Tovivoimaa. Tovi tukea 1. Carina Hannukka tukee nyt toisia. Ben Furman: KAIKILLA ON EDELLYTYKSET ANTAA JA SAADA APUA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tovivoimaa. Tovi tukea 1. Carina Hannukka tukee nyt toisia. Ben Furman: KAIKILLA ON EDELLYTYKSET ANTAA JA SAADA APUA"

Transkriptio

1 Tovi tukea Aika parantaa -verkoston lehti Lontoon Rushey Greenissa toimii terveysaseman ja aikapankin yhteistyö YHTEISÖT AIKAA VAIHTAMASSA Carina Hannukka tukee nyt toisia Ben Furman: KAIKILLA ON EDELLYTYKSET ANTAA JA SAADA APUA Mitä kuuluu Kirje tuntemattomalle -haasteelle? Tovivoimaa Ensimmäinen tovitukiseminaari toteutettiin aikapankkilaisten voimin Kolumni: Tovituki on mielenterveystyön kolmatta aikakautta

2 TÄSSÄ LEHDESSÄ 3 Pääkirjoitus 4 Tovitukiseminaarissa pohdittiin välittämisen rakenteita 7 Tovivoimaa! 9 Yhteisöt aikaa vaihtamassa 11 Lapinlahdesta mielen hyvinvoinnin lähde 12 Carina auttaa toisia, koska sai itse apua 15 Vapaaehtoisten kouluttaja Elisa Lehtonen: Omasta jaksamisesta on pidettävä huolta 18 Ben Furman: Auttaminen ei saa jäädä ammattinimikkeiden alle 21 Kristian Wahlbeck: Tovituki on mielenterveystyön kolmatta aikakautta 22 Kirjeellä lohtua toiselle ja itselle 24 Kuinka kirjoittaa kirje tuntemattomalle? 26 Rushey Greenissa toimii aikapankin ja terveysaseman yhteistyö 28 Hyvien vaihtojen tovietiketti 30 Tovi-ilmoituksia TOVI TUKEA on Aika parantaa -verkoston ja Tovituki tunnetuksi -hankkeen lehti. Lehti ilmestyy aina kun aika on kypsä. Toimituskunta: Pauliina Shilongo Hanna Koppelomäki Anna-Maija Koponen Piksi McArthur Kristiina Ahlgren AIKA PARANTAA on inhimillisen tuen ja välittämisen verkosto, joka tarjoaa tovitukea aikapankin keinoin. TOVITUKI TUNNETUKSI Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry ja Aika parantaa -verkosto toteuttavat yhdessä Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa Tovituki tunnetuksi -hanketta Hanke vahvistaa tovituen ydinsanomaa yhteiskunnassa: jokainen voi ja saa tarvita välillä tukea jaksamiseensa. Taitto ja kannen kuva: Pauliina Shilongo Sivun 3 kuva: Harry Eklund Lue lehti sähköisenä: 2 Tovi tukea 1/2015

3 PÄÄKIRJOITUS Välittäminen rakentuu tovi kerrallaan Tämä lehti esittelee monin eri tavoin tammikuussa pidetyn Välittämisen rakenteet -seminaarin teemoja tovituesta ja sen yhteiskunnallisesta potentiaalista. Puoliksi leikillään tovitukiseminaaria on tituleerattu myös maailmanhistorian ensimmäiseksi. Sinänsä mahtipontinen nimitys pitää paikkansa, sillä Stadin Aikapankin yhteydestä kolmisen vuotta sitten viriämään lähteneen Aika parantaa -verkoston tovituen toimintamalli on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Kun tehdään jotain ensimmäistä kertaa, ei ole mallia johon tukeutua. Ensi askelista osa voi johtaa myös harhapoluille. Tarvitaan paitsi rohkeutta ja lannistumattomuutta myös viisautta, aikaa ja kärsivällisyyttä. Onneksi kehittämistyössä voi tukeutua myös tovituen ystävien ja kannustajien kasvavaan joukkoon. Psykiatrian ja mielenterveystyön konkarit Ben Furman ja Kristian Wahlbeck hahmottelevat tässä lehdessä tovituen roolia yhtäältä eräänlaisena kansanterapiana, toisaalta osana mielenterveystyön historiallista kehitysketjua. Kolmivuotias tovitukitaapero ottaa mainesanat vastaan yhtä aikaa ylpeänä ja nöyränä. Tätä työtä olemme valmiit jatkamaan niin vanhojen ja vakiintuneiden kuin uudempienkin toimijoiden kanssa, kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Välittämisen rakenteet -seminaari tullaan muistamaan myös käytännön tasolla upeana tovivoiman ja yhteisöllisyyden osoituksena. Fantastiset ruokatarjoilut, käytännön järjestelyt ja oheisohjelma toteutettiin kaikki aikapankkilaisten toimesta. Tästä vielä kerran lämmin kiitos kaikille tovitalkoolaisille! Tovi kerrallaan kohoavat välittämisen rakennuspuut. Näihin tovitalkoisiin kutsumme jokaisen, joka kokee tovituen elementit ajan, arvostavat kohtaamiset, mielekkään tekemisen löytämisen itselleen arvokkaiksi. Hanna Koppelomäki Tovi tukea 1/2015 3

4 Välittämisen rakenteet -seminaarissa pohdittiin tovituen mahdollisuuksia Teksti Anna-Maija Koponen, kuvat Kristiina Ahlgren, piirrokset Elina Aho ja Katriina Rosavaara Tammikuussa Aika parantaa -verkosto järjesti Helsingissä laatuaan ensimmäisen seminaarin tovituesta ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Seminaari sai innostuneen vastaanoton ja paikalla oli noin kahdeksankymmentä alan ammattilaista ja vapaaehtoista. Meillä kaikkien työ, aika ja avun tarve ovat yhtä arvokkaita, verkoston perustaja Hanna Koppelomäki sanoi avatessaan tilaisuuden. Edustamme uudenlaista avun antamisen ja sen pyytämisen kulttuuria. Avainsano- jamme ovat vertaisuus, myötätunto ja välittäminen. Hanna Koppelomäki ilmaisi ilonsa siitä, että kolme vuotta sitten perustettu verkosto on päässyt hyvään vauhtiin. Toiminta alkoi alkuvuodesta 2012 tovivoimin eli ilman mitään rahoitusta, ja seuraavan vuoden alusta käynnistyi nelivuotinen RAY:n rahoittama Tovituki tunnetuksi -hanke. Rahoituksen ansiosta verkosto on kasvanut ja toiminta laajentunut muun muassa Kirje tuntemattomalle -haasteeksi. Hän kuvasi tovitukea ihmisyyden työkalupakin osaksi Tovituesta hyvinvointipolitiikan välineenä keskustelivat panelistit Eliisa Iivanainen, Tuuli Hirvilammi, Kristian Wahlbeck, Markus Raivio ja Teppo Eskelinen. 4 Tovi tukea 1/2015

5 Katriina Rosavaara ikuisti panelistit akvarelliin. Vasemmalta Eliisa Iivanainen, Tuuli Hirvilammi, Kristian Wahlbeck ja Markus Raivio. Tovi tukea 1/2015 ja kertoi, että sen tekijöinä on sekä alan ammattilaisia että elämänkokemuksen pätevöittämiä asiantuntijoita. Aika parantaa -verkoston ominaispiirre on, että sama ihminen saattaa elämäntilanteensa mukaan olla välillä tuen vastaanottaja, välillä sen antaja. Toimimme vastavuoroisena, voimavaroja kierrättävänä yhteisönä. Meillä kukaan ei ole pelkkä passiivinen avun kohde. Tavoitteemme on arkipäiväistää mielenterveyspuhetta ja kannustaa avautumaan kipeistä kokemuksista. Tarjoamme aikaa, arvostavaa kohtaamista ja ennen kaikkea toivoa. Hanna Koppelomäki painotti, että tovitukea ei ole tarkoitettu korvaamaan perinteistä hoitojärjestelmää, vaan se täydentää, ehkä vähän ravisteleekin sitä. Myöhemmin työryhmissä pohdittiinkin tovituen mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa, matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen työvälineenä ja asuinalueiden hyvinvoinnin tukena. Vaikeista kokemuksista puhuminen auttaa, hän korosti, ja kertoi omasta kamppailustaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa. On raskasta, jos kärsimystään pitää piilotella. Se painaa kuin kaksinkertainen taakka. Paneeli kiitti vastavuoroisuutta Tovituesta hyvinvointipolitiikan välineenä keskustelivat seminaarissa Itä-Suomen yliopiston dosentti Teppo Eskelinen, tutkija ja aikapankkiaktiivi Tuuli Hirvilammi, Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelujen vapaaehtoistyön koordinaattori Eliisa Iivanainen, Kulttuuripajatoiminnan kehittäjä Markus Raivio Sosped-säätiöstä ja kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseurasta. Keskustelijat löysivät tovituelle ja sen pohjana olevalle aikapankkitoiminnalle paljon tehtävää nyky-yhteiskunnassa, jossa julkisia palveluja leikataan ja avun tarvitsijoita on enemmän kuin sitä tarjoavia. Erityisesti sen vastavuoroisuutta pidettiin hyvänä, koska tovituki ei passivoi, vaan päinvastoin antaa myös tuen kohteelle mahdollisuuden olla vuorostaan aktiivinen. Moni keskustelijoista korosti tuettavan oikeutta, ei niinkään velvollisuutta, maksaa takaisin. Myös tukeen liittyvän vastuun rajat mietityttivät, joskin käsite vastuu sinänsä herätti keskustelua. Sen katsottiin pönkittävän valtarakenteita. Toisaalta heräsi kysymys, kuka viime kädessä olisi vastuunkantaja, jos tovituki otettaisiin laajasti käyttöön: tovitukeen asiakkaansa ohjaava julkinen palvelu, tukea tarjoava yhteisö vai itse tukija. Tovituki ja laajemminkin aikapankkitoiminta voisi antaa yhteiskunnalle mahdollisuuden säästää, koska syrjäytymistä ja jopa joissakin tapauksissa sairastumista voitaisiin ehkäistä ennalta. Tuen antajalle se tuo tunteen, että hänellä on merkitystä. Lisäksi hän saa tovien muodossa korvauksen, jonka avulla voi helpottaa omaa elämäänsä. Tovituki soten kumppaniksi? Teppo Eskelinen sanoi tovituella olevan merkittävä rooli nyt, kun julkiset palvelut ovat kovan paineen alla. Tällä het- 5

6 Paikalla oli noin 80 alan ammattilaista ja vapaaehtoista. kellä hänen mukaansa ne, jotka eniten tarvitsisivat sote-palveluja, saavat niitä vähiten. Eskelisen mukaan virallinen hoitojärjestelmä on yksisuuntainen, joskus jopa alistava, mutta voisi oppia tovituen vastavuoroisuudesta uutta ajattelumallia. Myös Markus Raivio pohti, voiko nykyisen terveydenhuollon systeemin kokea alistavaksi, koska ihmisellä hänen mukaansa on pakottava tarve antaa takaisin. Hän korosti vapaaehtoisten suurta motivaatiota ja onnistumisen kokemuksen merkitystä ihmiselle ja rohkaisi lähtemään aikapankin toimintaan mukaan: Hienoin lahja, jonka ihminen voi toiselle antaa, on opettaa hänelle jokin taito. Kristian Wahlbeck muistutti mielenterveyden elementeistä: liittyä toisiin, saada antaa, olla aktiivinen, olla utelias ja oppia uutta. Tovituki linkittyy näihin kaikkiin ja edistää kummankin osapuolen mielenterveyttä, hän sanoi. Wahlbeck kertoi, että koulutettuja kokemusasiantuntijoita on alettu hyödyntää monenlaisessa terveydenhuollon toiminnassa. Hän letkautti, että uusien tukimuotojen yleistyessä ammattiauttajien saattaa olla vaikeaa luopua omnipotentiasta eli uskosta omaan kaikkivoipaisuuteensa. Myös Tuuli Hirvilammi totesi tovituen haastavan perinteisemmän ammattiavun, koska ensiksi mainittu on joustavampaa. Hän toivoi tovituelle tasavertaista kumppanuutta julkisten palvelujen kanssa. Eliisa Iivanainen toivoi sote-palveluihin uusien tukimuotojen tuomaa monipuoli- Tovituki on osa ihmisyyden työkalupakkia, Hanna Koppelomäki sanoi. suutta. Hän kuitenkin muistutti, että ihan kaikki eivät pysty maksamaan takaisin saamaansa tukea, vaikka olisivat kipeästi sen tarpeessa. Tarvitaan erityisjärjestelyjä, jotta heidätkin saadaan mukaan tovituen piiriin. Panelistit keskustelivat myös tukijoiden voimavaroista ja jaksamisesta. Kaikkien ei tarvitse osata tai tehdä kaikkea, ja omien kykyjen rajat täytyy tunnistaa. Tärkeää on myös sallia epäonnistumiset, koska niistä oppii. 6 Tovi tukea 1/2015

7 TOVIVOIMAA! Seminaarin puitteet tarjosi nuorten toimintakeskus Happi Helsingin Sörnäisissä. Tilojen käytön mahdollisti Aika parantaa -verkoston yhteistyö Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelujen vapaaehtoistyön yksikön kanssa. Aika parantaa -verkoston tammikuussa järjestämä Välittämisen rakenteet -seminaari ei olisi toteutunut ilman yli kahdenkymmenen Stadin Aikapankin jäsenen satojen tuntien panosta. Tavoitteena olikin myös esitellä aikapankin kautta saatavien palvelujen kirjoa. Aikapankkilaisten avulla seminaarin osanottajille tarjottiin salaattilounas ja kotitekoisia leivonnaisia, musiikkiesitys ja energiahoitoa, järjestettiin ilmoittautumis- ja infotiski, kuljetukset ennen ja jälkeen seminaarin sekä hoidettiin seminaarin dokumentointi kuvaamalla, kirjoittamalla, piirtämällä ja videoimalla. Lisää seminaarin materiaalia ja tunnelmia löytyy netistä: Kuvat Kristiina Ahlgren, Tosha Einiö ja Pauliina Shilongo Helsinki Creates Work -hankkeen taiteilijat Elina Aho ja Katriina Rosavaara osallistuivat seminaarin dokumentointiin. Alla Elina Ahon (kuvassa) näkemys lontoolaisen Rushey Green aikapankin kehitysjohtajan Philippe Grangerin esityksestä. Tovi tukea 1/2015 7

8 Seminaarin ruokatarjoilusta vastanneet tovijoukot valmiina vastaanottamaan nälkäiset seminaariosallistujat. Kuvassa vasemmalta Helena Biström, Anneli Vetri, Marja Läpikivi, Carina Hannukka ja Lea Ulmanen. Oikealla: Ajatusten vaihto jatkui taukojen aikana. Vasemmalla: Taukojen aikana saattoi tutustua myös muun muassa tovitukijoiden osaamisalueisiin sekä aikankin tarjonnan kirjoon. Alhaalla vasemmalla: Philippe Granger ja Stadin aikapankin aktiivi Ruby van der Wekken. Alhaalla oikealla: Aikapankkilainen Tuomas Airola esitti lounaan jälkeen Bachin sellokonserton. 8 Tovi tukea 1/2015

9 Yhteisöt aikaa vaihtamassa Yksilöjäsenten lisäksi myös yhteisöt voivat olla aikapankin jäseniä. Useissa yhteisöissä ja järjestöissä pohditaan nyt sitä miten ne voivat hyödyntää aikapankkiperiaatetta toiminnassaan esimerkiksi mielenterveystyön ja kulttuurin saralla. Teksti Pauliina Shilongo, piirrokset Sanna Pelliccioni. Tovi tukea 1/2015 Tammikuussa järjestetyn Välittämisen rakenteet -seminaarin yhdessä työryhmässä pohdittiin, miten aikapankkia voisi hyödyntää matalan kynnyksen kohtauspaikkojen toiminnassa. Ryhmässä ideoitiin muun muassa, että yhdistykset voisivat aikapankin yhteisöjäseninä tarjota esimerkiksi tilojaan tai omien jäsentensä tuotoksia tai työpanosta toveja vastaan. Ansaittuja toveja voisi sitten käyttää yksittäisten jäsenten tai asiakkaiden tarpeisiin. Mielenterveysyhdistys Helmissä palveluohjaajana toimivan Tiina Finnbergin asiakkaat ovat jo aiemmin puhuneet aikapankista, mutta kynnys liittyä uuteen yhteisöön ja käyttää verkkotoria omin päin on liian suuri. Yhdistyksen jäsenyys voisi olla yksi ratkaisu. Yhteisöjäsenenä voisimme tukea asiakkaitamme aikapankin käytössä, hän pohti. Asiakkaamme ovat usein yksinäisiä ja kynnys lähteä kulttuuririentoon tai urheilemaan voi olla korkea. Ehkäpä tulevaisuudessa myös aikapankin ja tovituen kautta voisi löytyä seuraa yhteiseen tekemiseen, Tiina Finnberg aprikoi. Aikapankin avulla voisivat yhdistykset keskenään laittaa resurssinsa paremmin kiertoon ja tehokkaampaan käyttöön, pohti Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Kärmeniemi. Esimerkiksi Kymenlaakson alueella voisimme yhdistysten kesken vaihtaa tiloja tarpeen mukaan toveja vastaan. Ja jonkun helsinkiläisen kohtauspaikan väki voisi tehdä toveja vastaan retken johonkin kaakkoissuomalaisen yhdistyksen virkistyspaikkaan ja päinvastoin, ideoi Markus Raivio Sosped-säätiöstä edelleen. Kalliossa sijaitseva kulttuuritila Kammari muuntautui nykyiseen rooliinsa naapuruston avoimena kulttuuriolohuoneena entisestä tehtävästään Oma maa -osuuskunnan puotina syksyllä Samalla se myös liittyi Stadin Aikapankin yhteisöjäseneksi. Sakari Laurila kertoo Kammarin tovitoiminnan käytäntöjen sopimisen olevan vielä työn alla. Mutta olemme todella kiinnostuneita etsimään mahdollisuuksia suoran vuorovaikutuksen ja yhteisten tilojen rakentamisen puolesta, sekä siitä, miten tovit vaihdon välineenä voisivat toimia sen suhteen. Yhteisöjäsenyys, oma pankki, tai molemmat? Suomen Moniääniset ry liittyi Stadin Aikapankkiin vuoden 2015 alussa. Olen itse Hyvinkään aikapankin jäsen ja pidän aikapankkia erinomaisena resurssien vaihdon välineenä, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Annika Roihujuuri liittymisen taustoista. Olemme tähän asti voineet maksaa pientä rahapalkkiota yhdistyksemme vertaisohjaajille ja aktiiveille, 9

10 Stadin Aikapankin ideoimia mahdollisuuksia yhteisöjen toimintaan aikapankissa mutta Raha-automaattiyhdistyksen sääntömuutosten vuoksi se ei ensi vuoden alusta ole enää mahdollista, Annika Roihujuuri kertoo. Siksi yhdistyksessä pohditaan nyt voisiko tovien maksaminen aikapankissa olla yksi ratkaisu. Se riippuu paljolti siitä, keksimmekö tapoja hankkia säännöllisesti tarpeeksi paljon toveja voidaksemme ylläpitää käytäntöä, hän sanoo. Yhdistys tarjoaa aikapankissa toveja vastaan infotilaisuutta ja julkaisua äänien kuulemisesta. Mutta se ei vielä riitä tuottamaan meille tarpeeksi toveja, Annika Roihujuuri pohtii. Hänen mukaansa yhdistyksen jäsenille tarkoitetun oman aikapankin perustaminen voisi olla myös yksi vaihtoehto. Aika parantaa -verkoston perustaja Hanna Koppelomäki tunnistaa Roihujuuren huolen. Verkosto versoi kolme vuotta sitten Stadin Aikapankista ja liittyi saman tien sen yhteisöjäseneksi. Merkittävä osa toimintaamme toteutetaan tovivoimin. Olen sitä mieltä, että yhteisöjen käytössä pitäisi ja voisi hyvin olla isommat toviluoton rajat, eiväthän ne tovit ole keneltäkään pois, Hanna Koppelomäki toteaa. Mistä lisätietoa? Teemme tänä vuonna Tovituki tunnetuksi -hankkeessamme erityisesti yhteistyötä yhteisöjen ja järjestöjen kanssa aikapankin ja tovituen hyödyntämisestä yhteisön työssä ja jäsenten kesken, Hanna Koppelomäki kertoo. Aika parantaa -verkostoon voi siis ottaa yhteyttä, jos on kiinnostunut miettimään, miten oma yhteisö voi hyötyä aikapankista tai tovituesta ja mitä se voi vastavuoroisesti antaa. Näiden asioiden tarkka pohtiminen etukäteen kannattaa, koska esimerkiksi Stadin Aikapankki edellyttää jäsenyyttä hakevaa yhteisöä kuvailemaan jo hakuvaiheessa, miksi yhteisö hakee aikapankin jäsenyyttä, sekä kertomaan esimerkkejä siitä, millaisia palveluja yhteisö aikapankista haluaa saada ja millaista palvelua tarjota. Lisätietoja: Aika parantaa -verkosto: Lista Suomen aikapankeista: Aikapankin perustamisohjeet Community Exchange Systemiin (englanninkieliset): docs/joinexchange.asp Stadin Aikapankin liittymisohjeet: stadinaikapankki.wordpress.com/ liity-mukaan/ 10 Tovi tukea 1/2015

11 Lapinlahden Lähde on kansalaislähtöinen hanke, jonka tavoitteena on luoda Lapinlahden jo vuosia tyhjänä olleesta sairaalasta uudenlainen mielen hyvinvoinnin, yhteisöllisen toiminnan, yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja kulttuurin kohtaamispaikka. Vuonna 1841 valmistunut kaunis rakennus sijaitsee luonnonkauniilla niemellä aivan Helsingin keskustan tuntumassa. Lapinlahteen on suunnitteilla monipuolista, kaupunkia elävöittävää toimintaa, kuten kahvila-ravintola, hostelli, yleinen sauna, kulttuuritapahtumia, kaupunkiretriitti ym. Myös sairaalan ainutlaatuinen puistomiljöö halutaan herättää eloon konserttien, liikunnan ja puutarhatoiminnan myötä. Hankkeessa on mukana nyt laaja joukko merkittäviä mielenterveys- ja kulttuurialan valtakunnallisia ja paikallisia toimijoita sekä oppilaitoksia. Hankkeen isäntä on Suomen Mielenterveysseura, joka perustettiin yli sata vuotta sitten Lapinlahdessa. LAPINLAHDESTA MIELEN HYVINVOINNIN LÄHDE Teksti Katja Liuksiala Lapinlahden Lähteen toiminnassa korostuu osallisuus ja matalan kynnyksen kohtaamisen idea. Yhteiskunnalliset yritykset voisivat myös työllistää osatyökykyisiä ja kuntoutujia, kertoo hankkeen vetäjä Jaana Merenmies. Joukko Helsingin kaupunginvaltuutettuja on tehnyt ryhmäaloitteen, jonka tavoitteena on saada Lapinlahden Lähteen toiminta käyntiin yhteistyössä kaupungin kanssa. Lapinlahden Lähde -tiimi on myös esitellyt toimintaideansa tuoreelle apulaiskaupunginjohtajalle Anni Sinnemäelle. Seuraa Lapinlahden tilannetta ja tapahtumia internetissä. Lapinlahden Lähteen nettisivuilta löytyy myös adressi hankkeen kannattamiseksi. Lisätietoja: lapinlahdenlahde Tervetuloa keskustelemaan yhteisöistä aikapankeissa Suomen sosiaalifoorumissa huhtikuussa! Aika parantaa -verkosto järjestää yhdessä Sosped-säätiön, Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen, Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön, Suomen Moniääniset ry:n ja Lapinlahden Lähteen kanssa Suomen sosiaalifoorumissa työryhmän Yhteisöt aikaa vaihtamassa Aikapankki hyvinvoinnin ja vertaisuuden vahvistajana sunnuntaina klo Arbiksella Helsingissä. Työryhmässä paneudutaan esimerkkien valossa siihen, miten erilaiset yhteisöt ja järjestöt voivat hyödyntää aikapankkiperiaatetta toiminnassaan ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin vahvistamiseksi mm. mielenterveystyön ja kulttuurin saralla. Luvassa uusien ideoiden kartoitusta, verkostoitumista, jne. Listätietoja työryhmästä: Hanna Koppelomäki, tai puhelimitse Lisätietoja sosiaalifoorumista: Tovi tukea 1/

12 Carina auttaa toisia, koska sai itse tukea Aika parantaa -verkostossa voi olla mukana sekä tuen saajana että sen antajana oman elämäntilanteensa mukaan. Carina sai itse tukea vaikeina aikoina. Nyt hän auttaa toisia. Teksti Anna-Maija Koponen, kuvat Kristiina Ahlgren ja Pauliina Shilongon Sillä hetkellä minusta hävisi kaikki voima ja jalkani valahtivat veteliksi, nyt 43-vuotias Carina Hannukka kuvailee tapahtumia kolme vuotta sitten. Olin metrossa matkalla töistä kotiin, kun mieheni soitti ja kuulosti aivan kummalliselta. Hän puhui vaivalloisesti kuin hänellä olisi ollut peruna suussa. Tajusin heti, että nyt on jotain hullusti. Järkytyin niin kovasti, etten tiennyt mitä tehdä, mutta sain jotenkin soitetuksi aikuistuvalle tyttärelleni. Hän onneksi säilytti malttinsa ja käski minun heti soittaa 112:een ja selittää tilanteen. Kotia lähestyessäni näin metron ikkunasta jo ambulanssin, joka ajoi meille päin. Asemalla lähdin juoksemaan, ja kun pääsin kotiovesta sisälle, mieheni makasi lattialla ja oli menettämässä tajuntansa. Hän ei pystynyt enää liikuttamaan jäseniään. Sairaalassa selvisi, mistä on kysymys: Antti oli saanut aivoverenvuodon ja halvaantunut. Carina kertoo olleensa niin poissa tolaltaan, ettei muista tuon hetken jälkeen kuluneista ensimmäisistä päivistä paljon mitään. Koko hänen elämänsä tuntui romahtavan, ja hän kysyi avuttomana itseltään, miten voisi ikinä selviytyä. Ihmettelen, miten pystyin edes liikkumaan, koska jalkani ja koko kroppani olivat aivan voimattomat. Olin kuin robotti, joka ei ajatellut, eikä tuntenut mitään. Sairaalan antama hoito oli Carinan mielestä kyllä ensiluokkaista, mutta hänelle ja lapsille ei yhteiskunnalta herunut minkäänlaista kriisiapua. Perheemme jätettiin järkyttävässä tilanteessa aivan omillemme. Omat vanhemmat ja muut sukulaiset olivat meille tärkeä tuki, mutta en uskaltanut täysin tukeutua heihin, kun pelkäsin kuormittavani heitä liikaa. Carina kertoo eläneensä ensimmäiset viikot ja kuukaudet kuin sumussa. Hän ei edes muista tarkalleen, kuinka kauan oli sairauslomalla. Hän työs- 12 Tovi tukea 1/2015

13 kenteli jo tuolloin raitiovaununkuljettajana nykyään osa-aikaisesti ja työnantaja alkoi patistella häntä töihin aika pian. Oli hyvä päästä pois kotiympyröistä ahdistavien ajatusten parista, ja hyvät työkaverini myös rohkaisivat ja tukivat minua. Ahdistukselle ei ollut varaa antaa valtaa, sillä huollettavana oli neljä lasta, joista nuorimmat olivat tuolla hetkellä 8 ja 10 vuotta. Elämä ei ole kohdellut perhettä muutenkaan silkkihansikkain. Vanhin lapsista on kehitysvammainen ja asuu nykyään tuetussa asunnossa. Kahdella nuorimmalla on havaittu oppimisvaikeuksia, eli he tarvitsevat koulunkäyntiinsä erityistä tukea. Vasta kun mieheni tuli tajuihinsa ja ymmärsin, ettemme ole menettäneet häntä, tunsin miten fyysiset voimani alkoivat palata. Onnen tunne levisi konkreettisesti päästä jalkoihin, Carina kuvailee. Tovituki tuli tärkeäksi Kun Carina kipuili jaksamisensa kanssa, hän huomasi, että hänen äskettäin löytämäänsä Stadin Aikapankin yhteyteen oli perustettu Aika parantaa -verkosto. Otin yhteyttä verkostoon ja sain tukihenkilökseni Hannan, jonka kanssa aloimme tavata kerran viikossa. Teimme pitkiä kävelylenkkejä ja purin hänelle tunteitani. Sain ihan valtavasti tukea. Häneltä myös sain neuvoja käytännön ongelmiin, esimerkiksi mihin yhteiskunnan tukiin minulla on oikeus ja miten niitä voi hakea. Carinan mielestä puhuminen helpottaa silloin, kun itsellä on vaikeaa. Toisen myötätunnosta saa lohtua, ja omat ajatukset selkenevät. Sen jälkeen on helpompi tehdä päätöksiäkin. Minulla on ollut myös muita tukijoita. Olemme ulkoilleet tai istuneet kirjastossa ja jutelleet. Hän on saanut Aika parantaa -verkoston ja Stadin Aikapankin kautta muutakin apua. Kun perhe muutti uuteen, liikuntavammaiselle sopivampaan asuntoon, löytyi aikapankista muuton ajaksi kuljetus- ja siivousapua, ja eräs aikapankkilainen vei käytöstä pois jäänyttä tavaraa Sortti-asemalle. Minusta aikapankki ja sen Aika parantaa ovat aivan loistava keksintö. Raha ei liiku, mutta apua saa ja sitä voi antaa. Siellä mieli voi hyvin ja kaupan päälle saa uusia ystäviä. - Huolehdin itsestäni pitkillä kävelylenkeillä luonnossa, Carina Hannukka sanoo. Tovi tukea 1/

14 Nyt on minun vuoroni Nyt kun tapahtumista on kolme vuotta, olen päässyt tasapainoon, enkä viime aikoina ole tarvinnut tovitukea, Carina iloitsee. Nyt on minun vuoroni olla hyödyksi, ja tykkään auttaa ihmisiä. Minulla on suurtalouskokin koulutus ja opiskelen paraikaa työn ohella lähihoitajaksi. Koska nykyään teen raitiovaununkuljettajan työtä osa-aikaisena, ehdin välillä työskennellä myös erään henkilöstövuokrausyhtiön kautta keittiöissä ja päiväkodeissa. Olen myös ollut koulussa erityiskoulunkäyntiavustajana. Koska Carina pitää paikkojen järjestämisestä ja siivoamisesta sekä ruuanlaitosta, hän on löytänyt niiden parista oman tapansa auttaa. Hän käy siivoamassa parissa kodissa ja juttelun myötä tulee samalla annetuksi vertaistukea. Hän on myös valmistanut ruokaa eräälle ikääntyneelle pariskunnalle ja ollut auttamassa monissa Stadin Aikapankin järjestämissä tilaisuuksissa. Hän kokee myös mahdolliseksi ryhtyä tulevaisuudessa itsekin tovitukijaksi. - Minulle on ehtinyt kertyä monenlaista elämänkokemusta. Voisin tukea sellaisia, jotka kamppailevat niiden asioiden kanssa, joista itse olen päässyt voitolle. Itsestä on pidettävä huolta Miten ihmeessä jaksaa auttaa muita, kun kotona on paljon apua tarvitseva puoliso, lapset tarvitsevat tukea ja itse on työssä ja opiskelee? Ymmärrän, että minun täytyy pitää itsestäni huolta. Saan voimaa perheestä ja ystävistä, ja sitä antaa osaltaan myös opiskelu. Uusien asioiden opetteleminen tuo muutenkin etäisyyttä arkeen ja mielenrauhaa. Sen myötä minulla on tunne, että voin toteuttaa itseäni. Huolehdin kunnostani pitkillä kävelylenkeillä ja uimalla. Yritän myös säästää itseäni kotiaskareissa - kotona asuvat lapset osallistuvat niihin sen, mitä osaavat. Carinan puoliso pääsi kotiin oltuaan sairaalassa puoli vuotta. Hänen kuntoutumisensa on ollut pitkä taival, ja se on edelleen kesken. Nyt hän pystyy liikuttamaan oikeanpuolisia raajojaan ja puhekin sujuu aika hyvin. Hän käy jatkuvasti kuntoutuksessa ja hänelle on luvattu, että hän vielä pystyy kävelemään. Kävi miten kävi, Carina on iloinen: Sain takaisin miehen, josta on tullut entistä sosiaalisempi ja elämänmyönteisempi. Kyllä me pärjäämme. TOVITUKI ON PALJON MUUTAKIN KUIN KESKUSTELUA Usein henkisesti raskas elämäntilanne heijastuu myös arjen askareiden sujumiseen. Kun voimat menevät selviytymiseen, tuppaavat kotityöt ja muut hoidettavat asiat kasaantumaan. Tiski- ja pyykkivuoret, nurkissa pyörivät pölypallot, avaamattomat postit ja viemättä jääneet roskat - kenenpä ahdistusta nämä eivät olisi omiaan lisäämään? Kuinka hyvää tekisikään, jos joku ottaisi lapset hetkeksi hoitoon ja tarjoaisi uupuneille vanhemmille tai yksinhuoltajalle kaivatun hengähdyshetken? Tai kun joku kokkaisi pakastimeen seuraavan viikon ruoat? Tai tulisi ja sanoisi, että nyt lähdetään lenkille. Tai lähtisi kaveriksi Kelaan. Tai istuisi vieressä lempeän myötätuntoisesti vahtimassa, että vihdoin saisi soitettua sen pitkään mieltä painaneen viranomaispuhelun. KÄYTÄNNÖN APUA KODINHOITOTIIMILTÄ Aika parantaa -verkoston tarjoama tovituki ei ole pelkästään keskusteluapua. Koska verkosto toimii osana laajempaa aikapankkia, sitä kautta on mahdollista löytää ja liittää tovitukeen mitä moninaisimpia käytännön elämää helpottavia palveluita. Sen lisäksi että tovitukija voi auttaa tuettavaansa löytämään aikapankista sopivan käytännön avun, Aika parantaa -verkoston yhteydessä toimii myös niin kutsuttu kodinhoitotiimi. Kodinhoitotiimiläiset ovat tovituen eettisiin toimintaperiaatteisiin sitoutuneita aikapankkilaisia, jotka tarjoavat käytännön apua tovitukisuhteessa oleville siis esimerkiksi siivousapua, lastenhoitoa tai asiointiseuraa. Lisätietoja: 14 Tovi tukea 1/2015

15 Vapaaehtoisten kouluttaja: OMASTA JAKSAMISESTA ON PIDETTÄVÄ HUOLTA Toisten auttamisessa tärkeää on toisen kunnioitus ja luottamuksellisuus. Omat tunteet on siirrettävä taka-alalle. Mutta jotta vapaaehtoistyöstä ei tulisi liian raskasta, auttajakin tarvitsee tukea esimerkiksi purkukeskustelujen tai työnohjauksen muodossa. Teksti Piksi McArthur, kuva Pasi Leino Psykoterapeutti ja työnohjaaja Elisa Lehtonen kouluttaa parhaillaan Eläkeliiton TunneMieli-hankkeessa vapaaehtoisia kohtaamaan kriisejä, surua ja yksinäisyyttä. Hän on niin ikään kouluttanut satoja halukkaita eri järjestöjen ja yhdistysten vapaaehtoistoimintaan. Pitkään muun muassa mielenterveyspalvelujen parissa työskennelleenä hän tietää, miten monen ihmisen jokapäiväisen elämän hallintaan tarvitaan apua ja miten tarvitsevien määrä kasvaa jatkuvasti. Miten sitten määritellä ne ominaisuudet, joita vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi haluavalta tulisi löytyä? Vapaaehtoistyöhön riittävät tavallisen ihmisen tiedot ja taidot. Tarvitaan vilpitön halu auttaa. Aito läsnäolo, toisen kunnioitus, samanarvoisuus, vastuullisuus ja luottamuksellisuus ovat kaikki tärkeitä arvoja. Voiko vapaaehtoistyötä tekevän ja tuen vastaanottajan kohtaamiseen valmistautua? Entä mikä tekee tapaamisesta onnistuneen? Ennen tapaamista on raivattava aika niin aivoista kuin kalenteristakin ja sitouduttava vilpittömästi yhteiseen hetkeen. Siirtämällä omat asiat ja tunteet taka-alalle ja keskittymällä aikaan ja paikkaan tapaamisesta muodostuu positiivinen ja tervehdyttävä kohtaaminen. Omaa työtä on arvostettava, vaikka kiitosta siitä ei aina saisikaan. On inhimillistä, että vapaaehtoistyötä tekevä voi myös itse väsyä. Autettavan tilanne tai tarina siirtyy helposti omaan kuormaan kannettavaksi. Tovi tukea 1/ Kokemusten vaihtaminen vertaisryhmässä auttaa, selkeyttää, rikastuttaa ja luo uusia ideoita, Elisa Lehtonen kannustaa. 15

16 Väsyminen ja uupumus ilmenevät tympääntymisenä ja haluttomuutena jatkaa vapaaehtoistehtävissä. Uupumus voi purkautua tunnepitoisena myös tapaamisissa autettavan kanssa. Vapaaehtoistyössä jaksamisensa kanssa kamppailevia Elisa Lehtonen neuvookin sitoutumaan vain lyhyisiin ja selkeisiin tehtäviin sekä tiedostamaan aika ajoin oma toimintakykynsä. Aika parantaa -verkosto eroaa tavanomaisesta vapaaehtoistyöstä, sillä siinä on mahdollista tukijan olla välillä tuettavan roolissa. Vastavuoroisuuteen perustuva tovituki lisää yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Työnohjaus pitää yllä vapaaehtoisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa omaa identiteettiä tehtävässä. Kokemusten vaihtaminen vertaisryhmässä auttaa, selkeyttää, rikastuttaa ja luo uusia ideoita, Elisa Lehtonen kannustaa. Uuden oppiminen innostaa jo opitun toteuttamiseen. Vapaaehtoistyötä tekevän on myös itse pidettävä huolta omasta hyvinvoinnistaan, jotta motivaatio vapaaehtoisena jaksamiseen säilyisi. Hyvinvointia lisäävät irrottautuminen uusiin ja kiinnostaviin harrastuksiin, lomien pitäminen ja ennen kaikkea sen varmistaminen, että yhteydet oman perheen ja ystävien kesken säilyvät läheisinä. Hyvä motto vapaaehtoistyössä toimiville on Parempi luvata vähemmän ja tehdä enemmän. Elisan mielestä tovituen periaatteella toimiva Aika parantaa on innovatiivinen ja kehityskelpoinen malli. Toimintaan osallistuminen on helppoa sen matalan kynnyksen ansiosta. Toki sielläkin on järkevää koordinoida työnohjausta - tovituuletusta - verkostossa toimivien jäsenten kesken yhteisöllisyyden, toiminnassa jaksamisen ja uusien ideoiden jakamiseksi. Energisen ja valoisan Elisa Lehtosen mielestä yksi suurimmista omista voimanlähteistä ovat innostuneet ja aidot vapaaehtoiset itse aina saa enemmän kuin antaa. Hän pitää myös aktiivisesti yllä omaa ammatillista jaksamistaan osallistumalla erilaisiin työnohjauksiin. Uuden oppiminen ja uudet haasteet innostavat. Pitämällä työmäärän kohtuullisena mahdollistaa enemmän aikaa perheelle, lapsille ja lastenlapsille, joiden kasvu ja kehitys on ehtymätön ilon lähde. Hänelle mieluisa harrastus on myös vanhojen tavaroiden ja ennen kaikkea huonekalujen keräily. Hän on myös ahkera marjastaja ja sienestäjä. Luonto hoitaa, rentouttaa ja auttaa jaksamaan elämän monimuotoisissa haasteissa, hän kiittää. Tovituki ei ole perinteistä vapaaehtoistyötä, mutta tovitukijoiden oman jaksamisen tukemiseen, motivointiin ja sitouttamiseen pätevät pitkälti samat asiat kuin vapaaehtoistenkin tukemiseen. Aika parantaa -verkoston toiminnan alusta lähtien on pidetty tärkeänä tarjota tovitukijoille kaikki se tuki, jota pienen yhteisön omin voimin on kyetty organisoimaan. Tähän pakettiin kuuluvat muun muassa perehdytys tovitukijana toimimiseen, täydennyskoulutus ja tovitukijoiden työnohjaus. TOVITUEN TYÖNOHJAUS Toiminnan alkutaipaleella tovitukijoiden työnohjaus järjestettiin ryhmämuotoisena kerran kuukaudessa siten, että työnohjaajana toimi alan koulutuksen saanut tovitukija toveja vastaan. Tästä käytännöstä jouduttiin kuitenkin luopumaan 2013 loppuvuon- 16 Tovi tukea 1/2015

17 MYÖS TOVITUKIJA TARVITSEE TUKEA Teksti Hanna Koppelomäki, piirrokset Veeti Nevalainen na, kun verohallinto päivitti ohjeensa vaihtotyön verotuksesta. Vaikka verotusohjeen ei katsoisikaan koskevan itse tovitukea, se asettaa hankalasti tulkittavaan asemaan ne, jotka tarjoavat aikapankin kautta myös toiminimellä tekemäänsä työtä esimerkiksi juuri työnohjaajat. Tämän verokarhunpalveluksen jälkeen on tovituen työnohjaus elänyt eräänlaista uutta etsikkoaikaa. Työnohjauksellista tukea on tarjottu muun muassa tovitukineuvolan nimeä kantaneiden tapaamisten yhteydessä vertaisohjauksena. Tänä keväänä on käynnistymässä lupaavan tuntuinen yhteistyö Helsingin Psykoterapiainstituutin työnohjaajaopiskelijoiden kanssa, ja avoimia ollaan myös muiden työnohjaajakoulutusta järjestävien tahojen suuntaan. Tovitukijat ovat taustoiltaan ja kokemuksiltaan hyvin kirjava joukko, onhan mukana sekä monenlaista ammatillista että elämänkokemuksen tuomaa osaamista. Tämä on verkostolle suuri rikkaus, sillä myös tuettavien tarpeet ja tilanteet ovat erilaisia. Samalla on kuitenkin haasteena huolehtia siitä, että jokainen tukija paitsi saa tarvitsemansa tuen ja ohjauksen myös tiedostaa ja hoitaa omat vastuunsa ja tehtävänsä tukijana. Tukijoiden oman jaksamisen tukemisen ohella tovityönohjauksen yhtenä tärkeänä tehtävänä onkin taata, että erilaisten ihmisten tarjoama tuki olisi tovituelle määriteltyjen eettisten periaatteiden ja käytännön ohjeiden mukaista. Tovityönohjaus on myös yhteisen oppimisen ja toiminnan kehittämisen areena. Koska toiminta on vielä sangen nuorta, on uusien tovitukitilanteessa nousseiden kysymysten tai ongelmien kautta pitänyt linjata niiden suhdetta tovitukeen: Kuuluuko tämä tovituen piiriin, Mitä voin edellyttää tuettavaltani, Jaksanko tätä itse. KOULUTUKSET JA TAPAAMISET Tovitukijoiden perehdytyksen lisäksi Aika parantaa -verkosto tarjoaa tovitukijoille ja tovituen taustajoukoille monipuolista koulutusta ja mahdollisuuksia muiden tovitukijoiden tapaamiseen. Esimerkkejä pidemmistä koulutuksista ovat muun muassa itsetuntoryhmä, kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä ja muistikoulutus. Lyhyempiä esittelyitä taas on tarjottu muun muassa nauruterapiasta, mindfulnessista ja sovittelusta. Tämä teemojen ja koulutusten laaja kirjo on mahdollista sekä laajan yhteistyöverkoston että erityisesti tovitukijoiden hyvin monipuolisten taustojen ja osaamisen ansiosta. Tovitukijoiden sisäinen verkkosivusto mahdollistaa tovitukijoiden välisen keskustelun ja toisten tukijoiden osaamisen hyödyntämisen myös tapaamisten välillä. Tovi tukea 1/

18 Tämä on loistava idea, psykiatrian erikoislääkäri ja ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttaja Ben Furman toteaa aikapankkiperustaisesta tovituesta, jota Aika parantaa -verkoston perustaja Hanna Koppelomäki hänelle esitteli. 18 Tovi tukea 1/2015

19 Teksti ja kuvat Pauliina Shilongo AUTTAMINEN ei saa jäädä ammattinimikkeiden alle Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti ja ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttaja Ben Furmanilla on vankkumaton usko siihen, että ihmiset osaavat ja voivat saada apua ja auttaa itseään ja toisiaan. Tarvitaan vain hieman työkaluja ja yhteiskunnan kulttuuristen käsitysten ravistelua. Ben Furmania huolestuttaa joidenkin valtamedioidenkin ylläpitämä myytti siitä, että mielenterveysongelmien ainoa hoitomuoto on lääkitys ja pitkä psykoterapia. Sen seurauksena meillä on kohta koko kansa lääkitty ja hirveä pula psykoterapiapalveluista. Lasten pitää saada terapiaa, nuorten pitää saada terapiaa, työikäisten pitää saada terapiaa ja vanhusten pitää saada terapiaa. Ei millään maalla maailmassa ole sellaisia rahoja, joilla nämä kaikki terapiat maksetaan. Ben Furmania mietityttää myös se, miksei Suomessa kokemusasiantuntijuutta ole ymmärretty valjastaa psykiatrisen systeemin käyttöön. Muualla maailmassa sitä on otettu käyttöön yhä enemmän. Esimerkiksi Englannissa ja Australiassa kokemusasiantuntijat istuvat saman pöydän ääressä ammatti-ih- Tovi tukea 1/2015 misten kanssa ja osallistuvat päätöksentekoon. Englannissa ollaan jo niin pitkällä, että jos joku suljetaan mielisairaalaan vasten tahtoaan, päätöksen tekevässä ryhmässä pitää olla mukana yksi kokemusasiantuntija. Tässä asiassa Suomessa ollaan vielä jälkijunassa. Esimerkiksi vastavuoroisuuteen perustuvassa tovituessa Ben Furman näkee sellaista kehitystä, jossa kokemusasiantuntijat tulevat ammattilaisten rinnalle eivätkä ammattiauttajat ajattele, että "me olemme asiantuntijoita ja te muut ette tiedä mitään". Monissa tutkimuksissa on todettu, että sellaiset psykoterapeuttina toimineet ihmiset, joilla ei ollut koulutusta, saivat yhtä hyviä tuloksia kuin ne, joilla oli koulutus. Mutta ei sellaisia tutkimustuloksia kukaan halua julkistaa. Se ei ole edullista ammattikunnille, ja ne aika paljon määräävät, miten psykiatria kehittyy. Eri ammattikuntien edustajilla on omat näkemyksensä mielenterveystyöstä, ja tämä voidaan nähdä heidän välisenään kisailuna määräysvallasta ja menetelmistä. Ei ole mitenkään ihmeellistä, että lääkäreillä on yleensä enemmän valtaa kuin muilla ammattiryhmillä. Niinpä suosituin mielenterveysongelmien hoitomuoto on lääkitys. Kannustusryhmä auttaa kuntoutumaan Furman on ollut kehittämässä reteaming-ohjelmaa, jossa keskiössä on kannustusryhmäksi kutsuttu ryhmä. Siinä ihmiset kertovat oman tavoitteensa ja saavat kannustusta sen saavuttamisessa. Tanskassa on vedetty tällaisia kannustusryhmiä esimerkiksi työelämään palaaville hasiksen polttajille. Moni ryhmiin osallistuneista on sanonut, että se, että ko- 19

20 kee auttavansa muita, auttaa arvostamaan itseään, ja näin omanarvontunto palautuu. Ja se on hirveän tärkeää mutta on jäänyt kokonaan pois perinteisestä psykiatrisesta käytännöstä. Olipa ihmisen ongelma mikä hyvänsä skitsofrenia, masennus, päihteiden käyttö hänet pitäisi toipumisen jälkeen valjastaa psykiatrisen systeemin käyttöön kokemusasiantuntijana. Turvallisen toivon työkalupakki Jos Ben Furman saisi päättää, kaikki vapaaehtoistyöntekijät ja työntekijät, jotka ovat jollain tavoin vastavuoroisessa työtehtävässä, opettelisivat ainakin jonkin verran ratkaisukeskeistä haastattelutekniikkaa ja kommentointia sekä oikeanlaisia kyselytekniikoita. Se on hirveän helppoa, ja tekniikkaa voi aina harjoitella pareittain. Esimerkiksi voi kysyä, minkälaisia vaikeita asioita se toinen henkilö on kokenut elämässään. Kun hän on kertonut, voi kysyä, mitä kaikkea tämä koettu on opettanut hänelle ja millä tavoin nämä kokemukset ovat tehneet hänen elämästään rikkaampaa. Näitä kysymyksiä pitää kuitenkin treenata. Kun ihminen kertoo elämäntarinaansa tai elämänsä asioita toiselle, niin ihan varmasti se toinen ihminen tekee jonkinlaisia kysymyksiä. Ja ne kysymykset heijastavat jotain ajattelutapaa. Tietenkin minä suosittelen, että ne heijastaisivat tätä ratkaisukeskeistä ajattelutapaa, koska se on turvallinen ja toivoa herättävä. Furmanin mielestä nämä tekniikat soveltuisivat erinomaisesti myös tovitukijoiden työkalupakkiin. Olen käyttänyt käsitettä kansanterapia. Pidän siitä, että se on yksinkertainen ja turvallinen keino. Sitä voivat käyttää maallikot ja ammattilaiset, ja se sopii kaikille. Se pitää sisällään paljon työkaluja, esimerkiksi kuuntelua ratkaisukeskeisellä korvalla. Kun kuuntelee ratkaisukeskeisellä tavalla, on kiinnostunut ihmisen edistysaskeleista, voimavaroista, kyvyistä, onnistumisista ja seuraavista askelista, joita hän aikoo ottaa. Näitä kuuntelemisen ja keskustelemisen tapoja opetetaan myös Lyhytterapiainstituutissa, jossa Furman työskentelee. Mutta eivät nämä ole vaikeita tekniikoita, kuka tahansa voi ne oppia ja niitä käyttää, Ben Furman kannustaa. Voimauttava on tavallaan synonyymi ratkaisukeskeisyydelle. Ihminen ei tiedä mitä tekisi, mutta saatuaan vähän ideoita hän huomaa, että onkin menossa eteenpäin. Ratkaisukeskeisyys tarkoittaa oikeastaan turvallisen toivon työkalujen kokoelmaa. Esimerkiksi tämä reteaming-menetelmä voisi toimia vaikka tovitukijoille turvallisen toivon työkaluina, Ben Furman innostuu TURVALLISEN TOIVON TYÖKALUPAKKIIN! Reteaming-prosessin 12 askelta Kuvaa unelmasi ja tulevaisuuden haaveesi. Miltä toivot asioiden näyttävän tulevaisuudessa? Aseta itsellesi tavoitteita, jotka voivat viedä sinua kohti toivomaasi tulevaisuutta. Valitse niistä yksi, johon keskityt, anna sille nimi ja keksi sille jokin sitä kuvaava symboli. Tarkastele sitä, mitä kaikkea hyötyä sinulle itsellesi ja muille ihmisille on siitä, että saavutat tavoitteesi. Hanki kannustajia. Mitä enemmän sinulla on kannustajia, sitä todennäköisimmin saavutat tavoitteesi. Tiedosta jo tapahtunut edistys. Missä määrin olet jo edennyt tavoitteesi suuntaan? Mitä olet jo tehnyt sen eteen? Kuvittele tuleva edistys. Miltä eteneminen kohti tavoitettasi tulee parhaimmassa tapauksessa näyttämään? Mitä välivaiheita matkallasi tulee olemaan? Huomaa, että tavoitteen saavuttaminen ei varmastikaan ole helppoa. Mitkä syyt tekevät sen vaikeaksi? Kasvata uskoasi siihen, että voit saavuttaa tavoitteesi. Mitkä seikat puhuvat sen puolesta, että saatat hyvinkin onnistua. Mitä lupaat tehdä tavoitteesi edistamiseksi? Varaudu vastoinkäymisiin. On hyvä ajatella, että takaiskut ja hankaluudet kuuluvat lähtemättömästi kuvaan. Miten aiot niihin suhtautua? Kiinnitä huomiota edistykseen. Pidä päiväkirjaa. Juhlista onnistumisia ja edistystä ja anna tunnustusta kaikille, jotka ovat tukeneet, auttaneet ja kannustaneet sinua. Reteaming -menetelmä on kehitetty Lyhytterapiainstituutissa. Lisätietoa menetelmästä: 20 Tovi tukea 1/2015

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Reseptejä asiakassuhteisiin

Reseptejä asiakassuhteisiin Reseptejä asiakassuhteisiin Asiakasta ei jätetä! Mikko Ojanen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1936-2 ISBN 978-952-14-1937-9 (sähkökirja) Kansi ja kuvat:

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita teksti: Ronja Kuokkanen haastattelu: Sari Koivumäki Rakenteet ovat tärkeitä vapaaehtoistoiminnassa. Ilman niitä järjestöissä tehtävä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin

Ketään ei saa jättää yksin Ketään ei saa jättää yksin Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät 13.11.2014 VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN 1. Kokemuksia

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkosto, Kansalaisareena ja LAMK 17.1.2016 Lari Karreinen www.karreinen.org LARI KARREINEN

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot