Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Pirkanmaa. Pirkanmaa Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Pirkanmaa. Pirkanmaa 27.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Pirkanmaa Pirkanmaa Kimmo Kivinen, Capful Oy

2 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Pirkanmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Pirkanmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

3 3 OSA 1 Johdanto

4 4 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli Pirkanmaalla oli 10 % (19 / 194 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 67 henkeä.

5 5 Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti

6 6 Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu

7 7 OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset

8 8 Keskeisiä kehittämisteemoja (1/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Yritystoiminnan mukautumiskykyisyyden parantaminen (yht. 46) Maaseutuyrittäjyyden mukautumiskykyisyyden edelleen vahvistaminen, huomioon ottaminen ja hyödyntäminen (20) Hankebyrokratian ja lupakäytäntöjen yksinkertaistaminen (10) Täsmähankkeita yritysten verkostoitumiseen (5) Maaseutu houkuttelevaksi ympäristöksi elämiselle, itsensä toteuttamiselle ja yrittämiselle (4) Maaseudun yritysympäristön parantaminen ja verkostoitumisen edellytysten parantaminen Yrittäjyyden nousu: kannustusta ideointiin ja yrityksen koeaika (4) Mahdollisuus jalostusarvon (-asteen) nostamiseen ja uuden sukupolven innovatiivisuuteen ja riskinottohalukkuuteen (2) Maaseutuosuuskunnat tuottavat 80 % luomu-/lähi- /kotimaisen ruoan tarjonnasta (1) Palveluketjut alueiden kylien osaajista Suoramyyntitukut (kauppaketjut, bulkkia ja ulkomaista) Hallinto kokeilut mahdollistavaksi (yht. 16) Kokeilut käytännöksi, riskit hyväksyttäviksi (9) Määräyshallinnosta palveluhallintoon, esim. maankäytön ohjaus (4) Palveluiden luova yhdistely (3) Asumisen mahdollisuuksien edistäminen (yht. 15) Asumisen vapaus / asumiseen liittyvät arvot ratkaisevat (13) Tekniikka mahdollistaa etäopiskelun ja työn Bioautot, omavarainen energia Palvelujen läheisyys (yrittäjäverkostot) Alue nähtävä kokonaisuutena, enemmän kuin osiensa summa: asuminen mahdollisuutena (2) Säilytetään maaseutu haluttuna paikkana asua

9 9 Keskeisiä kehittämisteemoja (2/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Tampereen läheisyyden tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen (yht. 14) Tampere ja maaseutu ovat toistensa voimavaroja (7) Tunnin matkan päässä oleva maaseutu (2) Vapaa-ajan asuminen Luonnonvaroihin perustuva osaaminen ja yrittäminen Taajaman läheisen maaseudun mahdollisuudet (yht. 3) Markkinat maaseudun tuotteille ja kaikelle muulle (esim. lähiruoka) Työmahdollisuudet Matkailu Työvoima ja koulutus Kasvukeskus, myös osaamispankki Tunnistetaan ja tunnustetaan pirkanmaalaisen maaseudun variaatiot erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia eri puolilla maakuntaa (2) Elintarviketuotannon laadun ja kannattavuuden takaaminen (yht. 13) Määrä ja hinta ei kilpailukeinoina, vaan brändi, myynti ja markkinointi Kootaan, luodaan, rakennetaan pirkanmaalaisen ruoan brändi, jolla on tuottajan kasvot Arktiset puhtaat tuotteet : Elintarvikeketjut yhteistyöhön kannattavuuden takaamiseksi Lähienergian tuotannon kehittäminen (yht. 12) Lähienergian tuotantoa helpotettava (lainsäädäntö, teknologia) Hajautettu monipuolinen energiantuotanto Energiapolitiikan on oltava pitkäjänteistä Toimivien ratkaisujen esittely, esim. mallikyliä Logististen ratkaisujen kehittäminen

10 10 Keskeisiä kehittämisteemoja (3/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Yhteistyön vahvistaminen ja maaseudun yhteisöllisyyden perinne käyttöön (yht. 6) Tiedottamisen tärkeys (2) Esim. mökkivuokraajat toimittaisivat tietoa alueen tapahtumista vuokralaisille Kyläkirjeet, tekstarit, netti, ilmoitustaulut, aktiiviset innostajat, lehdet Osallistumispohjan laajentaminen, aktiivisuuden lisääminen ja yhteiset tavoitteet (yht. 4) Pirkanmaan kyläverkoston ja kylävetoisen palvelurakenteen vahvistaminen inhimilliset ja välineelliset edellytykset kuntoon (3) Kannustaminen kylien ja yhdistysten kokeiluihin, helppo -raha toimintaan Apua yhdistysten toimintaan, kyläkoordinaattori tms. Maaseudun yhteisöllisyyden perinne Käytännönosallistumisen helpottaminen, esim. lapsiparkki Metsätilarakenteen ja metsien hoidon kehittäminen (yht. 4) Metsänomistaja- ja metsätilarakenteen kehittäminen (1) Sukupolvenvaihdosten nopeuttaminen Neuvonnan ja koulutuksen merkitys korostuu Metsien hoidon aktivointi (3) Monimuotoisuus huomioiden Kaikella puulla on jatkossa kysyntää ja biomassasta kilpaillaan Biomateriaalien mahdollisuuksien selvittäminen (yht. 1) Selvitettävä biomateriaalien paikalliset (pienten toimijoiden) mahdollisuudet ja realistisen tuotantoketjun rakentaminen (1) Biomateriaaleissa riskinhallintatyökalut pientuotannon aloittamiseen

11 11 Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Yritystoiminnan mukautumiskykyisyyden parantaminen Hallinto kokeilut mahdollistavaksi Asumisen mahdollisuuksien edistäminen Tampereen läheisyyden tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen Läpäisevät osaamisalueet Toimialat Elintarviketuotanto Lähienergia Metsätalous Biomateriaalit

12 12 OSA 3 Pirkanmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät

13 13 Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät

14 14 Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

15 15 Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä)

16 16 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus SUURI 10 Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat E N N U S T E T T A V U U S Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Maaseudun elinkeinorakenne Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Maaseutumatkailun kysyntä Globalisaatio ja kansainvälistyminen Ympäristö ja ilmastonmuutos Kolmannen sektorin rooli Suomen vientimarkkinoiden kehitys Maahanmuuttajat maaseudulla Kuntarakenteen muutokset Euroopan talouden kehitys EU:n poliittinen kehitys Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne Bio- ja lähienergian tuotanto Luomu- ja lähiruoan suosio Metsien käyttö Muutokset elintarvikeketjussa Tietoliikenneyhteydet Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Suomen talous ja kilpailukyky Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Energian hinta Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10

17 17 OSA 4 Pirkanmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet

18 18 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet V O I M A V A R A T Toimiva elinkeinorakenne ja yrittäjyysosaaminen: Monen alan vientiyrityksiä ja alihankintayrityksiä (puu, metalli, tietotekniikka) Metsälähtöiset toimialat kuten energiantuotanto Maatalous on Suomi pienoiskoossa; kasvinviljely, maitotalous, siipikarja, karjatalous Elintarvikealan jatkojalostusta Vahva luomumaakunta ja lähiruokaketju Yhteisöllisyys ja yhteistyökyky Puhdas luonnonympäristö Sijainti lähellä vetovoimaista Tamperetta Edullinen ja viihtyisä asuminen Monipuolinen kuntarakenne ja elinvoimaiset kylät Kaupunkien läheisellä maaseudulla toimivat ja lähellä olevat palvelut Hyvät liikenneyhteydet Muuttovoitto alue ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET Maakunnassa välinpitämätön suhtautuminen maaseutuun ja maaseutukehittämiseen Haja-asutuksen ja kaavoituksen rajoitteet Hallinnon jäykkyys ja kauemmaksi siirtynyt päätöksenteko Näköalattomuus ja heikko panostus tuotekehittelyyn Palvelujen väheneminen ja siirtyminen kauemmaksi Tietoliikenneverkon heikkoudet Maatalouden huono kannattavuus ja hajanainen rakenne Tiestön heikko kunto ja harva julkinen liikenne Väestön ikääntyminen Osaavan työvoiman saatavuuteen ja työpaikkojen vähentymiseen liittyvät ongelmat Yhteisöllisyyden vähentyminen syrjäisillä seuduilla Elinkeinorakenteen kehittämiseen liittyvät ongelmat: pääoman puute, tuotannon yksipuolisuus ja tuottavuus Hajallaan olevat kylät vaikeuttavat yritystoimintojen yhteensovittamista Matala koulutustaso Pitkät välimatkat Alueellisten koulutusyksiköiden vähentyminen R A J O I T T E E T

19 19 LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

20 20 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 1 RYHMÄ 2 Vahvuudet/ voimavarat Veturialue yrittäjyydessä ja osaamisessa Luovaa hulluutta Monet kunnat ketteriä toiminnoissaan Maaseudulla tarjottavana puuta, vettä ja ruokaa tulevaisuuden tärkeät myyntivaltit. Nämä mahdollisuuksia, niiden hyödyntämisestä ei saa tehdä ongelmaa Paljon tilaa matkailulle Maaseudun onnellisuusylijäämä, hyvä asuinpaikka, edullisempi vaihtoehto Pirkanmaan alue nähtäisiin kokonaisuutena, enemmän kuin osiensa summa. Ihmiset entistä enemmän monipaikkaisia, asiat eivät ole yhteen paikkaan sidottuja. Kehittäminen tulisi toimia muusta kuin rajoitteiden näkökulmasta. Heikkoudet/ rajoitteet Samaa ketteryyttä maaseudulle Haja-asutuksen rakentamisen rajoitteet, kasvua ei saa rajoittaa turhilla rajoituksilla Ei varsinaista maaseutu/kaupunki vastakkainasettelua sen sijasta paljon tietämättömyyttä maaseudun asioista kaupungeissa Liian tiivis rakentaminen tappaa yhteisöllisyyden Mikä on maaseutu? Onko tarvetta kehittämisessä tulevaisuudessa edes eritellä näitä alueita Johdantokeskustelu: Etäisyydet eivät ole ongelma vaan niiden hoito. Liikkuminen on asia yksi. Tärkeää on, että tiet ovat kunnossa. Vesi ja sähkö, tietoliikenneyhteydet täytyy olla kunnossa. Liikkumisen vaikeus on rajoite. On pelkoa, että tiet rapistuvat vaikutukset muuttohalukkuuteen. Voimavarat: monitoimi/monialayrittäjyys on vahvuus. Erikoistuminen on yksi suuntaus, toinen on monitoimisuus. Maaseutuyrittäjyyden mukautumiskykyisyys. Maaseutuyritysten rahoituskysymyksissä paikallispankit ovat vahvuus. Palvelut, jotka pitää olla paikan päällä: koulu, kirjasto, postipalvelut, Strategiset johtopäätökset: Etäisyydellä ei ole enää merkitystä. Liikkuvuuden sujuvuus on prioriteetti, niin ihmisten kuin palveluiden osalta. Tarvitaan strateginen linjaus palveluista, jotka ovat vielä paikkaansidottuja (se on lähipalvelut: koulu, kirjasto, postipalvelut jne.). Yrittäjyys: maaseutuyrittäjyyden mukautumiskykyisyyden edelleen vahvistaminen, parempi huomioon ottaminen ja hyödyntäminen. Määräyshallinnosta palveluhallintoon, esimerkiksi maakäytön ohjaus.

21 21 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 3 Maaseutu houkuttelevaksi ympäristöksi elämiselle, itsensä toteuttamiselle ja yrittämiselle (maatalous ja muu yritystoiminta) Yrittämiseen liittyvän osaamisen vahvistaminen!! Vahva kyläverkosto Pirkanmaalle Sekä inhimilliset että välineelliset edellytykset kuntoon Liiketoimintaosaamista puuttuu, esim. lähiruoka Työvoimapulaa yrityksissä/ maahanmuuttajat Kehittämisyhtiöiden toiminta ja osaaminen Päättäjien näköalattomuus, joustavuuden puute Yhteistyö toimijoiden, esim. elinkeinoyhtiöiden välillä, hyvien käytäntöjen levittäminen, verkostoituminen Maaseudun infra junaliikenne, raiteita lisää Nuoria maaseudulle! Yritystoiminnan ja julkisen sektorin yhteistyö Yritysten osaamisen kehittäminen: Matalan kynnyksen neuvontatiski yrittäjiä varten, käytännön neuvoja arkikielellä Sähköisten työkalujen käytön kehittäminen, maaseudun laajakaistat eivät toimi, Kuntien ja kylien tarpeiden kartoitus Markkinointiosaamisen lisääminen Kummit ja mentorit Mikä on kylä? Kun kehittäminen keskitetään kyliin, kylälle tarvitaan määritelmä Kansalaiset päättämään esim. kouluista, ei valtuustot Hallinnon keventäminen, joustavuutta kaikille tasoille Yritystoimintaa kyliin Maallemuuton mahdollistaminen, kylissä asumisen edellytysten parantaminen Etä- ja pätkätyö lisääntyy Palvelut toimimaan kylissä; vahva kylien verkosto Pirkanmaalle Hub- työpisteet mahdollistamaan verkostoitumisen

22 22 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 4 Voimavarat Toimiva elinkeinorakenne : pitää paikkansa, Tampere-vetoista, mutta yrittäjät toimivat myös muualla. Yhteisöllisyys ja yhteistyökyky: osittain myytti, sitä on (varsinkin tiukan paikan tullen), mutta ei välttämättä siinä määrin kuin luullaan. Puhdas luonnonympäristö: on puhdasta(kin) luonnonympäristöä, mahdollisuus, taloudelliseen hyödyntämiseen liittyy haasteita. Sijainti lähellä vetovoimaista Tamperetta: tärkeää, vastakkainasettelu maaseutu Tampere hyödytöntä. Edullinen ja viihtyisä asuminen: tärkeä vetovoimaisuustekijä, edullisuus? Monipuolinen kuntarakenne ja elinvoimaiset kylät: kylien elinvoimaisuus vaihtelee, kuntarakenne elää. Kaupunkien läheisellä : päivittäistavarakauppapalvelut OK, muut palvelut menossa huonompaan suuntaan. Hyvät liikenneyhteydet: joukkoliikenneyhteydet huonoja maalla Muuttovoittoalue: eteläinen Pirkanmaa on, pohjoinen ei ole, muuttovoitto kohdistuu erityisesti Tampereen seudulle Rajoitteet Välinpitämätön : pitää paikkansa Haja-asutuksen ja kaavoituksen rajoitteet: voivat aiheuttaa ongelmia. Hallinnon jäykkyys: sitä on, mutta onko suuri ongelma? Osaavan työvoiman : haaste ja mahdollisuus Tärkeät johtopäätökset Osaavan työvoiman saatavuus maaseudulla haaste (mistä työvoimaa), myös mahdollisuus luoda uutta yritystoimintaa Sijainti lähellä vetovoimaista Tamperetta tärkeää -> markkinat, osaava työvoima, koulutustarjonta RYHMÄ 5 Työpaikat ja koulutus, yliopistot voimavarana Maaseutu perinteisesti raaka-aineiden tuottaja Onko maaseudulla riittävästi riskinottokykyä? Varman tulon saaminen Laajakaistan mahdollisuudet Alueellisen koulutuksen keskittyminen Tampereelle, riski! Harrastusmahdollisuuksien huomioiminen Vireät kylät, isommat asutuskeskittymät Vahva keskus, näivettää ympäristöä? Kaupunkiseudut olemassa, joissa pitää vahvistaa alueiden identiteettiä Alueiden henki Maaseudun hyödyntäminen: monipuolinen yritystoiminta/asuinpaikka Johtopäätökset Voimavarana/vahvuutena: Mahdollisuus jalostusasteen nostamiseen ja uuden sukupolven innovatiivisuuteen Heikkoutena/rajoitteena: Asenteet ja ennakoimattomuus

23 23 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 6 RYHMÄ 7 Tampere ja maaseutu toistensa voimavaroina Esim. kummimaatiloja hotelleilla Mahdollisuus pitää yllä kaupunkilaisten maaseutuyhteyttä Tunnustetaan ja tunnistetaan maaseudun sisällä olevat variaatiot Paikkaan kiinnittymistä auttaa, jos on mahdollisuuksia toimia Yhteisöllisyys voi syntyä toiminnan mahdollisuuksista yhdessä tekeminen maaseudulle sopeutuminen helpoksi työvaihto, osuuskunnat Maaseutuasumisen voi nähdä tietyn elämänvaiheen ratkaisuna (esim. kyläkoulun säilymisen näkökulmasta kylällä kannattaisi asua vain sen aikaa kun lapset ovat koulussa; asumisoikeusasuminen) Sadan hehtaarin yksinäisyys Maaseudun infra ja sen kunnossapito Energiantuotannon ja kotieläintuotannon kilpailu esim. olki, turve Tärkeimpiä teemoja Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Perusasiat kuntoon, tiet ja tietoliikenneyhteyden tuomat mahdollisuudet, avoin kuitu ym., etätyömahdollisuuksien konkretisoituminen Sopivien yritystonttien kaavoittaminen/saatavuus logistisille paikoille, Klusteriajattelun kehittäminen Asenteet; etätyö-asenteet ja mahdollisuudet Yrittäjyyden nousu, yrittäjyyden kannustaminen maatalouden sivualoille, kannustusta ideointiin ja yrityksen aloittamisen helpottaminen ns. koeaika ja neuvontatyö Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Kotimaisen kulutuksen lisääminen esim. Kuntien ruokahuolto kilpailuttaminen asettamat rajoitteet?! Hankintalain joustava tulkinta ja kuljetusmatkojen minimointi Kauppaketjujen asenteet, monopolit ruoan jakelussa Ihmisten kulutustottumuksien muuttaminen Laadun suosiminen, paikalliset vaikutukset pitäisi olla tärkeämpiä, lainsäädännön helpottaminen Lähiruoka ja luomu Tuotteiden alkuperämerkinnät Ylpeys pirkanmaalaisista tuotteista Alueen vahvuudet ja voimavarat sekä heikkoudet/rajoitteet Elinkeinorakenne ja sijainti Haja-asutus ja kaavoitus

24 24 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 7 jatkuu Kylät Kylien välinen yhteistyö ja eri toimijoiden välinen yhteistyö kylässä, kylien profiloituminen, innovaatioiden edistäminen ja ideoiden eteenpäin vieminen, toimintatapojen kehittäminen toimiviksi kokonaisuuksiksi, ettei poljettaisi paikallaan samojen asioiden parissa Yhteistyötä voidaan kehittää jakamalla vastuuta ja täsmentämällä suunnitelmia Kuntien omistamien kylätalojen tulevaisuus? Luovia ratkaisuja esim. kylien lapsiparkki sekä kylävaarit ja mummot, nuoret omaavat innovatiivisia ajatuksia, pitäisi saada enemmän mukaan - toimintatapojen muutos? Yhteisöllisyyden parantaminen esim. uusien asukkaiden huomioinnilla Ystävyyskylät? Yhteistyöhön teossa punnitaan hyötyjä, ihmisiä mukaan tiedottamisen ja aktiivien toiminnan kautta Parhaimpina keinoina esim. kylähankkeet Tiedottaminen kuntoon; ilmoitustaulu, kirjeet, tapahtumamainonta, facebook, lehti-ilmoittelu Ajankäytön ongelma usein syynä osallistumattomuuteen Kehittämistavat Byrokratian vähentäminen, hallinto haasteena, pidempijänteistä kehittämistä Maakunnan monipuolisuutta tulisi nostaa enemmän esiin Identiteetin näkymättömyys, ei niin vahvoja siteitä Asenteet pitäisi saada positiivisemmiksi esim. maaseutua ajatellen Avoimet tilaisuudet ihmisille, kylien olohuoneet, kyläsaunat, joihin osallistuminen helppoa, ei velvoita ihmisiä, kaikki tervetulleita Yhteisöllisyyden käsite? Voi olla myös kylissä toisten ihmisten tuntemista ja huomioon ottamista Kyselyillä selvitettävä tarpeita, huomioitava erilaiset kohderyhmät Palvelutarjonnasta ja tapahtumista informointi Johtopäätökset Tiedottamisen tärkeys Esim. mökkivuokraajat toimittaisivat mökeille tietoa alueen tapahtumista, kyläkirjeet, facebook, ilmoitustaulu, aktiiviset innostajat, tekstarit, netin mahdollisuudet/rajoitteena nopeiden yhteyksien Osallistumispohjan laajentaminen ja aktiivisuuden lisääminen, yhteisen tavoitteen puolesta työskentely Kylien ja yhdistysten kokeilut, helppo raha toimintaan Apua yhdistyksen toimintaan ja kehittämiseen kyläkoordinaattori tms. Maaseudun yhteisöllisyys on verrattain vahva perinne Käytännön osallistumisen helpottaminen esim. lapsiparkki

25 25 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 8 Voimavarat Talouden kannalta Pirkanmaa on ollut muuttovoittoinen ja haluttu muuttomaakunta, saadaan parhaassa iässä olevaa asukaskuntaa Pirkkalassa Suomen koulutetuin naisväestö Väestö ja työvoiman saanti lähtökohta Maaseudun kannalta tietotekniikka ja etätyö (ICT-selvitys; jossa n 650, Oulu vähän Tamperetta edellä, Tampere toinen) Tampereen monipuolinen elinkeinorakenne Kulkuyhteydet; Pirkanmaalle hyvät liikenneyhteydet, liikkuminen helppoa, infra melko hyvässä kunnossa. Logistinen vahvuus; raaka-aineiden toimittajia, hyvät verkostot, myös vuokrattavaa varastotilaa Tampereen seudulla Tampereen kaupunkiseudun vetovoima myös maaseudun vahvuus Pirkanmaa urbaani luontokokonaisuus; myös vetovoimainen matkailukohde/alue (puhdas luonto, järvet, vesiliikenne?) Pirkanmaa on itsellinen, paljon kaikkea, Suomi pienoiskoossa Tampereelle kohtuullinen etäisyys maakunnan joka laidalta Selkeästi oma profiili; mm. kulttuurin puolelta kansallisesti merkittäviä (vrt. teatterielämä), vetovoimainen kohde (työtä tekevät, opiskelijat, yrittäjät) Aluetalouskatsauksen mukaan (2012); Ylä-Pirkanmaa näkee myönteisesti omia kehitysmahdollisuuksia Hatanpään valtie vrt. ennen ja nyt, Nokia riippuvuus ei enää ongelma Koulutetun työvoiman saatavuus hyvä AMK:in etäyksiköt (vrt. lakkautusuhka) Kaupunkien läheiselle maaseudulle palvelutaloutta; naiset menee edellä ja perhe perässä Syrjäinen maaseutu miesten kulttuuri vahva, logistiikka voi olla ongelma (esim. metallin alihankinta) Broilertuotanto vahvaa vrt. elintarviketju Elintarviketeollisuus vrt. seurannaisvaikutukset Paljon monialaisia maatiloja Lähiruoka ja Tampere sen markkina-alueena (turistit, konferenssi asiakkaat) Hyvä leipäkulttuuri Luomu ja paikallisia käsityömäisiä tuotteita valmistavia elintarvikejalostajia (leipä, juustot)(esim. Laitikkala) Teollinen elintarvikejalostus myös tärkeää pienyrittäjien ohella

26 26 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 8 jatkuu Rajoitteet Strategiset johtopäätökset Sivutiet huonossa kunnossa, haittaa saavutettavuutta, riippuu tien luokituksesta Vanhat lähiasemat suljettu, ihmiset joutuvat kulkemaan valtateitä; miksi siis kysytään; miksi maaseudun asukkaat liikkuvat omalla autolla Matkailupotentiaalia ei ole hyödynnetty vielä riittävästi (esim. sisävesiliikenne vrt. sesonkiluonteisuus), esim. Vesilahdella vain yksi laivalaituri Kaupungin vetovoima loppuu noin 60 km:in etäisyydellä Tampereesta (vrt. työssäkäyntietäisyys) Maaseudulla asuvien ikärakenne (eläkeläiset ym.) Työvoimapulaa tulevaisuudessa Kotieläintalous vähenee maaseudulta (Maidontuotanto siirtyy C- alueelle) Tukipolitiikan ja aluepolitiikan kannalta Pirkanmaa väliinputoaja (rinnastettu parempiin tuotanto-olosuhteisiin) Maaseutuyrittäjät ei aina kiinnostuneita kehittämään toimintaansa Euroopan rakennerahastot kankeita ja byrokraattisia; hallinnointi raskasta Taajaman läheistä maaseutua ja tunnin matkan päässä saavutettavissa olevaa maaseutua tulee tarkastella eri näkökulmista: Tunnin matkan päässä oleva maaseutu: vapaa-ajan asuminen, luonnonvaroihin perustuva osaaminen ja yrittäminen Taajaman läheisen maaseudun mahdollisuudet; työmahdollisuudet, matkailu, kasvukeskus myös osaamispankki, markkinat maaseudun tuotteille lähellä (esim. lähiruoka)

27 27 Learning Café Pirkanmaa 9 pöytää ja teemaa Pöydän kattaja Pöytä 1 Maankäyttö ja asumisen tarpeet Maaseudun infra Seppo Mäkinen Marja Vehnämaa Pöytä 2 Kuntatalous ja maaseudun palvelujen järjestäminen Reijo Kahelin Juha-Matti Markkola Pöytä 3 Pöytä 4 Ruoan kysyntä ja tarjonta Elintarvikeketjun kannattavuus Bio- ja lähienergia Tarja Hovila Sari Hiltunen Tenho Leinonen Tom Frisk Pöytä 5 Biomateriaalit Timo Ture Pöytä 6 Metsien hoito ja uudet käyttömuodot Ari Lähteenmäki Pöytä 7 Pöytä 8 Pöytä 9 Maaseudun yrittäjyys, innovaatiotoiminta ja osaaminen - kehittämistavat Osallistuminen, yhteisöllisyys ja yhteistyö - kehittämistavat Kohtalonkysymykset Veikko Kiili, Erkki Honkaniemi Petri Tallila Kari Kylkilahti Sari Honkola Juhani Turtiainen Sami Talola

28 28 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maankäyttö ja asumisen tarpeet / Maaseudun infra MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Mitä tarkoittaa ikärakennekehitys kakkosasunto maalla Tiet rapistuu, ei puhelinlankoja, ei palveluita, vaikeuttaa näitä haaveita Halukkaimpia muuttajia nuoret koulutetut naiset Rakentaminen vähentynyt viime vuosina syynä rakentamisen ohjaaminen, rahoituksen saaminen Halutaan väljempää asumista Viranomaisten toimesta ei saa estää rakentamista maaseudulla Nykyiset ja suunnitteilla olevat rajoitukset vaikeuttavat pahimmillaan myös ratkaisevasti yritystoimintaa Kehitystrendit halu muuttaa maalle, ei haluta muuttaa maalle Tällä hetkellä maata/tontteja ei tarpeeksi maaseudulla myynnissä. Tulevaisuudessa voisi olla toisin Ympäristötietoisuus ekologinen asuminen maaseudulla/joukkoliikenne, biopolttoaineet kulkemisessa Kylän ja maaseudun määritelmä Palveluita ei enää ole, ja se on hyväksytty Haja-asutusalueella maksettaisiin jostain tietyistä asioista enemmän? Maiseman ja tien pidosta maksetaan maaseudulla asuville? Maalla asumisesta saattaa tulla elitismin muoto

29 29 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maankäyttö ja asumisen tarpeet / Maaseudun infra MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ks. edellinen sivu RISKIT Tiet eivät pysy kunnossa, saavutettavuus huono Liikennettä ei kehitetä Maaseudun kehittymisen jarruttaminen Rakentamisen rajoittaminen maaseudulla Tyhjentyvät alueet tyhjentyvät entisestään Poliittinen järjestelmä, mihin prioriteetit asetetaan MAHDOLLISUUDET Maalle muuttavien määrä lisääntyy tulevaisuudessa, jos näin tulevaisuudessa sallitaan yhteiskunnan taholta Kylätoiminta ja yhteisöllisyys lisäävät houkuttavuutta Maalla asumisen houkutuksena mm. pienet koulut. Koulujen läheltä tontteja, turvataan kylän tulevaisuus Vaihtoehtoiset liikenneyhteydet esim. taajamajunat Vakituisen asumisen muodot tulevat muuttumaan Työn tekeminen siirtyy maaseudulle, ei vain asuminen STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Mikä on maaseutu? Säilyykö halukkuus muuttaa/asua maaseudulla - säilyy

30 30 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Kuntatalous ja maaseudun palvelujen järjestäminen MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kuntatalouden tiukentuminen, palvelurakenteiden reagoimattomuus Palveluiden kaikkoaminen fyysisesti kauemmaksi, palvelutarpeiden lisääntyminen Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon rajapinnan hämärtyminen Käsitys siitä, mitkä ovat välttämättömiä palveluita, muuttuu. MAHDOLLISUUDET Paikallistalouden positiivinen kehitys vastapainona kuntatalouden negatiiviselle kehitykselle Paikallistalouden positiivinen kehitys generoituu parempana kuntataloutena Tilaa uusille palvelukonsepteille, esim. yhteiskunnalliset yritykset, kehittämis ja vapaaehtoistyön kannusteet. RISKIT Lainsäädäntö ei pysy perässä, ei mahdollistavaa lainsäädäntöä. Jäykät palveluprosessit ja järjestelmät Kuntien toiminnan tehokkuus ei kasva Säästöt aiheuttavat lisää kustannuksia alueiden erilaisuuksia ei oteta huomioon Asenne lähidemokratiaan ja asukkaiden osallistavuuteen on huono. Ei rohjeta soveltaa asioita alueella. STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kokeilut kunniaan: halu, tahto ja kyky. Kokeilut käytännöksi kehittämistoiminnassa, käyttäjälähtöisesti. Tarvitaan uusia kannustimia Panostetaan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun lähidemokratia huomioiden Palveluiden yhdistäminen: Vie mennessäs, tuo tullessas

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan tarina 2040 Miten erikoistuimme älykkäästi? Vuonna 2014 Pirkanmaa oli muutoksen edessä. Asiat olivat vielä periaatteessa varsin hyvin, mutta uhkaavia pilviä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT

YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT VAIKUTTAJARAATI 15.5.2013 KESKUSTELUN YHTEENVETO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT RYHMÄKESKUSTELUT 1. Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan Osaamisprofiili 2013 Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 tausta-aineisto: Missä asioissa Satakunta erottuu osaamisellaan? Mikä on ainutlaatuista

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi 20.9.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä

Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi 20.9.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi 20.9.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä Ennakointiprosessi Ympäristöalojen määrittely Asiantuntijapaneelin

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot