Tovivoimaa. Tovi tukea 1. Carina Hannukka tukee nyt toisia. Ben Furman: KAIKILLA ON EDELLYTYKSET ANTAA JA SAADA APUA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tovivoimaa. Tovi tukea 1. Carina Hannukka tukee nyt toisia. Ben Furman: KAIKILLA ON EDELLYTYKSET ANTAA JA SAADA APUA"

Transkriptio

1 Tovi tukea Aika parantaa -verkoston lehti Lontoon Rushey Greenissa toimii terveysaseman ja aikapankin yhteistyö YHTEISÖT AIKAA VAIHTAMASSA Carina Hannukka tukee nyt toisia Ben Furman: KAIKILLA ON EDELLYTYKSET ANTAA JA SAADA APUA Mitä kuuluu Kirje tuntemattomalle -haasteelle? Tovivoimaa Ensimmäinen tovitukiseminaari toteutettiin aikapankkilaisten voimin Kolumni: Tovituki on mielenterveystyön kolmatta aikakautta

2 TÄSSÄ LEHDESSÄ 3 Pääkirjoitus 4 Tovitukiseminaarissa pohdittiin välittämisen rakenteita 7 Tovivoimaa! 9 Yhteisöt aikaa vaihtamassa 11 Lapinlahdesta mielen hyvinvoinnin lähde 12 Carina auttaa toisia, koska sai itse apua 15 Vapaaehtoisten kouluttaja Elisa Lehtonen: Omasta jaksamisesta on pidettävä huolta 18 Ben Furman: Auttaminen ei saa jäädä ammattinimikkeiden alle 21 Kristian Wahlbeck: Tovituki on mielenterveystyön kolmatta aikakautta 22 Kirjeellä lohtua toiselle ja itselle 24 Kuinka kirjoittaa kirje tuntemattomalle? 26 Rushey Greenissa toimii aikapankin ja terveysaseman yhteistyö 28 Hyvien vaihtojen tovietiketti 30 Tovi-ilmoituksia TOVI TUKEA on Aika parantaa -verkoston ja Tovituki tunnetuksi -hankkeen lehti. Lehti ilmestyy aina kun aika on kypsä. Toimituskunta: Pauliina Shilongo Hanna Koppelomäki Anna-Maija Koponen Piksi McArthur Kristiina Ahlgren AIKA PARANTAA on inhimillisen tuen ja välittämisen verkosto, joka tarjoaa tovitukea aikapankin keinoin. TOVITUKI TUNNETUKSI Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry ja Aika parantaa -verkosto toteuttavat yhdessä Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa Tovituki tunnetuksi -hanketta Hanke vahvistaa tovituen ydinsanomaa yhteiskunnassa: jokainen voi ja saa tarvita välillä tukea jaksamiseensa. Taitto ja kannen kuva: Pauliina Shilongo Sivun 3 kuva: Harry Eklund Lue lehti sähköisenä: 2 Tovi tukea 1/2015

3 PÄÄKIRJOITUS Välittäminen rakentuu tovi kerrallaan Tämä lehti esittelee monin eri tavoin tammikuussa pidetyn Välittämisen rakenteet -seminaarin teemoja tovituesta ja sen yhteiskunnallisesta potentiaalista. Puoliksi leikillään tovitukiseminaaria on tituleerattu myös maailmanhistorian ensimmäiseksi. Sinänsä mahtipontinen nimitys pitää paikkansa, sillä Stadin Aikapankin yhteydestä kolmisen vuotta sitten viriämään lähteneen Aika parantaa -verkoston tovituen toimintamalli on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Kun tehdään jotain ensimmäistä kertaa, ei ole mallia johon tukeutua. Ensi askelista osa voi johtaa myös harhapoluille. Tarvitaan paitsi rohkeutta ja lannistumattomuutta myös viisautta, aikaa ja kärsivällisyyttä. Onneksi kehittämistyössä voi tukeutua myös tovituen ystävien ja kannustajien kasvavaan joukkoon. Psykiatrian ja mielenterveystyön konkarit Ben Furman ja Kristian Wahlbeck hahmottelevat tässä lehdessä tovituen roolia yhtäältä eräänlaisena kansanterapiana, toisaalta osana mielenterveystyön historiallista kehitysketjua. Kolmivuotias tovitukitaapero ottaa mainesanat vastaan yhtä aikaa ylpeänä ja nöyränä. Tätä työtä olemme valmiit jatkamaan niin vanhojen ja vakiintuneiden kuin uudempienkin toimijoiden kanssa, kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Välittämisen rakenteet -seminaari tullaan muistamaan myös käytännön tasolla upeana tovivoiman ja yhteisöllisyyden osoituksena. Fantastiset ruokatarjoilut, käytännön järjestelyt ja oheisohjelma toteutettiin kaikki aikapankkilaisten toimesta. Tästä vielä kerran lämmin kiitos kaikille tovitalkoolaisille! Tovi kerrallaan kohoavat välittämisen rakennuspuut. Näihin tovitalkoisiin kutsumme jokaisen, joka kokee tovituen elementit ajan, arvostavat kohtaamiset, mielekkään tekemisen löytämisen itselleen arvokkaiksi. Hanna Koppelomäki Tovi tukea 1/2015 3

4 Välittämisen rakenteet -seminaarissa pohdittiin tovituen mahdollisuuksia Teksti Anna-Maija Koponen, kuvat Kristiina Ahlgren, piirrokset Elina Aho ja Katriina Rosavaara Tammikuussa Aika parantaa -verkosto järjesti Helsingissä laatuaan ensimmäisen seminaarin tovituesta ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Seminaari sai innostuneen vastaanoton ja paikalla oli noin kahdeksankymmentä alan ammattilaista ja vapaaehtoista. Meillä kaikkien työ, aika ja avun tarve ovat yhtä arvokkaita, verkoston perustaja Hanna Koppelomäki sanoi avatessaan tilaisuuden. Edustamme uudenlaista avun antamisen ja sen pyytämisen kulttuuria. Avainsano- jamme ovat vertaisuus, myötätunto ja välittäminen. Hanna Koppelomäki ilmaisi ilonsa siitä, että kolme vuotta sitten perustettu verkosto on päässyt hyvään vauhtiin. Toiminta alkoi alkuvuodesta 2012 tovivoimin eli ilman mitään rahoitusta, ja seuraavan vuoden alusta käynnistyi nelivuotinen RAY:n rahoittama Tovituki tunnetuksi -hanke. Rahoituksen ansiosta verkosto on kasvanut ja toiminta laajentunut muun muassa Kirje tuntemattomalle -haasteeksi. Hän kuvasi tovitukea ihmisyyden työkalupakin osaksi Tovituesta hyvinvointipolitiikan välineenä keskustelivat panelistit Eliisa Iivanainen, Tuuli Hirvilammi, Kristian Wahlbeck, Markus Raivio ja Teppo Eskelinen. 4 Tovi tukea 1/2015

5 Katriina Rosavaara ikuisti panelistit akvarelliin. Vasemmalta Eliisa Iivanainen, Tuuli Hirvilammi, Kristian Wahlbeck ja Markus Raivio. Tovi tukea 1/2015 ja kertoi, että sen tekijöinä on sekä alan ammattilaisia että elämänkokemuksen pätevöittämiä asiantuntijoita. Aika parantaa -verkoston ominaispiirre on, että sama ihminen saattaa elämäntilanteensa mukaan olla välillä tuen vastaanottaja, välillä sen antaja. Toimimme vastavuoroisena, voimavaroja kierrättävänä yhteisönä. Meillä kukaan ei ole pelkkä passiivinen avun kohde. Tavoitteemme on arkipäiväistää mielenterveyspuhetta ja kannustaa avautumaan kipeistä kokemuksista. Tarjoamme aikaa, arvostavaa kohtaamista ja ennen kaikkea toivoa. Hanna Koppelomäki painotti, että tovitukea ei ole tarkoitettu korvaamaan perinteistä hoitojärjestelmää, vaan se täydentää, ehkä vähän ravisteleekin sitä. Myöhemmin työryhmissä pohdittiinkin tovituen mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa, matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen työvälineenä ja asuinalueiden hyvinvoinnin tukena. Vaikeista kokemuksista puhuminen auttaa, hän korosti, ja kertoi omasta kamppailustaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa. On raskasta, jos kärsimystään pitää piilotella. Se painaa kuin kaksinkertainen taakka. Paneeli kiitti vastavuoroisuutta Tovituesta hyvinvointipolitiikan välineenä keskustelivat seminaarissa Itä-Suomen yliopiston dosentti Teppo Eskelinen, tutkija ja aikapankkiaktiivi Tuuli Hirvilammi, Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelujen vapaaehtoistyön koordinaattori Eliisa Iivanainen, Kulttuuripajatoiminnan kehittäjä Markus Raivio Sosped-säätiöstä ja kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseurasta. Keskustelijat löysivät tovituelle ja sen pohjana olevalle aikapankkitoiminnalle paljon tehtävää nyky-yhteiskunnassa, jossa julkisia palveluja leikataan ja avun tarvitsijoita on enemmän kuin sitä tarjoavia. Erityisesti sen vastavuoroisuutta pidettiin hyvänä, koska tovituki ei passivoi, vaan päinvastoin antaa myös tuen kohteelle mahdollisuuden olla vuorostaan aktiivinen. Moni keskustelijoista korosti tuettavan oikeutta, ei niinkään velvollisuutta, maksaa takaisin. Myös tukeen liittyvän vastuun rajat mietityttivät, joskin käsite vastuu sinänsä herätti keskustelua. Sen katsottiin pönkittävän valtarakenteita. Toisaalta heräsi kysymys, kuka viime kädessä olisi vastuunkantaja, jos tovituki otettaisiin laajasti käyttöön: tovitukeen asiakkaansa ohjaava julkinen palvelu, tukea tarjoava yhteisö vai itse tukija. Tovituki ja laajemminkin aikapankkitoiminta voisi antaa yhteiskunnalle mahdollisuuden säästää, koska syrjäytymistä ja jopa joissakin tapauksissa sairastumista voitaisiin ehkäistä ennalta. Tuen antajalle se tuo tunteen, että hänellä on merkitystä. Lisäksi hän saa tovien muodossa korvauksen, jonka avulla voi helpottaa omaa elämäänsä. Tovituki soten kumppaniksi? Teppo Eskelinen sanoi tovituella olevan merkittävä rooli nyt, kun julkiset palvelut ovat kovan paineen alla. Tällä het- 5

6 Paikalla oli noin 80 alan ammattilaista ja vapaaehtoista. kellä hänen mukaansa ne, jotka eniten tarvitsisivat sote-palveluja, saavat niitä vähiten. Eskelisen mukaan virallinen hoitojärjestelmä on yksisuuntainen, joskus jopa alistava, mutta voisi oppia tovituen vastavuoroisuudesta uutta ajattelumallia. Myös Markus Raivio pohti, voiko nykyisen terveydenhuollon systeemin kokea alistavaksi, koska ihmisellä hänen mukaansa on pakottava tarve antaa takaisin. Hän korosti vapaaehtoisten suurta motivaatiota ja onnistumisen kokemuksen merkitystä ihmiselle ja rohkaisi lähtemään aikapankin toimintaan mukaan: Hienoin lahja, jonka ihminen voi toiselle antaa, on opettaa hänelle jokin taito. Kristian Wahlbeck muistutti mielenterveyden elementeistä: liittyä toisiin, saada antaa, olla aktiivinen, olla utelias ja oppia uutta. Tovituki linkittyy näihin kaikkiin ja edistää kummankin osapuolen mielenterveyttä, hän sanoi. Wahlbeck kertoi, että koulutettuja kokemusasiantuntijoita on alettu hyödyntää monenlaisessa terveydenhuollon toiminnassa. Hän letkautti, että uusien tukimuotojen yleistyessä ammattiauttajien saattaa olla vaikeaa luopua omnipotentiasta eli uskosta omaan kaikkivoipaisuuteensa. Myös Tuuli Hirvilammi totesi tovituen haastavan perinteisemmän ammattiavun, koska ensiksi mainittu on joustavampaa. Hän toivoi tovituelle tasavertaista kumppanuutta julkisten palvelujen kanssa. Eliisa Iivanainen toivoi sote-palveluihin uusien tukimuotojen tuomaa monipuoli- Tovituki on osa ihmisyyden työkalupakkia, Hanna Koppelomäki sanoi. suutta. Hän kuitenkin muistutti, että ihan kaikki eivät pysty maksamaan takaisin saamaansa tukea, vaikka olisivat kipeästi sen tarpeessa. Tarvitaan erityisjärjestelyjä, jotta heidätkin saadaan mukaan tovituen piiriin. Panelistit keskustelivat myös tukijoiden voimavaroista ja jaksamisesta. Kaikkien ei tarvitse osata tai tehdä kaikkea, ja omien kykyjen rajat täytyy tunnistaa. Tärkeää on myös sallia epäonnistumiset, koska niistä oppii. 6 Tovi tukea 1/2015

7 TOVIVOIMAA! Seminaarin puitteet tarjosi nuorten toimintakeskus Happi Helsingin Sörnäisissä. Tilojen käytön mahdollisti Aika parantaa -verkoston yhteistyö Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelujen vapaaehtoistyön yksikön kanssa. Aika parantaa -verkoston tammikuussa järjestämä Välittämisen rakenteet -seminaari ei olisi toteutunut ilman yli kahdenkymmenen Stadin Aikapankin jäsenen satojen tuntien panosta. Tavoitteena olikin myös esitellä aikapankin kautta saatavien palvelujen kirjoa. Aikapankkilaisten avulla seminaarin osanottajille tarjottiin salaattilounas ja kotitekoisia leivonnaisia, musiikkiesitys ja energiahoitoa, järjestettiin ilmoittautumis- ja infotiski, kuljetukset ennen ja jälkeen seminaarin sekä hoidettiin seminaarin dokumentointi kuvaamalla, kirjoittamalla, piirtämällä ja videoimalla. Lisää seminaarin materiaalia ja tunnelmia löytyy netistä: Kuvat Kristiina Ahlgren, Tosha Einiö ja Pauliina Shilongo Helsinki Creates Work -hankkeen taiteilijat Elina Aho ja Katriina Rosavaara osallistuivat seminaarin dokumentointiin. Alla Elina Ahon (kuvassa) näkemys lontoolaisen Rushey Green aikapankin kehitysjohtajan Philippe Grangerin esityksestä. Tovi tukea 1/2015 7

8 Seminaarin ruokatarjoilusta vastanneet tovijoukot valmiina vastaanottamaan nälkäiset seminaariosallistujat. Kuvassa vasemmalta Helena Biström, Anneli Vetri, Marja Läpikivi, Carina Hannukka ja Lea Ulmanen. Oikealla: Ajatusten vaihto jatkui taukojen aikana. Vasemmalla: Taukojen aikana saattoi tutustua myös muun muassa tovitukijoiden osaamisalueisiin sekä aikankin tarjonnan kirjoon. Alhaalla vasemmalla: Philippe Granger ja Stadin aikapankin aktiivi Ruby van der Wekken. Alhaalla oikealla: Aikapankkilainen Tuomas Airola esitti lounaan jälkeen Bachin sellokonserton. 8 Tovi tukea 1/2015

9 Yhteisöt aikaa vaihtamassa Yksilöjäsenten lisäksi myös yhteisöt voivat olla aikapankin jäseniä. Useissa yhteisöissä ja järjestöissä pohditaan nyt sitä miten ne voivat hyödyntää aikapankkiperiaatetta toiminnassaan esimerkiksi mielenterveystyön ja kulttuurin saralla. Teksti Pauliina Shilongo, piirrokset Sanna Pelliccioni. Tovi tukea 1/2015 Tammikuussa järjestetyn Välittämisen rakenteet -seminaarin yhdessä työryhmässä pohdittiin, miten aikapankkia voisi hyödyntää matalan kynnyksen kohtauspaikkojen toiminnassa. Ryhmässä ideoitiin muun muassa, että yhdistykset voisivat aikapankin yhteisöjäseninä tarjota esimerkiksi tilojaan tai omien jäsentensä tuotoksia tai työpanosta toveja vastaan. Ansaittuja toveja voisi sitten käyttää yksittäisten jäsenten tai asiakkaiden tarpeisiin. Mielenterveysyhdistys Helmissä palveluohjaajana toimivan Tiina Finnbergin asiakkaat ovat jo aiemmin puhuneet aikapankista, mutta kynnys liittyä uuteen yhteisöön ja käyttää verkkotoria omin päin on liian suuri. Yhdistyksen jäsenyys voisi olla yksi ratkaisu. Yhteisöjäsenenä voisimme tukea asiakkaitamme aikapankin käytössä, hän pohti. Asiakkaamme ovat usein yksinäisiä ja kynnys lähteä kulttuuririentoon tai urheilemaan voi olla korkea. Ehkäpä tulevaisuudessa myös aikapankin ja tovituen kautta voisi löytyä seuraa yhteiseen tekemiseen, Tiina Finnberg aprikoi. Aikapankin avulla voisivat yhdistykset keskenään laittaa resurssinsa paremmin kiertoon ja tehokkaampaan käyttöön, pohti Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Kärmeniemi. Esimerkiksi Kymenlaakson alueella voisimme yhdistysten kesken vaihtaa tiloja tarpeen mukaan toveja vastaan. Ja jonkun helsinkiläisen kohtauspaikan väki voisi tehdä toveja vastaan retken johonkin kaakkoissuomalaisen yhdistyksen virkistyspaikkaan ja päinvastoin, ideoi Markus Raivio Sosped-säätiöstä edelleen. Kalliossa sijaitseva kulttuuritila Kammari muuntautui nykyiseen rooliinsa naapuruston avoimena kulttuuriolohuoneena entisestä tehtävästään Oma maa -osuuskunnan puotina syksyllä Samalla se myös liittyi Stadin Aikapankin yhteisöjäseneksi. Sakari Laurila kertoo Kammarin tovitoiminnan käytäntöjen sopimisen olevan vielä työn alla. Mutta olemme todella kiinnostuneita etsimään mahdollisuuksia suoran vuorovaikutuksen ja yhteisten tilojen rakentamisen puolesta, sekä siitä, miten tovit vaihdon välineenä voisivat toimia sen suhteen. Yhteisöjäsenyys, oma pankki, tai molemmat? Suomen Moniääniset ry liittyi Stadin Aikapankkiin vuoden 2015 alussa. Olen itse Hyvinkään aikapankin jäsen ja pidän aikapankkia erinomaisena resurssien vaihdon välineenä, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Annika Roihujuuri liittymisen taustoista. Olemme tähän asti voineet maksaa pientä rahapalkkiota yhdistyksemme vertaisohjaajille ja aktiiveille, 9

10 Stadin Aikapankin ideoimia mahdollisuuksia yhteisöjen toimintaan aikapankissa mutta Raha-automaattiyhdistyksen sääntömuutosten vuoksi se ei ensi vuoden alusta ole enää mahdollista, Annika Roihujuuri kertoo. Siksi yhdistyksessä pohditaan nyt voisiko tovien maksaminen aikapankissa olla yksi ratkaisu. Se riippuu paljolti siitä, keksimmekö tapoja hankkia säännöllisesti tarpeeksi paljon toveja voidaksemme ylläpitää käytäntöä, hän sanoo. Yhdistys tarjoaa aikapankissa toveja vastaan infotilaisuutta ja julkaisua äänien kuulemisesta. Mutta se ei vielä riitä tuottamaan meille tarpeeksi toveja, Annika Roihujuuri pohtii. Hänen mukaansa yhdistyksen jäsenille tarkoitetun oman aikapankin perustaminen voisi olla myös yksi vaihtoehto. Aika parantaa -verkoston perustaja Hanna Koppelomäki tunnistaa Roihujuuren huolen. Verkosto versoi kolme vuotta sitten Stadin Aikapankista ja liittyi saman tien sen yhteisöjäseneksi. Merkittävä osa toimintaamme toteutetaan tovivoimin. Olen sitä mieltä, että yhteisöjen käytössä pitäisi ja voisi hyvin olla isommat toviluoton rajat, eiväthän ne tovit ole keneltäkään pois, Hanna Koppelomäki toteaa. Mistä lisätietoa? Teemme tänä vuonna Tovituki tunnetuksi -hankkeessamme erityisesti yhteistyötä yhteisöjen ja järjestöjen kanssa aikapankin ja tovituen hyödyntämisestä yhteisön työssä ja jäsenten kesken, Hanna Koppelomäki kertoo. Aika parantaa -verkostoon voi siis ottaa yhteyttä, jos on kiinnostunut miettimään, miten oma yhteisö voi hyötyä aikapankista tai tovituesta ja mitä se voi vastavuoroisesti antaa. Näiden asioiden tarkka pohtiminen etukäteen kannattaa, koska esimerkiksi Stadin Aikapankki edellyttää jäsenyyttä hakevaa yhteisöä kuvailemaan jo hakuvaiheessa, miksi yhteisö hakee aikapankin jäsenyyttä, sekä kertomaan esimerkkejä siitä, millaisia palveluja yhteisö aikapankista haluaa saada ja millaista palvelua tarjota. Lisätietoja: Aika parantaa -verkosto: Lista Suomen aikapankeista: Aikapankin perustamisohjeet Community Exchange Systemiin (englanninkieliset): docs/joinexchange.asp Stadin Aikapankin liittymisohjeet: stadinaikapankki.wordpress.com/ liity-mukaan/ 10 Tovi tukea 1/2015

11 Lapinlahden Lähde on kansalaislähtöinen hanke, jonka tavoitteena on luoda Lapinlahden jo vuosia tyhjänä olleesta sairaalasta uudenlainen mielen hyvinvoinnin, yhteisöllisen toiminnan, yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja kulttuurin kohtaamispaikka. Vuonna 1841 valmistunut kaunis rakennus sijaitsee luonnonkauniilla niemellä aivan Helsingin keskustan tuntumassa. Lapinlahteen on suunnitteilla monipuolista, kaupunkia elävöittävää toimintaa, kuten kahvila-ravintola, hostelli, yleinen sauna, kulttuuritapahtumia, kaupunkiretriitti ym. Myös sairaalan ainutlaatuinen puistomiljöö halutaan herättää eloon konserttien, liikunnan ja puutarhatoiminnan myötä. Hankkeessa on mukana nyt laaja joukko merkittäviä mielenterveys- ja kulttuurialan valtakunnallisia ja paikallisia toimijoita sekä oppilaitoksia. Hankkeen isäntä on Suomen Mielenterveysseura, joka perustettiin yli sata vuotta sitten Lapinlahdessa. LAPINLAHDESTA MIELEN HYVINVOINNIN LÄHDE Teksti Katja Liuksiala Lapinlahden Lähteen toiminnassa korostuu osallisuus ja matalan kynnyksen kohtaamisen idea. Yhteiskunnalliset yritykset voisivat myös työllistää osatyökykyisiä ja kuntoutujia, kertoo hankkeen vetäjä Jaana Merenmies. Joukko Helsingin kaupunginvaltuutettuja on tehnyt ryhmäaloitteen, jonka tavoitteena on saada Lapinlahden Lähteen toiminta käyntiin yhteistyössä kaupungin kanssa. Lapinlahden Lähde -tiimi on myös esitellyt toimintaideansa tuoreelle apulaiskaupunginjohtajalle Anni Sinnemäelle. Seuraa Lapinlahden tilannetta ja tapahtumia internetissä. Lapinlahden Lähteen nettisivuilta löytyy myös adressi hankkeen kannattamiseksi. Lisätietoja: lapinlahdenlahde Tervetuloa keskustelemaan yhteisöistä aikapankeissa Suomen sosiaalifoorumissa huhtikuussa! Aika parantaa -verkosto järjestää yhdessä Sosped-säätiön, Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen, Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön, Suomen Moniääniset ry:n ja Lapinlahden Lähteen kanssa Suomen sosiaalifoorumissa työryhmän Yhteisöt aikaa vaihtamassa Aikapankki hyvinvoinnin ja vertaisuuden vahvistajana sunnuntaina klo Arbiksella Helsingissä. Työryhmässä paneudutaan esimerkkien valossa siihen, miten erilaiset yhteisöt ja järjestöt voivat hyödyntää aikapankkiperiaatetta toiminnassaan ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin vahvistamiseksi mm. mielenterveystyön ja kulttuurin saralla. Luvassa uusien ideoiden kartoitusta, verkostoitumista, jne. Listätietoja työryhmästä: Hanna Koppelomäki, tai puhelimitse Lisätietoja sosiaalifoorumista: Tovi tukea 1/

12 Carina auttaa toisia, koska sai itse tukea Aika parantaa -verkostossa voi olla mukana sekä tuen saajana että sen antajana oman elämäntilanteensa mukaan. Carina sai itse tukea vaikeina aikoina. Nyt hän auttaa toisia. Teksti Anna-Maija Koponen, kuvat Kristiina Ahlgren ja Pauliina Shilongon Sillä hetkellä minusta hävisi kaikki voima ja jalkani valahtivat veteliksi, nyt 43-vuotias Carina Hannukka kuvailee tapahtumia kolme vuotta sitten. Olin metrossa matkalla töistä kotiin, kun mieheni soitti ja kuulosti aivan kummalliselta. Hän puhui vaivalloisesti kuin hänellä olisi ollut peruna suussa. Tajusin heti, että nyt on jotain hullusti. Järkytyin niin kovasti, etten tiennyt mitä tehdä, mutta sain jotenkin soitetuksi aikuistuvalle tyttärelleni. Hän onneksi säilytti malttinsa ja käski minun heti soittaa 112:een ja selittää tilanteen. Kotia lähestyessäni näin metron ikkunasta jo ambulanssin, joka ajoi meille päin. Asemalla lähdin juoksemaan, ja kun pääsin kotiovesta sisälle, mieheni makasi lattialla ja oli menettämässä tajuntansa. Hän ei pystynyt enää liikuttamaan jäseniään. Sairaalassa selvisi, mistä on kysymys: Antti oli saanut aivoverenvuodon ja halvaantunut. Carina kertoo olleensa niin poissa tolaltaan, ettei muista tuon hetken jälkeen kuluneista ensimmäisistä päivistä paljon mitään. Koko hänen elämänsä tuntui romahtavan, ja hän kysyi avuttomana itseltään, miten voisi ikinä selviytyä. Ihmettelen, miten pystyin edes liikkumaan, koska jalkani ja koko kroppani olivat aivan voimattomat. Olin kuin robotti, joka ei ajatellut, eikä tuntenut mitään. Sairaalan antama hoito oli Carinan mielestä kyllä ensiluokkaista, mutta hänelle ja lapsille ei yhteiskunnalta herunut minkäänlaista kriisiapua. Perheemme jätettiin järkyttävässä tilanteessa aivan omillemme. Omat vanhemmat ja muut sukulaiset olivat meille tärkeä tuki, mutta en uskaltanut täysin tukeutua heihin, kun pelkäsin kuormittavani heitä liikaa. Carina kertoo eläneensä ensimmäiset viikot ja kuukaudet kuin sumussa. Hän ei edes muista tarkalleen, kuinka kauan oli sairauslomalla. Hän työs- 12 Tovi tukea 1/2015

13 kenteli jo tuolloin raitiovaununkuljettajana nykyään osa-aikaisesti ja työnantaja alkoi patistella häntä töihin aika pian. Oli hyvä päästä pois kotiympyröistä ahdistavien ajatusten parista, ja hyvät työkaverini myös rohkaisivat ja tukivat minua. Ahdistukselle ei ollut varaa antaa valtaa, sillä huollettavana oli neljä lasta, joista nuorimmat olivat tuolla hetkellä 8 ja 10 vuotta. Elämä ei ole kohdellut perhettä muutenkaan silkkihansikkain. Vanhin lapsista on kehitysvammainen ja asuu nykyään tuetussa asunnossa. Kahdella nuorimmalla on havaittu oppimisvaikeuksia, eli he tarvitsevat koulunkäyntiinsä erityistä tukea. Vasta kun mieheni tuli tajuihinsa ja ymmärsin, ettemme ole menettäneet häntä, tunsin miten fyysiset voimani alkoivat palata. Onnen tunne levisi konkreettisesti päästä jalkoihin, Carina kuvailee. Tovituki tuli tärkeäksi Kun Carina kipuili jaksamisensa kanssa, hän huomasi, että hänen äskettäin löytämäänsä Stadin Aikapankin yhteyteen oli perustettu Aika parantaa -verkosto. Otin yhteyttä verkostoon ja sain tukihenkilökseni Hannan, jonka kanssa aloimme tavata kerran viikossa. Teimme pitkiä kävelylenkkejä ja purin hänelle tunteitani. Sain ihan valtavasti tukea. Häneltä myös sain neuvoja käytännön ongelmiin, esimerkiksi mihin yhteiskunnan tukiin minulla on oikeus ja miten niitä voi hakea. Carinan mielestä puhuminen helpottaa silloin, kun itsellä on vaikeaa. Toisen myötätunnosta saa lohtua, ja omat ajatukset selkenevät. Sen jälkeen on helpompi tehdä päätöksiäkin. Minulla on ollut myös muita tukijoita. Olemme ulkoilleet tai istuneet kirjastossa ja jutelleet. Hän on saanut Aika parantaa -verkoston ja Stadin Aikapankin kautta muutakin apua. Kun perhe muutti uuteen, liikuntavammaiselle sopivampaan asuntoon, löytyi aikapankista muuton ajaksi kuljetus- ja siivousapua, ja eräs aikapankkilainen vei käytöstä pois jäänyttä tavaraa Sortti-asemalle. Minusta aikapankki ja sen Aika parantaa ovat aivan loistava keksintö. Raha ei liiku, mutta apua saa ja sitä voi antaa. Siellä mieli voi hyvin ja kaupan päälle saa uusia ystäviä. - Huolehdin itsestäni pitkillä kävelylenkeillä luonnossa, Carina Hannukka sanoo. Tovi tukea 1/

14 Nyt on minun vuoroni Nyt kun tapahtumista on kolme vuotta, olen päässyt tasapainoon, enkä viime aikoina ole tarvinnut tovitukea, Carina iloitsee. Nyt on minun vuoroni olla hyödyksi, ja tykkään auttaa ihmisiä. Minulla on suurtalouskokin koulutus ja opiskelen paraikaa työn ohella lähihoitajaksi. Koska nykyään teen raitiovaununkuljettajan työtä osa-aikaisena, ehdin välillä työskennellä myös erään henkilöstövuokrausyhtiön kautta keittiöissä ja päiväkodeissa. Olen myös ollut koulussa erityiskoulunkäyntiavustajana. Koska Carina pitää paikkojen järjestämisestä ja siivoamisesta sekä ruuanlaitosta, hän on löytänyt niiden parista oman tapansa auttaa. Hän käy siivoamassa parissa kodissa ja juttelun myötä tulee samalla annetuksi vertaistukea. Hän on myös valmistanut ruokaa eräälle ikääntyneelle pariskunnalle ja ollut auttamassa monissa Stadin Aikapankin järjestämissä tilaisuuksissa. Hän kokee myös mahdolliseksi ryhtyä tulevaisuudessa itsekin tovitukijaksi. - Minulle on ehtinyt kertyä monenlaista elämänkokemusta. Voisin tukea sellaisia, jotka kamppailevat niiden asioiden kanssa, joista itse olen päässyt voitolle. Itsestä on pidettävä huolta Miten ihmeessä jaksaa auttaa muita, kun kotona on paljon apua tarvitseva puoliso, lapset tarvitsevat tukea ja itse on työssä ja opiskelee? Ymmärrän, että minun täytyy pitää itsestäni huolta. Saan voimaa perheestä ja ystävistä, ja sitä antaa osaltaan myös opiskelu. Uusien asioiden opetteleminen tuo muutenkin etäisyyttä arkeen ja mielenrauhaa. Sen myötä minulla on tunne, että voin toteuttaa itseäni. Huolehdin kunnostani pitkillä kävelylenkeillä ja uimalla. Yritän myös säästää itseäni kotiaskareissa - kotona asuvat lapset osallistuvat niihin sen, mitä osaavat. Carinan puoliso pääsi kotiin oltuaan sairaalassa puoli vuotta. Hänen kuntoutumisensa on ollut pitkä taival, ja se on edelleen kesken. Nyt hän pystyy liikuttamaan oikeanpuolisia raajojaan ja puhekin sujuu aika hyvin. Hän käy jatkuvasti kuntoutuksessa ja hänelle on luvattu, että hän vielä pystyy kävelemään. Kävi miten kävi, Carina on iloinen: Sain takaisin miehen, josta on tullut entistä sosiaalisempi ja elämänmyönteisempi. Kyllä me pärjäämme. TOVITUKI ON PALJON MUUTAKIN KUIN KESKUSTELUA Usein henkisesti raskas elämäntilanne heijastuu myös arjen askareiden sujumiseen. Kun voimat menevät selviytymiseen, tuppaavat kotityöt ja muut hoidettavat asiat kasaantumaan. Tiski- ja pyykkivuoret, nurkissa pyörivät pölypallot, avaamattomat postit ja viemättä jääneet roskat - kenenpä ahdistusta nämä eivät olisi omiaan lisäämään? Kuinka hyvää tekisikään, jos joku ottaisi lapset hetkeksi hoitoon ja tarjoaisi uupuneille vanhemmille tai yksinhuoltajalle kaivatun hengähdyshetken? Tai kun joku kokkaisi pakastimeen seuraavan viikon ruoat? Tai tulisi ja sanoisi, että nyt lähdetään lenkille. Tai lähtisi kaveriksi Kelaan. Tai istuisi vieressä lempeän myötätuntoisesti vahtimassa, että vihdoin saisi soitettua sen pitkään mieltä painaneen viranomaispuhelun. KÄYTÄNNÖN APUA KODINHOITOTIIMILTÄ Aika parantaa -verkoston tarjoama tovituki ei ole pelkästään keskusteluapua. Koska verkosto toimii osana laajempaa aikapankkia, sitä kautta on mahdollista löytää ja liittää tovitukeen mitä moninaisimpia käytännön elämää helpottavia palveluita. Sen lisäksi että tovitukija voi auttaa tuettavaansa löytämään aikapankista sopivan käytännön avun, Aika parantaa -verkoston yhteydessä toimii myös niin kutsuttu kodinhoitotiimi. Kodinhoitotiimiläiset ovat tovituen eettisiin toimintaperiaatteisiin sitoutuneita aikapankkilaisia, jotka tarjoavat käytännön apua tovitukisuhteessa oleville siis esimerkiksi siivousapua, lastenhoitoa tai asiointiseuraa. Lisätietoja: 14 Tovi tukea 1/2015

15 Vapaaehtoisten kouluttaja: OMASTA JAKSAMISESTA ON PIDETTÄVÄ HUOLTA Toisten auttamisessa tärkeää on toisen kunnioitus ja luottamuksellisuus. Omat tunteet on siirrettävä taka-alalle. Mutta jotta vapaaehtoistyöstä ei tulisi liian raskasta, auttajakin tarvitsee tukea esimerkiksi purkukeskustelujen tai työnohjauksen muodossa. Teksti Piksi McArthur, kuva Pasi Leino Psykoterapeutti ja työnohjaaja Elisa Lehtonen kouluttaa parhaillaan Eläkeliiton TunneMieli-hankkeessa vapaaehtoisia kohtaamaan kriisejä, surua ja yksinäisyyttä. Hän on niin ikään kouluttanut satoja halukkaita eri järjestöjen ja yhdistysten vapaaehtoistoimintaan. Pitkään muun muassa mielenterveyspalvelujen parissa työskennelleenä hän tietää, miten monen ihmisen jokapäiväisen elämän hallintaan tarvitaan apua ja miten tarvitsevien määrä kasvaa jatkuvasti. Miten sitten määritellä ne ominaisuudet, joita vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi haluavalta tulisi löytyä? Vapaaehtoistyöhön riittävät tavallisen ihmisen tiedot ja taidot. Tarvitaan vilpitön halu auttaa. Aito läsnäolo, toisen kunnioitus, samanarvoisuus, vastuullisuus ja luottamuksellisuus ovat kaikki tärkeitä arvoja. Voiko vapaaehtoistyötä tekevän ja tuen vastaanottajan kohtaamiseen valmistautua? Entä mikä tekee tapaamisesta onnistuneen? Ennen tapaamista on raivattava aika niin aivoista kuin kalenteristakin ja sitouduttava vilpittömästi yhteiseen hetkeen. Siirtämällä omat asiat ja tunteet taka-alalle ja keskittymällä aikaan ja paikkaan tapaamisesta muodostuu positiivinen ja tervehdyttävä kohtaaminen. Omaa työtä on arvostettava, vaikka kiitosta siitä ei aina saisikaan. On inhimillistä, että vapaaehtoistyötä tekevä voi myös itse väsyä. Autettavan tilanne tai tarina siirtyy helposti omaan kuormaan kannettavaksi. Tovi tukea 1/ Kokemusten vaihtaminen vertaisryhmässä auttaa, selkeyttää, rikastuttaa ja luo uusia ideoita, Elisa Lehtonen kannustaa. 15

16 Väsyminen ja uupumus ilmenevät tympääntymisenä ja haluttomuutena jatkaa vapaaehtoistehtävissä. Uupumus voi purkautua tunnepitoisena myös tapaamisissa autettavan kanssa. Vapaaehtoistyössä jaksamisensa kanssa kamppailevia Elisa Lehtonen neuvookin sitoutumaan vain lyhyisiin ja selkeisiin tehtäviin sekä tiedostamaan aika ajoin oma toimintakykynsä. Aika parantaa -verkosto eroaa tavanomaisesta vapaaehtoistyöstä, sillä siinä on mahdollista tukijan olla välillä tuettavan roolissa. Vastavuoroisuuteen perustuva tovituki lisää yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Työnohjaus pitää yllä vapaaehtoisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa omaa identiteettiä tehtävässä. Kokemusten vaihtaminen vertaisryhmässä auttaa, selkeyttää, rikastuttaa ja luo uusia ideoita, Elisa Lehtonen kannustaa. Uuden oppiminen innostaa jo opitun toteuttamiseen. Vapaaehtoistyötä tekevän on myös itse pidettävä huolta omasta hyvinvoinnistaan, jotta motivaatio vapaaehtoisena jaksamiseen säilyisi. Hyvinvointia lisäävät irrottautuminen uusiin ja kiinnostaviin harrastuksiin, lomien pitäminen ja ennen kaikkea sen varmistaminen, että yhteydet oman perheen ja ystävien kesken säilyvät läheisinä. Hyvä motto vapaaehtoistyössä toimiville on Parempi luvata vähemmän ja tehdä enemmän. Elisan mielestä tovituen periaatteella toimiva Aika parantaa on innovatiivinen ja kehityskelpoinen malli. Toimintaan osallistuminen on helppoa sen matalan kynnyksen ansiosta. Toki sielläkin on järkevää koordinoida työnohjausta - tovituuletusta - verkostossa toimivien jäsenten kesken yhteisöllisyyden, toiminnassa jaksamisen ja uusien ideoiden jakamiseksi. Energisen ja valoisan Elisa Lehtosen mielestä yksi suurimmista omista voimanlähteistä ovat innostuneet ja aidot vapaaehtoiset itse aina saa enemmän kuin antaa. Hän pitää myös aktiivisesti yllä omaa ammatillista jaksamistaan osallistumalla erilaisiin työnohjauksiin. Uuden oppiminen ja uudet haasteet innostavat. Pitämällä työmäärän kohtuullisena mahdollistaa enemmän aikaa perheelle, lapsille ja lastenlapsille, joiden kasvu ja kehitys on ehtymätön ilon lähde. Hänelle mieluisa harrastus on myös vanhojen tavaroiden ja ennen kaikkea huonekalujen keräily. Hän on myös ahkera marjastaja ja sienestäjä. Luonto hoitaa, rentouttaa ja auttaa jaksamaan elämän monimuotoisissa haasteissa, hän kiittää. Tovituki ei ole perinteistä vapaaehtoistyötä, mutta tovitukijoiden oman jaksamisen tukemiseen, motivointiin ja sitouttamiseen pätevät pitkälti samat asiat kuin vapaaehtoistenkin tukemiseen. Aika parantaa -verkoston toiminnan alusta lähtien on pidetty tärkeänä tarjota tovitukijoille kaikki se tuki, jota pienen yhteisön omin voimin on kyetty organisoimaan. Tähän pakettiin kuuluvat muun muassa perehdytys tovitukijana toimimiseen, täydennyskoulutus ja tovitukijoiden työnohjaus. TOVITUEN TYÖNOHJAUS Toiminnan alkutaipaleella tovitukijoiden työnohjaus järjestettiin ryhmämuotoisena kerran kuukaudessa siten, että työnohjaajana toimi alan koulutuksen saanut tovitukija toveja vastaan. Tästä käytännöstä jouduttiin kuitenkin luopumaan 2013 loppuvuon- 16 Tovi tukea 1/2015

17 MYÖS TOVITUKIJA TARVITSEE TUKEA Teksti Hanna Koppelomäki, piirrokset Veeti Nevalainen na, kun verohallinto päivitti ohjeensa vaihtotyön verotuksesta. Vaikka verotusohjeen ei katsoisikaan koskevan itse tovitukea, se asettaa hankalasti tulkittavaan asemaan ne, jotka tarjoavat aikapankin kautta myös toiminimellä tekemäänsä työtä esimerkiksi juuri työnohjaajat. Tämän verokarhunpalveluksen jälkeen on tovituen työnohjaus elänyt eräänlaista uutta etsikkoaikaa. Työnohjauksellista tukea on tarjottu muun muassa tovitukineuvolan nimeä kantaneiden tapaamisten yhteydessä vertaisohjauksena. Tänä keväänä on käynnistymässä lupaavan tuntuinen yhteistyö Helsingin Psykoterapiainstituutin työnohjaajaopiskelijoiden kanssa, ja avoimia ollaan myös muiden työnohjaajakoulutusta järjestävien tahojen suuntaan. Tovitukijat ovat taustoiltaan ja kokemuksiltaan hyvin kirjava joukko, onhan mukana sekä monenlaista ammatillista että elämänkokemuksen tuomaa osaamista. Tämä on verkostolle suuri rikkaus, sillä myös tuettavien tarpeet ja tilanteet ovat erilaisia. Samalla on kuitenkin haasteena huolehtia siitä, että jokainen tukija paitsi saa tarvitsemansa tuen ja ohjauksen myös tiedostaa ja hoitaa omat vastuunsa ja tehtävänsä tukijana. Tukijoiden oman jaksamisen tukemisen ohella tovityönohjauksen yhtenä tärkeänä tehtävänä onkin taata, että erilaisten ihmisten tarjoama tuki olisi tovituelle määriteltyjen eettisten periaatteiden ja käytännön ohjeiden mukaista. Tovityönohjaus on myös yhteisen oppimisen ja toiminnan kehittämisen areena. Koska toiminta on vielä sangen nuorta, on uusien tovitukitilanteessa nousseiden kysymysten tai ongelmien kautta pitänyt linjata niiden suhdetta tovitukeen: Kuuluuko tämä tovituen piiriin, Mitä voin edellyttää tuettavaltani, Jaksanko tätä itse. KOULUTUKSET JA TAPAAMISET Tovitukijoiden perehdytyksen lisäksi Aika parantaa -verkosto tarjoaa tovitukijoille ja tovituen taustajoukoille monipuolista koulutusta ja mahdollisuuksia muiden tovitukijoiden tapaamiseen. Esimerkkejä pidemmistä koulutuksista ovat muun muassa itsetuntoryhmä, kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä ja muistikoulutus. Lyhyempiä esittelyitä taas on tarjottu muun muassa nauruterapiasta, mindfulnessista ja sovittelusta. Tämä teemojen ja koulutusten laaja kirjo on mahdollista sekä laajan yhteistyöverkoston että erityisesti tovitukijoiden hyvin monipuolisten taustojen ja osaamisen ansiosta. Tovitukijoiden sisäinen verkkosivusto mahdollistaa tovitukijoiden välisen keskustelun ja toisten tukijoiden osaamisen hyödyntämisen myös tapaamisten välillä. Tovi tukea 1/

18 Tämä on loistava idea, psykiatrian erikoislääkäri ja ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttaja Ben Furman toteaa aikapankkiperustaisesta tovituesta, jota Aika parantaa -verkoston perustaja Hanna Koppelomäki hänelle esitteli. 18 Tovi tukea 1/2015

19 Teksti ja kuvat Pauliina Shilongo AUTTAMINEN ei saa jäädä ammattinimikkeiden alle Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti ja ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttaja Ben Furmanilla on vankkumaton usko siihen, että ihmiset osaavat ja voivat saada apua ja auttaa itseään ja toisiaan. Tarvitaan vain hieman työkaluja ja yhteiskunnan kulttuuristen käsitysten ravistelua. Ben Furmania huolestuttaa joidenkin valtamedioidenkin ylläpitämä myytti siitä, että mielenterveysongelmien ainoa hoitomuoto on lääkitys ja pitkä psykoterapia. Sen seurauksena meillä on kohta koko kansa lääkitty ja hirveä pula psykoterapiapalveluista. Lasten pitää saada terapiaa, nuorten pitää saada terapiaa, työikäisten pitää saada terapiaa ja vanhusten pitää saada terapiaa. Ei millään maalla maailmassa ole sellaisia rahoja, joilla nämä kaikki terapiat maksetaan. Ben Furmania mietityttää myös se, miksei Suomessa kokemusasiantuntijuutta ole ymmärretty valjastaa psykiatrisen systeemin käyttöön. Muualla maailmassa sitä on otettu käyttöön yhä enemmän. Esimerkiksi Englannissa ja Australiassa kokemusasiantuntijat istuvat saman pöydän ääressä ammatti-ih- Tovi tukea 1/2015 misten kanssa ja osallistuvat päätöksentekoon. Englannissa ollaan jo niin pitkällä, että jos joku suljetaan mielisairaalaan vasten tahtoaan, päätöksen tekevässä ryhmässä pitää olla mukana yksi kokemusasiantuntija. Tässä asiassa Suomessa ollaan vielä jälkijunassa. Esimerkiksi vastavuoroisuuteen perustuvassa tovituessa Ben Furman näkee sellaista kehitystä, jossa kokemusasiantuntijat tulevat ammattilaisten rinnalle eivätkä ammattiauttajat ajattele, että "me olemme asiantuntijoita ja te muut ette tiedä mitään". Monissa tutkimuksissa on todettu, että sellaiset psykoterapeuttina toimineet ihmiset, joilla ei ollut koulutusta, saivat yhtä hyviä tuloksia kuin ne, joilla oli koulutus. Mutta ei sellaisia tutkimustuloksia kukaan halua julkistaa. Se ei ole edullista ammattikunnille, ja ne aika paljon määräävät, miten psykiatria kehittyy. Eri ammattikuntien edustajilla on omat näkemyksensä mielenterveystyöstä, ja tämä voidaan nähdä heidän välisenään kisailuna määräysvallasta ja menetelmistä. Ei ole mitenkään ihmeellistä, että lääkäreillä on yleensä enemmän valtaa kuin muilla ammattiryhmillä. Niinpä suosituin mielenterveysongelmien hoitomuoto on lääkitys. Kannustusryhmä auttaa kuntoutumaan Furman on ollut kehittämässä reteaming-ohjelmaa, jossa keskiössä on kannustusryhmäksi kutsuttu ryhmä. Siinä ihmiset kertovat oman tavoitteensa ja saavat kannustusta sen saavuttamisessa. Tanskassa on vedetty tällaisia kannustusryhmiä esimerkiksi työelämään palaaville hasiksen polttajille. Moni ryhmiin osallistuneista on sanonut, että se, että ko- 19

20 kee auttavansa muita, auttaa arvostamaan itseään, ja näin omanarvontunto palautuu. Ja se on hirveän tärkeää mutta on jäänyt kokonaan pois perinteisestä psykiatrisesta käytännöstä. Olipa ihmisen ongelma mikä hyvänsä skitsofrenia, masennus, päihteiden käyttö hänet pitäisi toipumisen jälkeen valjastaa psykiatrisen systeemin käyttöön kokemusasiantuntijana. Turvallisen toivon työkalupakki Jos Ben Furman saisi päättää, kaikki vapaaehtoistyöntekijät ja työntekijät, jotka ovat jollain tavoin vastavuoroisessa työtehtävässä, opettelisivat ainakin jonkin verran ratkaisukeskeistä haastattelutekniikkaa ja kommentointia sekä oikeanlaisia kyselytekniikoita. Se on hirveän helppoa, ja tekniikkaa voi aina harjoitella pareittain. Esimerkiksi voi kysyä, minkälaisia vaikeita asioita se toinen henkilö on kokenut elämässään. Kun hän on kertonut, voi kysyä, mitä kaikkea tämä koettu on opettanut hänelle ja millä tavoin nämä kokemukset ovat tehneet hänen elämästään rikkaampaa. Näitä kysymyksiä pitää kuitenkin treenata. Kun ihminen kertoo elämäntarinaansa tai elämänsä asioita toiselle, niin ihan varmasti se toinen ihminen tekee jonkinlaisia kysymyksiä. Ja ne kysymykset heijastavat jotain ajattelutapaa. Tietenkin minä suosittelen, että ne heijastaisivat tätä ratkaisukeskeistä ajattelutapaa, koska se on turvallinen ja toivoa herättävä. Furmanin mielestä nämä tekniikat soveltuisivat erinomaisesti myös tovitukijoiden työkalupakkiin. Olen käyttänyt käsitettä kansanterapia. Pidän siitä, että se on yksinkertainen ja turvallinen keino. Sitä voivat käyttää maallikot ja ammattilaiset, ja se sopii kaikille. Se pitää sisällään paljon työkaluja, esimerkiksi kuuntelua ratkaisukeskeisellä korvalla. Kun kuuntelee ratkaisukeskeisellä tavalla, on kiinnostunut ihmisen edistysaskeleista, voimavaroista, kyvyistä, onnistumisista ja seuraavista askelista, joita hän aikoo ottaa. Näitä kuuntelemisen ja keskustelemisen tapoja opetetaan myös Lyhytterapiainstituutissa, jossa Furman työskentelee. Mutta eivät nämä ole vaikeita tekniikoita, kuka tahansa voi ne oppia ja niitä käyttää, Ben Furman kannustaa. Voimauttava on tavallaan synonyymi ratkaisukeskeisyydelle. Ihminen ei tiedä mitä tekisi, mutta saatuaan vähän ideoita hän huomaa, että onkin menossa eteenpäin. Ratkaisukeskeisyys tarkoittaa oikeastaan turvallisen toivon työkalujen kokoelmaa. Esimerkiksi tämä reteaming-menetelmä voisi toimia vaikka tovitukijoille turvallisen toivon työkaluina, Ben Furman innostuu TURVALLISEN TOIVON TYÖKALUPAKKIIN! Reteaming-prosessin 12 askelta Kuvaa unelmasi ja tulevaisuuden haaveesi. Miltä toivot asioiden näyttävän tulevaisuudessa? Aseta itsellesi tavoitteita, jotka voivat viedä sinua kohti toivomaasi tulevaisuutta. Valitse niistä yksi, johon keskityt, anna sille nimi ja keksi sille jokin sitä kuvaava symboli. Tarkastele sitä, mitä kaikkea hyötyä sinulle itsellesi ja muille ihmisille on siitä, että saavutat tavoitteesi. Hanki kannustajia. Mitä enemmän sinulla on kannustajia, sitä todennäköisimmin saavutat tavoitteesi. Tiedosta jo tapahtunut edistys. Missä määrin olet jo edennyt tavoitteesi suuntaan? Mitä olet jo tehnyt sen eteen? Kuvittele tuleva edistys. Miltä eteneminen kohti tavoitettasi tulee parhaimmassa tapauksessa näyttämään? Mitä välivaiheita matkallasi tulee olemaan? Huomaa, että tavoitteen saavuttaminen ei varmastikaan ole helppoa. Mitkä syyt tekevät sen vaikeaksi? Kasvata uskoasi siihen, että voit saavuttaa tavoitteesi. Mitkä seikat puhuvat sen puolesta, että saatat hyvinkin onnistua. Mitä lupaat tehdä tavoitteesi edistamiseksi? Varaudu vastoinkäymisiin. On hyvä ajatella, että takaiskut ja hankaluudet kuuluvat lähtemättömästi kuvaan. Miten aiot niihin suhtautua? Kiinnitä huomiota edistykseen. Pidä päiväkirjaa. Juhlista onnistumisia ja edistystä ja anna tunnustusta kaikille, jotka ovat tukeneet, auttaneet ja kannustaneet sinua. Reteaming -menetelmä on kehitetty Lyhytterapiainstituutissa. Lisätietoa menetelmästä: 20 Tovi tukea 1/2015

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

TYÖRYHMÄ: MITEN TOVITUKEA VOISI HYÖDYNTÄÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA?

TYÖRYHMÄ: MITEN TOVITUKEA VOISI HYÖDYNTÄÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA? TYÖRYHMÄ: MITEN TOVITUKEA VOISI HYÖDYNTÄÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA? Värkkäämö klo 14.00-15.25 Alkuun kahvit ja esittäytyminen Pohjustus teemaan/hanna Koppelomäki Pareittain ja pienryhmissä tovituen

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Jaettua iloa! Vapaaehtoisena toimit tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, ilman ammattityön vaatimuksia. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattilaisten työtä vaan täydentää

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeisyyden taustaa ja filosofiaa Ongelmakehältä ratkaisujen kehälle Tiimien ja organisaatioiden ajankäyttö enemmän aikaa oppimiselle

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Mikä on kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntija on henkilö jolla on pitkä historia hoitopalveluiden

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita teksti: Ronja Kuokkanen haastattelu: Sari Koivumäki Rakenteet ovat tärkeitä vapaaehtoistoiminnassa. Ilman niitä järjestöissä tehtävä

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot