Lamminrahkan aluesuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lamminrahkan aluesuunnitelma"

Transkriptio

1 Lamminrahkan aluesuunnitelma Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin osasto Anna-Lotta Kauppila, diplomityö Tarkastaja Staffan Lodenius

2 Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ THESIS ABSTRACT LÄHTÖKOHDAT MAISEMARAKENNE VYÖHYKETYYPPIEN MÄÄRITTELY MAISEMARAKENTEEN OSAT MAASTOMUODOT JA KORKEUSSUHTEET VESISUHTEET KALLIOPERÄ MAAPERÄ ILMASTO-OLOT KASVILLISUUS ELÄIMISTÖ MAISEMAN KULTTUURITAUSTA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ RATKAISUN YLEISPERIAATTEET YLEISKAAVA MITOITUS PALVELUT KESKUSTAN KORTTELIT YRITYSPUISTO JA TEOLLISUUSALUEET RIVITALOT OMAKOTITALOT VIHERALUEET KESKUSPUISTO VESIAIHEET RAKENNETUT PUISTOT VIHERYHTEYDET ALUEEN ULKOPUOLELLE LIIKENNE PIKARAITIOTIE YHTEYDET ALUEELLE LIIKENNEVERKKO KEVYTLIIKENNE PYSÄKÖINTI LÄHTEET...23 LIITTEET - Planssien pienennökset 2

3 1 Tiivistelmä Diplomityöni aiheena on Kangasalan kunnan Lamminrahkan aluesuunnitelma. Työ on alustava osa alueen yleiskaavatyötä. Lamminrahka sijaitsee aivan Tampereen rajalla ja on tällä hetkellä täysin rakentamatonta metsää. Suunnitelmassani edellytetään pikaraitiotien rakentamista alueelle. Koska alue on täysin rakentamatonta, olen määritellyt rakentamisen paikat maisemaanalyysin avulla. Alueen korkeimmat kohdat ja laaksonpohjat on jätetty rakentamatta, jotta ekologinen tasapaino alueella säilyisi. Tämän lisäksi rakentamisen sijoitusta määräävät luontokohteet ja tietenkin pikaraitiotien linjaus ja pysäkit. Lamminrahkan alueelle tulee kolme pikaraitiotiepysäkkiä joiden ympärille suurin osa rakentamisesta sijoittuu. Alueella on noin 7300 asukasta, ja näistä 87 % on 300 metrin päässä lähimmästä pikaraitiotiepysäkistä. Yksi tärkeä teema suunnitelmassa on kevyen liikenteen verkosto. Olen yrittänyt suunnitella sujuvia ja mielenkiintoisia yhteyksiä asunnoista pikaraitiotiepysäkeille mikä lisäisi pikaraitiotien käyttöä. Alueen ulkoilureittiverkosto on laaja ja se yhtyy alueen läpi kulkevaan seudullisesti tärkeään ulkoilureittiin. Alueen keskellä on luonnontilainen keskuspuisto, jonka kautta suuri osa sisäisestä kevyestä liikenteestä kulkee. Keskustassa on urbaanimpi kevyen liikenteen lenkki, josta on yhteydet ulkoilureiteille. Alueen palvelut sijaitsevat keskustassa toriaukion välittömässä läheisyydessä. Siellä ovat koulu, urheilutalo, kirjasto, terveysasema, seurakuntien tilat, liike- ja toimistotilaa ja market. Pikaraitiotiepysäkkien läheisyydessä sijaitsevat päiväkodit ja päivittäistavaramyymälät, jolloin työmatkaan on helppo liittää lasten päivähoitoon vienti ja päivittäiset ruokaostokset. Keskustan kortteleissa on sekoittuneita asuntomuotoja. Pääkadun varressa on nelikerroksisia kerrostaloja, jotka suojaavat korttelin sisäosia liikenteen melulta. Kortteleiden sisäosissa on pienkerrostaloja, luhtitaloja, rivitaloja ja omakotitaloja. Kortteli jakaantuu rakennusten suojaisiin, yksityisiin pihoihin ja yhteiseen kortteliaukioon. Yhteisellä kortteliaukiolla sijaitsee pelikenttä, oleskelutilaa ja mahdollisesti korttelitalo. Omakotialueita on alueen laidoilla. Osa omakotitaloalueista on tehty tiiviillä mitoituksella. Keskustan tuntumassa on työpaikkarakentamisen korttelialue, johon tulee toimisto- ja tuotantotiloja. Tämä alue toimii porttina valtatieltä päin Lamminrahkaa lähestyttäessä. Lisäksi valtatien varressa on kaksi teollisuusaluetta. Hyvät liikenneyhteydet sekä valtatien suunnalta että pikaraitiotien osalta antavat hyvät edellytykset sekä työpaikka- että teollisuusrakentamiselle. 3

4 1.1 Thesis abstract The subject of my diploma work is regional plan for Lamminrahka area situated in Kangasala. This is pre-work for master plan of the area. Lamminrahka is in the border of Tampere. At the moment area is forest. My plan requires a tram to the area. Because of no cultural history I have made the landscape-analysis to define areas for buildings. The highest places and valleys have left as they are so ecological balance will be not destroyed. The other subjects which define the built areas are important natural areas, tramline and stops. There will be three stops for tram in the area. The whole population of the area will be Inside 300 meters from each stop there will be 87 % of population. One important theme of my work is bicycle and pedestrian routes. I have tried to make the journey from home to tramstop interesting and fluent so it could increase the use of tram. The network of outdoor recreation routes is wide and has a connection to important regional route from Kangasala to Tampere. In the middle of the area there is natural central-park. The large part of bicycle and pedestrian routes go through this park. In the centre there is urban pedestrian round-route which connects to outdoor recreation routes. The amenities situate in the centre right beside marketing square. There are school, sports hall, library, health centre, parish premises, shops, offices and a big grocery store. Near tram stops there are daycare centers and grocery stores so it is easy to combine all daily needs. Beside the main street there are quarters containing mixed housing. Near the street there are four-storey-blocks which protects the inner quarter from the noise of traffic. Inside the quarter there are small block of flats, balcony access blocks, terraced houses and detached houses. The quarter divides into two sides, on the other hand there are private sheltered yards and on the other hand there are semi-public square in the middle of the quarter. On this square there are places to relax and meet people, playing field and probably a Quarter-house. At the periphery of Lamminrahka area there are detached houses. Part of them is built with high density. Near the centre there is area which contains office-buildings. This area is like a gate to Lamminrahka when you are arriving with car from the highway. There are also two industrial areas just beside the highway. Good logistic situation both from highway and from railway gives an excellent position for offices and industrial business. 4

5 2 Lähtökohdat Lamminrahkan alue sijaitsee Kangasalan kunnassa aivan Tampereen rajalla. Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta ovat yhdessä tehneet yleissuunnitelman Tampereen Ojalan ja Kangasalan Lamminrahkan alueiden kytkemisestä osaksi kasvavaa kaupunkiseutua. Yleissuunnitelmassa tutkittiin kolmea eri tehokkuusvaihtoehtoa vaikutustenarviointeineen. Tämän jälkeen on tarkoitus, että molemmat kunnat tekevät omalta alueeltaan osayleiskaavan, joka pohjautuu tähän yleissuunnitelmaan. Tämä diplomityö on siis alustava osa Kangasalan kunnan Lamminrahkan osayleiskaavatyötä. Olen työssäni paneutunut Lamminrahkan alueen tehokkaimpaan vaihtoehtoon, joka edellyttää pikaraitiotien rakentamista alueelle. Tämän hetkisissä suunnitelmissa pikaraitiotie käyttää mahdollisimman paljon olemassa olevaa rataverkostoa. Tampereen keskustasta itään kulkeva raide jatkuisi Lamminrahkan ja Ojalan alueiden läpi pistoraiteena ja Ojalaan tulisi pikaraitiotien päätepysäkki. Yleissuunnitelmassa edellytettiin vähintään 6000 asukasta alueelle, jotta pikaraitiotie kannattaa. Tämän suuruinen asukaspohja mahdollistaa palveluiden järjestämisen; ainakin koulu, päivittäistavarakauppoja, päiväkoteja ja jonkin verran liiketilaa. 3 Maisemarakenne Lamminrahka on tällä hetkellä täysin rakentamatonta metsää. Tämän vuoksi olen ottanut maiseman lähtökohdaksi suunnittelussa. Maisema-analyysin avulla olen määritellyt rakennettavat alueet ja niiden tehokkuuden. Osittain tehokkuuden valintaan vaikuttaa tietysti myös alueen etäisyys pikaraitiotiestä ja -pysäkistä. 5

6 3.1 Vyöhyketyyppien määrittely Selänteen lakivyöhykkeet ovat alueen korkeimpia kohtia. Lamminrahkan alueella ne ovat jäkäläpeitteisiä kallioita ja avokallioita. Kasvillisuus on kuivan kankaan tyyppistä. Nämä alueet ovat vedenjakaja-alueita ja arkoja kulutukselle, joten ne pitäisi jättää rakentamatta. Ylärinteet ovat korkeita mäkiä, jotka voidaan kyllä rakentaa, mutta väljästi. Näin vältetään myös kalliita louhintakustannuksia. Alarinteet ovat pääosin tuoreiden kangasmetsien peitossa. Nämä alueet ovat oivallisia tiiviin rakenteen alueita, sillä luonnon vesitalous ei kärsi alarinteiden rakentamisesta ja maastoltaan alue on parhaiten korjautuvaa. Laaksonpohjat, joissa yleensä sijaitsee ojat ja purot ovat taas erityisen herkkiä luonnon vesitalouden kannalta. Nämä alueet kannattaa jättää rakentamattomaksi sekä luonnon, että kalliiden perustusratkaisujen tähden. Alueet sopivat hyvin luonnontilaisina virkistyskäyttöön. 6

7 4 Maisemarakenteen osat 4.1 Maastomuodot ja korkeussuhteet Korkeussuhteiltaan alue on erittäin vaihtelevaa ja pinnanmuodoiltaan pienipiirteistä. Korkeudet alueella vaihtelevat Halimasjärven pinnan +109 metrin ja +164 metrin välillä. Alueen keski- ja pohjoisosassa on jyrkkärinteisiä kallioselänteitä tai pieniä mäkikumpareita sekä näiden väliin jääviä kapeita oja- ja puropainanteita. Eteläosa on korkeusvaihtelultaan pienempää. Alueen pohjoisosassa kallioselänteiden rinteet ovat osittain yli 25% jyrkkiä. Koko alueella kallioselänteillä esiintyy 10% jyrkkyyksiä. Maastomuodot Vesisuhteet 4.2 Vesisuhteet Lamminrahkan alueella on runsaasti Olkahistenlahteen ja Halimajärveen laskevia oja- ja puroverkostoja. Ne saavat alkunsa pääosin soistumista. Alueen eteläosassa on Halimasjärveen laskeva monihaarainen oja. Varsinaisia pohjaveden muodostumisalueita alueella ei ole. Alueen poikki kulkee etelä-pohjoissuunnassa vedenjakaja, joka kulkee osittain kallioisten, osittain soistuneiden alueiden poikki. Vedenjakaja jakaa valumavedet Halimajärveen ja Tampereen puolelle Halimasjärveen. 4.3 Kallioperä Lamminrahkan alue on kallioista. Avokallioita on runsaasti ja kalliomaasto on jyrkkäpiirteistä ja vaihtelevaa. Kallioperä koostuu suonigneissistä sekä fylliitti- ja kiilleliuskeesta, joilla emäksisinä kivilajeina on varsin edullinen ravinnevaikutus maaperään, etenkin moreeniin. 4.4 Maaperä Geologisen tutkimuslaitoksen julkaiseman maaperäkartan mukaan alue on suurimmaksi osaksi laajoja kallioselänteitä ja niiden välistä hiekkamoreenia. Useita kallioselänteitä 7

8 peittää ohut maakerros, joka on yleensä moreenia. Lamminrahkan suoalue on laaja yhtenäinen turvealue. Pienempiä turvealueita esiintyy alueella siellä täällä. Maaperä 4.5 Ilmasto-olot Alueen pohjoisosien kallioselänteillä on suhteellisen laajat yhtenäiset ilmastollisesti miellyttävät etelään suuntautuvat rinteet. Kylmän ilman painanteina toimivat pitkälti laaksonpohjat, joissa on ojia, puroja ja suoalueita. Kylmä ilma virtaa näitä uomia pitkin kohti järviä. 4.6 Kasvillisuus Lamminrahkan kasvillisuuskuviot noudattavat melko tarkasti maaperä- ja topografiavyöhykkeitä. Vallitsevana metsätyyppinä on selänteiden ja mäkien keski- ja alarinteillä sekä tasanteilla esiintyvä, ekologisesti melko kestävä mustikkatyypin tuore kangasmetsä (MT). Selänteiden huonosti vettä ja ravinteita pidättävissä lakiosissa metsätyyppi on puolukkatyypin kuivaa kangasmetsää (VT) tai erittäin karua kalliometsää. Ravinnepitoisilla mailla kasvavia käenkaali-mustikkatyypin tuoreita kangasmetsiä (OMT) on alueella vähän. Alueella on yksi laajempi lehtoalue. Junaradan varressa ja voimalinjan eteläpuolella on laajoja alueita, joissa on yli 60 vuotta vanhaa metsää. 8

9 Kasvillisuus Alueella on useita metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä; alueen keskiosassa oleva lehto ja sen itäpuolella oleva lähteikkö, voimalinjan pohjoispuolella jyrkässä rinteessä oleva jalopuumetsikkö ja junaradan varressa olevat liito-oravametsät. 4.7 Eläimistö Lamminrahkan alueelta on liito-oravahavaintoja aivan junaradan varresta alueen eteläosassa. Myös radan toiselta puolen Hampun alueelta on havaintoja. Maisemaselvityksen mukaan liito-oravalle soveltuvia ympäristöjä löytyy radan varresta enemmänkin. 4.8 Maiseman kulttuuritausta Alue on rakentamatonta talousmetsää. Alueella ole minkäänlaisia arkeologisia kohteita, perinnemaisemia eikä rakennettua ympäristöä. 5 Rakennettu ympäristö 5.1 Ratkaisun yleisperiaatteet Maisema-analyysin seurauksena löytyi luontevat paikat rakentamiselle. Rakentamisen paikat olivat selvästi hajallaan, joten pääkadusta ja pikaraitiotielinjasta tuli saada aluetta yhdistävä tekijä. Pikaraitiotien tuli kattaa mahdollisimman laaja alue rakennettavasta alueesta. Olen yrittänyt saada suuren määrän alueen asukaspohjasta kolmen pysäkin ympärille, jotta pikaraitiotielle olisi paremmat edellytykset kannattaa. Kauempana pysäkeistä on omakotialueita, mutta niiltäkin tulee saada nopeat ja turvalliset kevyenliikenteen yhteydet pysäkeille. 9

10 Tarkoituksena oli tuoda kortteleihin sekoittuneita asuntomuotoja. Samasta korttelista voi siis löytää sekä kerrostaloja, rivitaloja että omakotitaloja. Jokaiselle korttelille luodaan oma identiteetti korttelin sisäisellä maailmalla, johon myös ulkopuolisilla on mahdollisuus tutustua kevyen liikenteen reittien avulla, jotka kulkevat useimpien kortteleiden läpi. Perusajatuksena alueella on ollut nimenomaan kevyenliikenteen sujuvat ja suorat yhteydet, autot voivat välillä kiertääkin ja alistua kevyelle liikenteelle. Hulevesien käsittelystä rakennetaan alueelle yksi omaleimainen teema. Luontaisia vesiuomia vahvistetaan, vesiä voidaan padota, tehdä putouksia ja seisotusaltaita tarpeen mukaan. Vedestä rakennettavat aiheet sijaitsevat rakennetussa ja lähes luonnontilaisessa ympäristössä. Alueen keskellä kulkee suuri voimalinja, joka vaikuttaa myös ratkaisun periaatteisiin. Voimalinjan siirtäminen tai maakaapeliin sijoittaminen ovat kalliita ratkaisuja, mutta toki alueen rakentuessa mahdollisia. Ratkaisussani ei kuitenkaan edellytetä kumpaakaan vaan voimalinja jää alueen keskelle viheralueelle. Läheltä voimalinjaa tälläkin hetkellä kulkeva tärkeä virkistysreitti jää jokseenkin paikoilleen. 5.2 Yleiskaava Alueen yleiskaavaan on koottu ratkaisun pääperiaatteet. Rakentaminen on sijoitettu pääosin pääkadun ja pikaraitiotien varrelle. Kauempana radasta olevat alueet ovat pientalovaltaista asutusta. Valtatien varteen on sijoitettu työpaikka-alue sekä teollisuusalueet. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet on jätetty virkistysalueille ja maa- ja metsätalousalueelle. 10

11 Yleiskaavan aluevarausten selitykset: A AP PL TP T VR VL LT ET M = Asuntoalue. Alueelle rakennetaan erityyppisiä asuntoja, niin että korttelit muodostuvat sekoittuneesta asuntokannasta. Pääkatujen varteen ja kortteleiden sisäosiin voidaan sijoittaa myös liikehuoneistoja maantasokerroksiin. Rakennuksilla tulee suojata korttelin sisäosia liikenteen melulta. = Pientalovaltainen asuntoalue. Alueelle voidaan rakentaa erityyppisiä pientaloja; erillisiä, kytkettyjä sekä tiiviin mitoituksen omakotitaloja. = Lähipalvelujen alue. Alueelle voidaan sijoittaa myös asuintaloja sekä asumista liike- ja toimistorakennusten yhteyteen. = Työpaikka-alue. = Teollisuus- ja varastoalue. = Retkeily- ja ulkoilualue. = Lähivirkistysalue. = Yleisen tien alue. = Yhdyskuntateknisen huollon alue. = Maa- ja metsätalousvaltainen alue. 11

12 5.3 Mitoitus Koko alueen pinta-ala on noin 350 hehtaaria. Rakennetun alueen pinta-ala on noin 130 hehtaaria. Alueella on asukkaita yhteensä Asukkaat jakaantuvat eri talotyyppeihin seuraavalla tavalla; 72% kerros- ja pienkerrostaloissa, 15% rivitaloissa ja 13% omakotitaloissa. 5.4 Palvelut Alueen keskustan muodostavat tori ja sen ympärille rakennetut liike-, asuin- ja palvelutilat. Keskustaan on sujuvat kevyen liikenteen yhteydet eri puolelta Lamminrahkan aluetta. Pikaraitiotien pääpysäkki on aivan torin tuntumassa. Pysäkin läheisyydestä löytyvät myös päivittäistavaraliikkeet ja koulu ja päiväkoti. Tämä edesauttaa ihmisiä käyttämään raideliikennettä, kun työmatkaan on helppo yhdistää lasten päivähoitoon vienti ja ruokaostokset. Pysäkin lähellä on tilava ja turvallinen polkupyöräparkki. Autoille on pysäköintitilaa torin takana sekä maanalainen parkkitila marketin ja liiketilojen alla. Keskustassa on alakoulu, johon tulee 7300 asukkaan väestöpohjalla kolme rinnakkaisryhmää. Koulu sijaitsee keskeisellä paikalla ja sinne on hyvät kevyen liikenteen yhteydet joka puolelta aluetta. Lisäksi koulun välittömässä läheisyydessä on urheilutalo, ulkokentät ja kirjasto. Muita julkisia palveluja, jotka sijaitsevat torin laidalla on terveysasema, seurakunnantilat ja näiden yhteyteen mahdollisesti rakennettavat vanhusten ja vammaisten palvelutilat. 12

13 Näkymä kirjastoaukiolta torille päin. Torin laidalle keskustaan on sijoitettu market-tyyppinen myymälä. Sen lisäksi torin laidan rakennusten pohjakerrokset ovat liiketiloja. Liiketiloihin sijoittuvat mahdollisesti toinen päivittäistavarakauppa, kioski, parturi-kampaamo, kahvila, apteekki, pankki, kukkakauppa ja muutama erikoisliike. Kahden muun pikaraitiotiepysäkin läheisyydessä sijaitsevat hieman pienemmät lähipalvelukeskukset. Liiketilojen yläpuolella toisessa kerroksessa sijaitsevat toimistotilat. Nämä ovat sellaisia toimistoja, joilla ei ole jatkuvaa asiakasliikennettä. Torin ympärillä olevissa nelikerroksisissa rakennuksissa ylimmät kerrokset ovat asuntoja. Alueella on useita päiväkoteja. Jokaisen pikaraitiotien pysäkin läheisyydessä on hieman suurempi päiväkoti. Lisäksi päiväkoteja voidaan rakentaa esim. kortteleiden sisälle kortteliaukion laidalle pienkerrostalojen ensimmäisiin kerroksiin. Pienet päiväkodit ovat parempia kuin isommat yksiköt. Tarpeiden muuttuessa voidaan tyhjentyneitä päiväkotitiloja muuttaa asukkaiden yhteistiloiksi tai vanhusten päivätoimintatiloiksi. 13

14 Toriaukio Eri puolilla Lamminrahkan aluetta on leikki- ja pelikenttiä. Keskustassa urheilutalon ja koulun vieressä on alueen yhteiset pelikentät, tenniskentät ja luistelukaukalo. Lisäksi pihoista löytyy pienimuotoisempia leikki- ja pelikenttiä. 5.5 Keskustan korttelit Keskusta-alueen kortteleita reunustaa pääkatua vasten nelikerroksiset asuinrakennukset, jotka toimivat korttelin melumuurina. Sisäosissa korttelia on erityyppisiä rakennuksia; pienkerrostaloja, luhtitaloja, rivitaloja ja omakotitaloja. Kaikille rakennuksille tai rakennusryhmille on oma suojaisa ja yksityinen pihansa. Koko korttelilla on yhteinen aukiomainen alue, johon sijoittuvat oleskelupaikat, peli-/toimintakentät ja vieraspaikoitus. Kortteliaukiolle voidaan myös rakentaa korttelitalo, jossa sijaitsevat kokoontumis- tai juhlatilat ja keittiö. Keskusaukio toimii myös julkisen kevyen liikenteen reitin osana. Tältä reitiltä on turvallinen yhteys muihin kortteleihin ja näiden kautta palveluihin, pysäkeille ja ulkoilureiteille. Korttelien sisällä ensimmäisen kerroksen asunnot avautuvat pihaan. Ensimmäiseen kerrokseen rakennettuja varastotiloja tulee välttää. Asuntoihin rajataan selkeästi terassikäyttöön soveltuva alue. Ensimmäisen kerroksen asunnot voivat olla kaksikerroksisiakin, jolloin terassin päälle saa oman parvekkeen. Pyrkimyksenä on että piha-aluetta rohkaistaan käyttämään sekä yksityisesti että yhteisesti. Pysäköinti on hajautettu osiin. Osa autoista on maanpäällisissä katoksissa tai talleissa, paikoissa jossa korkeuserot sen sallivat autotallit on upotettu rinteeseen. Lisäksi osa kerrostalojen maanalaisista kellareista on paikoitustilaa. Kellaritiloihin on ajoyhteys 14

15 yhteisen kortteliaukion kautta. Laajoja maanpäällisiä pysäköintikenttiä ei asuinalueelle saa rakentaa. Leikkaus A-A 5.6 Yrityspuisto ja teollisuusalueet Keskustan tuntumassa on alue, johon rakennetaan toimisto- ja toimitilarakennuksia. Alueella on logistisesti ihanteellinen sijainti. Pikaraitiotien pääpysäkiltä on suora ja lyhyt yhteys alueelle. Valtatie 12 ja sen eritasoliittymä ovat aivan alueen vieressä. Alue toimii porttina Lamminrahkan asuinalueelle valtatien varressa. Sisääntulotien varressa olevan rakennuksen voi rakentaa maamerkkimäiseksi, esim. kolmionmallinen toimistotorni. Alueen kautta on yhteys kahdelle teollisuusalueelle, jotka sijaitsevat myös valtatien varressa. Näillä alueilla voi rakentaa teollisuushalleja ja työpajoja. Hyvät yhteydet houkuttelevat varmasti uusia yrittäjiä. 15

16 5.7 Rivitalot Rivitaloja on alueella omina kortteleinaan sekä suuremmissa kortteleissa kerrostalojen ja omakotitalojen rinnalla. Tarkoituksena on että rivitaloasunnoille tehdään suuret pihaalueet, jotka ovat selkeästi rajattuja (vrt. englantilaiset rivitalot) ja sen lisäksi vielä jonkinlainen yhteinen piha-alue. Rakennukset ovat suuremmaksi osaksi kaksikerroksisia ja pysäköinti on järjestetty yhteisissä autokatoksissa tai muutaman auton ryhmissä. 5.8 Omakotitalot Lamminrahkan alueella on kahdentyyppisiä omakotitaloalueita. Osa on normaalimitoituksella (e=0,25) ja osassa on käytetty selvästi tiiviimpää mitoitusta (e=0,5). Tiiviimmillä alueilla tonttikoko on n. 400 neliötä (16m x25m). Näille tonteille on tarkoitus rakentaa kapearunkoisia kadussa kiinni olevia taloja. Talojen pääty on kadulle päin ja kaavassa on määrätty päädyn koosta. Muuten talot ovat yksilöllisiä. Alueella, jolla katu kulkee rinteen suuntaisesti voidaan talo rakentaa rinteen alapuolella ½ II-kerroksiseksi ja rinteen yläpuolella ½ I-kerroksiseksi. Näin kadulle tulevat päädyt ovat saman korkuisia. Rakennusten väritys ja autotallien malli on vapaasti valittavissa, jolloin katunäkymästä tulee elävä ja orientoiva. Omakotialueiden väljemmät tontit ovat kooltaan n neliötä. Pientalokatu 16

17 6 Viheralueet Lamminrahkan viheralueiden rungon muodostavat laaksopuistot ja lakipuistot. Viheralueet muodostavat sekä ekologisen että toiminnallisen yhtenäisen kokonaisuuden. Alueen läpi kulkeva seudullinen virkistysreitti säilytetään kohtuullisen leveänä vihervyöhykkeenä. 6.1 Keskuspuisto Rakennetun alueen keskellä on keskuspuisto, jonka kautta kulkee seudullinen virkistysreitti. Rinnealueilla sijaitsevissa puiston osissa voidaan harrastaa enemmän maaston muokkausta tarvittaviin toimintoihin. Näihin osiin rakennetaan toiminnallisia pelikenttiä ja asuinalueiden leikkikenttiä, jotka sijaitsevat asutuksen läheisyydessä eri puolella aluetta. Keskuspuistossa koulun läheisyydessä on koko aluetta palveleva liikuntapuisto, jossa on erilaisia pelikenttiä kesällä ja talvella. Muuten keskuspuiston alueella pyritään luonnonmukaiseen tilaan. Maiseman äärialueet ovat herkkiä muutoksille ja niiden korjaantuvuus on huono. Sekä lakipuistot että laaksopuistot tulisi säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina. Alueelle on rakennettava selkeä polkuverkosto, joka ohjaa ihmisten kulkua, jolloin kulutusta ei synny aroille alueille. Laaksopuistojen maisemaa voidaan avata jonkun verran, ettei niistä kasva 17

18 läpipääsemättömiä pusikoita. Keskuspuiston poikki itä-länsisuunnassa on kaksi polkua, joista muodostuu lenkkimäinen reitti. Talvisaikaan voi pohjoisemman polun tehdä hiihtoladuksi ja eteläisemmän aurata muille ulkoilijoille. Keskuspuiston keskellä on korkea kallioinen mäki, josta on hyvät näköalat koko alueelle. Tälle mäelle voisi rakentaa näköalapaikan tai tornin. Alueen läpi kulkeva voimalinja sijaitsee myös keskuspuistossa. Voimalinja voidaan myöhemmin siirtää muualle tai maakaapeliin, mutta sopii sellaisenaankin suunnitelmaan. 6.2 Vesiaiheet Laaksopuistoissa sijaitsevat luonnonmukaiset purot ja ojat toimivat alueen hulevesien kerääjinä. Asutuksen lähellä oleviin oja- ja puroverkostoihin voidaan rakentaa luonnonmukaisia vesialtaita, joiden vesipinta lämmittää ilmaa. Nämä lammikot ovat sekä esteettisiä että toiminnallisia ja ne voidaan rakentaa hulevesiä pidättäviksi ja puhdistaviksi, mikäli tarpeen. Lisäksi puroihin voidaan rakentaa erilaisia patoja ja putouksia, jotka säätelevät vesimäärien liikettä ja tasaavat virtauksia. Nämä vaativat tarkkaa asiantuntijasuunnittelua. 6.3 Rakennetut puistot Alueen keskustassa on yksi rakennettu ja hoidettava puisto. Puistossa on oleskelupaikkoja ja rakennetut vesialtaat auringonottolaitureineen. Tämä on ainoa rakennettu puisto alueella, sillä kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän luonnontilaisia. 6.4 Viheryhteydet alueen ulkopuolelle Asuinalueilta on luontevat yhteydet alueen ulkopuolelle pidemmille ulkoilureiteille. Keskuspuiston läpi kulkee itä-länsi-suunnassa reitti Tampereen Kaupin ulkoilumaastoihin ja alueen koillisosasta pääsee Kaarinan polulle. 7 Liikenne 7.1 Pikaraitiotie Tampereen seudulle suunnitteilla oleva raideliikenne ulottuisi myös Lamminrahkaan asti. Tampereelta Jyväskylään kulkevalta radalta tulee pistoraide Lamminrahkan ja Ojalan alueelle. Lamminrahkan osalla on kolme pysäkkiä. Raiteen päätepysäkki on Ojalassa. Raideliikenteellä saadaan riittävä kapasiteetti n asukkaan joukkoliikennetarpeeksi. Nopeat ja joustavat yhteydet Tampereen keskustaan lisäävät myös alueen houkuttelevuutta asuin- ja työpaikkana. Kansainvälisissä tutkimuksissa on raitiotien vaikutusetäisyytenä pidetty enintään 600 metriä linnuntietä pysäkeistä. Carmen Hass-Klaun ja Graham Cramptonin tutkimuksessa todettiin, että metrin etäisyydellä oleva asukasmäärä on pikaraitiotien vetovoimaan vaikuttava tekijä. Koko alueen rakenteessa on tämä seikka pyritty ottamaan huomioon. Koko alueen väestöstä 87 % asuu 300 metrin etäisyydellä pikaraitiotien pysäkistä ja lähes kaikki mahtuvat 600 metrin etäisyydelle. Lisäksi pysäkeille on pyritty saamaan turvalliset ja joustavat kevyenliikenteen yhteydet. 18

19 Asukasmäärät ja kerrosluvut Jotta asukkaat alkavat käyttää pikaraitiotietä joukkoliikenteenä, tulee sen olla riittävän houkutteleva. Houkuttelevuuden olennaisia osia ovat lippujen hinnat, vuorojen tiheys ja vaihtojen toimivuus muun joukkoliikenteen kanssa. Lisäksi asiaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi pysäköinnillä ja sujuvilla yhteyksillä pysäkeille. Todelliseksi vaihtoehdoksi raideliikenne muodostuu jos omalle autolle on yhtä pitkä matka kuin pysäkille. Tämä tuskin on mahdollista tänä päivänä, kun autot ovat saaneet ylivallan yhdyskuntasuunnittelussakin. Mutta Lamminrahkan alueella voisi tähän asiaan kiinnittää huomiota. Autopaikat voivat sijaita maantasossa, osittain penkereissä rinnemaastossa ja asuintalojen kellareissa. Myös parkkitalot korttelien sisällä ovat hyvä vaihtoehto. Laajat maantasoparkkipaikat ovat poissuljettu vaihtoehto. Autojen säilytykseen asuinalueilla tulisi tarjota monenlaisia vaihtoehtoja, niin erilaisten autonkäyttäjien tarpeet tulisi huomioitua. 7.2 Yhteydet alueelle Julkista liikennettä tarvitaan raideliikenteen lisäksi. Linja-autoliikenne, joka tällä hetkellä kulkee Kangasalan Aseman kautta ohjataan kulkemaan Lamminrahkan kautta. Näin voidaan tarjota asukkaille joukkoliikenneyhteys myös Kangasalan keskustaan ja palveluihin. Tällä hetkellä ei Aseman kautta kulkevien vuorojen määrä ole suuri, mutta lisäasukaspohja varmasti nostaa määrää. Henkilöautoliikennettä syntyy väkisin. Oman auton omistaminen on monille nykypäivän ihmisille mukavuudenhalusta johtuva välttämättömyys. Lamminrahkan alueelta pääsee 19

20 kätevästi Tampere-Lahti tielle (vt12). Se on nopein yhteys Tampereen ja Kangasalan keskustoihin. Kangasalan keskustaan pääsee myös Vatialan tai Aseman kautta. 7.3 Liikenneverkko Alueella on käytetty perinteistä puumaista tieverkkoa joka jakaantuu pääkatuihin, kokoojakatuihin ja tonttikatuihin. Pääkatuverkoston alueella muodostavat kadut, joilta on yhteys alueen ulkopuolelle eli Vatialaan, Ojalaan, Atalaan ja Asemalle. Pikaraitiotie kulkee pääkadun kanssa samalla linjalla. Pääkatujen varteen on keskitetty alueen muutkin palvelut. Leikkaus pääkadusta Näkymä pääkadulta puistosta itään päin. Kokoojakadut haarautuvat pääkadusta ja ne ovat sisäänajoväyliä erilaisille asuinalueille. Keskustassa kokoojakadut ovat lyhyitä ja muuttuvat pian pihakaduiksi. Kokoojakaduille ei 20

21 synny läpiajoliikennettä, sillä ne ovat yleensä ainoa väylä korttelin sisälle. Kokoojakaduilla on oltava erillinen kevyen liikenteenväylä, joka on erotettu ajoradasta esimerkiksi istutuksilla. Kadusta on tehtävä mahdollisimman kapea ja sille voi osoittaa vieras- ja asukaspysäköintiä erikseen merkittyihin paikkoihin ajoradan suuntaisesti. Tonttikadut johtavat pihoihin. Alueella on luonteeltaan erilaisia tonttikatuja; pihakatuja ja tavallisia katuja. 7.4 Kevytliikenne Suunnitelmassa on pyritty kevyen liikenteen ja raideliikenteen houkuttelevuuteen. Runsaiden viheralueiden ja pyöräily- ja kävely-yhteyksien on tarkoitus houkutella asukkaita niiden käyttöön. Palvelujen läheisyys (päiväkoti, kauppa) ja turvalliset ja miellyttävät yhteydet raideliikenteen pysäkeille lisäävät kevyttä liikennettä. On tutkittu (Koch 1990, Knoflacher), että ihminen jaksaa kävellä pidempiäkin matkoja, jos n. 200 metrin välein tapahtuu jotain kiinnostavaa, joka ikään kuin nollaa ajatukset ja matka alkaa alusta. Olen pyrkinyt tekemään kevyen liikenteen reiteistä kiinnostavia ja tapahtumarikkaita. Keskustassa on urbaanimpi kevyen liikenteen lenkki, joka yhdistää kahta pikaraitiotiepysäkkiä, keskustaa ja asuinalueita toisiinsa. Muut kevyen liikenteen reitit ovat ulkoilureittimäisempiä. Suunnitelman paikkojen väliset etäisyydet vaihtelevat välillä metriä. Keskimäärin etäisyys on 177 metriä. 7.5 Pysäköinti Rivitaloalueilla on pysäköinti osoitettu yhteisiin autosuojiin, jotka rajaavat pihatilaa. Omakotialueilla pysäköinti on järjestetty omille tonteille. Muilla alueilla pysäköintiä 21

22 voidaan osoittaa kellarikerroksiin, parkkitaloihin, tonttikaduille, maanpäällisiin ja alaisiin autosuojiin. Pysäköinnin mitoituksessa on käytetty Kangasalan rakennusjärjestyksestä poikkeavia mitoituksia (suluissa rakennusjärjestyksen mitoitus). Asunnoissa on käytetty 1 ap/100 m2 (1,5 ap/asunto) mukaista mitoitusta. Keskustan paikoitusta käytetään porrastetusti siten että päivisin niitä käyttää toimistojen työntekijät ja terveysasema, illansuussa liiketilojen asiakkaat ja iltaisin asukkaat sekä urheilutalon ja koulun harrastustilojen käyttäjät. 22

23 8 Lähteet Jalkanen Riitta, Kajaste Tapani, Kauppinen Tomi, Pakkala Pekka: Asuinaluesuunnittelu, Rakentajan Kustannus Oy 1988 Knoflacher Hermann: Kaupungin ja liikenteen harmonia vapaus autolla ajamisen pakosta, Liikennesuunnittelun Seura ry 1995 Mäki-Opas Eveliina: Lamminrahkan alueen maisemaselvitys, Kangasalan kunta 1996, Ympäristöosasto, Kaavoitustoimi Panu Jorma: Maisemarakenteen ja taajamarakenteen yhteensovittaminen. Helsinki 1998, Ympäristöministeriön Alueidenkäytön osasto, Suomen ympäristö- julkaisusarjan osa 264 Rautamäki Maija: Maisema rakentamisen perusteena. Helsinki 1989, Ympäristöministeriön Kaavoitus- ja rakennusosasto, Selvitys 2/1989 Reihe Hanna, Kallio Riikka: Pysäköinti, pihakadut ja hidaskadut, Tampere 2004, Ympäristöministeriö, Rakennustieto Suunnittelukeskus Oy: Ojalan ja Lamminrahkan yleissuunnitelma loppuraportti , Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta 23

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA sivu 1/10 KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA HAKEMUKSEN PERUSTELUT Rakennusalueen rajan ylitys Suunnitteluratkaisussa ylitetään osoitetun VIII-kerroksisen rakennusalueen raja Myrskynkadun

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

Jankan liikekeskus IVä

Jankan liikekeskus IVä akeisuuskaavio L01 000 1 : 7000 Jankan liikekeskus ä 17.10.2016 FLYS 5 33210 PEE B la 6 699 m² ehokkuus 1,7 la 4 558 m² ehokkuus 1,3 SE 10100E2 SE 5940 E2 LE 200 E2 E 700 E2 YHEESÄ 11000 E2 PH-LEE P-L

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen

Lisätiedot

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU 15.5.2015, tarkistettu 10.6.2015 Sanna Jauhiainen 2 KAITAA NYKYISIN 1. Kaitaan keskus (Iivisniemi), metron tuleva pääsisäänkäynti 2. Iivisniemen nykyinen keskusta

Lisätiedot

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan vaiheet tähän mennessä Asemakaavan muutoshakemus 23.10.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavan lähtökohdat ja tavoitteet 10.6.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

NÄKYMÄ RAUTATIEASEMALTA PÄIN JÄRVENPÄÄN PERHELÄN ALUEEN KEHITTÄMISEN KUMPPANUUSHAKU

NÄKYMÄ RAUTATIEASEMALTA PÄIN JÄRVENPÄÄN PERHELÄN ALUEEN KEHITTÄMISEN KUMPPANUUSHAKU ÄKYMÄ RAAASEMALA PÄI JÄRVEPÄÄ PERHELÄ ALEE KEHIÄMISE KMPPASHAK ÄKYMÄ KÄVELYKADLLE JÄRVEPÄÄ PERHELÄ ALEE KEHIÄMISE KMPPASHAK A SIB EL IK SE K Asemapiirros 1:1000 M A XXV IL A Paikoitustalo II X 7 100 XII

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa 14.2.2013 / Henri Kokko 1 Toiminta-alue 14.2.2013 / Henri Kokko 2 Yhteistyö paloturvallisuusasioissa 10 kunnan kaavoitusvirastot - kaavalausunnot - osallistumis-

Lisätiedot

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT 1 TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT HAKUAIKA: 17.3. - 9.4.2014 KELLO 15:00 MENNESSÄ Yleisehdot ja tiedot: - ostaja maksaa kaupungille kauppahinnan lisäksi kauppakirjan laatimiskustannuksena

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa

Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa Jenni Saarelainen, Petri Suominen, Davy Beilinson Meluntorjuntapäivät 2015 Espoon väestö Asukasluku 1.1.2015 265 650

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 107 Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Korkeusjärjestelmä NN. 113-13 Rakennusala, jolle saa sijoittaa mainostornin. 134 Istutettava alueen osa. 140-1 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu.

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Ap-normit. Toimikunnat

Ap-normit. Toimikunnat Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

ANALYYSIVAIHE

ANALYYSIVAIHE LAMMI NP ÄÄ N NAUHATE HTAAN KEHITTÄMINEN AL UE EN KONSEPTI ANALYYSAIHE 2.12.2015 KONSEPTAIHE -Konseptikaaviot -Ilmasto-olosuhteet -Reunaehdot -Maastokäyrät -Alueanalyysi -Korttelikaavio -Korttelit maaston

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. AO-1-korttelialueelle

Lisätiedot

Ramsinniemi, kaupunginosa 7b Mäntykallio

Ramsinniemi, kaupunginosa 7b Mäntykallio ARK-C5001 KAUPUNKI JA YHDYSKUNTA Ramsinniemi, kaupunginosa 7b Mäntykallio Asemakaavan selostus ja vaikutusarviointi 9.12.2014 Suvi Takko 296513 Sisällys 1 Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1 Kaava-alueen

Lisätiedot

Kuninkaantammi 33397/1. Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamishakemus. Ratkaisu

Kuninkaantammi 33397/1. Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamishakemus. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy Kuninkaantammenkierto 4 26.08.2015 Kuninkaantammi 33397/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio Sijainti Tontti Asemakaava Poikkeamishakemus Ratkaisu 33397

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku)

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) ALUSTAVA SELOSTUS A-2641 / D/3409/10.02.03.00.04/2015 1(8) SELOSTUSTIIVISTELMÄ RATKAISUN PÄÄPERIAATTEISTA Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) TAVOITTEET Asemakaavamuutos

Lisätiedot

HANGONSILLAN ALUE. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, POHJOISESTA KATSOTTUNA

HANGONSILLAN ALUE. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, POHJOISESTA KATSOTTUNA HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, OHJOISESTA KATSOTTUNA 1 ALUESUUNNITELMAN ÄÄIIRTEET Hangonsillan alueen suunnitelma tuo kaupungin tärkeään sisääntulokohtaan urbaania katutilaa ja tunnistettavaa keskustarakennetta.

Lisätiedot

Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki

Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2677 3.11.2016 Carita Uronen Suunnittelualue Asemakaava koskee Lahden kaupungin Renkomäen kaupunginosan (22.) osaa kaupungin omistamasta

Lisätiedot

MÄYRÄNMÄKI ts KORTTELI 7605 TONTTI 1, KORTTELISUUNNITELMA, SKANSKA KODIT OY, ARKKITEHDIT LSV OY,

MÄYRÄNMÄKI ts KORTTELI 7605 TONTTI 1, KORTTELISUUNNITELMA, SKANSKA KODIT OY, ARKKITEHDIT LSV OY, 2 2 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m 2 2 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m.0 24.43 JÄTEKTOS tomutus 24.4 jäte 23.5 23.55 6 P 2 2 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m 2 5H+K+S 90 m2 5H+K+S 90 m 2 5H+K+S 90 m2 TIEONI 23.26

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T ASUINALUEEN SUUNNITTELUELEMENTIT RAKENNETTU vs. RAKENTAMATON KOKONAISUUS MAISEMARAKENNE LIIKENNEVERKKO VIHERRAKENNE KAUPUNKITILA KORTTELIRAKENNE RAKENNUSTYYPIT INFRASTRUKTUURI

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Näkymä kevyen liikenteen reitiltä itään kohti sotilaskotia. LEPO - Hennalan ideakilpailu lepo. Viheralueet. Liikenne ja pysäköinti

Näkymä kevyen liikenteen reitiltä itään kohti sotilaskotia. LEPO - Hennalan ideakilpailu lepo. Viheralueet. Liikenne ja pysäköinti Näkymä kevyen liikenteen reitiltä itään kohti sotilaskotia lepo Liikenne ja pysäköinti Viheralueet Arkkitehtuuri Julkinen-puolijulkinen-yksityinen tila Hennalan uusi asuinalue muodostaa vanhan kasarmialueen

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

Mäskälän alueen kaavarunko

Mäskälän alueen kaavarunko S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Mäskälän alueen kaavarunko Liikennetarkastelu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.10.2012 P17620 Liikennetarkastelu 1 (10) Miettinen Tuomas 23.10.2012

Lisätiedot

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA, LAHELANPELTO II ARVIOINTITAULUKKO Vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutukset energia- ja ekotehokkuuteen

TUUSULAN KUNTA, LAHELANPELTO II ARVIOINTITAULUKKO Vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutukset energia- ja ekotehokkuuteen ARVIOITAVAT ASIAT Sosiaaliset vaikutukset ja vaikutukset asukkaiden elinympäristöön ILMAN LAHELANORTTA VE 1 Uudet rakentamisalueet jatkavat olemassaolevia pientaloalueita ja tukeutuvat niiden katuverkkoon,

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki/blom OY JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Kauramäen ideasuunnitelma SELOSTUS

Jyväskylän kaupunki/blom OY JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Kauramäen ideasuunnitelma SELOSTUS Jyväskylän kaupunki/blom OY JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kauramäen ideasuunnitelma SELOSTUS 26.8.2010 2 Sisältö 1 Kauramäen suunnittelun lähtökohdat...3 2 Ideasuunnitelman sisältö...3 2.1 Suunnitelman pääperiaatteet...3

Lisätiedot

VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA

VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA Vastaanottaja Virtain kaupunki Päivämäärä 11/2016 VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHARJU- AHJOLA Tarkastus 11.11.2016 Päivämäärä 10/11/2016

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

16 PENTTILÄ Mäntyläntie. Peltolankatu Honkapolku. Honkapolku III III III III. le p ma 1700 MÄNTYLÄNTIE HONKAPOLKU

16 PENTTILÄ Mäntyläntie. Peltolankatu Honkapolku. Honkapolku III III III III. le p ma 1700 MÄNTYLÄNTIE HONKAPOLKU -9903-8 1 1 6 6-9901 Peltolankatu Mäntyläntie Honkaolku Honkaolku 88 87 87 88 I I 9 06 9 1 1 0 9 61 6 7 3 1 60 8 3 7 7 6 9 60 17 6 7 9 10 3 3 13 0 3 19 1 1 1 31 3 13 1 18 100 30 0 0 10 0 0 I 100 100 HONKAPOLKU

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p Keskustelun pohjaksi on laadittu neljä alustavaa vaihtoehtoa. Vaihtoehdot A "Hila" ja B "Vetoketju" ovat tiiviimpiä ja korkeampia versioita Länsi- Herttoniemelle ominaisesta avoimesta korttelirakenteesta.

Lisätiedot

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot