Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti"

Transkriptio

1 2013 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

2 2

3 2013 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

4 Lea Gynther Copyright Motiva Oy 2

5 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Förord 3 Tiivistelmä 4 Johdanto 5 1 Ohjelman tavoitteet ja liittymistilanne Ohjelman tavoitteet Ohjelman liittymistilanne 6 2 Ohjelman markkinointi 8 3 Energiasuunnitelmat ja energiasuunnittelijat Energiasuunnitelmat Energiasuunnitelmien laadunvarmistus Energiasuunnittelijakoulutukset ja suunnittelijoiden työkalut 11 4 Muut ohjelman tarjoamat palvelut Tilojen tietopaketti Energiatehokkuussopimukset.fi -nettipalvelu Taloudellisen ajotavan koulutus traktorilla 12 5 Seuranta Seurannan merkitys Seuranta tietojärjestelmällä Seurantakysely tilallisille 14 Liite 1 Maatilojen energiaohjelman seurantaportti 16 1

6 Alkusanat Yhteiskunnan eri sektorien, muun muassa maatalouden, energiatehokkuussopimuksia säätelevä sopimusjärjestelmä näytteli tärkeää osaa vuonna 2008 vahvistetussa kansallisessa ilmasto- ja ympäristöstrategiassa. Strategian tavoitteena oli, että Suomi täyttää kansainväliset ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevat sitoumuksensa. Maatalouden energiaohjelma käynnistyi vuonna 2010 ja jatkuu vuoteen Ohjelman toteuttamisesta vastaavat maa- ja metsätalousministeriö ja Motiva yhdessä alan toimijoiden, muun muassa SLC:n ja MTK:n, kanssa. Tänä ajanjaksona ohjelma tarjoaa maanviljelijöille ainutlaatuisen mahdollisuuden saada taloudellista tukea tilakohtaisten energiasuunnitelmien laatimiseen tai tilan energiankäytön kartoittamiseen, kotitalous (esim. oma asunto) mukaan lukien. Energianeuvojan kanssa laadittavan energiasuunnitelman tukeen oikeuttavat kustannukset ovat vuoden 2014 loppuun saakka enintään 1100 euroa (alv 0 %), josta viljelijän omavastuuosuus on 15 % eli 165 euroa. Tämä summa voidaan säästää nopeasti, jos osoittautuu, että tilan energiankäyttöä voidaan tehostaa. Tuen suunnitellaan jatkuvan vähintään yllä mainitun tasoisena myös siinä tapauksessa, että energianeuvonta siirretään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alaisuuteen. Yllättävän harva viljelijä on kuitenkaan tähän mennessä tarttunut tarjoukseen liittyä maatalouden energiansäästöohjelmaan; helmikuussa 2014 liittyneitä tiloja oli 397 kpl. Vuonna 2012 Suomessa oli lähes tilaa, joiden peltopinta-ala ylitti 50 hehtaaria, joten potentiaalia olisi paljon enemmän. Tässä on varmaan myös tuottajajärjestön syytä katsoa peiliin: emme ole omalta osaltamme onnistuneet riittävän nopeasti ja tehokkaasti markkinoimaan ohjelmaa viljelijöille. On myös tärkeää, että energiaohjelman verkkosivuja kehitetään niin että kuka tahansa helposti löytää tietoa ja ennen muuta innoitusta tietosivuilta, joilla esitetään konkreettisia energiakysymyksiä ja -ratkaisuja. Kannattaa ehkä myös painottaa vähemmän viranomaisten roolia energiansäästöohjelmassa ja korostaa enemmän sitä, että kyse on koko alan säästöohjelmasta. Maatilan energiasuunnitelma on hyvä väline kehittää tilan energiankäyttöä ilmastoystävällisempään suuntaan. Tehostamalla energiankäyttöä mahdollisuuksien mukaan ja hyödyntämällä entistä enemmän uusiutuvaa energiaa tila voi useissa tapauksissa säästää kustannuksia. Traktorin taloudellisen ajon kurssi sopii puolestaan järjestettäväksi paikallisten tuottajajärjestöjen ja maamiesseurojen ohjauksessa ja täydentää hyvin yksilöllistä neuvontaa. Meidän on tulevaisuudessa kehitettävä useita kiinnostavia ja käytännöllisiä neuvontamoduuleja. Energiakustannus on tiloille suuri menoerä, johon kannattaa paneutua tarkemmin kun yrittäjänä joutuu jatkuvasti tehostamaan toimintaansa. Energiakartoituksen tulokset voivat olla yllättäviä, ja on antoisaa tutustua ulkopuolisen energiasuunnittelijan näkökohtiin. Kyseessä on siis klassinen win-win-tilanne. Älykkäiden energiatoimenpiteiden avulla sekä ympäristö että maatila voivat olla voittajia. Helsingissä, kesäkuussa 2014 Asiamies Rikard Korkman Svenska lantbruksproducenternas centralförbund r.f. SLC 2

7 Förord Avtalssystemet med energieffektivitetsavtal för olika sektorer inom samhället, däribland jordbruket, hade en viktig roll i den nationella klimat- och energistrategin som fastslogs Strategins målsättning var att Finlands internationella åtaganden i att bekämpa klimatförändringen uppfylls. Lantbrukets energiprogram startade 2010 och pågår fram till Jord- och skogsbruksministeriet och Motiva tillsammans med branschens aktörer, bland annat producentorganisationerna SLC och MTK har ansvaret för att programmet verkställs. Programmet erbjuder under denna tidperiod en unik möjlighet för jordbrukare att erhålla ekonomiskt stöd för att uppgöra gårdsvisa energiplaner eller kartläggningar över gårdens energianvändning i sin helhet, inklusive privathushållet, tex den egna bostaden. Den stödberättigade kostnaden för uppgörandet av energiplanen tillsammans med en energirådgivare är till slutet av 2014 högst 1100 euro (moms 0 %), av vilken jordbrukaren själv står för 15 % eller 165 euro. En summa som snabbt kan sparas in om det visar sig att energianvändningen på gården kan effektiveras. Stödet planeras att fortgå minst på ovanstående nivå även då energirådgivningen flyttas till Programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland. Förvånansvärt få jordbrukare har ändå hittills nappat på erbjudandet på att ansluta sig till jordbrukets energisparprogram, i februari 2014 hade 397 st gårdar anslutit sig fanns det närmare gårdar i Finland med en åkerareal över 50 hektar, så det finns potential för betydligt flere. Här finns det säkert anledning också för producentorganisationen att se sig i spegeln, vi har inte för egen del tillräckligt snabbt och effektivt lyckats marknadsföra programmet till jordbrukarna. Det är också viktigt att webbsidorna för energiprogrammet utvecklas så att det för vem som helst är lätt att hitta information och framförallt inspiration i form av faktablad om konkreta energifrågor och -lösningar. Det kanske också lönar sig att tona ner myndigheternas roll i energisparprogrammet och mera betona att det är frågan om hela branschens sparprogram. Gårdens energiplan är ett bra verktyg för att utveckla gårdens energianvändning i en mera klimatvänlig riktning. Genom att i mån av möjlighet effektivera energianvändningen och utnyttja i högre grad förnyelsebar energi kan gården i många fall spara kostnader. Kursen i sparsam traktorkörning lämpar sig igen bra att arrangeras i regi av de lokala producentföreningarna och lantmanngillena och kompletterar bra den individuella rådgivningen. Vi behöver utveckla flera intressanta och praktiska rådgivningsmoduler i framtiden. Energikostnaden är en stor utgiftspost på gårdarna som det lönar sig att titta närmare på när man som företagare är tvungen att hela tiden effektivera sin verksamhet. Energikartläggningens resultat kan vara överraskande och det är givande att erhålla en utomstående energiplanerares synpunkter. Vi talar alltså om en klassisk win-win situation. Genom smarta energiåtgärder kan både miljön och gården bli en vinnare. Helsingfors, juni 2014 Ombudsman Rikard Korkman Svenska lantbruksproducenternas centralförbund r.f. SLC 3

8 Tiivistelmä Vuosiraportti liittyy maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) r.y.:n, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund (SLC) r.f.:n, Kauppapuutarhaliito r.y.:n ja Puutarhaliitto r.y.:n allekirjoittamaan sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi maataloudessa. Vuosiraportissa kuvataan sopimuksen tuloksia ohjelman neljänneltä toimintavuodelta Vuosiraportti on laadittu MMM:n, Maaseutuviraston (Mavi) ja Motiva Oy:n yhteistyönä. Motiva Oy on toiminut ohjelman operaattorina vuodesta Sopimukseen liittyneet tilat sitoutuvat liittyessään toimittamaan hallinnolle ja operaattorille tiedot toteutuneista säästötoimista. Raportissa esitetyt maatilojen tiedot perustuvat osittain Motiva Oy:n 2013 maatiloille lähettämään seurantakyselyyn tilojen tekemistä toimenpiteistä ohjelmaan liittymisen jälkeen. Vuoden 2013 aikana ohjelmaan liittyi 93 maatilaa ja yhtään maatilaa ei eronnut ohjelmasta. Ohjelmaan liittyneitä maatiloja oli kaiken kaikkiaan vuoden 2013 loppuun mennessä 392 kpl kun otetaan huomioon 4 eronnutta tilaa. Eniten liittyneitä tiloja on lypsykarjatalouden puolelta. Vuoden 2013 aikana Motivaan palautettiin 68 energiasuunnitelmaa, joista 3 oli tehty vuoden 2012 puolella. Eniten energiasuunnitelmia ovat teettäneet lypsykarjatilat, mutta prosentuaalisesti eniten energiasuunnitelmia omalla tuotantosuunnallaan ovat teettäneet lihanautojen kasvattajat. Uusien liittyneiden tilojen ja energiasuunnitelmien määrä kasvoi hieman vuodesta Ohjelman piirissä tuotettiin vuonna 2013 traktorin taloudellisen ajon koulutusaineisto ja järjestettiin koulutuksia alan tuleville kouluttajille. 4

9 Johdanto Maatilojen energiaohjelma käynnistyi , minkä jälkeen tilat ovat voineet liittyä siihen. Energiaohjelma käynnistettiin, jotta päästökaupan ulkopuolisille sektoreille asetetut energiansäästötavoitteet saavutettaisiin myös maataloudessa. Maatilojen energiatehokkuutta edistetään muun muassa energianeuvonnalla sekä tilakohtaisilla energiasuunnitelmilla ja tulevaisuudessa myös energiakatselmuksilla. Ohjelman operaattori Motiva Oy vastasi vuosina monelta osin ohjelman käytännön toteuttamisesta. Motiva järjestää koulutusta energiasuunnittelijoille, laatii ja postittaa aineistoja ohjelmaan liittyneille tiloille ja energiasuunnittelijoille, avustaa Maaseutuvirastoa energiasuunnitelmien laadunvalvonnassa, toimii yhteystahona eri sidosryhmien välillä sekä osallistuu ohjelman markkinointiin. Valtio tukee energiaohjelmaan liittyneitä maatiloja energiasuunnitelman tekemisessä. Tuesta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa maatilan energiasuunnitelmatuesta (1000/2009). Asetuksessa säädetään maatilojen energiaohjelmaan kuuluvan maatilan energiasuunnitelman laatimiseen myönnettävästä tuesta, jolla toteutetaan energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston energiapalveludirektiivin 2006/32/EY ja sen korvanneen energiatehokkuusdirektiivin 2012/27/EU mukaisten energiasäästötoimien toteuttamista maatiloilla. Tavoitteena on ollut käynnistää myös valtion tukema maatilan energiakatselmuspalvelu, mutta näillä näkymin tämän palvelun käynnistyminen siirtyy myöhemmäksi. Ohjelman toiminnallinen tavoite on sisällyttää energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja uusiutuvan energian tuotanto sekä käytön edistäminen osaksi maatilan toimintaa tai käytössä olevia tai käyttöön otettavia toimintajärjestelmiä. Maatilojen energiaohjelmalla on liittymä laajempaan energiatehokkuussopimusjärjestelmään, jolla on olennainen rooli kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (2013) ja sen edeltäjissä. Strategia vastaa Suomelle asetettuihin kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen torjumisessa. Vapaaehtoisuuteen perustuvat energiatehokkuussopimukset ovat voimassa vuoteen 2016 asti kattaen maatalouden lisäksi seuraavat toimialat: elinkeinoelämä (teollisuus, energia-ala, palveluala) kiinteistöala kunta-ala öljyala sekä tavara- ja joukkoliikenne. 5

10 1 Ohjelman tavoitteet ja liittymistilanne 1.1 Ohjelman tavoitteet MMM:n tietopalvelukeskuksen Tiken tilastojen mukaan Suomessa oli maatalousja puutarhayritystä vuonna Tike on selvittänyt myös Suomen maatilojen vuosittaisen energiankäytön Maatalouslaskenta tilastotutkimuksessa. Sen mukaan maatilojen energiankäyttö on noin 10 TWh vuodessa. Tämä on noin 3,2 prosenttia energian loppukäytöstä ja 2,6 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta Suomessa. Yksityiskohtaista maatalouden energiankäytön tilastoseurantaa on aikaisemmin tehty ainoastaan kasvihuonesektorille, joten tarkempi maatalouslaskenta selkeyttää ohjelman alkutilannetta sekä energiansäästön määrällisiä tavoitteita. Ohjelman tavoitteena on, että liittyvät tilat edustaisivat yhteensä vähintään 80 prosenttia maatilatalouden energiankäytöstä. Toimialan ohjeellinen energiankäytön tehostamistavoite on yhdeksän prosenttia liittyneiden maatilojen energiankäytöstä vuonna 2005 vuoteen Jotta tämä yhdeksän prosentin tavoite saavutetaan, tulee maataloussektorilla toteuttaa energiaohjelman lisäksi myös muitakin toimenpiteitä. 1.2 Ohjelman liittymistilanne Ohjelman kohderyhmänä ovat alkutuotantoa harjoittavat suomalaiset maatilat. Ohjelmaan liittyneitä tiloja oli mennessä 396 ja eronneita oli koko ohjelmakaudella yhteensä 4. Tilat jakautuvat tuotantosuunnittain alla olevan taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1 Tilajakauma tuotantosuunnittain vuosina Tuotantosuunta Tilamäärä 2010, n Tilamäärä 2011, n Tilamäärä 2012, n Tilamäärä 2013, n Yhteensä, n Lypsykarjatalous Viljanviljely (myös viljan siemenviljely) Lihanautojen kasvatus Erikoiskasvituotanto (mm.mallasohra,herne,peruna) Kasvihuoneviljely Lihasikojen kasvatus Muu kasvituotanto (mm. heinä ja viherheinä) Muu sikatalous mm. yhdistelmätuotanto Muu nautakarjatalous Porsastuotanto Siipikarjanlihan tuotanto Puutarhakasvien viljely avomaalla Kananmunien tuotanto Hevostalous Lammastalous Muu siipikarjatalous mm. siitosmunien tuotanto Muu tuotanto tai toiminta (mm. maatilamatkailu) Liittyneet yhteensä Eronneet

11 Eniten liittyneitä tiloja tuotantosuunnan mukaan tarkasteltaessa on koko ohjelman toiminnan aikana ollut lypsykarjatalouden puolelta. Vuoden 2012 tietojen mukaan Suomen lypsykarjatalouksien määrä (8 500 kpl) oli toiseksi suurin viljanviljelytilojen ( kpl) jälkeen 1. Tämä näkyy liittyneissä maatiloissa siten, että juuri näitä energiankulutukseltaan suuria lypsykarjatalouksia on paljon. Vaikka viljanviljelytiloja on maatilataloustilastossa eniten, niiden energiankulutus ei ole suurimpien joukossa. Toiseksi eniten ohjelmaan on kuitenkin liittynyt viljanviljelytiloja. Liittyneet tilat ovat jakautuneet Suomen maakuntiin alla olevan taulukon 2 mukaisesti. Maakunnallisesti eniten liittyneitä maatiloja on Pohjois-Karjalassa, Pohjois- Pohjanmaalla, Lapissa ja Varsinais-Suomessa. Taulukko 2 Tilajakauma maakunnittain vuosina Maakunta Tilamäärä 2010, n Tilamäärä 2011, n Tilamäärä 2012, n Tilamäärä 2013, n Yhteensä, n Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Päijät-Häme Satakunta Etelä-Savo Kanta-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Pohjanmaa Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Kainuu Liittyneet yhteensä Eronneet Tike Maatilojen rakenne Maatilarekisteri, Maatilojen rakenne

12 2 Ohjelman markkinointi Maatilojen energiaohjelman eri toimijat ovat markkinoineet ohjelmaa vuoden aikana eri tavoin omien kanaviensa (esimerkiksi lehdet, uutiskirjeet), tapahtumien, koulutustilaisuuksien (muun muassa erilaisten tukihaku-, tilacase- ja energiasuunnittelijakoulutusten) sekä suomen- ja ruotsinkielisten maatalouskalentereiden kautta. Myös lehdistötiedottaminen on ollut aktiivista. Operaattorin internet-tiedotus tapahtuu energiatehokkuussopimusten sivuilla (www.energiatehokkuussopimukset.fi, jossa lyhytosoite ohjaa suoraan maatilojen energiaohjelman tietoihin) sekä myös MMM:n, Mavin ja eri toimijoiden internet-sivuilla. Hankkeen lehdistöosumista on kerätty tietoa (taulukko 3). Lehdistöosumissa on tällä kertaa mukana Motivan ja ProAgrian poimimat lehdistöosumat. Taulukko 3 Maatilojen energiaohjelman mediaosumia Lehti/media Numero Levikki Otsikko Koneviesti 2013/ Uutisia/Lyhyesti: artikkeli maatilojen biokaasuoppaasta Uusiouutiset 2013/ Motivalta opas maatiloille biokaasun tuotannosta Ympäristö 2013/ Maatilalta biokaasua Landsbygdens Folk 2013/ m+ 2013/ Taloudellisesti traktorilla Radio Suomi, YLE-uutiset, Lahti Ny guide ger basinformation om production av biogas på lantgården Etelähämäläisille maatilojen isännille koulutusta traktorin taloudelliseen ajoon (55 s.) Satoa-lehti 4/2013 painos Biomeiler muuttaa käsitystä energian tuotannosta Itä-Suomi -lehti 2/2013 painos Maatilan energiasuunnitelma kulut kuriin kerralla Itä-Suomi -lehti 3/2013 painos Uusille ja vanhoille rakennuksille lainmukaiset energiatodistukset Itä-Suomi -lehti 3/2013 painos Omatoimisesti rakennettu maatilan biokaasulaitos Itä-Suomi -lehti 1/2013 painos Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeessa tapahtuu Itä-Suomi -lehti 1/2013 painos Biokaasulaitoksen energiatasetta voidaan parantaa Itä-Suomi -lehti 1/2013 painos Energiaa pitää säästää - mutta miten? Itä-Suomi -lehti 1/2013 painos Näin säästämme miljoonan - uusiutuvalla energialla Itä-Suomi -lehti 1/2013 painos Biokaasulaitoksen lopputuotteet sopivat kasviravinteeksi Itä-Suomi -lehti 4/2013 painos Biokaasua Itä-Suomeen Itua-lehti 1/2013 painos Lämpökeskusten investointitukiin muutoksia Itua-lehti 1/2013 painos Kuivauslämpöä uusiutuvalla energialla Keski-Pohjanmaa -lehti 1/ Teetä tilallesi energiasuunnitelma Keski-Pohjanmaa -lehti 3/ Maatilan energiasyöpöt selville Luomulehti 2/ Luomun haasteet ovat huomisen mahdollisuuksia 8

13 3 Energiasuunnitelmat ja energiasuunnittelijat Maatilojen energiaohjelman liittyneille on ollut käytössä kaksi energianhallintamallia ja - palvelua: omavalvontasuunnitelma ja energiasuunnitelma. Tavoitteena on ollut käynnistää myös valtion tukema syvällisempi maatilan energiakatselmuspalvelu, mutta palvelua ei ole vielä käynnistetty. Tila voi vapaasti valita, mitä palveluita haluaa käyttää. 3.1 Energiasuunnitelmat Energiasuunnittelijan tulee palauttaa kaikki laatimansa energiasuunnitelmat Motivaan laadunvarmistusta ja tilastointia varten. Vuoden 2013 aikana tukea maksettiin yhteensä 90 tilan energiasuunnitelmalle. Alueellisesti korostuivat Varsinais-Suomi (25 %) ja Uusimaa (19 %). Vuoden 2013 suunnitelmia toimitettiin Motivaan enemmän kuin vuonna Kaiken kaikkiaan seurantavuoden aikana toimitettiin 68 suunnitelmaa 15 eri suunnittelijalta. Näistä 65 suunnitelmaa oli kirjattu vuodelle 2013 ja 3 suunnitelmaa vuodelle Suunnitelmatuen myöntämisen jälkeen suunnittelijoilla on yhdeksän kuukautta aikaa tehdä suunnitelma valmiiksi. Osa vuoden 2013 puolella aloitetuista suunnitelmista kirjautuu vasta vuodelle Samoin vuosien suunnitelmissa on myös edellisvuoden puolella aloitettuja suunnitelmia. Tämän vuoksi suunnitelmaraporttien määrä ei ole sama kuin tuettujen suunnitelmien määrä vuosittain. Lisäksi palautettiin kaksi suunnitelmaa, jotka oli tehty Ahvenmaalla sijaitseville tiloille, vaikka nämä eivät ole suunnitelmatuen piirissä. Edellisenä vuonna Ahvenanmaalla tehtiin seitsemän suunnitelmaa. Toimitetut energiasuunnitelmat jakautuvat tuotantosuunnittain alla olevan taulukon 4 mukaisesti. 9

14 Taulukko 4 Energiasuunnitelmien jakautuminen tuotantosuunnittain Tuotantosuunta Suunnitelmien määrä 2010, n Suunnitelmien määrä 2011, n Suunnitelmien määrä 2012, n Suunnitelmien määrä 2013, n Yhteensä, n Lypsykarjatalous Lihanautojen kasvatus Viljanviljely (myös viljan siemenviljely) Lihasikojen kasvatus Erikoiskasvituotanto (mm.mallasohra,herne,peruna) Lammastalous Muu kasvituotanto (mm. heinä ja viherheinä) Muu siipikarjatalous mm. siitosmunien tuotanto Muu sikatalous mm. yhdistelmätuotanto Kasvihuoneviljely Muu nautakarjatalous Muu tuotanto tai toiminta (mm. maatilamatkailu) Porsastuotanto Siipikarjanlihan tuotanto Hevostalous Kananmunien tuotanto Puutarhakasvien viljely avomaalla Yhteensä Lukumääräisesti eniten energiasuunnitelmia liittyneistä tiloista ovat teettäneet koko ohjelman aikana lypsykarjataloudet (39 prosenttia suunnitelmista). Kun taas tarkastellaan sitä, millä tuotantosuunnalla ohjelmaan liittyneet tilat todennäköisimmin teettävät energiasuunnitelman, esiin nousevat lihanautojen kasvattajat, joista 73 prosenttia on teettänyt energiasuunnitelman. Kaikista ohjelmakauden aikana suunnitelmista kerätyistä tiedoista kävi ilmi, että 88 prosentissa suunnitelmista oli ehdotettu erilaisia yleisiä toimenpiteitä (esim. kulutusseurannan kehittäminen), 92 prosentissa suunnitelmista erilaisia energiatehokkuustoimenpiteitä, 83 prosentissa erilaisia toimenpiteitä liittyen uusiutuvaan energiaan ja 52 prosentissa suunnitelmista muita toimenpiteitä. 3.2 Energiasuunnitelmien laadunvarmistus Energiasuunnitelmien laadunvarmistusta tehdään tasaisesti ympäri vuoden. Motiva käy raportit läpi noudattaen Mavin ja MMM:n kanssa laadittua seurantalomaketta ja raportoi tulokset Maville sekä suunnittelijalle. Ohjelman ensimmäisten toimintavuosien aikana tarkastettiin jokainen suunnitelma. Nyt käytäntönä on, että jokaisen uuden suunnittelijan ensimmäinen suunnitelma tarkastetaan. Lisäksi raportteja on tarkastettu perustuen Mavin tekemään riskiotantaan. Vuoden 2013 aikana tarkastettiin näitä kahta periaatetta noudattaen yhteensä 14 raporttia. 10

15 3.3 Energiasuunnittelijakoulutukset ja suunnittelijoiden työkalut Vuoden 2013 loppuun mennessä oli järjestetty kuusi energiasuunnittelijakoulutusta, joista yksi oli ruotsinkielinen. Ensimmäinen koulutuksista järjestettiin vuonna Vuoden 2013 toukokuussa koulutus järjestettiin Vantaalla ja siihen osallistui 23 henkilöä. Vuoden 2013 loppuun mennessä koulutuksiin on yhteensä osallistunut noin 190 suunnittelijaksi pyrkivää. Maaseutuviraston hyväksymiä suunnittelijoita on 46 ( ). Suunnittelijan työstä kiinnostuneiden lisäksi koulutuksiin on osallistunut esimerkiksi hallinnon edustajia, joten kaiken kaikkiaan koulutettujen määrä on noin 230. Koulutuksen jälkeen osallistuja voi hakea pätevyyttä Mavista. Pätevyys on voimassa ensimmäisellä kerralla kaksi vuotta, jonka jälkeen pätevyyttä haetaan uudestaan seuraavaksi viideksi vuodeksi. Ensimmäisten suunnittelijoiden pätevyydet umpeutuivat vuoden 2012 alussa ja suunnittelijapätevyyden jatkoa on voinut hakea Mavista. Suunnittelijoiden avuksi on tehty kaksi esimerkkiraporttia. Esimerkkiraporttien aineisto on otettu todellisista energiasuunnitelmakohteista. Kohteet on muokattu tunnistamattomiksi. Esimerkkiraportit ovat ladattavissa osoitteessa: elma/maatilojen_energiasuunnittelijoille/ 11

16 4 Muut ohjelman tarjoamat palvelut 4.1 Tilojen tietopaketti Tiloille on koostettu tietopaketti, joka toimitetaan tilan yhteyshenkilölle sen jälkeen, kun maaseutuviranomainen on lähettänyt tiedon tilan ohjelmaan liittymisestä Motivaan. Materiaali on saatavissa suomeksi ja ruotsiksi. Tietopaketti sisältää ohjeet omavalvontasuunnitelman tekemiseen ja energiasuunnitelman tilaamiseen, Traktorin taloudellinen ajotapa -esitteen sekä muita ohjeita energiatehokkuuden edistämiseksi. 4.2 Energiatehokkuussopimukset.fi -nettipalvelu Maatilojen energiaohjelma on esillä energiatehokkuussopimusten nettisivustolla (www.energiatehokkuussopimukset.fi). Sieltä löytyy lisätietoa muun muassa energiaohjelmasta, energiaohjelmaan liittymisestä, materiaalia suunnittelijoille sekä kysymyksiä ja vastauksia -palsta. Tietoa on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sivustolla on myös Extranet-osio, johon liittyneet maatilat sekä suunnittelijat voivat kirjautua lisämateriaalia varten. Maatilojen energiaohjelman suomenkielisillä sivuilla vieraili vuoden 2013 aikana eri kävijää, jotka latasivat sivuja yhteensä kertaa. Ruotsinkielisessä osiossa vieraili yhteensä 78 eri kävijää, jotka latasivat sivuja yhteensä 118 kertaa. Käyntimäärät suomenkielisellä sivustolla olivat suurimmillaan vuoden alussa ja lopussa. Ruotsinkielisellä sivustolla oli selvä piikki käynneissä vuoden lopussa. Tietoa päivitetään aktiivisesti sivustolle ja se toimii operaattorin pääasiallisena ulkoisena viestintäkanavana. 4.3 Taloudellisen ajotavan koulutus traktorilla Ohjelman piirissä tuotettiin traktorin taloudellisen ajotavan koulutusaineisto. Aineiston tuotti ProAgria yhteistyössä Motivan kanssa. Koulutusaineiston valmistelussa tutustuttiin koulutusten nykytilanteeseen Ruotsissa, missä koulutukset ovat yleistyneet nopeasti. Lisäksi järjestettiin kaksi pilot-koulutusta Asikkalassa ja Ilmajoella. Pilot-koulutuksissa kohdeyleisönä olivat tulevat kouluttajat, eivät vielä ohjelmaan liittyneet viljelijät. Aineisto julkistettiin Lahdessa Kestävän energian päivä tilaisuudessa marraskuussa Asiasta lähti lehdistötiedote ja asia oli esillä ainakin Radio Suomessa. Aineisto koostuu kalvosarjasta sekä tulosten kirjaamiseen käytettävästä exceltaulukosta. Aineistoon sisältyvä kalvosarja on tuotettu myös ruotsin kielellä. Koulutusaineisto on vapaasti hyödynnettävissä energiatehokkuussopimusten wwwsivuilla (www.energiatehokkuussopimukset.fi). MMM hankki valmistelutyön aikana kaksi kulutusmittaria käytettäväksi koulutuksissa ja Motiva välittää niitä kouluttajille. 12

17 5 Seuranta 5.1 Seurannan merkitys Seuranta ja raportointi ovat energiatehokkuussopimusten ja -ohjelmien keskeisinä tavoitteina ohjelmien tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaamiseen avuksi. Lisäksi seuranta mahdollistaa korjaavien tai lisätoimenpiteiden toteuttamisen mahdollisimman reaaliaikaisesti. 5.2 Seuranta tietojärjestelmällä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) kirjaavat maatilojen tukisovellukseen tiedon tilojen liittymisestä ohjelmaan. Motiva saa Tiken (maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) järjestelmästä tiedot liittyneistä tiloista (yhteystiedot, tuotantosuunta, kieli). Nämä tiedot siirretään Motivalla käytössä olevaan osoite- ja seurantatietokantaan. Energiasuunnittelijat lähettävät kopion valmiista tilan energiasuunnitelmasta Motivaan. Se tallennetaan Motivassa tietokantaan ja suunnitelmasta kerätään tietoja. Tällä hetkellä suunnitelmista kerättävistä tiedoista voidaan laskea liittyneiden tilojen keskimääräiset lämpö- ja polttoaineiden kulutukset, sähkön kulutukset sekä energian kulutukset yhteensä. Tiedot löytyvät alla olevasta taulukosta 5. Vuoden 2013 aikana Motivaan palautettiin eniten suunnitelmia muihin seurantavuosiin verrattuna. Tilojen keskikulutus nousi huomattavasti aiempaa suuremmaksi johtuen mukana olleista kasvihuoneista. Kunkin vuoden seurantatiedoissa on muutoksia edellisiin seurantaraportteihin verrattuna johtuen mm. vuoden vaihteen jälkeen palautuvista raporteista tai siitä, että muutamien palautettujen energiasuunnitelmien energiakulutustietoja on korjattu jälkikäteen ja muutokset vaikuttavat tuloksiin. 13

18 Taulukko 5 Seurantatiedot energiasuunnitelman kunakin seurantavuonna teettäneistä tiloista, MWh/v. Suunnitelmien määrä, n Vuosi Lämmön- ja polttoaineiden kulutus, MWh/v Sähkön kulutus, MWh/v Energian kulutus yhteensä, MWh/v Yhteensä Keskiarvo Yhteensä Keskiarvo Yhteensä Keskiarvo Yhteensä Keskiarvo Seurantakysely tilallisille Motiva lähetti seurantakyselyn 303 tilalliselle, jotka olivat liittyneet maatilojen energiaohjelmaan mennessä ja antaneet liittymisen yhteydessä sähköpostiosoitteensa. Kyselyyn pyydettiin raportoimaan ainoastaan ne toimenpiteet, jotka on tehty viimeisen 12 kk aikana. Jos tila oli liittynyt Energiaohjelmaan vasta tänä aikana, pyydettiin raportoimaan vain ne toimenpiteet, jotka on toteutettu liittymisen jälkeen. Tarkastelujakso ei siis ole täsmälleen yksi kalenterivuosi, mutta esitysteknisistä syistä tuloksista raportoitaessa viitataan vuoden 2013 säästöihin. Kysely toteutettiin vuonna 2011 tehdyllä kysymyspatterilla, joka suunniteltiin yhdessä insinööritoimisto Olof Granlundin ja ProAgrian kanssa. Vastausaikaa sähköisessä Webropol-kyselyssä oli asti. Vastauksia saatiin 119, joten vastausprosentiksi muodostui 39 %. Kysely toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi. Vastaajista 7 prosenttia oli ruotsinkielisiä. Seurannan tarkoituksena oli selvittää Maatilojen energiaohjelman vaikuttavuutta. Kyselylomakkeella kartoitettiin ohjelmaan liittyneiden tilojen tehtyjä toimia energian säästämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Lisäksi kysyttiin palautetta Maatilojen energiaohjelmasta ja itse kyselystä. Kyselyyn vastanneiden tilojen säästöksi arvioitiin yhteensä MWh vuonna Kyselyyn vastannutta tilaa kohden säästö on 35 MWh vuodessa. Eniten säästettiin polttoaineissa, yhteensä MWh. Suurin osa polttoaineen säästöistä syntyi peltoihin ja koneisiin sekä nautakarjatalouden rehunjakoon kohdistuvista toimenpiteistä. Edellä mainittuihin toimintoihin kohdistuvia toimenpiteitä voidaan pitää helposti toteutettavina, mutta niiden toteutumisen ja säästövaikutuksen pysyvyyden arviointi on vaikeampaa kuin esimerkiksi lisäeristämisen. Tyypillisiä toimenpiteitä molempina seurantavuosina peltoja ja koneita sekä nautakarjatalouden rehunjakoa koskien 14

19 olivat traktorin sammuttaminen työn keskeytyessä, kaukana olevien lohkojen logistiikan parantaminen tai konetyön järkeistäminen, siirtyminen isosta traktorista pienempään keveissä töissä sekä apevaunun terien kunnon parantaminen. Tällä hetkellä säästölaskelmat perustuvat vielä karkeisiin arvioihin. Jos laskelmia halutaan tarkentaa, tulisi mahdollisuuksien mukaan tiloilta saada jatkossa tarkempia tietoja toimenpiteistä ja rakennuksista tai toiminnoista, joihin ne kohdistuvat. Tämä auttaisi säästöjen tarkempaa arviointia tulevaisuudessa. Taulukko 6 Arvio säästöstä kyselyyn vastanneiden tilojen joukossa (arvioitu säästö) ja karkea arvio säästöstä kaikkien liittyneiden tilojen joukossa (arvioitu kokonaissäästö) vuonna MWh/v. Tuotantosuunta Arvioitu säästö MWh Vastanneet tilat Liittyneet tilat Arvioitu kokonaissäästö MWh Nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjalihantuotanto, kananmunien tuotanto ja muu siipikarjatalous Viljanviljely Erikoiskasvintuotanto Muu kasvintuotanto Kasvihuoneviljely Hevostalous Lammastalous Puutarhakasvien viljely avomaalla Muu tuotanto tai toiminta Yhteensä Kumulatiiviseksi säästöksi vastanneiden joukossa vuosina saadaan MWh/v. Tulee huomata, että kyseessä on matala arvio ohjelman tuomista säästöistä, sillä myös ne, jotka eivät vastanneet kyselyyn, ovat todennäköisesti toteuttaneet jonkin verran toimenpiteitä. Taulukko 7. Kokonaissäästö seurantakyselyihin vastanneiden tilojen joukossa, MWh/v Yhteensä MWh/v MWh/v MWh/v MWh/v Sähkö Lämpö Polttoaineet Yhteensä

Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2012 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2 2012 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 Johdanto 4 1 Ohjelman tavoitteet ja liittymistilanne 5 1.1 Ohjelman

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2014 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2014 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti Lea Gynther Copyright Motiva Oy Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 Johdanto 4 1 Ohjelman

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2011 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2011 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 Johdanto 4 1 Ohjelman tavoitteet ja liittymistilanne

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 2010-2016 21.1.2010

Maatilojen energiaohjelma 2010-2016 21.1.2010 Maatilojen energiaohjelma 2010-2016 21.1.2010 Mistä on kysymys? Maatilojen energiaohjelma on maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluva energiatehokkuussopimus ajanjaksolla 2010 2016 Ohjelman tavoite

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.fi Esityksen sisältö: Maatilojen energiaohjelman esittely tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja 1. Maatilojen energiaohjelmaan liittyminen Maatilojen energiaohjelmaan (energiaohjelma) voivat liittyä kaikki maa- ja puutarhatilat (tila). Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5.

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja 1. Maatilojen energiaohjelmaan liittyminen Maatilojen energiaohjelmaan (energiaohjelma) voivat liittyä kaikki maa- ja puutarhatilat (tila). Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Maatalouslaskenta 2010

Maatalouslaskenta 2010 Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 8.3.2012 Maatalouslaskenta 2010 Kastelu avomaalla ja energia Puutarhakasveja ja perunaa kastellaan Kolme prosenttia maatalousmaasta voidaan kastella Kastelu vuonna 2010

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Miten säästää maatilan energialaskussa Juva 16.4.2012 Jukka Sairanen ProAgria Etelä-Savo Energiaohjelman tavoitteet Lisätä tilojen energiatehokkuutta

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 2010 2016. Maatilan viisaat energiaratkaisut

Maatilojen energiaohjelma 2010 2016. Maatilan viisaat energiaratkaisut Maatilojen energiaohjelma 2010 2016 Maatilan viisaat energiaratkaisut Maatilojen energiaohjelma 2010 2016 Maatilojen energiaohjelman taustavoimat Mikä ohjelma ja kenelle tarkoitettu? Miten ohjelmaan pääsee

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma Tausta, ohjeistus, toteutus ja raportointi. Pertti Koski

Maatilojen energiasuunnitelma Tausta, ohjeistus, toteutus ja raportointi. Pertti Koski Maatilojen energiasuunnitelma Tausta, ohjeistus, toteutus ja raportointi Pertti Koski Taustaa energiasuunnitelmaohjeistukselle tavoitteena energiatehokkuuden ja uusiutuvien energioiden edistäminen laajasti

Lisätiedot

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

MAATILAN ENERGIASUUNNITELMA

MAATILAN ENERGIASUUNNITELMA Viranomaisen merkinnät Raportti vastaanotettu, pvm. Dnro MAATILAN ENERGIASUUNNITELMA ENERGIASUUNNITELMARAPORTTI (Laajennettu mallisisällysluettelo) Yliaho 005000853 Mertapurontie 55 62720 Sissala Raportin

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelma. 1. Käyttöhyödykejärjestelmiin liittyvät tehostamistoimet

Kaupan alan toimenpideohjelma. 1. Käyttöhyödykejärjestelmiin liittyvät tehostamistoimet Raportoidut energiansäästöön ja sen käytön tehostamiseen vaikuttavat toimenpiteet vuonna 2010 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen palvelualan toimenpideohjelmat Kaupan alan toimenpideohjelma 1.

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja! KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 Energiatehokkuuden parantaminen on tehokasta ilmastopolitiikkaa Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

VAETS Vuosiraportointi

VAETS Vuosiraportointi VAETS Vuosiraportointi Yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Harri Heinaro, Motiva Oy Säästöjen tilanne vuoden 2014 alussa Vuoden 2014 alussa raportoitujen toteutettujen toimenpiteiden kumulatiivien voimassa oleva

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 energiatoimisto perustettu henkilöstö toiminnan organisointi liikevaihto, kulurakenne rahoituksen lähteet palveluita kohderyhmät Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Thermopolis

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Autoalan toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Autoalan toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Autoalan toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet ja tulokset. Maaseudun energia-akatemia Jukka Ahokas Helsingin yliopisto

Hankkeen tavoitteet ja tulokset. Maaseudun energia-akatemia Jukka Ahokas Helsingin yliopisto Hankkeen tavoitteet ja tulokset Maaseudun energia-akatemia Jukka Ahokas Helsingin yliopisto Yhteistyötahot Maataloustieteiden laitos Agroteknologia - Jukka Ahokas - Hannu Mikkola - Mari Rajaniemi - Tapani

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Vesa Peltola, Motiva Oy LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUS-

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Energia-avustukset taloyhtiöille. Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä

Energia-avustukset taloyhtiöille. Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä taloyhtiöille Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä Rakentamiskeskus Vintilä Tarjoaa rakentamisen ja energian asiantuntijapalveluja pääasiassa pientalorakentajille ja -peruskorjaajille ajan salliessa

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

Maatilojen ENERGIANHALLINTAPALVELUJEN YLEISOHJEET

Maatilojen ENERGIANHALLINTAPALVELUJEN YLEISOHJEET 67965 1 (16) Diaarinumero: 92/23/2010 Diaarinumero 97/23/2012 Voimassaolo 21.01.2010 toistaiseksi Päivitetty 02.02.2012 Maatilojen ENERGIANHALLINTAPALVELUJEN YLEISOHJEET Maaseutuvirasto 2 (16) Käsitteitä

Lisätiedot