Vastuuta ottava paikallisyhteisö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastuuta ottava paikallisyhteisö"

Transkriptio

1 Vastuuta ottava paikallisyhteisö SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY:N (SYTY) JULKAISUSARJA 2/2008 BYAVERKSAMHET I FINLAND RF:S (SYTY) PUBLICATIONER 2/2008 Kylätoiminnan ja Leader-ryhmien valtakunnallinen ohjelma

2 Paikkaan liittyvä identiteetti on vahva tunnekysymys, joka koskee syvimpiä arvojamme, vapautta ja itsenäisyyttä. Paikkaan samaistutaan, siitä ollaan ylpeitä ja sen puolesta ollaan valmiita toimimaan. ISBN Toimittanut: Tuomas Perheentupa Layout: Ritva Salomaa-Santala Kannen kuva: Veli-Matti Karppinen Paino: Sälekarin Kirjapaino Oy, 2008

3 Suomen Kylätoiminta ry Byaverksamhet i Finland rf (SYTY) Vastuuta ottava paikallisyhteisö Kylätoiminnan ja Leader-ryhmien valtakunnallinen ohjelma Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) julkaisu 2/2008 Byaverksamhet i Finland rf:s (SYTY) publication 2/2008

4 Sisällysluettelo Esipuhe 6 Johdanto 8 Kylätoiminta ja Leader-toiminta vuonna Yhteenveto ohjelman toimenpiteistä Yhteisöllisyys ja paikallisuus uutta ja vanhaa Yhteisöllisyyttä tarvitaan myös 2000-luvulla Paikallisuus on palaamassa Toimintaympäristössä suuria muutoksia Ilmastonmuutos etenee Globaalitalous ja paikallistalous ovat vastinpareja Julkinen hallinto muuttuu Väestö ikääntyy vauhdilla Teemallisia kehittämistarpeita Elinkeinot ja työ muutoksessa Työllisyyden hoitoa tarvitaan kylissä Asukkaat tarvitsevat monia palveluja Lähikoulut Lähikaupat Terveydenhoito ja vanhuspalvelut Palveluiden saaminen omalla kielellä Asuminen ja sitä tukeva infrastruktuuri Maaseutuasuminen kiinnostaa Infrastruktuuri kaipaa kohentamista Ympäristö ja kulttuurimaisema viihtyvyyden edistäjinä Ympäristö Kulttuurimaisema Maisemanvuokraus ja virkistysarvokauppa Energiaa tarvitaan jatkossakin Kulttuurista on kylissä moneksi Paikallisyhteisöistä vertaistukea asukkaille Vapaa-ajanasukkailla on erityistarpeita Maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutus lisääntyy 51

5 4. Toiminnallisia kehittämistarpeita Yhteinen identiteetti kaipaa vahvistamista Toiminnan julkikuva on osa viestintää Paikallistoimijoiden oma lehti luo identiteettiä Osaaminen, koulutus ja henkilöresurssit: työssä jaksaminen Kansalaisvaikuttamiselle on nyt tilausta Strategiaa vuosille Yhteiskunnan rakenteiden muutos muuttaa paikallistoimijoiden roolia ja tehtäviä Yhdistyksiä tarvitaan palvelutuotannon käynnistäjiksi - ja myös toteuttajiksi Paikallistoimijoiden verkosto laajenee Euroopassa Valtakunnallinen yhteistyö syvenee vähitellen Maakunnallinen verkosto kokoaa voimiaan Seutukunnallinen ja kunnallinen verkosto vahvistuvat Kylätason verkosto on kehittämistyön lähtökohta Hanketoimijat kytketään paikallistoimijoiden suureen verkostoon Kylätoiminnan rahoituspohja on vielä keskeneräinen Leader-ryhmien työlle tarvitaan jatkuvuutta Paikallistoimijat ovat maaseutupolitiikan verkoston kanta-asiakkaita Tämän ohjelman toteutus Kehittämisohjelman käytännön toteutus on jo alkanut Toteuttamista arvioidaan jatkuvasti 80 Liitteet Liite 1. Voimaa kuin pienessä kylässä - Valtakunnallisten kylätoimintaohjelman toteutuminen runsaan neljän vuoden aikana 81 Liite 2. Kartta kylien maakunnallisista yhteenliittymistä 82 Liite 3. Kartta Leader-ryhmistä

6 6 Esipuhe Vastuuta ottava paikallisyhteisö Kylien ja Leader-ryhmien valtakunnallinen ohjelma on järjestyksessään kolmas paikallisen kehittämistoiminnan edistämiseen keskittyvä ohjelma. Vuonna 2007 oli syytä rinnan toisen valtakunnallisen kylätoimintaohjelman Voimaa kuin pienessä kylässä viimeisen toteuttamisvuoden aikana valmistautua uuteen EU:n ohjelmakauteen ja uudistaa järjestön ohjelmatyötä. Tavoitteena oli laajentaa ohjelman sisältöä ja kohdejoukkoa sekä käynnistää entistä vaativampi ohjelmatyö. Oli selvä tarve laatia uusi, laajempaa paikallistoimijoiden joukkoa koskeva ohjelma, jossa ovat mukana myös Leader-ryhmät ja osin muutkin paikallistoimijat. Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) hallitus nimesi kokouksessaan ohjelman valmisteluryhmän ja sen puheenjohtajaksi SYTYn pääsihteeri Risto Matti Niemen ja sihteeriksi kehittämisjohtaja Tuomas Perheentuvan. Valmisteluryhmän jäseniksi kutsuttiin seuraavat henkilöt: kyläasiamies Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry, toiminnanjohtaja Riitta Bagge (Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry), hallituksen jäsen, Silja Saveljeff (SataKylät ry), toiminnanjohtaja Heikki Konsala (Kantri ry), kyläasiamies Ville Elonheimo (Pohjois-Karjalan Kylät ry), tiedottaja Mari Voutilainen (Joensuun Seudun Leader ry), kyläasiamies Henrik Hausen, (Järvi-Suomen Kylät ry), toiminnanjohtaja Reeta Rönkkö Kehittämisyhdistys Kalakukko ry, museonjohtaja Juha Kuisma (Suomen Maatalousmuseo Sarka), projektipäällikkö Marika Saranne (Peräpohjolan Kehitys ry) ja maaseutukehittäjä Peter Backa (Svensk Byaservice). Valmisteluryhmä täydensi kokoonpanoa myöhemmin ja kutsui asiantuntijajäseneksi tiedottaja Ritva Salomaa-Santalan Suomen Kylätoiminta ry:stä. Panoksensa ohjelmaan ovat kirjoittajina antaneet myös professori Eero Uusitalo (5.3.), agronomi Ritva Pihlaja (5.1.) ja toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen (3.2.). Työhön ovat osallistuneet kaikki ryhmän jäsenet kirjoittavina jäseninä. Nyt käsillä oleva ohjelma on laadittu yhteistyössä SYTYn, kylien maakunnallisten yhteenliittymien, toimintaryhmien ja muiden paikallistoimijoiden valtakunnallisten järjestöjen sekä maaseutututkimuksen kanssa. Lisäksi työhön kytkettiin mukaan SYTYn toimintaryhmäjaosto, kylätoimintajaosto, kansainvälisten asioiden jaosto sekä talousjaosto, joilta on pyydetty toimenpide-ehdotuksia ja niiden perusteluja oman toimintansa osalta. Muiden paikalliskehittäjien panoksen saamiseksi ohjelmaprosessiin, työhön pyydettiin valtakunnallisia paikallistoimijajärjestöjä nimeämään yhteyshenkilö, joka on osallistunut ohjelmatyöhön toimenpide-ehdotusten, niiden perustelujen sekä palautteen muodossa. Yhteyshenkilöitä pyydettiin seuraavilta tahoilta: Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto HELKA, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö MTK, Maaseudun Sivistysliitto MSL, Marttaliitto, Maaseudun Uusi Aika -yhdistys, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ry/proagria Maaseutukeskusten liitto, ProAgria / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, ProAgria / Svenska lantbrukssällskapens förbund SLF, Rajaseutuliitto, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen luonnon-

7 7 suojeluliitto, Suomen Nuorisoseurojen liitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen 4H-liitto, Svenska Studiecentralen ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC. Paikallistoimintaohjelman valmistelu on ollut valmisteluryhmässä luonteeltaan integroivaa. Ohjelma pitää sisällään kylätoiminnan ja kylien kehittämisen, Leader-toiminnan ja muun paikallisen kehittämisen. Ohjelma on koko maata koskeva ja sektorirajat ylittävä, kuten koko Suomen kylätoimintaliikkeen tehtäväkenttäkin on. Ohjelma on sisällöllisesti laaja, ja se kokoaa useat paikallistoimijat toteuttamaan yhtäaikaisia ja samaan suuntaan vieviä toimenpiteitä, yhteisenä tavoitteena paikallisuudesta kumpuavan oma-aloitteellisuuden vahvistaminen. Ohjelma iskee maaseutupoliittisesti aukkopaikkoihin, jotka jäävät eri hallinnonalojen kehittämisen ulkopuolelle tai sektoripolitiikkojen toimien katvealueisiin. Ohjelman laadinta pääsi toden teolla vauhtiin keväällä 2007 tavoitteena saada ohjelma valmiiksi vuoden 2008 alkupuolella. Tässä myös onnistuttiin. Valmisteluryhmän jäsenet ovat osallistuneet pyyteettömästi ja aktiivisesti ohjelman tekstien kirjoittamiseen ja hiomiseen oman asiantuntija-alueensa tiimoilta. Tästä kirjoittajille suurkiitos - jäsenet ovat tehneet puheenjohtajan ja sihteerin tehtävän mielekkääksi ja samalla virittäneet valmisteluilmapiirin keskustelevaksi ja innostavaksi. Samanaikaisesti kehittämisohjelman valmistelun kanssa on järjestetty jäsenjärjestöjen yhteistyöfoorumi. Näissä keskusteluissa on sovitettu yhteen eri järjestöjen näkemyksiä paikallistoiminnan kehittämiseksi. Merkittävän työpanoksen ohjelman toimittamiseen on antanut valmisteluryhmän sihteeri, kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa. Hän on pystynyt armoitettuna keskustelijana sovittelemaan hankaliakin näkemyseroja ja tämä sinnikkyys palkitaan hyvällä, toimivalla ja yksimielisesti hyväksytyllä ohjelmalla. Olen varma, että ohjelman toteuttaminen yhdistää kaikkia paikallistoimijoita sekä edistää siten paikallista omaehtoisuutta ja aloitteellisuutta oikeaan suuntaan. Suomusjärven Willa Elsassa, maaliskuussa 2008 Risto Matti Niemi valmisteluryhmän puheenjohtaja

8 8 Johdanto Kylätoiminta ja toimintaryhmätyö ovat kaksi Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) edustamaa toiminnallista linjaa, mikä näkyy mm. SYTYn säännöissä. Aiemmin kylätoimintaa ja toimintaryhmätyötä on joissain tapauksissa pidetty toisiaan korvaavina ja jopa keskenään kilpailevina toimintatapoina. Todellisuudessa nämä työmuodot ovat kaikissa tapauksissa toisiaan täydentäviä ja toisiaan tukevia, rinnakkaisia työmuotoja, jotka toimivat samojen tavoitteiden hyväksi, vaikka hieman eri tavoin. Suomalainen kylätoiminta alkoi uusimuotoisena käynnistyä 1970-luvun alkupuolella. Tällöin puhuttiin vielä kylätoimikunnista luvun alussa oltiin jo vaiheessa, jolloin keskusteltiin valtakunnallisen järjestön perustamisesta. Vuoteen 1997 kylätoimintaa pyrki valtakunnan tasolla kehittämään epämuodollinen, valtakunnallisten järjestöjen muodostama Kyläasiain neuvottelukunta (KAN). Vuonna 1997 perustettiin Suomen Kylätoiminta ry (SYTY). Samalla lähdettiin organisoimaan alueellisia kyläyhdistyksiä. Paikallisia kyläyhdistyksiä oli tuolloin noin 400 hyvin erinimisinä. Noin 10 vuodessa kyläyhdistyksiä synnytettiin yli Suomessa on nyt kylää, joista on organisoitunut kyläyhdistyksiksi. Tilanne on edennyt, sillä vanhoilla kylätoimikunnilla ei ole enää tulevaisuutta nykytilanteessa. Kyläyhdistyksen on pystyttävä ottamaan omana itsenään vastuuta kylästä. Useimmilla kylillä on tilanne, jossa edelleen on kymmenkunta yhdistystä, mutta käytännön työtä ei tehdä kuin kahdessa neljässä. Tällaisessa tilanteessa on syytä harkita, miten kylä organisoituu vastuunkantoon. On aivan mahdollista, että kyläyhdistys ottaa vastuuta sekä laajenevista, nimenomaan kylään liittyvistä moninaisista tehtävistä että sektoriyhdistysten erityistehtävistä. Tulevaisuus on yhä enemmän paikallista vastuuta kantavien yhdistysten. Maakunnalliset kylien yhteenliittymät pe- rustettiin, viimeisimmät vuoden 2000 loppupuolella. Myös SYTY on kasvattanut jäsenistöään. Ongelmia on siinä, että maakunnalliset kylät eivät ole vahvoja toimijoita, eikä SYTYä myöskään pidetä riittävän vahvana toimijana. Näin ajattelevat osittain erehtyvät arvioinneissaan, osittain he ovat oikeassa, jolloin kylätoimintaliikkeen on pystyttävä uusiin ratkaisuihin. Suomen Kylätoiminta ry on hyödyntänyt laajasti ohjelma- ja hanketoimintaa, valtakunnallisesti ja paikallisesti. Yhteiskunta on valtionavussaan pahasti perässä todellisesta tilanteesta. Kyläyhdistykset, jotka eniten tekevät työtä paikallisten olosuhteiden kehittämiseksi, kärsivät epävakaista varoista. Euroopan unioni vaikuttaa monin tavoin. Yksi selvä vaikutus on kansainvälisyyden lisääntyminen. Alkaneella kaudella se kolmin- tai nelinkertaistuu. Se on paikallisen kehittämisen tekijöille jo arkipäivää. Kyliltä ja Leader-ryhmistä lähdetään yhteistyökumppaneiden luokse muualle Eurooppaan, SYTY rakentaa eurooppalaista maaseutujärjestöä European Rural Alliancea (ERA), auttaa eurooppalaisen kyläyhdistyksen perustamista ja on aktiivinen pohjoismaisessa yhteistyössä. Leader-metodi tuli Suomeen Euroopan unionin yhtenä maaseutupolitiikan välineenä. Suomi on kehitellyt metodia ja on ajamassa sen vahvistamista kaikkialla Euroopassa. Se on yksi aivan tärkeimmistä maaseutupolitiikan menettelytavoista. Leader-toiminta elää uuden alkua. On hyvät perusteet arvioida, että sen merkitys kasvaa lähivuosina. Koko maaseutu on kattavasti mukana eli noin 2,5 miljoonaa asukasta on toimintaryhmätyön piirissä Hangosta Utsjoelle. Yritysrahoitus on mahdollinen kaikille ryhmille ja se merkitsee olennaista lisävälinettä kehitystyölle. Uuden ohjelmakauden ohjelma mahdollistaa myös monipuolisia ympäristöhankkeita, joissa hyvin todennäköisesti on laajentamismahdollisuuksia jatkossa. Monet ryhmät ovat vahvistaneet itse ase-

9 maansa. Uuden ohjelmakauden Leader-ryhmien työ on strategisesti vahvaa, on kehitetty yhteistyötä ja työnjakoa muiden paikallisten ja seudullisten toimijoiden kanssa. Vuosien takaa on hyviä näyttöjä, mitkä seikat merkitsevät luottamuksen lisääntymistä. Myös tunnettavuus on lisääntynyt. Yhteisöllisyyden merkitys kaikkeen kehitykseen kuuluvana ehtona ymmärretään laajalti. Kylätoiminnan ja Leader -toiminnan mielletään olevan osa paikallistoimintaa 9 globalisaation välttämätöntä toista poolia, lokalisaatiota. Paikallistoiminnassa on yhteistä toimintatapa; ei se, tapahtuuko toiminta maaseudulla vai kaupunkialueilla. Paikallistoiminnan vahvuus on, että se kohdistuu kaikkiin kylän tai alueen asukkaisiin riippumatta ammatista ja elinkeinosta, sukupuolesta, maanomistuksesta, iästä tai poliittisesta katsantokannasta. Paikallistoiminnan periaate on: Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti. Värillisellä pohjalla olevissa teksteissä nostetaan esiin joitakin ohjelman merkittäviä linjauksia ja johtopäätöksiä. Kylä on aluekokonaisuus, jonka asukkaat mieltävät kyläksi. Se voi olla maaseudulla, saaristossa tai se voi olla taajaman omakotialue tai kaupunginosa. Kylän rajan määrittelevät viime kädessä asukkaat ja omaehtoinen paikallinen toimintakulttuuri, eivät hallinnolliset tai maantieteelliset seikat. Kylien maakunnalliset ja seudulliset yhteenliittymät ovat kyläja asukasyhdistysten perustamia alueellisia kattojärjestöjä, joiden tehtävä on verkostoida kylätoimintaa ja tukea kylätoiminnan kehittymistä alueellaan. Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joiden erityisosaaminen liittyy ruohonjuuritason toiminnan aktivointiin sekä maaseudun asukkaiden ja yritysten läheiseen kanssakäymiseen ja kehitystyöhön. Tämän osoittavat ryhmien myötävaikuttamat yli kehittämis- ja yrityshanketta maaseudulla EU-ohjelmakaudella Suomen kylätoimintaliike jatkaa hankevarojen hyödyntämistä, mutta edellyttää, että julkinen valta näkee tilanteen nykyistä realistisemmin. Kun kunta- ja palvelurakenteiden uusimisen myötä kunnat ja valtio osittain poistuvat kyliltä, kyläyhdistykset joutuvat yhä enemmän vastaamaan palvelujen toteuttamisesta. Tämä tehtävien muutos edellyttää valtionavun olennaista tarkistusta. Silti rakenteiden uusiutuminen ja valtionavun kasvu merkitsevät valtion varojen säästöä.

10 10 Kylätoiminta ja Leader-toiminta vuonna 2013 Kylätoiminnan visio ja tavoitetila vuonna 2013 Suomen Kylätoiminta ry:n pitkän tähtäimen visio on, että vuonna 2013 SYTY on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu paikallistoimijoiden eduntekijä niin Suomen kylissä kuin kaupunginosissakin. Tulevaisuudessa SYTY on myös keskeinen kansalaistoimintaa edistävä organisaatio ja äänenkannattaja Suomessa. Tavoitteena on luoda SYTYn, kylien maakunnallisten yhteenliittymien, toimintaryhmien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa yhteiset linjaukset ja strategia maaseudun kehittämisen tulevaisuudesta ja hahmottaa toimintaympäristöä koskevat muutokset aina paikallistasolta kv-asioihin asti. Tämä tarkoittaa, että SYTY laajentuu toiminnaltaan ja organisaatioltaan paikallistoimijoiden yhteiseksi järjestöksi. Kylien ja toimintaryhmien lisäksi myös kaupunginosayhdistykset ovat mukana kylätoiminnassa eli paikallisessa kehittämisessä; maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutus on monipuolista. Toimintaryhmätyö on juurtunut jo nyt osaksi paikal- lista kehittämistyötä ja Suomen maaseutupoliittista järjestelmää. Myös kaupunginosatoimintaan olisi luotava vastaava aluefoorumin tyyppinen työtapa rahoitusmekanismeineen. Tämä vahvistaa kaupunginosayhdistysten voimavaroja, jolloin myös tehtäväkenttä laajentuu. Kylätoiminta on ennen muuta kansalaistoimintaa, mutta se on myös kylissä tapahtuvaa liike- ja elinkeinotoimintaa. Tavoitteena on, että kylät organisoituvat kyläyhdistyksiksi tai osuuskunniksi, jolloin ne voivat toimia tarvittaessa työnantajina sekä toteuttaa hankkeita ja harjoittaa taloudellista toimintaa. Kunnat ja valtio näkevät kylät ja kaupunginosat pienimpinä alueellisina toimintayksikköinä ja kumppaneina. Maaseudun paikallinen kehittäminen on yhteiskunnallisilta mittasuhteiltaan jo sen kokoluokan asia, että se ansaitsee nykyistä ajantasaisemman ja realistisemman poliittisen asemoitumisen ja kohtelun. Paikallinen kehittämistyö on vastuullista kansalaistoimintaa yhteistyössä julkisen vallan kanssa. Leader-ryhmien visio ja tavoitetila vuonna 2013 Visiona on, että Leader-tyyppistä toimintatapaa sovelletaan vuoteen 2013 mennessä monissa kohteissa. Tällä ohjelmakaudella sitä on jo laajennettu mm. kalatalousryhmiin ja jatkossa myös kaupunginosien kehittämiseen. Leader-ryhmien työ ei ole antautunut viranomaistyön jatkeeksi, vaan sen tärkeimpänä päämääränä on edelleen paikallistason ideoiden esiin nostaminen ja toteuttaminen sekä toimijoiden aktivoiminen. Tavoitteena on, että Leader-ryhmien rahoituspohja on laajentunut. Rahoituksesta enää puolet tulee varsinaisen Leader-rahoituksen kautta, toinen puoli tulee muista rahastoista haetuista hankkeista, välittäjäorganisaatiotoiminnasta sekä kunnille ja muille organisaatioille myytävistä kehittämispalveluista. Leader-rahoituksessa käytössä on global grant -menettelytapa eli EU-rahoituksessa tarkoitettu könttäsumma ohjataan suoraan ryhmien käyttöön ilman välikäsiä. Laajentuneen rahoituspohjan ansiosta henkilökunnan määrä ja osaamisen taso Leader-ryhmissä kasvaa.

11 11 Kaaviokuva: Paikallistason toimijat

12 12 Yhteenveto ohjelman toimenpiteistä (75 kpl, suluissa vastuutahot) Luodaan verotukseen tai työnantajan sivukuluihin kannustin niille työnantajille, jotka edistävät työntekijöidensä siirtymistä etätyöhön. Kannustin koskisi sekä kokonaan että osan työajastaan etätyötä tekeviä. Kokeiluun kytketään mukaan tutkimus sen ympäristövaikutuksista. (VM, verohallinto, ympäristöministeriö) Etätyön edistämiseksi työhuonevähennystä korotetaan nelinkertaiseksi nykyisestä. (VM, verohallinto) Opetushallitus käynnistää maaseudun moniammatillisuutta tukevan moniosaajakoulutuksen. (OPH, oppilaitokset, maaseudun järjestöt, työvoimahallinto) Paikallistoimijat perustavat paikallisia töiden välittäjäorganisaatioita työttömien työllistämiseksi ja maaseudun sirpaleisten töiden kokoamiseksi suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Järjestetään koulutusta välittäjäorganisaatiotoiminnan tueksi. (SYTY, kylä-, 4H- sekä muut paikallisyhdistykset, työvoimahallinto) Maaseudulle räätälöidään työperäisen maahanmuuton erityisohjelma, joka rakennetaan ja toteutetaan maaseututoimijoiden ja TEM:n yhteistyönä. (TEM, maaseudun järjestöt) Käynnistetään pitkäaikaistyöttömiä kuntouttava toiminta maaseudulla hyödyntämällä työllisyysmäärärahojen antamia mahdollisuuksia. (työvoimahallinto, SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kyläyhdistykset) Kyläyhdistykset työllistävät nuoria omalla kylällä. Muutetaan vallitsevaa käytäntöä siten, että kunnat voivat maksaa myös yhdistyksille työllistämismäärärahaa nuorten työllistämiseen. (työvoimahallinto, 4H-yhdistykset, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kyläyhdistykset) Perustetaan sosiaalisia yrityksiä kyläyhdistysten yhteistyökumppaneiksi. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kyläyhdistykset, Leader-ryhmät, SYTY, kunnat, työvoimahallinto) Sosiaali-, terveys- ja muissa hyvinvointipalveluissa kehitetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyömalleja osana maaseudun palvelurakenteiden muutosta. (STM, Stakes, kansalaisjärjestöt, yritykset, kunnat, Suomen Kuntaliitto, MUA-yhdistys, Suomen Yrittäjät) Vanhusten hoidossa hyödynnetään kyläavustajien palveluja. Näitä tuotetaan yksityisinä lähipalveluina tai kylien yhdistysten tuottamina palveluina, jolloin toimintaan yhdistetään työllisyyden hoitoa. (kyläyhdistykset, kunnat, Suomen Kuntaliitto, SYTY) Oppilaiden päivittäisen koulumatkan enimmäiskestoa koskevan lain noudattamista tulee valvoa tiukemmin. (OPM, lääninhallitukset) Pienten koulujen ylläpito- ja lakkauttamispäätösten taustalla olevien säästölaskelmien

13 13 tulee olla kaikki kokonaiskustannukset huomioivia, selkeästi tulkittavia ja avoimesti esillä. Kehitetään objektiivinen laskentamalli. (OPH, Suomen Kuntaliitto, maaseutututkimus) Vanhemmilla ja kyläläisillä on oltava halutessaan oikeus jatkaa kyläkoulunsa toimintaa yksityiskouluna. Koulujen lakkauttamistapauksissa selvitetään kyläläisten halukkuus jatkaa koulua yksityiskouluna sekä kunnan mahdollisuus luovuttaa tarpeettomaksi jäänyt koulukiinteistö tähän tarkoitukseen. (OPM, OPH, kunnat, kyläläiset) Lisätään lähikoulun ja ympäristön vuorovaikutusta opetuksen sisällössä (kotiseutuaineisto) ja nostetaan kotiseutu merkittäväksi retkikohteeksi. Lisätään opetusresursseja tietotekniikkaa hyödyntäen. (koulut, kunnat, kylä- ja vanhempainyhdistykset sekä muut paikalliset yhdistykset, SYTY, kylien maakunnalliset yhtyeenliittymät, OPM) Kyläkaupoista kehitetään monipalvelukeskuksia (lääkekaappi, asiamiesposti, polttoainemyynti, veikkausasiamies jne.) kyläkauppiaiden ja kylätoimijoiden yhteistyöllä. (SYTY, paikalliset yksityiset kyläkauppiaat, osuusliikkeet, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, maaseutututkimus) Toteutetaan maaseutukunnissa usean paikallisen toimijan yhteistyönä ikääntyville ihmisille toimintoja, jotka ylläpitävät heidän fyysistä toimintakykyään, henkistä vireyttään ja turvallisuuden tunnettaan: ohjattua liikuntaa, kouluvaari-tyyppistä yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa sekä naapuruusverkoston sosiaalista välittämistä. (SYTY, SLU, kunnat, seurakunnat, kyläyhdistykset, urheiluseurat) Kunnostetaan kyliin huoneistotalotyyppisiä senioritaloja, joihin kytketään myös palveluja. (STM, YM, kyläyhdistykset) Luodaan maaseutuasumiseen soveltuva nykyaikainen ja energiatehokas talokonsepti ja tehdään se tunnetuksi. (Talonpoikaiskulttuurisäätiö, Osuuskunta Asuntomessut, SYTY) Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vuonna 2008 mahdollistaa uudentyyppiset, rakennusluvan perusteeksi kelpaavat kylien osayleiskaavat. Näiden ns. kyläkaavojen laatimista edistetään tiedottamisella, ohjeistuksella ja koulutuksella. Kyläkaavoituksessa otetaan huomioon maaseutualueiden erilaiset olosuhteet ja vahvistetaan kylätoiminnan roolia sekä kyläläisten osallistumista. (YM, YTR/Maaseutuasumisen teemaryhmä, SYTY) Haja-asutusalueiden vesi- ja viemäriverkostojen rakentamisen tuki kaksinkertaistetaan. Kyläsuunnitelmissa nostetaan paikallisen infrastruktuurin suunnittelu entistä keskeisempään asemaan. (MMM, YM, alueelliset ympäristökeskukset, ARA, SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, Leader-ryhmät, vesihuoltoalan järjestöt) Toteutetaan hankkeita, joissa edistetään vesihuolto-osuuskuntien ja muiden usean kiinteistön yhteisten vesihuoltojärjestelmien syntymistä sekä neuvontaa, rahoituksen hankkimista ja yleissuunnitelmien laadintaa. (TE-keskukset, Leader-ryhmät, oppilaitokset) Kylät etsivät viranomaisten kanssa paikallisia vaihtoehtoja maaseudulle sopivien, perustamiskustannuksiltaan edullisten kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. (Tiehallinto, YTR/Maaseutuasumisen teemaryhmä, SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät)

14 Yksityisteiden valtionapua korotetaan nykytasosta 12 miljoonalla eurolla eli 30 miljoonaan euroon. (VM, LVM, Suomen Tieyhdistys) Perinteisen bussi- ja taksiliikenteen välimuotona toimivaa kimppa-/kutsutaksijärjestelmää laajennetaan palvelemaan kaikkia maaseutualueita. (LVM, kunnat, Suomen Taksiliitto) Vesihuoltokaivantoja tehtäessä selvitetään, voiko niihin yhdistää samalla myös optisen kuidun asentamisen. (kunnat, vesiosuuskunnat, kyläyhdistykset, Leader-ryhmät ym.) Liikenne- ja viestintäministeriö huolehtii operaattoreille asetettavin ehdoin, että laajakaistayhteyksien 100 %:n kattavuus ja tasa-arvoisuus saavutetaan koko maassa. (LVM) Laaditaan ja toteutetaan kyläympäristö- ja vesienhoitosuunnitelmia asiantuntijoiden ja paikallisten asukkaiden yhteistyöllä. Ympäristönhoito sisältää myös kylätalojen ja muiden arvokkaiksi katsottujen rakennusten kunnostukset. (paikalliset yhdistykset, Leaderryhmät, alueelliset ympäristökeskukset, tiepiirit, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, maaseutukeskukset, kunnat, asiantuntijaorganisaatiot ja oppilaitokset) Kunnostetaan, suunnitellaan ja rakennetaan reittejä ja lähiliikuntapaikkoja tiiviissä yhteistyössä maanomistajien ja paikallisten yhdistysten kanssa. Sovelletaan sopimusmenettelyä reittien, tauko- ja liikuntapaikkojen hoitoon. (paikalliset yhdistykset ja järjestöt, Leader-ryhmät, kylien yhteenliittymät, kunnat, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry) Käynnistetään laaja kehittämishanke, jossa tunnistetaan, neuvotaan ja ohjataan uutta maaseutuasutusta kulttuurimaisemaan sopiviin muotoihin. (YM, MMM, Suomen maatalousmuseo Sarka, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, ympäristökeskukset) Jokainen kunta huolehtii siitä, että kunnan alueelta kootaan kulttuuriympäristöselvitys ja -ohjelma, joka otetaan kulttuuriarvot tunnistavana dokumenttina huomioon kaavoituksessa. (Suomen Kuntaliitto, kunnat, ympäristökeskukset, kyläläiset ja mökkiläiset, matkailuyrittäjät) Edistetään maisemanvuokrauksen/virkistysarvokaupan käynnistymistä ja luodaan yhteiset sopimusmallit metsänomistajien ja maisemantarvitsijoiden välillä. (MTK, Tapio, SYTY, metsänhoitoyhdistykset, kyläyhdistykset, omakotiyhdistykset, vapaa-ajan asukkaiden yhdistykset, matkailuyrittäjät) Laaditaan sopimusmenettely, jolla kyläyhdistykset yms. voivat tehdä julkisen vallan (kunta, ympäristökeskus, tiehallinto jne.) kanssa sopimuksia maisemanhoidosta kylän alueella korvausta vastaan. Edellytyksenä on, että kohteet eivät ole maataloustoimintojen piirissä. (YTR/Sopimuksellisuuden teemaryhmä) Tuulivoima- ja biokaasuvoimaloiden tasavertaiset mahdollisuudet varmistetaan kiinteällä syöttötariffilla myydystä sähköstä. Syöttötariffi on viranomaisen säätämä ja perustuu tuotetun energian arvoon sähköverkossa. (TEM) Talokohtaisen energianeuvonnan tarjonta hankkeistetaan ja organisoidaan. (Motiva, SYTY, TEM)

15 Asumisen energiatehokkuuden parantamiseksi valtioneuvosto korottaa asuntojen korjausja energia-avustuksia. (VM, YM, Suomen Omakotiliitto) Kylien yhteiskäytössä olevien kylä-, nuorisoseura- ja työväentalojen korjausmäärärahoja nostetaan nykyisestä 1,47 miljoonasta eurosta 5,4 milj. euroon, jolloin tukea kohdennetaan myös niiden ylläpitokustannuksiin. (OPM, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Nuorisoseurojen liitto, SYTY) Nuoria aktivoidaan oman lähiympäristön kehittämiseen ja paikallisen kulttuurin tekijöiksi ja kokijoiksi. Osallistetaan nuoria kyläsuunnitteluun käyttämällä 4H-järjestön kehittämää nuorten kyläsuunnittelumetodia osana laajempaa kyläsuunnitteluprosessia. (kyläyhdistykset, Suomen 4H-liitto ja 4H-yhdistykset, Leader-ryhmät, nuorisoseurat, oppilaitokset, koulut) Suomen Kylätoiminta ry käynnistää hankkeen, jossa kehitetään kyläyhteisön asukkailleen antamaa käytännöllistä naapuriapua/vertaistukea äkillisissä kriisitilanteissa. Tuetaan myös ikääntyneitä ihmisiä yhteisöllisen välittämisen keinoin. (SYTY, MSL/Maaseudun tukihenkilöverkosto, RAY, SPR, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kyläyhdistykset) Perustetaan kyliin vapaaehtoisia pelastuspalveluyksiköitä, jotka pystyvät pikaisesti vastaamaan avuntarpeeseen ihmisille hädän hetkellä. Turvallisuussuunnitelmat otetaan mukaan kyläsuunnitelmiin ja tätä suunnittelutyötä tehdään yhteistyössä vastuuviranomaisten kanssa. (kyläyhdistykset ja muut paikallisyhdistykset, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, ao. viranomaiset) Vapaa-ajanasukkaat kutsutaan mukaan kylätoimintaan, myös kyläyhdistysten hallituksiin. (Suomen Kylätoiminta ry, kyläyhdistykset, Saaristoasiain neuvottelukunta, Suomen Omakotiliitto, Finlands Öar - Suomen saaret, vapaa-ajan asukkaiden yhdistykset) Selvitetään mahdollisuus malliin, jossa jokainen halukas voisi oleskeluarvionsa mukaan siirtää enimmillään neljän kuukauden verotulonsa mökkipaikkakunnalle kotipaikkakuntansa veroprosentin mukaan ja saada siellä vastineeksi kunnallisia palveluja. (Suomen Kuntaliitto, SYTY, VM, Verohallitus, ympäristöministeriö, sisäasianministeriö, MUAyhdistys) Maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen vahvistamiseksi ohjelmapolitiikkaan ja kaupunginosatoimintaan luodaan maaseudun Leader-työtä vastaava rahoitusmenettelytapa. (TEM, SYTY, YTR/Vuorovaikutusteemaryhmä, Suomen Kotiseutuliitto ja kaupunginosayhdistykset, Elävä kaupunkikeskusta ry) Käynnistetään maallemuuttoa edistävien hankkeiden täydennykseksi toimintoja, joissa keskitytään maallemuuttajan vastaanottoon ja sitouttamiseen kyläyhteisöön. (SYTY, YTR/ Maaseutuasumisen teemaryhmä, Leader-ryhmät, kyläyhdistykset, Suomen Kotiseutuliitto) Asukkaat ja matkailuyrittäjät kehittävät kylistä matkailukohteita, jotka rakentuvat paikallisista palveluista, kulttuurista, tapahtumista ja kylän fyysisestä ympäristöstä. (YTR/ Maaseutumatkailun teemaryhmä, SYTY, MEK, Lomalaidun ry, Lomarengas, ProAgria, alueelliset matkailuorganisaatiot, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, Leader-ryhmät, kyläyhdistykset, yrittäjät).

16 Perustetaan kylätoimijoiden ja Leader-ryhmien yhteinen viestintäryhmä, jonka jäsenet ottavat julkisuudessa aktiivisesti kantaa paikallistoiminnan kannalta tärkeisiin ajankohtaisiin asioihin. (SYTY, kylätoimijat, Leader-ryhmät) Rakennetaan maakunnalliset kyläportaalit. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät) Rakennetaan tiedotuksellinen yhteistyö Verkostoyksikön kanssa; Maaseutu Plus -lehdestä varataan omat sivut maaseutuverkoston tiedotuksen käyttöön. (SYTY, Verkostoyksikkö) Useat paikallistoimijajärjestöt perustavat yhteisen valtakunnallisen lehden vuoteen 2013 mennessä. (SYTY ja muutamat paikallista kehittämistyötä tekevät valtakunnalliset järjestöt) Leader-ryhmien ja kylien yhteenliittymien hallitusten koulutusta lisätään nykyisestä. Etenkin puheenjohtajille järjestetään koulutusta siitä, miten he voivat aktiivisesti toimia yhdistyksen hyväksi. Koulutusta järjestään vähintään kaksi kertaa vuodessa. (SYTY, Verkostoyksikkö, MSL, Leader-ryhmät, kylien maakunnalliset yhteenliittymät) Vapaaehtoisesta kehittämistyöstä ja luottamushenkilötehtävistä annetaan työtodistus, jolla henkilöt voivat osoittaa pätevöitymistään ko. tehtävien kautta työmarkkinoilla. Tämä järjestelmä tuottaa erityisesti nuorille henkilöille ammatillista hyötyä. (SYTY, kyläyhdistykset, Leader-ryhmät) Verkostoyksikkö käynnistää vaihto-ohjelman, jossa paikalliset kehittäjät pääsevät tutustumaan muiden alueiden toimintaan ja työskentelyyn. Suomi tekee aloitteen myös kansainvälisen vaihtojärjestelmän luomiseksi. (MMM, Verkostoyksikkö) Talkootyön hyödyntämistä kehittämis- ja investointihankkeiden omarahoitusosuutena EU:n ohjelmissa ja kotimaisessa rahoituksessa kehitetään ja pelisääntöjä selkeytetään. (TEM, MMM, Maaseutuvirasto, OM/Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta) Kuntaliitosten yhteydessä kyläyhdistykset laativat suunnitelman yhdistymisrahojen käytöstä kyliä ja yhteisöllisyyttä hyödyttävällä tavalla. Kunnat ohjaavat osan yhdistymisrahoista joko kuntaan perustettavalle kylien kehittämissäätiölle, joka rahoittaa kylien kehittämishankkeita, tai suoraan kunnassa toimiville kyläyhdistyksille. (kunnat, kyläyhdistykset, Suomen Kuntaliitto, SYTY) Uusiin suurkuntiin perustetaan kylä- ja kotiseutuneuvosto, jonka avulla paikallisten yhdistysten ja uuden suurkunnan välinen vuorovaikutus ja neuvotteluyhteys turvataan sekä kehitetään kylä- ja kotiseutuyhdistysten yhteistyötä. (kunnat, kylä- ja kotiseutuyhdistykset, SYTY Suomen Kotiseutuliitto) Aluekehittämisen vaikuttavuuden lisäämiseksi kylästä tehdään toiminnallisesti ja tilastollisesti pienin alueyksikkö. (TEM, YTR, Tilastokeskus, kansalaisjärjestöt, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, SYTY, maaseutututkimus) Kylät tekevät palvelutarpeiden kartoituksia ja päättävät uusien palvelujen järjestämisestä. Ne puolestaan johtavat uuteen yrittäjyyteen tai kuntien ja kylien uusiin palveluratkaisuihin. Näitä ovat mm. kylien monipalvelukeskukset. (kyläyhdistykset, kunnat)

17 Verohallinnon ohjeistusta täsmennetään niin, että yleishyödyllisten yhdistysten palvelutuotantoa ei pidetä elinkeinotoimintana, kun nämä tuottavat tarpeellisia palveluja, joita muuten ei ole alueella saatavissa. (Verohallinto, SYTY, Suomen Kuntaliitto) Suomen Kylätoiminta ry ja sen verkostot osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja pohjoismaisen maaseutupoliittisen ja paikallisen kehittämisen järjestelmän rakentamiseen. (SYTY ja jäsenyhteisöt) Verkostoyksikkö järjestää kv-toimintaan koulutuksellisen tuen ja hyvien käytäntöjen levittämisen läpi kylätoimijakentän sekä luo kansainvälisestä kylätoiminnasta kiinnostuneille erityisen tiedonjakelu- ja yhteistyömuodon. (Verkostoyksikkö, SYTY, MSL) Suomen Kylätoiminta ry:n valtakunnallisten jäsenjärjestöjen edustajista kootaan neuvotteluryhmä, jonka tehtävä on laatia järjestöjen hallituksille esitys yhteistyön tavoitteista, toimintalinjoista ja kehittämismahdollisuuksista voimien kokoamiseksi vuoteen 2011 mennessä. (SYTY ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt) Maaseutupoliittisen vaikuttamisen vahvistamiseksi maakuntatasolla paikallistoimijat muuttavat kylien maakunnallisen yhteenliittymän sääntöjä kolmikantaperiaatteen (kylätoiminta, Leader-ryhmät, muut järjestöt) mukaiseksi tai perustavat maakuntaansa uuden maakunnallisen maaseutujärjestön tai kiinteän yhteistyöverkoston. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, Leader-ryhmät ja muut maaseudun paikallistoimijat) Maakunnan liittojen ohjelmissa pitää olla maaseutupoliittinen ulottuvuus, jolle varataan rahoitusta. (maakuntien liitot) Laaditaan kylätoiminnan ja Leader-ryhmien yhteisiä maakunnallisia ohjelmia kuten Keski-Suomessa jo on menetelty. Yhteistyö järjestetään sopimuspohjaisesti. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, Leader-ryhmät, muut paikalliskehittäjäjärjestöt) Kyläasiamiesverkostoa laajennetaan seutukunnalliseksi ja suurissa kunnissa kuntakohtaiseksi yhteistyössä Leader-ryhmien kanssa ja niiden rahoituksella, tavoitteena 55 seutukunnallista tai teemallista kyläasiamiestä. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, Leader-ryhmät) Vuoden 2013 loppuun mennessä kyläsuunnitelmien määrä on noin kpl ja kuntakohtaisten kyläsuunnitelmien ja -ohjelmien lukumäärä on noin 100 kpl. (SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kyläyhdistykset) Leader-ryhmät kokoavat hanketoimijoiden sähköiset yhteystiedot vuosittain, mikä mahdollistaa mm. SYTYn tuottaman sähköisen informaation koko laajalle hanketoimijoiden kentälle. Leader-ryhmät pyytävät tähän suostumuksen hanketoimijoilta jo hanketta aloitettaessa. Näin hanketoimijoiden laaja joukko saadaan mukaan paikalliskehittäjien verkostoon. (Leader-ryhmät, SYTY, Verkostoyksikkö, kylien maakunnalliset yhteenliittymät) Hanketoimijoille järjestetään hanketreffejä, joissa hankevetäjät saavat kokemusta ja vertaistukea toisiltaan. (Leader-ryhmät, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, MSL) Perustetaan internetiin ns. hankevetäjien klubi, jolla on oma sähköinen foorumi, josta

18 18 hankkeiden toteuttajat saavat vertaistukea. (Verkostoyksikkö, SYTY, Leader-ryhmät) Kylätoiminnan valtionapua nostetaan vuosittain niin, että saavutetaan suhteessa sama taso kuin toiminnaltaan saman laajuisilla muilla vastaavilla järjestöillä. Korotustarve on vuosittain euroa. (VM, MMM, SYTY) Hyvä yhteistyö ja lisääntyvä työnjako kuntien kanssa edellyttävät myös kuntien kylätoiminnan rahoitusta. Kunnat osoittavat kyläyhdistyksille täsmärahoitusta kylissä toteutettaviin palveluihin esim. ostopalveluperiaatteella. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kyläyhdistykset, kunnat) Turvataan maakunnallisten kyläasiamiesten (19 kpl) toiminta valtionavulla ja/tai maakunnan rahoituksen avulla, jotta he voivat keskittyä maakunnallisten kyläasioiden hoitoon. (MMM, maakuntien liitot, SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät) Kunnissa tai seutukunnissa varataan vuosittain talousarvioon omatoimiraha pienten paikallisten hankkeiden rahoittamiseen. Rahoitus toteutetaan yksinkertaisilla hallintokäytännöillä. Leader-ryhmät hoitavat rahan hallinnoinnin kuntien tai seutukuntien kanssa tekemällään sopimuksella. (Suomen Kuntaliitto, seutukunnat, Leader-ryhmät) Maa- ja metsätalousministeriö tai työvoima- ja elinkeinoministeriö valmistautuvat kolminkertaistamaan Leader-toimintatavan rahoituksen vuosina riippumatta siitä, vahvistuuko työtapa EU:n ohjelmavälineenä. (MMM, TEM, VM) Harvaan asutun maaseudun Leader-ryhmille osoitetaan kansallista lisärahoitusta alueellisesti epätasa-arvoisen muutoksen pysäyttämiseksi. (VM, MMM) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä sekä valtioneuvoston uudelleen asettama kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä jatkavat vuorovaikutuspolitiikan viemistä käytäntöön yhdessä tulevien KOKO-ohjelmien (=koheesio- ja kilpailukykyohjelmien), Leader-ryhmien sekä kaupunginosa- ja kyläyhdistysten kanssa. (maakuntien liitot, Maaseutu- ja Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmät, Leader-ryhmät, Suomen Kotiseutuliitto ja SYTY)

19 19 1. Yhteisöllisyys ja paikallisuus - uutta ja vanhaa 1.1. Yhteisöllisyyttä tarvitaan myös 2000-luvulla Yhteisöllisyyden rakennusaineena on perinteisesti ollut, että ihmiset elävät ja toimivat yhdessä tai ajattelevat asioista pääasiassa samalla tavoin. Paikallisessa kehittämisessä erityispaino on ollut kiinnittymisellä alueeseen. Muuttoliike, yhtenäiskulttuurin pirstoutuminen, kaupungistuminen, uusi informaatioteknologia ja globalisaatio voivat heikentää yhteisöllisyyttä. Samoin yksilöllistymiskehitys on vaikuttanut voimakkaasti yhteisöjen aseman muuttumiseen luvun ihmiselle elinikäinen tai edes pitkäaikainen sitoutuminen on entistä vaikeampaa. Sitoutumista riittää niin pitkään kuin toiminnasta on saatavissa välitöntä tyydytystä. Yhteisöön kiinnitytään satunnaisesti ja silloin, kun se itselle sopii. Yhteisöllisyys ei todellisuudessa ole hävinnyt, vaan se on muuttanut muotoaan. Ihmisillä on edelleen tarve kuulua yhteisöön, koska vain suhteessa muihin voi rakentaa omaa identiteettiään. Ihmiset haluavat edelleen tutustua muihin ihmisiin ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja muun yhteenkuuluvuuden, kuten aatteiden, rinnalle onkin noussut myös symbolisempia, kuviteltuja yhteisöjä, jotka toimivat internetissä. Tärkeätä ei aina ole se, miksi toimitaan vaan myös se, miten toimitaan. Esimerkiksi kulutusvalinnat voivat nousta ryhmäidentiteetin keskeisiksi elementeiksi. Erilaiset elämäntyylit määrittävät ihmisten valintoja yhteisöllisyyden suhteen. Tutkijat ovat havainneet, että ja 2000-luvun Suomessa perustetaan yhdistyksiä yhtä paljon ja jopa enemmän kuin aikaisemmin. Motiivina on nykyään enemmän halu vaikuttaa arjen ongelmiin kuin yhteinen aate. Paikallisen kehittämisen kannalta tämä merkitsee sitä, että yhteiseen toimintaan lähdetään entistä useammin motiivilähtöisesti yhteisen unelman tai uhan vuoksi kuin alueen kautta määrittyvän yhteisöllisyyden vuoksi. Toisaalta yhteinen toiminta lisää myös perinteistä yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden edellytyksenä on alueen elinvoimaisuus. Elinvoimaisuus toteutuu, kun alueella asuu kaiken ikäistä väestöä, joka pystyy siellä tai sieltä toimien elättämään itsensä. Erityisen tärkeää alueiden tulevaisuuden kannalta on nuorten perheiden, lasten ja nuorten kiinnittyminen asuinpaikkakuntaansa. Yhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi on otettava myös maahanmuuttajat, joiden merkitys sekä työvoimana että väestöpohjan turvaajana kasvaa jatkossa myös maaseudulla. Paikallinen kehittäminen ja kansalaistoiminta ovat synnyttämässä ja vahvistamassa yhteisöllisyyden erilaisia muotoja. Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus ovat edelleen kansalaistoiminnan kulmakiviä luvun ihmisen arvot, liikkuvuus ja sosiaalinen vuorovaikutus tuottavat kuitenkin entistä mosaiikkimaisempia paikallisia yhteisöjä.

20 Paikallisuus on palaamassa Kylätoiminnasta ja paikallisuudesta on puhuttu 1970-luvulta lähtien varsin myönteisesti. Oman paikallisen identiteetin esilletuominen on nykyään sallittua ja jopa suotavaa. Tämä näkyy muun muassa uudessa kansanmusiikissa, murrebuumina sekä ylipäätään lukuisilla kulttuurin, tiedotusvälineiden ja vallan foorumeilla. Tämä ei ole yksin suomalainen ilmiö, vaan liittyy laajempaan eurooppalaiseen paikalliskulttuurien esiinmarssiin. Vaikka kylätoiminnan rooli ja historia voi olla jossain määrin erilainen väljästi asutulla maaseudulla, ydinmaaseudulla, kaupunkien läheisellä maaseudulla ja kaupunginosissa, paikallisuuden uusi nousu koskee kaikkia näitä alueita. Se ei ole pelkästään kulttuuria koskeva ilmiö. Myös yhteiskunnallisessa keskustelussa on alettu korostaa paikallisuutta. Tämä muutos on ollut käynnissä Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomea ei voi tarkastella erossa länsimaisen ja globaalin kulttuurin, talouden ja politiikan murroksesta. Elämme yhteisöjen ja paikallisten identiteettien aikaa. Yhteisöt muodostavat turvasaarekkeita ja -linnakkeita suojautuakseen globaalien markkinavoimien ja ulkopuolisten vaikutteiden vyöryltä. Yhteisöissä ihmiset alkavat määritellä itseään yhä enemmän paikallisuuden, etnisyyden, uskonnon, sukupuolen tai elämäntyylin perusteella. Kun globaali todellisuus vailla selkeästi tunnistettavia toimijoita on usein liian abstraktia, jäsentymätöntä ja pirstaleista, on paikallinen tuttua ja ymmärrettävää. Paikallisuus nousee esiin myös ihmisten elämäntapavalintana. Yhä useammat etsivät vastareaktiona jatkuvaan nopeaan teknologiseen, taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen, globalisaatioon ja vallalla oleviin menestymisen malleihin ihmisen mit-

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Leader-tapaaminen 29.- 30.11.2010 Technopolis, Helsinki SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos YTR:n pääsihteeri SYTY ry:n puheenjohtaja Leaderin vähättelyn keinot 1/2

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa.

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot