Tampereen. seudun. luonto. Muutetaan yhteiskuntaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen. seudun. luonto. Muutetaan yhteiskuntaa"

Transkriptio

1 Tampereen 1/2007 seudun luonto 24. vsk Muutetaan yhteiskuntaa EI ILMASTOA! Tapahtumakalenteri Liito-oravista potkua luonnonsuojeluun? Pirkanmaan Perinepoliittinen Yhdistys esittäytyy Häiritseekö melu? Luonnonsuojelun moniottelija

2 1/ vsk Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia. Ne eivät välttämättä edusta Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry:n virallista kantaa. Seuraava lehti ilmestyy syksyllä Aineisto lehteen toimitetaan puheenjohtajalle joko sähköpostilla tai postitse. Tampereen seudun luonto Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys eli TYSY on Tampereella toimiva Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisydistys. Liittymällä SLL:n jäseneksi saat kotiisi Tampereen seudun luonto- ja Luonnonsuojelija -lehdet. T ä s s ä l e h d e s s ä : 4 Muutetaan yhteiskuntaa EI ILMASTOA! 6 ARKIELÄMÄN RATKAISUT ENERGIANKÄYTÖN KANNALTA 8 Vuosikokouskuulumisia: Gore, Tynkkynen ja ilmastonmuutos 10 Liito-oravista uutta potkua luonnonsuojeluun? 12 Hiljan päivän retken tuloksia 13 Tysyn toimintakertomus 2006 K a n s i : Lumiukko naureskeli tänä talvena Tampereella vain helmikuussa, nenä tipahti jo maaliskuun alussa ja koko ukko suli ennen tämän lehden painoon menoa. Kuva: Milla Hilli-Lukkarinen T a k a k a n s i : Kummituspuu joka kasvaa Kaukajärvellä, Juvan maatilan pelloilla. Akvarelli: Ina Jaakkola 16 Ympäristösihteeri Lasse Kosonen, luonnonsuojelun moniottelija 18 Eila Sihvonen In Memoriam 19 VUODEN 2007 HALLITUS ESITTÄYTYY: 20 Tapahtumakalenteri Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys 35 vuotta rakennus- ja kulttuuriperintöä 23 Muuttuva kaupunkiluonto - kuulumisia kurssilta Jäsenlomakkeet Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin toimisto Varastokatu 3, TAMPERE Puh liittymislomake/ Jäsenmaksut vuonna 2007 varsinainen jäsen 28 euroa perheenjäsen 10 euroa Osoitteenmuutokset Luonnonsuojelija-lehden palvelukortilla tai / lomakkeet/osoitteenmuutos/ TAMPEREEN SEUDUN LUONTO 1/2007 Lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa PÄÄTOIMITTAJA Minna Santaoja, TAITTO Milla Hilli-Lukkarinen TOIMITUS Tysyn hallitus PAINOPAIKKA Eräsalon Kirjapaino Oy JULKAISIJA Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry, TYSY, Varastokatu TAMPERE /pirkanmaa/yhdistykset/tampere/ PAINOSMÄÄRÄ 1600 kpl.

3 Tampereen seudun luonto 1/2007 Vallitsevaksi käytännöksi yhdistyksessämme on muotoutunut järjestää muutamia tapahtumia vuosittain ja osallistua maankäytön suunnitteluun kaupungissamme. Lisäksi hallitus kokoontuu, näin sähköpostin aikakaudella, kerran kuukaudessa. Uutena puheenjohtajana olen sitoutunut osallistumaan tapahtumien toteuttamiseen, joiden aikataulut selviävät toisaalta tässä lehdessä. Lausuntojen ja mielipiteiden laatiminen pyydettäessä ja pyytämättä, luonnon monimuotoisuuden puolesta, on toinen iso juttu joka vaatii huomiota. Lisäksi hallitusbyrokratian koukerot säännöksineen ovat pohjaton suo, jonka parissa itseään kehittää. Retket ja talkoot ovat yhdistystoiminnan suola ja varmaan monelle jäsenelle yksi syy olla maksamassa jäsenmaksuaan. Näihin aktiviteetteihin haluaisin keskittyä ollessani puheenjohtajana. Pienialaisten ja luonnon monimuotoisuuden kannalta olennaisen perinnebiotooppien verkoston hoitamisen koen tärkeänä. Perinnemaisemat ja -biotoopit ovat Tampereen kaltaisessa postmodernissa industrialismin helmessä vähissä, mutta niitä on olemassa kaupunkialueella kuitenkin. Näiden alueiden säilyttämiseen olisi tärkeä löytää keinoja. Järviemme tila on kehno, ainakin jos luokittelukriteereinä käytetään ekologisia mittareita ja niitä verrataan luonnontilaan. Uusi vesipuitedirektiivi tarjoaa kansalaisryhmille ja yksittäisille kansalaisille mahdollisuuksia osallistua vesien hoitoon ja hoitosuunnitelmien laadintaan. Tähän työhön olisi Tysyssäkin mukava löytää resursseja. Yhteistyö muiden ympäristö- ja luontojärjestöjen kanssa esimerkiksi retkien toteuttamisessa ja lausuntoja annettaessa on yksi perinne jota tulee vaalia. Mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin lisäksi Tampereen kasvitieteellinen yhdistys, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, Tampereen hyönteistutkijain seura, Tampereen sieniseura, Luonto-Liiton Hämeen piiri ja Tampereen Maan ystävät. Tysyn hallituksessa toimii monipuolinen asiantuntijoiden joukko, joten ponnistuspohja on siksi tukeva. Lisäksi kaikki ovat mukana vapaaehtoisesti, mikä on huomattavaa ja jolle nostan hattua. Jatkamme edellisen puheenjohtajamme viitoittamalla tiellä, hänen sanojaan lainaten: pienin askelin kohti parempaa maailmaa. Juha Lehmusnotko Puhis tervehtii Pietari Pehkonen

4 1/ vsk Muutetaan yhteiskuntaa EI ILMASTOA! Riitta Savikko Ilmastokeskustelu pompahti Suomessakin vuodenvaihteen tienoilla uudelle aktiivisuustasolle. Ennätyslauha joulukuu sai ihmiset pohtimaan tulevaisuuden talvia. Maailmanpankin entisen pääekonomistin Nicholas Sternin Iso-Britannian hallitukselle tekemä raportti herätteli YK:n ilmastokokouksen aikoihin maailman päättäjiä ilmastonmuutoksen taloudellisiin vaikutuksiin: ilmastonmuutoksen torjumisessa viivyttely tulee paljon kalliimmaksi kuin ripeä toimiminen nyt. Talouden muutos Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 20 % bruttokansantuotteestaan, jos ilmastokriisiä ei pysäytetä. Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa vastaavasti vain prosentin luokkaa globaalista bruttokansantuotteesta. Näin ollen toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat erittäin kannattavia jokaista 70 euroa kohti, jonka investoimme ilmastokriisin torjumiseen, estämme ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja Sternin mukaan noin euron edestä. Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila puolestaan kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa tammikuun lopussa kannattavansa valtioiden yrityksille asettamia päästörajoituksia ja myös päästökauppaa. Puheenvuoro osoitti verratonta edelläkävijyyttä! Tavallisesti julkisuudessa esitettävät Elinkeinoelämän keskusliiton kautta suodattuneet yrityselämän puheenvuorot ovat taantuneisuudessaan ja lyhytnäköisyydessään kuvottavia. Ehkäpä jatkossa muutkin yritysjohtajat uskaltautuvat rohkeampiin avauksiin ja poliitikot huomaavat kyseenalaistaa EK:n näkemykset. Tarjolla ympäristöjärjestöjen ja EU:n keinoja ja Suomen kepulikonsteja Tammikuussa (16.1.) Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Greenpeace ja Maan ystävät julkaisivat yhteiset ilmasto- ja energiapoliittiset esityksensä tulevalle hallitukselle. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää mittavia päästövähennyksiä seuraavan vaalikauden aikana. Järjestöt vaativat Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä Kioton tavoitetason alle jo seuraavalla vaalikaudella, 30 prosentilla vuoteen 2020 ja 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Ympäristöjärjestöjen esittämän keinovalikoiman kärkeen kuuluvat energian tehottoman käytön lopettaminen lisäämällä normi- ja vero-ohjausta, sekä uusiutuvan energian tuotannon kasvattaminen takuuhintajärjestelmällä. Rakennusten lämmityksessä syntyviä päästöjä halutaan alentaa tiukentamalla energiatehokkuusnormeja matalaenergiarakentamisen tasolle ja nostamalla kotitalouksien sähköveroa 1500 kwh/hlö ylittävän kulutuksen osalta. Liikennepolitiikassa järjestöt vaativat siirtymistä yksityisautoilua suosivasta 4 politiikasta julkista ja kevyttä liikennettä suosivaan politiikkaan sekä autojen polttoaineenkulutuksen alentamista. Keinoiksi tarjotaan tietulleja sekä autoverotuksen muuttamista hiilidioksidiperusteiseksi. Helmikuun alussa julkaistiin YK:n alla toimivan arvostetun tutkimustietoja yhteen kokoavan Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) tuoreimman tiederaportin yhteenveto-osa. Raportin mukaan maapallon keskilämpötila saattaa nousta vuoteen 2100 mennessä jopa 6,4 asteella verrattuna vuosien keskilämpötilaan. Raportin mukaan meriveden pinta saattaa nousta jopa 59 senttimetriä. Lämpötilat ovat jatkaneet nousuaan lähes kaikkialla maailmassa. Sadan viimeisimmän vuoden aikana maapallon lämpötila on noussut keskimäärin 0,74 astetta ja lämpeneminen on kiihtynyt viime vuosikymmeninä. Euroopan keskilämpötila on noussut lähes yhden celsiusasteen eli maailmanlaajuista keskiarvoa nopeammin. Ajalta, jolta lämpötilamittauksia on saatavilla, 15 lämpimintä vuotta on koettu viimeisimpien 20 vuoden aikana ja niistä 11 ajoittuu vuoden 1995 jälkeiseen aikaan. Ilmasto- ja energiapolitiikkaa käsiteltiin EU:n ympäristöneuvostossa ja keväthuippukokouksessa Kokouksessa EU sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä riippumatta siitä, millä aikataululla EU:n ulkopuoliset maat etenevät. EU:n päätavoitteena on kuitenkin saada aikaan maailmanlaajuinen ja laaja-alainen sopimus vuoden 2012 jälkeisestä sopimusjärjestelmästä. Osana tätä järjestelmää EU sitoutuisi vähentämään päästöjään 30 %:lla vuoteen 2020 mennessä yhdessä muiden kehittyneiden maiden kanssa. Järjestöt Suomessa ja kansainvälisesti esittivät, että EU:n yksipuolisenkin tavoitteen tulisi olla 30 % päästövähennys. Suomen kannasta väännettin ennen ympäristöneuvoston kokousta hallituksessa suorastaan irvokkaasti. Keskustan ministerit vastustivat 20 % päästövähennystavoitetta, vaikka puolueen vaaliohjelmassa oli siihen sitouduttu. Suomi on menneellä hallituskaudella ollut yksi pahiten EU:n ilmastopolitiikkaa jarruttaneita maita. Vaikka ilmastonmuutoksen torjuminen nousi pinnalle julkiseen keskusteluun ja vaikka Keskustaa lähellä oleva e2 -ajatuspaja julkisti alkutalvesta tutkimuksen suomalaisten yksituumaisesta ilmastohuolesta, ei viesti muuttunut teoiksi asti. Varo ekobluf a! Suomen luonnonsuojeluliitto julkistikin ennen vaaleja ( ) tiedotteen ja varoitti äänestäjiä puolueiden ekobluf sta. Puolueet ja yrityselämä ovat käyttäneet

5 Tampereen seudun luonto 1/2007 ihmisten ilmastohuolta hyväkseen ja sumuttaneet tarjoamalla vippaskonstiratkaisuiksi milloin ydinvoimaa, vesivoimaa tai turvetta. Todelliset ratkaisut löytyvät energian käytön tehostamisesta ja vähentämisestä sekä uusiutuvien energialähteiden kestävästä käytöstä. Miksi ydinvoima ei ratkaise ilmastokriisiä? Ydinvoima ylläpitää tuotantorakenteita, jotka vaativat yhä enemmän energiaa ja estävät energiansäästön ja uusiutuvien energiamuotojen tarjoamat kestävät ratkaisut. Myös ilmastoratkaisujen taustaksi laaditut skenaariot osoittavat, ettei ydinvoimaan pohjautuva energiantuotantorakenne vähennä päästöjä pysyvästi. Käytetystä polttoaineesta muodostuvalle ydinjätteelle ei ole keksitty missään maailmassa kestävää ja vastuullista ratkaisua, ellei jätteen kierrätystä ydinaseiksi lasketa vastuulliseksi jätehuolloksi. Lisäksi ydinvoiman myötä luodaan paineita laajamittaisen uraanikaivostoiminnan hyödyntämiseen Suomessa. Uraanilouhokset maailmalla aiheuttavat paikallisesti vakavia ympäristöongelmia. Uraanikaivokset ovatkin Suomen puhtaan ydinvoiman likainen kääntöpuoli. Lisäksi puhe mahdollisen Suomen kuudennesta ydinvoimalasta keinona vähentää Suomen ilmastopäästöjä on puppua: viidennen ydinvoimalan joskus valmistuessa jo sen tuottama sähkömäärä mahdollistaisi hiili- ja turvesähköä tuottavien voimaloiden sulkemisen. Sen jälkeen tarvitaan ratkaisuja liikenteen ja lämmöntuotannon päästöjen vähentämiseen ja pelkkää sähköä tuottavasta ydinvoimasta ei siihen ole. Suomen energiatarve on mahdollista tuottaa ja samalla saavuttaa päästövähennystavoitteet satsaamalla uusiutuvaan energiaan, erityisesti tuulivoimaan. Ydinvoimasta voidaan luopua nykyisten voimaloiden käyttöikien täyttyessä. lamppumalleihin. Suomessa Kuopion kaupunki on laatinut ilmastostrategian. Tampereelle ilmastostrategiaa ollaan parhaillaan tekemässä, taustavoimana strategian laadintaan on vaikuttanut Oras Tynkkynen. Mitä minä voisin tehdä? Suomen luonnonsuojeluliitossa toimii toista vuotta energiaja ilmastovaliokunta. Sitä vetää Leo Stranius, SLL:n hallituksen jäsen ja Uudenmaan piirin puheenjohtaja. Ilmastonmuutos on suurin ihmiskuntaa uhkaava ympäristötekijä. Se muuttaa yhteiskuntaamme dramaattisesti seuraavien vuosikymmenien aikana. Jotta uhkaa voidaan torjua, yksittäisten kansalaisten, teollisuuden ja julkisen sektorin on kaikkien koettava ilmastonmuutoksen ratkaiseminen osaksi omaa arkeaan. Luonnonsuojeluliiton tehtävänä on tämän osallisuuden kasvattaminen. Muun muassa näin linjataan Suomen luonnonsuojeluliiton uunituoreissa energia- ja ilmastoviesteissä. Tysyn toiminnassa ilmastonmuutoksen torjuminen on näkynyt mm. kaavoista annetuissa lausunnoissa ja mielipiteissä, yhteiskuljetusten järjestämisessä retkikohteisiin tai niiden valitseminen julkisilla saavutettavista paikoista ja myös esimerkiksi osallistumisena Autottomaan päivään, Ilmastomarssiin ja laskiaistiistaisin järjestettyyn lumiukkojen mielenosoitukseen ilmastonmuutosta vastaan. Jokainen meistä voi vaikuttaa; esimerkiksi seuraamalla kansanedustajien ja virkamiesten toimintaa ilmasto-, energia- ja kehityskysymyksissä, pohtimalla energiaa säästäviä ja ilmastoystävällisiä ratkaisuja työpaikalla ja kotona, perehtymällä aiheeseen lisää tai vaikkapa jutustelemalla aiheesta kahvipöydässä. SLL:n tiedotteessa tuotiin esiin, että puolueiden ja voimayhtiöiden ympäristösumutusta on myös puhe siitä, että Suomen jäljellä olevat vapaat vesistöt valjastamalla voitaisiin torjua ilmastonmuutosta. Niistä saatava energiamäärä olisi mitätön, ja patoaltaiden alle jääneet mätänevät turvemaat tuottaisivat kasvihuonekaasupäästöjä satojen vuosien ajan. Myös puheet turpeenpolton lisäämisestä ovat ympäristönäkökulmasta pahimman luokan sumutusta. Turve on kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Turpeenotto köyhdyttää maamme suoluontoa ja pilaa vesistöjä. Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenisivät 20 prosentilla, mikäli turpeenpoltto korvattaisiin uusiutuvilla energiamuodoilla. Kaupungit ilmastotalkoissa Maailmalla muutamat kaupungit osoittavat reippautta ilmastonmuutoksen torjumisessa. STT:n uutisen ( ) mukaan Lontoon kaupungin tavoitteena on leikata hiilidioksidipäästöjään vuoteen 2025 mennessä 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Hiilidioksidipäästöjä pyritään rajoittamaan muun muassa vähentämällä sähkönkulutusta ja tiivistämällä rakennukset entistä paremmin. Sähköä pyritään säästämään esimerkiksi kehottamalla ihmisiä vaihtamaan sähköä runsaasti kuluttavat perinteiset hehkulamput säästeliäämpiin 5

6 1/ vsk ARKIELÄMÄN RATKAISUT ENERGIANKÄYTÖN KANNALTA Matti Kääntönen Ilmastonmuutoksen todellisuus näyttää hiljalleen havahduttaneen osan yleistä mielipidettä ja ilmeisesti ainakin osan poliittista johtoa. Ympäristön tilassa tapahtuva kehitys on silti vain äärimmäisen harvoin heijastunut poliittisessa kulttuurissa radikaaleina toimintatapojen muutoksina. Vaaliteemoina ympäristökysymykset olivat keskeisiä noin 30 vuotta sitten. Ilmastonmuutos on globaalin vaikuttavuutensa takia toki keskeinen asia, mutta sen varjolla teknokulttuurin muut kielteiset mekanismit jäävät helposti huomiotta, koska on näköjään perin vaikeata käsittää ja käsitellä länsimaisen teknologian muovaamaa elämäntapaa ja sen seurausvaikutuksia kokonaisuutena. Siinä, miten ilmaston lämpenemisen haasteeseen voitaisiin vastata, näkyvät selvästi ennakkoluuloihin perustuvat ja ennen muuta teknologiauskoon liittyvät kuvitelmat, jotka ovat seurausta ihmisen luontosuhteen liki täydellisestä hämärtymisestä. Vuosikymmeniä jatkunut tutkimus- ja valistustyö on ikään kuin mennyt hukkaan, kun uudet sukupolvet ovat irtautuneet siitäkin vähästä ekologisesta tietämyksestä, minkä erityisesti ja 80-lukujen ympäristövalistus ja tutkimustyö pystyi aikaansaamaan. Hiihtoputkikulttuuri elämäntapana Ilmaston lämpenemisen hidastamiseen toistaiseksi ehdotetut toimenpiteet eivät yhtään tunnu myöntävän, että teknologian uusimpiin kehitelmiin nojautuva energiaintensiivinen, kulutuskasvua ruokkiva ja kannustava elämänmalli on ajan mittaan kestämätön kulttuurievoluution harha-askel. Teknologian kiihtyvyydestä voi saada parhaimman käsityksen eräiden arkisten esimerkkien avulla. Kodinkoneet ovat yksi energiankulutusta lisäävä tekijä. Niiden olemassaolo koneesta riippuen on koettu välttämättömäksi vasta noin puolen vuosisadan aikana. Jääkaappi helpottaa elämää tuntuvasti, vaikka muistettakoon, ettei se valtaosalla maailman ihmisistä kuulukaan elämän välttämättömyyksiin. Mutta onko kilometrien pituinen jääkaappi/pakastin (=hiihtoputki) perusteltua maapallon ilmaston lämpenemisen aikakaudella? Samassa sanomalehdessä hehkutettiin haavetta liki 50 hiihtoputken Suomesta, kun toisaalla lehdessä näkyvästi uutisoitiin ilmakehän lämpenemisen katastrofaalisista seurausvaikutuksista. Entä muut arkielämämme itsestäänselvyydet? Olemme tottuneet ostamaan mehumme ja maitomme käteviin nestepakkauskartonkitölkkeihin pakattuna. Aikoinaan vuotta sitten maito oli kaupoissa suurissa jään kylmentämissä säiliöissä, joista maito ammennettiin asiakkaiden omiin maitokannuihin. Leivät käärittiin oston yhteydessä paperiin, liha leikattiin kaupoissa ja punnittiin vaaoilla. Kahvi ostettiin papuina, jotka kotona jauhettiin käsikäyttöisissä kahvimyllyissä. Toki kaupoissa alkoi olla kahvinjauhatuskoneita, joissa pavut voitiin jo ostettaessa jauhattaa. Energiaa kuluttavia kahvinkeittimiä ei ollut, pääsääntöisesti vain puilla lämmitettävä hella, jolla kahvin keitto ja muukin ruoanlaitto sujui uusiutuvan energian (puun poltto) turvin kätevästi. Paikallisen tuotannon näivettyminen Elintarvikeostoksissa palveli ennen lyhyen kävelymatkan päässä oleva lähikauppa, eikä autoa tarvittu. Tarvitessani kengät 1950-luvulla suunnistin vaikkapa Tampereen Tammelassa Paavo Ruskon kenkäkauppaan. Siellä oli tarjolla kymmenien tamperelaisten ja Tampereen lähitienoon kengänvalmistajien kenkiä. Jos lapsilleni olisin tarvinnut kenkiä, niitä olisi saanut kankaanpääläisten pienyritysten valikoimista kukkuramitoin, koska vielä 1950-luvulla Suomen lastenkenkien valmistus oli keskittynyt noin 40 yrityksen erikoisuudeksi Kankaanpäässä. 6 Entä tänä päivänä? Paikallisen tuotannon ja ammattitaidon näivettymisen aikana kengänvalmistus

7 Tampereen seudun luonto 1/2007 yhdessä monen muunkin tuotteen valmistuksen myötä on siirtynyt Suomen ulkopuolelle. Paikallisen tuotannon hävitessä ja keskittyessä liki toiselle puolelle maapalloa kuljetukset ja liikenne ovat paisuttaneet energiankulutuksen moninkertaiseksi. Kuljetusvälineiden rakentaminen vaatii sekin energian lisäksi entistä enemmän rajallisia luonnonvaroja. Kävelymatkan ulottuvissa olevien kauppojen sijasta myynti on kohta keskitetty vain autolla saavutettavissa oleviin ostos- ja oleskelukeskuksiin. Uusi tekniikka muuttuu aina välttämättömyydeksi Teknisen kehityksen myötä paisunut pakkausteollisuus mihin nestepakkauskartonkiesimerkillä viitattiin on muuttunut omaksi erikoisalakseen, jonka pyrkimyksenä on tuotannon kasvattaminen siihen käytetystä rajallisesta raaka-aineesta ja energiasta riippumatta. Aivan samalla tavalla auton käyttöön ja tuotantoon on sidoksissa valtava teknostruktuuri, jonka palveluksessa suoraan tai välillisesti on ehkä noin yksi työntekijä seitsemästä (autonvalmistus, huolto, korjaus, tienrakennus, liikennemerkit, öljyteollisuus, tekstiiliteollisuus, elektroninen teollisuus, autokaupat ym.). Vaikka monien tuotteiden valmistuksessa on tekniikalla pystytty lisäämään hyötysuhdetta ja vähentämään päästöjä, on määrällinen kasvu mitätöinyt teknisten parannusten myönteisen kehityksen, mikä näkyy selvästi juuri autoissa. Pakkausmateriaalin massiivinen kasvu on sekin energian kulutuksen myötä lisännyt päästöjä ja jäteongelmaa. Jätteiden synnyn ehkäisystä on kyllä puhuttu, mutta käytännön toimet ovat jääneet olemattomiksi ehkä kahdesta syystä. Jätteiden eli usein juuri pakkausmateriaalin tuottaminen on eriytynyt omaksi tuotannonalakseen, jonka lyhyen aikavälin etuihin kuuluu kasvattaa menekkiä. Toisekseen tuotteen käsittelyn ja ostotapahtuman kätevyys ovat sammuttaneet tietoisuuden, että aivan lähimenneisyydessä tultiin erinomaisesti toimeen nykyiseen verrattuna liki olemattomalla hyödykkeiden pakkaamisella. Tänä päivänä on päinvastoin jo arvovaltaisilta tahoilta esitetty, että jätteitä olisi tärkeätä tuottaa riittävästi, jotta jätteiden polttoon rakentuvalle energiabisnekselle turvattaisiin esteetön raaka-aineen saanti! Kohtuullinen energiankulutus lähimenneisyyden todellisuutta Tärkeätä olisi muistaa nykyisen massatuotannon, kiihtyvän kulutuksen ja energiatuotannon aikana, että monin verroin säästeliäämpi ja kestävämpi elämäntapa oli täyttä totta vielä 1950-luvulla, osin 1960-luvullakin. Paikallinen tuotanto ja kulttuuri takasivat ihmiselle toimeentulon lisäksi myös sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteen. Teoriassa ei siis säästeliäämpi elämäntapa suinkaan merkitsisi joutumista mihinkään katastrofitilaan. Toki on myönnettävä, että kasvuhakuinen talous ja usko tekniikan kaikkivoipaisuuteen muodostaa vakavan liki ylitsepääsemättömän esteen pyrkiä sopeuttamaan teknosysteemimme vastaamaan enemmän luonnontalouden mekanismeja. Usko tavaratuotannosta hyvän elämän takeena ei niin vain helpolla ole muutettavissa, varsinkin kun se lyhyessä ajassa on tullut myös länsimaisen kulttuurin ulkopuolisten kansojen elämänihanteeksi. Tosin 1970-luvun alussa öljykriisin pakottamana pystyttiin valtiovallan myötävaikutuksella merkittäviin energiankulutuksen säästöihin. Mielellään toivoisi, ettei globaalien ongelmien kuten ympäristötuhojen ja ilmastomuutosten torjumiseksi aina vain kuviteltaisi voitavan tarjota pelkästään vastateknologiaa. Teknologiasta johtuvien haittojen poistaminen ei onnistu pelkällä vastateknologialla, koska sen luominen, rakentaminen ja ylläpito vaatisi yhä lisää rajallisia varantoja ja energiaa. Ydinenergia lisäisi vuosituhantisia jäteongelmia ja riskitekijöitä sen lisäksi, että sen raaka-aine kuluisi nopeasti loppuun. Vesivoiman lisäys tuhoaisi luonnon monimuotoisuutta, ihmisten elinmahdollisuuksia ja luonnon kauneutta. Vakavista asioista olisi pystyttävä kantamaan enemmän yhteisvastuuta, eikä jättämään niitä aina taloudellisten ja poliittisten tahojen lyhyen tähtäimen intressien riepoteltavaksi. 7

8 1/ vsk Vuosikokouskuulumisia: Gore, Tynkkynen ja ilmastonmuutos Tysyn kevätvuosikokous järjestettiin lauantaina Tampereen pääkirjasto Metson luentosalissa. Tysyn puheenjohtajan Juha Lehmusnotkon johdattelemana kokouksen virallinen osuus sujui nopsasti. Jo vuosikokouksen viralliseen osuuteen osallistunut parinkymmenen ihmisen joukko yllätti järjestäjät iloisesti, puhumattakaan siitä 80 ihmisen joukosta, joka saapui katsomaan elokuvaa ja kuulemaan Oras Tynkkysen alustusta ilmastoviestinnästä. Kiitos kaikille mukana olleille! Viralliset kuulumiset Vuonna 2006 on laadittu huikea määrä, yli parikymmentä, kaavoja koskevaa lausuntoa, muistutusta tai mielipidettä. Taloudenhoitaja Kirsti Raulo esitteli tilinpäätöksen. Tilinpäätöksestä käydyssä keskustelussa tuli esille lahjoituksen tekeminen, esimerkiksi metsien suojelun hyväksi. Keskustelu jatkuu syyskokouksessa, talousarvioita käsiteltäessä. Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin vuosikokouksiin Tysyn edustajiksi valittiin Juha Lehmusnotko ja Pilvi Pulma Oras Tynkkynen: Ilmastoviestinnän haasteita Oras Tynkkysellä on kokemusta ilmastoviestinnästä niin kansanedustajan, kaupunginvaltuutetun kuin kansalaisaktiivinkin roolissa. Tynkkynen toi alustuksessaan esiin nykyisen ilmastouutisoinnin aktiivisuuden ja ajankohtaisuuden, ja pohdiskeli, miksi 20 vuotta tiedossa olleen uhan saaminen yleiseksi uutisoinnin aiheeksi on kestänyt niin kauan. Kokousta edeltävänä päivänä oli julkaistu Taloustutkimuksen Kauppa- ja teollisuusministeriölle tekemä selvitys, jonka mukaan nykyisin ilmastonmuutos on suomalaisten mielestä suurin elämään vaikuttava uhkatekijä. Toiseksi tärkeimpänä omaan elämään vaikuttavana asiana pidetään ilmastonmuutokseen olennaisesti liittyviä tulvia, myrskyjä ja rankkasateita. Tutkimus on tehty kaksi kertaa aiemmin ja silloin kärkipaikoilla olivat muut asiat. Yksi ilmastoviestinnän haasteista on etäisyys: kymmenien ja satojen vuosien päästä näkyviksi muuttuvat asiat, tai kaukana kehitysmaissa tapahtuvat asiat tuntuvat ajallisesti ja paikallisesti etäisiltä, ne eivät välttämättä hetkauta helposti arkipäivässä. Toinen haasteista on ilmakehän monimutkaisuus, on vaikea tietää mitä tapahtuu juuri tälläpaikalla kymmenen vuoden päästä, vaikka yleiskehityssuunnat ovatkin hyvin tiedossa. Myös tieteellisen kielen ja päätöksenteon kielen erot muodostavat oman osuutensa ilmastoviestinnän haasteista, tieteellisessä kielessä puhutaan todennäköisyyksistä, ennusteista ja arvioista ja päätöksenteon pohjaksi taas halutaan varmaa tietoa. Vaikka ilmastotieteilijöiden tieto on niin varmaa kuin tieteellinen tieto voi olla, niin asioiden esitystapa on eri. Yksi viestintähaasteista on lukuarvoja, prosentteja ja vuosilukuja vilisevien tietojen muuttaminen helpommin hahmotettavaan muotoon. Muutosten nopeutta voi suhteuttaa ihmisikään: nykykoululaisten jäädessä eläkkeelle ilmastonmuutos on muuttanut maailmaa jo paljon. Ilmastoviestinnässä tarvitaan kovien faktojen lisäksi ihmisiä koskettava tapa esittää faktat, jotta viestinnästä tulisi ymmärrettävää ja muutoksiin kannustavaa. Yksi keino siihen ovat elokuvat. Al Goren Epämiellyttävä totuus kertoo ilmastonmuutoksesta koskettavasti Kokousta jatkettiin katsomalla Yhdysvaltojen entisen varapresidentin elokuva Epämiellyttävä totuus. Parhaan dokumentin Oscar-palkinnon saaneessa lmissä Al Gore kertoo luennossaan suuren määrän ilmastotietoja koskettavalla ja hauskallakin tavalla upean kuvituksen konkretisoidessa sanomaa. Elokuvassa peilataan myös Al Goren oman elämän kokemuksia, mm. presidentinvaalitaistoa, lapsen liikenneonnettomuutta ja siskon sairauden opetuksia. Kuva: Kansanedustaja Tynkkynen suosii ilmastoystävällisiä liikennemuotoja. Kuvaaja Jussi Vierimaa 8

9 Tampereen seudun luonto 1/2007 L i s ä t i e t o j a energia- ja ilmastok y s y m y k s i s t ä Tietopaketti ilmastonmuutoksesta: h t t p : / / w w w. i l m a s t o. o r g Ympäristöjärjestöjen yhteiset ilmasto- ja energiapolitiikkaa koskevat tavoitteet tulevalle vaalikaudelle energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf Kysymyksiä ja vastauksia liittyen ympäristöjärjestöjen esityksiin maaliskuussa 2007 valittavalle hallitukselle: energiajailmastonmuutos/ ukk2007 Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Maan ystsävät ja WWF: Ilmastotavoite Polkuja vähäpäästöiseen y h t e i s k u n t a a n : nland/ fi/dokumentit/ilmastotavoite-2050.pdf Ilmaston ystävän muistilista: 1 0 I L M A S T O N Y S T Ä V Ä N V A L I N T A A 1)Mukavasti raiteilla! Lentomatkailu on merkittävimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Lentämisen ilmastopäästöt ovat yli viisinkertaiset junalla matkustamiseen verrattuna. Vaihda kotimaan matkoilla lentokoneen kyyti junareissuun ja valitse sellaisia lomakohteita, joihin pääset helposti junalla. 2)Vaihda lihasvoimaan! Pyöräily ja kävely ovat halpoja, terveellisiä ja ilmastomyötäisiä liikkumistapoja. Liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on Suomessa noin viidennes. Puolet automatkoista on alle kuusi kilometriä ja neljännes peräti alle kolme kilometriä. Monet näistä matkoista olisi helppo taittaa pyörällä tai kävellen. 3)Jätteet kiertoon! Väärään paikkaan joutunut eloperäinen jäte vauhdittaa ilmastonmuutosta reippaasti. Suomessa noin puolet metaanipäästöistä syntyy biojätteen hajotessa kaatopaikoilla. Kilo biojätettä tuottaa vähitellen puoli kiloa metaania. Pistä maatuva jäte kompostiin ja kierrätä muutkin jätteesi. 4)Suosi kasvis- ja lähiruokaa! Ruoan kuljettamiseen ympäri maapalloa kuluu paljon energiaa. Esimerkiksi vihannesten kuljetus lentorahtina ulkomailta vaatii noin kolme kertaa sen energiamäärän, joka kuluu samojen vihannesten kasvattamiseen Suomessa avomaalla. Myös lihan tuottaminen kuluttaa paljon energiaa. Valitse mahdollisimman lähellä tuotettua, kasvispainotteista ruokaa. 5)Poimi ostoskassiin luomua! Luonnonmukainen viljely kuluttaa tavanomaista tuotantoa vähemmän energiaa. Esimerkiksi kotimaisen luomuruiskilon tuottamiseen tarvitaan vain noin puolet kotimaisen tehotuotetun ruiskilon vaatimasta energiamäärästä. Suosi ruokaostoksilla luomutuotteita. 6)Vaihda virtaa! Suomen ilmastopäästöistä 2/3 tulee energiantuotannosta. Voit valita fossiilisilla polttoaineilla tuotetun mustan ja uusiutuvilla energialähteillä tuotetun vihreän sähkön välillä. Keskimäärin vihreä sähkö maksaa kerrostaloasunnossa alle euron kuukaudessa tavallista sähköä enemmän. Vaihda virtaa ja äänestä sähkölaskullasi uusiutuvien puolesta. Suomen luonnonsuojeluliiton suosittelemaan norppamerkittyyn sähköön voit vaihtaa nettisivuilla ja tai vaikkapa soittamalla sähköyhtiöösi. 7)Älä lämmitä turhaan! Suomessa noin viidennes energiasta kuluu lämmitykseen. Laskemalla huonelämpötilaa yhdellä asteella vähennät lämmityksen energiankulutusta 5 %. Terveellisenä huonelämpötilana pidetään C:ta. Jos käytät sähkölämmitystä, valitse vihreää sähköä. Jos asut öljylämmitteisessä talossa, säästät rahaa ja ilmastoa siirtymällä pellettilämmitykseen tai maalämpöön. 8)Säästä sähköä! Jos suomalaiskodit vaihtaisivat energiansäästölamppuihin, sähköä säästyisi yli 900 gigawattituntia vuodessa. Se vastaa Loviisan toisen ydinreaktorin neljännesvuoden tuotantoa. Viiden 60 watin hehkulampun korvaaminen 11 watin energiansäästölampuilla säästää vuodessa lähes 20 euroa ja 35 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Vaihda energiaa säästäviin lamppuihin äläkä polta niitäkään turhaan. 9)Älä polta maailman metsiä! Tupakan kuivaaminen vaatii paljon energiaa, joka tuotetaan kehitysmaissa yleensä polttamalla puuta. Tupakantuotannon takia hävitetään maailmassa vuosittain hehtaaria eli noin Helsinkin kaupungin alueen verran metsää. Säästä puita ja muita lopettamalla tupakointi. 10)Valjasta oma energiasi! Monet yhteiskunnalliset parannukset viisipäiväisestä työviikosta naisten äänioikeuteen ovat kansalaisten aktiivisen toiminnan ansiota. Ilmastonmuutos on aikamme vakavimpia haasteita. Lähde sinäkin mukaan kansalaistoimintaan ilmaston puolesta! Lähde: 9

10 1/ vsk Liito-oravista uutta potkua luonnonsuojeluun? HM Nina Nygren Liito-orava, tuo pieni nappisilmä, on vuosi-tuhannen vaihteesta lähtien saanut useamman kaavahankkeen sekaisin ja tuottanut runsain mitoin selvityspapereita, tuomioistuimien päätöksiä, lehtijuttuja ja eduskuntakeskusteluja. Mutta olisiko sekametsien öisestä liitäjästä muuhunkin? Voisiko tarttumalla liito-oravan suojeluhaasteeseen paikallisesti saada aikaan uusia näkymiä luonnonsuojeluun ja maankäytön kehittämiseen? Kolmivuotinen tutkimus- ja kehittämishanke Liitoorava ja kaavoitus Tampereen kaupunki-seudulla on lopuillaan. Hankkeen tavoitteena on ollut liito-oravien suojelun parantaminen ja suojelukeinojen kehittäminen samalla kun parannetaan kaavoituksen suunnitteluvaraa eli suunnittelun vaihtoehtoja avarretaan. Tavoitteet voivat ensi kuulemalta kuulostaa ristiriitaisilta. Liito-oravien tiukkaa suojeluvelvoitetta ei ole tähän saakka ja nykyisillä suojelukeinoilla kuitenkaan toteutettu kenenkään toimijan kannalta myönteisellä tavalla. Tampereen seudulla suhteellisen yleisen lajin (vaikka toki täälläkin vähenevän ja valtakunnallisesti uhanalaiseksi määritellyn) tiukka suojelu on johtanut esimerkiksi valtakunnallisiin liito-oravan suojeluohjeisiin, joissa tulkitaan luontodirektiivin suojeluvelvoitetta niin, että metsänhakkuutilanteissa suojelluksi tulee minimissään vain metrin säteinen metsälaikku (+ kapea käytävä lähimpään metsään) havaitun liito-oravan pesäpuun ympärillä (YM & MMM 2004). Lajille, joka on riippuvainen sopivien elinympäristöjen verkostosta, on tällainen suojelu keino riittämätön. Kaavoitustilanteissa taas liito-oravien sijoittuminen ja liikkuminen ennalta-arvaamattomasti suunnittelun aikana ja sen jälkeen aiheuttaa suuria ongelmia kaavassa, jonka on tarkoitus säädellä maankäyttöä vuoden mittakaavassa. Hankkeen lähtökohtana on ollut, että tilanne voisi olla parempi kaikkien toimijoiden ja myös liito-oravien kannalta. Liito-orava on haasteellinen luonnonsuojelun kohde sille on tärkeää kattavan elinympäristöjen verkoston olemassaolo, ja tällä hetkellä liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä häviää enemmän kuin uusia syntyy. Toisaalta se saattaa viihtyä hyvin ihmisen hoitamissa metsissä, esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun soveltuvissa virkistysmetsissä. Liitooravaa ei voida kuitenkaan suojella pelkästään suojelualueita perustamalla niitä ei voida perustaa niin paljon ja niin tiheään että lajin kanta tulisi pelkästään näin suojelluksi. Toisaalta liitoorava voisi pärjätä myös talousmetsissä, jos niitä hoidettaisiin monimuotoisemmin nykyistä paljon laajemmassa mittakaavassa mutta metsätalouden hoitokäytäntöjen muuttaminen osoittautunut hitaaksi ja vaikeaksi. Näiden kahden valtakunnallisen äärivaihtoehdon välillä on kuitenkin nähtävissä alueelliseen yhteistoimintaan tukeutuva mahdollisuuksien vyöhyke voisiko liito-oravan suojelua parantaa siirtymällä kannus- tavampiin ja joustavampiin, uudenlaisiin suojelu-käytäntöihin? Kasvavallakin kaupunkiseudulla, kuten Tampereella, on tarvetta jättää metsäisiä alueita virkistys-, suojelu- ja kaavoitusreservialueiksi miten esimerkiksi näitä alueita voisi hyödyntää liito-oravan suojelussa? Millaisia eri suojelukeinoja liito-oravan kohdalla voisi käyttää? Näihin kysymyksiin on haettu vastauksia hankkeessa tehdyn tutkimus- ja kehitystyön avulla. Hankkeessa on tehty yhteiskuntatieteellistä tutkimusta liitooravista maankäytön suunnittelussa, sekä ekologista tutkimusta Tampereen itäosan liito-oravista. Lisäksi on järjestetty dialogityöpajoja, joiden tavoitteena on ollut kaupunkiseudun eri toimijoiden (kaavoittajien, metsänomistajien, luonnonsuojelijoiden jne.) välisen 10

11 Tampereen seudun luonto 1/2007 keskusteluyhteyden parantaminen ja uusien suojeluinnovaatioiden yhteiskehittely. Uuden tiedon syntyminen erilaisten asiantuntijuuksien kohdatessa on erittäin tärkeää, sillä liito-oravan suojeleminen maankäytön suunnittelun kentällä on moni-mutkainen kysymys jota kukaan yksittäinen toimija ei voi yksin ratkaista. Lisäksi eri toimijoiden keskinäisen luottamuksen parantaminen on hankkeen tavoitteiden kannalta erityisen tärkeää, sillä kaavoituksessa mukana olevat toimijat usein kohtaavat toisiaan yksittäisten kaavahankkeiden ja tiukkojen tilannekohtaisten kysymysten äärellä, jolloin myös erilaisilla ristiriidoilla ja epäluottamuksella on taipumus kasvaa. Työpajat onnistuivat tavoitteessaan hyvin toimijat tutustuivat toisiinsa ja keskustelu avartui liito-oravan suojelusta kohti yleisempiäkin teemoja, ja eri osallistujilla oli yllättävän paljon yhteistä keskustelupintaa liito-oravan suojelussa. Lisäksi työpajoissa on noussut esiin uusia, rohkeita ideoita siitä millaisia erilaisia vaihtoehtoja liitooravien suojelussa voisi käyttää. Esimerkiksi metsien kasvua ja siten myös liito-oravien liikkumista voisi ennakoida liito-oravaselvitysten yhteydessä, laajemman alueen elinympäristöverkostoa tulisi ottaa paremmin huomioon kaavoituksessa, Tampereen kaupunkiseudulle voisi laatia seudullisen virkistys- ja suojeluverkoston ja metsänomistajia voisi eri tavoin kannustaa kasvattamaan liito-oraville soveltuvia metsiä. Mahdollisuuksina nähtiin myös luontodirektiivin tavoitteena olevan suotuisan suojelutason tarkasteleminen alueellisesti (esimerkiksi liito-oravan suojelutason tutkiminen ja seuraaminen Tampereen kaupunkiseudulla) sekä menetettävien liito-orava-alueiden (esimerkiksi hankalasti keskellä teollisuusaluetta sijaitsevien) suunnitelmallinen ja kontrolloitu kompensoiminen metsää kasvattamalla ja/tai suojelemalla siten, että liito-oravalle suotuisan elinympäristön määrä ei missään vaiheessa vähene, vaan lisääntyy. Nämä jälkimmäiset kunnianhimoiset ideat tosin vaativat valtakunnan tason mukaantuloa kehittämiseen, sillä Suomesta ei ole kokemuksia ekologisesta kompensaatiosta tai suojelutason alueellisesta tarkastelusta, ja siksi ne vaatisivat paikallisen yhteistyön, dialogin ja kehittelyn lisäksi mm. lainsäädännön tulkinnan uudelleentarkastelua. Hankkeen konkreettisena tuloksena julkaistaan keväällä 2007 hankkeen loppuraportti. Hankkeessa toimineet ovat jo nyt kokeneet saaneensa uutta tietoa, uusia työvälineitä ja ideoita liito-oravan kanssa pärjäämiseen ja muuhunkin yhteistyöhön, ja loppuraportin yksi tavoite on levittää tietoa edelleen muillekin. Lisäksi hankkeen parissa aloitettu kaupunkiseudun toimijoiden välinen yhteistyö on myös jatkumassa, jatkoyhteistyötä mietitään kevään 2007 aikana. Kaiken kaikkiaan olen hankkeen aikana henkilökohtaisesti vakuuttunut siitä, että luonnonsuojelu voisi saada lisää potkua ja tehokkuutta uudenlaisista suojelun keinoista erilaisten toimijoiden yhteistyöstä ja yhteishankkeista, kannustimien kehittämisestä pakkokeinojen ja valitusten sijaan (tai edes rinnalle) ja avoimesta suhtautumisesta erilaisiin toimijoihin ja erilaiseen tietoon. Luonnollisesti tämä tie on hidas niin kuin mikä tahansa maailman pelastamisen keino, mutta pienetkin askeleet voivat tuoda arvaamattoman paljon positiivisia kumulatiivisia seurauksia. Viitteet: 1 V tutkimus- ja kehittämishanketta ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö, Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma sekä Tampereen kaupunkiseudun kunnat. Jutun kirjoittaja on toiminut hankkeen vastaavana tutkijana edistäen ympäristöpolitiikan väitöskirjahankettaan liitooravista ja maankäytön suunnittelusta. Hanketta on johtanut prof. Yrjö Haila, ja hankkeen toinen tutkija on HT Ari Jokinen. Hankkeen ekologisen osuuden tutkijana on toiminut Marko Schrader. Lisätietoa 2 Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV(a) tiukasti suojeltujen lajien listaan, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (Luontodirektiivi 12 ). Luontodirektiivin tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja säilyttäminen sekä suojeltujen lajien ja luontotyyppien suotuisan suojelutason saavuttaminen ja säilyttäminen. 3 Dialogityöpajoja järjestettiin vuoden 2006 aikana neljä, ja niihin osallistui yhteensä reilut 20 henkilöä 16 eri taustaorganisaatiosta. Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriö & ympäristöministeriö (2004). Liito-oravan huomioonottaminen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä (Ohje No. MMM 3713/430/2003; YM4/ 501/2003) Yhteystiedot: O i k a i s u Tampereen seudun luonnon tarkkasilmäinen lukija huomasi viime lehdessä olleeseen Tysyn historiikkiin livahtaneen asiavirheen tapahtuneeksi merkittyä Mikko Alatalon konserttia ei koskaan pidetty, koska kyseisessä paikassa - Sampolassa - oli päällekkäisvaraus. Samaan tilaan oli tulossa Anne Pohtamo mannekiininäytöksineen. Tilanteesta selvittiin lukijamme mukaan rahalla: Pohtamo maksoi Tysylle vanhassa rahassa noin 6000 markkaa. Lukija muisteli että sattumus oli siinäkin mielessä onnellinen, että Alatalon lippuja ei oltu myyty kuin muutama kappale. 11

12 Hiljan päivän retken tuloksia Juha Lehmusnotko & Erkki Björk 1/ vsk Tysy ry. järjesti Hiljan päivän retken Kaupin ulkoilupuiston alueelle Retkellä saaduilla havainnoilla osallistuttiin Kuopion yliopiston melulaboratorion tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on selvittää luonnonrauhan kokemisen ja äänitasojen välistä suhdetta. Melumittari saatiin retken ajaksi lainaan Tampereen kaupungilta. Vaikka sää ei tutkimusta suosinutkaan ja osanotto jäi vähäiseksi, analysoi dosentti Erkki Björk saatuja tuloksia. Kuva 1. LAeq 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30, Aineisto ja menetelmät Tutkimukseen osallistuttiin seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Imatra, Lohja, Nilsiä ja Tampere. Helsingissä henkilöitä oli 4 ja tutkimus tehtiin Mustikkamaalla, joka on pienehkö virkistysaluesaari. Sen pohjoispuolella on vilkkaasti liikennöity Itäväylä, länsipuolella on satama ja voimalaitos ja eteläpuolella on meri. Mittaukset tehtiin melumittarilla Tecpel DSL 330 lukemalla A-äänitaso viiden sekunnin välein seitsemän kertaa. Mittaukset teki Johanna Oja. Imatralla ( ) osallistujia oli myös neljä ja retki tehtiin Mellonmäen ja Vuoksen väliseen maastoon, joka on kaupunkimaista aluetta rantapuistoineen. Mittaukset tehtiin melumittarilla Rion NL-32 lukemalla A-äänitaso viiden sekunnin välein seitsemän kertaa. Mittaukset teki Kimmo Saarinen. Lohjalla osallistujia oli kuusi ja arviointiretki tehtiin Karnaisten korven alueelle. Melumittarina oli MIP 7178 P ja mittaajana Tauno Laakso. Mittarista luettiin keskiäänitaso LAeq. Nilsiässä osallistujia oli myös kuusi ja retki tehtiin Kypäräisen alueelle. Mittarina oli Roline RO1350 melumittari, josta A-äänitaso luettiin viiden sekunnin välein seitsemän kertaa Kirsti Taattolan toimesta. Tampereella osallistujia oli vain kaksi ja kohteena oli Kauppi - Niihama alue. Melumittarina oli Bruel&Kjaer 2230, jolla Juha Lehmusnotko mittasi A-keskiäänitason. Kuva 2. Kuva 3. LAeq LAeq 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 arvio arvio arvio Tutkimukseen osallistujat arvioivat kunkin mittauspaikan äänitason luonnonrauhan kokemisen kannalta asteikolla 1 erittäin huono, 2 huono, 3 tyydyttävä, 4 hyvä ja 5 erittäin hyvä. Äänitasomittausten lisäksi mittaajat arvioivat kunkin paikan ympäristöolosuhteita ja taustaääniä. Tulokset Kaikkien mittauspaikkojen keskiäänitasot ja luonnonrauhaarvioiden keskiarvot on esitetty kuvassa 1. Koska Tampereella oli vain kaksi osallistujaa, ei niitä hyväksytty jatkoanalyyseihin. Myös Lohjan tulokset jätettiin tarkemmista analyyseistä pois, koska tulokset poikkesivat olennaisesti muista (ilmeisesti mittarista oli luettu enimmäistaso keskiäänitason sijasta). Imatran, Helsingin ja Nilsiän tulokset analysoitiin tarkemmin. Tulokset jaettiin kahteen ryhmään sen perusteella aiheutuiko melutaso pääosin ympäristömelulähteistä vai luonnollisista äänilähteistä kuten tuuli ja veden äänet. Kuvassa 2. on esitetty ne tulokset, joissa äänitaso aiheutui pääosin luonnollisista äänilähteistä (tuulen ja veden äänet). Ne olivat pääosin Nilsiän tuloksia. Kuvassa 3 on esitetty ne tulokset, joissa äänitaso oli ympäristömelun aiheuttamaa. Ne olivat siis Imatran ja Helsingin tuloksia. Äänenpainetason LAeq ja luonnonrauha-arvion A väliseksi regressiosuoraksi saatiin LAeq = 74,8-10A ja korrelaatiokertoimeksi R = 0,9. 12 Tulosten tarkastelu Kuvassa 4. on esitetty aiemmin Kuopiossa Puijon alueella saatujen tulosten ja tässä tutkimuksessa Imatran ja Helsingin seuduilla saatujen tulosten vertailu regressiosuorina. Tulokset viittaavat siihen, että Imatran ja Helsingin seuduilla siedetään enemmän melua tyydyttävällä ja sitä alemmilla luonnonrauhan kokemisen tasoilla. Kuva 4. LAeq Kuopio 60 Imatra - Helsinki ,0 2,0 3,0 4,0 5,0 arvio

13 Tampereen seudun luonto 1/2007 Toisaalta tämänkin tutkimuksen tulokset vahvistavat sitä käsitystä, että luonnon omat äänet eivät juurikaan vaikuta haitallisesti luonnonrauhan kokemiseen. Luonnonrauha on katoava luonnonvara. Silloinkin kun esim. sairauden tai arkisen unentarpeen vuoksi tarvitsemme lepoa ja rauhaa, tilaisuutta siihen ei tule. Esim. liikennemelun aiheuttamat unihäiriöt alkavat olla liiankin tavallisia. Melu vaikuttaa mm. unen häiriintymisen kautta suorituskykyyn ja mielenterveyteen. Kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon hiljaiset alueet, joissa melutasot ovat selvästi alle haittoja aiheuttavien ohjearvojen. Mitä paremmin melu otetaan huomioon kaavoituksessa ja hankkeiden suunnittelun alkuvaiheessa, sitä todennäköisemmin vältytään ongelmilta myöhemmin. Tampereen kaupungin meluselvitys kantakaupunkialueelle löytyy osoitteesta: http//www.tampere. /ymparisto/ julkaisutjaselvitykset/liikennemeluselvitys.html. Tysyn toimintakertomus 2006 (Tämä on lyhennelmä kevätkokouksessa hyväksytystä toimintakertomuksesta; täydellinen toimintakertomus on saatavissa tarvittaessa yhdistykseltä.) Yhdistyksen toiminta oli vuonna 2006 pääpiirteittäin samanlaista kuin edellisinäkin vuosina. Perinteiseen tapaan yhdistys jätti lausuntoja ja mielipiteitä pääasiassa kaavoituksen eri tasoilla sekä järjesti retkiä, talkoita ja yleisötilaisuuksia. Lisäksi yhdistys esitteli toimintaansa erilaisissa tapahtumissa. Iso ponnistus oli yhdessä ympäristötietokeskus Moreenian ja Sampolan työväenopiston kanssa järjestetty kurssi Tampere Sinun kaupunkisi. Kurssin vetäjänä toimi Pilvi Pulma. Lausuntoja ja mielipiteitä jätettiin edellisvuotta enemmän. Vuoden aikana jätettiin kaksi suojeluesitystä yhdessä muiden yhdistysten kanssa. Suosittujen retkien järjestämistä jatkettiin. Kevätretki Hyytiälän metsäasemalle peruuntui vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Luonnonkukkien päivän retki Lielahteen taas oli yleisömenestys. Uutena järjestimme äänimaisemaretken valtakunnallisena Hiljan päivänä Retki ei ensimmäisellä kerralla löytänyt yleisöään ehkä ensi vuonna. JÄSENISTÖ Joulukuussa päivätyn rekisteriotteen mukaan yhdistyksellä on 1134 maksanutta jäsentä, joista 1043 on varsinaista jäsentä, 67 perhejäsentä ja 24 lahjoittajajäsentä. 79 jäsentä on jättänyt jäsenmaksun maksamatta ja lasketaan eronneiksi. Yhdistyksen jäsenmäärä laski toimintavuonna 17 jäsenellä. Jäsenmäärän lasku johtunee osittain vuonna 2006 kohonneesta jäsenmaksusta. Eronneiden määrää on osin kompensoinut uusi jäsenlaji, vuonna 2006 käyttöön otettu lahjoittajajäsenyys. Tysyssä ei vuonna 2006 tehty erityisiä jäsenhankintaponnisteluja. Muilla paikkakunnilla käynnissä ollut Luonnonsuojeluliiton face-to-face jäsenhankinta ei vuonna 2006 ulottunut Tampereelle. Jäsenmäärä laski nyt toisena vuonna peräkkäin. HALLINTO Toimintavuoden aikana pidettiin kaksi sääntömääräistä kokousta: kevätkokous lauantaina ja syyskokous lauantaina , molemmat ympäristötietokeskus Moreeniassa. Vuonna 2006 hallituksen puheenjohtajana toimi Minna Santaoja ja varapuheenjohtajana Kirsi Järvinen, maaliskuusta lähtien Pilvi Pulma. Sihteerinä toimi Juha Lehmusnotko ja hallituksen ulkopuolisena taloudenhoitajana edellisvuosien tapaan Kirsti Raulo. Hallitukseen kuuluivat lisäksi varsinaisina jäseninä Milla Hilli-Lukkarinen ja Petra Lattunen sekä varajäseninä Timo Toimela ja Veikko Junninen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa. Kiireellisistä asioista esimerkiksi lausuntoa jätettäessä päätettiin sähköpostitse. VIESTINTÄ JA TIEDOTUS Tampereen seudun luonto lehti ilmestyi toimintavuoden aikana kaksi kertaa. Lehti jaettiin jäsenien lisäksi mm. tamperelaisille päättäjille ja kirjastoihin. Lehden päätoimittajana toimi Minna Santaoja. Jäsenille lähetettiin toimintavuoden aikana kaksi jäsenkirjettä, joissa kerrottiin Tysyn tapahtumista ja julkaistiin kutsut yhdistyksen sääntömääräisiin kokouksiin. Tampereen seudun luonto lehden painosmäärä oli 1600 ja jäsenkirjeen 1300 kappaletta. Molemmat painettiin uusiopaperille metsiä säästäen. 13

14 1/ vsk Kirjeiden ja lehtien postitus hoidettiin talkoilla hallituksen jäsenten voimin. Oman lehden ja jäsenkirjeen lisäksi tapahtumista ja kokouksista tiedotettiin liiton luonnonsuojelijalehdessä ja www-tiedotesivuilla, paikallisissa lehdissä ja radiokanavilla, internetin ilmoituspalstoilla sekä sähköpostin välityksellä. Luonnonsuojeluliitossa ei vuonna 2006 ollut resursseja päivittää paikallisyhdistysten lausuntoja nettisivuille, joten Tysyn vuoden 2006 lausuntoja ei toistaiseksi löydy netistä. Yhdistyksellä on kaksi sähköpostilistaa, toinen hallituksen sisäisiin keskusteluihin ja toinen toiminnasta tiedottamiseen jäsenille ja kaikille kiinnostuneille. Tysyllä on myös omat www-sivut liiton palvelimella. Sivujen ulkoasua uudistettiin vuoden aikana, ja nyt sivuilta löytyvät mm. viime vuosien Tampereen seudun luonto lehdet pdf-tiedostoina. TAPAHTUMAT JA TOIMINTA Kaavailta toimistolla. Opeteltiin yhdessä lausuntojen laatimista Tysyn kevätkokous Moreeniassa. Kokouksen jälkeen erikoissuunnittelija Päivi Blinnikka Pirkanmaan ympäristökeskuksesta kertoi Pirkanmaan ympäristökasvatusverkoston kuulumisia Tampere Sinun kaupunkisi kurssi. Osallistumisen tavat ja kanavat. Kuntademokratian kehittämispäällikkö Outi Teittinen, Internet-päätoimittaja Päivi Kuusisto ja tutkija Jarkko Bamberg Tampere Sinun kaupunkisi kurssi. Liikenne ja kaupunkisuunnittelu. Kaupungininsinööri Risto Laaksonen Tampere Sinun kaupunkisi kurssi. Kaavoitus ja maankäyttö. Kaavoituspäällikkö Veikko Vänskä ja arkkitehti Tiina Leppänen Tampere Sinun kaupunkisi kurssi. Ryteikköä vai talousmetsää? Kaupungin metsät ja puistot sekä asuinalueiden siistiminen. Myös keskustelua - mieti omia kysymyksiäsi jo etukäteen. Metsänhoitopäällikkö Tommi Granholm. Maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki Tampere Sinun kaupunkisi kurssi. Retki maastoon - ryteikkö- ja metsäillan teemat livenä! Tutustumiskohteena Kaupin alue. Retkenvetäjänä metsänhoitopäällikkö Tommi Granholm Siivoustalkoot Vaakkolammin luonnonsuojelualueella Palaveri ympäristövalvonnan ja kaupungin metsäosaston kanssa Hervantajärven suojeluesityksestä ja kaupungin metsien hoidosta; Tysystä osallistui Minna, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiristä puheenjohtaja Juho Kytömäki Luonnonkukkien päivän retki Lielahden Niemen sahan alueelle; retken vetäjinä Matti Kääntönen Tampereen kasvitieteellisestä yhdistyksestä ja Juha ja Milla Tysystä Perinteiset niittotalkoot Teiskon Koivulan niityllä ja Iso-Murron haassa Viitapohjassa. Kimmo Virolainen ja Juha Lehmusnotko sekä Pilvi Pulma Hiljan päivän retki Kauppiin; Juha ja Minna Tysyn syyskokous Moreeniassa. Ekopsykologi Kirsi Salonen luennoi aiheesta Mielen luonto ja luonnon mieli. OSALLISTUMINEN TILAISUUKSIIN Palvelukeskus Frenckellissä tiedotustilaisuus Hämeenpuiston eteläpään kunnostuksesta. Minna ja Juha osallistuivat Maan ystävien ym. järjestämä lumiukkotempaus ilmastonmuutosta vastaan keskustorilla. Kirsi, Pilvi ja Minna poikkesivat Minna osallistui kaupungin alueellisen osallistumisen ideointitilaisuuteen Vanhalla kirjastotalolla Luonnonsuojelupiirin kevätkokous Osallistuminen yliopiston ympäristöpäivien järjestöpäivään. Tysyä esittelivät Juha, Pilvi, Milla ja Minna Tysy ja luontojärjestöt esittäytyivät virastotalon ikkunassa Vihreällä viikolla Mahdollisuuksien tori Väinö Linnan aukiolla Finlaysonilla; Juha, Pilvi, Milla ja Minna päivystivät Autoton päivä; Pilvi oli valtaamassa Hämeenkadun parkkiruutuja Juha Lehmusnotko osallistui Opetusalan koulutuskeskuksen järjestämälle Muuttuva kaupunkiluonto ja sen tutkiminen -kurssille Ilmastomarssi; Minna ja Pilvi marssivat Tysystä Luonnonsuojelupiirin syyskokous Vanhalla kirjastotalolla OSALLISTUMINEN LUONNONSUOJELUPIIRIN JA LIITON TOIMINTAAN Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin kevätkokouksessa Tampereen ympäristönsuojeluyhdistystä edusti Juha Lehmusnotko. Piirin syyskokouksessa Tysyä edustivat Minna ja Juha. Tysyä edustivat Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin hallituksessa varsinaisena jäsenenä Juha Lehmusnotko ja varajäsenenä Minna Santaoja. Luonnonsuojelupiirin hallitukseen vuodelle 2007 valittiin Tysystä varsinaisiksi jäseniksi Juha Lehmusnotko ja Minna Santaoja sekä varajäseneksi Pilvi Pulma. Tysy antoi toimintavuonna lausuntoja yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa. YHTEISTYÖ MUIDEN JÄRJESTÖJEN KANSSA Osa Tysyn hallituksen jäsenistä kuuluu muihinkin luonto- ja ympäristöyhdistyksiin ja käy niiden kokouksissa sekä seuraa yhdistysten tiedotusta (Tampereen kasvitieteellinen yhdistys, Tampereen hyönteistutkijain seura, Tampereen sieniseura, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, Maan ystävät, Tulevaisuuden voima ym.). Tätä kautta tieto kulkee ja avautuu yhteistyömahdollisuuksia. Kuluneena vuonna yhteistyötä tehtiin monien lausuntojen laatimisessa ja

15 Tampereen seudun luonto 1/2007 luonnonkukkaretken järjestelyissä. Vuonna 2006 Tampereelle perustettiin metsäryhmä, joka on Tampereen metsien tilasta kiinnostuneiden epävirallinen yhteenliittymä. Metsäryhmässä on jäseniä eri järjestöistä ja myös niiden ulkopuolelta. Metsäryhmä toimi taustavoimana jätetyissä suojelualoitteissa. Metsäryhmä kokoontui vuonna 2006 seitsemän kertaa. Lisäksi tehtiin lukuisia metsäretkiä. Tysystä metsäryhmän toiminnassa mukana olivat Minna Santaoja ja Pilvi Pulma. TALOUS Yhdistyksen talous oli vakaa koko kertomusvuoden ajan. Tilinpäätös näytti 652,66 euroa ylijäämää. Talousarviossa oli varauduttu käyttämään tarvittaessa rahaa siten, että talousarvio oli tehty 400,00 euroa alijäämäiseksi. Yhdistyksen tilinpäätökset ovat useana vuonna olleet ylijäämäisiä, ja varoja on riittävästi varastossa. Näin ollen myös vuodelle 2007 tehtiin alijäämäinen talousarvio, koska haluttiin varmistaa, että mikäli muut voimavarat riittävät toiminnan järjestämiseen, siihen on varattu riittävästi varoja talousarviossa. TYSYN TEKEMÄT LAUSUNNOT VUONNA 2006 Vuonna 2006 Tysyllä oli edustaja kahdessa kaupungin maankäyttöä varten perustetussa osallisryhmässä. Minna Santaoja oli osallisena Maisansalon Polson golfkenttäkaavaa varten perustetussa osallisryhmässä, mutta ryhmä ei kokoontunut toimintavuonna. Juha Lehmusnotko ilmoittautui osalliseksi Hervantajärven osayleiskaavoitusta varten perustettuun osallisryhmään. Ryhmä kokoontui vuoden 2006 aikana kolme kertaa Lausunto Tampereen maanvastaanotto- ja jatkojalostusalueiden ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta; yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa Lausuntomme täydennys koskien Tampereen maanvastaanotto- ja jatkojalostusalueiden ympäristövaikutusten arviointiselostusta; yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa 3.2. Mielipide Kalenvanrinteen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Mielipide ehdotuksesta kaupunkiseudun liikennepolitiikaksi Mielipide Polson asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Mielipide Ruskon asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Mielipide Hervantajärven osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta; yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ja Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa Mielipide Lielahden ranta- alueen osallistumisja arviointisuunnitelmasta; yhdessä Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa Mielipide Myllypuron alueen osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoista; yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ja Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa Mielipide Särkijärven sillan asemakaavaluonnoksista ja tarkistetusta osallistumisja arviointisuunnitelmasta; yhdessä Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa Suojeluesitys: TAMPEREEN KAUPUNGIN OMISTAMIEN METSIEN SUOJELU HERVANNASSA, VILLILÄSSÄ JA LAMMINPÄÄN-VUORENTAUSTAN ALUEELLA; yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin, Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen, Luonto- Liiton Hämeen piirin, Ylöjärven luonnon ja Nokian luonnon kanssa 4.5. Mielipide Rasonhaan metsäalueen perustamisesta perintömetsäksi; yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin, Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen ja Luonto-Liiton Hämeen piirin kanssa 4.5. Tiedote: LUONTOJÄRJESTÖT ESITTÄVÄT LISÄÄ SUOJELUA TAMPEREEN KAUPUNGIN METSIIN; yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin, Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen ja Luonto- Liiton Hämeen piirin kanssa Lausunto Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksen YVA-selostuksesta; yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa Mielipide Nurmi-Sorilan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta; yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin, Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen ja Luonto-Liiton Hämeen piirin kanssa 5.6. Alustus Tampereen kaupungin ympäristövalvonnalle ja kiinteistötoimen metsäosastolle: AIHEITA METSÄKESKUSTELUUN ; yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa Mielipide asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta Ikurissa; yhdessä Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa Mielipide Veisun Kauhapuiston asemakaavan muutoksesta Muistutus Polson Maisansalon kehittämishankkeesta ja golfkentän rakentamisesta; yhdessä Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa 6.7. Mielipide Hervannan Huppionmäen osallistumisja arviointisuunnitelmasta Muistutus asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta Ikurissa; yhdessä Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, puistoalueen osan muuttaminen asuinalueeksi Tohlopinsuonpuistossa Suojeluesitys: HALIMASJÄRVEN JA PELTOLAMMI-PÄRRINKOSKEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN LAAJENNUS; yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin, Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen ja Luonto- Liiton Hämeen piirin kanssa 15

16 1/ vsk Ympäristösihteeri Lasse Kosonen Luonnonsuojelun moniottelija Minna Santaoja Tampereen seudun luonto lehdessä on esitelty Tysyn toimialaan liittyviä kaupungin työntekijöitä. Haastateltavina ovat olleet kaavoittaja, kaupunkikuvaarkkitehti ja metsänhoitopäällikkö. Tällä kerralla haastateltavana on ympäristösihteeri Lasse Kosonen. Lasse tiedetään erityisesti sienituntijana ja hän on ympäristöpalveluissa se, jolle ohjataan puhelut ullakolle pesiytyneistä lepakoista tai lattianraosta löytyneistä ötököistä. Kosonen on syntyjään tamperelainen. Nykyään intohimoinen puutarhuri asuu Nokialla, luonnon helmassa. - Sen takia muutin tonne maalle, että pystyy paremmin aistimaan kevään tulot ja tämmöset luonnon läheisyydessä. Ei sitä enää välitä sillai että onko keskellä harvinaisuuksia jossain suolla, vaan ihan rappusilla istuskellessa voi tulla kivat ilikset. Linnuista liikkeelle Lassen luontoharrastus käynnistyi pikkupoikana linnuista, ja innostajina toimivat isoveljet. - Jollain tavalla me kaikki veljekset oltiin kiinnostuneita luonnosta. 50-luvun lopulla oli semmoset suositut lintupelikortit, ja niistä opeteltiin tuntemaan ne linnut ja tieteellisetkin nimet. Olin sillon alle 10-vuotias. Vanhin veli sitten rupes harrastaan lintuja, veli kirjoitti havaintoja ylös ja mä sain roikkua siinä veljien mukana. Aktiivisten luontoharrastajien kokoontumisissa valtaväestö on harmaapäisiä herroja. Lintuharrastus vetää edelleen muita enemmän myös nuorta väkeä. Tiedustelin Lasselta syytä lintuharrastuksen suosioon. - Se on semmonen trendikäs ja poikamainen harrastus, kai sitä näin vois sanoo. Siihen liittyy tiettyä kilpailumentaliteettiä. Linnut on semmonen nuorekas harrastus. Ne on kauniita, lentäviä, liikkuvia, äänteleviä, ne ei jökötä paikallaan niinkuin kasvit. Ainahan linnut on ollut suosittuja. Lintuharrastuksesta Kososen luontokiinnostus laajeni kasveihin veljien koulukasvistojen keräämisen kautta. Armeijan käytyään Lasse lähti Turkuun opiskelemaan biologiaa eläintiede pääaineenaan. Sienet alkoivat kiinnostaa opiskelujen varhaisessa vaiheessa ja pääaine vaihtuikin kasvitieteeksi. Vuonna 1979 Kosonen aloitti työt Kokemäen vesiensuojeluyhdistyksessä ja kymmenen vuotta myöhemmin Tampereen kaupungin ympäristövalvonnassa. Monimuotoinen sieniharrastus Kosonen kävi ensimmäisen sienikurssinsa vuonna 1975 ja kertoo innostuneensa siellä valtavasti sienistä. Hän liittyi saman tien sieniseuraan ja tilasi Sienilehden. 16 Sieniharrastukseen hän hurahti siinä määrin, että on ollut Tieto-Finlandia ehdokkaana sienikirjalla. Utelin Kososelta miksi hän tuli valinneeksi juuri sienet. - Joskus sanoin enemmänkin vitsaillakseni, että linnut ei tarjoa enää tarpeeksi haastetta. Sienet on vähän tutkittu ja vaikea ryhmä, lajeja on paljon ja esiintyminen on kausittaista. Hyviä löytöjä voi tehdä paljon. Se on aika monimuotonen harrastus, voi harrastaa myös ruokasienestystä. Mä syön sieniä kyllä mutta enemmän olen kiinnostunut muista ominaisuuksista. Mä valokuvaan sieniä, kerään sienitieteellisiä näytteitä ja pidän kursseja. Onhan se nyt helkkari paljon monipuolisempi harrastus kuin joku jääkiekon seuraaminen! Lopulta lienee sattuman kauppaa, kuka hurahtaa sieniin, kuka puolestaan esimerkiksi hyönteisiin. Kiinnostus voi ohjautua sen perusteella mistä ryhmästä ei vielä tiedetä paljoa. - Mä oon usein sanonut jollekin nuorelle sienitutkimuksesta innostuneelle, että rupee tutkimaan vaikka nääpiköitä: vuosi kun on mennyt niin olet Suomen paras. Arvokas harrastajatieto Luonnossa on paljon tutkimatonta, ja harrastajatiedolla on tärkeä rooli niin luonnonsuojelussa kuin luonnontieteessä. Luonnon tosiharrastajalle tulee jossain vaiheessa tarve keskittyä johonkin, ihmisikä ei Kososen mukaan yksinkertaisesti riitä luonnon kokonaisvaltaiseen tuntemiseen. Lasse itse tuntee kuitenkin kasvit, sienet ja linnut, Suomen nisäkkäät ja vielä melko määrän hyönteisiä. - Tosin en tietenkään minkään Piiraisen Teron taikka Salokanteleen verran, hän toteaa vaatimattomasti viitaten Tampereen hyönteistutkijain seuran asiantuntijoihin. Harrastajien luontotietoutta käytetään paljon muun muassa kaavoituksen pohjana. Kaupungilla on oma biologi Kari Korte joka tekee luontoselvityksiä, mutta kaikkialle hänkään ei ehdi. Luontoharrastajat tekevät tilaustutkimuksia kaupungille ja ympäristöviranomaisille. Harrastajien luontotiedolle on jopa niin paljon kysyntää että se on koettu yhdistyksissä rasitteena: omaan harrastukseen keskittymiselle ei tahdo jäädä aikaa. Osin tämän seurauksena luontoharrastus onkin kehittynyt ammattimaisen asiantuntijuuden suuntaan. - Joskus kymmenen-kakskytä vuotta sitten ei sitä harrastajatietoo arvostettu sillain. Jos kysyttiin että no onks sulla mitään tietoo kun tarvittais, niin ei toisessa päässä vastattu että no on, mutta paljoks maksat. Tää on vasta nyt tullut että tilataan selvityksiä. Esimerkiksi lintuselvitysten tekeminen muodostaa jo lintuyhdistyksen budjetissa mukavan osuuden. Jollain tavalla se luontotieto on otettava vihdoin huomioon, kun on kaiken maailman direktiivit siinä pyörimässä.

17 Tampereen seudun luonto 1/2007 Uutta yhteisöllisyyttä netissä Tekniikan kehittymisen myötä luontoharrastus saa uusia muotoja. Digikuvauksen yleistyessä näytteiden kerääminen on vähentynyt, ja internet mahdollistaa uudenlaisten harrastajayhteisöjen syntymisen. Lasse Kosonen kertoo esimerkin Kotihiiren sienipolusta, joka on sieniharrastajien keskustelupalsta. Tavalliset ihmiset voivat kysellä palstalla määritysapua löydöilleen, ja useammin kuin kerran on palstan kautta löydetty harvinaisuuksia. Viimeksi näin kävi viime syksynä, kun Tampereelta Nekalan kaatopaikalta löydettiin toinen esiintymä Suomessa harvinaista kainoukonsientä (Leucoagaricus meleagris). - Se on se harrastajien huolellinen ja tarkka työ, mikä voi viedä tiedettä eteenpäin. Harrastajatieto on ihan yhtä arvokasta kuin mikä hyvänsä tutkijatieto. Lasse Kosonen pitää yhdistyksiin kuulumista harrastuksen kannalta tärkeänä. Hän on itse jäsen kaikissa tamperelaisissa luontoyhdistyksissä. - Sieltä löytää toisia samanhenkisiä kavereita ja oppii niiltä. Tiedonvaihto edistää oppimista, ja lisäoppiminen säilyttää harrastuksen mielenkiintoisena. Kyllä mun mielestä luonnonharrastus on myöskin luonnonsuojelun perustana, sieltä se tieto lähtee. Luontoharrastajien ikääntymisestä huolimatta Kosonen uskoo ettei luontoharrastus sammu, vaikka nuorta kaartia toivoisikin enemmän. Hän uskoo että luonnosta kiinnostuneita tulee aina olemaan. Luontokerhot ovat toimineet uusien harrastajien kasvualustana. Kosonen itse on Sammon yhteislyseon legendaarisen Kuorga-luontokerhon kasvatti ja toimi myös kerhon vetäjänä. Muita Kuorgasta ponnistaneita ovat muun muassa tunnettu ekologian professori Ilkka Hanski, Tampereen kaupungin entinen ympäristöpäällikkö ja nykyinen Hämeen ympäristökeskuksen päällikkö Harri Kallio, Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Petri Seppälä sekä taiteilija Juha Suonpää. Mainittakoon että maineikkaan punkbändin Kollaa Kestää (mm. Jäähyväiset aseille) jäsenistä kaksi, Jyrki Siukonen ja Kai Kivi, olivat kuorgalaisia. Täsmäretkeilyä ja karaokea Työn, puutarhanhoidon ja muun luontoharrastuksen ohessa Lasse Kososella on projektina kuvata kaikki Suomen luonnonvaraiset kasvit. Tulevana kesänä vuorossa ovat kohokkikasvit, osa kolme. Kosonen ei kutsu projektiaan bongailuksi vaan puhuu täsmäretkeilystä. - Se lähti siitä että mä en ollu alunperin kauheen hyvä kasvituntija. En ollu mikään Kääntönen, Lasse Kosonen viittaa arvostavasti Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen pitkäaikaiseen puheenjohtajaan. Kososen menetelmää voi soveltaa kuka tahansa luontoharrastaja joka haluaisi syventää tietämystään. - Yhtenä päivänä lueskelin uutta kasvikirjaa vuoteessa Lasse kuvaa, valokuva Tampereen sieniseuran foorumilta ja sain ajatuksen että mitä jos rupeisinkin kuvaamaan, olisi kiva ryhtyä vuokoista alkaen. Eri vuokkolajeja ei oo monta, mutta niitä löytyy valkosta sinivuokkoo, punasta sinivuokkoo, kaikennäköstä eri värimuotoo. Ja sitten pitäis vaikka esitelmän Tampereen kasvitieteellisessä yhdistyksessä niistä. Viehätyin ajatuksesta niin paljon että rupesin sitä tekemään ja ajattelin että teen sitä koko loppuikäni sitten. Luonto elvyttää ja antaa voimia arjen kohtaamiseen. Luontoharrastus saattaa käydä raskaaksikin, kun näkee rakkaiden paikkojensa häviävän. Tunnettu esimerkki on Pentti Linkola, joka on avoimesti kirjoittanut masennuksestaan. Lasse Kosonen kertoo toisinaan kiroavansa raskaasti hävityksen edessä, mutta ei jää pitkäksi aikaa murehtimaan. Hänellä on keinonsa irtiottoon: mies tunnetaan mestaruustason karaokelaulajana. -Kotihiiren sienipolku: -Tiedot Luonto- Liiton Hämeen piirin luontokerhoista löytyvät tapahtumakalenterista toisaalla lehdessä. - Kaupungin ympäristöpalveluiden järjestämät, Lasse Kososen vetämät luontoretket tulevat keväämmällä kaupungin sivuille, /ymparisto/ luonnonvirkistyskaytto/index.html TULE MUKAAN TEKEMÄÄN TAMPEREEN SEUDUN LUONTOA! Kaipaamme päätoimittajaa ja juttujen kirjoittajia, kuvituskin on edelleen tervetullutta. Palkkioita ei makseta, vaan hommaa saa tehdä ihan tekemisen ja ympäristönsuojelun ilosta! Tämänkin lehden tekemiseen osallistui hallituksen lisäksi monta innokasta TYSYn jäsentä. Olisiko lehden tekeminen sinun tapasi osallistua? 17

18 1/ vsk Talvikatselmus Kalevalamitalla Eila Sihvonen In Memoriam Eila Sihvonen on poissa. Hervantalainen luontoaktivisti kuoli kotonaan lähes 87 vuoden ikäisenä. Eila haudattiin 3.3. Kalevankankaan hautausmaalle ja joukko sukulaisia, ystäviä ja taistelutovereita kokoontui muistelemaan Eilaa Hervantaan Pelipuiston seurakuntakotiin. Vielä viime toukokuussa tapasin Eilan Hervannan vapaa-aikakeskuksessa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa Hervantajärven kaavoitustilanteesta. Eila muutti Pyynikiltä Hervantaan eläkeiässä juuri luonnon läheisyyden vuoksi. Eila liikkui metsissä risteilevillä poluilla ja halasi tiettävästi kaikki Hervannan puut. Eila marjasti, sienesti ja valokuvasi. Veneellään hän souteli tyttärensä kanssa Hervantajärvellä kuvaamassa. Eila Sihvonen oli Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kunniajäsen. Yhdistyksen kevätkokous nimitti hänet kunniajäseneksi 27. maaliskuuta Eila oli myös Tampereen hervantalaiset ry:n kunniajäsen. Eilan merkityksestä Hervannan luonnon suojelijana kertoo sekin, että hänen mukaansa on nimetty vanhan metsän alue, Eila Sihvosen metsä, Hervantajärven pohjoisrannalla. Vuonna 2002 paljasjalkainen tamperelainen palkittiin Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ympäristöpalkinnolla. Palkinnon perusteluissa mainittiin muun muassa Eilan monipuolinen työ Hervannan lähiluonnon ja metsien hyväksi. Palkinto luovutettiin Hervannassa Maailman ympäristöpäivänä Eila Sihvonen oli esimerkillinen ja aktiivinen kansalaisvaikuttaja. Hän pyrki rohkeasti, peräänantamattomasti ja monin eri keinoin vaikuttamaan siihen, että Hervannassa säilyisi luontoa myös jälkipolville. Eila aloitti aktiivityönsä Hervannan luonnon puolesta seitsemänkymppisenä. Hän antoi luonnonsuojelutyölle koko avoimen, lämpimän ja luovan persoonansa. Eila osallistui julkiseen keskusteluun runoillaan ja valokuvillaan, piti yhteyttä kaupungin valtuutettuihin, laati valituksia, keräsi nimiä vetoomuksiin ja innosti omalla esimerkillään muita. Eila Sihvosen toiminta muistuttaa meitä siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä tarttua uusiin asioihin ja että luonnonsuojelutyö kurottaa aina myös pitkälle tulevaan - ohi oman aikamme. Eila jätti meille perinnön, joka ei ole velvoittava vaan voimaannuttava. Tampereen seudun luonnon lukijat saivat pitkään nauttia Eilan runoista ja kuvis-ta. Vielä vähän ennen kuolemaansa Eila valmisteli sanojensa mukaan viimeistä näyttelyään Hervannan kirjastoon. Viimeisestä näyttelystä tuli nyt muistonäyttely, jonka on koonnut Aarto Uurasjärvi. Eila Sihvosen muistonäyttelyssä Hervannan luontoa vuosien varrelta on esillä Eilan valokuvia ja runoja. Eila Sihvosen jalanjäljillä voi kulkea hervantalaisten rakentamilla Hervantajärven ja Suolijärven luontopoluilla. Luontopolkuopas löytyy mm. Hervannan nettisivuilta: Eilaa lämmöllä muistellen, Minna Santaoja Lumi valkea vaipallaan alle hangen hohtavaisen peittää pientareet peitollaan. Talvi taikoo taikametsän, valkoisemman, valoisemman. Koivun, kauniin kuuraoksat kaariporteiksi kaartuvat. Korkeimmatkin korpikuuset korkeuksiin kohonneet taivaita tavoittelevat talven taakka harteillaan. Polut pienet polveilevat, kulkijaansa kuljettavat, satumetsään saattelevat. Vievät Viitastenperälle jyrkänteille jylhimmille, vuorenpeikkojen majoille, kontion kotikonnuille. Kalliolta korkeimmalta, huipulta huikaisevalta kulkee katse kaukaisuuteen, avaruuteen autereiseen ylitse järven jäätyneen. Sietäisipä silmäellä näkymiä näyttäviä, erämaita viimeisiä, vieraittenkin viipyellä, tutkistellen tuumaella vasitenkin valvomalla kaupunkimme laitamilla aarteitamme arvokkaita, ettei kauneus katoa, lopu luonto Luojanluoma, korpimaastot kulkijoilta, metsäpolun polkijoilta. Säilyisi salot soreat, korpikuuset kaatamatta, rantamme rakentamatta näillä raukoilla rajoilla herkillä Hervannan mailla. EILA SIHVONEN 18

19 Tampereen seudun luonto 1/2007 VUODEN 2007 HALLITUS ESITTÄYTYY Kaisa Tolvanen Kotiäiti, luonnonsuojelija ja järjestöaktiivi. Tysyn lisäksi vaikutan Luonto-Liiton hallituksessa sekä paikallistasolla Luonto-Liiton Hämeen piirissä. Viime aikoina metsien suojelu noussut päällimmäiseksi. Tysyn hallitukseen lähdin mukaan oppiakseni paljon uutta!. Laura Hiekkala-Tiusanen Olen ensimmäistä kauttani mukana yhdistyksen hallituksessa, ja toimin sihteerinä. Liittyneekö ikääni (neljä kymppiä pian täynnä!) ja siihen liittyvään elämän piirin tarkasteluun ja asioiden arvottamiseen, että olen tuntenut entistä tärkeämmäksi tutustua tietyiltä osin samantyyppisellä arvomaailmalla varustettuun porukkaan ja myös toimia itselleni tärkeiden näkemysten puolesta Muutoin elämäni pyörii pitkälti perheeni, johon kuuluu miehen lisäksi neljä lasta ja jokunen eläin, ja työni ympärillä. Vapaa-aikanani nautin lukemisesta, liikunnasta (tarkoittaa nykyisessä elämäntilanteessa lähinnä työmatkapyöräilyä) ja seuraelämämatkailusta Savonmualla Kuopijon suunnalla, sieltä päin kuin kotoisin olen! Pilvi Pulma Olen 29-vuotias ympäristönhoitaja ja toista vuotta TYSY:n hallituksessa. Olen aina ollut kiinnostunut luonnon, eläinten ja kaikkien heikompiosaisten auttamisesta ja yritän sitä myös käytännössä toteuttaa. Ympäristöjärjestöissä toimiminen on valitettavan usein asioiden ainaista vastustamista, mutta niin kauan kun kehitys on menossa väärään suuntaan on mielestäni jonkun oltava sen kehityksen jarruna! Tätä en koe negatiivisena asiana. Tietysti erilaisten hankkeiden vastustamisen ja kritisoinnin ohella TYSY:n toimintaan kuuluu retkeilyä, talkoita ja muuta mukavaa yhteistä tekemistä ja luonnosta nauttimista, mikä on mukavaa. Toimin TYSY:n lisäksi myös Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä ja Tampereen Tulevaisuuden Voimassa. Erityisenä huolen aiheena on tällä hetkellä tietysti ilmastonmuutos ja toivon kovasti että siihen puuttuminen ei jää vain sananhelinän tasolle vaan näemme yhä enemmän käytännön tekoja sekä päättäjiltä että tavallisilta kansalaisilta. Paikallisesti voi vaikuttaa isoihinkin asioihin, Think globally act locally!. Ympäristöasioiden lisäksi kiinnostaa mm. elokuvat, musiikki ja piirustus. Riitta Savikko Olen ensimmäisen vuoden Tysyn hallituslainen ja ilolla ja innolla oppimassa lisää. Opiskelen ympäristöpolitiikkaa yliopistolla ja vapaa-aikani hurahtaa elämää ihmetellessä ja kansalaisjärjestötoiminnassa maailman paremmaksi paikaksi muuttamisen yrittämisessä. Olen 28-vuotias, alunperin olen kotoisin metsän keskeltä Äetsästä, mutta opiskelujen myötä olen tamperelaistunut. Järjestötoimintaan minut toi alunperin mukaan monen järjestön yhteinen Ilmari-hanke, jossa kierretään yläkouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa kertomassa nuorille ilmastonmuutoksesta. Sittemmin olen ollut mukana erityisesti Maan ystävien toiminnassa. Unelmoin maailmasta, joka olisi oikeudenmukaisempi ja ekologisesti kestävämpi, jossa ilmastonmuutosta torjuttaisiin pontevasti ja jossa demokratiassa yritettäisiin saada kaikkien äänet kuuluviin. Minna Santaoja Olen 31-vuotias ympäristönsuojelutekniikan insinööri, hallintotieteiden maisteri ja ympäristöpolitiikan tutkija. Tulin Tysyyn mukaan vuonna 2002: ensin tekemään jäsenkirjettä ja lehteä, sitten hallitukseen ja sitä kautta puheenjohtajaksi. Vuodenvaihteessa luovutin ilolla puheenjohtajan saappaat Juhalle. Olen jatkanut vielä tämän kevään jäsenkirjeen ja lehden toimittamista, mutta huhtikuun alusta lähtien tarkkailen maailmaa Saksanmaalta käsin. Sain Stuttgartin yliopistosta 3-vuotisen tutkijakoulupaikan ja odotan innolla pääseväni tutustumaan myös sikäläiseen ympäristöjärjestötoimintaan. Kiitos kuluneista vuosista, olen kasvanut ja oppinut hurjasti ja tavannut ihania ihmisiä. Auf Wiedersehen! Milla Hilli-Lukkarinen Innostuin SLL:n toiminnasta opiskeluaikoina Jyväskylässä. Olin ensin Venäjällä inventoimassa metsiä Luonto- Liiton lähettämänä ja liityin sitten TYSYä vastaavaan paikallisyhdistykseen. Minusta oli hienoa kun saimme järjestellä kaupunkilaisille positiivisia luontoelämyksiä ja jakaa tietoa esimerkiksi maankäytön suunnittelusta, joka on lempiaiheitani. Samoissa tunnelmissa olen jatkanut täällä Tampereella. Me hallituslaiset järjestäisimme tapahtumia ja koulutusta enemmänkin, jos innokasta työvoimaa löytyy. Tervetuloa siis mukaan TYSY:n toimintaan lukijat! Kirsi Järvinen Olen luonnosta ja maailmanmenosta kiinnostunut kolmikymppinen nainen. Tysyn hallituksessa olen ollut vuodesta 2005 alkaen, eli kolmas vuosi on menossa. Nyt olen varajäsenenä, tosin hallituksen käytännön toiminnassa ei erotella varsinaisia ja varajäseniä mitenkään. Koulutukseltani olen ympäristöekologi. Hyviä eväitä maailman parantamiseen minulle antavat pätkätyöläisen elämä ja monipuolinen kiinnostus järjestötoimintaan. Tällä hetkellä ympäristöajatuksissani tärkeimmällä sijalla on ilmastonmuutos ja se, mitä minä ihan itse jokapäiväisissä valinnoissani teen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Haluan, että luontomme säilyy vehreänä ja monipuolisena. Toivotan kaikille lehden lukijoille mukavaa kevättä ja kesää! (Puheenjohtaja Juha Lehmusnotko esittäytyy sivulla 3) 19

20 1/ vsk TAPAHTUMAKALENTERI Tysy 7.5. Hallituksen kokous klo 17.00, Varastokatu 3, 4.krs. Ilmoittaudu etukäteen: 9.5. Siivoustalkoot Myllypurossa. Lisätiedot Juha Lehmusnotko Tysy mukana Mahdollisuuksien torilla Väinö Linnan aukiolla paikkakunnat/tampere Kevätretki Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ja Luonto-Liiton Hämeen piirin perinnemaisemien hoitoprojektin, Ahomansikan kohteille Hämeeseen. Lähtö Vanhan kirkon edestä kello 8.30 ja paluu kuuden maissa. Omat eväät mukaan. Ilmoittautumiset mennessä tai Retken hinta Luonto- Liiton ja SLL:n jäsenille 15 (jäsenkortti mukaan), lapset ja nuoret (kaikki alle 18 v) ja opiskelijat (opiskelijakortilla) 10, muut 25. Sylissä pidettävät ilmaiseksi Luonnonkukkaretki Hervantajärvelle Tätä ilman ei kesä ala! Oppaana Matti Kääntönen Tampereen kasvitieteellisestä yhdistyksestä. Lisätiedot Juha Lehmusnotko Ketotalkoot Teiskossa Koivulan niityllä Jylhänperässä ja Viitapohjassa Iso-Murron haassa. Lisätiedot Juha Lehmusnotko Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri 5.5. Linturetki Porin ja lähialueen lintukohteille. Lähtö klo 8 Vanhan Kirkon turistipysäkiltä Keskustorilta ja paluu n klo 18. Oppaana on Peter Uppstu. Mukaan lämpimät vaatteet, kumisaappaat tai maastokengät ja eväät. Hinta jäseniltä 25 ja muilta 30. Hinta sisältää matkat, opastuksen ja ruokailun Perheleiri yhdessä Luonto-Liiton Hämeen piirin kanssa Talkooleiri Seitsemisen kansallispuistossa Metsähallituksen Länsi-Suomen luontopalvelujen kanssa. Talkoissa mm. ennallistamme lähdettä ja niitämme Koveron pientareita Niittotalkoot Oriveden Siitaman kedolla yhdessä Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Syysretki myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Lisätiedot ja ilmoittautumiset piirin toimistoon puhelin , Kaija Helle tai Osoite Varastokatu 3 A 4. krs., Tampere. Toimistosta voi kysyä Pirkanmaan muiden paikallisyhdistysten tapahtumia, retkiä ja talkoita. 20 Kuvat perinemaisemien hoitotöistä: Kaija Helle

Toimintakertomus 2006

Toimintakertomus 2006 1 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. Toimintakertomus 2006 Yhdistyksen toiminta oli vuonna 2006 pääpiirteittäin samanlaista kuin edellisinäkin vuosina. Perinteiseen tapaan yhdistys jätti lausuntoja

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

KATASTROFIN AINEKSIA Suomi, 2008

KATASTROFIN AINEKSIA Suomi, 2008 KATASTROFIN AINEKSIA Suomi, 2008 Ohjaaja: John Webster Käsikirjoittaja: John Webster Näyttelijät: xx Levittäjä: Finnkino Oy Alkuperäinen nimi: Recipies For Disaster Kesto: 85 min. Ikäraja: S Genre: Dokumentti

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi ILMASTON- MUUTOS Energiankulutus Autojen lukumäärä Lentokilometrit Globaalit materiaalivirrat

Lisätiedot

Yritysten ilmastoviisaat ratkaisut nyt ja tulevaisuudessa

Yritysten ilmastoviisaat ratkaisut nyt ja tulevaisuudessa Yritysten ilmastoviisaat ratkaisut nyt ja tulevaisuudessa Alihankintamessut 17.9. 2015 Tampere Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmastonmuutos strategisena kysymyksenä Menestyneimmät

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

25.1.2015. Framtidens Vänner rf. Toimintasuunnitelma. ja talousarvio. vuodelle

25.1.2015. Framtidens Vänner rf. Toimintasuunnitelma. ja talousarvio. vuodelle 25.1.2015 Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Tulevaisuuden Ystävät ry:n toiminnan tarkoituksena on kutsua eri

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden ilmastotiedotushanke

Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden ilmastotiedotushanke LOPPURAPORTTI 31.10.2006 Ympäristöministeriö Kansainvälisten asiain yksikkö/ Johan Wide Kasarmikatu 25 PL 25 00023 Valtioneuvosto Maan ystävät ry Kirkkotie 6-10 20540 Turku Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen: tavoitetilat 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Resurssiviisas Lappeenranta 2050 Energian tuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS ESITYSLISTA Aika: 19.2.2014 klo 18.00 Paikka: Kahvila Nanda Wanha Talo, Savilahdenkatu 12, Mikkeli 1. VUOSIKOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi-Maaria

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Vuosikertomus 2010. vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011. Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry. Yleistä

Vuosikertomus 2010. vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011. Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry. Yleistä vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011 Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry Vuosikertomus 2010 Yleistä Toiminnan tarkoitus Tukea yhdessä Lihastautiliiton kanssa neuromuskulaarisia tauteja sairastavien ja

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot