Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2007"

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2007

2 Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2007 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta

3 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin (09) faksi (09) Lisätietoja: Niina Tanskanen, puhelin (09) Olli Linsiö, puhelin (09) Kansikuva: YTV / Hannu Bask Painopaikka Helsinki 2008

4 Esipuhe YTV Jätehuolto on kehittänyt aktiivisesti yhdyskuntajätteiden ennakointimallia, jonka avulla voidaan tuottaa tietoa jätehuollon toimenpiteiden suunnittelua varten. Suurin osa YTV:lle ohjautuvasta yhdyskuntajätteestä on peräisin kotitalouksista ja julkisista palveluista, joten kotitalouksissa syntyvän jätteen määrän ja laadun seuranta on ennakoinnin kannalta oleellista. Tämän tutkimuksen tuloksena saadaan kuvaus kotitalouksien sekajätteen laadusta eri kiinteistöryhmissä ja kokonaisuudessa pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen on suorittanut Ramboll Finland Oy YTV Jätehuollon toimeksiannosta. Työstä Ramboll Finland Oy:ssä on vastannut Sanna Pulkkinen, aineiston tilastollisen käsittelyn ovat tehneet Anne Vehmas, Hanna Herkkola ja Seela Sinisalo. Tutkimusmenetelmän asiantuntijana työssä on käytetty Virve Toukolaa. Lisäksi lajittelun valvonnassa on ollut mukana Tiina Kumpula Ramboll Finland Oy:stä. Lajittelussa ja keräysseurannassa on tutkimusapulaisina ollut opiskelijoita. YTV:llä projektia ovat ohjanneet Reetta Anderson ja Taija Ståhlberg sekä viimeistelyvaiheessa Niina Tanskanen. Keräysjärjestelyistä on vastannut YTV:n kuljetuspalvelut. Tampereella Ramboll Finland Oy Sanna Pulkkinen

5

6 Tiivistelmäsivu Julkaisija: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Tekijät: Ramboll Finland Oy:Sanna Pulkkinen,Anne Vehmas,Hanna Herkkola, Seela Sinisalo Päivämäärä Julkaisun nimi: Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2007 Rahoittaja / Toimeksiantaja: YTV Jätehuolto Tiivistelmä: YTV pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Jätehuolto järjestää kotitalouksien ja julkisten palveluiden jätehuollon Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla sekä Kirkkonummella. Alueella tehtiin syksyllä 2007 kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimus. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kotitalouksien sekajätteen määrästä ja laadusta. Lisäksi haluttiin vertailla erityyppisten asuinkiinteistöjen jätteen määrää ja laatua sekä selvittää hyötyjätteiden kiinteistökohtaisen keräyksen vaikutusta kotitalouksien sekajätteen määrään ja laatuun. Edelleen haluttiin selvittää sekajätteen laadun mahdollisia muutoksia viimeisen neljän vuoden aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen kuutta eri kiinteistöryhmää. Ne olivat yhden huoneiston kiinteistöt, 2 4 huoneiston kiinteistöt, 5 9 huoneiston kiinteistöt, huoneiston kiinteistöt sekä yli 20 huoneiston omistuskiinteistöt ja yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöt. Kiinteistöryhmät valittiin biojätteen, paperin ja keräyskartongin kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen perusteella. YTV-alueen jätehuoltomääräyksissä on säädetty biojätteen kiinteistökohtainen keräysvelvoite vähintään 10 huoneiston kiinteistöille. Keräyskartongin osalta kiinteistökohtainen keräysvelvoite on vähintään 20 huoneiston kiinteistöillä. Paperin erilliskeräys on tyypillisesti vähintään 5 huoneiston kiinteistöillä. Pääkaupunkiseudulla asui vuoden 2007 alussa lähes miljoona ihmistä, joista 77 % asui kerrostaloissa. Tutkimusta varten sekajätettä kerättiin kiinteistöistä, joissa asui noin asukasta. Keräysalueet ja kiinteistöt valittiin siten, että ne edustaisivat mahdollisimman hyvin pääkaupunkiseudun asukkaita. Kiinteistöjen valintakriteereinä käytettiin asukkaiden ikäjakaumaa, asukasmäärää huoneistoa kohti sekä alueiden asukkaiden sosioekonomista tasoa. Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla syntyi sekajätettä keskimäärin 165 kiloa asukasta kohden. Luvussa ei ole mukana asukkaiden esimerkiksi Sortti-asemille toimittamia jätekuormia. Tutkimuksen perusteella sekajätteiden määrään ja laatuun vaikuttavat mm. kiinteistökohtainen erilliskeräys, kiinteistön asukkaiden ikäjakauma ja pihanhoito kiinteistöllä. Sekajätettä tuottivat vähiten yli 20 huoneiston omistuskiinteistöissä asuvat (147 kg/asukas/vuosi) ja toiseksi vähiten yhden huoneiston kiinteistöissä asuvat (154 kg/asukas/vuosi). Eniten sekajätettä syntyi 2 4 huoneiston kiinteistöissä (251 kg/asukas/vuosi). Yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä asuvat tuottivat selvästi yli 20 huoneiston omistuskiinteistöissä asuvia enemmän sekajätettä (163 kg/asukas/vuosi), vaikka kyseisten kiinteistötyyppien lajittelumahdollisuudet ovat lähes samanlaiset. Eniten jätteen määrään ja laatuun näyttää tässä tapauksessa vaikuttavan se, että vuokrakerrostaloissa asuu enemmän lapsiperheitä ja nuoria aikuisia kuin omistuskerrostaloissa. Sekajätteen laadussa suurin ero eri kiinteistöryhmien välillä oli puutarhajätteen määrässä. Puutarhajätettä oli 2-4 huoneiston kiinteistöissä lähes 15-kertainen määrä verrattuna vuokrakerrostaloihin. Kaiken biojätteen osuus kotitalouksien sekajätteestä oli yhteensä 40 painoprosenttia eli 67 kiloa asukasta kohden vuodessa. Paperia, kartonkia ja pahvia oli sekajätteessä 17 painoprosenttia eli keskimäärin 28 kiloa asukasta kohden. Näitä jakeita oli eniten 2 4 huoneiston sekä 5 9 huoneiston kiinteistöjen sekajätteissä ja vähiten yhden huoneiston kiinteistöjen sekajätteissä. Yli 5 huoneiston kiinteistöjen sekajätteessä olevan keräyspaperin määrät olivat melko korkeat ottaen huomioon, että lähes kaikissa kiinteistöissä oli paperinkeräysastiat. Muovin osuus kotitalouksien sekajätteestä oli 16 painoprosenttia eli 26 kiloa asukasta kohden vuodessa. Muovijäte oli pääasiassa pakkauksia (arviolta 90 %). Vaippojen osuus sekajätteestä oli 7 painoprosenttia. Yhden huoneiston ja 2 4 huoneiston kiinteistöjen osalta sekajätteen laatu on pysynyt lähes samanlaisena viimeisen neljän vuoden aikana. Yli 20 huoneiston kiinteistöillä kuitupohjaisten materiaalien määrä sekajätteessä on vähentynyt. Kaikissa kiinteistöryhmissä suurimmat muutokset kotitalouksien sekajätteen laadussa ovat tapahtuneet kuitumateriaalien ja muovien määrissä. Kuitumateriaalien (keräyspahvi, keräyskartonki, alumiinipinnoitettu kartonki) määrä sekajätteessä on neljän viimeisen vuoden aikana vähentynyt keskimäärin 22 % eli noin 4 kiloa asukasta kohden. Kovamuovien määrä sekajätteessä on puolestaan lisääntynyt noin 14 % eli noin 3 kiloa asukasta kohden. Avainsanat: jätehuolto, kotitaloudet, jätemäärät, sekajäte, ongelmajäte, keräyskartonki, punnitus, tutkimus Sarjan nimi ja numero: YTV:n julkaisuja 15/2008 ISBN ISSN Sivuja: 37 Kieli: Suomi ISBN (pdf) YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta PL 521, Helsinki, puhelin (09) , faksi (09)

7 Abstract page Published by: YTV Helsinki Metropolitan Area Council Author:Ramboll Finland Oy:Sanna Pulkkinen,Anne Vehmas,Hanna Herkkola,Seela Sinisalo Date of publication Title of publication: The amount and quality of mixed houdehold waste in the Helsinki metropolitan area in 2007 Financed by / Commissioned by: YTV Jätehuolto Abstract: The Helsinki Metropolitan Area Council, YTV Jätehuolto is responsible for organising the waste management for households and public administrations in Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa and Kirkkonummi. YTV Jätehuolto conducted a study in the Helsinki metropolitan area on the composition of domestic waste in autumn The aim of the study was to gain information on the amount and composition of mixed household waste. In the study, composition of waste generated in different types of residential properties was compared. The effects of property specific collection of household recoverable waste on the quantity and quality of waste were also investigated. Moreover, changes in the composition of the waste during the last four years were observed. Six different types of residential properties (1 apartment, 2 4 apartment, 5 9 apartment, apartment residential properties and owner occupied apartment buildings with more than 20 apartments, and tenement buildings with more than 20 apartments) were studied separately. The obligation for different types of residential properties to separately collect paper, biowaste and cardboard was used as a criterion for the selection of the properties. Within the YTV area buildings with more than 10 apartments have the obligation to separately collect biowaste and buildings with more than 20 apartments have to separately collect cardboard. Additionally separate collection of paper is typical to buildings with more than 5 apartments. In the beginning of 2007, 77% of the nearly one million people living in the Helsinki metropolitan area lived in apartment buildings. For the study, mixed waste was collected from circa inhabitants. The collection areas and residential properties were selected to represent the inhabitants of the metropolitan area in the best possible way. Demographic structure, number of inhabitants per apartment and socio-economic status of inhabitants were the criteria for the selection of the properties. In 2007, the amount of mixed household waste produced in Helsinki metropolitan area was 165 kg per capita. The figure does not include wastes inhabitants may have taken to e.g. Sortti recycling stations by themselves. Based on the study, property specific collection of household recoverable waste, demographic structure of inhabitants and gardening affect among others the quantity and quality of mixed household waste produced at any particular property. The lowest amount of mixed waste was produced by inhabitants of owner occupied buildings with more than 20 apartments (147 kg/capita/year). Inhabitants of 1 apartment properties produced only slightly more (154 kg/capita/year). The highest amount of mixed waste was produced in 2 4 apartment properties (251 kg/capita/year). Inhabitants of tenement buildings (more than 20 apartments) produced clearly more mixed waste (163 kg/capita/year) than those living in owner occupied apartment buildings, even though the recycling possibilities provided in these property types are almost similar. In this case, the most important factor affecting the quantity and quality of the waste produced seems to be that more families with children and young adults live in tenement buildings than owner occupied apartment buildings. The biggest difference in the composition of the mixed waste in different property types was the amount of gardening waste. Nearly 15 times more gardening waste was produced in 2 4 apartment properties than in tenement buildings with more than 20 apartments. The total share of biowaste in household mixed waste was 40 percent by weight, which is 67 kg/capita/year. The share of paper, board and cardboard was 17 percent by weight, which is 28 kg/capita/year. The share of these waste fractions was the largest in the waste produced in 2 4 apartment properties and 5 9 apartment properties, and the smallest in waste produced in 1 apartment properties. The amount of paper in mixed household waste produced in larger than 5 apartment properties was quite big, considering that nearly all of these properties had the possibility to separately collect paper. The share of plastics in the mixed household waste was 16 percent by weight, which is 26 kg/capita/year. Plastic waste comprised mainly of packaging material (c. 90%). The share of diapers in mixed household waste was 7 percent by weight. The composition of mixed household waste generated in 1 or 2 4 apartment properties has remained nearly unchanged during the last four years. In more than 20 apartment properties the composition has changed due to a decrease in the amount of fibre materials. Generally, the biggest changes in the composition of household mixed waste have been the changes in the amount of fibre materials and plastics. Over last four years, the amount of fibre materials (board, cardboard, and aluminium coated cardboard) in mixed waste has decreased by 22 %, 4 kg per capita. At the same time, the amount of hard plastics per capita in mixed household waste has increased by 14 % (3 kg). Keywords: waste management, households, waste amounts, mixed waste, hazardous waste, cardboard, weighing, study Publication Series title and number: YTV publications 15/2008 ISBN ISSN: Pages: 38 Language: Finnish ISBN (pdf) YTV Helsinki Metropolitan Area Council, Box Helsinki, phone , fax

8 Sisällysluettelo 1 Johdanto Yleistä Tutkimuksen tavoitteet Tausta ja lähtökohdat Viimeisimmät kotitalouksien jätteisiin liittyvät tutkimukset Otoksen valinta koostumustutkimukseen Kiinteistöryhmät Tutkimusalueiden valinta Ikäjakauma Tulotasot Tutkimusalueet Kiinteistöjen valinta Tutkimusviikko Tutkimus- ja laskentamenetelmät Jätteiden keräys Näytteiden valmistus Käsinlajittelu Hienoaines käsinlajittelussa Otosten ja näytteiden määrät Sekajätteen määrän selvittäminen Näytteen painon laskeminen Puutarhajätteen määrän huomioiminen Tulosten tilastollinen merkitsevyys Sekajätteen määrä Sekajätteen laatu Suuret jätejakeet Sekajätteen laatu jätejakeittain Kiinteistöryhmien välinen ero Tulosten tarkastelu Sekajätteen laatu biohajoavuuden mukaan Pakkausjäte sekajätteessä Tutkimustulosten vertailu vuoden tutkimuksen tuloksiin Vertailu kiinteistöryhmittäin huoneiston kiinteistöt huoneiston kiinteistöt huoneiston kiinteistöt Vähintään 10 huoneiston omistuskiinteistöt...33

9 7.1.5 Vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöt Kotitalouksien sekajätteen laadun muutokset vuoden 2007 ja tutkimustulosten perusteella Yhteenveto... 36

10 9 1 Johdanto 1.1 Yleistä Tulevaisuuden jätemäärien ennakointi on yksi tärkeimmistä keinoista toimivan, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen jätehuollon toteuttamiseksi. Toiminnan muutoksien suunnitteluun ja toteutettujen muutosten tuloksien seuraamiseen tarvitaan luotettavaa tietoa jätteiden määrästä ja laadusta. Luotettavan tiedon saamiseksi YTV on selvittänyt pääkaupunkiseudun kotitalouksissa syntyvän sekajätteen määrää ja laatua. Kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimus tehtiin lokakuussa 2007 viikon mittaisena tarkkailujaksona. Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen kuutta eri kiinteistöryhmää: yhden huoneiston, 2 4 huoneiston, 5 9 huoneiston, huoneiston ja yli 20 huoneiston omistus- sekä vuokrakiinteistöjä. Tässä raportissa on kuvattu tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja tutkimuksen tulokset. Lisäksi raportin lopussa on vuoden 2007 koostumustutkimuksen tuloksia verrattu vuoden koostumustutkimuksen tuloksiin. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa kotitalouksien sekajätteen määrästä ja laadusta. Lisäksi tavoitteena oli vertailla erityyppisten asuinkiinteistöjen jätteen määrää ja laatua sekä selvittää hyötyjätteiden kiinteistökohtaisen keräyksen vaikutusta kotitalouksien sekajätteen määrään ja laatuun. Edelleen tutkimuksessa haluttiin selvittää sekajätteen laadun mahdollisia muutoksia viimeisen neljän vuoden aikana. Tämä tutkimus ei selvittänyt hyötykäyttöön soveltuvien materiaalien lajittelun ympäristövaikutuksia keräysketjun tai hyödyntämismahdollisuuksien osalta. Tuloksia käytetään YTV:n oman toiminnan suunnittelussa jätteen synnyn ehkäisyn suunnittelu tuote- ja materiaalikierrätyksen tehostaminen jätelajikohtaisen hyötykäytön seuraaminen jätteenkäsittelymenetelmien suunnittelu loppusijoitettavan jätteen laadun määrittäminen jätteenkeräyksen suunnittelu jäteneuvonnan suunnittelu strateginen suunnittelu

11 Tausta ja lähtökohdat YTV:n toimialue muodostuu neljästä kaupungista: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Koko alueella oli väestörekisterin tietojen mukaan asukasta. Näistä Helsingissä , Espoossa , Vantaalla ja Kauniaisissa asukasta. YTV:n toimialueella asuu 18,7 % koko Suomen väestöstä. Lisäksi YTV Jätehuolto järjestää erillissopimuksella Kirkkonummen jätehuollon alkaen. Väestöntiheys pääkaupunkiseudulla oli henkilöä km²:llä, kun se Uudenmaan maakunnassa oli 216 henkilöä km²:llä ja koko maassa 17 henkilöä km²:llä. Pääkaupunkiseudulla väestön tulotaso on korkeampi ja työttömyysaste alhaisempi kuin keskimäärin koko maassa. Syksyllä 2006 voimaantullut jätelain osittaisuudistus määritteli, että kunnalliset jätehuoltoorganisaatiot järjestävät kotitalouksien ja julkisen palvelutoiminnan jätehuollon. YTV-alueella oli yhteensä asuinkiinteistöön rekisteröityä asukasta. Näistä yhden huoneiston pientaloissa asui 10 % asukkaista, 2 4 huoneiston kiinteistöissä 8 %, 5 9 huoneiston kiinteistöissä 5 %, huoneiston kiinteistöissä 8 %, vähintään 20 huoneiston omistuskiinteistöissä noin 46 % ja vähintään 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä noin 23 % asukaista. Rakennuksissa, joita ei luokitella asuinrakennuksiksi, asui noin 1,2 % pääkaupunkiseutulaisista. Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) asukasmäärät kiinteistöryhmittäin. Kiinteistöryhmä Osuus väestöstä, % Asukasmäärä huoneiston kiinteistöt 10 % huoneiston kiinteistöt 8 % huoneiston kiinteistöt 5 % huoneiston kiinteistöt 8 % yli 20 huoneiston omistuskiinteistöt 46 % yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöt 23 % Yhteensä Tässä tutkimuksessa pääkaupunkiseudun asukasmäärätietona on käytetty YTV:n Seudullinen perusrekisteristä (SePe) laskettua kunkin kiinteistöryhmän osuutta väestöstä ja Väestörekisterikeskuksen julkaisemaa asukasmäärätietoa (taulukko 1). Kiinteistöryhmien asukkaiden prosenttiosuutta pääkaupunkiseudun väestöstä on käytetty, kun laskettiin keskimääräistä jätemäärää asukasta kohden vuodessa (kg/as/a). Vuokrakiinteistöjen määrä on laskettu SePe-rekisteristä kiinteistötietojen perusteella. Vuokrakiinteistöjä ovat mm. kaupunkien, järjestöjen, yhdistysten ja yritysten ylläpitämät vuokrakiinteistöt. Aikaisemmassa tutkimuksessa vuokrakiinteistöjen määrän laskemiseen käytettiin kaupunkien antamaa arviota vuokralla asujien määrästä. 1.4 Viimeisimmät kotitalouksien jätteisiin liittyvät tutkimukset Pääkaupunkiseudulla asumisessa muodostuvan sekajätteen määrää ja laatua on tutkittu viimeksi vuonna (Jokinen, 2004). Tutkimuksessa selvitettiin kiinteistöryhmäkohtaisesti sekajätteen koostumusta. Kotitalouksien lisäksi pääkaupunkiseudulla on tutkittu palvelualojen sekajätteen koostumusta vuonna 2004 (Jokinen, 2005).

12 11 Kotitalouksien jätemääriin vaikuttavia tekijöitä on tutkittu vuonna 2006 (Jokinen, 2007). Tutkimuksessa löydettiin useita jätemääriin vaikuttavia tekijöitä. Kotitalouksien ja asukkaiden ominaisuuksista tilastollisesti merkitseviksi tekijöiksi nousivat talouden koko, talouden vanhimman aikuisen ikä, tulotaso, perhetyyppi, nuorimman lapsen ikä, koulutustaso, kotona vietetty aika, asuintyyppi ja asunnon pinta-ala. Henkilöiden kulutuskäyttäytymisestä merkittävämpiä tekijöitä olivat sanomalehtien tilaaminen kotiin ja kestovaippojen käyttö. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on tutkittu lasipakkausten ja pienmetallin keräysjärjestelmän tehostamista sekä hyötykäytön ympäristövaikutuksia vuonna 2007 (Vares ja Lehtinen, 2007a, Vares ja Lehtinen, 2007b).

13 12 2 Otoksen valinta koostumustutkimukseen 2.1 Kiinteistöryhmät Tarkasteltavat asuinkiinteistöryhmät valittiin kartongin ja biojätteen erilliskeräysvelvoitteen perusteella. Lisäksi yhden huoneiston kiinteistöjä tarkasteltiin erillään muista kiinteistöistä niiden poikkeavan luonteen vuoksi. Yli 20 huoneiston kiinteistöt jaettiin omistus- ja vuokrakiinteistöihin. Vuokrakiinteistöjen tutkimusryhmästä on rajattu pois vanhusten palvelutalot ym. laitosmainen asuminen, jolloin vuokrakiinteistöjen tutkimusryhmä edustaa paremmin tavallista asumista. Tutkimusta varten pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöt jaettiin taulukon 2 mukaisesti kuuteen tutkimusryhmään. Taulukko 2. Koostumustutkimuksen tutkimusryhmät ja kiinteistöryhmien kiinteistökohtainen erilliskeräys (YTV jätehuoltomääräykset ). Tutkimusryhmä Kiinteistötyyppi Kiinteistökohtainen erilliskeräys 1 huoneiston kiinteistöt omakotitalo sekajäte 2-4 huoneiston kiinteistöt rivi- ja pientalo sekajäte 5-9 huoneiston kiinteistöt rivi- ja pientalo sekajäte, paperi huoneiston kiinteistöt rivi-, pien- ja kerrostalo sekajäte, biojäte, paperi yli 20 huoneiston omistuskiinteistöt rivi- ja kerrostalo sekajäte, biojäte, kartonki, paperi yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöt rivi- ja kerrostalo sekajäte, biojäte, kartonki, paperi Vuonna 2004 tapahtuneen jätelain uudistuksen myötä asuinkiinteistöllä on ollut mahdollisuus liittyä veloituksetta tuottajayhteisön järjestämään keräyspaperin kiinteistökohtaiseen erilliskeräykseen. YTV:n voimaan tulleissa jätehuoltomääräyksissä ei ole asetettu velvoitteita tai rajoituksia kiinteistökohtaiselle keräyspaperin erilliskeräykselle. Aikaisemmin pääkaupunkiseudulla keräyspaperin erilliskeräys tuli olla vähintään 5 huoneiston kiinteistöillä. 2.2 Tutkimusalueiden valinta Tutkimuksen keräysalueiden valinta tehtiin samalla tavalla kuin vuonna toteutetussa pääkaupunkiseudun kotitalouksien koostumustutkimuksessa (Jokinen, 2004). Vuoden 2007 tutkimuksen keräysalueiden valinta tehtiin vuoden 2006 kiinteistö- ja asukasmäärätietojen perusteella. Koostumustutkimukseen otetut jätteet on pyritty keräämään siten, että koko YTV:n toimialueelta muodostuisi mahdollisimman kattava ja edustava otos. Edustavien otosalueiden valintaan käytettiin alueiden asukkaiden ikäjakaumaa, asukasmäärää huoneistoa kohden ja asukkaiden tulotasoa Ikäjakauma Tutkimuksen keräysalueiden määrittämiseksi keräysalueiden asukkaiden ikäjakaumaa verrattiin koko pääkaupunkiseudun ja kunkin kaupungin ikäjakaumiin jokaisessa kiinteistöryhmässä erikseen. Samoin tarkasteltiin asukasmäärää huoneistoa kohti. Tutkimukseen valittujen keräysalueiden asukkaiden prosentuaalisissa ikäjakaumissa sallittiin enintään viiden prosenttiyksikön poikkeama ja asukasmäärässä huoneistoa kohden enintään 0,2 asukkaan poikkeama verrattuna koko kaupungin vastaavan kiinteistöryhmän lukuihin. Ainoastaan tutkimusryhmän huoneiston kiinteistöryhmän valinnassa hyväksyttiin suurempi kuin viiden prosenttiyksikön poikkeama sopivan keräysalueen määrittämiseksi, koska ryhmää paremmin edustavia kiinteistöjä ei ollut valittavissa. Asukkaiden ikäjakaumat kunnittain ja kiinteistöryhmittäin ovat esitetty liitteessä 1.

14 13 Asukkaiden ikäjakauma koko tutkimuksessa noudattaa hyvin koko pääkaupunkiseudun asukkaiden ikäjakaumaa. Poikkeama pääkaupunkiseudun todellisesta asukkaiden ikäjakaumasta on suurimmillaan vuotiaiden ikäryhmässä noin kaksi prosenttiyksikköä (Kuva 1). 60,0 Tutkimukseen valittujen kaikkien kiinteistöjen asukkaiden painotettu ikäjakauma suhteessa koko pääkaupunkiseudun ikäjakaumaan 50,0 40,0 Ikäjakauma, tutkimus 30,0 20,0 Ikäjakauma, pääkapunkiseutu 10,0 0, v v v yli 65 v ikä Kuva 1. Pääkaupunkiseudun ja tutkimukseen valittujen kiinteistöjen asukkaiden ikäjakauma vuonna Ikäjakauma tutkimuksessa on painotettu kiinteistöryhmien todellisella suuruudella samalla tavalla kuin kaikki tässä raportissa asukasta kohden keskimäärin esitetyt jätetiedot. Myös tutkimuksen eri kiinteistöryhmien asukkaiden ikäjakaumat vastaavat hyvin pääkaupunkiseudun eri kiinteistöryhmien asukkaiden todellisia ikäjakaumia. Liitteen 2 kiinteistöryhmäkohtaisista kuvaajista näkee erikokoisten kiinteistöryhmien ikäjakaumien erot. Nuoria lapsiperheitä (0 14 ja vuotiaat) ja nuoria aikuisia (15 29-vuotiaat) asuu eniten yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä. Keski-ikäisiä (30 64-vuotiaat) asuu eniten 5 9 huoneiston kiinteistöissä ja vähiten yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä. Vanhuksia (tässä yli 65-vuotiaat) asuu eniten yli 20 huoneiston omistuskiinteistöissä ja yhden huoneiston kiinteistöissä. Ikäjakaumat ovat melko samanlaiset yhden, 2 4, 5 9 ja huoneiston kiinteistöissä. Isojen, yli 20 huoneistojen kiinteistöjen ikäjakaumat poikkeavat muista kiinteistöryhmistä selvästi. Yli 20 huoneiston omistuskiinteistöissä lasten ja nuorten aikuisten osuus on pienempi kuin muissa kiinteistöryhmissä. Sen sijaan yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä lasten ja nuorten osuus on suurempi kuin muun väestön (49 %). Kaikissa muissa kiinteistöryhmissä keski-ikäisten osuus on yli puolet väestöstä Tulotasot Väestötietojen perusteella valittujen keräysalueiden sosioekonomista jakautuneisuutta tarkasteltiin vertaamalla valittujen alueiden sijaintia YTV:n alueen alueelliseen tulotasoon (liite 3). Valitut alueet edustavat sosioekonomisesti erityyppisiä alueita siten, että yhdistettynä ne muodostavat mahdollisimman hyvin koko pääkaupunkiseudun aluetta edustavan kokonaisuuden.

15 Tutkimusalueet Väestötietojen ja sosioekonomisen jakauman perusteella valittiin pääkaupunkiseutua hyvin edustavat keräysalueet kiinteistöryhmittäin. Keräysalueita valittiin yhteensä 13, Helsingistä kuusi, Vantaalta neljä ja Espoosta kolme. Keräysalueilta rajattiin kiinteistöjen määrää tutkimukseen tarvittavien kotitalouksien (huoneistojen) määrän mukaan. Tutkimukseen tarvittavien kotitalouksien määrään vaikuttaa alueen koko, jolta jätteet kerätään sekä tulosten haluttu tarkkuustaso. Taulukossa 3 on esitetty tarvittavan otoksen suuruus ja toteutuneen otoksen suuruus kiinteistöryhmittäin. Valitut keräysalueet ja kunkin keräysalueen huoneistojen määrä on esitetty taulukossa 4. Taulukko 3. Koostumustutkimukseen tarvittavan otoksen ja toteutuneen otoksen koko kiinteistöryhmittäin. Pks yhteensä Tarvittava otos Toteutunut otos Ryhmä Huoneistoja Huoneistoja Asukkaita Huoneistoja Asukkaita 1 huoneisto huoneistoa huoneistoa huoneistoa yli 20 huoneistoa Yhteensä Tutkimukseen valittiin tarkoituksella suurempi määrä kiinteistöjä isoista kiinteistöryhmistä kuin tutkimuksen tulosten kannalta riittävän tilastollisen edustavuuden saavuttamiseksi olisi ollut tarpeen. Näin varmistettiin, että tutkimukseen saadaan riittävä määrä huoneistoja, vaikka tutkimusviikolla astiatyhjennyksessä olisi poikkeuksia (esim. astiat tyhjennetty ennen tutkimusnoutoa). 2.3 Kiinteistöjen valinta Keräysalueiden valinnan jälkeen tutkimukseen osallistuvien kiinteistöjen määrää rajattiin maantieteellisen tarkastelun avulla. Rajaamalla tutkimusaluetta kiinteistöjen sijainnin perusteella voitiin optimoida keräysreittejä ja vältettiin tarpeettoman pitkät välimatkat tutkimusviikolla. Lisäksi kiinteistöjen valinnassa varmistettiin YTV:n asiakasrekisteritietojen perusteella, ettei tutkimukseen osallistuvilla kiinteistöillä ollut muuta kuin asuintoimintaa. Tutkimukseen valittujen kiinteistöjen osoitteet otettiin valituilta alueilta YTV:n jätteiden keräysreittien listoista syyskuussa Tutkimukseen valitut kiinteistöt on otettu alueittain samaa keräysrytmiä noudattaviksi. Pienimmissä kiinteistöryhmissä ei ollut valinnan varaa alueen sisällä, vaan mukaan otettiin valitun alueen kaikki samaa keräysrytmiä noudattavat kiinteistöryhmän kiinteistöt. Kiinteistöryhmien välinen huoneistojen asukasmäärän suuruusjärjestys pysyi samana. Taulukossa 4 on esitetty keräykseen valittujen huoneistojen ja asukkaiden lukumäärät kiinteistöryhmittäin ja keräysalueittain. Jokaiseen kuormaan kerättiin jätteitä vähintään kolmelta keräysalueelta ja useimmilta keräysalueilta jätteitä kerättiin samasta kiinteistöryhmästä useana eri päivänä. Tästä johtuen keräysalueiden huoneistomäärät eivät ole samat kuin otoksien ja näytteiden edustamat huoneistomäärät.

16 15 Taulukko 4. Tutkimukseen valitut sekajätteen keräysalueet ja niiltä valittujen otoksien huoneistomäärät. kiinteistöryhmä / keräysalue Helsinki Vantaa Espoo Yhteensä huoneistot huoneistot huoneistot huoneistot yli 20 omistus yli 20 vuokra Yhteensä huoneistoja asukkaita Tutkimukseen valittujen kiinteistöjen määrä on valittu siten, että jokaisesta ryhmästä saadaan tilastollisesti edustavat otokset. Tulosten tarkkuuden ja luotettavuuden kannalta sopivana huoneistomääränä yhdessä otoksessa pidetään huoneistoa (Jokinen, 2000). Syksyn 2007 koostumustutkimuksessa pienin huoneistomäärä otosta kohti oli noin 71 huoneistoa (5 9 huoneiston kiinteistöt) ja suurin yli 700 huoneistoa (yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöt). Yli 20 huoneiston kiinteistöistä tarvittiin edustavien otosten saamiseksi huomattavasti enemmän huoneistoja kuin pienemmistä kiinteistöistä. Alueen suurimmissa kerrostalokiinteistöissä on yli 200 huoneistoa, eikä muutamaa kiinteistöä voida pitää edustavana määränä 46 %:lle (omistuskiinteistöt) tai 23 %:lle (vuokrakiinteistöt) pääkaupunkiseutulaisista. Tutkimukseen valittujen kiinteistöjen asukasmäärä on 1,5 % pääkaupunkiseudun kokonaisasukasmäärästä. 2.4 Tutkimusviikko Tutkimus järjestettiin lokakuussa viikolla 41 ( ). Keräysviikko pyrittiin valitsemaan siten, että viikko vastaisi mahdollisimman hyvin kyseisen vuodenajan tyypillistä jätemäärää. Viikon valinnassa pyrittiin välttämään myös pitkiä juhlapyhiä ja koulujen lomakausia. Tutkimusviikko oli puutarhojen syyssiivouksen aikaan. Valitulla viikolla noin puolet puiden lehdistä oli jo pudonnut maahan. Keräysviikkoa edeltävä viikonloppu ja keräysviikko olivat sateisia. Keräysviikolla oli muutama poutaisempi päivä, jolloin lämpötila laski lähelle nollaan. Lämpötila tutkimusviikolla oli 0 +7 C.

17 16 3 Tutkimus- ja laskentamenetelmät 3.1 Jätteiden keräys Tutkimuksen jätteiden keräys suoritettiin kahden urakoitsijan toimesta pääasiassa kahdella keräysautolla. Yhtenä päivänä käytössä oli kolme keräysautoa. Urakoitsijat keräsivät jätekuormat urakoimiltaan alueilta kiinteistöryhmittäin. Jäteautoon tyhjennettiin kaikki valittujen kiinteistöjen sekajäteastiat siten kuin normaaliin jätteenkeräykseen kuului. Kuormaan ei otettu katoksessa lojuvia esineitä, jos ne eivät kuuluneet jätehuoltosopimuksen piiriin. Suurimman osan ajasta tutkimusavustajat (opiskelijat) olivat jäteautojen mukana ja tekivät muistiinpanoja kiinteistöltä kerättävistä jätejakeista: astioiden määrä, koko, täyttöaste ja sisällön vastaavuus. Tutkimusavustajat varmistivat myös, että kiinteistöillä ei ollut asumisesta poikkeavaa toimintaa (kuten kauppaa tai päiväkotia) ja tarvittaessa poistivat tutkimukseen soveltumattomat kiinteistöt keräyslistalta. Lisäksi he kirjasivat ylös muut havaitsemansa poikkeavat asiat, kuten epäilyksen tyhjennysauton tai pesuauton käynnistä kiinteistöllä ennen tutkimuskeräystä. Yhden huoneiston kiinteistöjen jätteet kerättiin kiinteistöistä, joissa keräysväli on kaksi viikkoa eli keräysjakso edustaa kahta viikkoa. Kiinteistöryhmien 2 4, 5 9 ja huoneistoa jätteet kerättiin kiinteistöistä, joissa keräysväli on yksi viikko eli keräysjakso edustaa yhtä viikkoa. Yli 20 huoneiston kiinteistöjen jätteet kerättiin kiinteistöistä, joissa keräys suoritetaan kaksi kertaa viikossa. Näistä kiinteistöistä jätteet kerättiin tutkimusviikolla maanantaina ja torstaina, jolloin keräysjakso edustaa yhtä viikkoa.

18 Näytteiden valmistus Jätekuormien ja niistä muodostettujen otosten sekä näytteiden käsitteleminen tehtiin Kivikon jäteaseman autohallissa. Kuormat kipattiin jäteautosta suoraan halliin tyhjälle lattialle. Kuormat jaettiin aluksi niin moneen erilliseen kasaan, kuin kuormaa vastaavien otosten määrä oli (1 3). Tämän jälkeen otoksia (kasoja) käsiteltiin täysin erillisinä toisistaan. Otokset käytiin läpi järjestelmällisesti etsien poikkeavan suuria tai painavia jäte-eriä ja repimällä samalla kaikki jätesäkit auki. Suljettuja jätepusseja ei tyhjennetty. Poikkeavan suuret tai painavat jäteerät poistettiin kasasta ja punnittiin erikseen (kuva 2). Niiden painon suhteellinen osuus liitettiin näytteen jätemäärään kappaleessa 3.7 esitetyllä tavalla. Kun poikkeavan suuret jätteet oli poistettu, loppuotoksesta kerättiin satunnaisesti lapioimalla näyte 600-litraiseen jäteastiaan koostumustutkimusta varten. Kuva 2. Suurien ja/tai painavien jätteiden erottelua jäteotoksesta Kivikon autohallin lattialla. Otoksesta eroteltiin mm. pahvia ja puutarhajätettä. (Kuvat, YTV / Kai Widell)

19 Käsinlajittelu Lajittelussa jäte jaettiin fysikaalisten ominaisuuksiensa mukaan 31 eri jätejakeeseen (liite 4). Jätekomponentit lajiteltiin lajittelupöydältä kullekin jätejakeelle varattuun astiaan (kuva 3). Lajitellut jätteet punnittiin erikseen. Jätejakeet sekä ohjeistus tuotteiden ja materiaalien sijoittamisesta jäteryhmiin on esitetty lajitteluohjeessa liitteessä 4. Kuva l jätenäyte lajiteltiin käsin 31 jätejakeeseen lajittelupöydällä. Käsinlajitellut jätejakeet punnittiin erikseen ja tulokset kirjattiin. (Kuvat, YTV / Kai Widell) Jätteiden lajittelussa materiaalin tunnistus tehtiin silmämääräisesti. Eri materiaalit pyrittiin mahdollisuuksien mukaan irrottamaan toisistaan. Jätteet voitiin myös lajitella eri ryhmiin tuotteen pääasiallisen materiaalin mukaan siten, että muihin ryhmiin kuuluvat materiaalit saivat muodostaa silmämääräisesti arvioituna korkeintaan 5 % esineen painosta. Esimerkiksi muovi- ja kartonkipakkauksien pinnassa oli usein biojätettä. Tällaiset tyhjät pakkaukset laitettiin pakkauksen materiaalin luokkaan. Pakkaukset, joissa oli runsaasti ruokaa sisällä, laitettiin biojätteeseen. Tällä menettelyllä pyrittiin pääsemään todellisiin biojätteen ja pakkauksien painoihin näytteessä. Periaatteena lajittelussa oli, että jätemateriaalit luokiteltiin sen mukaan, miten ne olisi voitu syntypaikalla lajitella ennen jäteastiaan pistämistä. Esimerkiksi paperi-, pahvi- tai kartonkipakkauksista ei voi enää lajittelussa tietää varmaksi, olivatko ne kastuneet jo ennen roskapussiin laittamista vai vasta jätepussissa, astiassa tai näytteen käsittelyssä. Tällaiset pakkaukset lajiteltiin sen mukaan, mikä oli niiden oletettu käyttötarkoitus ja kelpoisuus erilliskeräykseen ennen jätteeksi päätymistä. Esimerkiksi

20 19 muropakkaus lajiteltiin keräyskartonkiin ja lihan tai kalan käärepaperi muu paperi, pahvi ja kartonki - luokkaan. Mikäli materiaalien erottaminen oli mahdotonta tai jätettä ei voitu muuten laittaa mihinkään ryhmistä 1 25 tai 30, ryhmiteltiin jäte muu palava -, muu palamaton - tai sekalaiset pakkaukset -ryhmään. Vain jos näistäkään ryhmistä ei mikään ollut sopiva ko. jätteelle, se voitiin ryhmitellä sekalaiset jätteet -ryhmään. Tarvittaessa muita materiaaleja sisältävä tuote punnittiin erikseen ja siinä olevien materiaalien osuudet arvioitiin. 3.4 Hienoaines käsinlajittelussa Hienoaineksen seurantamenetelmä toteutettiin kuten vuoden koostumustutkimuksessa (Jokinen, 2004). Toisella lajittelupöydällä oli 20 mm seula, toisella ei ollut seulaa. Seulan alite, eli hienoaines, punnittiin erikseen. Hienoaineksen koostumus paino-% osuuksin arvioitiin silmämääräisesti. Seulattomalle pöydälle erottunutta jäännösaineksesta suurin osa jaettiin suoraan silmämääräisillä arvio-osuuksilla keittiöjätteeseen, puutarhajätteeseen ja muuhun palamattomaan. Loppu määrittelemätön osa lajiteltiin hienoainekseen. Näin toimittiin, koska huomattava osa hienoaineksesta oli selvästi puutarhajätettä, jonka seulomista ei katsottu tarpeelliseksi. Tilastoinnissa hienoaineksen osuudet on lisätty jätejakeisiin: keittiöjätteeseen, puutarhajätteeseen, maa-ainekseen ja muuhun palamattomaan. Lisäksi hienoaineksen osuus koko näytteessä on esitetty erikseen. 3.5 Otosten ja näytteiden määrät Yhden, 2 4, 5 9 ja huoneiston kiinteistöistä kerätyistä kuormista muodostettiin jokaisella tutkimuskerralla kutakin kiinteistöryhmää kohden viisi näytettä, jota pidetään tilastollisen tarkastelun kannalta minimiotosten määränä ryhmää kohden. Yli 20 huoneiston vuokra- ja omistuskiinteistöistä kerätyistä kuormista muodostettiin molempia kiinteistöryhmiä kohden kuusi näytettä. Tulosten käsittelyssä suurten osuus lisättiin käsin lajitellun näytteen massaan kappaleessa 3.7 esitetyllä tavalla, jolloin saatiin todellinen näytteen massa. Taulukossa 5 on esitetty tutkimuksessa käsiteltyjen jätteiden määrät. Taulukko 5. Tutkimuksessa käsiteltyjen kuormien, otoksien ja näytteiden määrät, vaihteluvälit sekä massat yhteensä. Tutkimuksessa käsiteltyjen jätteiden määrät Kuormia 23 kpl Kuormat yhteensä kg Otoksien koko kg Näytteitä 32 kpl Suuret jätejakeet yhteensä kg Suuret jätekajeet otoksissa kg Käsinlajitellut jätejakeet yhteensä kg Käsinlajitellut jätejakeet näytteissä kg

21 Sekajätteen määrän selvittäminen Sekajätteen määrää tutkimuksen aikana selvitettiin punnitsemalla kaikki koostumustutkimukseen tulevat kuormat. Jokaisen kuorman osalta tiedettiin, kuinka monelta asukkaalta jäte oli kerätty ja kuinka tiheä keräysväli kiinteistöissä oli. Näiden tietojen avulla voitiin laskea jätemäärä asukasta kohden vuodessa jokaiselle tutkitulle kiinteistöryhmälle erikseen. 3.7 Näytteen painon laskeminen Näytteen kokonaispaino muodostuu lajitellun näytteen painosta ja suurien jätejakeiden lajiteltavaa näytettä vastaavasta osuudesta otoksessa. Suuren jätejakeen vastaava osuus saadaan kertomalla suuren jätejakeen paino kertoimella x: x = k/(o s), jossa k on käsin lajitellun näytteen massa, o on otoksen massa, josta suurten erottelu tehty ja s on kaikkien otoksesta eroteltujen suurten jätejakeiden massa. Kerrointa käyttämällä saadaan osuus, jonka verran voidaan olettaa suurta jätejaetta olevan näytteessä. Lisäämällä suurten jätejakeiden osuudet käsin lajitellun näytteen painoon saatiin näytteiden kokonaispainot. Esimerkiksi käsilajitellun näytteen massa on 100 kg, otoksen massa 2200 kg, otoksesta eroteltujen suurten jätejakeiden massa on 200 kg ja suurissa erotellun yksittäisen paistinpannun massa on 4 kg. Tällöin käsin lajitellun näytteen muut metallijätteet ryhmän painon päälle lisätään paistinpannun osuutena 100/( )*4 kg = 0,2 kg. Tämä vastaa sitä osuutta, minkä verran paistinpannun metallia olisi ollut näytteessä, mikäli otoksessa, josta näyte otettiin, materiaalit olisivat olleet jakautuneina homogeenisesti koko otokseen. 3.8 Puutarhajätteen määrän huomioiminen Vuodenajasta riippuen puutarhajätteen määrä sekajätteessä vaihtelee merkittävästi. Muiden sekajätteessä olevien jätejakeiden määrään vuodenaikojen vaihtelulla ei ole merkittävää vaikutusta. Jotta syksyn 2007 tutkimuksen tuloksia voitiin käyttää koko vuoden tarkasteluun, laskettiin vuoden tutkimustuloksista puutarhajätteelle kerroin vertaamalla syksyn 2003 tuloksia koko vuoden tuloksiin. Vuonna koostumustutkimukset tehtiin kaikkina neljänä vuodenaikana, jolloin puutarhajätteen määrän vuodenaikojen välisestä vaihtelusta on luotettavaa tietoa. K pj = V pj / S pj = 0,655 jossa V pj on vuoden puutarhajätteen määrä kg/as/a asukasta kohden keskimäärin ja S pj on syksyn 2003 puutarhajätteen määrä kg/as/a asukasta kohden keskimäärin. Tällä kertoimella K pj on kerrottu syksyn 2007 puutarhajätteen määrä muutettaessa jätteen määrä vastaamaan koko vuotta 2007.

22 Tulosten tilastollinen merkitsevyys Tutkimuksen tuloksena saatuja jätemääriä on verrattu eri kiinteistöryhmien välillä. Varianssianalyysillä on selvitetty, eroavatko eri kiinteistöryhmien keskiarvot tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Jollei tilastollista merkitsevyyttä ole, merkitsevät ryhmien ko. jätejakeiden keskiarvot käytännössä samaa jätemäärää (ja niiden ero johtuu vain vähäisestä satunnaisesta vaihtelusta). Jos taas ryhmien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä, tarkoittaa tämä, että eri ryhmissä ko. jätejaetta on eri määrä. Eri kiinteistöryhmien välisiä tuloksia on helppo verrata silloin, kun keskiarvot ovat hyvin erisuuruisia. Mutta kun keskiarvot ovat lähellä tosiaan, ei voida ilman tilastollista merkitsevyystestausta tietää, kuvastavatko ne samaa vai eri jätemäärää. Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen ryhmittymistä keskiarvonsa ympärille eli millä välillä todellinen jätejakeiden määrä sekajätteessä voi vaihdella. Varianssianalyysi perustuu juuri tämän vaihtelun tarkasteluun. Kun tutkimuksen jätemäärät ovat vaihdelleet paljon, keskihajonnat ovat suuria ja tuloksien välisen eron merkitsevyys pieni. Tällöin ei voida olla varmoja jätejakeen todellisesta määrästä. Tilastollinen merkitsevyystestaus ottaa huomioon keskihajonnan kuvaaman keskiarvon luotettavuuden epävarmuustekijän. Tilastollinen merkitsevyys ei kuvaa tulosten luotettavuutta, vaan tulosten välisen eron merkitystä. Esimerkiksi, vaikka jätejaetta olisi 2 4 huoneiston kiinteistön jätteessä kaksinkertainen määrä verrattuna yhden huoneiston kiinteistöihin, mutta keskihajonnat olisivat 80 % ja 110 %, ei kiinteistöryhmien jätemäärien erolla olisi tilastollista merkitsevyyttä, koska jätemäärä voi vaihdella jopa enemmän saman kiinteistöryhmän eri kiinteistöjen välillä kuin eri kiinteistöryhmien välillä. Toisaalta, jos keskihajonnat olisivat vastaavasti 20 % ja 30 %, olisi kiinteistöryhmien jätemäärien ero erittäin merkitsevä, koska samojen kiinteistöryhmien eri kiinteistöjen jätemäärät olisivat samaa suuruusluokkaa. Varianssianalyysin tulokset on esitetty tekstissä vain tilastollisesti erittäin merkitsevien ja merkitsevien osalta. Merkitsevyys on todettu testisuureen ja p-arvon perusteella. P-arvot on esitetty liitteiden taulukoissa. Kiinteistöryhmien välisten varianssianalyysien tulokset on esitetty omassa taulukossaan painoprosenttijakauman mukaan liitteessä 6 ja kiloa asukasta kohden vuodessa liitteessä 7. p 0,001tilastollisesti erittäin merkitsevä 0,001 < p 0,01tilastollisesti merkitsevä 0,01 < p 0,05tilastollisesti melkein merkitsevä 0,05 < p 0,10tilastollisesti oireellinen p > 0,10tilastollisesti ei-merkitsevä

23 22 4 Sekajätteen määrä Tutkimukseen kerättiin keräysviikon aikana yhteensä kg jätettä. Yhden huoneiston kiinteistöistä kerättiin tutkimusviikon aikana yhteensä kg jätettä, joka edustaa kahden viikon jätekertymää. Laskelmissa yhden huoneiston kiinteistöjen jätemäärä on jaettu kahdella, jotta se kuvastaisi viikon jätekertymää. Taulukossa 6 on esitetty jätemäärä keskimäärin asukasta kohden vuodessa kiinteistöryhmittäin. Taulukko 6. Tutkimuksessa mukana olleiden kiinteistöjen huoneisto- ja asukasmäärät sekä asukasta kohden laskettu sekajätteen määrä vuodessa. Syksy 2007 Jätteitä keräysviikolla 41 Kiinteistöryhmä Huoneistoja, lkm Asukkaita, lkm kg/vko kg/as/vko kg/as/a 1 huoneisto ** 3, huoneistoa , huoneistoa , huoneistoa ,3 165 yli 20 h. omistus ,9 147 yli 20 h. vuokra ,2 163 Yhteensä ,6* 165 *Yhteensä rivi on tässä yhteydessä laskettu tutkimukseen kerätyistä jätteistä, eikä sitä ole painotettu pääkaupunkiseudun todellisella asukasjakaumalla **1 huoneiston kiinteistöistä kerätty jätemäärä on jaettu kahdella, jotta se vastaisi 1 viikon jätemäärää Asukasta kohden tuotetun jätemäärän suuruusjärjestys kiinteistöryhmien välillä oli sama kuin vuoden tutkimuksessa. Sekajätettä syntyy vähiten yli 20 huoneiston omistuskiinteistöissä ja eniten 2 4 huoneiston kiinteistöissä. Ero näiden väillä on yli puolitoistakertainen. Kiinteistökohtainen erilliskeräys vaikuttaa kotitalouksien sekajätteen määrään. Yhden huoneiston kiinteistöissä sekajätemäärä asukasta kohden oli kuitenkin lähes samaa tasoa kuin yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä, joissa on paperin, kartongin ja biojätteen erilliskeräys. Yli 20 huoneiston kiinteistöistä vuokrakiinteistöjen sekajätemäärä asukasta kohti oli suurempi kuin omistuskiinteistöjen. 5 9 huoneiston kiinteistöt sijoittuivat tuottamansa jätteen määrältä huoneiston kiinteistöjen yläpuolelle ja 2 4 huoneiston kiinteistöjen alapuolelle. Tutkimustulosten perusteella pääkaupunkiseudulla syntyi kotitalousjätettä yhteensä noin tonnia vuonna Asukasta kohden laskettuna sekajätettä syntyi 165 kiloa vuodessa.

24 23 5 Sekajätteen laatu Koostumustutkimuksen tuloksista näkyy selvästi, että vuoden 2007 koostumustutkimus sattui puutarhojen syyssiivouksen sesonkiviikolle (kuvat 4 ja 5). Puutarhajätteen määrä oli huomattavan suuri, varsinkin 2-4 huoneiston kiinteistöissä. Syksyä 2007 kuvaavat tulokset on esitetty näytteiden kokonaispainoista laskettuina painoprosentti jakaumina ja jätteen määrä asukasta kohden vuodessa liitteessä Suuret jätejakeet Suurista jätejakeista puutarhajätteen osuus oli suurin kaikissa kiinteistöryhmissä. Vain yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä tekstiilien ja vaatteiden osuus oli suurin. Puutarhajätteen määrä oli huomattava varsinkin 2-4 huoneiston kiinteistöissä. Muita huomattavan suuria jätejakeita olivat keräyspaperi, keräyspuu sekä vaatteet ja tekstiilit. 5.2 Sekajätteen laatu jätejakeittain Tässä raportissa esitetyt taulukot ja kuvat ovat kaikki suurten jätejakeiden osuuksilla korjattuja (kappale 3.7). Koko vuotta 2007 kuvaavissa tuloksissa puutarhajätteen määrää on korjattu aikaisemmasta tutkimuksesta lasketulla kertoimella (kappale 3.8). Taulukoissa ja kuvaajissa esitetyt tulokset Asukasta kohden keskimäärin, on painotettu pääkaupunkiseudun kiinteistöryhmittäisellä asukasmäärällä (taulukko 1). Kuvassa 4 on esitetty kiinteistöryhmäkohtainen sekajätteen laatu karkealla jaolla. Kiinteistöryhmäkohtainen sekajätteen laatu tarkalla jätejaejaottelulla painoprosenttijakauman mukaan on esitetty liitteessä 6. Kuvassa 5 on esitetty koko vuotta 2007 kuvastava jätteen määrä asukasta kohden vuodessa (kg/as/a) karkealla jäteryhmäjaottelulla kiinteistöryhmittäin. Jätteen määrä asukasta kohden vuodessa tarkalla jätejaejaottelulla on esitetty liitteessä 7.

25 24 Taulukko 7. Jätejaeryhmien (karkealla jaolla) paino-% jakauma kiinteistöryhmittäin (tarkka jako liitteessä 6) Kiinteistöryhmät 1 huoneisto 2-4 huoneistoa 5-9 huoneistoa huoneistoa yli 20 huoneistoa, omistus yli 20 huoneistoa, vuokra Asukasta kohden keskimäärin Jätejakeet p- % p- % p- % p- % p- % p- % p- % Keittiöjäte 30,4 23,8 24,4 21,9 23,5 29,7 25,6 Puutarha- ja muu biojäte* 10,5 26,6 14,7 11,8 9,3 7,6 10,9 Pehmopaperi 3,9 2,9 3,1 2,6 3,5 2,6 3,2 Keräyspaperi, pahvi, kartonki 16,2 17,1 14,8 18,2 17,6 15,9 16,9 Muu paperi, pahvi ja kartonki 0,4 0,5 0,4 0,4 0,9 0,7 0,7 Muovit 17,2 11,1 13,7 15,0 17,8 13,7 15,9 Lasi 2,8 2,0 3,5 3,2 4,1 5,0 3,9 Metallit 3,3 2,0 2,5 3,2 3,4 4,0 3,4 Sähkö- ja elektroniikkaromu 0,3 0,6 0,8 0,6 0,7 1,4 0,8 Puu 1,7 1,9 2,9 4,9 2,0 2,2 2,3 Tekstiilit ja vaatteet 4,4 4,1 5,3 5,4 5,7 6,1 5,5 Vaipat ja kuukautissiteet 3,1 3,6 10,4 8,9 6,8 6,9 6,5 Sekalaiset pakkaukset 0,7 0,4 0,5 0,4 0,7 0,5 0,6 Muu palava 1,5 1,6 0,8 1,4 1,3 2,3 1,6 Muu palamaton 3,3 1,2 1,3 1,8 1,8 0,6 1,6 Sekalaiset jätteet (ei pakkauksia) 0,3 0,5 0,1 0,0 0,6 0,1 0,4 Ongelmajätteet 0,1 0,1 0,6 0,1 0,2 0,6 0,3 Yhteensä Josta hienoaineksen osuus 1 0,4 0, *puutarhajäte korjattu aikaisemmasta tutkimuksesta lasketulla kertoimella 0,655 Taulukko 8. Jätejaeryhmien (karkealla jaolla) jakauma kg asukasta kohden vuodessa kiinteistöryhmittäin (tarkka jako liitteessä 7) Kiinteistöryhmät 1 huoneisto 2-4 huoneistoa 5-9 huoneistoa huoneistoa yli 20 huoneistoa, omistus yli 20 huoneistoa, vuokra Asukasta kohden keskimäärin Jätejakeet kg/as/a kg/as/a kg/as/a kg/as/a kg/as/a kg/as/a kg/as/a t/a Yhteensä t/a ( as) Keittiöjäte 46,6 59,7 52,4 36,2 34,5 48,6 42, Puutarha- ja muu biojäte* 16,0 66,7 31,5 19,6 13,7 12,4 19, Pehmopaperi 6,1 7,3 6,6 4,4 5,1 4,2 5, Keräyspaperi, pahvi, kartonki 24,8 43,0 31,7 30,1 25,9 26,0 27, Muu paperi, pahvi ja kartonki 0,6 1,4 0,9 0,7 1,3 1,1 1, Muovit 26,3 27,9 29,4 24,8 26,2 22,4 25, Lasi 4,4 5,0 7,6 5,3 6,1 8,1 6, Metallit 5,0 4,9 5,3 5,3 5,0 6,6 5, Sähkö- ja elektroniikkaromu 0,5 1,5 1,7 1,0 1,0 2,3 1, Puu 2,5 4,9 6,2 8,2 3,0 3,6 3, Tekstiilit ja vaatteet 6,8 10,4 11,3 8,9 8,4 9,9 8, Vaipat ja kuukautissiteet 4,8 9,1 22,4 14,7 10,0 11,3 10, Sekalaiset pakkaukset 1,0 0,9 1,1 0,7 1,1 0,8 1,0 934 Muu palava 2,4 4,0 1,8 2,4 1,9 3,8 2, Muu palamaton 5,0 3,0 2,9 2,9 2,6 0,9 2, Sekalaiset jätteet (ei pakkauksia) 0,4 1,2 0,3 0,1 0,9 0,2 0,6 604 Ongelmajätteet 0,2 0,3 1,3 0,1 0,2 1,0 0,5 440 Yhteensä 153,5 251,2 214,5 165,4 146,9 163,3 164, Josta hienoaineksen osuus 1,2 1,1 0,8 1,0 1,2 1,5 1, *puutarhajäte korjattu aikaisemmasta tutkimuksesta lasketulla kertoimella 0,655

26 25 Jäteryhmien painoprosenttijakaumat kiinteistöryhmittäin vuonna % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Keittiöjäte Puutarha- ja muu biojäte* Pehmopaperi Keräyspaperi, pahvi, kartonki Muu paperi, pahvi ja kartonki Muovit Lasi Metallit Sähkö- ja elektroniikkaromu Puu Tekstiilit ja vaatteet Vaipat ja kuukautissiteet 1 huoneisto Sekalaiset pakkaukset 2-4 huoneistoa Muu palava 5-9 huoneistoa Muu palamaton huoneistoa Sekalaiset jätteet (ei pakkauksia) yli 20 huoneistoa omistus Ongelmajätteet yli 20 huoneistoa vuokra Josta hienoaines osuus Asukasta kohden keskimäärin *puutarhajäte korjattu aikaisemmasta tutkimuksesta lasketulla kertoimella 0,655 Kuva 4. Jätejaeryhmien painoprosenttijakauma kiinteistöryhmittäin karkealla jaolla vuonna 2007.

27 26 Vuoden 2007 kg/as/a kiinteistöryhmittäin jäteryhmittäin Keittiöjäte Puutarha- ja muu biojäte* Pehmopaperi Keräyspaperi, pahvi, kartonki Muu paperi, pahvi ja kartonki Muovit Lasi Metallit Sähkö- ja elektroniikkaromu Puu Tekstiilit ja vaatteet Vaipat ja kuukautissiteet 1 huoneisto 2-4 huoneistoa Sekalaiset pakkaukset 5-9 huoneistoa Muu palava Muu palamaton Sekalaiset jätteet (ei pakkauksia) Ongelmajätteet huoneistoa yli 20 huoneistoa omistus yli 20 huoneistoa vuokra Josta hienoaines osuus Asukasta kohden keskimäärin korjattu aikaisemmasta tutkimuksesta lasketulla kertoimella 0,655 Kuva 5. Jätejaeryhmien jakauma kg/as/a vuonna 2007 karkealla jaolla. *puutarhajäte 5.3 Kiinteistöryhmien välinen ero Kiinteistöryhmän vaikutusta kotitalouksien sekajätteen laatuun tutkittiin varianssianalyysin avulla. Jätejakeiden määrän erotessa kiinteistöryhmien välillä tilastollisesti erittäin merkitsevästi tai tilastollisesti merkitsevästi, on kiinteistöryhmällä merkittävä vaikutus syntyvän sekajätteen laatuun. Kiinteistöryhmä vaikutti eniten sekajätteessä olevan biojätteen, pehmopaperin, keräyskuitumateriaalien sekä vaippojen ja kuukautissiteiden määrään. Kiinteistöryhmien välisen varianssianalyysin tulokset on estetty liitteissä 6 ja 7. Tietyn jätejakeen määrän kasvaessa muiden jätejakeiden % -osuus tippuu, ellei myös niiden jätejakeiden määrä kasva samassa suhteessa. Tulosten ymmärtämistä helpottaaksemme tarkastelemme

28 27 tekstissä jatkossa ainoastaan kg/as/a varianssianalyysin tuloksia. Kiinteistöryhmien välisten paino-% varianssianalyysien tulokset on esitetty liitteessä 6 ja kg/as/a liitteessä 7. Keittiöbiojäte Kaiken biojätteen (keittiöbiojäte, puutarhajäte, maa-ainekset sekä pehmopaperi) osuus kotitalouksien sekajätteestä oli yhteensä 40 paino-% eli 67 kg asukasta kohden vuodessa. Biojätettä oli sekajätteessä yli kaksinkertainen määrä 2 4 huoneiston kiinteistöissä verrattuna yli 20 huoneiston omistuskiinteistöihin. Erot olivat suurimmat puutarhajätteen osalta, mutta myös keittiöbiojätteen määrien erot olivat huomattavia. Keittiöbiojätettä oli kilogrammoina asukasta kohden huomattavasti enemmän myös yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä kuin omistuskiinteistöissä. Muuten kiinteistökohtaisen biojätteen erilliskeräyksen yleisyys näkyy sekajätteen sisältämän keittiöbiojätteen määrässä. Keittiöbiojätteen ja puutarhajätteen määrä eri kiinteistöryhmien välillä erosi toisistaan erittäin merkitsevästi. Puutarhajätettä oli sekajätteessä 2 4 huoneiston kiinteistöissä yli 15-kertainen määrä verrattuna yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöihin. Tutkimustuloksien ja tulosten keskihajontojen perusteella laskettu hajontakerroin vaihteli keittiöbiojätteen osalta eri kiinteistöryhmien välillä % ja puutarhajätteen osalta %. Pehmopaperi Sekajätteessä ollut pehmopaperi oli yleensä kostunutta ja kosteus on peräisin muista biojätejakeista. Kosteudesta ja kompostointiin soveltuvuudesta johtuen pehmopaperi on tässä tutkimuksessa luokiteltu biojätejakeeksi. Pehmopaperia oli keskimäärin sekajätteestä 3 % eli 5,2 kg asukasta kohden vuodessa. Pehmopaperia oli eniten 2 4 huoneiston ja vähiten yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöjen jätteissä. Kiinteistöryhmien välillä pehmopaperin määrässä (kg/as/a) oli tilastollisesti merkitsevää eroa. Pehmopaperin tutkimustuloksien keskihajontojen hajontakerroin vaihteli välillä 6-28 %. Keräyskuitumateriaalit Kaiken keräyskuitumateriaalin (keräyspaperi, -pahvi ja -kartonki sekä alumiinipinnoitetut kartonkitölkit) osuus kotitalouksien sekajätteestä oli yhteensä 17 paino-% eli 28 kg asukasta kohden vuodessa. Keräyskuitumateriaaleja oli sekajätteessä asukasta kohden eniten 2 4 huoneiston ja 5 9 huoneiston kiinteistöissä. Vähiten kuitumateriaaleja sekajätteessä asukasta kohden oli omakotitaloissa. Ero oli lähes kaksinkertainen keräyspaperin osalta. Keräyspahvia oli sekajätteestä keskimäärin 2 % eli 3 kg asukasta kohden vuodessa. Keräyspahvin määrä sekajätteessä oli suurin 5 9 huoneiston kiinteistöissä ja pienin yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä. Eri kiinteistöryhmien jäte erosi keräyspahvin määrän osalta toisistaan merkitsevästi. Keräyspahvin tutkimustuloksien keskihajontojen hajontakerroin vaihteli välillä %. Keräyskartonkia oli keskimäärin sekajätteestä 7 % eli 12 kg asukasta kohden vuodessa. Keräyskartonkia päätyi sekajätteeseen yhden huoneiston kiinteistöissä hieman vähemmän kuin muissa kiinteistöryhmissä. Toiseksi vähiten keräyskartonkia oli yli 20 huoneistojen kiinteistöjen jätteessä ja eniten 2

29 28 4 huoneiston kiinteistöjen jätteissä. Kiinteistöryhmien välillä keräyskartongin määrässä (kg/as/a) oli tilastollisesti merkitsevä ero. Keräyskartongin tutkimustuloksien keskihajontojen hajontakerroin vaihteli %. Alumiinipinnoitettuja kartonkitölkkejä oli keskimäärin sekajätteestä 0,4 % eli 0,7 kg asukasta kohden vuodessa. Alumiinipinnoitettujen kartonkitölkkien määrä vaihteli kiinteistöryhmistä riippuen välillä 0,5 1,7 kg/as/vuosi eli 0,3 0,8 % sekajätteestä. Alumiinipinnoitettujen kartonkitölkkien tutkimustuloksien keskihajontojen hajontakerroin vaihtelivat välillä %. Vaipat ja kuukautissiteet Vaippoja ja kuukautissiteitä oli keskimäärin sekajätteestä 7 paino-% eli 11 kg asukasta kohden vuodessa. Yhden huoneiston kiinteistöihin verrattuna (4,8 kg/as/a) vaippoja ja kuukautissiteitä oli lähes kuusinkertainen määrä 5 9 huoneiston kiinteistöissä (22 kg/as/a). Vaippojen ja kuukautissiteiden määrä vaihteli kiinteistöryhmistä riippuen välillä 4,8 22,4 kg/as/a eli 3-10 % sekajätteestä. Koko vuoden tuloksissa vaippojen ja kuukautissiteiden määrän ero kiinteistöryhmien välillä oli erittäin merkitsevä. Vaippojen ja kuukautissiteiden tutkimustulosten keskihajontojen hajontakerroin oli %.

30 29 6 Tulosten tarkastelu 6.1 Sekajätteen laatu biohajoavuuden mukaan Kotitalouksien sekajätteen määrä keskimäärin asukasta kohden vuonna 2007 oli noin 165 kg/as/a. Biohajoavan jätteen määrä kotitalouksien sekajätteestä vuonna 2007 oli 66 % eli 109 kg/as/a (kuva 6). Biohajoavan jätteen osuus sekajätteessä, kg/as/a ja %, keskimääräinen asukas Inerttijäte 18 kg/as/a, 11 % Muu palava jäte 38 kg/as/a, 23 % Biohajoava 109 kg/as/a, 66 % Kuva 6. Sekajätteen laatu biohajoavuuden mukaan. Jako biohajoavaan, muuhun palavaan ja inerttiin jätteeseen. Biohajoavan osan tarkka jako jätejakeisiin on esitetty kuvassa 7. Muu palava sisältää muovit, tekstiilit ja vaatteet. Inerttijäte sisältää lasit, metallit, SER, sekalaiset pakkaukset, sekalaiset jätteet ja ongelmajätteet. Sekajätteen sisältämä biohajoava jäte jakautui biojätteisiin, kuitumateriaaleihin, puuhun sekä vaippoihin ja kuukautissiteisiin kuvassa 7 esitetyllä tavalla. Biohajoavasta jätteestä yli puolet (noin 60 %) oli kompostointikelpoista eli biojätettä. Vaipat ja kuukautissiteet on laskettu sekajätteen biohajoavaan osaan, koska suurin osa niiden painosta on biojätettä tai kuitumateriaalia ja vain hyvin pieni osa muovia. Vaippoja ja kuukautissiteitä jätteessä oli jopa 11 kg/as/a.

31 30 Sekajätteen sisältämän biohajoavan jätteen jätejakeiden jakautuminen, kg/as/a ja %, keskimääräinen asukas Vaipat ja kuukautissiteet 11 kg/as/a, 10 % Keräyspuu 4 kg/as/a, 3 % Muu paperi, pahvi ja kartonki 1 kg/as/a, 1 % Keräyspahvi- ja kartonki 15 kg/as/a, 13 % Keittiöjäte (biojäte) 42 kg/as/a, 39 % Keräyspaperi 12 kg/as/a, 11 % Pehmopaperi 5 kg/as/a, 5 % Muu biojäte (maa-ainekset) 5 kg/as/a, 5 % Puutarhajäte (biojäte) 14 kg/as/a, 13 % Kuva 7. Sekajätteen sisältämien biohajoavien jätejakeiden jakautuminen. 6.2 Pakkausjäte sekajätteessä Kotitalouksien sekajätteestä pakkauksia oli noin kolmasosa eli 52 kg/as/a. Pakkauksista kuitumateriaalia ja muovia oli yhteensä noin 80 % eli 42 kg/asukas/vuosi. Pakkauksista lasia oli 12 % ja metallia 6 %. Sekalaisia materiaaleja (lähinnä alumiinilla pinnoitettua muovia tai kartonkia) oli 2 % ja lisäksi kuitumateriaaleihin sisältyviä alumiinipinnoitettuja kartonkitölkkejä 1 %. Pakkausten jakautuminen materiaaleittain on esitetty kuvassa 8 ja tarkemmalla jaolla kuvassa 9. Sekajätteen sisältämän pakkausjätteen jakautuminen, kg/as/a ja %, keskimääräinen asukas Metallipakkaukset 3 kg/as/a, 6 % Sekalaiset pakkaukset 1 kg/as/a, 2 % Lasipakkaukset 6 kg/as/a, 12 % Kuitupakkaukset 16 kg/as/a, 32 % Muovipakkaukset 26 kg/as/a, 48 % Kuva 8. Kotitalouksien sekajätteen sisältämien pakkausten jakautuminen materiaaleittain.

32 31 Sekajätteen sisältämien pakkausjätteen jakautuminen, kg/as/a ja %, keskimääräinen asukas Alumiinipakkaukset 0,8 kg/as/a, 2 % Väritön pakkauslasi 5 kg/as/a, 9 % Värillinen pakkauslasi 1,5 kg/as/a, 3 % Muut metallipakkaukset 2 kg/as/a, 4 % Sekalaiset pakkaukset 1 kg/as/a, 2 % Keräyspahvi 3 kg/as/a, 6 % Keräyskartonki 12 kg/as/a, 22 % PVC ja fluoripitoinen 0,8 kg/as/a, 1 % Alumiinipinnotetut kartonkitölkit 0,7 kg/as/a, 1 % Kovamuovit 14 kg/as/a, 27 % Muu paperi, pahvi ja kartonki 1 kg/as/a, 2 % Kalvomuovit 11 kg/as/a, 21 % Kuva 9. Kotitalouksien sekajätteen sisältämien pakkausten jakautuminen tarkemmalla jaolla

33 32 7 Tutkimustulosten vertailu vuoden tutkimuksen tuloksiin Vuoden 2007 tuloksia verrattiin vuoden tuloksiin kiinteistöryhmittäin varianssianalyysin avulla. Tuloksien vertailu on esitetty liitteessä 8. Vertailu tehtiin kg/as/a luvuista. Prosenttiosuuksien vertailu ei kuvaa yhtä hyvin jonkin jätejakeen todellista määrän muutosta kuin kg/as/a esitetyt tulokset. Vertailussa ei huomioitu puutarhajätteen määrän muutoksen tilastollista merkitsevyyttä, koska vuoden 2007 tutkimus tehtiin syksyllä, jolloin puutarhajätteen määrä oli suurempi kuin muina vuoden aikoina. Pienten kiinteistöjen (1, 2 4, 5 9) osalta tutkimusryhmät olivat molempina vuosina samat, joten niitä voitiin verrata suoraan keskenään. Tulosten vertailua varten isojen kiinteistöjen (10 20, yli 20) ryhmittelyä muutettiin vuoden 2007 tutkimuksen osalta aikaisempaa tutkimusta vastaavaksi. Vuoden 2007 tutkimusryhmä huoneiston kiinteistöjen jätemäärät yhdistettiin kiinteistöryhmien suhteellisen osuuden mukaan ryhmään yli 20 huoneiston omistuskiinteistöt. Näin muodostunutta yli 10 huoneistojen omistuskiinteistöryhmää verrattiin vuoden vähintään 10 huoneistojen omistuskiinteistöryhmään (taulukko 9). Yhdistäminen katsottiin mahdolliseksi, koska vuoden tutkimuksessa kiinteistöryhmässä vähintään 10 huoneiston omistuskiinteistöissä asuvista noin 13 % asui huoneiston kiinteistöissä. Vuoden 2007 tutkimuksen yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöjen ryhmää verrattiin vuoden tutkimuksen vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöihin. Vertaaminen katsottiin mahdolliseksi, koska vuoden tutkimuksessa vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöissä asuvista vain noin 5 % asui huoneiston kiinteistöissä. Suurin osa vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöistä olisi vuoden 2007 tutkimuksessa kuulunut ryhmään yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöt. Taulukko 9. Isojen kiinteistöjen tutkimusryhmät vuonna 2007 ja vuonna Yli 20 huoneiston kiinteistöjä verrattiin vähintään 10 huoneiston kiinteistöihin. Lisäksi huoneiston kiinteistöjen ryhmä yhdistettiin yli 20 huoneiston omistuskiinteistöjen kanssa. Yhdistettyä tutkimusryhmää verrattiin vähintään 10 huoneiston omistuskiinteistöihin huoneistoa asukasta huoneistoa asukasta huoneiston kiinteistöt yli 20 / väh. 10 huoneiston omistuskiinteistöt yli 20 / väh. 10 huoneiston vuokrakiinteistöt huoneistojen osuus väh. 10 omistuskiinteistöistä 9 % 13 % huoneistojen osuus väh. 10 vuokrakiinteistöistä 3 % 5 % Isoja kiinteistöjä verrattiin kahden tutkimuksen välillä myös omina tutkimusryhminään, ilman omistuskiinteistöryhmien yhdistämistä. Tällöin yli 20 huoneiston omistuskiinteistöjä verrattiin aikaisemman tutkimuksen ryhmään vähintään 10 huoneiston omistuskiinteistöt ja yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöjä verrattiin vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöihin. Näin vertailtaessa huoneiston kiinteistöryhmää ei verrattu aikaisempaan tutkimukseen.

34 Vertailu kiinteistöryhmittäin huoneiston kiinteistöt Yhden huoneiston kiinteistöjen osalta muun biojätteen ja muun paperin, pahvin ja kartongin määrä sekajätteessä oli laskenut tilastollisesti merkitsevästi. Värillisen pakkauslasin määrä oli kasvanut tilastollisesti merkitsevästi. Kokonaisuuden kannalta muutokset eivät ole kovin merkittäviä huoneiston kiinteistöt 2-4 huoneiston kiinteistöjen sekajätteen joukossa olevan keräyskartongin määrä oli noussut tilastollisesti melkein merkitsevästi samalla kun muun lasin määrä oli laskenut. Kokonaisuudessa muutokset eivät ole merkittäviä huoneiston kiinteistöt Tilastollisen tarkastelun perusteella 5-9 huoneiston kiinteistöjen sekajätteen laatu oli muuttunut neljässä vuodessa. Vertailussa 5-9 huoneiston kiinteistöjen sekajätteessä olevan kovamuovin määrä oli kasvanut tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Eroa kahden tutkimuksen välillä oli myös PVC -muovin, tekstiilien sekä vaippojen ja kuukautissiteiden osalta. Kaikkien näiden jätejakeiden määrä sekajätteessä oli kasvanut vuodesta Vähintään 10 huoneiston omistuskiinteistöt Isojen omistuskiinteistöjen sekajätteen joukossa olevan alumiinipinnoitetun kartongin määrä oli laskenut ja kovamuovin määrä noussut tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Sekajätteessä olevien tekstiilien määrä oli kasvanut ja keräyspahvin sekä muun paperin, pahvin ja kartongin määrä oli laskenut tilastollisesti merkitsevästi. Kun yli 20 huoneiston omistuskiinteistöjä verrattiin suoraan aikaisemman tutkimuksen ryhmään vähintään 10 huoneiston omistuskiinteistöt, oli sekajätteessä olevan kovamuovin määrä kasvanut tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Keräyspahvin ja alumiinipinnoitetun kartongin määrä sekajätteessä oli laskenut ja sekalaisten pakkausten määrä kasvanut Vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöt Tilastollisen tarkastelun perusteella sekajätteen joukossa olevien kuitumateriaalien ja muiden metallipakkausten määrä oli laskenut tilastollisesti merkitsevästi isoissa vuokrakiinteistöissä viimeisten neljän vuoden aikana. 7.2 Kotitalouksien sekajätteen laadun muutokset vuoden 2007 ja tutkimustulosten perusteella Vuosien 2007 ja koostumustutkimusten perusteella näyttää, että sekajätteen määrä asukasta kohden on vähentänyt viimeisen neljän vuoden aikana. Otostutkimuksen menetelmän luonteesta johtuen tutkimusvuosien välistä muutosta ei kuitenkaan tilastollisesti testattu, joten ei voida sanoa, onko muutos ollut tilastollisesti merkitsevä. YTV:n Martti Materiaalivirtojen tilinpitojärjestelmän mukaan alueen sekajätemäärät asukasta kohden vuodessa näyttävät kuitenkin myös laskusuuntaa. Väheneminen on lähinnä lajittelun ansiota.

35 34 Neljässä vuodessa selvimmät muutokset pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen laadussa ovat tapahtuneet sekajätteessä olevan keräyskartongin, muovien sekä vaippojen ja kuukautissiteiden määrissä. Sekajätteen joukossa olevan muovin määrä on kasvanut selvästi kun taas keräyskartongin ja vaippojen määrä on laskenut. Keräyspaperi Vuoden 2007 ja koostumustutkimuksen tulosten vertailussa sekajätteen joukossa olevan keräyspaperin määrä oli laskenut tilastollisesti merkitsevästi vain isoissa vuokrakiinteistöissä. Kokonaisuudessaan keräyspaperia päätyi kotitalouksien sekajätteeseen vuonna 2007 noin 11 % vähemmän asukasta kohden kuin vuonna Neljän vuoden aikana muutos oli noin 1,5 kiloa asukasta kohden (taulukko 10). Taulukko 10. Jätejaeryhmien (karkealla jaolla) jakauma kg asukasta kohden keskimäärin vuodessa pääkaupunkiseudulla vuonna 2007 ja (tarkka jako liitteessä 8) Asukasta kohden keskimäärin kg/as/a Jätejae / vuosi 2007* Erotus Muutos % Keittiöjäte 42,0 42,7-0,6-2 % Puutarha- ja muu biojäte* 19,3 17,9 1,3 8 % Pehmopaperi 5,2 4,8 0,4 7 % Keräyspaperi 12,5 14,0-1,5-11 % Keräyspahvi ja kartonki 15,3 19,6-4,3-22 % Muu paperi, pahvi ja kartonki 1,1 2,4-1,2-52 % Muovit 25,5 22,4 3,1 14 % Lasi 6,3 6,2 0,1 2 % Metallit 5,4 6,4-1,0-15 % Sähkö- ja elektroniikkaromu 1,3 1,2 0,2 15 % Puu 3,8 4,7-0,9-19 % Tekstiilit ja vaatteet 8,9 7,5 1,4 18 % Vaipat ja kuukautissiteet 10,6 12,2-1,5-13 % Sekalaiset pakkaukset 1,0 0,9 0,1 10 % Muu palava 2,6 3,1-0,5-16 % Muu palamaton 2,6 2,2 0,4 17 % Sekalaiset jätteet (ei pakkauksia) 0,6 0,8-0,2-22 % Ongelmajätteet 0,5 0,4 0,1 16 % Yhteensä 164,5 169,2-4,6-3 % *puutarhajäte korjattu aikaisemmasta tutkimuksesta lasketulla kertoimella 0,655 Keräyskartonki Tilastollisen tarkastelun perusteella kotitalouksien sekajätteessä olevan muun paperin, pahvin ja kartongin määrä oli laskenut tilastollisesti merkitsevästi yli 20 huoneiston omistus ja vuokrakiinteistöissä vuodesta Keräyskartongin osalta sekajätteen joukossa olevan keräyskartongin määrän lasku yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä oli tilastollisesti merkitsevämpi kuin omistuskiinteistöissä. Sekajätteen joukossa olevan keräyskartongin määrän vähentymiseen on mahdollisesti vaikuttanut keräyskartongin kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen aloittaminen yli 20 huoneiston kiinteistöillä. Alumiinipinnoitetun kartongin määrään on voinut yhtälailla vaikuttaa mahdollinen nestepakkausmateriaalin muutos alumiinipinnoitetusta kartongista vahapintaiseen kartonkiin.

36 35 Alumiinipinnoitetun kartongin, keräyspahvin ja keräyskartongin tarkastelussa on hyvä muistaa, että asuinkiinteistöjen kiinteistökohtaisessa erilliskeräyksessä nämä jätejakeet lajitellaan samaan jäteastiaan. Näiden jätejakeiden osalta minkä tahansa jakeen määrän vähentyminen sekajätteessä tilastollisesti merkitsevästi on muutos kierrätyksen kannalta parempaan suuntaan. Pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöistä yli 20 huoneiston kiinteistöjä oli noin 69 %. Lajittelumahdollisuuksien parantuminen näissä kiinteistöissä näkyy myös sekajätteen laadussa koko pääkaupunkiseudulla. Kuitumateriaalien (keräyspahvi, keräyskartonki, alumiinipinnoitettu kartonki) määrä sekajätteessä oli neljän viimeisen vuoden aikana vähentynyt yhteensä keskimäärin asukasta kohden laskettuna 4 kg eli 22 % (taulukko 10). Muovit Tutkimuksen mukaan yli 5 huoneiston kiinteistöissä sekajätteen joukossa olevan kovamuovin määrä oli noussut kauttaaltaan tilastollisesti erittäin merkitsevästi tai merkitsevästi. Kovamuovin ja sekalaisten pakkausten määrän kasvuun vaikuttanee elintarvikkeiden pakkausmateriaalien muutokset. Yhä suurempi osa peruselintarvikkeista ja eineksistä pakataan kovamuoviin. 5 9 huoneiston, huoneiston ja yli 20 huoneiston kiinteistöt muodostavat noin 82 % pääkaupunkiseudun kotitalouksista (taulukko 1). Sekajätteen joukossa olevan kovamuovin määrän kasvu näissä kiinteistöryhmissä samanaikaisesti vaikutti jo sekajätteen laatuun kokonaisuudessa. Kovamuovien määrä sekajätteessä oli neljän viimeisen vuoden aikana lisääntynyt keskimäärin asukasta kohden laskettuna noin 3 kg eli 14 % (taulukko 10). Vaipat ja kuukautissiteet Alle 5 huoneistojen kiinteistöjen osalta sekajätteen laatu oli pysynyt lähes samanlaisena viimeisen neljän vuoden aikana. Yli 5 huoneiston kiinteistöryhmissä sekajätteen laatu oli muuttunut selvästi. Jätteen laadun ja asukkaiden ikäjakauman perusteella näyttää siltä, että lapsiperheiden pääpaino oli siirtynyt selkeämmin 5 9 huoneistojen kiinteistöihin. Ikäjakauman muutos näkyi vaippojen ja kuukautissiteiden ja kovamuovin määrän kasvuna sekajätteessä. Aikaisemmassa tutkimuksessa vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöjen sekajätteessä olevien vaippojen ja kuukautissiteiden määrä oli suurempi kuin muissa tutkituissa kiinteistöissä. Vuoden 2007 tutkimuksessa vaippojen ja kuukautissiteiden määrä oli selvästi suurin 5 9 huoneiston kiinteistöissä. Vaippojen ja kuukautissiteiden määrä oli laskenut isoissa vuokrakiinteistöissä tilastollisesti melkein merkitsevästi ja noussut 5 9 huoneiston kiinteistöissä tilastollisesti merkitsevästi. 5 9 huoneistojen kiinteistöjen osuus koko pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöistä on vain noin 5 % (taulukko 1), joten kiinteistöryhmän sekajätteen laadussa tapahtuneet muutokset eivät vielä suuresti vaikuta koko pääkaupunkiseudun sekajätteen laatuun. Kokonaisuudessaan sekajätteessä olevien vaippojen ja kuukautissiteiden määrä oli laskenut noin 1,5 kg asukasta kohden. Muutos ei vielä ollut niin suuri, että sillä olisi merkitystä sekajätteen laatuun.

37 36 8 Yhteenveto YTV Jätehuolto selvitti pääkaupunkiseudun kotitalouksissa syntyvän sekajätteen määrää ja laatua vuonna Tutkimus tehtiin lokakuussa viikon mittaisena tarkkailujaksona. Tutkimusajankohdasta johtuvaa puutarhajätteen suurta määrää korjattiin kertoimella, joka laskettiin edellisen tutkimuksen tulosten perusteella. Tutkimusjakson keräysseurannan tulosten perusteella kotitalouksien sekajätteen määrä asukasta kohden oli noin 165 kiloa vuodessa. Sekajätteen määrässä ja laadussa oli merkittäviä eroja eri asuinkiinteistöjen välillä. Vähiten sekajätettä tuottivat yli 20 huoneiston omistuskiinteistöissä asuvat (147 kg/as/a) ja eniten 2 4 huoneiston kiinteistöissä asuvat (251 kg/as/a). Yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä asuvat tuottivat selvästi enemmän sekajätettä (163 kg/as/a) kuin yli 20 huoneiston omistuskiinteistöissä asuvat, vaikka kyseisten kiinteistötyyppien lajittelumahdollisuudet ovat lähes samanlaiset. Tämän tutkimuksen mukaan jätteen määrään näyttää vaikuttavan eniten se, että vuokrakerrostaloissa asuu enemmän lapsiperheitä ja nuoria aikuisia kuin omistuskerrostaloissa. Kiinteistöissä, joissa asuu prosentuaalisesti eniten vanhuksia, syntyy vähiten sekajätettä asukasta kohti ja eniten jätettä syntyy kiinteistössä, joissa asuu nuoria aikuisia ja lapsiperheitä (Toukola, 2007). Asukkaiden ikäjakauman lisäksi sekajätteen määrään ja laatuun vaikuttavat mm. kulutustottumukset, asumismuoto, kiinteistön koko, pihan koko, asunnon varustelutaso, kiinteistökohtaiset lajittelumahdollisuudet, alueella jaettavien lehtien ja mainosten määrä sekä asunnon etäisyys aluekeräyspisteistä. Kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen mahdollisuus vähentää sekajätteen määrää. Tämän tutkimuksen perusteella merkittävimmät erot sekajätteen laadussa eri kiinteistöryhmien välillä olivat biojätteen ja kuitumateriaalien sekä vaippojen määrissä. Kaiken biojätteen (keittiöbiojäte, puutarhajäte, maa-ainekset sekä pehmopaperi) osuus kotitalouksien sekajätteestä oli yhteensä 40 painoprosenttia eli 67 kiloa asukasta kohden vuodessa. Keittiöbiojätettä oli sekajätteessä 2 4 huoneiston kiinteistöissä yli kaksinkertainen määrä asukasta kohden verrattuna yli 20 huoneiston omistuskiinteistöihin. Yli 20 huoneiston kiinteistöissä on kiinteistökohtainen biojätteen erilliskeräys, kun taas alle 10 huoneiston kiinteistöissä biojätteen kiinteistökohtainen erilliskeräys on vapaaehtoista. Yhden huoneiston kiinteistöissä omatoiminen biojätteen kompostointi on mahdollisesti yleisempää kuin 2 9 huoneiston kiinteistöissä. Pienissä talonyhtiöissä (2 9) oli runsaasti puutarhajätettä sekajätteen joukossa. Yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä puutarhajätettä oli kaikkein vähiten sekajätteessä. Vuokralla asujat eivät yleensä tee puutarhatöitä taloyhtiössä, joten pihojen siivouksen tapahtuessa huoltoyhtiön toimesta puutarhajätettä päätyy hyvin harvoin sekajäteastiaan. Suurissa omistuskiinteistöissä pihasiivoukseen tilataan vaihtolavat, joille päätyy puutarhajätteen lisäksi yleensä myös muuta jätettä. 2 9 huoneiston kiinteistöissä pihat ovat usein pieniä, eikä vaihtolavoille ole yhtä suurta tarvetta, jolloin puutarhajätettä päätyy sekajätteeseen. Kaiken keräyskuitumateriaalin (keräyspaperi, -pahvi ja -kartonki sekä alumiinipinnoitetut kartonkitölkit) osuus kotitalouksien sekajätteestä oli yhteensä 17 painoprosenttia eli 28 kiloa asukasta kohden vuodessa. Näissä luvuissa ei ole mukana vaippojen eikä mahdollisesti muussa palavassa olevaa paperikuidun osuutta. Keräyskuitumateriaaleja oli sekajätteessä asukasta kohden eniten 2 4 huoneiston kiinteistöissä ja vähiten yhden huoneiston kiinteistöissä. Ero oli lähes kaksinkertainen keräyspaperin osalta. Lajitte-

38 37 luinnokkuutta yhden huoneiston kiinteistöjen osalta kasvattanee se, että sekajätteen määrän vähentämisellä voidaan suoraan vaikuttaa oman jätelaskun suuruuteen. Yli 20 huoneiston omistus- ja vuokrakiinteistöiden sekajätteessä oli toiseksi vähiten kuitumateriaaleja muihin kiinteistöryhmiin verrattuna. YTV-alueen jätehuoltomääräyksissä on säädetty keräyskartongin kiinteistökohtainen keräysvelvoite yli 20 huoneiston kiinteistöillä. Kaiken muovin (kalvo- ja kovamuovi sekä PVC ja fluoripitoinen jäte) osuus kotitalouksien sekajätteestä oli yhteensä 16 painoprosenttia eli 26 kiloa asukasta kohden vuodessa. Muovijäte oli pääasiassa pakkauksia (arviolta 90 %). Näissä luvuissa ei ole mukana vaippojen, sähkö- ja elektroniikkaromujen eikä mahdollisesti muussa palavassa (mm. patjat ja huonekalujen pehmusteet) olevien tuotteiden muoviosia. Vaippojen osuus sekajätteestä oli 7 painoprosenttia eli 11 kiloa asukasta kohden vuodessa. Vaippoja ja kuukautissiteitä oli lähes kuusinkertainen määrä 5 9 huoneiston kiinteistöissä verrattuna omakotitaloihin. Väestötietojen perusteella 5-9 huoneiston kiinteistöissä asuu hieman enemmän 0 14-vuotiaita kuin muissa kiinteistöryhmissä. Ongelmajätteitä sekajätteessä oli vähän 0,3 % eli 0,5 kiloa asukasta kohden vuodessa. Toisaalta ottaen huomioon ongelmajätteiden vastaanottoverkoston tiheyden, jätteen vaarallisuuden ja normaalissa elämisessä syntyvän ongelmajätteen määrän vähäisyyden, on tämäkin määrä liikaa. Tässä tutkimuksessa sekajätteen joukosta löytyneestä ongelmajätteestä suurin osa oli maalipurkkeja, paristoja, painekyllästettyä puuta ja jonkin verran lääkkeitä. Vuoden sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun asukkaat tuottivat sekajätettä 170 kg asukasta kohden vuodessa. Vuoden 2007 sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan asuinkiinteistöillä syntyvän jätteen määrä oli 165 kg asukasta kohden vuodessa. Tutkimusten tulosten vertailun perusteella sekajätteen määrä asukasta kohden on vähentynyt viimeisen neljän vuoden aikana. Vuoden 2007 tutkimus osoittaa, että jätteiden lajittelu on tehostunut isoissa kiinteistöissä. Suurimmat muutokset kotitalouksien sekajätteen laadussa ovat tapahtuneet kuitumateriaalien ja muovien määrissä. Vuoden 2006 alusta YTV aloitti keräyskartongin erilliskeräyksen yli 20 huoneiston kiinteistöissä, joissa asuu 69 % pääkaupunkiseudun asukkaista. Lajittelumahdollisuuksien parantuminen näissä kiinteistöissä näkyy koko pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen laadussa. Kuitumateriaalien (keräyspahvi, keräyskartonki, alumiinipinnoitettu kartonki) määrä sekajätteessä on neljän viimeisen vuoden aikana vähentynyt asukasta kohden laskettuna noin 4 kg eli 22 %. Kotitalouksien sekajätteen laadussa näkyvät myös asukkaiden elämäntilanne sekä mahdolliset kulutustottumusten ja pakkausmateriaalien muutokset. Pääasiassa pakkauksista koostuvan kovamuovin määrä on lisääntynyt asukasta kohden 3 kg eli 14 % viimeisen neljän vuoden aikana.

39 38 Lähdeluettelo Jokinen, V Pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätetilasto sekä kotitalouksien sekajätteen määrän ja laadun seurantamenetelmä. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Helsinki Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2000:14. Jokinen, V Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Helsinki Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2004:13. Jokinen, V Pääkaupunkiseudun palvelualojen sekajätteen laatu. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Helsinki Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2005:1. Toukola, V Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Helsinki Pääkaupunkiseudun julkaisusarja 2007:1. Vares, S. ja Lehtinen, J. 2007a. Lasipakkausten keräysjärjestelmän tehostaminen ja lasin hyötykäytön ympäristövaikutukset. Yhteenveto.YTV:n julkaisuja 16/2007. Vares, S. ja Lehtinen, J. 2007b. Pienmetallikeräyksen tehostaminen. VTT tutkimusraportti Nro VTT-R (http://www.ytv.fi/fin/tietoa_ytv/tiedotteet/arkisto_2007/jatehuolto/jhl_07_10_16.htm)

40 39 Liitteet Liite 1 Pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöt, huoneistot ja asukkaat kunnittain ja YTV:n sekajätteen keräysalueittain kiinteistöjen huoneistojen määrän mukaan ryhmiteltynä Liite 2 Asukkaiden ikäjakaumat kiinteistöryhmittäin tutkituissa kiinteistöissä ja koko pääkaupunkiseudulla Liite 3 Pääkaupunkiseudun tulotasot YTV:n keräysalueilla Liite 4 Sekajätteen koostumustutkimuksessa käytetty lajitteluohje Liite 5 Kotitalouksien sekajätteen sisältämien jätejakeiden painoprosenttitarkastelu ja jätejakeiden kg/as/a tarkastelu kiinteistöryhmien välillä syksyllä 2007 Liite 6 Kotitalouksien sekajätteen sisältämien jätejakeiden painoprosenttitarkastelu kiinteistöryhmien välillä vuonna 2007 Liite 7 Kotitalouksien sekajätteen sisältämien jätejakeiden kg/asukas/vuosi tarkastelu kiinteistöryhmien välillä vuonna Liite 8 Vuoden 2007 ja koostumustutkimuksen tuloksien kiinteistöryhmäkohtainen tilastollinen vertailu kg/as/a jätejakeittain

41

42 Liite 1 1 huoneiston kiinteistöt 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Helsinki ,3 12,8 0 0 % 1 8 % 2 15 % % Helsinki ,3 42,0 0 0 % 1 20 % 4 80 % 0 0 % Helsinki ,5 29, % 0 0 % 3 60 % 0 0 % Helsinki ,4 45,0 0 0 % 1 5 % % 2 9 % Helsinki ,0 43,5 1 5 % 3 14 % % 3 14 % Helsinki ,5 32, % 3 17 % 9 50 % 0 0 % Helsinki ,3 38, % % % % Helsinki ,9 39, % % % % Helsinki ,9 46, % % % 4 5 % Helsinki ,8 76, % % % % Helsinki ,0 40, % % % % Helsinki ,0 45, % % % % Helsinki ,8 50, % % % % Helsinki ,9 35, % % % % Helsinki ,2 33, % % % % Helsinki ,5 23,8 2 8 % 7 28 % % 3 12 % Helsinki ,9 39, % % % % Helsinki ,0 38, % % % % Helsinki ,3 36, % % % % Helsinki ,4 40, % % % % Helsinki ,3 38, % % % % Helsinki ,0 36, % % % % Helsinki ,9 36, % % % % Yhteensä ,1 39, % % % % huoneistoja 0-14v 15-29v 30-64v 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Espoo ,9 39, % % % % Espoo ,9 41, % % % % Espoo ,0 53, % % % % Espoo ,9 44, % % % % Espoo ,9 47, % % % 58 8 % Espoo ,0 41, % % % % Espoo ,1 36, % % % % Espoo ,1 40, % % % % Espoo ,9 44, % % % % Espoo ,0 30, % 0 0 % 2 50 % 0 0 % Espoo ,5 67,8 0 0 % 0 0 % 4 67 % 2 33 % Espoo ,9 41, % % % 56 9 % Yhteensä ,9 44, % % % % 65vkunta ja urakka-alue Pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöt, huoneistot ja asukkaat kunnittain ja YTV:n sekajätteen keräysalueittain kiinteistöjen huoneistojen määrän mukaan ryhmiteltynä kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas Vantaa ,0 45, % 1 17 % 2 33 % 0 0 % Vantaa ,8 39, % % % % Vantaa ,0 37, % % % % Vantaa ,9 38, % % % % Vantaa ,8 42, % % % % Vantaa ,8 41, % % % % Vantaa ,9 37, % % % % Vantaa ,9 38, % % % % Vantaa ,6 41, % % % % Vantaa ,6 42, % 0 0 % 7 54 % 2 15 % Yhteensä ,8 40, % % % %

43 2-4 huoneiston kiinteistöt 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Helsinki ,0 45,0 0 0 % 0 0 % % 0 0 % Helsinki ,0 32,4 1 7 % % 3 21 % 0 0 % Helsinki ,4 50, % % % 3 2 % Helsinki ,1 54, % 5 15 % % 1 3 % Helsinki ,7 43, % 3 5 % % 8 14 % Helsinki ,5 41, % % % % Helsinki ,3 35, % % % % Helsinki ,1 48, % % % % Helsinki ,2 58, % % % % Helsinki ,5 41, % % % % Helsinki ,4 46, % % % % Helsinki ,4 50, % % % % Helsinki ,3 34, % % % % Helsinki ,3 36, % % % % Helsinki ,3 50, % % % % Helsinki ,3 35, % % % % Helsinki ,3 36, % % % % Helsinki ,6 31, % % % 51 9 % Helsinki ,4 45, % % % % Helsinki ,0 36, % % % % Helsinki ,3 35, % % % % Helsinki ,4 32, % % % % Yhteensä ,2 42, % % % % huoneistoja 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Espoo ,5 37, % % % % Espoo ,8 39, % % % % Espoo ,8 47, % % % % Espoo ,9 40, % % % % Espoo ,9 42, % % % % Espoo ,8 39, % % % % Espoo ,6 36, % % % % Espoo ,8 40, % % % % Espoo ,8 39, % % % % Espoo ,6 40, % % % 25 6 % Yhteensä ,7 40, % % % % 65vkunta ja urakka-alue kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Vantaa ,6 36, % % % % Vantaa ,6 35, % % % % Vantaa ,5 37, % % % % Vantaa ,4 39, % % % % Vantaa ,6 39, % % % % Vantaa ,5 36, % % % % Vantaa ,7 35, % % % % Vantaa ,4 37, % % % % Vantaa ,5 31, % 0 0 % 4 57 % 0 0 % Yhteensä ,7 36, % % % %

44 5-9 huoneiston kiinteistöt 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Helsinki ,6 36, % 2 15 % 9 69 % 0 0 % Helsinki ,0 9,4 1 1 % 7 8 % % % Helsinki ,0 43, % % % % Helsinki ,5 23,6 0 0 % 6 50 % 4 33 % 2 17 % Helsinki ,6 48, % % % % Helsinki ,6 66, % % % % Helsinki ,7 54, % 6 18 % % 2 6 % Helsinki ,5 38, % % % % Helsinki ,4 31, % % % 64 9 % Helsinki ,4 37, % % % % Helsinki ,1 46, % % % % Helsinki ,6 39, % % % % Helsinki ,2 40, % % % 34 8 % Helsinki ,4 43, % % % % Helsinki ,3 33, % % % % Helsinki ,8 35, % % % % Helsinki ,3 40, % % % % Helsinki ,6 30, % % % 20 5 % Helsinki ,5 36, % % % % Helsinki ,7 24, % % % 30 8 % Helsinki ,4 44, % % % % Helsinki ,7 34, % % % 81 7 % Helsinki ,2 34, % % % % Helsinki ,4 32, % % % % Yhteensä ,3 37, % % % % huoneistoja 0-14v 15-29v 30-64v 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Espoo ,7 30, % % % 31 4 % Espoo ,7 34, % % % % Espoo ,7 39, % % % % Espoo ,6 32, % % % 43 5 % Espoo ,9 36, % % % 68 5 % Espoo ,7 32, % % % % Espoo ,6 33, % % % 26 4 % Espoo ,8 32, % % % 77 4 % Espoo ,6 39, % % % % Espoo ,8 30, % % % 19 5 % Yhteensä ,7 34, % % % % 65vkunta ja urakka-alue kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas Vantaa ,5 32, % % % 92 4 % Vantaa ,4 32, % % % 77 4 % Vantaa ,6 30, % % % 5 1 % Vantaa ,5 34, % % % 97 8 % Vantaa ,5 33, % % % 38 9 % Vantaa ,8 28, % % % 21 2 % Vantaa ,5 32, % % % 69 8 % Vantaa ,3 37, % % % % Yhteensä ,5 32, % % % %

45 10-20 huoneiston kiinteistöt 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Helsinki ,2 32, % % % % Helsinki ,3 30, % % % % Helsinki ,7 49, % % % % Helsinki ,9 44, % % % % Helsinki ,6 45, % % % % Helsinki ,9 55, % % % % Helsinki ,1 44, % % % % Helsinki ,8 32, % % % % Helsinki ,4 31, % % % 77 9 % Helsinki ,6 35, % % % % Helsinki ,6 41, % % % % Helsinki ,3 38, % % % % Helsinki ,9 37, % % % % Helsinki ,4 34, % % % % Helsinki ,6 29, % % % 57 6 % Helsinki ,6 34, % % % % Helsinki ,6 32, % % % % Helsinki ,4 31, % % % 54 6 % Helsinki ,5 35, % % % % Helsinki ,7 24, % % % % Helsinki ,7 38, % % % % Helsinki ,7 36, % % % % Helsinki ,1 31, % % % % Helsinki ,3 31, % % % % Yhteensä ,0 36, % % % % huoneistoja 0-14v 15-29v 30-64v 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Espoo ,2 31, % % % 89 5 % Espoo ,6 34, % % % % Espoo ,5 39, % % % % Espoo ,8 30, % % % 65 3 % Espoo ,6 35, % % % % Espoo ,5 30, % % % % Espoo ,8 28, % % % 97 6 % Espoo ,6 30, % % % 80 3 % Espoo ,5 38, % % % % Espoo ,3 37, % % % 27 6 % Yhteensä ,5 33, % % % % 65vkunta ja urakka-alue kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas Vantaa ,5 30, % % % 39 3 % Vantaa ,3 32, % % % 81 5 % Vantaa ,0 29, % % % 5 1 % Vantaa ,5 34, % % % % Vantaa ,3 35, % % % 80 8 % Vantaa ,4 30, % % % 39 4 % Vantaa ,6 30, % % % % Vantaa ,2 34, % % % % Yhteensä ,5 32, % % % %

46 yli 20 huoneiston kiinteistöt 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto huoneisto ala/ asukas 0-14v 15-29v 30-64v Helsinki ,2 32, % % % % Helsinki ,3 33, % % % % Helsinki ,4 42, % % % % Helsinki ,5 36, % % % % Helsinki ,4 37, % % % % Helsinki ,5 43, % % % % Helsinki ,3 32, % % % % Helsinki ,9 31, % % % % Helsinki ,8 32, % % % % Helsinki ,6 34, % % % % Helsinki ,5 37, % % % % Helsinki ,8 35, % % % % Helsinki ,7 32, % % % % Helsinki ,8 32, % % % % Helsinki ,9 32, % % % % Helsinki ,5 33, % % % % Helsinki ,5 33, % % % % Helsinki ,8 32, % % % % Helsinki ,3 30, % % % % Helsinki ,6 32, % % % % Helsinki ,6 34, % % % % Helsinki ,6 33, % % % % Helsinki ,8 32, % % % % Helsinki ,1 31, % % % % Yhteensä ,6 34, % % % % huoneistoja 0-14v 15-29v 30-64v 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto huoneisto ala/ asukas 0-14v 15-29v 30-64v Espoo ,8 33, % % % % Espoo ,0 34, % % % % Espoo ,7 33, % % % % Espoo ,0 31, % % % % Espoo ,8 34, % % % % Espoo ,0 30, % % % % Espoo ,2 27, % % % % Espoo ,0 29, % % % % Espoo ,6 30, % % % % Espoo ,9 32, % % % 76 4 % Yhteensä ,9 31, % % % % 65vkunta ja urakka-alue kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto huoneisto ala/ asukas Vantaa ,9 33, % % % % Vantaa ,8 33, % % % % Vantaa ,2 30, % % % % Vantaa ,9 34, % % % % Vantaa ,7 35, % % % % Vantaa ,8 33, % % % % Vantaa ,8 33, % % % % Vantaa ,8 33, % % % % Yhteensä ,9 33, % % % %

47 Liite 2 Asukkaiden ikäjakaumat kiinteistöryhmittäin tutkituissa kiinteistöissä ja koko pääkaupunkiseudulla Ikäjakauma kiinteistöryhmittäin pääkaupunkiseudulla 100 % 90 % 23 % 22 % 22 % 20 % 12 % 21 % 80 % 70 % 60 % 50 % 14 % 15 % 14 % 17 % 22 % 28 % % 30 % 52 % 53 % 55 % 53 % 52 % 44 % % yli 65 v 10 % 0 % 11 % 10 % 9 % 10 % 14 % 7 % 1 huoneistot 2-4 huoneistot 5-9 huoneistot huoneistot yli 20 omistushuoneistot yli 20 vuokrahuoneistot Tutkimukseen valittujen asukkaiden painotettu ikäjakauma kiinteistöryhmittäin 100 % 90 % 22 % 23 % 25 % 20 % 12 % 23 % 80 % 21 % 70 % 60 % 50 % 15 % 15 % 13 % 18 % 23 % % 30 % 54 % 52 % 56 % 54 % 52 % 47 % % yli 65 v 10 % 0 % 9 % 10 % 6 % 8 % 15 % 7 % 1 huoneistot 2-4 huoneistot 5-9 huoneistot huoneistot yli 20 omistushuoneistot yli 20 vuokrahuoneistot

48 Liite 3 Pääkaupunkiseudun tulotasot YTV:n keräysalueilla

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka Harjoitus 6: Ympäristötekniikka 25.11.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015 HSY:n jätehuollon vuositilasto 215 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun seka- ja biojätteen koostumus vuonna 2015

Pääkaupunkiseudun seka- ja biojätteen koostumus vuonna 2015 Pääkaupunkiseudun seka- ja biojätteen koostumus vuonna 2015 Kotitalouksien ja palvelutoimialojen sekajätteen sekä Ämmässuolla käsiteltävän biojätteen koostumustutkimus Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO JÄTESUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010 Hyväksytty hallintokeskuksessa 13.12.2007. 2 1. Johdanto Tampereen yliopiston jätesuunnitelma on osa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen materiaalikierrätyksen lisääminen

Yhdyskuntajätteen materiaalikierrätyksen lisääminen Yhdyskuntajätteen materiaalikierrätyksen lisääminen Jouni Havukainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto Tehty Materiaalien arvovirrat (ARVI) - tutkimusohjelmassa Yhdyskuntajäte Suomessa Treatment t/a

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Tommi Kukkonen Jäteneuvoja Taloyhtiön jätehuolto Puhas Oy Perustettu 1997, aiempi nimi Joensuun seudun jätehuolto Oy Järjestää omistajakuntiensa lakisääteiset

Lisätiedot

Ympäristöasiat taloyhtiössä

Ympäristöasiat taloyhtiössä Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 8.12.2016 8.00 Aamiainen 9.00 Tervetuloa! Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Iida Miettinen ja Virpi Leppälä 10.00 Energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

Opas sekajätteen koostumustutkimuksiin

Opas sekajätteen koostumustutkimuksiin Opas sekajätteen koostumustutkimuksiin Versio 2, 31.1.2017 Alkusanat Jätelaitokset tekevät säännöllisesti tutkimuksia sekajätteen koostumuksesta. Tutkimuksista saadaan tietoa, jonka avulla voidaan edistää

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kaatopaikkajätetutkimus 2006

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kaatopaikkajätetutkimus 2006 PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY Sapelikatu 47 15150 Lahti Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kaatopaikkajätetutkimus 2006 24.10.2006 Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 1. JOHDANTO...3 2. TUTKITUT KAATOPAIKKAJÄTEKUORMAT...3

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Rakennuskannan kehitys ja sosioekonominen eriytyminen

Rakennuskannan kehitys ja sosioekonominen eriytyminen Rakennuskannan kehitys ja sosioekonominen eriytyminen 30.11.2016 Jaakko Sorri Tohtorikoulutettava Rakennustuotannon ja talouden yksikkö Janus-lehden teemanumerossa 4/2016 julkaistavan artikkelin esittely

Lisätiedot

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille Taulukko 1. Perusmaksu. Vakituinen asunto Vapaa-ajan asunto Ilomantsi, Joensuu, Polvijärvi 19,45 24,12 9,73 12,06 Kontiolahti * 23,56 29,22 11,79 14,62 Liperi ** 22,51 27,92 11,26 13,96 Kaikkien kuntien

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2016 Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat 2 Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Kyselyn toteutus... 4 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä ja

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007

Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007 Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007 Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN 18.2.2016 Jätehuollon tehtävät ja roolit kunnassa Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon palvelutehtävät Omistajaohjaus (kunnat)

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 3.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa

Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa Ravintolafoorumi 2016 Kirsi Silvennoinen kirsi.silvennoinen@luke.fi @UglyFruitAndVeg Taustaa: Foodspill-tutkimus 2010 2012 Hankkeessa selvitettiin ruokahävikkiä

Lisätiedot

Biojätteen syntypaikkalajittelu

Biojätteen syntypaikkalajittelu Hanna Maunula 22.2.2016 Biojätteen syntypaikkalajittelu Taustaa Sekajäte ohjataan tulevaisuudessa polttoon Riikinvoiman ekovoimalaitokseen Sekajätteen joukossa oleva biojäte alentaa jätteen lämpöarvoa

Lisätiedot

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017 Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017 Kunta-/aluekohtaisesti päätettävät maksut Kunta-/aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei huomioida asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia,

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Tiivistelmä Nordic Healthcare Group 2.9.2016 16.9.2016 1 Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus Hallituksen linjaukset

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Tietoa kuntien jätehuollosta 2013. Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kuntien jätehuollosta 2013. Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kuntien jätehuollosta 2013 Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto 2 2. Kyselyn toteutus 2 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä

Lisätiedot

Maksuluokkaan III kuuluvat asunnot taloyhtiössä, joissa on järjestetty hyötyjätteiden erilliskeräys tai joissa on vähintään 10 asuntoa.

Maksuluokkaan III kuuluvat asunnot taloyhtiössä, joissa on järjestetty hyötyjätteiden erilliskeräys tai joissa on vähintään 10 asuntoa. V Perusmaksu/ LTE 1 12 Perusmaksun/n perusteet Tässä taksan luvussa määrätään jätelain 78 :n tarkoittamasta jätehuollon perusmaksusta. Kotkassa maksusta käytetään nimikettä perusmaksu ja muissa kunnissa

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Keski-Suomen sekajätteen koostumustutkimus

Keski-Suomen sekajätteen koostumustutkimus Keski-Suomen sekajätteen koostumustutkimus Iiris Lehtinen Opinnäytetyö 9/2015 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala KUVAILULEHTI Tekijä(t) Lehtinen, Iiris Työn nimi Keski-Suomen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 24 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle - Sisältö - - - Varianssianalyysi Varianssianalyysissä (ANOVA) testataan oletusta normaalijakautuneiden otosten odotusarvojen

Lisätiedot

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1.

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1. Ekomaksut LIITE 2 / 22 Suupohjan jätelautakunta 2.11.2016 Jätetaksa Oy Botniarosk Ab:n toimialueella Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu

Lisätiedot

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta... JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO Yhdyskuntajätteiden jätetase (t) v. 212 KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO Käsittely Jätejae KAS (%) Kymenlaakso (%) Etelä-Karjala (%) TARJONTA T Yhdyskuntaperäinen sekajäte 26 8 23, 3 31 4,3 22 978 54,5 TARJONTA

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 8. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 8. marraskuuta 2007 1 / 15 1 Tilastollisia testejä Z-testi Normaalijakauman odotusarvon testaus, keskihajonta tunnetaan

Lisätiedot

1 Tässä taksassa käytetään samoja määritelmiä kuin Pohjanmaan jätelautakunnan vahvistamissa jätehuoltomääräyksissä.

1 Tässä taksassa käytetään samoja määritelmiä kuin Pohjanmaan jätelautakunnan vahvistamissa jätehuoltomääräyksissä. JÄTEMAKSUTAKSA 2014 1 Tässä taksassa käytetään samoja määritelmiä kuin Pohjanmaan jätelautakunnan 19.12.2008 vahvistamissa jätehuoltomääräyksissä. Jätemaksut veloitetaan samanaikaisesti ja samalla laskulla

Lisätiedot

Isännöintipalkkiot 2013

Isännöintipalkkiot 2013 Isännöintipalkkiot 2013 Keskeiset tulokset Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Kyselytutkimuksen tavoitteena on koota ajantasaista tietoa isännöintipalkkioista

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016 Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt vuoden 2016 jätetaksan 15.12.2015 sekä määrännyt sen tulemaan voimaan 1.1.2016 alkaen. 1 JÄTETAKSAN PERUSTEET Jyväskylän kaupunki

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Keski-Suomen sekajätteen koostumustutkimus

Keski-Suomen sekajätteen koostumustutkimus Keski-Suomen sekajätteen koostumustutkimus Iiris Lehtinen Tutkimusraportti 7/2015 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Määritelmät...

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot