VAPO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPO 1.1.2013 30.4.2014"

Transkriptio

1 VAPO Toimimme vastuullisesti työllistämme paikallisesti

2 Vapon vuosikertomus 2013/2014 KATSAUKSET LIIKETOIMINTA TILINPÄÄTÖS 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Asiakasaktiivisuutta, kustannustehokkuutta ja hyvää johtamista 6 Mielenkiintoisia faktoja 8 Nykyhetki ja tulevaisuus 10 Hyvä fiilis tehdystä työstä 12 Ajankohtaista tietoa vesistövaikutuksista 14 Luvituksessa sovitetaan yhteen ympäristön ja asiakkaiden tarpeet 18 Suonpohja muuttuu suoksi kymmenissä vuosissa 20 Janakkalan monitoimikosteikko 21 Vapolla on kirkas visio vedestä 23 Turve puhuttaa 26 Luonnonmukainen vai kemiallinen puhdistus 28 Vapo on merkittävä paikallinen työllistäjä 32 Liiketoiminta-alueet VAPO TURVETUOTTEET 34 Jatkuva koulutus pitää pyörät pyörimässä 36 Kaviot tukevasti turpeessa VAPO LÄMPÖ JA SÄHKÖ 38 Vapo uudistaa kaukolämmön hinnoittelua 40 Pienistä puroista iso joki VAPO PUUPOLTTOAINEET 42 Vapo uskoo puuenergiaan 44 Vapo on luotettava yhteistyökumppani VAPO TIMBER 48 Kulmakivinä käyntiaste, käyttösuhde ja asiakaspalvelu 50 Saha synnyttää työtä Kekkilä 52 Positiivista värinää kaikilla markkinoilla 54 Kasvua tuotekehityksellä 56 Hyvä idea kompastui EU-lainsäädäntöön 58 TILIKAUSI LYHYESTI 60 VAPO KONSERNIN JOHTO 62 VAPO OY:N HALLITUS 63 HALLINTOPERIAATTEET 67 RISKIENHALLINTA 68 TILINPÄÄTÖS 68 TOIMINTAKERTOMUS 79 KONSERNIN TULOSLASKELMA 80 KONSERNITASE 81 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 82 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA 83 TUNNUSLUVUT 84 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET Vapo on tuotteita, palveluita ja energiaa turpeesta ja puusta Vapo on moderni asiantuntijaorganisaatio, joka toimittaa energia-asiakkailleen turvetta ja puupolttoainetta sekä tuottaa myös itse lämpöä ja sähköä näistä paikallisista raaka-aineista. Vapo-konsernin tuotevalikoimaan kuuluvat lisäksi myös Vapo Timberin sahatavara sekä muun muassa Kekkilä ja Hasselfors Garden brändien alla markkinoitavat puutarhatuotteet ja ympäristöliiketoimintaratkaisut. Saate lukijalle Kädessäsi oleva katsaus kertoo Vapo Oy:n jatketusta tilikaudesta ajalta Koska numeroiden vertailu eripituisten tilikausien välillä on nyt hankalaa, olemme numeroiden sijaan keskittyneet kertomaan toiminnastamme, strategiastamme, tuotteistamme ja toimintaperiaatteistamme aikakauslehden tapaan. Juttujen punaisena lankana ovat vastuu ympäristöstä, vastuu asiakkaistamme sekä myös vastuu toimintapaikkakuntiemme työllisyydestä. Ahti Martikainen päätoimittaja Vapo Oy PL 22, Jyväskylä Yrjönkatu Jyväskylä Puhelin: Faksi: Sähköposti:

3 Tapahtumia vuosilta 2013/ 2014 TAPAHTUMIA VUODELTA 2013 Investoinnit energiatehokkuuteen parantavat kannattavuutta 40 Jatkuvatoimiset mittarit takaavat luotettavan ympäristövaikutusten seurannan Vapo on erittäin merkittävä työnantaja monilla paikkakunnilla Puolesta ja vastaan Turve puhututtaa VAPON LIIKEVAIHTO Turvetuotteet 264,2 miljoonaa euroa Lämpö ja sähkö 143,9 miljoonaa euroa Kekkilä-konserni 125,7 miljoonaa euroa Muut 13,4 miljoonaa euroa Puupolttoaineet 182,1 miljoonaa euroa Vapo Timber Oy 179,7 miljoonaa euroa Yhteensä 847,4 miljoonaa euroa 1

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimitusjohtajan katsaus Vastuullinen toiminta on vastuuta ympäristöstä, asiakkaista ja paikallisesta työllistävyydestä 2

5 Vapolla on strategiana kasvattaa Lämpö ja sähkö -liiketoimintaalueesta toinen tukijalka yhtiöön Pahoitteluni lukijoille siitä, että poikkeuksellisen 16 kuukauden tilikauden vuoksi monet yhtiön tunnusluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin tai tuleviin tilikausiin. Vapo muutti tilikauden perinteisestä kalenterivuodesta siten, että jatkossa tilikausi alkaa 1.5. ja päättyy Tilikauden muutos tehtiin siksi, että konsernin tulokseen keskeisimmin vaikuttavat tekijät eli turvetuotantokausi ja sitä seuraava lämmityskausi saadaan sovitettua samalle tilikaudelle. Yhtiö siirtyy samalla neljännesvuosiraportoinnista kolmannesvuosiraportointiin. Myös tälle muutokselle on yhtä yksinkertainen peruste. Uudessa raportointiaikataulussa pitää sisällään käytännössä koko turvetuotantokauden. Vastaavasti seuraavat jaksot eli ja jakavat lämmityskauden sopivasti kahtia. Uskomme, että uudella raportointiaikataululla pystymme antamaan paremman vertailtavan kuvan yhtiön taloudellisesta kehityksestä jatkossa. Tuotantokausi oli hyvä Kesän 2013 turvetuotantokauteen lähdettiin ennätyksellisen alhaisilta varastotasoilta. Tuotantokausi olikin paras vuosiin. Suomessa tuotantotavoitteesta saatiin korjattua runsaat 80 prosenttia eli noin 17 miljoonaa kuutiota. Myös Ruotsissa ja Baltiassa tuotanto onnistui hyvin. Valitettavasti hyvää tuotantokautta seurasi ennätyksellisen lämmin talvi. Lämpimän sään, alhaisen sähkönhinnan ja ennen kaikkea vuoden 2013 alusta nousseen turpeen energiaveron johdosta turvetta jäi varastoon lähes puolet koko sadosta. Vaikka Suomen hallitus päätti kevään 2014 kehysriihessä perua suunnitellun veron lisäkorotuksen ensi vuoden alusta lukien, ei tämä korjaa kehitystä. Turpeen kasvanut verorasitus yhdessä kivihiilen alhaisen maailmanmarkkinahinnan takia johtaa väistämättä kivihiilen käytön kasvuun ja turpeen kilpailutilanne jatkuu erittäin haastavana. Turveveron korotuksella oli toinenkin kielteinen vaikutus. Turpeen vero ja energiapuun korjuutuki ovat sidoksissa toisiinsa. Turpeen veronkorotus alensi puun korjuutukea, mikä laski myös puuenergian kilpailukykyä. Molemmat muutokset tekivät suurta vahinkoa kotimaisille pääpolttoaineille ja myös energiapuun varastotasot ovat erittäin korkealla. Vapon strategiana on ollut sopeuttaa pelletin valmistuskapasiteettia vastaamaan tervettä markkinakysyntää. Tilikauden aikana Vapon ruotsalainen tytäryhtiö Neova AB ja Ruotsin markkinoiden toinen merkittävä pelletintuottaja Lantmännen Agroenergi AB yhdistivät pellettituotantonsa. Uusi yhtiö on Skandinavian johtava toimija alalla. Vapon omistus tästä runsaan 100 miljoonan euron liikevaihdon yhtiöstä on tasan 50 prosenttia, eikä sitä jatkossa yhdistetä enää konsernin lukuihin. Järjestelyllä haetaan synergiaetuja niin tuotannossa, markkinoinnissa kuin logistiikassakin. Myös Suomessa pelletin kysyntä on elpymässä, kun keskisuuret ja jopa suuret lämmöntuottajat ovat rakentaneet tai ilmoittaneet aikaistaa uusien pellettiä käyttävien yksiköiden rakentamista. Vapolla on tavoitteena jatkossa myydä kaikki Suomessa tuotettavat pelletit kotimarkkinoille ja luopua heikosti kannattavasta vientikaupasta. Yhtiöllä on valmiuksia myös nostaa tuotantoa, mikäli kotimarkkinakysyntä jatkaa kasvuaan. Polttoaineliiketoimintojen ohella Vapolla on strategiana kasvattaa Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueesta toinen tukijalka yhtiöön. Viime vuosien aikana tämä liiketoiminta-alue on myynyt osakkuusyhtiöiden osuuksia, karsinut rönsyjä ja keskittänyt liiketoimintaansa vain Suomeen ja Ruotsiin. Näiden toimenpiteiden johdosta sen liikevaihto on laskenut, mutta panostukset energiatehokkuuteen ovat jo tuottaneet tulosta ja uskomme tämän liiketoiminnan kehittyvän jatkossa suotuisasti. Kulunut lämmityskausi oli niin Suomessa kuin Ruotsissa poikkeuksellisen lämmin, joten positiiviset muutokset eivät näy täysimääräisesti numeroissa. Sähkön alhainen pörssihinta ei myöskään tukenut liiketoiminta-alueen tuloksentekoa päättyneellä tilikaudella. Kekkilällä ja Timberillä omat strategiat Vapon liiketoiminnan keskiössä ovat energialiitännäiset toimialat ja kahta näihin kuulumatonta liiketoiminta-aluetta, eli Kekkilä Oy:tä ja Vapo Timber Oy:tä, ohjataan omien hallitusten kautta tavoitteena omistaja-arvon kasvattaminen. Vapo Timber Oy myi tilikauden aikana Hankasalmen sahansa Versowood Oy:lle ja nyt se tuottaa sahatavaraa kahdella sahalla, jotka sijaitsevat Nurmeksessa ja Lieksassa. Tilikauden loppupuolella sahatavaran vientimarkkinat vetivät hyvin. Sen sijaan kotimarkkinakysyntä on edelleen varsin heikkoa. Toimiala on elpymässä, mutta elpymisen jatkuminen edellyttää kotimaan raaka-ainemarkkinoiden hyvää toimivuutta ja varmuutta tuontipuun saatavuudessa. Ammatti- ja harrastelijapuutarhureille tuotteitaan valmistava ja markkinoiva Kekkilä Group osti sisäisellä kaupalla emoyhtiöltä tarvitsemansa tuotantoalueet vuonna Kekkilä myös laajensi tuotantovalikoimaansa ostamalla samana vuonna Lassila & Tikanojalta kompostori- ja kuivakäymälä -liiketoiminnot. Tämä kauppa laajensi Kekkilän maantieteellisen fokuksen Venäjälle. Nyt Kekkilän roolina on kehittää omaa liiketoimintaansa tavoitteenaan kasvun ohella kannattavuuden selkeä parantaminen ja omistaja-arvon lisääminen lähivuosien aikana. 3

6 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tältä tilikaudelta kaikki liiketoimintamme tekevät vertailukautta paremman liiketuloksen Biodieselhanke jäihin Vapo on vienyt vuosien ajan eteenpäin hanketta, joka tähtäsi suuren biodiesel-tehtaan rakentamiseen Kemin Ajokseen. Hanke katsottiin niin toteuttamiskelpoiseksi, että EU myönsi sille 88,5 miljoonaa euroa niin sanottua NER 300 tukea, mikäli tehtaan rakentaminen käynnistyy vuoden 2014 aikana. Valitettavasti EU:n tammikuussa julkistamat alustavat vuoteen 2030 asetetut päästötavoitteet eivät sisällä erillisiä uusiutuvan polttoaineen tavoitteita liikennepolttoaineille. Tämä johti siihen, että epävarmuustekijät lopputuotteen hinnan määrittelemiseksi kasvoivat niin suuriksi, että hankkeen kannattavuutta ei voitu perustella riittävän vakuuttavasti kaavailluille yhteistyökumppaneille eli jakelijoille, rahoittajille ja teknisille partnereille, joten hanke laitettiin toistaiseksi jäihin keväällä Cleantechistä uutta liiketoimintaa Vapolla on kymmenien vuosien kokemus luonnonvesien käsittelystä ja erilaisten luonnonvesien puhdistamiseen liittyvien rakenteiden suunnittelusta ja rakentamisesta. Yhtiö on käynnistänyt hankkeen, jolla tästä perinteisesti Vapon omaan toimintaan liittyvästä ammattitaidosta luodaan uutta liiketoimintaa kasvavalle cleantech -sektorille. Hanke käynnistyi kesällä 2013 ja ilahduttavan suuri osuus tilauskannasta on jo nyt konsernin ulkopuolisilta asiakkailta. Ympäristövastuu pysyy toiminnan keskiössä Vapon suurin investointien kohde on ollut viime vuosina ympäristövastuun nostaminen aivan strategian keskiöön. Olemme edenneet ohjelmassamme hyvin ja esittelemme sitä varsin ylpeinä muun muassa verkkosivuillamme. Olemme sitoutuneet siihen, että kaikki tuotantosuomme ovat parhaan vesienkäsittelytekniikan piirissä vuoden 2014 loppuun mennessä. Emme myöskään hae tuotantolupia luontoarvoluokiltaan merkittäville luokkien 4 ja 5 soille ja tuoreimpana sitoumuksena olemme luvanneet, että kaikkien vuoden 2016 jälkeen avattavien tuotantosoiden rasitus alapuolisiin vesitöihin on alhaisempi kuin aikana ennen turvetuotantoa. Jotta suuri yleisö vakuuttuisi toimenpiteidemme tehokkuudesta olemme lisänneet tarkkailutietojen avointa julkistusta ja merkittävin investointi tällä alueella on jatkuvatoimisten mittareiden tilaus Metso Automationilta. Kaikkiaan mittareita tulee 30 ja ensimmäisten mittareiden tulokset ovat kaikkien luettavissa Metso Automationin verkkosivuilta. Valitettavasti tehdyt ympäristöinvestoinnit eivät ole vielä tuoneet helpotusta suurimpaan ongelmaamme eli tuotantoalueiden hitaaseen ja jatkuvasti hankaloituvaan luvitukseen. Päinvastoin. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä lopullista tietoa, minkälaisen lainsäädännön alla turvetuotantoalueita jatkossa Suomessa luvitetaan. Alalla on suuri pelko, että luvitusprosessit hidastuvat ja vaikeutuvat entisestään. Tyydyttävä plus Huolimatta siitä, että jatkettu tilikausi vaikeuttaa vuosien vertailua, niin sen verran taloutta voidaan avata, että olemme edenneet monilla rintamilla hyvin. Tältä tilikaudelta kaikki liiketoimintamme tekevät vertailukautta paremman liiketuloksen, omavaraisuusasteemme on parempi kuin vuosiin ja myös velkarasitus on alentunut. Myös tärkein seuraamamme tunnusluku eli käyttökatteen suhde velkoihin on tervehtynyt selvästi. Tässä yhteydessä haluan kiittää henkilökuntaamme, aliurakoitsijoita ja yhteistyökumppaneita sekä erityisesti asiakkaitamme siitä hyvästä työstä, jota koko ketju on tehnyt niin ympäristövastuun alueella kuin sen tulosten viestinnässä päättäjille. Tomi Yli-Kyyny Kuka? Jyrki Vainionpää Jyrki Vainionpää aloitti huhtikuun 2014 alussa Vapo Oy:n operatiivisena johtajana, johon hän siirtyi vuonna 2011 aloittamastaan talousjohtajan tehtävästä. Hän siirtyi Vapolle Nokia Oyj:n palveluksesta, jossa hän työskenteli vuodesta 2007, vastaten yhtiön Mobile Solution -yksikön strategiakehityksestä. Vainionpää on lisäksi työskennellyt Lontoossa investointipankkiirina, strategiatehtävissä Pohjola Groupissa ja liikkeenjohdon konsulttina McKinsey & Companylla Helsingissä ja New Yorkissa. 4

7 Asiakasaktiivisuutta, kustannustehokkuutta ja hyvää johtamista! JYRKI VAINIONPÄÄ Vapon Oy:n myynnistä ja alueoperaatioista vastaava johtaja haluaa tunnustaa brutaalit faktat, mutta uskoo onnistumiseen. Onnistuminen vaatii kuitenkin selkeästi parempaa 1) asiakasaktiivisuutta, 2) kustannustehokkuutta, ja 3) johtamista. Brutaalit faktat Moni ajattelee, että Vapolla on määräävä markkina-asema ja varaa olla ylimielinen, tehoton ja laiska. Ensimmäinen brutaali fakta kuitenkin on, että olemme avoimessa kilpailutilanteessa lähes kaikkialla. Menestyminen tässä kilpailussa vaatii muun muassa asiakasaktiivisuutta, kustannustehokkuutta, joka on olemassaolon edellytys toimialallamme sekä hyvää johtamista. Toinen brutaali fakta on se, että meillä on vielä paljon parannettavaa näillä kolmella osa-alueilla: ollut rationaalista toimia tuotantolähtöisesti, koska turpeen myynnin pullonkaula oli tuotanto. Nykyisin pullonkaula on kysyntä ja siksi asiakaslähtöisyys ja -aktiivisuus ovat tärkeimmät asiat, mutta toiminnan origon muuttaminen ei ole helppoa. tannusjohtajia verrattuna moniin, usein pienempiin toimijoihin, ja kerromme joskus vaarallista tarinaa itsellemme, että kustannuksemme saavatkin olla korkeammat kuin kilpailijoilla, johtuen ympäristöinvestoinneista tai muusta. rantaa esimiestyön laatua ja esimerkiksi työturvallisuutta. Meillä on monta hyvää syytä onnistua Olemme päättäneet tulla maailman parhaaksi siinä, miten ketju paikallisista biopolttoaineista energiaksi hallitaan. Ottaen huomioon brutaalit faktat, haaste on suuri. Olen kuitenkin luottavainen kolmesta syystä: 1 olemme onnistuneet ennenkin, 2 meillä on sitoutunut henkilöstö, jolla on intohimoa kotimaiseen energiaan, sekä 3 urakoitsijaverkosto ja asiakkaat, jotka haluavat meidän onnistuvan. Olemme onnistuneet ennenkin: Ympäristöasioissa kulttuurinmuutos on ollut merkittävä nyt voimme samalla tavalla viedä kulttuuria eteenpäin asiakasaktiivisuudessa, kustannustehokkuudessa ja hyvässä johtamisessa. Toinen onnistuminen on taseen tervehdyttäminen. Tilinpäätöksen tunnusluvut ovat huikeasti paremmat kuin vuonna Tämä vaati investointien puolittamista, liiketoimintojen myymistä sekä kustannusten pienentämistä. Onnistuimme siis merkittävässä tehostamishankkeessa, kun sitä kipeästi tarvittiin. Sitoutunut henkilöstö, jolla on intohimo kotimaiseen energiaan: Jim Collinsin klassikko Hyvästä parhaaksi väittää, että henkilöstön intohimo on yksi tärkeimmistä asioista, joka erottaa parhaat yritykset muista. Vapon henkilöstö on erittäin sitoutunutta ja he kokevat olevansa oikealla asialla korvatessaan muun muassa venäläistä kivihiiltä kotimaisilla vaihtoehdoilla. Kun aloitin huhtikuussa operatiivisena johtajana, pyysin henkilöstöltämme ajatuksia siitä, mitä he voivat omassa työssään tehdä edistääkseen valittuja prioriteettejamme eli asiakasaktiivisuutta, kustannustehokkuutta ja hyvää johtamista. Olen nyt lukenut yli sadan vapolaisen vastauksen ja näistä vastauksista paistaa läpi paitsi intohimo Vapoa ja kotimaista energiaa kohtaan, myös halu nostaa tekemisen tasoa. Meillä on vahva tuki: vaikka Vapo joutuu usein kritiikin kohteeksi mediassa, olen itse kokenut, että meillä on vahva tuki: asiakkaamme, urakoitsijat ja suuri määrä suomalaisia haluavat meidän onnistuvan. Mitä onnistuminen tarkoittaa Työ ilman visiota on painajaista, joten hypätään aikakoneeseen ja luetaan vuoden 2018 vuosikertomusta: Määritimme vuonna 2014, että haluamme olla maailman parhaita siinä, miten paikallisista biopolttoaineista tuotetaan energiaa. Nyt, vuonna 2018 olemme lähellä tätä unelmaa ja matkalla ohitimme seitsemän prosentin ROIC-tavoitteen. Tänään jokainen alue on elinvoimainen ja vapolaisilla on luottamus tulevaisuuteen. Moni on kysynyt, mitä teimme oikein ja vastauksemme on: ei hohdokasta transformaatio-ohjelmaa, vaan arkista ja systemaattista parantamista. Kuuntelimme tarkasti asiakkaitamme. Kasvatimme harkiten lämpöliiketoimintaa. Teimme itsestämme kustannustehokkaita ja joustavia pienillä ja suuremmilla teoilla. Otimme urakoitsijat mukaan tähän kustannustehokkuuden tavoitteluun ja turvasimme samalla heidän toimintaedellytyksensä. Saimme laajemman paikallisten ihmisten tuen faktapohjaisella kommunikoinnilla, aktiivisella osallistumisella ja vastuullisella tekemisellä. Pelasimme liiketoiminnoissa ja alueilla samaan maaliin ja siitä syystä saavutimme polttoaine- ja lämpöliiketoiminnan väliset synergiat. Kasvatimme pelletin myyntimäärää kate pitäen ja todistimme, että metsäpolttoaineita voi myydä kannattavasti vuodesta toiseen 5

8 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Mitä onnistumiseen vaaditaan: 1. asiakasaktiivisuutta Visio ilman työtä on hallusinaatiota, joten palataan tähän hetkeen ja yksinkertaisesti tehdään, mitä vaaditaan onnistumiseen. Asiakasaktiivisuus: puhelimen ottamista käteen entistä useammin, kiinnostusta siitä, miten voimme parantaa asiakkaan kannattavuutta oikealla polttoaineen laadulla; toisaalta pienien purojen arvostamista ja toisaalta ratkaisujen tarjoamista, kun asiakkaat tekevät suuria investointeja. Asiakasaktiivisuudella tuotamme myyntikatteen, jolla maksetaan meidän ja urakoitsijoiden palkat, osingot omistajille ja investoinnit tulevaisuuteemme. Mitä onnistumiseen vaaditaan: 2. kustannustehokkuutta Kustannustehokkuutta voimme parantaa tuottamalla laadukasta turvetta, hankkimalla fiksummin, minimoimalla öljyn polttoainekäytön omilla laitoksilla, pitämällä omat ja urakoitsijoiden kustannukset kurissa ja huolehtimalla koko ketjun kustannustehokkuudesta. Kustannustehokkuus on myös yksinkertaistamista, turhan byrokratian kitkemistä ja keskittymistä olennaiseen. Oleellista on löytää juurisyyt kustannusten takana, tuoda nämä esille ihmisille, jotka voivat niihin vaikuttaa ja poistaa juurisyyt ylimääräisten kustannusten takana. Mitä onnistumiseen vaaditaan: 3. hyvää johtamista Hyvä johtaminen tarkoittaa minulle parantamista ainakin kolmella osa-alueella: rikkomusta ja lupausten lunastaminen Hyvä johtaminen on edellytys myös asiakasaktiivisuudelle ja kustannustehokkuudelle. Tämä ei ole haaste pelkästään esimiehille, koska monet vapolaiset johtavat itsensä lisäksi muun muassa urakoitsijoita. Mielenkiintoisia faktoja 6 Energian kokonaiskulutus 2013 Puupolttoaineet 24,2 % Öljy 23,4 % Ydinenergia 18,5 % Hiili 10,9 % Maakaasu 8,0 % Turve 3,6 % Vesivoima 3,4 % Tuulivoima 0,2 % Muut ja sähkön nettotuonti 7,8 % Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2013 Lieksan sahalta valmistui kappaletta lautoja ja lankkuja. 1,2 Jos tämä puutavara laitettaisiin yhtenäsieen jonoon, se yltäisi 1,2 kertaa maapallon ympäri Noin suomalaista pientaloa lämmitettiin pelletillä Öljypolttimen vaihdon pellettipolttimeen on laskettu maksavan itsensä takaisin 2 3 vuodessa. = t 500 l Tonni pellettejä vastaa lämpöarvoltaan noin 500 litraa öljyä.

9 Kivihiilelle kertyy keskimäärin kilometriä matkaa kaivokselta voimalaan Turpeen matka on noin 80 kilometriä. Suomi tuottaa energiastaan uusiutuvalla energialla kolmanneksi eniten EU:ssa. 34,3 % Suomea edellä ovat ainoastaan Ruotsi (51 %) ja Latvia (35,8 %). Kekkilän turpeessa kasvaa yksi taimi joka vuosi maailman jokaista ihmistä kohden. Turvekuorman hinta on noin ,1% Vapon tuottamasta energiasta on uusiutuvia polttoaineita Suomessa tuotettiin vuonna 2012 noin tonnia pellettejä. Ruotsissa luku oli vuonna 2012 noin 2 miljoonaa tonnia Yksi Metson jatkuvatoiminen mitta-asema ottaa vesinäytettä vuodessa Yhdessä rekkalastillisessa kulkee noin 140m 3 TURVETTA joka vastaa miltei neljän omakotitalon vuotuista energiantarvetta. Turvetuotanto työllistää suoraan tai välillisesti yli ihmistä Suomessa m 3 Vapo tuottaa noin kuutiota kuiviketurvetta vuodessa. Ruotsin tuotanto riittäisi noin puolen miljoonan pientalon käyttöön. 9m 3 Yksi hevonen tarvitsee noin yhden kuution kuukaudessa. (Hevoset tarvitsevat kuiviketta noin 9 kuukautta vuodessa) Suomen energiaomavaraisuusprosentti 35 % 7 EU:n ainoa energiaomavarainen maa on Tanska.

10 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimintaympäristö nykyhetki ja tulevaisuus Suomen energiapaletti 15 vuoden kuluttua Energiavisiot Ukrainan kriisi nosti energian ja energiaomavaraisuuden niin Suomen kuin koko Euroopan keskeiseksi puheenaiheeksi keväällä Suomen Akilleen kantapää on alhainen energiaomavaraisuus. Energiahuollostamme liki kaksi kolmasosaa on tuontienergian varassa. Kysyimme Vapo Oy:n hallintoneuvoston kansanedustajajäseniltä heidän omia visioitaan siitä, millaiselta Suomen energiamaisema voisi näyttää vuonna Yhteistä visioille on alhaisemmat päästöt ja suurempi omavaraisuus. 8

11 Antti Kaikkonen Irti kivihiilestä, energiaa Suomesta! Suomella on huimat ja myönteiset mahdollisuudet energiapolitiikassaan vuoteen 2030 mennessä. Oma puolueeni Keskusta pitää erityisen tärkeänä panostaa kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin. Oikeilla poliittisilla päätöksillä, työllä ja yrittäjyydellä meillä on mahdollisuus saavuttaa: leen vuoden 1990 tasosta yli 60 prosenttiin 60 prosenttiin, sähkön tuotannossa sataan autojen osuuden kanssa jo puolet liikenteen energian kulutuksesta seen nykyisestä 2 3 miljardilla eurolla. Keskusta on laatinut tavoitteiden lisäksi konkreettisen tiekartan tavoitteiden saavuttamiseksi. Näihin tavoitteisiin pääseminen vaatii poikkeuksellista yhteistyötä, energiasopimusta. Poliittisten päättäjien, julkisen vallan ja elinkeinoelämän pitäisi pyrkiä yhteiseen energiasopimukseen, joka tuo ennustettavuutta yrityksille ja kansalaisille. Nyt säädökset, verot ja tuet muuttuvat koko ajan ja se vaikeuttaa yritysten investointeja pitkällä aikavälillä. Energiataseen kääntäminen pitää olla yhteinen ponnistus. Se luo työtä ja tuontihiilen ja -öljyn sijasta meillä on lisääntyvässä määrin yhä enemmän kotimaista uusiutuvaa energiaa. Janne Sankelo Puu on merkittävä raaka-aine Vuonna 2030 Suomi on jo siirtynyt hyvin lähelle täyttä kiertotaloutta. Se osa jätteistä, mitä ei kierrätetä, käytetään ainakin energiaksi. Energiatehokkuus on ratkaisevassa asemassa niin energian hinnan kuin päästöjen pitämisessä kurissa. Teollisuuden kokonaiskäyttö saa kasvaa, koska Suomi tuottaa tuotteita muullekin maailmalle. Sähköntuotannossa saavutetaan omavaraisuus vuoteen 2030 mennessä. Huoltovarmuus on turvattu laajalla energiapaletilla ja useilla hankintalähteillä. Huoltovarmuutta palvelee vuosi vuodelta paraneva eurooppalainen energiaverkko. Energiainfrastruktuuriin on investoitu ja kehittyneet siirtoverkot säästävät energiaa. Energiatuotannossa kaikki kivihiili ja merkittävä osa maakaasusta sekä öljystä on korvattu turpeella, metsähakkeella, aurinkovoimalla ja ydinvoimalla. Ydinvoiman rakentamista ei rajoiteta, kunhan rakentaminen toteutuu markkinaehtoisesti. Turpeen käyttöä on merkittävästi lisätty ja siitä osa käytetään biopolttoaineeksi. Puu on merkittävä raaka-aine, ja siitä kehitetään kaikkea puukaasusta, biopolttonesteisiin ja biohiileen, joita viedään maailmalle korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Vuonna 2030 Suomi voi olla tiputtanut fossiilisen öljyn käytön noin kolmannekseen. Vuonna 2030 Suomella on merkittävää energia-alan vientiä. Vienniksi lasketaan niin energiatekniikkaratkaisut, palvelut kuin polttoaineetkin. Cleantech -liiketoiminnan kaksinkertaistuminen luo Suomeen yli uutta työpaikkaa. Jukka Kärnä Turve on vihdoin korvannut kivihiilen Uskon Suomen vuonna 2030 olevan aika lähellä energiaomavaraisuutta, jonka suuntaan pyritään. Olkiluoto on vihdoin valmis ja myös Hanhikivi tuottaa sähköä. Fortum on saanut oman ydinvoimalupansa jo aikapäiviä sitten ja myös se tuottaa sähköä. Sähkön suhteen olemme olleet jo monta vuotta omavaraisia ja turvallisesti tuotetusta ydinsähköstä on tehty vientituote. Lämmityksessä maalämpö on vallannut jalansijaa oikein aimo tavalla. Venäjän monopoli on ohi maakaasun osalta liuskekaasun ansiosta sekä sen, että puuta käytetään hajautetussa lämmöntuotannossa suuria määriä. Turve on vihdoin 2020-luvulla korvannut kaiken kivihiilen ja turvetta käytetään niin energian tuotantoon kuin lämmitykseenkin. 3 5 luokan soille ei ole tarvinnut mennä, koska turvetta riittää 0 2 luokan soilla. Vapon maine on korjaantunut lopullisesti omien, osin raskaittenkin investointien ansiosta ja turve on salonkikelpoinen uusiutuva luonnonvara. Suomeen on rakennettu laaja sähköautojen latausverkosto ja jokainen itseään kunnioittava autoilija ajaa joko sähkö- tai hybridiautolla. Venäjän öljyn osuus liikennepolttoaineissa on minimaalinen. Bioetanoli on kunniassaan. Energian käyttö on lisääntynyt huimasti sillä cleantech sekä biotalous ovat suomalaisen viennin uusia kivijalkoja. Arktisen alueen kehitys on tuonut Suomeen aivan uuden vaihteen teknologiateollisuuden osalta offshore ja laivanrakennukseen myös. 9

12 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hyvä fiilis tehdystä työstä Joni Simonen ja Elina Leskinen eivät tienneet juuri mitään Vaposta, kun tulivat kesätöihin dokumentoimaan kaukolämpöverkkoja. Kuuden viikon jälkeen iso urakka oli ohi, fiilis hyvä ja kerrottavaa riittää kavereillekin. Vapo haki kesäksi 2013 työntekijöitä, koska sillä oli ongelma. Vapo Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen kaukolämmönkehityksestä vastaavan Clas Blombergin mukaan montaa projektia hidasti se, että kaukolämpöverkkoja ei oltu dokumentoitu kattavasti sähköisessä muodossa. Piirustukset, putkikartat ja kaikki dokumentaatio oli hajallaan ja hakeminen manuaalisista arkistoista oli työlästä. Vapo halusi hypätä kerralla nykyaikaan. Tavoitteeksi otettiin, että dokumentaatio on pian selattavissa ja päivitettävissä vaikka ipadilla eri työmailla. Urakan toteuttamiseksi Blomberg otti yhteyttä Aalto-yliopistoon ja siellä energiatekniikan ammattiainekerhon puheenjohtajaan, joka sattui olemaan kolmannen vuosikurssin opiskelija Elina Leskinen. Hän jakoi tietoa työpaikasta muille opiskelijoille, mutta ilmoitti heti itsekin hakevansa kesätyötä. Työpaikasta kiinnostui myös maisterivaiheessa oleva saman opinahjon Joni Simonen. Hänellä oli kokemusta kaukolämpöalasta jo kahdelta eri kesältä aikaisemmista työpaikoista, mutta Leskiselle tämä Ehkä oppiminen sekä käytännön ja teorian yhdistäminen oli parasta työssä oli ensitutustuminen alaan. Haastattelujen jälkeen molemmat läpäisivät seulan kymmenien hakemusten joukosta. Skannausta ja cadia Elina Leskisen mukaan alussa kyllä jännitti, kun sanottiin, että kuuden viikon päästä nettiin mallinnetun verkon pitäisi olla valmis. Laskua pehmensi kuitenkin se, että pääsin alkuun päivittämään pelkän kaukolämpökartan nettiin. Käytännössä tämä oli viivojen piirtämistä autocadin avulla nettikarttoihin sekä asiakkaiden osoitetietojen päivittämistä, hän kertoo. Joni Simonen tuli taloon viikko Leskisen jälkeen. Isona tavoitteena oli saada koko Forssan kaukolämpöverkko nettiin. Aikaisemmin esimerkiksi piirustukset, venttiilit ja vaikkapa kaivojen tiedot olivat monin paikoin pelkästään paperimuodossa. Yksi mielenkiintoinen homma oli kaivojen tarkastukseen käytettävän sähköisen työkalun tekeminen. Lopputuloksena kaikki kaivot löytyvät Excel-muodossa verkosta. Sieltä näkyy, mitä kussakin kaivossa on tai mitä siellä pitäisi olla, koska kaivo on tarkastettu ja koska se pitää tarkastaa seuraavan kerran. Kaikki on katsottavissa ja päivitettävissä netin kautta, Simonen sanoo. Leskisen mukaan homman edetessä sähköisen arkiston etu kirkastui päivä päivältä. Kaikki paperilla olleet suunnittelukuvat ovat nyt haettavissa ja ennen kaikkea löydettävissä sähköisessä muodossa. Vanhoihin cadkuviin on päivitetty myöhemmin lisätyt venttiilit ja putkien korkoasemat, joten sähköisesti mallinnettu verkko myös vastaa todellisuutta. Loppu hyvin, kaikki hyvin Kuuden viikon rupeaman jälkeen molemmat ovat tyytyväisiä kesään. Työpaikkaa ja projektia he pitivät jopa yllättävän motivoivana. On vähän vaikea keksiä mitään negatiivista. Alussa saattoi mennä aikaa pikkuongelmien ratkomiseen, kun kaikki oli uutta ja 10

13 Energiatekniikan opiskelijoiden Elina Leskisen ja Joni Simosen tehtävänä oli mallintaa kaukolämpöverkkoja verkkosivuille. Clas Blomberg ja Jari Kymäläinen ovat olleet erittäin tyytyväisiä opiskelijayhteistyöhön. outoa, ja opastajilla oli muutakin tehtävää. Mutta toisaalta työ opetti paljon. Joutui olemaan ja sai olla omatoiminen, Simonen tiivistää. Ehkä oppiminen sekä käytännön ja teorian yhdistäminen oli parasta työssä. On aivan eri asia katsoa suurta kokonaisuutta pelkästään konttorista käsin kuin käydä paikan päällä ja yhdistää teoria ja käytäntö. Tämä oli erittäin opettavaista ja toimii varmasti muuallakin, arvioi puolestaan Leskinen. Forssan kaukolämpöverkon dokumentointiprojekti meni Clas Blombergin mukaan loistavasti. Kaikki kesän tavoitteet saavutettiin syksyn sekä talven aikana Leskinen on jatkanut töitään myös muiden kaukolämpöverkkojen osalta. Vaikka kesäharjoittelijat eivät tienneet juuri mitään Vaposta ennen kesää, molemmat sanovat voivansa harkita vakavasti Vapoa ja sen kaukolämpöpuolta potentiaalisena uravaihtoehtona. Simosen mukaan porukan henki on kova ja hyvä: tuskin yhtäkään päivää meni ilman makeita nauruja. Hyvässä hengessä, hän lisää. Myös Leskiseen porukan nuorekas meininki teki positiivisen vaikutuksen. Palaute tehdystä työstä oli hyvää ja sitä tuli riittävästi. Pari neuvoa tulevat insinöörit kuitenkin haluavat antaa. Turvetuotannossa kannattaa jatkaa panostamista vastuullisuuteen, mutta muita energiamuotoja ei kannata teilata. Kaikkia niitä tarvitaan. Tosin kyllä Suomessa turvetta kannattaa aina polttaa mieluummin kuin hiiltä, Leskinen kuittaa. Vapon toivottiin myös tekevän enemmän yhteistyötä nuorten ja oppilaitosten kanssa. Moni ei edes tiedä, millaisia uravaihtoehtoja Vapossa on tarjolla. Tähän onkin nyt satsattu, esimerkiksi Aalto-yliopiston Lämpövoimakerholle järjestettiin illanvietto, jossa tulevaisuuden tekijät pääsivät tutustumaan Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen ja henkilökuntaan. Työ jatkuu Kesälle 2014 Vapo palkkasi Vantaan konttorille taas toukokuusta syksyyn kolme harjoittelijaa, joiden tehtävät vaihtelevat kauko lämpöverkon kartoittamisesta ympäristöasioihin ja lämpökeskuksiin. Harjoittelijat ovat motivoituneita ja innokkaita tekijöitä, jotka omalla työllään tukevat Vapo Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen kehitystä, kehitys johtaja Jari Kymäläinen kertoo. 11

14 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ajankohtaista tietoa vesistövaikutuksista Vapo tilasi Metso Automationilta 30 jatkuvatoimista mittausasemaa vesistövaikutusten seurantaan. Mittaustulokset ovat nähtävissä Metso Oyj:n verkkosivuilta. Vapo käynnisti maaliskuussa 2013 Metso Automationin kanssa jatkuvatoimiset turvetuotantoalueiden kuormitusmittaukset, joiden tulokset ovat kaikkien nähtävissä Metson verkkosivuilla Nyt mittauksia on tehty niin pitkään, että tuloksia voidaan arvioida. Jatkuvatoiminen kuormitusmittaus täydentää ympäristöluvan mukaista päästötarkkailua ja auttaa asettamaan turvetuotannon vesistövaikutuksiin liittyvää keskustelua oikeisiin mittasuhteisiin. Ymmärryksen lisäämiseksi ja huolien vähentämiseksi tuotetaan avointa, riippumatonta ja luotettavaa tietoa turvetuotannon kuormituksesta kaikkien nähtäville. Jatkuvatoiminen mittaus lisää turvetuotannon ympäristövaikutusten läpinäkyvyyttä ja yleistä ymmärrystä vesiensuojelun kokonaisuudesta. Metso toteuttaa palvelun yhteistyössä Luode Consultingin kanssa. Luoteella on tarvittavan mittausteknologian lisäksi laajaa osaamista ja kokemusta vaativista vesialan asiantuntijatehtävistä. Metson palveluun sisältyy myös mittaus asemien huolto- ja kunnossapito sekä Metso DNAtietojärjestelmä- ja raportointipalvelut. Jatkuvatoiminen mittaus on vapaaehtoista panostusta vesistövaikutusten seurantaan ja täydentää jo olemassa olevaa päästötarkkailua. Lisäksi sillä voidaan varmentaa turvetuotannon päästötarkkailutulosten suuruusluokan oikeellisuus. Tällä hetkellä 21 Vapon turvetuotantoalueella ja kahdella metsäojituskohteella on veden laatua reaaliajassa mittaavia asemia, ja vuoteen 2015 mennessä kohteiden kokonaismäärä nousee 33 kohteeseen. kahdeksan kohteen osalta kalibrointi on valmis, muiden tämän vuoden asennuskohteiden kalibroinnit valmistuvat noin kuuden kuukauden viiveellä aseman asennuksesta. Jatkuvatoimisen mittauksen edut tulevat esiin Kokemukset ensimmäisestä kuudesta vuoden käytössä olleesta mittauskohteesta ovat olleet hyviä. Mittaustulokset vastaavat yli 90 prosentin tarkkuudella laboratoriossa tehtyjä mittauksia, Metso Automationin Senior Manager Tiina Stenvik tiivistää tuloksia. Laitteilla seurataan veden virtaamaa, lämpötilaa, veden kemiallista hapenkulutusta, liuennutta orgaanista hiiltä, orgaanisen hiilen kokonaismäärää, sameutta sekä kiintoainetta. Tiedot laite lähettää langattomasti asiantuntijan varmistettavaksi, ja tulokset ovat verkossa kaikkien nähtävillä noin vuorokauden sisällä mittauksesta. Perinteiseen vesinäytteenottoon verrattuna jatkuvatoiminen mittaus tuottaa pitoisuus- ja kuormitustietoa jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Uusi mittaus tehdään tunnin välein, mikä tarkoittaa vuositasolla yli mittausta eli yli 400-kertaista tiheyttä keskimääräiseen manuaaliseen näytteenottoon verrattuna. Näin suuri datamäärä mahdollistaa aivan uudenlaisen lähestymistavan tarkkailutulosten ja syy-seuraussuhteiden analyysiin. Tietojen käsittelyssä, laskennassa ja raportoinnissa hyödynnetään tehdasympäristössä yleisesti käytettyä Metson prosessitieto järjestelmää. 12

15 Uusi mittaus tehdään tunnin välein, mikä tarkoittaa vuositasolla yli mittausta Kaikkia ympäristöluvan tarkkailtavia muuttujia ei nykytekniikalla pystytä seuraamaan jatkuvatoimisesti. Esimerkiksi typen ja fosforin pitoisuudet ovat useimmissa turvetuotantokohteissa niin alhaisia, ettei niitä pystytä määrittämään jatkuvatoimisilla laitteilla. Näin ollen jatkuvatoimisesta mittauksesta ei ole itsenäiseksi seurantamenetelmäksi. Se vaatii tuekseen myös manuaaliset vesinäytteenotot, joiden avulla anturit kalibroidaan ja tulosten luotettavuus varmistetaan. Ensimmäisen käyttövuoden kokemukset lupaavia Kerran tunnissa tapahtuvalla jatkuvatoimisella mittauksella saadaan edustava kuva kevättulvan etenemisestä. Jatkuvatoimisella mittauksella saadaan myös kiinni lyhyet voimakkaiden sateiden aiheuttamat kuormituspiikit, joiden on aikaisemmin väitetty moninkertaistavan tuotantoalueelta lähtevän kuormituksen. Kevättulvan osuus oli vuonna 2013 usealla mitatulla kohteella puolet vuotuisesta kuormituksesta suuren lumimäärän ja vasta huhtikuun puolen välin jälkeen alkaneen ja poikkeuksellisen nopeasti edenneen sulamisen vuoksi. Keväällä 2014 varsinaista kevättulvaa ei Etelä-Suomen kohteilla mitattu lainkaan vaan suurimat kuormitukset tulivat talvikuukausien aikana. Useita kertaluokkia tiheämmästä mittauksesta huolimatta kuormitusluvut kasvoivat vuositasolla enimmillään noin 50 prosenttia perinteiseen näytteenottoon ja kuormituslaskentaan verrattuna. Jatkuvatoimisesti seurattujen kohteiden joukossa on myös tuotantoalueita, joilla tarkempi mittaus tuotti selvästi perinteistä menetelmää pienemmän kuormituksen. Vuosien välisen kuormitusvaihtelun vuoksi on hyvä saada pitempiaikaisia kokemuksia useammalta vuodelta ja erilaisilta alueilta ennen lopullisten johtopäätösten tekemistä. Miten mittaustuloksia on tulkittava ja mahdollista hyödyntää Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä jatkuvatoiminen mittaus että käsinäytteen- ottoon perustuva mittaus antavat kuormitusarviot, jotka ovat kaikilla kohteilla samassa suuruusluokassa. Rankkasateiden aiheuttamia perinteisen seurannan ulkopuolelle jääneitä kuormituspiikkejä ei aineistossa havaittu. Jatkuvatoimisilta mittausasemilta saadaan tarvittaessa hälytykset tuotannosta vastaavalle henkilökunnalle välittömästi ennalta sovitun hälytysarvon ylittävistä mittauksista. Tämä mahdollistaa esimerkiksi maankäsittelyä aiheuttavien huoltotoimenpiteiden ohjauksen niin että kuormitusvaikutukset alapuoliseen vesistöön saadaan minimoitua. 13

16 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Luvituksessa sovitetaan yhteen ympäristön ja asiakkaiden tarpeet Turvetuotantoalueen hankkimisesta tuotannon aloittamiseen voi kestää jopa vuotta. Luvitusprosessi itsessään kestää 4 12 vuotta. Resurssijohtaja Päivi Peroniuksen kontolla Vapossa on muun muassa uusien tuotantoalueiden luvitus ja alueiden rakentaminen tuotantokuntoon lupien saamisen jälkeen. Tehtävästä tekee erityisen haasteellisen se, että on pystyttävä ennakoimaan sekä asiakkaiden tarpeet että monimutkaisen luvitusprosessin vaiheet pitkälle tulevaisuuteen. Luvan hakemisesta tuotannon aloittamiseen kuluu lyhimmilläänkin vuosia. Peroniuksen mukaan Vapossa linjattiin jo vuonna 2012 päätös, ettei yhtiö hae ympäristölupia turvetuotantoa varten luokkien 4 ja 5 soille eli kaikkein luonnontilaisimmille soille. Tähän lupaukseen liittyen olemme määrittäneet luonnontilaisuusluokat kaikille niille suoaltaille, joilla meillä on alueita hallinnassa. Rajatapauksissa olemme tarkistuttaneet luokituksen Geologian tutkimuskeskuksella, jotta voimme olla varmoja, ettei meillä ole lupahakemuksia ja ettemme hae lupia näille alueille, Peronius sanoo. Edellä mainittu luonnontilaisuusluokittelu perustuu soiden ja turvemaiden kansalliseen strategiaan ja sen jälkeen tehtyyn Valtioneuvoston periaatepäätökseen soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta Muutaman viime vuoden aikana lupia on saatu selvästi vähemmän kuin mitä soita poistuu tuotannosta käytöstä ja suojelusta. Luonnontilaisuusluokittelu on siis varsin uusi. Valtioneuvoston periaatepäätöksen linjauksen mukaan luonnontilaisuusluokittelua käytetään ensisijaisesti yleispiirteisessä maankäytön suunnittelussa, eli lähinnä maakuntatason kaavoituksessa. Suoaltaan luonnontilaisuusluokka muodostetaan suoaltaan ojitus- ja kuivatustilanteen perusteella. Suolla esiintyvät lajit tai luontotyypit eivät vaikuta itse luonnontilaisuusluokan määräytymiseen. Suoallas on puolestaan määritelmän mukaan yksi suokokonaisuus, mikä rajoittuu esimerkiksi mineraalimaahan tai vesistöihin. Lupa-alat pienentyneet Peroniuksen mukaan viime vuosina on kokonaan uusille suoalueille haettu ympäristölupia 5 25 kappaletta vuodessa. Uusien alueiden vuosittaiseen luvanhakemusten määrään vaikuttavat muun muassa jo vireillä olevien hakemusten määrä, jätettävien tarkistushakemusten määrä ja tietenkin turpeen tulevaisuuden käyttötarve. Uusia lupia enemmän Peroniuksen osastoa työllistää jo olemassa olevien tuotantoalueiden jatkoluvitus. Vanhoja tuotantoalueita koskevia tarkistushakemuksia on jätetty viime vuosien aikana noin 30 kappaletta vuodessa. Mikäli jo olemassa olevan tuotantoalueen reunassa tai välittömässä läheisyydessä meillä on hallinnassa tuotantokelpoista aluetta, pyritään tällaisia alueita kartoittamaan ja luvittamaan tarkistushakemusten yhteydessä. Tarkistushakemusten yhteydessä lisäaluemahdollisuuksia on ollut noin prosenttia tarkistushakemussoista. Peroniuksen mukaan viime vuosina tyypillinen kokoaan uutta aluetta koskevan alueen pinta-ala on noin 80 hehtaaria. Pintaala on pienentynyt hieman vuosi vuodelta. Suomi-tasolla tyypillisen alueen määrittäminen on vaikeaa, mutta yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä etelämpänä ollaan, 14

17 sen ojitetumpia ja pienempiä luvitettavat alueet ovat. Vastaavasti pohjoisempana, runsassoisilla alueilla, suot ovat isompia ja ojittamattoman alueen määrä suolla voi olla isompi. Tosin viime vuosina on haettu turvetuotannon ympäristölupia myös soille, jotka on sarkaojitettu turvetuotantoa varten jo 1980-luvulla, mutta turvetuotantoa ei varsinaistesti alueella ole harjoitettu, Peronius sanoo. Kriteerit vaihtelevat maantieteen mukaan Ennen ympäristöluvan hakua tuotantoon suunnitellun alueen pitää olla tuottajan hallinnassa. Linjauksemme mukaisesti, emme hae ympäristölupia turvetuotantoa varten luokkien 4 ja 5 soille, vaikka tällaisia soita hallinnassamme olisikin. Tämä linjaus koskee koko Suomea, Peronius sanoo. Peroniuksen mukaan eteläisessä Suomessa suot, joille ympäristölupaa haetaan, sijoittuvat yleensä luonnontilaisuusluokkiin 0 2. Luonnontilaisuusluokan 2 soillakin voi ojitettujen osien lisäksi olla myös ojittamattomia osia. Näillä soilla kuitenkin hydrologinen yhteys ympäröiviin kivennäismaihin on estynyt kauttaaltaan suoaltaan reuna-alueiden ojitusten vuoksi, Peronius selventää. Meillä on vireillä joitakin hakemuksia myös luonnontilaisuusluokan 3 soille. Luokan 3 suot sijaitsevat yleensä Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Keski- Pohjanmaalla. Nämä alueet ovat runsassoisia alueita ja siellä on eteläistä Suomea enemmän vastaavan suoluokan soita, joten näilläkin alueilla arvokkaimpien suokokonaisuuksien tulevaisuus ei ole uhattuna, Peronius sanoo. Sata hakemusta käsittelyssä Kevään 2014 tilanteen mukaan Vapolla on lupakäsittelyssä vireillä uutta tuotantopintaalaa koskevia hakemuksia noin hehtaaria, jotka jakautuvat yhteensä noin sataan erilliseen hakemukseen. Määrään sisältyvät kokonaan uudet tuotantoalueet sekä tarkistushakemusten yhteydessä olevat lisäalueiden hakemukset. Peroniuksen mukaan on enemmän sääntö kuin poikkeus, että lupahakemuksista jätetään valitus. Valitukset liittyvät yleensä suon luonnonarvoihin sekä vesistöpäästöihin ja alapuolisen vesistön tilaan, Peronius sanoo. Lupahakemuksia on käsiteltävänä aluehallintovirastoissa sekä valituskäsittelyssä Vaasan hallinto-oikeudessa (VHO) ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO). Nykyisin uusia tuotantoalueita koskevista ympäristölupapäätöksistä valitetaan enenevässä määrin Vaasan hallinto-oikeuteen ja usein edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusten määrä on lisään tynyt Peroniuksen mukaan viime vuosina merkittävästi. Tuotanto-ala pienenee Peroniuksen mukaan vastuullisella luvituspolitiikalla pyritään taklaamaan Vapon yhtä 15

18 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Turvetuotantoalueen hankkiminen ja ottaminen käyttöön kestää jopa vuotta. Luvitusprosessi itsessään kestää 4 12 vuotta. Tuotantoalueen hankkiminen, luvitus ja kuntoonpano kestää jopa vuotta Varannon arviointi, maan osto tai vuokraus Tutkimukset ja suunnittelu: maastonmittaus; tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma; lupahakemuksen laatiminen Ympäristöluvan käsittely aluehallintovirastossa (AVI) Valitukset AVI:n ympäristölupapäätökseen; Toteutuu nykyisin lähes aina Vaasan hallinto-oikeus Korkein oikeus Jos lupa myönnetty, kuntoonpano alkaa 3 15 vuotta 1 2 vuotta 1 3 vuotta 1 2 vuotta 1 2 vuotta 1 4 vuotta Riittävä suo kokonaisuus ja todettu turpeen tarve: Luvitusprosessi alkaa Sisältää luontoarvoselvitykset YVA 2 3 vuotta YVA eli ympäristövaikutusten arviointi yli 150 ha kohteille, (varsin harvoin on tämän kokoluokan hankkeita) Lainvoimainen ympäristölupapäätös Luvan valmistelu ja käsittely 4 9 v, lisäksi mahdollinen YVA-prosessi 2 3 v suurimmista haasteista, eli turvaamaan riittävän suuret tuotantopinta-alat myös tulevaisuudessa. Vuonna 2013 Vapo sai lainvoimaisen ympäristöluvan yhteensä hehtaarille. Merkittävä osa pintaalasta lainvoimaistui vasta VHO:n tai KHO:n päätöksellä. Vuoden 2014 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana uudelle tuotantoalueelle on lainvoimaistunut ympäristölupa kuudelle eri suolle yhteensä 369 hehtaarille. Muutaman viime vuoden aikana lupia on saatu selvästi vähemmän kuin mitä soita poistuu tuotannosta, Peronius sanoo. Uutta tuotantoalaa tarvitaan korvaamaan vanhoilta tuotantoalueilta vuosittain turpeen loppumisen vuoksi tuotannosta poistuvaa alaa. Vuonna 2013 tuotannosta poistui noin hehtaaria. Vastaavasti uutta aluetta valmistui tuotantoon noin hehtaaria. Turvetuotantoon on käytetty suota noin hehtaaria. Soita on suojeltu noin hehtaaria. Tavoitteena on suojella noin hehtaaria lisää soita Pitkä ja kallis prosessi Suon saattaminen tuotantokuntoon saattaa pisimillään kestää jopa 20 vuotta. Kaikessa luvituksessa lähtökohtana on asiakkaiden tulevat energiatarpeet. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan suokokonaisuuden sisältämät turvevarat. Mikäli alueen sijainti on sopiva ja suo luvituskelpoinen, prosessi jatkuu omilla mailla tutkimus- ja suunnitteluvaiheeseen. Mikäli alue ei ole Vapon omistamalla alueilla aloitetaan neuvottelut suon ostamisesta tai vuokraamisesta, Peronius selvittää. Seuraavassa vaiheessa alueella tehdään tarkemmat tutkimukset ja maastomittaukset, jotta lupahakemuksen pohjaksi saadaan riittävän tarkat tuotanto-, vesienkäsittely- ja suojelusuunnitelmat. Tässä vaiheessa tehdään myös tarvittavat luontoarvoselvitykset. Normaalisti tämä vaihe kestää 1 2 vuotta. 16

19 Suon saattaminen tuotantokuntoon saattaa pisimillään kestää jopa 20 vuotta. Kaikessa luvituksessa lähtökohtana on asiakkaiden tulevat energiatarpeet. Kun suunnitelmat ovat valmiit ja tarvittavat selvitykset on tehty, lähetetään lupahakemus aluehallintovirastoon, jossa luvan käsittely vie keskimäärin 1 2 vuotta. Mikäli lupahakemusta täytyy täydentää esimerkiksi uusilla luontoarvoselvityksillä, venyy prosessi edelleen. Vastaavasti valitukset lupapäätöksestä oikeusasteisiin venyttävät prosessia joitakin vuosia lisää. Jotkut lupaprosessit ovat kestäneet jopa 10 vuotta, Peronius sanoo. Luvittaminen vaatii perusteellisia tutkimuksia ja erityisselvityksiä, jotka maksavat. Peroniuksen mukaan pelkästään lupahakemus ja siihen tarvittavat suunnitelmat ja selvitykset maksavat tyypillisesti euroa luvituskohteelta, jopa enemmänkin. Kustannuksiin vaikuttaa paljon se, millaisia luontoarvoselvityksiä kultakin kohteelta tehdään. Uusia vaatimuksia Tätä kirjoitettaessa toukokuussa 2014 eduskunnassa käsitellään uutta lakiehdotusta, jolla määriteltäisiin turvetuotannon sijoittamisesta tulevaisuudessa. Peronius ei ole lainkaan tyytyväinen mahdollisiin uusiin säädöksiin. Jos puhutaan YSL:stä, niin mielestäni ehdotettu 13 eli niin sanottu turvetuotannon sijoittamispykälä ei kuulu ympäristönsuojelulakiin, joka on luonteeltaan päästölaki. Ehdotetulla pykälällä suojellaan uhanalaisiksi arvioituja, mutta ei-suojeltuja lajeja ja luontotyyppejä. Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelu ollaan pykälällä sälyttämässä ainoastaan turvetoimialalle. Turvetuotantoa lukuun ottamatta, vastaavalla suoalueella mikä tahansa muu maankäyttö tai rakennustoiminta olisi mahdollista. Pykälä on hyvin tulkinnanvarainen ja tulee varmasti hidastamaan turvetuotannon ympäristöluvan hakua entisestään, Peronius pelkää. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että enenevässä määrin tulkintaa esimerkiksi luonnonarvon alueellisesta merkittävyydestä haetaan KHO:n päätösten kautta. Jos pykälä kuitenkin jää lakiin, pitää sitä tarkentaa ja selkeyttää siten, että Valtio neuvoston yksimielinen lakiin liittyvä lausuma toteutuu. Sen mukaan pykälä ei koskisi luonnontilaisuusluokkien 0 2 soita. Kaiken kaikkiaan mielestäni ehdotettua pykälää 13 ei tarvita ympäristönsuojelulakiin. Tarvittava suoluontotyyppien suojelu voidaan tulevaisuudessakin hoitaa perinteisellä kohdesuojelulla. Se on selkeä menettely ja turvaa korvaukset maanomistajille, Peronius sanoo. Vastuulliselle turvetuotannolle on oltava tilaa Peroniuksen mukaan turve on kotimainen luonnonvara ja sen käyttö ja tuotanto työllistävät Suomessa tuhansia ihmisiä. Niin kauan kun maahamme tuodaan ulkomailta fossiilisia polttoaineita energiantuotantoa varten näen, että myös turpeen käyttö on perusteltua ja sen täytyy olla mahdollista, Peronius perustelee. Turvetuotannossa on tällä hetkellä soita noin hehtaaria ja jos mukaan lasketaan tuotannosta jo poistuneet alueet, on turvetuotantoon käytetty suota noin hehtaaria. Soita on suojeltu noin hehtaaria ja parhaillaan rakennetaan soidensuojelun täydennysohjelmaan, jonka tavoitteena on suojella noin hehtaaria lisää soita. Turvetuotanto ei ole tuhoamassa kaikkia soita, suoluonnon lopullisesta tuhoamisesta puhumattakaan, Peronius sanoo. Peroniuksen mukaan turvetuotannon vesiensuojeluun on panostettu pitkään ja aivan erityisesti siihen on panostettu viimeisimpien vuosien aikana. Vesistöjen tilaa tarkasteltaessa olisi tarkasteltava aina kokonaisuutta, ei ainoastaan yhtä toimintoa. Polttoainekäytön lisäksi turpeella on nykyisin suuri merkitys myös kuivikkeena maataloudessa ja eläintuotannossa. Turvetta käytetään noin kymmenesosa koko tuotannosta kasvuturpeena. Turve on meidän eräs arvokkaimmista luonnonvaroista, jota täytyy olla mahdollista hyödyntää virkistyskäytön lisäksi myös taloudelliseen toimintaan ympäristökysymykset huomioiden, Peronius sanoo. 17

20 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suonpohja muuttuu suoksi kymmenissä vuosissa Suon ennallistaminen on periaatteessa äärimmäisen yksinkertainen toimenpide. Järjestetään alueen vesitalous siten, että veden pinta on mahdollisimman lähellä maanpintaa. Alue alkaa soistua väistämättä uudelleen. Kehitystä voidaan myös nopeuttaa esimerkiksi istuttamalla paljaalle maapohjalle rahkasammalta ja muita suokasveja. Näin tuotannosta poistunut suo muuttuu yllättävän nopeasti takaisin suoksi tyypillisine suokasveineen ja eläimineen. Olli Reinikaisen mukaan Kihniön Aitoneva tarjoaa oivallisen tutkimuskohteen uudelleensoistumisen seurantaan. Alueelta tuotettiin turvetta ja -60-luvuilla niin sanotulla laahakauhamenetelmällä. Tuossa menetelmässä valtavaa kauhaa vedettiin vaijereilla ja märkä turve kuljetettiin kiskoja pitkin muualle kuivumaan. Tuotanto jätti jälkeensä kuivempia suokannaksia ja avolampia. Reinikaisen mukaan näitä lampia ei ole soistettu, vaan ne ovat soistuneet luontaisen sukkession seurauksena. Nyt vuotta myöhemmin entisissä vesialtaissa on rahkasammalta parhaimmillaan yli 60 senttiä. Soistumista on nopeuttanut se, että kuivemmat välikannakset ja kasvittuneet suonreunat ovat tarjonneet suokasveille lyhyen matkan levittäytyä paljaille pohjamaille ja veden peittämiin altaisiin, Reinikainen sanoo. Suota alkaa syntyä alle 10 vuodessa Vapo on tutkinut Kihniöllä uusien tuotantomenetelmien lisäksi myös suonpohjien erilaisia maankäyttömahdollisuuksia ja soistamisen nopeuttamista. Reinikaisen mukaan mielenkiintoinen koealue on vuonna 2005 tuotannosta poistunut sarka, mikä padottiin ja vesi nostetiin muutaman kymmenen sentin syvyiseksi altaaksi. Tupasvilla ja muut sarat juurtuivat alueelle nopeasti ja nyt yhdeksän vuotta kokeilun aloittamisesta koko alue on sarojen peittämä ja sarojen tyveen on alkanut kasvaa sammalta. Reinikaisen mukaan meneillään on luonnonmukainen sukkessio ja parinkymmenen vuoden kuluttua paikalle on kehittynyt suoalue, jonka kasvilajisto sammalineen, varpuineen ja saroineen vastaa alueen luonnonsoita karpaloita ja lakkoja unohtamatta. Aitoneva 2003 Aitoneva

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon

Lisätiedot

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen 22.10.2013 Suoseura Helsinki 15.10.2013 Olli Reinikainen 1 Suomen suo- ja turvemaiden käyttö Kokonaisala 9.29 miljoonaa ha Metsätalous Luonnontilassa 2 2 Turvetuotanto

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus Kannattavasti kasvava Lemminkäinen 2 2 Katsauksen sisältö Vuosi 2011 lyhyesti Lemminkäisen strategia Vuoden 2012 näkymät 3 Vuoden 2011 pääkohdat Kilpailukyky vahvistui:

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Suostrategian toteutus, kommentteja

Suostrategian toteutus, kommentteja Suostrategian toteutus, kommentteja Markus Nissinen Ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Riittääkö suot? Suoseuran kevätseminaari 18.3.2015 MTK:n uusi metsäedunvalvonta 2-portainen edunvalvontaorganisaatio

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun Kommenttipuheenvuoro 13.5.2014 Teija Hakalahti-Sirén Vapo Oy / clean waters Eri maankäytön vaikutusten erottaminen toisistaan on vaikeaa,

Lisätiedot

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia 1. Auttaa aktiivisesti EP:n liittoa vaihemaakuntakaavan laadinnassa ja maakuntasuunnittelussa - välittää tietoa, osallistaa ja sitouttaa 2. Vähentää keinotekoista

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017 EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta Tammikuu 2017 Lupajärjestelmien toimivuus ja kehittäminen Kolmanneksella kokemusta lupien hakemisesta Yleisyydessä ei juuri muutoksia vuodesta

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VEDENOTTOLUPAPROSESSEISTA Jukka Ikäheimo

KOKEMUKSIA VEDENOTTOLUPAPROSESSEISTA Jukka Ikäheimo KOKEMUKSIA VEDENOTTOLUPAPROSESSEISTA 3.11.2016 Jukka Ikäheimo KOME ESIMERKKITAPAUSTA LÄHIVUOSILTA Hakija Kohde Haettu vesimäärä, m 3 /d Ylikunnallinen ELY-keskus AVI Lakeuden Vesi Oy Karvia (6500) >> 4500

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Vuoden neljänneksen tulos

Vuoden neljänneksen tulos Vuoden 2010 1. neljänneksen tulos 28.5.2010 Vastuunrajoitus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n omaisuutta ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen Suoseura 18.3.2015 Säätytalo Esityksen sisältö: Yleiskatsaus soiden/turvemaiden maankäyttöön ja maankäyttöpaineisiin Soidensuojelu Ennallistaminen Maakuntakaavoitus

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot