JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa. Kansainvälisiä asoita. Muuta yritystietoa. Lakiasiat KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business! Koulutuskalenteri/syksy JÄSENTIEDOTE 3 / > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Uudella hallituksella riittää haasteita...5 Ydinvoimamoduuli mukaan SAMK:in insinöörikoulutusohjelmaan...5 Earth Hour lauantai yli 40 yritystä vastasi Rauman kauppakamarin haasteeseen...5 Kauppakamarin kevätkokous Ydinenergia-alan allihankintaosaaminen kartoitetaan ja kootaan resurssitietokantaan...6 Kansainvälisiä asoita Venäjän viisumeista Vuoden huipputapahtuma Moskovassa: Finnish Business in Moscow Miksi Saksa menestyy?...7 Uusia maita ATA carnet-järjestelmään Muuta yritystietoa Hallituksen valitseminen osakeyhtiössä Uusia oikeustapauksia ennakkoperinnässä...9 Laittomasti Suomessa olevan henkilön palkkaamisesta työnantajalle seuraamusmaksu Käteiset varat ja pankkitilit kirjanpidossa...10 Lakiasiat Poissaolot perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi...11

2 YHTEYSTIEDOT Rauman Kauppakamari Valtakatu 2, 26100, Rauma Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula Puhelin GSM KV-palvelut Projektipäällikkö Maria Perrakoski Puhelin GSM Kansainvälistymisprojekti KV-palvelut Euroneuvontakeskus FI 656 palvelupiste Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt 2 Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM jouko.tukkiniemi@junitra.inet.fi yrityskaupat sukupolvenvaihdokset 2 Rauman Kauppakamarin alueella toimivat HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) tutkinnon suorittaneet asiantuntijat os.

3 Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Kauppakamarin koulutuskalenteri / syksy 2011 Katso Koulutuskalenterin kurssi- ja seminaariohjelmat kauppakamarin sivuilta Lisätiedot sekä toivomukset järjestettävistä seminaareista Pirjo Koski-Hannula / alkaen Päivi Junnila p Asiakaspalvelu & Markkinointi & Liiketoiminta verkossa Viisas valitsee verkkolaskun Mitä kaikkea voikaan palvelussa tapahtua - vaikean asiakkaan kohtaamisesta laadukkaaseen palvelutapahtumaan Verkkokaupan perusteet menesty verkkokaupalla, sanoista tekoihin! Yhteisölliset työkalut yrityksen sisäisessä viestinnässä (klo 9 12) Digitaalinen markkinointi Googlessa ja Facebookissa (klo 13-16) Kv.-koulutus Uutta tullista! Writing s yrityssähköpostiviestintä englanniksi Tietotekniikka Tietoturva seminaari kauppakamari@rauma.chamber.fi kauppakamari@rauma.chamber.fi 3

4 Henkilöstöhallinto Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Matkaseminaarit Taloushallinto Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Sihteeri- ja assistenttipäivät 2011 Tallinnassa (25.9.) Shanghain matkaseminaari Työntekijän asema työpaikalla - tasapuolinen kohtelu ja yksityisyyden suoja Esimiespäivät Vierumäellä Excel tehokäyttöön! Tilinpäätös- ja veropäivä Ennakonpidätys 2012 Tulossa myös 4. kerran Raumalla Cadence Management Corporation projektinhallinta (3 pv.) (ajankohta avoin toistaiseksi) 4 Rauman kauppakamari kouluttaa Connecting Business!

5 KAUPPAKAMARIASIAA Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Rauman kauppakamari Uudella hallituksella riittää haasteita Vuosisadan vaalit toivat rajuja muutoksia eduskunnan kokoonpanoon. Vielä ei uuden hallituksen ohjelma ole selvillä, mutta näyttää ilmeiseltä, että saamme taas ns. sateenkaarihallituksen. Hallituksen väristä huolimatta valtiontalouden ja myös elinkeinoelämän haasteet eivät ole hävinneet mihinkään. Samoja ongelmia joudutaan ratkomaan riippumatta hallituskokoonpanosta. Puolueiden ohjelmissa ja kannanotoissa on kuitenkin eroja ja nähtäväksi jäävät miten erilaiset näkökannat sovitetaan yhteen ja minkälainen on yhteinen hallitusohjelma Ennen vaaleja kauppakamari toimii aktiiviisti kansanedustajaehdokkaiden suuntaan jakamalla informaatiota mm kansanedustajille, puolueille ja kansanedustajaehdokkaille. Kauppakamari järjesti yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa tilaisuuksia, joissa tärkeimpiä tavoitteita tuotiin esiin. Rauman alueen elinkeinoelämän kannalta tärkeää on verotuksen, liikennejärjestelmän ja kuntareformin lisäksi paikallisten yritysten kannalta tärkeät seikat. Tällaisia ovat mm. energia- ja ympäristöverotus, telakkateollisuuden näkymät, pk-yritysten kasvu jne. Rauman seutu sai läpi kolme edustajaa. Voimme olla hyvin tyytyväisiä tähän tulokseen. Nyt on tärkeää, että edustajamme pääsevät omissa puolueissaan ja verkostoissaan tärkeisiin tehtäviin ja voivat edistämään alueemme elinkeinoelämän etuja. Ydinvoiman koulutusjakso olisi erillinen koulutusmoduuli ja se olisi valinnainen useammille koulutuslinjoille. Jakso sopii hyvin esim. kone- ja laitesuunnitteluun, tuotantotalouteen, sähköalalle ja automaatioon. Koulutusjakso käy hyvin Raumalla toteutettavaksi, koska alan opettajia on osin olemassa. Toteutus vaatii kuitenkin lisää energia-alan asiantuntemusta alan yrityksiltä. Rauman tekniikan yksikössä on jo aiemmin jonkun verran järjestetty ko. alan koulusta ja voimalaitossynergiaa löytyy myös merenkulun koulutuksen puolelta. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää paraikaa valtakunnallisesti koko alan koulutustarvetta yliopistokoulutuksesta alkaen ja myös tästä syystä Satakunnan Ammattikorkeakoulun on syytä olla aktiivinen asiassa. Mm. seuraavat toimialat voisivat hyödyntää ydinvoiman koulutusmoduulia: Ydinenergia ja energia-ala yleensä Energialaitoksissa työskentelevien muiden yritysten henkilöstö Huolto- ja kunnossapitoon osallistuvat yritykset Suunnitteluyritykset Urakoitsijayritykset (esim. teknologiateollisuus, LVI jne.) Rakennusteollisuus mm sähköala Koulutuksessa tarkasteltaisiin mm. laitostyyppejä, turvallisuuskulttuuria, luvanvaraista käyttöä ja toteuttamista, atomifysiikan säteilysuojelun ydinturvallisuutta, lämmönvaihtimia sekä lämpö- ja virtaustekniikkavaatimuksia alan kanssa toimiville yrityksille jne. Earth Hour lauantai yli 40 yritystä vastasi Rauman kauppakamari haasteeseen Ydinvoimamoduuli mukaan SAMK :in insinöörikoulutusohjelmaan Rauman kauppakamari on ehdottanut yhdessä Teollisuuden Voima Oyj:n kanssa, että Satakunnan Ammattikorkeakoulu käynnistää valmistelut ydinvoimamoduulin ottamiseksi valinnaiseksi erikoiskoulutusjaksoksi. Ydinvoimaan liittyvää koulutusta tarvitaan Suomessa huomattavasti lisää, sillä alan henkilöstö ikääntyy nopeasti. Ala on myös kasvamassa merkittävästi lähivuosina ja yhä useammat kuuluvat alan klusteriin, kuitenkin varsinaisen ydinenergia-alan ulkopuoliset yritykset tarvitsevat ao. osaamista. Koulutusjakson kohderyhmänä olisi insinöörien peruskoulutusta suorittavat opiskelijat ja/tai myös avoimen/täydennyskoulutuksenpuolella jo valmistuneet, jotka haluaisivat täydentää omaa tutkintoaan ydinvoimaosaamisella. Rauman kauppakamari haastoi taas tänä vuonna kaikki jäsenyrityksensä WWF:n maailmanlaajuiseen ilmastokampanjaan mukaan omalla parhaaksi katsomallaan tavalla.haasteen otti vastaan yli 40 jäsenyritystä. Kauppakamari kiittää kaikkia mukaan lähteneitä yrityksiä. Määrä osoittaa sen, että ilmastoasia on elinkeinoelämälle tärkeä. Suuri osa maailman yritysjohtajista arvioi, että ilmastonmuutos muuttaa myös liiketoimintaa jo parin vuoden kuluessa. Tärkeää on saada valtiot ratkaisemaan miten ilmastonmuutosta hillitään. Paras keino olisi yritysten mielestä palkkioiden ja sanktioiden yhdistelmä. Kauppakamarin kevätkokous Kauppakamarin kevätkokous pidettiin Metsä Botnian Rauman tehtailla. Kevätkokousesitelmän piti Oy Metsä-Botnia Ab:n toimitusjohtaja Ilkka Hämälä. 5

6 KAUPPAKAMARIASIAA Ydinenergia-alan alihankintaosaaminen kartoitetaan ja kootaan resurssitietokantaan Toimintastrategian sekä alihankintaosaamisen resurssipankin kehittäminen ydinenergia-alan PK-sektorin toimittajille on viime syksyllä käynnistynyt puolitoistavuotinen hanke. Prizztech Oy:n FinNuclear-yksikön www. finnuclear.fi) toteuttaman hankkeen keskeisin tavoite on edistää PK-yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ydinenergia-alalla. Hanketta rahoittavat Satakunnan ELY-keskus EAKR-rahoituksella, Porin Seudun Kehittämiskeskus (POSEK), Rauman kaupunki, Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus (PSKK) ja FinNuclear-yritysryhmä. Hankkeella kartoitetaan erityisesti jo kertynyt, mutta myös potentiaalinen ydinenergia-alan alihankintaosaaminen. Projektin kautta kartoitettu alihankintaosaajien verkosto kootaan halukkaiden osalta keskitetysti tietokantaan, jonka tiedot ovat FinNuclear -yksikön kautta välitettävissä merkittäviä ydinenergia-alan hankintoja tekeville kotimaisille ja ulkomaisille tahoille tai kumppanuuksia etsiville yrityksille. Lisäksi hankkeen osana määritetään liiketoimintamalleja ja kehitetään menettelytapoja, joiden avulla PK -yritykset voisivat keskinäisen verkottumisen kautta täydentää osaamistaan ja näin vahvistaa kilpailukykyään sekä parantaa menestymismahdollisuuksiaan ydinenergia-alan toimittajana. Projektin tuloksia hyödyntäen järjestetään syksyllä 2011 osaamisalueittain kohdennettuja seminaareja osallistuneille yrityksille. FinNuclear järjestää syksyn seminaarit yhteistyössä paikallisten toimijoiden mm. Rauman kauppakamarin kanssa. www-kyselyyn pääsee tästä linkistä: Vastaa mennessä ja varmista paikkasi syksyn seminaarissa! Lisätietoa: Megumi Asano-Ulmonen, Prizztech Oy / FinNuclear, megumi.asano-ulmonen@prizz.fi, tai Jaakko Hirvonsalo kansainvälisiä asioita Venäjän viisumeista Venäjän viisumihakemusten määrä on kasvussa. Viisumin saannin varmistamiseksi ajallaan on entistäkin tärkeämpää, että viisumihakemus on kaikilta osin oikein täytetty. Venäjän viisumianomus on täytettävä huolellisesti. Mikäli kaavake täytetään käsin, niin lomake täytetään kokonaan samalla käsialalla ja sinisellä tai mustalla kuulakärkikynällä. Koneellisesti viisumikaavaketta täytettäessä on huomioitava kaavakkeen tulostusohjeet, jotka voit tarkistaa tästä linkistä. Linkistä löytyy myös muita ohjeita viisuminhakuun sekä hakulomakkeet. Konsulaatti ei käsittele puutteelisesti täytettyjä viisumianomuksia. Kirjoitusvirheen sattuessa kannattaa tehdä uusi anomuskaavake. Kaavakkeessa kohdat matkan tarkoitus (kohta 7),viisumityyppi (8) ja venäläinen matkanjärjestäjä (13) voi jättää täyttämättä. Valokuvan on oltava kooltaan 3,5 x 4,5 cm, mustavalkoinen tai värillinen passikuva. Kuvan on oltava selkeä kasvot edestäpäin otettu kuva ilman silmälaseja sekä ilman päähinettä. Valokuva voi olla korkeintaan kuusi (6) kuukautta vanha. Valokuva on liimattava viisumianomukseen. Mukaan liitetään vakuutustodistus, joka on voimassa koko viisumin voimassaoloajan. Matkavakuutuskortista tai -todistuksesta tulee käydä ilmi, että vakuutus kattaa hoitokulut ja kotiinkuljetuksen. Lisäksi matkavakuutuskortista tai todistuksesta on käytävä ilmi vakuutetun nimi, syntymäaika, vakuutuksen voimassaoloaika ja vakuutuksen numero sekä vakuutusyhtiön yhteystiedot. Passin on oltava voimassaoleva ja ehjä. Lisäksi siinä on oltava vähintään kaksi (2) tyhjää sivua (mieluiten aukeama) ja sen on oltava voimassa vielä yli 6 kk viisumin voimassaolon päättymisestä. Turistiviisumia varten tarvitaan venäläisen matkatoimiston tai hotellin viisumivahvistus koko anottavalle ajalle. Liikemiesviisumia anottaessa joko Venäjän sisäasiainministeriön puolto tai EU:n ja Venäjän viisumisopimuksen mukainen kutsukirje. Venäjän uuden lainsäädännön mukaan yli seitsemän arkipäivää Venäjällä oleskeleva ulkomaalainen on rekisteröitävä Venäjän maahanmuuttoviranomaisille (Federalnaja migratsionnaja sluzhba). Uuden lain mukaan poliisi ei voi enää sakottaa ulkomaalaisia, joiden rekisteröintipaperit eivät ole oikein ja voimassa tai paperit puuttuvat tai ovat hävinneet. Sen sijaan viisumikutsun ulkomaalaiselle tehnyt organisaatio tai taho on vastuussa rekisteröintipuutteista. Hotellit rekisteröivät asiakkaansa matkan kestosta riippumatta. Venäjän konsulaatti on kertonut Venäjän avaavan viisumikeskukset toukokuun alussa ainakin Helsinkiin, Lappeenrantaan ja Turkuun. Tämän myötä 6

7 kansainvälisiä asioita Kansainvälisiä asioita Venäjän viranomaiset ovat ulkoistamassa viisumihakemusten vastaanoton VFS-yhtiölle Suomen lisäksi myös monessa muussa maassa. Vielä vahvistamattoman tiedon mukaan palvelusta peritään 21 euron maksun per viisumi. Tarkempia yksityiskohtia esimerkiksi siitä, peritäänkö maksu kaikilta hakijoilta, ei vielä ole vielä annettu. Matkatoimistot eri maissa ovat vastustaneet viisumikeskuksia, sillä niiden on katsottu hidastavan viisuminhakuprosessia ja tuovan siihen lisäkuluja. Tiedotamme mahdollisista viisumikeskuksista lisää, kun lisätietoa on saatavilla. Lähde: KalevaTravelin tiedote Vuoden huipputapahtuma Moskovassa: Finnish Business in Moscow Finnish Business in Moscow - tapahtuma yhdistää korkean tason seminaarin ja suomalaisen osaamisen näyttävän esittäytymisen Venäjän bisneselämän eliitille ja päättäjille. Lisäksi se on mediatapahtuma, johon liittyvä viestintäkampanja tarjoaa mahdollisuuden nostaa suomalaisyritysten ja suomalaisen osaamisen profiilia sekä lisätä tunnettuutta Venäjän metropolissa. Suomalais-Venäläinen kauppakamari on tapahtuman pääjärjestäjä. Keskuskauppakamari toimii yhteistyökumppanina. Kun ilmoittaudut mukaan mennessä, saat täyden hyödyn toukokuun alussa käynnistyvästä PRkampanjasta. Lisäetuna nopeille varaajille standipaikka puoleen hintaan. Matkustuskuluihin on mahdollista saada TEMin vienninedistämistukea. Tästä linkki pdf-muotoiseen esitteeseen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Janne Koivisto, janne.koivisto@chamber.fi, puh. (09) Tutkimusraportin ovat tehneet tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen ETLAsta ja asiantuntija Seppo Saukkonen Elinkeinoelämän Keskusliitosta. Työmarkkinoiden joustavuus tarkoittaa aikaisempaa monipuolisempia mahdollisuuksia järjestää etenkin työaikoja, palkkausta ja palkankorotuksia yritys- ja työpaikkatasolla niin, että yrityksen kilpailukyky ja työllistämismahdollisuudet säilyvät tai paranevat. Tärkeimpiä esimerkkejä ovat niin sanottujen avaamislausekkeiden yleistyminen ja muut yrityskohtaisesti toteutetut ja räätälöidyt ratkaisut. Lisäksi Saksan työmarkkinoilla esiintyy vähän häiriöitä, työtaistelut ovat harvinaisia. Maltillinen palkkakehitys mainitaan useimmissa asiantuntija-arvioissa keskeisimpänä syynä Saksan menestykseen. Se johtuu sekä 2000-luvun maltillisista palkkaratkaisuista että negatiivisesta palkkaliukumasta: käytännössä palkat ovat nousseet työmarkkinaosapuolten sopimia taulukkopalkkoja vähemmän. Negatiiviseen palkkaliukumaan ovat vaikuttaneet muun muassa lisääntyneet mahdollisuudet poiketa sovituista palkankorotuksista yritystasolla sekä kertaluontoisten ja vaihtelevien palkanerien yleistyminen ja sopimusten kattavuuden väheneminen. Maltillinen palkkakehitys on ollut olennainen tekijä finanssikriisistä selviytymisessä. Työvoimapoliittisilla uudistuksilla, niin sanotuilla Hartz-reformeilla, on yhtäältä pyritty lisäämään työvoiman tarjontaa leikkaamalla työttömyysturvan tasoa ja etenkin sen kestoa ja toisaalta kasvattamaan työvoiman kysyntää purkamalla työmarkkinoiden sääntelyä. Vahva teollinen perusta on edelleenkin Saksan taloudellisen menestyksen kivijalka. Se koostuu useista tekijöistä: teollisuuden monipuolinen rakenne, lukuisa määrä maailmanluokan yrityksiä, vahva teollinen perinne ja osaaminen sekä laaja ja vahva Mittelstand (pienten ja etenkin keskisuurten yritysten ja perheyritysten joukko). Yritysten menestykseen 2000-luvulla ovat vaikuttaneet myös kustannuskilpailukyvyn paraneminen, vientikysynnän kasvu ja toimintojen osittainen ulkoistaminen maan ulkopuolelle. Lisätietoja: Antti Kauhanen, puh , Seppo Saukkonen, puh Hae tiedote pdf-tiedostona. php?action=news&id=222 Miksi Saksa menestyy? Saksalaiset yritykset ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin ja Saksa on myös selvinnyt finanssikriisistä paremmin kuin useimmat teollisuusmaat. Maan menestymistä selittää neljä merkittävää tekijää: työmarkkinoiden joustavuus, maltillinen palkkakehitys, työvoimapoliittiset uudistukset ja vahva teollinen perusta, ilmenee Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Saksan talouden menestymiseen vaikuttaneita tekijöitä on selvitetty ETLAn tutkimuksessa Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla (ETLA B 251). Uusia maita ATA carnet -järjestelmään ATA carnet on kansainvälinen tulliasiakirja, jonka avulla voi viedä tavaroita sopimukseen liittyneisiin maihin tulli- ja verovapaasti korkeintaan yhden vuoden ajaksi. Se korvaa muut vientiasiakirjat, kauttakuljetusasiakirjat ja väliaikaisessa vientimaassa tarvittavat asiakirjat. Yhdistyneet arabiemiirikunnat Kansainvälisen kauppakamarin ilmoituksen mukaan Yhdistyneet arabiemiirikunnat on liittynyt ATA carnet järjestelmän 69. jäsenmaaksi

8 kansainvälisiä asioita Arabiemiirikuntien tulli hyväksyy ATA carnet n toistaiseksi vain NÄYTTELY- TAVAROILLE. Carnet ta voi käyttää kauttakulkuliikenteessä (transit). Carnet ta voi käyttää saattamattomissa lähetyksissä, mutta ei postiliikenteessä ATA carnet voidaan täyttää englannin kielellä. Abu Dhabin sataman ja lentoaseman tullit alkavat käsitellä carnet-asiakirjoja vasta alkaen. Siihen saakka vain Dubain satama ja lentoasemat hyväksyvät carnet n. Bosnia ja Hertsegovina Kansainvälisen kauppakamarin ilmoituksen mukaan Bosnia ja Hertsegovina liittyy ATA carnet järjestelmän 70. jäsenmaaksi Bosnian ja Hertsegovinan tulli hyväksyy ATA carnet n seuraaviin tarkoituksiin: näyttelytavarat ammatinharjoittamisvälineet kaupalliset tavaranäytteet Carnet ta voi käyttää kauttakulkuliikenteessä (transit). Carnet ta ei voi käyttää postiliikenteessä eikä muissa saattamattomissa lähetyksissä. Meksiko Meksiko liittyy ATA carnet -järjestelmään alkaen. Meksikosta tulee järjestelmän 71. jäsenmaa. Meksikon tulli hyväksyy ATA carnet n seuraaviin tarkoituksiin: näyttelytavarat ammatinharjoittamisvälineet kaupalliset tavaranäytteet - Meksikon tulli myöntää carnet lla maahan tuoduille tavaroille ainoastaan kuuden kuukauden tullittoman maassaoloajan. Tätä aikaa voidaan jatkaa kuudella kuukaudella, mikä anomus tehdään Meksikon tullille ennen ensimmäisen kuuden kuukauden jakson päättymistä. Carnet ta ei voi käyttää kauttakulkuliikenteessä (transit) eikä postiliikenteessä. ATA carnet on täytettävä espanjan kielellä. Jos on käytetty muuta kieltä, Meksikon tulli saattaa vaatia käännöksen. Listätietoja kauppakamarista. ATA carnet voidaan täyttää englannin, kroatian, serbian tai bosnian kielellä. Bosnian ja Hertsegovinan ISO-standardin mukainen maatunnus on BA. MUUTA YRITYSTIETOA Hallituksen valitseminen osakeyhtiössä Osakeyhtiöllä on oltava hallitus, johon kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jos jäseniä on vähemmän kuin kolme, on hallituksessa lisäksi oltava ainakin yksi varajäsen. Jos hallituksessa on useita jäseniä, on sille valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jos hallitusta valittaessa ei ole muuta päätetty eikä yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous, ellei valinta yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu hallintoneuvoston tai muun tahon tehtäväksi. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että alle puolet hallituksen jäsenistä valitaan muussa järjestyksessä, kuten ulkopuolisen tahon valitsemana. Valinta tapahtuu yleensä varsinaisessa yhtiökokouksessa, ellei siitä yhtiöjärjestyksen mukaan päätetä ylimääräisessä yhtiökokouksessa, kuten ns. vaalikokouksessa. Jos hallituksen jäseniä on esimerkiksi eronnut tai erotettu kesken toimikauden, voidaan valintoja joutua muutoinkin tekemään ylimääräisessä yhtiökokouksessa, ellei hallitus varajäsenineen ole enää päätösvaltainen. Hallituksen jäsenen toimikausi jatkuu yksityisessä osakeyhtiössä toistaiseksi, mutta julkisessa osakeyhtiössä se päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan toimikaudesta määrätä toisin. Toimikausi päättyy uuden jäsenen valinnasta päättävän yhtiökokouksen päättyessä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä tai uutta jäsentä valittaessa päätetä toisin. Hallituksen jäseneksi ja varajäseneksi valittavalta henkilöltä on aina saatava tehtävään suostumus. Ketään ei siis voida valita hallitukseen asianomaisen tietämättä tai vastoin hänen tahtoaan. Suostumus voidaan antaa suullisestikin, joten kirjallista muotoa ei edellytetä. Alaikäinen tai muuten vajaavaltainen, konkurssissa tai liiketoimintakiellossa oleva taikka oikeushenkilö ei voi olla hallituksen jäsenenä. Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. 8

9 muuta yritystietoa Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään milloin tahansa ennen toimikauden päättymistä. Eroamisesta on ilmoitettava yhtiön hallitukselle sekä valinnan suorittaneelle taholle, jos se on muu kuin yhtiökokous. Yhtiön hallituksen tulee tehdä jäsenen eroamisesta ilmoitus kaupparekisteriin, mutta tällaisen ilmoituksen voi tehdä myös eronnut jäsen itse. Hallituksen jäsenen eroamisoikeutta vastaa hänet asettaneen tahon oikeus jäsenen erottamiseen. Normaalitapauksessa siis hallituksen jäsenen vapauttaa tehtävästään yhtiökokous. Kuitenkaan yhtiökokous ei voi erottaa sellaista hallituksen jäsentä, joka on hallintoneuvoston tai muun tahon valitsema. Eroamiseen ja erottamiseen ei tarvitse ilmoittaa erityistä syytä tai muuta perustelua. Jos hallituksen jäsenen tehtävä tulee kesken toimikautta avoimeksi eroamisen, erottamisen tai kuolemantapauksen johdosta taikka jos hallituksen jäsen menettää kelpoisuutensa tehtävään, hänen tilalleen tulee varajäsen sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään tai varajäsentä valittaessa on päätetty. Jos varajäsentä ei ole, tulee hallituksen muiden jäsenten huolehtia siitä, että uusi jäsen valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tämä tapahtuu kutsumalla ylimääräinen yhtiökokous koolle tai ilmoittamalla asiasta ko. jäsenen valinneelle hallintoneuvostolle tai muulle taholle. Jos valinta kuuluu yhtiökokoukselle ja hallitus jäljellä olevine jäsenineen ja varajäsenineen on päätösvaltainen, voidaan valinta siirtää siihen seuraavaan säännönmukaiseen yhtiökokoukseen, jossa hallituksen jäsenet yhtiöjärjestyksen mukaan muutenkin on valittava. Jos hallituksen jäsenellä on erotessaan syytä olettaa, ettei yhtiöllä enää ole muita hallituksen jäseniä, hänen on huolehdittava siitä, että yhtiökokous kutsutaan koolle valitsemaan uutta hallitusta. Jos hallitus ei ole yksijäsenisenä päätösvaltainen eikä siis voi päättää yhtiökokouksen koolle kutsumisesta, tulee viimeisen jäsenen hakea aluehallintovirastolta oikeutta kutsua yhtiökokous koolle yhtiön kustannuksella. Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Marko Silen Uusia oikeustapauksia ennakkoperinnästä Lentopisteet KHO 2011:26 Tapaus koski työntekijöiden saamien lehtopiste-etujen käyttöä ja siihen liittyvää yrityksen ennakonperintävelvollisuutta. Yhtiön työntekijät olivat käyttäneet yksityistarkoituksissa työnantajan maksamista työmatkoista kertyneet lentopiste-edut. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että lentopisteistä saadun edun ennakkoperintään liittyi sellaisia avoimia kysymyksiä, jotka edellyttäisivät nimenomaisia säännöksiä osapuolten velvollisuuksista ja edun arvon määrittelystä. Ennakkoperintälakia oli perusteltua tulkita niin, ettei kysymyksessä olevien lentopisteiden käytöstä muodostunut ennakkoperintälaissa tarkoitettuun palkkaan rinnastuvaa etua. Yhtiön ei voitu katsoa laiminlyöneen ennakonpidätysvelvollisuuttaan. KHO ratkaisi vain lentopiste-edun ennakonperinnän kannalta. Ratkaisussa ei otettu kantaa lentopisteedun veronalaisuuteen. Sairaanhoitovakuutus KHO:2011:27 Tapauksessa otettiin kantaa yhtiön henkilöstölleen ottamaan sairaanhoitovakuutukseen. Yhtiö oli vakuuttamassa kaikki työntekijänsä sairaanhoitovakuutuksella, joka täydentäisi yhtiön yleislääkäritasoista työterveyshuoltoa. Vakuutuksesta korvattaisiin sairauden tai tapaturman aiheuttamia hoitokuluja sairaus-/ tapaturmakohtaiseen euron ylärajaan saakka ja ilman omavastuuta. Vakuutuksen keskimääräinen vuosimaksu olisi 273 euroa työntekijää kohden. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sairaanhoitovakuutuksen kautta työntekijöille tarjolla olevaa, yleislääkäritasoista työterveyshuoltoa täydentävää palvelutarjontaa ei ollut pidettävä epätavanomaisena tai kohtuuttomana, kun otettiin huomioon sekä palvelujen käyttöä koskevat vakuutusehdot että työnantajan vakuutuksesta maksama määrä. Vakuutusmaksujen ei katsottu muodostavan A Oy:n työntekijöille veronalaista tuloa eikä yhtiö ollut velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä työntekijöille otettavan sairaanhoitovakuutuksen perusteella. Laittomasti Suomessa olevan henkilön palkkaamisesta työnantajalle seuraamusmaksu Työryhmä ehdottaa seuraamusmaksua työnantajalle, jos työnantaja on palkannut työntekijän, joka ei täytä Suomeen tulon edellytyksiä tai jonka oikeus oleskella Suomessa on päättynyt. Työnantajan seuraamusmaksusta säädettäisiin työsopimuslaissa. Maksu olisi vähintään euroa ja enintään euroa. Seuraamusmaksua korottavana tekijänä otettaisiin huomioon mm. työntekijän mahdollisesta palauttamisesta aiheutuneet keskimääräiset kustannukset ja maksua alentavana tekijänä työnantajavelvoitteiden hyvä hoitaminen. Työryhmä ehdottaa myös muutettavaksi lähetetyistä työntekijöistä annettua lakia siten, että lähetetyn työntekijän työnantaja olisi yhtälailla velvollinen maksamaan seuraamusmaksun. Seuraamusmaksun määräisi Maahanmuuttovirasto. Lisäksi ehdotetaan, että työnantaja vastaisi työntekijän palkkasaatavien lähettämisestä toiseen valtioon aiheutuneista kustannuksista. Työsuhteen katsottaisiin kestäneen kolme kuukautta, ellei muuta osoitettaisi. Lisäksi työsopimuslaissa olisivat säännökset, jotka koskisivat alihankintatilanteissa välittömän toimeksiantajan ja pääasiallisen toimeksiantajan sekä mahdollisten muiden alihankkijoiden velvollisuuksia tietyissä tilanteissa maksaa työnantajan kanssa yhteisvastuullisesti seuraamusmaksu, kun työnantajana toiminut alihankkija on palkannut säännöksissä tarkoitetun työntekijän. Työryhmä ehdottaa, että seuraamusmaksun täytäntöönpanosta huolehtisi Oikeusrekisterikeskus. Työsuojeluviranomaisten tulisi toimia yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa säännösten noudattamisen valvonnassa. 9

10 MUUTA YRITYSTIETOA Ehdotusten tarkoituksena on toteuttaa osaltaan Euroopan parlamentin ja neuvoston niin sanottu työnantajasanktiodirektiivi 2009/52/ EY. Direktiivin täytäntöönpanosta kokonaisuutena vastaa sisäasianministeriö, jolle ehdotusten jatkovalmistelu siirtyy. Ehdotukset on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, jossa olivat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät ry sekä SAK, STTK ja Akava. Muistioon liittyy SAKn täydentävä mielipide. Käteiset varat ja pankkitilit kirjanpidossa Tase-erä rahat ja pankkisaamiset käsittää käteiset varat, niin sanotun kassan, ja yhtiön pankkitileillä olevat likvidit varat. Käteisiin varoihin ei saa sisällyttää pankkitililtä tehtyjä nostoja kassaan tilanteissa, joissa käteiskassan varat eivät ole lisääntyneet, vaan rahat ovat esimerkiksi osakkaan käytössä. Pankkitileillä olevien varojen tulee olla yhtiön omia varoja. Kassatili Kirjanpitolautakunta on useaan otteeseen käsitellyt kysymyksiä, jossa yrityksen kassaan on kirjattu nostoja, vaikka varoja ei todellisuudessa ole siirretty yrityksen kassaan. Kirjanpitolautakunnan lausunnossa 1770/2005 on käsitelty kassatiliä: Kassatilille merkitään käteisen rahan maksuja siten, että tulevat maksut eli kassaan maksut eli rahojen lisäykset kassassa merkitään kassatilin veloitukseen ja menevät maksut eli kassasta maksut eli rahojen vähennykset kassassa merkitään kassatilin hyvitykseen. Kassatilin veloitusten yhteissumman ja hyvitysten summan erotus eli veloitusjäännös tiettynä ajankohtana ilmoittaa, kuinka paljon käteistä rahaa on jäljellä kassassa. Nostot ilman selvitystä Kirjanpitolautakunnan lausunnossa 1866/ 2011 käsitellään käteisvarojen kirjaamista yhden miehen yhtiössä. Kysymyksessä on yhtiö, jossa ainoa osakas on tehnyt lukuisia käteisnostoja yhtiön pankkitililtä ilman selitystä. Tilitoimistossa nostot on kirjattu nostoiksi kassaan. Lausunnossa korostetaan kirjanpidon erillään pitotehtävää, jonka mukaan kirjanpidon keskeisenä tehtävänä on pitää erillään muun muassa yrityksen ja yrittäjän varat. Aikaisemmassa KILA:n lausunnossa 1770/2005 todetan: Kohtuullinen määrä osakeyhtiön kassavaroja voidaan käytännössä tilapäisesti ja lyhytaikaisesti uskoa myös sen johtohenkilölle yhtiön maksuja varten tilitysvelvollisuutta vastaan. Lausunnossa todetaan edelleen, että yhtiön kassavarojen on aina oltava todennettavissa. Jos rahat eivät ole yhtiön käytettävissä, kyse ei ole käteiskassasta, vaan muusta varojenkäytöstä, kuten osakaslainasta. Kirjanpidon yleisohjeessa kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista käsitellään muistiotositteiden laatimista liiketapahtumista, joihin ei liity toista osapuolta. Kun kyse on esimerkiksi osakkaan yksityistalouteen liittyvä siirto, kirjanpitovelvollisen on hyvän kirjanpitotavan mukaan laadittava ja varmennettava muistiotosite, josta käy ilmi kenen osakkaan lainasta on kyse. Jos kirjanpito on annettu toimeksiantona tilitoimistolle, tämän on selvitettävä liiketapahtuman luonne ja pyydettävä hyväksymismerkintä tositteeseen. Valuuttamääräiset erät Pankkisaamisiksi luetaan yhtiön käytettävissä olevat pankkitileillä olevat varat. Varat voivat olla myös muussa valuutassa. Esimerkiksi valuutanvaihtoa harjoittavan yrityksen muissa valuutoissa olevat varat luetaan rahoihin ja pankkisaamisiin (KILA 1801/2007). Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset on kirjanpitolain mukaan muutettava Suomen rahaksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Vakuustalletukset ja kassaylijäämien sijoitukset Kun yritys on avannut erillisen tilin esimerkiksi vuokravakuudeksi tai sopimuksen vakuudeksi, tili merkitään muihin saamisiin, jotka jaetaan lyhyt- ja pitkäaikaisiin saamisiin niiden erääntymisajankohdan mukaan. Jos vakuustalletus on nostettavissa esimerkiksi määräaikaisen vuokrasopimuksen umpeutuessa yli vuoden kuluttua tilinpäätöksestä, kysymys on pitkäaikaisesta saamisesta. Kun yritys sijoittaa kassaylijäämiään esimerkiksi korkorahastoihin, nämä merkitään rahoitusarvopapereihin. Tilinpäätöksessä rahoitusarvopaperit on arvostettava joko hankintamenoonsa tai tilinpäätöspäivän tätä alempaan markkina-arvoon Luotollinen sekkitili Luotollisesta sekkitilistä pankkisaamisena esitetään ainoastaan tilillä olevat yrityksen omat varat, ei sekkitililimiittiä. Mikäli limiitti on osittain käytössä, tämä esitetään tilinpäätöksessä velkana. Käytettyä luottolimiittiä käsitellään taseessa muuna pitkäaikaisena velkana, jos luotolla ei ole määrättyä eräpäivää tai eräpäivään on yli vuosi tilinpäätöshetkestä. Myönnetyn limiitin käsittelemistä kokonaan velkana, silloin kun sitä ei ole täysimääräisesti otettu käyttöön, ei pidetä hyvän kirjanpitotavan mukaisena (KILA 1835/2009). Konsernitilit ja asiakasvarat Monissa konserneissa konsernin emoyhtiön ja tytäryhtiöiden rahaliikenne on keskitetty yhdelle konsernitilille. Konsernitilit ovat yleensä emoyhtiön hallussa olevia pankkitilejä, joihin tytäryhtiöillä on käyttöoikeus. Kyseinen pankkitili esitetään tällöin ainoastaan emoyhtiön tilinpäätöksessä. Tytäryhtiössä tämän osuus konsernitilillä olevista varoista esitetään saamisena, emoyhtiössä velkana tytäryhtiölle. Asiakasvaroja käsitellään muun muassa Kirjanpitolautakunnan lausunnoissa 1850/2010 ja 1695/2003. Kun kirjanpitovelvollinen on saanut toimeksiannolla haltuunsa toisen yrityksen varojaa, erillisille pankkitilillä olevia asiakasvaroja ei Kirjanpitolautakunnan mukaan tule merkitä taseeseen. Asiakasvaratili voi joko olla kirjanpitovelvollisen nimissä tai tällä voi olla tilin käyttöoikeus. Erillisellä tilillä olevia asiakasvaroja ei sisällytetä kirjanpitovelvollisen juoksevaan kirjanpitoon, mutta niistä on suositeltavaa pitää erillistä kirjanpitoa. Jos toiselle yritykselle kuuluvia varoja ei ole erotettu omalle pankkitilille, ne tulee tilinpäätöksessä ilmoittaa rahojen ja pankkisaamisten alaeränä nimikkeellä erottamatta olevat asiakasvarat ja vastaavasti muiden velkojen alaeränä nimikkeellä toimittajavelat. 10

11 LAKIASIAT Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi Työsopimuslain perhevapaita koskevaan 4 lukuun lisättiin lailla /197 uusi 7 a, jossa säädetään työntekijän oikeudesta poissaoloon työntekijän perheenjäsenen tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitamista varten. Samalla muutettiin työsopimuslain 7 luvun 9 :ää, jossa säädetään työntekijän irtisanomissuojasta perhevapaan pitämisen vuoksi. Laki tulee voimaan Uuden perhevapaata koskevan 7 a :n mukaan, jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Tällaisessa tilanteessa työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Sinänsä uusi säännös ei näiltä osin juuri muuta tilannetta nykyisestään, sillä työntekijä ja työnantaja voivat milloin tahansa muutenkin sopia kyseisenlaisesta vapaasta. Säännös vain velvoittaa työnantajaa pyrkimään järjestämään työt niin, että vapaasta on ylipäänsä mahdollista sopia. Jos töiden järjestelyllä ei voida mahdollistaa vapaata, ei siitä ole siis pakko sopia. Täyttääkseen tämän velvollisuuden työnantajan on selvitettävä erilaiset vaihtoehdot töiden järjestämiseksi ja tarvittaessa selvitettävä työntekijälle, miksi työntekijän poissaolo ei ole järjestettävissä. Työsopimuslain 4 luvun 7 :ssä säädetään poissaolosta pakottavasta perhesyystä. Työntekijällä on 7 :n mukaisissa tilanteissa oikeus tilapäiseen työstä poissaoloon, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perheettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Säännöksen soveltamisedellytykset ovat tiukat. Sen soveltaminen rajoittuu ennakoimattomiin ja yllättäviin tilanteisiin ja vain perheenjäsenten hoitamiseen. Säännöksen nojalla on mahdollista olla pois töistä vain tilapäisesti. Poissaolopäivien määrää ei ole rajattu, mutta kyseeseen voi tulla vain lyhyehkö, väliaikainen poissaolo. Tämän säännöksen nojalla ei esimerkiksi ole mahdollista jäädä hoitamaan iäkkäitä vanhempiaan useiden viikkojen ajaksi. Uuden 7 a soveltuu tilanteisiin, joissa hoidettava on työntekijän perheenjäsen tai muu hänelle läheinen henkilö. Hallituksen esityksen mukaan uusi 7 a koski vain perheenjäsenen hoitamista, mutta eduskunta muutti pykälää lisäämällä siihen myös muun läheisen hoitamisen. Perheenjäsenellä on perinteisesti tarkoitettu samassa taloudessa perheenomaisissa oloissa asuvien ihmisten lisäksi esimerkiksi takenevassa ja etenevässä polvessa olevia työntekijän tai tämän puolison, avopuolison taikka työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa elävän henkilön lähisukulaisia. Muun läheisen määritelmän arvioinnissa tulee eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mukaan huomioida omaishoidon keskeinen piirre, joka on hoidettavan ja hoitajan sukulaistai läheissuhde, luottamus, yhteenkuuluvuus ja vapaaehtoisuus. Valiokunnan mukaan avunanto ja hoiva perustuvat erityiseen henkilökohtaiseen suhteeseen ihmisten välillä sekä tunteisiin ja kiintymykseen liittyvään vastuuntuntoon. Edelleen valiokunnan mukaan on hyvin tavallista, että esimerkiksi sisarusten ja serkusten välit tai ystävysten välit ovat hyvin läheiset ja että myös muut kuin saman perheen jäsenet huolehtivat toisistaan. Perheiden ja sukujen pienentyessä myös kaukaisemmat sukulaiset ovat entistä tärkeämpiä myös hoivasuhteissa. Mikäli työntekijä haluaa päästä kesken sovitun vapaan takaisin työhön, on siitä lähtökohtaisesti sovittava työnantajan kanssa. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työntekijän työhönpaluuoikeus tuokin nykytilaan muutoksen. Ennen uutta säännöstä työntekijällä ei ole ollut oikeutta yksipuolisesti päättää myönnettyä määräaikaista vapaata ja palata takaisin töihin. Jos työntekijä on 7 a :n mukaisella vapaalla, voi hän keskeyttää vapaan kuukauden ilmoitusajalla perustellusta syystä, arvioidaan samoin perustein kuin muidenkin perhevapaiden keskeyttämistilanteissa. Käytännössä perusteltuna syynä tulevat kysymykseen lähinnä hoidettavan terveydentilassa tapahtuneet muutokset, joiden jälkeen edellytyksiä perheenjäsenen hoitamiselle kotona ei enää ole. Ennenaikainen työhön paluu on mahdollista myös silloin, kun hoitajan omissa edellytyksissä selviytyä hoitotehtävistä tapahtuu oleellisia muutoksia. Muutoksia hoitajan taloudellisessa tilanteessa ei kuitenkaan pidetä säännöksessä tarkoitettuna perusteltuna syynä eivätkä ne siis oikeuta palaamaan ennenaikaisesti työhön ilman työnantajan suostumusta. 7 a :n mukaiselta perhevapaalta palaavalla on yhtäläinen oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä, kuin muitakin perhevapaita käyttävä työntekijä. Jos palaaminen aikaisempaan työhön ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta. Selvitys voi olla esimerkiksi lääketieteellinen tai sosiaaliviranomaisen antama selvitys hoidon tarpeesta. Työsopimuslain 7 luvun 9 :ssä säädetään työntekijän irtisanomissuojasta perhevapaan vuoksi. Sen 1 momentin mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Säännöksen 2 momentin mukaan, jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Lailla 197/2001 muutettiin 2 momenttia siten, ettei kyseisen momentin irtisanomisperustetta koskeva olettama koske 4 luvun 7 a :n mukaista poissaoloa. Tämä on perusteltua, sillä kyseisen vapaan pitäminen perustuu aina työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. 7 a :n mukainen poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamista varten ei ole työssäolon veroista aikaa miltään osin vuosilomalain näkökulmasta, joten kyseistä vapaata käyttävälle ei kerry tuolta ajalta vuosilomaa, ellei toisin sovita. Luonnollisesti, jos vapaa alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, voi työskentely kyseisenä kuukautena muilta osin täyttää lomanansaintakynnyksen, jolloin lomaa kertyy myös kyseisenä kuukautena. Helsingin seudun kauppakamarin kirjanpidon asiantuntija Hannele Lindfors 11

12 Kiitä ansiomerkillä! Pitkästä työurasta, elämäntyöstä tai merkittävästä työsuorituksesta. Lisätietoja puh. (09) Aktiivista työtä suomalaisten yritysten hyväksi. Rauman Offsetpaino Oy