VAPO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPO 1.1.2013 30.4.2014"

Transkriptio

1 VAPO Toimimme vastuullisesti työllistämme paikallisesti

2 Vapon vuosikertomus 2013/2014 KATSAUKSET LIIKETOIMINTA TILINPÄÄTÖS 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Asiakasaktiivisuutta, kustannustehokkuutta ja hyvää johtamista 6 Mielenkiintoisia faktoja 8 Nykyhetki ja tulevaisuus 10 Hyvä fiilis tehdystä työstä 12 Ajankohtaista tietoa vesistövaikutuksista 14 Luvituksessa sovitetaan yhteen ympäristön ja asiakkaiden tarpeet 18 Suonpohja muuttuu suoksi kymmenissä vuosissa 20 Janakkalan monitoimikosteikko 21 Vapolla on kirkas visio vedestä 23 Turve puhuttaa 26 Luonnonmukainen vai kemiallinen puhdistus 28 Vapo on merkittävä paikallinen työllistäjä 32 Liiketoiminta-alueet VAPO TURVETUOTTEET 34 Jatkuva koulutus pitää pyörät pyörimässä 36 Kaviot tukevasti turpeessa VAPO LÄMPÖ JA SÄHKÖ 38 Vapo uudistaa kaukolämmön hinnoittelua 40 Pienistä puroista iso joki VAPO PUUPOLTTOAINEET 42 Vapo uskoo puuenergiaan 44 Vapo on luotettava yhteistyökumppani VAPO TIMBER 48 Kulmakivinä käyntiaste, käyttösuhde ja asiakaspalvelu 50 Saha synnyttää työtä Kekkilä 52 Positiivista värinää kaikilla markkinoilla 54 Kasvua tuotekehityksellä 56 Hyvä idea kompastui EU-lainsäädäntöön 58 TILIKAUSI LYHYESTI 60 VAPO KONSERNIN JOHTO 62 VAPO OY:N HALLITUS 63 HALLINTOPERIAATTEET 67 RISKIENHALLINTA 68 TILINPÄÄTÖS 68 TOIMINTAKERTOMUS 79 KONSERNIN TULOSLASKELMA 80 KONSERNITASE 81 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 82 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA 83 TUNNUSLUVUT 84 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET Vapo on tuotteita, palveluita ja energiaa turpeesta ja puusta Vapo on moderni asiantuntijaorganisaatio, joka toimittaa energia-asiakkailleen turvetta ja puupolttoainetta sekä tuottaa myös itse lämpöä ja sähköä näistä paikallisista raaka-aineista. Vapo-konsernin tuotevalikoimaan kuuluvat lisäksi myös Vapo Timberin sahatavara sekä muun muassa Kekkilä ja Hasselfors Garden brändien alla markkinoitavat puutarhatuotteet ja ympäristöliiketoimintaratkaisut. Saate lukijalle Kädessäsi oleva katsaus kertoo Vapo Oy:n jatketusta tilikaudesta ajalta Koska numeroiden vertailu eripituisten tilikausien välillä on nyt hankalaa, olemme numeroiden sijaan keskittyneet kertomaan toiminnastamme, strategiastamme, tuotteistamme ja toimintaperiaatteistamme aikakauslehden tapaan. Juttujen punaisena lankana ovat vastuu ympäristöstä, vastuu asiakkaistamme sekä myös vastuu toimintapaikkakuntiemme työllisyydestä. Ahti Martikainen päätoimittaja Vapo Oy PL 22, Jyväskylä Yrjönkatu Jyväskylä Puhelin: Faksi: Sähköposti:

3 Tapahtumia vuosilta 2013/ 2014 TAPAHTUMIA VUODELTA 2013 Investoinnit energiatehokkuuteen parantavat kannattavuutta 40 Jatkuvatoimiset mittarit takaavat luotettavan ympäristövaikutusten seurannan Vapo on erittäin merkittävä työnantaja monilla paikkakunnilla Puolesta ja vastaan Turve puhututtaa VAPON LIIKEVAIHTO Turvetuotteet 264,2 miljoonaa euroa Lämpö ja sähkö 143,9 miljoonaa euroa Kekkilä-konserni 125,7 miljoonaa euroa Muut 13,4 miljoonaa euroa Puupolttoaineet 182,1 miljoonaa euroa Vapo Timber Oy 179,7 miljoonaa euroa Yhteensä 847,4 miljoonaa euroa 1

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimitusjohtajan katsaus Vastuullinen toiminta on vastuuta ympäristöstä, asiakkaista ja paikallisesta työllistävyydestä 2

5 Vapolla on strategiana kasvattaa Lämpö ja sähkö -liiketoimintaalueesta toinen tukijalka yhtiöön Pahoitteluni lukijoille siitä, että poikkeuksellisen 16 kuukauden tilikauden vuoksi monet yhtiön tunnusluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin tai tuleviin tilikausiin. Vapo muutti tilikauden perinteisestä kalenterivuodesta siten, että jatkossa tilikausi alkaa 1.5. ja päättyy Tilikauden muutos tehtiin siksi, että konsernin tulokseen keskeisimmin vaikuttavat tekijät eli turvetuotantokausi ja sitä seuraava lämmityskausi saadaan sovitettua samalle tilikaudelle. Yhtiö siirtyy samalla neljännesvuosiraportoinnista kolmannesvuosiraportointiin. Myös tälle muutokselle on yhtä yksinkertainen peruste. Uudessa raportointiaikataulussa pitää sisällään käytännössä koko turvetuotantokauden. Vastaavasti seuraavat jaksot eli ja jakavat lämmityskauden sopivasti kahtia. Uskomme, että uudella raportointiaikataululla pystymme antamaan paremman vertailtavan kuvan yhtiön taloudellisesta kehityksestä jatkossa. Tuotantokausi oli hyvä Kesän 2013 turvetuotantokauteen lähdettiin ennätyksellisen alhaisilta varastotasoilta. Tuotantokausi olikin paras vuosiin. Suomessa tuotantotavoitteesta saatiin korjattua runsaat 80 prosenttia eli noin 17 miljoonaa kuutiota. Myös Ruotsissa ja Baltiassa tuotanto onnistui hyvin. Valitettavasti hyvää tuotantokautta seurasi ennätyksellisen lämmin talvi. Lämpimän sään, alhaisen sähkönhinnan ja ennen kaikkea vuoden 2013 alusta nousseen turpeen energiaveron johdosta turvetta jäi varastoon lähes puolet koko sadosta. Vaikka Suomen hallitus päätti kevään 2014 kehysriihessä perua suunnitellun veron lisäkorotuksen ensi vuoden alusta lukien, ei tämä korjaa kehitystä. Turpeen kasvanut verorasitus yhdessä kivihiilen alhaisen maailmanmarkkinahinnan takia johtaa väistämättä kivihiilen käytön kasvuun ja turpeen kilpailutilanne jatkuu erittäin haastavana. Turveveron korotuksella oli toinenkin kielteinen vaikutus. Turpeen vero ja energiapuun korjuutuki ovat sidoksissa toisiinsa. Turpeen veronkorotus alensi puun korjuutukea, mikä laski myös puuenergian kilpailukykyä. Molemmat muutokset tekivät suurta vahinkoa kotimaisille pääpolttoaineille ja myös energiapuun varastotasot ovat erittäin korkealla. Vapon strategiana on ollut sopeuttaa pelletin valmistuskapasiteettia vastaamaan tervettä markkinakysyntää. Tilikauden aikana Vapon ruotsalainen tytäryhtiö Neova AB ja Ruotsin markkinoiden toinen merkittävä pelletintuottaja Lantmännen Agroenergi AB yhdistivät pellettituotantonsa. Uusi yhtiö on Skandinavian johtava toimija alalla. Vapon omistus tästä runsaan 100 miljoonan euron liikevaihdon yhtiöstä on tasan 50 prosenttia, eikä sitä jatkossa yhdistetä enää konsernin lukuihin. Järjestelyllä haetaan synergiaetuja niin tuotannossa, markkinoinnissa kuin logistiikassakin. Myös Suomessa pelletin kysyntä on elpymässä, kun keskisuuret ja jopa suuret lämmöntuottajat ovat rakentaneet tai ilmoittaneet aikaistaa uusien pellettiä käyttävien yksiköiden rakentamista. Vapolla on tavoitteena jatkossa myydä kaikki Suomessa tuotettavat pelletit kotimarkkinoille ja luopua heikosti kannattavasta vientikaupasta. Yhtiöllä on valmiuksia myös nostaa tuotantoa, mikäli kotimarkkinakysyntä jatkaa kasvuaan. Polttoaineliiketoimintojen ohella Vapolla on strategiana kasvattaa Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueesta toinen tukijalka yhtiöön. Viime vuosien aikana tämä liiketoiminta-alue on myynyt osakkuusyhtiöiden osuuksia, karsinut rönsyjä ja keskittänyt liiketoimintaansa vain Suomeen ja Ruotsiin. Näiden toimenpiteiden johdosta sen liikevaihto on laskenut, mutta panostukset energiatehokkuuteen ovat jo tuottaneet tulosta ja uskomme tämän liiketoiminnan kehittyvän jatkossa suotuisasti. Kulunut lämmityskausi oli niin Suomessa kuin Ruotsissa poikkeuksellisen lämmin, joten positiiviset muutokset eivät näy täysimääräisesti numeroissa. Sähkön alhainen pörssihinta ei myöskään tukenut liiketoiminta-alueen tuloksentekoa päättyneellä tilikaudella. Kekkilällä ja Timberillä omat strategiat Vapon liiketoiminnan keskiössä ovat energialiitännäiset toimialat ja kahta näihin kuulumatonta liiketoiminta-aluetta, eli Kekkilä Oy:tä ja Vapo Timber Oy:tä, ohjataan omien hallitusten kautta tavoitteena omistaja-arvon kasvattaminen. Vapo Timber Oy myi tilikauden aikana Hankasalmen sahansa Versowood Oy:lle ja nyt se tuottaa sahatavaraa kahdella sahalla, jotka sijaitsevat Nurmeksessa ja Lieksassa. Tilikauden loppupuolella sahatavaran vientimarkkinat vetivät hyvin. Sen sijaan kotimarkkinakysyntä on edelleen varsin heikkoa. Toimiala on elpymässä, mutta elpymisen jatkuminen edellyttää kotimaan raaka-ainemarkkinoiden hyvää toimivuutta ja varmuutta tuontipuun saatavuudessa. Ammatti- ja harrastelijapuutarhureille tuotteitaan valmistava ja markkinoiva Kekkilä Group osti sisäisellä kaupalla emoyhtiöltä tarvitsemansa tuotantoalueet vuonna Kekkilä myös laajensi tuotantovalikoimaansa ostamalla samana vuonna Lassila & Tikanojalta kompostori- ja kuivakäymälä -liiketoiminnot. Tämä kauppa laajensi Kekkilän maantieteellisen fokuksen Venäjälle. Nyt Kekkilän roolina on kehittää omaa liiketoimintaansa tavoitteenaan kasvun ohella kannattavuuden selkeä parantaminen ja omistaja-arvon lisääminen lähivuosien aikana. 3

6 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tältä tilikaudelta kaikki liiketoimintamme tekevät vertailukautta paremman liiketuloksen Biodieselhanke jäihin Vapo on vienyt vuosien ajan eteenpäin hanketta, joka tähtäsi suuren biodiesel-tehtaan rakentamiseen Kemin Ajokseen. Hanke katsottiin niin toteuttamiskelpoiseksi, että EU myönsi sille 88,5 miljoonaa euroa niin sanottua NER 300 tukea, mikäli tehtaan rakentaminen käynnistyy vuoden 2014 aikana. Valitettavasti EU:n tammikuussa julkistamat alustavat vuoteen 2030 asetetut päästötavoitteet eivät sisällä erillisiä uusiutuvan polttoaineen tavoitteita liikennepolttoaineille. Tämä johti siihen, että epävarmuustekijät lopputuotteen hinnan määrittelemiseksi kasvoivat niin suuriksi, että hankkeen kannattavuutta ei voitu perustella riittävän vakuuttavasti kaavailluille yhteistyökumppaneille eli jakelijoille, rahoittajille ja teknisille partnereille, joten hanke laitettiin toistaiseksi jäihin keväällä Cleantechistä uutta liiketoimintaa Vapolla on kymmenien vuosien kokemus luonnonvesien käsittelystä ja erilaisten luonnonvesien puhdistamiseen liittyvien rakenteiden suunnittelusta ja rakentamisesta. Yhtiö on käynnistänyt hankkeen, jolla tästä perinteisesti Vapon omaan toimintaan liittyvästä ammattitaidosta luodaan uutta liiketoimintaa kasvavalle cleantech -sektorille. Hanke käynnistyi kesällä 2013 ja ilahduttavan suuri osuus tilauskannasta on jo nyt konsernin ulkopuolisilta asiakkailta. Ympäristövastuu pysyy toiminnan keskiössä Vapon suurin investointien kohde on ollut viime vuosina ympäristövastuun nostaminen aivan strategian keskiöön. Olemme edenneet ohjelmassamme hyvin ja esittelemme sitä varsin ylpeinä muun muassa verkkosivuillamme. Olemme sitoutuneet siihen, että kaikki tuotantosuomme ovat parhaan vesienkäsittelytekniikan piirissä vuoden 2014 loppuun mennessä. Emme myöskään hae tuotantolupia luontoarvoluokiltaan merkittäville luokkien 4 ja 5 soille ja tuoreimpana sitoumuksena olemme luvanneet, että kaikkien vuoden 2016 jälkeen avattavien tuotantosoiden rasitus alapuolisiin vesitöihin on alhaisempi kuin aikana ennen turvetuotantoa. Jotta suuri yleisö vakuuttuisi toimenpiteidemme tehokkuudesta olemme lisänneet tarkkailutietojen avointa julkistusta ja merkittävin investointi tällä alueella on jatkuvatoimisten mittareiden tilaus Metso Automationilta. Kaikkiaan mittareita tulee 30 ja ensimmäisten mittareiden tulokset ovat kaikkien luettavissa Metso Automationin verkkosivuilta. Valitettavasti tehdyt ympäristöinvestoinnit eivät ole vielä tuoneet helpotusta suurimpaan ongelmaamme eli tuotantoalueiden hitaaseen ja jatkuvasti hankaloituvaan luvitukseen. Päinvastoin. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä lopullista tietoa, minkälaisen lainsäädännön alla turvetuotantoalueita jatkossa Suomessa luvitetaan. Alalla on suuri pelko, että luvitusprosessit hidastuvat ja vaikeutuvat entisestään. Tyydyttävä plus Huolimatta siitä, että jatkettu tilikausi vaikeuttaa vuosien vertailua, niin sen verran taloutta voidaan avata, että olemme edenneet monilla rintamilla hyvin. Tältä tilikaudelta kaikki liiketoimintamme tekevät vertailukautta paremman liiketuloksen, omavaraisuusasteemme on parempi kuin vuosiin ja myös velkarasitus on alentunut. Myös tärkein seuraamamme tunnusluku eli käyttökatteen suhde velkoihin on tervehtynyt selvästi. Tässä yhteydessä haluan kiittää henkilökuntaamme, aliurakoitsijoita ja yhteistyökumppaneita sekä erityisesti asiakkaitamme siitä hyvästä työstä, jota koko ketju on tehnyt niin ympäristövastuun alueella kuin sen tulosten viestinnässä päättäjille. Tomi Yli-Kyyny Kuka? Jyrki Vainionpää Jyrki Vainionpää aloitti huhtikuun 2014 alussa Vapo Oy:n operatiivisena johtajana, johon hän siirtyi vuonna 2011 aloittamastaan talousjohtajan tehtävästä. Hän siirtyi Vapolle Nokia Oyj:n palveluksesta, jossa hän työskenteli vuodesta 2007, vastaten yhtiön Mobile Solution -yksikön strategiakehityksestä. Vainionpää on lisäksi työskennellyt Lontoossa investointipankkiirina, strategiatehtävissä Pohjola Groupissa ja liikkeenjohdon konsulttina McKinsey & Companylla Helsingissä ja New Yorkissa. 4

7 Asiakasaktiivisuutta, kustannustehokkuutta ja hyvää johtamista! JYRKI VAINIONPÄÄ Vapon Oy:n myynnistä ja alueoperaatioista vastaava johtaja haluaa tunnustaa brutaalit faktat, mutta uskoo onnistumiseen. Onnistuminen vaatii kuitenkin selkeästi parempaa 1) asiakasaktiivisuutta, 2) kustannustehokkuutta, ja 3) johtamista. Brutaalit faktat Moni ajattelee, että Vapolla on määräävä markkina-asema ja varaa olla ylimielinen, tehoton ja laiska. Ensimmäinen brutaali fakta kuitenkin on, että olemme avoimessa kilpailutilanteessa lähes kaikkialla. Menestyminen tässä kilpailussa vaatii muun muassa asiakasaktiivisuutta, kustannustehokkuutta, joka on olemassaolon edellytys toimialallamme sekä hyvää johtamista. Toinen brutaali fakta on se, että meillä on vielä paljon parannettavaa näillä kolmella osa-alueilla: ollut rationaalista toimia tuotantolähtöisesti, koska turpeen myynnin pullonkaula oli tuotanto. Nykyisin pullonkaula on kysyntä ja siksi asiakaslähtöisyys ja -aktiivisuus ovat tärkeimmät asiat, mutta toiminnan origon muuttaminen ei ole helppoa. tannusjohtajia verrattuna moniin, usein pienempiin toimijoihin, ja kerromme joskus vaarallista tarinaa itsellemme, että kustannuksemme saavatkin olla korkeammat kuin kilpailijoilla, johtuen ympäristöinvestoinneista tai muusta. rantaa esimiestyön laatua ja esimerkiksi työturvallisuutta. Meillä on monta hyvää syytä onnistua Olemme päättäneet tulla maailman parhaaksi siinä, miten ketju paikallisista biopolttoaineista energiaksi hallitaan. Ottaen huomioon brutaalit faktat, haaste on suuri. Olen kuitenkin luottavainen kolmesta syystä: 1 olemme onnistuneet ennenkin, 2 meillä on sitoutunut henkilöstö, jolla on intohimoa kotimaiseen energiaan, sekä 3 urakoitsijaverkosto ja asiakkaat, jotka haluavat meidän onnistuvan. Olemme onnistuneet ennenkin: Ympäristöasioissa kulttuurinmuutos on ollut merkittävä nyt voimme samalla tavalla viedä kulttuuria eteenpäin asiakasaktiivisuudessa, kustannustehokkuudessa ja hyvässä johtamisessa. Toinen onnistuminen on taseen tervehdyttäminen. Tilinpäätöksen tunnusluvut ovat huikeasti paremmat kuin vuonna Tämä vaati investointien puolittamista, liiketoimintojen myymistä sekä kustannusten pienentämistä. Onnistuimme siis merkittävässä tehostamishankkeessa, kun sitä kipeästi tarvittiin. Sitoutunut henkilöstö, jolla on intohimo kotimaiseen energiaan: Jim Collinsin klassikko Hyvästä parhaaksi väittää, että henkilöstön intohimo on yksi tärkeimmistä asioista, joka erottaa parhaat yritykset muista. Vapon henkilöstö on erittäin sitoutunutta ja he kokevat olevansa oikealla asialla korvatessaan muun muassa venäläistä kivihiiltä kotimaisilla vaihtoehdoilla. Kun aloitin huhtikuussa operatiivisena johtajana, pyysin henkilöstöltämme ajatuksia siitä, mitä he voivat omassa työssään tehdä edistääkseen valittuja prioriteettejamme eli asiakasaktiivisuutta, kustannustehokkuutta ja hyvää johtamista. Olen nyt lukenut yli sadan vapolaisen vastauksen ja näistä vastauksista paistaa läpi paitsi intohimo Vapoa ja kotimaista energiaa kohtaan, myös halu nostaa tekemisen tasoa. Meillä on vahva tuki: vaikka Vapo joutuu usein kritiikin kohteeksi mediassa, olen itse kokenut, että meillä on vahva tuki: asiakkaamme, urakoitsijat ja suuri määrä suomalaisia haluavat meidän onnistuvan. Mitä onnistuminen tarkoittaa Työ ilman visiota on painajaista, joten hypätään aikakoneeseen ja luetaan vuoden 2018 vuosikertomusta: Määritimme vuonna 2014, että haluamme olla maailman parhaita siinä, miten paikallisista biopolttoaineista tuotetaan energiaa. Nyt, vuonna 2018 olemme lähellä tätä unelmaa ja matkalla ohitimme seitsemän prosentin ROIC-tavoitteen. Tänään jokainen alue on elinvoimainen ja vapolaisilla on luottamus tulevaisuuteen. Moni on kysynyt, mitä teimme oikein ja vastauksemme on: ei hohdokasta transformaatio-ohjelmaa, vaan arkista ja systemaattista parantamista. Kuuntelimme tarkasti asiakkaitamme. Kasvatimme harkiten lämpöliiketoimintaa. Teimme itsestämme kustannustehokkaita ja joustavia pienillä ja suuremmilla teoilla. Otimme urakoitsijat mukaan tähän kustannustehokkuuden tavoitteluun ja turvasimme samalla heidän toimintaedellytyksensä. Saimme laajemman paikallisten ihmisten tuen faktapohjaisella kommunikoinnilla, aktiivisella osallistumisella ja vastuullisella tekemisellä. Pelasimme liiketoiminnoissa ja alueilla samaan maaliin ja siitä syystä saavutimme polttoaine- ja lämpöliiketoiminnan väliset synergiat. Kasvatimme pelletin myyntimäärää kate pitäen ja todistimme, että metsäpolttoaineita voi myydä kannattavasti vuodesta toiseen 5

8 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Mitä onnistumiseen vaaditaan: 1. asiakasaktiivisuutta Visio ilman työtä on hallusinaatiota, joten palataan tähän hetkeen ja yksinkertaisesti tehdään, mitä vaaditaan onnistumiseen. Asiakasaktiivisuus: puhelimen ottamista käteen entistä useammin, kiinnostusta siitä, miten voimme parantaa asiakkaan kannattavuutta oikealla polttoaineen laadulla; toisaalta pienien purojen arvostamista ja toisaalta ratkaisujen tarjoamista, kun asiakkaat tekevät suuria investointeja. Asiakasaktiivisuudella tuotamme myyntikatteen, jolla maksetaan meidän ja urakoitsijoiden palkat, osingot omistajille ja investoinnit tulevaisuuteemme. Mitä onnistumiseen vaaditaan: 2. kustannustehokkuutta Kustannustehokkuutta voimme parantaa tuottamalla laadukasta turvetta, hankkimalla fiksummin, minimoimalla öljyn polttoainekäytön omilla laitoksilla, pitämällä omat ja urakoitsijoiden kustannukset kurissa ja huolehtimalla koko ketjun kustannustehokkuudesta. Kustannustehokkuus on myös yksinkertaistamista, turhan byrokratian kitkemistä ja keskittymistä olennaiseen. Oleellista on löytää juurisyyt kustannusten takana, tuoda nämä esille ihmisille, jotka voivat niihin vaikuttaa ja poistaa juurisyyt ylimääräisten kustannusten takana. Mitä onnistumiseen vaaditaan: 3. hyvää johtamista Hyvä johtaminen tarkoittaa minulle parantamista ainakin kolmella osa-alueella: rikkomusta ja lupausten lunastaminen Hyvä johtaminen on edellytys myös asiakasaktiivisuudelle ja kustannustehokkuudelle. Tämä ei ole haaste pelkästään esimiehille, koska monet vapolaiset johtavat itsensä lisäksi muun muassa urakoitsijoita. Mielenkiintoisia faktoja 6 Energian kokonaiskulutus 2013 Puupolttoaineet 24,2 % Öljy 23,4 % Ydinenergia 18,5 % Hiili 10,9 % Maakaasu 8,0 % Turve 3,6 % Vesivoima 3,4 % Tuulivoima 0,2 % Muut ja sähkön nettotuonti 7,8 % Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2013 Lieksan sahalta valmistui kappaletta lautoja ja lankkuja. 1,2 Jos tämä puutavara laitettaisiin yhtenäsieen jonoon, se yltäisi 1,2 kertaa maapallon ympäri Noin suomalaista pientaloa lämmitettiin pelletillä Öljypolttimen vaihdon pellettipolttimeen on laskettu maksavan itsensä takaisin 2 3 vuodessa. = t 500 l Tonni pellettejä vastaa lämpöarvoltaan noin 500 litraa öljyä.

9 Kivihiilelle kertyy keskimäärin kilometriä matkaa kaivokselta voimalaan Turpeen matka on noin 80 kilometriä. Suomi tuottaa energiastaan uusiutuvalla energialla kolmanneksi eniten EU:ssa. 34,3 % Suomea edellä ovat ainoastaan Ruotsi (51 %) ja Latvia (35,8 %). Kekkilän turpeessa kasvaa yksi taimi joka vuosi maailman jokaista ihmistä kohden. Turvekuorman hinta on noin ,1% Vapon tuottamasta energiasta on uusiutuvia polttoaineita Suomessa tuotettiin vuonna 2012 noin tonnia pellettejä. Ruotsissa luku oli vuonna 2012 noin 2 miljoonaa tonnia Yksi Metson jatkuvatoiminen mitta-asema ottaa vesinäytettä vuodessa Yhdessä rekkalastillisessa kulkee noin 140m 3 TURVETTA joka vastaa miltei neljän omakotitalon vuotuista energiantarvetta. Turvetuotanto työllistää suoraan tai välillisesti yli ihmistä Suomessa m 3 Vapo tuottaa noin kuutiota kuiviketurvetta vuodessa. Ruotsin tuotanto riittäisi noin puolen miljoonan pientalon käyttöön. 9m 3 Yksi hevonen tarvitsee noin yhden kuution kuukaudessa. (Hevoset tarvitsevat kuiviketta noin 9 kuukautta vuodessa) Suomen energiaomavaraisuusprosentti 35 % 7 EU:n ainoa energiaomavarainen maa on Tanska.

10 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimintaympäristö nykyhetki ja tulevaisuus Suomen energiapaletti 15 vuoden kuluttua Energiavisiot Ukrainan kriisi nosti energian ja energiaomavaraisuuden niin Suomen kuin koko Euroopan keskeiseksi puheenaiheeksi keväällä Suomen Akilleen kantapää on alhainen energiaomavaraisuus. Energiahuollostamme liki kaksi kolmasosaa on tuontienergian varassa. Kysyimme Vapo Oy:n hallintoneuvoston kansanedustajajäseniltä heidän omia visioitaan siitä, millaiselta Suomen energiamaisema voisi näyttää vuonna Yhteistä visioille on alhaisemmat päästöt ja suurempi omavaraisuus. 8

11 Antti Kaikkonen Irti kivihiilestä, energiaa Suomesta! Suomella on huimat ja myönteiset mahdollisuudet energiapolitiikassaan vuoteen 2030 mennessä. Oma puolueeni Keskusta pitää erityisen tärkeänä panostaa kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin. Oikeilla poliittisilla päätöksillä, työllä ja yrittäjyydellä meillä on mahdollisuus saavuttaa: leen vuoden 1990 tasosta yli 60 prosenttiin 60 prosenttiin, sähkön tuotannossa sataan autojen osuuden kanssa jo puolet liikenteen energian kulutuksesta seen nykyisestä 2 3 miljardilla eurolla. Keskusta on laatinut tavoitteiden lisäksi konkreettisen tiekartan tavoitteiden saavuttamiseksi. Näihin tavoitteisiin pääseminen vaatii poikkeuksellista yhteistyötä, energiasopimusta. Poliittisten päättäjien, julkisen vallan ja elinkeinoelämän pitäisi pyrkiä yhteiseen energiasopimukseen, joka tuo ennustettavuutta yrityksille ja kansalaisille. Nyt säädökset, verot ja tuet muuttuvat koko ajan ja se vaikeuttaa yritysten investointeja pitkällä aikavälillä. Energiataseen kääntäminen pitää olla yhteinen ponnistus. Se luo työtä ja tuontihiilen ja -öljyn sijasta meillä on lisääntyvässä määrin yhä enemmän kotimaista uusiutuvaa energiaa. Janne Sankelo Puu on merkittävä raaka-aine Vuonna 2030 Suomi on jo siirtynyt hyvin lähelle täyttä kiertotaloutta. Se osa jätteistä, mitä ei kierrätetä, käytetään ainakin energiaksi. Energiatehokkuus on ratkaisevassa asemassa niin energian hinnan kuin päästöjen pitämisessä kurissa. Teollisuuden kokonaiskäyttö saa kasvaa, koska Suomi tuottaa tuotteita muullekin maailmalle. Sähköntuotannossa saavutetaan omavaraisuus vuoteen 2030 mennessä. Huoltovarmuus on turvattu laajalla energiapaletilla ja useilla hankintalähteillä. Huoltovarmuutta palvelee vuosi vuodelta paraneva eurooppalainen energiaverkko. Energiainfrastruktuuriin on investoitu ja kehittyneet siirtoverkot säästävät energiaa. Energiatuotannossa kaikki kivihiili ja merkittävä osa maakaasusta sekä öljystä on korvattu turpeella, metsähakkeella, aurinkovoimalla ja ydinvoimalla. Ydinvoiman rakentamista ei rajoiteta, kunhan rakentaminen toteutuu markkinaehtoisesti. Turpeen käyttöä on merkittävästi lisätty ja siitä osa käytetään biopolttoaineeksi. Puu on merkittävä raaka-aine, ja siitä kehitetään kaikkea puukaasusta, biopolttonesteisiin ja biohiileen, joita viedään maailmalle korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Vuonna 2030 Suomi voi olla tiputtanut fossiilisen öljyn käytön noin kolmannekseen. Vuonna 2030 Suomella on merkittävää energia-alan vientiä. Vienniksi lasketaan niin energiatekniikkaratkaisut, palvelut kuin polttoaineetkin. Cleantech -liiketoiminnan kaksinkertaistuminen luo Suomeen yli uutta työpaikkaa. Jukka Kärnä Turve on vihdoin korvannut kivihiilen Uskon Suomen vuonna 2030 olevan aika lähellä energiaomavaraisuutta, jonka suuntaan pyritään. Olkiluoto on vihdoin valmis ja myös Hanhikivi tuottaa sähköä. Fortum on saanut oman ydinvoimalupansa jo aikapäiviä sitten ja myös se tuottaa sähköä. Sähkön suhteen olemme olleet jo monta vuotta omavaraisia ja turvallisesti tuotetusta ydinsähköstä on tehty vientituote. Lämmityksessä maalämpö on vallannut jalansijaa oikein aimo tavalla. Venäjän monopoli on ohi maakaasun osalta liuskekaasun ansiosta sekä sen, että puuta käytetään hajautetussa lämmöntuotannossa suuria määriä. Turve on vihdoin 2020-luvulla korvannut kaiken kivihiilen ja turvetta käytetään niin energian tuotantoon kuin lämmitykseenkin. 3 5 luokan soille ei ole tarvinnut mennä, koska turvetta riittää 0 2 luokan soilla. Vapon maine on korjaantunut lopullisesti omien, osin raskaittenkin investointien ansiosta ja turve on salonkikelpoinen uusiutuva luonnonvara. Suomeen on rakennettu laaja sähköautojen latausverkosto ja jokainen itseään kunnioittava autoilija ajaa joko sähkö- tai hybridiautolla. Venäjän öljyn osuus liikennepolttoaineissa on minimaalinen. Bioetanoli on kunniassaan. Energian käyttö on lisääntynyt huimasti sillä cleantech sekä biotalous ovat suomalaisen viennin uusia kivijalkoja. Arktisen alueen kehitys on tuonut Suomeen aivan uuden vaihteen teknologiateollisuuden osalta offshore ja laivanrakennukseen myös. 9

12 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hyvä fiilis tehdystä työstä Joni Simonen ja Elina Leskinen eivät tienneet juuri mitään Vaposta, kun tulivat kesätöihin dokumentoimaan kaukolämpöverkkoja. Kuuden viikon jälkeen iso urakka oli ohi, fiilis hyvä ja kerrottavaa riittää kavereillekin. Vapo haki kesäksi 2013 työntekijöitä, koska sillä oli ongelma. Vapo Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen kaukolämmönkehityksestä vastaavan Clas Blombergin mukaan montaa projektia hidasti se, että kaukolämpöverkkoja ei oltu dokumentoitu kattavasti sähköisessä muodossa. Piirustukset, putkikartat ja kaikki dokumentaatio oli hajallaan ja hakeminen manuaalisista arkistoista oli työlästä. Vapo halusi hypätä kerralla nykyaikaan. Tavoitteeksi otettiin, että dokumentaatio on pian selattavissa ja päivitettävissä vaikka ipadilla eri työmailla. Urakan toteuttamiseksi Blomberg otti yhteyttä Aalto-yliopistoon ja siellä energiatekniikan ammattiainekerhon puheenjohtajaan, joka sattui olemaan kolmannen vuosikurssin opiskelija Elina Leskinen. Hän jakoi tietoa työpaikasta muille opiskelijoille, mutta ilmoitti heti itsekin hakevansa kesätyötä. Työpaikasta kiinnostui myös maisterivaiheessa oleva saman opinahjon Joni Simonen. Hänellä oli kokemusta kaukolämpöalasta jo kahdelta eri kesältä aikaisemmista työpaikoista, mutta Leskiselle tämä Ehkä oppiminen sekä käytännön ja teorian yhdistäminen oli parasta työssä oli ensitutustuminen alaan. Haastattelujen jälkeen molemmat läpäisivät seulan kymmenien hakemusten joukosta. Skannausta ja cadia Elina Leskisen mukaan alussa kyllä jännitti, kun sanottiin, että kuuden viikon päästä nettiin mallinnetun verkon pitäisi olla valmis. Laskua pehmensi kuitenkin se, että pääsin alkuun päivittämään pelkän kaukolämpökartan nettiin. Käytännössä tämä oli viivojen piirtämistä autocadin avulla nettikarttoihin sekä asiakkaiden osoitetietojen päivittämistä, hän kertoo. Joni Simonen tuli taloon viikko Leskisen jälkeen. Isona tavoitteena oli saada koko Forssan kaukolämpöverkko nettiin. Aikaisemmin esimerkiksi piirustukset, venttiilit ja vaikkapa kaivojen tiedot olivat monin paikoin pelkästään paperimuodossa. Yksi mielenkiintoinen homma oli kaivojen tarkastukseen käytettävän sähköisen työkalun tekeminen. Lopputuloksena kaikki kaivot löytyvät Excel-muodossa verkosta. Sieltä näkyy, mitä kussakin kaivossa on tai mitä siellä pitäisi olla, koska kaivo on tarkastettu ja koska se pitää tarkastaa seuraavan kerran. Kaikki on katsottavissa ja päivitettävissä netin kautta, Simonen sanoo. Leskisen mukaan homman edetessä sähköisen arkiston etu kirkastui päivä päivältä. Kaikki paperilla olleet suunnittelukuvat ovat nyt haettavissa ja ennen kaikkea löydettävissä sähköisessä muodossa. Vanhoihin cadkuviin on päivitetty myöhemmin lisätyt venttiilit ja putkien korkoasemat, joten sähköisesti mallinnettu verkko myös vastaa todellisuutta. Loppu hyvin, kaikki hyvin Kuuden viikon rupeaman jälkeen molemmat ovat tyytyväisiä kesään. Työpaikkaa ja projektia he pitivät jopa yllättävän motivoivana. On vähän vaikea keksiä mitään negatiivista. Alussa saattoi mennä aikaa pikkuongelmien ratkomiseen, kun kaikki oli uutta ja 10

13 Energiatekniikan opiskelijoiden Elina Leskisen ja Joni Simosen tehtävänä oli mallintaa kaukolämpöverkkoja verkkosivuille. Clas Blomberg ja Jari Kymäläinen ovat olleet erittäin tyytyväisiä opiskelijayhteistyöhön. outoa, ja opastajilla oli muutakin tehtävää. Mutta toisaalta työ opetti paljon. Joutui olemaan ja sai olla omatoiminen, Simonen tiivistää. Ehkä oppiminen sekä käytännön ja teorian yhdistäminen oli parasta työssä. On aivan eri asia katsoa suurta kokonaisuutta pelkästään konttorista käsin kuin käydä paikan päällä ja yhdistää teoria ja käytäntö. Tämä oli erittäin opettavaista ja toimii varmasti muuallakin, arvioi puolestaan Leskinen. Forssan kaukolämpöverkon dokumentointiprojekti meni Clas Blombergin mukaan loistavasti. Kaikki kesän tavoitteet saavutettiin syksyn sekä talven aikana Leskinen on jatkanut töitään myös muiden kaukolämpöverkkojen osalta. Vaikka kesäharjoittelijat eivät tienneet juuri mitään Vaposta ennen kesää, molemmat sanovat voivansa harkita vakavasti Vapoa ja sen kaukolämpöpuolta potentiaalisena uravaihtoehtona. Simosen mukaan porukan henki on kova ja hyvä: tuskin yhtäkään päivää meni ilman makeita nauruja. Hyvässä hengessä, hän lisää. Myös Leskiseen porukan nuorekas meininki teki positiivisen vaikutuksen. Palaute tehdystä työstä oli hyvää ja sitä tuli riittävästi. Pari neuvoa tulevat insinöörit kuitenkin haluavat antaa. Turvetuotannossa kannattaa jatkaa panostamista vastuullisuuteen, mutta muita energiamuotoja ei kannata teilata. Kaikkia niitä tarvitaan. Tosin kyllä Suomessa turvetta kannattaa aina polttaa mieluummin kuin hiiltä, Leskinen kuittaa. Vapon toivottiin myös tekevän enemmän yhteistyötä nuorten ja oppilaitosten kanssa. Moni ei edes tiedä, millaisia uravaihtoehtoja Vapossa on tarjolla. Tähän onkin nyt satsattu, esimerkiksi Aalto-yliopiston Lämpövoimakerholle järjestettiin illanvietto, jossa tulevaisuuden tekijät pääsivät tutustumaan Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen ja henkilökuntaan. Työ jatkuu Kesälle 2014 Vapo palkkasi Vantaan konttorille taas toukokuusta syksyyn kolme harjoittelijaa, joiden tehtävät vaihtelevat kauko lämpöverkon kartoittamisesta ympäristöasioihin ja lämpökeskuksiin. Harjoittelijat ovat motivoituneita ja innokkaita tekijöitä, jotka omalla työllään tukevat Vapo Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen kehitystä, kehitys johtaja Jari Kymäläinen kertoo. 11

14 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ajankohtaista tietoa vesistövaikutuksista Vapo tilasi Metso Automationilta 30 jatkuvatoimista mittausasemaa vesistövaikutusten seurantaan. Mittaustulokset ovat nähtävissä Metso Oyj:n verkkosivuilta. Vapo käynnisti maaliskuussa 2013 Metso Automationin kanssa jatkuvatoimiset turvetuotantoalueiden kuormitusmittaukset, joiden tulokset ovat kaikkien nähtävissä Metson verkkosivuilla Nyt mittauksia on tehty niin pitkään, että tuloksia voidaan arvioida. Jatkuvatoiminen kuormitusmittaus täydentää ympäristöluvan mukaista päästötarkkailua ja auttaa asettamaan turvetuotannon vesistövaikutuksiin liittyvää keskustelua oikeisiin mittasuhteisiin. Ymmärryksen lisäämiseksi ja huolien vähentämiseksi tuotetaan avointa, riippumatonta ja luotettavaa tietoa turvetuotannon kuormituksesta kaikkien nähtäville. Jatkuvatoiminen mittaus lisää turvetuotannon ympäristövaikutusten läpinäkyvyyttä ja yleistä ymmärrystä vesiensuojelun kokonaisuudesta. Metso toteuttaa palvelun yhteistyössä Luode Consultingin kanssa. Luoteella on tarvittavan mittausteknologian lisäksi laajaa osaamista ja kokemusta vaativista vesialan asiantuntijatehtävistä. Metson palveluun sisältyy myös mittaus asemien huolto- ja kunnossapito sekä Metso DNAtietojärjestelmä- ja raportointipalvelut. Jatkuvatoiminen mittaus on vapaaehtoista panostusta vesistövaikutusten seurantaan ja täydentää jo olemassa olevaa päästötarkkailua. Lisäksi sillä voidaan varmentaa turvetuotannon päästötarkkailutulosten suuruusluokan oikeellisuus. Tällä hetkellä 21 Vapon turvetuotantoalueella ja kahdella metsäojituskohteella on veden laatua reaaliajassa mittaavia asemia, ja vuoteen 2015 mennessä kohteiden kokonaismäärä nousee 33 kohteeseen. kahdeksan kohteen osalta kalibrointi on valmis, muiden tämän vuoden asennuskohteiden kalibroinnit valmistuvat noin kuuden kuukauden viiveellä aseman asennuksesta. Jatkuvatoimisen mittauksen edut tulevat esiin Kokemukset ensimmäisestä kuudesta vuoden käytössä olleesta mittauskohteesta ovat olleet hyviä. Mittaustulokset vastaavat yli 90 prosentin tarkkuudella laboratoriossa tehtyjä mittauksia, Metso Automationin Senior Manager Tiina Stenvik tiivistää tuloksia. Laitteilla seurataan veden virtaamaa, lämpötilaa, veden kemiallista hapenkulutusta, liuennutta orgaanista hiiltä, orgaanisen hiilen kokonaismäärää, sameutta sekä kiintoainetta. Tiedot laite lähettää langattomasti asiantuntijan varmistettavaksi, ja tulokset ovat verkossa kaikkien nähtävillä noin vuorokauden sisällä mittauksesta. Perinteiseen vesinäytteenottoon verrattuna jatkuvatoiminen mittaus tuottaa pitoisuus- ja kuormitustietoa jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Uusi mittaus tehdään tunnin välein, mikä tarkoittaa vuositasolla yli mittausta eli yli 400-kertaista tiheyttä keskimääräiseen manuaaliseen näytteenottoon verrattuna. Näin suuri datamäärä mahdollistaa aivan uudenlaisen lähestymistavan tarkkailutulosten ja syy-seuraussuhteiden analyysiin. Tietojen käsittelyssä, laskennassa ja raportoinnissa hyödynnetään tehdasympäristössä yleisesti käytettyä Metson prosessitieto järjestelmää. 12

15 Uusi mittaus tehdään tunnin välein, mikä tarkoittaa vuositasolla yli mittausta Kaikkia ympäristöluvan tarkkailtavia muuttujia ei nykytekniikalla pystytä seuraamaan jatkuvatoimisesti. Esimerkiksi typen ja fosforin pitoisuudet ovat useimmissa turvetuotantokohteissa niin alhaisia, ettei niitä pystytä määrittämään jatkuvatoimisilla laitteilla. Näin ollen jatkuvatoimisesta mittauksesta ei ole itsenäiseksi seurantamenetelmäksi. Se vaatii tuekseen myös manuaaliset vesinäytteenotot, joiden avulla anturit kalibroidaan ja tulosten luotettavuus varmistetaan. Ensimmäisen käyttövuoden kokemukset lupaavia Kerran tunnissa tapahtuvalla jatkuvatoimisella mittauksella saadaan edustava kuva kevättulvan etenemisestä. Jatkuvatoimisella mittauksella saadaan myös kiinni lyhyet voimakkaiden sateiden aiheuttamat kuormituspiikit, joiden on aikaisemmin väitetty moninkertaistavan tuotantoalueelta lähtevän kuormituksen. Kevättulvan osuus oli vuonna 2013 usealla mitatulla kohteella puolet vuotuisesta kuormituksesta suuren lumimäärän ja vasta huhtikuun puolen välin jälkeen alkaneen ja poikkeuksellisen nopeasti edenneen sulamisen vuoksi. Keväällä 2014 varsinaista kevättulvaa ei Etelä-Suomen kohteilla mitattu lainkaan vaan suurimat kuormitukset tulivat talvikuukausien aikana. Useita kertaluokkia tiheämmästä mittauksesta huolimatta kuormitusluvut kasvoivat vuositasolla enimmillään noin 50 prosenttia perinteiseen näytteenottoon ja kuormituslaskentaan verrattuna. Jatkuvatoimisesti seurattujen kohteiden joukossa on myös tuotantoalueita, joilla tarkempi mittaus tuotti selvästi perinteistä menetelmää pienemmän kuormituksen. Vuosien välisen kuormitusvaihtelun vuoksi on hyvä saada pitempiaikaisia kokemuksia useammalta vuodelta ja erilaisilta alueilta ennen lopullisten johtopäätösten tekemistä. Miten mittaustuloksia on tulkittava ja mahdollista hyödyntää Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä jatkuvatoiminen mittaus että käsinäytteen- ottoon perustuva mittaus antavat kuormitusarviot, jotka ovat kaikilla kohteilla samassa suuruusluokassa. Rankkasateiden aiheuttamia perinteisen seurannan ulkopuolelle jääneitä kuormituspiikkejä ei aineistossa havaittu. Jatkuvatoimisilta mittausasemilta saadaan tarvittaessa hälytykset tuotannosta vastaavalle henkilökunnalle välittömästi ennalta sovitun hälytysarvon ylittävistä mittauksista. Tämä mahdollistaa esimerkiksi maankäsittelyä aiheuttavien huoltotoimenpiteiden ohjauksen niin että kuormitusvaikutukset alapuoliseen vesistöön saadaan minimoitua. 13

16 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Luvituksessa sovitetaan yhteen ympäristön ja asiakkaiden tarpeet Turvetuotantoalueen hankkimisesta tuotannon aloittamiseen voi kestää jopa vuotta. Luvitusprosessi itsessään kestää 4 12 vuotta. Resurssijohtaja Päivi Peroniuksen kontolla Vapossa on muun muassa uusien tuotantoalueiden luvitus ja alueiden rakentaminen tuotantokuntoon lupien saamisen jälkeen. Tehtävästä tekee erityisen haasteellisen se, että on pystyttävä ennakoimaan sekä asiakkaiden tarpeet että monimutkaisen luvitusprosessin vaiheet pitkälle tulevaisuuteen. Luvan hakemisesta tuotannon aloittamiseen kuluu lyhimmilläänkin vuosia. Peroniuksen mukaan Vapossa linjattiin jo vuonna 2012 päätös, ettei yhtiö hae ympäristölupia turvetuotantoa varten luokkien 4 ja 5 soille eli kaikkein luonnontilaisimmille soille. Tähän lupaukseen liittyen olemme määrittäneet luonnontilaisuusluokat kaikille niille suoaltaille, joilla meillä on alueita hallinnassa. Rajatapauksissa olemme tarkistuttaneet luokituksen Geologian tutkimuskeskuksella, jotta voimme olla varmoja, ettei meillä ole lupahakemuksia ja ettemme hae lupia näille alueille, Peronius sanoo. Edellä mainittu luonnontilaisuusluokittelu perustuu soiden ja turvemaiden kansalliseen strategiaan ja sen jälkeen tehtyyn Valtioneuvoston periaatepäätökseen soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta Muutaman viime vuoden aikana lupia on saatu selvästi vähemmän kuin mitä soita poistuu tuotannosta käytöstä ja suojelusta. Luonnontilaisuusluokittelu on siis varsin uusi. Valtioneuvoston periaatepäätöksen linjauksen mukaan luonnontilaisuusluokittelua käytetään ensisijaisesti yleispiirteisessä maankäytön suunnittelussa, eli lähinnä maakuntatason kaavoituksessa. Suoaltaan luonnontilaisuusluokka muodostetaan suoaltaan ojitus- ja kuivatustilanteen perusteella. Suolla esiintyvät lajit tai luontotyypit eivät vaikuta itse luonnontilaisuusluokan määräytymiseen. Suoallas on puolestaan määritelmän mukaan yksi suokokonaisuus, mikä rajoittuu esimerkiksi mineraalimaahan tai vesistöihin. Lupa-alat pienentyneet Peroniuksen mukaan viime vuosina on kokonaan uusille suoalueille haettu ympäristölupia 5 25 kappaletta vuodessa. Uusien alueiden vuosittaiseen luvanhakemusten määrään vaikuttavat muun muassa jo vireillä olevien hakemusten määrä, jätettävien tarkistushakemusten määrä ja tietenkin turpeen tulevaisuuden käyttötarve. Uusia lupia enemmän Peroniuksen osastoa työllistää jo olemassa olevien tuotantoalueiden jatkoluvitus. Vanhoja tuotantoalueita koskevia tarkistushakemuksia on jätetty viime vuosien aikana noin 30 kappaletta vuodessa. Mikäli jo olemassa olevan tuotantoalueen reunassa tai välittömässä läheisyydessä meillä on hallinnassa tuotantokelpoista aluetta, pyritään tällaisia alueita kartoittamaan ja luvittamaan tarkistushakemusten yhteydessä. Tarkistushakemusten yhteydessä lisäaluemahdollisuuksia on ollut noin prosenttia tarkistushakemussoista. Peroniuksen mukaan viime vuosina tyypillinen kokoaan uutta aluetta koskevan alueen pinta-ala on noin 80 hehtaaria. Pintaala on pienentynyt hieman vuosi vuodelta. Suomi-tasolla tyypillisen alueen määrittäminen on vaikeaa, mutta yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä etelämpänä ollaan, 14

17 sen ojitetumpia ja pienempiä luvitettavat alueet ovat. Vastaavasti pohjoisempana, runsassoisilla alueilla, suot ovat isompia ja ojittamattoman alueen määrä suolla voi olla isompi. Tosin viime vuosina on haettu turvetuotannon ympäristölupia myös soille, jotka on sarkaojitettu turvetuotantoa varten jo 1980-luvulla, mutta turvetuotantoa ei varsinaistesti alueella ole harjoitettu, Peronius sanoo. Kriteerit vaihtelevat maantieteen mukaan Ennen ympäristöluvan hakua tuotantoon suunnitellun alueen pitää olla tuottajan hallinnassa. Linjauksemme mukaisesti, emme hae ympäristölupia turvetuotantoa varten luokkien 4 ja 5 soille, vaikka tällaisia soita hallinnassamme olisikin. Tämä linjaus koskee koko Suomea, Peronius sanoo. Peroniuksen mukaan eteläisessä Suomessa suot, joille ympäristölupaa haetaan, sijoittuvat yleensä luonnontilaisuusluokkiin 0 2. Luonnontilaisuusluokan 2 soillakin voi ojitettujen osien lisäksi olla myös ojittamattomia osia. Näillä soilla kuitenkin hydrologinen yhteys ympäröiviin kivennäismaihin on estynyt kauttaaltaan suoaltaan reuna-alueiden ojitusten vuoksi, Peronius selventää. Meillä on vireillä joitakin hakemuksia myös luonnontilaisuusluokan 3 soille. Luokan 3 suot sijaitsevat yleensä Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Keski- Pohjanmaalla. Nämä alueet ovat runsassoisia alueita ja siellä on eteläistä Suomea enemmän vastaavan suoluokan soita, joten näilläkin alueilla arvokkaimpien suokokonaisuuksien tulevaisuus ei ole uhattuna, Peronius sanoo. Sata hakemusta käsittelyssä Kevään 2014 tilanteen mukaan Vapolla on lupakäsittelyssä vireillä uutta tuotantopintaalaa koskevia hakemuksia noin hehtaaria, jotka jakautuvat yhteensä noin sataan erilliseen hakemukseen. Määrään sisältyvät kokonaan uudet tuotantoalueet sekä tarkistushakemusten yhteydessä olevat lisäalueiden hakemukset. Peroniuksen mukaan on enemmän sääntö kuin poikkeus, että lupahakemuksista jätetään valitus. Valitukset liittyvät yleensä suon luonnonarvoihin sekä vesistöpäästöihin ja alapuolisen vesistön tilaan, Peronius sanoo. Lupahakemuksia on käsiteltävänä aluehallintovirastoissa sekä valituskäsittelyssä Vaasan hallinto-oikeudessa (VHO) ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO). Nykyisin uusia tuotantoalueita koskevista ympäristölupapäätöksistä valitetaan enenevässä määrin Vaasan hallinto-oikeuteen ja usein edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusten määrä on lisään tynyt Peroniuksen mukaan viime vuosina merkittävästi. Tuotanto-ala pienenee Peroniuksen mukaan vastuullisella luvituspolitiikalla pyritään taklaamaan Vapon yhtä 15

18 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Turvetuotantoalueen hankkiminen ja ottaminen käyttöön kestää jopa vuotta. Luvitusprosessi itsessään kestää 4 12 vuotta. Tuotantoalueen hankkiminen, luvitus ja kuntoonpano kestää jopa vuotta Varannon arviointi, maan osto tai vuokraus Tutkimukset ja suunnittelu: maastonmittaus; tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma; lupahakemuksen laatiminen Ympäristöluvan käsittely aluehallintovirastossa (AVI) Valitukset AVI:n ympäristölupapäätökseen; Toteutuu nykyisin lähes aina Vaasan hallinto-oikeus Korkein oikeus Jos lupa myönnetty, kuntoonpano alkaa 3 15 vuotta 1 2 vuotta 1 3 vuotta 1 2 vuotta 1 2 vuotta 1 4 vuotta Riittävä suo kokonaisuus ja todettu turpeen tarve: Luvitusprosessi alkaa Sisältää luontoarvoselvitykset YVA 2 3 vuotta YVA eli ympäristövaikutusten arviointi yli 150 ha kohteille, (varsin harvoin on tämän kokoluokan hankkeita) Lainvoimainen ympäristölupapäätös Luvan valmistelu ja käsittely 4 9 v, lisäksi mahdollinen YVA-prosessi 2 3 v suurimmista haasteista, eli turvaamaan riittävän suuret tuotantopinta-alat myös tulevaisuudessa. Vuonna 2013 Vapo sai lainvoimaisen ympäristöluvan yhteensä hehtaarille. Merkittävä osa pintaalasta lainvoimaistui vasta VHO:n tai KHO:n päätöksellä. Vuoden 2014 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana uudelle tuotantoalueelle on lainvoimaistunut ympäristölupa kuudelle eri suolle yhteensä 369 hehtaarille. Muutaman viime vuoden aikana lupia on saatu selvästi vähemmän kuin mitä soita poistuu tuotannosta, Peronius sanoo. Uutta tuotantoalaa tarvitaan korvaamaan vanhoilta tuotantoalueilta vuosittain turpeen loppumisen vuoksi tuotannosta poistuvaa alaa. Vuonna 2013 tuotannosta poistui noin hehtaaria. Vastaavasti uutta aluetta valmistui tuotantoon noin hehtaaria. Turvetuotantoon on käytetty suota noin hehtaaria. Soita on suojeltu noin hehtaaria. Tavoitteena on suojella noin hehtaaria lisää soita Pitkä ja kallis prosessi Suon saattaminen tuotantokuntoon saattaa pisimillään kestää jopa 20 vuotta. Kaikessa luvituksessa lähtökohtana on asiakkaiden tulevat energiatarpeet. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan suokokonaisuuden sisältämät turvevarat. Mikäli alueen sijainti on sopiva ja suo luvituskelpoinen, prosessi jatkuu omilla mailla tutkimus- ja suunnitteluvaiheeseen. Mikäli alue ei ole Vapon omistamalla alueilla aloitetaan neuvottelut suon ostamisesta tai vuokraamisesta, Peronius selvittää. Seuraavassa vaiheessa alueella tehdään tarkemmat tutkimukset ja maastomittaukset, jotta lupahakemuksen pohjaksi saadaan riittävän tarkat tuotanto-, vesienkäsittely- ja suojelusuunnitelmat. Tässä vaiheessa tehdään myös tarvittavat luontoarvoselvitykset. Normaalisti tämä vaihe kestää 1 2 vuotta. 16

19 Suon saattaminen tuotantokuntoon saattaa pisimillään kestää jopa 20 vuotta. Kaikessa luvituksessa lähtökohtana on asiakkaiden tulevat energiatarpeet. Kun suunnitelmat ovat valmiit ja tarvittavat selvitykset on tehty, lähetetään lupahakemus aluehallintovirastoon, jossa luvan käsittely vie keskimäärin 1 2 vuotta. Mikäli lupahakemusta täytyy täydentää esimerkiksi uusilla luontoarvoselvityksillä, venyy prosessi edelleen. Vastaavasti valitukset lupapäätöksestä oikeusasteisiin venyttävät prosessia joitakin vuosia lisää. Jotkut lupaprosessit ovat kestäneet jopa 10 vuotta, Peronius sanoo. Luvittaminen vaatii perusteellisia tutkimuksia ja erityisselvityksiä, jotka maksavat. Peroniuksen mukaan pelkästään lupahakemus ja siihen tarvittavat suunnitelmat ja selvitykset maksavat tyypillisesti euroa luvituskohteelta, jopa enemmänkin. Kustannuksiin vaikuttaa paljon se, millaisia luontoarvoselvityksiä kultakin kohteelta tehdään. Uusia vaatimuksia Tätä kirjoitettaessa toukokuussa 2014 eduskunnassa käsitellään uutta lakiehdotusta, jolla määriteltäisiin turvetuotannon sijoittamisesta tulevaisuudessa. Peronius ei ole lainkaan tyytyväinen mahdollisiin uusiin säädöksiin. Jos puhutaan YSL:stä, niin mielestäni ehdotettu 13 eli niin sanottu turvetuotannon sijoittamispykälä ei kuulu ympäristönsuojelulakiin, joka on luonteeltaan päästölaki. Ehdotetulla pykälällä suojellaan uhanalaisiksi arvioituja, mutta ei-suojeltuja lajeja ja luontotyyppejä. Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelu ollaan pykälällä sälyttämässä ainoastaan turvetoimialalle. Turvetuotantoa lukuun ottamatta, vastaavalla suoalueella mikä tahansa muu maankäyttö tai rakennustoiminta olisi mahdollista. Pykälä on hyvin tulkinnanvarainen ja tulee varmasti hidastamaan turvetuotannon ympäristöluvan hakua entisestään, Peronius pelkää. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että enenevässä määrin tulkintaa esimerkiksi luonnonarvon alueellisesta merkittävyydestä haetaan KHO:n päätösten kautta. Jos pykälä kuitenkin jää lakiin, pitää sitä tarkentaa ja selkeyttää siten, että Valtio neuvoston yksimielinen lakiin liittyvä lausuma toteutuu. Sen mukaan pykälä ei koskisi luonnontilaisuusluokkien 0 2 soita. Kaiken kaikkiaan mielestäni ehdotettua pykälää 13 ei tarvita ympäristönsuojelulakiin. Tarvittava suoluontotyyppien suojelu voidaan tulevaisuudessakin hoitaa perinteisellä kohdesuojelulla. Se on selkeä menettely ja turvaa korvaukset maanomistajille, Peronius sanoo. Vastuulliselle turvetuotannolle on oltava tilaa Peroniuksen mukaan turve on kotimainen luonnonvara ja sen käyttö ja tuotanto työllistävät Suomessa tuhansia ihmisiä. Niin kauan kun maahamme tuodaan ulkomailta fossiilisia polttoaineita energiantuotantoa varten näen, että myös turpeen käyttö on perusteltua ja sen täytyy olla mahdollista, Peronius perustelee. Turvetuotannossa on tällä hetkellä soita noin hehtaaria ja jos mukaan lasketaan tuotannosta jo poistuneet alueet, on turvetuotantoon käytetty suota noin hehtaaria. Soita on suojeltu noin hehtaaria ja parhaillaan rakennetaan soidensuojelun täydennysohjelmaan, jonka tavoitteena on suojella noin hehtaaria lisää soita. Turvetuotanto ei ole tuhoamassa kaikkia soita, suoluonnon lopullisesta tuhoamisesta puhumattakaan, Peronius sanoo. Peroniuksen mukaan turvetuotannon vesiensuojeluun on panostettu pitkään ja aivan erityisesti siihen on panostettu viimeisimpien vuosien aikana. Vesistöjen tilaa tarkasteltaessa olisi tarkasteltava aina kokonaisuutta, ei ainoastaan yhtä toimintoa. Polttoainekäytön lisäksi turpeella on nykyisin suuri merkitys myös kuivikkeena maataloudessa ja eläintuotannossa. Turvetta käytetään noin kymmenesosa koko tuotannosta kasvuturpeena. Turve on meidän eräs arvokkaimmista luonnonvaroista, jota täytyy olla mahdollista hyödyntää virkistyskäytön lisäksi myös taloudelliseen toimintaan ympäristökysymykset huomioiden, Peronius sanoo. 17

20 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suonpohja muuttuu suoksi kymmenissä vuosissa Suon ennallistaminen on periaatteessa äärimmäisen yksinkertainen toimenpide. Järjestetään alueen vesitalous siten, että veden pinta on mahdollisimman lähellä maanpintaa. Alue alkaa soistua väistämättä uudelleen. Kehitystä voidaan myös nopeuttaa esimerkiksi istuttamalla paljaalle maapohjalle rahkasammalta ja muita suokasveja. Näin tuotannosta poistunut suo muuttuu yllättävän nopeasti takaisin suoksi tyypillisine suokasveineen ja eläimineen. Olli Reinikaisen mukaan Kihniön Aitoneva tarjoaa oivallisen tutkimuskohteen uudelleensoistumisen seurantaan. Alueelta tuotettiin turvetta ja -60-luvuilla niin sanotulla laahakauhamenetelmällä. Tuossa menetelmässä valtavaa kauhaa vedettiin vaijereilla ja märkä turve kuljetettiin kiskoja pitkin muualle kuivumaan. Tuotanto jätti jälkeensä kuivempia suokannaksia ja avolampia. Reinikaisen mukaan näitä lampia ei ole soistettu, vaan ne ovat soistuneet luontaisen sukkession seurauksena. Nyt vuotta myöhemmin entisissä vesialtaissa on rahkasammalta parhaimmillaan yli 60 senttiä. Soistumista on nopeuttanut se, että kuivemmat välikannakset ja kasvittuneet suonreunat ovat tarjonneet suokasveille lyhyen matkan levittäytyä paljaille pohjamaille ja veden peittämiin altaisiin, Reinikainen sanoo. Suota alkaa syntyä alle 10 vuodessa Vapo on tutkinut Kihniöllä uusien tuotantomenetelmien lisäksi myös suonpohjien erilaisia maankäyttömahdollisuuksia ja soistamisen nopeuttamista. Reinikaisen mukaan mielenkiintoinen koealue on vuonna 2005 tuotannosta poistunut sarka, mikä padottiin ja vesi nostetiin muutaman kymmenen sentin syvyiseksi altaaksi. Tupasvilla ja muut sarat juurtuivat alueelle nopeasti ja nyt yhdeksän vuotta kokeilun aloittamisesta koko alue on sarojen peittämä ja sarojen tyveen on alkanut kasvaa sammalta. Reinikaisen mukaan meneillään on luonnonmukainen sukkessio ja parinkymmenen vuoden kuluttua paikalle on kehittynyt suoalue, jonka kasvilajisto sammalineen, varpuineen ja saroineen vastaa alueen luonnonsoita karpaloita ja lakkoja unohtamatta. Aitoneva 2003 Aitoneva

VAPO 1.1.2013 30.4.2014

VAPO 1.1.2013 30.4.2014 VAPO 1.1.2013 30.4.2014 Toimimme vastuullisesti työllistämme paikallisesti 013 30.4.2014 KATSAUKSET LIIKETOIMINTA TILINPÄÄTÖS 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 Asiakasaktiivisuutta, kustannustehokkuutta

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili

Lisätiedot

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy 1 Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Espanja Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö

Lisätiedot

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen 22.10.2013 Suoseura Helsinki 15.10.2013 Olli Reinikainen 1 Suomen suo- ja turvemaiden käyttö Kokonaisala 9.29 miljoonaa ha Metsätalous Luonnontilassa 2 2 Turvetuotanto

Lisätiedot

EPV Energia Oy 18.12.2014 1

EPV Energia Oy 18.12.2014 1 EPV Energia Oy 18.12.2014 1 Miksi turvetta tarvitaan? Seinäjoen voimalaitos (sähkö ja kaukolämpö) Keskimääräinen polttoainetarve 2 300 000 MWh vuodessa. Kaukolämpöä tulee sähköntuotannon ohessa Seinäjoen

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Turvetuotannon valvonta

Turvetuotannon valvonta Turvetuotannon valvonta Kirsi Kalliokoski 26.4.2012 26.4.2012 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta: TE-keskukset Tiepiirit Ympäristökeskukset Lääninhallitukset

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Lupajärjestelmän kehittäminen. EK:n yrityskyselyn tulokset

Lupajärjestelmän kehittäminen. EK:n yrityskyselyn tulokset Lupajärjestelmän kehittäminen EK:n yrityskyselyn tulokset Joka kolmannella kokemusta lupien hakemisesta tai niihin liittyvien ilmoitusten tekemisestä % osuus kaikista vastaajista % osuus vastaajista TOIMIALA

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Itella Oyj Tulos 2007

Itella Oyj Tulos 2007 Itella Oyj Tulos 2007 15.2.2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tavaravirtojen hallintaan Itella Viestinvälitys kirjeiden, lehtien ja suoramainosten jakelupalvelut Itella Informaatio informaatiologistiikan

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Bioetanoli liikennepolttoaineena RES - direktiivi (artikla 3(4)): uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot