Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Pirkanmaa. Pirkanmaa Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Pirkanmaa. Pirkanmaa 27.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Pirkanmaa Pirkanmaa Kimmo Kivinen, Capful Oy

2 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Pirkanmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Pirkanmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

3 3 OSA 1 Johdanto

4 4 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli Pirkanmaalla oli 10 % (19 / 194 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 67 henkeä.

5 5 Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti

6 6 Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu

7 7 OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset

8 8 Keskeisiä kehittämisteemoja (1/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Yritystoiminnan mukautumiskykyisyyden parantaminen (yht. 46) Maaseutuyrittäjyyden mukautumiskykyisyyden edelleen vahvistaminen, huomioon ottaminen ja hyödyntäminen (20) Hankebyrokratian ja lupakäytäntöjen yksinkertaistaminen (10) Täsmähankkeita yritysten verkostoitumiseen (5) Maaseutu houkuttelevaksi ympäristöksi elämiselle, itsensä toteuttamiselle ja yrittämiselle (4) Maaseudun yritysympäristön parantaminen ja verkostoitumisen edellytysten parantaminen Yrittäjyyden nousu: kannustusta ideointiin ja yrityksen koeaika (4) Mahdollisuus jalostusarvon (-asteen) nostamiseen ja uuden sukupolven innovatiivisuuteen ja riskinottohalukkuuteen (2) Maaseutuosuuskunnat tuottavat 80 % luomu-/lähi- /kotimaisen ruoan tarjonnasta (1) Palveluketjut alueiden kylien osaajista Suoramyyntitukut (kauppaketjut, bulkkia ja ulkomaista) Hallinto kokeilut mahdollistavaksi (yht. 16) Kokeilut käytännöksi, riskit hyväksyttäviksi (9) Määräyshallinnosta palveluhallintoon, esim. maankäytön ohjaus (4) Palveluiden luova yhdistely (3) Asumisen mahdollisuuksien edistäminen (yht. 15) Asumisen vapaus / asumiseen liittyvät arvot ratkaisevat (13) Tekniikka mahdollistaa etäopiskelun ja työn Bioautot, omavarainen energia Palvelujen läheisyys (yrittäjäverkostot) Alue nähtävä kokonaisuutena, enemmän kuin osiensa summa: asuminen mahdollisuutena (2) Säilytetään maaseutu haluttuna paikkana asua

9 9 Keskeisiä kehittämisteemoja (2/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Tampereen läheisyyden tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen (yht. 14) Tampere ja maaseutu ovat toistensa voimavaroja (7) Tunnin matkan päässä oleva maaseutu (2) Vapaa-ajan asuminen Luonnonvaroihin perustuva osaaminen ja yrittäminen Taajaman läheisen maaseudun mahdollisuudet (yht. 3) Markkinat maaseudun tuotteille ja kaikelle muulle (esim. lähiruoka) Työmahdollisuudet Matkailu Työvoima ja koulutus Kasvukeskus, myös osaamispankki Tunnistetaan ja tunnustetaan pirkanmaalaisen maaseudun variaatiot erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia eri puolilla maakuntaa (2) Elintarviketuotannon laadun ja kannattavuuden takaaminen (yht. 13) Määrä ja hinta ei kilpailukeinoina, vaan brändi, myynti ja markkinointi Kootaan, luodaan, rakennetaan pirkanmaalaisen ruoan brändi, jolla on tuottajan kasvot Arktiset puhtaat tuotteet : Elintarvikeketjut yhteistyöhön kannattavuuden takaamiseksi Lähienergian tuotannon kehittäminen (yht. 12) Lähienergian tuotantoa helpotettava (lainsäädäntö, teknologia) Hajautettu monipuolinen energiantuotanto Energiapolitiikan on oltava pitkäjänteistä Toimivien ratkaisujen esittely, esim. mallikyliä Logististen ratkaisujen kehittäminen

10 10 Keskeisiä kehittämisteemoja (3/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Yhteistyön vahvistaminen ja maaseudun yhteisöllisyyden perinne käyttöön (yht. 6) Tiedottamisen tärkeys (2) Esim. mökkivuokraajat toimittaisivat tietoa alueen tapahtumista vuokralaisille Kyläkirjeet, tekstarit, netti, ilmoitustaulut, aktiiviset innostajat, lehdet Osallistumispohjan laajentaminen, aktiivisuuden lisääminen ja yhteiset tavoitteet (yht. 4) Pirkanmaan kyläverkoston ja kylävetoisen palvelurakenteen vahvistaminen inhimilliset ja välineelliset edellytykset kuntoon (3) Kannustaminen kylien ja yhdistysten kokeiluihin, helppo -raha toimintaan Apua yhdistysten toimintaan, kyläkoordinaattori tms. Maaseudun yhteisöllisyyden perinne Käytännönosallistumisen helpottaminen, esim. lapsiparkki Metsätilarakenteen ja metsien hoidon kehittäminen (yht. 4) Metsänomistaja- ja metsätilarakenteen kehittäminen (1) Sukupolvenvaihdosten nopeuttaminen Neuvonnan ja koulutuksen merkitys korostuu Metsien hoidon aktivointi (3) Monimuotoisuus huomioiden Kaikella puulla on jatkossa kysyntää ja biomassasta kilpaillaan Biomateriaalien mahdollisuuksien selvittäminen (yht. 1) Selvitettävä biomateriaalien paikalliset (pienten toimijoiden) mahdollisuudet ja realistisen tuotantoketjun rakentaminen (1) Biomateriaaleissa riskinhallintatyökalut pientuotannon aloittamiseen

11 11 Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Yritystoiminnan mukautumiskykyisyyden parantaminen Hallinto kokeilut mahdollistavaksi Asumisen mahdollisuuksien edistäminen Tampereen läheisyyden tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen Läpäisevät osaamisalueet Toimialat Elintarviketuotanto Lähienergia Metsätalous Biomateriaalit

12 12 OSA 3 Pirkanmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät

13 13 Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät

14 14 Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

15 15 Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä)

16 16 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus SUURI 10 Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat E N N U S T E T T A V U U S Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Maaseudun elinkeinorakenne Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Maaseutumatkailun kysyntä Globalisaatio ja kansainvälistyminen Ympäristö ja ilmastonmuutos Kolmannen sektorin rooli Suomen vientimarkkinoiden kehitys Maahanmuuttajat maaseudulla Kuntarakenteen muutokset Euroopan talouden kehitys EU:n poliittinen kehitys Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne Bio- ja lähienergian tuotanto Luomu- ja lähiruoan suosio Metsien käyttö Muutokset elintarvikeketjussa Tietoliikenneyhteydet Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Suomen talous ja kilpailukyky Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Energian hinta Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10

17 17 OSA 4 Pirkanmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet

18 18 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet V O I M A V A R A T Toimiva elinkeinorakenne ja yrittäjyysosaaminen: Monen alan vientiyrityksiä ja alihankintayrityksiä (puu, metalli, tietotekniikka) Metsälähtöiset toimialat kuten energiantuotanto Maatalous on Suomi pienoiskoossa; kasvinviljely, maitotalous, siipikarja, karjatalous Elintarvikealan jatkojalostusta Vahva luomumaakunta ja lähiruokaketju Yhteisöllisyys ja yhteistyökyky Puhdas luonnonympäristö Sijainti lähellä vetovoimaista Tamperetta Edullinen ja viihtyisä asuminen Monipuolinen kuntarakenne ja elinvoimaiset kylät Kaupunkien läheisellä maaseudulla toimivat ja lähellä olevat palvelut Hyvät liikenneyhteydet Muuttovoitto alue ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET Maakunnassa välinpitämätön suhtautuminen maaseutuun ja maaseutukehittämiseen Haja-asutuksen ja kaavoituksen rajoitteet Hallinnon jäykkyys ja kauemmaksi siirtynyt päätöksenteko Näköalattomuus ja heikko panostus tuotekehittelyyn Palvelujen väheneminen ja siirtyminen kauemmaksi Tietoliikenneverkon heikkoudet Maatalouden huono kannattavuus ja hajanainen rakenne Tiestön heikko kunto ja harva julkinen liikenne Väestön ikääntyminen Osaavan työvoiman saatavuuteen ja työpaikkojen vähentymiseen liittyvät ongelmat Yhteisöllisyyden vähentyminen syrjäisillä seuduilla Elinkeinorakenteen kehittämiseen liittyvät ongelmat: pääoman puute, tuotannon yksipuolisuus ja tuottavuus Hajallaan olevat kylät vaikeuttavat yritystoimintojen yhteensovittamista Matala koulutustaso Pitkät välimatkat Alueellisten koulutusyksiköiden vähentyminen R A J O I T T E E T

19 19 LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

20 20 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 1 RYHMÄ 2 Vahvuudet/ voimavarat Veturialue yrittäjyydessä ja osaamisessa Luovaa hulluutta Monet kunnat ketteriä toiminnoissaan Maaseudulla tarjottavana puuta, vettä ja ruokaa tulevaisuuden tärkeät myyntivaltit. Nämä mahdollisuuksia, niiden hyödyntämisestä ei saa tehdä ongelmaa Paljon tilaa matkailulle Maaseudun onnellisuusylijäämä, hyvä asuinpaikka, edullisempi vaihtoehto Pirkanmaan alue nähtäisiin kokonaisuutena, enemmän kuin osiensa summa. Ihmiset entistä enemmän monipaikkaisia, asiat eivät ole yhteen paikkaan sidottuja. Kehittäminen tulisi toimia muusta kuin rajoitteiden näkökulmasta. Heikkoudet/ rajoitteet Samaa ketteryyttä maaseudulle Haja-asutuksen rakentamisen rajoitteet, kasvua ei saa rajoittaa turhilla rajoituksilla Ei varsinaista maaseutu/kaupunki vastakkainasettelua sen sijasta paljon tietämättömyyttä maaseudun asioista kaupungeissa Liian tiivis rakentaminen tappaa yhteisöllisyyden Mikä on maaseutu? Onko tarvetta kehittämisessä tulevaisuudessa edes eritellä näitä alueita Johdantokeskustelu: Etäisyydet eivät ole ongelma vaan niiden hoito. Liikkuminen on asia yksi. Tärkeää on, että tiet ovat kunnossa. Vesi ja sähkö, tietoliikenneyhteydet täytyy olla kunnossa. Liikkumisen vaikeus on rajoite. On pelkoa, että tiet rapistuvat vaikutukset muuttohalukkuuteen. Voimavarat: monitoimi/monialayrittäjyys on vahvuus. Erikoistuminen on yksi suuntaus, toinen on monitoimisuus. Maaseutuyrittäjyyden mukautumiskykyisyys. Maaseutuyritysten rahoituskysymyksissä paikallispankit ovat vahvuus. Palvelut, jotka pitää olla paikan päällä: koulu, kirjasto, postipalvelut, Strategiset johtopäätökset: Etäisyydellä ei ole enää merkitystä. Liikkuvuuden sujuvuus on prioriteetti, niin ihmisten kuin palveluiden osalta. Tarvitaan strateginen linjaus palveluista, jotka ovat vielä paikkaansidottuja (se on lähipalvelut: koulu, kirjasto, postipalvelut jne.). Yrittäjyys: maaseutuyrittäjyyden mukautumiskykyisyyden edelleen vahvistaminen, parempi huomioon ottaminen ja hyödyntäminen. Määräyshallinnosta palveluhallintoon, esimerkiksi maakäytön ohjaus.

21 21 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 3 Maaseutu houkuttelevaksi ympäristöksi elämiselle, itsensä toteuttamiselle ja yrittämiselle (maatalous ja muu yritystoiminta) Yrittämiseen liittyvän osaamisen vahvistaminen!! Vahva kyläverkosto Pirkanmaalle Sekä inhimilliset että välineelliset edellytykset kuntoon Liiketoimintaosaamista puuttuu, esim. lähiruoka Työvoimapulaa yrityksissä/ maahanmuuttajat Kehittämisyhtiöiden toiminta ja osaaminen Päättäjien näköalattomuus, joustavuuden puute Yhteistyö toimijoiden, esim. elinkeinoyhtiöiden välillä, hyvien käytäntöjen levittäminen, verkostoituminen Maaseudun infra junaliikenne, raiteita lisää Nuoria maaseudulle! Yritystoiminnan ja julkisen sektorin yhteistyö Yritysten osaamisen kehittäminen: Matalan kynnyksen neuvontatiski yrittäjiä varten, käytännön neuvoja arkikielellä Sähköisten työkalujen käytön kehittäminen, maaseudun laajakaistat eivät toimi, Kuntien ja kylien tarpeiden kartoitus Markkinointiosaamisen lisääminen Kummit ja mentorit Mikä on kylä? Kun kehittäminen keskitetään kyliin, kylälle tarvitaan määritelmä Kansalaiset päättämään esim. kouluista, ei valtuustot Hallinnon keventäminen, joustavuutta kaikille tasoille Yritystoimintaa kyliin Maallemuuton mahdollistaminen, kylissä asumisen edellytysten parantaminen Etä- ja pätkätyö lisääntyy Palvelut toimimaan kylissä; vahva kylien verkosto Pirkanmaalle Hub- työpisteet mahdollistamaan verkostoitumisen

22 22 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 4 Voimavarat Toimiva elinkeinorakenne : pitää paikkansa, Tampere-vetoista, mutta yrittäjät toimivat myös muualla. Yhteisöllisyys ja yhteistyökyky: osittain myytti, sitä on (varsinkin tiukan paikan tullen), mutta ei välttämättä siinä määrin kuin luullaan. Puhdas luonnonympäristö: on puhdasta(kin) luonnonympäristöä, mahdollisuus, taloudelliseen hyödyntämiseen liittyy haasteita. Sijainti lähellä vetovoimaista Tamperetta: tärkeää, vastakkainasettelu maaseutu Tampere hyödytöntä. Edullinen ja viihtyisä asuminen: tärkeä vetovoimaisuustekijä, edullisuus? Monipuolinen kuntarakenne ja elinvoimaiset kylät: kylien elinvoimaisuus vaihtelee, kuntarakenne elää. Kaupunkien läheisellä : päivittäistavarakauppapalvelut OK, muut palvelut menossa huonompaan suuntaan. Hyvät liikenneyhteydet: joukkoliikenneyhteydet huonoja maalla Muuttovoittoalue: eteläinen Pirkanmaa on, pohjoinen ei ole, muuttovoitto kohdistuu erityisesti Tampereen seudulle Rajoitteet Välinpitämätön : pitää paikkansa Haja-asutuksen ja kaavoituksen rajoitteet: voivat aiheuttaa ongelmia. Hallinnon jäykkyys: sitä on, mutta onko suuri ongelma? Osaavan työvoiman : haaste ja mahdollisuus Tärkeät johtopäätökset Osaavan työvoiman saatavuus maaseudulla haaste (mistä työvoimaa), myös mahdollisuus luoda uutta yritystoimintaa Sijainti lähellä vetovoimaista Tamperetta tärkeää -> markkinat, osaava työvoima, koulutustarjonta RYHMÄ 5 Työpaikat ja koulutus, yliopistot voimavarana Maaseutu perinteisesti raaka-aineiden tuottaja Onko maaseudulla riittävästi riskinottokykyä? Varman tulon saaminen Laajakaistan mahdollisuudet Alueellisen koulutuksen keskittyminen Tampereelle, riski! Harrastusmahdollisuuksien huomioiminen Vireät kylät, isommat asutuskeskittymät Vahva keskus, näivettää ympäristöä? Kaupunkiseudut olemassa, joissa pitää vahvistaa alueiden identiteettiä Alueiden henki Maaseudun hyödyntäminen: monipuolinen yritystoiminta/asuinpaikka Johtopäätökset Voimavarana/vahvuutena: Mahdollisuus jalostusasteen nostamiseen ja uuden sukupolven innovatiivisuuteen Heikkoutena/rajoitteena: Asenteet ja ennakoimattomuus

23 23 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 6 RYHMÄ 7 Tampere ja maaseutu toistensa voimavaroina Esim. kummimaatiloja hotelleilla Mahdollisuus pitää yllä kaupunkilaisten maaseutuyhteyttä Tunnustetaan ja tunnistetaan maaseudun sisällä olevat variaatiot Paikkaan kiinnittymistä auttaa, jos on mahdollisuuksia toimia Yhteisöllisyys voi syntyä toiminnan mahdollisuuksista yhdessä tekeminen maaseudulle sopeutuminen helpoksi työvaihto, osuuskunnat Maaseutuasumisen voi nähdä tietyn elämänvaiheen ratkaisuna (esim. kyläkoulun säilymisen näkökulmasta kylällä kannattaisi asua vain sen aikaa kun lapset ovat koulussa; asumisoikeusasuminen) Sadan hehtaarin yksinäisyys Maaseudun infra ja sen kunnossapito Energiantuotannon ja kotieläintuotannon kilpailu esim. olki, turve Tärkeimpiä teemoja Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Perusasiat kuntoon, tiet ja tietoliikenneyhteyden tuomat mahdollisuudet, avoin kuitu ym., etätyömahdollisuuksien konkretisoituminen Sopivien yritystonttien kaavoittaminen/saatavuus logistisille paikoille, Klusteriajattelun kehittäminen Asenteet; etätyö-asenteet ja mahdollisuudet Yrittäjyyden nousu, yrittäjyyden kannustaminen maatalouden sivualoille, kannustusta ideointiin ja yrityksen aloittamisen helpottaminen ns. koeaika ja neuvontatyö Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Kotimaisen kulutuksen lisääminen esim. Kuntien ruokahuolto kilpailuttaminen asettamat rajoitteet?! Hankintalain joustava tulkinta ja kuljetusmatkojen minimointi Kauppaketjujen asenteet, monopolit ruoan jakelussa Ihmisten kulutustottumuksien muuttaminen Laadun suosiminen, paikalliset vaikutukset pitäisi olla tärkeämpiä, lainsäädännön helpottaminen Lähiruoka ja luomu Tuotteiden alkuperämerkinnät Ylpeys pirkanmaalaisista tuotteista Alueen vahvuudet ja voimavarat sekä heikkoudet/rajoitteet Elinkeinorakenne ja sijainti Haja-asutus ja kaavoitus

24 24 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 7 jatkuu Kylät Kylien välinen yhteistyö ja eri toimijoiden välinen yhteistyö kylässä, kylien profiloituminen, innovaatioiden edistäminen ja ideoiden eteenpäin vieminen, toimintatapojen kehittäminen toimiviksi kokonaisuuksiksi, ettei poljettaisi paikallaan samojen asioiden parissa Yhteistyötä voidaan kehittää jakamalla vastuuta ja täsmentämällä suunnitelmia Kuntien omistamien kylätalojen tulevaisuus? Luovia ratkaisuja esim. kylien lapsiparkki sekä kylävaarit ja mummot, nuoret omaavat innovatiivisia ajatuksia, pitäisi saada enemmän mukaan - toimintatapojen muutos? Yhteisöllisyyden parantaminen esim. uusien asukkaiden huomioinnilla Ystävyyskylät? Yhteistyöhön teossa punnitaan hyötyjä, ihmisiä mukaan tiedottamisen ja aktiivien toiminnan kautta Parhaimpina keinoina esim. kylähankkeet Tiedottaminen kuntoon; ilmoitustaulu, kirjeet, tapahtumamainonta, facebook, lehti-ilmoittelu Ajankäytön ongelma usein syynä osallistumattomuuteen Kehittämistavat Byrokratian vähentäminen, hallinto haasteena, pidempijänteistä kehittämistä Maakunnan monipuolisuutta tulisi nostaa enemmän esiin Identiteetin näkymättömyys, ei niin vahvoja siteitä Asenteet pitäisi saada positiivisemmiksi esim. maaseutua ajatellen Avoimet tilaisuudet ihmisille, kylien olohuoneet, kyläsaunat, joihin osallistuminen helppoa, ei velvoita ihmisiä, kaikki tervetulleita Yhteisöllisyyden käsite? Voi olla myös kylissä toisten ihmisten tuntemista ja huomioon ottamista Kyselyillä selvitettävä tarpeita, huomioitava erilaiset kohderyhmät Palvelutarjonnasta ja tapahtumista informointi Johtopäätökset Tiedottamisen tärkeys Esim. mökkivuokraajat toimittaisivat mökeille tietoa alueen tapahtumista, kyläkirjeet, facebook, ilmoitustaulu, aktiiviset innostajat, tekstarit, netin mahdollisuudet/rajoitteena nopeiden yhteyksien Osallistumispohjan laajentaminen ja aktiivisuuden lisääminen, yhteisen tavoitteen puolesta työskentely Kylien ja yhdistysten kokeilut, helppo raha toimintaan Apua yhdistyksen toimintaan ja kehittämiseen kyläkoordinaattori tms. Maaseudun yhteisöllisyys on verrattain vahva perinne Käytännön osallistumisen helpottaminen esim. lapsiparkki

25 25 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 8 Voimavarat Talouden kannalta Pirkanmaa on ollut muuttovoittoinen ja haluttu muuttomaakunta, saadaan parhaassa iässä olevaa asukaskuntaa Pirkkalassa Suomen koulutetuin naisväestö Väestö ja työvoiman saanti lähtökohta Maaseudun kannalta tietotekniikka ja etätyö (ICT-selvitys; jossa n 650, Oulu vähän Tamperetta edellä, Tampere toinen) Tampereen monipuolinen elinkeinorakenne Kulkuyhteydet; Pirkanmaalle hyvät liikenneyhteydet, liikkuminen helppoa, infra melko hyvässä kunnossa. Logistinen vahvuus; raaka-aineiden toimittajia, hyvät verkostot, myös vuokrattavaa varastotilaa Tampereen seudulla Tampereen kaupunkiseudun vetovoima myös maaseudun vahvuus Pirkanmaa urbaani luontokokonaisuus; myös vetovoimainen matkailukohde/alue (puhdas luonto, järvet, vesiliikenne?) Pirkanmaa on itsellinen, paljon kaikkea, Suomi pienoiskoossa Tampereelle kohtuullinen etäisyys maakunnan joka laidalta Selkeästi oma profiili; mm. kulttuurin puolelta kansallisesti merkittäviä (vrt. teatterielämä), vetovoimainen kohde (työtä tekevät, opiskelijat, yrittäjät) Aluetalouskatsauksen mukaan (2012); Ylä-Pirkanmaa näkee myönteisesti omia kehitysmahdollisuuksia Hatanpään valtie vrt. ennen ja nyt, Nokia riippuvuus ei enää ongelma Koulutetun työvoiman saatavuus hyvä AMK:in etäyksiköt (vrt. lakkautusuhka) Kaupunkien läheiselle maaseudulle palvelutaloutta; naiset menee edellä ja perhe perässä Syrjäinen maaseutu miesten kulttuuri vahva, logistiikka voi olla ongelma (esim. metallin alihankinta) Broilertuotanto vahvaa vrt. elintarviketju Elintarviketeollisuus vrt. seurannaisvaikutukset Paljon monialaisia maatiloja Lähiruoka ja Tampere sen markkina-alueena (turistit, konferenssi asiakkaat) Hyvä leipäkulttuuri Luomu ja paikallisia käsityömäisiä tuotteita valmistavia elintarvikejalostajia (leipä, juustot)(esim. Laitikkala) Teollinen elintarvikejalostus myös tärkeää pienyrittäjien ohella

26 26 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 8 jatkuu Rajoitteet Strategiset johtopäätökset Sivutiet huonossa kunnossa, haittaa saavutettavuutta, riippuu tien luokituksesta Vanhat lähiasemat suljettu, ihmiset joutuvat kulkemaan valtateitä; miksi siis kysytään; miksi maaseudun asukkaat liikkuvat omalla autolla Matkailupotentiaalia ei ole hyödynnetty vielä riittävästi (esim. sisävesiliikenne vrt. sesonkiluonteisuus), esim. Vesilahdella vain yksi laivalaituri Kaupungin vetovoima loppuu noin 60 km:in etäisyydellä Tampereesta (vrt. työssäkäyntietäisyys) Maaseudulla asuvien ikärakenne (eläkeläiset ym.) Työvoimapulaa tulevaisuudessa Kotieläintalous vähenee maaseudulta (Maidontuotanto siirtyy C- alueelle) Tukipolitiikan ja aluepolitiikan kannalta Pirkanmaa väliinputoaja (rinnastettu parempiin tuotanto-olosuhteisiin) Maaseutuyrittäjät ei aina kiinnostuneita kehittämään toimintaansa Euroopan rakennerahastot kankeita ja byrokraattisia; hallinnointi raskasta Taajaman läheistä maaseutua ja tunnin matkan päässä saavutettavissa olevaa maaseutua tulee tarkastella eri näkökulmista: Tunnin matkan päässä oleva maaseutu: vapaa-ajan asuminen, luonnonvaroihin perustuva osaaminen ja yrittäminen Taajaman läheisen maaseudun mahdollisuudet; työmahdollisuudet, matkailu, kasvukeskus myös osaamispankki, markkinat maaseudun tuotteille lähellä (esim. lähiruoka)

27 27 Learning Café Pirkanmaa 9 pöytää ja teemaa Pöydän kattaja Pöytä 1 Maankäyttö ja asumisen tarpeet Maaseudun infra Seppo Mäkinen Marja Vehnämaa Pöytä 2 Kuntatalous ja maaseudun palvelujen järjestäminen Reijo Kahelin Juha-Matti Markkola Pöytä 3 Pöytä 4 Ruoan kysyntä ja tarjonta Elintarvikeketjun kannattavuus Bio- ja lähienergia Tarja Hovila Sari Hiltunen Tenho Leinonen Tom Frisk Pöytä 5 Biomateriaalit Timo Ture Pöytä 6 Metsien hoito ja uudet käyttömuodot Ari Lähteenmäki Pöytä 7 Pöytä 8 Pöytä 9 Maaseudun yrittäjyys, innovaatiotoiminta ja osaaminen - kehittämistavat Osallistuminen, yhteisöllisyys ja yhteistyö - kehittämistavat Kohtalonkysymykset Veikko Kiili, Erkki Honkaniemi Petri Tallila Kari Kylkilahti Sari Honkola Juhani Turtiainen Sami Talola

28 28 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maankäyttö ja asumisen tarpeet / Maaseudun infra MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Mitä tarkoittaa ikärakennekehitys kakkosasunto maalla Tiet rapistuu, ei puhelinlankoja, ei palveluita, vaikeuttaa näitä haaveita Halukkaimpia muuttajia nuoret koulutetut naiset Rakentaminen vähentynyt viime vuosina syynä rakentamisen ohjaaminen, rahoituksen saaminen Halutaan väljempää asumista Viranomaisten toimesta ei saa estää rakentamista maaseudulla Nykyiset ja suunnitteilla olevat rajoitukset vaikeuttavat pahimmillaan myös ratkaisevasti yritystoimintaa Kehitystrendit halu muuttaa maalle, ei haluta muuttaa maalle Tällä hetkellä maata/tontteja ei tarpeeksi maaseudulla myynnissä. Tulevaisuudessa voisi olla toisin Ympäristötietoisuus ekologinen asuminen maaseudulla/joukkoliikenne, biopolttoaineet kulkemisessa Kylän ja maaseudun määritelmä Palveluita ei enää ole, ja se on hyväksytty Haja-asutusalueella maksettaisiin jostain tietyistä asioista enemmän? Maiseman ja tien pidosta maksetaan maaseudulla asuville? Maalla asumisesta saattaa tulla elitismin muoto

29 29 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maankäyttö ja asumisen tarpeet / Maaseudun infra MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ks. edellinen sivu RISKIT Tiet eivät pysy kunnossa, saavutettavuus huono Liikennettä ei kehitetä Maaseudun kehittymisen jarruttaminen Rakentamisen rajoittaminen maaseudulla Tyhjentyvät alueet tyhjentyvät entisestään Poliittinen järjestelmä, mihin prioriteetit asetetaan MAHDOLLISUUDET Maalle muuttavien määrä lisääntyy tulevaisuudessa, jos näin tulevaisuudessa sallitaan yhteiskunnan taholta Kylätoiminta ja yhteisöllisyys lisäävät houkuttavuutta Maalla asumisen houkutuksena mm. pienet koulut. Koulujen läheltä tontteja, turvataan kylän tulevaisuus Vaihtoehtoiset liikenneyhteydet esim. taajamajunat Vakituisen asumisen muodot tulevat muuttumaan Työn tekeminen siirtyy maaseudulle, ei vain asuminen STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Mikä on maaseutu? Säilyykö halukkuus muuttaa/asua maaseudulla - säilyy

30 30 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Kuntatalous ja maaseudun palvelujen järjestäminen MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kuntatalouden tiukentuminen, palvelurakenteiden reagoimattomuus Palveluiden kaikkoaminen fyysisesti kauemmaksi, palvelutarpeiden lisääntyminen Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon rajapinnan hämärtyminen Käsitys siitä, mitkä ovat välttämättömiä palveluita, muuttuu. MAHDOLLISUUDET Paikallistalouden positiivinen kehitys vastapainona kuntatalouden negatiiviselle kehitykselle Paikallistalouden positiivinen kehitys generoituu parempana kuntataloutena Tilaa uusille palvelukonsepteille, esim. yhteiskunnalliset yritykset, kehittämis ja vapaaehtoistyön kannusteet. RISKIT Lainsäädäntö ei pysy perässä, ei mahdollistavaa lainsäädäntöä. Jäykät palveluprosessit ja järjestelmät Kuntien toiminnan tehokkuus ei kasva Säästöt aiheuttavat lisää kustannuksia alueiden erilaisuuksia ei oteta huomioon Asenne lähidemokratiaan ja asukkaiden osallistavuuteen on huono. Ei rohjeta soveltaa asioita alueella. STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kokeilut kunniaan: halu, tahto ja kyky. Kokeilut käytännöksi kehittämistoiminnassa, käyttäjälähtöisesti. Tarvitaan uusia kannustimia Panostetaan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun lähidemokratia huomioiden Palveluiden yhdistäminen: Vie mennessäs, tuo tullessas

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan

Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan Maaseudun tulevaisuus kohtaamispaikkana maaseutu -seminaari 29.-30.9.2010 Seinäjoella ja Ilmajoella Katariina Heikkilä Turun yliopisto,

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti?

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? 9.11.2016 Hyvää huomenta! Vesa Junttila, Kouvola Innovation Oy DI, kehittämispäällikkö, Biolaaksotiimi Kymenlaaksoon elinvoimaa bio- ja kiertotaloudella

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Aikuiskoulutus uudistuu Veli-Matti Lamppu 1 Työn eetos muuttuu 2 Ihan mikä tahansa on mahdollista 3 L. Gratton: Shift merkittävät globaalit muutosaallot Teknologiakehitys

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto Elintarvikealan TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.3.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Satakurssi hanke (1.12.2015-31.10.2017) alue-ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen Tavoitteena Tiivistää maakunnan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila Asiakasosallisuus Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila 21.9.2016 Asiakasosallisuus Omahoitopalvelut ODA - tiennäyttäjänä Omahoitopalvelut - ODA Asiakas asukas kumppanina Palvelut kohdentuvat paremmin

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot