Esiselvitys seutukirjaston perustamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esiselvitys seutukirjaston perustamisesta"

Transkriptio

1 2011 Esiselvitys seutukirjaston perustamisesta

2 Tiivistelmä Kirjastot ovat pysyneet pitkään varsin muuttumattomina pääasiassa kirjojen ja muun painetun aineiston välittäjinä. Tämä perinteinen tehtävä on myös tunnettu ja arvostettu korkealle kuntalaisten keskuudessa. Kun yhteiskunta suosii yhä enemmän verkkopalveluja ja digitaalisia aineistoja, eivät kirjastot voi enää jatkaa entisillä toimintatavoilla. Painetuiden kirjojen rinnalle ovat tulossa e-kirjat. Pohjois-Amerikassa niiden suosio on vahvassa nousussa. Jatkossa onkin puhuttava kirjojen sijaan entistä enemmän sisältöjen välittämisestä. Yhä useammat aineistot julkaistaan ainoastaan digitaalisessa muodossa. Sisältöjä ja tietoa on saatavilla monta muutakin kanavaa pitkin kuin kirjastojen kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut kirjastojen uudeksi suunnaksi kansalaisten tiedon ja kulttuurin tasa-arvoisen saatavuuden turvaamisen tietoyhteiskunnassa. Vaarana on kansalaisten tiedollinen syrjäytyminen. Keskeiseksi kirjastotyössä halutaan nostaa kansalaisten tiedon hallintaan ja soveltamiseen liittyvät taidot, koska ne ovat nousseet menestystekijöiksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjasto nähdään aiempaa voimakkaammin ei-muodollisena oppimisympäristönä, johon halutaan tuoda lisää opetusta ja opastusta. Kirjastotilojen yhteiskäytön lisääminen kuntien muiden toimialojen kanssa on keskeinen haaste. Tilojen tulee olla jatkossa aikaisempaa monikäyttöisempiä ja avoinna asiakaslähtöisesti. Kokoelmakeskeisyydestä irtaantuminen tuo hiljaisiin kirjastoihin entistä enemmän elämää ja tapahtumia. Niistä kehitetään sosiaalisen ja yhteisöllisen vuorovaikutuksen kohtauspaikkoja. Tulevaisuuden kirjastoihin tarvitaan kirjastoammattilaisten rinnalle uusia ammattiryhmiä kuten tietotekniikan, viestinnän, tapahtumatuotannon ja valvonnan osaajia. Myös kirjastoammattilaisten työtehtävät tulevat muuttumaan automaation ja uusien logististen ratkaisujen myötä. Pirkanmaan kirjastojen vapaaehtoisella yhteistyöllä alueelle on saatu lähes koko Pirkanmaan kattava yhteinen kirjastotietojärjestelmä sekä kokoelmien yhteiskäyttö kuljetusjärjestelmineen. Tämä on hyvä perusta kirjasto- ja tietopalvelujen entistä tiiviimmälle ja laajemmalle seudulliselle toteuttamiselle. Selvitystyössä on kartoitettu kirjastotoimenjohtajien näkemyksiä seutukirjaston perustamismahdollisuuksista,

3 laajuudesta, hyödyistä ja haitoista. Kirjastokentällä ei ole selkeää kuvaa seudullisen organisaatioiden toiminnasta, kuntaosuuksien määräytymisestä tai resurssien jakamisesta, koska seutukirjastoja on syntynyt Suomessa verraten vähän ja kokemuksia on kertynyt vasta muutamalta vuodelta. Esiselvitys osoittaa, että verkkopalvelujen ja virtuaalikirjaston tapaisia palveluja ei pystytä toteuttamaan yksittäisten kuntien resursseilla Tamperetta lukuun ottamatta. Myös ministeriön uusia linjauksia kirjastojen tehtäviksi on haasteellista toteuttaa ilman seudullista yhteistyötä. Uusien palvelujen ja toimintamuotojen kehittäminen onnistuu isolta toimijalta helpommin kuin usean toimijan vapaaehtoisena yhteistyönä. Varsinkin päätöksenteon nopeutuminen ja hallinnon tarkoituksenmukaisuus antavat kirjastoille joustavuutta. Lisäksi selvitys osoittaa sen, että kirjastoissa tulisi tarkastella nykyistä työnjakoa ja toimintamallia sekä arvioida sen kustannustehokkuus ja kehittämistarpeet. Yhteistyön toteuttamiseksi selvityksessä kuvataan yhteisen organisaation perustaminen isäntäkuntamallilla, kuntayhtymänä tai liikelaitoksena/osakeyhtiönä sekä kirjastojen palvelukeskuksen perustaminen erikseen sovittavien palvelukokonaisuuksien tuottamiseen. Toiminnallisena mallina kuvataan tilaaja-tuottaja-malli. Työryhmä esittää, että nyt tehdyn esiselvitystyön jälkeen edetään jatkohankkeeseen, joka antaa riittävät perusteet päätöksentekoon seudullisen organisaation muodostamisesta. Keskeistä on jatkossa selvittää kuntapäättäjien tahtotila seudullisen kirjastoyhteistyön tulevaisuudesta. On tarpeen arvioida koko Pirkanmaan nykyisen kirjastoverkon toimivuus sekä paikalliset palvelutarpeet ja kustannusrakenteisiin liittyvät eroavaisuudet. Etsimällä uusia ja tehokkaita, toimintaympäristön muutokset huomioon ottavia toimintamalleja ja organisaatiorakenteita voidaan parantaa Pirkanmaan kirjastopalveluita ja yhteistyötä kuntien eri toimijoiden kanssa. Selvityksessä on kartoitettava seutuorganisaation perustamisvaiheessa tarvittavat sopimukset sekä niiden sisällöt ja etsittävä vaihtoehtoja kuntakohtaisten kustannusten jakamiseksi.

4 Sisällysluettelo 1. Toimeksianto ja selvityksen toteutus Kirjastojen toimintaa ohjaavat säädökset, ohjelmat ja strategiat Kirjastolaki ja kirjastoasetus Opetusministeriön kirjastopolitiikka ohjelma Kirjastojen tavoitteet ja tehtävät tietoyhteiskunnassa Kirjastoista monitoimitiloja Kirjastojen henkilöstörakenteen uudelleen arviointi Sivistyksellisen tasa-arvon turvaaminen Yleisten kirjastojen laatusuositukset Valtakunnalliset kirjastojen kehittämishankkeet Toimintaympäristön muutos Tietoyhteiskunnan vaiheet ja kirjastojen palvelut Kirja-alan muutokset 2000-luvulla Kuntien taloustilanne ja rakenneuudistukset Kirjastojen seudullinen yhteistyö Suomessa Seutukirjastoselvitykset Suomessa Kuntien yhteistyönä järjestämä kirjastotoiminta Suomessa Seutukirjastojen tuoma lisäarvo kirjasto- ja tietopalveluille Miksi seutukirjastot ovat jääneet perustamatta? Pirkanmaan kirjastotoimialan nykykuvaus Kirjastojen toiminta Kirjastojen toimintavolyymit ja toimipisteet Kirjastojen käyttö Kirjastopalvelujen saavutettavuus ja saatavuus Henkilöstö ja osaaminen Lainaus- ja palautusautomaattien käyttöönotto Kirjastojen kokoelmien laatu Kokoelmien seudullinen yhteiskäyttö Kirjastojen talous Toimintamenot Valtionosuus ja kuntien maksuosuudet Pirkanmaan kirjastojen nykyinen yhteistyö Tietojärjestelmien ja käytänteiden yhtenäistäminen Seudullisten verkkopalvelujen kehittäminen Tietojärjestelmien uudistus Seudullisen yhteistyön tulevaisuus... 57

5 6. Seutukirjaston muodostaminen Seutukirjaston laajuus Organisointimallit Tilaaja-tuottaja-malli Yhteisen kirjasto-organisaation perustaminen Palvelukeskuksen muodostaminen Seutukirjaston hyötyjen ja haittojen arviointi Kirjastotoimen johtajien näkemyksiä Seutukirjaston hyödyt Seutukirjaston haitat Miten seutukirjasto tuottaisi palveluita? Johtopäätökset LIITTEET... 76

6 1. Toimeksianto ja selvityksen toteutus Pirkanmaan kirjastojen kesken on tehty yhteistyötä yhteisen PIKIkirjastotietojärjestelmän muodossa vuodesta 2002 alkaen. Yhteistyö on vähitellen laajentunut koskemaan lähes kaikkia Pirkanmaan kuntia. Vuonna 2009 seudullisen yhteistyön tavoitteeksi otettiin PIKI-toimintaohjelmassa seutukirjaston perustaminen. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimesta on laadittu esiselvitys seutukirjaston perustamisen mahdollisuuksista Tampereen kaupunkiseudulla ja/tai Pirkanmaalla. Hanke toteutettiin ajalla Selvityksen tekijöinä toimivat hankekoordinaattori Seija Köppä, hankesuunnittelija Terhi Huttunen sekä Marjo Soininen. Selvitystyön tueksi seutuhallitus asetti projektiryhmän, jonka puheenjohtajana toimi Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Lauri Savisaari ja muina jäseninä Tampereen kaupungin kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto, Oriveden kaupungin kirjastotoimenjohtaja Liisa Asiala, Kangasalan kunnan sivistystoimen johtaja Leena Pajukoski sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutukoordinaattori Tuukka Salkoaho. Hankeen ohjausryhmänä on toiminut seudun sivistystyöryhmä. Hankkeen alussa tehtiin kysely kirjastotoimenjohtajille. Kyselyllä kartoitettiin kirjastotoimenjohtajien näkemyksiä seutukirjastona toimimisen vahvuuksista/heikkouksista ja mahdollisuuksista/uhista sekä eri kirjastojen halukkuutta lähteä mukaan seutukirjastoon ja siitä minkä laajuisena seutukirjasto tulisi toteuttaa Tampereen kaupunkiseudulla ja/tai Pirkanmaalla. Sen sijaan kuntapäättäjien tahtotilan kartoitus jäi toteuttamatta esiselvityksen aikataulun puitteissa. Toteutetulla kyselyllä kartoitettiin myös ammatillista osaamista vaativien tai uusien toimintamuotojen toteuttamista eri kirjastoissa sekä niiden kykyä vastata alan tulevaisuuden haasteisiin. Osaamisen lisäksi selvitettiin sitä, mihin kirjastoissa käytetään henkilöstöresursseja eli millaisia työtehtäviä kirjastotyöhön sisältyy. 1

7 Esiselvityksen taustaksi on kerätty lisäksi vertailutietoa eri kuntien kirjastoista ja niiden toiminnasta. Esiselvitys sisältää kirjastojen toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä, valtakunnalliset linjaukset ja strategioita sekä kuvaa kirjastojen toimintaympäristön muutoksia ja muuttuvia tehtäviä. Yleisten kirjastojen seudullinen yhteistyö on Suomessa edennyt vaihtelevalla menestyksellä. Esiselvityksessä esitellään sekä onnistuneita että toteutumattomia seutukirjastohankkeita sekä avataan seutukirjastojen toiminnan etuja ja ongelmakohtia. Tampereen kaupunkiseudulla sekä Pirkanmaalla on käytössä ainutlaatuinen lähes koko maakunnan kattavat PIKI-kirjastojärjestelmä, jonka ansioista kirjastojen aineisto on asukkaiden saavutettavissa asuinkunnasta riippumatta. Esiselvityksessä kuvataan yhteistyön nykytila sekä sen kehittämistarpeet. Selvitys sisältää myös lyhyen kuvauksen mahdollisista organisointi- ja hallintomalleista sekä kustannusjaon vaihtoehdoista. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa seutukirjaston perustamisedellytyksiä Tampereen kaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla sekä antaa päätöksentekijöille tietoa kirjastoalan kehittämis- ja uudelleenorganisoimistarpeista. Pirkanmaan asukkaille kirjastojen palvelut ovat jo nyt seudullisia, mutta ne tuotetaan entisillä toimintatavoilla. Selvityksessä etsitään ratkaisuja siihen, miten nykyiset resurssit voidaan kohdentaa siten, että paikallisuus, laatu sekä maksuttomuus turvataan jatkossakin kirjasto- ja tietopalveluissa. 2

8 2. Kirjastojen toimintaa ohjaavat säädökset, ohjelmat ja strategiat 2.1. Kirjastolaki ja kirjastoasetus Kirjastolaki ( /904) ohjaa kuntien yleisten kirjastojen toimintaa, kun taas kirjastoasetus ( /1078) määrittelee maakuntakirjaston tehtävät, yleisten kirjastojen keskuskirjaston tehtävät sekä aluehallintoviranomaisen tehtävät. Kunnat saavat valtionosuutta kirjastojen käyttökustannuksiin kuntien peruspalveluista annetun valtionosuuslain mukaan (L 1704/2009). Kuntien yleisten kirjastojen tavoitteet ja tehtävät määritellään kirjastolaissa. Kirjastoja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Toiminnan tavoitteena on myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen edistäminen sekä niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittäminen. Asiakkaiden käytössä tulee olla siis alan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö. Kuntien kirjastot toimivat yhteistyössä muiden yleisten kirjastojen sekä tieteellisten ja oppilaitoskirjastojen kanssa osana kansallista ja kansainvälistä kirjasto- ja tietopalveluverkkoa. Yleisten kirjastojen yhteistyötä koordinoi yleisten kirjastojen keskuskirjasto, jonka tehtäviä Suomessa hoitaa Helsingin kaupunginkirjasto. Sen tehtäviin kuuluu toimia kirjastojen valtakunnallisena kaukopalvelukeskuksena sekä kehittää palvelujen järjestämisessä tarpeellisia työmenetelmiä sekä apuvälineitä. Maakuntakirjaston tehtävänä on tukea alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehittää toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua sekä perehdyttää alueen kirjastojen henkilöstöä uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin sekä suorittaa Opetus- ja kulttuuriministeriön antamia muita tehtäviä. Ministeriö on määrännyt Pirkanmaalla maakuntakirjaston tehtävät Tampereen kaupungille. Pirkanmaan maakuntakirjastolla / Tampereen kaupunginkirjastolla on tieto- ja 3

9 kaukopalvelun lisäksi erityinen Pirkanmaan maakuntakokoelma. Muu toiminta on lähinnä koulutustilaisuuksien järjestämistä sekä ministeriön myöntämillä avustuksilla tehtävää kehittämishankkeiden koordinointia. Tällä hetkellä maakuntakirjastojen nykyiset tehtävät ovat tarkastelun kohteena ministeriössä, jossa harkitaan lakimuutosta tai jopa maakuntakirjastojen lakkauttamista. Kirjastojen keskeisenä periaatteena laissa on palvelujen maksuttomuus. Kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa sekä niiden lainaus on maksutonta. Myös keskuskirjaston ja maakuntakirjastojen kaukolainat yleisille kirjastoille ovat lain mukaan maksuttomia. Muista kirjaston suoritteista kunta voi periä enintään suoritteen omakustannusarvoa vastaavan maksun. Kunnan tehtävänä on järjestää asukkailleen joko itse, yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavalla kirjasto- ja tietopalvelut. Kunta vastaa palvelujen lainmukaisuudesta. Kuntien tulee arvioida järjestämäänsä palvelua, jolloin saadaan vertailutietoa palveluiden toteuttamisesta, niiden laadusta ja taloudellisuudesta. Tarkoituksena on parantaa kirjasto- ja tietopalveluiden saatavuutta sekä tukea niiden kehittämistä. Ministeriö päättää kirjastojen valtakunnallisesta ja kansainvälisestä arvioinnista. Arvioinnin tulee olla keskeisiltä tuloksiltaan julkista. Kirjastoissa tulee olla riittävä määrä alan koulutuksen saanutta sekä muuta henkilöstöä. Kirjastoasetuksen mukaan vähintään 70 % henkilökunnasta tulee olla ammatillinen koulutus, vähintään 45 % tulee olla alan korkeakoulututkinto. 4

10 2.2. Opetusministeriön kirjastopolitiikka ohjelma Kirjastojen tavoitteet ja tehtävät tietoyhteiskunnassa Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopoliittisen ohjelmassa 1 luodaan strategiset tavoitteet kuntien yleisille kirjastoille. Tavoitteena on varmistaa tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus myös verkottuneessa tieto-, kansalais- ja oppimisyhteiskunnassa. Saatavuutta eli toimipisteiden määrää ja sijaintia ja tietoteknistä struktuuria haastavampaa on turvata kuntalaisten taidot käyttää palveluja sekä toimia verkostoituneessa yhteiskunnassa. Hyvät ja ajanmukaiset kirjasto- ja tietopalvelut vähentävät kuntalaisten tiedollista syrjäytymistä. Oppiminen ja tiedon soveltaminen ovat nousseet keskeisiksi menestystekijöiksi yhteiskunnassamme. Kirjastojen tehtävien laajentuminen painetun tiedon välittämisestä digitaalisiin ja tietoverkkojen tiedonhallintaan asettaa uusia vaatimuksia kuntarahoitukseen. Uusien toimintojen myötä kirjastotyön sisältöjen muutokset ja osaamisvaatimukset ovat haasteellisia nykyiselle henkilökunnalle. Ennen kaikkea osaavan henkilöstön rekrytointi on kirjastojen tulevaisuuden avainkysymys, mutta myös henkilökunnan osaamisen päivittämiseen ja täydennyskoulutukseen tulisi panostaa. Tulevaisuuden kirjastopalveluissa korostuvat asiantuntijuus, erikoistuminen ja laatu, jotka lisäävät korkeakoulutetun henkilöstön tarvetta. Kirjastotyö painottuu yhä enemmän kokonaisvaltaiseen tiedonhallintaan ja tiedonhaun ohjaukseen. Asiakkaille annettava palvelu perustuu informaation jalostamiseen ja hyödyntämiseen, joka vaatii asiantuntijuutta tiedonhaussa ja tiedon arvottamisessa. Myös oppimisprosesseissa tiedonhallintataidot ovat keskeisiä jo tällä hetkellä. Opetus- ja kirjastotoimen yhteistyötä tulisi edelleen vahvistaa, mutta myös turvata taloudelliset edellytykset sen kehittämiselle. Kirjastojen ammattilaisia tarvitaan yhä useammin ohjaamaan sekä opettajien että oppilaiden tiedonhallintaa. 1 Opetusministeriön kirjastopolitiikka Yleiset kirjastot. Kansalliset strategiset painoalueet: phttp://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/liitteet/kirjastopolitiikk a2015.pdf 5

11 Kirjastoista monitoimitiloja Kirjastot ovat yhä enemmän kaikille avoimia kohtaamispaikkoja sekä ei-muodollisia oppimispaikkoja, joilta vaaditaan fyysisinä tiloina monikäyttöisyyttä ja -ilmeisyyttä. Kirjastojen vahvuuksina nähdään nykyisen kaltaisen henkilökohtaisen palvelun tuottaminen sekä fyysisessä että verkkomaisessa toimintaympäristössä. Aineistolajien ja -määrien kasvu, asiakaskunnan heterogeenisuus sekä erilaiset tarpeet ja vaatimukset lisäävät edelleen henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta. Kirjastot ovat aiemmin hallinneet varsin suvereenisti painettua tietoa ja sen välittämistä yhteistyössä kustannusalan kanssa. Verkkopalvelujen yleistyminen on asettanut kirjastot kilpailutilanteeseen muiden toimijoiden kanssa ihmisten ajankäytöstä. Kyetäkseen lunastamaan paikkansa ja asemansa kirjastojen tulee pystyä tuottamaan lisäarvoa informaatiotulvaan. Kuntalaiset odottavat kirjastojen asiakaspalvelulta laajaa sivistyksen ja tiedon tasoa sekä laadukkaiden sisältöjen tuntemusta myös uusissa medioissa. Kirjastojen yhä tärkeämmäksi ydintehtäväksi nousee myös asiakkaiden ohjaus tiedon lähteiden käyttämiseen. Tämä vaatii myös uudenlaista otetta tiedottamiseen kirjastojen kokoelmista, tietokannoista ja muista palveluista Kirjastojen henkilöstörakenteen uudelleen arviointi Menestyäkseen jatkossakin kirjastojen tulee tarjota eri asiakasryhmien tarpeita vastaavaa palvelua. Kirjastot fyysisinä tiloina muuttuvat entistä enemmän hiljaisuutta vaalivasta ympäristöstä sosiaaliseksi kohtaamis- ja tapahtumapaikoiksi. Palvelukulttuurin muutos merkitsee totutuista rutiineista ja käytänteistä luopumista ja asiakaslähtöistä toimintojen kehittämistä. Kirjastojen on liittouduttava ja verkostoiduttava tiiviimmin muiden sivistyskentän toimijoiden kanssa. Henkilöstön osaamistason nostaminen on suurin kunnallisten kirjastojen haaste. Laadukkaiden palveluiden tuottaminen edellyttää osaavaa henkilökuntaa. Teknologian noustessa yhtä keskeisemmälle sijalle kirjastojen toiminnassa tarvitaan 6

12 informaatio- ja tietoverkkojärjestelmien osaajia. Kirjastoalan ammattilaisten reipas eläköityminen antaa hyvät mahdollisuudet henkilöstörakenteen uudelleen arviointiin Sivistyksellisen tasa-arvon turvaaminen Kuntarahoituksen riittävyys tehtäväkentän laajentumisen takia on uudelleen arvioinnin kohteena. Kirjastoalalla pyritään rahoituksen tarpeen arviointiin tiedon ja kulttuurin saatavuuden sekä avoimena oppimisympäristönä toimimisen näkökulmasta. Vaativien tietopalvelutehtävien, tiedonhallinnan monimutkaistumisen ja opastustehtävien lisääntymisen takia kirjastoalalle tavoitellaan lisärahoitusta. Erityisesti korostetaan esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen kanssa tehtävä uudenlaista yhteistyötä, jonka tavoitteena on oppijan tietohuollon turvaaminen. Kansallisella tasolla kansalaisten tietohuollon turvaamisessa kirjastojen maksuttomat palvelut ovat ratkaisevassa asemassa myös verkkoyhteiskunnassa. Tulevaisuudessa on kyettävä määrittelemään, mitkä ovat kansalaisten sivistykselliset perusoikeudet nopeasti laajenevassa verkkotarjonnassa ja mikä on yleisten kirjastojen rooli keskeisten sähköisten tieto- ja kulttuurituotteiden tarjoajana. Suomessa tarvitaan kansallista sopimusta siitä, mitä sähköistä perusaineistoa ja -palvelua tulee olla kaikkien saatavilla maksutta julkisen rahoituksen avulla. Kansallisella tasolla tärkeiksi nähdään hankkeet, joilla turvataan keskeisten sähköisten tietovarantojen saatavuus kaikkialla Suomessa (Kansallinen digitaalinen kirjasto , Kansallinen yhteisluettelo) Opetusministeriön kirjastopolitiikassa 2015 kirjastojen tarjoamat palvelut nähdään välineenä yhteiskunnan myönteiseen ja kestävään kehittämiseen. Ohjelma tähtää kirjastojen kehittämiseen ja laadukkaiden kirjasto- ja tietopalvelujen tuottamiseen. Tähän pyritään lisärahoituksen avulla ja valtakunnallisella, kuntarajat ylittävällä sekä paikallisella verkostoitumisella ja yhteistyöllä. 7

13 Kuva: Kirjaston toimintaympäristön muutos Tietoyhteiskunnan uudet vaiheet Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015 Kirja- ja kustannusalan suuri murros KIRJASTO Kuntien palvelutuotanto ja rahoitustilanne Tampereen kaupunkiseudun seutustrategia 2020 VM:n tuottavuusohjelma Valtakunnalliset kehittämishankkeet Kansallinen digitaalinen kirjasto OKM:n yhteisluettelohanke OKM:n laatusuositukset 8

14 2.3. Yleisten kirjastojen laatusuositukset Laadun varmistuksella ja arvioinnilla edistetään ja vahvistetaan palveluiden tuottamista tehokkaasti ja asukaslähtöisesti. Opetusministeriön toimesta yleisten kirjastojen laatusuositukset uusittiin vuonna Uudet laatusuositukset sisältävät määrällisten kriteerien lisäksi laadullisia kuvauksia. Laatusuositukset ovat työkaluja paikallisten kirjastojen itsearvioinnille kuin myös seudulliselle yhteistyölle ja kehittämiselle. Uusissa suosituksissa huomioidaan erityisesti paikalliset ja alueelliset olosuhteet. Samassa yhteydessä käynnistettiin tutkimushanke yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointiin (Kirjo, Tampereen yliopisto). Myös tilastotietokannan kehittämisestä tehtiin ehdotus. Uusissa suosituksissa ensimmäisenä esitellään kunnan kirjastopalvelua koskeva palvelulupaus sekä rahoitussuositus. Siinä kuvataan kirjastopalvelut lakisääteisenä peruspalveluna sekä osana kuntien hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluja. Suosituksessa korostuu myös palvelujen saatavuus yli kuntarajojen sekä seudullisen yhteistyön merkitys. Yleisten kirjastojen laatutyöryhmä suosittaa, että kirjastotoimintaan on käytettävissä määrärahat ovat vähintään yleisten kirjastojen valtionosuuden perusteena olevan asukaskohtaisen perushinnan tasoiset (v ,63 ). Rahoitustasolla, joka vastaa 1-1,5 % kunnan käyttökuluista, turvataan laadukkaiden palvelujen tarjonta ja uusiutuvan kokoelman ylläpito. Toinen kuvaus kirjastopalveluista ja niiden käytöstä antaa suosituksia palvelujen saatavuudesta, lähipalveluluonteesta, aukioloajoista sekä asiakaslähtöisyydestä. Kolmas käsittelee henkilöstöä, osaamista sekä niiden määrätietoista kehittämistä ja johtajuutta. Neljännessä kokoelmia koskevassa suosituksessa korostuu kunnan erityispiirteet huomioivan kokoelmapolitiikan merkitystä. Kirjastotiloja koskevassa suosituksessa painottuu asiakasnäkökulma sekä tilojen monikäyttöisyys. Tavoitteena 2 Ehdotus yleisten kirjastojen laatusuosituksiksi (hyväksytty ministeriön johtoryhmässä): astojen_laatusuositus_ehdotus.pdf 9

15 on antaa arvioijille näkemys siitä, millaista on laadukas ja erinomainen kirjastotoiminta. Tässä selvityksessä käytetään hyväksi uusia vuoden 2010 laatukuvauksia sekä soveltuvilta osilta entisiä vuonna 2001 annettuja kvalitatiivisia kriteereitä tietoyhteiskunnan kirjasto- ja tietopalveluille Valtakunnalliset kirjastojen kehittämishankkeet Suomen kirjastojen toimintaympäristöt ja toimintamuodot ovat suurten muutosten paineessa ja kohteina. Erityisesti paineet kohdistuvat yleisten kirjastojen tietojärjestelmiin ja niiden kehittämisen yhteistyöhön. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä sekä Kansalliskirjastolla on aktiivinen rooli kehittämisessä ja kehittämistyön tukemisessa. Se tukee kansallisia hankkeita, jotta kirjastojen yhteiset tietovarannot saadaan paremmin hyödyntämään uusien vuorovaikutteisten verkkopalvelujen kehittämistä. Tavoitteena on myös avoimesti hyödynnettävä kirjastojen yhteisluettelo, aineiston luettelointitietojen tietokanta, jonka avulla voidaan vähentää radikaalisti luettelointityön määrää Suomessa. Moderneissa verkkopalveluissa seudullista yhteistyötä tärkeämmäksi nousee tulevaisuudessa yli maakuntarajojen nouseva, kansallinen yhteistyö. Tämä heijastuu Pirkanmaan kirjastojen PIKI-yhteistyöhön. Vastahankittujen kirjastojärjestelmän ja verkkokirjasto-ohjelmistojen kehitystyössä tulee varmistaa niiden yhteensopivuus valtakunnallisten hankkeiden kanssa. Kansallinen digitaalinen kirjasto Opetus- ja kulttuuriministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen ( ) tavoitteena on edistää kirjastojen, arkistojen ja museoiden kansallisten tietovarantojen saatavuutta ja käytettävyyttä tietoverkoissa sekä kehittää sähköisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisuja. 3 3 Kts. kehittämishankkeen sivut: 10

16 Hanke tähtää yhteisen asiakasliittymän ja hakupalvelun kehittämiseen sekä aineistojen digitointiin. Sen kautta kansalaiset pääsevät kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisiin ja priorisoituihin aineistoihin tasa-arvoisesti. Hankkeen avulla on etsitty ratkaisuja sähköisten kulttuuriperintöainesten pitkäaikaissäilytykseen sekä siihen liittyvän osaamisen lisääminen. Kansallisen digitaalisen kirjaston haasteena on yhteistyökumppanien suuri määrä ja yhteisen ajattelutavan löytyminen. Tavoitteessa voidaan onnistua, kun luovutaan organisaatiokeskeisestä ajattelusta ja tehdään ratkaisut asiakaslähtöisesti. Lopputuloksena on palvelu, joka palvelee erilaisia loppukäyttäjiä riippumatta siitä, minkä laitoksen asiakkaita he ovat. 4 Asiakasliittymäosasta tehtiin 2010 kansallinen lisenssisopimus, mikä merkitsee sitä, että yleiset kirjastot saavat ohjelmiston käyttöönsä maksutta. Tietojärjestelmien yhteensovittaminen hidastaa asiakasliittymän käyttöönottoa. Kansalliskirjasto ja Pikitietojärjestelmän toimittaja Axiell ovat neuvotelleet rajapintojen hankinnasta. Niiden avulla kirjastojärjestelmä ja asiakasliittymä pystyvät vaihtamaan tietoja ja toiminnallisuuksia. Esimerkiksi asiakas voi varata tulevaisuudessa Pirkanmaan museoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistoa yhteisestä asiakasliittymästä. Yhteinen hakuliittymä voi korvata jatkossa erillisten organisaatioiden kuten kirjastojen omat hakuliittymät. Kansallinen yhteisluettelo 5 Yleisten kirjastojen aineistotietokantojen ylläpitäminen perustuu nykytilanteessa käsityöhön, jota tehdään ympäri Suomea päällekkäin ja moneen kertaan. Kukin kirjasto huolehtii aineistojensa luetteloinnista osin ostopalveluna, osin omana työnä. Eniten luettelointityötä tehdään suurissa kirjastoissa. Primaariluetteloinnin (osuus %) rinnalla tehdään runsaasti kopioluettelointia ja luettelointitietojen muokkausta ja korjausta. Niitä muokataan paikallisten käytäntöihin sopiviksi, vaikka suurin osa käyttää samaa luettelointitietojen lähdettä. Suurella osalla Suomen yleisiä kirjastoja 4 Tonteri, Petri 2010: Mitä kuuluu KDK-hankkeelle? Kirjasto 6/2010, Yleisten kirjastojen yhteisluettelotyöryhmän raportti. 2010: 11

17 on luettelointitietojen toimittamisesta sopimus BTJ Finlandin kanssa, joka välittää noin % aineistojen luettelointitiedoista. BTJ:llä on päätoimisia luetteloijia 10; vertailun vuoksi vuonna 2010 tehdyssä kyselyssä 129 kirjastossa käytettiin luettelointiin yhteensä 199 henkilötyövuotta. Vuonna 2010 raporttinsa julkaissut yleisten kirjastojen yhteisluettelotyöryhmä suosittelee, että tavoitteeksi asetetaan kansallinen, yliopistokirjastojen, ammattikorkeakoulukirjastojen, erikoiskirjastojen ja yleisten kirjastojen yhteinen yhteisluettelo, jonka ylläpitäjänä toimisi Kansalliskirjasto. Yhteisluettelon rakentaminen vaatii kirjastoilta sitoutumista yhteistyöhön. Edellytyksenä yhteisluetteloon liittymiselle on se, että aineiston kuvailussa käytetään Marc 21 - formaattia. Myös Kansallisen digitaalisen kirjaston toimivuuden kannalta yhteisluettelo olisi merkittävä parannus, koska se parantaa hakutuloksia. Kansallisen rahoituksen ja organisoinnin lisäksi yhteisjärjestelmän onnistuminen edellyttää toimivia rajapintoja ja yhteensovitustyötä yhteisluettelon ja paikallisten kirjastojärjestelmien välille. Yhteisluettelo tulee avata vapaaseen kansalaiskäyttöön ja sen on sisällettävä avoimet julkiset rajapinnat. Luettelossa mukana olevien on myös omistettava bibliografinen datansa. Ongelmallisinta aineistoa ovat musiikki- ja AVaineistot, joissa primaariluettelointia on selvästi eniten. Tärkeää on myös, että sosiaalista metadataa varten luodaan järjestelmistä ja toimittajista riippumaton tietokanta, jonne kootaan asiakkaiden tuottama kirjastoaineistoa koskeva sisältö. 12

18 3. Toimintaympäristön muutos 3.1. Tietoyhteiskunnan vaiheet ja kirjastojen palvelut Kirjastojen tehtävät ja merkitys tietoyhteiskunnassa Yleinen kirjasto toteuttaa ja vahvistaa perusopetuksen ohella Suomen perustuslaissa todettuja jokaisen kansalaisen sivistyksellisiä oikeuksia. Oppiminen ja tiedon soveltaminen ovat nousseet keskeisiksi menestystekijöiksi yhteiskunnassa, mutta oppimisprosessi ja tavat etsiä tietoa ovat muuttuneet. Nykyisessä mediayhteiskunnassa viestin eli jonkin valmiin mielipiteen valta on korostunut sen kustannuksella, miten sivistysyhteiskunnassa mielipiteitä muodostetaan ja perustellaan. Koulujen ohella kirjastojen tehtävä olisi myös hypätä viestinnän vallasta sivistyksen valoon 6. Kirjastojen tehtävässä painottuu näin sisältöjen ja yksilön tarpeiden merkitys suhteessa kirjamassojen käsittelyyn ja keskivertoperiaatteella tehtyihin palveluihin. Umberto Eco on todennut omasta kirjastostaan, että sen tärkeimmät kirjat ovat vielä lukemattomat kirjat. Merkityksellistä sivistyksen kannalta on ennakoimattomuus ja tiedon ääripäät, ei massa eikä keskiarvot. 7 Suomen yleisten kirjastojen historia sivistyksen ja kulttuurin kentällä alkaa jo luvulta: v perustettiin ensimmäinen lukuseura Vaasaan. Kansankirjastot yleistyivät 1860-luvulla, ja v maassamme toimi jo lähes 2000 kansankirjastoa. Kirjastolaitoksen kehitys oli kansainvälinen ja yhteiskunnallinen ilmiö. Taustalla vaikutti mm. kaupungistuminen ja työväenliikkeen synty. Suomessa vaikuttavat syyt lähtivät myös suomalaisuusliikkeestä ja kansallisesta kulttuurista lähteviä: kansaa oli rohkaistava lukemaan ja opiskelemaan, ja tässä kirjastot oivallisesti vastasivat lukuhaluun ja tiedonjanoon. Lukutaito nousi sivistyksellisesti ja yhteiskunnallisesti 6 Julkunen Pertti Etiikka ja draama sopivat kouluun. Pääjohtaja Timo Lankisen työryhmän ehdotukset. Aamulehti , Alakerta-kirjoitus. 7 Taleb Nassim Nicholas Musta joutsen. Erittäin epätodennäköisen vaikutus. 13

19 tärkeäksi. Suomenkielisen kirjallisuuden synty vahvisti kirjastojen suosiota. 8 Kirjastojen suuri tehtävä on jo yli 200 vuotta ollut lukutaidon ylläpito ja tukeminen laajan ja monipuolisen kirjakokoelman voimalla. Kirjan tehtävä on muuttumassa, ja monimuotoinen sisältötuotanto valloittaa kulttuurin ja sivistyksen kenttää. Perinteisen lukutaidon rinnalle tulee medialukutaito, jolla sisältöjen maailmoja avataan. Kirjastojen tehtäviin tarvitaan mediakasvatus ja tiedonhallinnan opetus, jotta kansalainen selviää tietoyhteiskunnassa myös vuodesta 2011 eteenpäin. Tehtävä Suomelle, Suomen maabrändin raportti kiteyttää kirjastojen tehtävän: Suomalaiset rakastavat kirjastojaan. Ne ovat paikkoja lukemiselle, kuuntelemiselle ja olemiselle. Kirjastojen perinteinen tehtävä kirjavarastona, josta kuka tahansa saa tarvitsemansa tiedon ystävällisten virkailijoiden avulla, on kuitenkin muuttunut. Muutoksen luonne on lopullinen. Informaatio on vapautunut ja koko ajan suurempi osa suomalaisista löytää tarvitsemansa tiedon kirjojen sijaan internetistä. Siksi kirjastojen on päivitettävä itsensä vastaamaan niihin edelleen kohdistuvaan kysyntään. Suomessa tarvitaan edelleen julkisin varoin ylläpidettyjä yhteisiä olohuoneita, tiloja olemiselle ja tapaamiselle sekä kulttuurin harrastamiselle. Kirjaston rooli voi olla yhtälailla tärkeä erilaisten tavaroiden yhteisomistuksen koordinoijana ja kestävän kulutuskulttuurin edistäjänä. Kirjasto on tietoyhteiskunnan paras versio. Kirjastoille annettu tehtävä on: Tehkää itsenne uudella tavalla tarpeellisiksi 2020-luvun Suomessa. 9 Vuorovaikutus ja arvot Ilkka Tuomi määrittelee tulevaa tietoyhteiskuntaa seuraavasti: Syntymässä oleva tietoyhteiskunta ei ole teollinen yhteiskunta, jossa tiedolla on entistä tärkeämpi rooli. Tietoyhteiskunta on laadullisesti uudenlainen sosiaalinen ja taloudellinen järjestys, jossa sekä kulttuurisia että taloudellisia arvoja tuotetaan uusilla tavoilla. Tässä 8 Haasio Ari Suomen kirjastoseura : Tietoyhteiskunnan tekijä Tehtävä Suomelle. Suomen maabrändin raportti , : 14

20 tulevaisuuden maailmassa organisaatiot ja päätöksenteon prosessit perustuvat uudenlaiselle vuorovaikutukselle. Ajan ja paikan, tuotannon ja kulutuksen raja hämärtyy. Tavarat tulevat materian maailmasta osaksi kommunikaation maailmaa ja merkityksen tuotannon välineiksi. 10 Vuorovaikutuksen ja arvon muodostumista korostaa myös Teemu Arina julkaisussa Tulevaisuuden kirjastomaisema 11. Edistyksellisen organisaation tulee nähdä, että esineen esim. kirjan arvo on siinä, miten sitä käytetään. Täten kaikki arvo syntyy interaktiivisessa vuorovaikutuksessa muiden käyttäjien kanssa. Käsitys kirjaston kokoelmasta on jo muuttunut: kokoelman omistaminen ei ole enää niin tärkeä, vaan käyttöönottomahdollisuus (access) varmistetaan eri tavoin. Klaus Oeschin mukaan tieto- ja viestintämaailman kahdenkymmenen vuoden kehitys näyttää ensi katsomalta kirjastojenkin kannalta tekniikan kehitykseltä. Kysymyksessä on kuitenkin myös käyttäytymisen muutos, joka on vaikuttanut teknisen kehityksen suuntaan. Insinöörit ovat ihmisten tarpeiden mukaan tehneet suunnitelmia yhä sosiaalisemmiksi ratkaisuiksi. Oesch korostaa, että kun kirjastojen ydintoiminnaksi aikaisemmin on riittänyt kokoelmista huolehtiminen, nyt on huolehdittava myös suhteesta asiakkaaseen. 12 Tietotekniikan kehitys ja kirjastojen palvelujen uudet suunnat Suomen yleiset kirjastot ovat olleet ja ovat edelleen eturivin toimijoita tieto- ja viestintäteknologian, verkkopalvelun ja myös digitaalisten sisältöjen omaksumisessa ja käyttöönotossa. Tietoyhteiskunnan eri vaiheissa on pysytty kehityksen tuntumassa. Kirjastoissa pohdittiin tietotekniikan soveltamista kirjastotyöhön jo luvulta lähtien, ennen tietoverkkojen läpimurtoa luvulla kirjastojärjestelmiä otettiin käyttöön eri puolilla maata. Opetusministeriön rahoituksella v aloitettu ja toteutettu Tietotekniikan kokeiluprojekti toi myös asiakkaiden käyttöön tiedostot ja tietokannat, siis jo ennen Internetin tuloa. Internet rantautui nopeasti Suomen 10 Tuomi Ilkka Tuottavuudesta puhumiselle pitäisi määrätä haittavero.helsingin Sanomat , Vieraskynä 11 Arina Teemu Tulevaisuuden kirjastomaisema. Julkaisussa Näkemyksiä tulevaisuuden kirjastomaisemista. Opetusministeriö. 12 Liimatainen-Peitsala Päivi Klaus Oesch: Kirjastosta uusi Nokia. Kirjastolehti 5/2010,

21 kirjastoihin: ensimmäinen yleisön käyttöön tarkoitettu Internet-pääte otettiin käyttöön Helsingin Kirjakaapelissa , ja v n. 60 % kirjastoista ilmoitti käyttävänsä internetiä. Onkin voitu todeta, että yleiset kirjastot Suomessa alettiin nähdä tietoyhteiskunnan toteuttamisen välineenä ja avoin tietoverkko (= Internet) sen tekemisen teknisenä keinona. Vuoden 1998 kirjastolaki vahvisti yleisten kirjastojen tehtävän keskeisenä verkkopalvelujen kehittäjänä: Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. 13 Tämä kirjastolain velvoite ja nykyinen raju teknologinen kehitys tuo suuria haasteita kansalaisten muuttuvien tiedon, kulttuurin ja informaation tarpeiden kartoittamisessa ja palvelemisessa. Ubiikkiyhteiskunta Nykyisen ja tulevan tietoyhteiskunnan vaiheella on erilaisia kuvauksia. Tulevaisuudentutkija Mika Mannermaa kuvaa tulevaisuuden yhteiskuntaa, ubiikkiyhteiskuntaa, joka on läpinäkyvä ja ubique eli läsnä kaikkialla: se kytkeytyy arkeen, esineisiin ja rakennuksiin ja tekee jäsenensä kaltaisekseen. 14 Etsiessään edistyksen ideaa Mannermaa löytää 10 keskeistä yhteiskunnan ja talouden muutosilmiötä, jotka voisivat kantaa myös tulevaisuuteen. Vuosien aikoihin Mannermaan listaan kuuluivat seuraavat ilmiöt: 1. Globalisaatio leimaa edelleen kehitystä. 2. Tietoyhteiskunnan teknologiapainotteinen alkuvaihe korvautuu yhä syvemmin sisällöllisillä asioilla. Olennaisia ovat kuluttajien tarpeet ja palvelut. 3. Ubiikkinäkökulma nousee todella tärkeäksi. Äly on läsnä kaikkialla ja Jokuveli valvoo, tietää eikä koskaan unohda -yhteiskunta on tulevaisuutemme /7 -yhteiskunta tulee. Yhteiskunnan palvelut ovat aina auki: kaupat, ravintolat, yliopistot, virastot jne. 5. On vain vähemmistöjä. Ammatti- ja kuluttajaryhmät eriytyvät, samoin kulttuurit, arvot, ja ihmisen identiteetit elinkaaren erivaiheissa. 13 Haasio Ari Suomen kirjastoseura : Tietoyhteiskunnan tekijä Mannermaa Mika Jokuveli. Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa,

22 6. Tietoyhteiskunnan vaeltavat ammattilaiset toimivat yhden tai muutaman hengen yrityksissä suurten hierarkkisten organisaatioiden sijasta. 7. Urbaaneilla alueilla asumme kohta kaikki. Haja-asutusalueet tyhjenevät. 8. Tieto- ja viestintäteknologia on ollut tietoyhteiskunnalle leimaa antava teknologia. Nousevia teknologioita ovat bio-, materiaali- ja nanoteknologia. 9. Kompleksinen riskiyhteiskunta. Yhteiskunnalliset, taloudelliset ja teknologiset systeemit muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi. 10. Tietoyhteiskuntaa seuraavaa vaihetta leimaavat bio-, materiaali- ja nanoteknologian sovellukset. 15 Ubiikkiyhteiskunta on vuonna 2011 osin jo toteutunut ja merkinnyt rajuja muutoksia kirjastojen toimintaan. Valtakunnallisissa kehittämishankkeissa, strategioissa ja selvityksissä löytyy kaikkialle ulottuvan teknologian kaikuja. Monet näistä tulevaisuuden trendeistä ovat jo nyt kirjastojen arkea ja kehittämisen haasteita. Asiakkaat ovat jo voineet kokea parantuneita ja uusia palveluja, mutta odottavat lisää ja täydennystä kirjastonsa peruspalveluun. Näitä on jo toteutettu isommissa ja edistyksellisissä kirjastoissa: Monikulttuurisuus näkyy kirjastojen asiakaskunnassa ja aineistoissa. Teknologian tuoma digitaalisen aineiston lisääntyminen tuo haasteita kirjastojen informaation seulonnalle ja sisältöjen tuottamiselle, e-kirjat tulevat painettujen kirjojen rinnalle ja kirjastosta tulee myös lataamo. Ubiikkiteknologian avulla kirjasto ja asiakas voivat olla jatkuvasti yhteydessä toisiinsa ja kirjastotiloista tehdään muuntautuvia. Vaeltavat ammattilaiset eli kirjastonhoitajat kiertävät kouluilla, päiväkodeissa, seniorien kerhoissa ja palvelukodeissa Näitä toivotaan kirjastoilta: 24/7 yhteiskunta toimii verkkopalveluissa ja sen odotetaan näkyvän myös kirjaston aukioloajoissa. 15 Mannermaa Mika 200. Jokuveli. Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa,

23 Yhtenäiskulttuuri murtuu ja erilaiset vähemmistöryhmät vaativat kirjastoammattilaisilta monipuolista osaamista: nuoret, seniorit, syrjäytymisvaarassa jo olevat ja vaativat tiedonhakijat. Tätä pelätään: Urbanisaatio ja haja-asutusalueiden ongelmat vaikuttavat kirjastoverkon ja - autojen palvelutarpeisiin. Päijät-Hämeen kirjasto- ja tietopalvelustrategiassa ja sivistystoimen strategioissa on kuvattu, miten kirjastojen perinteisten vahvuuksien ja uusien teknologiasovellusten yhteen liittämisestä syntyy mielenkiintoisia palveluja ja uutta lisäarvoa asukkaille kirjastotilassa nousee arvoonsa hiljaisuus, ihmisen tarve erillään oloon ja luovuuden ilmapiiri - kansalaisten osallistuminen verkkopalveluihin, ovat myös palvelun tuottajia - kirjastojen tietoammattilaisista tulee luotettavia informaation seulojia, - digitaalinen teksti on yhtä aikaa monessa paikassa ja periaatteessa monen luettavana, hyllyjärjestys ei ratkaise löytymistä - digitaalisen informaation liikkuvuus lisää seudullisen yhteistyön ja kirjastopalvelujen räätälöinnin mahdollisuuksia - kirjastopalveluissa näkyy entistä enemmän mobiilipalvelut - kirjastossa voi käydä, vaikkei ole lainkaan henkilökuntaa paikalla (RFIDtekniikka lainauksenvalvonnassa). Tuleva vuosikymmen sisällöt kaikkien käyttöön Tulevaisuuden kirjastomaisema -artikkelissa 17 Teemu Arina korostaa sisältöjen käyttöön ottamisen mahdollisuuden (access) varmistamista uusin innovatiivisin tavoin. Asiakaslähtöisyys saa uudet muodot. Teemu Arina listaa esimerkkejä asiakaslähtöisistä ominaisuuksista, joita pitäisi löytyä jokaisen kirjaston palveluista ja 16 Simula, Jaana (toim.) 2009 Päijät-Hämeen sivistystoimen linjaukset Kirjasto- ja tietopalvelustrategia, 89: 17 Arina Teemu Tulevaisuuden kirjastomaisema. Julkaisussa Näkemyksiä tulevaisuuden kirjastomaisemista. Opetusministeriö 18

24 verkkopalveluista. Selaus ja haku ovat kontekstiperusteista. Digitalisoituminen vapauttaa informaation sen fyysisen sijainnin rajoitteista kirja löytyy sisällön eikä hyllyluokituksen perusteella. Kansalaiset kommentoivat ja tulkitsevat sisältöjä ja näin tuottavat itse sisältöjä verkkoon. Ihmisten kesken muodostuu sosiaalinen navigaatio ja sosiaalinen verkosto. Internet on käyttöliittymä, ei yksittäinen verkkopalvelu. Tärkein arvo ei ole sisällössä, vaan palvelun mahdollistamissa sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa tämän sisällön ympärillä. Kirjastojen pitäisi tarkastella, mitä uusia kulttuurisia käytänteitä digitaalisessa mediaympäristössä on muodostunut ja tukea näitä. Seuraavat seikat on otettava huomioon kirjastojen palvelujen uudistamisessa: Mobiili työ ja väestön liikkuvuus. Reaaliaikainen web-tieto kirjaston toimenpiteistä, tapahtumista. Sosiaalinen media käyttöön. Virtuaalinen kirjastotila tulee näkyä ruudun läpi. Globaali ja lokaali vaikuttaminen: kirjasto voi toimia aluekehityksessä kanavana ja kohtaamispaikkana. Raportissaan Helsingin keskustakirjaston kehittämisestä Klaus Oesch tuo esiin, että seuraavan vuosikymmenen aikana tietotekniikassa tapahtuu monia muutoksia. Nyt on jo käynnissä ohjelmistojen siirtyminen internetistä käytettäviksi pilvipalveluiksi. Palvelut hajautetaan useille koneille, ja verkkoon avataan digitaalisia sisältöjä, esim. Kansallinen digitaalinen kirjasto, sähköinen viranomaistieto ja metatietoa. Oesch kuten muutkin tietoyhteiskuntagurut kuvaavat yleisten kirjastojen kannalta huomioon otettavan tilanteen, jossa paikasta riippumattomien tekniikoiden varaan rakennetaan modulaarisia kirjastopalveluja, jotka voivat olla kansalaisten käytössä kaikkialla Suomessa. Kirjastojen palvelut ovat siis tulevaisuudessa sisältöjen jakamista ja käyttämistä, eivät verkkopalveluja, jotka auttavat kokoelman hallinnassa ja 19

25 logistiikassa. Kirjasto voi tarjota käyttäjälle koko sisällön, ei pelkästään tietoa tiedon sijaintipaikasta. 18 Tietotekniikan ja tietoyhteiskunnan kehitys: mitä tarvitaan kirjastojen toimivien verkkoratkaisujen onnistumiseksi? Klaus Oeschin mukaan tarvitaan ennen kaikkea aikaa, tutkimista ja harkintaa Helsingin keskustakirjaston ratkaisuja suunnitellaan 10 vuotta ennen todellista käyttöä. Nyt etsitään rohkeasti suuntaa ja tulevaisuuden merkkejä. Toiseksi tarvitaan kumppanuutta ja yhteisiä toimintatapoja. Oesch pitää suomalaisten kirjastojen yhteistyötä ensi arvoisena kahdenkymmenen vuoden perspektiivillä: Voimakkaasti sektoroitunut hallinto ja toiminta sopivat teollisen ajan kulttuuriin. Tietoyhteiskunta toimii menestyksekkäästi vain, jos organisaatiot ovat nopeasti muuntuvia ja verkottuvia Kirja-alan muutokset 2000-luvulla Suomessa kirja-alalla pari viime vuotta on ollut myllerrysten aikaa. Suurista kustannustaloista eroaa tekijöitä, ja syntyy nopean toiminnan pieniä kustantamoja vastaamaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Kuuluisat ja vähemmänkin tunnetut kirjailijat vaihtavat kustantajaa ja/tai hankkivat kirjallisuusagentin avukseen kirjan tuottamisessa ja levittämisessä lukijoille. Perinteisen kirjan asemaa ja lukutaidon tärkeyttä on pohdittu jo aikaisemminkin. Suomen kirjailijaliitto ja Suomen kirjastoseura jättivät v valtiovallalle vetoomuksen kirjan puolesta; toivottiin tukea kirjojen tuotantoon ja jakeluun. Uudet tallenteet, kirjastojen aineistomäärärahojen leikkaukset ja myöhemmin Internetin 18 Liimatainen-Peitsala Päivi 2010 Klaus Oesch: Kirjastosta uusi Nokia. Kirjastolehti 5/2010, s Kts. Klaus Oeschin esitys: Kirjasto alueellisen elinvoiman generaattorina (Helsingin keskustakirjasto 2017 esimerkkinä) FT Klaus Oesch 19 Ibid. 20

26 läpimurto tiedonhakuväylänä ovat herättäneet miettimään kirjan asemaa. 20 Kirja pärjäsi hyvin vielä parikymmentä vuotta. Suomen kulttuurirahaston Kirjatalkoot-hanke vuodesta 2007 lähtien antoi hyvän lisäpotkun kirjastojen kirjamaailmalle. Teoksessa Kirja tienhaarassa vuonna 2020 Kai Ekholm ja Yrjö Repo kuvaavat monipuolisesti, mitä kirja-alalla tapahtuu. Kustantamot tehostavat tai karsivat toimintaansa ja syntyy uusia yrittäjiä. Google-sukupolvi luo omat lukutapansa. Tarjolla on kirjahistorian tasokkaimmat teokset ja mielissä kuitenkin vain yksi kysymys: onko kirjalla tulevaisuutta. Kirja-alalla vallitsee synkkiä ja ristiriitaisia mielikuvia. Vuonna 2009 yleisistä kirjastoista lainattiin 71,5 miljoonaa kirjaa, mikä on miljoonan vähemmän kuin vuonna Samoin kirjastokäyntien määrä on laskenut 57 miljoonasta 54 miljoonaan ja toisaalta verkkokäyntien määrä kasvanut 38 miljoonasta 52 miljoonaan. Kirjasto lisää vielä nykyäänkin alueellista ja väestöllistä tasa-arvoa: yleistä kirjallisuutta ostetaan vuosittain noin 20 miljoonaa kappaletta ja kirjastoista lainataan 70 miljoonaa kappaletta. Kaikki lukeminen on kirjan myynnille hyväksi. 21 Suuri murros Suomen kirjamarkkinat numeroina kuvaa suuren muutoksen tapahtuneen vuosina Kokonaiskuva on selkeä: kappalemääräinen myynti kasvoi vuoteen 2000 asti, pysähtyi ja kääntyi laskuun vuoden 2006 jälkeen. Euromääräinen myynti kasvoi vuoteen 2005 asti, alkoi laskea ja putosi jyrkästi vuonna Kirjallisuuslajien väliset erot ovat huomattavia ja mielenkiintoisia kirjastojen käytön kannalta. Suomenkielisen kaunokirjallisuuden myynti on nousussa, mutta sen osuus koko kirjamyynnistä on vain 7 %. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä sarjakuvakirjojen myynti on romahtanut vuodesta 2006, samoin on laskenut tietokirjojen myynti jo vuodesta 2005 alkaen. Huomattavaa on, että tieto haettiin kirjoista ennen internetin aikaa. Nyt tieto haetaan entistä useammin verkosta Haasio Ari Suomen kirjastoseura : Tietoyhteiskunnan tekijä Ekholm Kai, Repo Yrjö Kirja tienhaarassa vuonna 2020, 12-13, SKY: vuositilastot 23 Ekholm Kai, Repo Yrjö Kirja tienhaarassa vuonna 2020,

27 Lehtitiedon mukaan vuoden 2010 kirjamyynti sujui takkuisesti. Oppikirjojen tilanne koheni, mutta muun kirjallisuuden myynti laski lähes 10 %. 24 Ekholm ja Repo toteavat, että rakennemuutos koettelee nyt kirjataloutta. Painettujen kirjojen myynnin rakennemuutos on alkanut. Kirjan murros tarkoittaa, että kustantamojen myyntitulot eivät kasva ja jakeluteiden taistelu kiihtyy edelleen. Verkon nopeuden ja kirjan hitauden välinen dialogi liittyy taisteluun ihmisten ajasta. Kirjoittajien mukaan lukemisen merkitys tiedon ja elämysten hankkimisessa ei ole vähentymässä. Digitaalisuus ei uhkaa painokulttuuria vaan täydentää sitä. 25 Väistyykö painettu kirja? Vuotta 2010 ennustettiin sähköisen lukulaitteen läpimurtovuodeksi. E-kirja valloittaa asemia myös Suomessa: onko se perinteisen kirjan korvaaja vai täydentäjä? Yleisessä keskustelussa e-kirjan läpimurto konkretisoituu lukulaitteessa: onko se lukijan mielestä sopivan hintainen ja toimiva. Kansainvälisesti e-kirjoja on runsaasti. Googlella on yli 2 miljoonaa tekijänoikeuksista vapaata, maksutta ladattavaa e-kirjaa. Googlen e-kirjakaupassa tarjotaan yli nimekettä verkkokaupassa. Ominaisuuksiltaan nykyiset e-kirjat ovat vielä melko riisuttuja eivätkä lukulaitteet ole teknisesti kovin houkuttelevia. Suomessa Ellibs Oy:n valikoimassa on (v. 2010) kirjaa (suomenkielisiä 1500) ja määrä kasvaa nopeasti. Kirja-alalla kysytään nyt aina sama kysymys: korvaako lukulaite perinteisen kirjan? Ekholm ja Repo toteavat, ettei korvaa, mutta lukulaite voi erinomaisesti täydentää nykyisiä julkaisuja ja tuoda uusia käyttömuotoja, jotka yllättävät paatuneimmatkin skeptikot. 26 Lehtitiedon mukaan sähkökirjojen osuus kirjamyynnistä oli vaisu syksyn 2010 voimakkaasta kotimaisten sähkökirjojen lanseerauksesta huolimatta: e-kirja ei vielä löytänyt ostajia. Odotuksissa on myynnin piristymistä. 27 Huomattavaa on että verkkokauppa Amazon myy Yhdysvalloissa jo enemmän e-kirjoja kuin pokkareita. 24 Eerola Antti Kirjavuosi oli alakuloinen hiteistä huolimatta. Aamulehti Ekholm Kai, Repo Yrjö Kirja tienhaarassa vuonna 2020, Ibid., Eerola Antti Kirjavuosi oli alakuloinen hiteistä huolimatta. Aamulehti

28 3.3. Kuntien taloustilanne ja rakenneuudistukset Kunnallishallinto elää voimakasta murrosvaihetta, joka sisältää monia uudistuksia: kuntaliitokset, yhteistoiminta-alueet, vastuukuntamallin, tilaaja-tuottaja -toimintatavan ja palveluverkkojen muuttuvat rakenteet. Kunnallisten hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvu yhdistyneenä väestön ikääntymiseen ja kuntien henkilöstön kiihtyvään eläköitymiseen sekä moniin muihin yhteiskuntaa ravisteleviin muutoksiin aiheuttaa kunnille suuria vaikeuksia selviytyä tehtävistään. Globaali talous ja rahoituskriisit koettelevat myös kuntakenttää. Professori Arto Haverin näkemyksen mukaan kuntien toimintaympäristö on tällä hetkellä monimutkaisempi ja vaikeampi kuin koskaan aikaisemmin. Kuntatalous on ahtaalla ja päättäjät ovat epäkiitollisten valintojen edessä. Tutkimuksia ja selvityksiä tehdään kunta-alalla enemmän kuin ennen, ja ne voisivat parhaimmillaan auttaa kuntia palvelutuotantoa linjattaessa. 28 Tampereen kaupunkiseudun strategia 2020 linjaa seutustrategian vuoteen 2014 asti. Tavoitteena on kuntalaisten sujuva arki ja elämä sekä seutu kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena alueena asukkaille ja yrityksille. Kunnat kehittävät kaupunkiseutua ja kantavat yhdessä vastuuta sen tulevaisuudesta. Seudun vahvuuksia ovat hyvä sijainti ja hyvät liikenneyhteydet sekä korkeakouluverkko ja laadukas palvelu- ja kulttuuritarjonta. Strategialla haetaan yhteistyön muotoja, jotka syventävät ja tiivistävät kanssakäymistä ja mahdollistavat hyötyjen tasaisen jakautumisen pitkällä tähtäimellä. Toteutuessaan tavoitteet vahvistavat kaupunkiseudun asemaa seutuyhteistyön kansallisena kärkialueena. Palvelujen yhteistyön päämääränä on tarjota asiakkaiden tarpeiden mukaiset ja kustannustehokkaat palvelut sekä mahdollistaa valinnanvapaus asioinnissa. Strategisena tavoitteena kirjastopalvelujen osalta vuodelle 2014 on, että kirjasto palvelee kuntalaisia seudullisesti, ja että selvitys seutukirjastosta on johtanut toimenpiteisiin. Seutukirjasto voi toteutuessaan parantaa hyötyjen tasaista jakautumista ja vahvistaa vuorovaikutusta ja verkostoitumista tietoyhteiskunnan keinoin. Laajan ja toimivan PIKI-kirjastojen yhteistyön pohjalta voi ponnistaa myös valtakunnalliseksi kärkihankkeeksi. 28 Hynynen Eeva-Liisa Katseet takaisin kuntien itsehallintoon. Polemiikki 2/

29 Valtiovarainministeriön 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmassa kunnat velvoitettiin laatimaan tuottavuusohjelmat palveluidensa kehittämiseksi. Tuottavuusohjelman kärkihankkeista kirjasto- ja tietopalvelujen organisoitua yhteistyötä näyttäisi erityisesti koskevansähköisen asioinnin kehittäminen, palveluverkkojen tehostamisratkaisut sekä yhteistyössä kehitettävä laadun ja vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuusmittari. 29 Seutuyhteistyön kannalta lainsäädännön uudistuksilla pyritään lisäämään kuntalaisten valinnanmahdollisuuksia ja edellytetään voimavarojen kokoamista riittävän suuriin yksiköihin. (Tampereen kaupunkiseudun strategia 2020). 4. Kirjastojen seudullinen yhteistyö Suomessa 4.1. Seutukirjastoselvitykset Suomessa Suomessa on tehty viime vuosina runsaasti seutukirjastoselvityksiä (Satakunta, Jyväskylä, Turku, Joensuu, Kouvola, Kokkola, Kainuu), mutta vain muutama on edennyt toteutusvaiheeseen. Tampereen kaupunkiseutu ja Pirkanmaa ovat lähteneet selvitystyöhön viimeisten joukossa. Etelä-Pirkanmaan aluekirjastoselvitys (Valkeakoski, Akaa, Kylmäkoski, Urjala) valmistui vuonna Siinä pidettiin parhaana vaihtoehtona koko Pirkanmaan kattavaa seutukirjastoa Kuntien yhteistyönä järjestämä kirjastotoiminta Suomessa Vuonna kuntaa järjesti kirjastopalveluja yhdessä muiden kuntien kanssa (seutukirjasto tai yhteinen kirjastolaitos). 30 Alueellisten kirjastopalvelujen järjestämisessä käytetään yleensä vastuukuntamallia, joka sisältää 29 VM:n tuottavuusohjelma 2010: 30 Haapajärvi + Pyhäjärvi, Hollola + Kärkölä, Joensuu + Kontiolahti + Liperi + Outokumpu + Polvijärvi, Joroinen + Juva + Rantasalmi, Kuopio + Karttula, Kitee + Kesälahti, Lapinlahti + Varpaisjärvi, Mikkeli + Ristiina + Pertunmaa + Puumala + Hirvensalmi, Sodankylä + Pelkosenniemi + Savukoski 24

30 viranomaistehtävien hoitamisen ostopalveluna tai yhteisen toimielimen perustamisen. Myös kuntaliitokset ovat muokanneet kirjastoverkostoa. Yleensä seurauksena on ollut pääkirjastojen vähentyminen ja vastaavasti lähikirjastojen määrä kasvu. Kaikkiaan kirjastojen palvelupisteiden määrä on vähentynyt Suomessa kymmenessä vuodessa yli 8 %. Kirjastoautopalvelut ovat supistuneet noin 25 %. Kahden kunnan välisiin sopimuksiin perustuvia yhteisiä kirjastolaitoksia ovat mm. Kitee-Kesälahti, Lapinlahti-Varpaisjärvi ja Kuopio-Karttula sekä Mikkelin erillissopimukset Hirvensalmen, Pertunmaan, Puumalan ja Ristiinan kanssa. Seitsemän kunnan yhteisellä sopimuksella perustettu Joensuun seutukirjasto aloitti Kolmen kunnan sopimuksella vuonna 2008 perustettuun JJR-allianssiin kuuluvat Juvan, Joroisten ja Rantasalmen kirjastot. Pelkosenniemi, Savukoski ja Sodankylä perustivat Sompion seutukirjaston Mikkelin kaupunginkirjasto Mikkelin kaupunginkirjastolla on neljä erillistä yhteistoiminta- eli seutukirjastosopimusta: Mikkeli ja Hirvensalmi, Mikkeli ja Pertunmaa, Mikkeli ja Puumala sekä Mikkeli ja Ristiina. Sopimuksissa määritellään palvelujen tuottaminen ja kehittäminen, palvelujen taso sovittujen tunnuslukujen perusteella, hallinto ja henkilöstö, ostajalle jäävät vastuut, yhteistoimintakorvaus sekä sopimuksen seuranta, laskutus, voimassaolo ja purkaminen. Kunnat ostavat palvelunsa Mikkelin kaupunginkirjastolta, ja kuntien kirjastot ovat Mikkelin kaupunginkirjaston lähikirjastoja, jotka toimivat entisissä tiloissaan. (lähde 35). Mikkelin seudullisessa kirjastossa on käytössä tilaaja-tuottaja -malli. Jokaisesta tilaajakunnasta on nimetty edustaja Mikkelin kaupungin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakuntaan, joka edustaa palvelujen tuottajaa. Muiden kuntien lautakunnat edustavat palvelujen tilaajaa. Kirjastopalvelujen yhdistämisessä ei tehty varsinaista strategiatyötä, vaan kunnat liittyivät palveluun vähitellen, kunta kerrallaan. Joensuun seutukirjasto Joensuun seutukirjasto aloitti toimintansa v. 2007, ja siihen kuuluvat Enon, Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven ja Pyhäselän kirjastot. 25

31 Usean kunnan kirjastot on näin yhdistetty yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi. Toimipisteiden määrä on säilynyt ennallaan ja Joensuu isäntäkuntana tuottaa kirjasto- ja tietopalvelut 7 kunnalle. Toimipaikat säilyivät, ja kirjastojen henkilökunta siirtyi Joensuun kaupungin työntekijöiksi. Jokaisen kunnan maksuosuus perustuu kuntakohtaiseen asukaslukuun. Maksuosuus kattaa palkat, palvelut, tarvikkeet ja irtaimiston. Seutukirjaston perustamista edelsi tarkka strateginen suunnittelu ja kaksi osaraporttia sekä seudullinen kirjastoautoraportti. Näiden pohjalta valmisteltiin sopimusmalli ja taloudelliset laskelmat, jotka hyväksyttiin kaikkien yhteistyöhön osallistuvien kuntien päätöksentekoelimissä. Ensimmäinen raportti valmistui jo v. 2003, ja siinä kuvattiin yhteisen kirjaston etuja ja haittoja sekä tietoverkkotoimintaa ja hallintomalleja. Toisessa raportissa v esiteltiin kirjaston visio ja arvot ja edelleen kirjastotoiminnan keskeisiä osa-alueita hallintomallit, järjestelmäyhteistyö ja kirjastoautotoiminta. Joensuun seutukirjaston toiminnan aloittamista edelsi siis vahva strategiatyö ja sopivan toimintamallin miettiminen. 31 Joensuun seutukirjaston keskeiset tavoitteet: toimintojen tehostaminen lähipalvelun turvaaminen kustannussäästöt pitkällä aikavälillä asiakkaat tasa-arvoisemmassa asemassa aineistojen parempi liikkuvuus ja saatavuus tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen parempaa ammatillisen osaamisen kehittäminen Keskitetyt palvelut: toimistopalvelut Joensuussa (kirjaston sisäiset ja kaupungin tuottamat) IT-palvelut (verkko, työasemat, ohjelmat, pääkäyttäjät) Joensuussa, mikrotukea ostetaan jonkin verran paikan päältä tarvikehankinnat, kilpailutukset koulutussuunnittelu ja sisäiset koulutukset 31 Pilppula, Rebekka 2008 Joensuun seutukirjasto. Raportti toiminnan käynnistämisestä: Joensuun seudun seutukirjaston perustamisesitys. Joensuun Seudun seutuhallinnon julkaisu 3/

32 Perustamissopimus: - väljä sopimus, ei määritellä tiukasti palvelutasoja - painotetaan toiminnan jatkuvaa arviointia - asukaslukuperusteinen maksuosuus - kiinteistöt jäivät kuntien omistukseen ja ne vuokrataan vastikkeetta - irtaimisto siirtyi vastikkeetta seutukirjastolle JJR-kirjasto JJR-kirjasto on kolmen kunnan yhteinen kirjastolaitos ja sen muodostavat Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kirjastot. Näiden kuntien kirjastopalvelut on tuotettu JJRallianssikuntien yhteistyönä vuodesta 2008 lähtien, ja palvelut tuottaa Joroisten kunta. Yhteistoiminta perustuu sopimusohjaukseen, jossa noudatetaan tilaajatuottaja -toimintatapaa. Tilaajia ovat sopimuskuntien kunnanhallitukset ja tuottajia isäntäkuntien yhteislautakunnat. Palvelujen tarjoamisessa noudatetaan läheisyysperiaatetta palvelut ovat lähellä kuntalaisia palvelun tuottajasta riippumatta. Jokaisessa kunnassa on oma kirjasto ja hallinto on keskitetty. 32 Sompion kirjasto Sompion kirjasto aloitti toimintansa Lapin ensimmäisenä seutukirjastona v. 2009, ja siihen kuuluvat Pelkosenniemen, Savukosken ja Sodankylän kirjastot. Sodankylä toimii isäntäkuntana. Sompion kirjasto tuottaa kaikki kuntien kirjastopalvelut entisissä tiloissa. Sompion kirjasto toimii Sodankylän sivistyslautakunnan alaisuudessa, ja Pelkosenniemi ja Savukoski nimeävät edustajansa lautakuntaan päättämään kirjastoasioista. Perustamissopimus turvaa palvelujen tason säilymisen. Kukin kunta sitoutuu panostamaan kirjastopalveluihin vuoden 2008 tason mukaisesti ja prosenttiperusteisesti. Myöhemmin kustannukset tasataan toteutuneiden kustannusten mukaiseksi. Toiminnan alkuvaiheessa ei ole voitu osoittaa merkittäviä 32 Kirjasto vaihtoehto ja välttämättömyys. JJR-allianssikuntien kirjastostrategia

33 kustannussäästöjä, muttei myöskään lisäkustannuksia.(sompion kirjasto, Heinänen 2009) Seutukirjastojen tuoma lisäarvo kirjasto- ja tietopalveluille Kuntaliiton erityisasiantuntija Maisa Lovion mukaan seutuyhteistyö vahvistaa kirjastojen roolia, sillä se takaa perinteiset kirjastopalvelut ja toisaalta tukee tulevaisuuden vaatimaa kehitystä. Lovio pitää luonnollisena yhteistyöalueena seutukuntaa. Suuremmissa yhteistyöalueissa etäisyydet ja maantieteellinen epäyhtenäisyys muodostuvat haasteeksi toimintojen laajamittaiselle yhdistämiselle. Tarkka ja riittävän aikavälin strategiatyö sekä valtakunnallisten kehittämishakkeiden ja kirjastopoliittisten linjausten tunteminen ja huomioonottaminen ovat edellytys onnistuneen kirjastoyhteistyön ja seutukirjaston toteuttamiseen. 33 Seutukirjastojen perustamisen myötä: Kirjastopalvelut ovat parantuneet: pidemmät aukiolot, lisää työasemia, monipuolisemmat kokoelmat Kirjastoverkko on säilynyt. Palvelut tasapuolisesti alueen asukkaille: yhteinen kirjastojärjestelmä, käyttöoikeudet ja logistiikka Pätevän henkilökunnan saatavuus on parantunut, samoin henkilöstön osaaminen. Kirjastoihin on saatu ison työyhteisön edut. Aineiston hankinta- ja luettelointitehtävät on keskitetty: rutiinimaisuus ja päällekkäisyys vähenevät. Hallinto on keskitetty. Kustannussäästöjä ei toiminnan alkuvaiheessa juuri ole saavutettu, mutta kustannukset eivät ole lisääntyneetkään. Pitkällä aikavälillä voidaan säästöjä saavuttaa ja tehostaa toimintaa. Seutuyhteistyö vahvistaa kirjastojen roolia: takaa perinteiset kirjastopalvelut ja mahdollistaa tulevaisuuden vaatiman kehityksen. 33 Lovio, Maisa 2001 Seutuyhteistyö vahvistaa kirjastojen roolia: 28

34 4.4. Miksi seutukirjastot ovat jääneet perustamatta? Toteutetuissa seutukirjastohankkeissa selvitykset ja niiden toimintatavat ovat olleet hyvinkin erilaisia. Lähtötilanteet ovat olleet erilaisia, ja tavoitteena olevan yhteistyön taso on vaihdellut verkostomaisesta yhteistyön tiivistämisestä sopimusyhteistyöhön ja hallinnon yhdistämiseen. Kuntien yhteistyöhalukkuuden pohjana on useimmiten ollut kunnallistalouden heikkeneminen ja pätevän kirjastoammatillisen henkilöstön heikko saatavuus. Toisaalta yhteistyö on tuonut monia etuja. Asiakkaiden näkökulmasta kuntien kirjastopalvelut ovat parantuneet: pidemmät aukiolot, lisää asiakastyöasemia ja monipuolisemmat kokoelmat. Henkilöstön osalta toimintaan on saatu enemmän suunnitelmallisuutta ja koulutusta sekä uusia työtapoja ja suuremman työyhteisön edut. Turun seutukirjastoselvitys valmistui vuonna Selvitystyöryhmään osallistuivat Turun, Kaarinan, Raision, Auran, Liedon, Mynämäen, Paimion, Ruskon ja Sauvon kirjastotoimenjohtajat. Heidän näkemyksensä mukaan seutukirjaston perustaminen ei ole järkevää em. kuntien kesken. Selvitykseen osallistuneet kunnat eivät muodosta yhtenäistä asiointialuetta, niillä ei ole yhtenäisiä toimintatapoja eikä niiden välinen yhteistyö ole riittävän kehittynyttä, jotta hallinnolliselle yhdistymiselle olisi edellytyksiä. Myös yhteisen kirjastojärjestelmän ja aineiston kuljetusjärjestelmän puuttuminen nähtiin keskeiseksi seutukirjaston perustamisen estäväksi seikaksi. Tavoitteeksi asetettiin kirjastotoiminnan yhtenäistäminen strategisen yhteistyösuunnitelman avulla. Seutukirjastoa ei syntynyt, koska - Selvitysalueen rajaus ei ollut järkevä - Selvityksessä ei etsitty osaratkaisuja, joissa kenttää olisi kehitetty resurssien kannalta järkevinä kokonaisuuksina, hallinnollisina yhteenliittyminä - Hallinnollinen yhdistyminen nähtiin uhkana omalle päätösvallalle kirjaston sisäisissä asioissa ja vaikutusvallalle kuntien organisaatioissa - Seutukirjaston rakentaminen nähtiin työläänä ja kustannusten jako kuntien kesken hankalana. 29

35 Monissa ns. seutukirjastoselvityksissä on haettu ennemminkin vapaaehtoisen yhteistyön malleja ja sisältöjä kuin hallinnollisia yhdistämisiä. Esimerkiksi Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kirjastojen välillä tehtiin vuonna 2009 Etelä-Savon maakunnallinen yhteistyöselvitys. Lähtökohtana oli yhteistyön edistäminen. Seutukirjaston perustamisen mahdollisuuksien kartoittaminen ei ollut työn lähtökohtana, vaikka selvitys sisälsi paljon tausta tietoa seutukirjastojen perustamisesta ja hallintomalleista. Seutukirjaston perustamiselle esteiksi nähtiin etäjohtajuuden ongelmallisuus, suuri maantieteellinen etäisyys ja laajuus. Kirjastoilla ei ole perinteitä yhteistyölle riittävästi eikä yhteistä strategiaa. Myös alueella vireillä olevat kuntaliitosneuvottelut nähtiin esteeksi seutukirjastopohdinnoille. Päijät-Hämeessä kirjastoyhteistyön edistämiseksi laadittiin kirjasto- ja tietopalvelustrategia 34. Seutukirjastoa realistisemmaksi vaihtoehdoksi lyhyellä aikavälillä muodostui eteneminen aktiivisen yhteistyön edistämisen suuntaan hankekohtaisesti ja verkostomaista tiimityötä suosimalla. Kirjaston käyttäjän näkökulmasta ei ole suurta merkitystä sillä, miten palvelu hallinnollisesti järjestetään. Strategiassa kirjastoyhteistyön tavoitteena on aiempaa joustavampi maakunnallinen kirjastoverkko, jossa asiakkaan näkökulmasta palvelut ovat saatavissa yli kuntarajojen. Konkreettisia tehtäviä Päijät-Hämeessä ovat yhteinen kirjastojärjestelmä, yhteiset käyttöoikeudet ja logistiikkajärjestelmä. Maakunnassa siis lähdettiin tavoittelemaan tilannetta, joka Pirkanmaalla on jo saavutettu ym. keinoin. Seutukirjaston perustamisen esteiksi lueteltiin pitkät välimatkat, kuntien erisuuruisuus ja kuntien perinteisesti hyvin erilaiset panostukset kirjastotoimintaan. Lahden taloudellinen panostus on selvästi ympäristökuntia suurempi, jolloin asukasperusteinen kustannusten jako lisäisi ympäristökuntien maksuosuuksia merkittävästi. Seutukirjaston synnyttäminen edellyttäisikin laaja-alaista poliittista tahtoa kirjastotoiminnan kehittämiseen. Kustannussäästöjä ei Päijät-Hämeen selvityksessä voitu osoittaa, mutta pitkällä aikavälillä seutukirjasto nähdään mahdollisuutena menojen kurissa pitämiseen ja suurempaan kustannustehokkuuteen. 34 Simula, Jaana (toim.) 2009 Päijät-Hämeen sivistystoimen linjaukset Kirjasto- ja tietopalvelustrategia, ss : 30

36 5. Pirkanmaan kirjastotoimialan nykykuvaus 5.1. Kirjastojen toiminta Kirjastojen toimintavolyymit ja toimipisteet Pirkanmaalla on jokaisessa 24 kunnassa pääkirjasto sekä lisäksi yhteensä 46 lähikirjastoa, 5 laitoskirjastoa sekä 11 kirjastoautoa. Vuonna 2009 kirjastoissa kirjattiin yli 10,2 miljoonaa lainausta. Käyntikertoja kirjastoissa oli noin 5 miljoonaa. Vuosittain noin 40 % väestöstä lainaa kirjastoista aineistoa. Pirkanmaan kirjastojen kokoelmat sisältävät yli 3,5 miljoonaa nimikettä. Kirjastojen toimintakulut vuodessa olivat yhteensä ,6, joista henkilöstökulut olivat ,1 eli 56,4 %. Henkilötyövuosia kirjastoissa oli käytössä 441,4. Taulukko: Kirjastojen toimintavolyymit 2009 Treen kaupunkiseutu Pirkanmaa Asukkaita Pääkirjastoja 8 24 Lähikirjastoja Laitoskirjastoja 5 5 Kirjastoautoja 5 11 Aukiolotunteja , ,7 Fyysisiä käyntejä Kokonaislainaus Lainaajia Lainaajien osuus asukkaista 41,2 % 40,3 % Kokoelmat (kpl) Toimintakulut ,6 Henkilöstökulut ,1 Henkilötyövuosia 322,01 441,4 Painettujen kirjojen hankintakulut ,3 Kirjastoaineistokulut yhteensä ,3 31

37 Kuva: Pirkanmaan kirjastojen palveluverkko 56 = pääkirjasto = lähikirjasto = lainausasema = kirjastoautopysäkkien määrä 32

38 Taulukko: Pirkanmaan kirjastojen toimipisteet kunnittain Akaa Akaan kaupunginkirjasto Kylmäkosken kirjasto Viialan kirjasto Juupajoki Juupajoen pääkirjasto Lempäälä Lempäälän pääkirjasto Sääksjärven kirjasto Kuljun kirjasto Orivesi Oriveden kaupunginkirjasto Eräjärven sivukirjasto Punkalaidun Punkalaitumen kunnankirjasto Sastamala Sastamalan pääkirjasto Karkun kirjasto Kiikan kirjasto Mouhijärven kirjasto Stormin kirjasto Suodenniemen kirjasto Äetsän kirjasto Valkeakoski Valkeakosken pääkirjasto Musiikkikirjasto Sääksmäen lähikirjasto Ylöjärvi Ylöjärven pääkirjasto Kurun kirjasto Viljakkalan kirjasto Itä-Aureen lainausasema Hämeenkyrö Hämeenkyrön pääkirjasto Kangasala Kangasalan pääkirjasto Kuhmalahden kirjasto Sahalahden kirjasto Suoraman kirjasto Vatialan kirjasto Mänttä-Vilppula Mäntän kirjasto Vilppulan kirjasto Kolhon kirjasto Pohjaslahden kirjasto Parkano Parkanon kaupunginkirjasto Pälkäne Pälkäneen pääkirjasto Luopioisten kirjasto Aitoon lainausasema Laitikkalan lainausasema Salmentaan lainausasema Sappeen lainausasema Tampere Tampereen pääkirjasto Hatanpään sairaalan kirjasto Hervannan kirjasto Härmälän kirjasto Kaukajärven kirjasto Koivistonkylän kirjasto Kämmenniemen kirjasto Lamminpään kirjasto Lentävänniemen kirjasto Messukylän kirjasto Nekalan kirjasto Pellervon kirjasto Peltolammin kirjasto Sampolan kirjasto Terälahden kirjasto Tesoman kirjasto Vesilahti Vesilahden pääkirjasto Narvan kirjasto Ikaalinen Ikaalisten kaupunginkirjasto Tevaniemen sivukirjasto Kihniö Kihniön kunnankirjasto Nokia Nokian pääkirjasto Koskenmäen kirjasto Linnavuoren kirjasto Pirkkala Pirkkalan pääkirjasto Nuolialan kirjasto Kirkonkylän lainausasema Toivion lainausasema Ruovesi Ruoveden kunnankirjasto Urjala Urjalan pääkirjasto Virrat Virtain kaupunginkirjasto 33

39 Kirjastojen käyttö Suomessa tehtiin vuonna 2010 yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 35 (vastaajia Pirkanmaalta 896). Kyselyllä haluttiin selvittää, mitä kirjastokäynnin aikana yleensä tehdään. Kirjastojen perustehtävä aineistojen välitys oli myös asiakkaiden näkökulmasta keskeisellä sijalla. Kolmannes asiakkaista yleensä myös etsii tietoa kirjastoista joko itsenäisesti tai turvautuen tietopalveluihin. Tietokoneiden käyttö, tulostus- ja kopiointipalvelut ovat myös tärkeitä oheispalveluita kirjastoissa. Kirjastotiloja pidetään myös ajanvietto- (viidennes vastaajista), sosiaalisen kanssakäymisen ja tapahtumien paikkoina, mikä tulee jatkossa huomioida entistä vahvemmin kirjastotilojen suunnittelussa. Sen sijaan opiskelun ja kirjastojen järjestämien koulutusten osuus oli kyselyn perusteella vielä sangen harvinainen käyttö asiakkaiden keskuudessa. Jos asioit kirjastossa: Mitä yleensä teet käydessäsi kirjastossa Voit valita useamman vaihtoehdon Lainaan, palautan, varaan tai uusin aineistoa 93 % Luen lehtiä 46 % Tutustun aineistoihin 45 % Haen tietoa tietystä aiheesta 33 % Vietän aikaa kirjastossa 21 % Käytän kaukopalvelua (pyydän tilaamaan aineistoa muista 17 % kirjastoista) Käytän tietokoneita (esim. tekstinkäsittelyyn, sähköpostin 16 % lukemiseen, internetin käyttämiseen) Käytän neuvonta- tai tietopalveluja 16 % Osallistun kirjaston järjestämiin kulttuuri- yms. tilaisuuksiin (esim. 15 % näyttelyt, kirjailijavierailut tai lukupiirit) Kopioin tai tulostan 9 % Opiskelen tai työskentelen itsenäisesti 9 % Tapaan ystäviä 8 % Muuta 3 % Kuuntelen musiikkia 2 % Osallistun kirjaston järjestämiin koulutuksiin (esim. tiedonhaun 2 % opastus, tietokoneen käytön opastus) Opiskelen tai työskentelen ryhmässä 1 % 35 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2010: _2010.pdf 34

40 Pirkanmaalla kirjastoissa on lainaajia noin 40 % asukasluvusta, mikä vastaa keskitasoa Suomessa. Fyysisiä käyntejä kertyy keskimäärin 10 asukasta kohden vuodessa. Käynnit kerääntyvät aktiivisille kirjastojen käyttäjille. Vähiten asukaslukuun suhteutettuna lainaajia on Kylmäkoskella 19 %, Lempäälässä 25 % ja Juupajoella 26 % asukkaista. Eniten lainaajia on Kuhmalahdessa, jossa kirjastosta lainaa aineistoa 51 % asukkaista ja toiseksi eniten Pirkkalassa 47 %. Käyttäjätilastoja vääristää se, että asiakkaat voivat käyttää muuta kuin oman kuntansa tunnuksella varustettu PIKIkirjastokorttia. Kirjastopalvelujen käyttäjämäärän arvellaan olevan lisäksi tilastoitua isompi, koska kirjastokäynneillä perhekuntien lainaama aineisto kirjautuu vain yhdellä kirjastokortille. (Liite 1.) Suomessa sekä lainaajat että kirjastojen kävijämäärät ovat laskussa. Vuodesta 2001 vuoteen 2009 kirjastoissa käynnit ovat vähentyneet noin 19 %, lainaajien määrä on laskenut noin 13 % ja lainausten määrä 4,7 %. Samaan aikaan verkkokäyntien määrä on noussut 57 %. Pirkanmaalla päästään sekä lainausten että kirjastokäyntien määrässä valtakunnallisiin suosituksiin: Hyvässä kirjastossa lainauksia kertyy 20 kpl/asukas/vuosi ja fyysisiä käyntejä 10 kpl/vuosi/asukas. 36 HelMet-kirjaston (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ei-käyttäjätutkimuksessa 37 selvitettiin syitä siihen, miksi aiemmin aktiiviset tai potentiaaliset asiakkaat eivät enää käytä kirjastojen palveluita. Puhelinhaastattelujen ja ryhmäkeskusteluiden avulla tutkittiin vuotiaita sekä vuotiaita ei-käyttäjiä. 80 % ei-käyttäjistä oli ollut aiemmin aktiivinen kirjaston käyttäjä. Tutkimus vahvisti käsitystä, että kirjastot ovat tiukkenevassa kilpailutilanteessa muiden vapaa-ajan palveluiden tuottajien kanssa ihmisten ajasta ja huomiosta. Kirjastojen viestintään ja markkinointiin tulisi panostaa, sillä kolmannes vastaajista ei tuntenut lainkaan kirjastojen palveluja ja olivat yllättyneitä palvelujen monipuolisuudesta. Iso osa vastaajista piti kirjastoja passiivisina ja rutiininomaisina. Kirjastoja pidettiin pistäytymispaikkoina, ei oleskelutiloina. Erityisesti kirjastotilojen hiljaisuus oli nuoria karkottava tekijä. Iäkkäät pitivät varsinkin uusia kirjastoja kolkkoina ja epäkodikkaina. Henkilökunnan asenne 36 Suomen yleisten kirjastojen tilastot: 37 Rantanen Marja-Leena 2007 Helmet-kirjaston ei-käyttäjätutkimus 2007: 57,1,HelMet-kirjaston ei-käyttäjätutkimus

41 oli ratkaiseva kirjastoissa käymiselle. Syitä kirjastojen käyttämättömyyteen oli ajan puute ja se, että kirjasto palveluna hukkuu muun tarjonnan joukkoon. Keskeinen syy oli myös aineistoja (kirjat, dvd ym.) hankitaan muilla tavoin, esimerkiksi ostamalla. Tilastot ja tutkimukset osoittavat, että verkkokäynnit korvaavat yhä enemmän fyysisiä kirjastokäyntejä, sillä uudet järjestelmät mahdollistavat mm. uusintojen, varausten ja aineiston haun kotikoneilta. Verkkokäyntien tilastointi ontuu, sillä niiden kirjaukselle ei ole standardoitu yhtä mallia. Kansallinen arvio verkkokäyntien määrästä vuonna 2009 oli 9,7 kertaa / asukas. Verkkopalvelujen merkitys kirjastojen palvelumuodoissa vahvistuu edelleen tulevaisuudessa, jolloin myös niiden sisällön kehittäminen ja ajantasaisuus vaativat henkilöstön työpanosta. Palvelut ovat myös seudullisia, jolloin on vaikea enää löytää kuntakohtaisia tuottavuusmittareita. Alla olevasta taulukosta näkyy lainauksen hinta (toimintamenot/lainausmäärä) vuonna Pirkanmaalla keskiarvo oli 2,6 /lainaus. Hinta vaihteli 2,3 5,0. Jos vertaillaan ns. oven avauksen hintaa (toimintamenot/fyysiset käynnit), Pirkanmaalla hinta vaihteli 3,7 8,7 (keskihinta 5,3 ). Jatkossa olisikin selvitettävä hintaeroihin vaikuttavat tekijät. 36

42 Taulukko: Lainauksen ja kirjastokäynnin hinnat vuonna 2009 (laskettu toimintamenoista) Lainauksen hinta Kirjastokäynnin hinta Akaa Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki Kangasala Kihniö Kuhmalahti Kylmäkoski Lempäälä Mänttä-Vilppula Nokia Orivesi Parkano Pirkkala Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sastamala Tampere Urjala Valkeakoski Vesilahti Virrat Ylöjärvi Pirkanmaa 37

43 Kirjastopalvelujen saavutettavuus ja saatavuus Saavutettavuuden mittarina kirjastotoiminnassa on lähipalveluperiaatteen noudattaminen. Suurimmalla osalla kunnan asukkaista kirjaston tulisi sijaita alle kahden kilometrin etäisyydellä tai kirjastoon tulisi olla hyvät kulkuyhteydet kohtuullisen matkustusajan päässä (< puoli tuntia). Tällä kriteerillä tulisi jatkossa tutkia lähipalvelun toteutuminen eri kunnissa tulevaisuudessa. Kirjastopalvelujen saatavuuteen vaikuttavat aukioloajat sekä ympäri vuorokauden ja vuoden käytössä olevat verkkopalvelut. Aukioloaikojen riittävyys ja oikea sijoittelu takaavat hyvät kirjastopalvelut. Uusien laatusuositusten mukaan asiakaskyselyissä vähintään 80 % asiakkaista tulisi olla tyytyväisiä aukioloaikoihin. Kirjastotilastojen vuosittaiset kokonaisaukioloajat tai niiden vertailu asukaslukuihin eivät anna riittävää tietoa palvelujen saatavuudesta, mutta niitä käytetään indikaattorina resurssien käytöstä. Kuntien karsiessa kustannuksiaan kirjastoihin kohdistettujen säästövelvoitteiden täyttäminen näkyy liian usein juuri aukioloaikojen supistumisena. Henkilöstöresursseja voidaan suunnata asiakaspalveluun ja rationalisoida muita työtehtäviä uudelleen säästöjen aikaan saamiseksi. Alla olevaan taulukkoon on koottu Pirkanmaan pääkirjastojen viikoittaiset aukioloajat. Väestömääriltään isoimmissa kunnissa kirjastot ovat satsanneet arki-iltojen pitkiin aukioloihin. Pienemmistä kunnista samalle tasolle yltää vain Ruovesi. Asiakaskyselyissä toivotaan yleensä viikonloppuisin varsinkin sunnuntaisin auki olevia kirjastoja. Tällä hetkellä Pirkanmaalla on auki sunnuntaisin ainoastaan Pirkkalan lehtilukusali. Lauantain aukioloajat ovat varsin lyhyitä, jos pyritään siihen, että asukkaat saisivat kirjasto- ja tietopalveluita vapaa-ajallaan. 38

44 Taulukko: Pirkanmaan pääkirjastojen aukioloajat 2011 Pääkirjastojen aukioloajat ma ti ke to pe la su Akaa Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki * Kangasala Kihniö Kuhmalahti Lempäälä Mänttä-Vilppula Nokia Orivesi Parkano Pirkkala ** Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sastamala Tampere Urjala Valkeakoski Vesilahti Virrat Ylöjärvi * joka toinen lauantai ** Pirkkalan pääkirjaston lehtilukusali on sunnuntaisin avoinna klo Valtakunnallisiin tilastoihin kerättävät vuosittaiset aukiolotuntien määrät eivät kerro kaikkea siitä, ovatko aukioloajat asiakasnäkökulmasta oikeita. Paljon aukiolotunteja keräävissä kunnissa voi olla useita lyhyillä aukioloajoilla toimivia kirjastoja, kun taas pienessä kunnassa voi olla pitkillä aukioloajoilla toimiva pääkirjasto, joka palvelee kuntalaisiaan hyvin. Pienissä kunnissa kirjastot voivat toimia yhteispalvelupisteinä, jolloin hyviin aukioloaikoihin satsaaminen on tärkeää. 39

45 Taulukko: Aukiolotuntien määrä ja hinta (toimintakulut/tunnit) vuonna Asukasluku Aukiolotunteja Aukiolotunteja/ 1000 asukasta Aukiolotunnin hinta Tampere Valkeakoski Tampereen kaupunkiseutu , Ylöjärvi Pirkanmaa , Suomi , Nokia Pirkkala Orivesi Akaa Kangasala , Urjala , Lempäälä Parkano Ikaalinen Punkalaidun Sastamala Ruovesi Mänttä-Vilppula Virrat Hämeenkyrö Kihniö Pälkäne Vesilahti Kylmäkoski Juupajoki Kuhmalahti Vuonna 2009 Pirkanmaan kirjastojen aukiolotuntien hinta vaihteli huomattavasti. Tampereella toimintamenojen määrä suhteessa aukioloaikoihin oli suurin 343. Pirkanmaalla 83 % kunnista jäi reilusti alle Suomen kirjastojen aukiolotunnin keskihinnan, joka on 207. Jatkossa tulisi tarkastella kirjastojen kulurakennetta ja etsiä syitä hintaeroihin. Esimerkiksi tilakustannukset eivät selittäne tämän kaltaista hintahaitaria pelkästään. 40

46 Palvelujen saatavuuden esteenä ei tule myöskään olla maksullisten palvelujen lisääntyminen siten, että maksullisuus karsii tiedon saatavuutta tai että saavutettavuus monimutkaistuu sekä palvelujen toimivuus hidastuu. Tämä tuo haasteita, kun suunnitellaan keskitettyjä palvelurakenteita. Aineistojen eliniän jatkuva lyheneminen, tiedon vanheneminen, johtaa siihen, että lähipalvelupisteissä olevia kokoelmia kehitetään yhä nopeammin muuttuviksi ja uudistuviksi ja myös kooltaan aiempaa pienemmiksi. Tällöin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota aineiston poistamiseen ja varastoon siirtyvän aineiston arviointiin. Seudullisissa ratkaisuissa tulee huolehtia siitä, että varastoaineiston saavutettavuus säilyy hyvänä ja että aineiston saaminen lähipalvelupisteisiin ei hidastu kohtuuttomasti. Tavoitteena tulee olla tason säilyminen nykyisellään ja toimintatapojen selkeyttäminen ja nopeuttaminen (esim. aineiston käsittely ja kuljetus). Seuturatkaisuissa tulee miettiä maksuttomuuden periaatetta kirjasto- ja tietopalveluissa. Halutaanko pyrkiä maksuttomuuteen myös varastoaineiston sekä lähipalvelupisteistä toiseen lainattavan aineiston suhteen? Vai pyritäänkö runsaampaan tulonmuodostukseen myös kirjastoalalla, jolloin asiakkaiden osuus kustannusten kattajana on entistä suurempi. Selkeä ja yksinkertainen palvelumaksukäytäntö Henkilöstö ja osaaminen Kirjastojen toimintaa tulisi arvioida uudelleen myös henkilöstön työnjaon ja työtehtävien näkökulmasta. Kirjastotyön fyysiset ja rutiininomaiset työtehtävät ovat vähenemässä sitä mukaa, kun aineiston käsittelyä automatisoidaan ja asiakkaat siirtyvät itsepalvelutoimintojen käyttäjiksi. Jo nyt joitakin tehtäviä on ulkoistettu kuten aineistojen kuljetus kirjastojen välillä. Kirjastopoliittisissa kannanotoissa korostetaan toistuvasti kirjastoalan ammattilaisten määrällistä lisäämistä kirjastoissa. Tämän linjauksen myötä kirjastoissa on entistä vähemmän kiinnitetty huomiota muiden työntekijäryhmien tärkeyteen nykypäivän kirjastoissa. Esimerkiksi kirjastojen valvonta- ja vahtimestaripalvelujen kehittämistä ja vahvistamista tarvitaan sekä asiakasviihtyvyyden että henkilöstön työturvallisuuden 41

47 takia. Tulevaisuudessa tarvitaan alan ammattilaisia myös viestinnän tehtäviin ja tapahtumien tuottamiseen. Kirjastoalan tietoteknistyminen on lisäämässä tietohallinnon ja -järjestelmien ammattilaisten tarvetta, johon voidaan vastata rekrytoinnilla ja osittain henkilöstön täydennyskoulutuksella. Kirjastojen tietokantojen ylläpito vie tällä hetkellä ison osan ammattilaisten työajasta. Keskitetyt ratkaisut ja luettelotietojen ja päivityksen ostopalvelujen lisääminen vähentävät työtehtäviä, joissa nykyisin on eniten päällekkäisyyttä. Aineiston tuottajat pystyvät myös lisäämään jo valmistusvaiheessa ns. metatietoa aineistoihin, joista esimerkiksi luettelointitietoja voidaan lukea automaattisesti kirjastojärjestelmiin. Aineistojen käyttökuntoon saattamiseen (luettelointi, tarroitus, muovitus) liittyvien työtehtävien määrää voidaan vähentää tulevaisuudessa huomattavasti. Pirkanmaan kirjastoista pyydettiin arvioita eri työtehtäviin käytettyjen henkilötyövuosien määrästä: 1. aineiston luettelointi ja rekisteröinti tietokantaan, 2. aineiston käyttökuntoon saattaminen, 3. aineiston muovitus, 4. palvelujen kehittäminen ja suunnittelu, 5. talous- ja henkilöstöhallinto, 6. opetus- ja opastustyö, 7. seudullisten verkkopalvelujen sisällöntuotanto ja 8. oman kirjaston verkkosivujen ylläpito. Pyydettyjen arvioiden mukaan esimerkiksi muovitukseen kuluu joissakin kirjastoissa jopa viidennes henkilöstön työajasta. Samoin aineiston luettelointi ja käyttökuntoon saattaminen veivät kohtuuttomasti voimavaroja itse asiakaspalvelulta. Erot kirjastojen välillä ovat suuria, mikä viittaa erilaisiin käytänteisiin ja työmenetelmiin. (Liite 2.). Kirjastot nähdään yhteiskunnassa keskeisinä ja tärkeinä ei-formaaleina oppimisympäristöinä, joissa tarvitaan opastusta tiedonhakuun, -hallintaan ja oppimiseen. Kyselyn mukaan opetukseen ja opastukseen käytetään tällä hetkellä henkilöstöresursseja varsin vaatimattomasti; 0,1 12,6 % henkilötyövuosista. Hallinnollisiin tehtäviin (talous ja henkilöstö) panostettiin kirjastossa keskimäärin 6,3 % (vaihteluväli 0,6 17,1 %) henkilötyövuosista. Palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen käytettiin keskimäärin 6,3 % (vaihteluväli 1,1 19,3 %) henkilötyövuosista. 42

48 Pirkanmaan kirjastoissa 75,2 % henkilötyövuosista toteutui kirjastoalan koulutuksen saaneiden työpanoksella. Valtakunnallisten suositusten mukaan laadukkaita palveluita pystytään toteuttamaan varmimmin silloin, kun käytettävissä on vähintään 0,8 1 henkilötyövuotta / asukas. Tähän Pirkanmaalla päästään kohtuullisen hyvin. Taulukko: Kirjastojen henkilötyövuodet 2009 Henkilötyövuodet: Kirjastoammatilliset Muut henkilötyövuodet Henkilötyövuodet yhteensä Henkilöstön määrä / asukas 2009 Akaa 10,08 1,63 11,71 0,82 Hämeenkyrö 6,75 2,41 9,16 0,89 Ikaalinen 3,08 2,35 5,43 0,73 Juupajoki 0,5 1,34 1,84 0,85 Kangasala 20,31 2,15 22,46 0,80 Kihniö 1,19 0,99 2,18 0,98 Kuhmalahti ,89 Kylmäkoski ,77 Lempäälä ,71 Mänttä-Vilppula 7 3,1 10,1 0,87 Nokia 14,33 7,31 21,64 0,70 Orivesi 5,56 1,3 6,86 0,71 Parkano 4,75 0,42 5,17 0,73 Pirkkala 11,5 1,5 13 0,80 Punkalaidun 2,5 0,8 3,3 0,98 Pälkäne 4,36 2,27 6,63 0,95 Ruovesi 4,92 0,84 5,76 1,12 Sastamala 12,07 9,12 21,19 0,86 Tampere 155,19 58,64 213,83 1,02 Urjala 3,5 2,07 5,57 1,03 Valkeakoski 17 3,03 20,03 0,98 Vesilahti 3,46 0 3,46 0,81 Virrat 6,3 1,02 7,32 0,96 Ylöjärvi 22,65 4,11 26,76 0,90 Yhteensä ,4 441,4 0,92 43

49 Lainaus- ja palautusautomaattien käyttöönotto Lainaus- ja palautusautomaattien hankinnalla voidaan lisätä kirjastojen tehokkuutta. Automatisointi vapauttaa varsinkin pienissä yksiköissä kirjastoammattilaiset koulutustaan vastaaviin tehtäviin kuten asiakkaiden opastus- ja opetustehtäviin, kirjastopalvelujen käytön opastukseen sekä tiedonhaun ohjaamiseen. Kirjastotyön keskiössä ei voi enää olla aineiston henkilökohtainen ojentaminen ja vastaanottaminen. Asiakkaita tulee ohjata aktiivisesti automaattien käyttöön ja ne tulee sijoittaa tätä tavoitetta edistävästi. Automaattien käyttöasteita on pystytty kasvattamaan merkittävästi, kun tulospalkkaus on sidottu automaattien käyttöön (pääkaupunkiseudulla). Rutiiniomaisen kassatyön siirtäminen automaateille mahdollistaa henkilöstöresurssien uudelleen suuntaamisen siten, että asiakkaat saavat tarvitessaan aiempaa laadukkaampaa ja laajempaa palvelua. On kuitenkin muistettava, että osa asiakkaista ja kirjastojen henkilökunnasta arvostaa henkilökohtaisen lainaus-palautus-tilanteen sisältämää sosiaalista vuorovaikutusta ja luontevaa tilaisuutta muuhun asiakaspalveluun, tiedonhakuun ja opastukseen. Tampereen kaupungin kirjastoiden (pääkirjasto, Hervanta, Messukylä ja Sampola) automaattipalautusten määrät ovat hyvin matalia. Vuonna 2009 automaattien kautta palautettiin aineistoa vain 35 % ja vuonna %. Pälkäneellä automaattien kautta palautettiin aineistoista kuukausittain % vuonna Esimerkiksi Kangasalla uuden kirjaston myötä uudistettiin koko tekninen infrastruktuuri: RFID-tekniikka (radiotaajuinen tunniste lainattavassa aineistossa), automaatit ja hävikinestojärjestelmä eli hälytysportit. Palautusautomaatissa on myös lajittelija, joka lajittelee aineiston automaattisesti oikeille osastoille tai lähikirjastoihin. RFID-tunnisteet, jotka voidaan lisätä aineistoon jo valmistusprosessissa, on hankittu jo myös Pälkäneen ja Pirkkalan kirjastoihin. Muissa kirjastoissa on edelleen käytössä vanha viivakooditarroitus. 44

50 Kirjastojen kokoelmien laatu Kirjastojen kokoelmien arvioinnissa käytetään laadun mittareina poistoprosenttia, hankintojen määrää ja aineiston kiertolukua. Niiden avulla on pyritty mittaamaan kokoelmien uusiutumista ja ajankohtaisuutta. Kiertoluvulla tarkoitetaan sitä, miten monta kertaa aineisto on keskimäärin lainassa keskimäärin yhden vuoden aikana (suositus 5). Kansainvälisten suositusten mukaan poistojen prosentuaalinen määrä olemassa olevasta aineistosta tulisi olla vuosittain 8 %. Pirkanmaalla viiden kunnan kirjastot yltävät suositeltuun tasoon: Virrat 15,0 %, Kangasala 11,0 %, Pirkkala 10,8 %, Sastamala 10,3 % ja Lempäälä 9,1 %. 13 kunnassa kirjastojen poistot jäävät reilusti alle 4 %. Hankintojen määrä oli parhaalla tasolla Ylöjärvellä 7 %, Lempäälässä 6,8 %, Pirkkalassa 6,3 % ja Tampereella 6,0 %, Vähinten uutuuksia pystyivät hankkimaan Ikaalinen, Punkalaidun, Pälkäne, Kihniö, Kylmäkoski ja Urjala (Liite 3). Kokoelmien ajantasaisuuden ja tuoreuden takaamiseksi tulisi hankinta- ja poistoprosenttien olla samansuuruisia vuosittain. Erilaisten käytänteiden ja henkilöstöresurssien vuoksi kaikissa kirjastoissa ei päästä vuosittain tasaiseen poisto/hankinta tahtiin. Myös uusiin kirjastotiloihin siirtyminen saattaa nostaa poistoprosenttia huomattavasti. Kaiken kaikkiaan poistojen vähäisyys pitkällä aikavälillä aiheuttaa liikkumattoman aineiston kasvua kirjastoissa ja vähentää kokoelman käytettävyyttä asiakkaalle. Tämä lisää varastotilojen tarvetta ja nostaa näin kirjastojen tilakustannuksia. Jos kirjastojen kokoelmien kokoa (yhteensä 3,5 miljoonaa aineistokappaletta) verrataan Tampereen kaupunkiseudun ja muiden Pirkanmaan kuntien välillä, muiden kuntien kokoelmat ja samoin aineiston hankintakulut ovat suhteessa väestömääriin jonkin verran suurempia kuin kaupunkiseudun kunnissa. Vaarana on kokoelmien koon jatkuva kasvu, joka ei näy aineiston käyttöluvuissa ja kirjaston muuttuminen varastoksi. Kokoelmien uudistaminen on ensiarvoisen tärkeää nykyään, koska kirjojen käyttöikä (myös kaupallinen) on lyhentynyt 1 2 vuoteen. 45

51 Kuva 1: Kirjastojen kokoelmien uusiutuminen vuonna 2009 Poisto% / Kokoelmat Hankinta% / Kokoelmat 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % Akaa Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki Kangasala Kihniö Kuhmalahti Kylmäkoski Lempäälä Mänttä-Vilppula Nokia Orivesi Parkano Pirkkala Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sastamala Tampere Urjala Valkeakoski Vesilahti Virrat Ylöjärvi Tampereen kaupunkiseutu Pirkanmaa Suomi 46

52 Kokoelmien seudullinen yhteiskäyttö Pirkanmaan kirjastoissa ei ole tutkittu sitä, miten suuri osa kokoelmista ei liiku lainkaan vuosittain. Ainoastaan pääkaupunkiseudulla asiaa on selvitetty 38. Noin kolmas osa kirjoista pysyi paikallaan koko vuoden (kiertoluku = 0). Sen sijaan musiikki-, CD-ROM-, DVD- ja videoaineisto oli huomattavasti aktiivisemmin lainassa. Selvitys osoittaa, että kirjastoihin on kertynyt runsaasti sellaista aineistoa, jota ei lainata lainkaan tai jota lainataan hyvin vähän. Todennäköisesti eri kirjastoihin kertyy samaa aineistoa, joka ei enää liiku. Toisaalta on muistettava kirjastojen rooli kirjallisen kulttuuriperinnön säilyttäjänä, jolloin tiettyjen aineistojen ei edellytetä olevan jatkuvasti aktiivisessa käytössä. Pirkanmaalla olisi selvitettävä myös liikkumattoman tai vähän liikkuvan aineiston määriä sekä niiden suunnitelmallista säilytystä/poistoa seudullisena yhteistyönä. Vuonna 2008 Pirkanmaalla kirjastojen varastoissa arvioitiin säilytettävän yli kappaletta luetteloitua aineistoa. Tämän lisäksi kirjastoilla oli noin 500 hyllymetriä luetteloimatonta aineistoa. Luetteloidun aineiston osalta varastoinnista aiheutui noin kustannukset vuodessa. Vuonna 2008 keskimäärin varastointikulut aineistokappaletta kohden olivat 0,55. Suurimmassa osassa kirjastoja (yli 60 %) varastoaineistoa haetaan asiakkaille keskimäärin 2-10 kappaletta / viikko ja sitä lähetetään johonkin toiseen kirjastoon 0-2 kappaletta / viikko. Varastoaineiston kysyntä on siis Pirkanmaalla keskimäärin hyvin vähäistä. Täten keskitettyjen ratkaisujen rakentaminen ei aineiston saatavuuden näkökulmasta toisi heikennyksiä kirjastopalveluihin. 39 Aineiston seudullinen varausjärjestelmä ja kuljetukset otettiin käyttöön vuonna Kuljetuksia on kirjastojen välillä joko kerran tai kaksi viikossa. Logistiikkakeskus toimii Tampereella. Seutuvarausten ja kuljetusten määrä on kasvanut vuosittain. Vuonna 2007 yhteensä aineistokappaletta liikkui seudullisesti ja vuonna 2009 jo kappaletta. Pirkanmaan seutukuljetukset maksoivat vuonna 2009 noin Huomispäivän kirjaston logistiset ratkaisut. Verkostotoiminnan kehittäminen kirjastotoimialalla. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 56/2004, Huttunen, Terhi Aineiston säilytyksestä kiertävään kokoelmaan. Ympäristönäkökulma kirjastoaineiston poistamiseen ja varastointiin Pirkanmaalla

53 . Tämän lisäksi kustannuksia syntyy kuntien sisällä eri toimipisteiden välisiin osuuksiin. Esimerkiksi Tampereella kului lähikirjastokuljetuksiin noin ja kotija laitospalveluihin noin Muissa kunnissa sisäiset kuljetukset hoidettiin hyvin eri tavoin. Neljäsosassa kunnista on ainoastaan pääkirjasto, jolloin ei synny lisäkustannuksia. Osassa kuntia omien kuljetusten kustannukset eivät ole näkyvissä, niitä ei laskuteta tai kirjastojen henkilökunta hoitaa itse kuljetukset Ibid, ; Lehtovirta Maaret SEKO seudullinen kokoelma. Selvitys PIKI-kirjastojen aineiston hankinnan ja käsittelyn yhteistyön syventämisestä, 34; Pikiekstra Tilastot: 48

54 5.2. Kirjastojen talous Toimintamenot Toimintamenot 41 Kirjastojen toimintamenot yhteensä Virrat 1,4 % Vesilahti 0,8 % Valkeakoski 4,6 % Ylöjärvi 6,0 % Urjala 1,1 % Akaa 2,8 % Hämeenkyrö 1,8 % Ikaalinen 1,2 % Juupajoki 0,4 % Kangasala 5,2 % Kihniö 0,5 % Kuhmalahti 0,3 % Kylmäkoski 0,5 % Lempäälä 3,5 % Mänttä-Vilppula 2,2 % Tampere 49,1 % Sastamala 5,3 % Nokia 4,6 % Orivesi 1,6 % Parkano 1,3 % Pirkkala 2,9 % Punkalaidun 0,7 % Pälkäne 1,2 % Ruovesi 1,3 % Pirkanmaan kirjastojen toimintamenot vuonna 2009 olivat yhteensä Tampereen osuus kirjastojen menoista oli yli 49 %. Ylöjärven osuus oli 6,0 %, Sastamalan 5,3 %, Kangasalan 5,2 %, Nokian 4,6 % ja Valkeakosken 4,6 %

55 Pirkanmaan kirjastojen toimintamenoista keskimäärin 56 % muodostuu henkilöstökuluista. Aineiston hankintakulut ovat keskimäärin 16 % vuodessa. Tilavuokriin menee 13 % ja samoin muiden palveluiden ostoon 13 %. Kuva: Pirkanmaan kirjastojen toimintamenojen (%) erittely 2009 Pirkanmaan kirjastojen toimintamenot 2009 Kirjastoaineistokulut 16 % Muut menot 2 % Vuokramenot 13 % Henkilöstökulut 56 % Muiden palveluiden ostot 13 % 50

56 Kuva: Kirjastokohtainen toimintamenojen (%) erittely 2009 Kirjastojen toimintamenojen erittely % 60 % 50 % 40 % 55,3 % 54,5 % 52,6 % 53,7 % 56,2 % 54,5 % 44,1 % 63,1 % 58,0 % 55,4 % 60,7 % 58,5 % 55,7 % 59,4 % 50,3 % 51,7 % 67,1 % 62,5 % 60,6 % 57,4 % 53,3 % 51,4 % 48,3 % 43,9 % 30 % 20 % 10 % 0 % 16,4 % 15,9 % Ikaalinen Hämeenkyrö Akaa 13,7 % 11,6 % 10,8 % 11,9 % 2,3 % 9,8 % 10,1 % 7,3 %0,0 % Nokia Mänttä-Vilppula Lempäälä 18,7 % 17,0 % 14,8 % 15,7 % Pälkäne Punkalaidun Pirkkala Parkano Orivesi 10,3 % 18,6 % 17,2 % 16,7 % 13,1 % Urjala Tampere Sastamala Ruovesi 10,9 % 10,3 % 11,5 % Ylöjärvi Virrat Vesilahti Valkeakoski 22,7 % Kihniö Kangasala Juupajoki Kylmäkoski Kuhmalahti Henkilöstökulut Muiden palv.ostot Vuokramenot Kirjastoaineistokulut Muut menot Henkilöstökulujen määrä vaihteli kokonaistoimintamenoista Sastamalan 43,9 %:sta Ruoveden 67,1 %:iin. Tilakustannusten vaihteluväli oli 0 % - 22,7 %. Aineistojen hankintakulut vaihtelivat 12,9 26,0 %. Jatkossa olisi syytä selvittää erilaisen kustannusrakenteen syitä ja sitä, minkälaisia eroja on menojen kirjauksessa eri kunnissa. Esimerkiksi Kuhmalahden kohdalla toimintamenoihin ei ole kirjattu lainkaan tilavuokria. 51

57 Valtionosuus ja kuntien maksuosuudet Kunnat saavat valtionosuutta kirjastojen käyttökustannuksiin kuntien peruspalveluista annetun valtionosuuslain mukaan (L 1704/2009). Yleisten kirjastojen käyttökustannusten valtionosuuden laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla kunnan asukasmäärä yleisten kirjastojen perushinnalla. Vuonna 2011 perushinta on 55,56 euroa. Kaikkien yleisten kirjastojen kokonaiskustannusten perusteella määräajoin tarkistettava valtionosuus on 34,08 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus 65,92 prosenttia. Lakia ei sovelleta käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat maakuntakirjastotoiminnasta. Maakuntakirjaston tehtävien tukemiseen ministeriö myöntää erikseen neuvoteltavia ja haettavia avustuksia vuosittain (L 1705/2009). Valtion talousarvioon on varattu vuosittain määräraha, josta maksetaan likimäärin maakuntakirjaston tehtävän hoitamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia. Maakuntakirjastoiden kanssa on tehty vuodesta 2010 palvelusopimukset, joiden perusteella maksetaan avustukset. Vuonna 2009 Tampere sai korotettua valtionosuutta tällä perusteella Vuoden 2010 alusta tuli voimaan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus ja hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistettiin valtiovarainministeriöön. Ns. yhden putken valtionosuuteen koottiin yhteen kunnallisten peruspalvelujen rahoitus. Kustannusvertailujen tekeminen ei onnistu enää vuoden 2009 laskentamallien perusteella. 52

58 Taulukko: Kuntien maksama osuus kirjastojen toimintakuluista vuonna Kirjaston yksikköhinta Laskennallinen valtionosuus Kuntaosuudet 2009 Kuntaosuudet % Kuhmalahti 53, , ,74 74,6 % Tampere * 54, , ,71 63,6 % Valkeakoski 53, , ,18 59,8 % Ruovesi 53, , ,60 59,7 % Kihniö 53, , ,60 59,2 % Punkalaidun 53, , ,55 58,3 % Ylöjärvi 53, , ,65 57,8 % Sastamala 53, , ,12 57,7 % Urjala 53, , ,96 57,3 % Akaa 53, , ,67 56,1 % Vesilahti 53, , ,54 55,3 % Pälkäne 53, , ,19 54,5 % Virrat 53, , ,82 54,1 % Mänttä-Vilppula 53, , ,08 53,6 % Pirkkala 53, , ,81 53,4 % Lempäälä 53, , ,58 51,9 % Hämeenkyrö 53, , ,73 51,7 % Kangasala 53, , ,43 50,7 % Parkano 53, , ,19 50,3 % Kylmäkoski 53, , ,52 50,1 % Orivesi 53, , ,24 48,4 % Juupajoki 53, , ,51 47,9 % Nokia 53, , ,93 46,8 % Ikaalinen 53, , ,68 39,1 % Suomi ** 54, , ,7 57,6 % 41,89 % 58,11 % * Tampere saa maakuntakirjastojen korostusta yksikköhintaansa 0,9 ** kirjastojen keskimääräinen yksikköhinta Kts. Yleisten kirjastojen laskennallisen valtionosuuden määräytyminen vuonna 2008: eet/kirjastojen_valtionosuusjarjestelma.pdf 53

59 Taulukko: Kuntien maksama osuus % toimintamenoista 2009 Kuntien maksama osuus % toimintamenoista % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuhmalahti Tampere Valkeakoski Ruovesi Kihniö Punkalaidun Ylöjärvi Sastamala Urjala Akaa Vesilahti Pälkäne Virrat Mänttä-Vilppula Pirkkala Lempäälä Hämeenkyrö Kangasala Parkano Kylmäkoski Orivesi Juupajoki Nokia Ikaalinen Kuntaosuudet Suomessa ka. 74,6 % 63,6 % 59,8 % 59,7 % 59,2 % 58,3 % 57,8 % 57,7 % 57,3 % 56,1 % 55,3 % 54,5 % 54,1 % 53,6 % 53,4 % 51,9 % 51,7 % 50,7 % 50,3 % 50,1 % 48,4 % 47,9 % 46,8 % 39,1 % 57,6 % 54

60 5.3. Pirkanmaan kirjastojen nykyinen yhteistyö Tietojärjestelmien ja käytänteiden yhtenäistäminen Pirkanmaa on tällä hetkellä maan ainoa maakunta, jossa lähes kaikki kirjastot ovat samassa kirjastojärjestelmässä. Kirjastojen aineiston saatavuuden kaikille seudun asukkaille mahdollistava PIKI eli Pirkanmaan kirjastot -yhteisjärjestelmä 43 aloitti toimintansa vuonna PIKIn avulla kaikkien kirjastojen aineisto on kaikkien seudun asukkaiden saatavilla. Aiemmin kullakin kirjastolla oli oma, erillinen kirjastojärjestelmänsä. PIKI aloitettiin yhdistämällä Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokantaan kuusi ympäristökuntien Pikantti-kirjastoa. Tällä hetkellä PIKIjärjestelmän ulkopuolella on enää neljä kirjastoa: Kihniö, Parkano, Ruovesi ja Virrat. Ne ovat tulossa mukaan vuoden 2011 aikana. Kuntaliitokset ovat osaltaan vauhdittaneet liittymistä ja samalla muuttaneet Pirkanmaan kirjastoverkkoa. Yhteistä kirjastojärjestelmää tukevat seutukuljetukset. PIKI-kirjastoilla on yhteiset käyttösäännöt ja maksut, yhteinen kirjastokortti sekä seutuvaraukset. Lisäksi yhteistyötä on tehty mm. hankintojen kilpailutuksissa. Kirjastojärjestelmää varten perustetussa PIKI-ohjausryhmässä on edustajana kunkin kunnan kirjastotoimenjohtaja tai vastaava ja tänä vuonna ryhmä täydentyy PIKIkoordinaattorilla sekä Tampereen tietohallinnon edustajalla. Sen tehtävänä on toimintaohjelman laatiminen ja sopiminen yhteisistä hankinnoista, käytännöistä ja projekteista. Ohjausryhmä ei ole päätösvaltainen toimintaelin, vaan kuhunkin päätökseen tarvitaan kaikkien hyväksyntä. Näin yksikin vastustaja pystyy estämään muiden haluamat uudistukset. Ohjausryhmän toimintaa haittaa myös se, ettei kirjastotoimenjohtajilla ole ollut tarvittavaa osaamista asioissa, joissa vaaditaan tietoteknistä erityisosaamista. 43 Siihen kuului alussa PallasPro, PIKI-verkkokirjasto, Pirkitta-aluetietokanta, satumetso, PIKIExtranet ja myöhemmin LehtiPiki, musiikkihaku sekä Puola- ja Romania-haut 55

61 Pari vuotta sitten perustettiin PIKI-johtoryhmä valmistelemaan ohjausryhmälle yhteistyöhön liittyviä asioita, mutta sen tehtävät ja toimenkuva ovat jääneet epämääräisiksi. Johtoryhmään kuuluu kuusi ohjausryhmän valitsemaa jäsentä, joille on nimetty henkilökohtaiset varajäsenet. Myös muu kuin itse kirjastojärjestelmään liittyvä seudullinen yhteistyö on vähitellen kanavoitunut PIKI-johto- ja ohjausryhmälle sekä työryhmille. Kirjastojen yhteiseksi tavoitteeksi onkin asetettu kirjastojen yhteistyön kehittäminen entistä organisoidummaksi. Vuonna 2009 uusitussa PIKItoimintasuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi seutukirjasto Seudullisten verkkopalvelujen kehittäminen Internet-pohjaisia kirjastopalveluja on kehitetty Tampereen johdolla. Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta avattiin asiakkaille verkkokirjastona internetiin jo vuonna Asiakkaat pystyivät internetin kautta selaamaan aineistotietokantaa sekä tekemään varauksia ja uusimaan lainojaan. Vuonna 1999 asiakkaille tarjottiin mahdollisuus tilata sähköpostiinsa aineiston uutuustiedot, noutoilmoitukset ja eräpäiväilmoitukset. Vuonna 2001 uuden käyttöliittymän myötä asiakkaat pystyivät mm. vaihtamaan tunnuslukujaan. Samana vuonna saatiin käyttöön vielä hyllyvaraustoiminto ja saapumisilmoitusten lähetys gsm-puhelimeen. Vuonna 2002 verkkokirjaston toimintaa parannettiin siten, että sumea haku korjaa asiakkaan tekemiä hauissa tekemiä kirjoitusvirheitä. Vuonna 2008 seudun asukkaat ovat pystyneet varaamaan kaikkea lainattavaa aineistoa kuljetettavaksi omien kuntiensa kirjastoihin. Palvelun suosio nousee jatkuvasti: vuonna 2009 järjestelmässä tehtiin ja kuljetettiin seutuvarausta (2008: ). Lisäksi verkkokirjastossa otettiin käyttöön mobiililaitteille sopiva, kuvaton versio. Tämä mahdollisti näkövammaisten palvelujen paranemisen. Verkkokirjaston istuntojen määrä nousee edelleen, samoin kasvaa gsm-ilmoitusten suosio. Vuonna 2009 asiakkaille lähti gsm-noutoilmoitusta ( kpl). Järjestelmien kehittäminen vaatii runsaasti teknistä osaamista ja ylläpitoa. Kirjastoohjelmien jako- ja yhteystapojen valikoimaa PIKI-kirjastojen ja Tampereen 56

62 tietotekniikkakeskuksen, nykyään Fujitsu oy:n palvelinten välillä on kehitetty edelleen, esim. Citrix-palvelinympäristössä ja haja-asutusalueille osalta Tietojärjestelmien uudistus 2010 PIKI-kirjastojen yhteistyöhistorian tähän asti suurin taloudellinen panostus tehtiin vuosina 2008 ja 2009, kun päätettiin vanhan käyttöliittymän vaihtamisesta uuteen Arena-ohjelmaan ja PallasPro-tietokannan päivittämisestä Auroraksi. Tässä yhteydessä myös tietokannan formaatti muutettiin kansainväliseen MARC 21- muotoon, jota kaikki Suomen kirjastosektorit siirtyvät käyttämään tulevaisuudessa. Uudistus yhtenäistää tietokantojen välistä tietoliikennettä. Uusi formaatti helpottaa valmiiden tietueiden hyväksikäyttöä eli poimintaa kirjastojen omiin järjestelmiin. Uutta Arena-käyttöliittymää rakennetaan avoimen lähdekoodin Liferay Portal - julkaisujärjestelmällä. Se saatiin koekäyttöön elokuussa Koko Arena/Aurorapalvelukokonaisuus otettiin tuotantokäyttöön marras-joulukuun vaihteessa, jolloin kirjastot jouduttiin pitämään suljettuina poikkeuksellisen pitkään. Aurora-järjestelmä osoittautui varsin keskeneräiseksi ja testaamattomaksi. Tammi-helmikuussa 2011 sovittiin Tampereen tietohallinnon ja kirjaston, PIKI-kirjastojen edustajien ja järjestelmätoimittaja Axiell Oy:n neuvotteluissa korjausten priorisoinnista ja aikataulutuksesta vuodelle Seudullisen yhteistyön tulevaisuus Kirjastojen budjeteissa on välttämätöntä varautua toistuviin, isoihinkin investointeihin tietojärjestelmien ajantasaisuuden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Tietojärjestelmien nopea tekninen kehitys, kustannusvaikuttavuus, valtakunnalliset yhteistyöhankkeet ja asiakkaiden muuttuvat tiedonhakutarpeet vaativat ylläpito- ja kehittämistyöhön alan huippuosaajia. Investointien lisäksi myös kirjastojen henkilöstöltä edellytetään nyt jatkuvaa tietojärjestelmään käytettävää työpanosta, jotta ne toimivat kesät talvet ympäri vuorokauden. Tampereen kaupunginkirjastossa arvioidaan, että se on käyttänyt PIKI-yhteisjärjestelmään lähes vuosina 57

63 Jatkossa on välttämätöntä varmistua, että Pirkanmaan yhteisten verkkopalvelujen ja kirjastojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen käytetty työpanos ja osaaminen sekä kustannukset jakautuvat tasapuolisesti kuntien kesken. Tampereen kaupunginkirjastossa on toiminut vasta vuoden 2010 alusta lähtien PIKIkirjastojen yhdessä kustantamana (Tampere 25 %, muut kunnat 75 %) informaatikko yhteistyön koordinaattorina, mutta tietojärjestelmän parissa tarvitaan runsaasti muidenkin työpanosta ja osaamista, joka jakautuu epätasaisesti kuntien välillä. Muut PIKI-järjestelmään vuosittain laitettavat henkilöstöresurssit tulisikin jatkossa selvittää kaikkien kirjastojen osalta. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa arvioidaan järjestelmän ylläpitoon kuluvan tällä hetkellä yli 3 henkilötyövuotta. Fujitsu Oy hoitaa kirjasto-ohjelmien jako- ja yhteystapojen valikoimaa kirjastojen ja palvelinten välillä. Nämä kustannukset jaetaan kuntien asukasluvun suhteessa. Tampereen kaupungin konsernihallinnon tietohallinto koordinoi PIKI-kirjastojen kokonaisuutta, myöntää projektirahoitusta tieto- ja viestintätekniikan kehittämiseen ja investointeihin. Uusi Arena-virtuaalikirjasto on rahoitettu pääosin Tampereen kaupunginkirjaston maakuntakirjastona hakemalla ESR-rahoituksella. Sitä suunnitellaan ja kehitetään erilaisissa työryhmissä ja tiimeissä, joihin muiden kuntien kirjastojen työntekijät osallistuvat osaamisensa ja kirjastojensa resurssien mukaisesti. Projektin tuloksena on saatu yhteiseen käyttöön julkaisualusta, joka vastaa nykykäyttäjien tarpeita. Arenalla aineistoja, niiden sisältöjä sekä kirjastojen palveluita voi esitellä aiempaa monipuolisemmin ja näin lisätä niiden käyttöä. Palvelun vuorovaikutteisuus vahvistuu, kun asiakas pääsee osallistumaan keskusteluihin ja arvioimaan kiinnostavia kirjoja, elokuvia ja musiikkia. Sivustoilla hyödynnetään valtakunnallisia kaikille kirjaston käyttäjille suunnattuja palveluja. Verkkopohjaisten palvelujen lisääntyminen ja virtuaalikirjaston käyttöönotto irrottavat kirjastoa entistä enemmän kuntayhteydestä. Seutukirjasto toisi selkeän organisaation näille kuntarajat ylittäville palvelumuodoille. Seudullinen organisaatio selkiyttäisi ja nopeuttaisi teknisiin uudistuksiin liittyvää päätöksentekoa, hallintoa ja toteutuksen koordinointia. Seutukirjaston sopimusohjauksessa kunnat voisivat edelleen 58

64 neuvotella kuntakohtaisten tietojärjestelmien kustannusten ajoittamisesta ja uudistusten ajankohdista. 6. Seutukirjaston muodostaminen 6.1. Seutukirjaston laajuus Pirkanmaan kirjastotoimenjohtajille tehdyssä kyselyssä kerättiin mielipiteitä siitä, onnistuisiko seutukirjaston muodostaminen paremmin ensin Tampereen kaupunkiseudun kuntien kesken vai koko Pirkanmaan laajuisena. Tampereen Kaupunkiseudun kuntien kirjastotoimenjohtajien vastaukset Koko Pirkanmaan kirjastotoimenjohtajien vastaukset 2 Tampereen Kaupunkiseudun Seutukirjasto Koko Pirkanmaan Seutukirjasto 14 9 Tampereen Kaupunkiseudun Seutukirjasto Koko Pirkanmaan Seutukirjasto 6 Kyselyn perusteella 61 % katsoi seutukirjaston perustamisen onnistuvan parhaiten koko Pirkanmaan laajuisena. Vastaavasti 39 % vastaajista piti Tampereen kaupunkiseudun kuntien muodostamaa mallia parempana, näistä vastaajista vain kaksi oli kaupunkiseudun kunnista. Kyselyn perusteella ei voida arvioida näkemyksiä muiden yhteistyömallien kuten palvelu- ja osaamiskeskusten tai pienempien hallinnollisten kokonaisuuksien muodostamisesta Pirkanmaalle. Selvitys ei myöskään kartoita kuntien halukkuutta lähteä muodostamaan em. seutukirjastokokonaisuuksia. 59

65 6.2. Organisointimallit Kuntalain mukaan kunnat voivat sopia, että kunnalle tai sen viranomaiselle laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi 44. Sopimusyhteistyö kattaa useimmiten tietyn hallinnonalan, esimerkiksi palveluyksikön tai sen osa-alueen tehtävät ja yhteisen toimielimen perustamisen. Kirjastolain (904/1998) mukaan kunta voi järjestää kirjastopalvelut itse tai osittain tai kokonaan yhteistyössä toisen kunnan/ kuntien kanssa. Kunta vastaa palveluiden lainmukaisuudesta. Valtionosuudet maksetaan edelleen suoraan peruskunnille kaikissa kirjastojen yhteistyö- ja seutukirjastototeutuksissa. 45 Seutukirjaston organisointimallit on rakennettu siten, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään kuuluvat kunnat muodostavat kirjastojen yhteistyön perusjoukon. Mallit toimivat myös silloin, jos hallinnollinen yhteistyö ulotetaan koko Pirkanmaalle. Toimintatapana esitellään tilaaja-tuottaja-malli ja organisointimalleista uuden seudullisen organisaation perustaminen joko vastuukunta/isäntäkunta-mallilla, kuntayhtymänä tai liikelaitoksena/osakeyhtiönä. Tämän lisäksi esitellään palvelukeskuksen perustaminen, jolloin osa kirjastojen työtehtävistä/palveluista tuotettaisiin keskitetysti Tilaaja-tuottaja-malli Tilaaja-tuottaja -toimintatapaa voidaan soveltaa laajemman kuntajoukon näkökulmasta, joten vastuukuntamallin mukaiset seutukirjastoratkaisut voivat sisältää tilaaja-tuottaja -toimintamallin. Toimintatapa eriyttää toisistaan palvelun järjestämisen ja palvelun tuottamisen. Tilaajana toimii julkinen taho kunta ja tuottajana kunnan oma tai sen ulkopuolinen organisaatio. Toimintatavan tavoitteena on parantaa tehokkuutta 44 Kuntalaki /365, Kirjastojen valtionosuusjärjestelmä : tus/yleisten_kirjastojen_valtionosuudet/liitteet/kirjastojen_valtionosuusjarjestelma.pdf 60

66 ja asiakaslähtöisyyttä. Mallin käyttö edellyttää sekä tilaajalta että tuottajalta vahvaa asiantuntemusta ja kykyä priorisoida asiakkaiden tarpeita. Palveluiden tilaaminen ja tuottaminen edellyttää tuotteistamista: määritellään ja kuvataan palvelutuotteet ja lasketaan niille kustannukset. (Ks. Tampereen kaupungin kirjaston tuotteet: Liite 4). Tämän lisäksi tulisi olla seudullinen laadunhallintajärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida kirjasto- ja tietopalveluita Yhteisen kirjasto-organisaation perustaminen A. Tampereen kaupunki seutukirjaston vastuukuntana / Isäntäkuntamalli tuottaa kirjasto- ja tietopalvelut toimialueelleen kuntien edustajista koottu johtokunta vastaa kirjastojen kehittämisestä toimivalta-alueellaan niin, että kirjastotoimen hoito on taloudellista ja tehokasta johtokunta ohjaa ja valvoo kirjasto- ja tietopalvelujen suunnittelua ja toteutusta siten, että kirjaston palvelutaso on tarpeen mukainen ja että palvelu toteutuu asianmukaisesti vaihtoehtoja kustannusten jakamiseksi kuntien kesken: o liittymisajankohdan kustannus- ja palvelutasoon perustuva malli o asukaslukupohjainen malli 46 Hakari Kari 2010 Tampereen toimintamalli. Palveluiden asiakaslähtöinen yhteiskehittely, Stenvall Jari & Airaksinen Jenni 2010 Manse mallillaan Tampereen toimintamallin arviointi ja palveluinnovaatiot: i.pdf 61

67 PALVELUSOPIMUKSET Kuva: Vastuukunta- ja tilaaja-tuottaja-malli Kunta 3 Johtokunta allekirjoittaa palvelu- ja muut sopimukset seutukirjaston puolesta kuntien kanssa Vastuukunta Kirjasto Kirjasto 2 8 Kirjasto Kirjasto 4 Kirjastoauto Perustamissopimus: kunnat allekirjoittavat keskenään Hyviä puolia: käytetään hyväksi olemassa olevaa Tampereen kaupungin organisaatiota suhteellisen nopea toteuttaa mahdollistaa kirjastopalvelujen suunnittelun seudullisena kokonaisuutena kehyskunnilla mahdollisuus vaikuttaa kirjastojensa suunnitteluun hyvä yhteys Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaan maakuntakirjaston suunnitteluun oma kunta toimii tilaajana ja nimeää edustajat johtokuntaan 62

68 neuvotellaan kirjastopalvelujen keskeisiin tehtäviin/ prosesseihin palvelusopimukset, yhteistoimintaan liittyvät sopimukset siirretään vastuukunnalle: sopimusten solmiminen tehostuu ja asiantuntemus paranee yhteistyön toteuttamistavassa eniten mahdollisuuksia sisällölliseen ja toiminnalliseen kehittämiseen: yksi hallinnollisesti yhtenäinen seutukirjasto pystyy parhaiten palvelemaan alueen kirjastoja. Huonoja puolia: saatetaan mieltää Tampere-keskeiseksi mikäli seutukirjastossa jatketaan Tampereen nykyistä toimintamallia, kirjastoaineistojen käyttökuntoon saattaminen hidastuu nykyisestä muissa kunnissa B. Tampereen kaupunkiseudun kirjastokuntayhtymä Hyviä puolia: joustava omistuspohja; vain halukkaat kunnat lähtevät mukaan mahdollistaa kirjastopalvelujen suunnittelun seudullisena kokonaisuutena sisällöllinen ja toiminnallinen kehittäminen helpottuu Huonoja puolia: toteuttaminen vie aikaa; hallinnon rakentaminen, sopimusten teko kuntayhtymässä edustuksellisuuden ja vaikuttamisen suhteen vähemmän mahdollisuuksia sopimusten solmimisen osalta keskittäminen ei toteudu tehokkaasti uusien toimialakohtaisten kuntayhtymien perustaminen epätodennäköistä C. Liikelaitos / Osakeyhtiö Seutukirjaston organisoiminen liikelaitokseksi tai osakeyhtiöksi on epätodennäköinen ratkaisu. Mutta esimerkiksi Ruotsissa on saatu hyviä kokemuksia kirjastoosakeyhtiöstä Nackan kunnassa, joka aikoo jatkossa kilpailuttaa koko kirjastotoimensa. 63

69 Palvelukeskuksen muodostaminen Vaihtoehtona sille, että kirjasto- ja tietopalvelut kootaan uudeksi organisaatioksi, voidaan perustaa kirjastojen palvelukeskus, joka tuottaa kuntien omille kirjastoille sellaisia palveluita, joihin niiden resurssit eivät yksinään riitä tai joiden keskitetty tuottaminen tuo kustannussäästöjä ja tehostaa toimintaa. Palvelukeskuksen tehtävät voidaan määritellä sen mukaan, mitkä palvelukokonaisuudet koetaan tärkeimmiksi toteuttaa yhteistyönä. Tällaisia kokonaisuuksia voisivat olla: 1. Teknologia- ja logistiikkapalvelut (= kirjastojärjestelmä, IT-palvelut, logistiikka eli nykyisen vapaaehtoisen yhteistyön sisältö) 2. Aineistopalvelut (= kirjastoaineiston hankinta, luettelointi ja käyttökuntoon saattaminen) 3. Sisältöpalvelut (=virtuaalikirjasto, opetus- ja opastus, tapahtumat, muu sisältötuotanto) 4. Hallinto- ja talouspalvelut (=henkilöstö- ja taloushallinto, hankinnat ja kilpailutus) 5. Viestintä ja markkinointipalvelut Palvelukeskuksen isäntäkuntana toimisi Tampereen kaupunki ja siinä sovellettaisiin käytössä olevaa tilaaja-tuottaja-mallia. Palvelukeskuksen toiminnat ja prosessit kuvaamalla voidaan määritellä vastuualueet ja tarvittava organisaatio. Perustamisvaiheessa tulisi määritellä organisaation päätösvalta sekä kuntakohtaisten kustannusten määräytymisperiaatteet. Palvelukeskukselle olisi myös luotava ohjausja seurantajärjestelmä. Hyviä puolia: rakentuu käytännön tarpeiden pohjalta kunnat voivat liittyä joustavasti mukaan päätösvalta säilyy kunnissa (nykyisillä lautakunnilla) voidaan toteuttaa hallinnollisesti melko nopeasti hankinnat ja sopimusten laatiminen tehostuu 64

70 tuottaa sovitut palvelut Huonoja puolia: tukipalvelut eriytyvät ja yhteys kirjastopalvelujen kokonaisuuteen etääntyy henkilöstön rekrytointi ongelmallista ja kitkaista hinnoittelu ja tuotteistaminen korostuvat tuomatta silti toivottua tehokkuutta toimintaan toiminnallisen yhteistyön malli ei toteudu sisällölliseen kehittämiseen toteuttamistavassa ei uutta luovaa otetta tuottaa erittäin laajan sopimusjärjestelmän tuottaa sekavan etujen ja hyötyjen viidakon palvelukeskus toimii ja liikkuu vapaaehtoisen yhteistyön jälkimainingeissa; mahdollistaa osaoptimoinnin Kuva: Kirjastojen palvelukeskus Kunta Kirjasto 1 8 Kirjasto 2 Kirjasto Kirjastoauto PALVELUSOPIMUKSET Vastuukunta Kirjastojen palvelukeskus Johtoryhmä = kuntien kirjastotoimenjohtajat Seurantaryhmä Asiantuntijaryhmät 65

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 3/2011 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 3/2011 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS MUISTIO 3/2011 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 16.3.2011 klo 9.00 10.55 Paikka TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN TOIMISTO SATAKUNNANKATU 18 A, 2. KRS Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia KIRJASTONJOHTAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 1.-2.10.2009 Joensuu Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/kirjastoalan_koulutus/

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti

Yleiset kirjastot Perustietopaketti Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Päivitetty 17.8.2015/Tarja Ahlgren Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto.

Lisätiedot

Pirkanmaan seutukirjasto?

Pirkanmaan seutukirjasto? Pirkanmaan seutukirjasto? Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, sivistystyöryhmä 13.1.2010 Tuula Haavisto kirjastotoimenjohtaja, Tampere Tampereen kaupunki Preludi: Maakuntakirjastotoiminta [Ainoa] lakisääteinen

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto 040-1682636 aija.laine@turku.fi Yleisten kirjastojen neuvosto

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kirjasto on osa arkea ja elämää

Kirjasto on osa arkea ja elämää Kirjasto on osa arkea ja elämää Satakunnan Kulttuurifoorumi 12.3.2014 Asko Hursti Kirjastotoimenjohtaja, Porin kaupunki Kirjaston tehtävä Satakunnan kulttuurin edistämisessä on... Toteuttaa Suomen perustuslain

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Esiselvitys seutukirjaston perustamisesta

Esiselvitys seutukirjaston perustamisesta 2011 Esiselvitys seutukirjaston perustamisesta Sisällysluettelo 1. Toimeksianto ja selvityksen toteutus 2. Selvityksen taustaa: Kirjastojen toimintaa ohjaavat säädökset, ohjelmat ja strategiat Säädökset

Lisätiedot

Sivistyksen paikat varsinaissuomalaisittain. Inkeri Näätsaari Jyväskylän maakuntakirjastokokous 19.3.2009

Sivistyksen paikat varsinaissuomalaisittain. Inkeri Näätsaari Jyväskylän maakuntakirjastokokous 19.3.2009 Sivistyksen paikat varsinaissuomalaisittain Inkeri Näätsaari Jyväskylän maakuntakirjastokokous 19.3.2009 Varsinais-Suomen kirjastoyhteistyön tavoitteet asiakaspalvelun parantaminen ja asioinnin helpottaminen

Lisätiedot

Päättäjäpäivä 26.11.2013 Asko Hursti. Mitä jokaisen päättäjän pitäisi kirjastosta tietää

Päättäjäpäivä 26.11.2013 Asko Hursti. Mitä jokaisen päättäjän pitäisi kirjastosta tietää Päättäjäpäivä 26.11.2013 Asko Hursti Mitä jokaisen päättäjän pitäisi kirjastosta tietää Kirjaston perusta ja oikeutus Perustuslaki (Suomen hallitusmuoto 13 2 mom): Julkisen vallan on turvattava jokaiselle

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT Liite 1 Palvelutuoteluettelo 2011 Hyvinvointilautakunta Kirjastopalvelut Tuote yksikkö hinta määrä yht. Kirjaston peruspalvelut Kirjastopalvelut 1 249 550.00

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kirjasto-osaaminen ja rekrytointi osana yhteiskunnan muuta kehitystä

Kirjasto-osaaminen ja rekrytointi osana yhteiskunnan muuta kehitystä Kirjasto-osaaminen ja rekrytointi osana yhteiskunnan muuta kehitystä Opetusministeriön kirjastopäivät 2009 25.11.2009 Helsinki Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö, Kulttuuriyksikkö Tuleva

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.5.2013 1 Kirjaston ydintoiminnot ASIAKKAAT KOKOELMA-

Lisätiedot

Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus. Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio

Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus. Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio Tavoiteltavat hyödyt Luo edellytyksiä kirjastojärjestelmäarkkitehtuurin muutokselle. Tehostaa kirjastojen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki. Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.fi Tammikuu 2011 Palvelukyselyn vastaajat sektoreittain yleinen kirjasto

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista Kirjastoverkkopalvelut Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista 2008 ASIAKASKYSELY KANSALLISISTA KIRJASTOVERKKOPALVELUISTA 1. Kirjastosektori ( Mitä kirjastosektoria edustat ) 2. Työtehtävä

Lisätiedot

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet 11.4.2008 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Digitaalisen kirjaston määritelmä 2007 Tietohallintostrategia 2007-2008 Tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kirjakauppaliitto 1.9.2010 KIRJA TIENHAARASSA. Sähkökirja-iltapäivä Kirjakauppaliitto 1.9.2010 1. Sähkökirja-iltapäivä. Tuomas Seppä, Gaudeamus

Kirjakauppaliitto 1.9.2010 KIRJA TIENHAARASSA. Sähkökirja-iltapäivä Kirjakauppaliitto 1.9.2010 1. Sähkökirja-iltapäivä. Tuomas Seppä, Gaudeamus Sähkökirja-iltapäivä Kirjakauppaliitto 1.9.2010 1 KIRJA TIENHAARASSA Sähkökirja-iltapäivä Kirjakauppaliitto 1.9.2010 Tuomas Seppä, Gaudeamus S ä h k ö k i r j a - i lta p ä i v ä K i r j a k a u p pa l

Lisätiedot

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Korkeakoulukirjastojen määrä, rakenne, rahoitus ja hallinto Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeen työryhmä 7.10.2008 Vastausten

Lisätiedot

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Lisätiedot

Aineiston vapaa saatavuus ja yleiset kirjastot

Aineiston vapaa saatavuus ja yleiset kirjastot Aineiston vapaa saatavuus ja yleiset kirjastot Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja Kaukopalvelusta kohti yhtä kokoelmaa - Seminaari Tieteiden talossa 20.5.2015 Helsingin kaupunginkirjasto- Yleisten

Lisätiedot

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Aija Laine Suunnittelija Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto / Helsingin kaupunginkirjasto 040 168 2636 aija.laine@turku.fi Taustaa

Lisätiedot

Kaukopalvelun työpaja. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 30.5.2006

Kaukopalvelun työpaja. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 30.5.2006 Kaukopalvelun työpaja Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 30.5.2006 Kaukopalvelun määritelmä Kaukopalvelu on kirjastojen ja tietopalveluyksiköiden välistä lainaus- ja jäljennepalvelutoimintaa.

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2016. Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2016. Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintasuunnitelma 2016 Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016 www.ylojarvi.fi Kirjaston toiminta-ajatus Kirjasto on kaupungin peruspalvelua, joka edistää alueensa asukkaiden

Lisätiedot

Kirjastolain uudistaminen

Kirjastolain uudistaminen Kirjastolain uudistaminen Kirjastolain uudistuksen päätavoite Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on edistää verkottuneessa kansalaisyhteiskunnassa asukkaiden sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus. Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm

Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus. Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm Kansalliskirjaston yleiset tavoitteet 1. Vastata lakisääteisistä tehtävistä 2. Toimia kirjastoverkon

Lisätiedot

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009 Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos AGENDA Mikä KDK:n asiakasliittymä? Mitä asiakkaat siitä saavat? tiedonhaku Palvelut Europeana ja muut ulkoiset järjestelmät

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen Digitaalisen maailman näkymiä 27.11.2013 Minna Karvonen Aikajana Trendit > 5 vuotta Skenaariot > 15 vuotta Utopiat > 50 vuotta Mitä tiedämme Digitaalinen maailma on arkea sen laaja rihmasto on näkymättömissä

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Kooste keskustelun sisällöstä Oili Salminen Oikeusministeriö demokratian vastuualue 3.12.2008 Otakantaa.fi-esittely Verkkofoorumi, jossa kansalaiset voivat

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12. DIMENTEQ OY ÖRNINKATU 15 24100 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.2011

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Kirjasto 2016 18.8.2010

Kirjasto 2016 18.8.2010 1 Kirjasto 2016 18.8.2010 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston pitkän aikavälin toimintasuunnitelma 1. Toiminta-ajatus Kirjasto on jokaisen kansalaisen tieto- ja kulttuurikeskus. Se tarjoaa

Lisätiedot

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2015 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Hannu Sulin Helsinki 24.11.2015 HE valtion vuoden 2016 talousarvioksi Valtionavustukset yleisten kirjastojen

Lisätiedot

Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista. Nina Hyvönen

Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista. Nina Hyvönen Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista Nina Hyvönen 25.11.2011 Nykytilanne LINDA- tietokannassa on yliopistokirjastojen, eräiden erikoiskirjastojen ja yhteiskirjastoissa mukana olevien

Lisätiedot

Lapin yleiset kirjastot 2014

Lapin yleiset kirjastot 2014 Lapin yleiset kirjastot 2014 Toimintakatsaus Kirjastotoimen ylitarkastaja Satu Ihanamäki OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 3/2015 Lapin aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

Lisätiedot

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto ASIAKASLIITTYMÄ Erikoiskirjastokokous 21.10.2009 Ari Rouvari Kansalliskirjasto AGENDA Mikä asiakasliittymä? Mitä asiakkaille? Mitä kirjastoille, museoille ja arkistoille? Miten? Asiakasliittymän ja yhteisluettelon

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1 (6) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu kaikkiin muihin maakuntakirjastoihin

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 KDK-Asiakasliittymä Konsortion toiminnan kehittäminen OS-ohjelmistoratkaisujen kartoitus,

Lisätiedot

Kansallinen metatietovarantohankkeen. Nina Hyvönen 24.4.2012

Kansallinen metatietovarantohankkeen. Nina Hyvönen 24.4.2012 Kansallinen metatietovarantohankkeen tilannekatsaus Nina Hyvönen 24.4.2012 Hankkeen tilanne nyt 3. vaihe 2011-2015 katteen laajentaminen yleisten kirjastojen projekti alkoi syksyllä 2011 ammattikorkeakoulukirjastojen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen Kokoelmakartta yliopistokirjastojen verkoston strategiassa n Strategian (2002-) keskeisiä tavoitteita

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Kuvailutyöryhmät, koulutus ja viestintä. Maria Kovero Kuvailun tiedotuspäivät 21.3.2013

Kuvailutyöryhmät, koulutus ja viestintä. Maria Kovero Kuvailun tiedotuspäivät 21.3.2013 Kuvailutyöryhmät, koulutus ja viestintä Maria Kovero Kuvailun tiedotuspäivät 21.3.2013 22.3.2013 1 Kuvailun kansallisten yhteistyöryhmien roolit esimerkkinä RDAn käyttöönotto RDA-projekti - käännös - tiedotus

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee?

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee? Kuva: KDK-asiakasliittymän käyttäjätesti 23.5.2012 Kuvaaja: Carita Sirkeä 2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee? OKM:n kirjastopäivät 12.12.2012 Heli Kautonen, Kansalliskirjasto

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Vantaan kaupunginkirjasto. Monipuolinen yhteistyökumppani

Vantaan kaupunginkirjasto. Monipuolinen yhteistyökumppani Vantaan kaupunginkirjasto Monipuolinen yhteistyökumppani Vantaan kaupunginkirjasto Tietoa ja teknologiaa Vantaan kaupunginkirjastolla on kymmenen toimipistettä ja kaksi kirjastoautoa. Ne tarjoavat kuntalaisten

Lisätiedot

E-kirjojen lukulaitteet ja sähkökirjat Suomessa

E-kirjojen lukulaitteet ja sähkökirjat Suomessa E-kirjojen lukulaitteet ja sähkökirjat Suomessa Aija Laine Kirjastonhoitaja Turun kaupunginkirjasto Aikuisten palvelut/tietotiimi aija.laine@turku.fi 040-1682636 Turun kaupunginkirjaston lainattavat lukulaitteet

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut. 2008 Kristiina Hormia-Poutanen

Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut. 2008 Kristiina Hormia-Poutanen Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut 2008 Kristiina Hormia-Poutanen Tausta Kansalliskirjasto 2002 seurantaryhmän muistio (2006) Kansalliskirjastosta kirjastoverkon palvelukeskus 1.8.2006

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:

Lisätiedot

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno Kirjasto kaikille Projektipäällikkö Rauha Maarno Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 13.11.2014 Celian asiakas Antti Vuori heittää haasteen kirjastoille: https://www.dreambroker.com/cha nnel/0eoxq4uz/77ya3wv5

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot