TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI"

Transkriptio

1 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen2/2011 Työaikasuunnitelmat herättivät keskustelua valtuustossa s. 6 Energia- ja ympäristötekniikka, tulevaisuuden kärkialoja s. 10 Kestävän kehityksen ohjelma s. 22

2 SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus... 3 Ledaren... 4 Päätoimittajalta... 5 Työaikasuunnitelmat herättivät keskustelua valtuustossa... 6 Mobiilimerkkaaja... 8 Energia- ja ympäristötekniikka, tulevaisuuden kärkialoja Tapahtumareportaasi: e-hackfest Työehtosopimusten edellyttämät palkantarkistukset vuonna Ekokylä keskellä kylää Kuulkaa korpeimme kuiskintaa Fukushimassa taistellaan ydinjätteitä vastaan OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Sähköstaattinen muistilappu ja juliste ei enää sinitarraläiskiä Opettaja työssä oppimassa -projekti Isänmesez Kulttuuria kotikulmilta ja vähän kauempaakin.. 32 Tuoretiskiltä Kirjat Sivu 25 Yliopettaja Pasi Rajala ja toimitusjohtaja Matti Syrjälä. Muistathan käydä TOOLin keskustelupalstalla 2/2011 1/2011 Toolilainen 2

3 PÄÄKIRJOITUS Hannu Räsänen Miten saadaan aikaan hyviä tekniikan ja liikenteen alan asiantuntijoita ammattikorkeakouluissa? oolilaisten toimijoiden keskuudessa on käyty T keskusteluja siitä, miten saadaan suomalaisten ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan koulutus kestävälle tasolle. Valmistuneiden osaamisen tavoitetaso, ammattikorkeakoulujen työolosuhteet ja toimintaympäristöt sekä opiskelijavalinnat muodostavat keskeiset kulmakivet onnistumisen organisoinnille. almistuneiden opiskelijoiden osaamisen Von oltava hyvää kansainvälistä tasoa, jotta suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyky globaalisti on kestävällä tavalla mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelija-opettajasuhdelukua 10:1 ja sitä, että pelkkä aloituspaikkalukujen pienentäminen ei riitä. Jos aloituspaikkoja vähennetään, niin vapautuvat voimavarat tulee suunnata ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan opetusja ohjaustoimintaan. Hyvänä välitavoitteena on päästä ammattikorkeakouluja edeltävälle tasolle voimavarojen ohjauksessa. petustehtävissä toimivien tiedollisen ja Otaidollisen osaamisen tason ylläpito sekä kehittänen on varmistettava (esim. opetukseen keskittyvän opetttajan oppituntimäärä rajoitettava 400 h/a). Osaavalla henkilöstöllä turvataan opetus- ja ohjaustyön tarkoituksenmukainen laatu. TKI- ja aluevaikuttavuustyön tulee olla myös käytännössä kytkeytynyt palvelemaan ammattikorkeakoulun opetus- ja ohjausustehtäviä. Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan tulee houkutella ja pystyä säilyttämään kelvollinen opetushenkilöstö. Palkkauksen ja sen kehityksen tulee olla vähintään verrokkiryhmien keskiarvon tasolla. oimintaympäristön tulee tukea korkeakoulu- ydintoimintoja. Tekniikan ja liikenteen Tjen koulutusalan koulutusohjelmia muokattaneen voimakkaasti moduulirankenteiden suuntaan. Paras mahdollinen toimintasynergia saavutetaan sekä kansallisella että paikallisella tasolla tekniikkaan ja/tai liikenteenseen keskittyneellä kevyen organisaation oppilaitosmuodoilla, ns. kevennetyllä Aalto-mallilla toimivalla organisaatiolla tai kansallisesti/alueellisesti verkostoituneella tekniikan ja liikenteen koulutusalan toimintamallilla. Lisäksi ammattikorkeakoulujen omistusmuotojen tulee tukea rahan ohjautumista oppilaitoksen varsinaiseen toimintaan, ei kohtuuttomiin vuokrakustannuksiin tai hallintorakenteisiin. Elinkeinoelämän, henkilöstön ja opiskelijoiden edustus on saatava näkymään vahvalla tavalla ammattikorkeakoulun hallitustyöskentelyssä johtamistyöskentelyn tulee muutenkin tukea osaamisen kehittämistä. piskelijoiksi tulee saada oikeanlaisia osaajia. OOpiskelijoiden valmius ja motivaatio tekniikan ja liikenteen alan opiskeluun on oltava kunnossa. Ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä on tiivistettävä. Tarkoituksenmukaisia opetus- ja kehityshankkeita tulee lisätä sekä panostuksia aikuiskoulutukseen on jatkettava. duskuntavaalit on käyty. Kestävyysvajeesta Eja muista talouden haasteista on puhuttu. Nyt on aika käydä tuumasta toimeen. Suomalainen hyvinvointi rakennetaan tuloilla, jotka saadaan maahamme kansainvälisesti kilpailukykyisellä toiminnalla. Kilpailukyky perustuu panostuksiin ja tekoihin. Antoisaa lukukauden loppua ja kesäaikaa toivoen Hannu Räsänen Toolilainen 2/2011 3

4 LEDAREN Hannu Räsänen Hur åstadkomma goda sakkännare inom teknik och kommunikation i yrkeshögskolorna? land aktörerna inom TOOL har man Bdiskuterat hur man skulle få de finska yrkeshögskolornas utbildning inom teknik och kommunikation på en hållbar bas. De centrala hörnstenarna för att organisera framgång är målnivån för de utexaminerade, läroanstalternas arbetsförhållanden och verksamhetsmiljö samt studerandeurvalet. e utexaminerade studerandes kunnande D måste vara av god internationell kvalitet för att det skall vara möjligt att upprätthålla en globalt hållbar konkurrenskraft hos det finska näringslivet. I praktiken betyder det ett studerar-lärarförhållande på 10:1och det att inte enbart en minskning av nybörjarplatser räcker. Om man minskar antalet nybörjarplatser, bör de frigjorda resurserna riktas till yrkeshögskolornas teknik- och kommunikationssektors undervisnings- och tutorverksamhet. Som ett gott mellansteg vore att uppnå nivån före yrkeshögskoletiden i allokeringen av resurserna. an bör säkra undervisningspersonalens Mvetenskapliga och konstnärliga kunnande och utveckling (t.ex. genom att begränsa en på undervisning fokuserande lärares lektionsmängd till 400 h/a). Med kompetent personal säkrar man kvaliteten hos undervisnings- och tutoreringsarbetet. UFI- och regionalpåverkningsarbetet bör också i praktiken stöda läroanstaltens undervisnings- och handledningsarbete. Yrkeshögskolornas teknik- och kommunikationssektor bör locka och kunna bibehålla duglig undervisningspersonal. Lönesättningen och dess utveckling bör hållas åtminstone vid referensgruppernas medelnivå. erksamhetsmiljön bör stöda Vläroanstalternas kärnverksamhet. Man torde kraftigt omforma teknik- och kommunikationssektorns utbildningsprogram i modulär riktning. Då når man bästa möjliga verksamhetssynergi både på det nationella och lokala planet genom en lätt anstaltsorganisation, s.k. simplifierad Aaltomodell eller en verksamhetsmodell av nätverkstyp inom tekniksektorn. Därtill skall yrkeshögskolornas ägarstruktur stöda resursstyrningen till anstalternas egentliga verksamhet, inte t.ex. till oskäliga hyror eller administrativa strukturer. Näringslivets, personalens och studerandes representation bör synas märkbart i yrkeshögskolans styrelsearbete - ledarskapet borde också annars stöda utvecklingen av kunnandet. an bör få rätt sorts studerande. MDeras beredskap och motivation för tekniska studier bör vara i skick. Man bör intensifiera samarbetet mellan läroanstalterna och näringslivet. Ändamålsenliga undervisnings- och utvecklingsprojekt bör utökas och satsningarna på vuxenutbildning skall fortsätta. iksdagsval har hållits. Man har talat om Rbrist på hållbarhet och andra ekonomiska utmaningar. Nu skall man ta tjuren vid hornen. Man bygger den finska välfärden med inkomster från internationellt konkurrenskraftig verksamhet. Konkurrenskraften baserar sig på satsningar och handlingar. Med önskan om givande avslutning på terminen och skön sommar Hannu Räsänen 4 2/2011 Toolilainen

5 Päätoimittajalta Toolilainen Tekniikan ammattikorkeakouluopettajien järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen Suurten jytkyjen talvi Maailmalla on koettu kuluneen talven ja kevään aikana poikkeavan paljon historiaan jääviä tapahtumia. Japanin maanjäristyksen ja tsunamin synnyttämän katastrofin ohella Pohjois-Afrikassa ja Arabimaissa on myllätty niin poliittista kenttää kuin kaupunkejakin uuteen uskoon. Euroopan talousjäristykset Irlannin, Kreikan ja viimeksi Portugalin kalabaliikkien myötä ovat sotkeneet välillä jo yhteneväiseltä näyttäneen EUkentän lähes umpisolmuun. Siihen solmuun köytettiin myös Suomen politiikka kaikkien aikojen suurimman myllerryksen synnyttäneiden eduskuntavaalien seurauksena. Nämä, ja monet muut pienemmät jytkyt, sivuavat tukevasti lehtemme tämänkertaista teemaa: energia ja ympäristö. Fukushiman ydinvoimalan lähes käsittämättömässä laajuudessa syntyneiden vahinkojen seurauksena läpi maailman on virrannut eräissä maissa jopa populistisia piirteitä saanut ydinvoiman käytön uudelleen arviointikeskustelu. Toolilainen 2/2011 Pohjois-Afrikan ja arabimaiden historialliset kansannousut ovat panneet öljyn tuottajat ja kuluttajat arvioimaan strategioitaan, kun kukaan ei tiedä, kenen leirissä kyseisten maiden tuotantokapasiteetti on kuluvan vuoden jälkeen. Kun tähän sotketaan EU:n historian synkein taloussotkujen sarja ja Suomessa lähes ennustamattomaan tilaan muovautunut uusi eduskunta, voi vain ihmetellä, miten eri maissa ja leireissä osataan lähteä kestävään suuntaan. Niin ympäristöpolitiikassa kuin energia-alalla tuulet ovat olleet railakkaita jo pitkään. Jos yksityinen ihminen välillä ihmettelee huuli pyöreänä hiilijalanjälkien syntymisen metodiikkaa tai mökin piipusta nousevan savukiehkuran luvallisuutta, näyttää tiedemaailmakin olevan yhtä ymmällä menemisen oikeasta suunnasta. Välillä tuntuu, että matematiikkaakin on käännetty päälaelleen, kun lasketaan samojen tuottojen tai päästöjen vaiku- tuksia eri konsulttien läppäreillä. Ei paineta vielä paniikkinappulaa eikä aleta realisoimaan viimeisiä palttoon nappeja. Kyllä Toivossa on hyvä elää näinhän sanoi lapamatokin jo aika päiviä sitten. Energiaa riittää varmasti eri lähteistä meille ja myöhemmille sukupolville. Oleellista onkin se, miten viisaasti nämä energiat osataan hyödyntää ja maapallon kestokyky ottaa huomioon. Tulevia sukupolvia ajatellen aivan oleellisen tärkeää on, miten osaamme ja haluamme tutkia, kehittää ja yhdistellä erilaisia energialähteitä ja tuotannon vaihtoehtoja. Kouluttajina meillä on kohtuullisen tärkeä avainasema kertoa puolueettomasti eri vaihtoehdoista niin energiaasioissa kuin kestävän ympäristön politiikassa ja kasvattaa sellainen sukupolvi, joka ymmärtää eri tahojen tarpeet ja arvot. Kauko Kallio JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki Sampo Pankki Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Kauko Kallio Parkkisentie Oulu TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli TOIMITUSKUNTA Hannu Räsänen Jukka Kurenniemi Mirka Toivola TILAUSHINTA 22 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Lappeenrannan Kirjapaino Oy Ratakatu 41, Lappeenranta telefax Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Hannu Räsänen JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Marita Saarela , TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2011 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETUKANSI: Kauko Kallio TAKAKANSI: Jarkko Vuori 5 5

6 Hannu Räsänen Työaikasuunnitelmat herättivät keskustelua valtuustossa Pirkko Harsia johti asiantuntevasti keskusteluja TOOLin valtuuston kevätkokouksessa. Sääntömääräiset asiat käytiin jämäkästi läpi. Ajankohtaiset edunvalvonta-asiat nousivat puolestaan esiin kokouksen infoosuudessa. Ammattikorkeakoulujen tulo- ja palkkapoliittiset sopimusratkaisut poikkesivat myös vuonna 2010 työnantajaryhmittäin, mutta kaikkiin sopimuksiin sisältyi sekä yleiskorotuksia että järjestelyvaraeriä. Paikallisilla järjestelyvaraerillä oli tarkoitus kehittää arviointijärjestelmiä, joilla taulukoiden mukaisia vähimmäispalkkoja saataisiin nostettua. Koulutuspolitiikassa toolilaisen toiminnan keskei- simmät asiat liittyivät vuonna 2010 insinöörikoulutuksen kehittämishankkeisiin, korkeakoulujärjestelmän rakennemuutoksiin sekä valmistautumiseen korkeakoulujen rahoitus- ja johtamismalliuudistuksiin. TOOLin vaaliliitto sai hyvän ehdokasasettelun myötä kolme edustajapaikkaa OAJ:n valtuustoon OAJ:n paikallistoimintaan osallistumisen muodot vaihtelivat toolilaisten osalta suuresti eri paikkakunnilla. Tavoitteita riittää Toolilaisen edunvalvonnan päälinjat ovat helposti muotoiltavissa. Palkkataso tulee saada verrokkiryhmän tasolle ja opetustyön resursointi hyvälle kansainväliselle tasolle. Palkkakehityksellä ja opetustyön resursoinnilla varmistetaan suomalaisen insinöörikoulutuksen laatukilpailukykyä. Oppilaitosten on liian helppoa kilpailla laatustrategioiden sanamuodoilla. Sanamuotojen sijaan laatustrategioiden pitää näkyä käytännössä. Jos työaikasuunnitelmien laadinnassa käytetään kertoimia, niin oppilaitosten ei pidä kilpailla sillä missä valtakunnan osassa kertoimilla onnistutaan eniten vähentämään opetus- ja ohjaustyön mahdollisuuksia. Periaatteessa voidaan olettaa niukkuuden tuovan uusia pedagogisia oivalluksia, mutta opettajien käytännön kokemukset osoittavat resursoinnin niukkuuden estävän opetustyön ylläpitoa sekä kehittämistä. Opetustyön kehittäminen pitää kytkeä mahdollisimman lähelle itse opetustyötä. TOOL sai tehtäväkseen työaikasuunnitelmaohjeiden kartoitustyön. Lisäksi valtuuston jäsenet edellyttivät, että yliopettajatilannetta selvitetään. Kokouksessa todettiin, että hyvät käytännöt näyttävät usein unohtuneen yliopettajien nimittämisessä. Valtuuston puheenjohtaja Pirkko Harsia ahkeroi myös kokoustauoilla. 6 2/2011 Toolilainen

7 Uusia jäseniä TOOLiin Järjestön jäsenmäärä on ollut kohtalaisen vakaalla tasolla pitkään. Edunvalvontatyön kehittämiseksi on kuitenkin saatava lisättyä TOOLin jäsenmäärää. Nykyisellä ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen opetushenkilöstömäärällä on mahdollista kasvattaa jäsenmäärää liki puolella. Tämän kevään aikana on solmittu rinnakkaisjärjestäytymissopimuksia, joiden myötä TOOLiin järjestäytyneellä on entistä edullisempaa rinnakkaisjärjestäytyä. TOOLin jäsen voi liittyä tai säilyttää jäsenyytensä joko TEK:ssä tai UIL:ssä sadan euron jäsenmaksulla. Periaatteena on se, että TOOLin kautta hoituu opetusalan työ- ja palvelussuhteen ehtoihin liittyvä edunvalvonta ja sopimustoiminta. TEK/UIL hoitaa ammatillisaatteellista edunvalvontaa ja yhteistyötä. TOOLin jäsenyyteen ja jäsenmaksuun sisältyvät opettajan ammatillinen vastuu- ja oikeusturva-, järjestö-, vapaa-ajan matka- ja tapaturmavakuutus. Rinnakkaisjäsenen jäsenmaksu TEKille kattaa TEK-lehden ja yhden valinnaisen TEK:n jäsenilleen tarjoaman lehden, ammatillisaatteellisen toiminnan sekä palkkatutkimuksen tulokset. TOOLiin voi liittyä sekä perinteisellä lomakkeella että sähköisesti. Perinteinen lomake on uudistettu, mutta yhä useampi jäsen liittyy -sivuston kautta. Sähköisen liittymisen osalta kokouksessa korostettiin sitä, että paikallisen jäsenasioita hoitavan henkilön tulee välittää tiedot heti uudesta jäsenestä oppilaitoksen palkanlaskentaan. Ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja rakenneratkaisut Valtuuston kokouksessa pohdittiin myös käytännön uhkia ja mahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja rakennepäätöksien osalta. Lisäksi AMK-laki uudistettaneen parin vuoden aikana. Toolilainen 2/2011 Asioihin otettiin kantaa valtuustotyöskentelyssä. OKM on pohjustanut mahdollisia muutoksia selvitysmiesten ja VATT:in laatimilla raporteilla. Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamista käsittelevässä raportissa (OKM 2010:23) suositeltiin mm. rahoituksen siirtämistä suoraan valtiolle, yhden hallituksen mallia ja sitä, että AMKrahoitus perustuisi jatkossa entistä painokkaammin laatuun ja vaikuttavuuteen/tuloksellisuuteen. Tasapainoista työllisyyskehitystä puntaroivassa raportissa (OKM 2011:16) ehdotetaan koulutustarjonnan tavoitemääriä vuodelle Raportissa esitetään tekniikan ja liikenteen alan laskennallinen aloittajamäärä, joka on noin 20 % vuoden 2009 määrää pienempi. Lopulta raportissa päädytään ehdottamaan vuoteen 2009 nähden noin 800 aloittajapaikan leikkausta ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksessa. Kyseessä ei ole ns. juustohöyläratkaisu. Joillekin insinöörialoille ehdotetaan jopa aloituspaikkojen lisäystä. TOOLin kannalta nyt on keskeistä parantaa tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen laatua. Laatuun kannattaa panostaa! Tommi Paanu ja Juha-Pekka Lindqvist edustavat Turun TOOLia. Håkan Bjurström, Leif Östman ja Kim Rancken pohtivat tulevia rahoitus- ja rakenneratkaisuja. 7

8 Kauko Kallio Mobiilimerkkaaja Terve Niko, mikä mies? Insinööriopiskelijahan minä olen, Siikajoelta kotoisin. Tarkoitus on valmistua tänä keväänä koneinsinööriksi. Kuulin, että olisit myös yrittäjä. Pitäneekö paikkansa? Kyllähän minä sellaistakin olen puuhaillut viime aikoina velipoikien kanssa. Miten uskalsit yrityshommiin? Insinöörit kuulemani mukaan pelotellaan koulussa pysymään niistä puuhista kaukana. No, ei minua ainakaan ole peloteltu. Päinvastoin. Opettajat ovat kannustaneet koko sydämellään. Mistä se yrityskipinä sitten syttyi? Oliko koululla siihen jotakin tekemistä? Sain itse asiassa idean ja kipinän jo ennen tekulle tuloa, kun reissasin ympäri maata nosturien asennushommissa. Insinööriopiskelu vahvisti päätöstä lähteä toteuttamaan ideaa ja antoi uskallusta. Millaista tukea koululta löytyi innostavien opettajien ohella? Ehdottomasti merkittävin tuki ja neuvonta tuli alussa Oulun seudun ammattikorkeakoulun yrityshautomolta. Yrityksen käynnistysvaiheessa Raahen seudun yrityspalveluiden antama käytännön neuvonta ja opastus mm. rahoituksen hankinnassa helpottivat liikkeelle lähtöä. Oliko opinto-ohjelmassa sellaisia asioita, joita pidät näin jälkikäteen ykkösasioina nuoren yrittäjän näkökulmasta? Teknillinen perusosaaminen on saatu ja hyvä niin. Mutta yrittämisen kannalta projektien hallintaan, laskutukseen, tarjoustoimintaan ja lakiasioihin liittyneet opintojaksot olivat ehdottomasti tärkeimmät opin lähteet. Jäikö jotakin merkittävää puuttumaan opinnoista? Mitä koulut voisivat tuoda paremmin yrittämisen kelkkaan lähteville tai edes sitä suunnitteleville? Yrittämiseen ja yrityksen suunnitteluun, talouteen ja hallinnointiin liittyviä asioita ei koskaan tule liikaa. Yhteistyö alueen yritysmaailman ja toisten oppilaitosten kanssa esimerkiksi yhteisprojektit voisivat olla kova sana monien tarvittavien asioiden omaksumisessa ja vastuun ottamisessa. Lähtöeväät on kuitenkin saatu ja opiksi otettu. Entä eteenpäin? Onko suunnitelmissa lisäosaamisen hankinta jollakin alueella? Tällä erää tuntuu, että töihin päästään näillä eväil- 2/2011 Toolilainen 8

9 lä. Varmaan jossakin vaiheessa lisäopin hankinta tulee tarpeelliseksi. Ihan alkuvaiheissa voisi ajatella meidän oman toimialan lisäosaamisen ja tiedon hankintaa joillakin lyhyillä täsmäkursseilla. Näillä eväillä siis mennään toistaiseksi. Ai niin, mikä se nuoren firman toimiala olikaan? Me olemme velipoikien kanssa perustaneet yrityksen nimeltä Mobilemarking Oy. Olemme rakentaneet liikkuvalle auton alustalle laitteiston, jolla voidaan merkata laserilla melkeinpä mitä tahansa - ja asiakkaan luona. Merkattavat materiaalit voivat olla metallia, puuta kiveä, nahkaa, lasia, keraameja ja melkeinpä mitä vaan. Myös leikkauspalveluita teemme rajoitetuille ainespaksuuksille ja materiaaleille. Kuulostaa mielenkiintoiselta. Kuinka kova on kilpailu tällä kentällä? Ainakin toistaiseksi liikeideamme on koko maassa ainutlaatuinen. Katsotaan, miten kauan. Menestystä merkkauksessa ja koko liiketoiminnassa. Ja oikein hyvää kesää! Matemaattisin miettein Toivonen Sorvali TAMplus 1. painos Hinta 44,50. ISBN TAMplus on matematiikan oppikirja, joka on tarkoitettu ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutukseen niillä opintosuunnilla, joilla tarvitaan vahvoja matemaattisia pohjatietoja. Kirjan aihepiireinä ovat lausekkeet, yhtälöt, lineaariset yhtälöryhmät, geometria, vektorit, kompleksiluvut sekä differentiaali- ja integraalilaskenta. Kirjassa matematiikka on kytketty monipuolisesti sovelluksiin. Kirjassa on runsaasti harjoitustehtäviä, ja lisäksi jokaisen luvun lopussa on luvun perusasiat kokoavia tehtäviä. UUTUUS Tilaa tuotteet suoraan asiakaspalvelusta tai puh a Sanoma company Toolilainen 2/2011 9

10 Lauri Hietalahti Lehtori, sähkövoimatekniikka Energia- ja ympäristötekniikka, tulevaisuuden kärkialoja Tampereen ammattikorkeakoulun Teiskontien kampukselle on sijoitettu OPI ENEMPI hankkeen mahdollistamana energia- ja ympäristötekniikan uusinta teknologiaa. TAMKissa tuotetaan sähköä ja lämpöä tuuli- ja aurinkoenergialla, lämmitetään maalämmöllä, vähennetään vesistöjen ravinnekuormaa käyttämällä vakuumi- ja kuivakäymälöitä sisätiloissa, sekä käsitellään harmaita vesiä kasvipuhdistamolla. Uuden oppimisympäristön avajaisia vietettiin syksyllä Hankkeen yhteydessä on ammattikorkeakouluumme rakennettu Suomen ensimmäiset julkiset sisäkuivakäymälät. Niiden avulla vähennetään vesistöjen ravinnekuormaa. Käymälöiden jätökset kompostoidaan, prosessia seurataan opiskelijoiden toimesta. Kuivakäymälöihin liittyvät prosessit ovat jo nyt tarjonneet yhteistyömahdollisuuksia alalla toimivien yritysten kanssa. Seurannan kohteina ovat mm erilaiset käymälän lisäaineet ja niiden vaikutus hajoamiseen, kompostoituvien biojätepussien käyttäytyminen kuivakäymäläjätteiden joukossa, normaalien hajoamiseen liittyvien asioiden seuranta ja käymälöiden käytettävyys ja huolettavuus sinällään. Tämän lisäksi erityisen mielenkiinnon kohteena ovat kuivakäymälöiden ja muiden hankkeessa toteutettujen vä- hävetisten järjestelmien soveltuvuus yleisökäymälöiksi julkisissa tiloissa. Kuinka käyttökelpoinen vaihtoehto kuivakäymälä on nykyiseen järjestelmään verrattuna, kun otetaan huomioon kaikki ylläpitoon, siivoukseen ja käytettävyyteen liittyvät näkökulmat? TAMKiin asennettiin hankkeen yhteydessä 3,5 kw kolmilapainen vaaka-asentoinen voimala ja 600 W pystyasentoinen voimala. Tuulivoimalle on yleisesti asetettu merkittäviä odotuksia ekologisena tapana tuottaa sähköä laajamittaisesti suomalaisten tarpeisiin. Kolmilapaisen voimalan tuottaman energia syötetään koulun sähköverkkoon taajuusmuuttajan avulla. Voimalan hankkiminen ja asentaminen on sinällään oma prosessi, jonka saloja opimme oman laitoksemme avulla. Omatuotannon lisääminen verkkoon kun edellyttää ilmoitusprosessista huolehtimista sähkölaitoksen kanssa ja ns. takatehotekniikan ymmärtämistä jatkossa osana omaa kiinteistöverkkoamme. Pienemmän 600 W voimalan sähköteho käytetään hyödyksi omassa pienjännitteisessä verkossa, joka on luonnollisesti erillään talon muusta sähköverkosta. Laitteiston tarkoituksena on oppia pienten järjestelmien toimintaan liittyviä asioita, joita hyödynnetään mm. erilaisissa akkuvarastoivissa järjestelmissä ja kuluttajien toimesta mm mökeillä. Tuulivoimaloiden ohella sähköä ja lämpöä tuotetaan myös aurinkoenergialla. Kiinteistön katolle asennettiin auringon kiertoa seuraava peilitekniikkaan perustuva aurinkoenergiakeräin, joka tuottaa sähköä ja lämpöä. Sähköteho kytketään yhteiseen sähköverkkoon 600 W tuulivoimalan kanssa. Lämpöenergia syötetään samaan kiertoveden lämpöverkkoon, johon tuotetaan energiaa myös katolle asennetuista tyhjiöputkikeräimistä ja 13 kw maalämpöpumpusta. Järjestelmä muodostaa kokonaisuuden, jossa kesäisellä aurinkoenergialla voidaan tarvittaessa varastoida energiaa porakaivoon talven varalle. Käykö näin vai karkaako ladattu energia pohjavesivirtauksen mukana toisaalle, sitä voimme seurata kaivoon asennetusta lämpötila-anturoinnista. Oppimisympäristö on kokonaisuus, joka opettaa toimimaan mahdollisimman hiilineutraalisti, ja jonka laitteiden avulla pyritään vähäiseen veden kulutukseen ja jätteiden tuotantoon. Uusi oppimisympäristö palvelee useita eri koulutusohjelmia. Kokonaisuutena se kuvaa 10 2/2011 Toolilainen

11 monipuolisesti työelämässä esiin tulevia tilanteita perinteisiä koulutusohjelmarajoja rikkovasti. Se tuo ympäristötekniikan ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen lähelle opiskelijoiden arkipäivää. Opiskelijat pääsevät tutkimaan, seuraamaan, käyttämään ja huoltamaan laitteita oikeassa tilanteessa tutustumiskäyntien sijasta. Haastavin osuus tulee olemaan kokonaisuuden yhteensovittaminen ja hallintajärjestelmän kehittäminen. Näiden osalta työ on kesken eli ympäristö tarjoaa lähitulevaisuudessa monipuolisia projekti- ja tutkintotyöaiheita opiskelijoillemme. Ammattikorkeakoulun tulee palvella Pirkanmaan asukkaita. Koulutusorganisaatio kun ei voi linnoittautua seinien sisään, vaan sen täytyy olla avoin ja palvella ympäröivää yhteiskuntaa. Uutta oppimisympäristöä voidaan hyödyntää myös Pirkanmaan ammattioppilaitosten ja muiden korkeakoulujen opetuksessa. Lisäksi uutta teknologiakokonaisuutta esitellään yleisölle erilaisten tilaisuuksien yhteydessä. O PI ENEMPI-hankkeeseen on saatu tukea Länsi-Suomen lääninhallituksen hallinnoimasta Euroopan unionin aluekehitysrahastosta. OPI ENEMPI sanakirja Harmaavesi : Peseytymisestä, ruoanlaitosta, astianpesusta ja pyykinpesusta syntynyt jätevesi Kuivakäymälä: Käymälä, jossa jätöksiä ei huuhdota vedellä, vaan ne kerääntyvät astiaan tai säiliöön. Jätökset voidaan jatkokäsitellä eri tavoilla: ne voidaan kompostoida, siirtää pois tai kuivata. Aurinkoenergia: Auringon säteilyn hyödyntämistä energiantuotantoon (sähkö tai lämpö). Aurinkoenergia on uusiutuvaa energiaa Maalämpö: Maaperän tai veden massaan varastoitunutta auringon lämpöenergiaa. Maalämpö on uusiutuvaa energiaa. Tuulienergia: Tuulivoima on tuulen liike-energian muuntamista sähköksi, yleensä tuuliturbiinien pyörivien lapojen välityksellä. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa. EKOVINKIT: Energia (sähkö ja lämmitys) Sammuta laitteet ja säädä lämmitys ja ilmanvaihto optimaalisesti Tarkista asunnon lämpötila, jo yhden asteen lasku vähentää energian kulutusta 5 prosentilla Uudista lämmitysjärjestelmät ja käytä ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja Vesi Käytä erityisesti lämmintä vettä säästeliäästi Veden säästöllä on merkitystä: se vähentää kalliita vedenpuhdistus- ja erityisesti jätevedenpuhdistustarpeita Jäte Kierrätä ravinteet; kompostoi biojäte ja mökillä turvallisesti myös kuivakäymäläjäte Älä tuota jätettä; valitse uudelleenkäytettävä tai kierrätettävä tuote Ole kaukonäköinen - osta laatua, vaikka kalliilla - tai jätä kokonaan ostamatta. Hankinnat Suosi ympäristö- ja energiamerkittyjä tuotteita Suosi yhteiskäyttöä (esim. auto, pienkoneet) Lähteet: Kuluttaja-virasto (eko-ostaja), energianeuvoja.fi, WWF ja Luonnonsuojeluliitto Toolilainen 2/

12 Teemu Korpela ja Veijo Korhonen Sulautettujen järjestelmien kilpailu OAMK Tekniikan yksikössä Tapahtumareportaasi: e-hackfest Kun Toolilaiseen kaivattiin artikkelia täältä pohjoisesta, niin mieleeni tuli kirjoittaa tekniikka-aiheinen juttu siitä, kuinka monipuolisesti tila- ja laiteresursseja voidaan hyödyntää myös varsinaisen opetustoiminnan ulkopuolella. Tässä jutussa esitellään ensimmäistä kertaa järjestetyn e- hackfest -tapahtuman kulkua ja Veijo Korhonen, joka toimi tekniikan yksikön puuhamiehenä, kertoo oman tarinansa tapahtumien kulusta ja yhteistyöstä eri tahojen välillä. Allekirjoittanut ei itse osallistunut tapahtuman järjestämiseen, vaan kuuli siitä puskaradion kautta ja kävi seuraamassa paikan päällä viimeiset värkkäys- ja kisatunnit. Tapahtuma järjestettiin OAMK tekniikan yksikön tiloissa viime vuoden marraskuussa ja se oli kiireinen, 24 tunnin pituinen elektroniikkapainotteinen rakentelu- ja koodauskilpailu opiskelijoille. Kilpailun tavoitteena oli promotoida elektroniikkaharrastusta ja pitää myös hauskaa. Vähäisestä ennakkomarkkinoinnista huolimatta sanoisin, että kilpailu onnistui mainiosti ja keräsi jonkin verran myös uteliasta yleisöä. Tapahtuman toimihenkilöt ovat teipanneet radan ja siirtäneet sen pääaulan tuntumaan kisapaikalle. pizzan ja colan voimin miltei täysi vuorokausi. Tapahtuma oli alkanut perjantaina puolilta päivin ja viimeiset tunnit ennen loppukoitosta olivat käsillä. Ryhmiä oli kuusi ja jokaisessa ryhmässä oli kaksi tai kolme opiskelijaa. Viisi ryhmää jaksoi itse loppukisaan saakka. Suurin osa opiskelijoista näytti olevan Oulun yliopistolta, missä tapahtuma oli ilmeisesti aluksi ollut tarkoitus järjestää, mutta onneksi kisaan oli saatu myös jokunen oman talon opiskelija. Jokaiselle opiskelijaryhmälle oli annettu halpa radioohjattava auto ja tehtävänä oli muokata sitä vuorokauden aikana siten, että auto kykenee ajamaan itsenäisesti mustalla teipillä lattiaan merkityn radan. Radassa oli jyrkkiä mutkia, jotka pakottavat huonolla kääntösäteellä olevan ja liian nopeasti kulkevan auton välillä peruuttamaan. Jos useita autoja selviää maaliin, nopeus ratkaisee voittajan. Kisaan osallistuville opiskelijoille ei ollut kerrottu etukäteen millaisesta elektroniikkahaasteesta on kyse ja myös käytettävissä olevat komponentit ja ohjelmoitava mikrokontrolleri oli pidetty salassa. Vuorokausi robottiautojen viimeistelyä Kun saavuin lauantaiaamuna elektroniikkalabraan, oli siellä yllättävän pirteän näköisiä opiskelijoita viimeistelemässä robottiautoihin ohjelmoitavia ohjauskomentoja ja suorittamassa testiajoja. Labrakin oli yllättävän siistin näköisessä kunnossa, vaikka siellä oli hiki hatussa paiskittu töitä Viimeiset virittelyminuutit labrassa ennen varsinaista kisaa. 12 2/2011 Toolilainen

13 Voittaja-auton varmaa työskentelyä. Hyväntuulen kilpailu Tunnelma labrassa oli innostunut. Heti alussa kävi ilmi että kyse oli hyväntuulisesta kisailusta, eikä siellä yksikään ryhmä värkännyt hampaat irvessä omaa autoaan kisakuntoon. Kun jututin opiskelijoita, kävi ilmi että kaikki järjestelyt olivat olleet onnistuneita ja tällaisia tapahtumia kannattaisi järjestää mahdollisuuksien mukaan toistekin. Aika isona haasteena tuntui olevan melko huteraa tekoa oleva leluauto, joka ei tainnut kulkea kovin suoraan ihmisen ohjaamanakaan, saati sitten kiireellä automatisoituna. Ensimmäinen kaarre haasteena Toolilainen 2/2011 Kun varsinainen kisa sitten alkoi puoliltapäivin, oli autojen suoriutumista kertynyt seuraamaan aulaan reilu kolmisenkymmentä ihmistä, sekä joitakin ohikulkijoita. Autot lähetettiin yksi kerrallaan kisaamaan. Suurin osa autoista pysyi radalla niin kauan kunnes ne saapuivat ensimmäiseen kaarteeseen, jossa osa autoista ajautui joko radan yli tai juuttui letkun pätkästä tehtyyn kaiteeseen liiallisen nopeuden johdosta. Vain yhden ryhmän auto selvitti radan hienosti. Huolimatta siitä että suoritus kesti verraten kauan, sai tämä ryhmä yleisöltä raikuvat aplodit. Tässä vaiheessa järjestäjät päättivät antaa vielä muille ryhmille mahdollisuuden viilata algoritmeja ja korjata autoihin asennettujen antureiden asentoja noin puolen tunnin ajan. Pari autoa paransikin hieman toimintaansa, mutta paranteluista huolimatta tuo ainoa maaliin asti selvinnyt auto oli selkeästi voittaja. Palkinnoiksi puhelimia ja elokuvalippuja Kisan lopuksi ja puheiden jälkeen voittonsa varmasti ansainnut ryhmä palkittiin Nokia N900 hacking -puhelimilla ja muille osallistujille jaettiin lohdutuspalkintona elokuvalippuja ja taisi siellä yksi mandoliinikin vaihtaa omistajaa. Tällaiset tapahtumat eivät olisi mahdollisia ilman innostuneita puuhamiehiä oppilaitoksesta ja yrityksistä. Opiskelijoita kaikki tällainen toiminta tuntuu kiinnostavan aina. Kun nuoria yritetään houkutella opiskelemaan teknisille aloille, kaikenlainen mainosmateriaali ihan konkreettisesta ja hauskasta värkkäämisestä esimerkiksi youtube-videopalveluun tallennettuna on oppilaitokselle hyvin positiivista mainosmateriaalia. Tätä juttua kirjoittaessa on tapahtumaa käsitteleviä videoleikkeitä katsottu youtubessa yhteensä 490 kertaa, vaikka videoita ei ole mitenkään erityisemmin markkinoitu. En näe mitään syytä miksei esimerkiksi ihan vain ohjelmointiinkin liittyvistä aiheista voisi myös saada aikaiseksi vastaavanlaisia hacking-kisoja. Tämä kommentti tietysti ohjelmistoryhmän opettajan näkökulmasta. Varmasti muissakin tekniikan yksiköissä olisi resursseja ja tietotaitoa järjestää tällaisia värkkäystapahtumia. Tapahtumien järjestäminen ei tietenkään ole mahdollista ilman aktiiveja ja yhteistyökumppaneita. Mielestäni järkevä oppilaitos käyttäisi myös jonkin verran opetusresursseja tällaiseen toimintaan, niin tapahtuman parissa askartelevien puuhamiesten ei tarvisi tehdä kaikkea vapaaehtoistyönä. Teemu Korpela toimii OAMK Tekniikan yksikön tietotekniikkaosastolla tuntiopettajana ja on Tool Oulu ry:n puheenjohtaja. Veijon kuvaus tapahtuman järjestämisestä ja tekniikasta ehackfest oli assemblytyylinen tapahtuma, missä opiskelijoista kootut joukkueet tekivät 24 tunnin aikana autonomisesti liikkuvan laitteen, joka pystyi seuraamaan määrättyä reittiä. Ensimmäinen ehackfest-tapahtuma saatiin pystyyn kahden kuukauden rypistyksellä: Antti Tauriainen Offcode:lta toimi priimus motorina ja muut tukivat omilla ideoillaan. Aluksi tiloja tapahtumalle kartoitettiin yliopistolta mutta heiltä ei löytynyt sopivaa labraa, joten 13

14 Paavo Kainulainen, Markku Perttunen ja Hannu Räsänen Työehtosopimusten vuonna 2011 Melkoisen paljon muokattu kisa-auto I-kalleusluokan kunnissa ja kuntayhtymissä käytetään vähintään 0,8 % tavanomaisen kuukauden palkkasummasta paikalliseen järjestelyerään. Opetushenkilöstön kannalta on suositeltavaa, että paikallinen järjestelyerä käytetään ensisijaisesti tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja samalla kehitetään paikallista TVAjärjestelmää. Mikäli järjestelyerää käytetään henkilökohtaisiin lisiin, niin tavoitteena tulisi olla kehittää samalla paikallista henkilökohtaisten lisien järjestelmää. Paikallisen neuvottelumenettelyn tulee olla sellainen, että opetushenkilöstön edustasain yhteydenoton opettajakollega Kari Laitisen välityksellä. Ensimmäisessä koordinointiporukan kokouksessa todettiin OAMK:n labra- ja muut tilat sopiviksi ja aloimme vääntää tapahtumaa muilta osin kuntoon. Offcode selvitti sopivan alustan ja päätyi TI:n MSP430G2231-prosessoriin (LauchPad), sekä Verkkokaupan radio-ohjattavaan autoon, jolloin raudan yhteishinnaksi muodostui n Lisäksi SP- Elektroniikka saatiin mukaan sponsoroimaan elektroniikkaa 10 4 per tiimi. Nokia hoiti julkaisut (internet, printtimainos) ja ilmoittautumiset hoiti Micropolis. Tapahtumapäiväksi sovittiin ja sain yksikön johtaja Jyrki Laitiselta luvan tilojen ympärivuorokautiseen käyttöön. Lounas ja aamupala saatiin tilattua oppilaitoksen ravintola Kotkanpojasta, minkä lisäksi Nokia tarjosi kilpailijoille pitsaa ja limpparia yön aikana. Tapahtuma alkoi auditoriossa, missä käytiin säännöt ja tehtävä läpi sekä kerrottiin yleisistä järjestelyistä. Tiimit siirtyivät lounaan jälkeen asemiinsa elektroniikalabraan, minne kuskasin tarvittavan määrän kolveja. Homma lähti käyntiin nopeasti ja komponenttien ostoslistat valmistuivat pikapikaa (komponentit hankittiin SP-Elektroniikasta, joka meni kiinni klo 16), peruskomponentit (vastukset, konkat, reikälevy jne.) tarjottiin talon puolesta. Yksi tiimi luovutti jo ennen puolta yötä, mutta loput taistelivat yön yli. Rata osoittautui vaikeaksi ja vain yksi tiimi sai autonsa kiertämään koko radan. Useimmat ajautuivat ulos jo ensimmäisessä mutkassa mutta se ei latistanut tunnelmaa, joka oli iloinen ja kannustava. Voittanut tiimi sai palkinnoksi Nokian kännykät ja muut hackaamansa raudan lisäksi varmasti kosolti kokemusta ja mukavia muistoja. Lehtori Veijo Korhonen toimii opetus- ja projektitehtävissä samalla osastolla. Tapahtumaan liittyviä sivustoja ja videoita: tunnelmia-e-hackfest tapahtumasta OAJ:n tavoitteena työehtosopimusneuvotteluissa oli ostovoiman parantaminen niin, että sopimus sisältää merkittävän yleiskorotuksen. Työnantajapuoli puolestaan tavoitteli palkantarkistusten painottumista paikallisesti jaettaviksi niin, että palkankorotusprosentit olisivat enintään syksyllä 2010 sovittujen työehtosopimusten tasoa. Kunta-ala joutui tänä vuonna palkantarkistusten osalta työehtosopimusten päänavaajaksi. Teollisuus- ja palvelualojen sopimukset päättyivät kunta-alaa myöhemmin keväällä. Jo vuosi sitten solmittiin KT- ja PTY-aloilla työehtosopimukset vuosille 2010 ja 2011 Tehy-asiakirjoja mukaillen. Työntekijäpuoli joutui tämän kevään neuvotteluprosesseissa siirtämään sopimuksen irtisanomisajankohtaa KT-alalla ja irtisanomaan PTY-alan sopimuksen. Lopulta päädyttiin, ilman varsinaisia järjestöllisiä toimenpiteitä, sopimusten jatkamiseen. Palkantarkistusten vähimmäismäärät kirjattiin. Tekstimuutoksia ei tehty. Myös EK-sopimusten osalta päädyttiin ratkaisuun, jossa sovittiin vähimmäispalkantarkistuksista ilman tekstimuutoksia. Ammattikorkeakoulujen työehtosopimukset sisältävät tänä vuonna yleiskorotuksia sekä järjestely- että kertaeriä. Yksityiskohdat vaihtelevat sopimussektoreittain. KT-ammattikorkeakoulut Toisen sopimusvuoden ( ) palkankorotukset sisältävät yleiskorotuksen 1,2 % ja OVTES:ssa kertaerän 140 e. Kertaerä maksetaan niille viranhaltijoille/työntekijöille, jotka ovat olleet palvelussuhteessa työnantajaan ja saaneet palkkaa toukokuulta Osa-aikatyössä kertaerän suuruus suhteutettiin täyden työajan kertaerän suuruuteen. Tällä kertaa on sovittu myös se, että oppilaitoksessa noudatettavalla kalleusluokituksella on vaikutusta järjestelyerän kohdentumismuotoon. II-kalleusluokan kunnissa ja kuntayhtymissä korotetaan peruspalkkoja ja samalla vuosisidonnaisia osia sekä tehtäväkohtaisia palkkoja 0,8 %. Kalleusluokkien eron kaventamisen lisäksi käytössä on paikallinen 0,2 % järjestelyerä. 2/2011 Toolilainen 14

15 edellyttämät palkantarkistukset jilla on tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus neuvottelutulokseen. Yksimielisyyteen tulee pyrkiä ja neuvottelutulos tulee kirjata pöytäkirjaan. PTY-ammattikorkeakoulut Kuukausipalkkoja, tuntipalkkioita ja C-palkkaluokan euromääriä korotetaan lukien 1,2 % yleiskorotuksella. Lisäksi PTYOVTES sisältää kertaerän 140 e. Paikallinen järjestelyerä on I-kalleusluokan ammattikorkeakouluissa 0,8 %. IIkalleusluokan ammattikorkeakouluissa erä on kohdennettu keskitetysti palkankorotuksiin kaventamalla kalleusluokkien mukaisten vähimmäispalkkojen eroja. Paikallinen erä tulee käyttää allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti henkilökohtaisten peruspalkkojen ja peruspalkkojen tarkistuksiin. PTYTES 13 2 mom:n mukaan jokaiseen työyhteisöön on laadittava arviointijärjestelmä, jonka perusteella työntekijän henkilökohtainen peruspalkka määräytyy. Kun arviointijärjestelmää kehitetään tai muutetaan, pitää ennen järjestelmän käyttöönottoa neuvotella luottamusmiesten kanssa arvioinnin perusteista, arviointimenettelystä, arviointikriteereistä ja niiden vaikutuksesta palkkaukseen. Käytettävien kriteerien ja arviointimenetelmän on oltava kaikkien työntekijöiden tiedossa. Palkkausjärjestelmän kehittämisen jälkeen on muutoksista annettava riittävä informaatio koko henkilökunnalle esim. työpaikkakokouksessa. Arvioitavia tekijöitä ovat työtehtävät, ammattitaito ja työsuoritukset. Arvioinnin tulee perustua yhteisesti sovittuihin arviointikriteereihin. Samaan palkkaryhmään kuuluvia työntekijöitä verrataan keskenään. Tehtävän vaativuuden kasvu tai työntekijän osaamisen ja/tai työsuorituksen parantuminen on otettava huomioon. Osakeyhtiö- ja säätiömuotoisten ammattikorkeakoulujen (PTY- ja EK-sopi- muksia noudattavien) osalta on syytä muistuttaa myös siitä, että Työsopimuslakiin on lisätty alkaen uusi 7 a, jossa säädetään työstä poissaolosta perheenjäsenen hoitamiseksi. Kyseessä on uusi perhevapaa sellaisia tilanteita varten, joissa työntekijän perheenjäsen tarvitsee apua jokapäiväisissä toiminnoissa. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vapaaseen, mutta säännöksen mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt työpaikalla siten, että työntekijällä olisi mahdollisuus jäädä määräajaksi pois työstä hoitamaan erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevaa perheenjäsentä. Poissaolon ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. EK-ammattikorkeakoulut Yksivuotinen sopimus on voimassa Yleiskorotus (1,2 %) tuli maksuun lukien. Korotus koskee myös euromääräisiä lisiä. Opetushenkilöstön osalta neuvottelut yhden prosentin suuruisen järjestely-/paikallisen erän käyttämisestä käydään mennessä. Neuvottelut erän käytöstä kohdistuvat palkkausjärjestelmien ja työehtosopimusmääräysten kehittämiseen. Mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, maksetaan järjestelyerä 0,5 % yleiskorotuksena ja 0,5 % paikallisena eränä. Järjestelyerän perusteella jaettavat korotukset tulevat voimaan AMK-opetushenkilöstöä koskevia tekstimuutoksia ei tähän sopimukseen sisälly. Sopimuksen mukaan perustetaan kuitenkin useita työryhmiä pohtimaan palkkaus- ja työehtosopimusten kehittämistä. Tarkoituksena on saada tarkennuksia mm. nykyisten sopimusmääräysten soveltamiseen ja noudattamiseen matkustussäännön sekä lisien maksamisen osalta. Työryhmissä mietitään myös henkilöstön edustajien toimintaedellytysten kehittämistä hallitustyöskentelyssä sekä vapaajaksojen/sairauslomien/vanhempain vapaiden oikeudenmukaista määräytymistä. KT/OVTES PTYOTES EK/ Siv.TA-TES Sopimuskausi -> > > yleiskorotus 1,2 % yleiskorotus 1,2 % järjestelyerä 0,8 % kertaerä 140 e yleiskorotus 1,2 % järjestelyerä 0,8 % kertaerä 140 e järjestelyerä 1 % Korotukset yhteensä 2 % 2 % 2,2 % Korotukset, palkkaperintö ja liukuma-arvio 2,40 % 2,40 % 2,40 % 2011 Toolilainen 2/

16 Kauko Kallio Ekokylä keskellä kylää Ekokylän biokaasuvoimalan takana on yritys nimeltä CCM Power. Kondensoiva vastavirtakuivuri on eräs avaintekijä aivan uudenlaisen kaasutustekniikan toteutuksessa. Kuvassa on kuivaajan mobiiliversio. Häkäpönttö ei ole järin uusi idea. Sen hyödyntäminen talon, taloryhmän tai jopa kokonaisen kylän lämmön ja sähkön tuottamisessa sen sijaan ei ole aivan tavanomaista. Kempeleessä Oulun kupeella tällainen touhu on arkipäivää. Siellä olevassa Ekokylässä koko korttelin asujaimisto saa niin lämmön kuin sähkön oman, haketta käyttävän pienvoimalan verkoista. Kylään ei ole kytkentää niin kaukolämpöverkoista kuin valtakunnan sähköverkoistakaan. Omillaan on oltu ja kuuleman mukaan erinomaisesti pärjätty. Myös kustannuspuoli on kunnossa, sillä energian hinnat ovat asukkaille selvästi alemmat kuin toisten energian tuottajien toimittaman lämmön ja sähkön maksajilla. Kylän energialähteenä toimii puuhaketta kaasuttava pilottivoimalaitos. Tukena on 20 MW:n tuulivoimala, jonka tarkoitus on tuottaa noin 20% kylän sähkön tarpeesta. Voimala käyttää polttokaasun tuottamiseen puuhaketta. Muukin biopolttoaine on periaatteessa mahdollista. Hake kaasutetaan häkäpönttöidean tapaan noin 1000 asteen lämpötilassa ja johdetaan jäähdytyksen ja kuivauksen kautta polttomoottorille, mikä puolestaan pyörittää sähköä jauhavaa generaattoria aivan perinteisen sähkön tuoton tapaan. Voimalaitoksen hyötysuhde on korkea kaukolämpövoimalan tapaan. Sen hukkalämpö nimittäin hyödynnetään talojen lämmitysjärjestelmissä. Talojen lämmitys hoituu vesikiertoisella, matalalämpöisellä lattialämmityksellä. Talot on rakennettu nk. matalaenergiataloiksi, joissa on perinteiseen taloon verrattuna mm. paksummat eristeet ja tiiviimmät ikkunat ja ovet. Sähkön kulutuksen ei ole asetettu muita rajoituksia kuin saunan sähkökiukaiden käytön kielto. Suuriin lauantai-iltojen kulutuspiikkeihin ei järjestelmää ole nimittäin suunniteltu. Sähköä tuotetaan tällä hetkellä jopa yli oman tarpeen. Varajärjestelmänä toimivat 16 2/2011 Toolilainen

17 akut ladataan sillä, mutta senkin jälkeen sähköä olisi mahdollisuus myydä. Nykyinen syöttötariffijärjestelmä ei kuitenkaan ole kovin houkutteleva olemattoman ostohinnan takia. Ylijäämäsähköllä olisi mahdollista hoitaa vaikka sähköautojen akkujen latausta yöaikaan, sikäli kun tällaiselle tulisi tarvetta. Tämä toimiala kasvaa uhdas energia ja sitä Ptukeva rakentaminen on yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista, perustelee Kempeleen Ekokorttelin isä Juha Sipilä panostustaan energiaomavaraisen asuinympäristön kehitystyössä. Suomessa on hyvä pohja rakentaa uutta osaamista ja liiketoimintaa globaalin valtavirran ympärille hän kuvaa liikeidean antamia mahdollisuuksia. Puheista pitää kuitenkin päästä tekoihin. Ekokylässä pyrimme herättämään ihmisiä näkemään, että energian säästäminen ja uusiutuva energia ovat kustannustehokkaita Vuoden rakennuskohde 2010 mahdollisuuksia ilman, että kodin totutuista käyttömukavuuksista tarvitsee tinkiä, Sipilä luotaa ajatuksiaan tavallisen ihmisen toimintaan. Ei aivan hassu ajatus aikana, jolloin Suomen teollisuuden rakenne on melkoisessa myllerryksessä metsäteollisuuden ja IT-sektorin suurten muutosten myötä. Uusia markkinoita ja teknologioita sekä kansainväliseen kauppaan pystyviä toimia tarvitaan tukemaan hyvinvointivaltiomme menestystä. Pilottivoimalan kehittäjä ja rakentaja Fortel Components Oy valmistelee merikonttiin pakatun voimalan kaupallistamista. Suomen Rakennusinsinöörien liitto valitsi viime vuonna Kempeleen ekokorttelin vuoden rakennuskohteeksi. Veli-Pekka Saarnivaara kiitteli ekokorttelia muun muassa energia- ja ilmastohaasteisiin vastaamisesta. Voimalaitos tuottaa kylän sähkön ja lämmön. Sen tuottama polttokaasu on maailman puhtainta ja vähäpäästöisintä. Kaasu palaa sekä otto- että dieselmoottoreissa. Tuulivoimala tuottaa noin 20% kylän sähköstä. Kempeleen ekokylä on oiva esimerkki kokonaiskonseptin tai järjestelmän kehittämisestä, pienen yrityksen innovatiivisuudesta, olemassa olevan teknologian soveltamisesta käytännön läheisesti uuteen ratkaisuun sekä energia- ja ilmastohaasteisiin vastaamisesta. Hajautettu energiatuotanto hyödyntäen uudistuvia energialähteitä on yksi keino rakentaa kestävää yhdyskuntaa, Saarnivaara perusteli. Energian säästöön ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvat kasvavat globaalit markkinat luovat suomalaisille yrityksille aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Niiden hyödyntäminen edellyttää edistyksellisiä kotimaan markkinoita, Veli-Pekka Saarnivaara näki. TOOLin seniorit reissaavat - Vienan Karjala kutsuu! Bussi starttaa Turusta aamuyöllä ja poimii matkalaisia Tampereella, Kuopiossa ja Kajaanissa. Öitä vietämme Kostamuksessa, Kalevalassa (Uhtua), Vienan Kemissä (mahd. Solovetskin luostarissa, jossa joka tapauksessa käydään) ja Jyskyjärvellä. Paluu 6.9. Täyshoitomatka perhe- ja osin hotellimajoituksella. Kateuden välttämiseksi hinta- ym. yksityiskohtaisemmat tiedot os. Matti Komi puh Toolilainen 2/

18 Kauko Kallio Kuulkaa korpeimme kuiskintaa Ilmari Iki- Kianto oli periaatteiden ja Kainuun mies. Korpien kätköistä hän ammensi voimansa niin kirjalliseen tuotantoon kuin rakennusprojekteihin. Kirjaksi luettavia tuotteita hän teki 95 vuotta kestäneen elämänsä aikana noin 60 kappaletta. Tunnetuimmat niistä ovat ilman muuta Ryysyrannan Jooseppi ja Punainen viiva. Molempia on käännetty myös useammalle kielelle. Niiden ohella hän kirjoitti lukemattoman määrä runoja, lauluja, näytelmiä ja lehtikirjoituksia. Kukapa ei tuntisi esimerkiksi nälkämaan laulua. Jos oli Ilmari kynäniekka, niin oli hän myös innokas rakentaja - tai paremminkin rakennuttaja. Ensimmäisen asumuksensa hän sai valmiiksi v Se rakennettiin erään Amerikkaan muuttaneen kruununtorpparin jättämälle maalle Kiantajärven rannalle. Alun perin päärakennuksen nimenä oli Korpilinna, mutta pian sitä alettiin kutsua Turjanlinnaksi Kiannon kirjoittaman satukirjan nimen mukaan. Jatkuvissa rahavaikeuksissa ollut kirjailija sai mutkien kautta talon ja maat omistukseensa, mutta asumuksille kävi huonosti toisen maailmansodan aikana. Suomalaiset polttivat ne maan tasalle, jotta ne eivät jäisi naapureitten joukkojen tukikohdaksi. No, Kianto ei ollut moksiskaan, vaan kinusi uuden talon rahat Otavalta kirjojen ennakkona ja rakennutti toisen linnan, suunnilleen entisillä piirustuksilla. Monien mutkien kautta talo valmistui v ja pari vuotta myöhemmin se paloi taas maan tasalle huonosti tehdyn uunin arinarakenteiden petettyä talvisen lämmityksen yhteydessä. Kaikki meni sen tien kirjoja myöten - vain vanha kirjoituskone säästyi. Työkalu siis jäi. Kolmatta linnaa Kianto ei enää pystynyt rahattomana teettämään, korjautti vain pienemmän asumuksen, joka on nykyisin museona. Kianto on haudattu Turjanlinnan edustalla olevaan Nietussaareen, jossa hänellä oli kalamaja. Hieman ulompana Kiantajärven maisemista miettii uskollinen ihailijajoukko, Hiljainen kansa, Iki-Kiannon värikästä historiaa. 2/2011 Toolilainen 18

19 Toolilainen 2/

20 Raimo Hentelä Yliopettaja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu FT (ydinfysiikka) Fukushimassa taistellaan tihkuneet maailmalle. ydinjätteitä vastaan Ja lopuksi: arviot perustuvat niihin vähäisiin ja puutteellisiin tietoihin, jotka onnettomuuspaikalta ovat Miksi Fukushiman ydinvoimalaitokset ovat vieläkin niin vaarallisia, vaikka fissioreaktio sammutettiin jo perjantaina 11.3 heti maanjäristyksen tapahduttua ennen tsunamin tuloa? Mikä lämmittää reaktoreita ja käytetyn polttoaineen altaita? Miksi työskentely laitosalueella on niin vaarallista? Fukushiman ydinvoimalaitoksen toimintaperiaate on sama kuin muissakin sähköä tuottavissa voimalaitoksissa: vettä keitetään höyryksi korkeapaineisissa kattiloissa tai reaktoreissa. Höyry pyörittää turbiineja. Ne puolestaan pyörittävät sähköä tuottavia generaattoreita. Reilu kolmasosa tehosta saadaan sähköksi, liki kaksi kolmasosaa lämmittää lähimerta. Uraani on reaktorissa liki sormenpaksuisten, neljä metriä pitkien, kaasutiiviiden sauvojen sisällä. Sauvojen sisällä tapahtuu fissiota eli uraaniatomi hajoaa kahdeksi uudeksi aineeksi. Siinä vapautuva energia kuumentaa sauvoja ja sauvojen pintoja pitkin ylöspäin virtaavaa vettä. Myös halkeamistuotteet eli radioaktiivinen jäte jää sauvoihin. Siellä on kaasumaisia ksenonia ja kryptonia, helposti höyrystyviä jodia ja cesiumia sekä monia korkeissakin lämpötiloissa kiinteinä pysyviä aineita kuten ruteniumia ja bariumia ym. Reaktorissa syntyy myös pieni määrä mm. plutoniumia. Liki kaikki jäteaineet ovat radioaktiivisia ja hajoavat edelleen uusiksi aineiksi. Ha- KÄYTETYN POLTTOAINEEN ALLAS URAANISAUVOJA SUOJARAKENNUKSEN KUIVATILA joamisessa vapautuva energia kuumentaa sauvoja ja vettä. Useita kuukausia käyneessä reaktorissa jätteiden synnyttämä teho on liki kahdeksan prosenttia kokonaistehosta. Myös plutoniumia voitaisiin käyttää voimalaitoksen polttoaineena ja ilmeisesti kolmosreaktorissa onkin uraanin lisäksi noin kymmenen prosenttia plutoniumia. Onnettomuuden jälkeen Maanjäristyksen tapahduttua fissioreaktio sammutettiin automaattisesti reaktoreissa 1, 2 ja 3. Reaktorit 4, 5 ja 6 olivat huoltoseisokissa. Radioaktiivisen jätteen aiheuttama jälkiteho sammutetuissa reaktoreissa pieneni nopeasti, REAKTORIRAKENNUS, VETYRÄJÄHDYSTEN PAIKKA SÄÄTÖSAUVAT, JOILLA REAKTIO SAMMUU REAKTORI HÖYRY TURBIINIIN VEDEKSI VESI REAKTORIIN SUOJARAKENNUKSEN MÄRKÄTILA (RINKELINMUOTOINEN) Fukushiman reaktoreiden yksinkertaistettu periaatekaavio. Uraanisauvoja ei ole kyetty pitämään koko ajan veden Fukushiman peitossa. reaktoreiden Veden saamiseksi yksinkertaistettu reaktoreihin niiden periaatekaavio. painetta on Uraanisauvoja laskettu päästämällä ei ole kyetty höyryä pitämään suojarakennuksen kuivatilaan. Sieltä se on purkautunut veden kautta märkätilaan. Märkätilasta painetta on laskettu koko ajan veden peitossa. Veden saamiseksi reaktoreihin niiden painetta on laskettu päästämällä höyryä reaktorirakennukseen, jossa vedyn ja hapen sekoitus on aiheuttanut vetyräjähdyksiä. suojarakennuksen kuivatilaan. Sieltä se on purkautunut veden kautta märkätilaan. Märkätilasta painetta on laskettu reaktorirakennukseen, jossa vedyn ja hapen sekoitus on aiheuttanut vetyräjähdyksiä. tunnissa viidesosaan, viikossa kolmeen prosenttiin ja kuukaudessa kahteen prosenttiin alkuperäisestä. Onnettomuuden alkuajat ovat siis kriittisimmät. Onneksi varadieselit toimivat ilmeisesti siihen saakka, kunnes tsunami huuhtoi niitä. Ilmeisesti myös vara-akut toimivat muutamia tunteja sen jälkeen. Sen jälkeen jäähdytyksen kanssa onkin taisteltu, vaikka siirrettäviä dieseleitä tuotiinkin paikalle nopeasti. Vaikeuksina ovat olleet tsunamin aiheuttamat tuhot lähialueella ja laitoksissa, joissa varasähköjärjestelmät oli sijoitettu tulvivan veden ulottuville. llmeisesti myös maanjäristys aiheutti tuhoja laitoksessa. Vettä ei ole saatu riittävästi reaktoreihin. Polttoainesauvat ovat päässeet paljastumaan vedestä ja kuumentumaan ainakin yläosistaan useiden satojen asteiden lämpötiloihin, jolloin kuoressa oleva zirkonium-metalli reagoi vesihöyryn kanssa hapettuen ja tuottaen näin vetyä. Veden saamiseksi reaktoriin niistä puhallettiin höyryä ulos paineen vähentämiseksi, höyryn mukana myös vetyä, joka on sitten räjäyttänyt reaktorirakennuksen katon pois ja vaurioittanut laitteita. S auvan kuori sulaa noin 1200 C:ssa. On epäselvää, onko sellaista tapahtunut, mutta ainakin kuoren rikkoontumisia on runsaasti, koska radioaktiivisia jätteitä on jäähdytysvedessä, ympäristössä ja meressä. Helpoimmin sauvas- 20 2/2011 Toolilainen

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus.

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN SOVELTAMISOHJEET Palkantarkistukset ja järjestelyerät Vuosi 2007 Yleiskorotus 1.10.2007 lukien Lokakuun alusta korotetaan työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 12/2012 liite 1. Piekkala 1 (12)

KT Yleiskirjeen 12/2012 liite 1. Piekkala 1 (12) KT Yleiskirjeen 12/2012 liite 1 Piekkala 1 (12) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2012 2013) 1.2.2013 voimaan tulevien sopimusmuutosten soveltamisohjeet Tässä liitteessä

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

Semifinaalien käytännön järjestelyt. Sami Karjalainen

Semifinaalien käytännön järjestelyt. Sami Karjalainen Semifinaalien käytännön järjestelyt Sami Karjalainen Esittely Sami Karjalainen 36v, Kainuun ammattiopisto, Kajaani Sähkö- ja automaatioalan opettaja Insinööri ylempi amk, master of engineering Opettajana

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1. Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Piekkala 26.10.2005 1 (16)

Piekkala 26.10.2005 1 (16) JÄSENKIRJE T2/2005 Liite 2 Piekkala 26.10.2005 1 (16) SOVELTAMISOHJEET PTYOTES 2005 2007 VUOSIEN 2005 JA 2006 TUPON MUKAISTEN LIITTO- JA TASA-ARVOERIEN SEKÄ KEHITTÄMISERIEN KÄYTTÄMISESTÄ YLEINEN OSA Yleisen

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 Markku Seppälä, Lahtiset Yhtymä 1.12.2015 1 Lahtiset Yhtymä: Syntyi vuonna 1998 Lehtimiesten myynnin jälkeen takaisin-ostetuista omaisuuseristä, joista Urpo, Hymy

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

OSIO C Liite 5 Kauppaoppilaitos Soveltaminen ja palkka

OSIO C Liite 5 Kauppaoppilaitos Soveltaminen ja palkka OSIO C Liite 5 Kauppaoppilaitos Soveltaminen ja palkka OSIO C LIITE 5 KAUPPAOPPILAITOS I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala 1 mom. Kauppaoppilaitoksen opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoina sovelletaan tämän

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

Alpuan kehitys ry. koulutoiminta Alpuassa päättyi keväällä 2011

Alpuan kehitys ry. koulutoiminta Alpuassa päättyi keväällä 2011 Alpuan kehitys ry koulutoiminta Alpuassa päättyi keväällä 2011 Alpuan kehitys ry haluttiin pelastaa kiinteistöt ostopäätös 11.10.2011 Alpuan kehitys ry perustettiin 18.3. 2012 koulukiinteistön ostamista

Lisätiedot

OSIO C Liite 5 Kauppaoppilaitos Soveltaminen ja palkka

OSIO C Liite 5 Kauppaoppilaitos Soveltaminen ja palkka OSIO C Liite 5 Kauppaoppilaitos Soveltaminen ja palkka OSIO C LIITE 5 KAUPPAOPPILAITOS I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala 1 mom. Kauppaoppilaitoksen opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoina sovelletaan tämän

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi

Lisätiedot

OVTES:n muutokset 1.3.2007. ja vaikutukset paikalliseen ay-toimintaan (Kunnallinen yleissivistävä koulutus)

OVTES:n muutokset 1.3.2007. ja vaikutukset paikalliseen ay-toimintaan (Kunnallinen yleissivistävä koulutus) OVTES:n muutokset 1.3.2007 ja vaikutukset paikalliseen ay-toimintaan (Kunnallinen yleissivistävä koulutus) Kunnallisen palkkajärjestelmän kehittämisohjelma KUNPAS selvitys 2001 kunnallisten palkkajärjestelmien

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (OVTES) 2010 2011 ERÄIDEN SOPIMUSMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISESTA 1 Sopimuksen tarkoitus Tällä virka- ja työehtosopimuksella sovitaan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

OSIO B Kokeilu Yleissivistävät koulut

OSIO B Kokeilu Yleissivistävät koulut OSO B YLESSVSTÄVÄN KOULUN OPETUSHENKLÖSTÖN TYÖAKAKOKELUJA KOSKEVAT SOPMUSMÄÄRÄYKSET SOVELTAMNEN 1 Soveltamisala ja voimassaolo 1 mom. Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan jäljempänä mainittujen ammattiryhmien

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Tällä alalla sattuu ja tapahtuu. MaRa on kumppani, jonka kanssa voi aina keskustella. Meillä on yhteinen kieli ja yhteiset tavoitteet. Pekka Terävä, Ravintola Olo, Helsinki Kuva Timo Niemi apuna Yrityksesi

Lisätiedot

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite Päivitetty 1.3.2010/TM Palkkaliite 1 Päällikön ja vuoropäällikön peruspalkat ja valmiusrahat ilman ylityö- ja pyhätyökorvauksia ovat 1.3.2010 lukien seuraavat: Päällikkö ja vuoropäällikkö, peruspalkka

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja varten. Kaaviot ja tietoja energiasta opetuskäyttöä varten

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot