Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti"

Transkriptio

1 2013 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

2 2

3 2013 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

4 Lea Gynther Copyright Motiva Oy 2

5 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Förord 3 Tiivistelmä 4 Johdanto 5 1 Ohjelman tavoitteet ja liittymistilanne Ohjelman tavoitteet Ohjelman liittymistilanne 6 2 Ohjelman markkinointi 8 3 Energiasuunnitelmat ja energiasuunnittelijat Energiasuunnitelmat Energiasuunnitelmien laadunvarmistus Energiasuunnittelijakoulutukset ja suunnittelijoiden työkalut 11 4 Muut ohjelman tarjoamat palvelut Tilojen tietopaketti Energiatehokkuussopimukset.fi -nettipalvelu Taloudellisen ajotavan koulutus traktorilla 12 5 Seuranta Seurannan merkitys Seuranta tietojärjestelmällä Seurantakysely tilallisille 14 Liite 1 Maatilojen energiaohjelman seurantaportti 16 1

6 Alkusanat Yhteiskunnan eri sektorien, muun muassa maatalouden, energiatehokkuussopimuksia säätelevä sopimusjärjestelmä näytteli tärkeää osaa vuonna 2008 vahvistetussa kansallisessa ilmasto- ja ympäristöstrategiassa. Strategian tavoitteena oli, että Suomi täyttää kansainväliset ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevat sitoumuksensa. Maatalouden energiaohjelma käynnistyi vuonna 2010 ja jatkuu vuoteen Ohjelman toteuttamisesta vastaavat maa- ja metsätalousministeriö ja Motiva yhdessä alan toimijoiden, muun muassa SLC:n ja MTK:n, kanssa. Tänä ajanjaksona ohjelma tarjoaa maanviljelijöille ainutlaatuisen mahdollisuuden saada taloudellista tukea tilakohtaisten energiasuunnitelmien laatimiseen tai tilan energiankäytön kartoittamiseen, kotitalous (esim. oma asunto) mukaan lukien. Energianeuvojan kanssa laadittavan energiasuunnitelman tukeen oikeuttavat kustannukset ovat vuoden 2014 loppuun saakka enintään 1100 euroa (alv 0 %), josta viljelijän omavastuuosuus on 15 % eli 165 euroa. Tämä summa voidaan säästää nopeasti, jos osoittautuu, että tilan energiankäyttöä voidaan tehostaa. Tuen suunnitellaan jatkuvan vähintään yllä mainitun tasoisena myös siinä tapauksessa, että energianeuvonta siirretään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alaisuuteen. Yllättävän harva viljelijä on kuitenkaan tähän mennessä tarttunut tarjoukseen liittyä maatalouden energiansäästöohjelmaan; helmikuussa 2014 liittyneitä tiloja oli 397 kpl. Vuonna 2012 Suomessa oli lähes tilaa, joiden peltopinta-ala ylitti 50 hehtaaria, joten potentiaalia olisi paljon enemmän. Tässä on varmaan myös tuottajajärjestön syytä katsoa peiliin: emme ole omalta osaltamme onnistuneet riittävän nopeasti ja tehokkaasti markkinoimaan ohjelmaa viljelijöille. On myös tärkeää, että energiaohjelman verkkosivuja kehitetään niin että kuka tahansa helposti löytää tietoa ja ennen muuta innoitusta tietosivuilta, joilla esitetään konkreettisia energiakysymyksiä ja -ratkaisuja. Kannattaa ehkä myös painottaa vähemmän viranomaisten roolia energiansäästöohjelmassa ja korostaa enemmän sitä, että kyse on koko alan säästöohjelmasta. Maatilan energiasuunnitelma on hyvä väline kehittää tilan energiankäyttöä ilmastoystävällisempään suuntaan. Tehostamalla energiankäyttöä mahdollisuuksien mukaan ja hyödyntämällä entistä enemmän uusiutuvaa energiaa tila voi useissa tapauksissa säästää kustannuksia. Traktorin taloudellisen ajon kurssi sopii puolestaan järjestettäväksi paikallisten tuottajajärjestöjen ja maamiesseurojen ohjauksessa ja täydentää hyvin yksilöllistä neuvontaa. Meidän on tulevaisuudessa kehitettävä useita kiinnostavia ja käytännöllisiä neuvontamoduuleja. Energiakustannus on tiloille suuri menoerä, johon kannattaa paneutua tarkemmin kun yrittäjänä joutuu jatkuvasti tehostamaan toimintaansa. Energiakartoituksen tulokset voivat olla yllättäviä, ja on antoisaa tutustua ulkopuolisen energiasuunnittelijan näkökohtiin. Kyseessä on siis klassinen win-win-tilanne. Älykkäiden energiatoimenpiteiden avulla sekä ympäristö että maatila voivat olla voittajia. Helsingissä, kesäkuussa 2014 Asiamies Rikard Korkman Svenska lantbruksproducenternas centralförbund r.f. SLC 2

7 Förord Avtalssystemet med energieffektivitetsavtal för olika sektorer inom samhället, däribland jordbruket, hade en viktig roll i den nationella klimat- och energistrategin som fastslogs Strategins målsättning var att Finlands internationella åtaganden i att bekämpa klimatförändringen uppfylls. Lantbrukets energiprogram startade 2010 och pågår fram till Jord- och skogsbruksministeriet och Motiva tillsammans med branschens aktörer, bland annat producentorganisationerna SLC och MTK har ansvaret för att programmet verkställs. Programmet erbjuder under denna tidperiod en unik möjlighet för jordbrukare att erhålla ekonomiskt stöd för att uppgöra gårdsvisa energiplaner eller kartläggningar över gårdens energianvändning i sin helhet, inklusive privathushållet, tex den egna bostaden. Den stödberättigade kostnaden för uppgörandet av energiplanen tillsammans med en energirådgivare är till slutet av 2014 högst 1100 euro (moms 0 %), av vilken jordbrukaren själv står för 15 % eller 165 euro. En summa som snabbt kan sparas in om det visar sig att energianvändningen på gården kan effektiveras. Stödet planeras att fortgå minst på ovanstående nivå även då energirådgivningen flyttas till Programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland. Förvånansvärt få jordbrukare har ändå hittills nappat på erbjudandet på att ansluta sig till jordbrukets energisparprogram, i februari 2014 hade 397 st gårdar anslutit sig fanns det närmare gårdar i Finland med en åkerareal över 50 hektar, så det finns potential för betydligt flere. Här finns det säkert anledning också för producentorganisationen att se sig i spegeln, vi har inte för egen del tillräckligt snabbt och effektivt lyckats marknadsföra programmet till jordbrukarna. Det är också viktigt att webbsidorna för energiprogrammet utvecklas så att det för vem som helst är lätt att hitta information och framförallt inspiration i form av faktablad om konkreta energifrågor och -lösningar. Det kanske också lönar sig att tona ner myndigheternas roll i energisparprogrammet och mera betona att det är frågan om hela branschens sparprogram. Gårdens energiplan är ett bra verktyg för att utveckla gårdens energianvändning i en mera klimatvänlig riktning. Genom att i mån av möjlighet effektivera energianvändningen och utnyttja i högre grad förnyelsebar energi kan gården i många fall spara kostnader. Kursen i sparsam traktorkörning lämpar sig igen bra att arrangeras i regi av de lokala producentföreningarna och lantmanngillena och kompletterar bra den individuella rådgivningen. Vi behöver utveckla flera intressanta och praktiska rådgivningsmoduler i framtiden. Energikostnaden är en stor utgiftspost på gårdarna som det lönar sig att titta närmare på när man som företagare är tvungen att hela tiden effektivera sin verksamhet. Energikartläggningens resultat kan vara överraskande och det är givande att erhålla en utomstående energiplanerares synpunkter. Vi talar alltså om en klassisk win-win situation. Genom smarta energiåtgärder kan både miljön och gården bli en vinnare. Helsingfors, juni 2014 Ombudsman Rikard Korkman Svenska lantbruksproducenternas centralförbund r.f. SLC 3

8 Tiivistelmä Vuosiraportti liittyy maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) r.y.:n, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund (SLC) r.f.:n, Kauppapuutarhaliito r.y.:n ja Puutarhaliitto r.y.:n allekirjoittamaan sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi maataloudessa. Vuosiraportissa kuvataan sopimuksen tuloksia ohjelman neljänneltä toimintavuodelta Vuosiraportti on laadittu MMM:n, Maaseutuviraston (Mavi) ja Motiva Oy:n yhteistyönä. Motiva Oy on toiminut ohjelman operaattorina vuodesta Sopimukseen liittyneet tilat sitoutuvat liittyessään toimittamaan hallinnolle ja operaattorille tiedot toteutuneista säästötoimista. Raportissa esitetyt maatilojen tiedot perustuvat osittain Motiva Oy:n 2013 maatiloille lähettämään seurantakyselyyn tilojen tekemistä toimenpiteistä ohjelmaan liittymisen jälkeen. Vuoden 2013 aikana ohjelmaan liittyi 93 maatilaa ja yhtään maatilaa ei eronnut ohjelmasta. Ohjelmaan liittyneitä maatiloja oli kaiken kaikkiaan vuoden 2013 loppuun mennessä 392 kpl kun otetaan huomioon 4 eronnutta tilaa. Eniten liittyneitä tiloja on lypsykarjatalouden puolelta. Vuoden 2013 aikana Motivaan palautettiin 68 energiasuunnitelmaa, joista 3 oli tehty vuoden 2012 puolella. Eniten energiasuunnitelmia ovat teettäneet lypsykarjatilat, mutta prosentuaalisesti eniten energiasuunnitelmia omalla tuotantosuunnallaan ovat teettäneet lihanautojen kasvattajat. Uusien liittyneiden tilojen ja energiasuunnitelmien määrä kasvoi hieman vuodesta Ohjelman piirissä tuotettiin vuonna 2013 traktorin taloudellisen ajon koulutusaineisto ja järjestettiin koulutuksia alan tuleville kouluttajille. 4

9 Johdanto Maatilojen energiaohjelma käynnistyi , minkä jälkeen tilat ovat voineet liittyä siihen. Energiaohjelma käynnistettiin, jotta päästökaupan ulkopuolisille sektoreille asetetut energiansäästötavoitteet saavutettaisiin myös maataloudessa. Maatilojen energiatehokkuutta edistetään muun muassa energianeuvonnalla sekä tilakohtaisilla energiasuunnitelmilla ja tulevaisuudessa myös energiakatselmuksilla. Ohjelman operaattori Motiva Oy vastasi vuosina monelta osin ohjelman käytännön toteuttamisesta. Motiva järjestää koulutusta energiasuunnittelijoille, laatii ja postittaa aineistoja ohjelmaan liittyneille tiloille ja energiasuunnittelijoille, avustaa Maaseutuvirastoa energiasuunnitelmien laadunvalvonnassa, toimii yhteystahona eri sidosryhmien välillä sekä osallistuu ohjelman markkinointiin. Valtio tukee energiaohjelmaan liittyneitä maatiloja energiasuunnitelman tekemisessä. Tuesta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa maatilan energiasuunnitelmatuesta (1000/2009). Asetuksessa säädetään maatilojen energiaohjelmaan kuuluvan maatilan energiasuunnitelman laatimiseen myönnettävästä tuesta, jolla toteutetaan energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston energiapalveludirektiivin 2006/32/EY ja sen korvanneen energiatehokkuusdirektiivin 2012/27/EU mukaisten energiasäästötoimien toteuttamista maatiloilla. Tavoitteena on ollut käynnistää myös valtion tukema maatilan energiakatselmuspalvelu, mutta näillä näkymin tämän palvelun käynnistyminen siirtyy myöhemmäksi. Ohjelman toiminnallinen tavoite on sisällyttää energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja uusiutuvan energian tuotanto sekä käytön edistäminen osaksi maatilan toimintaa tai käytössä olevia tai käyttöön otettavia toimintajärjestelmiä. Maatilojen energiaohjelmalla on liittymä laajempaan energiatehokkuussopimusjärjestelmään, jolla on olennainen rooli kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (2013) ja sen edeltäjissä. Strategia vastaa Suomelle asetettuihin kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen torjumisessa. Vapaaehtoisuuteen perustuvat energiatehokkuussopimukset ovat voimassa vuoteen 2016 asti kattaen maatalouden lisäksi seuraavat toimialat: elinkeinoelämä (teollisuus, energia-ala, palveluala) kiinteistöala kunta-ala öljyala sekä tavara- ja joukkoliikenne. 5

10 1 Ohjelman tavoitteet ja liittymistilanne 1.1 Ohjelman tavoitteet MMM:n tietopalvelukeskuksen Tiken tilastojen mukaan Suomessa oli maatalousja puutarhayritystä vuonna Tike on selvittänyt myös Suomen maatilojen vuosittaisen energiankäytön Maatalouslaskenta tilastotutkimuksessa. Sen mukaan maatilojen energiankäyttö on noin 10 TWh vuodessa. Tämä on noin 3,2 prosenttia energian loppukäytöstä ja 2,6 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta Suomessa. Yksityiskohtaista maatalouden energiankäytön tilastoseurantaa on aikaisemmin tehty ainoastaan kasvihuonesektorille, joten tarkempi maatalouslaskenta selkeyttää ohjelman alkutilannetta sekä energiansäästön määrällisiä tavoitteita. Ohjelman tavoitteena on, että liittyvät tilat edustaisivat yhteensä vähintään 80 prosenttia maatilatalouden energiankäytöstä. Toimialan ohjeellinen energiankäytön tehostamistavoite on yhdeksän prosenttia liittyneiden maatilojen energiankäytöstä vuonna 2005 vuoteen Jotta tämä yhdeksän prosentin tavoite saavutetaan, tulee maataloussektorilla toteuttaa energiaohjelman lisäksi myös muitakin toimenpiteitä. 1.2 Ohjelman liittymistilanne Ohjelman kohderyhmänä ovat alkutuotantoa harjoittavat suomalaiset maatilat. Ohjelmaan liittyneitä tiloja oli mennessä 396 ja eronneita oli koko ohjelmakaudella yhteensä 4. Tilat jakautuvat tuotantosuunnittain alla olevan taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1 Tilajakauma tuotantosuunnittain vuosina Tuotantosuunta Tilamäärä 2010, n Tilamäärä 2011, n Tilamäärä 2012, n Tilamäärä 2013, n Yhteensä, n Lypsykarjatalous Viljanviljely (myös viljan siemenviljely) Lihanautojen kasvatus Erikoiskasvituotanto (mm.mallasohra,herne,peruna) Kasvihuoneviljely Lihasikojen kasvatus Muu kasvituotanto (mm. heinä ja viherheinä) Muu sikatalous mm. yhdistelmätuotanto Muu nautakarjatalous Porsastuotanto Siipikarjanlihan tuotanto Puutarhakasvien viljely avomaalla Kananmunien tuotanto Hevostalous Lammastalous Muu siipikarjatalous mm. siitosmunien tuotanto Muu tuotanto tai toiminta (mm. maatilamatkailu) Liittyneet yhteensä Eronneet

11 Eniten liittyneitä tiloja tuotantosuunnan mukaan tarkasteltaessa on koko ohjelman toiminnan aikana ollut lypsykarjatalouden puolelta. Vuoden 2012 tietojen mukaan Suomen lypsykarjatalouksien määrä (8 500 kpl) oli toiseksi suurin viljanviljelytilojen ( kpl) jälkeen 1. Tämä näkyy liittyneissä maatiloissa siten, että juuri näitä energiankulutukseltaan suuria lypsykarjatalouksia on paljon. Vaikka viljanviljelytiloja on maatilataloustilastossa eniten, niiden energiankulutus ei ole suurimpien joukossa. Toiseksi eniten ohjelmaan on kuitenkin liittynyt viljanviljelytiloja. Liittyneet tilat ovat jakautuneet Suomen maakuntiin alla olevan taulukon 2 mukaisesti. Maakunnallisesti eniten liittyneitä maatiloja on Pohjois-Karjalassa, Pohjois- Pohjanmaalla, Lapissa ja Varsinais-Suomessa. Taulukko 2 Tilajakauma maakunnittain vuosina Maakunta Tilamäärä 2010, n Tilamäärä 2011, n Tilamäärä 2012, n Tilamäärä 2013, n Yhteensä, n Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Päijät-Häme Satakunta Etelä-Savo Kanta-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Pohjanmaa Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Kainuu Liittyneet yhteensä Eronneet Tike Maatilojen rakenne Maatilarekisteri, Maatilojen rakenne

12 2 Ohjelman markkinointi Maatilojen energiaohjelman eri toimijat ovat markkinoineet ohjelmaa vuoden aikana eri tavoin omien kanaviensa (esimerkiksi lehdet, uutiskirjeet), tapahtumien, koulutustilaisuuksien (muun muassa erilaisten tukihaku-, tilacase- ja energiasuunnittelijakoulutusten) sekä suomen- ja ruotsinkielisten maatalouskalentereiden kautta. Myös lehdistötiedottaminen on ollut aktiivista. Operaattorin internet-tiedotus tapahtuu energiatehokkuussopimusten sivuilla (www.energiatehokkuussopimukset.fi, jossa lyhytosoite ohjaa suoraan maatilojen energiaohjelman tietoihin) sekä myös MMM:n, Mavin ja eri toimijoiden internet-sivuilla. Hankkeen lehdistöosumista on kerätty tietoa (taulukko 3). Lehdistöosumissa on tällä kertaa mukana Motivan ja ProAgrian poimimat lehdistöosumat. Taulukko 3 Maatilojen energiaohjelman mediaosumia Lehti/media Numero Levikki Otsikko Koneviesti 2013/ Uutisia/Lyhyesti: artikkeli maatilojen biokaasuoppaasta Uusiouutiset 2013/ Motivalta opas maatiloille biokaasun tuotannosta Ympäristö 2013/ Maatilalta biokaasua Landsbygdens Folk 2013/ m+ 2013/ Taloudellisesti traktorilla Radio Suomi, YLE-uutiset, Lahti Ny guide ger basinformation om production av biogas på lantgården Etelähämäläisille maatilojen isännille koulutusta traktorin taloudelliseen ajoon (55 s.) Satoa-lehti 4/2013 painos Biomeiler muuttaa käsitystä energian tuotannosta Itä-Suomi -lehti 2/2013 painos Maatilan energiasuunnitelma kulut kuriin kerralla Itä-Suomi -lehti 3/2013 painos Uusille ja vanhoille rakennuksille lainmukaiset energiatodistukset Itä-Suomi -lehti 3/2013 painos Omatoimisesti rakennettu maatilan biokaasulaitos Itä-Suomi -lehti 1/2013 painos Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeessa tapahtuu Itä-Suomi -lehti 1/2013 painos Biokaasulaitoksen energiatasetta voidaan parantaa Itä-Suomi -lehti 1/2013 painos Energiaa pitää säästää - mutta miten? Itä-Suomi -lehti 1/2013 painos Näin säästämme miljoonan - uusiutuvalla energialla Itä-Suomi -lehti 1/2013 painos Biokaasulaitoksen lopputuotteet sopivat kasviravinteeksi Itä-Suomi -lehti 4/2013 painos Biokaasua Itä-Suomeen Itua-lehti 1/2013 painos Lämpökeskusten investointitukiin muutoksia Itua-lehti 1/2013 painos Kuivauslämpöä uusiutuvalla energialla Keski-Pohjanmaa -lehti 1/ Teetä tilallesi energiasuunnitelma Keski-Pohjanmaa -lehti 3/ Maatilan energiasyöpöt selville Luomulehti 2/ Luomun haasteet ovat huomisen mahdollisuuksia 8

13 3 Energiasuunnitelmat ja energiasuunnittelijat Maatilojen energiaohjelman liittyneille on ollut käytössä kaksi energianhallintamallia ja - palvelua: omavalvontasuunnitelma ja energiasuunnitelma. Tavoitteena on ollut käynnistää myös valtion tukema syvällisempi maatilan energiakatselmuspalvelu, mutta palvelua ei ole vielä käynnistetty. Tila voi vapaasti valita, mitä palveluita haluaa käyttää. 3.1 Energiasuunnitelmat Energiasuunnittelijan tulee palauttaa kaikki laatimansa energiasuunnitelmat Motivaan laadunvarmistusta ja tilastointia varten. Vuoden 2013 aikana tukea maksettiin yhteensä 90 tilan energiasuunnitelmalle. Alueellisesti korostuivat Varsinais-Suomi (25 %) ja Uusimaa (19 %). Vuoden 2013 suunnitelmia toimitettiin Motivaan enemmän kuin vuonna Kaiken kaikkiaan seurantavuoden aikana toimitettiin 68 suunnitelmaa 15 eri suunnittelijalta. Näistä 65 suunnitelmaa oli kirjattu vuodelle 2013 ja 3 suunnitelmaa vuodelle Suunnitelmatuen myöntämisen jälkeen suunnittelijoilla on yhdeksän kuukautta aikaa tehdä suunnitelma valmiiksi. Osa vuoden 2013 puolella aloitetuista suunnitelmista kirjautuu vasta vuodelle Samoin vuosien suunnitelmissa on myös edellisvuoden puolella aloitettuja suunnitelmia. Tämän vuoksi suunnitelmaraporttien määrä ei ole sama kuin tuettujen suunnitelmien määrä vuosittain. Lisäksi palautettiin kaksi suunnitelmaa, jotka oli tehty Ahvenmaalla sijaitseville tiloille, vaikka nämä eivät ole suunnitelmatuen piirissä. Edellisenä vuonna Ahvenanmaalla tehtiin seitsemän suunnitelmaa. Toimitetut energiasuunnitelmat jakautuvat tuotantosuunnittain alla olevan taulukon 4 mukaisesti. 9

14 Taulukko 4 Energiasuunnitelmien jakautuminen tuotantosuunnittain Tuotantosuunta Suunnitelmien määrä 2010, n Suunnitelmien määrä 2011, n Suunnitelmien määrä 2012, n Suunnitelmien määrä 2013, n Yhteensä, n Lypsykarjatalous Lihanautojen kasvatus Viljanviljely (myös viljan siemenviljely) Lihasikojen kasvatus Erikoiskasvituotanto (mm.mallasohra,herne,peruna) Lammastalous Muu kasvituotanto (mm. heinä ja viherheinä) Muu siipikarjatalous mm. siitosmunien tuotanto Muu sikatalous mm. yhdistelmätuotanto Kasvihuoneviljely Muu nautakarjatalous Muu tuotanto tai toiminta (mm. maatilamatkailu) Porsastuotanto Siipikarjanlihan tuotanto Hevostalous Kananmunien tuotanto Puutarhakasvien viljely avomaalla Yhteensä Lukumääräisesti eniten energiasuunnitelmia liittyneistä tiloista ovat teettäneet koko ohjelman aikana lypsykarjataloudet (39 prosenttia suunnitelmista). Kun taas tarkastellaan sitä, millä tuotantosuunnalla ohjelmaan liittyneet tilat todennäköisimmin teettävät energiasuunnitelman, esiin nousevat lihanautojen kasvattajat, joista 73 prosenttia on teettänyt energiasuunnitelman. Kaikista ohjelmakauden aikana suunnitelmista kerätyistä tiedoista kävi ilmi, että 88 prosentissa suunnitelmista oli ehdotettu erilaisia yleisiä toimenpiteitä (esim. kulutusseurannan kehittäminen), 92 prosentissa suunnitelmista erilaisia energiatehokkuustoimenpiteitä, 83 prosentissa erilaisia toimenpiteitä liittyen uusiutuvaan energiaan ja 52 prosentissa suunnitelmista muita toimenpiteitä. 3.2 Energiasuunnitelmien laadunvarmistus Energiasuunnitelmien laadunvarmistusta tehdään tasaisesti ympäri vuoden. Motiva käy raportit läpi noudattaen Mavin ja MMM:n kanssa laadittua seurantalomaketta ja raportoi tulokset Maville sekä suunnittelijalle. Ohjelman ensimmäisten toimintavuosien aikana tarkastettiin jokainen suunnitelma. Nyt käytäntönä on, että jokaisen uuden suunnittelijan ensimmäinen suunnitelma tarkastetaan. Lisäksi raportteja on tarkastettu perustuen Mavin tekemään riskiotantaan. Vuoden 2013 aikana tarkastettiin näitä kahta periaatetta noudattaen yhteensä 14 raporttia. 10

15 3.3 Energiasuunnittelijakoulutukset ja suunnittelijoiden työkalut Vuoden 2013 loppuun mennessä oli järjestetty kuusi energiasuunnittelijakoulutusta, joista yksi oli ruotsinkielinen. Ensimmäinen koulutuksista järjestettiin vuonna Vuoden 2013 toukokuussa koulutus järjestettiin Vantaalla ja siihen osallistui 23 henkilöä. Vuoden 2013 loppuun mennessä koulutuksiin on yhteensä osallistunut noin 190 suunnittelijaksi pyrkivää. Maaseutuviraston hyväksymiä suunnittelijoita on 46 ( ). Suunnittelijan työstä kiinnostuneiden lisäksi koulutuksiin on osallistunut esimerkiksi hallinnon edustajia, joten kaiken kaikkiaan koulutettujen määrä on noin 230. Koulutuksen jälkeen osallistuja voi hakea pätevyyttä Mavista. Pätevyys on voimassa ensimmäisellä kerralla kaksi vuotta, jonka jälkeen pätevyyttä haetaan uudestaan seuraavaksi viideksi vuodeksi. Ensimmäisten suunnittelijoiden pätevyydet umpeutuivat vuoden 2012 alussa ja suunnittelijapätevyyden jatkoa on voinut hakea Mavista. Suunnittelijoiden avuksi on tehty kaksi esimerkkiraporttia. Esimerkkiraporttien aineisto on otettu todellisista energiasuunnitelmakohteista. Kohteet on muokattu tunnistamattomiksi. Esimerkkiraportit ovat ladattavissa osoitteessa: elma/maatilojen_energiasuunnittelijoille/ 11

16 4 Muut ohjelman tarjoamat palvelut 4.1 Tilojen tietopaketti Tiloille on koostettu tietopaketti, joka toimitetaan tilan yhteyshenkilölle sen jälkeen, kun maaseutuviranomainen on lähettänyt tiedon tilan ohjelmaan liittymisestä Motivaan. Materiaali on saatavissa suomeksi ja ruotsiksi. Tietopaketti sisältää ohjeet omavalvontasuunnitelman tekemiseen ja energiasuunnitelman tilaamiseen, Traktorin taloudellinen ajotapa -esitteen sekä muita ohjeita energiatehokkuuden edistämiseksi. 4.2 Energiatehokkuussopimukset.fi -nettipalvelu Maatilojen energiaohjelma on esillä energiatehokkuussopimusten nettisivustolla (www.energiatehokkuussopimukset.fi). Sieltä löytyy lisätietoa muun muassa energiaohjelmasta, energiaohjelmaan liittymisestä, materiaalia suunnittelijoille sekä kysymyksiä ja vastauksia -palsta. Tietoa on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sivustolla on myös Extranet-osio, johon liittyneet maatilat sekä suunnittelijat voivat kirjautua lisämateriaalia varten. Maatilojen energiaohjelman suomenkielisillä sivuilla vieraili vuoden 2013 aikana eri kävijää, jotka latasivat sivuja yhteensä kertaa. Ruotsinkielisessä osiossa vieraili yhteensä 78 eri kävijää, jotka latasivat sivuja yhteensä 118 kertaa. Käyntimäärät suomenkielisellä sivustolla olivat suurimmillaan vuoden alussa ja lopussa. Ruotsinkielisellä sivustolla oli selvä piikki käynneissä vuoden lopussa. Tietoa päivitetään aktiivisesti sivustolle ja se toimii operaattorin pääasiallisena ulkoisena viestintäkanavana. 4.3 Taloudellisen ajotavan koulutus traktorilla Ohjelman piirissä tuotettiin traktorin taloudellisen ajotavan koulutusaineisto. Aineiston tuotti ProAgria yhteistyössä Motivan kanssa. Koulutusaineiston valmistelussa tutustuttiin koulutusten nykytilanteeseen Ruotsissa, missä koulutukset ovat yleistyneet nopeasti. Lisäksi järjestettiin kaksi pilot-koulutusta Asikkalassa ja Ilmajoella. Pilot-koulutuksissa kohdeyleisönä olivat tulevat kouluttajat, eivät vielä ohjelmaan liittyneet viljelijät. Aineisto julkistettiin Lahdessa Kestävän energian päivä tilaisuudessa marraskuussa Asiasta lähti lehdistötiedote ja asia oli esillä ainakin Radio Suomessa. Aineisto koostuu kalvosarjasta sekä tulosten kirjaamiseen käytettävästä exceltaulukosta. Aineistoon sisältyvä kalvosarja on tuotettu myös ruotsin kielellä. Koulutusaineisto on vapaasti hyödynnettävissä energiatehokkuussopimusten wwwsivuilla (www.energiatehokkuussopimukset.fi). MMM hankki valmistelutyön aikana kaksi kulutusmittaria käytettäväksi koulutuksissa ja Motiva välittää niitä kouluttajille. 12

17 5 Seuranta 5.1 Seurannan merkitys Seuranta ja raportointi ovat energiatehokkuussopimusten ja -ohjelmien keskeisinä tavoitteina ohjelmien tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaamiseen avuksi. Lisäksi seuranta mahdollistaa korjaavien tai lisätoimenpiteiden toteuttamisen mahdollisimman reaaliaikaisesti. 5.2 Seuranta tietojärjestelmällä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) kirjaavat maatilojen tukisovellukseen tiedon tilojen liittymisestä ohjelmaan. Motiva saa Tiken (maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) järjestelmästä tiedot liittyneistä tiloista (yhteystiedot, tuotantosuunta, kieli). Nämä tiedot siirretään Motivalla käytössä olevaan osoite- ja seurantatietokantaan. Energiasuunnittelijat lähettävät kopion valmiista tilan energiasuunnitelmasta Motivaan. Se tallennetaan Motivassa tietokantaan ja suunnitelmasta kerätään tietoja. Tällä hetkellä suunnitelmista kerättävistä tiedoista voidaan laskea liittyneiden tilojen keskimääräiset lämpö- ja polttoaineiden kulutukset, sähkön kulutukset sekä energian kulutukset yhteensä. Tiedot löytyvät alla olevasta taulukosta 5. Vuoden 2013 aikana Motivaan palautettiin eniten suunnitelmia muihin seurantavuosiin verrattuna. Tilojen keskikulutus nousi huomattavasti aiempaa suuremmaksi johtuen mukana olleista kasvihuoneista. Kunkin vuoden seurantatiedoissa on muutoksia edellisiin seurantaraportteihin verrattuna johtuen mm. vuoden vaihteen jälkeen palautuvista raporteista tai siitä, että muutamien palautettujen energiasuunnitelmien energiakulutustietoja on korjattu jälkikäteen ja muutokset vaikuttavat tuloksiin. 13

18 Taulukko 5 Seurantatiedot energiasuunnitelman kunakin seurantavuonna teettäneistä tiloista, MWh/v. Suunnitelmien määrä, n Vuosi Lämmön- ja polttoaineiden kulutus, MWh/v Sähkön kulutus, MWh/v Energian kulutus yhteensä, MWh/v Yhteensä Keskiarvo Yhteensä Keskiarvo Yhteensä Keskiarvo Yhteensä Keskiarvo Seurantakysely tilallisille Motiva lähetti seurantakyselyn 303 tilalliselle, jotka olivat liittyneet maatilojen energiaohjelmaan mennessä ja antaneet liittymisen yhteydessä sähköpostiosoitteensa. Kyselyyn pyydettiin raportoimaan ainoastaan ne toimenpiteet, jotka on tehty viimeisen 12 kk aikana. Jos tila oli liittynyt Energiaohjelmaan vasta tänä aikana, pyydettiin raportoimaan vain ne toimenpiteet, jotka on toteutettu liittymisen jälkeen. Tarkastelujakso ei siis ole täsmälleen yksi kalenterivuosi, mutta esitysteknisistä syistä tuloksista raportoitaessa viitataan vuoden 2013 säästöihin. Kysely toteutettiin vuonna 2011 tehdyllä kysymyspatterilla, joka suunniteltiin yhdessä insinööritoimisto Olof Granlundin ja ProAgrian kanssa. Vastausaikaa sähköisessä Webropol-kyselyssä oli asti. Vastauksia saatiin 119, joten vastausprosentiksi muodostui 39 %. Kysely toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi. Vastaajista 7 prosenttia oli ruotsinkielisiä. Seurannan tarkoituksena oli selvittää Maatilojen energiaohjelman vaikuttavuutta. Kyselylomakkeella kartoitettiin ohjelmaan liittyneiden tilojen tehtyjä toimia energian säästämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Lisäksi kysyttiin palautetta Maatilojen energiaohjelmasta ja itse kyselystä. Kyselyyn vastanneiden tilojen säästöksi arvioitiin yhteensä MWh vuonna Kyselyyn vastannutta tilaa kohden säästö on 35 MWh vuodessa. Eniten säästettiin polttoaineissa, yhteensä MWh. Suurin osa polttoaineen säästöistä syntyi peltoihin ja koneisiin sekä nautakarjatalouden rehunjakoon kohdistuvista toimenpiteistä. Edellä mainittuihin toimintoihin kohdistuvia toimenpiteitä voidaan pitää helposti toteutettavina, mutta niiden toteutumisen ja säästövaikutuksen pysyvyyden arviointi on vaikeampaa kuin esimerkiksi lisäeristämisen. Tyypillisiä toimenpiteitä molempina seurantavuosina peltoja ja koneita sekä nautakarjatalouden rehunjakoa koskien 14

19 olivat traktorin sammuttaminen työn keskeytyessä, kaukana olevien lohkojen logistiikan parantaminen tai konetyön järkeistäminen, siirtyminen isosta traktorista pienempään keveissä töissä sekä apevaunun terien kunnon parantaminen. Tällä hetkellä säästölaskelmat perustuvat vielä karkeisiin arvioihin. Jos laskelmia halutaan tarkentaa, tulisi mahdollisuuksien mukaan tiloilta saada jatkossa tarkempia tietoja toimenpiteistä ja rakennuksista tai toiminnoista, joihin ne kohdistuvat. Tämä auttaisi säästöjen tarkempaa arviointia tulevaisuudessa. Taulukko 6 Arvio säästöstä kyselyyn vastanneiden tilojen joukossa (arvioitu säästö) ja karkea arvio säästöstä kaikkien liittyneiden tilojen joukossa (arvioitu kokonaissäästö) vuonna MWh/v. Tuotantosuunta Arvioitu säästö MWh Vastanneet tilat Liittyneet tilat Arvioitu kokonaissäästö MWh Nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjalihantuotanto, kananmunien tuotanto ja muu siipikarjatalous Viljanviljely Erikoiskasvintuotanto Muu kasvintuotanto Kasvihuoneviljely Hevostalous Lammastalous Puutarhakasvien viljely avomaalla Muu tuotanto tai toiminta Yhteensä Kumulatiiviseksi säästöksi vastanneiden joukossa vuosina saadaan MWh/v. Tulee huomata, että kyseessä on matala arvio ohjelman tuomista säästöistä, sillä myös ne, jotka eivät vastanneet kyselyyn, ovat todennäköisesti toteuttaneet jonkin verran toimenpiteitä. Taulukko 7. Kokonaissäästö seurantakyselyihin vastanneiden tilojen joukossa, MWh/v Yhteensä MWh/v MWh/v MWh/v MWh/v Sähkö Lämpö Polttoaineet Yhteensä

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

LUONNOS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAKSI VUOSIKSI

LUONNOS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAKSI VUOSIKSI LAUSUNTO MMM030:00/2013 Lea Gynther / Motiva Oy 1 (5) 19.6.2013 Maa- ja metsätalousministeriö Luonnos Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi 2014-2020 LUONNOS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAKSI

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 25.11.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS VUODELTA 2016 MAKSETTAVISTA LYPSYLEHMÄ-, NAUTA-, LAMMAS- JA VUOHIPALKKIOISTA SEKÄ PELTOKASVIPALKKIOSTA

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä

Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä Energiatehokkuuden valtakunnallinen koordinaatiohanke Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä Energia ja energiatehokkuus liittyvät tilalla moniin asioihin Tuotantoketjun eri vaiheet kasvattavat

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016. Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016. Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto ENERGIA- TEHOKKUUDESTA KILPAILUKYKYÄ MAASEUDULLA Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Ilmastokyselyn tulokset

Ilmastokyselyn tulokset Ilmastokyselyn tulokset Huomioita Kyselyn tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että koululaiset on pakotettu vastaamaan kyselyyn koulussa. Kaupunginosavertailuissa on mukana ainoastaan ne kaupunginosat,

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma 1(7) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma Tällä toimenpideohjelmalla Energiateollisuus ry (jäljempänä Toimialaliitto) toteuttaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

1  ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 1 www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Elinkeinoelämä Energiantuotanto

Elinkeinoelämä Energiantuotanto 1 Elinkeinoelämä Energiantuotanto Millaisia muutoksia verrattuna sopimuskauteen 2008 2016? ELINKEINOELÄMÄ ENERGIANTUOTANTO Uusi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ja energiatuotannon toimenpideohjelma

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä Eurooppalaiset ja valtakunnalliset energiatehokkuustavoitteet, kuinka yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa vähähiilisin ja energiatehokkain ratkaisuin? Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 27.2.2017 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Osakeyhtiömuotoinen maatalous

Osakeyhtiömuotoinen maatalous Osakeyhtiömuotoinen maatalous KoneAgria 2016 Juhani Paavilainen, ProAgria Pohjois-Savo ry Hannu Laitinen, ProAgria Keski-Suomi ry Maatilojen yritysmuodot 2016 kpl Yksityinen henkilöt 44.800 Yhtymät 4.400

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 2011 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 1 2 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset kausi

Energiatehokkuussopimukset kausi Energiatehokkuussopimukset kausi 2017-2025 HINKU-foorumin kevätpäivät 6.4.2016, Joensuu Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

Lisätiedot

maatalouden kehittämiseen!

maatalouden kehittämiseen! Sivu 1/17 Muokkaa kyselyn "Maatalouden nykytila ja tulevaisuuden näkymät Pielisen Karjalassa" rakennetta Näytä kysely kielellä: Kaikki Näytä kyselyn sivuista: kaikki yksi kerrallaan Lisää sivu Sivu 1 :

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

Lausuntoja voivat antaa myös muut kuin jakelussa mainitut tahot ja tietoa lausunnon antomahdollisuudesta

Lausuntoja voivat antaa myös muut kuin jakelussa mainitut tahot ja tietoa lausunnon antomahdollisuudesta LAUSUNTOPYYNTÖ 1(1) 06.03.2017 476/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2016 MAK SETTAVASTA ETELÄ-SUOMEN KANSALLISESTA TUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - johdantoa Hankkeen kolme kärkeä Energian suuri kuva Energia

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Ohjelma

Ohjelma Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020 ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Korvaa aiemman täydentävien ehtojen Tilaneuvontajärjestelmän

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot