Loppuraportti Työsuojelurahastolle

Transkriptio

1 1 Työilman kromiyhdisteet, pienhiukkaset ja muut epäpuhtaudet työhön liittyvien hengityselinoireiden aiheuttajina ruostumattoman teräksen tuotantoketjussa Loppuraportti Työsuojelurahastolle

2 2 ISBN:

3 3 Tiivistelmä Tutkimuksen päätavoitteena oli uusin menetelmin (uloshengitysilman NO ja kondensaatti) tutkia, miten kolmi- ja kuusiarvoiselle kromille altistuvien työntekijöiden työhön liittyvät hengityselinvaikutukset ja oireet eroavat altistumattomien saman tehtaan työntekijöiden vastaavasta oireisuudesta. Tavoitteena oli selvittää liittyvätkö työhön liittyvät oireet varhaisiin tulehdusmarkkerilöydöksiin, verrattuna muihin ns. kroonisesti oireileviin tai oireettomiin. Tutkimuksen tavoitteisiin sisältyivät myös työilman epäpuhtauksien altistumistasojen sekä hiukkaskokojakauma selvittäminen koko tuotantoketjussa. Edelleen haluttiin selvittää ovatko tulehdusmarkkerit yhteydessä työhön liittyviin oireisiin ja onko pienhiukkasaltistumisella vaikutusta tulehdusmarkkereiden pitoisuuteen. Lopuksi haluttiin selvittää soveltuvatko uudet keuhkojen soluvauriomarkkerimenetelmät työterveyshuollon tutkimusmenetelmiksi hengitystiealtistumisen seurannassa. Tutkimus suoritettiin Outokummun Tornion terästehtaalla. Tutkimusajankohtana tehtaalla työskenteli noin 2500 henkilöä, joista pääosa oli kotoisin Meri-Lapin alueelta. Suurin osa henkilöstöstä oli aloittanut työskentelynsä tehtaassa nuorena ilman aiempaa metallialtistumista. Kaikki tutkimusryhmiin kuuluneet henkilöt kuuluivat samaan sosioekonomiseen ryhmään. Tehtaan henkilöstö soveltui hyvin ruostumattoman teräksen valmistuksen terveysvaikutusten tutkimiseen ja seurantaan. Kenttätutkimukset sekä työhygieniset mittaukset tehtiin talven aikana. Keuhko-oireita esiintyi aiempia tutkimuksia vähemmän ja tutkimus- ja vertailuryhmien välillä ei ollut eroja oireiden esiintyvyydessä. Keuhkotoimintakokeissa ei ollut eroa ryhmien välillä. Tulehdusmarkkereista 8- isoprostaani- ja interleukiini 8-tasot olivat koholla tutkimusryhmissä vertailuryhmään nähden. Muut markkerit (yht 11 kpl) eivät olleet yhteydessä altistumiseen. Oireisuus ei korreloinut näihin kohonneisiin markkeritasoihin. Näiden tulosten perusteella ei altistumiseen pohjautuvaa perustetta laajamittaisille terveystarkastuksille oireettomilla ja terveillä henkilöillä. Kyselyn avulla voidaan seuloa terveystarkastuksiin osallistuvat. Tulehdusmarkkerit eivät näillä altistustasoilla sovellu seurantamittareiksi terveystarkastuksissa. Niiden työlääketieteellisen merkityksen selvittämiseksi tarvitaan seurantatutkimuksia työympäristöissä, joissa altistuminen on modernia terästehdasmiljöötä merkittävämpää.

4 4 Tutkimusryhmä: Päätutkijana vastaava tehtaanlääkäri, LL Aki Kanervo Outokumpu, Tornio Muu tutkimusryhmä: Työhygieenikko/vanhempi asiantuntija, FM Leo Oksanen, Outokumpu, Tornio Ylilääkäri, LT Markku Huvinen Outokumpu Oyj, Espoo Ylilääkäri, dos. Jukka Uitti Työterveyslaitos, Tampere Ylilääkäri, dos. Panu Oksa Työterveyslaitos, Tampere Tiimipäällikkö, dos. Riitta Sauni Työterveyslaitos, Tampere Osaamiskeskuksen johtaja, prof. Timo Tuomi, Työterveyslaitos, Helsinki Prof. Eeva Moilanen,Tampereen Yliopisto, immunofarmakologian yksikkö Erikoislääkäri, LT Lauri Lehtimäki, TampereenYliopistollinen Sairaala, Keuhkoklinikka

5 5 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1.Tuotannon kuvaus, altistuminen ja ilman epäpuhtaudet 2. Pölyn ja hiukkasten karakterisointi 3. Altistumiseen liittyvät terveysvaikutukset 3.1 Hengitystieoireet ja keuhkotoimintalöydökset 3.2 Työhön liittyvät hengitystieoireet ja sairaudet 3.3. Uloshengitysilman NO ja kondensaatin markkerit hengitysteiden inflammaation osoittajana 3.4 Työilman epäpuhtauksien ja pienhiukkasten yhteys hengitysteiden inflammaatioon 4. Tavoitteet 5. Aineisto 6. Menetelmät 6.1 Pöly- ja pienhiukkasmittaukset 6.2 Kyselylomake, haastattelu sekä toimenpiteiden kulku 6.3 Spirometria 6.4 Uloshengitysilman NO mittaus 6.5 Uloshengitysilman kondensaatin keräys sekä markkerit ja verestä mitattavat markkerit 6.6Tulosten käsittely ja tilastolliset menetelmät 7. Tulokset 7.1 Ryhmittely ja ryhmien karakterisointi 7.2 Pölypitoisuudet tutkimusryhmissä 7.3 Oireiden esiintyvyys ja spirometrian tulokset 7.4 Tulehdusmarkkerit 7.5 Tulehdusmarkkerit ja tupakoinnin vaikutus 7.6 Tulehdusmarkkerit tupakointi vakioituna 7.7 Tulehdusmarkkerit ilman tupakoinnin vaikutusta 8. Pohdinta 9. Pääviestit 10. Lähteet ja kirjallisuus 11. Liitteet Liite 1 kyselylomake Liite 2 pölytulostaulukoita

6 6 Esipuhe Outokumpukonsernin strategisena tavoitteena on olla kiistaton ykkönen ruostumattomassa teräksessä. Toimialan parhaaseen taloudelliseen tulokseen päästään olemalla johtava asiakastyytyväisyydessä, tehokkain ja ympäristöystävällisin sekä halutuin työnantaja. Tutkimukset altistumisen ja muiden tekijöiden vaikutuksesta työntekijöiden terveyteen on käynnistetty yhtiössä jo 1970-luvulla. Tämä tutkimus on jatkoa aiemmille töille, joissa selvitettiin mm. pölyjen ja eri kromiyhdisteiden pitkäaikaisvaikutusta työntekijöiden hengitysterveyteen. Tämän tutkimusprojektin suunnittelu aloitettiin syksyllä 2006 ja Työsuojelurahaston rahoituspäätös saatiin keväällä Kenttätutkimukset aloitettiin syksyllä 2008 ja kaikki henkilöt oli tutkittu alkukeväällä Työhygieeniset mittaukset tehtiin sydäntalven aikana ja ne saatiin päätökseen keväällä Täydentäviä mittauksia tehtiin vielä myöhemmin, keväällä Keuhkotutkimukset ja haastattelut suorittivat työterveyshoitajat Annamaija Lauhava ja Riitta Koivumaa Outokumpu Stainless Oy Tornion tehtaiden terveysasemalta sekä terveydenhoitaja Laura Vallenius Työterveyslaitoksen Tampereen alueyksiköstä. Työhygieeniset mittaukset suorittivat työhygieenikko Merja Järvelä Työterveyslaitokselta sekä Tornion tehtaiden mittaushygieenikko Paula Jussheikki. Heille kaikille suurkiitokset laadukkaasta työstä. Kiitokset tehtaan työntekijöille osallistumisaktiivisuudesta ja tehtaan johdolle erittäin positiivisesta suhtautumisesta ja osallistumisesta hankkeeseen. Kiitokset myös Työsuojelurahastolle tutkimuksen merkittävästä taloudellisesta tuesta.

7 7 Työilman kromiyhdisteet, pienhiukkaset ja muut epäpuhtaudet työhön liittyvien hengityselinoireiden aiheuttajina ruostumattoman teräksen tuotantoketjussa Työterveyslaitos toteutti International Chromium Development Associationin toimeksiannosta metallisen ja kolmiarvoisen kromin riskinarvioinnin Loppuraportissa todettiin mm., että kolmiarvoisille kromiyhdisteille altistuneilla henkilöillä havaittiin hengityselinten ärsytysoireita ilman selvää selittävää mekanismia (Health risk assessment report for metallic chromium and trivalent chromium 2006). Nämä päätelmät perustuivat pitkälti Tornion terästehtailla jo aiemmin suoritettuihin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Uudet tutkimusmenetelmät avasivat nyt mahdollisuuden syventää tietämystämme hengitysteiden altistumiseen liittyvistä tapahtumista terästehtaalla. Etenkin pienhiukkasille altistumisen yhteyttä oireiden esiintyvyyteen voitiin nyt selvittää. Tämä tutkimushanke tukeutuu tehtaalta aiemmin julkaistuun tietoon ja on looginen jatko näille tutkimuksille. 1. Tuotannon kuvaus, altistuminen ja ilman epäpuhtaudet Outokumpu Oyj avasi kromiittikaivoksen Keminmaahan sekä perusti Tornioon ferrokromitehtaan vuonna Sittemmin toimintaa on tasaisesti laajennettu. Nykyisin Outokumpu Oyj Tornio Works on maailman suurin yksittäisellä paikkakunnalla sijaitseva integroitu ruostumattoman teräksen tuotantoyksikkö. Tuotantoprosessi kattaa ruostumattoman teräksen valmistusketjun alkaen kaivoksesta ja päättyen kylmävalssattuun lopputuotteeseen. Outokumpukonserni on maailman johtavia ruostumattoman teräksen tuottajia.

8 8 Prosessin eri vaiheissa tapahtuu altistumista useille terveyden kannalta haitallisille aineille. Metalleista mainittakoon mm. kromi, nikkeli ja molybdeeni. Terveysriskin suuruuteen vaikuttaa mm. metallien hapetusaste. Osa niistä tunnetaan herkistävinä ja karsinogeenisinä (Health risk assessment report for metallic chromium and trivalent chromium 2006). Useiden kromiyhdisteiden pölyt ovat hengitysteitä ärsyttäviä. Moderneista teknologisista ratkaisuista huolimatta altistumista eri kromiyhdisteille ja muille ilman epäpuhtauksille tapahtuu edelleen Tornion tehtaalla. Työolosuhteita on seurattu 70 luvulta lähtien ja niistä on kattava dokumetointi. 2. Pölyn ja hiukkasten karakterisointi Ferrokromin ja ruostumattoman teräksen tuotannossa ilmaan pääsee erilaisia altisteita. Prosessin raaka-aineista sekä prosessiin tarvittavista seos- ja apuaineista koostuva pöly ja metallihuurut joutuvat työilmasta hengitysteihin.

9 9 Aiemmin julkaistuissa töissä kaivoksen avolouhoksella keskimääräinen kokonaispölypitoisuus henkilökohtaisissa mittauksissa oli 1 mg/m 3 ja kokonaiskromipitoisuus oli 22 μg/m 3. Ferrokromitehtaalla ja terässulatolla kokonaispölypitoisuus vaihteli 0.8 ja 2.4 mg/m 3 välillä ja kromipitoisuus μg/m 3 välillä. Myös kuudenarvoiselle kromille altistumista havaittiin. Verrokkiryhmässä vaihteluväli kokonaispölypitoisuudelle oli mg/m 3 ja kromialtistumista ei tapahtunut. (Huvinen et al.1993). Kokonaispölypitoisuudet ovat vuosien saatossa vähentyneet hitaasti. Hiukkaskokojakaumaselvittelyssä vuonna 1998 todettiin, että ferrokromitehtaan ja terässulaton työilman pölystä n % oli hiukkaskooltaan alle 4 μm ts. alveolitasolle kulkeutuvaa pölyä. Alveolitasolle kulkeutuvan pöly sisältää myös metallia sisältäviä yhdisteitä, lähinnä nikkeliä ja kromia hieman prosessin erivaiheista riippuen (Oksanen, Työhygieeniset mittaukset). Elektronimikroskooppitutkimuksessa vuonna 1999 todettiin, että ferrokromisulatolla pölyaerosolit koostuivat rypälemäisistä agglomeraateista, jotka muodostuivat läpimitaltaan alle 1 μm olevista partikkeleista. Partikkelin kromi oli liuenneena piimatriisiin. Useimpien partikkeleiden pinnalla oli ohut sinkkikerros. Sinkki oli peräisin kromiittimalmista ja alhaisen sulamispisteensä vuoksi se oli viimeinen kondensaatti partikkelin pinnalla (Huvinen 2001). Terässulatolla työilman partikkelit olivat pääsääntöisesti lejeerinkejä. Puhtaita kromi- tai nikkelipartikkeleita ei todettu. Partikkelin ydin oli rautaa tai rautaoksidia. Ulompi osa koostui kromista ja nikkelistä lejeerinkinä, silikaatteina tai oksideina. Nämä kompleksit ovat liukenemattomia biologisessa ympäristössä. Yksittäiset partikkelit muodostivat 5-10 partikkelin ketjumuodostelmia. Tunnetusti ultrapienillä, alle 0,1 µm:n hiukkasilla, on suurempi keuhkodepositio, suurempi pinta-ala, suurempi oksidatiivinen kapasiteetti ja suurempi kyky aiheuttaa keuhkotulehdusta verrattuna suurempiin hiukkasiin (Frampton et al. 2004). Ultrapienet hiukkaset voivat tunkeutua systeemiseen verenkiertoon (Nemmar et al. 2002) ja niiden on raportoitu kulkeutuvan koe-eläintutkimuksissa myös aivoihin (Oberdorster et al. 2004). Pienhiukkasten vastaavista mahdollisista vaikutuksista ihmiselimistöön ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa.tunneta vielä riittämättömästi. Teräksen tuotantoprosessissa pienhiukkasten ja ultrapienten hiukkasten esiintyminen ja ajallisten muutosten käyttäytymisestä ei ole aikaisempaa tutkimusta, jotta biologisesti relevantista altistumisesta saataisiin riittävä kuva. Kirjallisuudessa ultrapienten hiukkasten pitoisuuksista on tietoa konepaja- ja hitsaavasta teollisuudesta mutta vähän teräksen perustuotannosta. Hitsaajat, levyseppä-hitsaajat ja polttoleikkaajat altistuvat erityisen paljon pienhiukkasille ja ultrapienille hiukkasille. Hitsaushuurussa, samoin kuin metallin hionnassa syntyvässä aerosolissa, on runsaasti pienhiukkasia ja ultrapieniä hiukkasia ja niiden osuus kokonaishuurussa on merkittävä. Teräksen puikkohitsauksessa

10 10 hiukkaspitoisuudet voivat olla 5-20 mg/m3, mikäli kohdepoistoa ei ole käytössä. Toimivalla kohdepoistolle päästään pitoisuustasolle 1-5 mg/m3 (KAMATtietokortti). Hitsaajat altistuvat hiukkasten lisäksi myös kaasumaisille ilman epäpuhtauksille sekä fysikaalisille haittatekijöille, kuten kuumuudelle, melulle, tärinälle ja hitsaussäteilylle. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa karakterisoitiin puikkohitsauksessa syntyviä hiukkasia mittaamalla lukumääräpitoisuutta hitsaajan kasvojen läheisyydestä sekä massapitoisuutta noin 1,5 metrin korkeudelta hitsausalueesta. Hiukkaspitoisuudet olivat hengitysvyöhykkeellä 7, hiukkasta/cm3 keskimääräisen hiukkaskoon ollessa 181 nm. Hitsausalueen yläpuolelta mitatut pitoisuudet vaihtelivat 6,5 ja 24 mg/m3 välillä (Lee ym. 2007). Ruotsalaisen tutkimusryhmän mittausten perusteella ultrapienten hiukkasten pitoisuudet olivat metalliteollisuudessa luokkaa hiukkasta kuutiosenttimetrissä ilmaa (hiukkasta/cm 3 (Elihn ja Berg, 2009) 3 Altistumiseen liittyvät terveysvaikutukset 3.1 Hengitystieoireet ja keuhkotoimintalöydökset Tehtaalla aiemmin tehdyissä tutkimuksissa osoitettiin, että näillä altistumistasoilla kromi ei kerry elimistöön merkittävässä määrin (Huvinen et al. 1993). Kromiteollisuudelle aiemmin tyypillisiä nenä-haavaumia ei myöskään esiintynyt eikä nenän limakalvojen genotoksisia muutoksia todettu (Huvinen et al. 2002). Tutkimuksissa ei todettu yhteyttä kromiyhdisteille altistumisen ja keuhkofunktiolöydösten tai radiologisten löydösten välillä (Huvinen et al ja 1998). Tutkimuksissa todettiin enemmän hengitystieoireita kolmiarvoiselle kromille altistuneessa ryhmässä kuin muissa tutkimusryhmissä sekä vuonna 1993 että seurannassa Tupakointi tai muut sekoittavat tekijät eivät selittäneet lisääntynyttä oireilua. Alempien hengitysteiden oireet liittyivät työhön, mikä näkyi selvästi myös vuoden 1993 poikittaistutkimuksessa. Oireet eivät johtaneet keskimäärin 23 vuoden seurannan aikana keuhkoahtaumataudin tai muunkaan keuhkosairauden kehittymiseen. Myöhempi 5-vuoden seurantatutkimus ei tuonut selvyyttä oireiden aiheuttajasta, mutta ärsytysmekanismia pidettiin todennäköisenä (Huvinen ym. 2002). Työterveyshuollon käytännön kliininen kokemus tutkimuksen jälkeisiltä vuosilta tukee sitä olettamusta, että ärsytysoireita esiintyy tehtaalla edelleen. 3.2 Työhön liittyvät hengitystieoireet ja -sairaudet Työhön liittyvä oireisuus voi olla aikaisemman muusta syystä aiheutuneen hengitystiesairauden pahenemista työssä tai työstä ja sen altisteista aiheutuvaa oireilua, joka voi johtaa työperäiseen sairauteen. Vain pieni osa työperäisistä

11 11 sairauksista voidaan osoittaa ammattitaudiksi, yleensä vain yliherkkyyssairaudet. Hengityselinten ammattitauteja ei käytännössä ole todettavissa metalliprosessiteollisuudessa. Tutkimuksissa on havaittu, että työssä altistumisella pölyille ja käryille on oletettua suurempi osuus myös tavallisten hengityselinsairauksien syntyyn. Työn ärsyttävien altisteiden syyosuuden keuhkoahtaumataudin syntyyn on arvioitu olevan 15-20%, tosin se voi olla jopa 31% tupakoimattomassa työntekijäväestössä (Hnizdo et al. 2002). Samoin työn syyosuus aikuisena alkavassa astmassa oli miehillä 29 % ja naisilla 17 % (Karjalainen et al ja 2002). Koska ammattitaudiksi diagnosoitujen astmojen määrä on vain 5 % kaikista syntyvistä aikuisastmoista, työn osuutta astman synnyssä ei vielä osata yksilötasolla täysin tunnistaa. Silti ryhmätasolla, kun tiedetään eri alojen työperäisten sairauksien riskit ja tunnistetaan lisääntynyt oireilu, voidaan perustella ehkäiseviä toimenpiteitä työpaikalla. Oiretietojen systemaattista seurantaa on suositeltu työterveyshuollon rutiinimenetelmäksi metalliprosessiteollisuudessa (Huvinen 2002) Uloshengitysilman NO ja kondensaatin markkerit hengitysteiden inflammaation osoittajana Typpioksidi (NO) on kaasumainen signaalimolekyyli, joka säätelee mm. verisuonten tonusta, verihiutaleiden aggregaatiota ja immuunivastetta sekä toimii välittäjäaineena keskushermostossa ja perifeerisessä hermostossa. Keuhkoissa typpioksidi mm. relaksoi keuhkoputkiston sileää lihasta ja osallistuu keuhkoverenkierron säätelyyn. Keuhkoissa typpioksidia muodostuu normaalisti pieniä määriä konstitutiivisten typpioksidisyntaasien vaikutuksesta ja osa tästä typpioksidista siirtyy uloshengitysilmaan (Kharitonov et al. 2000). Tulehduksessa uloshengitysilman NO -pitoisuus lisääntyy moninkertaiseksi indusoituvan typpioksidisyntaasin vaikutuksesta, uloshengitysilman NO -mittaus onkin herkkä hengitystietulehduksen ja sen eri vaikeusasteiden ilmaisija esimerkiksi astmassa. Sen mittaaminen on helppoa ja nopeaa (Kharitonov et al. 2000). Käyttämällä useita uloshengitysnopeuksia NO -mittauksen yhteydessä, voidaan matemaattisten mallien (Silkoff et al. 1997; Jörres, 2000, Tsoukias et al) avulla erotella keuhkoputkiston ja keuhkoparenkyymin NO -tuotto, ja näin myös erottaa toisistaan keuhkoputkiston ja keuhkoparenkyymin tulehdus. Aikaisemmissa tutkimuksissa on pystytty erottamaan alveoliittiin liittyvän alveolitason tulehduksen astmaan liittyvästä keuhkoputkiston tulehduksesta (Lehtimäki et al. 2000, 2001a ja 2001b) ja ryhmä osoitti alveolaarisen NOpitoisuuden olevan koholla asbestoosiin liittyvässä keuhkofibroosissa (Lehtonen et al. 2007). Alveolaarin en NO:n pitoisuus oli koholla lievemmin myös niillä asbestille altistuneilla, joilla oli alkavaa fibroosia verrattuna altistuneisiin ilman fibroosia (Lehtimäki et al. 2010)

12 12 Tämä laajennettu fraktioitu NO-mittaus antaa enemmän tietoa keuhkojen tulehduksesta ja sillä on suurempi kliininen arvo kuin kliiniseen käyttöön suositellulla yhden puhallusnopeuden menetelmällä. Tutkimuksia on NO:n yhteydestä eri keuhkosairauksiin ja niiden eri vaiheisiin, mutta vähän sen yhteydestä työhön liittyvään hengitystieoireiluun. NO:ta voidaan käyttää kroonisen yskän tutkimisessa, mm. astmaatikkojen tunnistamisessa (Chatkin et al. 1999). Kroonisesti yskivät, joilla ei ollut astmaa, oli matalammat NO-pitoisuudet kuin terveillä verrokeilla tai astmaatikoilla. Tupakointi vaikuttaa NO-pitoisuuksiin. Tupakointi vähentää uloshengitysilman NO-pitoisuutta (Brindicci et al. 2005, Högman et al. 2002, Kharitonov et al. 1995, Persson et al. 1994, Malinovschi et al. 2006, Lehouck et al. 2010) ja askivuosilla on käänteinen vaikutus uloshengitysilman NO-pitoisuuteen (Olin et al.2006). Tupakointi vähentää merkittävästi bronkiaalista NO:a (Lehouck et al. 2010), mutta alveolaarisen NO:n osalta tutkimustieto on ristiriitaista (Lehouck et al. 2010, Roy 2007).Tupakoinnin lopettaneilla keuhkoahtaumatautipotilailla oli korkeammat NO-pitoisuudet arvot kuin tupakoivilla (Montuschi et al. 2001). NO:ta on pidetty käyttökelpoisena käytännön markkerina monitoroimaan keuhkoahtaumataudin aktiivisuutta (Maziak et al. 1998) ja korkea bronkiaalinen NO-tuotto näyttää ennustavan hyvää hoitovastetta glukokrtikoideilla (Lehtimäki et al, 2010) Pölyjen, kaasujen ja huurujen arvioidaan aiheuttavan hengitysteiden tulehdusreaktion, joka johtaa keuhkofunktion laskuun ja kliiniseen sairauteen. Tulehdusvaikutukset kohdistuvat joko bronkiaaliseen tai alveolaariseen tasoon altisteen partikkelikoosta riippuen. Uloshengitysilman kohonneen NO-pitoisuuden on arveltu merkitsevän subkliinistä hengitysteiden tulehdusta oireettomilla henkilöillä (Olin et al. 2010). Uloshengitysilman kondensaatti voi sisältää tulehdusvälittäjäaineita. Uloshengitysilma sisältää vettä sekä vesihöyrynä että pieninä pisaroina. Uloshengitysilmassa on myös suuri joukko erilaisia tulehduksen välittäjäaineita, joista pienimolekyyliset (esim. eikosanoidit) voivat diffundoitua kaasufaasiin, kun taas suurempia proteiinimolekyylejä kulkeutuu uloshengitysilmassa olevien vesipisaroiden mukana. Johtamalla uloshengitysilma jäähdytetyn metalliputkiston läpi saadaan sen sisältämä vesihöyry ja pienet pisarat sekä näiden mukana kulkevat välittäjäaineet kerättyä talteen uloshengitysilman kondensaattina. Tästä kondensaatista voidaan mitata eri välittäjäaineiden pitoisuuksia ja näin arvioida keuhkotulehduksen voimakkuutta. Uloshengitysilman kondensaatista on määritetty mm. erilaisia typpioksidin metaboliitteja, vetyperoksidia, sekä eri eikosanoideja (Montuschi et al. 2000). Astmaatikkojen uloshengitysilman kondensaatista on löydetty kohonneita pitoisuuksia astmatulehdukseen liittyviä kysteinyylileukotrieeneja (LTC 4, -D 4 ja -E 4 ),

13 13 kun taas COPD -potilaan uloshengitysilman kondensaatissa koholla ovat neutrofiilejä aktivoivien IL-8 ja LTB 4 pitoisuudet (Montuschi et al. 2000). 8-isoprostaani -ja leukotrieeni B 4 -tasojen on todettu olevan koholla keuhkoahtaumatautipotilailla (Biernacki et al. 2003, Montuschi et al. 2003, Kharitonov et al. 2006). Tulehdusmarkkereista myös IL-6 -tason on todettu kohoavan keuhkoahtaumataudissa (Barnes PJ 2006). Työperäisten sairauksien kannalta kiinnostavia ovat esim. kysteinileukotrieeni, prostaglandiini E2, 8-isoprostaani, joiden kohonneita pitoisuuksia on havaittu työperäisten sairauksien mm. asbestoosin yhteydessä (Lehtonen et al. 2007). Markerit olivat koholla myös sellaisen lieväasteisen fibroosin yhteydessä, jolloin fibroosi on vähäisempää kuin edellytetään asbestoosidiagnostiikassa (Lehtimäki et al. 2010). Tutkimuksia on vähän siitä, miten kondensaatin markkerit ovat yhteydessä työhön liittyviin oireisiin. Rautavalimoissa suoritetun saman tyyppisen tutkimuksen alustavat tulokset viittaavat siihen, että kokonaispölytasoilla on vaikutusta alveolaarisen NO:n pitoisuuteen fraktioidussa NO-analyysissä (Oksa et al. 2008). 3.4 Työilman epäpuhtauksien ja pienhiukkasten yhteys hengitysteiden inflammaatioon Pölyaltistumisen ja hengitysteiden tulehdusreaktion yhteydestä on vain niukasti tietoa. Tulehdusmarkkereiden mittaamista on pidetty lupaavana menetelmänä eri ilmansaasteiden terveysvaikutusten monitoroinnissa epidemiologissa tutkimuksissa. Uusissa tutkimuksissa on todettu, että myös ärsyttävät tekijät kuten liuottimet voivat lisätä työntekijöiden uloshengitysilman NO-pitoisuutta (Maniscaldo ym. 2004, 2006). Vastaavaa todettiin selluloosateollisuuden valkaisutyöntekijöillä (Olin ym. 1999), maanalaisessa työssä (Ulvestad et al. 2001) sekä kenkä- ja nahkateollisuudessa (Maniscaldo et al. 2004). Lisäksi puun savulle altistumisen on todettu lisäävän alveolaarista NO:a (Barregard et al. 2008). Alumiinisulatolla uloshengitysilman NO:a pidettiin varhaisimpana merkkinä astmaan liittyvästä tulehduksesta (Lund et al. 2000). Altistuminen hengitysilman pienhiukkasille lisää alveolaaristen makrofagien tuottamia sytokiineja keuhkoissa (van Eeden et al. ) ja myös tulehdussolujen määrä keuhkoissa lisääntyy (Ghio et al. 2000). Näitä muutoksia voidaan mitata seuraamalla uloshengitysilman NO -pitoisuutta ja uloshengitysilman kondensaatin tulehdusmarkkereita. Hitsaushuurun on todettu aiheuttavan systeemisiä tulehdusvaikutuksia, kuten ulkoilman hiukkastenkin. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittiin tupakoimattomilla hitsaajilla veren valkosolujen, etenkin neutrofiilien, ja fibrinogeenin kohoavan merkittävästi työpäivän aikana (mediaani PM2,5 1,66

14 14 mg/m3). Kuudentoista tunnin jälkeen altistumisesta havaittiin C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuuden nousua veressä sekä tupakoivilla että tupakoimattomilla (Kim ym. 2005). Päinvastaisia tuloksia saatiin saksalaisessa tutkimuksessa, kun tupakoimattomia koehenkilöitä altistettiin tunnin ajan hitsaushuurulle. Viiden tunnin kuluttua altistuksesta veren valkosolumäärissä, CRP-, TNF-, IL-6 ja IL-8 -pitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä muutoksia lähtötasoon verrattuna. Sen sijaan veren endoteliini-1 -pitoisuus laski merkittävästi (Scharrer ym. 2007). 4.Tavoitteet Päätavoitteena oli uusin menetelmin (uloshengitysilman NO ja kondensaatti) tutkia, miten kolmi- ja kuusiarvoiselle kromille altistuvien työntekijöiden työhön liittyvät hengityselinvaikutukset ja oireet eroavat altistumattomien saman tehtaan työntekijöiden vastaavasta oireisuudesta. Tavoitteena oli selvittää liittyvätkö työhön liittyvät oireet varhaisiin tulehdusmarkkerilöydöksiin, verrattuna muihin ns. kroonisesti oireileviin tai oireettomiin. Tavoitteena oli selvittää 1. työilman epäpuhtauksien altistumistasot ja hiukkaskokojakauma koko tuotantoketjussa 2. aiheuttavatko em. työilman altisteet tulehdusmuutoksia alemmissa hengitysteissä 3. onko metallihuurujen pintarakenteella tai hiukkasten morfologialla merkitystä keuhkoputkiärsytyksen synnyssä? 4. onko pienhiukkasaltistumisella vaikutusta tulehdusmarkkereiden pitoisuuteen? 5. ovatko tulehdusmarkkerit yhteydessä työhön liittyviin oireisiin, ts. erottavatko markkerit henkilöitä, joilla työssä vaihteleva ärsytysoireisto, niistä joilla on kroonisia hengitysoireita tai ovat oireettomia? 6. voidaanko työhön liittyviä oireita vähentää tehokkaalle henkilökohtaisella hengityssuojautumisella? Vaikuttaako suojautuminen tulehdusmarkkereihin? 7. soveltuvatko uudet keuhkojen soluvauriomarkkerimenetelmät työterveyshuollon tutkimusmenetelmiksi hengitystiealtistumisen selvittämiseksi ja seuraamiseksi? 5. Aineisto Tutkimusajankohtana tehtaalla työskenteli noin 2500 henkilöä, joista pääosa oli kotoisin Meri-Lapin alueelta. Suurin osa henkilöstöstä oli aloittanut työskentelynsä tehtaassa nuorena ilman aiempaa metallialtistumista. Kaikki tutkimusryhmiin kuuluneet henkilöt kuuluivat samaan sosioekonomiseen

15 15 ryhmään. Henkilöstön vaihtuvuus on ollut vähäistä ja heidän terveydentilaansa sekä työolosuhteitaan on seurattu ja dokumentoitu lähes 40 vuoden ajan. Tehtaan henkilöstö soveltuu hyvin ruostumattoman teräksen valmistuksen terveysvaikutusten tutkimiseen ja seurantaan. Tutkimuksessa käytettiin jo aikaisempien tutkimusten (Huvinen 2002) perusteella hyväksi koettua ryhmäjakoa: kolmiarvoiselle kromille altistuvat, myöhemmin Cr(III)-ryhmä, sekä kolmi-, että kuusiarvoiselle kromille altistuvat, myöhemmin Cr(VI)-ryhmä, sekä vertailuryhmä. Ryhmiin kuuluvat jaoteltiin alue- ja osasto kohtaisesti tiedossa olevan pitkäaikaisen mittausdatan perusteella. Vertailuryhmässä metallihuuruille altistumista ei tapahtunut. Otoksen kooksi tutkimukseen määriteltiin n. 350 tutkittavaa henkilöä, 100 molempiin tutkimusryhmiin sekä 150 vertailuryhmään. Otoksen lopulliseksi kooksi muodostui 352 henkilöä. Cr(III)-ryhmän suurin saatavilla oleva henkilömäärä oli 112 henkilöä, jotka kaikki kutsuttiin tutkittavaksi. Heistä 84 saapui tutkimukseen. Cr(VI)-ryhmään saatavilla oli 391 henkilöä. Tutkittaviksi kutsuttiin noin joka neljäs satunnaisesti sopivista työvuoroista. Tutkimukseen osallistumiselle ei ollut mitään muita valikointikriteereitä kuin ainoastaan päiväsaikaan sopivat työvuorot ja vaadittava altistuminen (vähintään yksi työvuoro). Lopullinen tutkituiden määrä oli 103 henkilöä. Vertailuryhmään oli saatavilla yli 700 henkilöä. Vertailuryhmään satunnaistettiin tutkittavat kutsumalla aakkosjärjestyksessä joka toinen, kunnes riittävä ja suunniteltu ryhmäkoko oli saavutettu. Vertailuryhmän suuruudeksi muodostui 146 henkilöä. Tutkimuksen kuluessa havaittiin, että vertailuryhmään oli epähuomiossa kutsuttu myös henkilöitä varsinaiseen vertailukategoriaan kuulumattomalta alueelta. Näin ollen saatiin vielä neljäskin tutkimusryhmä. Tämä johtui tehtaan sisäisestä henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä. Kyseistä ryhmää kutsuttiin RAP/HPryhmäksi. Ryhmän suuruudeksi muodostui 19 henkilöä. Koska kyseisillä alueilla työskentelevillä on teoriassa mahdollisuus altistua peittauksessa sekä kuulapuhalluksessa esiintyvälle kuusiarvoiselle kromille, pidettiin heidät omana ryhmänään poissuljettuna muusta verrokkiryhmästä. Keskeisistä analyyseistä heidät jätettiin pois, koska he eivät täyttäneet tässä tutkimusasetelmassa altistumisen eivätkä altistumattomuuden kriteereitä. Cr(III)-ryhmää lukuun ottamatta tutkimuskriteerit täyttäviä henkilöitä oli huomattavasti enemmän, kuin tutkimukseen oli mahdollista ottaa. Tämä helpotti tilannetta, jos kutsuttu henkilö ei jostain syystä soveltunutkaan tutkittavaksi. Pääsääntöisesti tilalle saatiin lähes aina joku toinen. Osa kutsutuista ei myöskään halunnut osallistua tutkimukseen. Kokonaisuudessaan 108 kutsuttua henkilöä jäi syystä tai toisesta tutkimatta. 53 henkilöllä syynä oli riittämätön altistuminen, työvuoron muutos, opintovapaa, äitiysloma tai vastaava muu syy. 15 oli ylähengitystie infektio tai muu osallistumisen estävä akuutti sairaus (vatsatauti tms). Kahdella henkilöllä oli sen laatuinen kylkivamma, joka olisi estänyt puhalluskokeeseen osallistumisen. Kaikkiaan 40 henkilöä kieltäytyi osallistumasta tutkimukseen syytä ilmoittamatta. Lähes kaikkien tilalle saatiin

16 16 korvaava ja tutkimuskriteerit täyttävä henkilö satunnaisesti, usein miten samasta vuorosta. Perustietoja ryhmistä Cr(III) Cr(VI) Vertailu RAP/HP yhteensä soveliaat n.700 n.1200 tavoitekoko kutsuttu tutkittu kieltäytyneet tutkimushetkellä soveltumattomat Menetelmät 6.1 Pöly- ja pienhiukkasmittaukset Kaikkien tutkimuksessa mukana olevien työnimikkeiden työskentelyalueiden pölylle altistuminen kartoitettiin usealla eri menetelmällä. Eri prosessivaiheet kartoitettiin prosessin mukaisessa järjestyksessä aiemman käytännön ja kokemuksen mukaan hyvin altistumista kuvaavista kiinteistä mittapisteistä. Mittauslaitteistoina kokonaispölylle käytettiin kannettavia akkukäyttöisiä pumppuja ja 37 mm keräimiä. Hengittyvän pölyn mittaamisessa käytettiin IOM keräimiä. Aiemmin tehtyjen mittaussarjojen vertailtavuuden mehdollistamiseksi tehtiin myös jonkin verran kokonaispölymittauksia. Näitä tietoja on tehtaan tietokannassa vertailukelpoisesti tehtynä vuodesta 2002 alkaen, jolloin prosessi teknisesti on ollut nykyisessä muodossaan. Nämä mittaukset on suoritettu yleisesti käytetyillä silloisen standardin mukaisilla 37 mm suodatinkeräimillä. Hengittyvän pölyn mittaamiseen ja pitoisuuksien ajalliseen seurantaan kiinteistä mittauspisteistä käytettiin lisäksi laitteistona 0,3 20 mikrometrin kokoisten hiukkasten massapitoisuuden määrittämiseen soveltuvaa valon sirontaan perustuvaa Grimm Dust Monitor- pölymittaria. Lisäksi käytettiin kannettavaa

17 17 valon sirontaan perustuvaa DataRam pölymittaria joka soveltuu henkilökohtaisen altistumisen (pitoisuusprofiilin) mittaamiseen hiukkaskokoalueella 0,1 10 mikrometriä. Grimm-laitte mittaa kolmen hiukkaskokojakeen pitoisuutta: standardin mukaisen hengittyvän pölyn (inhalable dust), pölyn keuhkoputkifraktion ja alveolifraktion pitoisuuksia. Hengittyvän pölyn pitoisuuslukemaa voi verrata mitattavan aineen HTP-arvoon kun mitattavan pölyn syhteen kalibrointi on tehty vertaamalla standardinmukaiseen keräävään menetelmään, kuten tässä tutkimuksessa tehtiin. Ultrapienten eli alle 0,1 mikrometriä kokoisten hiukkasten mittaamiseen käytettiin mittalaitteina CPC (Condensation Particle nuclei Counter) sekä myös SMPS (Scanning Mobility Particle Sizer) mittareita, jotka soveltuvat mittauksiin teollisissa ympäristöissä. CPC eli kondensaatioydinlaskurin mittaustekniikka perustuu hiukkasen kasvamiseen höyryssä ja sen mittaamiseen valon sirontaan perustuen sen kasvettua riittävän suureksi. SMPS (Grimm) edustaa mittaustekniikka, jossa aerosolihiukkanen varataan sähköisesti ja sen hiukkaskoko määrittyy sähkökentässä tapahtuvan liikkuvuuden perusteella. Molemmat tavat ultrapienten hiukkasten koon mittaamiseksi ovat epäsuoria ja ne soveltuvat vain asiantuntijakäyttöön. Tulosten laskeminen edellyttää hiukkaskokomalleja soveltavien ohjelmistojen ja vertailumittausten käyttöä. Kannettavat CPC-laitteet ovat hyvin kenttäkelpoisia ja niitä voi helposti käyttää kokonaishiukkaspitoisuuden mittaamiseen ja seurantaa. Mitattava hiukkaskokoalue on 10 nm -1 µm. Laite mittaa tämän kokoalueen hiukkaset summana eikä kokoerottelua voida suorittaa. (Aschbach et al, 2009). Mitattava hiukkaskokoalue SMPS-laitteilla on noin 3 nm -1 µm. SMPS laitteen mittaustulokset eivät ole mukana tässä työssä. Alustavien analyysien mukaan SMPS-mittauksista saatavat kokonaishiukkaspitoisuuslukemat noudattavat tehtyjä CPC-tuloksia, joita on käytetty tehdyissä laskelmissa. SMPShiukkaskokojakautuma-analyysit tehdään tarkemmin tutkimuksen tieteellisen raportoinnin yhteydessä. Mittaustulosten perusteella määritettiin henkilökohtainen työpäivän keskimääräinen altistuminen ottaen huomioon prosessialueella ja valvomoissa oleskeltu aika sekä mitatut pitoisuudet eri menetelmin. Tästä saatiin vertailukelpoinen altistumislukuarvo jokaiselle tutkitulle. Työskentelyaika valvomon ulkopuolella saatiin työterveyshuollon dokumentoiduista työpaikkaselvityksistä, jotka perustuivat havainnointiin työkäytännöistä. Jokaiselle työnimikkeelle laskettiin kenttäkierrosten ajat kymmenen minuutin tarkkuudella lähimmästä kiinteästä mittapisteestä. Muutamista mittapisteistä, joissa olosuhteiden tiedettiin vaihtelevan huomattavasti, suoritettiin kaksi pitoisuusmittausta poikkeva normaalitilanne huomioiden. Tällöin altistuminen määriteltiin mittaustulosten keskiarvona.

18 Kyselylomake, haastattelu sekä toimenpiteiden kulku Tutkijaryhmässä oli mukana kolme tutkimushoitajaa. Tutkimushetki ajoitettiin aina vähintään yhden altistumispäivän jälkeiselle työpäivälle tehtaan vuorojärjestelmää mukaillen. Perättäisiä altistumispäiviä oli maksimissaan neljä. Tutkittavat henkilöt kutsuttiin tutkimukseen suoraan työstään ja altistuminen määritettiin tehtyinä työtunteina tunnin tarkkuudella meneillään olevan työjakson alusta alkaen. Aluksi täytettiin kyselylomake tutkimushoitajan avustuksella. Hoitajan tehtävänä oli avustaa puuttuvien kohtien täyttämisessä, sekä varmistaa kysymysten oikein ymmärtäminen. Lomakkeen täytön jälkeen suoritettiin spirometria, mitattiin pituus, paino sekä vatsan ympärys. Tämän jälkeen tutkittavista otettiin normaalit laskimoverinäyteet, joista analysoitiin tulehdusmerkkiaineiden ohella veren rasvat ja sokeripitoisuus. Sitten puhallettiin NO-testi ja lopuksi puhallettiin kondensaattikoe. Haastattelun ja tutkimuksen eri vaiheet suoritti aina sama hoitaja ja rooleja ei vaihdettu. Kokonaisuudessaan tutkimustapahtuma kesti noin 90 minuuttia jokaista tutkittavaa henkilöä kohden. Kansainvälisistä ja Suomessa käytetyistä kyselylomakkeista (Tuohilampi-kysely 1996) koottiin hengitysoireisiin ja sairauksiin painottuva kysely, jonka fokuksena oli oireiden työhön liittyvyys. Tuohilampi-kyselyssä "astmaepäilyksi" todettiin henkilöt, jos heillä koskaan oli esiintynyt yskää, johon oli liittynyt hengityksen vinkumista muutoinkin, kuin hengitystie infektioiden yhteydessä. "Astma" määritettiin Tuohilampi-kyselyn mukaan silloin, kun oli esiintynyt hengenahdistuskohtauksia, johon oli liittynyt hengityksen vinkumista ja hengitys oli ollut normaalia näiden kohtausten välillä. "Krooninen bronkiitti" määritettiin WHO:n mukaisesti silloin, kun vastaajalla oli esiintynyt pitkään jatkunutta yskää tai lisääntynyttä limannousua lähes päivittäin yhteensä ainakin kolmen kuukauden ajan vuodessa kahtena peräkkäisenä vuotena tai kauemmin. Chronic Obstructive Pulmonary Disease (COPD) eli keuhkoahtaumatauti määritettiin GOLD:in kriteerien mukaan, jolloin henkilöillä, joiden spirometriassa FEV% eli FEV1/FVC oli pienempi kuin 70% ja joiden tulos ei noussut yli 70% bronkodilataatiokokeella (avaavan lääkkeen oton jälkeen) oli COPD. 6.3 Spirometria Keuhkojen toimintakoe (virtaus-tilavuusspirometria) tehtiin ja arvioitiin Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistyksen ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen suositusten mukaisesti, joissa noudatetaan Euroopan keuhkolääkäriyhdistyksen (ERS) ja American Thoracic Societyn (ATS) ohjeistoa.

19 19 Maksimaalisista uloshengityksen virtaus-tilavuuskäyristä valittiin korkein forseerattu vitaalikapasiteetti (FVC), forseerattu 1 sekunnin ulospuhallus (FEV1), 50 % ja 25 % virtaukset (MEF50, MEF25) sekä keskivirtaus (MMEF). Spirometria suoritettiin saman kokeneen hoitaja toimesta. Laitteistona oli Medikro-laitteisto, joka vaihtui tutkimuksen kuluessa. Standardointi suoritettiin saman hoitajan toimesta ja kahden eri laitteen puhallutusvertailujen tuloksissa ei ollut eroja. 6.4 Uloshengitysilman NO -mittaus Käyttämällä useita uloshengitysnopeuksia NO-mittauksen yhteydessä, voitiin matemaattisten mallien avulla erotella keuhkoputkiston ja keuhkoparenkyymin NO-tuotto, ja näin myös erottaa toisistaan keuhkoputkiston ja keuhkoparenkyymin tulehdus. Uloshengitysilman NO-mittaus tehtiin puhaltamalla ohjelman mukaan eri virtausnopeuksilla toistuvasti NO-analysaattorin suukappaleeseen. (Viisi eri vastusnopeutta ja kuhunkin kolme puhallusta). Mittaus kesti n. 30 minuuttia. Laitteena oli Sieversin NO-analysaattori ja Tampereen Yliopiston kehittämä Nofla-virtaussäädin (Lehtimäki et al. 2000, 2001a ja 2001b). 6.5 Uloshengitysilman kondensaatin keräys sekä markkerit ja verestä määritetyt markkerit Uloshengitysilman kondensaatin keräys tehtiin hengittämällä tavallista lepohengitystä EcoScreen keräyslaitteen suukappaleeseen noin 15 minuutin ajan. Laite jäähdyttää uloshengitysilman ja siinä oleva kosteus tiivistyy nesteeksi. Kondensaatista analysoidut merkkiaineet olivat 8-isoprostaani ja leukotrieeni-b4. Laskimoverinäytteet otettiin tavalliseen EDTA putkiin. Putket käänneltiin kuusi kertaa, ne jäähdytettiin 10 minuuttia jäähauteessa ja sentrifugoitiin 1200 G:ssä 10 minuuttia +4 C lämmössä. 1ml plasmaa jäädytettiin välittömästi 70 C asteeseen. Verestä määritettiin interleukiini 6 (IL-6), interleukiini 8 (IL-8), adiponektiini, adipsiini, C reaktiivinen proteiini (CRP) ja EDN, 6.6. Tulosten käsittely ja tilastolliset menetelmät Oirekysely, spirometria, veri- ja kondensaattinäytteiden tulokset taulukoitiin samaan tiedostokokonaisuuteen. Kaikki eri pölymittausmenetelmien tulokset taulukoitiin samoin omaan kokonaisuuteen. Jokaiselle mukana olleelle tutkittavalle laskettiin henkilökohtainen kokonaisaltistusmistulos, joka perustui kiinteisiin mittaustuloksiin, sekä aiemmin määriteltyyn arvioon kentällä vietetystä ajasta kunkin mittapisteen läheisyydessä kenttäkierrosten aikana. Oleskeluaika kentällä perustui työterveyshuollon hiljattain päivitettyihin työpaikkaselvityksiin Lopuksi molemmat taulukot yhdistettiin.

20 20 Aineiston tilastolliseen käsittelyyn käytettiin SPSS-ohjelmistoa (SPSS 15.0 ja 18.0 for Windows). Aineistoa kuvattiin erilaisilla tunnusluvuilla ja prosenttijakaumilla. Altistusryhmien jakaumien sijainnin tutkimiseen käytettiin Mann-Witneyn parametritonta merkitsevyystestiä ja sen yleistystä Kruskall- Wallisin -testiä sekä sen yhteydessä Dunnin-monivertailutestiä. Monimuuttujamalleista käytettiin kovarianssianalyysiä (ANCOVA) sekä lineaarista regressiota. Ei-normaalisti jakautuneet muuttujat kuten markkerit saatiin ns. normaalisti jakautuneeksi (Kolmogorov-Smirnovin testi) joko logaritmoimalla tai ottamalla muuttujasta neliöjuuri. Adipsiini ja alveolaarinen NO eivät tarvinneet muunnosta. Monimuuttujamallit ja käytetty aineisto on esitetty tulosten yhteydessä 7. Tulokset 7.1 Ryhmittely ja ryhmien karakterisointi Tuloksia tarkasteltiin siten että altistuneiden ryhmä jaettiin kromin hapetusasteen mukaisesti Cr(III)- ja Cr(VI)-ryhmiin, joita verrattiin näille kromiyhdisteille altistumattomaan ryhmään. Osasta analyyseista suljettiin pois sekoittavina tekijöinä naissukupuoli (pieni ryhmäkoko ja sukupuoliriippuvaiset eroavaisuudet keuhkomerkkiaineissa), astmaa tai keuhkoahtaumaa sairastavat (taudista aiheutuvat poikkeavuudet keuhkomarkkerituloksissa), entiset ja nykyiset tupakoitsijat (tupakoinnista johtuvat poikkeavuudet keuhkomarkkerituloksissa) sekä RAP/HP linjoilla työskentelevät (tutkimusasetelmaan sopimaton altistuminen). Ryhmien muodostus eri analyyseissa on mainittu taulukoiden ja tulosten esittämisen yhteydessä. Pölytulokset on ilmoitettu erikseen taulukoissa kaikilla mittausmenetelmillä. Tutkimukseen osallistuneet muodostivat suhteellisen homogeenisen ryhmän. Kromin hapetusasteen perusteella tehtyjako ryhmiin muodosti kolme keskiiältään hyvin saman kaltaista ryhmää (Taulukko 1). Cr(III) ryhmä edusti pääsääntöisesti tehtaan tuotannollisesti vanhinta osaa ollen keski-iältään hieman muita ryhmiä korkeampi. Tupakointitottumukset olivat samankaltaiset tutkimusryhmissä sekä verrokkiryhmässä. Painoindeksissäkään ei esiintynyt suurta vaihtelua. Keskimäärin tutkimukseen osallistuneet olivat lievästi ylipainoisia. Terveytensä koki hyväksi keskimäärin kuusi seitsemästä tutkitusta. Edelliseen vuoteen verrattuna keskimäärin yhdeksän kymmenestä koki

21 21 terveydentilaansa olevan ennallaan. Yhdeksän kymmenestä koki hengityksen toiminnan täysin normaaliksi. Taulukko 1. Perustiedot tutkimusryhmistä (kaikki tutkitut) Ikä mediaani (min-max) Sukupuoli miehet, n (%) naiset, n (%) Tupakointi tupakoimattomat, n(%) entiset tupakoijat, n(%) nykyiset tupakoijat, n(%) Askivuodet mediaani (min-max) BMI mediaani (min-max) Cr(III) (n=84) 44,4 (10,5) 44 (23-65) 81 (96%) 3 (4%) 29 (36%) 22 (27%) 30 (37%) 10,6 (12,7) 8 (0-68) 27,3 (3,6) 26,8 (19,4-39,4) Cr(VI) (n=146) 40,8 (10,2) 39 (23-64) 146 (100%) 0 (0%) 53 (36%) 45 (31%) 48 (33%) 8,1 (10,5) 4,5 (0-57) 27,3 (3,4) 27,1 (20,6-39,6) Vertailu (n=103) 41,6 (9,2) 42 (26-64) 100 (97%) 3 (3%) 37 (37%) 26 (26%) 36 (36%) 7,9 (10,6) 3,6 (0-37) 27,4 (3,7) 27,1 (19,5-39,7) RAP/HP (n=19) 41,1 (8,6) 39 (28-62) 19 (100%) 0 (0%) 7 (37%) 5 (26%) 7 (37%) 11,4 (12,8) 6 (0-41) 27,1 (2,9) 20,2-32,2 Terveytensä vähintään hyväksi koki, n (%) 73 (87%) 126 (86%) 90 (87%) 16 (84%) Terveyden tila vähintään ennallaan verrattuna vuosi sitten, n (%) 74 (88%) 137 (94%) 94 (91%) 17 (90%) Hengityksen toiminta# mediaani (min-max) 88,0 (16,8) 100 (30-100) 89,5 (12,7) 95,0 (50-100) 91,4 (12,7) 100 (40-100) 91,1 (17,0) 100 (40-100) # Hengityksen toimintaa kysyttiin pyytämällä vastaajaa rastittamaan 10 cm janaan (0-100) arvio, miten hän kokee hengityksensä toimivan nykyään (mahdollista tilapäistä flunssaa ei huomioimatta). Nollan tarkoittaessa "hengitykseni on äärimmäisen vaikeaa" ja 100 "hengitykseni on täysin normaali".

22 Pölypitoisuudet tutkimusryhmissä Pölypitoisuudet kaikissa mitatuissa kohteissa olivat matalia ja keskimäärin vain noin kymmenesosa hengittyvälle pölylle määritellystä haitalliseksi todetusta pitoisuudesta. Pöly- ja hiukkaspitoisuudet kaikilla mittatavoilla mitattuna olivat tilastollisesti merkitsevästi suuremmat altistuneiden ryhmissä kuin verrokkiryhmässä. Cr(VI)-ryhmässä pitoisuudet olivat vähintään 10-kertaiset verrokkiryhmään nähden. Kokonaisaltistumisen tulokset on esitetty taulukossa 2. Tulokset taulukkoon on muodostettu ottamalla huomioon sekä kentällä, että valvomoissa vietetty työskentelyaika. Taulukko 2. Pöly- ja hiukkasaltistuminen eri tutkimusryhmissä Cr(III) (n=84) med (Q 25 -Q 75 ) Grimm, hengittyvä 0,13 (0,03- pöly(mg/m3) 0,60) Grimm, 0,10 (0,03- keuhkoputkifr. 0,30) (mg/m3) Grimm, 0,05 (0,02- alveolijae(mg/m3) 0,11) IOM, hengittyvä 0,24 (0,17- pöly(mg/m3) 0,43) Kokonaispöly 0,18 (0,14- (37mm) (mg/m3) 0,37) Pienhiukkaset (CPC) (39 (kpl/m3) ) Kokonaispöly(37 0,28 (0,14- mm) Outokumpu 0,81) aiemmat mittaukset(mg/m3) *Kruskall-Wallisin testi Cr(VI) (n=103) med (Q 25 -Q 75 ) 0,56 (0,38-1,1) 0,31 (0,23-0,55) 0,10 (0,08-0,17) 0,63 (0,31-0,96) 0,36 (0,29-0,73) ( ) 0,40 (0,25-0,57) Tutkimusryhmä Vertailu p-arvo* (n=146) med (Q 25 -Q 75 ) 0,04 (0,02-0,07) <0,001 0,04 (0,02-0,05) <0,001 0,02 (0,01-0,03) <0,001 0,05 (0.05-0,05) <0,001 0,05 (0,05-0,20) <0, (yksi mittaus) <0,001 0,12 (0,10-0,20) <0,001 Tehtiin myös Dunnin testin joka on monivertailutesti Kruskall-Wallisin testille. Kaikki ryhmät erosivat toisistaan merkitsevästi paitsi Cr(III) ja Cr(VI) ryhmät Pienhiukkaset (CPC)- tuloksissa sekä Outokummun aiemmissa tuloksissa.

23 Oireiden esiintyvyys ja spirometrian tulokset Oirekyselytutkimuksen tulokset on esitetty taulukoissa 3 ja 4 ja keuhkojen toimintakokeet eli virtaustilavuusspirometrian tulokset taulukossa 5. Oireita ei esiintynyt merkittävästi poikkeavasti eri tutkimusryhmissä kromin hapetusasteen suhteen jaoteltuna. Tuohilampi-oirekuvausten (astma, astmaepäily) välillä ei ollut eroja esiintyvyyksissä eri ryhmien välillä. Viimeisen vuoden aikana esiintyneitä silmien ärsytysoireita, nenän vuotoa tai tukkoisuutta esiintyi ryhmissä myös saman verran. Samoin oli yskän, hengenahdistuksen, pahoinvoinnin sekä päänsäryn laita. Kurkun ärsytysoireita esiintyi eniten verrokkiryhmäksi valitun kylmävalssaamon tutkituilla. Työhön liittyvä yskää ja hengenahdistusta, joihin liittyi hengityksen vinkumista sekä toistuvaa tai pitkäaikaista nuhaa esiintyi vähän kaikissa ryhmissä (Taulukko 5). Oire määritettiin työhön liittyväksi, kun se oli pahimmillaan milloin tahansa työjakson aikana tai parani pidemmillä lomilla. Koko aineistossa tupakkaryhmittäin tarkasteltaessa alempien hengitysteiden oireita esiintyi eniten tupakoijilla (Taulukko 6 ja 7). Taulukko 3. Astman, keuhkoahtaumataudin (COPD) ja atopian esiintyvyys tutkimusryhmissä (Ei RAP/HP)) (Tuohilampi-kysely) Cr(III) (n=84) Cr(VI) (n=146) Vertailu (n=103) Tuohilampi astmaepäily 3 (4%) 5 (3%) 8 (8%) Tuohilampi astma 12 (15%) 16 (11%) 14 (14%) Tuohilampi astma tai astmaepäily 14 (17%) 19 (13%) 15 (15%) Lääkärin toteama astma 6 (7%) 1 (1%) 5 (5%) Lääkärin toteama 5 (6%) 9 (6%) 7 (7%) allerginen nuha Krooninen bronkiitti 5 (6%) 11 (8%) 9 (9%) COPD (lääkärin toteama) 4 (5%) 3 (2%) 3 (3%) Atoopikko 31 (37%) 42 (29%) 40 (39%)

24 24 Taulukko 4. Oireiden esiintyvyys tutkimusryhmissä (ei RAP/HP) Viimeisen vuoden aikana seuraavia oireita vähintään kerran viikossa: Cr(III) (n=84) Cr(VI) (n=146) Vertailu (n=103) Silmien ärsytys 14 (17%) 16 (11%) 10 (10%) Vuotava nenä 8 (10%) 12 (8%) 12 (12%) Nenän tukkoisuus 17 (21%) 26 (18%) 25 (24%) Kurkun ärsytys 6 (7%) 4 (3%) 9 (9%) Yskä 4 (5%) 9 (6%) 7 (7%) Hengenahdistus 4 (5%) 4 (3%) 3 (3%) Pahoinvointi 1 (1%) 1 (1%) 0 (0%) Päänsärky esim. migreeni 4 (5%) 2 (1%) 3 (3%) Viimeisten 12kk:n aikana olleet hengitystietulehdukset flunssa ilman kuumetta 48 (58%) 83 (58%) 64 (63%) kuumeinen flunssa, nuhakuume 39 (47%) 71 (49%) 44 (43%) nielurisan tulehdus, angiina 0 (0%) 6 (4%) 7 (7%) väli-/keskikorvantulehdus 1 (1%) 4 (3%) 2 (2%) poskiontelon tulehdus 5 (6%) 12 (8%) 9 (9%) keuhkoputken tulehdus 3 (4%) 7 (5%) 7 (7%) keuhkokuume 1 (1%) 1 (1%) 2 (2%) jokin muu hengitystietulehdus 1 (1%) 1 (1%) 1 (1%) ei mitään em. hengitystietulehduksia 16 (19%) 30 (21%) 16 (16%) Taulukko 5: Työhön liittyvät oireet Cr(III) (n=84) Cr(VI) (n=146) Työhön liittyvä yskä, johon liittyy hengityksen vinkumista 4 (5%) 3 (2%) 4 (4%) Työhön liittyvä astma- tai hengenahditusoire 7 (8%) 5 (3%) 4 (4%) Työhön liittyvä toistuva tai pitkäaikainen nuhaoire, heinänuha tai muu allerginen nuha Vertailu (n=103) 20 (20%) 22 (26%) 30 (21%)

25 25 Taulukko 6:. Astman, keuhkoahtaumataudin (COPD) ja atopian esiintyvyys tupakoinnin mukaan Tupakoimattomat Lopettaneet (n=122) (n=94) Nykyiset tupakoijat (n=116) Tuohilampi astmaepäily 5 (4%) 2 (2%) 9 (8%) Tuohilampi astma 9 (7%) 8 (9%) 25 (22%) Tuohilampi astma tai astmaepäily 10 (8%) 9 (10%) 29 (25%) Lääkärin toteama astma 1 (1%) 3 (3%) 8 (7%) Lääkärin toteama allerginen 12 (10%) 3 (3%) 6 (5%) nuha Krooninen bronkiitti 9 (8%) 8 (9%) 8 (7%) COPD (lääkärin toteama) 1 (1%) 2 (2%) 7 (6%) Atoopikko 42 (34%) 27 (29%) 44 (38%) Taulukko 7. Oireiden esiintyvyys tupakoinnin mukaan Viimeisen vuoden aikana Tupakoimattomat seuraavia oireita vähintään (n=122) kerran viikossa: Lopettaneet (n=94) Nykyiset tupakoijat (n=116) Silmien ärsytys 13 (11%) 15 (16%) 12 (11%) Vuotava nenä 13 (11%) 10 (11%) 9 (8%) Nenän tukkoisuus 30 (25%) 16 (17%) 22 (19%) Kurkun ärsytys 5 (4%) 5 (5%) 9 (8%) Yskä 4 (3%) 2 (2%) 14 (12%) Hengenahdistus 3 (3%) 3 (3%) 5 (4%) Pahoinvointi 0 (0%) 2 (2%) 0 (0%) Päänsärky esim. migreeni 2 (2%) 3 (3%) 4 (4%) Viimeisten 12kk:n aikana olleet hengitystietulehdukset flunssa ilman kuumetta 69 (57%) 60 (65%) 66 (58%) kuumeinen flunssa, nuhakuume 65 (53%) 41 (44%) 47 (42%) nielurisan tulehdus, angiina 7 (6%) 2 (2%) 4 (4%) väli-/keskikorvantulehdus 1 (1%) 1 (1%) 5 (4%) poskiontelon tulehdus 10 (8%) 7 (8%) 9 (8%) keuhkoputken tulehdus 6 (5%) 4 (4%) 7 (6%) keuhkokuume 2 (2%) 1 (1%) 1 (1%) jokin muu hengitystietulehdus 2 (2%) 1 (1%) 0 (0%) ei mitään em. hengitystietulehduksia 19 (16%) 19 (20%) 24 (21%)

26 26 Taulukko 8. Keuhkojen toimintakokeiden tulokset FVC% mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) FEV1% mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) FEV%% = (FEV1%/FVC%*100) mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) Cr(III) (n=84) 95,5 (12,3) 94,0 (66-124) 95,5 (14,2) 94,5 (59-127) 99,8 (7,5) 101 (78-111) Cr(VI) (n=146) 97,5 (13,0) 97,0 (67-142) 97,7 (13,0) 97,0 (67-142) 100,4 (6,3) 101,0 (79-113) Vertailu (n=103) 95,3 (11,6) 95,0 (71-142) 95,4 (12,7) 95,0 (56-120) 100,2 (8,6) 101,0 (51-117) p- arvo* 0,493 0,453 0,935 MEF 50 mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) 91,4 (28,5) 89,0 (34-165) 96,3 (24,9) 94,5 (36-162) 94,3 (26,4) 92,0 (33-162) 0,461 MEF 25 mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) *Kruskall-Wallisin testi 109,1 (39,7) 103,0 (45-234) 106,9 (38,2) 100,5 (44-351) 105,8 (37,1) 100,0 (46-214) 0,839 Spirometriatutkimuksen tulokset eri ryhmien välillä eivät poikenneet toisistaan. Koko aineistossa tupakointiryhmittäin tarkasteltuna tupakoijilla oli tilastollisesti merkitsevästi matalammat FEV% ja MEF 25 tulokset (prosenttina viitearvosta, tuloksia ei näkyvillä). Työpaikan pölyt eivät olleet yhteydessä vuotavaan nuhaan, nenän tukkoisuuteen, yskään tai hengenahdistukseen, astmaepäilyyn tai astmaan tai krooniseen bronkiittiin. Yhteyttä ei todettu, vaikka pölyjen lisäksi otettiin huomioon tupakointi ja ikä. Jos tupakointiryhmän sijasta askivuodet laitettiin samaan tilastolliseen tarkasteluun iän ja inhaloitavan pölyn kanssa, todettiin askivuosien merkitsevä yhteys edellämainitun oireisuuden kanssa (p=0.038). Oireisuudella tarkoitetaan

27 27 muuttujaa, joka on henkilöllä positiivinen, jos hänellä on mikä tahansa luetelluista oireista. Spirometria tulosten (FVC ja FEV1 %:na viitearvosta) monimuuttuja-analyysissä (lineaarinen regressioanalyysi) askivuosilla oli merkitsevä yhteys molempien keuhkofunktioarvojen alenemiseen eli mitä enemmän henkilö oli tupakoinut, sen matalammat olivat keuhkojen toimintakokeet. Pölyt yksin tai yhdessä askivuosien kanssa eivät olleet yhteydessä vastaavaan keuhkofunktioarvojen alenemiseen. 7.4 Tulehdusmarkkerit Tarkasteltiin ensin tulehdusmarkkereita koko aineistossa kromialtistumisen mukaan ryhmiteltynä (taulukko 9). IL8-pitoisuudet olivat korkeammat Cr(III) (p=0,001) ja Cr(VI) (p=0,007) ryhmissä verrokeihin verrattuna. 8-isoprostaanitaso oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi Cr(VI)-ryhmässä kuin vertailuryhmässä (p=0,004). Alveolaarinen NO oli korkeampi Cr(III)3-ryhmässä kuin verrokeilla (p=0,042). Tulokset pysyivät samoina, kun testattiin varianssianalyysillä (ANOVA) normaalijakautuneeksi muunnettuja markkereita. IL-6 ja CRP pitoisuudet olivat korkeammat verrokkiryhmässä, tilastollisesti merkitsevästi Cr(VI)-ryhmään nähden (p=0,048, p=0.033). Taulukko 9. Tulehdusmarkkerit, koko tutkimusryhmä (paitsi naiset n=6) x IL-6 mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) IL-8 mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) Adiponektiini mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) Cr(III) (n=81) 5,7 (6,7) 2,5 (1,7-7,8) 0,20-40,9 10,2 (9,7) 9,1 (7,4-10,4) 3,3-91,9 2,0 (0,80) 1,9 (1,5-2,3) (0,90-6,1) Cr(VI) (n=146) 4,6 (4,6) 2,7 (1,6-5,4) 0,3-24,4 8,9 (3,8) 8,5 (6,6-10,3) 2,5-41,6 2,2 (0,85) 2,0 (1,6-2,6) 0,9-6,0 Vertailu (n=100) 5,3 (4,8) 3,7 (2,2-6,6) 1,0-28,4 7,9 (2,9) 7,2 (5,8-9,4) 2,7-17,3 2,2 (0,83) 2,0 (1,5-2,6) (0,70-4,7) p- arvo* 0,077 0,001 0,300

28 28 Adipsiini mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) CRP mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) EDN mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) 8-isoprostaani mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) LTB4 mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) FENO 0.05 mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) Alveolaarinen NO mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) Bronkiaalinen NO mediaani (Q 25 -Q 75 ) 899,4 (180,0) 886,9 ( ) ,5 (1,4) 1,0 (0,40-2,1) 0,20-8,2 25,7 (10,1) 22,9 (18,0-32,5) 9,1-51,6 16,1 (11,7) 14,3 (7,8-22,2) 0,4-52,2 17,0 (9,3) 15,2 (9,8-23,5) 2,0-44,4 18,7 (20,5) 14,2 (8,5-20,6) (3,0-137) 2,1 (0,64) 2,2 (1,6-2,6) 0,65-3,4 0,63 (0,54) 0,49 (0,29-0,83) 0,01-3,8 917,3 (164,7) 919,9 ( ) ,6 (2,2) 0,80 (0,40-1,7) (0,20-14,3) 24,3 (10,1) 22,9 (16,8-29,8) 7,6-62,3 17,9 (11,7) 15,0 (9,8-24,7) 0,24-72,4 17,5 (8,9) 16,7 (10,8-21,6) 3,0-45,1 16,2 (9,8) 13,6 (9,4-20,9) 3,8-56,4 1,9 (0,66) 1,9 (1,5-2,3) 0,40-5,2 0,66 (0,45) 0,56 (0,32-0,89) 0,07-2,3 932,7 (167,4) 916,4 ( ) ,9 (2,3) 1,3 (0,6-2,3) 0,20-14,7 23,4 (10,1) 20,5 (16,2-29,9) 8,9-57,3 13,5 (9,9) 12,1 (6,8-17,8) 0,02-62,5 17,8 (10,1) 15,7 (10,2-22,8) 3,3-45,4 16,8 (12,5) 13,6 (8,7-20,1) 2,7-83,7 1,9 (0,58) 1.9 (1,4-2,2) 0,65-3,8 0,71 (0,61) 0,56 (0,29-0,89) 0,04-4,0 (min-max) *Kruskall-Wallisin testi x Taulukon p-arvot : ryhmien välillä on eroja (ANOVA), tekstissä on kerrottu, minkä ryhmien välillä tilastolliset merkitsevät erot ovat 0,473 0,056 0,320 0,008 0,827 0,960 0,039 0,644 Tulokset eivät olennaisesti muutu taulukossa 10, jossa on rajattu pois lääkäreiden toteamat astmat ja COPD (määritelty FEV% alle 70). Alveolaarisen NO:n ero ryhmien välillä ei ollut enää tilastollisesti merkitsevää.

29 29 Taulukko 10. Tulehdusmarkkerit tutkimusryhmissä (ei astma, ei copd, ei RAP/HP, ei naiset) Cr(III) (n=71) Cr(VI) (n=141) Vertailu (n=94) IL-6 mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) IL-8 mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) Adiponektiini mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) Adipsiini mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) CRP mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) EDN mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) 8-isoprostaani mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) LTB4 mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) FENO 0.05 mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) Alveolaarinen NO mediaani (Q 25 -Q 75 ) 6,0 (6,9) 2,7 (1,7-8,5) 0,2-40,9 10,1 (10,3) 8,7 (7,3-10,2) 3,3-91,9 2,0 (0,82) 1,9 (1,5-2,2) 0,90-6,1 895,2 (176,3) 893 ( ) ,3 (1,2) 1,0 (0,40-1,9) 0,20-6,4 26,1 (10,3) 22,9 (18,1-32,6) 9,1-51,6 16,7 (12,0) 14,4 (7,9-22,5) 1,4-52,2 17,2 (9,7) 15,1 (9,6-23,7) 2,0-44,4 18,0 (19,2) 14,2 (8,1-20,1) 3, ,1 (0,63) 2,1 (1,5-2,5) 4,6 (4,7) 2,9 (1,5-5,4) 0,30-24,4 8,9 (3,9) 8,6 (6,5-10,3) 2,5-41,6 2,2 (0,85) 2.0 (1,6-2,6) 0,90-6,0 920,5 (164,8) 923 ( ) ,6 (2,3) 0,80 (0,40-1,7) 0,20-14,3 24,0 (10,0) 22,6 (16,7-30,0)' 7,6-62,3 17,9 (11,7) 15,0 (10,1-24,5) 0,24-72,4 17,3 (9,0) 16,4 (10,7-21,5) 3,0-45,1 16,5 (9,9) 13,7 (9,5-21,1) 3,8-56,4 1,9 (0,66) 1,9 (1,5-2,3) 5,2 (4,6) 3,7 (2,2-6,5) 1,0-28,4 7,8 (2,8) 7,2 (5,8-9,3) 2,7-17,3 2,2 (0,84) 2,0 (1,5-2,7) 0,7-4,7 925,9 (167,9) 915 ( ) ,9 (2,3) 1,3 (0,60-2,3) 0,20-14,7 23,3 (10,1) 20,0 (16,1-29,8) 8,9-57,3 13,5 (9,8) 12,1 (6,8-17,1) 0,30-62,5 17,5 (9,9) 12,1 (6,8-17,1) 3,6-45,4 16,8 (12,4) 13,6 (8,8-20,1) 4,6-83,7 1,9 (0,58) 1,9 (1,5-2,2) p- arvo* 0,095 0,004 0,226 0,570 0,062 0,150 0,008 0,888 0,825 0,140

30 30 (min-max) 0,65-3,4 0,40-5,2 0,65-3,8 Bronkiaalinen NO mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) 0,64 (0,55) 0,55 (0,29-0,85) 0,01-3,8 0,67 (0,45) 0,58 (0,35-0,89) 0,09-2,3 0,71 (0,61) 0,55 (0,30-0,89) 0,08-4,0 *Kruskall-Wallisin testi, p-arvot ryhmien välisistä eroista 0, Tulehdusmarkkerit ja tupakoinnin vaikutus Taulukossa 11 on esitetty, miten markkeripitoisuudet jakautuvat tupakoinnin suhteen (Taulukko 11) Taulukko 11. Tulehdusmarkkerit tupakoinnin suhteen jaoteltuna (naiset mukana) x IL-6 mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) IL-8 mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) Adiponektiini mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) Adipsiini mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) CRP mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) Tupakoimattom at (n=122) 4,9 (4,7) 3,2 (0,30-22,8) 8,8 (8,1) 8,1 (2,5-91,9) 2,2 (0,90) 2,0 (0,90-6,1) 926,7 (165,9) 932,5 ( ) 1,5 (1,9) 0,80 (0,20-14,7) Lopettaneet (n=94) 5,9 (5,9) 3,3 (0,20-28,4) 8,8 (4,4) 8,2 (2,5-41,6) 2,2 (0,87) 2,1 (0,90-6,0) 906,6 (161,3) 899,8 ( ) 1,5 (1,8) 0,85 (0,20-11,2) Nykyiset tupakoijat (n=116) 4,6 (5,1) 2,4 (0,30-40,9) 9,0 (2,8) 8,9 (2,7-19,2) 2,1 (0,76) 1,9 (0,70-4,3) 916,1 (177,4) 913,7 ( ) 2,0 (2,3) 1,3 (0,20-14,3) p- arvo* 0,277 0,041 0,450 0,490 0,014

31 31 EDN mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) 8-isoprostaani mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) LTB4 mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) FENO 0.05 mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) Alveolaarinen NO mediaani (Q 25 -Q 75 ) (min-max) Bronkiaalinen NO mediaani (Q 25 -Q 75 ) 24,3 (10,1) 22,5 (2,6-59,7) 15,9 (11,6) 13,3 (0,40-72,4) 18,3 (9,9) 16,4 (2,5-45,4) 19,6 (16,5) 15,4 (3,8-137,0) 1,8 (0,65) 1,8 (0,40-4,9) 0,81 (0,61) 0,65 (0,09-4,0) 23,2 (10,2) 20,0 (8,9-61,9) 16,2 (11,4) 13,3 (0,24-62,5) 16,9 (8,8) 15,3 (2,0-39,7) 13,9 (10,7) 16,5 (6,1-81,7) 1,9 (0,65) 1,9 (0,65-3,8) 0,78 (0,44) 0,71 (0,07-2,5) 25,3 (10,1) 23,9 (9,1-62,3) 15,9 (10,7) 13,9 (0,02-52,2) 17,1 (9,2) 16,9 (3,0-42,3) 12,3 (12,0) 8,9 (2,7-101,4) 2,1 (0,63) 2,1 (0,40-5,2) 0,41 (0,39) 0,31 (0,01-2,3) (min-max) *Kruskall-Wallisin testi x Taulukon p-arvot : ryhmien välillä on eroja (ANOVA), tekstissä on kerrottu, minkä ryhmien välillä tilastolliset merkitsevät erot ovat 0,214 0,974 0,657 <0,001 0,001 <0,001 Tarkasteltaessa tupakoinnin vaikutusta tulehdusmarkkereihin todettiin, että tupakointi oli yhteydessä korkeampiin CRP ja IL-8 pitoisuuksiin. Lisäksi alveolaarinen NO oli korkeampi ja bronkiaalinen NO matalampi tupakoijilla. 8- isoprostaaniin tupakointi ei näin tarkastellen näyttänyt olevan yhteydessä. Tutkimme eteenpäin askeltavalla regressiomallilla, mitkä tekijät selittivät markkeripitoisuuksia. Selittäjiksi testattiin ikää, tupakointia ja eri pölymittauksia. Useimpien markkereiden osalta askeltavien mallien tuloksissa selittäväksi tekijäksi jäivät joko tupakointi tai askivuodet (tuloksia ei esitetty). Ikä oli yhteydessä vain korkeampaan leukotrieeni B4 tasoon. Tarkastelimme regressioanalyysillä inhaloituvan pölyn vaikutusta markeripitoisuuksiin iällä ja askivuosilla vakioituna (taulukko 13). Pölyillä oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus vain IL6 -arvoihin, mutta vaikutus oli käänteinen.suurempi pölypitoisuus oli yhteydessä matalamman IL6 tason kanssa.

32 Tulehdusmarkkerit tupakointi vakioituna Taulukko 12. Tulehdusmarkkererit tutkimusryhmissä eri monimuuttujamalleissa Naiset poistettu, RAP/HP:t poistettu Tutkimusryhmien (Cr(III), Cr(VI), vertailuryhmä) F- ja p-arvot Malli 1 (ANOVA) Malli 2 (ANCOVA, kovariaattina ikä) Malli 3 ANCOVA (kovariaatteina ikä ja askivuodet*) F p-arvo F p-arvo F p-arvo IL-6* 2,330 0,099 2,429 0,090 0,621 0,538 IL-8* 6,575 0,002 6,067 0,003 3,906 0,022 Adiponektiini*# 1,053 0,350 1,278 0,280 2,275 0,105 CRP* 2,482 0,085 2,648 0,072 1,792 0,169 EDN* 1,210 0,300 0,932 0,395 0,171 0,843 8-isoprostaani** 5,334 0,005 5,195 0,006 2,998 0,052 LTB4** 0,158 0,854 0,202 0,817 0,019 0,981 Adipsiini# 0,891 0,411 1,428 0,241 1,206 0,302 FENO 0.05* 0,031 0,969 0,063 0,939 0,981 0,377 Alveolaarinen NO Bronkiaalinen NO* * otettu luonnollinen logaritmi **otettu neliöjuuri # mallissa mukana BMI 2,981 0,052 2,751 0,065 3,909 0,022 1,767 0,173 1,944 0,145 1,657 0,193 Monimuuttujatarkastelu (ANOVA/ANCOVA) suoritettiin kromille altistuneissa ja verrokkiryhmissä. Tulehdusmarkkerien tulosten vertailu eri kromiryhmien välillä vakioitiin mallissa 2 iällä ja mallissa 3 iällä ja askivuosilla (Taulukko 12). Bonferroni korjauksen jälkeen (malli 3) Cr(VI)-ryhmässä oli tilastollisesti korkeampi IL-8 pitoisuus vertailuryhmään verrattuna (korjatut ryhmäkeskiarvot 8,7 ja 7,6, p=0.038). Cr(III)-ryhmässä oli myös korkeampi pitoisuus, mutta ilman tilastollista merkitsevyyttä (korjatut ryhmäkeskiarvot 8,8 ja 7,6,p=0.061) 8-isoprostaanin pitoisuuksissa oli lähes tilastollisesti merkitsevä ero Cr(VI)- ja vertailuryhmän välillä (korjatut ryhmäkeskiarvot 15,3 ja 11,5, p=0,065) Alveolaarisen NO:n pitoisuus oli korkeampi Cr(III)-ryhmässä, kuin vertailuryhmässä (korjatut ryhmäkeskiarvot 2,2 ja 1,9, p=0.017).

33 33 Vastaava tarkastelu tehtiin aineistossa, josta oli rajattu pois lääkärin toteamat astmat ja COPD (FEV% alle 70). Tulokset olivat pääosin samat kuin yllä kuvatussa isommassa aineistossa. Poikkeuksena oli että adiponektiinin pitoisuus oli tilastollisesti merkittävästi pienempi Cr(III)-ryhmässä kuin Cr(VI)-ryhmässä (p=0.038). Taulukko 13. Inhaloituvan pölyn (Grimm inh) yhteydet tulehdusmarkkereihin iän ja tupakoinnin määrän (askivuosien) mukaan vakioituina (Naiset poistettu, RAP/HP:t poistettu) Grimm_inh B- ja p-arvot Malli 1 (crude model) Malli 2 (Grimm_inh, ikä) Malli 3 (Grimm_inh, ikä ja askivuodet*) B p-arvo B p-arvo B p-arvo IL-6* -0,202 0,026-0,224 0,015-0,252 0,043 IL-8* 0,005 0,884 0,021 0,585 0,026 0,566 Adiponektiini*# -0,038 0,284-0,034 0,352-0,057 0,228 CRP* -0,249 0,014-0,181 0,070-0,125 0,338 EDN* 0,045 0,272 0,058 0,159 0,047 0,378 8-isoprostaani** 0,152 0,279 0,125 0,380 0,022 0,906 LTB4** -0,001 0,992 0,009 0,938 0,049 0,745 Adipsiini# -11,053 0,508-3,557 0,832-19,611 0,382 FENO 0.05* -0,040 0,529-0,021 0,741 0,038 0,636 Alveolaarinen NO Bronkiaalinen NO* * otettu luonnollinen logaritmi **otettu neliöjuuri # mallissa mukana BMI -0,011 0,866 0,001 0,986-0,013 0,883 0,004 0,968 0,013 0,881 0,086 0,467 Inhaloituvalla pölyllä (Grimm inh) ei ollut yhteyttä markkeripitoisuuksiin vakioituna iän ja tupakoinnin suhteen. Käänteinen yhteys todettiin IL-6 suhteen. Vastaava tarkastelu tehtiin pölyhiukkasten absoluuttisen määrän (CPC) ja alveolaarisen pölyn suhteen ( Grimm alv). Inhaloituvan sekä alveolaarisen pölyn tulokset eivät poikenneet merkitsevästi toisistaan. Tilastollisesti merkitsevä käänteinen yhteys IL-6 suhteen hävisi mallissa 3, mutta oli siis nähtävissä edelleen malleissa 1 ja 2). Pölyhiukkasten määrä selitti LTB4 lievää nousua kaikissa malleissa ja IL-6 nousua 2 ja 3 mallissa.

34 Tulehdusmarkkerit ilman tupakoinnin vaikutusta Koska tupakoinnilla oli vaikutusta tuloksiin, teimme uuden tarkastelun siten, että rajasimme pois tupakoijat ja hengityselinsairauksia potevat ja teimme uudet vertailut (Taulukko 14). Monimuuttuja-analyysissä ikä huomioon ottaen 8- isoprostaanipitoisuus oli verrokki ryhmään verrattuna korkeampi Cr(VI)- ryhmässä. CRP oli korkeampi vertailuryhmässä. Taulukko 14. Tulehdusmarkkerit tutkimusryhmissä (Rajaus: ei naisia, ei koskaan tupakoineet, ei lääkärin toteamia astmoja eikä COPD:tä, RAP/HP linjat poistettu. Kokonais n=116.) (ANCOVA) Altistusryhmä Ikä Cr(III) Cr(VI) Vertailu p-arvo p-arvo (n=27) ka (haj.) (n=53) ka (haj.) (n=36) ka (haj.) IL-6* 3,95 (3,0) 2,84 (2,2,) 3,88 (2,0) 0,108 0,442 IL-8* 7,85 (1,5) 7,82 (1,4) 7,23 (1,4) 0,550 0,958 Adiponektiini*# 2,13 (1,4) 2,00 (1,4) 2,01 (1,5) 0,824 0,042 CRP* 0,87 (2,1) 0,70 (2,4) 1,32 (3,0) 0,011 0,544 EDN* 23,85 (1,4) 22,96 (1,5) 20,14 (1,5) 0,197 0,466 8-isoprostaani** (2,1) 16,12 (1,2) 10,64 (1,6) 0,009 0,208 LTB4** 15,71 (1,1) 16,66 (1,0) 17,62 (1,5) 0,692 0,564 Adipsiini# 920,2 (153,1) 942,4 (147,9) 958,7 0,428 0,193 (173,5) FENO 0.05* 17,23 (2,0) 15,18 (1,7) (1,8) 0,876 0,013 Alveolaarinen NO 1,82 (0,6) 1,72 (0,5) 1,81 (0,6) 0,801 0,350 Bronkiaalinen NO* 0,68 (1,9) 0,61 (1,9) 0,70 (2,0) 0,916 0,012 * otettu luonnollinen logaritmi **otettu neliöjuuri # mallissa mukana BMI 7.8 Oireisuuden yhteys tulehdusmarkereihin Oireisuuden yhteyttä 8-isoprostaaniin tarkasteltiin kahdella tavalla. Aluksi rajattiin pois naiset, lääkärin toteamat astmat, COPD:tä (FEV% alle 70) sairastavat sekä RAP/HP linjat. Toisessa tapauksessa rajaus lisättiin koskemaan entisiä ja nykyisiä tupakoitsijoita. Oireisiksi katsoimme henkilöt, joilla oli Tuohilampi-kyselyn mukaista kroonista bronkiittia tai astmaepäilyä tai astmaa tai vähintään kerran viikossa vuotavaa nuhaa, nenän tukkoisuutta, yskää tai hengenahdistusta (kysymys 2.3).

35 35 Oireisuus ei selittynyt 8-isoprostaanin kohoamisella (taulukko 15). Taulukko 15. Oireisuuden yhteys 8-isoprostaaniin altistusryhmittäin Cr(III) Cr(VI) Vertailu Aineiston rajaus 1: ei naisia, ei lääkärin toteamia astmoja. ei COPD:tä, ei RAP/HP:tä Oireiset* n mediaani (Q 25 -Q 75 ) 23 10,1 7,9-17,8 p=0, ,5 11,4-26,2 p=0,30 Oireettomat n mediaani (Q 25 -Q 75 ) 48 15,4 8,0-23, ,7 9,0-23, ,3 6,4-15,1 p=0, ,3 7,7-18,2 Aineiston rajaus 2: ei naisia, vain ei koskaan tupakoineet, ei lääkärin toteamia astmoja. ei COPD:tä, ei RAP/HP:tä Oireiset* n mediaani (Q 25 -Q 75 ) Oireettomat n mediaani (Q 25 -Q 75 ) 9 8,1 6,8-10, ,8 7,3-25,2 p=0, ,4 10,9-19, ,9 10,8-22,4 p=0, ,6 7,3-18, ,6 5,5-15,9 Mann-Whitney -testi *vähintään 1krt/vk vuotava tai tukkoinen nenä, yskä tai hengenahdistus tai TL astma/astmaepäily tai TH Krooninen bronkiitti Lisäksi tarkasteltiin oireisuuden, joka oli määritetty samoin kriteerein kuin edellä, yhteyttä alveolaarisen NO:n pitoisuuteen. Tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ei havaittu. Sen sijaan oireisuuden ja IL-8 pitoisuuden välillä näytti olevan yhteys CR3+ ryhmässä molemmilla aineiston rajauksilla (samat rajaukset kuin taulukossa 15). (tuloksia ei esitetty) Lopuksi tutkittiin rajatussa aineistossa, jossa ei ollut naisia, ei oltu tupakoitu, ei ollut lääkärin toteamia astmoja, eikä COPD:tä, myös ryhmä RAP/HP oli rajattu pois (n=116). lineaarisella regressioanalyysillä, miten inhaloituvalle pölylle altistuminen liittyy tulehdusmarkkereihin. Inhaloituva pöly (Grimm inh) laitettiin ensimmäiseen malliin jatkuvana muuttujana alkuperäisillä arvoillaan (taulukko 16). Toista mallia varten arvot logaritmoitiin (taulukko 17) ja kolmatta mallia varten ne jaettiin kolmeen tasaluokkaan (yhtä suuriin ryhmiin). (Taulukko 18). p=0,61 8

36 36 8-isoprostaanin kohoaminen ei selittynyt inhaloituvan pölyn pitoisuudella eivätkä muutkaan markkerit reagoineet inhaloituvaan pölyyn, lukuun ottamatta IL-6 pitoisuutta logaritmoidussa mallissa (taulukko 17) ja EDN pitoisuutta kovarianssimallissa (taulukko 18)

37 37 Taulukko 16. Tulehdusmarkkerien yhteys ikään ja pölypitoisuuteen Aineistoa rajattu: ei naisia, vain ei koskaan tupakoineet, ei lääkärin toteamia astmoja, ei COPD:tä, Ei RAP/HP:tä (n=116) Lineaarinen regressio (Grimm_inh) IL-6* Ikä Pöly IL-8* Ikä Pöly Adiponektiini*# Ikä BMI Pöly Adipsiini# Ikä BMI Pöly CRP* Ikä Pöly EDN* Ikä Pöly 8-isoprostaani** Ikä Pöly LTB4** Ikä Pöly FENO 0.05* Ikä Pöly Alveolaarinen NO Ikä Pöly Bronkiaalinen NO* Ikä Pöly -0,005-0,243 0,085 0,002 0,007-0,041 0,000 B 1,667 12,234 16,763 0,007-0,224 0,003 0,087 0,016 0,414 0,011 0,062 0,011-0,112 0,006 0,005 0,536 0,260 0,349 0,662 p-arvo 0,031 <0,001 0,996 0,275 0,010 0,508 0,434 0,145 0,403 0,196 0,246 0,138 0,300 0,736 0,039 0,212 0,282 0,956 0,016 0,012-0,137 0,184 * otettu luonnollinen logaritmi, **otettu neliöjuuri, # mallissa mukana BMI

38 38 Taulukko 17. Tulehdusmarkerien yhteys ikään ja pölypitoisuuteen Aineistoa rajattu: ei naisia, vain ei koskaan tupakoineet, ei lääkärin toteamia astmoja, ei COPD:tä, Ei RAP/HP:tä (n=116) Lineaarinen regressio (Logaritmoitu_Grimm_inh) IL-6* Ikä Pöly IL-8* Ikä Pöly Adiponektiini*# Ikä BMI Pöly Adipsiini# Ikä BMI Pöly CRP* Ikä Pöly EDN* Ikä Pöly 8-isoprostaani** Ikä Pöly LTB4** Ikä Pöly FENO 0.05* Ikä Pöly Alveolaarinen NO Ikä Pöly Bronkiaalinen NO* Ikä Pöly * otettu luonnollinen logaritmi **otettu neliöjuuri # mallissa mukana BMI -0,002-0,286 0,000 0,047 0,008-0,041 0,029 B 1,641 12,205 13,230 0,006-0,244 0,003 0,069 0,006 0,336 0,011-0,027 0,013-0,069 0,005 0,040 0,016-0,130 0,827 0,032 0,918 0,411 p-arvo 0,023 <0,001 0,596 0,284 0,010 0,603 0,467 0,100 0,425 0,302 0,651 0,120 0,298 0,879 0,006 0,381 0,401 0,678 0,017 0,228

39 39 Taulukko 18. Tulehdusmarkerien yhteys ikään ja pölypitoisuuteen Aineistoa rajattu: ei naisia, vain ei koskaan tupakoineet, ei lääkärin toteamia astmoja, ei COPD:tä, Ei RAP/HP:tä (n=116) ANCOVA (Grimm_inh_luokiteltu) IL-6* Ikä Pöly IL-8* Ikä Pöly Adiponektiini*# Ikä BMI Pöly Adipsiini# Ikä BMI Pöly CRP* Ikä Pöly EDN* Ikä Pöly 8-isoprostaani** Ikä Pöly LTB4** Ikä Pöly FENO 0.05* Ikä Pöly Alveolaarinen NO Ikä Pöly Bronkiaalinen NO* Ikä Pöly * otettu luonnollinen logaritmi **otettu neliöjuuri # mallissa mukana BMI 0,000 1,753 0,987 1,504 F 4,973 14,543 0,206 2,147 10,932 0,679 0,471 1,979 1,086 3,173 0,567 0,960 1,009 0,068 7,449 0,730 0,701 1,436 7,432 0,613 0,997 0,178 0,323 0,227 p-arvo 0,028 <0,001 0,815 0,146 0,001 0,509 0,494 0,143 0,300 0,046 0,453 0,386 0,317 0,934 0,007 0,484 0,404 0,243 0,008 0,544

40 40 8. Pohdinta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää terästehtaan työilman epäpuhtauksien vaikutusta hengityselinoireisiin uusilla tutkimusmenetelmillä. Vastaavaa tietoa samantyyppisistä olosuhteista ei aiemmin ole julkaistu. Tutkimusasetelmassa keskityttiin ennen kaikkea kromiyhdisteiden vaikutuksiin, mutta selvitettiin myös yleisemmin etenkin pienhiukkasten osuutta oireiden ja tulehdusreaktion aiheuttajina. Aineiston keruu ja toteutus onnistuivat hyvin. Tutkimuksen koko oli määritelty 350 henkilöön ja loppujen lopuksi tutkittavia oli kaikkiaan 352 henkilöä. Aineisto soveltui erinomaisesti tutkimuksen suorittamiseen ja tutkimuksesta oltiin aidosti kiinnostuneita sekä työntekijöiden että yhtiön johdon taholta. Tuotantoolosuhteet olivat stabiilit ja hanke eteni kenttätöiden osalta protokollan mukaisesti aikataulussaan. Jokainen tutkittava tuli tutkimukseen suoraan töistään, vähintään työvuoron työskentely takanaan, joten siten pystyttiin vakioimaan altistumisen vaikutuksia elimistöön mahdollisimman tasalaatuiseksi eri tutkimushenkilöille Tuotannon toimiessa normaalisti terästehtaan työntekijät altistuvat prosessista peräisin oleville ilman epäpuhtauksille jokaisena työpäivänään. Tehtaan työhygieenisten mittaustietojen perusteella tuotannon aloittamisen ajoilta kokonaispölypitoisuudet ovat tasaisesti olleet laskussa. Prosessin modernisoinnit ovat pääsääntöisesti parantaneet työskentelyolosuhteita. Viimeisen 15 vuoden aikana pölyjen merkittävää vähenemistä ei kuitenkaan enää ole tapahtunut. Kokonaispölyn pitoisuudet todettiinkin odotetusti mataliksi, mutta tästä huolimatta tutkimusryhmät altistuvat pölyille vähintään kaksinkertaisesti, jopa yli kymmenkertaisesti vertailuryhmään verrattuna. Pienhiukkasten esiintymisestä terästehtaalla ei ollut aiempaa tietoa. Pienhiukkaspitoisuudet osoittautuivat tavanomaisen kaupunki-ilman raja-arvoon (50 µg/m3) verrattuna selvästi korkeammiksi. Etenkin ultrapieniä hiukkasia esiintyi runsaasti. Kaupunki-ilman yhteenlaskettu pienhiukkasten ja ultrapienten hiukkasten pitoisuus oli Pekkasen ja kumppanien tutkimuksessa vaihteleva. Keskiarvopitoisuudet kuten myös maksimipitoisuudet olivat nyt tehdyssä tutkimuksessa noin viisinkertaiset verrattuna ulkoilmasta mitattuihin. (Pekkanen et al, 2002). Suomalaisiin rautavalimoihin verrattuna tutkimusryhmien työskentelyolosuhteiden hiukkaspitoisuudet olivat samaa luokkaa (Oksa et al. 2008). Vertailuryhmän työskentelyolosuhteissa hiukkaspitoisuudet olivat vain noin viidesosa tutkimusryhmiin verrattuna, ollen kaupunki-ilman tasoa. Aiemmissa tutkimuksissa samalla tehtaalla oli havaittu lisääntynyttä oireilua vastaavassa tutkimusryhmässä, kuin Cr(III) tässä tutkimuksessa (Huvinen et al. 2002). Oireiluun ei liittynyt keuhkotoiminnan muutoksia. Nyt oireita oli vähemmän ja ryhmien välillä ei ollut eroja oireiden esiintyvyydessä. Erityisesti työhön liittyviä oireita oli odotettua vähemmän. Työskentelyolosuhteissa ei kuitenkaan ole

41 41 tapahtunut juurikaan muutoksia. Tuolloin (1999) kiinteiden mittapisteiden kokonaispölypitoisuuden mediaani oli 0,7 mg/m 3. Toisaalta prosessihenkilöstö työskentelee valvomoissa n. 85% työajastaan ja altistumista kokonaispölylle tai pienhiukkasille ei valvomoissa käytännössä tapahdu. Dokumentointia valvomoissa vietetyn ajan suhteesta kenttätyöskentelyyn ei aiemmilta vuosilta ole. Oirekyselyn luotettavuus perustui muihin vastaaviin työympäristön vaikutuksia käsitelleisiin tutkimuksiin (Linna et al. 2002, Oksa et al. 2008). Sairauksia esiintyi tutkimusryhmissä saman verran ja keuhkojen toimintakokeet eivät poikenneet toisistaan, eivätkä muutenkaan aiempiin tutkimuksiin verrattuna (Huvinen et al. 2000) Voidaan pitää tulosten perusteella mahdollisena, että että toistuvasti ja jatkuvasti oireilevat henkilöt olisivat siirtyneet muihin tehtäviin kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana ja aineistossa olisi tässä mielessä syntynyt tiettyä valikoituneisuutta. On myös mahdollista, että vaikka kentällä kokonaispölypitoisuudet ovat säilyneet suunnilleen samansuuruisina, niin työskentelymenetelmät, videovälitteinen valvonta sekä automaatio ovat kehittyneet ja näin valvomoissa oleskeltu aika on tullut suuremmaksi suhteessa kenttätyöskentelyyn. Tulehdusmarkkereista 8-isoprostaani- ja interleukiini 8-tasot olivat tutkimusryhmissä korkeammalla tasolla vertailuryhmään nähden. 8-isoprostaanin korkeammat arvot näkyivät myös tupakoimattomia henkilöitä tutkittaessa. Lisäksi molemmat markkerit olivat korkeammalla tasolla, kun tupakoinnin vaikutus vakioitiin. Tupakoinnin vaikutus oireisuuteen, keuhkotoiminnan matalampiin arvoihin ja markeripitoisuuksiin näkyi tässä tutkimuksessa. Tupakointi on tunnetusti erittäin haitallista hengitysterveydelle, joten se saattaa usein peittää alleen muiden tekijöiden pienemmät vaikutukset. Siksi aineistoa rajattiin monessa yhteydessä siten, että tarkasteltiin pölyjen vaikutuksia myös tupakoimattomassa ryhmässä. Tulokset säilyivät ja olivat johdonmukaisia. Tämä tukee mm. menetelmien toimivuutta tässä tutkimuksessa. Löydökset 8-isoprostaanin tai interleukiini 8:n suhteen eivät siis olleet tupakoinnista riippuvaisia. Niiden korkeampia arvoja altistuneissa ryhmissä ei voitu kuitenkaan selittää millään mitatulla yksittäisellä pölyparametrilla. Toisaalta oireisuus ei myöskään ollut selvästi yhteydessä näihin kohonneisiin markkeritasoihin. Tosin oireisia oli vähän vähentäen yhteyden voimakkuuden osoittamista. Vaikka markkereiden tulokset liittyivät jotenkin altistumiseen, tai muuhun tutkimusryhmissä vallitsevaan tilanteeseen, tulosta aiheuttava spesifinen tekijä jää epäselväksi näiden tähän asti tehtyjen analyysien perusteella. Samoin muutosten kliininen merkitys jää epäselväksi. On oletettava, että jokin muu tekijä tai useamman tekijän summa aiheutti koholla olevat arvot tutkimusryhmissä. Vertailuryhmässä tällaista tekijää ei esiintynyt. Tämä edellyttää jatkossa

42 42 työhygieenisen ison aineiston tarkempaa tutkimista ja eri yhteyksien välistä tarkempaa analysointia yhdessä pölyasiantuntijoiden kanssa. Tutkimusasetelmalla tavoiteltiin tietoa eri kromiyhdisteiden ja pienhiukkasten terveysvaikutuksista. Konkreettista hyötyä tutkimuksesta ajateltiin saatavan lisäksi hengityssuojainten käyttösuosituksiin vastaavalla teollisuudenalalla. Vähäisten hengitysoireiden vuoksi luovuttiin yhtenä tavoitteena olleesta hengityssuojainten vaikutuksia arvioineesta tutkimusosiosta. Tuloksilla on merkitystä eri kromiyhdisteille altistuvien terveysseurannan järjestämiseksi. Kyselytutkimusta voidaan jatkossa käyttää teollisuustyöpaikoilla eri ärsyttäville ja herkistäville tekijöille altistuvien työntekijöiden seurannassa, jopa osin korvaamassa tai harventamassa terveystarkastuksia. Näiden tulosten perusteella ei altistumiseen pohjautuvaa perustetta laajamittaisille terveystarkastuksille oireettomilla ja hengitysterveillä henkilöillä ole olemassa näillä altistustasoilla. Kliinisiä tutkimuksia terveystarkastuksissa voitaisiin suunnata niitä enemmän tarvitseville. Tupakointi on näillä altistumistasoilla keskeisempi peruste terveystarkastuksille kuin altistuminen.

43 43 9. Pääviestit Tutkimuksen pääviestit olivat: 1. Työilman pölyjen pitoisuudet olivat matalia. Pienhiukkasten ja ultrapienten hiukkasten pitoisuudet olivat samaa tasoa verrattuna valimoiden työilmaan sekä hitsaustyössä mitattuihin pitoisuuksiin. Pienhiukkasia ja ultrapieniä hiukkasia esiintyi työilmassa kaupunki-ilmaan verrattuna huomattavasti korkeampina pitoisuuksina. 2. Työntekijöiden oireisuus oli vähäistä ja tutkimusryhmät eivät eronneet vertailuryhmästä. Keuhkojen toimintakokeissa ei havaittu eroja tutkimus- ja vertailuryhmien välillä. 3. Osalla tulehdusmarkkereista todettiin yhteys altistuneisiin ryhmiin, mutta mikään mitattu yksittäinen pölyparametri ei selittänyt markkereiden nousua. Työhygieenisen tutkimusaineiston syvällisempää analyysiä tarvitaan jatkossa. 4. Oireisuuden esiintyminen ja tulehdusmarkkereiden nousu eivät olleet yhteydessä toisiinsa tutkituilla henkilöillä. Näin ollen markkerilöydösten kllininen merkitys jää epäselväksi. 5. Tulehdusmarkkerit eivät näillä altistustasoilla sovellu seurantamittareiksi terveystarkastuksissa. Niiden työlääketieteellisen merkityksen selvittämiseksi tarvitaan seurantatutkimuksia työympäristöissä, joissa altistuminen on modernia terästehdasmiljöötä merkittävämpää.

44 Lähteet ja kirjallisuus Asbach C, Kaminski H, Fissan H, Monz C, Dahmann D, Mulhopt S, Paur H, Kiesling H, Herrmann F, Voetz M, KuhlbuschT. Comparison of four mobility particle sizers with different time resolution for stationary exposure measurements J Nanopart Res (2009) 11: Barregard L, Sällsten G, Andersson L, Almstrand AC, Gustafson P, Andersson M, Olin AC. Experimental exposure to wood smoke: effects on airway inflammation and oxidative stress.occup Environ Med May;65(5): van Eeden SF, Tan WC, Suwa T, Mukae H, Terashima T, Fujii T et al. Cytokines involved in the systemic inflammatory response induced by exposure to particulate matter air pollutants (PM10). Am J Respir Crit Care Med 2001;164: Frampton MW, Utell MJ, Zareba W, Oberdörster G, Cox C, Huang L-S, Morrow PE, Lee FE, Chalupa D, Frasier LM, Speers DM, Sterwart J. Effects of exposure to ultrafine carbon particles in healthy subjects and subjects with asthma. Research Report (Health Effects Institute) 126:1-63, Ghio AJ, Kim C, Devling RB, Concentrated ambient air particles induce mild pulmonary inflammation in healthy human volunteers. Am J Respir Crit Care Med 2000;162: Health Risk Assesment Report for Metallic and Trivalentic Chromium. International Chromium Development Association, Huvinen M, Kiilunen M, Oksanen L, Koponen M, Aitio A. Exposure to chromium and its evaluation by biological monitoring in the production of stainless steel. Occup Med Toxicol 1993;3: Huvinen M, Uitti J, Zitting A, Roto P, Virkola K, Kuikka P, Laippala P, Aitio A. Respiratory health of workers exposed to low levels of chromium in stainless steel production. Occup Environ Med 1996;53: Huvinen M, Surface structure and speciation of metal aerosols: a key to the understanding of their biological effects. In: Ebdon L, Pitts L, Cornelius R, Crews H, Donard OFX, Quervauviller Ph, eds. Trace elements speciation for environment, food and health. Cambridge: The Royal Society of Chemistry, 2001: Huvinen M, Mäkitie A, Järventaus H, Wolff H, Stjernvall T, Hovi A, Hirvonen A, Ranta R, Nurminen M, Norppa H. Nasal micronuclei, cytology and clinical symptoms in stainless steel,production workers exposed to chromium. Mutagenesis 2002; 17: Huvinen M, Exposure to chromium and its long-term health effects in stainless steel production. Doctoral dissertation, 2002, Kuopio. Huvinen M, Uitti J, Oksa P, Palmroos P, Laippala P. Respiratory health effects of long-term exposure to different chromium species in stainless steel production. Occup Med 2002;52: Jörres R.A. Modelling the production of nitric oxide within the human airways. Eur Respir J 2000; 16:

45 45 Karjalainen A, Kurppa K, Martikainen R, Klaukka T, Karjalainen J. Work is related to a substantial portion of adult-onset asthma incidence in the Finnish population. Am J Respir Crit Care Med 2001;164: Karjalainen A, Kurppa K, Martikainen R, Karjalainen J, Klaukka T. Exploration of asthma risk by occupation--extended analysis of an incidence study of the Finnish population. Scand J Work Environ Health 2002;28: Kharitonov SA, Barnes BJ. Clinical aspects of exhaled nitric oxide. Eur Respir J 2000; 16: Kim JY, Chen JC, Boyce PD, Christiani DC. Exposure to welding fumes is associated with acute systemic inflammatory responses. Occupational and Environmental Medicine 62: , Lee M-H, McClellan WJ, Candela J, Andrews D, Biswas P. Reduction of nanoperticle exposure to welding aerosols by modification of the ventilation system in a workplace. Journal of Nanoparticle Research 9: , Lehtimäki L, Kankaanranta H, Saarelainen S, Hahtola P, Järvenpää R, Koivula T, Turjanmaa V, Moilanen E. Extended exhaled NO measurement differentiates between alveolar and bronchial inflammation Am J Respir Crit Care Med 2001;163: Lehtimäki L, Kankaanranta H, Sarelainen S, Annila I, Aine T, Nieminen R, Moilanen E. Bronchial nitric oxide output predicts symptom relief during fluticasone treatment in COPD. Eur Respir J 2010, 35:72-8 Lehtimäki L, Kankaanranta H, Saarelainen S, Turjanmaa V, Moilanenn E: Inhaled fluticasone decreases bronchial but not alveolar nitric oxide output in asthma. Eur Respir J 2001;18: Lehtimäki L, Turjanmaa V, Kankaanranta H, Saarelainen S, Hahtola P, Moilanen E: Increased bronchial nitric oxide production in patients with asthma measured with a novel method of different exhalation flow rates. Ann Med 2000;32: Lehtimäki L, Oksa P, Järvenpää R, Vierikko T, Nieminen R, Kankaanranta H, Uitti J, Moilanen E. Pulmonary inflammation in asbestos-exposed subjects with borderline parenchymal changes on HRCT. Respir Med 2010,104: ). Lehtonen H, Oksa P, Lehtimäki L, Sepponen A, Nieminen R, Kankaanranta H, Saarelainen S, Järvenpää R, Uitti J, Moilanen E. Increased alveolar nitric oxide, exhaled leukotriene-b4 and 8-isoprostane in asbestosis. Thorax 2007;62: Linna A, Oksa P, Palmroos P, Roto P, Laippala P, Uitti J. Respiratory health of cobalt production workers. Am J Ind Med 2003;44: Lund MB, Oksne PI, Hamre R, Kongerud J. Increased nitric oxide in exhaled air: an early marker of asthma in non-smoking aluminium potroom workers? Occup Environ Med 2000;57: Maniscaldo M, Grieco L, Galdi A ym. Increase in exhaled nitric oxide in shoe and leather workers at the end of the work-shift. Occup Med (Lond) 2004;54: Maniscaldo M, de Laurentiis G, Pentella C ym. Exhaled breath condensate as matrix for toluene detection: a preliminary study. Biomarkers 2006;11: Montuschi P, Collins JV, Ciabattoni G, Lazzeri N, Corradi M, Kharitonov SA, Barnes PJ. Exhaled 8-isoprostane as an in vivo biomarker of lung oxidative

46 46 stress in patients with COPD and healthy smokers. Am J Respir Crit Care Med 2000;162: Nemmar A, Hoet PH, Vanquickenborne B, Dinsdale D, Thomeer M, Hoylaerts MF, Vanbilloen H, Mortelmans L, Nemery B. Passage of inhaled particles into the blood circulation in humans. Circulation 105: , Oberdorster G, Sharp Z, Atudorei V, Elder A, Gelein R, Kreyling W, Cox C. Translocation of inhaled ultrafine particles to the brain. Inhalation Toxicology 16: , Oksa P, Virtema P, Linnainmaa M, Tuomi T, Sauni R, Uitti J Työntekijöiden hengitystieoireet ja -sairaudet teräs- ja rautavalimoissa. Loppuraportti Työsuojelurahastolle, Oksanen L, Työhygieeniset mittaukset tietokanta, Outokumpu Stainless Oy, Tornio Works, Tornio. Olin AC, Ljungkvist G, Bake B, Hagberg S, Henriksson L, Toren K Exhaled nitric oxide among pulpmill workers reporting gassing incidents involving ozone and chlorine dioxide. Eur Respir J Oct, 14(4): Olin AC, Andelid K, Vikgren J, Rosengren A, Larsson S, Bake B, Ekberg- Jansson A. Single breath N2-test and exhaled nitric oxide in men. Respir Med Jun;100(6): Epub 2005 Nov 9 Olin AC, Rosengren A, Thelle DS, Lissner L, Torén K Increased fraction of exhaled nitric oxide predicts new-onset wheeze in a general population. Am J Respir Crit Care Med Feb 15;181(4): Epub 2009 Dec 10. Scharrer E, Hessl H, Kronseder A, Guth W, Rolinski B, Jörres RA, Radon K, Schierl R, Angerer P, Nowak D. Heart rate variability, hemostatic and acute inflammatory blood parameters in healthy adults after short-term exposure to welding fume. Internationl Archives of Occupational and Environmental Health 80: , Silkoff PE, McClean PA, Slutsky AS, et al. Marked flow-dependence of exhaled nitric oxide using a new technique to exclude nasal nitric oxide. Am J Respir Crit Care Med 1997; 155: Tsoukias NM, George SC. A two-compartment model of pulmonary nitric oxide exchange dynamics. J ApplPhysiol 1998;85: Tuohilampi -kysely, kyselylomakkeisto hengityselinten, ihon, silmien yliherkkyyssairauksien väestötutkimuksia varten. Toim. Susitaival P ja Husman T. Tuohilampi-ryhmä, Kuopio Ulvestad B, Lund MB, Bakke B ym. Gas and dust exposure in underground construction is associated with signs of airways inflammation. Eur Respi J 2001;17:

47 Liitteet Liite 1, Oirekysely KYSELYLOMAKE Tornion terästehtaan hengityselintutkimus Täytä kyselylomake huolellisesti ja tuo se mukanasi tutkimuksiin tullessasi. Jos jokin kysymys jää epäselväksi, keskustele siitä samassa yhteydessä. OHJEITA TUTKITTAVALLE Valmistautuminen keuhkojen toimintakokeisiin Nautintoaineet ja ruokailu 2 tuntia tupakoimatta, ilman kahvia, teetä, kola-juomia ja muita piristäviä aineita sekä välttäen raskasta ateriaa (ei kuitenkaan ravinnotta). 1,5 vuorokautta ilman alkoholia Lääkkeiden käyttö

48 48 Kaikkia säännöllisiä lääkkeitä jatketaan normaalisti (myös astmalääkkeitä) Särkylääkkeiden käyttöä tutkimusta edeltävän vuorokauden aikana tulisi välttää. Mahdollisesta särkylääkkeen ja Nitro-lääkkeiden käytöstä tulisi kertoa tutkijoille.

49 49 Ohjeita ja esimerkkejä kyselylomakkeen täytöstä 1. Rastita itseesi soveltuva vastausvaihtoehto / vastausvaihtoehdot, esim. ei 0 kyllä 1 2. Rastita vain yksi vastausvaihtoehto, ellei kysymyksen perässä ole annettu toisenlaista ohjetta, esim. Onko Sinulla ollut oireita? (yksi tai useampia vaihtoehtoja) ennen kouluikää (alle 7-vuotiaana) 1 kouluiässä (7-18-vuotiaana) 1 aikuisena (yli 18-vuotiaana) 1 3. Jos vastausvaihtoehdon jäljessä on lisäkysymys (esim. mikä?), kirjoita vastaus viivalle, esim. kuukautta tai vuotta (arvio riittää) Missä? 4. Vastaa kysymyksiin numerojärjestyksessä, ellei valitsemasi vastausvaihtoehdon jälkeen neuvota siirtymään suoraan tiettyyn kysymykseen, esim. ei 0 (siirry kysymykseen 6.12) kyllä 1 5. Älä kiinnitä huomiota ruutujen numerointiin. Vaihtoehto "ei" on aina 0 ja "kyllä" on 1.

50 50 Ohjeet vastaajille on kirjoitettu kursiivilla tekstillä.

51 51 TUTKIMUSHENKILÖKUNTA TÄYTTÄÄ TÄMÄN SIVUN KAIKKI HARMAAT KENTÄT TYÖTERVEYSLAITOS TAMPERE TORNION TERÄSTEHDAS NRO EI KYLLÄ PVM TUTKIJA KYSELY SPIRO NO ECOSCREEN VERINÄYTE HUOM I. HENKILÖTIEDOT 1.1 Sukunimi 1.2 Etunimet 1.3 Henkilötunnus 1.4 Sukupuoli nainen 2 mies Ammatti 1.6 Työosasto tutkimusryhmä osastotunnus altistumisaika (h) lepoaika (h) poikkeamat töis-

52 52 sä; mahdollinen hengityssuojaimen käyttö

53 53 II YLEINEN TERVEYDENTILA 2.1 Onko nykyinen terveydentilanne ikäisiinne verrattuna omasta mielestänne? erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne siihen, mitä se oli vuosi sitten, onko se paljon parempi 2 jonkin verran parempi 3 suunnilleen ennallaan 4 jonkin verran huonompi 5 paljon huonompi Kuinka usein Teillä on ollut seuraavia oireita viimeisen vuoden aikana useita kertoja ei koskaan 1 2 kertaa 1 2 kertaa kerran joka vuodessa kuussa viikossa päivä viikossa Silmien ärsytystä Vuotava nuha Nenän tukkoisuus Kurkun ärsytys Yskä Hengenahdistus

54 Pahoinvointi Päänsärky esim migreeni

55 55 III SAIRAUDET 3.1 Onko lääkäri todennut Teillä jonkin seuraavista hengityselinsairauksista? Krooninen keuhkoputkentulehdus eli krooninen bronkiitti Keuhkoahtaumatauti (keuhkonlaajentuma eli emfyseema) Keuhkoputkien laajentumat (bronkiektasiat) Keuhkokuume Keuhkopussin tulehdus, (pleuriitti) Keuhkotuberkuloosi Homepölykeuhko (allerginen alveoliitti) Asbestin aiheuttama keuhko/keuhkopussimuutos 0 1 (asbestoosi, plakit) Kivipölykeuhko (silikoosi) Muu keuhkosairaus 0 1 Mikä? vuosi (arvio riittää) (arvio 3.2 Käytättekö säännöllisesti tai usein seuraavia lääkkeitä? Lääkkeen nimi ja annos Sydän-/verenpainelääkitys en 0 kyllä 1

56 Astmalääkitys en 0 kyllä Nuhalääkitys en 0 kyllä Kipulääkitys en 0 kyllä Muu lääkitys en 0 kyllä 1

57 57 IV YSKÄ JA LIMANNOUSU 4.1 Onko Teillä ollut pitkään jatkunutta yskää tai lisääntynyttä limannousua? (vain yksi vaihtoehto) ei koskaan 0 (siirtykää kysymykseen 5.1) viimeisten 12 kuukauden aikana 1 vain aikaisemmin Onko Teillä ollut seuraavia oireita? vain yskää 2 vain limannousua 3 (siirtykää kysymykseen 4.4) sekä yskää että limannousua Onko Teillä ollut kysymyksessä 4.2 kuvattua yskää vähemmän kuin kahtena peräkkäisenä vuonna? 2 kahtena peräkkäisenä vuonna tai kauemmin? Onko Teillä ollut limannousua lähes päivittäin yhteensä ainakin kolmen kuukauden ajan vuodessa? ei 0 (siirtykää kysymykseen 5.1) kyllä Onko Teillä ollut kysymyksen 4.4 mukaista limannousua vähemmän kuin kahtena peräkkäisenä vuonna? 2 kahtena peräkkäisenä vuonna tai kauemmin? 3

58 58 V YSKÄ JA HENGENAHDISTUS 5.1 Onko Teillä koskaan ollut yskää, johon on liittynyt hengityksen vinkumista? ei 0 (siirtykää kysymykseen 5.5) kyllä 1 Missä iässä? (yksi tai useampi vaihtoehto) ennen kouluikää (alle 7-vuotiaana) kouluiässä (7 18 -vuotiaana) aikuisena (yli 18-vuotiaana) Milloin Teillä on ollut yskää, johon on liittynyt hengityksen vinkumista? vain hengitystietulehdusten (esim. flunssan tai keuhkoputkentulehduksen) yhteydessä (siirtykää kohtaan 5.5) muulloinkin Milloin yskä, johon liittyy hengityksen vinkumista, on yleensä pahimmillaan? (rastita yksi tai useampia vaihtoehtoja) työviikon tai -jakson alussa työviikon tai -jakson lopussa milloin tahansa työviikon tai -jakson aikana vapaapäivinä tai lomalla en ole huomannut vaihtelua Paraneeko yskä, johon liittyy hengityksen vinkumista, vapaapäivinä tai pidemmillä lomilla? ei 0 kyllä 1

59 Onko Teillä koskaan ollut hengenahdistuskohtauksia, joihin on liittynyt hengityksen vinkumista? (ei tarkoita tavallista hengästymistä) ei 0 kyllä Onko hengityksenne ollut näiden hengenahdistuskohtausten välillä normaalia? ei 0 kyllä Onko Teillä koskaan ollut astmaa? ei 0 kyllä Onko astma lääkärin toteama? (5.5.2) ei 0 kyllä 1 vuonna (arvio riittää) Jos teillä ei ole ollut em. astma- eikä hengenahdistusoireita, siirtykää kysymykseen Milloin astma- tai hengenahdistusoireenne ovat yleensä olleet pahimmillaan? (rastita yksi tai useampia vaihtoehtoja) työviikon tai -jakson alussa työviikon tai -jakson lopussa milloin tahansa työviikon tai -jakson aikana vapaapäivinä tai lomalla en ole huomannut vaihtelua Paranevatko astma- tai hengenahdistusoireenne vapaapäivinä tai pidemmillä lomilla ei 0 kyllä Ahdistaako henkeänne kiiruhtaessanne tasamaalla tai kävellessänne loivaa ylämäkeä? ei 0 kyllä Ahdistaako henkeänne kävellessänne tasaisella maalla ikäistenne ihmisten vauhtia? ei 0 kyllä 1

60 Onko teidän koskaan pysähdyttävä hengenahdistuksen vuoksi kävellessänne omaa vauhtia tasamaalla? ei 0 kyllä Rastittakaa alla olevaan janaan arvionne, miten koette hengityksenne toimivan nykyään (mahdollista tilapäistä flunssaa ei huomioida) hengitykseni on hengitykseni on äärimmäisen vaikeaa normaali täysin VI NUHA 6.1 Onko Teillä ollut toistuvia tai pitkäaikaisia nuhaoireita (tukkoisuutta, aivastelua, limaneritystä) muulloin kuin flunssan tai muun hengitystietulehduksen yhteydessä? ei 0 kyllä Onko Teillä koskaan ollut heinänuhaa tai muuta allergista nuhaa? (aivastelua, nenän tukkoisuutta tai nuhaa esim. siitepölyistä tai eläimistä) ei 0 kyllä Onko allerginen nuha lääkärin toteama? ei 0 kyllä 1 en osaa sanoa 2 Jos Teillä ei ole ollut em. toistuvia tai pitkäaikaisia nuhaoireita eikä allergista nuhaa, siirtykää kysymykseen Missä nuhaoireenne ovat tuntuneet pahenevan? (rastita yksi tai useampia vaihtoehtoja) työssä kotona ulkona muualla tai muussa tilanteessa, 1

61 missä? en ole huomannut vaihtelua Milloin nuhaoireenne ovat yleensä olleet pahimmillaan? (rastita yksi tai useampia vaihtoehtoja) työviikon tai -jakson alussa työviikon tai -jakson lopussa milloin tahansa työviikon tai -jakson aikana vapaapäivinä tai lomalla en ole huomannut vaihtelua Paranevatko oireenne vapaapäivinä tai pidemmillä lomilla ei 0 kyllä Mitä seuraavista nuhaoireista Teillä on yleensä ollut? (rastita yksi tai useampia vaihtoehtoja) aivastelu nenän kutina nenän tukkoisuus kirkas erite samea erite nenän limakalvojen kuivuus hajuaistin heikkeneminen nieluun valuva erite muut, mitä? Miten usein Teillä on ollut nuhaoireita viimeisten 12 kuukauden aikana? (rastita vain yksi vaihtoehto) päivittäin tai lähes päivittäin 2 viikoittain tai lähes joka viikko 3 kuukausittain tai lähes joka kuukausi 4 harvemmin 5 vain kausittain 6

62 62 VII SILMÄOIREET 7.1 Onko Teillä koskaan ollut allergista silmätulehdusta? (silmien punoitusta ja kutinaa esim. siitepölyistä tai eläimistä) ei 0 kyllä Onko allerginen silmätulehdus lääkärin toteama? ei 0 kyllä 1 en osaa sanoa 2 VIII IHO-OIREET 8.1 Onko Teillä koskaan ollut kutisevaa ihottumaa, jota on sanottu maitoruveksi, taiveihottumaksi tai atooppiseksi ihottumaksi? ei 0 kyllä 1 en tiedä 2

63 63 IX TUPAKOINTI 9.1 Oletteko koskaan tupakoinut säännöllisesti? (=lähes joka päivä ainakin yhden vuoden ajan) en 0 (siirtykää kysymykseen 9.3) kyllä 1 mutta olen lopettanut alle vuosi sitten kyllä 2 mutta olen lopettanut yli vuosi sitten kyllä 3 tupakoin edelleen 9.2 Merkitkää esimerkin jälkeiseen taulukkoon tupakointiaikanne ja tupakoinnin määrä keskimäärin tänä aikana. Jos olette selvästi muuttanut tupakointitapojanne (pitänyt lakkoja, vähentänyt oleellisesti tupakointia, siirtynyt savukkeista sikareihin jne.) merkitkää jokainen erilainen tupakointijakso erikseen. Esimerkki: Henkilö on tupakoinut vuodesta 1966 vuoteen 1984 askin päivässä, pitänyt tupakkalakon vuodesta 1985 vuoteen 1988 ja aloittanut uudelleen vuonna 1989 ja lopettanut vuonna 1991 ja polttanut tänä aikana ½ askia päivässä: Aloittamisvuosi Lopettamisvuosi savukkeita/päivä Piipullista/päivä Sikaria/päivä Täyttäkää tähän. Arvio riittää. Aloittamisvuosi Lopettamisvuosi savukkeita/päivä piipullista/päivä sikaria/päivä 9.3 Oletteko koskaan tupakoinut satunnaisesti? (=vähintään kerran viikossa vähintään vuoden ajan)

64 64 en 0 (siirtykää kysymykseen 10.1) kyllä Merkitkää seuraavaan taulukkoon satunnainen tupakointiaikanne ja tupakoinnin määrä keskimäärin tänä aikana. Jos olette selvästi muuttanut tupakointitapojanne (pitänyt lakkoja, vähentänyt oleellisesti tupakointia, siirtynyt savukkeista sikareihin jne.) merkitkää jokainen erilainen tupakointijakso erikseen. Täyttäkää tähän. Arvio riittää. Aloittamisvuosi Lopettamisvuosi savukkeita/viikko piipullista/viikko sikaria/viikko 9.5 Koska olette tupakoinut viimeksi? (rastita vain yksi vaihtoehto) eilen tai tänään 2 kaksi päivää - yksi kuukausi sitten 3 yli yksi kuukausi - puoli vuotta sitten 4 yli puoli vuotta - vuosi sitten 5 yli vuosi sitten 6 X HENGITYSTIETULEHDUKSET

65 Onko 10.1 Onko Teillä Teillä ollut seuraavia ollut toistuvia hengitystietulehduksia hengitystietulehduksia? viimeisten 12 kuukauden aikana? (yksi tai useampia vaihtoehtoja) ei 0 a) Kuinka b) Kuinka monta monta kertaa kävitte kyllä 1 Missä iässä? (yksi tai useampi vaihtoehto) kertaa? lääkärissä vuoksi? ennen kouluikää (alle 7-vuotiaana) 1 niiden kouluiässä (7 18-vuotiaana) flunssa ilman kuumetta aikuisena (yli 18-vuotiaana) kuumeinen flunssa, nuhakuume 1 en tiedä nielurisatulehdus, angiina välikorvantulehdus (keskikorvantulehdus) poskiontelotulehdus keuhkoputkentulehdus keuhkokuume muu, mikä? ei mitään em. hengitystietulehduksia viimeisten 12 kuukauden aikana 0 XI MAHALAUKKU- JA RUOKATORVIOIREET 11.1 Koska Teillä on viimeksi ollut tänään viimeisen viimeisen viimeisen viikon kuukauden vuoden närästystä (rintalastan takaista polttoa) mahan sisällön nousemista suuhun ylävatsan polttoa äänen käheyttä aamulla äänen käheyttä yleensä öisin heräämistä yskänpuuskiin öisin heräämistä mahan sisällön nousemiseen suuhun nielemisvaikeuksia ei mitään edellä mainituista Jos Teillä ei ole ollut mitään edellä mainittuja oireita, siirtykää kysymykseen

66 Jos Teillä on ollut edellä mainittuja oireita, koska olette käyttäneet niihin lääkkeitä? tänään viimeisen viimeisen viimeisen viikon kuukauden vuoden aikana aikana aikana ilman reseptiä saatavia lääkkeitä minkä nimisiä lääkärin määräämiä lääkkeitä minkä nimisiä 11.3 Jos Teillä on ollut edellä mainittuja oireita (kysymys 11.1), oletteko käynyt niiden takia lääkärin vastaanotolla viimeisen vuoden aikana? en 0 kyllä Onko Teille tehty närästysleikkaus? ei 0 kyllä 1

67 67 Kiitos vastauksistanne!

68 Conc. [mg/m 3 ] 68 Liite 2, Pölytulostaulukoita Kuva 1. Kiinteät pisteet Grimm Dust Monitor FeCr -tehdas 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 FeCr-tehdas, sintraamon valvomo. FeCr-tehdas, sintraamo, uunin purkupää. Piste 9. Ferrokromitehdas, sintraamo. Portaat lattiataso (piste 10) Ferrokromitehdas, sintraamo, märkäjauhatus (piste 2b) Ferrokromitehdas, sintraamo. Portaat lattiataso (piste 10) Ferrokromitehdas, sintraamo, siilo, täyttötaso Mittaukset kiinteissä pisteissä, FeCr-tehdas (Dust Monitor) FeCr-tehdas, murskaamon valvomo. FeCr-tehdas, koksiaseman valvomo. FeCr-tehdas, valvomo. FeCr-tehdas, VKU1 maataso Ferrokromitehdas. VKU1 maataso FeCr-sulatto, VKU2 maataso FeCr-tehdas VKU2 laskutaso Ferrokromisulatto. VKU2 laskutaso. Hiukkasten massapitoisuus (mittausalue 0,25-32 µm) FeCr-sulatto VKU2, 2. krs holvitaso Ferrokromisulatto. VKU 1 laskutaso (piste 12) Ferrokromisulatto. VKU2 4.krs, elektrodin jatko Inhalable Thoracic Alveolic Ferrokromisulatto.VKU2 6.krs, etukuumennussyöttö

69 Conc. [mg/m 3 ] 69 Kuva 2. Kiinteät pisteet Grimm Dust Monitor terässulatot 1 ja 2 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Terässulatto, linja 1. VKU1-taso (valvomon edessä) Terässulatto, linja1. VKU1 valvomo. Terässulatto, linja 1. AOD/senkka-aseman valvomo Terässulatto, linja1. VKU1 takataso, ohjauspöytä. Piste 2. Terässulatto, linja 1. CRK-taso. Terässulatto, linja 1. CRK-valvomo. Mittaukset kiinteissä pisteissä, terässulatot 1 ja 2 (Dust Monitor) Terässulatto, linja 1. JVK, ylävalvomo. Terässulatto, linja 1. JVK1 alavalvomo Terässulatto, linja 1. JVK, kokillin kansi Terässulatto, linja 1. Senkka-asema 1, senkan kunnostus... Terässulatto, linja 2. VKU2, piste 2 Terässulatto, linja 1. Senkka-asema 1, senkkataso. Piste 17 Terässulatto, linja2. VKU2 valvomo. Terässulatto, linja 2. Käytävä VKU2 ja AOD2 valvomoiden v... Terässulatto, linja 2. AOD2 valvomo. Terässulatto, linja 2. AOD massa-aineet (piste 7) Terässulatto, linja2. JVK2 valutaso, ohjauspulpetti. Piste 50. Terässulatto, linja2,.jvk2 valutaso, ohjauspulpetti. Piste 50. Terässulatto, linja 2. Senkka-asema, seosaineiden lisäy... Hiukkasten massapitoisuus (mittausalue 0,25-32 µm) Terässulatto, linja 2. JVK2 valvomo. Terässulatto, linja 2. Senkka-asema 2, senkan kunnostus... Terässulatto, linja 2, Senkka-asema 2, senkan kunnostus... Inhalable Thoracic Alveolic Terässulatto, linja 2. Senkka-asema 2, senkankunnostus...

70 Conc. [mg/m 3 ] 70 Kuva 3. Kiinteät pisteet Grimm Dust Monitor kylmävalssaamo ja RAP 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 Mittaukset kiinteissä pisteissä, kuumavalssaamo, kylmävalssaamo ja RAP (Dust Monitor) Inhalable Thoracic Alveolic 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Kuumavalssaamo. Etuvalssain, ohjauspöytä. Kuumavalssaamo. Etuvalssaimen valvomo. Kuumavalssaamo. Kelain. Kylmävalssaamo1. Senzimirin alue SZ1 ja SZ2 välissä Kylmävalssaamo 1. Katkaisu 3- linja. Kylmävalssaamo 1. Halkaisu 2-linjan vierestä RAP5 itäpää. Puhdas alue. Pilarilinjalla A14,5. 1.krs. RAP5 kuulapuhalluksen alue. Pilarilinja A63. Yläkerta. Hiukkasten massapitoisuus (mittausalue 0,25-32 µm)

71 71 Kuva 4. Kiinteät pisteet SMPS kenttämittaukset SMPS measurements in field Ntot [1/cm 3 ] Sintraamo, uunin purkupää Sintraamo, lattiataso FeCr-sulatto, VKU2 laskutaso FeCr-sulatto, VKU2 laskutaso (vertailumittaus) FeCr-sulatto, VKU2 holvitaso JT1 VKU1 valvomon edessä JT2, AOD-taso JT2, AOD-taso (vertailumittaus) JT2, JVK2 Hiomo, hiomakone5 Kuumavalssaamo, etuvalssain Kuumavalssaamo, kelain Kylmävalssaamo, katkaisu 3 Keskimääräinen kokonaislukumääräpitoisuus mittauksen aikana (hiukkaskokoalue 10nm-1 µm) Kylmävalssaamo, halkaisu 2 Kylmävalssaamo, senzimir1 alue

72 72 Kuva 5. Kiinteät pisteet SMPS valvomot SMPS measurements in control rooms Ntot [1/cm 3 ] Sintraamo, valvomo FeCr-sulatto, valvomo JT2, AOD-valvomo Hiomo, valvomo Keskimääräinen kokonaislukumääräpitoisuus mittauksen aikana (hiukkaskokoalue 10nm-1 µm)

73 73 Kuva 6. Kiinteät pisteet CPC valvomot

74 74 Kuva 7. Pienhiukkaset esimerkki FeCr sulatto Kuva 8. Pienhiukkaset esimerkki FeCr sulatto jakauma

75 75 Kuva 9. Pienhiukkaset esimerkki terässulatto, valokaariuuni 1 Kuva 10. Pienhiukkaset esimerkki terässulatto, valokaariuuni 1, jakauma

76 76 Kuva 11. Pienhiukkaset esimerkki kylmävalssaamo, katkaisu 3 Kuva 12. Pienhiukkaset esimerkki kylmävalssaamo, katkaisu 3, jakauma