Tampereen Rudolf Steiner -koulu VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen Rudolf Steiner -koulu VUOSIKERTOMUS 2009-2010"

Transkriptio

1 Tampereen Rudolf Steiner -koulu VUOSIKERTOMUS Rosa, 10.B

2 TAMPEREEN RUDOLF STEINER -KOULU Muotialantie Tampere VUOSIKERTOMUS Toimisto (03) Toiminnanjohtaja Ilkka Kaakkolammi (03) ja Vuosirehtori Simo Taimi (03) ja Lukion vuosirehtori Eija Heikkala Alaluokkien opettajainhuone (03) Yläluokkien opettajainhuone (03) Opinto-ohjaaja Heli Arminen (03) ja Terveydenhoitaja Nanna Nurminen Psykologi Emma Järveläinen Koulukuraattori Tuija Nevala Vahtimestari Tapani Koskinen (03) ja Kiinteistönhoitaja Hannu Piipponen Oppilasravintola Osuuskunta Tampereen Timjami (03) Timjamin Juhlat Iltapäivähoito 1A + 3.A (Hurinki) (03) ja B + 3.B (Hurinki) A (koulu) B (koulu) Esiluokat Teerentie (03) ja Teerentie Tampere Tervehdys Koulun ilttiksestä 4 Nukketeatteria 2. luokalla 5 Sitkeät sitruunat 6 Kolmas luokka iloisen ja ahkeran tekemisen vuosi 8 Viidennen luokan kuulumisia 11 Luokkaretkemme Antaverkassa 14 Kahdeksas kevät 15 Svensk musik och lyrik 16 Adalmiinan helmi 17 Koulu on nyt valmis Upea juhlasali kruunaa kokonaisuuden 18 Juhlasali sai nimen 20 Ajatuksia sosiaaliharjoittelun jaksosta 11. luokalla 22 Nuoret, päihteet ja koulu 24 Frida Kahloa eurytmian ja draaman keinoin 26 Steinerkoulu, yleissivistyksen laajennettu oppimäärä luokka tiedesuunnistuksessa luokan päättötyöt 30 Emännän palsta 31 Sinilintu (03) ja Martinpojankatu Tampere 2 VUOSIKERTOMUS Toimitus: Maria Kaunisvesi Taitto: Kaisa Ryhänen VUOSIKERTOMUS

3 Tervehdys Koulun ilttiksestä Nukketeatteria 2. luokalla Koulumme iltapäivätoiminnassa puuhastelee päivittäin noin sata lasta. Ryhmiä on kuluneena vuonna ollut neljä. Ohjaajia ja harjoittelijoita on joka ryhmässä 2-3. Kaksi ekaluokkalaisista ja kolmosista koostuvaa ryhmää ovat toimineet vanhassa Huringin päärakennuksessa ja kaksi kakkosluokkalaisten ryhmää ovat toimineet koulun puolella luokissa. Lapset tulevat ilttikseen suoraan koulusta. Toiminta painottuu vapaaseen leikkiin, mutta askarteluja on tarjolla halukkaille. Timjamista tilattu luomuvälipala syödään klo Välipalan jälkeen on päivittäin satuhetki, ja sen jälkeen ulkoilua koulun pihassa tai lähipuistoissa. Toisella luokalla Tampereella virkataan käsitöissä käsinuket. Tänä vuonna 2. A sai tehtäväkseen myös suunnitella pienet näytelmät, joissa hienot käsinuket pääsisivät sitten seikkailemaan. Ensin syntyi koko luokan voimalla yksi yhteinen tarina, jonka jälkeen kehkeytyi pienemmissä ryhmissä vielä kolme tarinaa lisää. Musiikkitunneilla loimme tarinoita alkuvaiheessa myös äänimaailmaksi erilaisin soittimin. Tarinoiden ja käsinukkien valmistuessa lopulliseen muotoonsa aloitimme varsinaisen näytelmäharjoittelun luokassa. Oppilaat suunnittelivat ja tekivät itse tarvittavat lavasteet. 2.A -luokan kummiluokka 7.A kävi haastattelemassa nukketeatterin tekijöitä: Minkä näytelmän teitte? Taisto, Emppu, Assi, Tinna ja Eveliina: Eläimet viidakossa ja Kettu ja siili. Mistä näytelmä kertoo? Taisto ja Emppu: Kettu halusi pilkata siiliä. Assi, Tinna ja Eveliina: Kuningaskarhusta, joka tarkasteli viidakkoa. Kettu pilkkasi siiliä, mutta he sopivat lopuksi. Millaisia nukkeja käytitte? Lapset viettävät mielellään aikaansa leikkien tuttujen luokkakavereiden kanssa. Majoja rakennellaan innokkaasti ja nukkekoti ja palikat ovat ahkerassa käytössä. Lapset piirtävät myös mielellään vapaita piirustuksia ja pelaavat erilaisia pelejä yhdessä. Taisto ja Emppu: Tipu, pupu, kettu, siili, norsu ja leguaani. Assi, Tinna ja Eveliina: Lepakko, koira, sammakko, koira, pupu, leguaani ja kultakala. Kettu, siili, pupu, kultakala, koira, tipu, orava. Koulupäivän jälkeenkin lapset innostuvat herkästi uusista askarteluista. Mm. neulahuovutus, märkähuovutus, kutominen, virkkaaminen ja lahjojen teko ovat mieluisaa puuhaa. Välipalalla opettelemme hyviä pöytätapoja. Lapset tietävät, että kaikkea pitää vähän maistaa ja ruokaa pitää ottaa vain sen verran kuin jaksaa syödä. Olemme mukana koko koulun Ruoka kunniaan -kampanjassa ja pyrimme myös ilttiksessä siihen, että mahdollisimman vähän ruokaa menee biojätteeseen. Satuhetkellä luemme erilaisia satuja ja tarinoita vuodenajan ja lasten ikäkauden mukaan. Ekaluokkalaiset rakastavat satuja, jotka alkavat ja loppuvat samalla satukerralla, isommat jaksavat jo seurata pidempiäkin jatkokertomuksia. Koulumme on kiva-koulu myös ilttiksessä. Ke- tään ei kiusata! Joskus sitä on vaikea muistaa väsyneenä koulupäivän jälkeen, mutta yleisesti ottaen yhdessä on mukava leikkiä. Liikuntaa harrastetaan vuodenajan mukaan päivittäin. Sisäsalileikit ovat suosittuja, samoin hiihto ja luistelu, perinteisiä ulkoleikkejä unohtamatta. Vietämme yhdessä juhlia vuodenajan mukaan ja käymme pienillä ja isommillakin retkillä. Iltapäivätoiminnasta voit lukea lisää myös koulun nettisivuilta. Hauskaa kevättä kaikille! T: Ilttisväki Esityksiä oli kaikkiaan neljä, joista pääesitys oli vanhemmille järjestetty iltaesitys maukkaine kahvioineen. Opettajan näkökulmasta voisi todeta, että 2. A -luokan oppilaat tekivät upeaa työtä, jota oli todella ilo seurata ja ohjata. Mika Kunnasvaara Millaista näytelmää oli tehdä? Taisto ja Emppu: Joo, oli hauskaa, kivaa. Assi, Tinna ja Eveliina: Kivaa, mutta aika jännittävää. Oli hauska esittää vanhemmille ja muille. Mikä oli vaikeaa? Taisto ja Emppu: Oli harjoteltu, ei ollut vaikeeta. Assi, Tinna ja Eveliina: Lavasteiden teko ja repliikkien keksiminen. Mikä oli hauskinta? Taisto ja Emppu: Kaikki! Se, kun siili levisi lammikkoon. 4 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

4 Leikin jälkeen maisteltiin keittiöstä lähetettyä yllätystä: mikä hedelmä tuli tänään, miltä se maistui, tuoksui ja tuntui? Herkkuhetki oli maistamisen, mutta myös luottamuksen hetki, koska useimmat lapset odottivat silmät kiinni opettajan suuhun antamaa herkkua. Loppuruno/-tehtävä antoi jokaiselle lapselle mahdollisuuden olla hetken leikin ohjaajana ja paljastaa lopputehtävän ennen jonoon menoa. Tehtävä oli esimerkiksi kosketus jonnekin kehoon siveltimen, höyhenen, piikkipallon jne. avulla tai ääni, joka kuului hiljaa korvan juuressa tai puhallus, joka tuntui niskassa tai peitto, joka kääriytyi lapsen ylle kuin viitta tai peitti kokonaan kuin huoppu...vielä jonossa opettaja piirsi sormella jonkin arvoituksen selkään. Oppimispolkua tulevaisuuteen SITKEÄT SITRUUNAT Aistien merkitys tämän päivän lapsuudessa Steiner-pedagogiikan yksi tärkeä perusta on laaja-alaisesti käsitetty aistioppi. Aistien harjoittamisella on yhteys koko lapsen kehitykseen:...tasapainoaisti antaa ihmiselle aistimuksia tasapainosta, harmoniasta ja itseluottamuksesta... ja...tunneaisteja ovat lämpö-, näkö-, maku ja hajuaisti. Kaikki aistimme ovat nykyisin hyvin voimakkaiden ärsykkeiden kohteena päivittäin, joten liika kuormittavuus tuhoaakin aistiherkkyyttä stimuloinnin sijasta. Itävaltalaisen tutkimuksen mukaan joka neljäs vuotias lapsi ei erota makeaa, hapanta, suolaista ja kitkerää makua toisistaan. Aistien herkkyyttä sumentavat mm. pikaruoka, virvoitusjuomat ja makeiset sekä lisäaineet. Itse tekeminen ja kokeminen uhkaa jäädä yhä vähemmälle. Aistien kehittymiseksi lasten on saatava tarttua, tuntea, maistaa, kontata, hyppiä jne. Tiivistetty kuvaus yhden ryhmän toiminnoista Tänä lukuvuonna Sitkeät sitruunat oli viimeinen ekaluokkalaisten pienryhmä. Ryhmässä oli seitsemän oppilasta ja se kokoontui kymmenen kertaa. Vuorovaikutteisten leikkien avulla kohdattiin toisia sekä tutkittiin ja opittiin asioita mahdollisimman monien aistien kautta. Aina tuntien alussa aistimme kehomme asennon matalalla tyynyllä istuen, teimme ja kuulimme tervehdyksen rytmin, tunsimme hoivaavan kosketuksen sekä haistoimme voiteen tuoksun. Sitkeiden sitruunoiden mielestä voiteessa tuoksui appelsiini, mandariini ja sitruuna. Leikki/toiminta vaihtui joka kerta jakson aikana: hurjaa riemua nostattivat erilaiset leikit ja tehtävät leikkivarjon kanssa sekä varjon leyhyttämä ilmavirta, joka toi mukavan tuulahduksen iholle. Kaikki kehoon liittyvät aistit saivat virikkeitä keinuttamisissa, tasapaino- ja temppuradoissa, kun ryömittiin tunnelin läpi, opettaja kääri jumppamattoon tai suoritettiin tehtävänopan motorisia tehtäviä. Hienoviritteisempää aistimista edustivat esimerkiksi käden rasvaaminen ja kuvan painaminen paperille sekä foliokengän muotoileminen jalkaan. Nämä tehtävät edellyttivät lisäksi oman vuoron odottamista, taitoa kuvailla käsien ja jalkojen tuntemuksia: lämpöä, viileyttä, rasvan limaisuutta jne. Pienessäkin ryhmässä lapsen voi olla vaikea keskittyä, muistaa ohjeita, liittyä leikkiin, kertoa ajatuksiaan tai odottaa vuoroaan. Alkuopetuksessa oppilaita valikoimatonta pienryhmätyöskentelyä voidaan tulevaisuudessa käyttää muiden arviointimenetelmien ohella ennakoimaan tehostetun ja erityisen tuen tarpeita sekä näin luomaan rakenteita tulevan erityisopetuslain integraation periaatteen mukaisesti. Sanna Kaiponen erityisopettaja Laajemmin tietoa aiheesta löytyy: Dahlström M.1999, Muodosta minuuteen. Helsinki: Edita Erziehungskunst, Waldorfpädagogik heute 10/2009 Google: opm erityisopetuslaki 6 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

5 Kolmas luokka - iloisen ja ahkeran tekemisen vuosi Kolmannen luokan kertomusaineistona ovat pääasiassa Vanhan Testamentin kertomukset. Niinpä aloitimme uuden lukuvuoden maailman luomisella. Sen jälkeen olikin hyvä jatkaa tutustumalla monin eri tavoin elämään ja työtapoihin isoisoisoisien ja -äitien elinaikoina, siis elämään ennen vanhaan. Toisen luokan keväällä olimme käyneet Rekolan tilalla muokkaamassa ja möyhentämässä peltoa. Kun sitten kylvimme ja peittelimme vehnän jyvät maahan, toivoimme sadetta ja poutaa ylle vainion. Syksyllä sadonkorjuuseen saapuessamme saimme huomata toiveemme toteutuneen. Pam-pam rumpu kaikuu vilja kypsää on Peltomme lainehti kullankeltaisena kypsän viljan odottaessa korjaajiaan. Niin suihkivat sirpit, sidottiin lyhteet, nostettiin osa seipäille kuivumaan ja osasta rakennettiin kauniita kuhilaita. Jokainen sai ainakin aavistuksen siitä, miten kiitollisin mielin maanviljelijä satoaan korjaa. Myöhemmin, kun oli puinnin aika: Vilja riihen ahdettiin, puita sisään kannettiin, isäntä riihen lämmitteli, Ja kolmen päivän päästä: Sitten siellä varstattiin, jyvät kauniit löydettiin. Jyvät olivat nyt ihan kuivia. Luokassa meillä oli kivinen käsimylly, jota ahkerat kädet pyörittivät uudelleen ja uudelleen. Niin täyttyi moni paperipussi jauhosta, josta viimeisellä kouluviikolla on tarkoitus leipoa leipää yhteiseen juhlaamme vanhempien kanssa. Laskennossa lähdimme liikkeelle vanhoista mitoista. Opimme, miten entisaikaan mitattiin syleillä, kyynärillä, vaaksoilla, askelilla ym. mitoilla, joiden koko vaihteli mittaajan koon mukaan. Opimme, miten ihmiset vähitellen sopivat yhteisistä mitoista. Niin mekin tulimme metriin ja sen myötä kymmenjärjestelmään. Jokainen teki oman metrimitan, jolla mittasi paljon kotona ja koulussa. Tarkkojen mittatulosten lisäksi on silti ollut tärkeää oppia myös arvioimaan matkoja, painoja ja tilavuuksia. Mittaamisen lisäksi erilaiset allekkain laskut saivat monet innostumaan kovasti. Varsinkin kun kymmen-, sata- ja tuhatpussien jälkeen oli opittu laskemaan numeroilla, jotka hienosti löysivät omat paikkansa laskutalon eri kerroksista. Äidinkielessä uusi ja innolla odotettu asia oli kaunokirjoituksen oppiminen. Miten kauniita kaikki kirjaimet ovatkaan! Niillä sitten alettiin harjoitella myös omien tarinoiden kirjoittamista. Joulukuun 13. päivän aikoihin on kolmansilla luokilla aivan erityinen kunnia koulussamme. Olimme harjoitelleet jo jonkin aikaa pitkää runoamme ja lauluamme. Sitten koulu täyttyi ihanasta piparintuoksusta leipoessamme tarjottavaa muille oppilaille. Ja perjantaiaamun hämärässä vaelsimme valkoisissa asuissamme kynttilät tai piparikorit käsissä laulaen: Lucia hohteen suo, Lucia valon suo Lucia seppelpää, juhlista hetki tää ja seuraimme kynttiläkruunupäistä Luciaa luokasta toiseen. Talven ja maailman pimeyteen, Jokaisen ihmisen sydämeen Toi Lucia valon taivaisen, Suuren, kirkkaan Rakkauden. Sunnuntaina vierailimme Lucia-kulkueen kanssa Vapriikin museokahvilassa tuoden myös siellä valoa ja iloa ihmisille. Käsityötunnit aloitimme syksyllä etsimällä pajukosta sopivia oksia kehruukepeiksi. Ja niin alkoi hahtuvavillan keppikehrääminen villalangaksi; ympäri- ympäri pehmeäksi, lujaksi langaksi. Kun lankaa oli tarpeeksi, alkoi kutominen itse tehdyn suunnitelman mukaisesti lankoja vanerilevyn loimilankojen välistä pujotellen. Monen vaiheen jälkeen oli aplodien aika, kun taas uusi, valmis paimenpussi pääsi riippumaan ikkunaan. Samalla periaatteella syntyi ihan oikeissa kangaspuissa kaunis räsymatto itse leikattujen matonkuteiden raidoittamana. Liekö ainakaan arkena raskitaan sitä lattialle asetella taitaa olla mieluummin pöytäliinana! Syksyllä tutustuimme Lempäälän museoraitilla entisajan tunnelmiin, mm. taloihin, kauppaan, työkaluihin ja sepän pajaan. Keväällä koitti taas 8 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

6 Viidennen luokan kuulumisia ilon päivä kun pääsimme ihan itse takomaan sepän pajaan. Ja laulumme kaikui: Pajassa on nuoret sepät, pajassa Ja he takovat - vasaroilla kalkuttavat takovat Jokainen sai takoa oman naulan ja koko luokan yhteistyönä taottiin onnea tuova, soiva hevosenkenkä. Siellä se on nyt luokassa ja kulkee mukanamme vuodesta toiseen muistuttaen KiVa-koulutunneista Koulumme liittyi KiVa-kouluprojektiin. Niinpä meidänkin luokkamme alkoi pitää KiVa-koulutunteja. Pidimme niitä joka tiistai tukitunneilla. Aloitimme projektimme syksyllä Keskustelimme tunneasioista, kuten yksinäisyydestä, syrjimisestä, luottamuksesta, ystävällisyydestä ja perheestä yms. Meillä oli myös tunnejana. Muodostimme yhdessä jonon, jonka toisessa päässä oli ne, joilla meni mielestään erittäin hyvin, ja toisessa ne, joilla meni erittäin huonosti. Kun olimme löytäneet paikkamme jonossa, saimme kertoa, miksi olemme juuri sillä kohdalla. Keväällä 2010 pidimme koko koulun KiVa-viikon, jonka päätimme hauskojen hattujen päivään. Neilikka, Siru ja Noora, 5. A valmiiksi kesälomaksi, ettei kesällä tarvitsisi tehdä sukkaa. Alisa, 5. A Kreikan historia Kreikassa pidettiin Olympialaiset. Niihin kuului mm. pituushyppy, keihäänheitto, kilpajuoksu, kiekon heitto ja paini. Olympialaiset järjestettiin Zeuksen kunniaksi, mutta jumalia oli monta muutakin. Tärkeimmät Kreikan jumalat olivat Zeus, Poseidon, Hera, Hades ja Pallas Athene. Kreikkalaiset kutsuivat itseään helleeneiksi. Suurimmat heimot olivat ylpeät, sotaisat doorilaiset Spartassa sekä iloiset, vilkkaat ja lahjakkaat joonialaiset Ateenassa. yhteistyön voimasta ja ilosta. Laulu kaikuu luokassamme usein - kaanonien sävelet soivat niin laulaen kuin myös huiluilla soittaen. Oli myös ilo seurata koko luokan yhteissoittoa viulutunnilla. KiVa koulu viikon päätteeksi, Hauskat hatut -päivän lopussa, seisoimme luokassa iloa tuovassa piirissä käsi kädessä. Ja opettajan kertoessa syksyllä piiriimme liittyvästä uudesta jäsenestä olivat riemuhuudot valtaisat. Oli hyvä tunnelma lähteä loppukevääksi rakentamaan mökkiä. Mökin rakentaminen on suuri ja palkitseva urakka. Siinä syntyy yhteisen aherruksen ja voimainponnistuksen, sekä monen, monen työvaiheen tuloksena pieni talo. Talolla on luja ja tukeva perusta, seinät ja katto muodostavat suojaisan tilan, jonne on hyvä kulkea kauniista ovesta. Ikkunoista virtaa sisään valoa, ja sisällä ollessa niistä voi katsella, mitä ympärillä tapahtuu. Talon lattian alle, maan sisälle on muurattu peruskivi, jossa on kaikkien mökin rakentamiseen osallistuneiden oppilaiden nimet, aamurunomme ja joku pieni aarrekin tulevien polvien löydettäväksi joskus kaukana, kaukana tulevaisuudessa Vanhemmille järjestettävässä talonrakennusjuhlassa voimme varmaan todeta kolmannen luokan piirin sanoin: Tässä on talo kuin meille tehty, se on niin hieno ja suuri, se meille sopii juuri. Aurinkoista kesää kaikille! Tarja Havumetsä Sukka-/käsityöt Tänä vuonna käsitöissä teimme sukat. Ennen sukan aloittamista teimme pussukan, jota tekemällä harjoittelimme kutomista. Aloittaessamme sukan aloitimme myös kässäpäiväkirjan, jossa kirjoitimme, mitä olimme tehneet. Tunneilla oli leppoisa tunnelma: laulelimme sekä kerroimme satuja ja kauhutarinoita käsitöiden lomassa. Keväällä harjoittelimme myös näytelmää, ja käsityöt edistyivät sen lomassa. Ensimmäinen sukka tuli valmiiksi joulukuussa, ja seuraava helmikuussa. Maaliskuussa tuli pikku rimpsusukkia, ja sitten niitä olikin valmiina aika paljon. Toivottavasti kaikki saavat sukat Kreikkalaisten valtioiden hienoimpia taiteellisia muistomerkkejä ovat julkisissa rakennuksissa esiintyneet kolme tyylisuuntaa: jäyhä ja voimakas doorilainen tyyli, kepeä ja tyylikäs joonialainen tyyli sekä koristeellinen ja siro korinttilainen tyyli. Niinpä auringon valo näyttää täällä kirkkaammalta kuin muualla, koska jumalatar Athene riisuu viimeisenkin hunnun saapuvan silmiltä kuin onnen unelma on maisema. Kreikan historiasta jäi eniten mieleen opettajan kuvaukset Kreikasta, Kreikan jumalat, runo ja piirustukset. Kreikan historian jakso oli mielestämme kiva! Kristian, Helmi ja Lotta, 5. A 10 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

7 Lehti-/mediaviikko Mediaviikolla opettajan ystävä, lehtikuvaaja Sanna Heikintalo tuli luokkaamme vierailulle. Teimme luokan kanssa lehden talviolympialaisista. Aluksi päätimme lehden nimen, josta tuli Mitaliset. Sitten jakauduimme ryhmiin, joita oli noin kymmenen. Ne olivat mm. kansi-, pääkirjoitus-, erilaiset urheilulajit -, haastattelu- yms. ryhmiä. Näin perehdyimme erilaisiin teksti- ja valokuvaustyyleihin. Uusia olympialajeja, joita keksimme, olivat mm. hiihtoratsastus, pulkkailu, lumisota ja kukkulan kuningas. Keksimme mielikuvitussaaren, jossa olympialaiset pidettiin. Saaren nimeksi tuli Gutanš. Tanita ja Miriel, 5. A Kirjekaverit Meillä 5. A -luokkalaisilla on ollut jo viisi vuotta kirjekaverit Helsingin Elias-koulusta. Olemme olleet heidän kanssaan todella tiiviisti yhteistyössä, ja nyt keväällä, kun meillä ja muilla 5. luokilla on täällä Tampereella koulumme järjestämät olympialaiset, niin silloin me tapasimme ensi kertaa kirjekaverimme! Meidän olympialaisissamme on lajeina pituushyppy, kiekonheitto, keihäänheitto, paini ja juoksu. Ylimääräisenä lajina on 2,5 kilometrin maratonjuoksu! Meillä kaikilla on hyvä mieli, kun olemme saaneet piirtää ja kirjoittaa heille. Olemme saaneet hyviä kavereita ja mukavia opettajia! Odotamme aina innolla heiltä vastauskirjeitä ja myös sitä, että tapaamme heidät. Siru ja Noora, 5. A Näytelmä Aloitimme näytelmäprojektin lukemalla Rasmus ja kulkuri -kirjan 3. luokalla. 4. luokalla kävimme katsomassa teatterissa Rasmus ja kulkuri näytelmän. Vanhemmat ja opettaja tekivät yhteisen päätöksen, että tästä tulisi myös meidän 5. luokan näytelmä. Luokallamme on paljon musiikin taitajia, jotka soittavat kyseisessä näytelmässä jotain instrumenttia. Näitä instrumentteja ovat: piano, viulu, banjo, kitara, huilu ja trumpetti. Anna Haukka on säveltänyt näytelmäämme kaikki laulut, paitsi laulun Hummani hei. Lauantain koulupäivä keväällä oli oikein tuottoisa. Saimme valmiiksi paljon lavasteita. Olemme harjoitelleet näytelmää paljon, ja näytelmätyö on ollut hyvin hauskaa. Rooleista sai itse miettiä lempirooleja, ja opettaja päätti roolituksen hieman niiden perusteella. Heini Ranto on auttanut tämän projektin kanssa. Hän on opettanut meille puheharjoituksia. Leena Tiusanen on myös auttanut näytelmäprojektin kanssa. Saara, Aino, Tommi ja Eetu, 5. A Koukkurahkan suoretki Kävimme syksyllä 15. syyskuuta 7. A -luokan kanssa retkellä Koukkurahkan suolla. Lähdimme patikoimaan suuren ja jyrkän kallion päälle, jossa pidimme ensimmäisen tauon. Laskeuduimme järven viertä polulle, joka meni kosteikon halki. Jatkoimme metsän halki hakkuuaukealle, josta laskeuduimme ensimmäiselle suonylityskohdalle. Suon keskellä oli metsätasanne, jonka läpi kävelimme pysähtymättä. Heti sen jälkeen ylitimme taas märän sammaleisen, upottavan suon, joka johti järven viertä retkipaikallemme, jossa teimme nuotion. Paistoimme makkaraa, söimme eväitä ja pelasimme suofutista. Jotkut tekivät voltteja ja upposivat vähän suohon paluumatkalla. Paluumatkalla pidimme tauon vielä ensimmäisellä kalliolla, jonka jälkeen palasimme lähtöpaikalle. Teimme myös havaintoja: tulomatkalla näimme kurkiauran, ja koko matkan ajan katsoimme ympärillämme olevaa kasvustoa. Ariel, Joonas, Henrik ja Artur 5. A Hovin ratsutila Olimme syyskuun alkupuolella Hovin ratsutilalla luokkaretkellä. Tilalla kasvatetaan arabialaisia täysverisiä. Tallilla pidetään myös tuntitoimintaa, kuten este-, koulu-, maasto- sekä lännenratsastusta. Arabit ovat hyvin kauniita hevosia. Niillä on kovera pää, ja ne ovat hyvin siroja. Monet ovat myös sanoneet, että se on maailman kaunein hevosrotu. Ensin menimme katselemaan hevosia, jotka olivat suloisia. Matti Hovi esitteli meille pienen shetlanninponin Delillahin, jolla oli suuri sydän. Jokainen sai laittaa kätensä sen harjan alle ja tuntea sen lämmön! Meille esiteltiin myös tallin eräs ori, Ziroco, joka oli todella ylväs ja komea. Sitten lähdimme parin kilometrin kävelymatkalle metsään. Kun olimme kävelleet jonkin matkaa, pysähdyimme Noidanhaudalle. Noidanhauta on kepeistä muodostunut iso kasa, jota entisajan ihmiset pelkäsivät. Siihen aikaan eräs mies ajoi hevoskärryillä sen ohi ja upposi matkallaan suohon. Siitä lähtien ihmiset ovat heittäneet kasaan matkallaan yhden kepin, ja he kaikki ovat säästyneet noidan kirouksilta. Sen jälkeen menimme kalliolle sytyttämään nuotion ja syömään eväitä. Päivän päätteeksi ratsastimme konekäyttöisellä rodeohärällä. Kaikki pitivät siitä, ja pääsimme koettamaan vähän oikeaakin hevosratsastusta. Bussilla kuljimme myös Klaus Kurjen perinnetien ja kuulimme Matti Hovin tarkat kuvaukset Tampereen seudun historiaan liittyen, myös legendan omaisen rakkaustarinan Matti meille kertoi ja samalla tarkkailimme Laukon peurojen näkymistä maisemassa. Sini ja Iina, 5.A 12 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

8 Luokkaretkemme Antaverkassa Keskiviikkona lähdimme luokkamme kanssa Antaverkan leirikeskukseen Ylöjärvelle luokkaretkelle. Aamulla kun tulimme kouluun, meillä oli mukanamme matkalaukut/kassit joku oli jopa ottamassa mukaansa myös matkajääkaapin, mutta opettajamme ei suostunut siihen. Keskiviikkoaamupäivän vietimme vielä koululla, mutta klo lähdimme bussilla linja-autoasemalle odottamaan, että pääsisimme lähtemään. Bussilla matkustimme noin puoli tuntia, kunnes jäimme pois bussista. Kävelimme noin 2 kilometriä, kunnes saavuimme keskelle luonnonkaunista metsää, jossa oli ikivanha kartano, jonka nimi on Antaverkka. Kun pääsimme sisälle, meille annettiin huoneet, joihin menimme ryhmiemme kanssa. Kun olimme kotiutuneet paikkaan, niin vähän ajan päästä, kauhuksemme opettaja keräsi kännykät omaan isoon laatikkoonsa. Tästä oli tietysti jo ilmoitettu etukäteen. Kohta kaikilla oli jo nälkä, mutta ruuat piti tehdä itse, suuressa keittiössä, jossa oli vain yksi hella. Onneksi olin ensimmäisenä keittiön kimpussa, eli sain liedet käyttööni, ja sain tehdä rauhassa hyvää, ja hyvin terveellistä, ruokaa ilman stressiä ja paineita. Kun sain ruokani valmiiksi, söin sen ja sen jälkeen kun menin keittiöön, oli siellä kauhea ryysis. Onneksi ehdin ihan ekana keittiöön. Illalla menimme jäälle katsomaan tähtiä ja planeettoja kaukoputkella, jonka opettaja oli vuokrannut. Oli tosi kivaa katsoa tähtiä ja planeettoja, ja varsinkin sitä ainoaa ja oikeaa: Saturnusta. Oli hienoa kokea se tunne, että olemme oikeasti pieniä tässä isossa maailmankaikeudessa. Yhdentoista aikaan illalla menimme takaisin sisälle ja nukkumaan... No, nukkumaan meno viivästyi aika paljon. Joillain se oli tunti, toisilla kaksi tai kolme. Mutta kun kello löi neljä aamuyöllä, kännykän herätyskello soi opettajan sviitissä ja ope oli kai vähän vihanen. Toisena päivänä teimme hiihtoretken jäälle. Se oli tosi hieno kokemus. Hiihdimme pieneen saareen, johon teimme nuotion ja paistoimme makkaraa ja söimme eväitämme. Sitten lähdimme hiihtämään takaisin. Kun tulimme takaisin Antaverkkaan, lepäilimme vähän, kunnes koulusta tuotiin pinaattilättyjä. Illalla saimme myös pannukakkua. Seuraavana, ja myös viimeisenä, päivänä siivosimme ja lähdimme takaisin kouluun. Kahdeksas kevät Heräilevä kevät dumme etsimään ilahduttaa meitä yhteistä sieltä, jälleen lokkien missä olemme yksilöitä: huudahduksin, pajunkissoin, leskenlehdin, pullistelevin mielipiteis- sämme ja muistikuvissamme tai silmuin. Tutut ja tunteissamme ja silti aina uutta voimaa antavat luonnon kokemisissamme, puhumatt akaan tapahtumat omien käsiemme saavat mielen virkeäksi töistä. Tai erehdymme ja katseen Kettu: Olet vastuussa ruusustasi...älä uhohda sitä arvotta- kirkkaaksi. Pikku Prinssi: Olen vastuussa ruusustani... maan toisen sanoja ja tekoja omia teoreettisia Näin luokan kahdeksatta kevättä katsoessani, lähtökohtiamme vasten. toisaalta haikein ja toisaalta jopa huikein tunnelmin, olen tullut ajatelleeksi paljon yhteisen taipaleemme tapahtumia. Mietelause: Harmaata kaikki teoria, vihreä elämän kultainen puu saa uudenlaisen sisällön, kun ajattelen satojen koulupäivien kokonaisuutta sekä vaihtelevia arjen iloja, murheita, vastoinkäymisiä ja onnistumisen kokemuksia. Luottamus jokaisen yksittäisen tapahtuman oikeutukselle voi olla elämän kokonaisuutta kantava voima, kun yhteisen luominen alkaa heräävästä vastuuntunnosta ja sitoutumisesta vastuuseen. Olemme täällä yhdessä ja yhdessä olemme enemmän! Tämä onnistui luokalta ehkä erityisesti näytelmämme Pikku Prinssi esityksissä. Jokainen kantoi vastuuta ja iloitsi toisen On voinut olla tarpeeksi monta yhteistä työstä yhteisen projektin äärellä. vuotta, jotta se mikä yksittäisissä tapahtumissa ja tunnelmissa jokaisessa meistä vaikuttaa, on voinut orastavasti jalostua kypsyydeksi myötätuntea ja arvoksi ymmärtää Kiitollisin ja kokonaisvaltaisesti luottavaisin mielin, iloisena yhteisestä vihreästä taipaleestamme kultaisen elämän tiellä, erilaisuutta. Aikamme näennäinen toivotan kaikille elämän- eristyneisyys tekee paikoin yhteisen myönteistä tulevaisuutta! arjen vaikeaksi ja turhauttaa kenet tahansa yhteisymmärryksen etsijän. Ehkäpä juuri siksi, koska helposti teoriassa harhau- Sanna Ruoho 8. A-luokan ope Thomas Kvam, 7. A 14 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

9 Svensk musik och lyrik Adalminan helmi joka on kaikkien ruotsalaisten rakastama Aftonfalken. Tampereen Kamarioopperayhdistys ry esitti marraskuussa 2009 Tampereen Kuva: Johanna Kalmari Maailmasta löytyy laulu meille jokaiselle ja jokaiselle tunteellemme. Melodiat ja lyriikat ovat tärkeitä osia kulttuurin välittäjinä. Ne vaikuttavat useimmiten tiedostamattomalla tasolla, mutta silti ne ovat vahvoja voimassansa! Tätä tietoutta kunnioittaen lukiossamme on 10. luokalla Svensk musik och lyrik -kurssi (RUB11). Opiskelijat oppivat laulujen kautta mm. ääntämistä, lauseiden painottamista, sanastoa ja kansankulttuuria. Tähän haasteeseen tarttui tänä lukuvuonna noin 15 opiskelijaa, joista kaksi oli 12. luokalta, Ella Posti ja Tuomas Mikkolainen. Heille lämmin kiitos panoksestaan. Kurssin musikaalisesta laadusta vastasi iki-ihana tukemme Anna Haukka, joka riuhdottiin puoliväkisin mukaan kesken projektin. Anna ja esiintyvä musiikki ovat yhtä, joten ei hänellä ollut sydäntä kieltäytyä lähes mahdottomasta tehtävästä. Sydämelliset kiitokset hänelle meidän kaikkien puolesta! Kappalevalinnat olivat pääosin nuorten omia valintoja. Opettajana ehdotin joukkoon pari kansanlaulua Uti vår hage ja Hårgalåten. Kymmenennen luokan tytöt lauloivat musiikinopettaja Jukka Salmelan alkuohjauksella valtavan kauniisti stemmassa kappaleen Uti vår hage. Rebekka Mikkolainen, piano, ja Anni Härkönen, sello, soittivat taitavasti duettona vanhan traditionaalisen kappaleen Hårgalåten. Tämän jälkeen siirryttiin modernimpaan kansanlauluun, Anna Haukka oli tehnyt nopeasti uskomattoman kauniin sovituksen tähän kappaleeseen, jossa Tuomas Mikkolaisen komea kitarasoolo pääsi oikeuksiinsa. Tytöt, Anni Härkönen, Jenni Keipilä, Rebekka Mikkolainen ja Hulda-Maria Räty esiintyivät vahvasti, ikään kuin laulaminen ja esiintyminen olisi ollut heille arkea. Näiden kappaleiden jälkeen siirryttiin 60-luvun tunnelmiin, jota Iisa Ristimäki, Jutta Ahonpää, Silva Koskela ja Ciia Haikarainen edustivat mitä ihastuttavimmin. Du-du-di-dam-dam.. soi vielä tänä päivänäkin korvissa. Tytöt olivat hioneet koreografian ja eleet viimeisen päälle. Caramelldansen oli tyttöjen Heta Hirvosen, Saana Nurron ja Nora Haapalan herkullisista lapsuusmuistoista poimittua hauskanpitoa. Fest hos mig biisi ilmensi tyttöjen nykykulttuuria, bileitä ja musiikkia. Jutta, Ciia, Iisa ja Silva saivat joukkoonsa vielä Tatjana Karievan menevään kappaleeseensa. Yksi ylsi rohkeudessaan ylitse muiden. Saana Nurro osoitti rohkeutta laulaessaan yksin euroviisubiisin Jag ljuger så bra. Unohdimmeko Abban biisit? No, totta tosiaan emme! Ella Postin tulkitsema Mamma Mia oli kerrassaan upea! Tytöllä on lavakarismaa ja lauluääntä ihailtavissa määrin. Loppulaulu Tack för alla sånger kruunasi koko esityksen. Tuomaksen ja Ellan duetto ja koko ryhmän yhteislaulu sai ihoni kananlihalle ja olon haikeaksi. Mutta kaikki hyvä päättyy aikanaan. Joukko oli ahertanut kuukauden verta, hikeä ja kyyneliä vuotaen, ja lopputulos oli puitteisiinsa nähden upea! Kiitos vielä kerran kaikille osallistujille! Eija Heikkala Rudolf Steiner -koulun juhlasalissa Marko Aution koko perheen oopperan Adalminan helmi, jonka Satu Rasilan kirjoittama libretto pohjautuu Sakari Topeliuksen samannimiseen satuun. Oopperassa esiintyi 12 solistia ja 12 hengen kamariorkesteri. Teoksen ohjasi Niko Suominen ja kapellimestarina toimi Tuomas Turriago. Esityksen ensi-ilta oli ja illan kahviosta vastasi 12. luokka keräten rahaa luokkakassaansa. Seuraavat esitykset pidettiin ja Kahvituksesta vastasivat 1. B -luokan vanhemmat. Yhdistys oli saanut syksyn mittaan harjoitella koulun tiloissa kouluajan ulkopuolella ja tilavuokran korvauksena pidettiin koulun oppilaille oma näytös keskiviikkona Yhteistyöstä oli suuri apu nuorelle ja vähävaraiselle yhdistykselle, joka toimii talkoovoimin. Tampereen Kamarioopperayhdistys ry:n tarkoituksena on ylläpitää, edistää ja kehittää kamarioopperatoimintaa, edistää taiteilijoiden välistä yhteistyötä sekä monipuolistaa pirkanmaalaista kulttuuritarjontaa. Yhdistys perustettiin vuonna 2007, ja sen tavoitteena on tuottaa joka syksy uusi kamarioopperaproduktio. Adalminan helmi oli yhdistyksen toimintahistorian toinen tuotanto. Oopperaesitysten lisäksi yhdistys järjestää konsertteja ja esiintyy tilauksesta pienemmillä kokoonpanoilla erilaisissa tilaisuuksissa. Yhdistys sai Adalminan helmi -oopperasta paljon positiivista palautetta. Esiintyjät Kuningas (Lauri Pauniaho), kuningatar (Satu- Liisa Pauniaho), prinssi Sigismund (Eero Lasorla) ja prinsessa Adalmiina (Anna Ranki). itse nauttivat erityisesti oppilasnäytöksen ilmapiiristä. Oli hienoa huomata, kuinka tarina tempasi koululaiset mukaansa ja alun varautunut tunnelma muuttui aidon kiinnostuneeksi. Toivon, että esityksemme mursi mahdollisia lasten ennakkoluuloja oopperataidetta kohtaan ja että saimme olla mukana kasvattamassa uusia oopperan ystäviä. Lämmin kiitos Steinerkoululle yhteistyöstä! Anna Ranki Tampereen Kamarioopperayhdistys ry:n puheenjohtaja 16 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

10 KOULU ON NYT VALMIS UPEA JUHLASALI KRUUNAA KOKONAISUUDEN Suuri unelma on toteutunut - koulumme on nyt valmis. Viimeisenä sai uuden asun juhlasali: pehmeät istuimet, kaunis lattia ja mahtava näyttämö luovat puitteet monenlaisiin tilaisuuksiin. Upea juhlasali vihittiin käyttöön Samalla paljastettiin koulumme perustajan Kaisu Virkkusen muotokuva. Juhlasalin vihkiäistilaisuus oli arvokas, mutta myös hauska tilaisuus. Siitä pitivät huolen juontajat Katariina Niinistö ja Juha Junttu - he osasivat olla samalla rentoja ja asiallisia. Koulun historiakin tuli tutuksi. Jo saliin saapujia viihdytti kaunis musiikki, sellossa Sirja Wacklin ja pianossa Ilona Lang. Tervetulosanat lausui kouluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Heikki Salo, ja hän myös vihki salin käyttöön leikkaamalla juhlallisesti nauhan poikki. Kiitospuheen piti Sanna Ruoho. Koulun innostavan musiikinopettajan Jukka Salmelan valmentama kuoro lauloi mahtavan Beethovenin 9. sinfonian loppuosan Oodi ilolle ja Arielin laulun Shakespearen näytelmästä Myrsky. Sen on säveltänyt Salmela itse ja suomentanut Kaisu Virkkunen. Rakentajan puheenvuoron käytti koulun valmistumisesta vastannut Pekka Visuri. Hänen panoksensa on ollut todella suuri. Hän sai kiitosta myös Sinilintu-päiväkodin uusien tilojen nopeasta hankkimisesta ja kunnostuksesta. Arkkitehti Aarni Holttisen kädenjälki näkyy kaikkialla koulussa. Pieninkin yksityiskohta on tarkkaan mietitty ja suunniteltu. Puheenvuorossaan hän kertoi vuosia kestäneestä suunnittelutyöstä ja sen toteutumisesta. 2. A -luokan esittämän syysrunon ja -laulun jälkeen hienon ja koulun toimintaa monipuolisesti kuvaavan vihkiäispuheen piti koulun pitkäaikainen opettaja Sakari Sannamo. Eikä Steinerkoulun juhla olisi täydellinen ilman eyrytmiaa 9. A -luokka ihastutti EVOE-esityksellään. 8. A -luokka esitti vaikuttavasti Eino Leinon iki-ihanan runon Hymyilevä Apollo. Salin vihkiäisiin oli kutsuttu esiintymään myös Hietasen pariskunta. Pentti Hietanen aloitti komeasti laululla Rakastan elämää. Toisena numerona oli laulu tv-sarjasta Karjalan kunnailla, jonka sovituksesta vastasi pianistivaimo Heini Hietanen. Tampereen Rudolf Steiner -koulun vuonna 1971 perustanut ja sitä ennen Helsingin Steinerkoulussa pitkään vaikuttanut Kaisu Virkkunen olisi tänä vuonna täyttänyt 90 vuotta. Koulun entisen oppilaan Markku Järvelinin hänestä piirtämän muotokuvan paljasti idean äiti Katariina Fleming. Muotokuvan lahjoittajina oli joukko koulun vanhempia. Jyrki Honkosen johtama Apricus -kuoro innoitti kuulijat tuttuihin tunnelmiin W. A. Mozartin kauniilla sävellyksellä Ave verum corpus. Loppuilta sujui leppoisan kahvittelun merkeissä ja tuttujen kanssa tarinoidessa. Onnellisia olivat kaikki - nyt koulu on valmis ja varmasti täydellisempi mitä kukaan olisi osannut unelmoida.tällaisessa paikassa kasvaa luovia ja taitavia oppilaita Suuri unelma on toteutunut Syksyllä 1973 talutin tyttäreni Marian ensimmäiselle luokalle kouluun. Vanhan Branderin kenkätehtaan kuluneita rappusia piti kiivetä ylös Tammelassa. Vastaan tuli tuttujakin: Arvo Ahlroos toi kouluun Aksun, sukulaismies Heikki Harala Leenan. Elettiin Tampereen Rudolf Steiner -koulun alkuaikoja. Koulun toiminnan esittely oli innostanut mukaan paljon uusia vanhempia. Virallisesti koulu oli vielä yksityisopetusryhmä, ja vanhemmat joutuivat tekemään paljon töitä ja hankkimaan varoja koulun ylläpitämiseksi. Huimimmissa unelmissakaan ei olisi voinut kuvitella, missä 35 vuoden kuluttua ollaan. Omassa, upeassa, kauniissa ja toimivassa koulussa Muotialassa. Ja kuin jalokivenä kruunun päällä koululla on nyt valmis juhlasali pehmeine punaisine penkkeineen ja upeine näyttämöineen. Pitkät kiertolaisvuodet ovat lopullisesti takana. Nuorimmaiseni Ida Sofia lopettelee koulua, mutta sille jää aina paikka koko perheen sydämissä. Pilven päällä hymyilee varmaan Kaisu Virkkunen tyytyväisenä. Suuri unelma on toteutunut. Katariina Fleming Kuvat: Ida Sofia Fleming 1. Koulun perustajan Kaisu Virkkusen vaikuttavan muotokuvan piirsi Markku Järvelin ja paljasti Katariina Fleming. 2. Jyrki Honkosen johtama Apricus-kuoro lauloi Mozartin kauniin sävellyksen Ave verum corpus. 3. Juhlan juontajina toimivat Katariina Niinistö ja Juha Junttu A -luokka esitti Syysrunon ja -laulun. 18 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

11 STEINERKOULUN JUHLASALI SAI NIMEN taiteilijoihin ja heidän teoksiinsa kytkeytyvät nimet. Ryhmä nimiehdotuksia oli jumalallista alkuperää Kreikan jumalista, Rooman keisareiden kautta aasoihin ja Kalevalan hahmoihin. Lisäksi salin muodosta, käyttötarkoituksesta, tunnelmasta, väristä ja niin edelleen nousi monia hienoja nimiehdotuksia. Osa nimistä on sellaisia, että ne tulevat väistämättä elämään alueen rakennusten, niiden välisten tilojen ja niiden sisätilojen nimissä. ihmisen elämänkaaressa. Nimi sopii monitoimisalille toivottaen kaikki taiteet ja ilmaisumuodot tervetulleiksi. Nimi taipuu lapsen kuin aikuisen suuhun ja on helppo kirjoittaa, myös eri kielillä Nimi sisältää positiivisia mielleyhtymiä ja on helposti lähestyttävä. Raatia miellytti erityisesti nimen eurytminen kauneus. Nimi Auringon valo hajoaa ilmakehässä spektrin väreihin, joista yleensä päivällä näkyy ainoastaan sininen väri. Kreikkalaisessa mytologiassa tämä ilmiö on olennoitu jumalattareksi, joka ajoi Auringon nelivaljakkoa. Tämä ilmiö on kreikassa Eos, latinaksi Aurora, aamurusko. Salin nimeksi päätettiin antaa Aurora-sali. Raati Avoin nimikilpailu julistettiin 24. helmikuuta. Nimivalinnasta teki päätöksen kokouksessaan koulun johtokunnan nimeämä raati, johon kuuluivat Eija Heikkala, Ilkka Kaakkolammi, Pasi Piippo ja Sanna Ruoho sekä raadin puheenjohtajana Chia Koskinen. Ratkaisusta Juhlasalin nimikilpailuun tuli pyydetyssä ajassa, mennessä, runsaasti toinen toistaan parempia nimiehdotuksia. Nimikilpailun kutsussa asetettiin vain yksi ohje: Koska juhlasalin ohjelmatarjonta tulee sisältämään koulun oman toiminnan lisäksi ulkopuolisten järjestäjien kulttuuritapahtumia ja konferensseja, salin nimen tulee luoda perinteisestä koulun juhlasalista poikkeavia mielikuvia. Nimiehdotuksista Teemoiksi muotoutui viisi pääryhmää: Koulun sijaintiin liittyvät paikan, tilan ja talon nimet. Tampereen steinerkoulun perustajaan Kaisu Virkkuseen ja hänen tai muuten steinerpedagogisiin ajatuksiin liittyvät nimet sekä eri ilmaisutaiteen muotoihin, merkittäviin Raati oli todellisen haasteen edessä, eikä päätös todellakaan syntynyt hetkessä. Ratkaisu ei ole kompromissi, vaan siinä yhdistyvät kaikki nimiehdotuksissa esiintyneet perustelut siitä, mikä asema salilla on koulun sydämessä. Ratkaisevaa päätöstä tehtäessä oli oleellista, että salin nimi ei tule muuttumaan vuosittain vaan kantaa vuosikymmenten läpi. Yksi raatilaisista koki tarpeelliseksi jäävätä itsensä lopullisesta ratkaisusta. Perustelut päätökselle: Nimi kertoo, mitä näkyy, kun suunta on ylös ja ulospäin, salin avautuvan viuhkan muoto kertautuu semanttisesti tässä nimessä. Nimi nivoo yhteen Tampereen Rudolf Steiner -koulun perustajan ja steinerpedagogiikan laajemmin. Kaisu Virkkusen sanoin: Ei saa jäädä liian pitkäksi uinumaan sisäisiin maailmoihin. Ylös ja töihin! Nimi on yhdistettävissä ajattelun avautumiseen ja koulun merkitykseen MYYNTIIN ENSI KEVÄÄNÄ KATSOMAAN VOIT TULLA JO NYT! - KAHDEN PERHEEN KIINTEISTÖN YLIN KERROS Sijaitsee Kangasalan Vesijärven rannalla, Lihasulan kylässä, erittäin rauhallisella ja luonnonkauniilla 2 ha:n järvenrantatontilla, rantaviivaa 300m. 7 huonetta sekä iso tupa. Takka, puuhella, jossa leivinuuni. Sisäsauna, kylpyhuone, 2 wc. 3 parveketta, kaikilta järvinäkymä. Runsaat säilytystilat. Kiinteistössä maalämpö, kunnallinen viemäri, oma vesi. Orgaaninen arkkitehtuuri, hengittävä, terve puutalo. Asumiskulut erittäin pienet. Niemessä tilava rantasauna, jossa takkahuone ja iso nukkumaparvi. Tontilla autokatos, maakellari, hedelmäpuita, marjapensaita, puutarhamaata. Hyvät mahdollisuudet kalastukseen, veneilyyn, puutarhanhoitoon sekä retkeilyyn maalla ja vesillä.alakerrassa asuu 2-lapsinen steinerkouluperhe. Ajomatka koululle 21 minuuttia. Yhteydenotto: Erja Erkkonen puh VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

12 Ajatuksia sosiaaliharjoittelun jaksosta 11. luokalla Epäröiden ja hieman pelokkaastikin miettii 11. luokan opiskelija tulevaa työharjoittelujaksoaan, joka suuntautuu lähinnä vanhusten hoitotehtävien ja lasten päivähoidon piiriin. Osaanko seurustella vanhuksen kanssa, osaanko kohdata pienet lapset oikealla tavalla, mitä minulta oikein vaaditaan? Usein nämä kysymykset häipyvät mielestä, kun ensimmäinen työpäivä koittaa. Lapset ovat innoissaan uudesta ohjaajastaan ja ryntäävät kilpaa tämän syliin, tuovat päiväkodin pihalta löytämiään pieniä aarteita näytille tai esittelevät ystäviään ryhmissään. Pikkulasten välittömyys ja vanhusten avoimuus ja lämpö sulattavat kaiken jännityksen ja pelon, mitä nuori ihminen tuntee uutta tehtävää aloittaessaan. Jakson jälkeen tunnelma on aivan toinen, innostuneesti nuori kertoo työpaikastaan. Useimmille kokemus vieraassa työympäristössä on ollut positiivinen. Päivittäin toistuvat rutiinit ovat rytmittäneet työpäiviä, ja kun harjoittelu on ohi, tuntuu oudolta palata taas kouluun. Vaikka on toki niitäkin, jotka ovat ikävystyneet harjoittelupaikoissaan, on suurin osa opiskelijoista niin tyytyväisiä jaksoon, ettei mielellään olisi palannut kouluun enää ollenkaan! Parsifal-jaksolla 11. luokan opiskelijat tutustuvat Parsifaliin, jonka on myös opittava ottamaan sosiaalista vastuuta toisesta ihmisestä. Nuori Parsifal ei alussa osaa kysyä, hänet pitää siihen ohjata. Hän käy läpi pitkän kehitystien, jonka aikana hän monien erehdysten ja virheiden kautta kasvaa vähitellen aikuiseksi ja täysikasvuiseksi ritariksi. Tällä matkallaan hän oppii tekemään tärkeän kysymyksen: Mitä sinulle kuuluu? Etkö voi hyvin? Mitä tarvitset? Nuorelle ihmiselle voi kuolemankin kohtaaminen olla ainutlaatuisen tärkeä kokemus. Koulun tehtävä on valmistaa nuoria elämää varten. Elämän kunnioitus, sen tarkoitus ja kärsimyksen kohtaaminen ovat osa elämää. Eräs askel tällä vaikealla itsensä etsimisen tiellä on kohdata itseä heikompi ihminen ja osata auttaa. Marja-Leena Tiusanen, sosiaaliharjoittelun valvoja Odotuksia sosiaaliharjoittelusta Mitä parin viikon päästä tapahtuu? Siinä oli kysymys, jota mietin seisoessani erään ystäväni pihassa katsellen kuollutta lintua. Lintu muotoutui ajatuksissani tulevan työharjoittelun symboliksi; sitä voi katsoa, mutta katsominen tuntuu pahalta ja muuttuu ajan kuluessa ensin pahemmaksi ja sitten katsoja turtuu näkyyn. Pelkäsin, etten ehtisi tottua tapahtumiin Pirkanmaan Hoitokodissa, saattohoidossa, ennen kuin viikon kuluttua pitäisi jo siirtyä seuraavaan paikkaan, Nuorisokeskus Pointtiin. Mitä, jos toisten ihmisten ongelmat olisivat liikaa ja työ henkisesti liian rankkaa? Totesin, etten voinut vielä olla varma mistään. Tietämättömän henkilön tekemä spekulointi on yhtä turhuutta, joten jätin pohtimisen sikseen. Varmaa on vain se, että sosiaaliharjoittelusta tulee jotain aivan muuta kuin mitä olen koskaan kokenut ja se, että aion lähteä matkaan iloisella mielellä ja positiivisella asenteella. Tuulia Wallenius, 11. lk Tunnelmia sosiaaliharjoittelun jälkeen Sosiaalityö! Yäk! Kuulosti kauhealta ja vastenmieliseltä, kun ensimmäisen kerran kuulin koko kurssista. En voinut kuvitella itseäni hoitamassa lapsia saati vanhuksia, kun omien isovanhempienkin kanssa on jo tekemistä. Opettajan tiukempaakin tiukemman painostuksen tuloksena päätin osallistua kurssille sillä ehdolla, että sain itse valita paikan. Pääsin Kangasalan SRK:lle töihin ja se osoittautuikin aivan uskomattoman hienoksi paikaksi työskennellä, koska olen siellä yksi aktiivinuorista muutenkin ja tunsin henkilöstöä kohtalaisen hyvin jo entuudestaan. Kokemus oli mieltä avartava. Opin työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa ja ohjaamaan nuoria. Työ oli lisäksi todella monipuolista, joten kokemusta karttui monenlaisista tilanteista. Nyttemmin, kun mietin tuota aikaa, niin ei voi sanoa muuta kuin, että oli kyllä korkeamman johdatusta, että päätin osallistua kurssiin. Suosittelen todella lämpimästi kaikille, jotka haluavat kokea jotain mitä ei unohda aivan heti. Tuomas Mikkolainen, 12. lk 22 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

13 Nuoret, päihteet ja koulu Kuuluvatko nuoruus ja päihdekokeilut väistämät- tänä keväänä terveydenhoitajaksi. Tein sen käytön helpommin ongelmalliseksi kuin aikui- mielekästä, suunnitelmien tekoon kannattaa tä yhteen? Tuoreimman Nuorten terveystapa- yhteistyössä steinerkoulun kanssa, ja mukana set. Näin ollen keskeisintä ei olekaan se, kuinka ottaa mukaan niin opettajia, oppilaita kuin van- tutkimuksen (2009) tietojen valossa eivät, sillä suunnittelussa olivat yläluokkien terveystiedon paljon vanhemmat käyttävät alkoholia, vaan se, hempiakin. Omissa ennaltaehkäisyä kartoittavis- esimerkiksi 16-vuotiaista tytöistä opettaja, terveydenhoitaja, kuraattori ja alaluok- miltä se lapsesta tai nuoresta tuntuu. Vanhem- sa kyselyissäni kaikista vastauksista nousi esiin 25 % ja pojista 29 % ilmoitti olevansa täysin raittiita. Tämä tarkoittaa kuitenkin, että kahdestakymmenestä 10. luokkalaisesta oppilaasta lähes 15 käyttää alkoholia. Nuorten alkoholinkäyttö on ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun alkupuoliskon, mutta viimeisimmän tutkimuksen mukaan käyttö on kääntynyt nousuun vuosien välillä. Muutaman vuosikymmenen takainen lama opetti, että kaikki mikä vaikuttaa perheiden arkeen, heijastuu myös nuorten terveyskäyttäytymiseen. Niinpä nyt, kun maailmantalous elää taantumavaihetta, on tärkeää kohdistaa katse nuorisoon. Koulu on toimija! Jokaisella koululla tulisi olla päihdetoimintamalli, jossa määritellään koulun ennaltaehkäisevän päihdetyön muodot sekä toimintamallit tilan- kien erityisopettaja. Joihinkin asioihin kysyin mielipidettä myös yläluokkien oppilaskunnalta, opettajakunnalta ja vanhempainyhdistykseltä, joten näin tuloksena on toivottavasti mahdollisimman hyvin koko koulua palveleva päihdepuuttumismalli. Se otetaan käyttöön ensi syksynä ja jatkossa malli on tarkoitus esitellä oppilaille, ja toivottavasti vanhemmillekin, aina lukuvuoden alussa, jotta sen olemassaolo muistetaan tarpeen vaatiessa. Malli tulee esille myös koulun verkkosivuille, jossa se on helposti kaikkien nähtävillä. Miltä lapsesta tuntuu? Yksi päihdepuuttumismallissa esiin nostettu tilanne on oppilaan altistuminen päihteiden käytölle kotona. Aihe on arka, mutta toivon, että se voidaan ottaa esiin avoimesti ja rehellisesti. Tarkoitus ei ole saada ketään tuntemaan syyllisyyt- pien alkoholinkäyttö saattaa herättää lapsessa ja nuoressa mm. pelkoa, hämmennystä ja häpeää, joita hän ei välttämättä kuitenkaan osaa pukea sanoiksi. Siksi aikuisen on hyvä muistaa kysyä lapselta tämän tuntemuksista ja keskustella niistä, jos lapsi on ollut mukana tilanteessa, jossa aikuiset ovat päihtyneenä. Aikuisten tehtävä on luoda lapsen kasvulle turvalliset puitteet. Mikäli vanhemmat eivät joskus siihen yksin kykene, on apua saatavilla. Koulu on kodin ohella toinen paikka, jossa lapsella ja nuorella on turvallisia ja luotettavia aikuiskontakteja, ja siksi koulusta voidaan tarjota tukea ja apua, jos kotona asiat eivät suju. Kaiken takana on pyrkimys oppilaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, sillä epätasapaino millä tahansa elämänalueella heijastuu kokonaisuuteen. Ennaltaehkäisevä päihdetyö kaikkien yhteinen asia tiedon tarve, joten jokaisella ryhmällä on sama lähtökohta, enää toimintamuodot puuttuvat. Tietoa on tarjolla runsaasti, mutta mielekkäimmin sitä jakavat varmaankin asian parissa toimivat tahot. Niitä on niin kunnallisella- kuin järjestöpuolellakin, ja esimerkiksi koulupoliisilta on mahdollista saada koulutusta liittyen vaikka huumeisiin. Ensi syksystä alkaen koululla on kaavailtu järjestettävän vuotuinen päihteiden teemapäivä osana ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Se toteutettaneen yhtenä koululauantaina ja ajatuksena on, että myös vanhemmat voivat ottaa osaa päivään. Tällaisten päivien tavoitteena on tiedonjaon ja elämysten kautta edistää koko kouluyhteisön terveyttä ja hyvinvointia, joten kun kutsu käy, toivon mahdollisimman monen osallistuvan, kenties jo suunnittelu- ja toteutusvaiheeseen. teisiin, joissa oppilaan päihteidenkäyttöön pitää puuttua. Tampereen Rudolf Steiner -koulukin on nyt saanut oman päihdepuuttumismallinsa. Siihen on kirjattu, mitä tehdään erilaissa tilanteissa, kuten esim. epäiltäessä / tiedettäessä oppilaan päihteiden käytöstä, ja kuka niihin puuttuu sekä millä tavalla asiaa viedään eteenpäin. Päihdepuuttumismalli on opinnäytetyöni Hämeen ammattikorkeakouluun, josta valmistun tä viikonloppuna nautitusta saunaoluesta, vaan herätellä pohtimaan sitä, millainen päihteiden käyttö on soveliasta lasten ja nuorten aikana. Vuoden 2009 Kouluterveys-kyselyn vastauksista selviää, että peruskoulun kahdeksasluokkalaisista ja lukion toisluokkalaisista 35 % kokee jonkun läheisen käyttävän liikaa alkoholia. Yhteiskuntatieteiden tohtori Maritta Itäpuisto toteaa, että lapset kokevat aikuisen alkoholin- On yleisesti tiedossa, että haittojen ennaltaehkäisy on edullisempaa ja tehokkaampaa kuin niiden korjaaminen. Siksi koulun kannattaa ehdottomasti kehittää jatkossa myös ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Sitä on jonkin verran jo hahmoteltukin päihdepuuttumismallia suunniteltaessa, mutta lopullinen työ ja toteutus jäävät koulun tehtäväksi. Jotta ennalta ehkäisevästä toiminnasta tulisi mahdollisimman toimivaa ja Mutta sitä ennen edessä on toivon mukaan pitkä, lämmin ja kaunis kesä. Nautinnollisia lomapäiviä! Marja Erdogan Kirjoittaja on valmistumassa oleva terveydenhoitaja ja entinen Steiner-koulun oppilas. 24 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

14 FRIDA KAHLOA EURYTMIAN JA DRAAMAN KEINOIN Steinerkoulu - yleissivistyksen laajennettu oppimäärä Minulle lukion valinta oli aika helppo. Halusin lukiodiplomin, jota olin työstänyt lähes kolme Kuka on Frida Kahlo? jatkaa 12-vuotisen yhtenäiskoulun loppuun ja kirjoittaa 13. luokalla ylioppilaaksi. Lukion alussa vuotta. Lajini oli eurytmia ja ohjaava opettajani Sirpa Kvist. Muutamaa päivää diplomin Frida Kahlo ( ) oli meksikolainen suurin muutos oli siirtyminen kurssimuotoiseen esityksen jälkeen lähdimme kulttuurimatkalle taidemaalari, joka tunnettiin tuskaa, kuole- opiskeluun. Tavallisten kurssien lisäksi meillä Milanoon. Itseni mukaan lukien kuusi tyttöä lähti man läsnäoloa ja elon pimeää puolta käsittelevistä persoonallisista maalauksistaan. Kahloon vaikutti Meksikon alkuperäiskulttuuri, mikä näkyy mm. kirkkaiden värien käyttönä. Euroopasta hän sai vaikutteita realismista, symbolismista ja surrealismista. Kahlo oli myös poliittisesti aktiivinen toimija, ja monet sosialismiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyvät aiheet askarruttivat häntä. oli mahdollisuus valita taito- ja taideaineiden kursseja sekä leirejä, näytelmiä ja muita erityisiä projekteja. 10. luokalla pääsimme harjoittelemaan fyysistä käytännön työtä sekä huolellisuutta vaativaa maanmittausta ja kartanpiirtämistä maatalous- ja maanmittausleireillä. Lukion toisena vuonna, tuttavallisemmin yhdennellätoista, toteutimme Shakespearekurssilla näytelmän Macbeth alkuperäiskielellä. junalla matkaan, ja muu luokka lensi. Olimme koko lukioajan keränneet varoja matkaa varten, ja kyllä kannatti! Koulun kautta tarjoutui myös oiva tilaisuus opiskella fysiikkaa lukion oppimäärän ulkopuolella. Pääsin Opetushallituksen järjestämään viikon mittaiseen avaruusfysiikan kesäkouluun Venäjälle. Saimme luentoja Moskovan alueen valtion yliopistolla, jonka asuntolassa asuimme. Minua onnisti, ja sain dramaattisen Lady Luentojen lisäksi vierailimme avaruusmuseossa, Macbethin roolin ja näytelmän ainoan jossa pääsimme ihastelemaan Tämän vuoden 12. luokka valmisti draamakurssilla kokoillan näytelmän Frida Kahlosta. Kuten yleensä, myös tänä vuonna näytelmän ohjasi päättötyönään yksi 12. luokan opiskelija. Ella Posti otti tämän tehtävän vastaan. Näytelmän tekemiseen osallistui lähes kolmekymmentä 12. luokkalaista. Suurin osa esiintyi, kun jotkut puolestaan keskittyivät mm. lavasteisiin, valoihin ja ääniin tietysti joukostamme löytyi paljon ns. monitoimimiehiä, jotka sekä näyttelivät että valmistelivat käytännön puitteita ahkerasti. Näytelmässä yhdistyi 12. luokan eurytmian ja äidinkielen kurssit, joiden molempien tavoitteena on tuottaa yhteisvoimin esitys. Avoimin mielin ja innostuneina lähtivät 12. luokkalaiset tätä yhteisprojektia toteuttamaan. Niin opettajille kuin opiskelijoillekin yhteistyö oli antoisaa ja avasi varmasti uusia näkökulmia taiteellisen työn tekemiseen. Maria Kaunisvesi äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Ohjaajan sananen Aloitin alustavan suunnittelun jo keväällä pohtimalla, millaista näytelmää haluaisin alkaa työstää. Kesän aikana tutustuin useisiin eri teoksiin. Luettuani Sunnuntai-illan unelmia olin jo melko varma, että tämän näytelmän halusin ohjata. Kyseinen Maritza Núñezin näytelmä kertoo fiktiivisen, vaikkakin tositapahtumiin perustuvan, tarinan Frida Kahlon elämästä. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat pääosin luvulle toisen maailmansodan aikaan. Luettuani näytelmän yhä uudelleen ja uudelleen aloitin muokkaustyön muutin joitain kohtauksia selkeämmiksi ja muokkasin esitysjärjestystä välillä aika radikaalistikin. Otin myös tarkemmin selvää näytelmän henkilöistä. Roolitus onnistui hyvin, vaikka pieniä muutoksia tulikin projektin edetessä. Näytelmän nimi myös vaihtui ytimekkäästi Fridaksi. Lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen. En ollut onneksi yksin, vaan sain paljon apua ohjaavilta opettajilta Jupe Larimolta ja Maria Kaunisvedeltä sekä luokkatovereiltani, jotka tukivat minua koko projektin ajan. Ella Posti, 12. lk koomisen osan, juhlahumunjälkeisen Porterin. Kurssin aikana opimme, kuinka paljon työtä on onnistuneen teatteriesityksen taustalla. Toinen poikkeus arkiseen opiskeluun oli kahden viikon työharjoittelu sosiaalialalla. Itse pääsin Kangasalan seurakunnan lapsityöhön avustamaan päivä- ja iltapäiväkerhoissa. Kolmas vuosi, kahdestoista luokka, oli lukion työntäyteisin vuosi. Syksyllä teimme eurytmiaesityksen Leena Tiusasen ohjauksessa, esitimme Grimmin sadun Paholainen ja hänen kolme kultaista hiuskarvaansa ja Brahmsin Capriccion (op. 76). Syksyllä teimme melko tiukalla aikataululla näytelmän Liisa ihmemaassa, jonka Mikael Larimo ohjasi päättötyökseen. Näytelmän jälkeen työtahti tiivistyi entisestään. Normaalin koulutyön lisäksi valmistelin päättötyötäni ja lukion tanssidiplomiani, ja Francesco Purin ohjaamat vanhojentanssiharjoituksetkin alkoivat. Huhtikuun alussa oli päättötyönäyttely, jossa oli esillä mm. käsityötä, taidetta ja kirjallisia töitä. Itse tein ja esitin koiratanssiesityksen. Huhtikuun lopulla sain valmiiksi tanssin avaruusteknologiaa lähietäisyydeltä, Zvezdnyikaupugissa (Venäjän federaation Juri Gagarinille nimetyssä avaruuslentäjien tiede-, tutkimus- ja valmennuskeskuksessa), avaruuslentojen komentokeskuksessa sekä Moskovan sirkuksessa. Opetushallituksen määräraha kattoi viisumin, junamatkat Helsingistä Moskovaan ja takaisin, ylläpidon ja ohjelman perillä. Abivuonna oli enää syventäviä kursseja, mikä antoi hyvät mahdollisuudet keskittyä ylioppilaskirjoituksiin. Toki saimme halutessamme opiskella vielä niitäkin aineita, joita emme kirjoittaneet, ja näin laajentaa yleissivistystämme. Olen tyytyväinen valintaani. Neljä vuotta lukiota on antanut paitsi klassisen yleissivistyksen myös monia taitoja ja kokemuksia, joita ei saa oppikirjan sivuilta. Ruusu Kiekara, abiturientti 26 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

15 12. luokka tiedesuunnistuksessa ja ulkonäöltään jotain uutta ja mullistavaa. Ideat Huhtikuun lopulla Tampereen kesäyliopisto järjesti kaksipäiväisen tapahtuman nimeltä tiedesuunnistus. Tapahtuman kohderyhmänä oli peruskoulujen yläluokkien ja lukioiden oppilaat. Tapahtuman tavoitteena on lisätä nuorten käsityksiä tieteestä, tieteen tekemisestä ja tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kantavana ajatuksena on, että osallistujat saavat konkreettisesti seurata ja osallistua tieteen tekemiseen, tavata tutkijoita sekä havaita käytännössä, kuinka tiedemaailma ja tieteen innovaatioita hyödyntävät yritykset toimivat. Käytännössä näinä päivinä Tampereen alueen korkeakoulut, tutkimusyksiköt ja yritykset järjestävät omissa tiloissaan ns. tiedesuunnistusrasteja, joihin opettaja voi ilmoittaa ryhmänsä etukäteen tutustumaan. Tänä lukuvuonna koulumme lukiosta 12. luokka osallistui tiedesuunnistuksessa Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen järjestämälle rastille, jossa tutkittiin Tampereen keskustan kaupunkitilaa pienoismallityöskentelyn avulla. Rastin aluksi saatiin tämän ikäiselle nuorelle tärkeää opintoinfoa: kuinka arkkitehtuurin laitokselle voi hakea ja millaista siellä opiskelu on. Sen jälkeen opiskelijat saivat konkreettisesti kokeilla, millaista opiskelu esimerkiksi voisi laitoksella olla. Tehtävänantona oli suunnitella uudenlainen Tampereen keskusta. Jokainen ryhmä sai Tammerkosken rantamaisemista tontin, johon kaivattiin uutta näkemystä. Uusien rakennusten suunnittelussa piti ottaa huomioon ympäristö ja yrittää miettiä siihen käyttötarkoitukseltaan luonnosteltiin ensin piirtäen paperille ja lopuksi rakennettiin annetuista materiaaleista pienoismallit mahdollisimman oikeassa mittakaavassa. Lopuksi ideointien tulokset esiteltiin muille. Koulumme opiskelijat lähtivät annettuun työhön innolla ja lopputulokset olivat arkkitehtuurin laitoksen opiskelijoista koostuvan raadin mielestä hyvin lennokkaita ja idearikkaita. Ne esiteltiin muille turhaa vaatimattomuutta kaihtaen. Opiskelijoiden kommentit tapahtumasta olivat myönteisiä. Tapahtuman ideaa pidettiin hyvänä, koska siellä pääsi myös itse kokemaan. Opettajana oli ilo seurata kaikkien omien opiskelijoiden tekevän ja ideoivan jotain niin innoissaan. Luovuus pääsi todella valloilleen ja pienet askartelijat pääsivät toteuttamaan itseään. Joku taisi löytää jopa pienen arkkitehdin itsestään! Miia Bergman 28 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

16 12. luokan päättötyöt: Johannes Ahola: saunaremontti valvojana Esko Tallgren Eelis Hyvärinen: kitaraefektien reititys- ja ohituslaite valvojana Ilkka Kaakkolammi Tomas Härmä: valokuvapäiväkirja valvojana Ilkka Aaltonen Henri Kiiskilä: nuorten purjehduskurssin suunnittelu, organisointi ja toteutus valvojana Saara Laaksonen Tuomas Mikkolainen: CD Pitkä Mies, sävellys-sanoitus, esittäminen ja taltiointi valvojana Anna Haukka Pietu Mäenpää: oman huoneen remontointi valvojana Heli Arminen Ville Niemi: viulun ja viulukotelon restaurointi valvojana Sakari Sannamo Ella Posti: 12.luokan näytelmän Frida ohjaaminen valvojana Maria Kaunisvesi Raul Ristilä: kuntosaliharjoittelu mielen ja kehon hyvinvointi valvojana Jukka Salmela Emma Saxman: sisustussuunnitelma ja sen toteuttaminen valvojana Saara Laaksonen Visa Valtonen: vertaileva tutkimus kulttuurieroista Suomessa ja Britanniassa, kohteina jalkapallo ja jääkiekko valvojana Lasse Tuores Kevät keikkuen tulevi Tätä kirjoittaessani alkavat viimeisetkin lumikasat olla muisto vain kauniista, lumisesta talvesta. Puut pullistelevat hiirenkorvilla, ja oppilaidenkin mieli taitaa jo osaksi kirmata kesälaitumilla. Lukuvuoden yksi ilonaiheita Timjamissa on ollut se, että luomutuottajat alkavat löytää meidät. Saamme hyviä yhteydenottoja, ja uusia asiakassuhteita luodaan koko ajan. Yhteinen ponnistelun aihe kouluyhteisössä on se, että tätä puhdasta, hyvää luomuruokaa menee luvattoman paljon biojätteeseen. Ruoka on itseotossa, joten periaatteessa mitään ei saisi mennä hukkaan ethän ota enempää kuin jaksat syödä! Kun noin 9 kg päivittäistä biojätettä kerrotaan koulupäivillä ja muutetaan rahaksi, heittävät ruokailijat vuodessa noin roskikseen. Mitäpä herkkuja sillä summalla saataisiinkaan lautaselle! Biojätteen vähentämisestä pidettiin huhtikuussa Ruoka kunniaan -kampanja, ja saimme ruokasaliin hienoja piirroksia ja taitavia runoja aiheesta. Kevään aikana seuraamme, keveneekö roskis, ja tiedotamme siitä ruokailijoille. Aihe on jatkuvasti ajankohtainen, joten palaamme siihen myös ensi syksynä. Kiitos kaikille asiakkaille kuluneesta lukuvuodesta ja rentouttavaa kesää! EMÄNNÄN PALSTA Tää on tärkee asia, kuuntele siis huolella: Keittäjien hymyt hyytyy kun ruokaa roskiin kerääntyy. Älä heitä ruokaa roskiin, hotki se mieluummin poskiin! Katariina Oppilaat ruokalaan läksi luomua lautaselle siel lätki lautaselle puolet ruoasta jätti Jäi speltti sekä luomuporkkanat roskiksen kaveriksi. Mitä jos söisit lautasen tyhjäksi? Nimetön Merja Jokiniemi 30 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

17 LUKUVUOSI SYYSLUKUKAUSI KEVÄTLUKUKAUSI SYYSLOMA VKO 42, TALVILOMA VKO 9, LISÄKSI KOLME TYÖLAUANTAITA, JOISTA YKSI ADVENTTIJUHLA Enkelina Berki, 10.B Tampereen Rudolf Steiner -koulu Muotialantie 79-81, Tampere

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Piristyspartio Viikko 3 Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Maanantaiaamuna suuntasimme kohti Anttolaa. Vastaanotto oli lämmin sekä ystävällinen ja tunsimme itsemme tervetulleiksi. Aloitimme

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 Tälle koko lukuvuodelle olemme suunnitelleet teemaksi MATKALLA Tutkimusmatkamme lähtee minusta itsestä ja laajenee käsittämään ainakin Suomen ja Pohjoismaat. Otamme toimintaamme

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Alppilan lukio on järjestänyt yhdessä Espoonlahden ja Kauhavan lukioiden sekä Europaschule Langerwehen kanssa yhdessä Opetushallituksen osin tukeman kurssin

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Luokanopettaja. Luokanopettaja. Ortodoksiuskonnon tuntiopettaja Koulunkäynninohjaaja / iltapäiväkerhonohjaaja

Luokanopettaja. Luokanopettaja. Ortodoksiuskonnon tuntiopettaja Koulunkäynninohjaaja / iltapäiväkerhonohjaaja Oppilaat Luokka Oppilasmäärä Opettaja 1-2 Pihlaja 9 Nina 1-Koivu 18 Riikka 1-Kuusi 19 Tiina 2-Mänty 21 Iina 2-Vaahtera 20 Hanna 3A 21 Kristiina 3B 22 Pauliina 4. lk 22 Saara 5. lk 17 Marjo 6. lk 24 Peter

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Marraskuussa pääsimme lumihommiin, mikä oli aivan huippua!

Marraskuussa pääsimme lumihommiin, mikä oli aivan huippua! Elokuussa aloitimme 24 lapsen ollessa listoilla, yksi aloittaisi sitten tammikuussa 2017. Ensimmäinen kuukausi meni todella nopeasti ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin syksyä. Tutustuimme erilaisten leikkien

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö.

Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö. KUUSISTON LEIKKIPUISTON TOIMINTASUUNNITELMA KEVÄÄLLE 2016. Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö. Lasten kanssa puistossamme

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

O p i n T u u l e t. Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI!

O p i n T u u l e t. Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI! Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI! VANHEMPAINYHDISTYS KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI KOULUN HENKILÖKUNTAA, OPPILAITA JA VANHEMPIA SYKSYN AIKANA TEHDYSTÄ YHTEISTYÖSTÄ. KAKKUTUKUN TUOTTEIDEN MYYNNILLÄ SAIMME

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot