SALON KAUPUNKI Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava

Transkriptio

1 SALON KAUPUNKI

2

3 Pöyry Finland Oy Salon kaupunki 1

4 2 Sisältö 1 TIIVISTELMÄ 5 2 JOHDANTO Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja oikeusvaikutus Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 7 3 LÄHTÖTIEDOT Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Huso-Pöylän tuulivoimapuiston kuvaus Maankäytön suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaavat ja asemakaavat Rakennusjärjestys Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset VTT ja Finavia/Trafi Lähialueiden muut tuulivoimahankkeet Maisema ja luonnonympäristö Kallioperä ja maaperä Pinta- ja pohjavedet Ilmasto ja ilmanlaatu Kasvillisuus Merkittävät luontokohteet Eläimistö Muinaisjäännökset Rakennettu ympäristö Väestö ja työpaikat Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Liikenne ja tiestö Maanomistus Pohjakartta Osalliset ja vuorovaikutus 28 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Suunnittelun yleistavoitteet Viranomaisten tavoitteet ja viranomaisyhteistyö Kaavan tavoitteet ja niiden tarkentuminen kaavoitusprosessin aikana 29 5 OSAYLEISKAAVALUONNOS Luonnosvaiheen kuuleminen 30 6 OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Ehdotusvaiheen kuuleminen Ehdotusvaiheen jälkeen tehdyt muutokset osayleiskaavaan Päivitetyt selvitykset 33

5 3 7 OSAYLEISKAAVA Kaavan rakenne Aluevaraukset Muut merkinnät Suojelu Kaavaehdotuksen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavan sopeutuminen maakuntakaavaan 37 8 KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yleistä Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Vaikutukset kallio- ja maaperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 48 9 SEURANTAOHJELMA Muuttolinnusto Pesimälinnusto Alueen eläimistö Melu Varjon vilkunta Maisema Asumisviihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö Seurannan toteuttaminen TOTEUTTAMINEN Osayleiskaava-aluetta koskevat luvat Jatkosuunnittelu SUUNNITTELUVAIHEET 55 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, , päivitetty Maisemaselvitys (Paimion kaupunki, Salon kaupunki) / Pöyry Finland Oy, Luontoselvitykset: - -alueen lepakkoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi ja suunnittelu - -alueen pesimälinnustoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu - -alueen lintujen kevätmuuttoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu - -alueen metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 / Ahlman Group Oy (raportteja 2/2013) - -alueen linnustoselvityksen törmäysmallinnus / Pöyry Finland Oy , päivitetty Salon kaupunki ja Paimion kaupunki - n luontoselvitys: kasvillisuus ja liito-oravat , päivitetty

6 4 4. Paimio ja Salo - Huso-Pöylä tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 / Mikroliitti Oy 5. Maisemaselvitys, päivitys 6. CPC Finland Oy - Huso-Pöylä Tuulivoimahankkeen meluselvitys, / Pöyry Finland Oy 7. Tiivistelmä luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä ja niihin laaditut vastineet, Muistio metson soidinpaikan kartoituksesta, / Varsinais-Suomen ELY-keskus 9. Tiivistelmä ehdotusvaiheen lausunnoista ja muistutuksista ja niihin laaditut vastineet, 10. CPC Finland Oy - Huso-Pöylän tuulivoimaosayleiskaava Meluselvitys / Pöyry Finland Oy 11. CPC Finland Oy Varjostusselvitys, Huso-Pöylän tuulipuiston osayleiskaava / Pöyry Finland Oy, EBG Hydropower & Renewable Energy 12. Maisemaselvitys Sijoitussuunnitelman muutokset maisema-arviointeihin ja havainnekuviin / Muu osayleiskaavan laadintaan liittyvä tausta-aineisto: - Hankekuvaus ja alustava ympäristövaikutusten arviointi / Pöyry Management Consulting Oy 2012

7 1 TIIVISTELMÄ Osayleiskaava-alue Lähtökohdat Salon kaupunki 5 -alue sijoittuu Salon ja Paimion kaupunkien rajamaastoon Huson ja Pöylän kylien läheisyyteen. Suunnittelualueelta on idässä sijaitsevaan Salon keskustaan matkaa noin 16 km, luoteessa sijaitsevaan Paimion keskustaan noin 10 km, ja lounaassa sijaitsevaan Sauvon keskustaan noin 7 km. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 4,1 neliökilometriä. Salon puolelle sijoittuva osayleiskaava-alue on kooltaan noin 1,1 km 2 ja Paimion puoleinen osayleiskaava-alue puolestaan noin 3,0 km 2. Clean Power Company Finland Oy (CPC Finland Oy) suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Paimion ja Salon rajamaastossa sijaitsevien Huson ja Pöylän kylien alueelle. Tuulivoimapuiston sijainti ja voimaloiden paikat on esitetty alla olevassa kuvassa. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja tuulivoimaloiden paikat Huso-Pöylän alueella. Tavoitteet Osayleiskaavojen tavoitteena oli alkujaan mahdollistaa yhdeksän tuulivoimalan laajuisen tuulivoimapuiston sijoittaminen suunnittelun kohteena olevalle alueelle. Osayleiskaavaprosessin viimeistelyvaiheessa voimaloiden lopulliseksi määräksi päätettiin kahdeksan ja näistä kaksi eteläisintä sijoittuu Salon kaupungin alueelle ja muut kuusi Paimion kaupungin alueelle. Kaavoitusprosessi käsittää molempien kaupunkien alueelle kohdentuvan osayleiskaavan laadinnan kuitenkin siten, että Salon kaupunki ja Paimion kaupunki hoitavat kaavoituksen edellyttämät lakisääteiset toimenpiteet ja päätökset itsenäisesti. Tämä kaavaselostus koskee Salon kaupungin puoleista osayleiskaava-aluetta.

8 Osayleiskaavan sisältö 2 JOHDANTO Salon kaupunki 6 Salon kaupungin alueelle sijoittuva laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Vuonna 2011 maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Kaavaratkaisu on kuvattu tämän selostuksen kohdassa 7. Valtioneuvosto hyväksyi Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 prosenttiin vuonna Strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho noin 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 terawattituntia. Tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös teknistaloudelliset tekijät sekä muu alueidenkäyttö. Tuulisuudeltaan parhaita alueita Suomessa ovat rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit. Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan pääsääntöisesti samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen. Suurten tuulivoimaloiden toteutuksen tulee lähtökohtaisesti perustua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) mukaiseen kaavoitukseen, jossa määritellään tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet. Tuulivoimalan rakentaminen edellyttää aina rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Tuulivoimarakentamisen suunnittelun kokonaisuuteen kuuluvat olennaisena osana sähkönsiirtoon tarvittavat voimajohdot sekä tuulivoimaloiden osien kuljettamiseen tarvittavat liikenneväylät kullekin sijoituspaikalle. Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos (134/2011) tuli voimaan Muutoksen myötä yleiskaavaa on mahdollista käyttää aikaisempaa useammin tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan perusteella. Tuulivoimaloiden sijainnin suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon ympäristön ominaisuudet sekä muu alueiden käyttö kuten asutus ja esimerkiksi lentoliikenteen ja puolustusvoimien alueet. (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu / Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012, Ympäristöministeriö, Helsinki 2012). Yleiskaavan tehtävänä on ensisijaisesti kuvastaa taajaman tai suunnittelun kohteena olevan alueen kehittämisen yleisiä suuntaviivoja sekä kytkeä toiminnallistaloudellinen suunnittelu maankäytön suunnitteluun. Yleiskaava on mahdollisuuksien mukaan sopeutettava myös lähialueiden ja naapurikuntien maankäyttöön. Huomioon otettavia tekijöitä kaavan laadinnassa ovat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maa-

9 7 kuntakaava sekä valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kysymykset ja kestävän kehityksen periaatteen toteutuminen. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston hankevastaava on Clean Power Company Finland Oy. Osayleiskaava on laadittu maankäytön suunnittelua ohjaavien Salon kaupungin keskeisten viranhaltijoiden, hankevastaavan ja kaavaa laativan konsultin yhteistyönä. Työn keskeiset vaiheet on käsitelty Salon kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Salon kaupungilta kaavan valmistelua ovat ohjanneet kaavoitusinsinööri Timo Alhoke ja maankäyttöinsinööri Martti Halme. Hankevastaavan edustajana suunnittelutyöhön on osallistunut CPC Finland Oy:n toimitusjohtaja Erik Trast. Konsulttina on toiminut Pöyry Finland Oy (Kaupunki- ja aluesuunnittelu), jossa suunnittelutyöstä on vastannut arkkitehti SAFA, johtava asiantuntija Jarmo Lukka. Kaavan laadinnassa ovat olleet mukana FM, suunnittelija Minna Lehtonen, maisema-arkkitehti MARK Kaisa Rantee ja arkk. yo Mikko Peltonen. Projektiin ovat osallistuneet myös FM, biologi Soile Turkulainen ja FM, biologi Ismo Yli-Tuomi. Linnusto- ja lepakkoselvitysten laadinnasta on alikonsulttina vastannut Ahlman Konsultointi & suunnittelu. Pöyry Finland Oy:stä melumallinnuksista on vastannut johtava asiantuntija Carlo di Napoli ja varjostusselvityksen laadinnasta vilkunta-asiantuntija Iida Sointu. Osayleiskaavatyöstä on raportoitu vaiheittain työn edetessä sekä hankevastaavalle että Salon ja Paimion kaupungeille. Kaavakartan ja selostuksen lisäksi on suunnittelualueelta laadittu luontoselvityksiä (alueen kasvillisuus, eläimet, pesimälinnusto sekä metson soidinreviirikartoitus, kevätmuuton seuranta ja törmäysriskimallinnus), maisemaselvitys ja arkeologinen inventointi. Ehdotusvaiheessa selvityksiä on päivitetty tarvittavin osin ja kaava-aineiston liitteisiin on sisällytetty myös melumallinnus, joka on laadittu noudattaen VTT:n laatimaa tuulivoimamelun mallinnuksessa suositeltavaa ohjeistusta. Kaikki selvitykset ovat mukana kaavan liiteaineistoina. Kaavan valmistelussa on huomioitu myös Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston hyväksymä tuulivoimatuotantoa koskeva vaihemaakuntakaava. Osayleiskaavan ehdotusvaiheen jälkeen keväällä 2014 Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan lopullinen maankäyttöratkaisu ja siihen liittyvät kaava-asiakirjat päivitettyine selvityksineen on viimeistelty kahdeksan tuulivoimalaa mahdollistavalle sijoitussuunnitelmalle. Voimaloista kaksi eteläisintä sijoittuu Salon kaupungin alueelle ja kuusi voimalaa Paimion kaupungin alueelle. 2.1 Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja oikeusvaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 35 :n mukaan: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. 2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vuorovaikutuksesta kaavaa laadittaessa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä seuraavaa:

10 3 LÄHTÖTIEDOT Salon kaupunki 8 Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavoitusprosessi käynnistyi alkuvuodesta 2012 CPC Finland Oy:n aloitteesta. Salon kaupunginhallitus käsitteli hanketta kokouksessaan toukokuulla 2012 ja kuulutti kaavahankkeen vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville Salon kaupungintalolle ja kaupungin www-sivuille syksyllä OAS on ollut nähtävillä koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla ja kuntalaisilla on ollut mahdollisuus antaa kirjallista tai suullista palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja vaikuttaa kaavan valmisteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä. Osayleiskaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä välisen ajan, jolloin osallisilla oli mahdollisuus jättää palautetta kaavan valmistelusta. Viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Kaavan luonnosvaiheessa kevättalvella 2013 järjestettiin myös yleisötilaisuus, jossa hankkeesta kiinnostuneilla oli mahdollisuus kuulla hankkeesta ja alueen kaavoituksesta tarkemmin sekä tutustua laadittuihin taustaselvityksiin. Kaavaehdotuksen valmistelu käynnistettiin luonnosvaiheesta saadun palautteen jälkeen. Lokakuussa 2013 ehdotuksen valmisteluvaiheessa järjestettiin toinen tuulivoimakaavoitusta käsittelevä esittely- ja keskustelutilaisuus Paimion kaupungintalolla. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä välisen ajan. Lopullinen kaavan maankäyttöratkaisu on viimeistelty ehdotusvaiheen kuulemisen jälkeen ja saatettu Salon kaupungin hyväksymiskäsittelyyn alkukesästä Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue, jonka kokonaispinta-ala on noin 4,1 neliökilometriä, sijoittuu Salon ja Paimion kaupunkien rajamaastoon Huson ja Pöylän alueille. Suunnittelualueelta on idässä sijaitsevaan Salon keskustaan matkaa noin 16 km, luoteessa sijaitsevaan Paimion keskustaan noin 10 km, ja lounaassa sijaitsevaan Sauvon keskustaan noin 7 km. Suunnittelualue rajautuu etelästä Sauvontiehen ja pohjoisesta valtatiehen 110. Salossa sijaitseva Pöylän kylä sijoittuu suunnitellun tuulivoimapuiston kaakkoispuolelle ja Paimiossa sijaitseva Huson kylä puolestaan alueen länsipuolelle. 3.2 Huso-Pöylän tuulivoimapuiston kuvaus Suunnittelualueelle laaditut osayleiskaavat Salon ja Paimion kaupunkien alueille mahdollistavat kahdeksan tuulivoimalan rakentamisen tuulivoimapuiston alueelle. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Voimaloista kaksi sijoittuu Salon kaupungin puoleiselle osayleiskaava-alueelle ja kuusi puolestaan Paimion kaupungin puoleiselle osayleiskaava-alueelle.

11 9 Kuva 2. Periaatekuva lieriötornirakenteisesta tuulivoimalasta (esimerkkinä malli Nordex). Alueelle sijoitettavien tuulivoimaloiden yksikköteho on noin 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi noin 24 MW. Suunnittelun edetessä ja alueelta saatujen tuulimittaustulosten perusteella voimaloiden napakorkeutta on voitu nostaa 20 metrillä, koska alueella voimassa olleita lentoestekorkeuksia on Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin toimesta lievennetty. Tuulivoimaloiden napakorkeus voi olla noin metriä ja roottorin läpimitta metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 200 metriä. Tuulivoimaloiden malli ja perustustekniikka tulevat tarkentumaan viimeistään rakennuslupavaiheessa. Tuulivoimalat on suunniteltu yhdistettäväsi sähköverkkoon alueen kautta kulkevan voimalinjan kautta. Tuulivoimapuiston suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Clean Power Company Finland Oy. 3.3 Maankäytön suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne

12 3.3.2 Maakuntakaava 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Salon kaupunki 10 Osayleiskaavan laadinnassa on huomioitu erityisesti kohtia 2, 3 ja 4 koskevat tavoitteet. Huso-Pöylän alueelle kaavailtu tuulivoimapuisto sijoittuu kolmen eri maakuntakaavan alueelle. Alueen pohjoisosassa on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Kaavassa suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Alueen halki kulkee suurjännitelinja. Länsipuolella alue sivuaa kaavaan merkittyä kahta suojelualuetta (S), jotka koostuvat luontokohteista tai -alueista. Eteläisempi suojelualue sijaitsee lähimmillään noin 200 m etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ja pohjoisempi noin 500 m etäisyydellä. Pohjoispuolelle noin 1 km etäisyydelle voimaloista on kaavaan merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä alue. Alueen itäosassa on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Salon seudun maakuntakaava. Siinä suunnittelualue on edeltävän kaavan tavoin merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), jonka läpi kulkee suurjännitelinjan varaus. Suunnittelualueen eteläpuolella Sauvon kunnan alueella on voimassa ympäristöministeriön maaliskuussa 2013 vahvistama Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaava. Kuva 3. Ote alueella voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä (Lounaispaikka 2012). Osayleiskaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella katkoviivalla. Alueen pohjoisosassa on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (Ympäristöministeriö vahvistanut ), itäosassa Salon seudun maakuntakaava (YM vahvistanut ) ja eteläpuolella Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaava (YM vahvistanut ).

13 11 Ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen liitto toteuttivat vuosina Varsinais- Suomen tuulivoimaselvityksen, jossa kartoitettiin maakunnan alueelta parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet. Huso-Pöylän alue luokiteltiin selvityksessä Varsinais- Suomen parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden joukkoon. (Varsinais-Suomen liitto 2011). Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston hyväksymässä vaihemaakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Vaihemaakuntakaavan taustaselvityksenä toimii Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys (Varsinais-Suomen liitto 2012). Huso-Pöylän alue on sisällytetty mukaan tuulivoimavaihemaakuntakaavaan. Tuulivoimavaihemaakuntakaava on saatettu ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Kuva 4. Ote Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston hyväksymästä tuulivoimavaihemaakuntakaavasta, johon on merkitty mukaan Huso-Pöylän alue tuulivoimatuotantoon soveltuvana alueena Yleiskaavat ja asemakaavat Rakennusjärjestys Suunnittelualueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Salon kaupungissa on voimassa kaupunginvaltuuston ( 37) hyväksymä rakennusjärjestys, joka on tullut voimaan Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Tuulivoimapuiston hankevastaava CPC Finland Oy on teettänyt Pöyry Management Consulting Oy:llä hankekuvauksen ja alustavan ympäristövaikutusten arvioinnin Huso- Pöylän tuulivoimapuiston toteuttamisesta Salon ja Paimion kaupunkien alueella. Aineisto on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskukselle tiedusteluna ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta Huso-Pöylän hankkeessa. ELY-keskus on antamassaan lausunnossa todennut, että tuulivoimahankkeen toteuttaminen ei aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. YVA-lain 25 :n mukaisesti hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Hankkeen edellyttämän maankäyttö- ja rakennuslain

14 12 mukaisen kaavoitusmenettelyn yhteydessä laadittavien luonto- ja muiden selvitysten kattavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä suunnittelualueelta on laadittu maisemaselvitys sekä tarvittavat luontoselvitykset (sisältäen luonto-, liito-orava-, lepakko ja linnustoselvitykset sekä linnuston kevätmuuton seurannan ja törmäysriskiarvioinnin). Kaavaa koskevat lähtötiedot suunnittelualueen luonnosta ja maisemasta on koottu kaavaselostukseen YVA-hankearviointiraportista sekä laadituista maisema- ja luontoselvityksistä. Luonnosvaiheen jälkeen alueelta on laadittu metsojen soidinpaikkaselvitys ja muinaisjäännösinventointi. Kaikkia selvityksiä on tarkistettu ja tarvittaessa päivitetty vastaamaan ehdotusvaiheessa esitettävää kaavaratkaisua. Ehdotusvaiheessa mukaan on liitetty myös melumallinnusraportti. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on kaikki selvitykset tarkistettu vastaamaan kaavan lopullista maankäyttöratkaisua ja voimaloiden sijoitussuunnitelmaa kahdeksalle voimalalle. Selvitykset ovat kaavaselostuksen liitteinä VTT ja Finavia/Trafi Tuulivoimahankkeiden vaikutukset lentoliikenteelle ja valvontasensoreihin (tutkiin) tulee selvittää ennen kuin hankkeiden toteuttaminen käynnistetään. Samassa yhteydessä puolustusvoimat arvioivat hankkeiden vaikutukset myös muihin toimintoihinsa. CPC Finland Oy on toimittanut Puolustusvoimilta pyydettävää lausuntoa varten tiedot Huso-Pöylän tuulivoimapuiston kaavoituksesta asianosaisille tahoille. Energiateollisuus ry on myöntänyt CPC Finland Oy:n Huso-Pöylän hankkeelle lisenssin, joka oikeuttaa VTT:n laatimaan tutkaselvitykseen. Lisenssi hankkeelle on haettu heinäkuussa 2012 ja VTT on suorittanut tutkaselvityksen puolustusvoimille kesällä CPC Finland Oy sai joulukuussa 2012 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta lentoesteluvan Huso-Pöylän tuulivoimaloille. Voimaloiden kokonaiskorkeudeksi määriteltiin luvassa 180 metriä. Sittemmin lentoesteitä koskevia korkeusrajoituksia on vielä lievennetty, mikä mahdollistaa Huso-Pöylän voimaloiden kokonaiskorkeuden nostamisen noin 200 metriin Lähialueiden muut tuulivoimahankkeet Noin 30 kilometriä suunnittelualueesta lounaaseen, Kemiönsaarelle, sijoittuu Varsinais- Suomen Energia Oy:n suunnittelema Nordanå Lövböle tuulivoimapuisto. Hankkeen YVA-selostus on valmistunut lokakuussa 2012 ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä loppuvuodesta Tuulivoimapuiston on suunniteltu käsittävän tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on 3 3,6 MW. Tämän lisäksi Kemiönsaarella on käynnissä myös Gräsbölen (ehdotus ollut nähtävillä syksyllä 2013), Stusnäsin (kuulutettu vireille alkuvuodesta 2012), Olofsgårdin (kuulutettu vireille keväällä 2013) ja Misskärrin (luonnos ollut nähtävillä loppuvuodesta 2012) tuulivoimapuistohankkeet. Tuuliwatti Oy:n suunnittelema Näsen kartanon tuulivoimapuisto sijaitsee suunnittelualueesta noin 30 kilometriä kaakkoon. Hanke käsittää 7 tuulivoimalaa, joiden teho on 3 5 MW. Osayleiskaava on hyväksytty Salon kaupunginvaltuustossa mutta siitä on valitettu Turun hallinto-oikeuteen. Pohjoisessa vireillä olevia hankkeita ovat Pöytyän Santinkulman ja Marttilan/Koski TL:n Verhonkulman tuulivoimapuistohankkeet. Salossa Märynummen pohjoispuolelle on rakenteilla kolme teholtaan 5 MW:n tuulivoimalaa suunnittelutarveratkaisuilla. Valtatien 110 varrella lähellä Huso-Pöylän aluetta on toiminnassa yksi rakennusluvalla toteutettu tuulivoimala. Muita pienempiä tuulivoimarakentamisen kohteita (1-3 voimalaa) ovat Sauvon Krooka ja Timari.

15 13 Olemassa olevia tuulivoimaloita sijaitsee Kemiönsaaren lounaispuolella (3 voimalaa) sekä Hangossa (4 voimalaa). Kuva 5. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston lähialueelle 30 km:n säteellä sijaitsevat tuulivoimahankkeet, joilla on kaavoitusprosessi käynnissä (tilanne 05/2014). 3.4 Maisema ja luonnonympäristö Suunnittelualue sijoittuu Lounaismaan maisemamaakuntaan ja tämän tarkemmassa osa-aluejaossa Lounaiseen viljelyseutuun. Lounaismaalle on tyypillistä korkeussuhteiden vaihtelevuus ja kallioperän suoraviivaisten murroslaaksojen ja ruhjeiden rytmittävä maisema. Alue on muinaista merenpohjaa, jonne kerrostuneet savikot on raivattu tarkoin viljelykäyttöön. Maisemarakenteen rungon muodostavat kallioperän suuria murroslinjoja seurailevat polveilevat jokilaaksot, joiden varrelle sijoittuvat viljelymaisemat ja vauraat maatilat. Pysyvä peltoviljely ja karjatalous alkoivat seudulla jo esihistoriallisella rautakaudella ja keskiajalla, minkä vuoksi maisemakuva on hyvin kehittynyttä ja vakiintunutta. Keskiaikaisia kirkkoja, kartanoita ja muita vanhasta kulttuuri-suomesta kertovia rakennetun kulttuuriympäristön kohteita on runsaasti.

16 14 Seudun topografia on vaihtelevaa ja suhteelliset korkeuserot ovat melko suuria. Suunnittelualueen lähistöllä selänteiden ja kalliomäkien laet kohoavat suunnilleen 75 metriä merenpinnan yläpuolelle, kun viereisten laaksopainanteiden perustaso on korkotasolla mmpy. Pohjoisilla selännealueilla moottoritien pohjoispuolella korkeimmat mäet kohoavat mmpy. Suunnittelualueella korkein kalliomäkialue on alueen länsiosaan sijoittuva Pyhässuonkallio, jonka laki on noin 75 m merenpinnan tasoa ja noin 15 m viereistä Pyhässuota korkeammalla. Kuvat 6 ja 7. Näkymä osayleiskaava-alueen eteläosassa sijaitsevilta kallioalueilta ( vasemmanpuoleinen kuva) ja näkymä Korkiamäenniitun pohjoispuoliselle kalliorinteelle (oikeanpuoleinen valokuva) (Kuvat: Pöyry Finland Oy, 2012). Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat Uskelan- ja Halikonjoen laaksot, joiden läntisimmät osat sijoittuvat lähimmillään noin kilometrin etäisyydelle kaava-alueesta. Alue on edustavaa Lounaisen viljelyseudun kulttuurimaisemaa, jota laajat peltoaukeat, vauraat maatilat ja vanhat kartanot puistoineen luonnehtivat. Paimionjokilaakson maisema-alue ulottuu Paimionlahdelta pohjoiseen Tarvasjoen kirkonkylään saakka ja se edustaa lounaisen viljelyseudun jokilaakson viljelymaisemaa kartanoineen ja ryhmäkylineen. Maisema-alue sijaitsee lähimmillään noin 7 km etäisyydellä kaava-alueesta. Suunnittelualueen pohjoispuolella noin 2,5 km etäisyydellä kulkee Suuri Rantatie, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Suuri Rantatie on yksi Suomen tärkeimmistä historiallisista maantieyhteyksistä, joka rakennettiin keskiajalla yhdistämään Turkua ja Viipuria (RKY 2009). Huso-Pöylän tuulivoimapuiston läheisyydessä sijaitsevat muut arvokohteet on käsitelty tarkemmin kaavan liiteaineistoon kuuluvassa luonnosvaiheen maisemaselvityksessä (liite 2) ja sen päivityksessä (liite 5). 3.5 Kallioperä ja maaperä Kallioperän valtalajit suunnittelualueella ovat graniitti ja granodioriitti. Alue on topografialtaan vaihtelevaa maastoa, jolle ovat ominaisia kallioiset mäet ja niiden väleihin sijoittuvat soistuneet notkelmat. Vallitseva maalaji alueella, erityisesti pohjoisosassa, on moreeni. Paikoitellen alueella on myös pienialaisia soistumia, joissa maalaji on turvetta, jonka alla on savea. Suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuu noin 80 hehtaarin laajuinen Kalkkimäki Muurassuonmäen kallioalue, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi (Heikkilä & Husa 1995) ja osoitettu maakuntakaavassa luonnonsuojelukohteena. Kallioalue on etenkin luontoarvoiltaan merkittävä ja sen arvoluokka on korkea (2, erittäin arvokas). Kallioalue koostuu pienistä jyrkänteistä, selänteistä ja niiden välisistä suonotkelmista ja siihen sisältyy Varkaankellarinmäen lehto.

17 3.6 Pinta- ja pohjavedet Salon kaupunki 15 Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita (OIVApalvelu 2012). Lähin vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue sijaitsee noin 7 kilometrin päässä suunnittelualueesta. Alueella ei myöskään ole järviä, lampia tai jokia. Virtavesiuomista luonnontilaisin on Myllytyryn puro, joka sijaitsee alueen eteläosassa. Puro saa alkunsa Paimion puolella sijaitsevilta kosteikkoalueilta ja se virtaa itään Salon puolelle Ketunniitunojaan. Myös muut alueen pintavedet virtaavat pääosin itään Ketunniitunojaan ja edelleen Vainionjokeen tai etelään suoraan Vainionjokeen. Länsireunalta vesien virtaussuunta on pohjoiseen Isoniitunojan kautta Poutajokeen. 3.7 Ilmasto ja ilmanlaatu 3.8 Kasvillisuus Varsinais-Suomen maakunta kuuluu kokonaan eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja suurelta osin sen sisällä olevaan ns. tammivyöhykkeeseen Rannikkovyöhykkeellä paikallisilmastoon antaa vahvasti leimansa meren läheisyys. Alueelle ovat tyypillisiä pitkät ja suhteellisen lämpimät kesät ja lyhyet, lauhat talvet. Meren läheisyyden ja sen lämmittävän vaikutuksen vuoksi syksy on usein pitkä ja sateinen vastaavasti kevät ja alkukesä on kuivaa ja viileää meren ollessa vielä kylmä (Suomen maakuntien ilmasto / Ilmatieteen laitos, raportteja 2009:8). Vallitseva tuulensuunta suunnittelualueella on lounaasta koilliseen. Tuulennopeus 100 metrin korkeudella on noin 6,5 m/s. Tuulen nopeudet kasvavat liikuttaessa rannikon suuntaan. (Suomen tuuliatlas 2012). Ilmanlaatu alueella on hyvä, koska lähistöllä ei sijaitse paikallisilmastoa kuormittavia teollisuus- tai tuotantolaitoksia. Suunnittelualue on nykyisellään pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alueen ympäristössä avautuu laajoja peltoaukeita ja myös alueen eteläosiin sijoittuu joitakin viljelyalueita. Alueen kasvillisuus kartoitettiin osayleiskaavaa varten laaditun luontoselvityksen yhteydessä keväällä ja kesällä Kuva 8. Huso-Pöylän alueella peltoaukeat ja metsäsaarekkeet vuorottelevat maisemassa (Kuva: Pöyry Finland Oy, 2012).

18 16 Alue edustaa hemiboreaalista kasvillisuusvyöhykettä. Hemiboreaalinen vyöhyke on pohjoisen havumetsävyöhykkeen ja keskieurooppalaisen lehtimetsävyöhykkeen vaihettumisaluetta, joka Suomessa ulottuu vain maan lounaisimpaan osaan. Suovyöhykejaossa selvitysalue on Suomen eteläisintä vyöhykettä, kilpikeitaiden eli konsentristen kermikeitaiden aluetta (alajako laakiokeitaat). Maastokartoitusten perusteella suunnittelualue on kasvillisuudeltaan pääosin melko karua ja reheviä metsä- ja suokasvillisuustyyppejä esiintyy vain hyvin pienialaisesti. Rehevimmät metsäkuviot ovat kuusivaltaisia tuoreen ja lehtomaisten kankaan kangasmetsiä ja valoisia männikkörinteitä, joiden aluskasvillisuudessa on paikoitellen kuivan lehdon piirteitä. Kallioiden lakialueet ovat kalliomännikköä ja painanteet pääosin ojitettuja suoalueita. Eteläosassa on kuitenkin pienialaisia vesitaloudeltaan lähes luonnontilaisia räme- ja korpipainanteita. Puusto on pääosin nuorta tai varttuvaa, tuoreita hakkuualueita on muutamia ja eteläosassa puustoa on äskettäin harvennettu. Luontoselvityksen perusteella suunnittelualue on luontoarvoiltaan pääosin varsin tavanomaista kallioista metsämaastoa, jossa on ojitettuja suojuotteja ja jonka metsät ovat talousmetsinä hoidettuja. Laajin Paimion puolelle sijoittuva kalliomäkialue Pyhässuonkallio on puustoltaan nuorta ja laajimman suoalueen Pyhässuon luonnontila on muuttunut ojituksen seurauksena. Mahdollisia metsälain (10 ) erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat Salon puolella eteläosassa sijaitsevat vähäpuustoiset suot, jyrkänne ja sen alapuolella sijaitseva rehevä korpi sekä Myllytyryn melko luonnontilainen puro-osuus ja norot. Luonnontilaiset norot ovat vesilailla (2 luku 11 ) suojeltuja vesiluontotyyppejä, joiden luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Lupaviranomainen voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen kiellosta, jos momentissa mainittujen vesiluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Myös purouoman luonnontilan muuttaminen vaati luvan (3 luku 2 ). Mikäli mainitut kohteet eivät täytä metsä- ja vesilain vaatimuksia, voidaan niitä silti pitää muina paikallisesti huomionarvoisina luontokohteina. Molemmissa tapauksissa kohteet tulee huomioida maankäytön suunnittelussa, niin että suunnittelu muun muassa edistää maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukaisesti luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. Suunnittelualueelta ei todettu kohteita, jotka voisivat täyttää luonnonsuojelulain (29 ) suojeltujen luontotyyppien kriteerit. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa (Raunio ym. 2008) alueella todetuista suotyypeistä saniaiskorpi on arvioitu Etelä- Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN), mustikkakorpi ja korpiräme vaarantuneiksi (VU) ja tupasvillaräme ja isovarpuräme silmälläpidettäviksi (NT). Kangasmaiden latvapuro on vaarantunut (VU) luontotyyppi. Vaikka alue sijoittuu hemiboreealiselle kasvillisuusvyöhykkeelle, todettiin siellä tuoretta ja kosteaa lehtoa vain pienialaisesti pienvesien ympäristössä, eteläosassa sijaitsevan kalliojyrkänteen alapuolella sekä muutamin paikoin rinteissä kuivan lehdon piirteitä. Useimmat lehtotyypit on arvioitu uhanalaisiksi. (Huso- Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan luontoselvitys, Pöyry Finland Oy 2012). 3.9 Merkittävät luontokohteet Valtion ympäristöhallinnon Oiva-tietokannan (2012) mukaan suunnittelualueella ei ole Natura 2000-alueverkkoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai kansallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Kaavoitettavan tuulivoimapuiston lähialueella sijaitsee muutamia arvokkaita kallioalueita sekä yksi yksityisen maalle perustettu luonnonsuojelualue. Kohteet on esitetty oheisessa kartassa.

19 17 Kuva 9. -alueen lähistöllä sijaitsevat yksityisten maalle perustetut luonnonsuojelualueet, Natura 2000 alueet, luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelmien alueet sekä arvokkaat kallioalueet. Paimion puolelle sijoittuva Varkaankellarinmäen lehto käsittää kaksi suojelualuetta, jotka sijaitsevat lähimmillään noin 400 metrin päässä suunnittelualueen rajasta. Alue kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan ja sen pinta-ala on 3 hehtaaria. Alueella on kalliojyrkänteitä ja kalkkivaikutteisia lehtoalueita. (OIVA 2012, Varsinais-Suomen liitto 2002). Suunnittelualueesta noin kolme kilometriä lounaaseen sijaitsee pieni, yksityisten maalla oleva luonnonsuojelualue Kalliometsä. Toinen yksityisten maalla oleva suojelualue, Härjänmäen luonnonsuojelualue, sijaitsee alueesta noin viisi kilometriä itään. Lähimmät Natura-alueet ovat Paimionlahti (FI , aluetyyppi SCI) noin 10 km suunnittelualueelta länteen sekä osin päällekkäiset Viurilanlahti (FI , aluetyyppi SPA) ja Vasaikko (FI , aluetyyppi SCI) noin 10 km suunnittelualueelta kaak-

20 18 koon. Paimionlahti kuluu kansainvälisesti tärkeisiin IBA-lintualueisiin ja Suomen tärkeisiin FINIBA-lintualueisiin, joihin kuuluu myös Viurilanlahti Eläimistö Lepakot Suunnittelualueen eläimistössä esiintynee pääasiassa metsälajeja ja vähäisemmässä määrin viljelysmaiden ja kulttuuriympäristöjen lajeja. YVA-tarveharkintaa varten pyydettiin lepakko- ja liito-oravahavaintoja Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. ELY-keskuksen uhanalaisrekisterissä ei ollut havaintoja lepakoista suunnittelualueelta eikä 10 km:n säteeltä suunnittelualueesta. Sen sijaan liitooravasta alueella on tehty havaintoja. Uhanalaiset päiväpetolinnut (olemassa olevat pesintätiedot) ja merikotkien pesäpaikat on selvitetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja Lounais-Suomen Metsäkeskuksesta. Metsäkeskuksen tietokannassa ei ollut havaintoja petolinnuista suunnittelualueella ja ELY-keskukselta saatujen tietojen mukaan merikotkan pesiä ei löytynyt 10 kilometrin säteellä suunnittelualueesta. Kaavoitusta varten laadittavan luontoselvityksen yhteydessä suunnittelualueelta tehtiin päivitykset alueen lepakkoja ja liito-oravia koskevasta tilanteesta. Osana luontoselvitystä toteutettiin lepakkoselvitys kesällä 2012, joka koostui sekä lepakkoselvityksestä että lepakkopotentiaalin kartoituksesta. Selvitysaineiston avulla voidaan arvioida alueen arvoa lepakoiden kannalta. Lepakkoselvityksen tulosten perusteella on arvioitu voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia lepakoihin. Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita maita huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston selvitys tehtiin yleispiirteisenä suuresta pinta-alasta johtuen. Lepakoita havainnoitiin yöllä klo välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi yhteensä noin 36 tunnin aikana. Inventoinnit tehtiin , , , , ja Lisäksi lepakkopotentiaalia arvioitiin kultakin suunnitellulta tuulivoimalayksikön sijaintapaikalta päivällä 12.9.

21 19 Kuva 10. -alueella tehdyt lepakkohavainnot (-alueen lepakkoselvitys 2012, Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012). Tarkastellulta alueelta löydettiin yksittäisiä pohjanlepakoita 11 eri paikasta, joista peräti kuusi melko suppealta alueelta aivan eteläosasta. Lisäksi isoviiksi-/viiksisiippa havaittiin neljässä paikassa, joista kolme oli eteläosassa. Kahden tai useamman yksilön keskittymiä ei havaittu kuuden yön aikana lainkaan. Siippojen vähäinen esiintyminen havaintoaineistossa selittynee sillä, että lajien luotausäänet kuuluvat vain lyhyen matkan ja täydellinen lajistoselvitys vaatisi suuremman maastotyöpanoksen. Vaikka lepakkoselvitystä voidaan pitää vain yleispiirteisenä, saatiin detektori-inventointien avulla kuitenkin varsin kattava kuva alueen lepakkotilanteesta. Kokonaisuudessaan alue on varsin tavanomainen tai jopa heikko lepakoiden esiintymisen suhteen.

22 20 Liito-orava Salon kaupungin puolelle sijoittuva tarkastelualueen eteläosa on kuitenkin selvästi merkittävä lepakoiden esiintymisalue. Huso-Pöylän osayleiskaava Salon puolella ei ulotu tälle alueelle, koska osayleiskaava-aluetta pienennettiin ehdotusvaiheessa. Lepakkopotentiaalin arvioinnissa eteläisimmän tuulivoimalan sijoituspaikka arvioitiin potentiaaliltaan korkeaksi. Toisesta potentiaaliltaan korkeaksi arvioidusta tuulivoimalan rakennuspaikasta on kaavan viimeistelyvaiheessa luovuttu. Muut arvioitiin joko tavanomaisiksi tai heikoksi. Lepakoiden muuttoa ei selvitetty, mutta nykytietämyksen mukaan lepakot noudattelevat muutossaan maastolinjoja (Ympäristöministeriö 2011) ja liikehdintä keskittyy eniten rannikolle. Rannikon läheisyydestä johtuen alueen läpi saattaa muuttaa jonkin verran lepakoita, mutta se ei ole todennäköisesti merkittävän muuttoreitin varrella (Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen lepakkoselvitys 2012, Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012). Luontoselvitystä varten tehtiin kolme maastokäyntiä (17.4., 24.4 ja ), joista huhtikuun maastokäynnillä keskityttiin selvittämään liito-oravan esiintymistä. YVA-tarveharkintaa varten tehdyn selvityksen mukaan alueella on tehty liito-oravahavaintoja, joten tarkempi selvitys nähtiin tarpeelliseksi. Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Vuoden 2010 uhanalaistarkastelussa (Rassi ym.) liito-orava on arvioitu vaarantuneeksi lajiksi (VU). Liito-oravakartoituksessa etsittiin lajin elinpiirin osoittavia ulostepapanoita pesä- ja ruokailupuiksi soveltuvien kookkaiden kuusten ja haapojen alta Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa -julkaisun menetelmien mukaisesti (Sierla ym. 2004). Lisäksi pyrittiin löytämään liito-oravan pesäpaikat ja mahdolliset lajin käyttämät liikkumisyhteydet. Myös jokaisen suunnitellun tuulivoimalan lähialue tarkistettiin liito-oravalle soveltuvana mahdollisena elinpiirinä. Liito-oravalle parhaiten soveltuvaa elinpiiriä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät, joissa lajin oleskelun paljastavat pesä- ja ruokailupuiden alta löytyvät ulostepapanat. Liito-oravat ovat paikkauskollisia eläimiä, jotka elävät koko aikuisikänsä samalla alueella. Elinpiiri eli reviiri voi olla laaja ja liito-oravat liikkuvat vilkkaasti sen osasta toiseen. Naaraiden elinpiiri on keskimäärin noin 8 ha ja urosten 60 ha. Liito-oravan elintavoista johtuen on mahdollista, että reviirit voivat olla ajoittain tyhjillään. Suunnittelualuetta lähimmät tiedossa olevat liito-oravahavainnot ovat Varkaankellarinmäen lehdon alueelta ja valtatien 110 pohjoispuolelta. Liito-oravalle elinpiiriksi soveltuvia metsiä on suunnittelualueella lähinnä vain pohjoisosassa Paimion puolella Kukolan mäen reunaosissa ja Salon puolella eteläosassa Korkiamäenniityn peltoalueen ympäristössä. Keväällä 2012 liito-oravia havaittiin Kukolan mäen alueella kahdessa paikassa: Kukolan länsiosassa liito-oravan papanahavaintojen perusteella kohteessa oli asuttu liito-oravaesiintymä keväällä Kolopuuta ja sen lähipuita voidaan pitää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkana. Kohde ei sijoitu minkään voimalapaikan läheisyyteen. Kukolan itäosan papanahavaintojen perusteella liito-oravat ovat liikkuneet kohteen alueella ja metsän rakenteen perusteella se soveltuu liito-oravan elinpiiriksi. Keväällä 2012 esiintymä ei ollut asuttu. Papanapuut sijoittuvat suunnittelualueen reunaan noin 200 metrin päähän voimalapaikasta 1 eikä voimalan rakentaminen vaikuta liito-oravien elinmahdollisuuksiin alueella. Tienvarsimetsä ulottuu etelässä metsätiehen asti, mikä tulee ottaa huomioon, jos metsätietä käytetään tuulivoimapuiston liikenteessä.

23 21 Kuva 11. Liito-oravaesiintymät Kukolan alueella. Papanahavainnot on merkitty kuvaan pinkillä tähdellä ja todennäköinen pesäpuukolohaapa sinisellä vinoneliöllä. Pisteet 1-3 ovat kaavan luonnosvaiheen suunniteltuja tuulivoimalapaikkoja. Pisteen 3 osoittaman tuulivoimalan sijainti on luonnosvaiheen jälkeen muuttunut ja viimeistelyvaiheessa poistunut. (n luontoselvitys: kasvillisuus ja liito-oravat / Pöyry Finland Oy 2012). Linnusto Huso-Pöylän alueelta on laadittu kattava linnustoselvitys osana luontoselvitystä kevään ja kesän 2012 aikana. Linnuston osalta selvitettiin alueen pesimälinnusto ja toteutettiin lintujen kevätmuutontarkkailu. Pesimälinnustoselvityksellä hankittiin tietoa alueen linnustosta, jotta tuulivoimahankkeen vaikutuksia pesimälajistoon voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Vastaavasti kevätmuutontarkkailun tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Muuttoaineiston avulla on myös laadittu törmäysmallinnus. Pesimälinnusto Pesimälinnusto selvitettiin alueelta tekemällä viisi sovellettua kartoituslaskentaa, neljä linjalaskentaa sekä pistelaskennat suunniteltujen tuulivoimaloiden sijaintien mukaan. Lepakkoselvityksen laatimisen yhteydessä suoritettiin myös yölaulajalaskenta (laskentojen menetelmäkuvaukset on esitetty osayleiskaavan liiteaineistoon kuuluvassa pesimälinnustoa koskevassa selvityksessä -alueen pesimälinnustoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu, 2012). Tulosten valossa suunnittelualueella ja sen lähistöllä pesi 110,72 paria neliökilometriä kohden. Lukema on alhainen, mutta täysin looginen alueen elinympäristöt huomioiden. Nuoret kasvatusmänniköt ja yksipuoliset biotoopit ovat syynä vähäiseen tiheyteen. Metsämaiden perustiheys on yleensä paria ja rehevissä lehdoissa se voi kohota jopa pariin per neliökilometri. Suunnittelualueen runsaimpia lajeja olivat peippo (noin 25 paria / km 2 ), pajulintu (17) ja punarinta (7). Nämä kolme lajia muodostavat 49 prosenttia kokonaisparimäärästä. Peruslajeja olivat myös mustarastas, keltasirkku, hippiäinen, harmaasieppo ja metsäkirvinen. Punarinnan pesimätiheys oli poikkeuksellisen suuri, mikä kuvastaa toisaalta hyvin suunnittelualueen metsien nuorta ikää. Linjalaskennoissa kirjattiin reviirihavaintoja yhteensä 37 lajista.

24 Päätelmät pesimälinnustoselvityksestä: Salon kaupunki 22 Paimion Salon Pöylän alueen tuulivoimapuiston pesimälinnusto saatiin selvitettyä hyvin kattavasti kartoitus-, linja- ja pistelaskennoin. Lisäksi havaintoaineistoa kertyi lepakkoinventointien yhteydessä. Pesimätiheydet eivät ole merkittävän suuria, mikä johtuu suunnittelualueen biotoopeista. Vaikka alueella on pienialaisia vanhemman seka- ja havumetsän alueita, ovat ne kuitenkin varsin pirstoutuneita. Aluerajauksen sisällä on kaksi melko selvää huomionarvoisten lajien reviirikeskittymää Paimion puoleisella osayleiskaava-alueella: keskiosassa ja pohjoisosassa (pesimälinnustoselvityksen reviirikartat 1 2, kaavaselostuksen liite 3). Merkittävää lajistoa on kuitenkin varsin vähän. Alueen kokonaislajimäärä on 51 lajia. Suunnittelualueen kokoon suhteutettuna lajimäärä on melko korkea. Kokonaisuudessaan suunnittelualueen pesimälajisto on tavanomaista, eikä merkittäviä reviirikeskittymiä ole lainkaan (-alueen pesimälinnustoselvitys 2012, Ahlman Konsultointi & suunnittelu). Lintujen kevätmuuton seuranta Lintujen kevätmuuton seuranta toteutettiin maalis-huhtikuussa Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä seitsemänä päivänä yhteensä 42 tuntia (84 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys suunnittelualueen ylle. Koska lähialueet ovat peltojen ja kalliometsien mosaiikkia, osoittautui parhaaksi paikaksi Sauvon Koskissa sijaitseva tarkkailupiste, josta näki hyvin alueen läpi muuttavaa linnustoa. Eniten katveeseen jäi alueen luoteis- ja pohjoisosa. Kuva 12. Kevättarkkailun havaintopisteet. Sauvon koski on merkitty punaisella ja Salon Halikonlahti sinisellä pallolla (-alueen lintujen kevätmuuttoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu). Toinen havaintopiste eli kontrollipiste valittiin oletettavasti paremman muuttoreitin varrelta, jossa oli hyvä näkyvyys. Kohteeksi valikoitui Salon Halikonlahti, jossa havaintopaikkana oli Viurilanlahden kupeessa oleva Timalitorni. Sauvon ja Salon havaintopaikkojen välinen etäisyys oli noin 15 kilometriä (huom: havaintopisteiden välimatkaa koskeva etäisyysvirhe on korjattu kaavan viimeistelyvaiheessa havaintopisteiden välimatkalla ei ole kuitenkaan mitään vaikutusta muuttolintuselvityksen sisältöön tai laskelmiin, koska tulokset on saatu kyseisistä havaintopisteistä). Halikonlahti sijaitsee tuulivoimapuistoon nähden idässä.

25 23 Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin suunnittelualueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan siten, että ensimmäinen aste oli 0 38 metriä, toinen metriä, kolmas ja neljäs yli 150 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 150 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Sauvon lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan suunnittelualueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Tällaisia olivat ainoastaan itään tai länteen lentävät linnut. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin avulla. Epävarmuustekijänä seurannasta voidaan mainita se, että suurten lintujen muuton alusta jäi muutama päivä havainnoimatta, mutta kokonaisuudessaan liikehdinnästä saatiin hyvä kuva tuona aikana. Kevätmuutto alkoi melko nopeasti, vaikka lunta oli vielä monin paikoin erittäin runsaasti maassa. Usein jo maaliskuun alkuun keskittyvä kotkamuutto jäi havainnoimatta lähes kokonaan. Toukokuun puolella näkyvästä muutosta on jäljellä enää vain kahlaajien sekä myöhäisten petolintujen muutto, eikä niiden havainnointiin panostettu lainkaan, sillä aineiston karttuminen oli jo huhtikuun viimeisten havaintojaksojen aikana melko vähäistä. Kevätmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä lentoa, joista vain 27 prosenttia havaittiin Sauvossa. Muuttoliikehdintä oli selvästi vilkkaampaa Salon Halikonlahdella, laskijoiden matkapuhelinyhteyden avulla pystyttiin varmistamaan, ettei samoja lintuja havaittu lainkaan molemmissa pisteissä. Sauvon kokonaislentomäärästä vain noin 23 prosenttia kirjattiin ns. riskikorkeudella, eli yksilöä. Sauvossa lintujen liikehdintä suuntautui pääosin pohjoiseen, koillinen oli selvästi vähemmässä osassa. Havaintopaikalla näkyvyyttä oli parhaasta mahdollisesta sijainnista huolimatta melko niukasti. Aineiston perusteella lähes kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueen läpi jossain pisteessä, mutta riskilentojen prosentuaalinen osuus oli hyvin pieni. Ilmeisesti rannikon läheisyydestä johtuen valtaosa linnuista muutti matalalla selvästi riskikorkeuden alapuolella. Lentojen lukumäärä vaihteli varsin voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan toukokuun lähestyessä muuttavien lajien yksilömäärät vähenivät selvästi. Tämä näkyy etenkin Halikonlahden aineistossa, jossa muutto oli kiivainta huhtikuun puolivälissä. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin selvästi korkeammat Halikonlahdella. Päätelmät kevätmuuton seurannasta: Vaikka havainnointi keskittyi vain kuukauden jaksolle ( ), saatiin sen aikana isojen lintujen muutosta melko kattavaa aineistoa. Toukokuussa näkyvä muutto olisi ollut vähäistä avomeren ulkopuolella, joten lentoja olisi luultavasti kertynyt lähinnä vain kahlaajista sekä myöhään muuttavista petolinnuista. Tulosten valossa Halikonlahden kontrollipisteessä kirjattiin selvästi enemmän lentoja yhteensä noin yksilöstä. Naurulokkeja merkittiin selvästi eniten (7 600 yksilöä), mutta myös harmaalokkeja (3 650 yks.) kirjattiin runsaasti. Lokit muodostivat peräti 56 prosenttia Halikonlahden lennoista.