Päihdeohjelman kehittäjän opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdeohjelman kehittäjän opas"

Transkriptio

1 Päihdeohjelman kehittäjän opas Toimittanut Anne Kujasalo Työryhmä: Leena Hirvonen, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Päihdeohjelman kehittäjän opas ohjaa työpaikan päihdeohjelman kehittämisestä kiinnostuneen ryhtymään tositoimiin. Opas julkaistaan kolmessa osassa Työterveyslaitoksen Alkoholi ja työ - verkkosivuilla ja kokonaisuudessaan pdf-julkaisuna. Oppaassa sovelletaan Työterveyslaitoksen kehittämää A-Step työkalua sekä -verkkosivuston julkaisuja. Askeleet päihdeohjelman kehittämiseen jatkuvat Osa 3/3 Kouluta henkilöstöä, kirjoita ja kehitä päihdeohjelmaa ja arvioi onnistumista Jaksossa 2. kartoitettiin työpaikan tilannetta päihdeasioissa. Esiin tulleet kehittämistarpeet voivat koskea esimerkiksi henkilöstön tietojen ja taitojen kehittämistä, päihdeohjelman päivittämistä tms. Päihdeohjelma on kirjallinen esitys työpaikan toimintamalleista ja käytännön toimintaa työpaikalla. Päihdeohjelman kehittämisessä näiden molempien puolien arviointi on olennaista. Arviointi auttaa havaitsemaan kehityksen esteet. Arviointi kertoo, mikä toimii ja onko se kannattavaa. Arviointi on usein ratkaisevan tärkeää menestymiselle. Tämän jakson aiheet: - esimiesten ja muun henkilöstön koulutus - päihdeohjelman kirjoittaminen tai päivittäminen - seuranta, arviointi ja päihdeohjelman ylläpito 5) Kehittämistoimien toteutus 1. Hyvä työnantaja valmentaa esimiehet tehtäviinsä Tietojen ja taitojen puutteita korjataan koulutuksen ja viestinnän keinoin. Työpaikan oman väen, työsuojeluhenkilöstön ja esimiesten viestintä sekä johdon antama esimerkki on merkittävintä yhteisen onnistumisen kannalta. Koulutusapua voi myös pyytää työterveyshuollosta tai esimerkiksi ehkäisevää päihdetyötä tekeviltä järjestöiltä, Työturvallisuuskeskukselta tai Työterveyslaitokselta. Esimiesten työnjohto-oikeuden ja työsuojeluvastuun vuoksi heidän tehtäviinsä kuuluu päihdehaittojen ehkäisy ja asiallisen keskusteluilmapiirin kehittäminen ja ylläpitäminen myös päihdeasioissa. Esimies seuraa työntekijöiden työsuoritusta ja työkuntoa, ja puuttuu häiriöihin. Jotta esimies voi onnistua tässä tehtävässä, tarvitaan panostusta esimieheltä itseltään, mutta myös organisaatiolta ja alaisilta. Hyvä työnantaja valmentaa esimiehet tehtäviinsä ja huolehtii, että heillä on riittävät tiedot ja valmiudet päihdeasioiden käsittelyyn. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , faksi , Y-tunnus ,

2 2/6 Koulutuksessa käsiteltäviä asioita: 1. Millainen työpaikan päihdeohjelma on ja miksi se on laadittu. 2. Miten esimies vie päihdeohjelman työyhteisöihin ja toteuttaa sitä käytännössä. 3. Kuinka esimies tunnistaa työkäyttäytymisen ongelmia. 4. Kuinka esimies toimii työntekijän kanssa, jolla voi olla päihdeongelma ja/tai henkilökohtaisia tai perheongelmia. 5. Tavoitteellinen puheeksiotto ja puheeksiottotaidot. 6. Kuinka esimies tukee yksilön työkyvyn palauttamista yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. 7. Kuinka esimies tukee koko työyhteisöä päihdekriisitilanteiden jälkeen. -verkkosivulla on tulostettavassa pdf-muodossa ohjeet esimiehelle päihdehaittojen ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Päihdeohjelmaoppaassa on laajemmin tietoa esimiehen toiminnasta päihdeasioissa. Koulutuksessa voi käyttää apuna oheista diaesitystä (Päihdeohjelman kehittäjän opas, Diasarja 3. Päihdehaitat työpaikalla miten tunnistan ja toimin): Alkoholihaitat yksilön ja työyhteisön kannalta Työntekijöiden ja työnjohdon vastuut ja tehtävät päihdehaittojen ehkäisyssä (3 diaa) Alkoholiannosten laskeminen Alkoholin riskikäyttö seuraa työhön Hälytysmerkkejä ja syitä puuttua Milloin on vakava ongelma? Tavoitteellinen puheeksiotto Kohtaamiseen valmistautuminen Pidä homma hanskassa puheeksiottotilanteessa Hoitoonohjaus ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa Huumetestauksesta ja alkometrin käytöstä Työpaikalla toteutetun päihdeasioiden koulutuksen vaikutuksia voi arvioida eri tavoilla: Voi kysyä osallistujien mielipiteitä koulutuksen jälkeen. Voi havainnoida, ovatko työntekijät oppineet päihdeohjelman ja seuraukset ohjelman noudattamatta jättämisestä. Samoin voi kysyä tai havainnoida, ovatko työntekijät hyödyntäneet oppimistaan ja muuttaneet toimintatapojaan. Voi myös seurata tehtyjen puheeksiottojen ja hoitoonohjausten määrää ennen ja jälkeen koulutuksen. Päihdeaiheisen henkilöstökoulutuksen toivotuista tuloksista kertovat osaltaan poissaolojen vähentyminen ja työmoraalin parantuminen. Myös alkoholiaiheisten sairaskäyntien määrää voi seurata. Lyhyellä tähtäimellä työterveyshuollon sairaskäynnit voivat lisääntyä, jos koulutus ja viestintä ovat herättäneet tietoisuutta päihteiden riskikäytöstä, ja työntekijät ovat hakeneet apua omaan tilanteeseensa työterveyshuollon vastaanotolta. Pitkällä tähtäimellä päihdeohjelman

3 3/6 seurauksena päihdeongelmat vähentyvät. Kun määritellään päihdeohjelman todellista vaikutusta, nämä tulokset kertovat siitä varmimmin. 2. Päihdeohjelma on toimintamalli päihdehaittojen ehkäisyyn Päihdehaittojen ehkäisyn toimintaohjelmassa tulee olla ohjeet, miten toimitaan a) yhteisöllisellä tasolla: a. tiedotus päihdeohjelmasta b. tietojen antaminen päihteiden vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn c. esimiesten taitojen kehittäminen päihdeasioiden käsittelyssä d. vastuullisen alkoholitarjoilun ohjeet e. henkilöstön vastuut ja tehtävät f. päihdeohjelman seuranta ja arviointimenetelmät b) yksilön kanssa: a. tietojen antaminen päihteiden vaikutuksesta terveyteen ja työkykyyn b. varhainen puuttuminen työkyvyn heikkenemisen merkkeihin c. tavoitteellinen puheeksiotto ja hoitoonohjaus esimiestyönä d. kuntoutussuunnitelma ja kuntoutuksen seuranta työterveysyhteistyönä e. työkyvyn palauttamisen tukeminen esimiehen ja työyhteisön tehtävänä f. työkyvyn palautumisen seuranta työterveysyhteistyönä 3. Päihdeohjelma kirjoitetaan yhteistyönä Päihdetyöryhmä työstää päihdeohjelmaa kirjoittaen ja yhdessä pohtien. Tekstiä kierrätetään kommenteilla ja siitä kerätään mielipiteitä. Henkilöstön mukaan ottaminen työstövaiheeseen on hyödyllistä: työyhteisössä käynnistyy keskustelu päihdeasioista ja henkilöstöltä saattaa tulla hyviä näkökohtia ja ideoita. Samalla varmistuu, että henkilöstö tutustuu päihdeohjelmaan ja sitoutuu siihen, kun saa vaikuttaa sen sisältöön. Päihdeohjelmaopas verkkokirja-sivulla (http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/sivut/paihdeohjelmaopas.aspx) olevaa päihdeohjelman mallitekstiä ja lomakkeita voi muokata työpaikan tarpeiden mukaan. Mallitekstissä kuvataan kullekin henkilöstöryhmälle kuuluvat tehtävät luetteloina, joista on helppo tarkistaa, onko toiminut velvoitteidensa mukaisesti. 4. Päihdeohjelman ylläpitäminen Menestyksekäs päihdeohjelma kehittyy koulutuksen, viestinnän sekä johdonmukaisen seurannan ja arvioinnin tuloksena osaksi työpaikan arkea ja jokapäiväistä toimintaa. Ohjelman ylläpitäminen tarkoittaa, että se juurrutetaan organisaation kulttuuriin ja toimintaympäristöön. Päihdeohjelman elävänä ja ajantasaisena pitäminen edellyttää seuraavia askelia:

4 4/6 1. VARMISTAKAA HYVÄ VIESTINTÄ Tehokkaaseen viestintään kuuluu mm. kirjallinen materiaali, tietoiskut, kokoukset, kyselytunnit ja ehdotuslaatikko. Tärkeää on toistaa viesti säännöllisesti. 2. TARKASTELKAA JA ARVIOIKAA PÄIHDEOHJELMAN TULOKSIA JATKUVASTI Huomioikaa, miten päihdeohjelma toimii jokapäiväisessä työssä, pyytäkää palautetta ja muokatkaa ohjeistoa tarvittaessa vastaamaan työpaikkasi erityistarpeita. Arvioikaa tuloksia. Jos esimerkiksi päihdeohjelman tavoitteena on vähentää poissaoloja, seuratkaa poissaolotilastoja, asettakaa vertailukohta ja mitatkaa päihdeohjelman vaikutuksia esimerkiksi vuosittain. Lisäksi tietoa voivat antaa myöhästelyt, työkykyhäiriöiden määrä, terveydenhoitokulut, vahinko- ja tapaturmakorvaukset, onnettomuudet ja henkilöstön vaihtuvuus. 3. PITÄKÄÄ PÄIHDEOHJELMA AJAN TASALLA Työpaikan päihdeohjelman toimivuutta seurataan ja parannetaan kaiken aikaa. Jos paikkakunnallanne tai kunnassanne on ehkäisevän päihdetyön verkosto, liittäkää työpaikkanne mukaan siihen toimintaan. Kerätkää palautetta henkilöstöltä päihdeohjelmasta ja ehdottakaa siihen parannuksia. 4. SEURATKAA AIKAA JA HAKEKAA TIETOA Perehtykää päihdeaiheista tehtyihin tutkimuksiin ja yleistajuisiin kirjoituksiin sekä internetistä löytyvään tietoon. Osallistukaa paikkakunnallanne tarjolla oleviin koulutuksiin. Monet työterveyshuollot tarjoavat tai järjestävät sekä yleistä että kohderyhmille suunnattua päihdeaiheista koulutusta ja kursseja. Työnantaja voi vahvistaa päihdehaitatonta työpaikkaa seuraavin tavoin: Järjestäkää päihteettömiä tilaisuuksia. Niiden avulla voi korostaa työpaikan sitoutumista tapaturmien ja liikennekuolemien ehkäisyyn erityisesti loma-aikojen tiimoilla. Toimikaa itse päihteettömän elämäntavan tai hillityn alkoholinkäytön roolimallina ja huolehtikaa vastuullisesti omasta työkyvystänne. Julkaiskaa juttuja päihdehaittojen ehkäisystä ja terveellisistä elämäntavoista ja hyvinvoinnista henkilöstölehdessä (esim. alkoholin vaikutus uneen, painonhallintaan, alkoholi ja liikunta, alkoholi ja perhe). Rohkaiskaa työntekijöitä ja heidän perheitään hakemaan apua. Tiedostakaa, että varhainen puheeksiotto, napakka hoitoonohjaus ja kuntoutus ovat paljon kustannustehokkaampia kuin turvattomat työolosuhteet ja tuotannon lasku, jotka aiheutuvat hoitamattomista päihdeongelmista. 6) Seuranta, arviointi ja jatkokehittäminen Seurannassa ja arvioinnissa olennaista on järjestelmällinen, tarkkaan harkittu ja tietoinen toiminta. AHA-lyhytkysely on yksikertainen ja huokea työkalu, jolla voitte selvittää säännöllisesti, vaikkapa vuosittain, henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia työpaikan päihdeasioiden tilasta. Kysely on ladattavissa

5 5/6 Arvioinnin vaiheet 1. Selkeyttäkää työpaikan päihdeohjelman päätavoitteet ja kehittäkää osatavoitteet, jotka johtavat päätavoitteiden toteutumiseen. Päätavoitteet voivat olla yksinkertaisesti lain ja asetusten vaatimuksiin ja työpaikan hyvinvointistrategiaan vastaaminen. 2. Kehittäkää keinot, joilla osatavoitteet saavutetaan käytettävissä olevin voimavaroin. 3. Määritelkää avainprosessit ja tulokset (so. pääasialliset toimintamuodot ja suoritukset, joilla arvioit muutosta). Valikoikaa tilannekartoitusmenetelmiä, jotka mittaavat organisaationne edistymistä välitavoitteiden kautta päätavoitteisiin. Kartoittakaa tulosten lisäksi prosessit, joilla tuloksiin päästiin. 4. Kerätkää, analysoikaa ja tulkitkaa kartoituksen tuloksia ja organisaationne tilastoja. 5. Parantakaa jatkuvasti prosesseja ja tuloksia käyttäen kartoituksen tuloksia. Tämä on tärkeä vaihe, vaikka se usein pääsee unohtumaan. Arvioinnin tarkistuslista: Oliko alkukartoitusta? Saatettiinko se loppuun? Näyttääkö se perusteellisesti tehdyltä? Tunnistiko kartoitus työpaikan tarpeita? Näyttävätkö ne oikein tunnistetuilta? Onko päihdeohjelmalla osatavoitteita, jotka näyttävät tunnistaneen työpaikan tarpeet? Kohdistuuko päihdeohjelma oikein henkilöstöön? Esimerkiksi jos ohjelmassa käsitellään turvallista liikennekäyttäytymistä, ehkä kuljettajien on osallistuttava koulutukseen, mutta ITosaston väen ei. Näyttääkö päihdeohjelma toimivan tarkoituksenmukaisesti? So. Toteutuuko sen sisältö? Oppivatko työntekijät sen, mitä oli tarkoitus? Soveltavatko työntekijät oppimaansa tietoa? Saavuttaako työpaikka asetetut päätavoitteet? Mitä tekisit paremmin seuraavalla kerralla?

6 6/6 Arvioinnin vaiheistus edistää myös tavoitteiden, osatavoitteiden ja niiden saavuttamiskeinojen sekä tulosten jatkuvan tarkistamisen. Hanke voi epäonnistua missä vaiheessa tahansa, niinpä on tärkeää jatkaa arviointiprosessia. Arviointitulokset auttavat teitä tekemään tietoisia päätöksiä siitä, onko päihdeohjelmaa muutettava ja jos on, niin miten se olisi parasta tehdä. Lopuksi: Päihdeohjelman kehittäminen on jatkuvaa työtä, kuten työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitäminen. Päihdehaittojen ehkäisyä täytyy tehdä jatkuvasti, mutta kun siitä tulee työpaikan arkitoimintaa, se on vuosi vuodelta helpompaa. Päihdeohjelman kehittäjän opas ilmestyy vuodenvaihteessa verkkokirjana nimellä: TEE SE NÄIN ohjeita päihdeohjelman kehittäjälle. Verkkokirja on maksutta ladattavissa -sivustolla.

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen

Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen Valtakunnalliset Päihdepäivät XVII 15.-16.9.2010 Esitelmän sisältö 1. 2. 3. 4. 5. 6. Taustaa

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Työpaikka ja alkoholi Lappeenranta T yöterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Työpaikka ja alkoholi Lappeenranta T yöterveyslaitos Hyvinvointia työstä Alkoholihaittojen ehkäisy työpaikalla Leena Hirvonen, erityisasiantuntija www.ttl.fi/alkoholijatyo Osallistuminen työelämään ja alkoholinkäyttö 30-65v Halme J, Seppä K, Alho H ym. Hazardous

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta TYÖELÄMÄN PÄIHDETYÖ YHTEINEN TEHTÄVÄ Työseminaari 11.12.2008 Hanna Jurvansuu, tutkija, Marketta Kivistö, tutkija, Leena Hirvonen,

Lisätiedot

Outokummun päihdeohjelma 2013 Tornion tehtaat ja Kemin kaivos. Armi Terho Tehtaanlääkäri

Outokummun päihdeohjelma 2013 Tornion tehtaat ja Kemin kaivos. Armi Terho Tehtaanlääkäri Outokummun päihdeohjelma 2013 Tornion tehtaat ja Kemin kaivos Armi Terho Tehtaanlääkäri armi.terho@outokumpu.com TURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA jokaisella, joka hetki, joka paikassa 1. Turvallisuus ennen tonneja

Lisätiedot

Päihdeohjelmaopas. malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla. Toimittanut: Anne Kujasalo. Työryhmä: Leena Hirvonen.

Päihdeohjelmaopas. malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla. Toimittanut: Anne Kujasalo. Työryhmä: Leena Hirvonen. Päihdeohjelmaopas malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla Toimittanut: Anne Kujasalo Työryhmä: Leena Hirvonen Marketta Kivistö Katrimaija Luurila Susanna Puustinen Työterveyslaitos TTL-Kirjakauppa

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA PÄIHDEOHJELMA

TAMMELAN KUNTA PÄIHDEOHJELMA TAMMELAN KUNTA PÄIHDEOHJELMA SISÄLLYS 1 Esipuhe 4 2 Sitoumus 4 3 Tavoite ja toteutus 4 4 Päihteiden määritelmä 4 5 Päihteiden riskikäytön seurauksia työpaikalle 4 5 6 Päihdehaittatilanne 5 7 Vastuut 5

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työstä hoitoon ohjatut kuntoutumisprosessi

Työstä hoitoon ohjatut kuntoutumisprosessi Työikäinen terveydenhuollossa I 12.9.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Työstä hoitoon ohjatut kuntoutumisprosessi Anne Pitkänen sosiaalityöntekijä, työnohjaaja SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen,

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Päihdeohjelma. Yhteistyökomitea Kaupunginhallitus

Päihdeohjelma. Yhteistyökomitea Kaupunginhallitus Päihdeohjelma Yhteistyökomitea 17.11.2016 Kaupunginhallitus 28.11.2016 www.ylojarvi.fi 1 Sisällys 1. Päihdeohjelman tarkoitus ja tavoite... 3 2. Vastuut... 4 3. Menettely päihdeongelmatilanteessa... 4

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KONEURAKOINTI S.KUITTINEN OY:SSÄ

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KONEURAKOINTI S.KUITTINEN OY:SSÄ TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KONEURAKOINTI S.KUITTINEN OY:SSÄ Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kuvat: Pekka Ruuskanen 21.08.2012 KONEURAKOINTI S.KUITTINEN OY 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus Neljän tuulen risteyksessä Porvoo 7.9.2016 Susanna Leimio Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattorikokeilu Välittäjä-hanke,

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaat Minkälaisena näet TURBO-Turun seudun nuorisotoimen kuntien nuorisotoimesta vastaavien verkoston roolin?voit

Lisätiedot

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Työsuojelun tavoitteet: Turvalliset ja terveelliset työolot Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen Tärkeää: Osa jokapäiväistä työntekoa Yhdessä luotuja työsuojelukäytäntöjä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi Vaasa 1.9.2016 Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Alavuden kaupunki; monialainen työpaikka Alavuden kaupungin palveluryhmät; Hallinto-, sivistys-, tekninen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot