MODERNIEN TUTKASATELLIITTIKUVIEN KÄYTÖSTÄ KARTOITUSSOVELLUKSISSA. Mika Karjalainen, Kirsi Karila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MODERNIEN TUTKASATELLIITTIKUVIEN KÄYTÖSTÄ KARTOITUSSOVELLUKSISSA. Mika Karjalainen, Kirsi Karila"

Transkriptio

1 The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 MODERNIEN TUTKASATELLIITTIKUVIEN KÄYTÖSTÄ KARTOITUSSOVELLUKSISSA Mika Karjalainen, Kirsi Karila Geodeettinen laitos, Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto TIIVISTELMÄ Tässä artikkelissa esitetään katsaus nykyaikaisten tutkasatelliittikuvien ominaisuuksiin ja niiden suorituskykyyn kartoitussovelluksissa, joista esitellään kaksi esimerkkiä Geodeettisen laitoksen viimeaikaisista tutkimuksista. Ensimmäinen sovellus käsittelee geodynamiikkaa, jossa tavoitteena oli tutkia maanpinnan painumisen havaitsemista ja monitorointia rakennetussa ympäristössä tutkakuvien aikasarjan avulla. Toinen kartoitussovellus esittelee korkeustiedon määrittämistä stereoskooppisesti tutkakuvien avulla. Kuvaavia tutkia on ollut satelliiteissa jo useamman vuosikymmenen ajan, mutta viimeisen viiden vuoden aikana on tapahtunut huomattavaa suorituskyvyn parantumista monessa suhteessa siviileille avoimissa tutkasatelliiteissa. Nykyisin erotuskyky maanpinnalla on parhaimmillaan noin metrin luokkaa, mikä mahdollistaa yksityiskohtaisemman tiedon irrottamisen kuin aiemmilla tutkasatelliiteilla. Toisaalta saksalaisen TerraSAR-X:n tutkasatelliittikuvien sijaintitarkkuuden on tutkimusten perusteella todettu olevan keskimäärin noin metrin luokkaa ilman maastotukipisteitä. Kuvia on mahdollista saada aiempaa useammin, sillä tutkasatelliittien määrä on lisääntynyt merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Myös kuvien hankintakustannukset ovat laskusuunnassa, sillä Euroopan avaruusjärjestö julkaisi kesällä 2010 uuden aineistojensa jakelupolitiikan, jonka perusteella kaikki aineisto mukaan lukien tutkasatelliittikuvat, ovat kaikille käyttäjille ja myös kaupallisiin tarkoituksiin ilmaisia. Kehitys tutkasatelliittikuvauksen suorituskyvyssä ja uudistuneet aineistojen jakelutavat tulevat avaamaan uusia käytännön sovellusmahdollisuuksia tulevaisuudessa. 1. JOHDANTO Tutka (englanniksi Radar) on laite, joka lähettää sähkömagneettista säteilyä, yleensä mikroaaltoja, ja vastaanottaa kaikuja havaitakseen ja paikallistaakseen kohteita. Mikroaaltojen aallonpituudet sähkömagneettisen säteilyn spektrissä kattavat kaistan noin muutamista millimetreistä metriin. Merkittävin etu mikroaaltojen käytössä on, että ilmakehä ja pilvet ovat suurelta osin läpinäkyviä. Maanpinnan kuvauksessa päästään riippumattomuuteen pilvisyysolosuhteista, joka on merkittävä haitta näkyvän valon aallonpituuksien satelliittikuvauksen kohdalla. (Henderson & Lewis, 1998) Vaikka tutkakuvaus on kehitetty alun perin sotilaalliseen tiedustelutoimintaan, ovat sen edut kiistattomat myös siviilipuolen sovelluksissa. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että tutkakuvat ovat osoittautuneet käyttökelpoisimmiksi sellaisissa sovelluksissa, joissa kuvia tarvitaan kohdealueelta toistuvasti, esimerkiksi päivittäin, eikä tarvittavaa tietoa millään muulla tavoin saada järkevästi tuotettua. Suomessa hyvä esimerkkisovellus on merijään kartoitus, jossa tutkasatelliittikuvia käytetään operatiivisesti ja niiden käytön avulla saavutetaan merkittäviä hyötyjä merenkulun kannalta (Karvonen, 2006). Muita merkittävästi tutkittuja sovellusalueita Suomessa ovat olleet lumipeitteen kartoitus (Koskinen, 2001; Luojus, 2009) ja metsien 150

2 kartoitus (Rauste, 2006; Pulliainen ym., 1999). Lisäksi SAR-kuvien soveltuvuutta on testattu muun muassa laivojen öljypäästöjen havaitsemisessa, korkeusmallien tuottamisessa ja maatalousalueiden monitoroinnissa. Suomessa tutkimusta on tehty etupäässä Ilmatieteen laitoksessa, entisessä Merentutkimuslaitoksessa, Suomen ympäristökeskuksessa, Aaltoyliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa, Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä, Helsingin yliopistossa ja Geodeettisessa laitoksessa. Aluksi tutkien käyttökohde oli liikkuvien kohteiden havaitseminen, mutta jo hyvin varhain ymmärrettiin tutkien mahdollisuudet myös kuvien muodostamisessa. Ensimmäiset kuvaavat tutkat, siis laitteet, jotka tuottavat kaksiulotteista kuvaa kohteesta, lienee kehitetty USA:ssa jo 1950-luvulla. Kuvaavien tutkien alueellinen erotuskyky oli aluksi vaatimaton. SAR (Synthetic Aperture Radar) mahdollistaa erotuskyvyn huomattavan tarkentamisen. Nykyään lähes poikkeuksetta kaikki kaukokartoituksessa käytetyt kuvaavat tutkat ovat SAR-tutkia ja tutkasatelliittikuvista puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan SAR-satelliittikuvia. (Henderson & Lewis, 1998) Vuonna 1978 laukaistiin ensimmäinen myös siviilikäyttöön avoin SAR-satelliitti, joka oli yhdysvaltalainen Seasat. Myöhemmin on laukaistu muita SAR-satelliitteja, joista merkittävimpiä ovat olleet Euroopan avaruusjärjestön ERS-satelliitit, joiden avulla pystyttiin demonstroimaan lukuisia käytännön sovelluksia SAR-satelliittikuville tärkeimpänä ehkä SAR-interferometrian mahdollisuudet (Attema ym., 2000, Massonnet & Feigl, 1998). Yhteenveto siviileille avoimista ja kaupallisesti toimivista tutkasatelliiteista on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Luettelo siviileille avoimista tutkasatelliiteista. Satelliitti Ajankohta Taajuus- Polarisaatio Alueellinen Katselukulma Kuvaleveys kaista erotuskyky Seasat (USA) 1978 (106 päivää) L HH 25m km Kosmos 1870 (Venäjä) S HH 25m km Almaz-1 (Venäjä) S HH 13-20m *172km ERS-1 (ESA) C VV 30m km JERS (Japani) L HH 18m km ERS-2 (ESA) (ei täysin C VV 30m km toimintakuntoinen) Radarsat-1 (Kanada) C HH 8-100m km Priroda in MIR Space Station (Venäjä) (Mir tuhoutui vuonna 2001) S, L HH, VV 50m 35 50km Envisat (ESA) (http://envisat.esa.int/) ALOS (Japani) (http://www.eorc.jaxa.jp/alos/) TerraSAR-X (Saksa) (http://www.dlr.de/terrasar-x) COSMO-SkyMed (Italia) (http://www.telespazio.it/cosmo.html) Radarsat-2 (Kanada) (http://www.radarsat2.info/) C HH, VV, HV and VH (joista kaksi yhtäaikaisesti) L HH, VV, HV and VH (täyspolarimetrinen) (TanDEM-X vuonna 2010) (neljä identtistä satelliittia) 30m km 7-100m km X HH, VV, HV and VH (täyspolarimetrinen) 1-16m km X HH, VV 1-100m km C HH, VV, HV and VH (täyspolarimetrinen) 1-100m km 151

3 Luettelosta voidaan havaita, että tutkasatelliittien ominaisuudet ovat parantuneet monessa suhteessa historian aikana. SAR-satelliittikuvia saadaan eri polarisaatiokanavilla, eri taajuuskaistoilla ja vaihtelevilla katselukulmilla. Ehkä kuitenkin suurin kehitys on tapahtunut alueellisen erotuskyvyn kohdalla. Jos Euroopan avaruusjärjestön ERS-1-satelliitissa erotuskyky oli parhaimmillaan noin 30 metriä, saavutetaan uudenaikaisilla SAR-satelliiteilla parhaimmillaan noin metrin luokkaa oleva erotuskyky maanpinnalla. Modernit SAR-satelliittikuvat mahdollistavat aiempaa yksityiskohtaisemman tiedon tuottamisen. Toisaalta erotuskyvyn lisäksi SAR-satelliittikuvien sijaintitarkkuus suorapaikannuksella (siis ilman maastotukipisteitä) on parantunut huomattavasti ollen parhaimmillaan noin metrin luokkaa saksalaisessa TerraSAR-X:ssä (Ager ja Bresnahan, 2009). SARsatelliittikuvien hyvä saatavuus sekä metriluokan erotuskyky ja sijaintitarkkuus luovat mahdollisuuksia uusille mielenkiintoisille kartoitussovelluksille. Kappaleessa kaksi esitetään taustatietoa nykyaikaisen tutkasatelliittikuvauksen alueelliseen erotuskyvystä ja sijaintitarkkuudesta. Kappaleessa kolme on esitetty kaksi esimerkkiä Geodeettisen laitoksen tutkimuksista: 1) maanpinnan painumisen kartoittaminen rakennetussa ympäristössä ja 2) SAR-stereokuvilta automaattisesti tuotetun korkeustiedon hyödyntäminen. Lopuksi kappaleessa neljä on johtopäätöksiä. 2. TUTKASATELLIITTIKUVAUKSEN SUORITUSKYVYSTÄ 2.1 Alueellinen erotuskyky Erotuskyky on minkä tahansa kuvauslaitteen eräs tärkeimmistä ominaisuuksista ja kartoitustehtävissä yleisesti ottaen haluttava ominaisuus. Kameran tapauksessa alueellinen erotuskyky kohteessa riippuu objektiivin kulmaerotuskyvystä ja etäisyydestä kohteeseen. Kulmaerotuskyky on suoraan verrannollinen käytettyyn aallonpituuteen ja kääntäen verrannollinen kuvauslaitteen aukkoon eli apertuuriin. Kuvaavissa tutkissa erotuskyky määritellään erillisesti lentosuunnassa ja sitä vastaan kohtisuorassa suunnassa, joka on usein sama kuin antennin pulssien lähetyssuunta. Pulssin lähetyssuunnassa erotuskyky riippuu tutkan lähettämän taajuuskaistan leveydestä ja moderneissa satelliiteissa päästään alle metrin erotuskykyyn lähetyssuunnassa. Toisaalta lentosuunnassa erotuskyky riippuu tutkalaitteen apertuurista samalla tavalla kuin kameran objektiivin tapauksessa. Koska mikroaaltojen aallonpituus on senttimetriluokkaa ja kuvausetäisyydet ovat satoja kilometrejä satelliiteista, alueellinen erotuskyky perustuen kulmaerotuskykyyn on varsin vaatimaton. Tutka-antennin liikkuessa satelliitissa kiertoradalla voidaan liikkeen avulla luoda laskennallisesti keinotekoinen eli synteettinen antenni, jolla on suuri apertuuri. Synteettinen apertuuri on yhtä suuri kuin se välimatka, jolla kohde on tutkan näkyvyysalueella lentoradallaan. Moderneissa SAR-satelliiteissa on myös Spotlight-kuvausmoodi, jossa antennin lähettämää säteilyä voidaan suunnata halutulle alueelle ylilennon aikana joko elektronisesti ja mekaanisesti. Näin ollen synteettinen apertuuri kasvaa kiinteään lähetyssuuntaan verrattuna parantaen edelleen erotuskykyä. Haittapuolena Spotlight-kuvauksessa on, että yhden ylilennon aikana kuvattava alue on rajoitettu lentosuunnassa. Spotlight-kuvaustekniikan avulla tutkasatelliittien alueellinen erotuskyky maanpinnalla on parhaimmillaan noin metrin luokkaa, mikä mahdollistaa huomattavasti pienempien yksityiskohtien kartoittamisen kuin aiemman sukupolven tutkasatelliittien aikana (Düring ym., 2008). 152

4 Esimerkki modernin SAR-satelliitin tuottamasta aineistosta on esitetty kuvassa 1, joka on itse asiassa yhdistelmä kolmesta yksittäisestä kuvasta, jotka on otettu vuosien 2008 ja 2009 välisenä aikana. Rakennukset aiheuttavat yleensä voimakkaan tutkasignaalin ja näkyvät kuvalla yleensä kirkkaan valkoisina. Tummat alueet ovat joko vesistöjä tai tutkavarjoja, siis alueita, joilta tutkan lähettämää säteilyä ei palaa takaisin. Kuvan alalaidassa näkyvä punainen alue on rakennus, jota on rakennettu kuvien ottamisen välisenä aikana. SAR-satelliittikuvien eräs suurimmista vahvuuksista onkin muutostulkinta. Kuvaussuunta Kuva 1. Saksalaisen TerraSAR-X:n SAR-kuva Kirkkonummen Masalasta (kuvadata DLR), erotuskyky: 2,0 m (pulssin lähetyssuunta) ja 2,3 m (lentosuunta). 2.2 Sijaintitarkkuus Erotuskyvyn lisäksi toinen merkittävä kaukokartoituskuvien ominaisuus on niiden sijaintitarkkuus. Tässä yhteydessä sijaintitarkkuudella tarkoitetaan sitä, miten hyvin laitteen tuottama kuva-aineisto asettautuu käytettyyn karttakoordinaattijärjestelmään. Vielä muutamia vuosia sitten oli tavallista, että tutkasatelliittikuvien sijaintitarkkuus oli riittämätön, kun käytettiin kuvatoimittajan ilmoittamaa suorapaikannustietoa eli georeferointiparametreja, joilla aineisto saadaan muunnettua kuvakoordinaatistosta kohdekoordinaatistoon. SAR-satelliittikuvien georeferointiparametreja jouduttiin parantamaan maastotukipisteiden avulla, mikä on usein vaivalloista, jos käytössä ei ole maastoon sijoitettuja kulmaheijastimia. GPS-signaalin salauksen poistuttua kuvatoimittajien ilmoittamien georeferointiparametrien laatu on parantunut huomattavasti. Hyöty on ollut erityisen merkittävää SAR-kuvien tapauksessa, jossa kuvauslaitteen georeferointiparametreissa ei ole kiertoparametreja kuten esimerkiksi ilmakuvakamerassa (Leberl, 1979). SAR-kuvien sijaintitarkkuuteen vaikuttavat pääasiassa tutka-antennin paikannuksen tarkkuus ja tutkan etäisyysmittauksen tarkkuus. Esimerkiksi TerraSAR-X - satelliittikuvien sijaintitarkkuudeksi karttatasolla on riippumattomassa tutkimuksessa saatu 1,0 metriä (Ager & Breshanan, 2010). Edellä mainitun tutkimuksen oletuksena oli, että 153

5 tarkistuspisteen korkeusasema vertausellipsoidista oli tunnettu, koska yhdeltä tutkakuvalta ei voi mitata tasokoordinaatteja ilman tunnettua korkeustietoa samaan tapaan kuin ei voi fotogrammetriassakaan. Korkeusmalli ja sen tarkkuus ovat siis erittäin tärkeässä roolissa ortooikaistaessa SAR-kuvia karttatasolle. SAR-kuvaparilta voidaan mitata 3D-koordinaatteja stereoskooppisesti samantyyppisesti kuten fotogrammetriassakin. Jos eri kuvausgeometrioilla otetuilta SAR-kuvilta voidaan havaita sama kohde, mikä ei välttämättä ole yhtä helppoa kuin ilmakuvilla, voidaan kohteelle määrittää 3Dkohdekoordinaatit järjestelmässä, jossa SAR-kuvien georeferointiparametrit on määritetty. SARkuvien stereoskooppisen katselun ja mittauksen mahdollisuuksia pohdittiin jo 1960-luvulla (La Prade, 1963) ja SAR-stereomittauksen tarkkuudesta oli jo tutkimustietoa 1970-luvulla (Leberl, 1979). Jos mitattava kohde on yksiselitteinen, kuten kulmaheijastin, modernien SARsatelliittikuvien avulla päästään parhaimmillaan metriluokan tarkkuuteen 3D-mittauksessa (Raggam ym., 2010). Taulukossa 2 on tulos saksalaisen TerraSAR-X:n satelliittikuvien sijaintitarkkuuteen liittyvästä selvityksestä, joka tehtiin Geodeettisella laitoksella. Käytössä oli kaksi SAR-kuvaparia (yhteensä 4 kuvaa eri kuvausgeometrioilla) samalta kohdealueelta. Tarkistuspisteinä käytettiin 3D-koordinaateiltaan tunnettuja maastonkohteita (11 kpl), jotka voitiin yksiselitteisesti mitata kaikilta SAR-kuvilta. Tarkistuspisteiden 3D-koordinaatit mitattiin stereoskooppisesti SAR-kuvapareilta ja saatuja koordinaatteja verrattiin tunnettuihin koordinaatteihin. SAR-kuvien georeferointitieto perustui kuvatoimittajan ilmoittamiin arvoihin eli tutkimuksessa ei käytetty maastotukipisteitä georeferointiparametrien määrittämisessä. Taulukko 2. Stereomittauksen tarkkuus kahdella TerraSAR-X:n SAR-kuvaparilla. Kuvapari RMSE X (m) RMSE Y (m) RMSE Z (m) Bias X (m) Bias Y (m) Bias Z (m) 1 1,6 1,0 0,9 0,3-0,6-0,3 2 1,1 1,3 1,2-0,2 0,8-0,3 Vaikka periaatteessa tutkakuvien mittaustarkkuus on osoittautunut olevan metriluokkaa, ei käytännössä mittaustarkkuus aina, varsinkaan luonnonkohteissa, ole yhtä hyvä. Metriluokan mittauksessa tarvitaan joko kulmaheijastimia tai erityisen selviä kohteita, jotka voidaan yksiselitteisesti havaita kuvaparilta. Monissa tapauksissa vastinpisteiden löytäminen tutkakuvilta on vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta tutkahäilynnän takia. 3. ESIMERKKEJÄ GEODEETTISEN LAITOKSEN TUTKIMUKSISTA 3.1 Tutkakuvat kaupunkialueiden painumien kartoittamisessa Vuosien 2005 ja 2007 välisenä aikana Geodeettisella laitoksella oli käynnissä TEKES:n rahoittama Applications and Software for SAR interferometry, differential interferometry and coherent target monitoring -projekti, jonka päätavoitteena oli tutkia SAR-tutkakuvien soveltuvuutta rakennetun ympäristön maanpinnan vertikaalisten liikkeiden havaitsemiseen. Tutkimuksessa käytettiin ERS-satelliittikuvien aikasarjaa vuosien 1992 ja 2005 väliltä. Liikkeiden havaitseminen perustui SAR-interferometriaan, jossa hyödynnetään SAR-kuvien pikseleiden sisältämää vaiheinformaatiota. Kohteilla, jotka pysyvät paikallaan suhteellinen vaiheero pysyy stabiilina aikasarjassa, mutta liikkuvilla kohteilla vaihe muuttuu ajan ja liikkeen nopeuden funktiona. Laskennassa käytettiin pysyvien sirottajien menetelmää (PSI-menetelmä), 154

6 3.2 Korkeustiedon tuottaminen tutkakuvilta stereoskooppisesti Digitaalisten kuvien automaattinen vastinpistemittaus on kehittynyt viime vuosina huomattavasti ja vastinpistemittaukseen soveltuvia ohjelmistoja on ilmestynyt markkinoille lukuisia. Yleisesti ottaen samoja menetelmiä voidaan käyttää SAR-kuville kuin ilmakuvillekin vaikkakin tehtävä on haasteellisempi tutkahäilynnän takia. Kuten ilmakuvienkin tapauksessa SAR-kuvien automaattinen vastinpistemittaus onnistuu parhaiten suurin piirtein samasta suunnasta otetuilla kuvilla. SAR-kuvien stereoskooppisen mittaamisen, jota usein radargrammetriaksi kutsutaan, periaatteet on tunnettu jo pitkän aikaa, mutta modernien SAR-satelliittien metriluokan erotuskyky ja sijaintitarkkuus ovat tuoneet radargrammetrian uudestaan kiinnostuksen kohteeksi. Kuvassa 3 on esimerkki saksalaisen TerraSAR-X:n SAR-satelliitin kahdelta kuvaparilta tuotetusta korkeusmallista Espoonlahden ympäristöstä. Tässä koetyössä kaikki kuvat oli otettu noin kahden viikon aikajakson aikana keväällä Käytössä oli kaksi kuvaparia, joista toinen kuvasi alueen itäsuunnasta ja toinen länsisuunnasta. Samasta suunnasta otettujen kuvien tapauksessa vastinpistemittaus onnistui kohtuullisen luotettavasti maa-alueilla, mutta epäonnistui usein vesialueilla ja joillakin avoimilla peltoalueilla, jotka ovat tutkakuvalla muuttuvia kohteita ja siksi automaattisen aluepohjaisen vastinpistemittauksen kannalta vaikeita. Geodeettisen laitoksen kokemusten perusteella tutkakuvapareilta saadusta korkeustiedosta voidaan interpoloida korkeusmalleja parhaimmillaan noin 10 metrin pikselikokoon sellaisilla alueilla, joilla automaattinen vastinpistemittaus onnistuu. Korkeushavainto on avoimilla alueilla keskimäärin maanpinnan tasolla ja metsien kohdalla jossakin maanpinnan ja latvuston välillä riippuen metsätyypistä ja -tiheydestä, mutta yksityiskohtaisia tutkimuksia korkeustiedon yleisestä tarkkuudesta eri maankäyttöluokkien tapauksissa ei ole tehty. Kuva 3. Automaattisella SAR-stereomittauksella tuotettu korkeusmalli Espoonlahden ympäristöstä (karttakoordinaatisto ETRS-TM35FIN, EGM96-korkeusdatum). Väriskaala harmaasta punaiseen vastaa korkeusvaihtelua merenpinnan tasosta noin 45 metriin. Valkoinen alue tarkoittaa, että datassa ei ole korkeusarvoa. 156

7 SAR-stereokuvien avulla korkeustietoa voidaan tuottaa automaattisesti mistä päin maapalloa tahansa ja lähes toivottuna ajankohtana. Vaikka kyseisellä tekniikalla on mahdollista tuottaa yleispiirteisiä korkeusmalleja (Kuva 3), tärkein sovellus lienee kuitenkin muutostulkinta, joka pintamallien erotuksena on varsin käytännöllistä ja mahdollistaa monenlaisia sovelluksia esimerkiksi metsien biomassan muutoksiin liittyen. Eräs kiinnostava kartoitussovellus Suomessa voisi olla esimerkiksi metsien myrskytuhot, joita oli esimerkiksi vuonna 2010 huomattavia alueita Itä-Suomessa. Sovellusalueena voisi olla myös laajojen alueiden metsävarojen muutosten seuranta sellaisilla alueilla, joissa ilmalaserkeilaus ei ole kustannustehokasta. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkasatelliittikuviin on viime vuosikymmenien aikana kansainvälisesti asetettu suuria odotuksia ja paljon tutkimusta on tehty käytännön sovellusten kehittämiseksi. Kuitenkin merkittäviä operatiivisia sovelluksia on toistaiseksi syntynyt ainoastaan merijään kartoituksen alueella. SARinterferometria, joka ERS-satelliittien avulla, osoittautui satelliitista käsin operatiivisesti mahdolliseksi, vaikuttaa lupaavalta tekniikalta maanpinnan liikkeiden havaitsemiseen ja monitorointiin. SAR-interferometria ja PSI-tekniikan avulla saadaan laaja-alaista ja ajallisesti tiheää tietoa maanpinnan liikkeistä. SAR-satelliittikuvien tarkentunut erotuskyky ja hyvä sijaintitarkkuus suorapaikannuksella mahdollistanevat uudentyyppisten kartoitussovellusten esiinmarssin. Varsinkin PSI-tekniikan käyttö, vaikkakin vaaitusmittauksia edelleen tarvitaan, vaikuttaa lupaavalta mm. kaupunkialueiden painumien tai ydinvoimala-alueiden muutosten tarkkailussa. SAR-kuvien stereoskooppinen mittaaminen (radargrammetria) myös lienee tekniikka, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa entistä tehokkaammin varsinkin muutostulkinnassa. Vaikka tutka ja tutkakuvaus ovat suhteellisen vanhoja keksintöjä, tulevaisuudessa kuitenkin riittää haasteita ja varsinkin SAR-kuvausta ja siihen liittyviä menetelmiä voidaan vielä pitää tulevaisuuden tekniikkana. Esimerkiksi saksalaisen TerraSAR- X:n sisarsatelliitti TanDEM-X mahdollistaa yhtäaikaisen SAR-interferometrian, jonka tavoitteena on aiempaa parempien globaalien korkeusmallien tuottaminen. Lähitulevaisuudessa on suunnitteilla useita uusia SAR-satelliitteja, joista esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestön Sentinel- 1 jatkaa ERS-satelliiteista perittyä kuvaustapaa. Uuden datajakelupolitiikan myötä Sentinel-1:n aineisto on ilmaista kaikkeen käyttöön myös kaupalliseen toimintaan. SAR-satelliittikuvien metriluokan erotuskyky ja sijaintitarkkuus yhdessä uudistuneen datapolitiikan kanssa luovat todennäköisesti uudenlaisia käytännön sovellusmahdollisuuksia SAR-satelliittikuville. LÄHTEET Ager, T. & Bresnahan, P.A., Geometric Precision in Space Radar Imaging: Results from TerraSAR-X. Proceedings of the ASPRS 2009 Annual Conference: Reflection of the Past, Vision of the Future, Baltimore, 9-13 March Attema, E., Desnos, Y.L. & Duchossois, G., Synthetic Aperture Radar in Europe: ERS, Envisat, and beyond. Johns Hopkins APL Technical Digest 21, no. 1: Düring, R., Koudogbo, F.N. & Weber, M., TerraSAR-X and TanDEM-X Revolution in Spaceborne Radar. The International Archives of the Photogrammetry, Remote Sensing and Spatial Information Sciences, ISPRS Congress Beijing 2008, Volume XXXVII, Part B1, Henderson, F.M. & Lewis, A.J., Principles & Applications of Imaging Radar, Manual of Remote Sensing. Third Edition, Volume 2, American Society for Photogrammetry and Remote Sensing, John Wiley & Sons, 866 p., ISBN

8 Karila, K., Karjalainen, M. & Hyyppä, J., Urban Land Subsidence Studies in Finland Using Synthetic Aperture Radar Images and Coherent Targets. Photogrammetric Journal of Finland 19(2): Karila, K., Use of Advanced Radar Remote Sensing Techniques to Detect Subsidence in Built Environment in Finland. Licentiate's thesis, Helsinki University of Technology, 73 s. Karvonen, J., Compaction of C-Band Synthetic Aperture Radar Based Sea Ice Information for Navigation in the Baltic Sea. Doctoral thesis, Helsinki University of Technology, ( ). Koskinen, J., Snow Monitoring Using Microwave Radars. Doctoral thesis, Helsinki University of Technology, ( ). La Prade, G., An Analytical and Experimental Study of Stereo for Radar. Photogrammetric Engineering, 29(2): Leberl, F., Accuracy Analysis of Stereo Side-looking Radar. Photogrammetric Engineering and Remote Sensing, 45(8): Luojus, K., Remote Sensing of Snow-Cover for the Boreal Forest Zone Using Microwave Radar. Doctoral thesis, Helsinki University of Technology, ( ). Massonnet, D., Feigl, K., Radar Interferometry and its Application to Changes in the Earth's Surface. Reviews of Geophysics, 36(4): Pulliainen, J., Kurvonen, L. & Hallikainen, M., Multitemporal behaviour of L- and C-Band SAR Observations of Boreal Forest. IEEE Transactions on Geoscience and Remote Sensing, 37(2): Raggam, H., Gutjahr, K., Perko, R. & Schardt, M., Assessment of the Stereo-Radargrammetric Mapping Potential of TerraSAR-X Multibeam Spotlight Data. IEEE Transactions on Geoscience and Remote Sensing, 48(2): Raucoules, D., Bourgine, B., de Michele, M., Le Cozannet, G., Closset, L., Bremmer, C., Veldkamp, H., Tragheim, D., Bateson, L., Crosetto, M., Agudo, M. & Engdahl, M., Validation and Intercomparison of Persistent Scatterers Interferometry: PSIC4 Project Results. Journal of Applied Geophysics, 68(3): Rauste, Y., Techniques for Wide-Area Mapping of Forest Biomass Using Radar Data. Doctoral thesis, Helsinki University of Technology, ( ). 158

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR MATINE tutkimusseminaari 17.11.2016 Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä, Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase-hanke www.ymparisto.fi/envibase Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase kehittää ympäristötiedon keräämisen, hallinnan ja julkaisun infrastruktuuria Tutkmustiedon hallinta

Lisätiedot

Biomassatulkinta LiDARilta

Biomassatulkinta LiDARilta Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä

Lisätiedot

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Kansallinen satelliittidatakeskus. Timo Ryyppö Ilmatieteen laitos

Kansallinen satelliittidatakeskus. Timo Ryyppö Ilmatieteen laitos Kansallinen satelliittidatakeskus Timo Ryyppö Ilmatieteen laitos Sodankylän satelliittidatakeskus Kansallinen satelliittidatakeskus, joka palvelee suomalaisia ja kansainvälisiä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Copernicus User Forum Workshop 20.10.2014 SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Anna Hedenborg Geowise Oy Tausta Suomalaisen avaruustoiminnan arviointi: Vaikuttavuutta sovelluksista (Tekes,

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi

Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi 7Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 7.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen, 5.2.2004 ) Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi

Lisätiedot

UAV-alustainen hyperspektrikuvaus; testimittaus Terrafame Oy:n kaivosalueella Sotkamossa Maarit Middleton Geologian tutkimuskeskus

UAV-alustainen hyperspektrikuvaus; testimittaus Terrafame Oy:n kaivosalueella Sotkamossa Maarit Middleton Geologian tutkimuskeskus UAV-alustainen hyperspektrikuvaus; testimittaus Terrafame Oy:n kaivosalueella Sotkamossa Maarit Middleton Geologian tutkimuskeskus Kiitokset GTK Antti Pasanen, Heikki Salmirinne, Hannu Panttila, Clayton

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V136 x 6 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.6.2016 P26596 V136 x 6 x HH182

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut Access Käyttöturva Rahoitus Assistant VRSnet Paikkatieto GIS-mobiilipalvelut Mittaustiedon hallinta Trimble Access Tuo maasto ja toimisto lähemmäksi toisiaan Trimble Access Joustava tiedon jakaminen Toimistosta

Lisätiedot

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.2012, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.2012, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI Kasvava metsävaratiedon kysyntä Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.212, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI Maapinta-alasta 75 % on metsää 1. Suomen metsävaratiedot Puuston määrä 2,3 miljardia

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Polaarisatelliittidataan perustuva lumentunnistusalgoritmi (valmiin työn esittely)

Polaarisatelliittidataan perustuva lumentunnistusalgoritmi (valmiin työn esittely) Polaarisatelliittidataan perustuva lumentunnistusalgoritmi (valmiin työn esittely) 24.01.2011 Ohjaaja: Niilo Siljamo, Ilmatieteen Laitos Valvoja: Harri Ehtamo Esityksen sisältö Termejä Tausta Menetelmät

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) Maastossa olevien kohteiden havainnointi uusilla SAR-tutkatekniikoilla

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) Maastossa olevien kohteiden havainnointi uusilla SAR-tutkatekniikoilla 2011/791 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2273-6 TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) Maastossa olevien kohteiden havainnointi uusilla SAR-tutkatekniikoilla Martti Hallikainen, Jaan

Lisätiedot

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 13. tammikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Tarkoitus Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa ja käydä läpi eräisiin teknologisiin sovelluksiin liittyvää

Lisätiedot

Sosiaalinen media tietolähteenä:

Sosiaalinen media tietolähteenä: Sosiaalinen media tietolähteenä: - Esimerkkejä Suomesta ja maailmalta - Paikkamuistojen joukkoistaminen Nikkilässä Pilvi Nummi tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto / kaavoitusarkkitehti, Sipoon kunta Some-data

Lisätiedot

Pysytään piilossa häivetekniikan uudet mahdollisuudet. TkT Jouko Haapamaa PVTUTKL Asetekniikan osasto Häivetekniikan tutkimusala

Pysytään piilossa häivetekniikan uudet mahdollisuudet. TkT Jouko Haapamaa PVTUTKL Asetekniikan osasto Häivetekniikan tutkimusala Pysytään piilossa häivetekniikan uudet mahdollisuudet TkT Jouko Haapamaa PVTUTKL Asetekniikan osasto Häivetekniikan tutkimusala Häivetekniikka = herätteiden hallintatekniikka stealth technology signature

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 6 x V136 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.4.2016 P26596 6 x V136 x HH182

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIALFA OY Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi Näkymäanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26900 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuusiselän

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu satelliittikuvissa Mistä on kyse? Rami Rautkorpi 25.1.2006 25.1.2006 Pilvien luokittelu satelliittikuvissa 2 Sisältö Satelliittikartoitus Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu Ensimmäinen

Lisätiedot

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

Mittaushavaintojen täsmällinen käsittelymenenetelmä

Mittaushavaintojen täsmällinen käsittelymenenetelmä Tasoituslaskun periaate Kun mittauksia on tehty enemmän kuin on toisistaan teoreettisesti riippumattomia suureita, niin tasoituslaskun tehtävänä ja päätarkoituksena on johtaa tuntemattomille sellaiset

Lisätiedot

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika:

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Esimerkki XML-koodauksesta Tässä liitteessä on annettu esimerkki metatiedon sisällöstä paikkatietoaineistoon

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Hirvinevan tuulivoimahanke

Hirvinevan tuulivoimahanke S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6305 (8) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 6305 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria

9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 10.1 Stokesin parametrit 10.1

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 29 x RD160 x HH170 Yhteismallinnukset Seipimäki, Tikkala ja Leipiö

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

Johdatus paikkatietoon

Johdatus paikkatietoon Johdatus paikkatietoon - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatiedon määritelmiä Paikannettua kohdetta tai ilmiötä kuvaava sijaintitiedon ja ominaisuustiedon looginen kokonaisuus

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Esityksen sisältö Yleistä mittaamisesta Sadon määrän lohkokohtainen mittaus

Lisätiedot

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LAGERWEY DEVELOPMENT OY Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane Lagerwey L100 x 2 x hh135m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.3.2015 P26678 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu METLA Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu Northern Boreal Forest Information Products Based on Earth Observation Data (2005 2007) LocalMELA

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Spektroskopia Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 8. Spektroskopia Peruskäsitteet Spektroskoopin rakenne Spektrometrian käyttö Havainnot ja redusointi Spektropolarimetria 8. Yleistä spektroskopiasta

Lisätiedot

Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa

Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Uusi mahdollisuus pohjaaineistoksi Suunnistuskartoittajien talvipäivä 16.2.2008, Jussi Silvennoinen Laserkeilauksen periaate Laserkeilain muistuttaa tutkaa Keilain

Lisätiedot

Drones: mahdollisuudet ympäristön tilan seurannassa. Kristian Meissner ja Lari Kaukonen SYKE

Drones: mahdollisuudet ympäristön tilan seurannassa. Kristian Meissner ja Lari Kaukonen SYKE Drones: mahdollisuudet ympäristön tilan seurannassa Kristian Meissner ja Lari Kaukonen SYKE YMPÄRISTÖTURVALLISUUDEN toimijat joille UAV voisi tuoda hyötyä SYKE: öljyntorjunta, tulvatilanne, levätilanne,

Lisätiedot

Portin tuulivoimapuisto

Portin tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24112015 2 9) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 24112015 Portin tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat

Lisätiedot

MUISTIO No CFD/MECHA pvm 22. kesäkuuta 2011

MUISTIO No CFD/MECHA pvm 22. kesäkuuta 2011 Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Virtausmekaniikka / Sovelletun mekaniikan laitos MUISTIO No CFD/MECHA-17-2012 pvm 22. kesäkuuta 2011 OTSIKKO Hilatiheyden määrittäminen ennen simulointia

Lisätiedot

REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT

REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT Harri Antikainen Oulun yliopisto Maantieteen laitos GEOINFORMATIIKAN

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Luento 5. Stereomittauksen tarkkuus Maa Fotogrammetrian perusteet 1

Luento 5. Stereomittauksen tarkkuus Maa Fotogrammetrian perusteet 1 Luento 5 Stereomittauksen tarkkuus 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Sisältö Stereokuvauksen * tarkkuuteen vaikuttavat asiat tarkkuuden arviointi, kuvauksen suunnittelu ja simulointi stereomallin

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa

Lisätiedot

Nauti muistoista enemmän Sonyn. PlayMemories-sovellusperheellä

Nauti muistoista enemmän Sonyn. PlayMemories-sovellusperheellä osokuna Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 29.8.2012 klo 17.45 Nauti muistoista enemmän Sonyn PlayMemories-sovellusperheellä Sonyn PlayMemories-sovellusperhe monipuolistaa kameraan, älypuhelimeen ja tablettiin

Lisätiedot

VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA

VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA TARKASTUSRAPORTTI 1 (7) Sisällys 1. Kohde... 2 1.1 Kohteen kuvaus... 2 1.2 Tarkastusajankohta... 2 1.3 Työn kuvaus... 2 2. Havainnot...

Lisätiedot

Puutikankankaan tuulivoimapuisto

Puutikankankaan tuulivoimapuisto LIITE 7 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY Puutikankankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V126 x 9 x HH137 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.1.2015 V126 x 9 x

Lisätiedot

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2 NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,

Lisätiedot

LUC Tietohallinto & Kokonaisarkkitehtuuri. IT2010 Joensuu 12-13 Lokakuuta 2010 Kauko Karppinen

LUC Tietohallinto & Kokonaisarkkitehtuuri. IT2010 Joensuu 12-13 Lokakuuta 2010 Kauko Karppinen LUC Tietohallinto & Kokonaisarkkitehtuuri IT2010 Joensuu 12-13 Lokakuuta 2010 Kauko Karppinen ASIALISTA Lapin Korkeakoulukonserni (LUC) Konsernin tietohallinnon kehitys Kokonaisarkkitehtuuri - pilotti

Lisätiedot

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen.

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Sivu 1/7 Värilaatuopas Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Laatu-valikko Tulostustila Väri Vain musta

Lisätiedot

Maksullisuuden vaikutuksia

Maksullisuuden vaikutuksia Maksullisuuden vaikutuksia Case: Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Professori Minna Martikainen Vararehtori (kansainvälisyys) Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT ja lukukausimaksut 2011-2012

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen 08.09.2014 Ohjaaja: DI Mikko Harju Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 22 x V126 x HH137 VE2: 39 x V126 x HH137 VE3: 36 x V126 x HH137 Yhteismallinnukset

Lisätiedot

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruun avoin saatavuus -tieto

Julkaisutiedonkeruun avoin saatavuus -tieto Julkaisutiedonkeruun avoin saatavuus -tieto Julkaisutiedonkeruuseminaari, Turku, 31.8.2015 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Nykytilanne OKM:n tiedonkeruussa kerättyjen open access -tietojen laadussa

Lisätiedot

Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen. Markku Sotarauta

Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen. Markku Sotarauta Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen (Lähde: YM) Keskittymät ovat hyviä Hallitseva uskomusjärjestelmä mutta niillä on rajansa (Sotarauta & Mustikkamäki 2008) Paikallinen pörinä ja globaalit linkit

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 21.4.2004: Videovalvontajärjestelmät SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT TURVALLISUUSVALVONTA 21.4.2004 T-110.460

Lisätiedot

Esimerkki - Näkymätön kuu

Esimerkki - Näkymätön kuu Inversio-ongelmat Inversio = käänteinen, päinvastainen Inversio-ongelmilla tarkoitetaan (suoran) ongelman ratkaisua takaperin. Arkipäiväisiä inversio-ongelmia ovat mm. lääketieteellinen röntgentomografia

Lisätiedot

Hajaspektrisignaalien havaitseminen elektronisessa

Hajaspektrisignaalien havaitseminen elektronisessa Hajaspektrisignaalien havaitseminen elektronisessa sodankäynnissä Toteuttajataho: Harp Technologies Oy Myönnetty rahoitus: 43.019 Esityksen sisältö Tieteellinen ongelma Hanke Tutkimuksen tavoitteet Tulokset

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves 12.5.2016 LUCAS -työpaja Maastotietojen avaaminen 2012 Aalto yliopiston tutkimus Maastotietojen avaamisen menestystekijöitä Ilmainen aineisto Helpot

Lisätiedot

Muuttaako teknologia aivojen tapaa käsitellä tietoa? Teknologia 2013 Tervetuloa vuoteen 2020

Muuttaako teknologia aivojen tapaa käsitellä tietoa? Teknologia 2013 Tervetuloa vuoteen 2020 Muuttaako teknologia aivojen tapaa käsitellä tietoa? Teknologia 2013 Tervetuloa vuoteen 2020 tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Sukellus tulevaisuuteen 1 S. R. y Cajal (1852-1934)

Lisätiedot

T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS. - Videovalvontajärjestelmä. Harri Koskenranta 25.4.06

T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS. - Videovalvontajärjestelmä. Harri Koskenranta 25.4.06 T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS - Videovalvontajärjestelmä Harri Koskenranta 25.4.06 T-110.5610 Koskenranta 1 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT TURVALLISUUSVALVONTA T-110.5610 Koskenranta 2 VIDEOVALVONTA / KAMERAVALVONTA

Lisätiedot

Lentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä

Lentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä Lentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä Sakari Toivakainen RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI 16.10.2014, Oulu. Clean Technologies

Lisätiedot

GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa

GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa Maaria Tervo, Markku Poutanen ja Hannu Koivula Geodeettinen laitos, maaria.tervo@fgi.fi Abstract Sea level monitoring is an important part of oceanography

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä

DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä Tekes Challenge Finland Vaihe 1 Projekti, 1.6-14.11.2016

Lisätiedot

Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka

Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Kalliokiviaineksen tunnistaminen ja luokittelu Nykymenetelmät Hitaita (päiviä,

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA 1 torstai 30.8.2012 klo 13-16, sali M Maa-6.3273 Physical Geodesy Maa-6.3287 Mathematical Geodesy Maa-20.1123 Kiinteistöarvioinnin perusteet Maa-20.3338 Kiinteistötaloustieteen erikoiskurssi Maa-123.1110

Lisätiedot