TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI"

Transkriptio

1 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen2/2011 Työaikasuunnitelmat herättivät keskustelua valtuustossa s. 6 Energia- ja ympäristötekniikka, tulevaisuuden kärkialoja s. 10 Kestävän kehityksen ohjelma s. 22

2 SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus... 3 Ledaren... 4 Päätoimittajalta... 5 Työaikasuunnitelmat herättivät keskustelua valtuustossa... 6 Mobiilimerkkaaja... 8 Energia- ja ympäristötekniikka, tulevaisuuden kärkialoja Tapahtumareportaasi: e-hackfest Työehtosopimusten edellyttämät palkantarkistukset vuonna Ekokylä keskellä kylää Kuulkaa korpeimme kuiskintaa Fukushimassa taistellaan ydinjätteitä vastaan OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Sähköstaattinen muistilappu ja juliste ei enää sinitarraläiskiä Opettaja työssä oppimassa -projekti Isänmesez Kulttuuria kotikulmilta ja vähän kauempaakin.. 32 Tuoretiskiltä Kirjat Sivu 25 Yliopettaja Pasi Rajala ja toimitusjohtaja Matti Syrjälä. Muistathan käydä TOOLin keskustelupalstalla 2/2011 1/2011 Toolilainen 2

3 PÄÄKIRJOITUS Hannu Räsänen Miten saadaan aikaan hyviä tekniikan ja liikenteen alan asiantuntijoita ammattikorkeakouluissa? oolilaisten toimijoiden keskuudessa on käyty T keskusteluja siitä, miten saadaan suomalaisten ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan koulutus kestävälle tasolle. Valmistuneiden osaamisen tavoitetaso, ammattikorkeakoulujen työolosuhteet ja toimintaympäristöt sekä opiskelijavalinnat muodostavat keskeiset kulmakivet onnistumisen organisoinnille. almistuneiden opiskelijoiden osaamisen Von oltava hyvää kansainvälistä tasoa, jotta suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyky globaalisti on kestävällä tavalla mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelija-opettajasuhdelukua 10:1 ja sitä, että pelkkä aloituspaikkalukujen pienentäminen ei riitä. Jos aloituspaikkoja vähennetään, niin vapautuvat voimavarat tulee suunnata ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan opetusja ohjaustoimintaan. Hyvänä välitavoitteena on päästä ammattikorkeakouluja edeltävälle tasolle voimavarojen ohjauksessa. petustehtävissä toimivien tiedollisen ja Otaidollisen osaamisen tason ylläpito sekä kehittänen on varmistettava (esim. opetukseen keskittyvän opetttajan oppituntimäärä rajoitettava 400 h/a). Osaavalla henkilöstöllä turvataan opetus- ja ohjaustyön tarkoituksenmukainen laatu. TKI- ja aluevaikuttavuustyön tulee olla myös käytännössä kytkeytynyt palvelemaan ammattikorkeakoulun opetus- ja ohjausustehtäviä. Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan tulee houkutella ja pystyä säilyttämään kelvollinen opetushenkilöstö. Palkkauksen ja sen kehityksen tulee olla vähintään verrokkiryhmien keskiarvon tasolla. oimintaympäristön tulee tukea korkeakoulu- ydintoimintoja. Tekniikan ja liikenteen Tjen koulutusalan koulutusohjelmia muokattaneen voimakkaasti moduulirankenteiden suuntaan. Paras mahdollinen toimintasynergia saavutetaan sekä kansallisella että paikallisella tasolla tekniikkaan ja/tai liikenteenseen keskittyneellä kevyen organisaation oppilaitosmuodoilla, ns. kevennetyllä Aalto-mallilla toimivalla organisaatiolla tai kansallisesti/alueellisesti verkostoituneella tekniikan ja liikenteen koulutusalan toimintamallilla. Lisäksi ammattikorkeakoulujen omistusmuotojen tulee tukea rahan ohjautumista oppilaitoksen varsinaiseen toimintaan, ei kohtuuttomiin vuokrakustannuksiin tai hallintorakenteisiin. Elinkeinoelämän, henkilöstön ja opiskelijoiden edustus on saatava näkymään vahvalla tavalla ammattikorkeakoulun hallitustyöskentelyssä johtamistyöskentelyn tulee muutenkin tukea osaamisen kehittämistä. piskelijoiksi tulee saada oikeanlaisia osaajia. OOpiskelijoiden valmius ja motivaatio tekniikan ja liikenteen alan opiskeluun on oltava kunnossa. Ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä on tiivistettävä. Tarkoituksenmukaisia opetus- ja kehityshankkeita tulee lisätä sekä panostuksia aikuiskoulutukseen on jatkettava. duskuntavaalit on käyty. Kestävyysvajeesta Eja muista talouden haasteista on puhuttu. Nyt on aika käydä tuumasta toimeen. Suomalainen hyvinvointi rakennetaan tuloilla, jotka saadaan maahamme kansainvälisesti kilpailukykyisellä toiminnalla. Kilpailukyky perustuu panostuksiin ja tekoihin. Antoisaa lukukauden loppua ja kesäaikaa toivoen Hannu Räsänen Toolilainen 2/2011 3

4 LEDAREN Hannu Räsänen Hur åstadkomma goda sakkännare inom teknik och kommunikation i yrkeshögskolorna? land aktörerna inom TOOL har man Bdiskuterat hur man skulle få de finska yrkeshögskolornas utbildning inom teknik och kommunikation på en hållbar bas. De centrala hörnstenarna för att organisera framgång är målnivån för de utexaminerade, läroanstalternas arbetsförhållanden och verksamhetsmiljö samt studerandeurvalet. e utexaminerade studerandes kunnande D måste vara av god internationell kvalitet för att det skall vara möjligt att upprätthålla en globalt hållbar konkurrenskraft hos det finska näringslivet. I praktiken betyder det ett studerar-lärarförhållande på 10:1och det att inte enbart en minskning av nybörjarplatser räcker. Om man minskar antalet nybörjarplatser, bör de frigjorda resurserna riktas till yrkeshögskolornas teknik- och kommunikationssektors undervisnings- och tutorverksamhet. Som ett gott mellansteg vore att uppnå nivån före yrkeshögskoletiden i allokeringen av resurserna. an bör säkra undervisningspersonalens Mvetenskapliga och konstnärliga kunnande och utveckling (t.ex. genom att begränsa en på undervisning fokuserande lärares lektionsmängd till 400 h/a). Med kompetent personal säkrar man kvaliteten hos undervisnings- och tutoreringsarbetet. UFI- och regionalpåverkningsarbetet bör också i praktiken stöda läroanstaltens undervisnings- och handledningsarbete. Yrkeshögskolornas teknik- och kommunikationssektor bör locka och kunna bibehålla duglig undervisningspersonal. Lönesättningen och dess utveckling bör hållas åtminstone vid referensgruppernas medelnivå. erksamhetsmiljön bör stöda Vläroanstalternas kärnverksamhet. Man torde kraftigt omforma teknik- och kommunikationssektorns utbildningsprogram i modulär riktning. Då når man bästa möjliga verksamhetssynergi både på det nationella och lokala planet genom en lätt anstaltsorganisation, s.k. simplifierad Aaltomodell eller en verksamhetsmodell av nätverkstyp inom tekniksektorn. Därtill skall yrkeshögskolornas ägarstruktur stöda resursstyrningen till anstalternas egentliga verksamhet, inte t.ex. till oskäliga hyror eller administrativa strukturer. Näringslivets, personalens och studerandes representation bör synas märkbart i yrkeshögskolans styrelsearbete - ledarskapet borde också annars stöda utvecklingen av kunnandet. an bör få rätt sorts studerande. MDeras beredskap och motivation för tekniska studier bör vara i skick. Man bör intensifiera samarbetet mellan läroanstalterna och näringslivet. Ändamålsenliga undervisnings- och utvecklingsprojekt bör utökas och satsningarna på vuxenutbildning skall fortsätta. iksdagsval har hållits. Man har talat om Rbrist på hållbarhet och andra ekonomiska utmaningar. Nu skall man ta tjuren vid hornen. Man bygger den finska välfärden med inkomster från internationellt konkurrenskraftig verksamhet. Konkurrenskraften baserar sig på satsningar och handlingar. Med önskan om givande avslutning på terminen och skön sommar Hannu Räsänen 4 2/2011 Toolilainen

5 Päätoimittajalta Toolilainen Tekniikan ammattikorkeakouluopettajien järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen Suurten jytkyjen talvi Maailmalla on koettu kuluneen talven ja kevään aikana poikkeavan paljon historiaan jääviä tapahtumia. Japanin maanjäristyksen ja tsunamin synnyttämän katastrofin ohella Pohjois-Afrikassa ja Arabimaissa on myllätty niin poliittista kenttää kuin kaupunkejakin uuteen uskoon. Euroopan talousjäristykset Irlannin, Kreikan ja viimeksi Portugalin kalabaliikkien myötä ovat sotkeneet välillä jo yhteneväiseltä näyttäneen EUkentän lähes umpisolmuun. Siihen solmuun köytettiin myös Suomen politiikka kaikkien aikojen suurimman myllerryksen synnyttäneiden eduskuntavaalien seurauksena. Nämä, ja monet muut pienemmät jytkyt, sivuavat tukevasti lehtemme tämänkertaista teemaa: energia ja ympäristö. Fukushiman ydinvoimalan lähes käsittämättömässä laajuudessa syntyneiden vahinkojen seurauksena läpi maailman on virrannut eräissä maissa jopa populistisia piirteitä saanut ydinvoiman käytön uudelleen arviointikeskustelu. Toolilainen 2/2011 Pohjois-Afrikan ja arabimaiden historialliset kansannousut ovat panneet öljyn tuottajat ja kuluttajat arvioimaan strategioitaan, kun kukaan ei tiedä, kenen leirissä kyseisten maiden tuotantokapasiteetti on kuluvan vuoden jälkeen. Kun tähän sotketaan EU:n historian synkein taloussotkujen sarja ja Suomessa lähes ennustamattomaan tilaan muovautunut uusi eduskunta, voi vain ihmetellä, miten eri maissa ja leireissä osataan lähteä kestävään suuntaan. Niin ympäristöpolitiikassa kuin energia-alalla tuulet ovat olleet railakkaita jo pitkään. Jos yksityinen ihminen välillä ihmettelee huuli pyöreänä hiilijalanjälkien syntymisen metodiikkaa tai mökin piipusta nousevan savukiehkuran luvallisuutta, näyttää tiedemaailmakin olevan yhtä ymmällä menemisen oikeasta suunnasta. Välillä tuntuu, että matematiikkaakin on käännetty päälaelleen, kun lasketaan samojen tuottojen tai päästöjen vaiku- tuksia eri konsulttien läppäreillä. Ei paineta vielä paniikkinappulaa eikä aleta realisoimaan viimeisiä palttoon nappeja. Kyllä Toivossa on hyvä elää näinhän sanoi lapamatokin jo aika päiviä sitten. Energiaa riittää varmasti eri lähteistä meille ja myöhemmille sukupolville. Oleellista onkin se, miten viisaasti nämä energiat osataan hyödyntää ja maapallon kestokyky ottaa huomioon. Tulevia sukupolvia ajatellen aivan oleellisen tärkeää on, miten osaamme ja haluamme tutkia, kehittää ja yhdistellä erilaisia energialähteitä ja tuotannon vaihtoehtoja. Kouluttajina meillä on kohtuullisen tärkeä avainasema kertoa puolueettomasti eri vaihtoehdoista niin energiaasioissa kuin kestävän ympäristön politiikassa ja kasvattaa sellainen sukupolvi, joka ymmärtää eri tahojen tarpeet ja arvot. Kauko Kallio JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki Sampo Pankki Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Kauko Kallio Parkkisentie Oulu TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli TOIMITUSKUNTA Hannu Räsänen Jukka Kurenniemi Mirka Toivola TILAUSHINTA 22 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Lappeenrannan Kirjapaino Oy Ratakatu 41, Lappeenranta telefax Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Hannu Räsänen JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Marita Saarela , TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2011 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETUKANSI: Kauko Kallio TAKAKANSI: Jarkko Vuori 5 5

6 Hannu Räsänen Työaikasuunnitelmat herättivät keskustelua valtuustossa Pirkko Harsia johti asiantuntevasti keskusteluja TOOLin valtuuston kevätkokouksessa. Sääntömääräiset asiat käytiin jämäkästi läpi. Ajankohtaiset edunvalvonta-asiat nousivat puolestaan esiin kokouksen infoosuudessa. Ammattikorkeakoulujen tulo- ja palkkapoliittiset sopimusratkaisut poikkesivat myös vuonna 2010 työnantajaryhmittäin, mutta kaikkiin sopimuksiin sisältyi sekä yleiskorotuksia että järjestelyvaraeriä. Paikallisilla järjestelyvaraerillä oli tarkoitus kehittää arviointijärjestelmiä, joilla taulukoiden mukaisia vähimmäispalkkoja saataisiin nostettua. Koulutuspolitiikassa toolilaisen toiminnan keskei- simmät asiat liittyivät vuonna 2010 insinöörikoulutuksen kehittämishankkeisiin, korkeakoulujärjestelmän rakennemuutoksiin sekä valmistautumiseen korkeakoulujen rahoitus- ja johtamismalliuudistuksiin. TOOLin vaaliliitto sai hyvän ehdokasasettelun myötä kolme edustajapaikkaa OAJ:n valtuustoon OAJ:n paikallistoimintaan osallistumisen muodot vaihtelivat toolilaisten osalta suuresti eri paikkakunnilla. Tavoitteita riittää Toolilaisen edunvalvonnan päälinjat ovat helposti muotoiltavissa. Palkkataso tulee saada verrokkiryhmän tasolle ja opetustyön resursointi hyvälle kansainväliselle tasolle. Palkkakehityksellä ja opetustyön resursoinnilla varmistetaan suomalaisen insinöörikoulutuksen laatukilpailukykyä. Oppilaitosten on liian helppoa kilpailla laatustrategioiden sanamuodoilla. Sanamuotojen sijaan laatustrategioiden pitää näkyä käytännössä. Jos työaikasuunnitelmien laadinnassa käytetään kertoimia, niin oppilaitosten ei pidä kilpailla sillä missä valtakunnan osassa kertoimilla onnistutaan eniten vähentämään opetus- ja ohjaustyön mahdollisuuksia. Periaatteessa voidaan olettaa niukkuuden tuovan uusia pedagogisia oivalluksia, mutta opettajien käytännön kokemukset osoittavat resursoinnin niukkuuden estävän opetustyön ylläpitoa sekä kehittämistä. Opetustyön kehittäminen pitää kytkeä mahdollisimman lähelle itse opetustyötä. TOOL sai tehtäväkseen työaikasuunnitelmaohjeiden kartoitustyön. Lisäksi valtuuston jäsenet edellyttivät, että yliopettajatilannetta selvitetään. Kokouksessa todettiin, että hyvät käytännöt näyttävät usein unohtuneen yliopettajien nimittämisessä. Valtuuston puheenjohtaja Pirkko Harsia ahkeroi myös kokoustauoilla. 6 2/2011 Toolilainen

7 Uusia jäseniä TOOLiin Järjestön jäsenmäärä on ollut kohtalaisen vakaalla tasolla pitkään. Edunvalvontatyön kehittämiseksi on kuitenkin saatava lisättyä TOOLin jäsenmäärää. Nykyisellä ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen opetushenkilöstömäärällä on mahdollista kasvattaa jäsenmäärää liki puolella. Tämän kevään aikana on solmittu rinnakkaisjärjestäytymissopimuksia, joiden myötä TOOLiin järjestäytyneellä on entistä edullisempaa rinnakkaisjärjestäytyä. TOOLin jäsen voi liittyä tai säilyttää jäsenyytensä joko TEK:ssä tai UIL:ssä sadan euron jäsenmaksulla. Periaatteena on se, että TOOLin kautta hoituu opetusalan työ- ja palvelussuhteen ehtoihin liittyvä edunvalvonta ja sopimustoiminta. TEK/UIL hoitaa ammatillisaatteellista edunvalvontaa ja yhteistyötä. TOOLin jäsenyyteen ja jäsenmaksuun sisältyvät opettajan ammatillinen vastuu- ja oikeusturva-, järjestö-, vapaa-ajan matka- ja tapaturmavakuutus. Rinnakkaisjäsenen jäsenmaksu TEKille kattaa TEK-lehden ja yhden valinnaisen TEK:n jäsenilleen tarjoaman lehden, ammatillisaatteellisen toiminnan sekä palkkatutkimuksen tulokset. TOOLiin voi liittyä sekä perinteisellä lomakkeella että sähköisesti. Perinteinen lomake on uudistettu, mutta yhä useampi jäsen liittyy -sivuston kautta. Sähköisen liittymisen osalta kokouksessa korostettiin sitä, että paikallisen jäsenasioita hoitavan henkilön tulee välittää tiedot heti uudesta jäsenestä oppilaitoksen palkanlaskentaan. Ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja rakenneratkaisut Valtuuston kokouksessa pohdittiin myös käytännön uhkia ja mahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja rakennepäätöksien osalta. Lisäksi AMK-laki uudistettaneen parin vuoden aikana. Toolilainen 2/2011 Asioihin otettiin kantaa valtuustotyöskentelyssä. OKM on pohjustanut mahdollisia muutoksia selvitysmiesten ja VATT:in laatimilla raporteilla. Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamista käsittelevässä raportissa (OKM 2010:23) suositeltiin mm. rahoituksen siirtämistä suoraan valtiolle, yhden hallituksen mallia ja sitä, että AMKrahoitus perustuisi jatkossa entistä painokkaammin laatuun ja vaikuttavuuteen/tuloksellisuuteen. Tasapainoista työllisyyskehitystä puntaroivassa raportissa (OKM 2011:16) ehdotetaan koulutustarjonnan tavoitemääriä vuodelle Raportissa esitetään tekniikan ja liikenteen alan laskennallinen aloittajamäärä, joka on noin 20 % vuoden 2009 määrää pienempi. Lopulta raportissa päädytään ehdottamaan vuoteen 2009 nähden noin 800 aloittajapaikan leikkausta ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksessa. Kyseessä ei ole ns. juustohöyläratkaisu. Joillekin insinöörialoille ehdotetaan jopa aloituspaikkojen lisäystä. TOOLin kannalta nyt on keskeistä parantaa tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen laatua. Laatuun kannattaa panostaa! Tommi Paanu ja Juha-Pekka Lindqvist edustavat Turun TOOLia. Håkan Bjurström, Leif Östman ja Kim Rancken pohtivat tulevia rahoitus- ja rakenneratkaisuja. 7

8 Kauko Kallio Mobiilimerkkaaja Terve Niko, mikä mies? Insinööriopiskelijahan minä olen, Siikajoelta kotoisin. Tarkoitus on valmistua tänä keväänä koneinsinööriksi. Kuulin, että olisit myös yrittäjä. Pitäneekö paikkansa? Kyllähän minä sellaistakin olen puuhaillut viime aikoina velipoikien kanssa. Miten uskalsit yrityshommiin? Insinöörit kuulemani mukaan pelotellaan koulussa pysymään niistä puuhista kaukana. No, ei minua ainakaan ole peloteltu. Päinvastoin. Opettajat ovat kannustaneet koko sydämellään. Mistä se yrityskipinä sitten syttyi? Oliko koululla siihen jotakin tekemistä? Sain itse asiassa idean ja kipinän jo ennen tekulle tuloa, kun reissasin ympäri maata nosturien asennushommissa. Insinööriopiskelu vahvisti päätöstä lähteä toteuttamaan ideaa ja antoi uskallusta. Millaista tukea koululta löytyi innostavien opettajien ohella? Ehdottomasti merkittävin tuki ja neuvonta tuli alussa Oulun seudun ammattikorkeakoulun yrityshautomolta. Yrityksen käynnistysvaiheessa Raahen seudun yrityspalveluiden antama käytännön neuvonta ja opastus mm. rahoituksen hankinnassa helpottivat liikkeelle lähtöä. Oliko opinto-ohjelmassa sellaisia asioita, joita pidät näin jälkikäteen ykkösasioina nuoren yrittäjän näkökulmasta? Teknillinen perusosaaminen on saatu ja hyvä niin. Mutta yrittämisen kannalta projektien hallintaan, laskutukseen, tarjoustoimintaan ja lakiasioihin liittyneet opintojaksot olivat ehdottomasti tärkeimmät opin lähteet. Jäikö jotakin merkittävää puuttumaan opinnoista? Mitä koulut voisivat tuoda paremmin yrittämisen kelkkaan lähteville tai edes sitä suunnitteleville? Yrittämiseen ja yrityksen suunnitteluun, talouteen ja hallinnointiin liittyviä asioita ei koskaan tule liikaa. Yhteistyö alueen yritysmaailman ja toisten oppilaitosten kanssa esimerkiksi yhteisprojektit voisivat olla kova sana monien tarvittavien asioiden omaksumisessa ja vastuun ottamisessa. Lähtöeväät on kuitenkin saatu ja opiksi otettu. Entä eteenpäin? Onko suunnitelmissa lisäosaamisen hankinta jollakin alueella? Tällä erää tuntuu, että töihin päästään näillä eväil- 2/2011 Toolilainen 8

9 lä. Varmaan jossakin vaiheessa lisäopin hankinta tulee tarpeelliseksi. Ihan alkuvaiheissa voisi ajatella meidän oman toimialan lisäosaamisen ja tiedon hankintaa joillakin lyhyillä täsmäkursseilla. Näillä eväillä siis mennään toistaiseksi. Ai niin, mikä se nuoren firman toimiala olikaan? Me olemme velipoikien kanssa perustaneet yrityksen nimeltä Mobilemarking Oy. Olemme rakentaneet liikkuvalle auton alustalle laitteiston, jolla voidaan merkata laserilla melkeinpä mitä tahansa - ja asiakkaan luona. Merkattavat materiaalit voivat olla metallia, puuta kiveä, nahkaa, lasia, keraameja ja melkeinpä mitä vaan. Myös leikkauspalveluita teemme rajoitetuille ainespaksuuksille ja materiaaleille. Kuulostaa mielenkiintoiselta. Kuinka kova on kilpailu tällä kentällä? Ainakin toistaiseksi liikeideamme on koko maassa ainutlaatuinen. Katsotaan, miten kauan. Menestystä merkkauksessa ja koko liiketoiminnassa. Ja oikein hyvää kesää! Matemaattisin miettein Toivonen Sorvali TAMplus 1. painos Hinta 44,50. ISBN TAMplus on matematiikan oppikirja, joka on tarkoitettu ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutukseen niillä opintosuunnilla, joilla tarvitaan vahvoja matemaattisia pohjatietoja. Kirjan aihepiireinä ovat lausekkeet, yhtälöt, lineaariset yhtälöryhmät, geometria, vektorit, kompleksiluvut sekä differentiaali- ja integraalilaskenta. Kirjassa matematiikka on kytketty monipuolisesti sovelluksiin. Kirjassa on runsaasti harjoitustehtäviä, ja lisäksi jokaisen luvun lopussa on luvun perusasiat kokoavia tehtäviä. UUTUUS Tilaa tuotteet suoraan asiakaspalvelusta tai puh a Sanoma company Toolilainen 2/2011 9

10 Lauri Hietalahti Lehtori, sähkövoimatekniikka Energia- ja ympäristötekniikka, tulevaisuuden kärkialoja Tampereen ammattikorkeakoulun Teiskontien kampukselle on sijoitettu OPI ENEMPI hankkeen mahdollistamana energia- ja ympäristötekniikan uusinta teknologiaa. TAMKissa tuotetaan sähköä ja lämpöä tuuli- ja aurinkoenergialla, lämmitetään maalämmöllä, vähennetään vesistöjen ravinnekuormaa käyttämällä vakuumi- ja kuivakäymälöitä sisätiloissa, sekä käsitellään harmaita vesiä kasvipuhdistamolla. Uuden oppimisympäristön avajaisia vietettiin syksyllä Hankkeen yhteydessä on ammattikorkeakouluumme rakennettu Suomen ensimmäiset julkiset sisäkuivakäymälät. Niiden avulla vähennetään vesistöjen ravinnekuormaa. Käymälöiden jätökset kompostoidaan, prosessia seurataan opiskelijoiden toimesta. Kuivakäymälöihin liittyvät prosessit ovat jo nyt tarjonneet yhteistyömahdollisuuksia alalla toimivien yritysten kanssa. Seurannan kohteina ovat mm erilaiset käymälän lisäaineet ja niiden vaikutus hajoamiseen, kompostoituvien biojätepussien käyttäytyminen kuivakäymäläjätteiden joukossa, normaalien hajoamiseen liittyvien asioiden seuranta ja käymälöiden käytettävyys ja huolettavuus sinällään. Tämän lisäksi erityisen mielenkiinnon kohteena ovat kuivakäymälöiden ja muiden hankkeessa toteutettujen vä- hävetisten järjestelmien soveltuvuus yleisökäymälöiksi julkisissa tiloissa. Kuinka käyttökelpoinen vaihtoehto kuivakäymälä on nykyiseen järjestelmään verrattuna, kun otetaan huomioon kaikki ylläpitoon, siivoukseen ja käytettävyyteen liittyvät näkökulmat? TAMKiin asennettiin hankkeen yhteydessä 3,5 kw kolmilapainen vaaka-asentoinen voimala ja 600 W pystyasentoinen voimala. Tuulivoimalle on yleisesti asetettu merkittäviä odotuksia ekologisena tapana tuottaa sähköä laajamittaisesti suomalaisten tarpeisiin. Kolmilapaisen voimalan tuottaman energia syötetään koulun sähköverkkoon taajuusmuuttajan avulla. Voimalan hankkiminen ja asentaminen on sinällään oma prosessi, jonka saloja opimme oman laitoksemme avulla. Omatuotannon lisääminen verkkoon kun edellyttää ilmoitusprosessista huolehtimista sähkölaitoksen kanssa ja ns. takatehotekniikan ymmärtämistä jatkossa osana omaa kiinteistöverkkoamme. Pienemmän 600 W voimalan sähköteho käytetään hyödyksi omassa pienjännitteisessä verkossa, joka on luonnollisesti erillään talon muusta sähköverkosta. Laitteiston tarkoituksena on oppia pienten järjestelmien toimintaan liittyviä asioita, joita hyödynnetään mm. erilaisissa akkuvarastoivissa järjestelmissä ja kuluttajien toimesta mm mökeillä. Tuulivoimaloiden ohella sähköä ja lämpöä tuotetaan myös aurinkoenergialla. Kiinteistön katolle asennettiin auringon kiertoa seuraava peilitekniikkaan perustuva aurinkoenergiakeräin, joka tuottaa sähköä ja lämpöä. Sähköteho kytketään yhteiseen sähköverkkoon 600 W tuulivoimalan kanssa. Lämpöenergia syötetään samaan kiertoveden lämpöverkkoon, johon tuotetaan energiaa myös katolle asennetuista tyhjiöputkikeräimistä ja 13 kw maalämpöpumpusta. Järjestelmä muodostaa kokonaisuuden, jossa kesäisellä aurinkoenergialla voidaan tarvittaessa varastoida energiaa porakaivoon talven varalle. Käykö näin vai karkaako ladattu energia pohjavesivirtauksen mukana toisaalle, sitä voimme seurata kaivoon asennetusta lämpötila-anturoinnista. Oppimisympäristö on kokonaisuus, joka opettaa toimimaan mahdollisimman hiilineutraalisti, ja jonka laitteiden avulla pyritään vähäiseen veden kulutukseen ja jätteiden tuotantoon. Uusi oppimisympäristö palvelee useita eri koulutusohjelmia. Kokonaisuutena se kuvaa 10 2/2011 Toolilainen

11 monipuolisesti työelämässä esiin tulevia tilanteita perinteisiä koulutusohjelmarajoja rikkovasti. Se tuo ympäristötekniikan ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen lähelle opiskelijoiden arkipäivää. Opiskelijat pääsevät tutkimaan, seuraamaan, käyttämään ja huoltamaan laitteita oikeassa tilanteessa tutustumiskäyntien sijasta. Haastavin osuus tulee olemaan kokonaisuuden yhteensovittaminen ja hallintajärjestelmän kehittäminen. Näiden osalta työ on kesken eli ympäristö tarjoaa lähitulevaisuudessa monipuolisia projekti- ja tutkintotyöaiheita opiskelijoillemme. Ammattikorkeakoulun tulee palvella Pirkanmaan asukkaita. Koulutusorganisaatio kun ei voi linnoittautua seinien sisään, vaan sen täytyy olla avoin ja palvella ympäröivää yhteiskuntaa. Uutta oppimisympäristöä voidaan hyödyntää myös Pirkanmaan ammattioppilaitosten ja muiden korkeakoulujen opetuksessa. Lisäksi uutta teknologiakokonaisuutta esitellään yleisölle erilaisten tilaisuuksien yhteydessä. O PI ENEMPI-hankkeeseen on saatu tukea Länsi-Suomen lääninhallituksen hallinnoimasta Euroopan unionin aluekehitysrahastosta. OPI ENEMPI sanakirja Harmaavesi : Peseytymisestä, ruoanlaitosta, astianpesusta ja pyykinpesusta syntynyt jätevesi Kuivakäymälä: Käymälä, jossa jätöksiä ei huuhdota vedellä, vaan ne kerääntyvät astiaan tai säiliöön. Jätökset voidaan jatkokäsitellä eri tavoilla: ne voidaan kompostoida, siirtää pois tai kuivata. Aurinkoenergia: Auringon säteilyn hyödyntämistä energiantuotantoon (sähkö tai lämpö). Aurinkoenergia on uusiutuvaa energiaa Maalämpö: Maaperän tai veden massaan varastoitunutta auringon lämpöenergiaa. Maalämpö on uusiutuvaa energiaa. Tuulienergia: Tuulivoima on tuulen liike-energian muuntamista sähköksi, yleensä tuuliturbiinien pyörivien lapojen välityksellä. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa. EKOVINKIT: Energia (sähkö ja lämmitys) Sammuta laitteet ja säädä lämmitys ja ilmanvaihto optimaalisesti Tarkista asunnon lämpötila, jo yhden asteen lasku vähentää energian kulutusta 5 prosentilla Uudista lämmitysjärjestelmät ja käytä ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja Vesi Käytä erityisesti lämmintä vettä säästeliäästi Veden säästöllä on merkitystä: se vähentää kalliita vedenpuhdistus- ja erityisesti jätevedenpuhdistustarpeita Jäte Kierrätä ravinteet; kompostoi biojäte ja mökillä turvallisesti myös kuivakäymäläjäte Älä tuota jätettä; valitse uudelleenkäytettävä tai kierrätettävä tuote Ole kaukonäköinen - osta laatua, vaikka kalliilla - tai jätä kokonaan ostamatta. Hankinnat Suosi ympäristö- ja energiamerkittyjä tuotteita Suosi yhteiskäyttöä (esim. auto, pienkoneet) Lähteet: Kuluttaja-virasto (eko-ostaja), energianeuvoja.fi, WWF ja Luonnonsuojeluliitto Toolilainen 2/

12 Teemu Korpela ja Veijo Korhonen Sulautettujen järjestelmien kilpailu OAMK Tekniikan yksikössä Tapahtumareportaasi: e-hackfest Kun Toolilaiseen kaivattiin artikkelia täältä pohjoisesta, niin mieleeni tuli kirjoittaa tekniikka-aiheinen juttu siitä, kuinka monipuolisesti tila- ja laiteresursseja voidaan hyödyntää myös varsinaisen opetustoiminnan ulkopuolella. Tässä jutussa esitellään ensimmäistä kertaa järjestetyn e- hackfest -tapahtuman kulkua ja Veijo Korhonen, joka toimi tekniikan yksikön puuhamiehenä, kertoo oman tarinansa tapahtumien kulusta ja yhteistyöstä eri tahojen välillä. Allekirjoittanut ei itse osallistunut tapahtuman järjestämiseen, vaan kuuli siitä puskaradion kautta ja kävi seuraamassa paikan päällä viimeiset värkkäys- ja kisatunnit. Tapahtuma järjestettiin OAMK tekniikan yksikön tiloissa viime vuoden marraskuussa ja se oli kiireinen, 24 tunnin pituinen elektroniikkapainotteinen rakentelu- ja koodauskilpailu opiskelijoille. Kilpailun tavoitteena oli promotoida elektroniikkaharrastusta ja pitää myös hauskaa. Vähäisestä ennakkomarkkinoinnista huolimatta sanoisin, että kilpailu onnistui mainiosti ja keräsi jonkin verran myös uteliasta yleisöä. Tapahtuman toimihenkilöt ovat teipanneet radan ja siirtäneet sen pääaulan tuntumaan kisapaikalle. pizzan ja colan voimin miltei täysi vuorokausi. Tapahtuma oli alkanut perjantaina puolilta päivin ja viimeiset tunnit ennen loppukoitosta olivat käsillä. Ryhmiä oli kuusi ja jokaisessa ryhmässä oli kaksi tai kolme opiskelijaa. Viisi ryhmää jaksoi itse loppukisaan saakka. Suurin osa opiskelijoista näytti olevan Oulun yliopistolta, missä tapahtuma oli ilmeisesti aluksi ollut tarkoitus järjestää, mutta onneksi kisaan oli saatu myös jokunen oman talon opiskelija. Jokaiselle opiskelijaryhmälle oli annettu halpa radioohjattava auto ja tehtävänä oli muokata sitä vuorokauden aikana siten, että auto kykenee ajamaan itsenäisesti mustalla teipillä lattiaan merkityn radan. Radassa oli jyrkkiä mutkia, jotka pakottavat huonolla kääntösäteellä olevan ja liian nopeasti kulkevan auton välillä peruuttamaan. Jos useita autoja selviää maaliin, nopeus ratkaisee voittajan. Kisaan osallistuville opiskelijoille ei ollut kerrottu etukäteen millaisesta elektroniikkahaasteesta on kyse ja myös käytettävissä olevat komponentit ja ohjelmoitava mikrokontrolleri oli pidetty salassa. Vuorokausi robottiautojen viimeistelyä Kun saavuin lauantaiaamuna elektroniikkalabraan, oli siellä yllättävän pirteän näköisiä opiskelijoita viimeistelemässä robottiautoihin ohjelmoitavia ohjauskomentoja ja suorittamassa testiajoja. Labrakin oli yllättävän siistin näköisessä kunnossa, vaikka siellä oli hiki hatussa paiskittu töitä Viimeiset virittelyminuutit labrassa ennen varsinaista kisaa. 12 2/2011 Toolilainen

13 Voittaja-auton varmaa työskentelyä. Hyväntuulen kilpailu Tunnelma labrassa oli innostunut. Heti alussa kävi ilmi että kyse oli hyväntuulisesta kisailusta, eikä siellä yksikään ryhmä värkännyt hampaat irvessä omaa autoaan kisakuntoon. Kun jututin opiskelijoita, kävi ilmi että kaikki järjestelyt olivat olleet onnistuneita ja tällaisia tapahtumia kannattaisi järjestää mahdollisuuksien mukaan toistekin. Aika isona haasteena tuntui olevan melko huteraa tekoa oleva leluauto, joka ei tainnut kulkea kovin suoraan ihmisen ohjaamanakaan, saati sitten kiireellä automatisoituna. Ensimmäinen kaarre haasteena Toolilainen 2/2011 Kun varsinainen kisa sitten alkoi puoliltapäivin, oli autojen suoriutumista kertynyt seuraamaan aulaan reilu kolmisenkymmentä ihmistä, sekä joitakin ohikulkijoita. Autot lähetettiin yksi kerrallaan kisaamaan. Suurin osa autoista pysyi radalla niin kauan kunnes ne saapuivat ensimmäiseen kaarteeseen, jossa osa autoista ajautui joko radan yli tai juuttui letkun pätkästä tehtyyn kaiteeseen liiallisen nopeuden johdosta. Vain yhden ryhmän auto selvitti radan hienosti. Huolimatta siitä että suoritus kesti verraten kauan, sai tämä ryhmä yleisöltä raikuvat aplodit. Tässä vaiheessa järjestäjät päättivät antaa vielä muille ryhmille mahdollisuuden viilata algoritmeja ja korjata autoihin asennettujen antureiden asentoja noin puolen tunnin ajan. Pari autoa paransikin hieman toimintaansa, mutta paranteluista huolimatta tuo ainoa maaliin asti selvinnyt auto oli selkeästi voittaja. Palkinnoiksi puhelimia ja elokuvalippuja Kisan lopuksi ja puheiden jälkeen voittonsa varmasti ansainnut ryhmä palkittiin Nokia N900 hacking -puhelimilla ja muille osallistujille jaettiin lohdutuspalkintona elokuvalippuja ja taisi siellä yksi mandoliinikin vaihtaa omistajaa. Tällaiset tapahtumat eivät olisi mahdollisia ilman innostuneita puuhamiehiä oppilaitoksesta ja yrityksistä. Opiskelijoita kaikki tällainen toiminta tuntuu kiinnostavan aina. Kun nuoria yritetään houkutella opiskelemaan teknisille aloille, kaikenlainen mainosmateriaali ihan konkreettisesta ja hauskasta värkkäämisestä esimerkiksi youtube-videopalveluun tallennettuna on oppilaitokselle hyvin positiivista mainosmateriaalia. Tätä juttua kirjoittaessa on tapahtumaa käsitteleviä videoleikkeitä katsottu youtubessa yhteensä 490 kertaa, vaikka videoita ei ole mitenkään erityisemmin markkinoitu. En näe mitään syytä miksei esimerkiksi ihan vain ohjelmointiinkin liittyvistä aiheista voisi myös saada aikaiseksi vastaavanlaisia hacking-kisoja. Tämä kommentti tietysti ohjelmistoryhmän opettajan näkökulmasta. Varmasti muissakin tekniikan yksiköissä olisi resursseja ja tietotaitoa järjestää tällaisia värkkäystapahtumia. Tapahtumien järjestäminen ei tietenkään ole mahdollista ilman aktiiveja ja yhteistyökumppaneita. Mielestäni järkevä oppilaitos käyttäisi myös jonkin verran opetusresursseja tällaiseen toimintaan, niin tapahtuman parissa askartelevien puuhamiesten ei tarvisi tehdä kaikkea vapaaehtoistyönä. Teemu Korpela toimii OAMK Tekniikan yksikön tietotekniikkaosastolla tuntiopettajana ja on Tool Oulu ry:n puheenjohtaja. Veijon kuvaus tapahtuman järjestämisestä ja tekniikasta ehackfest oli assemblytyylinen tapahtuma, missä opiskelijoista kootut joukkueet tekivät 24 tunnin aikana autonomisesti liikkuvan laitteen, joka pystyi seuraamaan määrättyä reittiä. Ensimmäinen ehackfest-tapahtuma saatiin pystyyn kahden kuukauden rypistyksellä: Antti Tauriainen Offcode:lta toimi priimus motorina ja muut tukivat omilla ideoillaan. Aluksi tiloja tapahtumalle kartoitettiin yliopistolta mutta heiltä ei löytynyt sopivaa labraa, joten 13

14 Paavo Kainulainen, Markku Perttunen ja Hannu Räsänen Työehtosopimusten vuonna 2011 Melkoisen paljon muokattu kisa-auto I-kalleusluokan kunnissa ja kuntayhtymissä käytetään vähintään 0,8 % tavanomaisen kuukauden palkkasummasta paikalliseen järjestelyerään. Opetushenkilöstön kannalta on suositeltavaa, että paikallinen järjestelyerä käytetään ensisijaisesti tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja samalla kehitetään paikallista TVAjärjestelmää. Mikäli järjestelyerää käytetään henkilökohtaisiin lisiin, niin tavoitteena tulisi olla kehittää samalla paikallista henkilökohtaisten lisien järjestelmää. Paikallisen neuvottelumenettelyn tulee olla sellainen, että opetushenkilöstön edustasain yhteydenoton opettajakollega Kari Laitisen välityksellä. Ensimmäisessä koordinointiporukan kokouksessa todettiin OAMK:n labra- ja muut tilat sopiviksi ja aloimme vääntää tapahtumaa muilta osin kuntoon. Offcode selvitti sopivan alustan ja päätyi TI:n MSP430G2231-prosessoriin (LauchPad), sekä Verkkokaupan radio-ohjattavaan autoon, jolloin raudan yhteishinnaksi muodostui n Lisäksi SP- Elektroniikka saatiin mukaan sponsoroimaan elektroniikkaa 10 4 per tiimi. Nokia hoiti julkaisut (internet, printtimainos) ja ilmoittautumiset hoiti Micropolis. Tapahtumapäiväksi sovittiin ja sain yksikön johtaja Jyrki Laitiselta luvan tilojen ympärivuorokautiseen käyttöön. Lounas ja aamupala saatiin tilattua oppilaitoksen ravintola Kotkanpojasta, minkä lisäksi Nokia tarjosi kilpailijoille pitsaa ja limpparia yön aikana. Tapahtuma alkoi auditoriossa, missä käytiin säännöt ja tehtävä läpi sekä kerrottiin yleisistä järjestelyistä. Tiimit siirtyivät lounaan jälkeen asemiinsa elektroniikalabraan, minne kuskasin tarvittavan määrän kolveja. Homma lähti käyntiin nopeasti ja komponenttien ostoslistat valmistuivat pikapikaa (komponentit hankittiin SP-Elektroniikasta, joka meni kiinni klo 16), peruskomponentit (vastukset, konkat, reikälevy jne.) tarjottiin talon puolesta. Yksi tiimi luovutti jo ennen puolta yötä, mutta loput taistelivat yön yli. Rata osoittautui vaikeaksi ja vain yksi tiimi sai autonsa kiertämään koko radan. Useimmat ajautuivat ulos jo ensimmäisessä mutkassa mutta se ei latistanut tunnelmaa, joka oli iloinen ja kannustava. Voittanut tiimi sai palkinnoksi Nokian kännykät ja muut hackaamansa raudan lisäksi varmasti kosolti kokemusta ja mukavia muistoja. Lehtori Veijo Korhonen toimii opetus- ja projektitehtävissä samalla osastolla. Tapahtumaan liittyviä sivustoja ja videoita: tunnelmia-e-hackfest tapahtumasta OAJ:n tavoitteena työehtosopimusneuvotteluissa oli ostovoiman parantaminen niin, että sopimus sisältää merkittävän yleiskorotuksen. Työnantajapuoli puolestaan tavoitteli palkantarkistusten painottumista paikallisesti jaettaviksi niin, että palkankorotusprosentit olisivat enintään syksyllä 2010 sovittujen työehtosopimusten tasoa. Kunta-ala joutui tänä vuonna palkantarkistusten osalta työehtosopimusten päänavaajaksi. Teollisuus- ja palvelualojen sopimukset päättyivät kunta-alaa myöhemmin keväällä. Jo vuosi sitten solmittiin KT- ja PTY-aloilla työehtosopimukset vuosille 2010 ja 2011 Tehy-asiakirjoja mukaillen. Työntekijäpuoli joutui tämän kevään neuvotteluprosesseissa siirtämään sopimuksen irtisanomisajankohtaa KT-alalla ja irtisanomaan PTY-alan sopimuksen. Lopulta päädyttiin, ilman varsinaisia järjestöllisiä toimenpiteitä, sopimusten jatkamiseen. Palkantarkistusten vähimmäismäärät kirjattiin. Tekstimuutoksia ei tehty. Myös EK-sopimusten osalta päädyttiin ratkaisuun, jossa sovittiin vähimmäispalkantarkistuksista ilman tekstimuutoksia. Ammattikorkeakoulujen työehtosopimukset sisältävät tänä vuonna yleiskorotuksia sekä järjestely- että kertaeriä. Yksityiskohdat vaihtelevat sopimussektoreittain. KT-ammattikorkeakoulut Toisen sopimusvuoden ( ) palkankorotukset sisältävät yleiskorotuksen 1,2 % ja OVTES:ssa kertaerän 140 e. Kertaerä maksetaan niille viranhaltijoille/työntekijöille, jotka ovat olleet palvelussuhteessa työnantajaan ja saaneet palkkaa toukokuulta Osa-aikatyössä kertaerän suuruus suhteutettiin täyden työajan kertaerän suuruuteen. Tällä kertaa on sovittu myös se, että oppilaitoksessa noudatettavalla kalleusluokituksella on vaikutusta järjestelyerän kohdentumismuotoon. II-kalleusluokan kunnissa ja kuntayhtymissä korotetaan peruspalkkoja ja samalla vuosisidonnaisia osia sekä tehtäväkohtaisia palkkoja 0,8 %. Kalleusluokkien eron kaventamisen lisäksi käytössä on paikallinen 0,2 % järjestelyerä. 2/2011 Toolilainen 14

15 edellyttämät palkantarkistukset jilla on tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus neuvottelutulokseen. Yksimielisyyteen tulee pyrkiä ja neuvottelutulos tulee kirjata pöytäkirjaan. PTY-ammattikorkeakoulut Kuukausipalkkoja, tuntipalkkioita ja C-palkkaluokan euromääriä korotetaan lukien 1,2 % yleiskorotuksella. Lisäksi PTYOVTES sisältää kertaerän 140 e. Paikallinen järjestelyerä on I-kalleusluokan ammattikorkeakouluissa 0,8 %. IIkalleusluokan ammattikorkeakouluissa erä on kohdennettu keskitetysti palkankorotuksiin kaventamalla kalleusluokkien mukaisten vähimmäispalkkojen eroja. Paikallinen erä tulee käyttää allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti henkilökohtaisten peruspalkkojen ja peruspalkkojen tarkistuksiin. PTYTES 13 2 mom:n mukaan jokaiseen työyhteisöön on laadittava arviointijärjestelmä, jonka perusteella työntekijän henkilökohtainen peruspalkka määräytyy. Kun arviointijärjestelmää kehitetään tai muutetaan, pitää ennen järjestelmän käyttöönottoa neuvotella luottamusmiesten kanssa arvioinnin perusteista, arviointimenettelystä, arviointikriteereistä ja niiden vaikutuksesta palkkaukseen. Käytettävien kriteerien ja arviointimenetelmän on oltava kaikkien työntekijöiden tiedossa. Palkkausjärjestelmän kehittämisen jälkeen on muutoksista annettava riittävä informaatio koko henkilökunnalle esim. työpaikkakokouksessa. Arvioitavia tekijöitä ovat työtehtävät, ammattitaito ja työsuoritukset. Arvioinnin tulee perustua yhteisesti sovittuihin arviointikriteereihin. Samaan palkkaryhmään kuuluvia työntekijöitä verrataan keskenään. Tehtävän vaativuuden kasvu tai työntekijän osaamisen ja/tai työsuorituksen parantuminen on otettava huomioon. Osakeyhtiö- ja säätiömuotoisten ammattikorkeakoulujen (PTY- ja EK-sopi- muksia noudattavien) osalta on syytä muistuttaa myös siitä, että Työsopimuslakiin on lisätty alkaen uusi 7 a, jossa säädetään työstä poissaolosta perheenjäsenen hoitamiseksi. Kyseessä on uusi perhevapaa sellaisia tilanteita varten, joissa työntekijän perheenjäsen tarvitsee apua jokapäiväisissä toiminnoissa. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vapaaseen, mutta säännöksen mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt työpaikalla siten, että työntekijällä olisi mahdollisuus jäädä määräajaksi pois työstä hoitamaan erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevaa perheenjäsentä. Poissaolon ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. EK-ammattikorkeakoulut Yksivuotinen sopimus on voimassa Yleiskorotus (1,2 %) tuli maksuun lukien. Korotus koskee myös euromääräisiä lisiä. Opetushenkilöstön osalta neuvottelut yhden prosentin suuruisen järjestely-/paikallisen erän käyttämisestä käydään mennessä. Neuvottelut erän käytöstä kohdistuvat palkkausjärjestelmien ja työehtosopimusmääräysten kehittämiseen. Mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, maksetaan järjestelyerä 0,5 % yleiskorotuksena ja 0,5 % paikallisena eränä. Järjestelyerän perusteella jaettavat korotukset tulevat voimaan AMK-opetushenkilöstöä koskevia tekstimuutoksia ei tähän sopimukseen sisälly. Sopimuksen mukaan perustetaan kuitenkin useita työryhmiä pohtimaan palkkaus- ja työehtosopimusten kehittämistä. Tarkoituksena on saada tarkennuksia mm. nykyisten sopimusmääräysten soveltamiseen ja noudattamiseen matkustussäännön sekä lisien maksamisen osalta. Työryhmissä mietitään myös henkilöstön edustajien toimintaedellytysten kehittämistä hallitustyöskentelyssä sekä vapaajaksojen/sairauslomien/vanhempain vapaiden oikeudenmukaista määräytymistä. KT/OVTES PTYOTES EK/ Siv.TA-TES Sopimuskausi -> > > yleiskorotus 1,2 % yleiskorotus 1,2 % järjestelyerä 0,8 % kertaerä 140 e yleiskorotus 1,2 % järjestelyerä 0,8 % kertaerä 140 e järjestelyerä 1 % Korotukset yhteensä 2 % 2 % 2,2 % Korotukset, palkkaperintö ja liukuma-arvio 2,40 % 2,40 % 2,40 % 2011 Toolilainen 2/

16 Kauko Kallio Ekokylä keskellä kylää Ekokylän biokaasuvoimalan takana on yritys nimeltä CCM Power. Kondensoiva vastavirtakuivuri on eräs avaintekijä aivan uudenlaisen kaasutustekniikan toteutuksessa. Kuvassa on kuivaajan mobiiliversio. Häkäpönttö ei ole järin uusi idea. Sen hyödyntäminen talon, taloryhmän tai jopa kokonaisen kylän lämmön ja sähkön tuottamisessa sen sijaan ei ole aivan tavanomaista. Kempeleessä Oulun kupeella tällainen touhu on arkipäivää. Siellä olevassa Ekokylässä koko korttelin asujaimisto saa niin lämmön kuin sähkön oman, haketta käyttävän pienvoimalan verkoista. Kylään ei ole kytkentää niin kaukolämpöverkoista kuin valtakunnan sähköverkoistakaan. Omillaan on oltu ja kuuleman mukaan erinomaisesti pärjätty. Myös kustannuspuoli on kunnossa, sillä energian hinnat ovat asukkaille selvästi alemmat kuin toisten energian tuottajien toimittaman lämmön ja sähkön maksajilla. Kylän energialähteenä toimii puuhaketta kaasuttava pilottivoimalaitos. Tukena on 20 MW:n tuulivoimala, jonka tarkoitus on tuottaa noin 20% kylän sähkön tarpeesta. Voimala käyttää polttokaasun tuottamiseen puuhaketta. Muukin biopolttoaine on periaatteessa mahdollista. Hake kaasutetaan häkäpönttöidean tapaan noin 1000 asteen lämpötilassa ja johdetaan jäähdytyksen ja kuivauksen kautta polttomoottorille, mikä puolestaan pyörittää sähköä jauhavaa generaattoria aivan perinteisen sähkön tuoton tapaan. Voimalaitoksen hyötysuhde on korkea kaukolämpövoimalan tapaan. Sen hukkalämpö nimittäin hyödynnetään talojen lämmitysjärjestelmissä. Talojen lämmitys hoituu vesikiertoisella, matalalämpöisellä lattialämmityksellä. Talot on rakennettu nk. matalaenergiataloiksi, joissa on perinteiseen taloon verrattuna mm. paksummat eristeet ja tiiviimmät ikkunat ja ovet. Sähkön kulutuksen ei ole asetettu muita rajoituksia kuin saunan sähkökiukaiden käytön kielto. Suuriin lauantai-iltojen kulutuspiikkeihin ei järjestelmää ole nimittäin suunniteltu. Sähköä tuotetaan tällä hetkellä jopa yli oman tarpeen. Varajärjestelmänä toimivat 16 2/2011 Toolilainen

17 akut ladataan sillä, mutta senkin jälkeen sähköä olisi mahdollisuus myydä. Nykyinen syöttötariffijärjestelmä ei kuitenkaan ole kovin houkutteleva olemattoman ostohinnan takia. Ylijäämäsähköllä olisi mahdollista hoitaa vaikka sähköautojen akkujen latausta yöaikaan, sikäli kun tällaiselle tulisi tarvetta. Tämä toimiala kasvaa uhdas energia ja sitä Ptukeva rakentaminen on yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista, perustelee Kempeleen Ekokorttelin isä Juha Sipilä panostustaan energiaomavaraisen asuinympäristön kehitystyössä. Suomessa on hyvä pohja rakentaa uutta osaamista ja liiketoimintaa globaalin valtavirran ympärille hän kuvaa liikeidean antamia mahdollisuuksia. Puheista pitää kuitenkin päästä tekoihin. Ekokylässä pyrimme herättämään ihmisiä näkemään, että energian säästäminen ja uusiutuva energia ovat kustannustehokkaita Vuoden rakennuskohde 2010 mahdollisuuksia ilman, että kodin totutuista käyttömukavuuksista tarvitsee tinkiä, Sipilä luotaa ajatuksiaan tavallisen ihmisen toimintaan. Ei aivan hassu ajatus aikana, jolloin Suomen teollisuuden rakenne on melkoisessa myllerryksessä metsäteollisuuden ja IT-sektorin suurten muutosten myötä. Uusia markkinoita ja teknologioita sekä kansainväliseen kauppaan pystyviä toimia tarvitaan tukemaan hyvinvointivaltiomme menestystä. Pilottivoimalan kehittäjä ja rakentaja Fortel Components Oy valmistelee merikonttiin pakatun voimalan kaupallistamista. Suomen Rakennusinsinöörien liitto valitsi viime vuonna Kempeleen ekokorttelin vuoden rakennuskohteeksi. Veli-Pekka Saarnivaara kiitteli ekokorttelia muun muassa energia- ja ilmastohaasteisiin vastaamisesta. Voimalaitos tuottaa kylän sähkön ja lämmön. Sen tuottama polttokaasu on maailman puhtainta ja vähäpäästöisintä. Kaasu palaa sekä otto- että dieselmoottoreissa. Tuulivoimala tuottaa noin 20% kylän sähköstä. Kempeleen ekokylä on oiva esimerkki kokonaiskonseptin tai järjestelmän kehittämisestä, pienen yrityksen innovatiivisuudesta, olemassa olevan teknologian soveltamisesta käytännön läheisesti uuteen ratkaisuun sekä energia- ja ilmastohaasteisiin vastaamisesta. Hajautettu energiatuotanto hyödyntäen uudistuvia energialähteitä on yksi keino rakentaa kestävää yhdyskuntaa, Saarnivaara perusteli. Energian säästöön ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvat kasvavat globaalit markkinat luovat suomalaisille yrityksille aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Niiden hyödyntäminen edellyttää edistyksellisiä kotimaan markkinoita, Veli-Pekka Saarnivaara näki. TOOLin seniorit reissaavat - Vienan Karjala kutsuu! Bussi starttaa Turusta aamuyöllä ja poimii matkalaisia Tampereella, Kuopiossa ja Kajaanissa. Öitä vietämme Kostamuksessa, Kalevalassa (Uhtua), Vienan Kemissä (mahd. Solovetskin luostarissa, jossa joka tapauksessa käydään) ja Jyskyjärvellä. Paluu 6.9. Täyshoitomatka perhe- ja osin hotellimajoituksella. Kateuden välttämiseksi hinta- ym. yksityiskohtaisemmat tiedot os. Matti Komi puh Toolilainen 2/

18 Kauko Kallio Kuulkaa korpeimme kuiskintaa Ilmari Iki- Kianto oli periaatteiden ja Kainuun mies. Korpien kätköistä hän ammensi voimansa niin kirjalliseen tuotantoon kuin rakennusprojekteihin. Kirjaksi luettavia tuotteita hän teki 95 vuotta kestäneen elämänsä aikana noin 60 kappaletta. Tunnetuimmat niistä ovat ilman muuta Ryysyrannan Jooseppi ja Punainen viiva. Molempia on käännetty myös useammalle kielelle. Niiden ohella hän kirjoitti lukemattoman määrä runoja, lauluja, näytelmiä ja lehtikirjoituksia. Kukapa ei tuntisi esimerkiksi nälkämaan laulua. Jos oli Ilmari kynäniekka, niin oli hän myös innokas rakentaja - tai paremminkin rakennuttaja. Ensimmäisen asumuksensa hän sai valmiiksi v Se rakennettiin erään Amerikkaan muuttaneen kruununtorpparin jättämälle maalle Kiantajärven rannalle. Alun perin päärakennuksen nimenä oli Korpilinna, mutta pian sitä alettiin kutsua Turjanlinnaksi Kiannon kirjoittaman satukirjan nimen mukaan. Jatkuvissa rahavaikeuksissa ollut kirjailija sai mutkien kautta talon ja maat omistukseensa, mutta asumuksille kävi huonosti toisen maailmansodan aikana. Suomalaiset polttivat ne maan tasalle, jotta ne eivät jäisi naapureitten joukkojen tukikohdaksi. No, Kianto ei ollut moksiskaan, vaan kinusi uuden talon rahat Otavalta kirjojen ennakkona ja rakennutti toisen linnan, suunnilleen entisillä piirustuksilla. Monien mutkien kautta talo valmistui v ja pari vuotta myöhemmin se paloi taas maan tasalle huonosti tehdyn uunin arinarakenteiden petettyä talvisen lämmityksen yhteydessä. Kaikki meni sen tien kirjoja myöten - vain vanha kirjoituskone säästyi. Työkalu siis jäi. Kolmatta linnaa Kianto ei enää pystynyt rahattomana teettämään, korjautti vain pienemmän asumuksen, joka on nykyisin museona. Kianto on haudattu Turjanlinnan edustalla olevaan Nietussaareen, jossa hänellä oli kalamaja. Hieman ulompana Kiantajärven maisemista miettii uskollinen ihailijajoukko, Hiljainen kansa, Iki-Kiannon värikästä historiaa. 2/2011 Toolilainen 18

19 Toolilainen 2/

20 Raimo Hentelä Yliopettaja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu FT (ydinfysiikka) Fukushimassa taistellaan tihkuneet maailmalle. ydinjätteitä vastaan Ja lopuksi: arviot perustuvat niihin vähäisiin ja puutteellisiin tietoihin, jotka onnettomuuspaikalta ovat Miksi Fukushiman ydinvoimalaitokset ovat vieläkin niin vaarallisia, vaikka fissioreaktio sammutettiin jo perjantaina 11.3 heti maanjäristyksen tapahduttua ennen tsunamin tuloa? Mikä lämmittää reaktoreita ja käytetyn polttoaineen altaita? Miksi työskentely laitosalueella on niin vaarallista? Fukushiman ydinvoimalaitoksen toimintaperiaate on sama kuin muissakin sähköä tuottavissa voimalaitoksissa: vettä keitetään höyryksi korkeapaineisissa kattiloissa tai reaktoreissa. Höyry pyörittää turbiineja. Ne puolestaan pyörittävät sähköä tuottavia generaattoreita. Reilu kolmasosa tehosta saadaan sähköksi, liki kaksi kolmasosaa lämmittää lähimerta. Uraani on reaktorissa liki sormenpaksuisten, neljä metriä pitkien, kaasutiiviiden sauvojen sisällä. Sauvojen sisällä tapahtuu fissiota eli uraaniatomi hajoaa kahdeksi uudeksi aineeksi. Siinä vapautuva energia kuumentaa sauvoja ja sauvojen pintoja pitkin ylöspäin virtaavaa vettä. Myös halkeamistuotteet eli radioaktiivinen jäte jää sauvoihin. Siellä on kaasumaisia ksenonia ja kryptonia, helposti höyrystyviä jodia ja cesiumia sekä monia korkeissakin lämpötiloissa kiinteinä pysyviä aineita kuten ruteniumia ja bariumia ym. Reaktorissa syntyy myös pieni määrä mm. plutoniumia. Liki kaikki jäteaineet ovat radioaktiivisia ja hajoavat edelleen uusiksi aineiksi. Ha- KÄYTETYN POLTTOAINEEN ALLAS URAANISAUVOJA SUOJARAKENNUKSEN KUIVATILA joamisessa vapautuva energia kuumentaa sauvoja ja vettä. Useita kuukausia käyneessä reaktorissa jätteiden synnyttämä teho on liki kahdeksan prosenttia kokonaistehosta. Myös plutoniumia voitaisiin käyttää voimalaitoksen polttoaineena ja ilmeisesti kolmosreaktorissa onkin uraanin lisäksi noin kymmenen prosenttia plutoniumia. Onnettomuuden jälkeen Maanjäristyksen tapahduttua fissioreaktio sammutettiin automaattisesti reaktoreissa 1, 2 ja 3. Reaktorit 4, 5 ja 6 olivat huoltoseisokissa. Radioaktiivisen jätteen aiheuttama jälkiteho sammutetuissa reaktoreissa pieneni nopeasti, REAKTORIRAKENNUS, VETYRÄJÄHDYSTEN PAIKKA SÄÄTÖSAUVAT, JOILLA REAKTIO SAMMUU REAKTORI HÖYRY TURBIINIIN VEDEKSI VESI REAKTORIIN SUOJARAKENNUKSEN MÄRKÄTILA (RINKELINMUOTOINEN) Fukushiman reaktoreiden yksinkertaistettu periaatekaavio. Uraanisauvoja ei ole kyetty pitämään koko ajan veden Fukushiman peitossa. reaktoreiden Veden saamiseksi yksinkertaistettu reaktoreihin niiden periaatekaavio. painetta on Uraanisauvoja laskettu päästämällä ei ole kyetty höyryä pitämään suojarakennuksen kuivatilaan. Sieltä se on purkautunut veden kautta märkätilaan. Märkätilasta painetta on laskettu koko ajan veden peitossa. Veden saamiseksi reaktoreihin niiden painetta on laskettu päästämällä höyryä reaktorirakennukseen, jossa vedyn ja hapen sekoitus on aiheuttanut vetyräjähdyksiä. suojarakennuksen kuivatilaan. Sieltä se on purkautunut veden kautta märkätilaan. Märkätilasta painetta on laskettu reaktorirakennukseen, jossa vedyn ja hapen sekoitus on aiheuttanut vetyräjähdyksiä. tunnissa viidesosaan, viikossa kolmeen prosenttiin ja kuukaudessa kahteen prosenttiin alkuperäisestä. Onnettomuuden alkuajat ovat siis kriittisimmät. Onneksi varadieselit toimivat ilmeisesti siihen saakka, kunnes tsunami huuhtoi niitä. Ilmeisesti myös vara-akut toimivat muutamia tunteja sen jälkeen. Sen jälkeen jäähdytyksen kanssa onkin taisteltu, vaikka siirrettäviä dieseleitä tuotiinkin paikalle nopeasti. Vaikeuksina ovat olleet tsunamin aiheuttamat tuhot lähialueella ja laitoksissa, joissa varasähköjärjestelmät oli sijoitettu tulvivan veden ulottuville. llmeisesti myös maanjäristys aiheutti tuhoja laitoksessa. Vettä ei ole saatu riittävästi reaktoreihin. Polttoainesauvat ovat päässeet paljastumaan vedestä ja kuumentumaan ainakin yläosistaan useiden satojen asteiden lämpötiloihin, jolloin kuoressa oleva zirkonium-metalli reagoi vesihöyryn kanssa hapettuen ja tuottaen näin vetyä. Veden saamiseksi reaktoriin niistä puhallettiin höyryä ulos paineen vähentämiseksi, höyryn mukana myös vetyä, joka on sitten räjäyttänyt reaktorirakennuksen katon pois ja vaurioittanut laitteita. S auvan kuori sulaa noin 1200 C:ssa. On epäselvää, onko sellaista tapahtunut, mutta ainakin kuoren rikkoontumisia on runsaasti, koska radioaktiivisia jätteitä on jäähdytysvedessä, ympäristössä ja meressä. Helpoimmin sauvas- 20 2/2011 Toolilainen

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus.

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN SOVELTAMISOHJEET Palkantarkistukset ja järjestelyerät Vuosi 2007 Yleiskorotus 1.10.2007 lukien Lokakuun alusta korotetaan työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta.

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta. KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1. Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 12/2012 liite 1. Piekkala 1 (12)

KT Yleiskirjeen 12/2012 liite 1. Piekkala 1 (12) KT Yleiskirjeen 12/2012 liite 1 Piekkala 1 (12) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2012 2013) 1.2.2013 voimaan tulevien sopimusmuutosten soveltamisohjeet Tässä liitteessä

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Piekkala 26.10.2005 1 (16)

Piekkala 26.10.2005 1 (16) JÄSENKIRJE T2/2005 Liite 2 Piekkala 26.10.2005 1 (16) SOVELTAMISOHJEET PTYOTES 2005 2007 VUOSIEN 2005 JA 2006 TUPON MUKAISTEN LIITTO- JA TASA-ARVOERIEN SEKÄ KEHITTÄMISERIEN KÄYTTÄMISESTÄ YLEINEN OSA Yleisen

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.5.2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 24.11.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.5.2009 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevän työn keinot ja menetelmät Lahti 24.9.2014 Paikalliset

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT...

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT... SÄÄNNÖT Sujuva! Säännöt Sivu 2 (6) SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU SÄÄNNÖT 1 KILPAILUN TARKOITUS... 3 2 KILPAILUTEHTÄVÄ... 3 3 INFOTYÖPAJAT... 4 4 SARJAT JA OSALLISTUJAT... 4 5

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

AHOT-toiminta TAMKissa

AHOT-toiminta TAMKissa AHOT-toiminta TAMKissa AHOT voi jonain päivänä olla kilpailuvaltti! Hanna Saraketo Koulutuspäällikkö, liiketoiminta ja palvelut yksikkö, liiketalouden ja matkailun koulutusohjelmat, Ikaalisten toimipiste

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin toimihenkilöihin.

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Palkkaryhmien tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen tarkistaminen

Palkkaryhmien tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen tarkistaminen 1 ALLEKIRJOITUS- KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2003 2004 (TS-03) ALLEKIRJOITUS 1 Tulopoliittisen sopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella (TS-03) toteutetaan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

OSIO C Liite 9 Merenkulkuoppilaitos Soveltaminen ja palkka

OSIO C Liite 9 Merenkulkuoppilaitos Soveltaminen ja palkka OSIO C Liite 9 Merenkulkuoppilaitos Soveltaminen ja palkka OSIO C LIITE 9 MERENKULKUOPPILAITOS I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala 1 mom. Merenkulkuoppilaitoksen opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoina sovelletaan

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

RATKAISUJA HAASTEISIIN

RATKAISUJA HAASTEISIIN RATKAISUJA HAASTEISIIN EduFuturan Nopeat startit 2017 Aiheet Haku Rahoitus Johtoryhmän linjaus 18.1.2017 EduFutura Jyväskylä muodostaa tunnustetuilla kärkialoilla Suomeen merkittävän oppimisen, tutkimuksen,

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

22 Minna Kamula 1 November 2012

22 Minna Kamula 1 November 2012 22 Minna Kamula 1 Organisaation ensiaskeleet kohti kestävää kehitystä Liiketalouden yksikkö 21.11.2012 Seminaarin ohjelma 12:30 13:00 Kahvitarjoilu 13:00 13:05 Tilaisuuden avaus, yksikönjohtaja Päivi Vesala

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt:

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Haluatko olla mukana toiminnassa, jolla on merkitystä?

Haluatko olla mukana toiminnassa, jolla on merkitystä? Haluatko olla mukana toiminnassa, jolla on merkitystä? 1 HomCare tarjoaa sinulle Yhdessä tekemistä ja yrittäjyyttä Edelläkävijyyttä Ekologisuutta ja luonnonmukaisuutta 2 Kodin ja ihmisen hyvinvointi on

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot