Timo Sneck. Suomi 2020 Alueiden menestyspolkujen kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Timo Sneck. Suomi 2020 Alueiden menestyspolkujen kehittäminen"

Transkriptio

1 Timo Sneck Suomi 2020 Alueiden menestyspolkujen kehittäminen Suomen Kuntaliitto 2003

2 TEKIJÄ Timo Sneck TAITTO Pirkko Laakso Ladontakeskus PS Laakso Oy 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2003 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Alkusanat Suomen kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutos luvun syvästä lamasta tähän päivään on ollut nopea ja radikaali. Talouden ja elinkeinoelämän rakenteet ovat uusiutuneet. Kasvun sekä kehityksen taustalla vaikuttaa uusia tekijöitä kuten syvenevä integraatio sekä markkinoiden globalisoituminen. Julkinen sektorin sijaan kasvu on viime vuosina ollut ja tullee jatkossakin olemaan innovaatiovetoisella yksityisellä sektorilla. Suomi on pystynyt viime vuosina menestyksellisesti hyödyntämään globaalitalouden mahdollisuudet. Suomi on vauraampi ja kilpailukykyisempi kuin koskaan. Menestyksellä on myös kääntöpuolensa. Kehitys on erilaistunut voimakkaasti alueellisesti. Menestys on keskittynyt yhä harvempaan joukkoon suuria kaupunkiseutuja ja samalla yhä suurempi osa kuntia ja seutukuntia on pudonnut koko maan kehitysvauhdista. Laman seurauksena myös työttömyys on edelleen korkeaa monilla alueilla. Tulevaisuudessa - niin kuin aiemminkin - alueet voivat menestyä vain, jos niiden elinkeinoelämä on kilpailukykyistä. Vain menestyvän yritystoiminnan kautta voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperusta. Koko maan ja kaikkien alueiden kannalta keskeistä on, että Suomi on houkutteleva sijaintipaikka yritystoiminnalle jatkossakin ja että suomalainen yritystoiminta menestyy kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa tulevaisuudessakin. Tässä tutkimuksessa Suomea, alueita sekä niiden kehitysnäkymiä katsotaan ajassa eteenpäin. Rakennemuutokset ovat todellisuutta myös tulevaisuudessa. Kehitysilmiöt ja kasvun perustat muuttuvat kaiken aikaa. Alueiden lähtökohdat kohdata tulevia muutoksia poikkeavat toistaan merkittävästi. Kuinka alueilla kyetään varautumaan edessä oleviin muutoksiin? Onko tulevaisuus vain ennakointia ja visiointia vai voiko ja pitääkö tulevaisuutta lähteä aktiivisesti ja ennakoivasti ohjaamaan haluttuun suuntaan.? Millaisia välineitä tulevaisuuden hallintaan on olemassa tai tarvitaan? Mitä haasteita verkottuminen merkitsee hallinnolle ja sen uudistamiselle? Tässä eräitä kysymyksiä, joihin hankkeessa haetaan vastauksia. Alueiden tulevan menestyksen nähdään hankkeessa olevan vahvasti sidoksissa alueiden kilpailukykyyn verkottuneessa globaalissa taloudessa. Elinkeinopainotteisesta lähestymistavasta huolimatta yksi hanketta koossa pitävä ajatus on hyvinvointiyhteiskunnan alueellisen rahoitusperustan turvaaminen myös tulevaisuudessa. Parhaiten se voi toteutua niin, että Suomi ja alueet huolehtivat kansainvälisestä kilpailukyvystään myös tulevaisuudessa. Sen yhtenä ilmentymänä voisi olla tavoite kansainvälisessä kilpailussa kestävän työvoima- ja elinkeinorakenteen aikaansaamiseksi jokaiseen maakuntaan. Hanke on ollut haastava ja vaativa. Hanke on siinä mielessä myös uusi ja ainutkertainen, että siinä yritetään viedä uutta, ennakoivan ohjannan ideaa aluekehittämiseen. Kyse on sellaisten uusien välineiden kehittämisestä, joiden avulla alueet voisivat nykyistä paremmin hallita ja ohjata tulevia toimintaympäristömuutoksia, mutta myös luoda uutta kasvua mahdollistavia avauksia ja innovaatioita. Tutkimuksessa esitettyjen ajatusten ja ideoiden vieminen käytännön aluekehittämistyöhön vaatii vielä jatkotyötä. Yksi tapa jatkaa hanketta olisikin käynnistää muutama erillispilotti, joiden avulla hankkeen ideoita voitaisiin testata käytännössä. Hanke on toteutettu ja rahoitettu Kuntaliiton, maakuntien liittojen sekä sisäasiain- ja ympäristöministeriön yhteistyönä. Työtä on ohjannut ryhmä, johon ovat kuuluneet erityisasiantuntija Timo Sinisalo, Kuntaliitto (pj), erikoissuunnittelija Matti Laitinen, Etelä-Karjalan liitto, tutkimusjohtaja Pentti Hämäläinen, Pirkanmaan liitto, maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, Pohjois-Karjalan liitto, kehitysjohtaja Martti Hannula, Pohjois-Pohjanmaan liitto, yli-insinööri Timo Turunen, ympäristöministeriö ja neuvotteleva virkamies Ilkka Mella sisäasianministeriö. Hankkeen konsulttina on toiminut erikoistutkija Timo Sneck VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta. Kuntaliitto kiittää kaikkia hankkeen rahoituksessa ja toteutuksessa mukana olleita tahoja. Helsingissä 15. kesäkuuta 2003 SUOMEN KUNTALIITTO 2

4 Sisällysluettelo Alkusanat Käsitteitä Tiivistelmä Johdanto Työtehtävä Lähestymistapa Työn eteneminen Toimintaympäristön muutosrakenteita Perusskenaario Tulevista kehitysrakenteista Ennakoiva ohjanta aluekehittämisessä Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustan edellyttämä elinkeino- ja työvoimastrateginen tavoitetaso Ennakoiva ohjanta alueiden näkökulmasta Yhteiskäyttäjien ennakoivan ohjantajärjestelmän rakenne Innovaatioiden rahoitus tulevilla yritysvoitoilla Verkostoitu elinkeinokehittäminen Maakuntakohtaiset kehityspolut Megahankekysely liitoille Uusien innovaatioiden tuotanto strategisena toimintamallina Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Tulevaisuuden yritystulot kehittämistoimen rahoituslähteenä Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Megahankkeilla aikaansaatava työvoiman porrasnosto Etelä-Karjala Lappi Yleiskuva Itä-Lappi, reuna-alueen innovatiivinen teknologiaperusta sekä työvoiman porrasnostomalli Toteutusohjelma ja yritysverkostot Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä- Savo Kainuu Usean ohuen kärjen kehittämisstrategia Satakunta Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Uusimaa Itä-Uusimaa Yhteenveto maakuntien kehityspoluista Governance Jatkotoimenpiteet Lähdeluettelo Liitteet Liite A: Tietoyhteiskunnan toisen sukupolven työtehtävät Liite B: Kestävän talouskehityksen mukainen investointioppi 3

5 Käsitteitä Governance. Governance tarkoittaa asiakkaan etua ajavaa hallintomallia. Innovaatio ja avoin teknologiastrategia. Avoimissa verkostoissa toimien voidaan kytkeä toisiinsa suljettua toimintaa suurempi määrä innovaatioiden kehittäjiä. Klusteri. Klusterilla tarkoitetaan toimijoiden välistä organisoitunutta yhteistyötä toimialan kehittämisessä. Raja yritysverkoston ja klusterin välillä on usein epäselvä. Menestystuotehakuinen yritys. Yritys, joka hakee korkeaa katetta tuomalla markkinoille jatkuvasti uusia, innovatiivisia tuotteita. Porrasnostomalli. Työvoiman porrasnostomallilla järjestelmällisesti koulutetaan pätevintä työntekijäryhmää menestystuotteiden valmistukseen. Tällöin seuraava työntekijäryhmä voidaan kouluttaa heidän avoimeksi jättämiinsä, hyvää katetta tuottaviin ammatteihin. Näin työvoimaa saadaan pois työttömyysuhan alta. Riskikoulutus. Riskikoulutuksella tarkoitetaan sitä, että ennalta koulutetaan työssä oleville työntekijöille ne taidot, joilla he kykenevät siirtymään tulevien innovaatioiden mahdollistamien menestystuotteiden ja -palvelujen valmistamiseen. Tietoyhteiskunnan ammatit sukupolvittain. Ensimmäisen sukupolven ammateissa luodaan tietoyhteiskunnan infrastruktuurit, toisen sukupolven ammateissa organisaatioiden toiminnallista laatua ja taloudellisuutta parantava osaaminen ja kolmannen sukupolven ammateissa luodaan järjestelmällinen työelämän rakenteiden muutos. Toteutusalusta, platform. Valmiit toimintamallit ja välineet, joilla toimijat voivat toteuttaa (yhteistä) strategiaa. Valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteura. Toteutusalusta, jolla alueet ja keskushallinto voivat yhdessä edistää maakunnittaisten työvoimatavoitteiden toteuttamista. Valtiovalta näkee alueiden elinkeinojohtamisen toteutusalustojen tehokkuuden ja kykenee parantamaan sitä. Visio. Vision, tulevaisuudenkuvan, on ennakoivassa ohjannassa oltava niin testattu, että hyödyntäjä voi tarkastella sitä tavoitteiden asettamisen ja toteutusohjelman perustana. Yhteiskäyttäjien ennakoiva ohjantajärjestelmä. Ideana on saada kehitysilmiöistä ote varhain ja kehittää välineet ohjata kehitystä siihen hetkeen mennessä, jolloin ilmiö tätä edellyttää. 4

6 Tiivistelmä Alueiden tuleva menestys on pitkälti sidoksissa niiden kilpailukykyyn verkostomaisesti toimivassa globaalitaloudessa. Aluekehittämisen tulee osaltaan tukea menestyksen ja kilpailukyvyn taustalla vaikuttavia tekijöitä. Enää eivät riitä pelkät visiot ja strategiat, vaan ne on kyettävä viemään myös käytännön toiminnoiksi. Tämä edellyttää sellaisten uusien välineiden kehittämistä, joilla voidaan nykyistä paremmin tehdä ja ohjata uutta kasvua mahdollistavia avauksia. Työn näkökulmana on menestysmahdollisuuksien etsintä. Suunnittelu ja kehittäminen on tulevaisuudessa eri toimijoiden yhteistyötä, toimijoiden tarvitseman tuen ennakointia ja kyseisen tuen hankkimista. Strategioista tulisi siirtyä toimintojen ohjaamiseen. Suomi työssä tutkitaan ennakoivan ohjannan ideaa ja välineitä sekä niiden käyttömahdollisuuksia aluekehittämisessä. Sekä EU- että kotimaisen aluetuen hiipuessa tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperusta on luotava maakuntatason toiminnan menestyksellisyyden kautta. Ennakoivan ohjannan välineitä arvioidaan työssä erityisesti elinkeinojohtamisen näkökulmasta. Maakunnat esittivät työssä megahankkeensa. Ne on muotoiltu siten, että jatkossa maakunnat voisivat hallita hankkeitaan strategisilla, uutta kasvua tavoittelevalla innovaatioiden kehittämisellä. Välineistöksi työssä on kehitetty erilaisia elinkeinojohtamisen toteutusalustoja. Elinkeinojohtamisen toteutusalustat tarjoavat toimintatapoja, jotka mahdollistavat myös uusia governance -ratkaisuja, joiden avulla maakuntia voidaan hallita ja kehittää globaalin verkostotalouden asettamilla ehdoilla. Hyvinvointivaltion tulevaa rahoitusperustaa on tutkimuksessa arvioitu kolmesta eri lähtökohdasta. Ensimmäisessä sijoitettiin työpaikkaa neljälle muuntuvalle osaamisperustalle, joilla viedään globaalissa vaihdannassa kilpailukykyisiin innovaatioihin perustuva suomalainen elinkeino- ja työpaikkarakenne elinkeinojohtamisen välineistön piiriin: Uuden kasvun mahdollistavat megahankkeet ja avaukset (nano-, bioteknologia ym.) Vanhan kasvun ylläpito (ICT-tuotteet, ohjelmat ja sisällöt) Liiketoiminnan tuottavuuden lisäys, kuten e-liiketoiminta (ICT-tuotteiden avulla) Hajautettu alihankinta ja reuna-alueiden teknologiaperusta. Toisessa vaiheessa muotoiltiin vuorovaikutussuhdetta valtakunnallisen työvoimakehittämisen sekä maakuntien vahvuuksien välille. Maakuntien hankkeet "tehtiin" yhteneviksi valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuran kanssa. Tavoiteuran tehtävänä on aikaansaada (Työvoima loppuraportti tammikuu 2003) erikseen määriteltävät n työpaikkaa edellä kuvattuihin osaamisperustoihin. Tätä ajatuskoetta on Suomi tutkimuksessa jatkettu laskemalla maakuntakohtaiset kehittämistavoitteet siten, että alueet yhdessä kukin omista vahvuuksistaan lähtien kykenisivät kehittämään yllä mainitut työpaikkaa avaintehtäviin. Kyseiset työpaikat on kytketty maakuntien menestystuotteista koostuviin megahankkeisiin. Näin valtakunnallinen työvoimastrategia sekä maakuntien kehittämisohjelmat sopisivat toisiinsa ja maakunnilla olisi käytettävissään välineitä, joilla voitaisiin toteuttaa työvoimastrategian tavoiteuran mukaista kehitystä. Yhtenä työn perustavoitteena on luoda jokaiseen maakuntaan kansainvälisessä kilpailussa kestävä elinkeino- ja työvoimarakenne. Sen sijaan että vain odotetaan tulevia rakennemuutoksia tavoitteena on ohjata mm. strategisella innovaatioiden kehittämisellä työvoiman osaamisrakenne tukemaan kansainvälistä kilpailukykyä. Lopputuloksena voidaan määritellä myös sellaisia governance ratkaisuja, joilla voitaisiin samalla parantaa maakuntien kykyä ylläpitää hyvinvointiyhteiskunnan alueellinen rahoitusperusta myös tulevaisuudessa. 5

7 1. Johdanto Kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutokset viimeisten kymmenen vuoden aikana edellyttävät maakuntien kehittämisessä uusia toimintamalleja. Teknologian kehitys ja globalisaatio ovat merkinneet uusia haasteita kansallisvaltioille, alueille sekä elinkeinoelämälle. Suomessa viime vuosien kehitys on näkynyt rajuina muutoksina ja keskittymisenä niille seuduille, jotka parhaiten ovat osanneet hyödyntää yllä olevat haasteet. Menestys on kasaantunut suurimmille kaupunkiseuduille sekä muutamille elektroniikkateollisuuden varassa kasvaneille alueille. Erilaistumisen myötä erot alueiden välillä ovat kasvaneet. Yhä suuremmasta osasta kuntia, seutukuntia ja jopa kokonaisia maakuntia on tullut tuotannon, työllisyyden sekä väestö- ja osaamiskehityksen suhteen taantuvia alueita. Viime vuosikymmenien kehitystä on analysoitu useissa eri selvityksissä. Myös hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden rahoitusperustaa on selvitetty, teema on esillä julkisessa sanassa päivittäin. Sitran Suomi seminaarikokonaisuus ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan eri muutosilmiöitä koskevat selvitykset ovat esimerkkejä tehdyistä pitkän aikajänteen tulevaisuusvaihtoehtojen taustojen analyyseista. Lähivuosikymmenet ovatkin suuren rakennemuutoksen aikaa Suomessa. Tulevat toimintaohjelmat on sidottava mm. seuraaviin ilmiöihin: väestönkasvu taittuu, väestö vanhenee, suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, työikäisten määrä putoaa usealla sadalla tuhannella henkilöllä parissa vuosikymmenessä, moni alue menettää elinvoimaansa, työvoiman osaamistasoa ei ehditä nostaa työmarkkinoiden edellyttämällä tavalla, huoltosuhde alenee koko maassa jne. Alueiden edellytykset kohdata tulevia muutoksia poikkeavat toisistaan merkittävästi. Väestö, työpaikat sekä taloudellinen toiminta on viime vuosikymmeninä hakeutunut suurille keskusseuduille. Toisaalta monet alueet ovat olleet taantuvan kehityksen uralla jo vuosia. Julkisen sektorin toimintojen supistaminen on osaltaan vaikeuttanut näiden alueiden tasapainoista kehitystä. Mutta myös kehitysilmiöt ja kasvun perustat muuntuvat alati. Suurten keskusten kasvu tasaantui merkittävästi v. 2002, joten edessä on taas uusi tilanne. Tulevaisuuden alueellisten menestymisperustojen kehittäminen ja piilevien mahdollisuuksien muuntaminen uutta kasvua avaaviksi elinkeinorakenteiksi on tämän tutkimuksen keskeisenä haasteena. Edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan uutta ajattelua ja uusia välineitä. Suomi 2020 hankkeessa tulevaisuuden ongelmien ratkaisuja haetaan ennakoivan ohjannan välineistön käyttöönotolla (Sneck 2002). Ennakoivan ohjannan välineillä olisikin ratkaistava varsin erilaisia haasteita. Vahvojen alueiden tulisi kehittyä edelleen, mutta voidaanko turvata kaikkien alueiden elinvoimaisena säilymisen perusedellytykset myös tulevaisuudessa? Minkälainen ennakoivan ohjannan järjestelmä tätä varten tarvitaan? Miten maakuntien toimijat voivat aktiivisesti muotoilla ulkoista toimintaympäristöään itselleen sopivaksi? Ennakoivaan ohjantaan perustuva maakunnan kehittäminen edellyttää niin muotoiltua valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuraa, että se opastaa maakuntia ohjaamaan työvoimaansa kohti uusiin innovaatioihin perustuvien tuotteiden valmistusta. Tarkemmat alueelliset koulutuksen ennakointijärjestelmät piirtävät esille työvoimalle näin syntyvässä innovatiivisessa toimintaympäristössä tarvittavia osaamiskokonaisuuksia. Toiseksi maakuntien innovaatio- sekä tuotekehitystoiminta tulisi kytkeä ajatuksellisesti toiminnan seurauksena syntyviin yritystuloihin. Näin innovaatioiden strateginen tuottaminen voidaan mitoittaa ja kohdentaa tukemaan pysyvien työtehtävien luomista (Sneck 2002). Samalla avautuu periaatteessa mahdollisuus jokaiselle maakunnalle luoda omilla kyvyillään maakunnassa tarvittava hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperusta. 6

8 Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut määräytyvät tulevaisuudessa entistä enemmän sen mukaan, minkälaiseksi alueiden elinkeinoelämän suorituskyky saadaan nousemaan ja mitä riskejä halutaan ja osataan ottaa. Voidaan puhua hyvinvointiyhteiskunnan toiminnallisesta tavoitetasosta. Toinen ulottuvuus syntyy jakoperustasta. Mitä paremmin koko väestö taloudellisesti menestyy, sitä pienempi on paine nostaa hyvinvointipalveluja. Mitä eriarvoisempaa alueellinen kehitys on, sitä suurempi on paine alueiden välisiin tulonsiirtoihin. Mitä tehokkaampia tarvittavien palvelujen tuotantokoneistot ovat, sitä halvemmaksi myös hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito muodostuu. Työn pääjuoni on ennakoivan ohjannan välineistön esittely ja yhdistäminen valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuraan. Maakuntien erilaistumiskeskustelun sijasta on asetettu tavoitteeksi luoda jokaiselle maakunnalle mahdollisimman kestävästi työllistävä elinkeinorakenne v Sivujuonena maakuntien muotoilemien "megahankkeiden" avulla tarkastellaan sitä ajankohtaa, jolloin kukin maakunta kykenee kehittämään hyvinvointiyhteiskunnan paikallisen rahoitusperustan. Maakuntien skenaarioissa kuvataan menestystuotehakuisen liiketoiminnan kykyä rahoittaa ennalta tulevaisuudessa läpivietävien innovaatioiden ja tuotekehityksen edellyttämä tutkimus, innovatiivisten avausten edellyttämä osaavan työvoiman kasvattamistarve sekä maakunnan kyky kouluttaa tarvittava henkilöstö. Toinen sivujuoni on maakuntien erilainen valmius johtaa innovaatioiden kehittämis tä. Työssä havainnollistetaan tehokkaimmat tavat kehittää kunkin maakunnan yritysverkostoihin verkostotalouden edellyttämiä klusterirakenteita. Maakuntakohtaisilla kehityspoluilla hahmotetaan tulevaisuuden menestystuotehakuisen liiketoiminnan tuotot ja kyky ennalta kyseisillä tuotoilla rahoittaa tarvittava kehitys- ja koulutus toimi nta. Jatkossa maakunnat voivat yhdessä keskushallinnon kanssa tarkentaa kyseisiä skenaarioita. Lukija puolestaan voi jaottelulla poimia eri luvuista kannaltaan kiinnostavimpia asioita. 7

9 2. Työtehtävä 2.1 Lähestymistapa Suomi hankkeessa alueiden tulevan kehityksen nähdään olevan vahvasti sidoksissa alueen kilpailukykyyn verkottuneessa globaalissa taloudessa. Elinkeinopainotteisesta lähestymistavasta huolimatta hyvinvointiyhteiskunnan paikallisen rahoitusperustan luominen ja ylläpito on yksi työtä koossa pitävä ajatus. Työssä valtakunnalliselle työvoimastrategialle kehitetään välineitä, joilla voidaan ennalta "asentaa" työvoimalle tietoyhteiskunnan toisen sukupolven työtehtävien edellyttämät osaamiskokonaisuudet. Hyvänä lähtökohtana tälle EU on jo tutkimusohjelmiensa valmistelussa asettanut toimialakohtaisia osaamistavoitteita nostaessaan unionia kokonaisuutena kansainvälisen kilpailun kärkeen. Menestyvän maakunnan on haettava roolinsa valtakunnallisessa työvoimakehityksessä sekä ylitettävä EU:n keskitaso. Yllä kuvatun näkökulman mukaan maakuntien tuleva menestys on pitkälti yhtä kuin maakunnan elinkeinoelämän kilpailukyky verkostomaisesti toimivassa globaalissa taloudessa. Ajallisesti jokaisessa menestyvässä maakunnassa olisi oltava noin v mennessä oltava uskoa tulevaisuuden kilpailukyvyn syntyyn. Muutoin alue menettää asemiaan osaavan työvoiman kiinnostuksen kohteena. Usko nousee kilpailukyvyn osatekijöiden kehittämisen kautta, vaikka varsinainen hyvinvoinnin perustaa ylläpitävä elinkeinorakenne saataisiin toimimaan vasta v Maakuntasuunnitelma tavallaan ostaa aikaa tätä hetkeä varten. Jäljitettäessä tulevan nousun perusteita lähtökohtina käytetään tietoyhteiskunnan toisen sukupolven työtehtäviä ja niihin liittyviä osaamisvaatimuksia. Näin Suomi 2020-hankkeen tavoitteeksi muodostuu selvittää maakuntien menestystekijöiden ja kilpailukyvyn uudet perustat sekä luoda toteutusalustat tulevaisuuspelissä menestymiselle. Tehtävänä on kehittää maakunnille ennakoivaan ohjantaan perustuvaa ajattelua, välineitä ja toimintatapaa. Ensisijaisena tehtävänä on tällöin parantaa maakuntien elinkeinojohtamisessa tarvittavia toteutusalustoja. Tavoitteena on luoda menettelytavat ja toteutusalustat, joilla voidaan samalla turvata hyvinvointiyhteiskunnan alueellinen rahoitusperusta. Näin Suomi 2020-tutkimus pyrkii luomaan polun sellaiseen elinkeinoelämän rakenteeseen, joka olisi tehokkain ja kestävin työllistäjä tulevaisuudessa. Tämän jälkeen jokainen maakunta voi edetä ko. haastetta kohti ennakoivan ohjannan toteutusalustojen varassa. Aluerakenne on yksittäisten, omia ja toisistaan riippumattomia päätöksiä tekevien toimijoiden päätösten tulos (yritykset, julkinen sektori, yksittäiset ihmiset, kaupungit ja kunnat, jne.). Näitä yhdistäviä, ennakoivan ohjannan perustana olevia hankekokonaisuuksia kutsutaan megahankkeiksi. Megahankkeilla valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteura pyritään saamaan yhteneväksi maakuntien kehittämisen tavoiteurien summan kanssa. Ennakoivan ohjannan välineiden ideana on johtaa maakuntien innovaatioihin perustuva, menestystuotehakuinen elinkeinoelämä kysynnän suhteen vakaimmille toimialoille. Maakunnan liiton rooliksi tulee hallita yllä olevaa kokonaisuutta ennakoivan ohjannan avulla. Tämä edellyttää aikaisempaa tehokkaampaa yhteistyötä maakunnan sisällä sekä valtakunnan ja EU:n tasolla. Maakunnan koosta riippumatta tähtäimenä tulisi olla kestävä kansainvälinen kilpailukyky. 8

10 2.2 Työn eteneminen Työ etenee kuviossa 1 esitettäviä kahta päälinjaa myöten. Ensimmäisen päälinjan muodostavat kestävän kasvun edellyttämät välineet ja toisen tulevien ympäristön muutosten hallintaa tavoittelevan ambitiotason asettaminen. Aluksi luvussa 3.1 luodaan perusskenaario tärkeimmistä maakuntien kehitykseen vaikuttavista muutospaineista. Näin haetaan irtiottoa 1990-luvun lopun aluekehitystä ohjanneista muutosvoimista: kasvu ja investoinnit keskittyvät muutamaan keskukseen. Perusskenaariosta jokainen maakunta voi käynnistää uudenlaisia, itselleen tarkoituksenmukaisia kehityskulkuja. Asetettua ambitiotasoa sekä välineitä sovittaa toisiinsa haussa oleva "ihanteellinen" hallintomalli, governance Tämän hallinnointitavan olisi toimittava globaalin talouden keskinäisten verkostojen piirissä, joiden elinvoiman muodostavat monipuoliset win-win-win (eli kaikki voittavat)-rakenteet. Tavoitteena on, että tutkimuksen tuottamien pohjatietojen perusteella maakuntien kehitys voitaisiin "laittaa" etenemään kohti haluttua tulevaisuutta yhteiskäyttäjien ennakoivan ohjantajärjestelmän työvälineiden avulla. Ennakoivan ohjannan toimijat ja tarvittavat toteutusalustat esitetään kuvion 1 vasemmassa reunassa. Ennakoivan ohjannan välineet ja toimijat Innovaatioaihiot megaluokan menestystuotteiden perustana (luku 5, kysely 2002) Elinkeinojohtamisen toteutusalustat (luvut ) Tuotannon verkostorakenne: innovaatiot t&k hajautettu alihankinta (luku 4.2.3) Työvoiman määrä, osaamistaso ja muutosmahdollisuudet koulutuksella (luku 5) Maakunnan kehittämisen ambitiotason asettaminen ja tason saavut tamisen edellyttämä hallintomalli Ulkoisen toimintaympäristön muutosskenaarion tarkistus (luku 3.1, kysely 2001) Hyvinvointiyhteiskunnan uusi rahoitusperusta ja asetettu kehityksen ambitiotaso (luku 4.1) Uusiutumisen edellyttämä governance 2012, näytöt keskushallinnon tieto- ym. tuesta, joka parantaa maakuntien arvonlisätuotantokykyjä (luku 6) Kuvio 1. Tutkimuksen rakenne. Valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuran mukaiset työpaikkaa kehitetään käyttäen lähtökohtana maakuntien megahankkeita. Tavoiteuralla eritellään työpaikkoina ne neljä innovaatioista johdettua periaatetta, joiden varaan globaalissa vaihdannassa voidaan kehittää kilpailukykyinen työpaikkarakenne: 9

11 1. Uuden kasvun mahdollistavat megahankkeet ja avaukset (nano-, bioteknologia ym.): työpaikkaa, 2. Vanhan kasvun ylläpito (ICT-tuotteet: ohjelmat ja sisällöt, metalli-, metsäteollisuus jne.) työpaikkaa, 3. Liiketoiminnan tuottavuuden lisäys, kuten e-liiketoiminta (ICT-tuotteiden avulla) työpaikkaa sekä 4. Hajautettu alihankinta ja reuna-alueiden teknologiaperusta työpaikkaa. Valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuran ja maakuntien megahankkeiden toisiinsa sovittamisperiaate esitetään kuviossa 2. Maakuntakohtaisten tavoiteurien yhdistelmä tuotti summaksi työnpaikkaa. Valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteura, ylempi luku teor. laskelma ja alempi maakuntakohtaisten tavoiteurien yhdistelmä Uuden kasvun mahdollista vat (bio-, nano- ym.) avaukset Vanhan kasvun ylläpito ICT, tuotteet, ohjelmat, sisällöt Liiketoiminnan tuottavuuden lisäys Hajaut. alihankinta, reunaalueiden teknologia perusta Uuden kasvun mahdollista vat (bio-, nano- ym.) avaukset Vanhan kasvun ylläpito ICT, tuotteet, ohjelmat, sisällöt Maakunnallisten työvoimastrategian tavoiteurien yhdistelmä johdettuna megahankkeista Liiketoiminnan tuottavuuden lisäys Hajaut. alihankinta, reunaalueiden teknologia perusta Governance Maakuntakohtaisen megahankekokonaisuuden VTT MoneyProP analyysi ja läpivienti elinkeinojohtamisen toteutusalustoilla Uuden kasvun mahdollista vat (bio-, nano- ym.) avaukset Vanhan kasvun ylläpito ICT, tuotteet, ohjelmat, sisällöt Maakuntakohtainen megahankelistaus Liiketoiminnan tuottavuuden lisäys Hajaut. alihankinta, reunaalueiden teknologia perusta Maakuntasuunnittelu Kuvio 2. Valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuran ja maakuntien megahankkeiden toisiinsa sovittaminen. 10

12 Kuvion 1 vasemmanpuoleinen päälinja muotoillaan kuviossa 3 maakunnan kehittämisen neljäksi askeleeksi, joihin rakentuu maakunnan tavoitteellinen profiiliskenaario ja ennakoiva ohjanta jatkossa: 1. maakunnan megahankkeilla ja painopistevalinnoilla avataan uuden kasvun mahdollisuuksia 2. tehdään laskelma a) tulevien menestystuotteiden myyntituloilla rahoitettavista ja b) muista innovaatio- ja t&k -kuluista: tulevien menestystuotteiden katteella olisi kyettävä rahoittamaan kyseiset kehityskustannukset 3. työvoiman ennakoiva koulutus menestystuotealoille ja siten kohti tietoyhteiskunnan toisen sukupolven työtehtävien osaamisvaatimuksia 4. tulevilla painopistealoilla toimivan elinkeinoelämän menestystuoteorientaatio on voitava perustaa työvoiman osaamiseen ja sen kehittämiseen. 1. Maakunnan megahankkeet 1. Tuleva elinkeinokulttuuri, talouden kasvun mahdollistavat avaukset 4. Työvoiman määrä ja ansiotaso Elinkeinojohtamisen toteutusalustojen toimivuus = Luottamuspääoma, toimijoiden sitoutumisen edellyttämät kehitystavoitteet 2. Yrityistuloista seuraa maakunnan kyky tuottaa hyvinvointipalveluja Ulkoiset muutospainetilat Maakuntien kehityspolut voidaan johtaa em. tarkastelun perusteella ja viedä ennakoivaan ohjantaan Kuvio 3. Maakunnan kehityksen ennakoiva ohjanta elinkeinojohtamisen uusilla välineillä. 11

13 3. Toimintaympäristön muutosrakenteita 3.1 Perusskenaario Maakuntien tulevan kehityksen tarkastelu perustuu hankkeessa kaikille yhteiseen toimintaympäristötarkasteluun, joka esitetään yhtenä perusskenaariona. Tämä pelkistettynä esitettävä maakuntakohtaisten kehityspolkujen perusskenaario erittelee toimintaympäristön muutoksia sekä kilpailukyvyn kriittisiä menestystekijöitä: Mitä rakenteellisia ja piileviä muutostekijöitä on odotettavissa, miten alueiden kilpailukyvyn kriittiset menestystekijät ovat muuttumassa ja pakottamassa uuteen toimintatapaan? Mikä on se yleisesti tuotettava tulevaisuustiedon perusta, jota maakunnat voivat käyttää kehittämistyössään hyväksi ja millä välineillä riittävä kasvu voidaan luoda? Perusskenaarion uhkat tai kriisit ovat ehdollisia. Muutospaineiden hallinnassa maakuntien eroavuudet riippuvat sekä lähtötilanteesta että elinkeinojohtamisen toteutusalustojen toimivuudesta. Hankkeessa maakuntien tuleva tavoiteprofiili sidotaan sellaisten tietoyhteiskunnan toisen sukupolven työtehtävien kehittämiseen vuoteen 2012, joilla kukin maakunta kykenisi tuottamaan alueellisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustan (vrt. liite A). Ulkoista toimintaympäristöä kuvaava perusskenaario esitettiin Suomi tutkimuksessa (Sneck & al. 1989, s. 6) seuraavina aikaväleinä: 1) Kohti yhdentyvää Eurooppaa 2) Robotti- ja konttoriautomaatio 3) Työmarkkinoiden suuri uusjako 4) Voimakas väestökato Lähes 15 vuotta sitten tehty jaotus on pääpiirteissään toimiva, mutta ennakoivan ohjannan välineistön vientiin maakuntien kehittämiseen riittämätön. Seuraavassa taustaskenaariossa yhteiskuntakehityksen käännepisteet on alleviivattu ja niiden välillä kuvataan erilaisia toimenpidekokonaisuuksia. Käsiteltäviä aikavälejä myöten eteneviin maakuntien skenaarioihin tai maakuntasuunnitelmiin voidaan kytkeä erilaisia toiminta- ja toteutusohjelmia: Lama 1995 Resurssien vajaakäytöstä aletaan päästä vientivetoisesti irti Lamasta toipuminen sekä työllisyyden ja talouden oikaisu Kehittyi uusi vaurastumisen logiikka, joka määritti yhteiskunnan sosiaalisen tuen tuolloisen antamiskyvyn Hyvinvointivaltion palvelutuotantotaso asetettiin riippumaan väestön vaurastumiskyvystä Vientivetoisuus muutti pääkaupunkiseudun hallintopalvelutuottajasta ICT-tuotepalvelujen viejäksi EU:hun liittyminen muunsi pääkaupungin roolia samanaikaisesti verkostotalouden kehittymisen kanssa Aluepolitiikan keinot riisuttu, uusia maan tasapainoisen kehityksen keinoja ei ehditty nousun aikana kehittää Kestävää merkitystä omaavat talouden resurssit täyskäytössä, muiden osalta nousustrategiat räätälöitävinä

14 Kotimarkkinoiden 1990-luvun alun laman jälkeiset talouden rakenteet ovat muotoutuneet valmiiksi Alueiden ja kuntien kehityksen erilaistuminen, kansainvälistymisen ja elinikäisen koulutuksen järjestelykyky menestymisen ehtona, kansantalous joutuu luomaan menestystuotehakuisuuteen ja elinikäisen koulutuksen räätälöintiin perustuvat uudet kehitysstrategiat Eri alueiden kasvun kestävyyden ehdot nähdään selvästi Vähenevän väestökehityksen alueet piirtyvät esille Kilpailu osaavasta henkilöstöstä kärjistää alueiden erilaistumista Väestön etiikka ja toiminnan motivaatio lamasta toipumisen jälkeen saanut muotonsa EU-integraatio vetää resursseja Suomesta ja osa kehittämisen resursseista määräytyy ulkomaisten päätösten perusteella, joillain aloilla syntyy tytäryhtiötaloutta Innovaatiot jakautuvat kahtia, toiset liittyvät kansainväliseen liiketoimintaan, toiset pienentävät alan kustannuksia Suomessa Omistamisen ja sijoittamisen rajat hälvenevät Brandien maailma 2002 Taantuman alku Uustyöttömyyden uhka, etre-kaltaiset kasvuhankkeet voivat joutua vaikeuksiin Omistuksen uusjako II ja väestön vaurastumisen logiikan muuntuminen arvonlisätuottoon perustuvaksi, kun nopea rikastuminen ja optiot jäävät syrjään Uhkatekijänä on, että kaikki toimijat panostavat bio- ja nanoteknologian kaltaisilla aloilla, joilla tulevaisuuden tuotteet eivät välttämättä tuo vastaavaa toiminnallista lisää kuten mobiili kommunikaatioteknologia Maakunnittain on kyettävä ennakoimaan ne ajankohdat, jolloin megahankkeet luovat uutta kasvua 2003 Tietoyhteiskunnan toisen sukupolven ammattien rooli Mielekkäitä työtehtäviä avautuu, joissa edelleen tarvitaan vankkaa ICTym. osaamista, mutta yritysten kate ja työntekijöiden ansaintaodotukset aikaisempaa alhaisemmat ICT-alan kukoistuksen jälkeen Visio v koskevasta tietoyhteiskunnan toisen sukupolven ammattien tavoiteprofiilista on tehty voittopeliin johtavaksi "tekniseksi megatrendiksi", johon voi rakentaa strategioita Kiinteistöjen tuotanto suurten keskusten ulkopuolisiin kasvuolosuhteisiin vaikeutuu 2003 Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperusta kiinnittyy verkostotalouden tarjoamiin resursseihin Perijäsukupolvi ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteet Aikakausi, jolloin asuntokanta alkaa elää omaa, muusta taloudesta riippumatonta elämäänsä Kaikilla toimialoilla taloudellisen kasvun perusteisiin liittyy uuden talouden teorian mukaan ICT-alan tuoma pysyvä tuottavuuden lisäyksen uusi perustekijä Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon haasteena on uuden rahoitusperustan kehittäminen. Sen erääksi perustaksi voi kehittää yhteiskäyttäjien ennakoivaa ohjantajärjestelmää seuraavasti: 13

15 1. Teoria yhteiskäyttäjien ennakoivasta ohjantajärjestelmästä valmiina (Sneck 2002) 2. Maakuntakohtaiset megahankkeet otetaan ennakoivan ohjannan kohteeksi (Suomi 2020-hanke) 3. Elinkeinojohtamisen toteutusalustat kehitetään vaiheittain valtakunnallisesti toimivaan muotoon (Vaasa action plan 2010, valtioneuvoston tulevaisuusfoorumi Rovaniemi) 4. Erillishankkeiden avulla selvitetään, miten työhallinto voi löytää ne yritykset, joiden liiketoimintalogiikka takaa työntekijöille kestävän, menestystuotehakuisen työuran. Ideointivaiheessa (VTT, työministeriö sekä TEKES) teema, jolla teknologian ennakointi ohjataan VTT MoneyProP -menettelyn kautta. Väestön toimeentulon perustan muutoksen hallinta turvaa riittävän palvelujen tuotannon eri väestöryhmille ja erilaisen tulevaisuuden omaaville paikkakunnille Sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteet seuduittain erilaistuvat, palvelutasoeroja syntyy runsaasti, väestö alkaa muuttaa näistä syistä Nopeasti supistuvat alueet tarvitsevat liikkuvia palveluja, hitaan supistumisen alueet tulevat toimeen seudullisesti joustavan verkoston varassa Luonto, väestön kasvu ja paikalliset katastrofit aiheuttavat maailmanlaajuisen avun tarpeen kasvupaineita, miten eettinen normisto tämän ratkoo EU:n laajeneminen 2004 muuttaa alueiden kehitysrahoitusjärjestelyt yhteisössä, kasvun perustana osaamisen tuki rahatuen sijaan. Jokaisen maakunnan on muotoiltava teolliset rakenteensa kestämään uusista EU-maista tuleva matalapalkkaisen työvoiman kilpailu pääomien virratessa vapaasti. Työvoiman osaamisrakenteiden hallinta on suuri haaste Globaali palkkatason laskeva perusta alkaa rakentua Kaukoidän mukaan (otaksuma) Sellaiset uudet elinkeinojohtamisen toteutusalustat on saatu kehitettyä kaikkiin maakuntiin, joilla alueiden taloudet ongelmitta kytkeytyvät uuteen globaaliin työmarkkinoita muuntavaan painetilaan Työmarkkinoiden suuri uusjako ja väestökatohypoteesi, useisiin maakuntakeskuksiin alkaa kehittyä tuhansien koulutettujen maahanmuuttajien ryhmiä. Maahanmuuttajia tulee täyttämään työtehtäviä joko strategisen ohjelman mukaan tai satunnaisesti Venäjän, erityisesti Pietarin alueen nousu muuttaa Suomen roolia Euroopassa Yritysrakenteet klusteroituvat Suomen ja Venäjän rajan ylitse muodostaen uuden kilpailutekijän kansainvälisessä liiketoiminnassa 2007 Tuotteiden ja palvelujen hinnat eräs EU:n elinkeinorakenteen kilpailukyvyn perustekijä Ratkaistavana on seuraava ristipaine: 1. Omistamisen rooli globaalissa yhteisössä muuttuu, kun toimialan osaamisperusta vetää alalle sijoituksia, suuret sijoitusmassat ovat merkittävin kehityksen ylläpitäjä 2. Kestävään talouteen ja ekologiaan ohjaava normisto voimistuu ja rajoittaa elämää, mutta samalla luo pysyviä strategisia velvoitteita usealla toimialalla tuotekehityksen perustaksi Tuotteiden ja palvelujen hintoja joudutaan painamaan alaspäin, jotta "nousulukittu" työvoiman palkkataso riittää ilman eriarvoistumista säilyttämään tavoitellun kulutustason Sosiaali- ja terveysalan palveluja on lisättävä ja ne on tuotettava nykyistä pienemmillä resursseilla 14

16 Väestön sijoitusvarallisuus (osakkeet, asuntokanta) alkaa elää omaa, muusta taloudesta riippumatonta "elämäänsä", se hakeutuu tuottavimpiin kohteisiin todella nopeasti. Sijoitetut varat voidaan aktivoida aivan uusien omistamisen ja sijoittamisen instrumenttien avulla 2008 Reuna-alueiden teknologiaperustan ongelmat Ellei reuna-alueiden työvoimalle saada aikaan uutta teknologia- ja palvelutuotantoperustaa, toimintojen organisointi supistuvilla, matalan huoltosuhteen alueilla on suunniteltava valmiiksi Alkavan väestökadon aikana ei ole enää mahdollista turvata reuna-alueiden asemaa, kun väestökato työvoiman loppumisen myötä siirtyy keskuksiinkin. Keskushallinto ryhtyy tuottamaan alueiden arvonlisäketjuun palveluja, keskushallinnon valvonta- ja ohjausrooli supistuu oleellisesti 2010 Nano- ja bioteknologia tuotteissa Valtakunnalliset v käynnistetyt, uutta kasvua mahdollistavat innovaatioihin perustuvat avaukset luovat uudentyyppisiä menestystuotetoimialoja. Ne alkavat tulla esille keksintöinä sekä sosiaalisesti tai ekologisesti merkittävien aihepiirien sisäisinä innovaatioina ja uusina toimintamalleina. Ideat: Puhdas maailma, älykäs tuotanto, bioala, nanoteknologia jne. on jo listattu eräänlaisiksi EU veturitekijöiksi, joita eri toimijat kilpailunoloisesti kehittävät. Tässä vaiheessa ne muuntavat kulutusmarkkinoita Yllätyksiä, epäjatkuvuuksia, joista ei saada otetta Moni epävireinen entinen moottori aiheuttaa paikallisia ongelmia, jotka heikentävät talouden kasvukykyä, sosiaali- ja terveysalalla rajuja talousalueittaisia rahoitusongelmia On määritettävä tietoyhteiskunnan 3 sukupolven työtehtävät ja saatava työvoiman porrasnoston governance-malli tuottamaan niissä tarvittavat työtaidot. Toimeenpanovastuu: (osaamiskeskukset, sosiaalialan osaamiskeskukset, TE-keskukset, ennakoivaa aikuiskoulutusta organisoivat laitokset jne.) Maakuntien reuna-alueiden (teollisuuden) teknologiaperusta uudelle tasolle, kun mm. sivutuotteiden hyödyntämisen tutkimusohjelmat ovat tuottaneet tarvittavaa tietotaitoa Rakenteellisia muutosilmiöitä on kokeillen kiinnitettävä tähän ajankohtaan, jotta ne ehditään tunnistaa ja saada ennakoivan ohjannan piiriin riittävän aikaisin Globaalit turvamekanismit, luonnon kestokyvyn suojelu ja globalisoituneen talouselämän toimintojen yhteensovitus ja niihin ohjaava normisto kuvaavat asetelmaa, johon on eettisesti varauduttava 2015 Kantaväestön väheneminen ja kiinteistöjen elinkaaren yhteen sovittaminen Väestökato Suomessa alkaa? Laskevia ja päättyviä ihmisten, yritysten, kokonaisten toimialojen elinkaaria kaikkialla? Suomen suhteellinen kansainvälinen kilpailukyky heikentyy väestötekijöiden johdosta nopeasti, kun useiden alueiden elinvoima hiipuu Venäjä Suomen suurin kauppakumppani 2018 Alueiden toimivuus ja toimintakustannukset nousevat aikaisempaa tärkeämmäksi kilpailutekijäksi julkisen sektorin heikon rahoituskapasiteetin johdosta 2020 Itämeren alue selkeä keskus Euroopan kehittymisessä Baltian ja Koillis-Venäjän kasvu vahvimmillaan 15

17 Edellisten lisäksi on varauduttava useisiin muihinkin muutostekijöihin ja seurattava myös ns. heikkoja signaaleja. Niiden tuntemus ja käsittelykyky kasvaa, kun eurotasolla laaditaan koko yhteisön kehittämisnäkemyksiä. Muutostavoitteita lobbaillaan yhtäältä lävitse EU:n valtakoneistoissa, mutta toisaalta niitä viedään myös alueellisen kehittämisen tavoitteiksi. Euroopan yhdentymisprosessin alkuvaiheessa EU:n rakennerahoitus tuotti alueille perustan kehittyä jatkossa markkinaperustaisesti. Rakennerahastot oli nimensä mukaan tarkoitettu rakennemuutoksen perusrahoitukseksi (Sneck&Mäntylä 1994). Nyt käynnissä olevassa vaiheessa tuki on aikaisempaa eriytyneempää ja sen nähdään selvästi vähenevän v tienoilla EU:n saadessa uusia jäsenvaltioita. Suomi 2020-tutkimus keskittyykin kuvaamaan tapoja, joilla tuo väheneminen ja siirtyminen markkinaperäiseen uusien hankkeiden rahoittamiseen voitaisiin saada toimimaan. Siirtymää voisi havainnollistaa esim. sillä, että rakennetukien sijasta alueiden ammattikorkeakoulut muodostuisivat EU-tuella tehtävän muutoksen moottoriksi ja rahoituslähteenä voisi toimia EU:n tutkimuksen kuudes puiteohjelma. 3.2 Tulevista kehitysrakenteista 16 Suomessa asui vuoden 2003 alussa noin 5,2 miljoonaa henkilöä, joista aktiivisesti työmarkkinoilla oli n. 2,3 milj. henkilöä. Lukumääräisesti tilanne ei oleellisesti muutu ennen vuotta Jo 1980-luvun puolivälistä lähtien on nähty väestön vähenemisen olevan todennäköistä. Nykyisten arvioiden mukaan ilmiö alkaa vuosina Silti väestön sekä työvoiman nopea ikääntyminen on jo aloittanut työvoiman suureksi uusjaoksi nimetyn prosessin, jossa poistuma työmarkkinoilta on suurta ja samalla häviää vanhoja ammatteja suurten ikäluokkien myötä. Tulevaisuuden haasteena onkin korvata häviävät työtehtävät mahdollisimman tarkoituksenmukaisilla uusilla työtehtävillä luvun laman jälkeen suuret keskukset tarjosivat työtä paremmin kuin pienet. Elektroniikkateollisuuden nopea kasvu muutamilla alueilla loi perustan väestön ja teollisuuden keskittymiselle 1990-luvun lopulla. Alan tuottavuus oli niin hyvä, että mm. Helsingin seudun asuntomarkkinoiden korkea hintataso ei ollut kasvun este. Aivan viime vuosina Helsingin sekä eräiden muiden suurten kasvukeskusten työllistämiskyky on pudonnut oleellisesti. Lähtötilanne onkin täysin toisenlainen, kun uutta kasvun veturia ei ole näkyvissä. Silti keskittymisilmiön luonteen muuttamiseen hallinnolla tuskin on paljon välineitä. Globaalisti pääkonttorit hakeutuvat Euroopan suurimpiin keskuksiin. Valtakunnallisesti alihankintoja siirtyy suurista keskuksista pienemmille. Merkitseekö tämä sitä, että vanhat yritysryppäät keskittyvät, fuusioituvat ja häviävät yhteisöä kehittävänä voimana? Voimistaako nähtävä kehitys aktiivisia pienempiä kaupunkiseutuja? Muodostuvatko uudeksi kehityksen ytimeksi paradoksaalisesti keskittymis-hajaantumisilmiön väliin jäävät, innovaatioihin perustuvia menestystuotteita kehittävät alueet? Jos näin on, avautuu kehittämiselle uusia näkymiä. Aluekehittämisestä on tullut ohjelma-/ hankepainotteista esimerkiksi aluekeskusohjelman muodossa. Aluekeskusohjelmaan valittujen keskusten tuella vahvistetaan niiden kilpailukykyä nykyisten kasvukeskusten (Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Jyväskylän seudut) kanssa. Mutta mitkä keskukset kykenevät varteenotettaviin tulevaisuuden kasvua mahdollistaviin innovaatioihin? Näitä avauksia voidaan siirtää verkostotalouden avulla myös keskusten ulkopuolelle. Kestävää työllisyyttä suunniteltaessa voidaan viitata 15 vuotta sitten tehtyyn Suomi 2030 tutkimuksen uhkaskenaarioon (Sneck&al 1989): "Ensin pääkaupunkiseutu kasvaa ja vetää väestöä koko maasta, sitten muutama suurin aluekeskus kykenee vastaamaan tähän kasvuun ja vetää väestöä lähialueiltaan. Tämän jälkeen väestö keskittyy edellisiä pienemmille kasvukykyisille seuduille, joista

18 käsin hoidetaan elinkeinoelämän materiaali- ja energiahankinnat. Tämä rooli sopii työnjaossa nykyisiä suurimpia keskuksia hieman pienemmille keskuksille. Mutta jos ne kasvavat, kasvu tapahtuu syvän maaseudun väestökatoa kiihdyttämällä. Tämän jälkeen pienten keskusten väestö alkaa siirtyä suuriin keskuksiin. Ja lopuksi suurista keskuksista väestö siirtyy pääkaupunkiseudulle." Vahvistamalla aluekeskusohjelmaan valikoituja seutuja siirrytään valikoivasti ohjaavaan väestön keskittämiseen. Mutta kuinka pitkäaikaista valikoiva keskittäminen voi vaikutuksiltaan olla? Mikä varmistaa, ettei näiden keskusten työvoima ala kuitenkin hakeutua esimerkiksi v tienoilla kohti suurimpia keskuksia? Pienten keskusten ongelmana on, että ne useimmiten kykenevät kasvamaan vain ympäristönsä kustannuksella. Valikoiva kasvukeskuspolitiikka edellyttää niiden reuna-alueiden elinvoiman turvaamista keskittymistä ehkäisevillä toimenpiteillä. Keskittymisen leviämisen estämisen tärkein perusta olisikin menestystuotehakuisten työpaikkojen lisäys lähtömuuttoalueella. Innovaatio- tai t&k -toiminnan vienti yritysverkostoihin on myös hajauttamista tukeva toiminto, mikä maakunnallisesti oikein toteutettuna voi vahvistaa aluekehittämistä sekä keskuksissa että reuna-alueilla. Yllä kuvattua syrjäisen alueen uhkaskenaariota torjuttiin Suomi 2030-tutkimuksessa välittäjäkunta-ajatuksella, jossa suuret keskukset siirsivät rutiinitoimintoja välittäjäkuntiin ja ne puolestaan toiminnallista aktiviteettia syvän maaseudun kuntiin (Sneck&al 1989). Kuvion 4 välittäjäkuntarooli on edelleen ajankohtainen, mutta aikaisempaa paremmin organisoidulla tavalla. Elinkeinojohtamisen toteutusalustoilla voidaan yrittää hakea reuna-alueiden kunnille sopivia, niiden väestöä työllistäviä tulevaisuuden teknologioita. Aluekeskusohjelmassa on vahva olettamus kasaantuvien kasvutekijöiden voimasta, joilla aluekeskusohjelmassa kehityskohteiksi otetut n. 30 keskusta voitaisiin nostaa valikoivan keskittymisen kautta kasvu-uralle. Mutta kuinka pitkän aikaa voidaan kasvua ohjata, onko tätä varten riittävästi välineitä? Samalla kun pienten keskusten kasvukykyä kehitetään myös suurten keskusten kilpailutilanne muuttuu. Niissä paikallisesti asuminen, vapaa-aika ja työnteko eriytyvät kuten aikaisemminkin. Kaupallisten ja muiden palvelujen kysyntä siirtyy väestön keskittymisen mukaan. Keskittymisen luomat suuret kauppakeskukset ja toisaalta alimitoitetut palvelut luovat kasvupohjaa uudelle muuttoliikkeelle. Lisäksi kasvukeskuksissa käydään avointa keskustelua myös ulkomaisten osaajien houkuttelusta kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Heidän asumisympäristöä koskevat tavoitteensa on tyydytettävä samalla, kun suuryritykset pitävät ulkomaisten osaajien tulon edellytyksenä kilpailukykyä edistävää tuloverotuksen mallia. Suomen alueiden voimakkaan erilaistumisen lähtökohdat ovat edelleen selkeästi nähtävissä. 17

19 18 Kuvio 4. Suomen aluerakenne vuoteen 2030 kolmena skenaariona (Sneck et al. 1989).

20 4. Ennakoiva ohjanta aluekehittämisessä 4.1 Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustan edellyttämä elinkeino- ja työvoimastrateginen tavoitetaso Kunkin maakunnan tavoitteiden ambitiotasoa asetettaessa olisi ratkaistava myös se, minkälaisia uutta kasvua mahdollistavia hankkeita alue kykenee kehittämään omilla resursseillaan. Maakunnan koosta riippumatta jokaisen alueen tähtäimenä tulisi olla kestävä kansainvälinen kilpailukyky ja sen kautta v tarvittavan hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustan luominen. Toisaalta valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteura (Työvoima loppuraportti tammikuu 2003, s. 87) käsittelee tapaa kehittää seuraavien neljän periaatteen varassa maakuntiin globaalissa vaihdannassa kilpailukykyisimpiin innovaatioihin perustuvaa työpaikkarakennetta (Sneck 2002): Uuden kasvun mahdollistavat megahankkeet ja avaukset (nano-, bioteknologia ym.) Vanhan kasvun ylläpito (ICT-tuotteet, ohjelmat ja sisällöt) Liiketoiminnan tuottavuuden lisäys, kuten e-liiketoiminta (ICT-tuotepalvelujen avulla) Hajautettu alihankinta ja reuna-alueiden teknologiaperusta. Onnistuessaan tavoiteura voi tuottaa n hyvän palkkatason ja kestävään työllisyyteen perustuvaa tietoyhteiskunnan toisen sukupolven työtehtävää enemmän kuin perusura edettäessä vuoteen 2012 (Työvoima loppuraportti tammikuu 2003). Tavoiteuralla ennakoivan ohjannan välineillä muutetaan koulutusrakenteita kilpailukyvyn vaatimalle tasolle, kun sovitetaan valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteura sekä työvoiman porrasnostomallin käsitteet toisiinsa. Porrasnostostrategia voi luoda nuo korkeaa katetta tuottavaa työpaikkaa edellyttäen, että osaamisrakenteet kyetään kouluttamaan tulevien innovaatioiden varaan. Nämä innovaatioperäiset työpaikat ovat se kärki, joka voi käynnistää nousun myös muiden työtehtävien osalla. Näin tavoiteuralla avautuu tilaa kouluttaa uutta henkilöstöä noston tyhjiksi jättämiin työtehtäviin. Porrasnosto toimii siis vain, jos korkeaa katetta tuottaviin tehtäviin siirtyvät työntekijät jättävät pienemmän kokemuksen omaaville työntekijöille avoimiksi vanhat työpaikkansa. Itä-Lapin sekä Etelä-Karjalan yhteydessä luvussa 5.4 kuvataan, miten portaittainen nousu työmarkkinoilla voi raivata tilaa työttömille. Tämä voi lopulta pienentää myös työttömien määrää. Porrasnoston käynnistävät tehtävät on taulukossa 1 eritelty toimialoittain. Taulukon viimeisellä rivillä esitetään maakuntien yhteenveto, jossa kokonaissummaksi tuli Edettäessä vuodesta 2012 vuoteen 2020 olisi vastaavasti tavoiteuralla luotava tietoyhteiskunnan kolmannen sukupolven työtehtäviä, joiden varaan kehittyy toiset työllistyvien määrää nostavaa työtehtävää. Ennakoivan ohjannan näkökulmasta perus- ja tavoitteelliselle uralle tulee yhtä paljon suorittajatason henkilöstöä, mutta tavoiteuralle maksimaalisen porrasnoston avulla enemmän korkeaasteen osaajia. 19

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2. Avaan Suomen alueellisen

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Perttu Vartiainen Monitasoinen aluepolitiikka vai kamppailu aluetasoista? Alue- ja kaupunkijärjestelmän

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot