Lamminrahkan aluesuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lamminrahkan aluesuunnitelma"

Transkriptio

1 Lamminrahkan aluesuunnitelma Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin osasto Anna-Lotta Kauppila, diplomityö Tarkastaja Staffan Lodenius

2 Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ THESIS ABSTRACT LÄHTÖKOHDAT MAISEMARAKENNE VYÖHYKETYYPPIEN MÄÄRITTELY MAISEMARAKENTEEN OSAT MAASTOMUODOT JA KORKEUSSUHTEET VESISUHTEET KALLIOPERÄ MAAPERÄ ILMASTO-OLOT KASVILLISUUS ELÄIMISTÖ MAISEMAN KULTTUURITAUSTA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ RATKAISUN YLEISPERIAATTEET YLEISKAAVA MITOITUS PALVELUT KESKUSTAN KORTTELIT YRITYSPUISTO JA TEOLLISUUSALUEET RIVITALOT OMAKOTITALOT VIHERALUEET KESKUSPUISTO VESIAIHEET RAKENNETUT PUISTOT VIHERYHTEYDET ALUEEN ULKOPUOLELLE LIIKENNE PIKARAITIOTIE YHTEYDET ALUEELLE LIIKENNEVERKKO KEVYTLIIKENNE PYSÄKÖINTI LÄHTEET...23 LIITTEET - Planssien pienennökset 2

3 1 Tiivistelmä Diplomityöni aiheena on Kangasalan kunnan Lamminrahkan aluesuunnitelma. Työ on alustava osa alueen yleiskaavatyötä. Lamminrahka sijaitsee aivan Tampereen rajalla ja on tällä hetkellä täysin rakentamatonta metsää. Suunnitelmassani edellytetään pikaraitiotien rakentamista alueelle. Koska alue on täysin rakentamatonta, olen määritellyt rakentamisen paikat maisemaanalyysin avulla. Alueen korkeimmat kohdat ja laaksonpohjat on jätetty rakentamatta, jotta ekologinen tasapaino alueella säilyisi. Tämän lisäksi rakentamisen sijoitusta määräävät luontokohteet ja tietenkin pikaraitiotien linjaus ja pysäkit. Lamminrahkan alueelle tulee kolme pikaraitiotiepysäkkiä joiden ympärille suurin osa rakentamisesta sijoittuu. Alueella on noin 7300 asukasta, ja näistä 87 % on 300 metrin päässä lähimmästä pikaraitiotiepysäkistä. Yksi tärkeä teema suunnitelmassa on kevyen liikenteen verkosto. Olen yrittänyt suunnitella sujuvia ja mielenkiintoisia yhteyksiä asunnoista pikaraitiotiepysäkeille mikä lisäisi pikaraitiotien käyttöä. Alueen ulkoilureittiverkosto on laaja ja se yhtyy alueen läpi kulkevaan seudullisesti tärkeään ulkoilureittiin. Alueen keskellä on luonnontilainen keskuspuisto, jonka kautta suuri osa sisäisestä kevyestä liikenteestä kulkee. Keskustassa on urbaanimpi kevyen liikenteen lenkki, josta on yhteydet ulkoilureiteille. Alueen palvelut sijaitsevat keskustassa toriaukion välittömässä läheisyydessä. Siellä ovat koulu, urheilutalo, kirjasto, terveysasema, seurakuntien tilat, liike- ja toimistotilaa ja market. Pikaraitiotiepysäkkien läheisyydessä sijaitsevat päiväkodit ja päivittäistavaramyymälät, jolloin työmatkaan on helppo liittää lasten päivähoitoon vienti ja päivittäiset ruokaostokset. Keskustan kortteleissa on sekoittuneita asuntomuotoja. Pääkadun varressa on nelikerroksisia kerrostaloja, jotka suojaavat korttelin sisäosia liikenteen melulta. Kortteleiden sisäosissa on pienkerrostaloja, luhtitaloja, rivitaloja ja omakotitaloja. Kortteli jakaantuu rakennusten suojaisiin, yksityisiin pihoihin ja yhteiseen kortteliaukioon. Yhteisellä kortteliaukiolla sijaitsee pelikenttä, oleskelutilaa ja mahdollisesti korttelitalo. Omakotialueita on alueen laidoilla. Osa omakotitaloalueista on tehty tiiviillä mitoituksella. Keskustan tuntumassa on työpaikkarakentamisen korttelialue, johon tulee toimisto- ja tuotantotiloja. Tämä alue toimii porttina valtatieltä päin Lamminrahkaa lähestyttäessä. Lisäksi valtatien varressa on kaksi teollisuusaluetta. Hyvät liikenneyhteydet sekä valtatien suunnalta että pikaraitiotien osalta antavat hyvät edellytykset sekä työpaikka- että teollisuusrakentamiselle. 3

4 1.1 Thesis abstract The subject of my diploma work is regional plan for Lamminrahka area situated in Kangasala. This is pre-work for master plan of the area. Lamminrahka is in the border of Tampere. At the moment area is forest. My plan requires a tram to the area. Because of no cultural history I have made the landscape-analysis to define areas for buildings. The highest places and valleys have left as they are so ecological balance will be not destroyed. The other subjects which define the built areas are important natural areas, tramline and stops. There will be three stops for tram in the area. The whole population of the area will be Inside 300 meters from each stop there will be 87 % of population. One important theme of my work is bicycle and pedestrian routes. I have tried to make the journey from home to tramstop interesting and fluent so it could increase the use of tram. The network of outdoor recreation routes is wide and has a connection to important regional route from Kangasala to Tampere. In the middle of the area there is natural central-park. The large part of bicycle and pedestrian routes go through this park. In the centre there is urban pedestrian round-route which connects to outdoor recreation routes. The amenities situate in the centre right beside marketing square. There are school, sports hall, library, health centre, parish premises, shops, offices and a big grocery store. Near tram stops there are daycare centers and grocery stores so it is easy to combine all daily needs. Beside the main street there are quarters containing mixed housing. Near the street there are four-storey-blocks which protects the inner quarter from the noise of traffic. Inside the quarter there are small block of flats, balcony access blocks, terraced houses and detached houses. The quarter divides into two sides, on the other hand there are private sheltered yards and on the other hand there are semi-public square in the middle of the quarter. On this square there are places to relax and meet people, playing field and probably a Quarter-house. At the periphery of Lamminrahka area there are detached houses. Part of them is built with high density. Near the centre there is area which contains office-buildings. This area is like a gate to Lamminrahka when you are arriving with car from the highway. There are also two industrial areas just beside the highway. Good logistic situation both from highway and from railway gives an excellent position for offices and industrial business. 4

5 2 Lähtökohdat Lamminrahkan alue sijaitsee Kangasalan kunnassa aivan Tampereen rajalla. Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta ovat yhdessä tehneet yleissuunnitelman Tampereen Ojalan ja Kangasalan Lamminrahkan alueiden kytkemisestä osaksi kasvavaa kaupunkiseutua. Yleissuunnitelmassa tutkittiin kolmea eri tehokkuusvaihtoehtoa vaikutustenarviointeineen. Tämän jälkeen on tarkoitus, että molemmat kunnat tekevät omalta alueeltaan osayleiskaavan, joka pohjautuu tähän yleissuunnitelmaan. Tämä diplomityö on siis alustava osa Kangasalan kunnan Lamminrahkan osayleiskaavatyötä. Olen työssäni paneutunut Lamminrahkan alueen tehokkaimpaan vaihtoehtoon, joka edellyttää pikaraitiotien rakentamista alueelle. Tämän hetkisissä suunnitelmissa pikaraitiotie käyttää mahdollisimman paljon olemassa olevaa rataverkostoa. Tampereen keskustasta itään kulkeva raide jatkuisi Lamminrahkan ja Ojalan alueiden läpi pistoraiteena ja Ojalaan tulisi pikaraitiotien päätepysäkki. Yleissuunnitelmassa edellytettiin vähintään 6000 asukasta alueelle, jotta pikaraitiotie kannattaa. Tämän suuruinen asukaspohja mahdollistaa palveluiden järjestämisen; ainakin koulu, päivittäistavarakauppoja, päiväkoteja ja jonkin verran liiketilaa. 3 Maisemarakenne Lamminrahka on tällä hetkellä täysin rakentamatonta metsää. Tämän vuoksi olen ottanut maiseman lähtökohdaksi suunnittelussa. Maisema-analyysin avulla olen määritellyt rakennettavat alueet ja niiden tehokkuuden. Osittain tehokkuuden valintaan vaikuttaa tietysti myös alueen etäisyys pikaraitiotiestä ja -pysäkistä. 5

6 3.1 Vyöhyketyyppien määrittely Selänteen lakivyöhykkeet ovat alueen korkeimpia kohtia. Lamminrahkan alueella ne ovat jäkäläpeitteisiä kallioita ja avokallioita. Kasvillisuus on kuivan kankaan tyyppistä. Nämä alueet ovat vedenjakaja-alueita ja arkoja kulutukselle, joten ne pitäisi jättää rakentamatta. Ylärinteet ovat korkeita mäkiä, jotka voidaan kyllä rakentaa, mutta väljästi. Näin vältetään myös kalliita louhintakustannuksia. Alarinteet ovat pääosin tuoreiden kangasmetsien peitossa. Nämä alueet ovat oivallisia tiiviin rakenteen alueita, sillä luonnon vesitalous ei kärsi alarinteiden rakentamisesta ja maastoltaan alue on parhaiten korjautuvaa. Laaksonpohjat, joissa yleensä sijaitsee ojat ja purot ovat taas erityisen herkkiä luonnon vesitalouden kannalta. Nämä alueet kannattaa jättää rakentamattomaksi sekä luonnon, että kalliiden perustusratkaisujen tähden. Alueet sopivat hyvin luonnontilaisina virkistyskäyttöön. 6

7 4 Maisemarakenteen osat 4.1 Maastomuodot ja korkeussuhteet Korkeussuhteiltaan alue on erittäin vaihtelevaa ja pinnanmuodoiltaan pienipiirteistä. Korkeudet alueella vaihtelevat Halimasjärven pinnan +109 metrin ja +164 metrin välillä. Alueen keski- ja pohjoisosassa on jyrkkärinteisiä kallioselänteitä tai pieniä mäkikumpareita sekä näiden väliin jääviä kapeita oja- ja puropainanteita. Eteläosa on korkeusvaihtelultaan pienempää. Alueen pohjoisosassa kallioselänteiden rinteet ovat osittain yli 25% jyrkkiä. Koko alueella kallioselänteillä esiintyy 10% jyrkkyyksiä. Maastomuodot Vesisuhteet 4.2 Vesisuhteet Lamminrahkan alueella on runsaasti Olkahistenlahteen ja Halimajärveen laskevia oja- ja puroverkostoja. Ne saavat alkunsa pääosin soistumista. Alueen eteläosassa on Halimasjärveen laskeva monihaarainen oja. Varsinaisia pohjaveden muodostumisalueita alueella ei ole. Alueen poikki kulkee etelä-pohjoissuunnassa vedenjakaja, joka kulkee osittain kallioisten, osittain soistuneiden alueiden poikki. Vedenjakaja jakaa valumavedet Halimajärveen ja Tampereen puolelle Halimasjärveen. 4.3 Kallioperä Lamminrahkan alue on kallioista. Avokallioita on runsaasti ja kalliomaasto on jyrkkäpiirteistä ja vaihtelevaa. Kallioperä koostuu suonigneissistä sekä fylliitti- ja kiilleliuskeesta, joilla emäksisinä kivilajeina on varsin edullinen ravinnevaikutus maaperään, etenkin moreeniin. 4.4 Maaperä Geologisen tutkimuslaitoksen julkaiseman maaperäkartan mukaan alue on suurimmaksi osaksi laajoja kallioselänteitä ja niiden välistä hiekkamoreenia. Useita kallioselänteitä 7

8 peittää ohut maakerros, joka on yleensä moreenia. Lamminrahkan suoalue on laaja yhtenäinen turvealue. Pienempiä turvealueita esiintyy alueella siellä täällä. Maaperä 4.5 Ilmasto-olot Alueen pohjoisosien kallioselänteillä on suhteellisen laajat yhtenäiset ilmastollisesti miellyttävät etelään suuntautuvat rinteet. Kylmän ilman painanteina toimivat pitkälti laaksonpohjat, joissa on ojia, puroja ja suoalueita. Kylmä ilma virtaa näitä uomia pitkin kohti järviä. 4.6 Kasvillisuus Lamminrahkan kasvillisuuskuviot noudattavat melko tarkasti maaperä- ja topografiavyöhykkeitä. Vallitsevana metsätyyppinä on selänteiden ja mäkien keski- ja alarinteillä sekä tasanteilla esiintyvä, ekologisesti melko kestävä mustikkatyypin tuore kangasmetsä (MT). Selänteiden huonosti vettä ja ravinteita pidättävissä lakiosissa metsätyyppi on puolukkatyypin kuivaa kangasmetsää (VT) tai erittäin karua kalliometsää. Ravinnepitoisilla mailla kasvavia käenkaali-mustikkatyypin tuoreita kangasmetsiä (OMT) on alueella vähän. Alueella on yksi laajempi lehtoalue. Junaradan varressa ja voimalinjan eteläpuolella on laajoja alueita, joissa on yli 60 vuotta vanhaa metsää. 8

9 Kasvillisuus Alueella on useita metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä; alueen keskiosassa oleva lehto ja sen itäpuolella oleva lähteikkö, voimalinjan pohjoispuolella jyrkässä rinteessä oleva jalopuumetsikkö ja junaradan varressa olevat liito-oravametsät. 4.7 Eläimistö Lamminrahkan alueelta on liito-oravahavaintoja aivan junaradan varresta alueen eteläosassa. Myös radan toiselta puolen Hampun alueelta on havaintoja. Maisemaselvityksen mukaan liito-oravalle soveltuvia ympäristöjä löytyy radan varresta enemmänkin. 4.8 Maiseman kulttuuritausta Alue on rakentamatonta talousmetsää. Alueella ole minkäänlaisia arkeologisia kohteita, perinnemaisemia eikä rakennettua ympäristöä. 5 Rakennettu ympäristö 5.1 Ratkaisun yleisperiaatteet Maisema-analyysin seurauksena löytyi luontevat paikat rakentamiselle. Rakentamisen paikat olivat selvästi hajallaan, joten pääkadusta ja pikaraitiotielinjasta tuli saada aluetta yhdistävä tekijä. Pikaraitiotien tuli kattaa mahdollisimman laaja alue rakennettavasta alueesta. Olen yrittänyt saada suuren määrän alueen asukaspohjasta kolmen pysäkin ympärille, jotta pikaraitiotielle olisi paremmat edellytykset kannattaa. Kauempana pysäkeistä on omakotialueita, mutta niiltäkin tulee saada nopeat ja turvalliset kevyenliikenteen yhteydet pysäkeille. 9

10 Tarkoituksena oli tuoda kortteleihin sekoittuneita asuntomuotoja. Samasta korttelista voi siis löytää sekä kerrostaloja, rivitaloja että omakotitaloja. Jokaiselle korttelille luodaan oma identiteetti korttelin sisäisellä maailmalla, johon myös ulkopuolisilla on mahdollisuus tutustua kevyen liikenteen reittien avulla, jotka kulkevat useimpien kortteleiden läpi. Perusajatuksena alueella on ollut nimenomaan kevyenliikenteen sujuvat ja suorat yhteydet, autot voivat välillä kiertääkin ja alistua kevyelle liikenteelle. Hulevesien käsittelystä rakennetaan alueelle yksi omaleimainen teema. Luontaisia vesiuomia vahvistetaan, vesiä voidaan padota, tehdä putouksia ja seisotusaltaita tarpeen mukaan. Vedestä rakennettavat aiheet sijaitsevat rakennetussa ja lähes luonnontilaisessa ympäristössä. Alueen keskellä kulkee suuri voimalinja, joka vaikuttaa myös ratkaisun periaatteisiin. Voimalinjan siirtäminen tai maakaapeliin sijoittaminen ovat kalliita ratkaisuja, mutta toki alueen rakentuessa mahdollisia. Ratkaisussani ei kuitenkaan edellytetä kumpaakaan vaan voimalinja jää alueen keskelle viheralueelle. Läheltä voimalinjaa tälläkin hetkellä kulkeva tärkeä virkistysreitti jää jokseenkin paikoilleen. 5.2 Yleiskaava Alueen yleiskaavaan on koottu ratkaisun pääperiaatteet. Rakentaminen on sijoitettu pääosin pääkadun ja pikaraitiotien varrelle. Kauempana radasta olevat alueet ovat pientalovaltaista asutusta. Valtatien varteen on sijoitettu työpaikka-alue sekä teollisuusalueet. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet on jätetty virkistysalueille ja maa- ja metsätalousalueelle. 10

11 Yleiskaavan aluevarausten selitykset: A AP PL TP T VR VL LT ET M = Asuntoalue. Alueelle rakennetaan erityyppisiä asuntoja, niin että korttelit muodostuvat sekoittuneesta asuntokannasta. Pääkatujen varteen ja kortteleiden sisäosiin voidaan sijoittaa myös liikehuoneistoja maantasokerroksiin. Rakennuksilla tulee suojata korttelin sisäosia liikenteen melulta. = Pientalovaltainen asuntoalue. Alueelle voidaan rakentaa erityyppisiä pientaloja; erillisiä, kytkettyjä sekä tiiviin mitoituksen omakotitaloja. = Lähipalvelujen alue. Alueelle voidaan sijoittaa myös asuintaloja sekä asumista liike- ja toimistorakennusten yhteyteen. = Työpaikka-alue. = Teollisuus- ja varastoalue. = Retkeily- ja ulkoilualue. = Lähivirkistysalue. = Yleisen tien alue. = Yhdyskuntateknisen huollon alue. = Maa- ja metsätalousvaltainen alue. 11

12 5.3 Mitoitus Koko alueen pinta-ala on noin 350 hehtaaria. Rakennetun alueen pinta-ala on noin 130 hehtaaria. Alueella on asukkaita yhteensä Asukkaat jakaantuvat eri talotyyppeihin seuraavalla tavalla; 72% kerros- ja pienkerrostaloissa, 15% rivitaloissa ja 13% omakotitaloissa. 5.4 Palvelut Alueen keskustan muodostavat tori ja sen ympärille rakennetut liike-, asuin- ja palvelutilat. Keskustaan on sujuvat kevyen liikenteen yhteydet eri puolelta Lamminrahkan aluetta. Pikaraitiotien pääpysäkki on aivan torin tuntumassa. Pysäkin läheisyydestä löytyvät myös päivittäistavaraliikkeet ja koulu ja päiväkoti. Tämä edesauttaa ihmisiä käyttämään raideliikennettä, kun työmatkaan on helppo yhdistää lasten päivähoitoon vienti ja ruokaostokset. Pysäkin lähellä on tilava ja turvallinen polkupyöräparkki. Autoille on pysäköintitilaa torin takana sekä maanalainen parkkitila marketin ja liiketilojen alla. Keskustassa on alakoulu, johon tulee 7300 asukkaan väestöpohjalla kolme rinnakkaisryhmää. Koulu sijaitsee keskeisellä paikalla ja sinne on hyvät kevyen liikenteen yhteydet joka puolelta aluetta. Lisäksi koulun välittömässä läheisyydessä on urheilutalo, ulkokentät ja kirjasto. Muita julkisia palveluja, jotka sijaitsevat torin laidalla on terveysasema, seurakunnantilat ja näiden yhteyteen mahdollisesti rakennettavat vanhusten ja vammaisten palvelutilat. 12

13 Näkymä kirjastoaukiolta torille päin. Torin laidalle keskustaan on sijoitettu market-tyyppinen myymälä. Sen lisäksi torin laidan rakennusten pohjakerrokset ovat liiketiloja. Liiketiloihin sijoittuvat mahdollisesti toinen päivittäistavarakauppa, kioski, parturi-kampaamo, kahvila, apteekki, pankki, kukkakauppa ja muutama erikoisliike. Kahden muun pikaraitiotiepysäkin läheisyydessä sijaitsevat hieman pienemmät lähipalvelukeskukset. Liiketilojen yläpuolella toisessa kerroksessa sijaitsevat toimistotilat. Nämä ovat sellaisia toimistoja, joilla ei ole jatkuvaa asiakasliikennettä. Torin ympärillä olevissa nelikerroksisissa rakennuksissa ylimmät kerrokset ovat asuntoja. Alueella on useita päiväkoteja. Jokaisen pikaraitiotien pysäkin läheisyydessä on hieman suurempi päiväkoti. Lisäksi päiväkoteja voidaan rakentaa esim. kortteleiden sisälle kortteliaukion laidalle pienkerrostalojen ensimmäisiin kerroksiin. Pienet päiväkodit ovat parempia kuin isommat yksiköt. Tarpeiden muuttuessa voidaan tyhjentyneitä päiväkotitiloja muuttaa asukkaiden yhteistiloiksi tai vanhusten päivätoimintatiloiksi. 13

14 Toriaukio Eri puolilla Lamminrahkan aluetta on leikki- ja pelikenttiä. Keskustassa urheilutalon ja koulun vieressä on alueen yhteiset pelikentät, tenniskentät ja luistelukaukalo. Lisäksi pihoista löytyy pienimuotoisempia leikki- ja pelikenttiä. 5.5 Keskustan korttelit Keskusta-alueen kortteleita reunustaa pääkatua vasten nelikerroksiset asuinrakennukset, jotka toimivat korttelin melumuurina. Sisäosissa korttelia on erityyppisiä rakennuksia; pienkerrostaloja, luhtitaloja, rivitaloja ja omakotitaloja. Kaikille rakennuksille tai rakennusryhmille on oma suojaisa ja yksityinen pihansa. Koko korttelilla on yhteinen aukiomainen alue, johon sijoittuvat oleskelupaikat, peli-/toimintakentät ja vieraspaikoitus. Kortteliaukiolle voidaan myös rakentaa korttelitalo, jossa sijaitsevat kokoontumis- tai juhlatilat ja keittiö. Keskusaukio toimii myös julkisen kevyen liikenteen reitin osana. Tältä reitiltä on turvallinen yhteys muihin kortteleihin ja näiden kautta palveluihin, pysäkeille ja ulkoilureiteille. Korttelien sisällä ensimmäisen kerroksen asunnot avautuvat pihaan. Ensimmäiseen kerrokseen rakennettuja varastotiloja tulee välttää. Asuntoihin rajataan selkeästi terassikäyttöön soveltuva alue. Ensimmäisen kerroksen asunnot voivat olla kaksikerroksisiakin, jolloin terassin päälle saa oman parvekkeen. Pyrkimyksenä on että piha-aluetta rohkaistaan käyttämään sekä yksityisesti että yhteisesti. Pysäköinti on hajautettu osiin. Osa autoista on maanpäällisissä katoksissa tai talleissa, paikoissa jossa korkeuserot sen sallivat autotallit on upotettu rinteeseen. Lisäksi osa kerrostalojen maanalaisista kellareista on paikoitustilaa. Kellaritiloihin on ajoyhteys 14

15 yhteisen kortteliaukion kautta. Laajoja maanpäällisiä pysäköintikenttiä ei asuinalueelle saa rakentaa. Leikkaus A-A 5.6 Yrityspuisto ja teollisuusalueet Keskustan tuntumassa on alue, johon rakennetaan toimisto- ja toimitilarakennuksia. Alueella on logistisesti ihanteellinen sijainti. Pikaraitiotien pääpysäkiltä on suora ja lyhyt yhteys alueelle. Valtatie 12 ja sen eritasoliittymä ovat aivan alueen vieressä. Alue toimii porttina Lamminrahkan asuinalueelle valtatien varressa. Sisääntulotien varressa olevan rakennuksen voi rakentaa maamerkkimäiseksi, esim. kolmionmallinen toimistotorni. Alueen kautta on yhteys kahdelle teollisuusalueelle, jotka sijaitsevat myös valtatien varressa. Näillä alueilla voi rakentaa teollisuushalleja ja työpajoja. Hyvät yhteydet houkuttelevat varmasti uusia yrittäjiä. 15

16 5.7 Rivitalot Rivitaloja on alueella omina kortteleinaan sekä suuremmissa kortteleissa kerrostalojen ja omakotitalojen rinnalla. Tarkoituksena on että rivitaloasunnoille tehdään suuret pihaalueet, jotka ovat selkeästi rajattuja (vrt. englantilaiset rivitalot) ja sen lisäksi vielä jonkinlainen yhteinen piha-alue. Rakennukset ovat suuremmaksi osaksi kaksikerroksisia ja pysäköinti on järjestetty yhteisissä autokatoksissa tai muutaman auton ryhmissä. 5.8 Omakotitalot Lamminrahkan alueella on kahdentyyppisiä omakotitaloalueita. Osa on normaalimitoituksella (e=0,25) ja osassa on käytetty selvästi tiiviimpää mitoitusta (e=0,5). Tiiviimmillä alueilla tonttikoko on n. 400 neliötä (16m x25m). Näille tonteille on tarkoitus rakentaa kapearunkoisia kadussa kiinni olevia taloja. Talojen pääty on kadulle päin ja kaavassa on määrätty päädyn koosta. Muuten talot ovat yksilöllisiä. Alueella, jolla katu kulkee rinteen suuntaisesti voidaan talo rakentaa rinteen alapuolella ½ II-kerroksiseksi ja rinteen yläpuolella ½ I-kerroksiseksi. Näin kadulle tulevat päädyt ovat saman korkuisia. Rakennusten väritys ja autotallien malli on vapaasti valittavissa, jolloin katunäkymästä tulee elävä ja orientoiva. Omakotialueiden väljemmät tontit ovat kooltaan n neliötä. Pientalokatu 16

17 6 Viheralueet Lamminrahkan viheralueiden rungon muodostavat laaksopuistot ja lakipuistot. Viheralueet muodostavat sekä ekologisen että toiminnallisen yhtenäisen kokonaisuuden. Alueen läpi kulkeva seudullinen virkistysreitti säilytetään kohtuullisen leveänä vihervyöhykkeenä. 6.1 Keskuspuisto Rakennetun alueen keskellä on keskuspuisto, jonka kautta kulkee seudullinen virkistysreitti. Rinnealueilla sijaitsevissa puiston osissa voidaan harrastaa enemmän maaston muokkausta tarvittaviin toimintoihin. Näihin osiin rakennetaan toiminnallisia pelikenttiä ja asuinalueiden leikkikenttiä, jotka sijaitsevat asutuksen läheisyydessä eri puolella aluetta. Keskuspuistossa koulun läheisyydessä on koko aluetta palveleva liikuntapuisto, jossa on erilaisia pelikenttiä kesällä ja talvella. Muuten keskuspuiston alueella pyritään luonnonmukaiseen tilaan. Maiseman äärialueet ovat herkkiä muutoksille ja niiden korjaantuvuus on huono. Sekä lakipuistot että laaksopuistot tulisi säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina. Alueelle on rakennettava selkeä polkuverkosto, joka ohjaa ihmisten kulkua, jolloin kulutusta ei synny aroille alueille. Laaksopuistojen maisemaa voidaan avata jonkun verran, ettei niistä kasva 17

18 läpipääsemättömiä pusikoita. Keskuspuiston poikki itä-länsisuunnassa on kaksi polkua, joista muodostuu lenkkimäinen reitti. Talvisaikaan voi pohjoisemman polun tehdä hiihtoladuksi ja eteläisemmän aurata muille ulkoilijoille. Keskuspuiston keskellä on korkea kallioinen mäki, josta on hyvät näköalat koko alueelle. Tälle mäelle voisi rakentaa näköalapaikan tai tornin. Alueen läpi kulkeva voimalinja sijaitsee myös keskuspuistossa. Voimalinja voidaan myöhemmin siirtää muualle tai maakaapeliin, mutta sopii sellaisenaankin suunnitelmaan. 6.2 Vesiaiheet Laaksopuistoissa sijaitsevat luonnonmukaiset purot ja ojat toimivat alueen hulevesien kerääjinä. Asutuksen lähellä oleviin oja- ja puroverkostoihin voidaan rakentaa luonnonmukaisia vesialtaita, joiden vesipinta lämmittää ilmaa. Nämä lammikot ovat sekä esteettisiä että toiminnallisia ja ne voidaan rakentaa hulevesiä pidättäviksi ja puhdistaviksi, mikäli tarpeen. Lisäksi puroihin voidaan rakentaa erilaisia patoja ja putouksia, jotka säätelevät vesimäärien liikettä ja tasaavat virtauksia. Nämä vaativat tarkkaa asiantuntijasuunnittelua. 6.3 Rakennetut puistot Alueen keskustassa on yksi rakennettu ja hoidettava puisto. Puistossa on oleskelupaikkoja ja rakennetut vesialtaat auringonottolaitureineen. Tämä on ainoa rakennettu puisto alueella, sillä kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän luonnontilaisia. 6.4 Viheryhteydet alueen ulkopuolelle Asuinalueilta on luontevat yhteydet alueen ulkopuolelle pidemmille ulkoilureiteille. Keskuspuiston läpi kulkee itä-länsi-suunnassa reitti Tampereen Kaupin ulkoilumaastoihin ja alueen koillisosasta pääsee Kaarinan polulle. 7 Liikenne 7.1 Pikaraitiotie Tampereen seudulle suunnitteilla oleva raideliikenne ulottuisi myös Lamminrahkaan asti. Tampereelta Jyväskylään kulkevalta radalta tulee pistoraide Lamminrahkan ja Ojalan alueelle. Lamminrahkan osalla on kolme pysäkkiä. Raiteen päätepysäkki on Ojalassa. Raideliikenteellä saadaan riittävä kapasiteetti n asukkaan joukkoliikennetarpeeksi. Nopeat ja joustavat yhteydet Tampereen keskustaan lisäävät myös alueen houkuttelevuutta asuin- ja työpaikkana. Kansainvälisissä tutkimuksissa on raitiotien vaikutusetäisyytenä pidetty enintään 600 metriä linnuntietä pysäkeistä. Carmen Hass-Klaun ja Graham Cramptonin tutkimuksessa todettiin, että metrin etäisyydellä oleva asukasmäärä on pikaraitiotien vetovoimaan vaikuttava tekijä. Koko alueen rakenteessa on tämä seikka pyritty ottamaan huomioon. Koko alueen väestöstä 87 % asuu 300 metrin etäisyydellä pikaraitiotien pysäkistä ja lähes kaikki mahtuvat 600 metrin etäisyydelle. Lisäksi pysäkeille on pyritty saamaan turvalliset ja joustavat kevyenliikenteen yhteydet. 18

19 Asukasmäärät ja kerrosluvut Jotta asukkaat alkavat käyttää pikaraitiotietä joukkoliikenteenä, tulee sen olla riittävän houkutteleva. Houkuttelevuuden olennaisia osia ovat lippujen hinnat, vuorojen tiheys ja vaihtojen toimivuus muun joukkoliikenteen kanssa. Lisäksi asiaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi pysäköinnillä ja sujuvilla yhteyksillä pysäkeille. Todelliseksi vaihtoehdoksi raideliikenne muodostuu jos omalle autolle on yhtä pitkä matka kuin pysäkille. Tämä tuskin on mahdollista tänä päivänä, kun autot ovat saaneet ylivallan yhdyskuntasuunnittelussakin. Mutta Lamminrahkan alueella voisi tähän asiaan kiinnittää huomiota. Autopaikat voivat sijaita maantasossa, osittain penkereissä rinnemaastossa ja asuintalojen kellareissa. Myös parkkitalot korttelien sisällä ovat hyvä vaihtoehto. Laajat maantasoparkkipaikat ovat poissuljettu vaihtoehto. Autojen säilytykseen asuinalueilla tulisi tarjota monenlaisia vaihtoehtoja, niin erilaisten autonkäyttäjien tarpeet tulisi huomioitua. 7.2 Yhteydet alueelle Julkista liikennettä tarvitaan raideliikenteen lisäksi. Linja-autoliikenne, joka tällä hetkellä kulkee Kangasalan Aseman kautta ohjataan kulkemaan Lamminrahkan kautta. Näin voidaan tarjota asukkaille joukkoliikenneyhteys myös Kangasalan keskustaan ja palveluihin. Tällä hetkellä ei Aseman kautta kulkevien vuorojen määrä ole suuri, mutta lisäasukaspohja varmasti nostaa määrää. Henkilöautoliikennettä syntyy väkisin. Oman auton omistaminen on monille nykypäivän ihmisille mukavuudenhalusta johtuva välttämättömyys. Lamminrahkan alueelta pääsee 19

20 kätevästi Tampere-Lahti tielle (vt12). Se on nopein yhteys Tampereen ja Kangasalan keskustoihin. Kangasalan keskustaan pääsee myös Vatialan tai Aseman kautta. 7.3 Liikenneverkko Alueella on käytetty perinteistä puumaista tieverkkoa joka jakaantuu pääkatuihin, kokoojakatuihin ja tonttikatuihin. Pääkatuverkoston alueella muodostavat kadut, joilta on yhteys alueen ulkopuolelle eli Vatialaan, Ojalaan, Atalaan ja Asemalle. Pikaraitiotie kulkee pääkadun kanssa samalla linjalla. Pääkatujen varteen on keskitetty alueen muutkin palvelut. Leikkaus pääkadusta Näkymä pääkadulta puistosta itään päin. Kokoojakadut haarautuvat pääkadusta ja ne ovat sisäänajoväyliä erilaisille asuinalueille. Keskustassa kokoojakadut ovat lyhyitä ja muuttuvat pian pihakaduiksi. Kokoojakaduille ei 20

21 synny läpiajoliikennettä, sillä ne ovat yleensä ainoa väylä korttelin sisälle. Kokoojakaduilla on oltava erillinen kevyen liikenteenväylä, joka on erotettu ajoradasta esimerkiksi istutuksilla. Kadusta on tehtävä mahdollisimman kapea ja sille voi osoittaa vieras- ja asukaspysäköintiä erikseen merkittyihin paikkoihin ajoradan suuntaisesti. Tonttikadut johtavat pihoihin. Alueella on luonteeltaan erilaisia tonttikatuja; pihakatuja ja tavallisia katuja. 7.4 Kevytliikenne Suunnitelmassa on pyritty kevyen liikenteen ja raideliikenteen houkuttelevuuteen. Runsaiden viheralueiden ja pyöräily- ja kävely-yhteyksien on tarkoitus houkutella asukkaita niiden käyttöön. Palvelujen läheisyys (päiväkoti, kauppa) ja turvalliset ja miellyttävät yhteydet raideliikenteen pysäkeille lisäävät kevyttä liikennettä. On tutkittu (Koch 1990, Knoflacher), että ihminen jaksaa kävellä pidempiäkin matkoja, jos n. 200 metrin välein tapahtuu jotain kiinnostavaa, joka ikään kuin nollaa ajatukset ja matka alkaa alusta. Olen pyrkinyt tekemään kevyen liikenteen reiteistä kiinnostavia ja tapahtumarikkaita. Keskustassa on urbaanimpi kevyen liikenteen lenkki, joka yhdistää kahta pikaraitiotiepysäkkiä, keskustaa ja asuinalueita toisiinsa. Muut kevyen liikenteen reitit ovat ulkoilureittimäisempiä. Suunnitelman paikkojen väliset etäisyydet vaihtelevat välillä metriä. Keskimäärin etäisyys on 177 metriä. 7.5 Pysäköinti Rivitaloalueilla on pysäköinti osoitettu yhteisiin autosuojiin, jotka rajaavat pihatilaa. Omakotialueilla pysäköinti on järjestetty omille tonteille. Muilla alueilla pysäköintiä 21

22 voidaan osoittaa kellarikerroksiin, parkkitaloihin, tonttikaduille, maanpäällisiin ja alaisiin autosuojiin. Pysäköinnin mitoituksessa on käytetty Kangasalan rakennusjärjestyksestä poikkeavia mitoituksia (suluissa rakennusjärjestyksen mitoitus). Asunnoissa on käytetty 1 ap/100 m2 (1,5 ap/asunto) mukaista mitoitusta. Keskustan paikoitusta käytetään porrastetusti siten että päivisin niitä käyttää toimistojen työntekijät ja terveysasema, illansuussa liiketilojen asiakkaat ja iltaisin asukkaat sekä urheilutalon ja koulun harrastustilojen käyttäjät. 22

23 8 Lähteet Jalkanen Riitta, Kajaste Tapani, Kauppinen Tomi, Pakkala Pekka: Asuinaluesuunnittelu, Rakentajan Kustannus Oy 1988 Knoflacher Hermann: Kaupungin ja liikenteen harmonia vapaus autolla ajamisen pakosta, Liikennesuunnittelun Seura ry 1995 Mäki-Opas Eveliina: Lamminrahkan alueen maisemaselvitys, Kangasalan kunta 1996, Ympäristöosasto, Kaavoitustoimi Panu Jorma: Maisemarakenteen ja taajamarakenteen yhteensovittaminen. Helsinki 1998, Ympäristöministeriön Alueidenkäytön osasto, Suomen ympäristö- julkaisusarjan osa 264 Rautamäki Maija: Maisema rakentamisen perusteena. Helsinki 1989, Ympäristöministeriön Kaavoitus- ja rakennusosasto, Selvitys 2/1989 Reihe Hanna, Kallio Riikka: Pysäköinti, pihakadut ja hidaskadut, Tampere 2004, Ympäristöministeriö, Rakennustieto Suunnittelukeskus Oy: Ojalan ja Lamminrahkan yleissuunnitelma loppuraportti , Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta 23

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY. Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta

ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY. Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta ETELÄINEN POSTIPUISTO Eteläisen Postipuiston alueelle suunnitellaan uutta asuin- ja työpaikkarakentamista. Tavoitteena

Lisätiedot

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Sipoon kunta Kaavoitus RANTORTTELEDEN TUTKELMAT SPOON KUNNAN ERKSNÄSN OSAYLESKAAVAEHDOTUS 6.10.2014 SERUM ARKKTEHDT OY NLSÄNKATU 11-13 F 6 FN-00510 HELSNK FNLAND WWW.SERUM.F Perusratkaisu Kortteleiden

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä

JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä JUHANI KARANKA O T A N I E M I JUHANI KARANKA H E L S I N K I JUHANI KARANKA M E R I H A K A JUHANI

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Määräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9

Määräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9 Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 4.042 4.0421 4.043 5.00 Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa, eikä muuta yli 2000 kerrosalaneliömetrin suuruista

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 14:36:28 1 (7) Kaavamääräykset Kuva Selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KIRKKOJEN JA MUIDEN SEURAKUNNALLISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA sivu 1/10 KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA HAKEMUKSEN PERUSTELUT Rakennusalueen rajan ylitys Suunnitteluratkaisussa ylitetään osoitetun VIII-kerroksisen rakennusalueen raja Myrskynkadun

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO P KL VL VL-5 VK VV LT ET EV /sy-2 W 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0090000 Palvelurakennusten korttelialue. 0230000

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO AO-24 AL VP VL VK ET E-3 Asuinpientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa enintään

Lisätiedot

C&J 1203 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA, 2. VAIHE KORTTELI 7632 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 7632

C&J 1203 VUORES KATOS TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA, 2. VAIHE KORTTELI 7632 VUORES KATOS TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 7632 C&J 03 Vuoreskeskus itä, asemakaava nro 86 tontinkäyttösuunnitelma ts-86-3 kortteli 763 VUORES VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA,. VAIHE KORTTELI 763 "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 763 CEDERQVIST

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU 15.5.2015, tarkistettu 10.6.2015 Sanna Jauhiainen 2 KAITAA NYKYISIN 1. Kaitaan keskus (Iivisniemi), metron tuleva pääsisäänkäynti 2. Iivisniemen nykyinen keskusta

Lisätiedot

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne

Lisätiedot

Jankan liikekeskus IVä

Jankan liikekeskus IVä akeisuuskaavio L01 000 1 : 7000 Jankan liikekeskus ä 17.10.2016 FLYS 5 33210 PEE B la 6 699 m² ehokkuus 1,7 la 4 558 m² ehokkuus 1,3 SE 10100E2 SE 5940 E2 LE 200 E2 E 700 E2 YHEESÄ 11000 E2 PH-LEE P-L

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2 KORTTELI 23124 AINEISTO ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN POHJAKSI NÄKYMÄ VANHALTA NURMIJÄRVENTIELTÄ 01.08.2012 RAKENNUSOIKEUSLASKELMA (Ulkoseinistä laskettu mukaan 250 mm:n paksuinen osuus) 0 5 25 50m Asunnot!!!!

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

NÄKYMÄ RAUTATIEASEMALTA PÄIN JÄRVENPÄÄN PERHELÄN ALUEEN KEHITTÄMISEN KUMPPANUUSHAKU

NÄKYMÄ RAUTATIEASEMALTA PÄIN JÄRVENPÄÄN PERHELÄN ALUEEN KEHITTÄMISEN KUMPPANUUSHAKU ÄKYMÄ RAAASEMALA PÄI JÄRVEPÄÄ PERHELÄ ALEE KEHIÄMISE KMPPASHAK ÄKYMÄ KÄVELYKADLLE JÄRVEPÄÄ PERHELÄ ALEE KEHIÄMISE KMPPASHAK A SIB EL IK SE K Asemapiirros 1:1000 M A XXV IL A Paikoitustalo II X 7 100 XII

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan vaiheet tähän mennessä Asemakaavan muutoshakemus 23.10.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavan lähtökohdat ja tavoitteet 10.6.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

31.5.2007 LOUNAIS-SIPOON MAANKÄYTÖN IDEASUUNNITELMA. Suunnitelmaselostus

31.5.2007 LOUNAIS-SIPOON MAANKÄYTÖN IDEASUUNNITELMA. Suunnitelmaselostus 31.5.2007 LOUNAIS-SIPOON MAANKÄYTÖN IDEASUUNNITELMA Suunnitelmaselostus 1 1 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelun tavoitteena on ollut löytää Sipoon uuden yleiskaavaluonnoksen mukainen maankäyttöratkaisu. Keskeisenä

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AR AO VL VL-7 VV LV ET /s W 0040000 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0340000 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

Ramsinniemi, kaupunginosa 7b Mäntykallio

Ramsinniemi, kaupunginosa 7b Mäntykallio ARK-C5001 KAUPUNKI JA YHDYSKUNTA Ramsinniemi, kaupunginosa 7b Mäntykallio Asemakaavan selostus ja vaikutusarviointi 9.12.2014 Suvi Takko 296513 Sisällys 1 Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1 Kaava-alueen

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

VT 9:N RINNAKKAISYHTEYS Juvankatu - Heikkilänkatu

VT 9:N RINNAKKAISYHTEYS Juvankatu - Heikkilänkatu VT 9:N RINNAKKAISYHTEYS Juvankatu - Heikkilänkatu Aitolahdentie Johdanto Juvankadulla Kaukajärvellä ja Aitolahdentiellä Koilliskeskuksessa on todettu liikenteellisiä ongelmia, niin ruuhkautumiseen kuin

Lisätiedot

MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008

MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008 MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008 YLEISTÄ Suunnittelutehtävän tavoitteena oli määritellä kauppakeskus Ison Omenan eteläpuolella

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2. HANKESELOSTUS 1 (10) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 4905 m 2. Tontti on rakennuspaikkana haasteellinen tiiviille kaupunkirakenteelle. Tiukat

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

HANGONSILLAN ALUE. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, POHJOISESTA KATSOTTUNA

HANGONSILLAN ALUE. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, POHJOISESTA KATSOTTUNA HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, OHJOISESTA KATSOTTUNA 1 ALUESUUNNITELMAN ÄÄIIRTEET Hangonsillan alueen suunnitelma tuo kaupungin tärkeään sisääntulokohtaan urbaania katutilaa ja tunnistettavaa keskustarakennetta.

Lisätiedot

Yleiset selvitykset ja suunnitelmat asemakaavaa varten

Yleiset selvitykset ja suunnitelmat asemakaavaa varten VANTAAN MARTINLAAKSO, RAIVIOSUONMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 17552 OSAA VARTEN Yleiset selvitykset ja suunnitelmat asemakaavaa varten WSP Finland Oy FI00210 Helsinki WSP Finland SELVITYKSEN AIKAINEN

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

RAKUUNANTIE 19 PALKKIYHTYMÄ OY

RAKUUNANTIE 19 PALKKIYHTYMÄ OY Tontti sijaitsee Huopalahdentien ja Rakuunantien risteyksessä, kahden eriluonteisen kaupunkirakenteen rajapinnassa. Rajakohtaa korostaa ja sen osaltaan muodostaa Huopalahdentien ylittävä kävelysilta, jolla

Lisätiedot

KERA Tulevaisuuspyörä

KERA Tulevaisuuspyörä KERA Tulevaisuuspyörä Työpaja 11.6.2013 Valtuustotalo Kimmo Rönkä Movense Oy TYÖPAJA: TULEVAISUUSPYÖRÄ ryhmien teemat 1. Houkutteleva korttelikaupunki ja käveltävä ympäristö (kirjurit: Ritva Helminen-Halkola,

Lisätiedot

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä Keskustan ja luonnon läheisyydessä Jyväskylän Aholaitaan, vain kivenheiton päähän keskustasta ja lenkkipoluilta, nousee omaleimainen kerrostalojen korttelikokonaisuus As. Oy Aholankulma, jonka viehättävänä

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot