Tampereen Rudolf Steiner -koulu VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen Rudolf Steiner -koulu VUOSIKERTOMUS 2009-2010"

Transkriptio

1 Tampereen Rudolf Steiner -koulu VUOSIKERTOMUS Rosa, 10.B

2 TAMPEREEN RUDOLF STEINER -KOULU Muotialantie Tampere VUOSIKERTOMUS Toimisto (03) Toiminnanjohtaja Ilkka Kaakkolammi (03) ja Vuosirehtori Simo Taimi (03) ja Lukion vuosirehtori Eija Heikkala Alaluokkien opettajainhuone (03) Yläluokkien opettajainhuone (03) Opinto-ohjaaja Heli Arminen (03) ja Terveydenhoitaja Nanna Nurminen Psykologi Emma Järveläinen Koulukuraattori Tuija Nevala Vahtimestari Tapani Koskinen (03) ja Kiinteistönhoitaja Hannu Piipponen Oppilasravintola Osuuskunta Tampereen Timjami (03) Timjamin Juhlat Iltapäivähoito 1A + 3.A (Hurinki) (03) ja B + 3.B (Hurinki) A (koulu) B (koulu) Esiluokat Teerentie (03) ja Teerentie Tampere Tervehdys Koulun ilttiksestä 4 Nukketeatteria 2. luokalla 5 Sitkeät sitruunat 6 Kolmas luokka iloisen ja ahkeran tekemisen vuosi 8 Viidennen luokan kuulumisia 11 Luokkaretkemme Antaverkassa 14 Kahdeksas kevät 15 Svensk musik och lyrik 16 Adalmiinan helmi 17 Koulu on nyt valmis Upea juhlasali kruunaa kokonaisuuden 18 Juhlasali sai nimen 20 Ajatuksia sosiaaliharjoittelun jaksosta 11. luokalla 22 Nuoret, päihteet ja koulu 24 Frida Kahloa eurytmian ja draaman keinoin 26 Steinerkoulu, yleissivistyksen laajennettu oppimäärä luokka tiedesuunnistuksessa luokan päättötyöt 30 Emännän palsta 31 Sinilintu (03) ja Martinpojankatu Tampere 2 VUOSIKERTOMUS Toimitus: Maria Kaunisvesi Taitto: Kaisa Ryhänen VUOSIKERTOMUS

3 Tervehdys Koulun ilttiksestä Nukketeatteria 2. luokalla Koulumme iltapäivätoiminnassa puuhastelee päivittäin noin sata lasta. Ryhmiä on kuluneena vuonna ollut neljä. Ohjaajia ja harjoittelijoita on joka ryhmässä 2-3. Kaksi ekaluokkalaisista ja kolmosista koostuvaa ryhmää ovat toimineet vanhassa Huringin päärakennuksessa ja kaksi kakkosluokkalaisten ryhmää ovat toimineet koulun puolella luokissa. Lapset tulevat ilttikseen suoraan koulusta. Toiminta painottuu vapaaseen leikkiin, mutta askarteluja on tarjolla halukkaille. Timjamista tilattu luomuvälipala syödään klo Välipalan jälkeen on päivittäin satuhetki, ja sen jälkeen ulkoilua koulun pihassa tai lähipuistoissa. Toisella luokalla Tampereella virkataan käsitöissä käsinuket. Tänä vuonna 2. A sai tehtäväkseen myös suunnitella pienet näytelmät, joissa hienot käsinuket pääsisivät sitten seikkailemaan. Ensin syntyi koko luokan voimalla yksi yhteinen tarina, jonka jälkeen kehkeytyi pienemmissä ryhmissä vielä kolme tarinaa lisää. Musiikkitunneilla loimme tarinoita alkuvaiheessa myös äänimaailmaksi erilaisin soittimin. Tarinoiden ja käsinukkien valmistuessa lopulliseen muotoonsa aloitimme varsinaisen näytelmäharjoittelun luokassa. Oppilaat suunnittelivat ja tekivät itse tarvittavat lavasteet. 2.A -luokan kummiluokka 7.A kävi haastattelemassa nukketeatterin tekijöitä: Minkä näytelmän teitte? Taisto, Emppu, Assi, Tinna ja Eveliina: Eläimet viidakossa ja Kettu ja siili. Mistä näytelmä kertoo? Taisto ja Emppu: Kettu halusi pilkata siiliä. Assi, Tinna ja Eveliina: Kuningaskarhusta, joka tarkasteli viidakkoa. Kettu pilkkasi siiliä, mutta he sopivat lopuksi. Millaisia nukkeja käytitte? Lapset viettävät mielellään aikaansa leikkien tuttujen luokkakavereiden kanssa. Majoja rakennellaan innokkaasti ja nukkekoti ja palikat ovat ahkerassa käytössä. Lapset piirtävät myös mielellään vapaita piirustuksia ja pelaavat erilaisia pelejä yhdessä. Taisto ja Emppu: Tipu, pupu, kettu, siili, norsu ja leguaani. Assi, Tinna ja Eveliina: Lepakko, koira, sammakko, koira, pupu, leguaani ja kultakala. Kettu, siili, pupu, kultakala, koira, tipu, orava. Koulupäivän jälkeenkin lapset innostuvat herkästi uusista askarteluista. Mm. neulahuovutus, märkähuovutus, kutominen, virkkaaminen ja lahjojen teko ovat mieluisaa puuhaa. Välipalalla opettelemme hyviä pöytätapoja. Lapset tietävät, että kaikkea pitää vähän maistaa ja ruokaa pitää ottaa vain sen verran kuin jaksaa syödä. Olemme mukana koko koulun Ruoka kunniaan -kampanjassa ja pyrimme myös ilttiksessä siihen, että mahdollisimman vähän ruokaa menee biojätteeseen. Satuhetkellä luemme erilaisia satuja ja tarinoita vuodenajan ja lasten ikäkauden mukaan. Ekaluokkalaiset rakastavat satuja, jotka alkavat ja loppuvat samalla satukerralla, isommat jaksavat jo seurata pidempiäkin jatkokertomuksia. Koulumme on kiva-koulu myös ilttiksessä. Ke- tään ei kiusata! Joskus sitä on vaikea muistaa väsyneenä koulupäivän jälkeen, mutta yleisesti ottaen yhdessä on mukava leikkiä. Liikuntaa harrastetaan vuodenajan mukaan päivittäin. Sisäsalileikit ovat suosittuja, samoin hiihto ja luistelu, perinteisiä ulkoleikkejä unohtamatta. Vietämme yhdessä juhlia vuodenajan mukaan ja käymme pienillä ja isommillakin retkillä. Iltapäivätoiminnasta voit lukea lisää myös koulun nettisivuilta. Hauskaa kevättä kaikille! T: Ilttisväki Esityksiä oli kaikkiaan neljä, joista pääesitys oli vanhemmille järjestetty iltaesitys maukkaine kahvioineen. Opettajan näkökulmasta voisi todeta, että 2. A -luokan oppilaat tekivät upeaa työtä, jota oli todella ilo seurata ja ohjata. Mika Kunnasvaara Millaista näytelmää oli tehdä? Taisto ja Emppu: Joo, oli hauskaa, kivaa. Assi, Tinna ja Eveliina: Kivaa, mutta aika jännittävää. Oli hauska esittää vanhemmille ja muille. Mikä oli vaikeaa? Taisto ja Emppu: Oli harjoteltu, ei ollut vaikeeta. Assi, Tinna ja Eveliina: Lavasteiden teko ja repliikkien keksiminen. Mikä oli hauskinta? Taisto ja Emppu: Kaikki! Se, kun siili levisi lammikkoon. 4 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

4 Leikin jälkeen maisteltiin keittiöstä lähetettyä yllätystä: mikä hedelmä tuli tänään, miltä se maistui, tuoksui ja tuntui? Herkkuhetki oli maistamisen, mutta myös luottamuksen hetki, koska useimmat lapset odottivat silmät kiinni opettajan suuhun antamaa herkkua. Loppuruno/-tehtävä antoi jokaiselle lapselle mahdollisuuden olla hetken leikin ohjaajana ja paljastaa lopputehtävän ennen jonoon menoa. Tehtävä oli esimerkiksi kosketus jonnekin kehoon siveltimen, höyhenen, piikkipallon jne. avulla tai ääni, joka kuului hiljaa korvan juuressa tai puhallus, joka tuntui niskassa tai peitto, joka kääriytyi lapsen ylle kuin viitta tai peitti kokonaan kuin huoppu...vielä jonossa opettaja piirsi sormella jonkin arvoituksen selkään. Oppimispolkua tulevaisuuteen SITKEÄT SITRUUNAT Aistien merkitys tämän päivän lapsuudessa Steiner-pedagogiikan yksi tärkeä perusta on laaja-alaisesti käsitetty aistioppi. Aistien harjoittamisella on yhteys koko lapsen kehitykseen:...tasapainoaisti antaa ihmiselle aistimuksia tasapainosta, harmoniasta ja itseluottamuksesta... ja...tunneaisteja ovat lämpö-, näkö-, maku ja hajuaisti. Kaikki aistimme ovat nykyisin hyvin voimakkaiden ärsykkeiden kohteena päivittäin, joten liika kuormittavuus tuhoaakin aistiherkkyyttä stimuloinnin sijasta. Itävaltalaisen tutkimuksen mukaan joka neljäs vuotias lapsi ei erota makeaa, hapanta, suolaista ja kitkerää makua toisistaan. Aistien herkkyyttä sumentavat mm. pikaruoka, virvoitusjuomat ja makeiset sekä lisäaineet. Itse tekeminen ja kokeminen uhkaa jäädä yhä vähemmälle. Aistien kehittymiseksi lasten on saatava tarttua, tuntea, maistaa, kontata, hyppiä jne. Tiivistetty kuvaus yhden ryhmän toiminnoista Tänä lukuvuonna Sitkeät sitruunat oli viimeinen ekaluokkalaisten pienryhmä. Ryhmässä oli seitsemän oppilasta ja se kokoontui kymmenen kertaa. Vuorovaikutteisten leikkien avulla kohdattiin toisia sekä tutkittiin ja opittiin asioita mahdollisimman monien aistien kautta. Aina tuntien alussa aistimme kehomme asennon matalalla tyynyllä istuen, teimme ja kuulimme tervehdyksen rytmin, tunsimme hoivaavan kosketuksen sekä haistoimme voiteen tuoksun. Sitkeiden sitruunoiden mielestä voiteessa tuoksui appelsiini, mandariini ja sitruuna. Leikki/toiminta vaihtui joka kerta jakson aikana: hurjaa riemua nostattivat erilaiset leikit ja tehtävät leikkivarjon kanssa sekä varjon leyhyttämä ilmavirta, joka toi mukavan tuulahduksen iholle. Kaikki kehoon liittyvät aistit saivat virikkeitä keinuttamisissa, tasapaino- ja temppuradoissa, kun ryömittiin tunnelin läpi, opettaja kääri jumppamattoon tai suoritettiin tehtävänopan motorisia tehtäviä. Hienoviritteisempää aistimista edustivat esimerkiksi käden rasvaaminen ja kuvan painaminen paperille sekä foliokengän muotoileminen jalkaan. Nämä tehtävät edellyttivät lisäksi oman vuoron odottamista, taitoa kuvailla käsien ja jalkojen tuntemuksia: lämpöä, viileyttä, rasvan limaisuutta jne. Pienessäkin ryhmässä lapsen voi olla vaikea keskittyä, muistaa ohjeita, liittyä leikkiin, kertoa ajatuksiaan tai odottaa vuoroaan. Alkuopetuksessa oppilaita valikoimatonta pienryhmätyöskentelyä voidaan tulevaisuudessa käyttää muiden arviointimenetelmien ohella ennakoimaan tehostetun ja erityisen tuen tarpeita sekä näin luomaan rakenteita tulevan erityisopetuslain integraation periaatteen mukaisesti. Sanna Kaiponen erityisopettaja Laajemmin tietoa aiheesta löytyy: Dahlström M.1999, Muodosta minuuteen. Helsinki: Edita Erziehungskunst, Waldorfpädagogik heute 10/2009 Google: opm erityisopetuslaki 6 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

5 Kolmas luokka - iloisen ja ahkeran tekemisen vuosi Kolmannen luokan kertomusaineistona ovat pääasiassa Vanhan Testamentin kertomukset. Niinpä aloitimme uuden lukuvuoden maailman luomisella. Sen jälkeen olikin hyvä jatkaa tutustumalla monin eri tavoin elämään ja työtapoihin isoisoisoisien ja -äitien elinaikoina, siis elämään ennen vanhaan. Toisen luokan keväällä olimme käyneet Rekolan tilalla muokkaamassa ja möyhentämässä peltoa. Kun sitten kylvimme ja peittelimme vehnän jyvät maahan, toivoimme sadetta ja poutaa ylle vainion. Syksyllä sadonkorjuuseen saapuessamme saimme huomata toiveemme toteutuneen. Pam-pam rumpu kaikuu vilja kypsää on Peltomme lainehti kullankeltaisena kypsän viljan odottaessa korjaajiaan. Niin suihkivat sirpit, sidottiin lyhteet, nostettiin osa seipäille kuivumaan ja osasta rakennettiin kauniita kuhilaita. Jokainen sai ainakin aavistuksen siitä, miten kiitollisin mielin maanviljelijä satoaan korjaa. Myöhemmin, kun oli puinnin aika: Vilja riihen ahdettiin, puita sisään kannettiin, isäntä riihen lämmitteli, Ja kolmen päivän päästä: Sitten siellä varstattiin, jyvät kauniit löydettiin. Jyvät olivat nyt ihan kuivia. Luokassa meillä oli kivinen käsimylly, jota ahkerat kädet pyörittivät uudelleen ja uudelleen. Niin täyttyi moni paperipussi jauhosta, josta viimeisellä kouluviikolla on tarkoitus leipoa leipää yhteiseen juhlaamme vanhempien kanssa. Laskennossa lähdimme liikkeelle vanhoista mitoista. Opimme, miten entisaikaan mitattiin syleillä, kyynärillä, vaaksoilla, askelilla ym. mitoilla, joiden koko vaihteli mittaajan koon mukaan. Opimme, miten ihmiset vähitellen sopivat yhteisistä mitoista. Niin mekin tulimme metriin ja sen myötä kymmenjärjestelmään. Jokainen teki oman metrimitan, jolla mittasi paljon kotona ja koulussa. Tarkkojen mittatulosten lisäksi on silti ollut tärkeää oppia myös arvioimaan matkoja, painoja ja tilavuuksia. Mittaamisen lisäksi erilaiset allekkain laskut saivat monet innostumaan kovasti. Varsinkin kun kymmen-, sata- ja tuhatpussien jälkeen oli opittu laskemaan numeroilla, jotka hienosti löysivät omat paikkansa laskutalon eri kerroksista. Äidinkielessä uusi ja innolla odotettu asia oli kaunokirjoituksen oppiminen. Miten kauniita kaikki kirjaimet ovatkaan! Niillä sitten alettiin harjoitella myös omien tarinoiden kirjoittamista. Joulukuun 13. päivän aikoihin on kolmansilla luokilla aivan erityinen kunnia koulussamme. Olimme harjoitelleet jo jonkin aikaa pitkää runoamme ja lauluamme. Sitten koulu täyttyi ihanasta piparintuoksusta leipoessamme tarjottavaa muille oppilaille. Ja perjantaiaamun hämärässä vaelsimme valkoisissa asuissamme kynttilät tai piparikorit käsissä laulaen: Lucia hohteen suo, Lucia valon suo Lucia seppelpää, juhlista hetki tää ja seuraimme kynttiläkruunupäistä Luciaa luokasta toiseen. Talven ja maailman pimeyteen, Jokaisen ihmisen sydämeen Toi Lucia valon taivaisen, Suuren, kirkkaan Rakkauden. Sunnuntaina vierailimme Lucia-kulkueen kanssa Vapriikin museokahvilassa tuoden myös siellä valoa ja iloa ihmisille. Käsityötunnit aloitimme syksyllä etsimällä pajukosta sopivia oksia kehruukepeiksi. Ja niin alkoi hahtuvavillan keppikehrääminen villalangaksi; ympäri- ympäri pehmeäksi, lujaksi langaksi. Kun lankaa oli tarpeeksi, alkoi kutominen itse tehdyn suunnitelman mukaisesti lankoja vanerilevyn loimilankojen välistä pujotellen. Monen vaiheen jälkeen oli aplodien aika, kun taas uusi, valmis paimenpussi pääsi riippumaan ikkunaan. Samalla periaatteella syntyi ihan oikeissa kangaspuissa kaunis räsymatto itse leikattujen matonkuteiden raidoittamana. Liekö ainakaan arkena raskitaan sitä lattialle asetella taitaa olla mieluummin pöytäliinana! Syksyllä tutustuimme Lempäälän museoraitilla entisajan tunnelmiin, mm. taloihin, kauppaan, työkaluihin ja sepän pajaan. Keväällä koitti taas 8 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

6 Viidennen luokan kuulumisia ilon päivä kun pääsimme ihan itse takomaan sepän pajaan. Ja laulumme kaikui: Pajassa on nuoret sepät, pajassa Ja he takovat - vasaroilla kalkuttavat takovat Jokainen sai takoa oman naulan ja koko luokan yhteistyönä taottiin onnea tuova, soiva hevosenkenkä. Siellä se on nyt luokassa ja kulkee mukanamme vuodesta toiseen muistuttaen KiVa-koulutunneista Koulumme liittyi KiVa-kouluprojektiin. Niinpä meidänkin luokkamme alkoi pitää KiVa-koulutunteja. Pidimme niitä joka tiistai tukitunneilla. Aloitimme projektimme syksyllä Keskustelimme tunneasioista, kuten yksinäisyydestä, syrjimisestä, luottamuksesta, ystävällisyydestä ja perheestä yms. Meillä oli myös tunnejana. Muodostimme yhdessä jonon, jonka toisessa päässä oli ne, joilla meni mielestään erittäin hyvin, ja toisessa ne, joilla meni erittäin huonosti. Kun olimme löytäneet paikkamme jonossa, saimme kertoa, miksi olemme juuri sillä kohdalla. Keväällä 2010 pidimme koko koulun KiVa-viikon, jonka päätimme hauskojen hattujen päivään. Neilikka, Siru ja Noora, 5. A valmiiksi kesälomaksi, ettei kesällä tarvitsisi tehdä sukkaa. Alisa, 5. A Kreikan historia Kreikassa pidettiin Olympialaiset. Niihin kuului mm. pituushyppy, keihäänheitto, kilpajuoksu, kiekon heitto ja paini. Olympialaiset järjestettiin Zeuksen kunniaksi, mutta jumalia oli monta muutakin. Tärkeimmät Kreikan jumalat olivat Zeus, Poseidon, Hera, Hades ja Pallas Athene. Kreikkalaiset kutsuivat itseään helleeneiksi. Suurimmat heimot olivat ylpeät, sotaisat doorilaiset Spartassa sekä iloiset, vilkkaat ja lahjakkaat joonialaiset Ateenassa. yhteistyön voimasta ja ilosta. Laulu kaikuu luokassamme usein - kaanonien sävelet soivat niin laulaen kuin myös huiluilla soittaen. Oli myös ilo seurata koko luokan yhteissoittoa viulutunnilla. KiVa koulu viikon päätteeksi, Hauskat hatut -päivän lopussa, seisoimme luokassa iloa tuovassa piirissä käsi kädessä. Ja opettajan kertoessa syksyllä piiriimme liittyvästä uudesta jäsenestä olivat riemuhuudot valtaisat. Oli hyvä tunnelma lähteä loppukevääksi rakentamaan mökkiä. Mökin rakentaminen on suuri ja palkitseva urakka. Siinä syntyy yhteisen aherruksen ja voimainponnistuksen, sekä monen, monen työvaiheen tuloksena pieni talo. Talolla on luja ja tukeva perusta, seinät ja katto muodostavat suojaisan tilan, jonne on hyvä kulkea kauniista ovesta. Ikkunoista virtaa sisään valoa, ja sisällä ollessa niistä voi katsella, mitä ympärillä tapahtuu. Talon lattian alle, maan sisälle on muurattu peruskivi, jossa on kaikkien mökin rakentamiseen osallistuneiden oppilaiden nimet, aamurunomme ja joku pieni aarrekin tulevien polvien löydettäväksi joskus kaukana, kaukana tulevaisuudessa Vanhemmille järjestettävässä talonrakennusjuhlassa voimme varmaan todeta kolmannen luokan piirin sanoin: Tässä on talo kuin meille tehty, se on niin hieno ja suuri, se meille sopii juuri. Aurinkoista kesää kaikille! Tarja Havumetsä Sukka-/käsityöt Tänä vuonna käsitöissä teimme sukat. Ennen sukan aloittamista teimme pussukan, jota tekemällä harjoittelimme kutomista. Aloittaessamme sukan aloitimme myös kässäpäiväkirjan, jossa kirjoitimme, mitä olimme tehneet. Tunneilla oli leppoisa tunnelma: laulelimme sekä kerroimme satuja ja kauhutarinoita käsitöiden lomassa. Keväällä harjoittelimme myös näytelmää, ja käsityöt edistyivät sen lomassa. Ensimmäinen sukka tuli valmiiksi joulukuussa, ja seuraava helmikuussa. Maaliskuussa tuli pikku rimpsusukkia, ja sitten niitä olikin valmiina aika paljon. Toivottavasti kaikki saavat sukat Kreikkalaisten valtioiden hienoimpia taiteellisia muistomerkkejä ovat julkisissa rakennuksissa esiintyneet kolme tyylisuuntaa: jäyhä ja voimakas doorilainen tyyli, kepeä ja tyylikäs joonialainen tyyli sekä koristeellinen ja siro korinttilainen tyyli. Niinpä auringon valo näyttää täällä kirkkaammalta kuin muualla, koska jumalatar Athene riisuu viimeisenkin hunnun saapuvan silmiltä kuin onnen unelma on maisema. Kreikan historiasta jäi eniten mieleen opettajan kuvaukset Kreikasta, Kreikan jumalat, runo ja piirustukset. Kreikan historian jakso oli mielestämme kiva! Kristian, Helmi ja Lotta, 5. A 10 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

7 Lehti-/mediaviikko Mediaviikolla opettajan ystävä, lehtikuvaaja Sanna Heikintalo tuli luokkaamme vierailulle. Teimme luokan kanssa lehden talviolympialaisista. Aluksi päätimme lehden nimen, josta tuli Mitaliset. Sitten jakauduimme ryhmiin, joita oli noin kymmenen. Ne olivat mm. kansi-, pääkirjoitus-, erilaiset urheilulajit -, haastattelu- yms. ryhmiä. Näin perehdyimme erilaisiin teksti- ja valokuvaustyyleihin. Uusia olympialajeja, joita keksimme, olivat mm. hiihtoratsastus, pulkkailu, lumisota ja kukkulan kuningas. Keksimme mielikuvitussaaren, jossa olympialaiset pidettiin. Saaren nimeksi tuli Gutanš. Tanita ja Miriel, 5. A Kirjekaverit Meillä 5. A -luokkalaisilla on ollut jo viisi vuotta kirjekaverit Helsingin Elias-koulusta. Olemme olleet heidän kanssaan todella tiiviisti yhteistyössä, ja nyt keväällä, kun meillä ja muilla 5. luokilla on täällä Tampereella koulumme järjestämät olympialaiset, niin silloin me tapasimme ensi kertaa kirjekaverimme! Meidän olympialaisissamme on lajeina pituushyppy, kiekonheitto, keihäänheitto, paini ja juoksu. Ylimääräisenä lajina on 2,5 kilometrin maratonjuoksu! Meillä kaikilla on hyvä mieli, kun olemme saaneet piirtää ja kirjoittaa heille. Olemme saaneet hyviä kavereita ja mukavia opettajia! Odotamme aina innolla heiltä vastauskirjeitä ja myös sitä, että tapaamme heidät. Siru ja Noora, 5. A Näytelmä Aloitimme näytelmäprojektin lukemalla Rasmus ja kulkuri -kirjan 3. luokalla. 4. luokalla kävimme katsomassa teatterissa Rasmus ja kulkuri näytelmän. Vanhemmat ja opettaja tekivät yhteisen päätöksen, että tästä tulisi myös meidän 5. luokan näytelmä. Luokallamme on paljon musiikin taitajia, jotka soittavat kyseisessä näytelmässä jotain instrumenttia. Näitä instrumentteja ovat: piano, viulu, banjo, kitara, huilu ja trumpetti. Anna Haukka on säveltänyt näytelmäämme kaikki laulut, paitsi laulun Hummani hei. Lauantain koulupäivä keväällä oli oikein tuottoisa. Saimme valmiiksi paljon lavasteita. Olemme harjoitelleet näytelmää paljon, ja näytelmätyö on ollut hyvin hauskaa. Rooleista sai itse miettiä lempirooleja, ja opettaja päätti roolituksen hieman niiden perusteella. Heini Ranto on auttanut tämän projektin kanssa. Hän on opettanut meille puheharjoituksia. Leena Tiusanen on myös auttanut näytelmäprojektin kanssa. Saara, Aino, Tommi ja Eetu, 5. A Koukkurahkan suoretki Kävimme syksyllä 15. syyskuuta 7. A -luokan kanssa retkellä Koukkurahkan suolla. Lähdimme patikoimaan suuren ja jyrkän kallion päälle, jossa pidimme ensimmäisen tauon. Laskeuduimme järven viertä polulle, joka meni kosteikon halki. Jatkoimme metsän halki hakkuuaukealle, josta laskeuduimme ensimmäiselle suonylityskohdalle. Suon keskellä oli metsätasanne, jonka läpi kävelimme pysähtymättä. Heti sen jälkeen ylitimme taas märän sammaleisen, upottavan suon, joka johti järven viertä retkipaikallemme, jossa teimme nuotion. Paistoimme makkaraa, söimme eväitä ja pelasimme suofutista. Jotkut tekivät voltteja ja upposivat vähän suohon paluumatkalla. Paluumatkalla pidimme tauon vielä ensimmäisellä kalliolla, jonka jälkeen palasimme lähtöpaikalle. Teimme myös havaintoja: tulomatkalla näimme kurkiauran, ja koko matkan ajan katsoimme ympärillämme olevaa kasvustoa. Ariel, Joonas, Henrik ja Artur 5. A Hovin ratsutila Olimme syyskuun alkupuolella Hovin ratsutilalla luokkaretkellä. Tilalla kasvatetaan arabialaisia täysverisiä. Tallilla pidetään myös tuntitoimintaa, kuten este-, koulu-, maasto- sekä lännenratsastusta. Arabit ovat hyvin kauniita hevosia. Niillä on kovera pää, ja ne ovat hyvin siroja. Monet ovat myös sanoneet, että se on maailman kaunein hevosrotu. Ensin menimme katselemaan hevosia, jotka olivat suloisia. Matti Hovi esitteli meille pienen shetlanninponin Delillahin, jolla oli suuri sydän. Jokainen sai laittaa kätensä sen harjan alle ja tuntea sen lämmön! Meille esiteltiin myös tallin eräs ori, Ziroco, joka oli todella ylväs ja komea. Sitten lähdimme parin kilometrin kävelymatkalle metsään. Kun olimme kävelleet jonkin matkaa, pysähdyimme Noidanhaudalle. Noidanhauta on kepeistä muodostunut iso kasa, jota entisajan ihmiset pelkäsivät. Siihen aikaan eräs mies ajoi hevoskärryillä sen ohi ja upposi matkallaan suohon. Siitä lähtien ihmiset ovat heittäneet kasaan matkallaan yhden kepin, ja he kaikki ovat säästyneet noidan kirouksilta. Sen jälkeen menimme kalliolle sytyttämään nuotion ja syömään eväitä. Päivän päätteeksi ratsastimme konekäyttöisellä rodeohärällä. Kaikki pitivät siitä, ja pääsimme koettamaan vähän oikeaakin hevosratsastusta. Bussilla kuljimme myös Klaus Kurjen perinnetien ja kuulimme Matti Hovin tarkat kuvaukset Tampereen seudun historiaan liittyen, myös legendan omaisen rakkaustarinan Matti meille kertoi ja samalla tarkkailimme Laukon peurojen näkymistä maisemassa. Sini ja Iina, 5.A 12 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

8 Luokkaretkemme Antaverkassa Keskiviikkona lähdimme luokkamme kanssa Antaverkan leirikeskukseen Ylöjärvelle luokkaretkelle. Aamulla kun tulimme kouluun, meillä oli mukanamme matkalaukut/kassit joku oli jopa ottamassa mukaansa myös matkajääkaapin, mutta opettajamme ei suostunut siihen. Keskiviikkoaamupäivän vietimme vielä koululla, mutta klo lähdimme bussilla linja-autoasemalle odottamaan, että pääsisimme lähtemään. Bussilla matkustimme noin puoli tuntia, kunnes jäimme pois bussista. Kävelimme noin 2 kilometriä, kunnes saavuimme keskelle luonnonkaunista metsää, jossa oli ikivanha kartano, jonka nimi on Antaverkka. Kun pääsimme sisälle, meille annettiin huoneet, joihin menimme ryhmiemme kanssa. Kun olimme kotiutuneet paikkaan, niin vähän ajan päästä, kauhuksemme opettaja keräsi kännykät omaan isoon laatikkoonsa. Tästä oli tietysti jo ilmoitettu etukäteen. Kohta kaikilla oli jo nälkä, mutta ruuat piti tehdä itse, suuressa keittiössä, jossa oli vain yksi hella. Onneksi olin ensimmäisenä keittiön kimpussa, eli sain liedet käyttööni, ja sain tehdä rauhassa hyvää, ja hyvin terveellistä, ruokaa ilman stressiä ja paineita. Kun sain ruokani valmiiksi, söin sen ja sen jälkeen kun menin keittiöön, oli siellä kauhea ryysis. Onneksi ehdin ihan ekana keittiöön. Illalla menimme jäälle katsomaan tähtiä ja planeettoja kaukoputkella, jonka opettaja oli vuokrannut. Oli tosi kivaa katsoa tähtiä ja planeettoja, ja varsinkin sitä ainoaa ja oikeaa: Saturnusta. Oli hienoa kokea se tunne, että olemme oikeasti pieniä tässä isossa maailmankaikeudessa. Yhdentoista aikaan illalla menimme takaisin sisälle ja nukkumaan... No, nukkumaan meno viivästyi aika paljon. Joillain se oli tunti, toisilla kaksi tai kolme. Mutta kun kello löi neljä aamuyöllä, kännykän herätyskello soi opettajan sviitissä ja ope oli kai vähän vihanen. Toisena päivänä teimme hiihtoretken jäälle. Se oli tosi hieno kokemus. Hiihdimme pieneen saareen, johon teimme nuotion ja paistoimme makkaraa ja söimme eväitämme. Sitten lähdimme hiihtämään takaisin. Kun tulimme takaisin Antaverkkaan, lepäilimme vähän, kunnes koulusta tuotiin pinaattilättyjä. Illalla saimme myös pannukakkua. Seuraavana, ja myös viimeisenä, päivänä siivosimme ja lähdimme takaisin kouluun. Kahdeksas kevät Heräilevä kevät dumme etsimään ilahduttaa meitä yhteistä sieltä, jälleen lokkien missä olemme yksilöitä: huudahduksin, pajunkissoin, leskenlehdin, pullistelevin mielipiteis- sämme ja muistikuvissamme tai silmuin. Tutut ja tunteissamme ja silti aina uutta voimaa antavat luonnon kokemisissamme, puhumatt akaan tapahtumat omien käsiemme saavat mielen virkeäksi töistä. Tai erehdymme ja katseen Kettu: Olet vastuussa ruusustasi...älä uhohda sitä arvotta- kirkkaaksi. Pikku Prinssi: Olen vastuussa ruusustani... maan toisen sanoja ja tekoja omia teoreettisia Näin luokan kahdeksatta kevättä katsoessani, lähtökohtiamme vasten. toisaalta haikein ja toisaalta jopa huikein tunnelmin, olen tullut ajatelleeksi paljon yhteisen taipaleemme tapahtumia. Mietelause: Harmaata kaikki teoria, vihreä elämän kultainen puu saa uudenlaisen sisällön, kun ajattelen satojen koulupäivien kokonaisuutta sekä vaihtelevia arjen iloja, murheita, vastoinkäymisiä ja onnistumisen kokemuksia. Luottamus jokaisen yksittäisen tapahtuman oikeutukselle voi olla elämän kokonaisuutta kantava voima, kun yhteisen luominen alkaa heräävästä vastuuntunnosta ja sitoutumisesta vastuuseen. Olemme täällä yhdessä ja yhdessä olemme enemmän! Tämä onnistui luokalta ehkä erityisesti näytelmämme Pikku Prinssi esityksissä. Jokainen kantoi vastuuta ja iloitsi toisen On voinut olla tarpeeksi monta yhteistä työstä yhteisen projektin äärellä. vuotta, jotta se mikä yksittäisissä tapahtumissa ja tunnelmissa jokaisessa meistä vaikuttaa, on voinut orastavasti jalostua kypsyydeksi myötätuntea ja arvoksi ymmärtää Kiitollisin ja kokonaisvaltaisesti luottavaisin mielin, iloisena yhteisestä vihreästä taipaleestamme kultaisen elämän tiellä, erilaisuutta. Aikamme näennäinen toivotan kaikille elämän- eristyneisyys tekee paikoin yhteisen myönteistä tulevaisuutta! arjen vaikeaksi ja turhauttaa kenet tahansa yhteisymmärryksen etsijän. Ehkäpä juuri siksi, koska helposti teoriassa harhau- Sanna Ruoho 8. A-luokan ope Thomas Kvam, 7. A 14 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

9 Svensk musik och lyrik Adalminan helmi joka on kaikkien ruotsalaisten rakastama Aftonfalken. Tampereen Kamarioopperayhdistys ry esitti marraskuussa 2009 Tampereen Kuva: Johanna Kalmari Maailmasta löytyy laulu meille jokaiselle ja jokaiselle tunteellemme. Melodiat ja lyriikat ovat tärkeitä osia kulttuurin välittäjinä. Ne vaikuttavat useimmiten tiedostamattomalla tasolla, mutta silti ne ovat vahvoja voimassansa! Tätä tietoutta kunnioittaen lukiossamme on 10. luokalla Svensk musik och lyrik -kurssi (RUB11). Opiskelijat oppivat laulujen kautta mm. ääntämistä, lauseiden painottamista, sanastoa ja kansankulttuuria. Tähän haasteeseen tarttui tänä lukuvuonna noin 15 opiskelijaa, joista kaksi oli 12. luokalta, Ella Posti ja Tuomas Mikkolainen. Heille lämmin kiitos panoksestaan. Kurssin musikaalisesta laadusta vastasi iki-ihana tukemme Anna Haukka, joka riuhdottiin puoliväkisin mukaan kesken projektin. Anna ja esiintyvä musiikki ovat yhtä, joten ei hänellä ollut sydäntä kieltäytyä lähes mahdottomasta tehtävästä. Sydämelliset kiitokset hänelle meidän kaikkien puolesta! Kappalevalinnat olivat pääosin nuorten omia valintoja. Opettajana ehdotin joukkoon pari kansanlaulua Uti vår hage ja Hårgalåten. Kymmenennen luokan tytöt lauloivat musiikinopettaja Jukka Salmelan alkuohjauksella valtavan kauniisti stemmassa kappaleen Uti vår hage. Rebekka Mikkolainen, piano, ja Anni Härkönen, sello, soittivat taitavasti duettona vanhan traditionaalisen kappaleen Hårgalåten. Tämän jälkeen siirryttiin modernimpaan kansanlauluun, Anna Haukka oli tehnyt nopeasti uskomattoman kauniin sovituksen tähän kappaleeseen, jossa Tuomas Mikkolaisen komea kitarasoolo pääsi oikeuksiinsa. Tytöt, Anni Härkönen, Jenni Keipilä, Rebekka Mikkolainen ja Hulda-Maria Räty esiintyivät vahvasti, ikään kuin laulaminen ja esiintyminen olisi ollut heille arkea. Näiden kappaleiden jälkeen siirryttiin 60-luvun tunnelmiin, jota Iisa Ristimäki, Jutta Ahonpää, Silva Koskela ja Ciia Haikarainen edustivat mitä ihastuttavimmin. Du-du-di-dam-dam.. soi vielä tänä päivänäkin korvissa. Tytöt olivat hioneet koreografian ja eleet viimeisen päälle. Caramelldansen oli tyttöjen Heta Hirvosen, Saana Nurron ja Nora Haapalan herkullisista lapsuusmuistoista poimittua hauskanpitoa. Fest hos mig biisi ilmensi tyttöjen nykykulttuuria, bileitä ja musiikkia. Jutta, Ciia, Iisa ja Silva saivat joukkoonsa vielä Tatjana Karievan menevään kappaleeseensa. Yksi ylsi rohkeudessaan ylitse muiden. Saana Nurro osoitti rohkeutta laulaessaan yksin euroviisubiisin Jag ljuger så bra. Unohdimmeko Abban biisit? No, totta tosiaan emme! Ella Postin tulkitsema Mamma Mia oli kerrassaan upea! Tytöllä on lavakarismaa ja lauluääntä ihailtavissa määrin. Loppulaulu Tack för alla sånger kruunasi koko esityksen. Tuomaksen ja Ellan duetto ja koko ryhmän yhteislaulu sai ihoni kananlihalle ja olon haikeaksi. Mutta kaikki hyvä päättyy aikanaan. Joukko oli ahertanut kuukauden verta, hikeä ja kyyneliä vuotaen, ja lopputulos oli puitteisiinsa nähden upea! Kiitos vielä kerran kaikille osallistujille! Eija Heikkala Rudolf Steiner -koulun juhlasalissa Marko Aution koko perheen oopperan Adalminan helmi, jonka Satu Rasilan kirjoittama libretto pohjautuu Sakari Topeliuksen samannimiseen satuun. Oopperassa esiintyi 12 solistia ja 12 hengen kamariorkesteri. Teoksen ohjasi Niko Suominen ja kapellimestarina toimi Tuomas Turriago. Esityksen ensi-ilta oli ja illan kahviosta vastasi 12. luokka keräten rahaa luokkakassaansa. Seuraavat esitykset pidettiin ja Kahvituksesta vastasivat 1. B -luokan vanhemmat. Yhdistys oli saanut syksyn mittaan harjoitella koulun tiloissa kouluajan ulkopuolella ja tilavuokran korvauksena pidettiin koulun oppilaille oma näytös keskiviikkona Yhteistyöstä oli suuri apu nuorelle ja vähävaraiselle yhdistykselle, joka toimii talkoovoimin. Tampereen Kamarioopperayhdistys ry:n tarkoituksena on ylläpitää, edistää ja kehittää kamarioopperatoimintaa, edistää taiteilijoiden välistä yhteistyötä sekä monipuolistaa pirkanmaalaista kulttuuritarjontaa. Yhdistys perustettiin vuonna 2007, ja sen tavoitteena on tuottaa joka syksy uusi kamarioopperaproduktio. Adalminan helmi oli yhdistyksen toimintahistorian toinen tuotanto. Oopperaesitysten lisäksi yhdistys järjestää konsertteja ja esiintyy tilauksesta pienemmillä kokoonpanoilla erilaisissa tilaisuuksissa. Yhdistys sai Adalminan helmi -oopperasta paljon positiivista palautetta. Esiintyjät Kuningas (Lauri Pauniaho), kuningatar (Satu- Liisa Pauniaho), prinssi Sigismund (Eero Lasorla) ja prinsessa Adalmiina (Anna Ranki). itse nauttivat erityisesti oppilasnäytöksen ilmapiiristä. Oli hienoa huomata, kuinka tarina tempasi koululaiset mukaansa ja alun varautunut tunnelma muuttui aidon kiinnostuneeksi. Toivon, että esityksemme mursi mahdollisia lasten ennakkoluuloja oopperataidetta kohtaan ja että saimme olla mukana kasvattamassa uusia oopperan ystäviä. Lämmin kiitos Steinerkoululle yhteistyöstä! Anna Ranki Tampereen Kamarioopperayhdistys ry:n puheenjohtaja 16 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

10 KOULU ON NYT VALMIS UPEA JUHLASALI KRUUNAA KOKONAISUUDEN Suuri unelma on toteutunut - koulumme on nyt valmis. Viimeisenä sai uuden asun juhlasali: pehmeät istuimet, kaunis lattia ja mahtava näyttämö luovat puitteet monenlaisiin tilaisuuksiin. Upea juhlasali vihittiin käyttöön Samalla paljastettiin koulumme perustajan Kaisu Virkkusen muotokuva. Juhlasalin vihkiäistilaisuus oli arvokas, mutta myös hauska tilaisuus. Siitä pitivät huolen juontajat Katariina Niinistö ja Juha Junttu - he osasivat olla samalla rentoja ja asiallisia. Koulun historiakin tuli tutuksi. Jo saliin saapujia viihdytti kaunis musiikki, sellossa Sirja Wacklin ja pianossa Ilona Lang. Tervetulosanat lausui kouluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Heikki Salo, ja hän myös vihki salin käyttöön leikkaamalla juhlallisesti nauhan poikki. Kiitospuheen piti Sanna Ruoho. Koulun innostavan musiikinopettajan Jukka Salmelan valmentama kuoro lauloi mahtavan Beethovenin 9. sinfonian loppuosan Oodi ilolle ja Arielin laulun Shakespearen näytelmästä Myrsky. Sen on säveltänyt Salmela itse ja suomentanut Kaisu Virkkunen. Rakentajan puheenvuoron käytti koulun valmistumisesta vastannut Pekka Visuri. Hänen panoksensa on ollut todella suuri. Hän sai kiitosta myös Sinilintu-päiväkodin uusien tilojen nopeasta hankkimisesta ja kunnostuksesta. Arkkitehti Aarni Holttisen kädenjälki näkyy kaikkialla koulussa. Pieninkin yksityiskohta on tarkkaan mietitty ja suunniteltu. Puheenvuorossaan hän kertoi vuosia kestäneestä suunnittelutyöstä ja sen toteutumisesta. 2. A -luokan esittämän syysrunon ja -laulun jälkeen hienon ja koulun toimintaa monipuolisesti kuvaavan vihkiäispuheen piti koulun pitkäaikainen opettaja Sakari Sannamo. Eikä Steinerkoulun juhla olisi täydellinen ilman eyrytmiaa 9. A -luokka ihastutti EVOE-esityksellään. 8. A -luokka esitti vaikuttavasti Eino Leinon iki-ihanan runon Hymyilevä Apollo. Salin vihkiäisiin oli kutsuttu esiintymään myös Hietasen pariskunta. Pentti Hietanen aloitti komeasti laululla Rakastan elämää. Toisena numerona oli laulu tv-sarjasta Karjalan kunnailla, jonka sovituksesta vastasi pianistivaimo Heini Hietanen. Tampereen Rudolf Steiner -koulun vuonna 1971 perustanut ja sitä ennen Helsingin Steinerkoulussa pitkään vaikuttanut Kaisu Virkkunen olisi tänä vuonna täyttänyt 90 vuotta. Koulun entisen oppilaan Markku Järvelinin hänestä piirtämän muotokuvan paljasti idean äiti Katariina Fleming. Muotokuvan lahjoittajina oli joukko koulun vanhempia. Jyrki Honkosen johtama Apricus -kuoro innoitti kuulijat tuttuihin tunnelmiin W. A. Mozartin kauniilla sävellyksellä Ave verum corpus. Loppuilta sujui leppoisan kahvittelun merkeissä ja tuttujen kanssa tarinoidessa. Onnellisia olivat kaikki - nyt koulu on valmis ja varmasti täydellisempi mitä kukaan olisi osannut unelmoida.tällaisessa paikassa kasvaa luovia ja taitavia oppilaita Suuri unelma on toteutunut Syksyllä 1973 talutin tyttäreni Marian ensimmäiselle luokalle kouluun. Vanhan Branderin kenkätehtaan kuluneita rappusia piti kiivetä ylös Tammelassa. Vastaan tuli tuttujakin: Arvo Ahlroos toi kouluun Aksun, sukulaismies Heikki Harala Leenan. Elettiin Tampereen Rudolf Steiner -koulun alkuaikoja. Koulun toiminnan esittely oli innostanut mukaan paljon uusia vanhempia. Virallisesti koulu oli vielä yksityisopetusryhmä, ja vanhemmat joutuivat tekemään paljon töitä ja hankkimaan varoja koulun ylläpitämiseksi. Huimimmissa unelmissakaan ei olisi voinut kuvitella, missä 35 vuoden kuluttua ollaan. Omassa, upeassa, kauniissa ja toimivassa koulussa Muotialassa. Ja kuin jalokivenä kruunun päällä koululla on nyt valmis juhlasali pehmeine punaisine penkkeineen ja upeine näyttämöineen. Pitkät kiertolaisvuodet ovat lopullisesti takana. Nuorimmaiseni Ida Sofia lopettelee koulua, mutta sille jää aina paikka koko perheen sydämissä. Pilven päällä hymyilee varmaan Kaisu Virkkunen tyytyväisenä. Suuri unelma on toteutunut. Katariina Fleming Kuvat: Ida Sofia Fleming 1. Koulun perustajan Kaisu Virkkusen vaikuttavan muotokuvan piirsi Markku Järvelin ja paljasti Katariina Fleming. 2. Jyrki Honkosen johtama Apricus-kuoro lauloi Mozartin kauniin sävellyksen Ave verum corpus. 3. Juhlan juontajina toimivat Katariina Niinistö ja Juha Junttu A -luokka esitti Syysrunon ja -laulun. 18 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

11 STEINERKOULUN JUHLASALI SAI NIMEN taiteilijoihin ja heidän teoksiinsa kytkeytyvät nimet. Ryhmä nimiehdotuksia oli jumalallista alkuperää Kreikan jumalista, Rooman keisareiden kautta aasoihin ja Kalevalan hahmoihin. Lisäksi salin muodosta, käyttötarkoituksesta, tunnelmasta, väristä ja niin edelleen nousi monia hienoja nimiehdotuksia. Osa nimistä on sellaisia, että ne tulevat väistämättä elämään alueen rakennusten, niiden välisten tilojen ja niiden sisätilojen nimissä. ihmisen elämänkaaressa. Nimi sopii monitoimisalille toivottaen kaikki taiteet ja ilmaisumuodot tervetulleiksi. Nimi taipuu lapsen kuin aikuisen suuhun ja on helppo kirjoittaa, myös eri kielillä Nimi sisältää positiivisia mielleyhtymiä ja on helposti lähestyttävä. Raatia miellytti erityisesti nimen eurytminen kauneus. Nimi Auringon valo hajoaa ilmakehässä spektrin väreihin, joista yleensä päivällä näkyy ainoastaan sininen väri. Kreikkalaisessa mytologiassa tämä ilmiö on olennoitu jumalattareksi, joka ajoi Auringon nelivaljakkoa. Tämä ilmiö on kreikassa Eos, latinaksi Aurora, aamurusko. Salin nimeksi päätettiin antaa Aurora-sali. Raati Avoin nimikilpailu julistettiin 24. helmikuuta. Nimivalinnasta teki päätöksen kokouksessaan koulun johtokunnan nimeämä raati, johon kuuluivat Eija Heikkala, Ilkka Kaakkolammi, Pasi Piippo ja Sanna Ruoho sekä raadin puheenjohtajana Chia Koskinen. Ratkaisusta Juhlasalin nimikilpailuun tuli pyydetyssä ajassa, mennessä, runsaasti toinen toistaan parempia nimiehdotuksia. Nimikilpailun kutsussa asetettiin vain yksi ohje: Koska juhlasalin ohjelmatarjonta tulee sisältämään koulun oman toiminnan lisäksi ulkopuolisten järjestäjien kulttuuritapahtumia ja konferensseja, salin nimen tulee luoda perinteisestä koulun juhlasalista poikkeavia mielikuvia. Nimiehdotuksista Teemoiksi muotoutui viisi pääryhmää: Koulun sijaintiin liittyvät paikan, tilan ja talon nimet. Tampereen steinerkoulun perustajaan Kaisu Virkkuseen ja hänen tai muuten steinerpedagogisiin ajatuksiin liittyvät nimet sekä eri ilmaisutaiteen muotoihin, merkittäviin Raati oli todellisen haasteen edessä, eikä päätös todellakaan syntynyt hetkessä. Ratkaisu ei ole kompromissi, vaan siinä yhdistyvät kaikki nimiehdotuksissa esiintyneet perustelut siitä, mikä asema salilla on koulun sydämessä. Ratkaisevaa päätöstä tehtäessä oli oleellista, että salin nimi ei tule muuttumaan vuosittain vaan kantaa vuosikymmenten läpi. Yksi raatilaisista koki tarpeelliseksi jäävätä itsensä lopullisesta ratkaisusta. Perustelut päätökselle: Nimi kertoo, mitä näkyy, kun suunta on ylös ja ulospäin, salin avautuvan viuhkan muoto kertautuu semanttisesti tässä nimessä. Nimi nivoo yhteen Tampereen Rudolf Steiner -koulun perustajan ja steinerpedagogiikan laajemmin. Kaisu Virkkusen sanoin: Ei saa jäädä liian pitkäksi uinumaan sisäisiin maailmoihin. Ylös ja töihin! Nimi on yhdistettävissä ajattelun avautumiseen ja koulun merkitykseen MYYNTIIN ENSI KEVÄÄNÄ KATSOMAAN VOIT TULLA JO NYT! - KAHDEN PERHEEN KIINTEISTÖN YLIN KERROS Sijaitsee Kangasalan Vesijärven rannalla, Lihasulan kylässä, erittäin rauhallisella ja luonnonkauniilla 2 ha:n järvenrantatontilla, rantaviivaa 300m. 7 huonetta sekä iso tupa. Takka, puuhella, jossa leivinuuni. Sisäsauna, kylpyhuone, 2 wc. 3 parveketta, kaikilta järvinäkymä. Runsaat säilytystilat. Kiinteistössä maalämpö, kunnallinen viemäri, oma vesi. Orgaaninen arkkitehtuuri, hengittävä, terve puutalo. Asumiskulut erittäin pienet. Niemessä tilava rantasauna, jossa takkahuone ja iso nukkumaparvi. Tontilla autokatos, maakellari, hedelmäpuita, marjapensaita, puutarhamaata. Hyvät mahdollisuudet kalastukseen, veneilyyn, puutarhanhoitoon sekä retkeilyyn maalla ja vesillä.alakerrassa asuu 2-lapsinen steinerkouluperhe. Ajomatka koululle 21 minuuttia. Yhteydenotto: Erja Erkkonen puh VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

12 Ajatuksia sosiaaliharjoittelun jaksosta 11. luokalla Epäröiden ja hieman pelokkaastikin miettii 11. luokan opiskelija tulevaa työharjoittelujaksoaan, joka suuntautuu lähinnä vanhusten hoitotehtävien ja lasten päivähoidon piiriin. Osaanko seurustella vanhuksen kanssa, osaanko kohdata pienet lapset oikealla tavalla, mitä minulta oikein vaaditaan? Usein nämä kysymykset häipyvät mielestä, kun ensimmäinen työpäivä koittaa. Lapset ovat innoissaan uudesta ohjaajastaan ja ryntäävät kilpaa tämän syliin, tuovat päiväkodin pihalta löytämiään pieniä aarteita näytille tai esittelevät ystäviään ryhmissään. Pikkulasten välittömyys ja vanhusten avoimuus ja lämpö sulattavat kaiken jännityksen ja pelon, mitä nuori ihminen tuntee uutta tehtävää aloittaessaan. Jakson jälkeen tunnelma on aivan toinen, innostuneesti nuori kertoo työpaikastaan. Useimmille kokemus vieraassa työympäristössä on ollut positiivinen. Päivittäin toistuvat rutiinit ovat rytmittäneet työpäiviä, ja kun harjoittelu on ohi, tuntuu oudolta palata taas kouluun. Vaikka on toki niitäkin, jotka ovat ikävystyneet harjoittelupaikoissaan, on suurin osa opiskelijoista niin tyytyväisiä jaksoon, ettei mielellään olisi palannut kouluun enää ollenkaan! Parsifal-jaksolla 11. luokan opiskelijat tutustuvat Parsifaliin, jonka on myös opittava ottamaan sosiaalista vastuuta toisesta ihmisestä. Nuori Parsifal ei alussa osaa kysyä, hänet pitää siihen ohjata. Hän käy läpi pitkän kehitystien, jonka aikana hän monien erehdysten ja virheiden kautta kasvaa vähitellen aikuiseksi ja täysikasvuiseksi ritariksi. Tällä matkallaan hän oppii tekemään tärkeän kysymyksen: Mitä sinulle kuuluu? Etkö voi hyvin? Mitä tarvitset? Nuorelle ihmiselle voi kuolemankin kohtaaminen olla ainutlaatuisen tärkeä kokemus. Koulun tehtävä on valmistaa nuoria elämää varten. Elämän kunnioitus, sen tarkoitus ja kärsimyksen kohtaaminen ovat osa elämää. Eräs askel tällä vaikealla itsensä etsimisen tiellä on kohdata itseä heikompi ihminen ja osata auttaa. Marja-Leena Tiusanen, sosiaaliharjoittelun valvoja Odotuksia sosiaaliharjoittelusta Mitä parin viikon päästä tapahtuu? Siinä oli kysymys, jota mietin seisoessani erään ystäväni pihassa katsellen kuollutta lintua. Lintu muotoutui ajatuksissani tulevan työharjoittelun symboliksi; sitä voi katsoa, mutta katsominen tuntuu pahalta ja muuttuu ajan kuluessa ensin pahemmaksi ja sitten katsoja turtuu näkyyn. Pelkäsin, etten ehtisi tottua tapahtumiin Pirkanmaan Hoitokodissa, saattohoidossa, ennen kuin viikon kuluttua pitäisi jo siirtyä seuraavaan paikkaan, Nuorisokeskus Pointtiin. Mitä, jos toisten ihmisten ongelmat olisivat liikaa ja työ henkisesti liian rankkaa? Totesin, etten voinut vielä olla varma mistään. Tietämättömän henkilön tekemä spekulointi on yhtä turhuutta, joten jätin pohtimisen sikseen. Varmaa on vain se, että sosiaaliharjoittelusta tulee jotain aivan muuta kuin mitä olen koskaan kokenut ja se, että aion lähteä matkaan iloisella mielellä ja positiivisella asenteella. Tuulia Wallenius, 11. lk Tunnelmia sosiaaliharjoittelun jälkeen Sosiaalityö! Yäk! Kuulosti kauhealta ja vastenmieliseltä, kun ensimmäisen kerran kuulin koko kurssista. En voinut kuvitella itseäni hoitamassa lapsia saati vanhuksia, kun omien isovanhempienkin kanssa on jo tekemistä. Opettajan tiukempaakin tiukemman painostuksen tuloksena päätin osallistua kurssille sillä ehdolla, että sain itse valita paikan. Pääsin Kangasalan SRK:lle töihin ja se osoittautuikin aivan uskomattoman hienoksi paikaksi työskennellä, koska olen siellä yksi aktiivinuorista muutenkin ja tunsin henkilöstöä kohtalaisen hyvin jo entuudestaan. Kokemus oli mieltä avartava. Opin työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa ja ohjaamaan nuoria. Työ oli lisäksi todella monipuolista, joten kokemusta karttui monenlaisista tilanteista. Nyttemmin, kun mietin tuota aikaa, niin ei voi sanoa muuta kuin, että oli kyllä korkeamman johdatusta, että päätin osallistua kurssiin. Suosittelen todella lämpimästi kaikille, jotka haluavat kokea jotain mitä ei unohda aivan heti. Tuomas Mikkolainen, 12. lk 22 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

13 Nuoret, päihteet ja koulu Kuuluvatko nuoruus ja päihdekokeilut väistämät- tänä keväänä terveydenhoitajaksi. Tein sen käytön helpommin ongelmalliseksi kuin aikui- mielekästä, suunnitelmien tekoon kannattaa tä yhteen? Tuoreimman Nuorten terveystapa- yhteistyössä steinerkoulun kanssa, ja mukana set. Näin ollen keskeisintä ei olekaan se, kuinka ottaa mukaan niin opettajia, oppilaita kuin van- tutkimuksen (2009) tietojen valossa eivät, sillä suunnittelussa olivat yläluokkien terveystiedon paljon vanhemmat käyttävät alkoholia, vaan se, hempiakin. Omissa ennaltaehkäisyä kartoittavis- esimerkiksi 16-vuotiaista tytöistä opettaja, terveydenhoitaja, kuraattori ja alaluok- miltä se lapsesta tai nuoresta tuntuu. Vanhem- sa kyselyissäni kaikista vastauksista nousi esiin 25 % ja pojista 29 % ilmoitti olevansa täysin raittiita. Tämä tarkoittaa kuitenkin, että kahdestakymmenestä 10. luokkalaisesta oppilaasta lähes 15 käyttää alkoholia. Nuorten alkoholinkäyttö on ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun alkupuoliskon, mutta viimeisimmän tutkimuksen mukaan käyttö on kääntynyt nousuun vuosien välillä. Muutaman vuosikymmenen takainen lama opetti, että kaikki mikä vaikuttaa perheiden arkeen, heijastuu myös nuorten terveyskäyttäytymiseen. Niinpä nyt, kun maailmantalous elää taantumavaihetta, on tärkeää kohdistaa katse nuorisoon. Koulu on toimija! Jokaisella koululla tulisi olla päihdetoimintamalli, jossa määritellään koulun ennaltaehkäisevän päihdetyön muodot sekä toimintamallit tilan- kien erityisopettaja. Joihinkin asioihin kysyin mielipidettä myös yläluokkien oppilaskunnalta, opettajakunnalta ja vanhempainyhdistykseltä, joten näin tuloksena on toivottavasti mahdollisimman hyvin koko koulua palveleva päihdepuuttumismalli. Se otetaan käyttöön ensi syksynä ja jatkossa malli on tarkoitus esitellä oppilaille, ja toivottavasti vanhemmillekin, aina lukuvuoden alussa, jotta sen olemassaolo muistetaan tarpeen vaatiessa. Malli tulee esille myös koulun verkkosivuille, jossa se on helposti kaikkien nähtävillä. Miltä lapsesta tuntuu? Yksi päihdepuuttumismallissa esiin nostettu tilanne on oppilaan altistuminen päihteiden käytölle kotona. Aihe on arka, mutta toivon, että se voidaan ottaa esiin avoimesti ja rehellisesti. Tarkoitus ei ole saada ketään tuntemaan syyllisyyt- pien alkoholinkäyttö saattaa herättää lapsessa ja nuoressa mm. pelkoa, hämmennystä ja häpeää, joita hän ei välttämättä kuitenkaan osaa pukea sanoiksi. Siksi aikuisen on hyvä muistaa kysyä lapselta tämän tuntemuksista ja keskustella niistä, jos lapsi on ollut mukana tilanteessa, jossa aikuiset ovat päihtyneenä. Aikuisten tehtävä on luoda lapsen kasvulle turvalliset puitteet. Mikäli vanhemmat eivät joskus siihen yksin kykene, on apua saatavilla. Koulu on kodin ohella toinen paikka, jossa lapsella ja nuorella on turvallisia ja luotettavia aikuiskontakteja, ja siksi koulusta voidaan tarjota tukea ja apua, jos kotona asiat eivät suju. Kaiken takana on pyrkimys oppilaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, sillä epätasapaino millä tahansa elämänalueella heijastuu kokonaisuuteen. Ennaltaehkäisevä päihdetyö kaikkien yhteinen asia tiedon tarve, joten jokaisella ryhmällä on sama lähtökohta, enää toimintamuodot puuttuvat. Tietoa on tarjolla runsaasti, mutta mielekkäimmin sitä jakavat varmaankin asian parissa toimivat tahot. Niitä on niin kunnallisella- kuin järjestöpuolellakin, ja esimerkiksi koulupoliisilta on mahdollista saada koulutusta liittyen vaikka huumeisiin. Ensi syksystä alkaen koululla on kaavailtu järjestettävän vuotuinen päihteiden teemapäivä osana ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Se toteutettaneen yhtenä koululauantaina ja ajatuksena on, että myös vanhemmat voivat ottaa osaa päivään. Tällaisten päivien tavoitteena on tiedonjaon ja elämysten kautta edistää koko kouluyhteisön terveyttä ja hyvinvointia, joten kun kutsu käy, toivon mahdollisimman monen osallistuvan, kenties jo suunnittelu- ja toteutusvaiheeseen. teisiin, joissa oppilaan päihteidenkäyttöön pitää puuttua. Tampereen Rudolf Steiner -koulukin on nyt saanut oman päihdepuuttumismallinsa. Siihen on kirjattu, mitä tehdään erilaissa tilanteissa, kuten esim. epäiltäessä / tiedettäessä oppilaan päihteiden käytöstä, ja kuka niihin puuttuu sekä millä tavalla asiaa viedään eteenpäin. Päihdepuuttumismalli on opinnäytetyöni Hämeen ammattikorkeakouluun, josta valmistun tä viikonloppuna nautitusta saunaoluesta, vaan herätellä pohtimaan sitä, millainen päihteiden käyttö on soveliasta lasten ja nuorten aikana. Vuoden 2009 Kouluterveys-kyselyn vastauksista selviää, että peruskoulun kahdeksasluokkalaisista ja lukion toisluokkalaisista 35 % kokee jonkun läheisen käyttävän liikaa alkoholia. Yhteiskuntatieteiden tohtori Maritta Itäpuisto toteaa, että lapset kokevat aikuisen alkoholin- On yleisesti tiedossa, että haittojen ennaltaehkäisy on edullisempaa ja tehokkaampaa kuin niiden korjaaminen. Siksi koulun kannattaa ehdottomasti kehittää jatkossa myös ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Sitä on jonkin verran jo hahmoteltukin päihdepuuttumismallia suunniteltaessa, mutta lopullinen työ ja toteutus jäävät koulun tehtäväksi. Jotta ennalta ehkäisevästä toiminnasta tulisi mahdollisimman toimivaa ja Mutta sitä ennen edessä on toivon mukaan pitkä, lämmin ja kaunis kesä. Nautinnollisia lomapäiviä! Marja Erdogan Kirjoittaja on valmistumassa oleva terveydenhoitaja ja entinen Steiner-koulun oppilas. 24 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

14 FRIDA KAHLOA EURYTMIAN JA DRAAMAN KEINOIN Steinerkoulu - yleissivistyksen laajennettu oppimäärä Minulle lukion valinta oli aika helppo. Halusin lukiodiplomin, jota olin työstänyt lähes kolme Kuka on Frida Kahlo? jatkaa 12-vuotisen yhtenäiskoulun loppuun ja kirjoittaa 13. luokalla ylioppilaaksi. Lukion alussa vuotta. Lajini oli eurytmia ja ohjaava opettajani Sirpa Kvist. Muutamaa päivää diplomin Frida Kahlo ( ) oli meksikolainen suurin muutos oli siirtyminen kurssimuotoiseen esityksen jälkeen lähdimme kulttuurimatkalle taidemaalari, joka tunnettiin tuskaa, kuole- opiskeluun. Tavallisten kurssien lisäksi meillä Milanoon. Itseni mukaan lukien kuusi tyttöä lähti man läsnäoloa ja elon pimeää puolta käsittelevistä persoonallisista maalauksistaan. Kahloon vaikutti Meksikon alkuperäiskulttuuri, mikä näkyy mm. kirkkaiden värien käyttönä. Euroopasta hän sai vaikutteita realismista, symbolismista ja surrealismista. Kahlo oli myös poliittisesti aktiivinen toimija, ja monet sosialismiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyvät aiheet askarruttivat häntä. oli mahdollisuus valita taito- ja taideaineiden kursseja sekä leirejä, näytelmiä ja muita erityisiä projekteja. 10. luokalla pääsimme harjoittelemaan fyysistä käytännön työtä sekä huolellisuutta vaativaa maanmittausta ja kartanpiirtämistä maatalous- ja maanmittausleireillä. Lukion toisena vuonna, tuttavallisemmin yhdennellätoista, toteutimme Shakespearekurssilla näytelmän Macbeth alkuperäiskielellä. junalla matkaan, ja muu luokka lensi. Olimme koko lukioajan keränneet varoja matkaa varten, ja kyllä kannatti! Koulun kautta tarjoutui myös oiva tilaisuus opiskella fysiikkaa lukion oppimäärän ulkopuolella. Pääsin Opetushallituksen järjestämään viikon mittaiseen avaruusfysiikan kesäkouluun Venäjälle. Saimme luentoja Moskovan alueen valtion yliopistolla, jonka asuntolassa asuimme. Minua onnisti, ja sain dramaattisen Lady Luentojen lisäksi vierailimme avaruusmuseossa, Macbethin roolin ja näytelmän ainoan jossa pääsimme ihastelemaan Tämän vuoden 12. luokka valmisti draamakurssilla kokoillan näytelmän Frida Kahlosta. Kuten yleensä, myös tänä vuonna näytelmän ohjasi päättötyönään yksi 12. luokan opiskelija. Ella Posti otti tämän tehtävän vastaan. Näytelmän tekemiseen osallistui lähes kolmekymmentä 12. luokkalaista. Suurin osa esiintyi, kun jotkut puolestaan keskittyivät mm. lavasteisiin, valoihin ja ääniin tietysti joukostamme löytyi paljon ns. monitoimimiehiä, jotka sekä näyttelivät että valmistelivat käytännön puitteita ahkerasti. Näytelmässä yhdistyi 12. luokan eurytmian ja äidinkielen kurssit, joiden molempien tavoitteena on tuottaa yhteisvoimin esitys. Avoimin mielin ja innostuneina lähtivät 12. luokkalaiset tätä yhteisprojektia toteuttamaan. Niin opettajille kuin opiskelijoillekin yhteistyö oli antoisaa ja avasi varmasti uusia näkökulmia taiteellisen työn tekemiseen. Maria Kaunisvesi äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Ohjaajan sananen Aloitin alustavan suunnittelun jo keväällä pohtimalla, millaista näytelmää haluaisin alkaa työstää. Kesän aikana tutustuin useisiin eri teoksiin. Luettuani Sunnuntai-illan unelmia olin jo melko varma, että tämän näytelmän halusin ohjata. Kyseinen Maritza Núñezin näytelmä kertoo fiktiivisen, vaikkakin tositapahtumiin perustuvan, tarinan Frida Kahlon elämästä. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat pääosin luvulle toisen maailmansodan aikaan. Luettuani näytelmän yhä uudelleen ja uudelleen aloitin muokkaustyön muutin joitain kohtauksia selkeämmiksi ja muokkasin esitysjärjestystä välillä aika radikaalistikin. Otin myös tarkemmin selvää näytelmän henkilöistä. Roolitus onnistui hyvin, vaikka pieniä muutoksia tulikin projektin edetessä. Näytelmän nimi myös vaihtui ytimekkäästi Fridaksi. Lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen. En ollut onneksi yksin, vaan sain paljon apua ohjaavilta opettajilta Jupe Larimolta ja Maria Kaunisvedeltä sekä luokkatovereiltani, jotka tukivat minua koko projektin ajan. Ella Posti, 12. lk koomisen osan, juhlahumunjälkeisen Porterin. Kurssin aikana opimme, kuinka paljon työtä on onnistuneen teatteriesityksen taustalla. Toinen poikkeus arkiseen opiskeluun oli kahden viikon työharjoittelu sosiaalialalla. Itse pääsin Kangasalan seurakunnan lapsityöhön avustamaan päivä- ja iltapäiväkerhoissa. Kolmas vuosi, kahdestoista luokka, oli lukion työntäyteisin vuosi. Syksyllä teimme eurytmiaesityksen Leena Tiusasen ohjauksessa, esitimme Grimmin sadun Paholainen ja hänen kolme kultaista hiuskarvaansa ja Brahmsin Capriccion (op. 76). Syksyllä teimme melko tiukalla aikataululla näytelmän Liisa ihmemaassa, jonka Mikael Larimo ohjasi päättötyökseen. Näytelmän jälkeen työtahti tiivistyi entisestään. Normaalin koulutyön lisäksi valmistelin päättötyötäni ja lukion tanssidiplomiani, ja Francesco Purin ohjaamat vanhojentanssiharjoituksetkin alkoivat. Huhtikuun alussa oli päättötyönäyttely, jossa oli esillä mm. käsityötä, taidetta ja kirjallisia töitä. Itse tein ja esitin koiratanssiesityksen. Huhtikuun lopulla sain valmiiksi tanssin avaruusteknologiaa lähietäisyydeltä, Zvezdnyikaupugissa (Venäjän federaation Juri Gagarinille nimetyssä avaruuslentäjien tiede-, tutkimus- ja valmennuskeskuksessa), avaruuslentojen komentokeskuksessa sekä Moskovan sirkuksessa. Opetushallituksen määräraha kattoi viisumin, junamatkat Helsingistä Moskovaan ja takaisin, ylläpidon ja ohjelman perillä. Abivuonna oli enää syventäviä kursseja, mikä antoi hyvät mahdollisuudet keskittyä ylioppilaskirjoituksiin. Toki saimme halutessamme opiskella vielä niitäkin aineita, joita emme kirjoittaneet, ja näin laajentaa yleissivistystämme. Olen tyytyväinen valintaani. Neljä vuotta lukiota on antanut paitsi klassisen yleissivistyksen myös monia taitoja ja kokemuksia, joita ei saa oppikirjan sivuilta. Ruusu Kiekara, abiturientti 26 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

15 12. luokka tiedesuunnistuksessa ja ulkonäöltään jotain uutta ja mullistavaa. Ideat Huhtikuun lopulla Tampereen kesäyliopisto järjesti kaksipäiväisen tapahtuman nimeltä tiedesuunnistus. Tapahtuman kohderyhmänä oli peruskoulujen yläluokkien ja lukioiden oppilaat. Tapahtuman tavoitteena on lisätä nuorten käsityksiä tieteestä, tieteen tekemisestä ja tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kantavana ajatuksena on, että osallistujat saavat konkreettisesti seurata ja osallistua tieteen tekemiseen, tavata tutkijoita sekä havaita käytännössä, kuinka tiedemaailma ja tieteen innovaatioita hyödyntävät yritykset toimivat. Käytännössä näinä päivinä Tampereen alueen korkeakoulut, tutkimusyksiköt ja yritykset järjestävät omissa tiloissaan ns. tiedesuunnistusrasteja, joihin opettaja voi ilmoittaa ryhmänsä etukäteen tutustumaan. Tänä lukuvuonna koulumme lukiosta 12. luokka osallistui tiedesuunnistuksessa Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen järjestämälle rastille, jossa tutkittiin Tampereen keskustan kaupunkitilaa pienoismallityöskentelyn avulla. Rastin aluksi saatiin tämän ikäiselle nuorelle tärkeää opintoinfoa: kuinka arkkitehtuurin laitokselle voi hakea ja millaista siellä opiskelu on. Sen jälkeen opiskelijat saivat konkreettisesti kokeilla, millaista opiskelu esimerkiksi voisi laitoksella olla. Tehtävänantona oli suunnitella uudenlainen Tampereen keskusta. Jokainen ryhmä sai Tammerkosken rantamaisemista tontin, johon kaivattiin uutta näkemystä. Uusien rakennusten suunnittelussa piti ottaa huomioon ympäristö ja yrittää miettiä siihen käyttötarkoitukseltaan luonnosteltiin ensin piirtäen paperille ja lopuksi rakennettiin annetuista materiaaleista pienoismallit mahdollisimman oikeassa mittakaavassa. Lopuksi ideointien tulokset esiteltiin muille. Koulumme opiskelijat lähtivät annettuun työhön innolla ja lopputulokset olivat arkkitehtuurin laitoksen opiskelijoista koostuvan raadin mielestä hyvin lennokkaita ja idearikkaita. Ne esiteltiin muille turhaa vaatimattomuutta kaihtaen. Opiskelijoiden kommentit tapahtumasta olivat myönteisiä. Tapahtuman ideaa pidettiin hyvänä, koska siellä pääsi myös itse kokemaan. Opettajana oli ilo seurata kaikkien omien opiskelijoiden tekevän ja ideoivan jotain niin innoissaan. Luovuus pääsi todella valloilleen ja pienet askartelijat pääsivät toteuttamaan itseään. Joku taisi löytää jopa pienen arkkitehdin itsestään! Miia Bergman 28 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

16 12. luokan päättötyöt: Johannes Ahola: saunaremontti valvojana Esko Tallgren Eelis Hyvärinen: kitaraefektien reititys- ja ohituslaite valvojana Ilkka Kaakkolammi Tomas Härmä: valokuvapäiväkirja valvojana Ilkka Aaltonen Henri Kiiskilä: nuorten purjehduskurssin suunnittelu, organisointi ja toteutus valvojana Saara Laaksonen Tuomas Mikkolainen: CD Pitkä Mies, sävellys-sanoitus, esittäminen ja taltiointi valvojana Anna Haukka Pietu Mäenpää: oman huoneen remontointi valvojana Heli Arminen Ville Niemi: viulun ja viulukotelon restaurointi valvojana Sakari Sannamo Ella Posti: 12.luokan näytelmän Frida ohjaaminen valvojana Maria Kaunisvesi Raul Ristilä: kuntosaliharjoittelu mielen ja kehon hyvinvointi valvojana Jukka Salmela Emma Saxman: sisustussuunnitelma ja sen toteuttaminen valvojana Saara Laaksonen Visa Valtonen: vertaileva tutkimus kulttuurieroista Suomessa ja Britanniassa, kohteina jalkapallo ja jääkiekko valvojana Lasse Tuores Kevät keikkuen tulevi Tätä kirjoittaessani alkavat viimeisetkin lumikasat olla muisto vain kauniista, lumisesta talvesta. Puut pullistelevat hiirenkorvilla, ja oppilaidenkin mieli taitaa jo osaksi kirmata kesälaitumilla. Lukuvuoden yksi ilonaiheita Timjamissa on ollut se, että luomutuottajat alkavat löytää meidät. Saamme hyviä yhteydenottoja, ja uusia asiakassuhteita luodaan koko ajan. Yhteinen ponnistelun aihe kouluyhteisössä on se, että tätä puhdasta, hyvää luomuruokaa menee luvattoman paljon biojätteeseen. Ruoka on itseotossa, joten periaatteessa mitään ei saisi mennä hukkaan ethän ota enempää kuin jaksat syödä! Kun noin 9 kg päivittäistä biojätettä kerrotaan koulupäivillä ja muutetaan rahaksi, heittävät ruokailijat vuodessa noin roskikseen. Mitäpä herkkuja sillä summalla saataisiinkaan lautaselle! Biojätteen vähentämisestä pidettiin huhtikuussa Ruoka kunniaan -kampanja, ja saimme ruokasaliin hienoja piirroksia ja taitavia runoja aiheesta. Kevään aikana seuraamme, keveneekö roskis, ja tiedotamme siitä ruokailijoille. Aihe on jatkuvasti ajankohtainen, joten palaamme siihen myös ensi syksynä. Kiitos kaikille asiakkaille kuluneesta lukuvuodesta ja rentouttavaa kesää! EMÄNNÄN PALSTA Tää on tärkee asia, kuuntele siis huolella: Keittäjien hymyt hyytyy kun ruokaa roskiin kerääntyy. Älä heitä ruokaa roskiin, hotki se mieluummin poskiin! Katariina Oppilaat ruokalaan läksi luomua lautaselle siel lätki lautaselle puolet ruoasta jätti Jäi speltti sekä luomuporkkanat roskiksen kaveriksi. Mitä jos söisit lautasen tyhjäksi? Nimetön Merja Jokiniemi 30 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

17 LUKUVUOSI SYYSLUKUKAUSI KEVÄTLUKUKAUSI SYYSLOMA VKO 42, TALVILOMA VKO 9, LISÄKSI KOLME TYÖLAUANTAITA, JOISTA YKSI ADVENTTIJUHLA Enkelina Berki, 10.B Tampereen Rudolf Steiner -koulu Muotialantie 79-81, Tampere

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Syksy aloitettiin mukavasti yöleirikoululla Ruunassa Raunin majalla. Yön vietto oli palkka yrittäjä Rauni Hietaselle keväällä tehdystä ikkunanpesusta Raunilla

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Isonkyrön kunnan perusopetus

Isonkyrön kunnan perusopetus Isonkyrön kunnan perusopetus Isonkyrön perusopetus, kerhotoiminta 2015-2016 Isonkyrön kunnan peruskoulut järjestävät kerhotoimintaa opetushallituksen myöntämän valtionavustuksen turvin. Tähän lehtiseen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Piristyspartio Viikko 3 Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Maanantaiaamuna suuntasimme kohti Anttolaa. Vastaanotto oli lämmin sekä ystävällinen ja tunsimme itsemme tervetulleiksi. Aloitimme

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 Tälle koko lukuvuodelle olemme suunnitelleet teemaksi MATKALLA Tutkimusmatkamme lähtee minusta itsestä ja laajenee käsittämään ainakin Suomen ja Pohjoismaat. Otamme toimintaamme

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Harrastatko itse musiikkia?

Harrastatko itse musiikkia? Ooppera oli sopivan mittainen Ooppera oli liian lyhyt Oopperaan! Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen Kansallisoopperan yhteisen Oopperaan!-hankkeen ansiosta noin 6 400 seitsemäsluokkalaista opettajineen

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Hannan ja Miran kesätyö Varkauden nuorisopalveluilla Savonmäen nuorisotalolla 2012

Hannan ja Miran kesätyö Varkauden nuorisopalveluilla Savonmäen nuorisotalolla 2012 Hannan ja Miran kesätyö Varkauden nuorisopalveluilla Savonmäen nuorisotalolla 2012 he taisivat pitää vapaa-ajasta, jolloin pelattiin biljardia, pingistä ja Xbox:lla. Taikaleiri Ensimmäiset työpäivämme

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT - arkiliikuntaa päivittäin esim. kävelyä portaissa, juoksua sekä kävelyä pihalla ulkoilujen aikana

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Luokanopettaja. Luokanopettaja. Ortodoksiuskonnon tuntiopettaja Koulunkäynninohjaaja / iltapäiväkerhonohjaaja

Luokanopettaja. Luokanopettaja. Ortodoksiuskonnon tuntiopettaja Koulunkäynninohjaaja / iltapäiväkerhonohjaaja Oppilaat Luokka Oppilasmäärä Opettaja 1-2 Pihlaja 9 Nina 1-Koivu 18 Riikka 1-Kuusi 19 Tiina 2-Mänty 21 Iina 2-Vaahtera 20 Hanna 3A 21 Kristiina 3B 22 Pauliina 4. lk 22 Saara 5. lk 17 Marjo 6. lk 24 Peter

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Syksy 2010 UUTUUSTUOTTEET. www.taitouusimaa.fi. Upeaa Uudeltamaalta!

Syksy 2010 UUTUUSTUOTTEET. www.taitouusimaa.fi. Upeaa Uudeltamaalta! UUTUUSTUOTTEET Upeaa Uudeltamaalta! Uusi, SINUN TÄHTESI -syysmallistomme odottaa jo Sinua. Sen herkulliset kudonnaiset ja kurssit tarjoavat tekemistä moneen makuun ja luovat hyvää oloa ja onnistumisen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot