Vastuuta ottava paikallisyhteisö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastuuta ottava paikallisyhteisö"

Transkriptio

1 Vastuuta ottava paikallisyhteisö SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY:N (SYTY) JULKAISUSARJA 2/2008 BYAVERKSAMHET I FINLAND RF:S (SYTY) PUBLICATIONER 2/2008 Kylätoiminnan ja Leader-ryhmien valtakunnallinen ohjelma

2 Paikkaan liittyvä identiteetti on vahva tunnekysymys, joka koskee syvimpiä arvojamme, vapautta ja itsenäisyyttä. Paikkaan samaistutaan, siitä ollaan ylpeitä ja sen puolesta ollaan valmiita toimimaan. ISBN Toimittanut: Tuomas Perheentupa Layout: Ritva Salomaa-Santala Kannen kuva: Veli-Matti Karppinen Paino: Sälekarin Kirjapaino Oy, 2008

3 Suomen Kylätoiminta ry Byaverksamhet i Finland rf (SYTY) Vastuuta ottava paikallisyhteisö Kylätoiminnan ja Leader-ryhmien valtakunnallinen ohjelma Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) julkaisu 2/2008 Byaverksamhet i Finland rf:s (SYTY) publication 2/2008

4 Sisällysluettelo Esipuhe 6 Johdanto 8 Kylätoiminta ja Leader-toiminta vuonna Yhteenveto ohjelman toimenpiteistä Yhteisöllisyys ja paikallisuus uutta ja vanhaa Yhteisöllisyyttä tarvitaan myös 2000-luvulla Paikallisuus on palaamassa Toimintaympäristössä suuria muutoksia Ilmastonmuutos etenee Globaalitalous ja paikallistalous ovat vastinpareja Julkinen hallinto muuttuu Väestö ikääntyy vauhdilla Teemallisia kehittämistarpeita Elinkeinot ja työ muutoksessa Työllisyyden hoitoa tarvitaan kylissä Asukkaat tarvitsevat monia palveluja Lähikoulut Lähikaupat Terveydenhoito ja vanhuspalvelut Palveluiden saaminen omalla kielellä Asuminen ja sitä tukeva infrastruktuuri Maaseutuasuminen kiinnostaa Infrastruktuuri kaipaa kohentamista Ympäristö ja kulttuurimaisema viihtyvyyden edistäjinä Ympäristö Kulttuurimaisema Maisemanvuokraus ja virkistysarvokauppa Energiaa tarvitaan jatkossakin Kulttuurista on kylissä moneksi Paikallisyhteisöistä vertaistukea asukkaille Vapaa-ajanasukkailla on erityistarpeita Maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutus lisääntyy 51

5 4. Toiminnallisia kehittämistarpeita Yhteinen identiteetti kaipaa vahvistamista Toiminnan julkikuva on osa viestintää Paikallistoimijoiden oma lehti luo identiteettiä Osaaminen, koulutus ja henkilöresurssit: työssä jaksaminen Kansalaisvaikuttamiselle on nyt tilausta Strategiaa vuosille Yhteiskunnan rakenteiden muutos muuttaa paikallistoimijoiden roolia ja tehtäviä Yhdistyksiä tarvitaan palvelutuotannon käynnistäjiksi - ja myös toteuttajiksi Paikallistoimijoiden verkosto laajenee Euroopassa Valtakunnallinen yhteistyö syvenee vähitellen Maakunnallinen verkosto kokoaa voimiaan Seutukunnallinen ja kunnallinen verkosto vahvistuvat Kylätason verkosto on kehittämistyön lähtökohta Hanketoimijat kytketään paikallistoimijoiden suureen verkostoon Kylätoiminnan rahoituspohja on vielä keskeneräinen Leader-ryhmien työlle tarvitaan jatkuvuutta Paikallistoimijat ovat maaseutupolitiikan verkoston kanta-asiakkaita Tämän ohjelman toteutus Kehittämisohjelman käytännön toteutus on jo alkanut Toteuttamista arvioidaan jatkuvasti 80 Liitteet Liite 1. Voimaa kuin pienessä kylässä - Valtakunnallisten kylätoimintaohjelman toteutuminen runsaan neljän vuoden aikana 81 Liite 2. Kartta kylien maakunnallisista yhteenliittymistä 82 Liite 3. Kartta Leader-ryhmistä

6 6 Esipuhe Vastuuta ottava paikallisyhteisö Kylien ja Leader-ryhmien valtakunnallinen ohjelma on järjestyksessään kolmas paikallisen kehittämistoiminnan edistämiseen keskittyvä ohjelma. Vuonna 2007 oli syytä rinnan toisen valtakunnallisen kylätoimintaohjelman Voimaa kuin pienessä kylässä viimeisen toteuttamisvuoden aikana valmistautua uuteen EU:n ohjelmakauteen ja uudistaa järjestön ohjelmatyötä. Tavoitteena oli laajentaa ohjelman sisältöä ja kohdejoukkoa sekä käynnistää entistä vaativampi ohjelmatyö. Oli selvä tarve laatia uusi, laajempaa paikallistoimijoiden joukkoa koskeva ohjelma, jossa ovat mukana myös Leader-ryhmät ja osin muutkin paikallistoimijat. Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) hallitus nimesi kokouksessaan ohjelman valmisteluryhmän ja sen puheenjohtajaksi SYTYn pääsihteeri Risto Matti Niemen ja sihteeriksi kehittämisjohtaja Tuomas Perheentuvan. Valmisteluryhmän jäseniksi kutsuttiin seuraavat henkilöt: kyläasiamies Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry, toiminnanjohtaja Riitta Bagge (Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry), hallituksen jäsen, Silja Saveljeff (SataKylät ry), toiminnanjohtaja Heikki Konsala (Kantri ry), kyläasiamies Ville Elonheimo (Pohjois-Karjalan Kylät ry), tiedottaja Mari Voutilainen (Joensuun Seudun Leader ry), kyläasiamies Henrik Hausen, (Järvi-Suomen Kylät ry), toiminnanjohtaja Reeta Rönkkö Kehittämisyhdistys Kalakukko ry, museonjohtaja Juha Kuisma (Suomen Maatalousmuseo Sarka), projektipäällikkö Marika Saranne (Peräpohjolan Kehitys ry) ja maaseutukehittäjä Peter Backa (Svensk Byaservice). Valmisteluryhmä täydensi kokoonpanoa myöhemmin ja kutsui asiantuntijajäseneksi tiedottaja Ritva Salomaa-Santalan Suomen Kylätoiminta ry:stä. Panoksensa ohjelmaan ovat kirjoittajina antaneet myös professori Eero Uusitalo (5.3.), agronomi Ritva Pihlaja (5.1.) ja toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen (3.2.). Työhön ovat osallistuneet kaikki ryhmän jäsenet kirjoittavina jäseninä. Nyt käsillä oleva ohjelma on laadittu yhteistyössä SYTYn, kylien maakunnallisten yhteenliittymien, toimintaryhmien ja muiden paikallistoimijoiden valtakunnallisten järjestöjen sekä maaseutututkimuksen kanssa. Lisäksi työhön kytkettiin mukaan SYTYn toimintaryhmäjaosto, kylätoimintajaosto, kansainvälisten asioiden jaosto sekä talousjaosto, joilta on pyydetty toimenpide-ehdotuksia ja niiden perusteluja oman toimintansa osalta. Muiden paikalliskehittäjien panoksen saamiseksi ohjelmaprosessiin, työhön pyydettiin valtakunnallisia paikallistoimijajärjestöjä nimeämään yhteyshenkilö, joka on osallistunut ohjelmatyöhön toimenpide-ehdotusten, niiden perustelujen sekä palautteen muodossa. Yhteyshenkilöitä pyydettiin seuraavilta tahoilta: Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto HELKA, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö MTK, Maaseudun Sivistysliitto MSL, Marttaliitto, Maaseudun Uusi Aika -yhdistys, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ry/proagria Maaseutukeskusten liitto, ProAgria / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, ProAgria / Svenska lantbrukssällskapens förbund SLF, Rajaseutuliitto, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen luonnon-

7 7 suojeluliitto, Suomen Nuorisoseurojen liitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen 4H-liitto, Svenska Studiecentralen ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC. Paikallistoimintaohjelman valmistelu on ollut valmisteluryhmässä luonteeltaan integroivaa. Ohjelma pitää sisällään kylätoiminnan ja kylien kehittämisen, Leader-toiminnan ja muun paikallisen kehittämisen. Ohjelma on koko maata koskeva ja sektorirajat ylittävä, kuten koko Suomen kylätoimintaliikkeen tehtäväkenttäkin on. Ohjelma on sisällöllisesti laaja, ja se kokoaa useat paikallistoimijat toteuttamaan yhtäaikaisia ja samaan suuntaan vieviä toimenpiteitä, yhteisenä tavoitteena paikallisuudesta kumpuavan oma-aloitteellisuuden vahvistaminen. Ohjelma iskee maaseutupoliittisesti aukkopaikkoihin, jotka jäävät eri hallinnonalojen kehittämisen ulkopuolelle tai sektoripolitiikkojen toimien katvealueisiin. Ohjelman laadinta pääsi toden teolla vauhtiin keväällä 2007 tavoitteena saada ohjelma valmiiksi vuoden 2008 alkupuolella. Tässä myös onnistuttiin. Valmisteluryhmän jäsenet ovat osallistuneet pyyteettömästi ja aktiivisesti ohjelman tekstien kirjoittamiseen ja hiomiseen oman asiantuntija-alueensa tiimoilta. Tästä kirjoittajille suurkiitos - jäsenet ovat tehneet puheenjohtajan ja sihteerin tehtävän mielekkääksi ja samalla virittäneet valmisteluilmapiirin keskustelevaksi ja innostavaksi. Samanaikaisesti kehittämisohjelman valmistelun kanssa on järjestetty jäsenjärjestöjen yhteistyöfoorumi. Näissä keskusteluissa on sovitettu yhteen eri järjestöjen näkemyksiä paikallistoiminnan kehittämiseksi. Merkittävän työpanoksen ohjelman toimittamiseen on antanut valmisteluryhmän sihteeri, kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa. Hän on pystynyt armoitettuna keskustelijana sovittelemaan hankaliakin näkemyseroja ja tämä sinnikkyys palkitaan hyvällä, toimivalla ja yksimielisesti hyväksytyllä ohjelmalla. Olen varma, että ohjelman toteuttaminen yhdistää kaikkia paikallistoimijoita sekä edistää siten paikallista omaehtoisuutta ja aloitteellisuutta oikeaan suuntaan. Suomusjärven Willa Elsassa, maaliskuussa 2008 Risto Matti Niemi valmisteluryhmän puheenjohtaja

8 8 Johdanto Kylätoiminta ja toimintaryhmätyö ovat kaksi Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) edustamaa toiminnallista linjaa, mikä näkyy mm. SYTYn säännöissä. Aiemmin kylätoimintaa ja toimintaryhmätyötä on joissain tapauksissa pidetty toisiaan korvaavina ja jopa keskenään kilpailevina toimintatapoina. Todellisuudessa nämä työmuodot ovat kaikissa tapauksissa toisiaan täydentäviä ja toisiaan tukevia, rinnakkaisia työmuotoja, jotka toimivat samojen tavoitteiden hyväksi, vaikka hieman eri tavoin. Suomalainen kylätoiminta alkoi uusimuotoisena käynnistyä 1970-luvun alkupuolella. Tällöin puhuttiin vielä kylätoimikunnista luvun alussa oltiin jo vaiheessa, jolloin keskusteltiin valtakunnallisen järjestön perustamisesta. Vuoteen 1997 kylätoimintaa pyrki valtakunnan tasolla kehittämään epämuodollinen, valtakunnallisten järjestöjen muodostama Kyläasiain neuvottelukunta (KAN). Vuonna 1997 perustettiin Suomen Kylätoiminta ry (SYTY). Samalla lähdettiin organisoimaan alueellisia kyläyhdistyksiä. Paikallisia kyläyhdistyksiä oli tuolloin noin 400 hyvin erinimisinä. Noin 10 vuodessa kyläyhdistyksiä synnytettiin yli Suomessa on nyt kylää, joista on organisoitunut kyläyhdistyksiksi. Tilanne on edennyt, sillä vanhoilla kylätoimikunnilla ei ole enää tulevaisuutta nykytilanteessa. Kyläyhdistyksen on pystyttävä ottamaan omana itsenään vastuuta kylästä. Useimmilla kylillä on tilanne, jossa edelleen on kymmenkunta yhdistystä, mutta käytännön työtä ei tehdä kuin kahdessa neljässä. Tällaisessa tilanteessa on syytä harkita, miten kylä organisoituu vastuunkantoon. On aivan mahdollista, että kyläyhdistys ottaa vastuuta sekä laajenevista, nimenomaan kylään liittyvistä moninaisista tehtävistä että sektoriyhdistysten erityistehtävistä. Tulevaisuus on yhä enemmän paikallista vastuuta kantavien yhdistysten. Maakunnalliset kylien yhteenliittymät pe- rustettiin, viimeisimmät vuoden 2000 loppupuolella. Myös SYTY on kasvattanut jäsenistöään. Ongelmia on siinä, että maakunnalliset kylät eivät ole vahvoja toimijoita, eikä SYTYä myöskään pidetä riittävän vahvana toimijana. Näin ajattelevat osittain erehtyvät arvioinneissaan, osittain he ovat oikeassa, jolloin kylätoimintaliikkeen on pystyttävä uusiin ratkaisuihin. Suomen Kylätoiminta ry on hyödyntänyt laajasti ohjelma- ja hanketoimintaa, valtakunnallisesti ja paikallisesti. Yhteiskunta on valtionavussaan pahasti perässä todellisesta tilanteesta. Kyläyhdistykset, jotka eniten tekevät työtä paikallisten olosuhteiden kehittämiseksi, kärsivät epävakaista varoista. Euroopan unioni vaikuttaa monin tavoin. Yksi selvä vaikutus on kansainvälisyyden lisääntyminen. Alkaneella kaudella se kolmin- tai nelinkertaistuu. Se on paikallisen kehittämisen tekijöille jo arkipäivää. Kyliltä ja Leader-ryhmistä lähdetään yhteistyökumppaneiden luokse muualle Eurooppaan, SYTY rakentaa eurooppalaista maaseutujärjestöä European Rural Alliancea (ERA), auttaa eurooppalaisen kyläyhdistyksen perustamista ja on aktiivinen pohjoismaisessa yhteistyössä. Leader-metodi tuli Suomeen Euroopan unionin yhtenä maaseutupolitiikan välineenä. Suomi on kehitellyt metodia ja on ajamassa sen vahvistamista kaikkialla Euroopassa. Se on yksi aivan tärkeimmistä maaseutupolitiikan menettelytavoista. Leader-toiminta elää uuden alkua. On hyvät perusteet arvioida, että sen merkitys kasvaa lähivuosina. Koko maaseutu on kattavasti mukana eli noin 2,5 miljoonaa asukasta on toimintaryhmätyön piirissä Hangosta Utsjoelle. Yritysrahoitus on mahdollinen kaikille ryhmille ja se merkitsee olennaista lisävälinettä kehitystyölle. Uuden ohjelmakauden ohjelma mahdollistaa myös monipuolisia ympäristöhankkeita, joissa hyvin todennäköisesti on laajentamismahdollisuuksia jatkossa. Monet ryhmät ovat vahvistaneet itse ase-

9 maansa. Uuden ohjelmakauden Leader-ryhmien työ on strategisesti vahvaa, on kehitetty yhteistyötä ja työnjakoa muiden paikallisten ja seudullisten toimijoiden kanssa. Vuosien takaa on hyviä näyttöjä, mitkä seikat merkitsevät luottamuksen lisääntymistä. Myös tunnettavuus on lisääntynyt. Yhteisöllisyyden merkitys kaikkeen kehitykseen kuuluvana ehtona ymmärretään laajalti. Kylätoiminnan ja Leader -toiminnan mielletään olevan osa paikallistoimintaa 9 globalisaation välttämätöntä toista poolia, lokalisaatiota. Paikallistoiminnassa on yhteistä toimintatapa; ei se, tapahtuuko toiminta maaseudulla vai kaupunkialueilla. Paikallistoiminnan vahvuus on, että se kohdistuu kaikkiin kylän tai alueen asukkaisiin riippumatta ammatista ja elinkeinosta, sukupuolesta, maanomistuksesta, iästä tai poliittisesta katsantokannasta. Paikallistoiminnan periaate on: Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti. Värillisellä pohjalla olevissa teksteissä nostetaan esiin joitakin ohjelman merkittäviä linjauksia ja johtopäätöksiä. Kylä on aluekokonaisuus, jonka asukkaat mieltävät kyläksi. Se voi olla maaseudulla, saaristossa tai se voi olla taajaman omakotialue tai kaupunginosa. Kylän rajan määrittelevät viime kädessä asukkaat ja omaehtoinen paikallinen toimintakulttuuri, eivät hallinnolliset tai maantieteelliset seikat. Kylien maakunnalliset ja seudulliset yhteenliittymät ovat kyläja asukasyhdistysten perustamia alueellisia kattojärjestöjä, joiden tehtävä on verkostoida kylätoimintaa ja tukea kylätoiminnan kehittymistä alueellaan. Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joiden erityisosaaminen liittyy ruohonjuuritason toiminnan aktivointiin sekä maaseudun asukkaiden ja yritysten läheiseen kanssakäymiseen ja kehitystyöhön. Tämän osoittavat ryhmien myötävaikuttamat yli kehittämis- ja yrityshanketta maaseudulla EU-ohjelmakaudella Suomen kylätoimintaliike jatkaa hankevarojen hyödyntämistä, mutta edellyttää, että julkinen valta näkee tilanteen nykyistä realistisemmin. Kun kunta- ja palvelurakenteiden uusimisen myötä kunnat ja valtio osittain poistuvat kyliltä, kyläyhdistykset joutuvat yhä enemmän vastaamaan palvelujen toteuttamisesta. Tämä tehtävien muutos edellyttää valtionavun olennaista tarkistusta. Silti rakenteiden uusiutuminen ja valtionavun kasvu merkitsevät valtion varojen säästöä.

10 10 Kylätoiminta ja Leader-toiminta vuonna 2013 Kylätoiminnan visio ja tavoitetila vuonna 2013 Suomen Kylätoiminta ry:n pitkän tähtäimen visio on, että vuonna 2013 SYTY on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu paikallistoimijoiden eduntekijä niin Suomen kylissä kuin kaupunginosissakin. Tulevaisuudessa SYTY on myös keskeinen kansalaistoimintaa edistävä organisaatio ja äänenkannattaja Suomessa. Tavoitteena on luoda SYTYn, kylien maakunnallisten yhteenliittymien, toimintaryhmien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa yhteiset linjaukset ja strategia maaseudun kehittämisen tulevaisuudesta ja hahmottaa toimintaympäristöä koskevat muutokset aina paikallistasolta kv-asioihin asti. Tämä tarkoittaa, että SYTY laajentuu toiminnaltaan ja organisaatioltaan paikallistoimijoiden yhteiseksi järjestöksi. Kylien ja toimintaryhmien lisäksi myös kaupunginosayhdistykset ovat mukana kylätoiminnassa eli paikallisessa kehittämisessä; maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutus on monipuolista. Toimintaryhmätyö on juurtunut jo nyt osaksi paikal- lista kehittämistyötä ja Suomen maaseutupoliittista järjestelmää. Myös kaupunginosatoimintaan olisi luotava vastaava aluefoorumin tyyppinen työtapa rahoitusmekanismeineen. Tämä vahvistaa kaupunginosayhdistysten voimavaroja, jolloin myös tehtäväkenttä laajentuu. Kylätoiminta on ennen muuta kansalaistoimintaa, mutta se on myös kylissä tapahtuvaa liike- ja elinkeinotoimintaa. Tavoitteena on, että kylät organisoituvat kyläyhdistyksiksi tai osuuskunniksi, jolloin ne voivat toimia tarvittaessa työnantajina sekä toteuttaa hankkeita ja harjoittaa taloudellista toimintaa. Kunnat ja valtio näkevät kylät ja kaupunginosat pienimpinä alueellisina toimintayksikköinä ja kumppaneina. Maaseudun paikallinen kehittäminen on yhteiskunnallisilta mittasuhteiltaan jo sen kokoluokan asia, että se ansaitsee nykyistä ajantasaisemman ja realistisemman poliittisen asemoitumisen ja kohtelun. Paikallinen kehittämistyö on vastuullista kansalaistoimintaa yhteistyössä julkisen vallan kanssa. Leader-ryhmien visio ja tavoitetila vuonna 2013 Visiona on, että Leader-tyyppistä toimintatapaa sovelletaan vuoteen 2013 mennessä monissa kohteissa. Tällä ohjelmakaudella sitä on jo laajennettu mm. kalatalousryhmiin ja jatkossa myös kaupunginosien kehittämiseen. Leader-ryhmien työ ei ole antautunut viranomaistyön jatkeeksi, vaan sen tärkeimpänä päämääränä on edelleen paikallistason ideoiden esiin nostaminen ja toteuttaminen sekä toimijoiden aktivoiminen. Tavoitteena on, että Leader-ryhmien rahoituspohja on laajentunut. Rahoituksesta enää puolet tulee varsinaisen Leader-rahoituksen kautta, toinen puoli tulee muista rahastoista haetuista hankkeista, välittäjäorganisaatiotoiminnasta sekä kunnille ja muille organisaatioille myytävistä kehittämispalveluista. Leader-rahoituksessa käytössä on global grant -menettelytapa eli EU-rahoituksessa tarkoitettu könttäsumma ohjataan suoraan ryhmien käyttöön ilman välikäsiä. Laajentuneen rahoituspohjan ansiosta henkilökunnan määrä ja osaamisen taso Leader-ryhmissä kasvaa.

11 11 Kaaviokuva: Paikallistason toimijat

12 12 Yhteenveto ohjelman toimenpiteistä (75 kpl, suluissa vastuutahot) Luodaan verotukseen tai työnantajan sivukuluihin kannustin niille työnantajille, jotka edistävät työntekijöidensä siirtymistä etätyöhön. Kannustin koskisi sekä kokonaan että osan työajastaan etätyötä tekeviä. Kokeiluun kytketään mukaan tutkimus sen ympäristövaikutuksista. (VM, verohallinto, ympäristöministeriö) Etätyön edistämiseksi työhuonevähennystä korotetaan nelinkertaiseksi nykyisestä. (VM, verohallinto) Opetushallitus käynnistää maaseudun moniammatillisuutta tukevan moniosaajakoulutuksen. (OPH, oppilaitokset, maaseudun järjestöt, työvoimahallinto) Paikallistoimijat perustavat paikallisia töiden välittäjäorganisaatioita työttömien työllistämiseksi ja maaseudun sirpaleisten töiden kokoamiseksi suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Järjestetään koulutusta välittäjäorganisaatiotoiminnan tueksi. (SYTY, kylä-, 4H- sekä muut paikallisyhdistykset, työvoimahallinto) Maaseudulle räätälöidään työperäisen maahanmuuton erityisohjelma, joka rakennetaan ja toteutetaan maaseututoimijoiden ja TEM:n yhteistyönä. (TEM, maaseudun järjestöt) Käynnistetään pitkäaikaistyöttömiä kuntouttava toiminta maaseudulla hyödyntämällä työllisyysmäärärahojen antamia mahdollisuuksia. (työvoimahallinto, SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kyläyhdistykset) Kyläyhdistykset työllistävät nuoria omalla kylällä. Muutetaan vallitsevaa käytäntöä siten, että kunnat voivat maksaa myös yhdistyksille työllistämismäärärahaa nuorten työllistämiseen. (työvoimahallinto, 4H-yhdistykset, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kyläyhdistykset) Perustetaan sosiaalisia yrityksiä kyläyhdistysten yhteistyökumppaneiksi. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kyläyhdistykset, Leader-ryhmät, SYTY, kunnat, työvoimahallinto) Sosiaali-, terveys- ja muissa hyvinvointipalveluissa kehitetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyömalleja osana maaseudun palvelurakenteiden muutosta. (STM, Stakes, kansalaisjärjestöt, yritykset, kunnat, Suomen Kuntaliitto, MUA-yhdistys, Suomen Yrittäjät) Vanhusten hoidossa hyödynnetään kyläavustajien palveluja. Näitä tuotetaan yksityisinä lähipalveluina tai kylien yhdistysten tuottamina palveluina, jolloin toimintaan yhdistetään työllisyyden hoitoa. (kyläyhdistykset, kunnat, Suomen Kuntaliitto, SYTY) Oppilaiden päivittäisen koulumatkan enimmäiskestoa koskevan lain noudattamista tulee valvoa tiukemmin. (OPM, lääninhallitukset) Pienten koulujen ylläpito- ja lakkauttamispäätösten taustalla olevien säästölaskelmien

13 13 tulee olla kaikki kokonaiskustannukset huomioivia, selkeästi tulkittavia ja avoimesti esillä. Kehitetään objektiivinen laskentamalli. (OPH, Suomen Kuntaliitto, maaseutututkimus) Vanhemmilla ja kyläläisillä on oltava halutessaan oikeus jatkaa kyläkoulunsa toimintaa yksityiskouluna. Koulujen lakkauttamistapauksissa selvitetään kyläläisten halukkuus jatkaa koulua yksityiskouluna sekä kunnan mahdollisuus luovuttaa tarpeettomaksi jäänyt koulukiinteistö tähän tarkoitukseen. (OPM, OPH, kunnat, kyläläiset) Lisätään lähikoulun ja ympäristön vuorovaikutusta opetuksen sisällössä (kotiseutuaineisto) ja nostetaan kotiseutu merkittäväksi retkikohteeksi. Lisätään opetusresursseja tietotekniikkaa hyödyntäen. (koulut, kunnat, kylä- ja vanhempainyhdistykset sekä muut paikalliset yhdistykset, SYTY, kylien maakunnalliset yhtyeenliittymät, OPM) Kyläkaupoista kehitetään monipalvelukeskuksia (lääkekaappi, asiamiesposti, polttoainemyynti, veikkausasiamies jne.) kyläkauppiaiden ja kylätoimijoiden yhteistyöllä. (SYTY, paikalliset yksityiset kyläkauppiaat, osuusliikkeet, maakunnalliset kylien yhteenliittymät, maaseutututkimus) Toteutetaan maaseutukunnissa usean paikallisen toimijan yhteistyönä ikääntyville ihmisille toimintoja, jotka ylläpitävät heidän fyysistä toimintakykyään, henkistä vireyttään ja turvallisuuden tunnettaan: ohjattua liikuntaa, kouluvaari-tyyppistä yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa sekä naapuruusverkoston sosiaalista välittämistä. (SYTY, SLU, kunnat, seurakunnat, kyläyhdistykset, urheiluseurat) Kunnostetaan kyliin huoneistotalotyyppisiä senioritaloja, joihin kytketään myös palveluja. (STM, YM, kyläyhdistykset) Luodaan maaseutuasumiseen soveltuva nykyaikainen ja energiatehokas talokonsepti ja tehdään se tunnetuksi. (Talonpoikaiskulttuurisäätiö, Osuuskunta Asuntomessut, SYTY) Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vuonna 2008 mahdollistaa uudentyyppiset, rakennusluvan perusteeksi kelpaavat kylien osayleiskaavat. Näiden ns. kyläkaavojen laatimista edistetään tiedottamisella, ohjeistuksella ja koulutuksella. Kyläkaavoituksessa otetaan huomioon maaseutualueiden erilaiset olosuhteet ja vahvistetaan kylätoiminnan roolia sekä kyläläisten osallistumista. (YM, YTR/Maaseutuasumisen teemaryhmä, SYTY) Haja-asutusalueiden vesi- ja viemäriverkostojen rakentamisen tuki kaksinkertaistetaan. Kyläsuunnitelmissa nostetaan paikallisen infrastruktuurin suunnittelu entistä keskeisempään asemaan. (MMM, YM, alueelliset ympäristökeskukset, ARA, SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, Leader-ryhmät, vesihuoltoalan järjestöt) Toteutetaan hankkeita, joissa edistetään vesihuolto-osuuskuntien ja muiden usean kiinteistön yhteisten vesihuoltojärjestelmien syntymistä sekä neuvontaa, rahoituksen hankkimista ja yleissuunnitelmien laadintaa. (TE-keskukset, Leader-ryhmät, oppilaitokset) Kylät etsivät viranomaisten kanssa paikallisia vaihtoehtoja maaseudulle sopivien, perustamiskustannuksiltaan edullisten kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. (Tiehallinto, YTR/Maaseutuasumisen teemaryhmä, SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät)

14 Yksityisteiden valtionapua korotetaan nykytasosta 12 miljoonalla eurolla eli 30 miljoonaan euroon. (VM, LVM, Suomen Tieyhdistys) Perinteisen bussi- ja taksiliikenteen välimuotona toimivaa kimppa-/kutsutaksijärjestelmää laajennetaan palvelemaan kaikkia maaseutualueita. (LVM, kunnat, Suomen Taksiliitto) Vesihuoltokaivantoja tehtäessä selvitetään, voiko niihin yhdistää samalla myös optisen kuidun asentamisen. (kunnat, vesiosuuskunnat, kyläyhdistykset, Leader-ryhmät ym.) Liikenne- ja viestintäministeriö huolehtii operaattoreille asetettavin ehdoin, että laajakaistayhteyksien 100 %:n kattavuus ja tasa-arvoisuus saavutetaan koko maassa. (LVM) Laaditaan ja toteutetaan kyläympäristö- ja vesienhoitosuunnitelmia asiantuntijoiden ja paikallisten asukkaiden yhteistyöllä. Ympäristönhoito sisältää myös kylätalojen ja muiden arvokkaiksi katsottujen rakennusten kunnostukset. (paikalliset yhdistykset, Leaderryhmät, alueelliset ympäristökeskukset, tiepiirit, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, maaseutukeskukset, kunnat, asiantuntijaorganisaatiot ja oppilaitokset) Kunnostetaan, suunnitellaan ja rakennetaan reittejä ja lähiliikuntapaikkoja tiiviissä yhteistyössä maanomistajien ja paikallisten yhdistysten kanssa. Sovelletaan sopimusmenettelyä reittien, tauko- ja liikuntapaikkojen hoitoon. (paikalliset yhdistykset ja järjestöt, Leader-ryhmät, kylien yhteenliittymät, kunnat, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry) Käynnistetään laaja kehittämishanke, jossa tunnistetaan, neuvotaan ja ohjataan uutta maaseutuasutusta kulttuurimaisemaan sopiviin muotoihin. (YM, MMM, Suomen maatalousmuseo Sarka, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, ympäristökeskukset) Jokainen kunta huolehtii siitä, että kunnan alueelta kootaan kulttuuriympäristöselvitys ja -ohjelma, joka otetaan kulttuuriarvot tunnistavana dokumenttina huomioon kaavoituksessa. (Suomen Kuntaliitto, kunnat, ympäristökeskukset, kyläläiset ja mökkiläiset, matkailuyrittäjät) Edistetään maisemanvuokrauksen/virkistysarvokaupan käynnistymistä ja luodaan yhteiset sopimusmallit metsänomistajien ja maisemantarvitsijoiden välillä. (MTK, Tapio, SYTY, metsänhoitoyhdistykset, kyläyhdistykset, omakotiyhdistykset, vapaa-ajan asukkaiden yhdistykset, matkailuyrittäjät) Laaditaan sopimusmenettely, jolla kyläyhdistykset yms. voivat tehdä julkisen vallan (kunta, ympäristökeskus, tiehallinto jne.) kanssa sopimuksia maisemanhoidosta kylän alueella korvausta vastaan. Edellytyksenä on, että kohteet eivät ole maataloustoimintojen piirissä. (YTR/Sopimuksellisuuden teemaryhmä) Tuulivoima- ja biokaasuvoimaloiden tasavertaiset mahdollisuudet varmistetaan kiinteällä syöttötariffilla myydystä sähköstä. Syöttötariffi on viranomaisen säätämä ja perustuu tuotetun energian arvoon sähköverkossa. (TEM) Talokohtaisen energianeuvonnan tarjonta hankkeistetaan ja organisoidaan. (Motiva, SYTY, TEM)

15 Asumisen energiatehokkuuden parantamiseksi valtioneuvosto korottaa asuntojen korjausja energia-avustuksia. (VM, YM, Suomen Omakotiliitto) Kylien yhteiskäytössä olevien kylä-, nuorisoseura- ja työväentalojen korjausmäärärahoja nostetaan nykyisestä 1,47 miljoonasta eurosta 5,4 milj. euroon, jolloin tukea kohdennetaan myös niiden ylläpitokustannuksiin. (OPM, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Nuorisoseurojen liitto, SYTY) Nuoria aktivoidaan oman lähiympäristön kehittämiseen ja paikallisen kulttuurin tekijöiksi ja kokijoiksi. Osallistetaan nuoria kyläsuunnitteluun käyttämällä 4H-järjestön kehittämää nuorten kyläsuunnittelumetodia osana laajempaa kyläsuunnitteluprosessia. (kyläyhdistykset, Suomen 4H-liitto ja 4H-yhdistykset, Leader-ryhmät, nuorisoseurat, oppilaitokset, koulut) Suomen Kylätoiminta ry käynnistää hankkeen, jossa kehitetään kyläyhteisön asukkailleen antamaa käytännöllistä naapuriapua/vertaistukea äkillisissä kriisitilanteissa. Tuetaan myös ikääntyneitä ihmisiä yhteisöllisen välittämisen keinoin. (SYTY, MSL/Maaseudun tukihenkilöverkosto, RAY, SPR, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kyläyhdistykset) Perustetaan kyliin vapaaehtoisia pelastuspalveluyksiköitä, jotka pystyvät pikaisesti vastaamaan avuntarpeeseen ihmisille hädän hetkellä. Turvallisuussuunnitelmat otetaan mukaan kyläsuunnitelmiin ja tätä suunnittelutyötä tehdään yhteistyössä vastuuviranomaisten kanssa. (kyläyhdistykset ja muut paikallisyhdistykset, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, ao. viranomaiset) Vapaa-ajanasukkaat kutsutaan mukaan kylätoimintaan, myös kyläyhdistysten hallituksiin. (Suomen Kylätoiminta ry, kyläyhdistykset, Saaristoasiain neuvottelukunta, Suomen Omakotiliitto, Finlands Öar - Suomen saaret, vapaa-ajan asukkaiden yhdistykset) Selvitetään mahdollisuus malliin, jossa jokainen halukas voisi oleskeluarvionsa mukaan siirtää enimmillään neljän kuukauden verotulonsa mökkipaikkakunnalle kotipaikkakuntansa veroprosentin mukaan ja saada siellä vastineeksi kunnallisia palveluja. (Suomen Kuntaliitto, SYTY, VM, Verohallitus, ympäristöministeriö, sisäasianministeriö, MUAyhdistys) Maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen vahvistamiseksi ohjelmapolitiikkaan ja kaupunginosatoimintaan luodaan maaseudun Leader-työtä vastaava rahoitusmenettelytapa. (TEM, SYTY, YTR/Vuorovaikutusteemaryhmä, Suomen Kotiseutuliitto ja kaupunginosayhdistykset, Elävä kaupunkikeskusta ry) Käynnistetään maallemuuttoa edistävien hankkeiden täydennykseksi toimintoja, joissa keskitytään maallemuuttajan vastaanottoon ja sitouttamiseen kyläyhteisöön. (SYTY, YTR/ Maaseutuasumisen teemaryhmä, Leader-ryhmät, kyläyhdistykset, Suomen Kotiseutuliitto) Asukkaat ja matkailuyrittäjät kehittävät kylistä matkailukohteita, jotka rakentuvat paikallisista palveluista, kulttuurista, tapahtumista ja kylän fyysisestä ympäristöstä. (YTR/ Maaseutumatkailun teemaryhmä, SYTY, MEK, Lomalaidun ry, Lomarengas, ProAgria, alueelliset matkailuorganisaatiot, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, Leader-ryhmät, kyläyhdistykset, yrittäjät).

16 Perustetaan kylätoimijoiden ja Leader-ryhmien yhteinen viestintäryhmä, jonka jäsenet ottavat julkisuudessa aktiivisesti kantaa paikallistoiminnan kannalta tärkeisiin ajankohtaisiin asioihin. (SYTY, kylätoimijat, Leader-ryhmät) Rakennetaan maakunnalliset kyläportaalit. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät) Rakennetaan tiedotuksellinen yhteistyö Verkostoyksikön kanssa; Maaseutu Plus -lehdestä varataan omat sivut maaseutuverkoston tiedotuksen käyttöön. (SYTY, Verkostoyksikkö) Useat paikallistoimijajärjestöt perustavat yhteisen valtakunnallisen lehden vuoteen 2013 mennessä. (SYTY ja muutamat paikallista kehittämistyötä tekevät valtakunnalliset järjestöt) Leader-ryhmien ja kylien yhteenliittymien hallitusten koulutusta lisätään nykyisestä. Etenkin puheenjohtajille järjestetään koulutusta siitä, miten he voivat aktiivisesti toimia yhdistyksen hyväksi. Koulutusta järjestään vähintään kaksi kertaa vuodessa. (SYTY, Verkostoyksikkö, MSL, Leader-ryhmät, kylien maakunnalliset yhteenliittymät) Vapaaehtoisesta kehittämistyöstä ja luottamushenkilötehtävistä annetaan työtodistus, jolla henkilöt voivat osoittaa pätevöitymistään ko. tehtävien kautta työmarkkinoilla. Tämä järjestelmä tuottaa erityisesti nuorille henkilöille ammatillista hyötyä. (SYTY, kyläyhdistykset, Leader-ryhmät) Verkostoyksikkö käynnistää vaihto-ohjelman, jossa paikalliset kehittäjät pääsevät tutustumaan muiden alueiden toimintaan ja työskentelyyn. Suomi tekee aloitteen myös kansainvälisen vaihtojärjestelmän luomiseksi. (MMM, Verkostoyksikkö) Talkootyön hyödyntämistä kehittämis- ja investointihankkeiden omarahoitusosuutena EU:n ohjelmissa ja kotimaisessa rahoituksessa kehitetään ja pelisääntöjä selkeytetään. (TEM, MMM, Maaseutuvirasto, OM/Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta) Kuntaliitosten yhteydessä kyläyhdistykset laativat suunnitelman yhdistymisrahojen käytöstä kyliä ja yhteisöllisyyttä hyödyttävällä tavalla. Kunnat ohjaavat osan yhdistymisrahoista joko kuntaan perustettavalle kylien kehittämissäätiölle, joka rahoittaa kylien kehittämishankkeita, tai suoraan kunnassa toimiville kyläyhdistyksille. (kunnat, kyläyhdistykset, Suomen Kuntaliitto, SYTY) Uusiin suurkuntiin perustetaan kylä- ja kotiseutuneuvosto, jonka avulla paikallisten yhdistysten ja uuden suurkunnan välinen vuorovaikutus ja neuvotteluyhteys turvataan sekä kehitetään kylä- ja kotiseutuyhdistysten yhteistyötä. (kunnat, kylä- ja kotiseutuyhdistykset, SYTY Suomen Kotiseutuliitto) Aluekehittämisen vaikuttavuuden lisäämiseksi kylästä tehdään toiminnallisesti ja tilastollisesti pienin alueyksikkö. (TEM, YTR, Tilastokeskus, kansalaisjärjestöt, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, SYTY, maaseutututkimus) Kylät tekevät palvelutarpeiden kartoituksia ja päättävät uusien palvelujen järjestämisestä. Ne puolestaan johtavat uuteen yrittäjyyteen tai kuntien ja kylien uusiin palveluratkaisuihin. Näitä ovat mm. kylien monipalvelukeskukset. (kyläyhdistykset, kunnat)

17 Verohallinnon ohjeistusta täsmennetään niin, että yleishyödyllisten yhdistysten palvelutuotantoa ei pidetä elinkeinotoimintana, kun nämä tuottavat tarpeellisia palveluja, joita muuten ei ole alueella saatavissa. (Verohallinto, SYTY, Suomen Kuntaliitto) Suomen Kylätoiminta ry ja sen verkostot osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja pohjoismaisen maaseutupoliittisen ja paikallisen kehittämisen järjestelmän rakentamiseen. (SYTY ja jäsenyhteisöt) Verkostoyksikkö järjestää kv-toimintaan koulutuksellisen tuen ja hyvien käytäntöjen levittämisen läpi kylätoimijakentän sekä luo kansainvälisestä kylätoiminnasta kiinnostuneille erityisen tiedonjakelu- ja yhteistyömuodon. (Verkostoyksikkö, SYTY, MSL) Suomen Kylätoiminta ry:n valtakunnallisten jäsenjärjestöjen edustajista kootaan neuvotteluryhmä, jonka tehtävä on laatia järjestöjen hallituksille esitys yhteistyön tavoitteista, toimintalinjoista ja kehittämismahdollisuuksista voimien kokoamiseksi vuoteen 2011 mennessä. (SYTY ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt) Maaseutupoliittisen vaikuttamisen vahvistamiseksi maakuntatasolla paikallistoimijat muuttavat kylien maakunnallisen yhteenliittymän sääntöjä kolmikantaperiaatteen (kylätoiminta, Leader-ryhmät, muut järjestöt) mukaiseksi tai perustavat maakuntaansa uuden maakunnallisen maaseutujärjestön tai kiinteän yhteistyöverkoston. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, Leader-ryhmät ja muut maaseudun paikallistoimijat) Maakunnan liittojen ohjelmissa pitää olla maaseutupoliittinen ulottuvuus, jolle varataan rahoitusta. (maakuntien liitot) Laaditaan kylätoiminnan ja Leader-ryhmien yhteisiä maakunnallisia ohjelmia kuten Keski-Suomessa jo on menetelty. Yhteistyö järjestetään sopimuspohjaisesti. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, Leader-ryhmät, muut paikalliskehittäjäjärjestöt) Kyläasiamiesverkostoa laajennetaan seutukunnalliseksi ja suurissa kunnissa kuntakohtaiseksi yhteistyössä Leader-ryhmien kanssa ja niiden rahoituksella, tavoitteena 55 seutukunnallista tai teemallista kyläasiamiestä. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, Leader-ryhmät) Vuoden 2013 loppuun mennessä kyläsuunnitelmien määrä on noin kpl ja kuntakohtaisten kyläsuunnitelmien ja -ohjelmien lukumäärä on noin 100 kpl. (SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kyläyhdistykset) Leader-ryhmät kokoavat hanketoimijoiden sähköiset yhteystiedot vuosittain, mikä mahdollistaa mm. SYTYn tuottaman sähköisen informaation koko laajalle hanketoimijoiden kentälle. Leader-ryhmät pyytävät tähän suostumuksen hanketoimijoilta jo hanketta aloitettaessa. Näin hanketoimijoiden laaja joukko saadaan mukaan paikalliskehittäjien verkostoon. (Leader-ryhmät, SYTY, Verkostoyksikkö, kylien maakunnalliset yhteenliittymät) Hanketoimijoille järjestetään hanketreffejä, joissa hankevetäjät saavat kokemusta ja vertaistukea toisiltaan. (Leader-ryhmät, kylien maakunnalliset yhteenliittymät, MSL) Perustetaan internetiin ns. hankevetäjien klubi, jolla on oma sähköinen foorumi, josta

18 18 hankkeiden toteuttajat saavat vertaistukea. (Verkostoyksikkö, SYTY, Leader-ryhmät) Kylätoiminnan valtionapua nostetaan vuosittain niin, että saavutetaan suhteessa sama taso kuin toiminnaltaan saman laajuisilla muilla vastaavilla järjestöillä. Korotustarve on vuosittain euroa. (VM, MMM, SYTY) Hyvä yhteistyö ja lisääntyvä työnjako kuntien kanssa edellyttävät myös kuntien kylätoiminnan rahoitusta. Kunnat osoittavat kyläyhdistyksille täsmärahoitusta kylissä toteutettaviin palveluihin esim. ostopalveluperiaatteella. (kylien maakunnalliset yhteenliittymät, kyläyhdistykset, kunnat) Turvataan maakunnallisten kyläasiamiesten (19 kpl) toiminta valtionavulla ja/tai maakunnan rahoituksen avulla, jotta he voivat keskittyä maakunnallisten kyläasioiden hoitoon. (MMM, maakuntien liitot, SYTY, kylien maakunnalliset yhteenliittymät) Kunnissa tai seutukunnissa varataan vuosittain talousarvioon omatoimiraha pienten paikallisten hankkeiden rahoittamiseen. Rahoitus toteutetaan yksinkertaisilla hallintokäytännöillä. Leader-ryhmät hoitavat rahan hallinnoinnin kuntien tai seutukuntien kanssa tekemällään sopimuksella. (Suomen Kuntaliitto, seutukunnat, Leader-ryhmät) Maa- ja metsätalousministeriö tai työvoima- ja elinkeinoministeriö valmistautuvat kolminkertaistamaan Leader-toimintatavan rahoituksen vuosina riippumatta siitä, vahvistuuko työtapa EU:n ohjelmavälineenä. (MMM, TEM, VM) Harvaan asutun maaseudun Leader-ryhmille osoitetaan kansallista lisärahoitusta alueellisesti epätasa-arvoisen muutoksen pysäyttämiseksi. (VM, MMM) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä sekä valtioneuvoston uudelleen asettama kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä jatkavat vuorovaikutuspolitiikan viemistä käytäntöön yhdessä tulevien KOKO-ohjelmien (=koheesio- ja kilpailukykyohjelmien), Leader-ryhmien sekä kaupunginosa- ja kyläyhdistysten kanssa. (maakuntien liitot, Maaseutu- ja Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmät, Leader-ryhmät, Suomen Kotiseutuliitto ja SYTY)

19 19 1. Yhteisöllisyys ja paikallisuus - uutta ja vanhaa 1.1. Yhteisöllisyyttä tarvitaan myös 2000-luvulla Yhteisöllisyyden rakennusaineena on perinteisesti ollut, että ihmiset elävät ja toimivat yhdessä tai ajattelevat asioista pääasiassa samalla tavoin. Paikallisessa kehittämisessä erityispaino on ollut kiinnittymisellä alueeseen. Muuttoliike, yhtenäiskulttuurin pirstoutuminen, kaupungistuminen, uusi informaatioteknologia ja globalisaatio voivat heikentää yhteisöllisyyttä. Samoin yksilöllistymiskehitys on vaikuttanut voimakkaasti yhteisöjen aseman muuttumiseen luvun ihmiselle elinikäinen tai edes pitkäaikainen sitoutuminen on entistä vaikeampaa. Sitoutumista riittää niin pitkään kuin toiminnasta on saatavissa välitöntä tyydytystä. Yhteisöön kiinnitytään satunnaisesti ja silloin, kun se itselle sopii. Yhteisöllisyys ei todellisuudessa ole hävinnyt, vaan se on muuttanut muotoaan. Ihmisillä on edelleen tarve kuulua yhteisöön, koska vain suhteessa muihin voi rakentaa omaa identiteettiään. Ihmiset haluavat edelleen tutustua muihin ihmisiin ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja muun yhteenkuuluvuuden, kuten aatteiden, rinnalle onkin noussut myös symbolisempia, kuviteltuja yhteisöjä, jotka toimivat internetissä. Tärkeätä ei aina ole se, miksi toimitaan vaan myös se, miten toimitaan. Esimerkiksi kulutusvalinnat voivat nousta ryhmäidentiteetin keskeisiksi elementeiksi. Erilaiset elämäntyylit määrittävät ihmisten valintoja yhteisöllisyyden suhteen. Tutkijat ovat havainneet, että ja 2000-luvun Suomessa perustetaan yhdistyksiä yhtä paljon ja jopa enemmän kuin aikaisemmin. Motiivina on nykyään enemmän halu vaikuttaa arjen ongelmiin kuin yhteinen aate. Paikallisen kehittämisen kannalta tämä merkitsee sitä, että yhteiseen toimintaan lähdetään entistä useammin motiivilähtöisesti yhteisen unelman tai uhan vuoksi kuin alueen kautta määrittyvän yhteisöllisyyden vuoksi. Toisaalta yhteinen toiminta lisää myös perinteistä yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden edellytyksenä on alueen elinvoimaisuus. Elinvoimaisuus toteutuu, kun alueella asuu kaiken ikäistä väestöä, joka pystyy siellä tai sieltä toimien elättämään itsensä. Erityisen tärkeää alueiden tulevaisuuden kannalta on nuorten perheiden, lasten ja nuorten kiinnittyminen asuinpaikkakuntaansa. Yhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi on otettava myös maahanmuuttajat, joiden merkitys sekä työvoimana että väestöpohjan turvaajana kasvaa jatkossa myös maaseudulla. Paikallinen kehittäminen ja kansalaistoiminta ovat synnyttämässä ja vahvistamassa yhteisöllisyyden erilaisia muotoja. Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus ovat edelleen kansalaistoiminnan kulmakiviä luvun ihmisen arvot, liikkuvuus ja sosiaalinen vuorovaikutus tuottavat kuitenkin entistä mosaiikkimaisempia paikallisia yhteisöjä.

20 Paikallisuus on palaamassa Kylätoiminnasta ja paikallisuudesta on puhuttu 1970-luvulta lähtien varsin myönteisesti. Oman paikallisen identiteetin esilletuominen on nykyään sallittua ja jopa suotavaa. Tämä näkyy muun muassa uudessa kansanmusiikissa, murrebuumina sekä ylipäätään lukuisilla kulttuurin, tiedotusvälineiden ja vallan foorumeilla. Tämä ei ole yksin suomalainen ilmiö, vaan liittyy laajempaan eurooppalaiseen paikalliskulttuurien esiinmarssiin. Vaikka kylätoiminnan rooli ja historia voi olla jossain määrin erilainen väljästi asutulla maaseudulla, ydinmaaseudulla, kaupunkien läheisellä maaseudulla ja kaupunginosissa, paikallisuuden uusi nousu koskee kaikkia näitä alueita. Se ei ole pelkästään kulttuuria koskeva ilmiö. Myös yhteiskunnallisessa keskustelussa on alettu korostaa paikallisuutta. Tämä muutos on ollut käynnissä Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomea ei voi tarkastella erossa länsimaisen ja globaalin kulttuurin, talouden ja politiikan murroksesta. Elämme yhteisöjen ja paikallisten identiteettien aikaa. Yhteisöt muodostavat turvasaarekkeita ja -linnakkeita suojautuakseen globaalien markkinavoimien ja ulkopuolisten vaikutteiden vyöryltä. Yhteisöissä ihmiset alkavat määritellä itseään yhä enemmän paikallisuuden, etnisyyden, uskonnon, sukupuolen tai elämäntyylin perusteella. Kun globaali todellisuus vailla selkeästi tunnistettavia toimijoita on usein liian abstraktia, jäsentymätöntä ja pirstaleista, on paikallinen tuttua ja ymmärrettävää. Paikallisuus nousee esiin myös ihmisten elämäntapavalintana. Yhä useammat etsivät vastareaktiona jatkuvaan nopeaan teknologiseen, taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen, globalisaatioon ja vallalla oleviin menestymisen malleihin ihmisen mit-

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 2012-2020

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 2012-2020 JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Hyväksytty syyskokouksessa 17.11.2012 Johdanto Järvi-Suomen kylät ry (Jäsky) toimii Etelä-Savon paikalliskehittäjien yhteistyöelimenä sekä kylätoiminnan

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä,

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010

TOIMINTASUUNNITELMA 2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Kymenlaakson Kylät ry

Kymenlaakson Kylät ry Kymenlaakson Kylät ry Mantereentie 2, 45720 Kuusankoski Puh. 040 184 3576 toimisto@kymenkylat.fi www.kymenlaaksonkylat.fi TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 SISÄLLYSLUETTELO Sisä llys VARSINAINEN TOIMINTA...

Lisätiedot

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa.

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Varsin Hyvä ry LEADER 2014-2020

Varsin Hyvä ry LEADER 2014-2020 Varsin Hyvä ry LEADER 2014-2020 Aluemuutoksia: - Taivassalon kunta uutena - Raisiosta alueita mukaan (Hauninen, Hahdenniemi, Palovuori) - Naantalista Luonnonmaan ja Livonsaaren lisäksi uusia alueita (mm.

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Taulukko. Vuoden 2015 hankehakuun saapuneet hakemukset ja käytettävissä olevat varat. Haettu Kokonaiskustannusarvio

Taulukko. Vuoden 2015 hankehakuun saapuneet hakemukset ja käytettävissä olevat varat. Haettu Kokonaiskustannusarvio 13.2. Yhteenveto maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n hankehakuun syksyllä 2014 saapuneista hakemuksista ja hankeryhmän rahoitusesityksistä vuodelle TEM ja MMM haut erikseen Valtakunnallisia maaseudun

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot