliittikuvien eräs suurimmista vahvuuksista onkin muutostulkinta. Kuvaussuunta Kuva 1. Saksalaisen TerraSAR-X:n SAR-kuva Kirkkonummen Masalasta (kuvadata DLR), erotuskyky: 2,0 m (pulssin lähetyssuunta) ja 2,3 m (lentosuunta). 2.2 Sijaintitarkkuus Erotuskyvyn lisäksi toinen merkittävä kaukokartoituskuvien ominaisuus on niiden sijaintitarkkuus. Tässä yhteydessä sijaintitarkkuudella tarkoitetaan sitä, miten hyvin laitteen tuottama kuva-aineisto asettautuu käytettyyn karttakoordinaattijärjestelmään. Vielä muutamia vuosia sitten oli tavallista, että tutkasatelliittikuvien sijaintitarkkuus oli riittämätön, kun käytettiin kuvatoimittajan ilmoittamaa suorapaikannustietoa eli georeferointiparametreja, joilla aineisto saadaan muunnettua kuvakoordinaatistosta kohdekoordinaatistoon. SAR-satelliittikuvien georeferointiparametreja jouduttiin parantamaan maastotukipisteiden avulla, mikä on usein vaivalloista, jos käytössä ei ole maastoon sijoitettuja kulmaheijastimia. GPS-signaalin salauksen poistuttua kuvatoimittajien ilmoittamien georeferointiparametrien laatu on parantunut huomattavasti. Hyöty on ollut erityisen merkittävää SAR-kuvien tapauksessa, jossa kuvauslaitteen georeferointiparametreissa ei ole kiertoparametreja kuten esimerkiksi ilmakuvakamerassa (Leberl, 1979). SAR-kuvien sijaintitarkkuuteen vaikuttavat pääasiassa tutka-antennin paikannuksen tarkkuus ja tutkan etäisyysmittauksen tarkkuus. Esimerkiksi TerraSAR-X - satelliittikuvien sijaintitarkkuudeksi karttatasolla on riippumattomassa tutkimuksessa saatu 1,0 metriä (Ager & Breshanan, 2010). Edellä mainitun tutkimuksen oletuksena oli, että 153

5 tarkistuspisteen korkeusasema vertausellipsoidista oli tunnettu, koska yhdeltä tutkakuvalta ei voi mitata tasokoordinaatteja ilman tunnettua korkeustietoa samaan tapaan kuin ei voi fotogrammetriassakaan. Korkeusmalli ja sen tarkkuus ovat siis erittäin tärkeässä roolissa ortooikaistaessa SAR-kuvia karttatasolle. SAR-kuvaparilta voidaan mitata 3D-koordinaatteja stereoskooppisesti samantyyppisesti kuten fotogrammetriassakin. Jos eri kuvausgeometrioilla otetuilta SAR-kuvilta voidaan havaita sama kohde, mikä ei välttämättä ole yhtä helppoa kuin ilmakuvilla, voidaan kohteelle määrittää 3Dkohdekoordinaatit järjestelmässä, jossa SAR-kuvien georeferointiparametrit on määritetty. SARkuvien stereoskooppisen katselun ja mittauksen mahdollisuuksia pohdittiin jo 1960-luvulla (La Prade, 1963) ja SAR-stereomittauksen tarkkuudesta oli jo tutkimustietoa 1970-luvulla (Leberl, 1979). Jos mitattava kohde on yksiselitteinen, kuten kulmaheijastin, modernien SARsatelliittikuvien avulla päästään parhaimmillaan metriluokan tarkkuuteen 3D-mittauksessa (Raggam ym., 2010). Taulukossa 2 on tulos saksalaisen TerraSAR-X:n satelliittikuvien sijaintitarkkuuteen liittyvästä selvityksestä, joka tehtiin Geodeettisella laitoksella. Käytössä oli kaksi SAR-kuvaparia (yhteensä 4 kuvaa eri kuvausgeometrioilla) samalta kohdealueelta. Tarkistuspisteinä käytettiin 3D-koordinaateiltaan tunnettuja maastonkohteita (11 kpl), jotka voitiin yksiselitteisesti mitata kaikilta SAR-kuvilta. Tarkistuspisteiden 3D-koordinaatit mitattiin stereoskooppisesti SAR-kuvapareilta ja saatuja koordinaatteja verrattiin tunnettuihin koordinaatteihin. SAR-kuvien georeferointitieto perustui kuvatoimittajan ilmoittamiin arvoihin eli tutkimuksessa ei käytetty maastotukipisteitä georeferointiparametrien määrittämisessä. Taulukko 2. Stereomittauksen tarkkuus kahdella TerraSAR-X:n SAR-kuvaparilla. Kuvapari RMSE X (m) RMSE Y (m) RMSE Z (m) Bias X (m) Bias Y (m) Bias Z (m) 1 1,6 1,0 0,9 0,3-0,6-0,3 2 1,1 1,3 1,2-0,2 0,8-0,3 Vaikka periaatteessa tutkakuvien mittaustarkkuus on osoittautunut olevan metriluokkaa, ei käytännössä mittaustarkkuus aina, varsinkaan luonnonkohteissa, ole yhtä hyvä. Metriluokan mittauksessa tarvitaan joko kulmaheijastimia tai erityisen selviä kohteita, jotka voidaan yksiselitteisesti havaita kuvaparilta. Monissa tapauksissa vastinpisteiden löytäminen tutkakuvilta on vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta tutkahäilynnän takia. 3. ESIMERKKEJÄ GEODEETTISEN LAITOKSEN TUTKIMUKSISTA 3.1 Tutkakuvat kaupunkialueiden painumien kartoittamisessa Vuosien 2005 ja 2007 välisenä aikana Geodeettisella laitoksella oli käynnissä TEKES:n rahoittama Applications and Software for SAR interferometry, differential interferometry and coherent target monitoring -projekti, jonka päätavoitteena oli tutkia SAR-tutkakuvien soveltuvuutta rakennetun ympäristön maanpinnan vertikaalisten liikkeiden havaitsemiseen. Tutkimuksessa käytettiin ERS-satelliittikuvien aikasarjaa vuosien 1992 ja 2005 väliltä. Liikkeiden havaitseminen perustui SAR-interferometriaan, jossa hyödynnetään SAR-kuvien pikseleiden sisältämää vaiheinformaatiota. Kohteilla, jotka pysyvät paikallaan suhteellinen vaiheero pysyy stabiilina aikasarjassa, mutta liikkuvilla kohteilla vaihe muuttuu ajan ja liikkeen nopeuden funktiona. Laskennassa käytettiin pysyvien sirottajien menetelmää (PSI-menetelmä), 154

6 3.2 Korkeustiedon tuottaminen tutkakuvilta stereoskooppisesti Digitaalisten kuvien automaattinen vastinpistemittaus on kehittynyt viime vuosina huomattavasti ja vastinpistemittaukseen soveltuvia ohjelmistoja on ilmestynyt markkinoille lukuisia. Yleisesti ottaen samoja menetelmiä voidaan käyttää SAR-kuville kuin ilmakuvillekin vaikkakin tehtävä on haasteellisempi tutkahäilynnän takia. Kuten ilmakuvienkin tapauksessa SAR-kuvien automaattinen vastinpistemittaus onnistuu parhaiten suurin piirtein samasta suunnasta otetuilla kuvilla. SAR-kuvien stereoskooppisen mittaamisen, jota usein radargrammetriaksi kutsutaan, periaatteet on tunnettu jo pitkän aikaa, mutta modernien SAR-satelliittien metriluokan erotuskyky ja sijaintitarkkuus ovat tuoneet radargrammetrian uudestaan kiinnostuksen kohteeksi. Kuvassa 3 on esimerkki saksalaisen TerraSAR-X:n SAR-satelliitin kahdelta kuvaparilta tuotetusta korkeusmallista Espoonlahden ympäristöstä. Tässä koetyössä kaikki kuvat oli otettu noin kahden viikon aikajakson aikana keväällä Käytössä oli kaksi kuvaparia, joista toinen kuvasi alueen itäsuunnasta ja toinen länsisuunnasta. Samasta suunnasta otettujen kuvien tapauksessa vastinpistemittaus onnistui kohtuullisen luotettavasti maa-alueilla, mutta epäonnistui usein vesialueilla ja joillakin avoimilla peltoalueilla, jotka ovat tutkakuvalla muuttuvia kohteita ja siksi automaattisen aluepohjaisen vastinpistemittauksen kannalta vaikeita. Geodeettisen laitoksen kokemusten perusteella tutkakuvapareilta saadusta korkeustiedosta voidaan interpoloida korkeusmalleja parhaimmillaan noin 10 metrin pikselikokoon sellaisilla alueilla, joilla automaattinen vastinpistemittaus onnistuu. Korkeushavainto on avoimilla alueilla keskimäärin maanpinnan tasolla ja metsien kohdalla jossakin maanpinnan ja latvuston välillä riippuen metsätyypistä ja -tiheydestä, mutta yksityiskohtaisia tutkimuksia korkeustiedon yleisestä tarkkuudesta eri maankäyttöluokkien tapauksissa ei ole tehty. Kuva 3. Automaattisella SAR-stereomittauksella tuotettu korkeusmalli Espoonlahden ympäristöstä (karttakoordinaatisto ETRS-TM35FIN, EGM96-korkeusdatum). Väriskaala harmaasta punaiseen vastaa korkeusvaihtelua merenpinnan tasosta noin 45 metriin. Valkoinen alue tarkoittaa, että datassa ei ole korkeusarvoa. 156

7 SAR-stereokuvien avulla korkeustietoa voidaan tuottaa automaattisesti mistä päin maapalloa tahansa ja lähes toivottuna ajankohtana. Vaikka kyseisellä tekniikalla on mahdollista tuottaa yleispiirteisiä korkeusmalleja (Kuva 3), tärkein sovellus lienee kuitenkin muutostulkinta, joka pintamallien erotuksena on varsin käytännöllistä ja mahdollistaa monenlaisia sovelluksia esimerkiksi metsien biomassan muutoksiin liittyen. Eräs kiinnostava kartoitussovellus Suomessa voisi olla esimerkiksi metsien myrskytuhot, joita oli esimerkiksi vuonna 2010 huomattavia alueita Itä-Suomessa. Sovellusalueena voisi olla myös laajojen alueiden metsävarojen muutosten seuranta sellaisilla alueilla, joissa ilmalaserkeilaus ei ole kustannustehokasta. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkasatelliittikuviin on viime vuosikymmenien aikana kansainvälisesti asetettu suuria odotuksia ja paljon tutkimusta on tehty käytännön sovellusten kehittämiseksi. Kuitenkin merkittäviä operatiivisia sovelluksia on toistaiseksi syntynyt ainoastaan merijään kartoituksen alueella. SARinterferometria, joka ERS-satelliittien avulla, osoittautui satelliitista käsin operatiivisesti mahdolliseksi, vaikuttaa lupaavalta tekniikalta maanpinnan liikkeiden havaitsemiseen ja monitorointiin. SAR-interferometria ja PSI-tekniikan avulla saadaan laaja-alaista ja ajallisesti tiheää tietoa maanpinnan liikkeistä. SAR-satelliittikuvien tarkentunut erotuskyky ja hyvä sijaintitarkkuus suorapaikannuksella mahdollistanevat uudentyyppisten kartoitussovellusten esiinmarssin. Varsinkin PSI-tekniikan käyttö, vaikkakin vaaitusmittauksia edelleen tarvitaan, vaikuttaa lupaavalta mm. kaupunkialueiden painumien tai ydinvoimala-alueiden muutosten tarkkailussa. SAR-kuvien stereoskooppinen mittaaminen (radargrammetria) myös lienee tekniikka, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa entistä tehokkaammin varsinkin muutostulkinnassa. Vaikka tutka ja tutkakuvaus ovat suhteellisen vanhoja keksintöjä, tulevaisuudessa kuitenkin riittää haasteita ja varsinkin SAR-kuvausta ja siihen liittyviä menetelmiä voidaan vielä pitää tulevaisuuden tekniikkana. Esimerkiksi saksalaisen TerraSAR- X:n sisarsatelliitti TanDEM-X mahdollistaa yhtäaikaisen SAR-interferometrian, jonka tavoitteena on aiempaa parempien globaalien korkeusmallien tuottaminen. Lähitulevaisuudessa on suunnitteilla useita uusia SAR-satelliitteja, joista esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestön Sentinel- 1 jatkaa ERS-satelliiteista perittyä kuvaustapaa. Uuden datajakelupolitiikan myötä Sentinel-1:n aineisto on ilmaista kaikkeen käyttöön myös kaupalliseen toimintaan. SAR-satelliittikuvien metriluokan erotuskyky ja sijaintitarkkuus yhdessä uudistuneen datapolitiikan kanssa luovat todennäköisesti uudenlaisia käytännön sovellusmahdollisuuksia SAR-satelliittikuville. LÄHTEET Ager, T. & Bresnahan, P.A., Geometric Precision in Space Radar Imaging: Results from TerraSAR-X. Proceedings of the ASPRS 2009 Annual Conference: Reflection of the Past, Vision of the Future, Baltimore, 9-13 March Attema, E., Desnos, Y.L. & Duchossois, G., Synthetic Aperture Radar in Europe: ERS, Envisat, and beyond. Johns Hopkins APL Technical Digest 21, no. 1: Düring, R., Koudogbo, F.N. & Weber, M., TerraSAR-X and TanDEM-X Revolution in Spaceborne Radar. The International Archives of the Photogrammetry, Remote Sensing and Spatial Information Sciences, ISPRS Congress Beijing 2008, Volume XXXVII, Part B1, Henderson, F.M. & Lewis, A.J., Principles & Applications of Imaging Radar, Manual of Remote Sensing. Third Edition, Volume 2, American Society for Photogrammetry and Remote Sensing, John Wiley & Sons, 866 p., ISBN

8 Karila, K., Karjalainen, M. & Hyyppä, J., Urban Land Subsidence Studies in Finland Using Synthetic Aperture Radar Images and Coherent Targets. Photogrammetric Journal of Finland 19(2): Karila, K., Use of Advanced Radar Remote Sensing Techniques to Detect Subsidence in Built Environment in Finland. Licentiate's thesis, Helsinki University of Technology, 73 s. Karvonen, J., Compaction of C-Band Synthetic Aperture Radar Based Sea Ice Information for Navigation in the Baltic Sea. Doctoral thesis, Helsinki University of Technology, ( ). Koskinen, J., Snow Monitoring Using Microwave Radars. Doctoral thesis, Helsinki University of Technology, ( ). La Prade, G., An Analytical and Experimental Study of Stereo for Radar. Photogrammetric Engineering, 29(2): Leberl, F., Accuracy Analysis of Stereo Side-looking Radar. Photogrammetric Engineering and Remote Sensing, 45(8): Luojus, K., Remote Sensing of Snow-Cover for the Boreal Forest Zone Using Microwave Radar. Doctoral thesis, Helsinki University of Technology, ( ). Massonnet, D., Feigl, K., Radar Interferometry and its Application to Changes in the Earth's Surface. Reviews of Geophysics, 36(4): Pulliainen, J., Kurvonen, L. & Hallikainen, M., Multitemporal behaviour of L- and C-Band SAR Observations of Boreal Forest. IEEE Transactions on Geoscience and Remote Sensing, 37(2): Raggam, H., Gutjahr, K., Perko, R. & Schardt, M., Assessment of the Stereo-Radargrammetric Mapping Potential of TerraSAR-X Multibeam Spotlight Data. IEEE Transactions on Geoscience and Remote Sensing, 48(2): Raucoules, D., Bourgine, B., de Michele, M., Le Cozannet, G., Closset, L., Bremmer, C., Veldkamp, H., Tragheim, D., Bateson, L., Crosetto, M., Agudo, M. & Engdahl, M., Validation and Intercomparison of Persistent Scatterers Interferometry: PSIC4 Project Results. Journal of Applied Geophysics, 68(3): Rauste, Y., Techniques for Wide-Area Mapping of Forest Biomass Using Radar Data. Doctoral thesis, Helsinki University of Technology, ( ). 158

SAR-INTERFEROMETRIA MAANPINNAN MUODONMUUTOSTEN HAVAITSEMISESSA. Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari

SAR-INTERFEROMETRIA MAANPINNAN MUODONMUUTOSTEN HAVAITSEMISESSA. Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari SAR-INTERFEROMETRIA MAANPINNAN MUODONMUUTOSTEN HAVAITSEMISESSA Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Valtteri Tuominen 57534C valtteri.tuominen@hut.fi Tiivistelmä Niin

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Korkearesoluutioisten E-SAR-tutkakuvien tarkkuus puusto tunnusten koealatason estimoinnissa

Korkearesoluutioisten E-SAR-tutkakuvien tarkkuus puusto tunnusten koealatason estimoinnissa Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Markus Holopainen, Sakari Tuominen, Mika Karjalainen, Juha Hyyppä, Hannu Hyyppä, Mikko Vastaranta, Teppo Hujala ja Timo Tokola Korkearesoluutioisten

Lisätiedot

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase-hanke www.ymparisto.fi/envibase Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase kehittää ympäristötiedon keräämisen, hallinnan ja julkaisun infrastruktuuria Tutkmustiedon hallinta

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet

Lisätiedot

Tutkakuvien käyttö geologiassa

Tutkakuvien käyttö geologiassa Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Tutkakuvien käyttö geologiassa Kevät 2004 Hanne Junnilainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tutkakuvaus... 3 2.1 Periaate...

Lisätiedot

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-,

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-, Metsätieteen aikakauskirja 1/2015 Tieteen tori Mikko Vastaranta, Eija Honkavaara, Ninni Saarinen, Markus Holopainen ja Juha Hyyppä Tuuli- ja lumituhojen kartoitus ja mallinnus useampiaikaisten kaukokartoituspintamallien

Lisätiedot

Biomassatulkinta LiDARilta

Biomassatulkinta LiDARilta Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä

Lisätiedot

INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA. mallinnuksen instituutti. sanna.kaasalainen@fgi.fi, antero.kukko@fgi.fi, hannu.hyyppa@aalto.

INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA. mallinnuksen instituutti. sanna.kaasalainen@fgi.fi, antero.kukko@fgi.fi, hannu.hyyppa@aalto. The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA Sanna Kaasalainen 1, Antero Kukko 1 ja Hannu Hyyppä 2 1 Geodeettinen Laitos, Kaukokartoituksen

Lisätiedot

Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen

Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen AIHEITA Etäisyysmittaus stereokuvaparilla Esimerkki: "TKK" Esimerkki: "Ritarihuone"

Lisätiedot

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2004. Koonnut Ulla Pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2004. Koonnut Ulla Pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2004 Koonnut Ulla Pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA SISÄLLYSLUETTELO KATSAUKSEN LÄHDEAINEISTO... 2 1 OPETUS- JA

Lisätiedot

Luento 6: 3-D koordinaatit

Luento 6: 3-D koordinaatit Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 6: 3-D koordinaatit AIHEITA (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 16.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen 5.2.2004

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Copernicus User Forum Workshop 20.10.2014 SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Anna Hedenborg Geowise Oy Tausta Suomalaisen avaruustoiminnan arviointi: Vaikuttavuutta sovelluksista (Tekes,

Lisätiedot

Lumen peittämän alan määrittäminen satelliittitutkalla

Lumen peittämän alan määrittäminen satelliittitutkalla Kandidaatintutkielma Teoreettisen fysiikan suuntautumisvaihtoehto Lumen peittämän alan määrittäminen satelliittitutkalla Tuomo Smolander 24.11.2009 Ohjaaja: Tarkastaja: TkT Kari Luojus, Ilmatieteen laitos

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi

Lisätiedot

Fysikaaliset menetelmät metsien kaukokartoituksessa

Fysikaaliset menetelmät metsien kaukokartoituksessa Fysikaaliset menetelmät metsien kaukokartoituksessa Miina Rautiainen Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Image: Jacques Descloitres, NASA/GSFC Metsätieteen päivä, 12.11.2014 Kaukokartoitus luonnontieteellisenä

Lisätiedot

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ARVIOINNISSA Seppo Uosukainen, Jukka Tanttari, Heikki Isomoisio, Esa Nousiainen, Ville Veijanen, Virpi Hankaniemi VTT PL, 44 VTT etunimi.sukunimi@vtt.fi Wärtsilä Finland Oy

Lisätiedot

Gradu UASI-hankkeesta

Gradu UASI-hankkeesta Maatalouden tarpeet Metsätalouden tarpeet Kasvitaudit ja rikkataudit Heikki Jyväskylän yliopisto 8.3.2011 Maatalouden tarpeet Metsätalouden tarpeet Kasvitaudit ja rikkataudit 1 Johdanto ja motivointi Maatalouden

Lisätiedot

Luento 8: Kolmiointi AIHEITA. Kolmiointi. Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Luento 8: Kolmiointi AIHEITA. Kolmiointi. Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 12.10.2004) Luento 8: Kolmiointi AIHEITA Kolmiointi Nyrkkisääntöjä Kuvablokki Blokin pisteet Komparaattorit

Lisätiedot

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V. 2001 FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V. 2001 FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V. 2001 FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA SISÄLLYSLUETTELO 1 KATSAUKSEN LÄHDEAINEISTO... 2 2 OPETUS- JA KOULUTUSTOIMINTA... 2 2.1

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä ja prof. Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Myönnetty rahoitus: 50 000 euroa Esityksen

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

SAR-polarimetrian perusteet ja käyttö kartoituksessa

SAR-polarimetrian perusteet ja käyttö kartoituksessa Teknillinen korkeakoulu Maanmittausosasto Maa-57.90 Kaukokartoituksen erikoistyö Mika Karjalainen 40188D 0. elokuuta 005 AR-polarimetrian perusteet ja käyttö kartoituksessa Keskeisiä käsitteitä: AR ynthetic

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

KUVANMUODOSTUMINEN INSTRUMENTIT KAUKOKARTOITUSINSTRUMENTIT

KUVANMUODOSTUMINEN INSTRUMENTIT KAUKOKARTOITUSINSTRUMENTIT KUVANMUODOSTUMINEN INSTRUMENTIT 1. KESKUSPROJEKTIO 2. ILMAKUVAKAMERAT o ANALOGISET o DIGITAALISET 3. KEILAIMET 4. PASSIIVINEN JA AKTIIVINEN KUVAUS 5. TUTKAT 6. LASERKEILAIMET KAUKOKARTOITUSINSTRUMENTIT

Lisätiedot

The spectroscopic imaging of skin disorders

The spectroscopic imaging of skin disorders Automation technology October 2007 University of Vaasa / Faculty of technology 1000 students 4 departments: Mathematics and statistics, Electrical engineerin and automation, Computer science and Production

Lisätiedot

BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA SATELLIITTIMITTAUSTEN PERUSTEITA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI

BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA SATELLIITTIMITTAUSTEN PERUSTEITA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI Titta Majasalmi 1 *, Miina Rautiainen 1, Pauline Stenberg 1 and Terhikki Manninen 2 1

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi

Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi 7Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 7.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen, 5.2.2004 ) Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V. 2003. Koonnut Ulla pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V. 2003. Koonnut Ulla pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V. 2003 Koonnut Ulla pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA SISÄLLYSLUETTELO 1 KATSAUKSEN LÄHDEAINEISTO... 2 2 OPETUS- JA KOULUTUSTOIMINTA...

Lisätiedot

Lumen optisten kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen boreaalisella metsävyöhykkeellä. Kirsikka Heinilä SYKE/HY 05.11.2014

Lumen optisten kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen boreaalisella metsävyöhykkeellä. Kirsikka Heinilä SYKE/HY 05.11.2014 Lumen optisten kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen boreaalisella metsävyöhykkeellä Kirsikka Heinilä SYKE/HY 05.11.2014 Content Motivaatio Johdanto Lumen heijastusominaisuudet Lumisen metsän heijastusominaisuudet

Lisätiedot

Paikkatietojen käytön tulevaisuus -

Paikkatietojen käytön tulevaisuus - Paikkatietojen käytön tulevaisuus - Näkökulmina teholaskenta ja vuorovaikutteisuus Juha Oksanen, tutkimuspäällikkö Geoinformatiikan ja kartografian osasto, Geodeettinen laitos Geoinformatiikan tutkimuspäivät

Lisätiedot

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V. 2000 FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V. 2000 FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V. 2000 FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 KATSAUKSEN LÄHDEAINEISTO... 2 2 OPETUS- JA KOULUTUSTOIMINTA... 2

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Teknologian ennakointi

Teknologian ennakointi Teknologian ennakointi 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari Outi Laitinen Automaatio- ja säätötekniikan laitos Puh: 3115 3555 Email: outi.laitinen@tut.fi Esityksen sisältö: Teknologian ennakointi

Lisätiedot

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun

Lisätiedot

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.2012, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.2012, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI Kasvava metsävaratiedon kysyntä Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.212, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI Maapinta-alasta 75 % on metsää 1. Suomen metsävaratiedot Puuston määrä 2,3 miljardia

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2005

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2005 FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2005 Koonnut Kirsi Karila SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...2 2 Toiminta kansainvälisissä yhteisöissä...2

Lisätiedot

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block

Lisätiedot

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet Luento 8 Kartoitussovellukset Petri Rönnholm/Henrik Haggrén Mitä fotogrammetrisella kartoituksella tuotetaan? 3D koordinaatteja kohteesta Maaston korkeusmalli Topograafiset

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus

Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriö ja Geodeettinen laitos ovat tehneet tämän tulossopimuksen Geodeettisen laitoksen tulostavoitteista

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

LASERKEILAUS- JA KUVA-AINEISTOJEN AUTOMAATTINEN TULKINTA KARTTOJEN AJANTASAISTUKSESSA

LASERKEILAUS- JA KUVA-AINEISTOJEN AUTOMAATTINEN TULKINTA KARTTOJEN AJANTASAISTUKSESSA The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 LASERKEILAUS- JA KUVA-AINEISTOJEN AUTOMAATTINEN TULKINTA KARTTOJEN AJANTASAISTUKSESSA Leena Matikainen 1, Juha Hyyppä 1, Kirsi Karila 1, Matti

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa Minna Kivimäenpää, Jarmo Holopainen Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos (Ympäristöekofysiologia), Kuopio Johanna Riikonen Metsäntutkimuslaitos (Taimitarhatutkimus),

Lisätiedot

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatietoaineistot - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Maanmittauslaitoksen aineistoja PerusCD rasterimuotoinen (2 x 2 m) peruskartta-aineisto Maanmittauslaitoksen näyteaineistoa,

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin Laserkeilausaineiston hyödynt dyntäminen Finavian tarpeisiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausseminaari 10.10.2008 Finavia / Jussi Kivelä ICAO:n asettamat vaatimukset Kansainvälisen Siviili-ilmailujärjestö

Lisätiedot

YKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse)

YKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse) GPS-järjestelmästä ja kaukokartoituksesta Kertausta GPS-järjestelmästä GPS:n käyttämät koordinaatistot Sisäisesti GPS-järjestelmä käyttää WGS84-pallokoordinaatistoa Koordinaatit voidaan projisoida lennossa

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

Henrik Haggrén. Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa. Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku

Henrik Haggrén. Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa. Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku 54 Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa Henrik Haggrén Tiivistelmä. Kaukokartoitus

Lisätiedot

Mittausten suunnittelu I

Mittausten suunnittelu I Mittausten suunnittelu I Eteenpäinleikkaukseen perustuvan mittauksen tarkkuus riippuu kahdesta asiasta (C.S. Fraser, 1996): 1) kuvaus-/tähtäyssäteen määritystarkkuudesta 2) kuvausgeometriasta Saavutettavaa

Lisätiedot

Liiketoiminta ja avoin paikkatieto

Liiketoiminta ja avoin paikkatieto Liiketoiminta ja avoin paikkatieto - Alustusta Suomen Kartografisen Seuran ja Poligonin seminaarin/teemapäivän aiheeseen Paula Ahonen-Rainio 3.2.2011 Liiketoiminta ja avoin paikkatieto? 13.00 Avoin paikkatieto

Lisätiedot

Luento 7: Kuvan ulkoinen orientointi

Luento 7: Kuvan ulkoinen orientointi Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 6.10.2004) Luento 7: Kuvan ulkoinen orientointi AIHEITA Ulkoinen orientointi Suora ratkaisu Epäsuora

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

ModerniOptiikka. InFotonics Center Joensuu

ModerniOptiikka. InFotonics Center Joensuu ModerniOptiikka InFotonics Center Joensuu Joensuun Tiedepuistossa sijaitseva InFotonics Center on fotoniikan ja informaatioteknologian yhdistävä kansainvälisen tason tutkimus- ja yrityspalvelukeskus. Osaamisen

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu satelliittikuvissa Mistä on kyse? Rami Rautkorpi 25.1.2006 25.1.2006 Pilvien luokittelu satelliittikuvissa 2 Sisältö Satelliittikartoitus Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu Ensimmäinen

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

Aikataulu syksy 2008. Kaukokartoitus-kurssi Sisältö. Suorittamisesta GEOINFORMATIIKKA GEOINFORMATIIKKA GEOINFORMATIIKKA

Aikataulu syksy 2008. Kaukokartoitus-kurssi Sisältö. Suorittamisesta GEOINFORMATIIKKA GEOINFORMATIIKKA GEOINFORMATIIKKA Kaukokartoitus-kurssi Sisältö Johdanto kaukokartoituksen peruskäsitteitä, havaintolaitteet havainnoinnin kohteet: maa, vesi, ilmakehä säteilyn kulku ja ilmakehä Instrumentit Kuvan käsittely Kuvaoperaatiot

Lisätiedot

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Hulevedet ja biohiilen merkitys ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut Access Käyttöturva Rahoitus Assistant VRSnet Paikkatieto GIS-mobiilipalvelut Mittaustiedon hallinta Trimble Access Tuo maasto ja toimisto lähemmäksi toisiaan Trimble Access Joustava tiedon jakaminen Toimistosta

Lisätiedot

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2007

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2007 FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2007 Koonnut Kirsi Karila SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...2 2 Toiminta kansainvälisissä yhteisöissä...

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu

Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu 3-D mallien tiedonkeruu Ilmakuvauksen

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika:

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Esimerkki XML-koodauksesta Tässä liitteessä on annettu esimerkki metatiedon sisällöstä paikkatietoaineistoon

Lisätiedot

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus MATINE:n Tutkimusseminaari, 18.11.2015 Helsinki Sanna Kaasalainen, Olli Nevalainen, Teemu Hakala Paikkatietokeskus Sisällys Taustaa Multispektraaliset

Lisätiedot

Johdatus paikkatietoon

Johdatus paikkatietoon Johdatus paikkatietoon - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatiedon määritelmiä Paikannettua kohdetta tai ilmiötä kuvaava sijaintitiedon ja ominaisuustiedon looginen kokonaisuus

Lisätiedot

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena LifeDatan karttapalveluseminaari 6.2.2014 Riitta Teiniranta Matti Joukola, Jaakko Suikkanen, Anu Häkkinen, Tiia Kiiski, Pekka

Lisätiedot

Markku.Poutanen@fgi.fi

Markku.Poutanen@fgi.fi Global Navigation Satellite Systems GNSS Markku.Poutanen@fgi.fi Kirjallisuutta Poutanen: GPS paikanmääritys, Ursa HUOM: osin vanhentunut, ajantasaistukseen luennolla ilmoitettava materiaali (erit. suomalaiset

Lisätiedot

Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto

Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data avain uuteen, 1.11.2011 Tiedesatelliittien datat tallennettu julkisiin arkistoihin jo kymmeniä

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

SAR-kuvien ulkoinen orientointi ja georeferointi

SAR-kuvien ulkoinen orientointi ja georeferointi Teknillinen korkeakoulu Maanmittausosasto Maa-57.90 Kaukokartoituksen erikoistyö Mika Karjalainen 40188D 9. toukokuuta 006 SAR-kuvien ulkoinen orientointi ja georeferointi 1. Johdanto Jotta miltä tahansa

Lisätiedot

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus

Lisätiedot

Grä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet

Grä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet Grä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet 1. Yleistä: Kaikissa kuvasovitteissa on käytetty tuulivoimalatyyppiä Nordex N117 2.4 MW. Napakorkeus: 141 m Lavan pituus: 58,5 m Roottorin halkaisija: 117 m Menetelmä:

Lisätiedot

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry)

Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) -luennot: --ti 12-14 M5, to 12-14 M5 --Henrik Haggrén (HH), Petteri Pöntinen (PP) 1. Johdanto ja teoreettisia perusteita I,

Lisätiedot

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Janne Kovanen Geodeettinen laitos 10.3.2010 Koordinaattimuunnospalvelusta lyhyesti Ilmainen palvelu on ollut tarjolla syksystä 2008 lähtien. Web-sovellus

Lisätiedot

Älykäs kaukolämpö. Risto Lahdelma. Yhdyskuntien energiatekniikan professori. Energiatekniikan laitos. Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto

Älykäs kaukolämpö. Risto Lahdelma. Yhdyskuntien energiatekniikan professori. Energiatekniikan laitos. Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Älykäs kaukolämpö Risto Lahdelma Yhdyskuntien energiatekniikan professori Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto risto.lahdelma@aalto.fi 1 Älykäs kaukolämpö Lähtökohtana älykkyyden lisäämiseen

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu METLA Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu Northern Boreal Forest Information Products Based on Earth Observation Data (2005 2007) LocalMELA

Lisätiedot