Esiselvitysraportti Palautepalvelut. THL / Market-Visio Oy SADe-ohjelma. Palautepalvelut. Esiselvitysraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "20.9.2011 Esiselvitysraportti Palautepalvelut. THL / Market-Visio Oy SADe-ohjelma. Palautepalvelut. Esiselvitysraportti"

Transkriptio

1 THL / Market-Visio Oy SADe-ohjelma Esiselvitysraportti Palautepalvelut Palautepalvelut Esiselvitysraportti

2 2(23) Versiohistoria versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä hyväksyjä Perusversio Merja Tiira/MV Tekstin täydennyksiä Salla Sainio/THL Tekstin täydennyksiä Salla S. ja Merja T Tekstin täydennyksiä Salla S. ja Merja T Tekstin täydennyksiä Salla S. ja Merja T Tekstin täydennyksiä Salla S. ja Merja T Tekstin täydennyksiä Salla S. 0.8 ja 0.8b Tekstin täydennyksiä Salla S Tekstin täydennyksiä Merja T. ja Salla S Kustannusarvion ja rahallisten hyötyjen päivitys Merja T Kustannusarvio päivitetty Merja T.

3 3(23) Sisältö 1 Johdanto Palautepalveluiden nykytila Mitä asiakaspalautteella yleisesti tarkoitetaan Mitä palautepalveluilla tässä työssä tarkoitetaan Selvityksessä käytetty aineisto Palautepalveluiden toteutuksen nykytilan kartoitus Spontaani palaute Määrämuotoiset kyselyt Ilmoitukset, muistutukset ja valitukset 11 3 Palautepalveluiden kansallisen toteutuksen tavoitetila Spontaani palaute Määrämuotoiset kyselyt Ilmoitukset, muistutukset ja valitukset Palautepalveluiden sähköisen prosessin kuvaus Ehdotettu etenemispolku Palautepalveluiden hyödyt Kehittämisen sudenkuoppia Kustannusten ja rahallisten hyötyjen arvio Liite: Haastatellut organisaatiot... 23

4 4(23) 1 Johdanto Sosiaali- ja terveydenhuollon SADe-palvelukokonaisuuksien tavoitteena on varmistaa kansalaisille helppokäyttöisiä ja heidän omiin tarpeisiinsa räätälöitävissä olevia palveluja oman hyvinvoinnin ja terveyden hoitoon ja asiointiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien kanssa. Palautepalvelut kuuluvat Hyvinvointipalvelusuunnittelun palvelukokonaisuuteen, jonka tavoitteena on antaa kansalaisille välineitä ottaa suurempi vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua tarvittavien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutukseen ja näin vähentää terveydenhuollon organisaatioiden kuormaa ja vapauttaa ammattilaisten aikaa entistä paremmin varsinaiseen potilastyöhön. Kansalainen Palvelutyyppi1: Kansalaisen palvelut Palveluryhmä 1: Palveluiden etsiminen Palveluryhmä 2: Palveluun hakeutuminen Palveluryhmä 3: Palvelun suunnittelu ja palvelukokonaisuuden hallinta Palveluryhmä 4: Palvelun toteutus Palveluryhmä 4: palautepalvelut Palveluntuottajan valinta Hoitoon pääsy ja Palveluntuottajien jonotiedot Palvelujen rahoitus / etuudet Palvelun hakeminen Esitiedot Suostumuksenhallinta Hoitotahto Tunnisteellinen neuvonta Ja hoitoonohjaus Ajanvaraus Hoito- ja palvelusuunnitelmat ja sopimukset Palveluverkosto/Hoitopäiväkirja/ kalenteri Omien kertomustietojen katselu (reseptit, dgn, ) Tutkimustulosten ja hoitoviestien välitys Etäkonsultaatio, etähoitopalvelut Haittatapahtuman ilmoitus Asiakastyytyväisyys Palvelun vaikuttavuus (esim. 15D) Hyvinvointipalveluiden järjestäjä/ tuottaja Palvelutyyppi 2:Hyvinvointipalvelujen järjestäminen Palveluryhmä 1: Hakupalvelun ja Palveluun Hakeutumisen järjestäminen Palveluiden haun hallinta sähköinen asiakirjahallinta Palveluun hakeutumisprosessi n hallinta Palveluryhmä 2: Palveluprosessin hallinta Ajanvara usten ja resurssie n hallinta Ohjaus- ja johtamisjärjestelmä Hoito- ja palvelusuun nitelmien ja sopimusten hallinta Potilastietoj en välitys- ja etähoitopros essien hallinta Palveluryhmä 3 : Palautteen hallinta Haittatapahtumailmoi tusten hallinta Muun palautteen hallinta Ensimmäisessä vaiheessa toteutettavat palvelut Seuraavissa vaiheissa toteutettavat palvelut Palvelua ei toteuteta palvelukokonaisuudessa (muutostarpeet tulee kuitenkin ottaa huomioon) Hajautettu? Kansallinen? Tietovaranto- ja tukipalvelut KanTa KanSa Terveyskansio Palveluhakemisto Sektorikohtainen termivaranto => JHS metatietokirjasto Terveys- ja sairaustietopankki + päätöksentukijärjestelmä Muut tarvittavat tietovaranto- ja tukipalvelut Tilasto- ja rekisteripalvelut Tutkimuspalvelut Valvontapalvelut Kuva 1 Hyvinvointipalvelusuunnittelun palvelukokonaisuuden palvelukartta Tämä dokumentti kuvaa Palautepalvelut-osion esiselvitystä. Muista käsiteltävän palvelukokonaisuuden palveluista tuotetaan omat dokumenttinsa. Palveluiden erilliset näkymät kootaan koko palvelukokonaisuutta kuvaavaan erilliseen esiselvitysraporttiin.

5 5(23) 2 Palautepalveluiden nykytila 2.1 Mitä asiakaspalautteella yleisesti tarkoitetaan Asiakaspalaute sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan määritellä esimerkiksi seuraavalla tavalla:" Asiakaspalautteella tarkoitetaan kaikkea eri asiakkailta hankittua tai välittyvää tietoa, mielipiteitä, kannanottoja siitä, mitä hän odottaa, mitä tarvitsee, miten hän haluaa organisaation toimivan ja itseään hoidettavan, sekä miten hänen mielestään siinä on onnistuttu." (Seitsemän laatupolkua 1999). Sosiaali- ja terveydenhuollossa kerätään palautetta monin eri tavoin ja montaa eri tarkoitusta varten. Palautteet tuottavat tietoa palvelun ja hoidon onnistumisesta, ne antavat aineistoa toiminnan kehittämiseksi ja ne luovat työkalun seurata asiakkaiden palautetta pitkällä aikavälillä ja jäsentää tätä tietoa esimerkiksi päättäjien tai rahoittavien tahojen käytettäväksi. Yhtenäisillä mittareilla kerättyä tietoa voidaan verrata muiden organisaatioiden/alueiden tuloksiin. Asiakaspalautteiden kerääminen ja systemaattinen hyödyntäminen voidaan nähdä myös tietoisena tienä muuttaa toimintaa entistä asiakaslähtöisemmäksi. Palautetta voidaan kerätä ennen palveluprosessia (asiakkaan tarpeet, odotukset, suunnittelutyön tueksi), palveluprosessin aikana (hoidon seuraaminen, palvelun seuraaminen eri ammattiryhmien välillä) tai palveluprosessin jälkeen (tyytyväisyys annettuun palveluun/hoitoon, hoidon vaikuttavuuden seuranta, potilaan jatko-ohjaus). Perinteisimmät menetelmät kerätä palautetta ovat olleet paperiset asiakaskyselyt ja avoimen palautteen kerääminen toimipisteissä. Muita toimivia menetelmiä ovat yksilöhaastattelut tai ryhmähaastattelut, näitä voidaan tehdä puhelimitse tai kasvokkain. Tänä päivänä ryhmähaastattelu onnistuu fyysisesti eri pisteissä sijaitsevien ihmisten keskenkin. Myös palautepuhelimet, laaturaadit ja erilaiset havainnointiin (esimerkiksi potilaan luvalla videoitu käynti lääkärin vastaanotolla, jonka tarkoitus on kehittää lääkärin työtä) perustuvat menetelmät ovat käytössä. Palautetta kertyy myös esimerkiksi sosiaali- tai potilasasiamiesten kautta, sekä erilaisten muistutusten ja valitusten muodossa. Haittatapahtumien ilmoitus tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille ja ammattilaisille työkalun vapaaehtoiseen, luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. Käyttäjät voivat hyödyntää vaaratapahtumista saatavat opit ja terveydenhuollon johto saa tietoa varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden vaikutuksista. Jatkossa tuloksia voidaan hyödyntää osana palveluntuottajien laadun vertailua. Haasteena palautteen keruulle on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden keskinäinen erilaisuus. Asiakkaan/potilaan mahdollisuudet ja kyvyt tasavertaiseen kumppanuuteen suhteessa ammattilaiseen vaihtelevat elämäntilanteen, sairauden vakavuuden, iän, kielen, kulttuuritaustan ja monen muun seikan takia. Omaiset ovat usein tärkeitä palautteen välittäjiä ja antajia. Luotettavan palautteen saaminen edellyttää sitä, että asiakaskunta tunnetaan hyvin ja palautetta saadaan kaikilta keskeisiltä asiakasryhmiltä. Suomessa palautteen keruu on melko paikallista eikä yhtenäisiä mittareita juurikaan käytetä. Tämä johtaa siihen, että vertailutietoa maan eri alueilta on saatavilla vain vähän.

6 6(23) Toistaiseksi valtaosa palautteesta saadaan vielä perinteisillä kanavilla, kuten paperilla, puheluina tai henkilökohtaisessa kontaktissa. Vaikka perinteisellä tavalla kerätty tieto on vielä voimissaan, yhä enemmän palautetta saadaan myös sähköisessä muodossa. Sähköisen kanavan käyttöönotto ei kuitenkaan ole vielä tuonut suuria toiminnallisia innovaatioita, vaan hyvin pitkälti perinteinen malli ja toimintatapa on siirretty sellaisenaan sähköiseen maailmaan. Asiakaspalaute on yksi keskeinen johtamisen väline. Palautteen käsittelyprosessit, niiden tulosten tiedottaminen, hyödyntäminen työn kehittämisessä ja vieminen strategiseen suunnitteluun ovat tulevaisuudessa yhä keskeisempiä. Näiden seikkojen huomioiminen ei riipu tietenkään siitä, onko esimerkiksi palaute kerätty ja käsitelty sähköisesti vai perinteisillä tavoilla. Sähköiset kanavat kuitenkin mahdollistavat palautemäärien kasvun tulevaisuudessa aivan toiseen mittakaavaan, joten niiden systemaattinen hyödyntäminen tulee ottaa huomioon nykyistä paremmin. 2.2 Mitä palautepalveluilla tässä työssä tarkoitetaan Tässä työssä tarkastellaan sellaista potilaiden ja muiden asiakkaiden antamaa palautetta, johon kuuluu spontaani palaute, erilaiset kyselyt sekä muistutukset, valitukset ja ilmoitukset mahdollisista haittatapahtumista. Lisäksi kartoitetaan palautepalveluiden käytännön ratkaisuja ja käytön laajuutta, erilaisia palautemittareita sekä palautteiden hyödyntämisprosesseja. Palautemittareilla tämän työryhmän työssä tarkoitetaan mittareita, jotka mittaavat tyytyväisyyttä palveluun ja/tai palvelun vaikuttavuutta. Hoidon vaikuttavuusmittareita on olemassa lukuisia, mutta tarkoituksena ei ole kartoittaa niitä. Hoidon vaikuttavuuteen liittyvät mittarit ovat osa lääketieteellisen hoidon arviointia ja liittyvät yleensä tiettyihin sairauksiin tai hoitoprosesseihin. Tarkastelukulmana on ennen kaikkea se, miten sähköisiä välineitä käytetään palautepalveluissa tällä hetkellä ja miten niitä voitaisiin jatkossa yhä enemmän hyödyntää. 2.3 Selvityksessä käytetty aineisto Nykytilan kartoitus perustuu haasteluihin, jotka on toteutettu osin puhelinhaastatteluina ja osin henkilökohtaisina tapaamisina. Haastattelut on toteutettu helmi-maaliskuussa Haastattelujen lisäksi on myös käyty läpi kirjallista aineistoa. Nykytilan kartoituksen pohjana on sidoshanke kartoitus, joista kuuteentoista oli ilmoitettu sisältyvän myös palautepalveluita. Tarkemman seulonnan perusteella kävi ilmi, että näistä kuudestatoista vain osa oli toteuttanut tai määritellyt sähköisiä palautepalveluita tässä esiteselvitystyössä tarkoitetulla tavalla. Seulonta toteutettiin ottamalla yhteyttä näihin sidosryhmiin joko puhelimitse tai sähköpostilla ja kartoittamalla näin hankkeiden etenemistä ja syvyystasoa. Näistä kuudestatoista varsinaisiin haastatteluihin lopulta seuloutui joukko aktiivisimpia hankkeita ja työn edetessä lähinnä THL:n omien kontaktien kautta löydettiin lisää tahoja, joilla oli kokemuksia ja tietoa tutkittavalta alueelta. Yhteensä haastatteluja toteutettiin 12 kappaletta (ks. liite) ja haastateltavat edustivat sairaanhoitopiirejä, suuria ja keskisuuria kaupunkeja sekä yksityisiä terveyspalveluiden tuottajia. Tavoitteena ei ollut koota kattavaa aineistoa kaikkien sote-toimijoiden osalta, vaan kerätä tietoa esimerkinomaisesti. Kä-

7 7(23) sityksemme on, että nyt tehdyillä haastatteluilla ja materiaalin kartoituksella on saatu luotettava kuva sähköisten palautepalveluiden tämän hetkisestä käytännöistä ja muodoista, sekä myös lähivuosien suunnitelmista ja haasteista. Liitteessä 2 on luettelo haastatelluista organisaatioista. 2.4 Palautepalveluiden toteutuksen nykytilan kartoitus Spontaani palaute Spontaanilla palautteella tarkoitetaan tässä sosiaali- ja terveyden huollon asiakkaiden antamaa vapaamuotoista palautetta. Toisin kuin kyselyissä, on spontaanissa palautteessa lähtökohtana aina asiakkaan oma sisäinen tarve kertoa kokemuksestaan palvelun tuottajalle. Hyvään toimintatapaan kuuluu se, että palvelun tuottaja antaa asiakkaalleen mahdollisuuden palautteen antoon. Perinteisesti spontaania palautetta on kertynyt mm. suullisesti henkilökunnalle, puhelimitse tai kirjallisesti esimerkiksi kirjeen muodossa. Palveluntuottajat ovat myös kannustaneet asiakkaitaan spontaanin palautteen antoon valmiilla palautepohjilla, jotka on helppo käynnin yhteydessä tai osastolla ollessa anonyymisti täyttää ja palauttaa palautepostilaatikkoon. Paperilla palautelaatikoihin kerättävä palaute tuntuu olevan vielä toistaiseksi spontaanin palautteen valtaväylä. Yhä enemmän on kuitenkin tämän rinnalle tulossa erilaiset sähköisen palautteenannon kanavat. Lähes kaikkien haastateltujen toimijoiden verkkosivuilla oli mahdollisuus spontaanin vapaamuotoisen palautteen antamiseen. Useimmilla spontaanin palautteen anto tapahtui sosiaali- ja terveyspalveluista kertovilla sivuilla. Lähinnä isojen kaupunkien osalta oli palautekanavat keskitetty koskemaan kaikkia kaupungin palveluita ja palautelinkki olikin näissä tapauksissa yleensä kaupungin verkkosivujen aloitussivulla. Esimerkkinä kaupunkitason yhteispalautekanavasta on Oulun kaupungin Oulu10 palvelu. Ainakin osin paperilla tuleva palaute kirjataan nykyisin sähköisiin järjestelmiin, mutta suullisesti saadut palautteen jääväät pääsääntöisesti kirjaamatta. Poikkeuksena tosin haastatellut mainitsivat ne tilanteet, joissa palaute on vaatinut voimakkaita toimenpiteitä ja seurantaa tai jos potilas on erityisesti halunnut asian määrämuotoista eteenpäin vientiä. Spontaanit palautteet ohjataan tyypillisesti kirjaamoon, asiakaspalvelukeskukseen tai muuhun keskitettyyn käsittelypisteeseen. Osaan palautteesta voidaan vastata välittömästi ja osa toimittaa eteenpäin palveluyksiköihin edelleen käsiteltäväksi. Niiden palautteiden osalta, joihin asiakas on liittänyt yhteystiedot, vastataan asiakkaalle henkilökohtaisesti. Spontaanista palautteesta kuitenkin iso osa tällä hetkellä tulee vailla yhteystietoja. Sähköisen asioinnin, mukaan lukien sähköiset palautteet, osalta on selvästi meneillään murrosvaihe. Sähköisten palveluiden käyttö selvästi kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana ja yleinen uskomus on, että seuraavan viiden vuoden aikana sähköiset palvelut tulevat saavuttamaan valtaosan kansalaisista. Viiden tai kymmenen vuoden aikajänteellä jopa pitkäaikaissairaiden ryhmässä, jossa keski-ikä on 80 vuoden tietämissä, yhä kasvava osa potilaista on työuransa aikana harjaantunut käyttämään tietojärjestelmiä ja sähköisiä palveluita. Matkapuhelin on käytössä nykyisin jo lähes jokaisella, ikään

8 8(23) tai sosiaaliseen asemaan katsomatta. Mobiilipohjainen kysely olikin useimpien haastateltujen mielestä kiinnostava osa sähköisiä palautepalveluita, vaikka sillä on myös omat rajoituksensa. Vaikka sähköisten kanavien käyttö on vahvassa kasvussa, tarvitaan rinnalle edelleen myös paitsi perinteiset, niin myös jonkinlaiset välimuotovaihtoehdot. Eräässä haastattelussa kävi esimerkiksi ilmi, että puhtaasti sähköisten palautesivujen yhteyteen oli myöhemmin asiakkaiden toivomuksesta lisätty toiminto, jonka avulla lomake voidaan tulostaa, täyttää käsin ja lähettää postitse palvelun tuottajalle. Kuva 2 Esimerkki spontaanin palautteen sähköisestä sivusta Sähköinen palautteen annon mahdollisuus on lisäännyt spontaanin palautteen määrää. Perinteisen palautteen määrä ei ainakaan toistaiseksi ole vielä laskenut. Voidaan olettaa, että uusi kanava on aktivoinut niitä asiakasryhmiä, jotka aiemmin eivät ole antaneet palautetta. Haastattelujen perusteella erityisesti viimeisten kahden vuoden aikana on sähköisen spontaanin palautteen määrä lähtenyt kasvuun, vaikka monissa paikoissa mahdollisuus on ollut olemassa jo pitkään. Tämä trendi on linjassa muunkin sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen asioinnin lisääntymisen ja arkipäiväistymisen kanssa. Spontaanin palautteen käyttö toiminnan kehittämiseen on ollut vähäistä. Tällä hetkellä palautteen hyödyntäminen on hajautettu toiminnallisiin yksiköihin, eikä kokonaisnäkymää palautteesta ole olemassa. Kokonaisnäkemyksen puuttumisen keskeiset esteet ovat Sähköisen keskitetyn arkistoinnin puuttuminen Kattavan sisältöanalyysin vaikeus joko ilman suurta henkilötyöpanosta tai laadukasta sisällön analyysin teknistä työkalua

9 9(23) Sähköisen raportointityökalun puuttuminen esim. vuositrendien seuraamisen näkökulmasta Määrämuotoiset kyselyt Määrämuotoisilla kyselyillä tarkoitetaan sellaista potilaspalautetta, jonka pohjaksi on etukäteen laadittu joukko kysymyksiä, joihin asiakaan odotetaan vastaavan. Tällaisella mittarilla voidaan kerätä tietoa asiakkaan kokemuksesta ja tyytyväisyydestä saadun palvelun tai hoidon osalta. Myös lääketieteellisen hoidon vaikuttavuutta voidaan mitata määrämuotoisilla potilaskyselyillä. Vaikuttavuusmittaristoja on olemassa useita, esimerkiksi 15D. Varsinaista asiakastyytyväisyyttä tai potilastyytyväisyyttä kerätään sähköisesti vielä suhteellisen vähän. Syynä tähän lienee se, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävien enemmistö alkaa vasta nyt olla pääsääntöisesti tottuneita sähköisten medioiden käyttäjiä. Haastattelujenkin perusteella on kuitenkin selvää, että tulevaisuuden ratkaisut ovat nimenomaan sähköisiä. Myös ne haastatellut, joiden organisaatiossa ei tällä hetkellä ole käytössä määrämuotoista sähköistä palautekyselyä, olivat kiinnostuneita sellaisen ottamaan käyttöön. Tyytyväisyyskyselyjä on sähköisesti toteutettu lähinnä kokeiluluonteisesti sekä verkkosivujen, että matkapuhelimen avulla. Molemmilla tavoilla on sekä etuja että haittoja. Mobiilipalaute matkapuhelimen välityksellä tuntuu olevan vielä toistaiseksi käyttäjälle helpompi ratkaisu ja kynnys vastaamiseen on matala. Haasteena matkapuhelinkyselyssä on kyselyn suppeus, sillä toiminnallisesti ja erityisesti vastaajan kannalta, on matkapuhelimen kautta tehdyn kyselyn oltava selkeästi kohdistettu ja sisältäen vain muutamat aivan keskeiset kysymykset. Erään haastattelun perusteella mobiilipalaute voisi toimia esimerkiksi leikkaustoimenpiteen jälkiseurannan välineenä. Muutama päivä kotiutumisen jälkeen potilaan matkapuhelimeen lähetettäisiin lyhyt ja selkeä 3-5- kysymyksen palautekysely jolla kartoitetaan esimerkiksi potilaan vointia kyselyhetkellä sekä yleistä tyytyväisyyttä. Mobiilipalautteen laajuudellisten rajoitteiden vastapainona on menetelmän hyödyntäminen osana hoidon seurantaa ja lisää potilaalle turvallisuuden tuntia ja välittämisen aspektia. Omaan puhelimeen tekstiviestinä saatu palautekysely mielletään henkilökohtaisemmaksi kuin esimerkiksi internetin välityksellä täytetty palaute. Asiakas kokee tulleensa hoidetuksi hyvin, kun hänen vointiaan ja näkemystään hoidon onnistumisesta tiedustellaan puhelimeen tulleella kyselyllä esimerkiksi muutama päivä toimenpiteen jälkeen. Verkkosivujen kautta toteutettava tyytyväisyyskysely antaa kaikki samat mahdollisuudet, kuin perinteinen paperikyselykin. Lisäksi sähköinen ratkaisu mahdollistaa kyselyyn syvyystasojen lisäämisen. Kaikkien vastaajien ei siis välttämättä tarvitse vastata kaikkiin kysymyksiin, vaan kysymystasoja voidaan näyttää perustuen asiakkaan vastatessaan tekemiin valintoihin. Sähköisesti toteutettava kysely on suositeltavaa toteuttaa verkkosivujen kautta. Tämä edellyttää kyselyistä informoimista huolellisesti ja monen eri kanavan kautta. Sähköpostikyselynkin lähettäminen on mahdollista, mutta siinä on heikkouksia. Asiakkaiden sähköpostiosoitteita ei tällä hetkellä kaikkialla sosiaali- ja terveyspalveluissa kerätä järjestelmällisesti ja niissäkin paikoissa, joissa sähköpostiosoitteita pyritään keräämään, ei niitä välttämättä aina saada. Sähköpostilistojen kerääminen määräaikaisen palautekyselyä varten on myös aika työläs tapa eikä sähköpostilla toteutettu kysely suojaa anonymiteettiä riittävästi. Sähköposti ei myöskään ole nuorten ensisijainen viestintäkanava.

10 10(23) Palautetta voidaan kerätä sähköisessä muodossa myös asiointikäynnin yhteydessä. Tämän mahdollistavat aulapalvelulaitteet, joihin voidaan luoda niin spontaanin palautteen antamiseen sopivat kanavat kuin myös määrämuotoinen kysely, jolla kartoitetaan tämänkertaisen käynnin onnistumista. Tämäntyyppinen määrämuotoinen palaute voi olla reaaliaikaista eli tulos päivittyy koko ajan jokaisen vastaajan jälkeen. Heikkoutena on se, että hoidon vaikuttavuutta mittaavia kysymyksiä ei voida kysyä heti käynnin jälkeen, joten tällaisella paikan päällä tapahtuvalla kyselyllä - olipa se toteutettu sähköisesti tai perinteisesti - saadaan tietoa lähinnä palvelun sujuvuudesta ja onnistumisesta. Perinteisissä paperikyselyissä on usein ollut kyselyn lopussa mahdollisuus vapaamuotoisen palautteen antoon. Sähköisissä kyselyissä vapaamuotoinen palaute halutaan usein ohjata spontaanin palautteen puolelle. Tämä helpottaa määrämuotoisen kyselyn käsittelyä, analyysiä ja tulkintaa. Lisäksi näin ohjataan kyselyissä tullut vapaamuotoinen palaute muun spontaanin palautteen joukkoon ja sitä varten laadittuun käsittelyprosessiin. Asiakkaan kannalta siirtyminen spontaanille puolelle voidaan tehdä helpoksi linkin avulla. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat keskenään kartoittaneet määrämuotoisten palautteiden keruuta ja käytettyjä mittareita (taulukko 1). Työn tarkoituksena on yhtenäistää keskinäisiä käytäntöjä palautteen keruussa, käsittelyssä ja vertailtavuudessa sekä kehittää uusia mittareita erikoissairaanhoidon käyttöön. Yksi määrämuotoisten kyselyjen yhtenäistämisen perushyöty onkin eri palveluntuottajien tulosten vertailtavuus. Tämä edellyttää kyselyjen toteuttamista samoin kriteerin, esimerkiksi samanaikaisuutta ja saman mittarin käyttöä.

11 11(23) Taulukko 1. Yliopistollisten sairaanhoitopiirien käyttämän palautekanavat. Selvitys yliopistollisten sairaanhoitopiirien potilaspalautejärjestelmistä. Eveliina Viikeri, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Hallinnon ja johtamisen harjoittelu/vsshp Ilmoitukset, muistutukset ja valitukset Verkon kautta on myös mahdollista ottaa vastaan erilasia ilmoituksia. Esimerkiksi ilmoitus turvallisuuspoikkeamasta tai vaaratilanteesta on jo nyt käytössä joissakin paikoissa. Toistaiseksi kuitenkin näyttää siltä, että muistutukset ja valitukset ilmoitetaan mieluummin puhelimitse tai sähköpostilla, kuin verkkosivujen välityksellä. Suurin osa muistutuksista ja valituksista koskee potilaan kokemaa huonoa kohtelua. Sähköistä käyttöä rajoittaa myös se, että osa tämän luonteisesta palautteesta pitää saada potilaan allekirjoituksella vahvistettuna. Potilaan huomaamia ja raportoimia vaaratilanteita varten suurimmalla osalla haastatelluista ei ollut käytössä sähköistä menettelyä, vaan potilaat raportoivat tapahtuneesta kirjallisesti tai suullisesti. Heidät ohjattiin tilanteesta riippuen kääntymään potilasasiamiehen puoleen tai asia selvitettiin suullisesti hoitohenkilökunnan kanssa.

12 12(23) Joissakin toimipaikoissa oli laadittu itse sähköinen lomake vaarailmoitusta varten ja osassa oli otettu käyttöön asiakas-haipro (katso kuva 3). Asiakas-HaiPro on potilaille suunnattu sähköisessä muodossa oleva väline tehdä vapaamuotoinen ilmoitus tapahtuneesta vaaratilanteesta tai läheltä piti - tilanteesta. Kokonaisuudessaan HaiPro on lähinnä ammattilaisten käyttöön tarkoitettu vaaratapahtumien ja läheltä piti -tapahtuminen kirjaus- ja seurantajärjestelmä. HaiPron avulla on tarkoitus luoda kansallisesti yhtenäinen vaaratapahtumien raportointimalli ja raportointikäytäntö. Lähde: Awanic Oy:n verkkosivut Kuva 3 Asiakas-HaiPron kuvaruutu 3 Palautepalveluiden kansallisen toteutuksen tavoitetila Tavoitteena on luoda maahan asteittain mahdollisimman yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon palautejärjestelmä. Tavoitetilan pohjana on hyödyntää mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia tai kehitteillä olevia paikallisiin ratkaisuihin perustuvia sähköisiä ja myös muita palautepalveluratkaisuja. Tässä tavoitetilaa arvioidaan eri palautetyyppien näkökulmasta kutakin erikseen.

13 13(23) 3.1 Spontaani palaute Kartoituksen perusteella tämän hetken suurin kehittämistarve ja palveluntuottajien kiinnostus on nimenomaan spontaanin palautteen alueella. Käyttäjän tarpeita ovat Mahdollisimman monipuoliset palautekanavat o Palveluntuottajan omat verkkosivut o Terveyden huollon yhteiset portaalit o Kuntien verkkosivut o Sairaanhoitopiirien verkkosivut o Aulapäätteet ja palauteautomaatit o Palautesähköpostiosoitteet o Yleiset neuvonannon sähköpostiosoitteet o Mobiilipalautekanavat / kännykkäpalaute o Nauhoittavat puhelinpalauteautomaatit o Perinteinen puhelinpalautemahdollisuus o Kirjallinen palaute / palautelomakkeet (palveluntuottajan tiloissa tai postitse) o Mahdollisuus myös sähköisen palautelomakkeen tulostamiseen (Eksoten esimerkki) Laaja tietoisuus eri kanavista (tiedottaminen esim. laskun yhteydessä, potilaskansiossa, ilmoitustauluilla, asiakaslehdissä, tiedotteissa, kutsukirjeissä, jatkohoito-ohjeissa, suoraan sähköpostilla ja kännykällä ym.) Tekniikan toimivuus ja saatavuus / esteettömyys, helppokäyttöisyys Tunnisteisuuden eri tasot mahdollisia o Täysi anonymiteetti o Yhteystiedot vastauksen saamista varten Mahdollisuus tallentaa palaute sähköisesti esim. terveyskansioon tai muuhun asiointialustaan Nopea käsittelyaika ja nopea vastauksen saaminen. Mahdollisuus käsittelyprosessin seurantaan. Annetun palautteen aikaansaamien vaikutusten verifiointi / aikaansaatujen toimenpiteiden julkistaminen esim. asiakaslehdessä tai verkkosivuille tms. Hallinnon tarpeita Mahdollisimman paljon suoraan sähköisessä muodossa Minimoida henkilötyö tallennuksessa ja käsittelyssä. Myös paperi- tai puhemuodossa tulleen palautteen mahdollisimman vaivaton tallennus/siirto sähköiseen muotoon) Automatisoida analyysi ja luokittelu Mahdollistaa palautteen laaja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä (palveluketju, prosessit, laatu) (datapankki, trendit, historiatieto, alueelliset näkymät) Kytkeä saatu palaute strategiaan ja mittaristoihin Lisätä luottamusta ja vuorovaikutusta asiakkaisiin ja potentiaalisiin asiakkaisiin päin Saada palautetta asiakkaiden lisäksi myös kansalaisilta (palvelujen saatavuus, saavutettavuus, puuttuvat palvelut)

14 Esim. ehkäisevän terveydenhuollon mahdollisuus hyödyntää muissa toiminnoissa vastaanotettua palautetta esim. alueellisesti. Nykytilan kartoituksen perusteella mahdollisia ratkaisuja tavoitetilan pohjaksi ovat Helsinki 14(23) Oulun kaupunki (ei vielä kehitteillä varsinaisesti spontaanin palautteen keruuta ja käsittelyä sähköisesti, mutta monissa ratkaisuissa pitkällä, eli potentiaalia löytyy) Näiden ratkaisujen todellinen soveltuvuus kaikilta osin tavoitetilan pohjaksi on vielä tarkennettava toteutusvaiheen alussa. Joka tapauksessa nämä olemassa olevat ratkaisut mahdollistavat vain osan tavoitelluista hyödyistä ja sähköisestä automaatiosta. Esimerkiksi automatisoitu sisällön analyysi ja luokittelu puuttui vielä kaikista nyt olemassa olevista ratkaisuista. Palautteen vertailtavuuden ja hyväksikäytön kannalta on tärkeää, että saatu palaute voidaan mahdollisimman pitkälle luokitella. Vapaamuotoisen palautteen yhdenmukaistaminen vaatii järjestelmältä älykkyyttä, jotta manuaalinen työ palautteiden käsittelyssä voidaan minimoida. Tällaisia kaupallisia analyysityökaluja kuitenkin on jo tällä hetkellä olemassa. Näiden soveltuvuus tämän hankeen tarpeisiin on erikseen kartoitettava toteutusvaiheen alussa. Suurin hyöty saataneenkin siitä, että esim. Helsinki tekee ensimmäisenä maassa tällaista ratkaisua ja heidän kokemuksensa säästää muilta paljon suunnittelutyötä ja mahdollisia virheratkaisuja. Pilotista saadaan myös käyttäjäkokemukset kansalaisilta, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä muualle vastaavanlaisia ratkaisuja. Spontaanin palautteen sähköisen ratkaisun teknisen toteutuksen näkökulmasta keskeisiä asioita ovat Tekninen toimivuus luotettavasti erilasissa ympäristöissä Palautteen kirjaamisen ja lähettämisen yksinkertaisuus Välittömän tiedon saaminen palautteen (kuittauksen) vastaanottamisesta järjestelmään Anonymiteetin säilymisen varmistaminen Riittävät vapaamuotoisen tekstin analysoinnin ja luokittelun työkalut Mahdollisuus tarvittaviin kieliversioihin Ehdotamme, että lähtökohtana ovat sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet, mutta toiminnallinen ja tekninen rajapinta on avoin palvelun myöhemmälle laajentamiselle muihin hallinnonaloihin. 3.2 Määrämuotoiset kyselyt Käyttäjän tarpeita: kysytään asiakkaalle oleellisia asioita, mm vuorovaikutuksesta, saatavuudesta, saavutettavuudesta, kustannuksista, hoidon vaikuttavuudesta, hoitovirheistä kysely ei liian pitkä ulkoasu selkeä ja helppo täyttää anonymiteetin säilyminen

15 15(23) saada tietoa kyselyn tuloksista eri foorumeista (sanomalehdet, potilastiedotteet, palveluntuottajien tilat jne.) Hallinnon tarpeita Mahdollisimman paljon suoraan sähköisessä muodossa Minimoida henkilötyö tallennuksessa ja käsittelyssä. Älykkäät lomakkeet: sähköisissä toteutuksissa mahdollista rakentaa lomakkeita jotka reagoivat potilaan vastauksiin Saada tietoa sekä yleisellä tasolla (yhteinen lomakeosio, laajassa käytössä) että esim. erikoisalatasolla Automatisoida analyysien ja grafiikan teko Mahdollistaa palautteen laaja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä (palveluketju, prosessit, laatu) (datapankki, trendit, historiatieto, alueelliset ja kansalliset näkymät) Kytkeä saatu tulos strategiaan ja mittaristoihin Saada ajantasaista tietoa (jatkuva tiedonkeruu), mutta myös määräajoin toteutettavat kyselyt ovat tärkeitä, sillä ne mahdollistavat vertailun muiden samaa mittaria käyttävien kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla Lisätä luottamusta ja vuorovaikutusta asiakkaisiin ja potentiaalisiin asiakkaisiin päin Toimivia, yhtenäisiä sähköisiä menetelmiä ei strukturoituihin kyselyihin ole maassamme tällä hetkellä olemassa. On kylläkin lukuisia kaupallisia yrityksiä, jotka tekevät jo nyt palveluntuottajien kanssa yhteistyössä pienimuotoisia asiakaspalauteselvityksiä, mutta näissä hankkeissa käytetyt mittarit eivät ole kansalliseen käyttöön soveltuvia, vaan yleensä paikallisesti kehiteltyjä ja testaamattomia. THL:n lomakkeet ovat laajimmassa käytössä, mutta niitä on tähän asti käytetty vain paperilomakkeina. Muun muassa 12 suurinta kaupunkia tekee keskinäisessä yhteistyössä kyselyn (noin asiakkaalle kaupungin koosta ja terveysasemien lukumäärästä riippuen) parillisten vuosien lokakuussa kahden viikon ajan kaikilla terveysasemillaan sairaanhoidon vastaanotoilla (lääkärin vastaanotot, sairaanhoitajan vastaanotot. Viimeisten vuosien aikana tämä käytäntö on levinnyt myös kyseisten kaupunkien hammashuoltoon ja neuvoloihin (omat mittarit). Tavoitetilana strukturoiduissa kyselyissä voidaan pitää sitä, että kyselyitä aletaan asteittain siirtää joko täysin sähköiseen käyttöön tai ainakin niille asiakasryhmille, joilla on mahdollisuus vastata sähköisesti, kyselyt suunnataan vain sähköisinä. Ehdotus on, että vuoden 2012 syksyllä suurten kaupunkien neuvoloissa toteuttava kysely tehtäisiin kokonaan sähköisenä SADE-hankkeen pilottina ja mukaan tulevia kaupunkeja laajennettaisiin niin, että myös keskisuuret kaupungit tulisivat hankkeeseen mukaan. Tämä edellyttää kaupunkien kanssa neuvotteluja, jotka onkin jo aloitettu yhteistyössä Kuntaliiton kanssa (joka osaltaan koordinoi kyselyjen toteuttamista). Mittarina käytetään THL:n mittaria Neuvolahoidon laatu: potilaan näkökulma. Mittari on saatavilla suomen- ja ruotsinkielisinä. Mittarin soveltuvuus sähköiseen käyttöön arvioidaan ja mahdollisesti tarvittavia muutoksia voidaan tehdä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa, joka on mittarin kehittänyt ja joka omistaa oikeudet mittarin muuttamiseen.

16 16(23) Pilottiin otetaan mukaan noin suurimman kaupungin terveyskeskusta. Tavoitteena on että kaupungeille ei synny kustannuksia ko. kyselystä, vaan se rahoitetaan SADE-hankkeen rahoituksella. Tämä näkökulma on se porkkana, jonka avulla toivotaan kaikkien lähtevän kokeiluun mukaan. Kysely toteutetaan lokakuussa 2012 ja keruu tapahtuu kahden viikon aikana äitiys- tai lastenneuvoloissa käyneiltä potilailta. Potilaille annetaan käynnin päätteeksi kirjallinen informaatio kyselystä, josta löytyy linkki vastauslomakkeeseen. Sähköisen kyselyn ja tulosanalyysien toteuttaja kilpailutetaan. Tuloksina tehdään kaupunkien väliset vertailut sekä lisäksi jokaiselle kaupungille terveysasemakohtaiset tulokset oman toiminnan kehittämistä varten. Määrämuotoisten kyselyiden sähköisen ratkaisun teknisen toteutuksen näkökulmasta keskeisiä asioita ovat Tekninen toimivuus luotettavasti erilasissa ympäristöissä Vastaamisen helppous, esim. monisivuisen kyselyn hallinta niin, että kokonaisuus voidaan helposti hahmottaa tekniikat kyselyn täyttämiseksi osissa niin että aiemmin tehtyihin ja tallennettuihin osiin voidaan myöhemmin palata ennen lopullista lähettämistä Joustavat mahdollisuudet rakentaa kysely kerrokselliseksi niin, että annettujen vastausten pohjalta voidaan rakentaa tarkentavia kysymyshaaroja Mahdollisuus hyödyntää analyysissä jo etukäteen tiedossa olevia taustamuuttujia Anonymiteetin säilyttämisen varmistaminen Joustavat analysointi ja ristiintaulukointiominaisuudet Toimivat graafiset ominaisuudet esitysmateriaalin tuottamisen pohjaksi Mahdollisuus tarvittaviin kieliversioihin 3.3 Ilmoitukset, muistutukset ja valitukset Käyttäjän tarpeita: Nopea käsittelyaika ja nopea vastauksen saaminen. Mahdollisuus käsittelyprosessin seurantaan. Tunnistautumisen merkitys korostuu: sisältää usein arkaluontoisia asioita Mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta muistutuksen/valituksen tekoon Tekniikan toimivuus ja saatavuus/esteettömyys, helppokäyttöisyys Mahdollisuus tallentaa palaute sähköisesti esim. terveyskansioon tai muuhun asiointialustaan Hallinnon tarpeita Mahdollisimman paljon sähköisessä muodossa: ainakin lomakkeet saatavilla myös sähköisesti ja osa voidaan myös palauttaa sähköisesti (osa potilaan allekirjoitettava) Kohdentaa henkilötyö tallennuksesta ja käsittelystä potilaan kohtaamiseen ja informointiin.

17 17(23) Ottaa virheistä vaarin eli mahdollistaa myös tämän kaltaisen palautteen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Lisätä luottamusta ja vuorovaikutusta asiakkaisiin Hankkeen tässä vaiheessa ei ole tavoitteena kehittää muistutusten ja valitusten saamiseen ja käsittelyyn liittyvää sähköistä asiointia. Kehittämällä sähköisiä asiointimahdollisuuksia näissä palautteissa ei saavuteta samassa mittakaavassa kustannushyötyjä ja skaalaetuja kuin spontaanin palautteen ja palautekyselyjen osalla. Palveluntuottajilla on muistutuksiin ja valituksiin liittyvissä asioissa jo aika vakiintuneet käytännöt ja työ rakentuu paljon potilasasiamiesten ja sosiaaliasiamiesten varaan. Valitukset ja muistutukset - jotka terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa käsittelevät useimmiten asiakkaan saamaa huonoa kohtelua - käsitellään yleensä yksittäistapauksina ja työ pitää sisällään sovittelua, tapaamisten järjestelyä ja vuorovaikutusta eri osapuolten kesken. Ilmoitustyyppisen palautteen sähköisen ratkaisun teknisen toteutuksen näkökulmasta keskeisiä asioita ovat Tekninen toimivuus luotettavasti erilasissa ympäristöissä Palautteen kirjaamisen ja lähettämisen yksinkertaisuus Välittömän tiedon saaminen palautteen vastaanottamisesta järjestelmään Ehdottoman tarkka tekninen tietoturva 3.4 Palautepalveluiden sähköisen prosessin kuvaus Alla on kuva palautepalveluiden prosessista määrämuotoisen ja spontaanin palautteen osalta sähköisesti toteutetussa versiossa.

18 18(23) 3.5 Ehdotettu etenemispolku Spontaanin palautteen osalta ehdotamme seuraavaa etenemispolkua o Tarkempi selvitys Helsingin kaupungin ratkaisusta ja soveltuvuudesta kansallisen mallin pohjaksi. Helsingin kaupunki on vielä hankkeen alkuvaiheessa eikä esimerkiksi käyttäjäkokemuksia vielä ole. o Vapaamuotoisen tekstin sisältöä analysoivien järjestelmäratkaisujen kartoitus ja arviointi kansallisen käytön näkökulmasta o Helsingin kaupungin kanssa on jatkettava neuvotteluja mahdollisuudesta hyödyntää heidän tekemäänsä perusselvitystä spontaanin palautteen käsittelystä o Helsingin kaupungin kiinnostusta mahdolliseksi pilotiksi palautepalveluiden osalta on vietä tarkennettava o Alueelliseksi pilotiksi pyritään valitsemaan lisäksi jokin alue/sairaanhoitopiiri, jonka omissa kehittämisintresseissä palautepalvelut on mukana. Tällainen alueellinen pilotti voisi olla esimerkiksi Kainuun maakuntayhtymä. o Hankesuunnitelman tarkentaminen Määrämuotoisten kyselyiden osalta seuraavat vaiheet ovat o Neuvottelut kaupunkien ja kuntien kanssa halukkuudesta toteuttaa neuvolakysely ainoastaan sähköisessä muodossa o Käytössä olevan alun perin Helsingin kaupungin kehittämän mittarin Neuvolahoidon laatu: Potilaan näkökulma soveltuvuuden arviointi sähköiseen käyttöön ja mahdollisesti tarvittavin muutosten toteuttaminen yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa o Toteutuksen kilpailutus (ehdotamme, että Kuntaliitto organisoi) o Neuvolapilotin kokemusten perusteella mallin laajentaminen muille sektoreille, esim. hammashuoltoon Ilmoitusten, muistutusten ja valitusten osalta emme ehdota kehittämistoimenpiteitä SADe-ohjelman puitteissa. 4 Palautepalveluiden hyödyt Palautepalveluiden osalta toiminnassa on toistaiseksi lähinnä tiedon keräämiseen liittyviä sähköisiä tekniikoita. Kokonaisuutta ajatellen tiedon keruun osuus on sähköisten ratkaisujen osalta suhteellisen pieni ja toteutukseltaan yksinkertaisin osuus. Myös määrämuotoisten kyselyiden tiedon analyysiin on jo nyt olemassa tekniikoita. Suurimman haasteen, ja jolla alueella työkaluihin on myös suurin tarve, aiheuttaa spontaanin palautteen analyysin automaatio. Kaikilla niillä alueilla, joissa jo paikallisesti on todettu olevan käyttökelpoisia ratkaisuja, pyritään olemassa olevaa hyödyntämään kansallisen ratkaisun pohjana mahdollisimman paljon. Tämä mahdollistaa jo kerran tehdyn suunnittelu- ja määrittelytyön monistamisen ja arvokkaan kokemustiedon saamisen kustannuksista ja toteutuneista työmääristä sekä kehittämis- ja käyttökokemuksista. Näin ke-

19 19(23) hittämistyön kustannukset kokonaisuutena alenevat ja yksittäisten terveydenhuollon organisaatioiden osalta kehittämiseen kuluva aika lyhenee. Yhtenäinen järjestelmä on vielä mahdollista rakentaa, sillä tällä hetkellä kansallista ratkaisua ei ole ja alueellisistakin ratkaisuista monet ovat vasta suunnitteluasteella. Kansallinen ratkaisu mahdollistaa mm. seuraavia hyötyjä Kustannussäästöjä yhteisen suunnittelun ja määrittelyn kautta sekä yhteisten teknisten ratkaisujen valinnan ja hankinnan sekä yhteisten sopimusten kautta Yhtenäisten mittareiden ja menetelmien avulla kansalaisten mahdollisuus yhdenmukaiseen ja yhdenvertaiseen palautteen antoon lisääntyy Riippumatta kotikunnasta yhtenäiset palauteprosessit saadaan nopeammin toimimaan kaikille samanlaisena. Yhteisen mallin kautta myös pienemmillä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilla on helpompi luoda palautejärjestelmä, kuin jos se olisi rakennettava kokonaan itse alusta alkaen. Vertailtavuus lisääntyy maan eri alueiden välillä, mutta myös sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden välillä. Uusi terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia. Jatkossa asiakas voi valita vapaammin hoitopaikkansa ja mahdollisuuksien mukaan myös häntä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen. Hoitopaikan valinnanvapaus laajenee vaiheittain. Laki tulee voimaan Ensimmäisessä vaiheessa asiakas voi valita hoidostaan vastaavan terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Erikoissairaanhoidon yksikön voi valita laajemmalta alueelta yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Toinen vaihe tulee voimaan , jolloin valinnanvapaus laajenee koskemaan koko maan terveyskeskuksia ja erikoissairaanhoidon yksiköitä. (Lähde: STM tiedote ). Valinnanvapauden myötä kansalaiset tarvitsevat myös tietoa valintansa päätöksen pohjaksi. Paitsi tilastollista faktatietoa esim. hoitojonojen pituudesta, tarvitaan myös kvalitatiivista tietoa hoidon laadusta ja asiakkaiden kokemasta tyytyväisyydestä. Tällaista laadullista kokemustietoa saadaan palvelun käyttäjien palautteen perusteella. Jos palaute pystytään kirjaamaan, analysoimaan ja esittämään sähköisesti ja tulokset ovat julkisesti nähtävillä erilaisilla verkkosivuilla (esim. kuntien ja sairaanhoitopiirien verkkosivut, THL:n sivut ja muut portaalit, esim. suomi.fi tai tervesuomi.fi), niin kansalainen saa valintansa pohjaksi aitoa kokemusperäistä tietoa. Esimerkkinä tämänkaltaisesta palvelusta on jo nyt olemassa Palveluvaaka. Palveluvaa assa kansalainen voi antaa palautetta käyttämistään palveluista järjestelmässä olevan lyhyen strukturoidun lomakkeen avulla ja lisäksi katsella muiden antamia palautteita. Palveluvaa assa esitetään myös sairaaloissa ja terveyskeskuksissa toteutettujen asiakastyytyväisyysselvitysten tuloksia. Näiden tietojen on tarkoitus toimia esim. terveysaseman valinnan tukena. (www.palveluvaaka.fi) Palautteen julkinen esittäminen myös lisää terveydenhoidon ja sosiaalitoimen palveluiden tuottajien välistä kilpailua, mikä osaltaan parantaa laatua ja auttaa pitämään kustannustasot kurissa. Tiedon läpinäkyvyys lisääntyy ja tätä kautta myös kansalaisten luottamus palveluihin kasvaa. Kansalaisen näkökulmasta mahdollisuus palautteen antamiseen on tärkeä kanava vaikuttaa palveluiden kehittämiseen ja kehittämisen painottamiseen nimenomaan kansalaista parhaiten hyödyntävällä

20 20(23) tavalla. Sähköisenä palautepalveluprosessi lisää ja nopeuttaa kansalaisten mahdollisuuksia viestiä toiveistaan ja antaa myös kriittistä palautetta saamastaan palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon alueella. Kansallisena ratkaisuna saadaan lisäksi kansalaiset palautteen annon kannalta yhdenvertaiseen asemaan. Riippumatta oman kunnan mahdollisuuksista panostaa palautepalveluiden kehittämiseen saa kansalainen mahdollisuuden tuoda esiin omat kehittämisehdotuksensa ajasta ja paikasta riippumatta. Ammattilaisen näkökulmasta asiakkaan antama palaute parantaa toiminnan kehittämisen edellytyksiä ja auttaa paremmin hahmottamaan ne asiat, jotka todella ovat asiakkaan kannalta merkittäviä. Kuntien kannalta rahallisia hyötyjä syntyy kokonaisuutta ajatellen. Tekniset ratkaisut yhdenmukaistuvat, hajallaan olevat palaute- ja kehittämistiedot saadaan yhteen paikkaan, suuremmat volyymit mahdollistavat tehokkaammat ratkaisut ja näin keskittämisen kautta syntyy kustannussäästöjä. Palautepalvelut perinteisellä tavalla tuotettuna, perustuen paperilla kerättyyn palautteeseen, kuormittaa manuaalityön suuren määrän vuoksi henkilökuntaa. Kun koko prosessi saadaan sähköiseksi ja mahdollisimman paljon palautteesta siirtymään sähköiseen kanavaan, saadaan paitsi koko prosessi luotettavammaksi, ja lisäksi vapautetaan terveydenhuollon henkilökuntaa tukitoiminnoista varsinaiseen hoitotyöhön. 5 Kehittämisen sudenkuoppia Sähköisen palautepalvelun kehittämisen kannalta riskeinä ovat o Anonymiteetin varmistaminen on tietyissä palautepalveluratkaisuissa ehdoton vaatimus. Esimerkiksi Spontaanissa palautteessa asiakkaan niin halutessa Valitusten osalta vahvan tunnistautumisen vaatimus o Asiakaskunnan heterogeenisuus. Kaikki asiakkaat eivät tule koskaan haluamaan tai kykenemään sähköisen kanavan käyttäjiksi. Näiden henkilöiden palaute olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeä saada tietää, sillä heidän äänensä ei välttämättä kuulu yhteiskunnassa muutakaan kautta. o Tärkeää on kytkeä saatu palaute strategiaan ja toiminnan kehittämiseen. Palautepalveluiden kehittämisponnistus missä tahansa kanavasaa on turhaa, jos saadusta palautteesta ei aidosti olla kiinnostuneita eikä sen arvoa ymmärretä. o Sähköisen palautteen kehittämisen panostus on oltava riittävä, että tuloksia nimenomaan sähköisen kanavan toiminnan tuomista eduista pystytään osoittamaan esimerkiksi vapautuvien resurssien muodossa SADe-hankkeen kautta rahoitettavan jakson päätyttyä ja ratkaisun tuotantoon siirtymisen jälkeen on huolehdittava jatkuvan käytön ja kehittämisen kustannuksista. Neuvolakyselyiden ja jatkossa samalla mallilla tuotettavien muiden määrämuotoisten kyselyiden osalta päätökset ja kyselyiden toteutus pyritään tekemään ainakin osittain kansallisesti. Tähän liittyvät rahoituspäätökset ovat toistaiseksi avoinna. Työryhmän näkemyksen mukaan kustannukset tulisi jakaa eri toimijoiden kesken. Tällä hetkellä vastaavia, hajanaisesti tehtyjä kyselyjä rahoittavat kunnat

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

CASE: Spontaanin palautteen malli ja alueellinen kehittäminen. Henna Granqvist Tietohallintokoordinaattori Eksote

CASE: Spontaanin palautteen malli ja alueellinen kehittäminen. Henna Granqvist Tietohallintokoordinaattori Eksote CASE: Spontaanin palautteen malli ja alueellinen kehittäminen Henna Granqvist Tietohallintokoordinaattori Eksote SADe ja Hyvis.fi Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen verkkosivusto Usean sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Jyväskylän sähköiset asiointipalvelut. Kuntien Paikkatietoseminaari 5.-6.2.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän sähköiset asiointipalvelut. Kuntien Paikkatietoseminaari 5.-6.2.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän sähköiset asiointipalvelut Kuntien Paikkatietoseminaari 5.-6.2.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleistä Sähköiset lupapalvelut Palautejärjestelmä

Lisätiedot

Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana

Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana Salla Sainio, kehittämispäällikkö, THL Eija Luoto, projektipäällikkö, THL Kansalliset asiakaspalautekyselyt Mitä ovat kansalliset

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-pa iva t 12. 13.5.2015 Tampere-talo Jukka Markkanen, Medbit Oy Jyrki Halttunen, Kuntien Tiera Oy Copyright

Lisätiedot

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Juha-Pekka Kettunen, Myyntijohtaja Yritysasiakkaat, Elisa Oyj 1 Lahti 19.-20.5.2008 Terveydenhuollon ATK-päivät Sisältö Kanssakäymistä tehostavat

Lisätiedot

Mitä uutta on tulossa?

Mitä uutta on tulossa? Mitä uutta on tulossa? SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudessa kehitettävät kansalliset palvelut ja määrittelyt Hankepäällikkö Minna Angeria 8.10.2013 Minna Angeria/Tulevaisuuden

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja Terveydenhuollon lomakkeet Lomakkeesta voidaan yleistäen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa KUPOS3 Aki Heiskanen Taustaa uudistuksille STM: sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia 1996 (Päivitettiin 1998) Odotettiin uusia

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta

Lisätiedot

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus. Minna Linsamo, hankepäällikkö, THL

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus. Minna Linsamo, hankepäällikkö, THL SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus Minna Linsamo, hankepäällikkö, THL 1 Esityksen sisältö SADe-ohjelma THL:n uudet sähköiset kansalaispalvelut Omahoitopolut.fi Palveluvaaka.fi Mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Riikka Hirvasniemi TtM, kehittämiskoordinaattori Oulun kaupunki / hyvinvointipalvelut riikka.hirvasniemi@ouka.fi Suomen nuorin väestö Alle 15-vuotiaita

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Terveydenhuollon työntekijöiden valinnanvapausasenteet

Terveydenhuollon työntekijöiden valinnanvapausasenteet Terveydenhuollon työntekijöiden valinnanvapausasenteet Valinnanvapaus terveydenhuollossa onko sitä ja toimiiko käytännössä? seminaari TYKS 17.9.2015 17.9.2015 Laura Hietapakka, tutkija, THL 1 Kyselytutkimuksen

Lisätiedot

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Lähtökohtana tarve rakentaa: Menettely, jossa etuuskäsittelyssä tarvittavat lääkärinlausunnot saadaan suoraan terveydenhuollosta

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Kansalaislähtöinen äitiyshuollon ratkaisu CGI ja Mediware yhteistyönä

Kansalaislähtöinen äitiyshuollon ratkaisu CGI ja Mediware yhteistyönä SOTE-uudistuksen(kin) kestävä äitiyshuollon järjestelmä Kansalaislähtöinen äitiyshuollon ratkaisu CGI ja Mediware yhteistyönä Yhteinen lupauksemme Tutkimme tarjoamiamme tuotteiden yhteistoiminnallisuuden

Lisätiedot

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Jani Kariniemi 10.9.2013 MEDI-IT LYHYESTI Toiminta on alkanut Kotkassa 1.1.2002 Medi-IT Oy:llä on 8 omistajapiiriä

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut:

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Hyvä hämeenlinnalainen! 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Terveydenhuoltolaki Luku 6 47 Henkilö voi

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut klikkauksen päässä (SADe-SoTe)

Sosiaali- ja terveyspalvelut klikkauksen päässä (SADe-SoTe) Sosiaali- ja terveyspalvelut klikkauksen päässä (SADe-SoTe) Etsi, vertaa ja arvioi sosiaali- ja terveyspalveluja ja palveluntuottajia Virve Jokiranta, Salla Sainio 20.5.2014 Terveydenhuollon ATK-päivät

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Selvitys digitaalisten terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuudesta. Terveydenhuollon ATK-päivät 12.-13.5.2015 Eero Raunio

Selvitys digitaalisten terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuudesta. Terveydenhuollon ATK-päivät 12.-13.5.2015 Eero Raunio Selvitys digitaalisten terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuudesta Terveydenhuollon ATK-päivät 12.-13.5.2015 Eero Raunio Tavoitteet Johdon sitoutuminen Osaaminen Resurssit Kustannukset Tuote Toimittaja

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Aamupäivästä iltamyöhään, sähköiset palvelut käytössäsi. Projektipäällikkö Katja Rääpysjärvi, Eksote Projektityöntekijä Marjukka Ervelius, Eksote

Aamupäivästä iltamyöhään, sähköiset palvelut käytössäsi. Projektipäällikkö Katja Rääpysjärvi, Eksote Projektityöntekijä Marjukka Ervelius, Eksote Aamupäivästä iltamyöhään, sähköiset palvelut käytössäsi Projektipäällikkö Katja Rääpysjärvi, Eksote Projektityöntekijä Marjukka Ervelius, Eksote SUSTAINS projekti 1.1.2012.- 31.12.2014 Osa Euroopan laajuista

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Maarit Laaksonen Projektipäällikkö, Tikesos-hanke TEKSTIVIESTIÄÄNESTYS Minkä asiakas- tai potilastietojärjestelmän käytöstä sinulla

Lisätiedot

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - Projektipäällikkö Sara Haimi-Liikkanen Projektityöntekijä Minna Labbas 24.11.2011 HaiPro Kotkan kaupungilla

Lisätiedot

HoivaSuomi.fi verkkopalvelun esiselvitys 24.3.2011

HoivaSuomi.fi verkkopalvelun esiselvitys 24.3.2011 HoivaSuomi.fi verkkopalvelun esiselvitys 24.3.2011 Anja Mursu, Salivirta & Partners Pia Koivu, Salivirta & Partners Sisältö Tavoitteet HoivaSuomi.fi -verkkopalvelun kuvaus Esiselvityksen tuloksia Vaiheistus

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 Miten Yritys-Suomi on mukana yrittäjän arjessa? Miten perustan yrityksen? Mistä tiedän, onko ideani toimiva? Tarvitseeko

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen Terveysarkisto KanTa Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Etu Sukunimi. xx.yyx.2010

Etu Sukunimi. xx.yyx.2010 Palvelut tuotetaan koko julkisen hallinnon käyttöön valtiovarainministeriön toimeksiannosta. Kansalaisneuvonta antaa tukea kaikkien näiden palvelujen käytössä ja ohjaa asiakkaan oikean viranomaisen ja

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-

Terveydenhuollon ATK- Terveydenhuollon ATK- Päivät Ft. Pentti Itkonen Pohjois-Karjalan Sairaanhoitopiirin johtaja Kansalaisen odotukset muuttuvat Kansalaisten ja kuntalaisten identiteetti ja odotukset tietoyhteiskunnassa tulevat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

AVAUS 2013 2015 Tuokioita Hyvinvoinnin tarjottimen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin. 10.9.2014/Anu Tuominen

AVAUS 2013 2015 Tuokioita Hyvinvoinnin tarjottimen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin. 10.9.2014/Anu Tuominen AVAUS 2013 2015 Tuokioita Hyvinvoinnin tarjottimen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin 10.9.2014/Anu Tuominen AVAUS -hanke Kehittämisvaihe 2013 2015 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Kuntamarkkinat 11.9.2014 Maija Paukkala Kehittämispäällikkö HyvisSADe projektijohtaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Käsitteet Omahoito on potilaan

Lisätiedot