1 (37) KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALAN ALUSTAVA HANKESUUNNITELMA SIJAINTIPÄÄTÖSTÄ VARTEN

Transkriptio

1 1 (37) KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALAN ALUSTAVA HANKESUUNNITELMA SIJAINTIPÄÄTÖSTÄ VARTEN

2 2 (37) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO HANKKEEN TAUSTA SUUNNITTELUA OHJAAVAT PERIAATTEET TUOTTAVUUSTAVOITTEET TOIMINTAMALLIT Kuvaus nykyisestä palveluverkosta ja toimintamalleista Tavoitteellinen palveluverkko ja uudet toimintamallit Akuuttitoiminnat Avohoitopalvelut Somaattiset osastotoiminnat Synnytystoiminta, naiset ja lapset Psykiatria Kuntoutus Sairaanhoidolliset palvelut Tukipalvelut ja muut toimijat RAKENNUSTEKNISET VAATIMUKSET JA KIINTEISTÖTAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY Kestävä kehitys Energia Energiankulutuksen tavoitteet Ympäristö Laatutaso, talotekniset järjestelmät Ilmanvaihto Putkijärjestelmät Paloturvallisuusjärjestelmät Sähköjärjestelmät Muunneltavuus, laajennettavuus VAIHTOEHTOISET RAKENNUSPAIKAT JA NIIDEN VERTAILU Yleistä Vaihtoehto 0 (VE0), Vaihtoehto 0,5 (VE0,5) ja Vaihtoehto 1 (VE1) SAIRAALANMÄKI (Nykyinen paikka Ahvenistonharjulla) Tontti ja kaavatilanne Liikenne ja liittyminen ympäristöön Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Vaihtoehtojen arviointi Vaihtoehto 2 (VE2) POLTINAHO (Ahveniston koulu) Tontti ja kaavatilanne Liikenne ja liittyminen ympäristöön Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Vaihtoehdon arviointi Vaihtoehto 3 (VE3) HARVIALANTIE Tontti ja kaavatilanne Liikenne ja liittyminen ympäristöön Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Vaihtoehdon arviointi Vaihtoehtojen arviointi energiankäytön ja ympäristön näkökulmista Yhteenveto liikenteellisestä saavutettavuudesta... 34

3 3 (37) 8 KUSTANNUKSET Investoinnin suuruus ja tonttikustannukset Vaikutus toiminnallisiin kustannuksiin AIKATAULUTAVOITTEET LIITTEET LIITE 1:Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan yksikössä toteutetut remontit LIITE 2: Kuvaus nykytilan toimintamalleista ja palveluverkosta LIITE 3: Sijaintivaihtoehtojen SWOT LIITE 4: Sijaintivaihtoehtojen tähtiarviointi LIITE 5: Sijaintivaihtoehtojen havainnekuvat LIITE 6: Liikenteellinen arviointi LIITE 7: Liikenteen saavutettavuustarkastelu LIITE 8: Sairaalainvestoinnin tontinvalinnan kustannustarkastelu LIITE 9: Sairaalainvestoinnin toiminnalliset kustannukset

4 4 (37) 1 JOHDANTO Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallitus päätti 41/ käynnistää sairaalan tilatarveratkaisua koskevan suunnittelun. Suunnittelun toteuttajaksi hallitus päätti 169/ valita hankintakilpailun perusteella Yhteenliittymän Arkkitehtitoimisto Harris- Kijsik, AW2 Arkkitehdit ja De Jong Gortemaker Algra, hankkeen pääsuunnittelijana arkkitehti Matti Anttila. Hankesuunniteluun kuuluu tilaajan valitseman ja hyväksymän vaihtoehdon mukaisen hankesuunnitelman laatiminen sisältäen hankevaiheen kustannusarvion laatimiseen tarvittavat lähtötiedot ja ohjeistuksen sekä esittelyaineiston laatimisen ja esittelemisen päättäjille investointipäätöksen edellyttämällä tarkkuudella sekä kolme (3) vaihtoehtoista konseptisuunnitelmaa toimintojen sijoitusvaihtoehtojen ja niiden kustannusvaikutusten arvioimiseksi. Sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti uuden sairaalan hankesuunnitelmassa on otettava huomioon talouden asettamat reunaehdot, yhteistyö sairaalan toiminnan lähtökohtana sekä asiakaspalvelun muuttuvat tarpeet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen uudistaminen, lisääntyvä valinnanvapaus sekä erikoissairaanhoidon keskittymisen megatrendi ja osaamisvaatimusten kasvu haastavat perinteistä keskussairaalan toimintakonseptia. Nämä periaatteet huomioidaan sairaanhoitopiirin strategian päivityksessä vuosille Hankesuunnitelmaa laaditaan pääosin sairaanhoitopiirin työnä, mutta sairaala tulee palvelemaan maakunnallista sote-organisaatiota. Uusi sairaala tulee olemaan uudistunut sairaala. Strategisten tavoitteiden toteutumista tuetaan uudenlaisella terveydenhuollon palvelukeskusajattelulla, jossa erikoissairaanhoidon ja osa perusterveydenhuollon palveluista integroidaan yhteen, potilaiden ja asiakkaiden kannalta helposti saavutettavaan kiinteistöön. Palvelukeskusta tukee sähköisten palvelumuotojen aktiivinen hyödyntäminen sekä maakunnan terveydenhuollon lähipalvelupisteiden verkosto. Toiminnallinen suunnittelu tullaan rakentamaan valtakunnallisten SOTE-päätösten ja alueellisen Oma Häme työryhmän linjausten mukaiseksi. Suunniteltavan palvelukeskuskiinteistön on oltava alueen asukkaille helposti saavutettava ja lisäarvoa tuottava kokonaisuus, joka on tunnettu toimija alueella houkutellen sekä asiakkaita että henkilökuntaa. Sairaalan uudistamisen vaihtoehtojen pohjaksi on sairaanhoitopiirin henkilöstöstä koottujen työryhmien avulla kuvattu nykyistä toimintaa sekä laadittu kuvaus uusista toimintamalleista ja tavoitteellisesta palveluverkosta. Perusterveydenhuollon tiivistyvä yhteistyö ja alueellisen toimintamallin rakentamisen tarve on huomioitu siten, että työryhmiin on osallistunut myös perusterveydenhuollon edustajia. Sairaalan sijaintityöryhmään nimettiin huhtikuussa 2015 hallituksen edustajina Kari Kaistinen, Pentti Mansikkamäki ja Matti Puotila, Hämeenlinnan kaupungin edustajana apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän edustajana Juha Heino Riihimäen seudun edustajana Lopen kunnanjohtaja Karoliina Frank ja Janakkala-Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perusturvajohtaja Matti Valtonen. Lisäksi ryhmän jäseninä ovat olleet Hämeenlinnan kaupunginarkkitehti Johanna Närhi, sairaanhoitoalueen tekninen johtaja ja hallintoylihoitaja. Asiantuntijana on ollut keväällä 2016 myös hankkeen pääarkkitehti. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut sairaanhoitopiirin johtaja ja sihteerinä hallintojohtaja. Työryhmä sai toimeksiannokseen tutkia eri vaihtoehtoja sairaalan sijoittumiseksi. Työryhmän tuottamista vaihtoehdoista valittiin kolme soveltuvinta vaihtoehtoa tarkempaan tarkasteluun. Nämä vaihtoehdot esitellään tässä alustavassa hankesuunnitelmassa. Lisäksi suunnitelmassa on kuvattu tavoitteelliset toimintamallit ja kiinteistötavoitteet. Selvityksessä on kuvattu myös minimivaihtoehto nykyisen sairaalakiinteistön saneeraamiseksi. Päätöksen jälkeen suunnittelua jatketaan laatimalla hankintasopimuksen mukaisesti hankesuunnitelma valitulle vaihtoehdolle vuoden 2016 loppuun mennessä.

5 5 (37) 2 HANKKEEN TAUSTA Keskussairaalan Hämeenlinnan yksikön tilat sijaitsevat pääosin vuonna 1979 valmistuneessa Kantasairaalassa. Psykiatrian tilat sekä hallinnon tiloja on vuonna 1932 valmistuneessa Ahveniston sairaalarakennuksessa. Päivystykselle on valmistunut uudet tilat vuonna 2007 ja talousrakennusta on laajennettu Vuonna 2013 on Sirate Oy:n ja Työterveyslaitoksen toimesta tehty laaja kunto- ja käyttöisyysselvitys, jonka mukaan sairaalan tilat ovat tyydyttävässä kunnossa. Kuitenkin sairaalatoiminnan kannalta keskeiset synnytyssalit, leikkaussalit ja tehostetun hoidon yksiköt sekä pääosa vuodeosastotiloista on lähes alkuperäisessä kunnossaan. Näiden yksiköiden siirtäminen muualle remontin ajaksi vaatisi erittäin mittavia järjestelyjä. Nykyisten, vanhojen tilojen sopimattomuus sekä potilasosastoilla että vastaanottotiloissa vaikeuttaa hoidon kehittämistä ja tehokkuuden lisäämistä muuttuneissa hoitoprosesseissa. Lisävaikeutta sujuvan hoidon tuottamiseen tuovat tekniset puutteet ja ongelmat, joiden korjaaminen toimivassa sairaalassa on haasteellista. Pääosa sairaalan talotekniikasta on suunniteltu ja rakennettu 1970-luvun vaatimusten mukaisesti. Vuosittain talotekniikkaa on uusittu muutos- ja korjaustöiden yhteydessä. Sairaalan teknisistä järjestelmistä käyttöikänsä päässä ovat erityisesti ilmanvaihtojärjestelmä sekä vuodeosastotornin käyttövesi- ja viemärijärjestelmä. Näiden järjestelmien uusiminen toimivassa sairaalassa on erittäin haasteellista. Sairaalakiinteistössä toteutetut keskeisimmät peruskorjaus- ja muutostyöt on lueteltu liitteessä 1. Kanta-Hämeen keskussairaalassa tuotettiin vuonna 2015 yhteensä avohoitokäyntiä, lähes hoitojaksoa, yli leikkausta ja yli 1400 synnytystä. Palveluja tuotetaan Hämeenlinnan yksikön lisäksi Riihimäen sairaalassa. Sairaalan tilojen ja toiminnan uudistamista on selvitetty viime vuosina useissa eri yhteyksissä. Toiminnan kehittämisen arviointiraportteja ovat laatineet mm. Esa Soppi ja Veijo Ikonen sisätautien osalta ( ), Anja Tuulonen ( ) silmäsairauksien osalta ja Mika Laine kardiologian osalta ( ). Kirurgista toimintaa on arvioitu NHG:n benchmarkingryhmässä. Sairaalan tilojen uudistamista on tutkittu Aalto-yliopiston Sotera-instituutin ja arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy:n raportissa ( ) ja toiminnan uudelleen organisointia Esa Sopen ja Veijo Ikosen valmistuneessa raportissa. Uuden toimintakonseptin tavoitteena on yhdistää kiinteistöön myös Hämeenlinnan kaupungin perusterveydenhuollon palveluja. Akuutti- ja kuntoutusosastopalvelujen, terveyskeskuslääkäripalveluiden sekä hammaslääkäripalveluiden keskittäminen kantakaupungissa on järkevää. Myös muiden Kanta-Hämeen alueen akuuttihoitoa vaativien osastopotilaiden mahdollinen keskittäminen samaan kiinteistöön tukee toimintakonseptin hoitoprosessiajattelua, mikäli tulevassa sote-ratkaisussa tähän päädytään. 3 SUUNNITTELUA OHJAAVAT PERIAATTEET Suunnittelun lähtökohdiksi on linjattu Potilas ensin -periaate Hoidon laadun ja potilasturvallisuuden parantaminen Tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen Avohoidon vahvistaminen Sairaansijojen vähentäminen Tilojen ja toimintojen vakiointi

6 6 (37) Resurssien joustava yhteiskäyttö Ammatillisen työnjaon uudistaminen Tehokkaat tilaratkaisut ja muuntojoustavuus Tilojen yhteiskäyttöisyys, monikäyttöisyys ja viihtyisyys Tehokkaat logistiset ratkaisut Tietotekniikan ja tietojärjestelmien hyödyntäminen Energiatehokkuuden lisääminen Yhden hengen potilashuoneet (pääsääntöisesti) Suunnittelu yhdessä perusterveydenhuollon kanssa SOTE III projektin etenemisen mukaisesti 4 TUOTTAVUUSTAVOITTEET Sähköisten itsehoitopalveluiden sekä niitä tukevan puhelinneuvonnan avulla potilaita ohjataan hakeutumaan tarpeenmukaisiin terveyspalveluihin. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisten tilojen avulla saavutetaan aito integraatio, mikä vähentää erikoissairaanhoidon tarpeetonta käyttöä. Noin 15 % erikoissairaanhoidon vastaanottokäynneistä voidaan korvata sähköisillä yhteydenottotavoilla, etäkontakteilla ja erikoisasiantuntijoiden konsultaatiolla. Palveluiden saatavuutta sekä vastaanottotilojen käyttöastetta parannetaan suunnittelemalla vastaanottotilojen käyttöajaksi 10 tuntia arkipäivisin. Ympärivuorokautisen osastohoidon sairaansijakapasiteettia vähennetään 20 %. Sairaansijojen käyttöastetta nostetaan tavoitteena 90 % käyttöaste. Potilaan hoitoprosessin sujuvuutta parannetaan siten että hoitojaksojen kesto lyhenee 5-8 %. Lyhytkestoiset hoidot keskitetään avovastaanottojen yhteyteen tai päiväsairaalayksiköihin. Leikkaussalien käyttöastetta parannetaan tehostamalla leikkausten välisiä vaihtoaikoja, tavoitteena keskimäärin 4 leikkausta/leikkaussali/päivä ja akuuttitoiminnoissa henkilöstön tuottavuus parantuu tarkoituksenmukaisempien tilojen avulla. 5 TOIMINTAMALLIT 5.1 Kuvaus nykyisestä palveluverkosta ja toimintamalleista Kanta-Hämeen keskussairaalan jakaantuu viiteen tulosalueeseen: operatiivinen, konservatiivinen, psykiatrian, sairaanhoidollisten palvelujen ja tukipalvelujen tulosalue. Lisäksi palveluja tuottaa ravitsemuspalvelujen ja hankintapalvelujen osalta Tekme Oy, laboratoriopalvelujen osalta Fimlab Laboratoriot Oy sekä apuvälinekeskus-liikelaitos. Operatiivinen tulosalue käsittää Hämeenlinnan yksikössä leikkaustoiminnan, päiväkirurgian, tehostetun hoidon (5 sairaansijaa), synnytykset ja vuodeosastot 1, 5A ja 5B. Osasto 1 vastaa synnytys- ja naistentautien potilaiden hoidosta (29 ss), osasto 5A gastroenterologian ja urologian potilaiden hoidosta (40 ss) ja osasto 5B ortopedian, yleiskirurgian, verisuonikirurgian ja plastiikkakirurgian potilaiden hoidoista (40 ss). Ajanvarauspoliklinikat toimivat Hämeenlinnan yksikössä seuraavilla erikoisaloilla: pehmytkudoskirurgia, ortopedia, syöpätaudit, silmätaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, suusairaudet, kipupoliklinikka, naistentaudit ja äitiyspoliklinikka. Riihimäen yksikössä on operatiiviselta tulosalueelta päiväkirurgian yksikkö sekä pehmytkudoskirurgian ja ortopedian ajanvarauspoliklinikat. Lisäksi operatiiviseen tulosalueeseen kuuluu kuulokeskus.

7 7 (37) Konservatiiviseen tulosalueeseen kuuluu Hämeenlinnan yksikössä päivystysklinikka (erikoissairaanhoito ja Hämeenlinnan alueen perusterveydenhuollon päivystys), endoskopiayksikkö, dialyysiyksikkö, sydänvalvonta (5 sairaansijaa), vastasyntyneiden teho ja tarkkailu (5 ss), päiväsairaala (20 ss), lääkinnällinen kuntoutus ja vuodeosastot 3A, 4B, 6A ja 6B. Osasto 3A on lastentautien osasto (10 ss), ja osaston yhteydessä toimii lasten ja nuorten päiväsairaala (6 ss). Osasto 4B:llä hoidetaan neurologian, korva-, nenä- ja kurkkutautien, suusairauksien ja silmätautien potilaita (26 ss), osasto 6 A:lla hoidetaan keuhkosairauksien ja sisätautien potilaita (36 ss) ja osastolla 6B hoidetaan kardiologian, hematologian ja reumatologian erikoisalan potilaita (34 ss). Konservatiivisen tulosalueen ajanvarauspoliklinikoita Hämeenlinnan yksikössä ovat sisätautien, munuaistautien, iho- ja allergiasairauksien, neurologian, keuhkosairauksien, infektiosairauksien, fysiatrian, lasten ja nuorten sairauksien ja lasten neurologian poliklinikat. Riihimäen yksikössä on sisätautien, fysiatrian ja keuhkosairauksien ajanvarauspoliklinikat sekä aivovammapoliklinikka, päiväsairaala (16 ss) sekä 12- paikkainen neurologinen kuntoutusosasto. Lisäksi konservatiiviseen tulosalueeseen kuuluu sosiaalipalvelut, hygieniatoiminta, varahenkilöstötoiminta sekä ensihoidon järjestämisvastuu. Psykiatrian tulosalueella avohoitopalveluita antavat psykiatrian poliklinikat Hämeenlinnassa ja Riihimäellä, psykiatrian toimintaterapia sekä tehostettu kotiutusyksikkö. Psykiatrian osastohoitoa annetaan akuuttipsykiatrian osastoilla P2 (17 ss), P3P (14 ss) ja P5 (14 ss) sekä kuntoutusosastolla P4K (17 ss). Nuorisopsykiatrian palveluita antavat nuorisopsykiatrian poliklinikka sekä osasto P6 (12ss) ja lastenpsykiatrian palveluita lastenpsykiatrian poliklinikka ja viikko-osasto (8 ss). Lasten ja nuorten psykiatrian toimintaa tukee sairaalakoulu. Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueeseen kuuluvat kliinisen fysiologian yksikkö, neurofysiologian yksikkö, röntgenyksiköt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä, patologian yksikkö, sairaala-apteekki, sihteerityön yksikkö sekä tulosalueen yhteiset sairaanhoidon palvelut. Sairaanhoidollisten palvelujen tulosyksikköjä suunnitellaan siirrettäväksi konservatiiviselle tulosalueelle lukuun ottamatta sihteerityön yksikköä, jonka siirtoa tukipalvelujen tulosalueelle suunnitellaan. Tukipalvelujen tulosalueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirin yhteiset palvelut, hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, tietotekniikkapalvelut, talous- ja materiaalihuolto käsittäen laskentapalvelut, kahviotoiminnan ja tekstiilihuollon, sairaala- ja välinehuollon sekä tekniset palvelut. Hämeenlinnan kaupungin 3 vuodeosastoa sijaitsevat vuonna 1844 valmistuneessa ja vuosina 1929 ja 1962 laajennetussa Vanajaveden sairaalassa. Osastoilla on yhteensä 90 sairaansijaa akuutti-, kuntoutus- sekä tutkimus- ja arviointihoitoa tarvitseville asiakkaille. Hämeenlinnan kaupungilla on lisäksi 9 terveysasemaa, joista neljä sijaitsee kantakaupungin alueella. Liitteessä 2 on tarkempi kuvaus sairaanhoidollisista toiminnoista jaoteltuna tarveselvitysvaiheen työryhmien työnjaon mukaisesti akuutti-, avohoito-, osastopalveluihin, naisten ja lasten palveluihin, psykiatrian palveluihin sekä sairaanhoidollisiin palveluihin. 5.2 Tavoitteellinen palveluverkko ja uudet toimintamallit Akuuttitoiminnat Päivystys huolehtii maakunnan erikoissairaanhoidon päivystyksestä yliopistosairaaloihin keskitettyjä hoitoja lukuun ottamatta sekä Hämeenlinnan lähialueen perusterveydenhuollon päivystyksestä. Prosessipohjainen toimintamalli pohjautuu potilaan tilanteeseen ja hoidon tarpeeseen kävelevät potilaat seurantapotilaat, jotka eivät kykene kävelemään

8 8 (37) vaikeasti sairaat potilaat, joilla on peruselintoiminnan häiriö (verenkierto, hengitys tai tajunta) ja tehostetun hoidon tai tarkkailun tarve. Potilaan hoitoa ohjaa hoidon tarve enemmän kuin hoitava erikoisala. Ensihoito on kiinteä osa päivystystä ja arvioi potilaiden hoidon tarvetta sekä käynnistää tarvittavan hoidon jo ennen sairaalaan tuloa. Itsenäisesti hoitoon hakeutuvien potilaiden palvelupolku alkaa sähköisistä palveluista ja puhelinneuvonnasta, jossa hoitohenkilökunta arvioi potilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden ohjaten potilaan tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin. Päivystyspotilaiden määrä tulevaisuudessa riippuu perusterveydenhuollon päivystyspalvelujen toteuttamistavasta alueella. Oletettavaa on, että seurantaa vaativien potilaiden määrä tulee kasvamaan väestön ikääntymisen, kotiin annettavan hoidon yleistymisen ja palvelujen keskittämisen myötä. Päivystyksessä huomioidaan tilavaatimusten ja osaamisen näkökulmista päivystyksen erityisryhmät: lapsipotilaat, vanhukset, psykiatriset potilaat sekä päihtyneiden potilaiden hoito. Selviämishoitoaseman sijainti päivystyksen yhteyteen tulee selvittää. Samoin sosiaali- ja kriisipäivystyspalveluiden fyysinen läheisyys päivystyksen kanssa vahvistaa päivystyspotilaiden kokonaisvaltaista hoitoa. Tehostetussa hoidossa potilaat pyritään sijoittamaan eri valvontayksiköihin potilaan kunnon ja hoidon raskauden mukaisesti. Valvonta/ teho-osastojen sijoittelu vierekkäin helpottaa potilassiirtoja ja henkilökunnan käyttö tehostuu yli keinotekoisten osastorajojen. Vain tietyn lääketieteen erikoisalan potilaille nimetyistä valvontaosastoista pyritään luopumaan. Leikkaustoiminta yhdistyy tulevaisuudessa yhteen paikkaan ja toiminnan painopiste on päiväkirurgiassa / lyhytjälkihoitoisissa toimenpiteissä yön-yli -potilaissa Green Line potilaissa (hyväkuntoinen potilas odottaa hoidon tarpeen määrityksen jälkeen päivystysleikkaukseen pääsyä kotonaan) Päivystysleikkausten osuus on tulevaisuudessa vähintään nykyisellä tasolla (50 %) ja yhteistyö päivystyksen, kuvantamisyksikön ja leikkaustoiminnan välillä on tiivistä. Leikkaustoiminnan tuottavuutta nostetaan kiinnittämällä huomiota leikkaussalien käyttöasteeseen ja leikkausten välisiin vaihtoaikoihin. Tarvittava leikkaussalien määrä riippuu Sote-valmistelussa sovittavasta työnjaosta ERVA-alueella. Toimintamalli edellyttää kehittynyttä sairaala- ja välinehuoltotekniikkaa, jätehuollon automatisointia ja huolellista tarvikelogistiikan suunnittelua. Heräämön toimintaa vahvistetaan siten, että potilas voi kotiutua suoraan heräämöstä myös päivystysleikkauksista. Heräämöä käytetään jatkossa myös valvontaosastona ja ennen leikkausta tapahtuvaan potilaan leikkausvalmisteluun. Leikkauksen jälkeistä osastohoitoa tarvitaan suurten leikkausten, monisairaiden ja vaativahoitoisten potilaiden kohdalla Avohoitopalvelut Erikoissairaanhoidon vastaanottotoiminnassa hyödynnetään tulevaisuudessa entistä enemmän sähköisiä asiointimahdollisuuksia ja konsultaatioita eri erikoisalojen välillä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aidat poistuvat, jolloin potilaan hoidon tarpeen arvion perusteella potilaalle voidaan valitaan suoraan oikeaksi arvioitu hoitopaikka ilman hierarkkista toimintamallia. Alueen yhteinen potilastietojärjestelmä mahdollistaa tietojen vaihdon terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Työnjakoa kehitetään siten, että eri ammattiryhmien osaaminen voidaan hyödyntää potilaan hoitoon mahdollisimman tehokkaasti.

9 9 (37) Usean eri erikoisalan yhteispoliklinikat mahdollistavat odotustilojen, tukipalveluresurssien, sosiaalitilojen ja osittain myös vastaanottotilojen yhteiskäytön. Vastaanottotilat ovat käytössä vähintään 10 tuntia päivässä arkisin, jolloin potilaille voidaan tarjota palveluja myös iltaaikaan. Vastaanottotiloihin keskitetään ainoastaan vastaanottotyö ja siihen kiinteästi liittyvät työtehtävät. Back-office tyyppisissä yhteistiloissa on käytettävissä erilaisia työtiloja konsultointityötä, puhelinneuvontaa, lähetekäsittelyä ja yhteisneuvotteluja varten. Myös psykiatrian vastaanottotoimintaa voidaan järjestää samoissa tiloissa muiden erikoisalojen kanssa. Vastaanottotilojen yhteyteen tarvitaan eri erikoisalojen tarvitsemia toimenpidetiloja, joista osa on yhteiskäytössä. Hämeenlinnan kaupungin terveyspalvelujen osalta ydinkeskustan alueen terveysasemien lääkäripalvelut voidaan keskittää samaan rakennukseen erikoissairaanhoidon palvelujen kanssa, mikäli toimintamalli on kehittynyt. Kantakaupungin lähipalvelupisteissä olisi tällöin esimerkiksi neuvolapalveluita, sairaanhoitajavastaanottoa ja henkisen hyvinvoinnin vastaanottoja. Myös hammaslääkäripalvelujen keskittäminen selvitetään, osan hammashuollosta ollessa tulevaisuudessakin lähipalvelua. Endoskopiayksikössä toteutetaan erilaisia tähystystutkimuksia ja pientoimenpiteitä, jotka eivät edellytä leikkaussaliolosuhteita. Endoskopiayksikön tulee sijaita päiväsairaalan välittömässä läheisyydessä. Päiväsairaalaan keskitetään jälkiseurantaa vaativat pientoimenpiteet, sytostaattihoidot ja seurantaa vaativat lääkehoidot erikoisalasta riippumatta. Dialyysiyksikössä annetaan hemodialyysihoitoja sekä kotoa saapuville potilaille että osastohoidossa oleville potilaille. Potilaiden valmiuksia huolehtia omasta hoidostaan itse lisätään ja hoitojärjestelyillä (dialyysihoidot iltaisin ja mahdollisesti myös öisin) mahdollistetaan potilaiden elämänlaadun lisääminen Somaattiset osastotoiminnat Sairaansijojen määrää vähennetään 20 % nykyisestä sairaansijamäärästä. Osastot ovat kooltaan vähintään sairaansijaa ja potilaat ryhmitellään potilaiden hoidon osaamisvaatimusten perusteella. Sairaansijoja käytetään joustavasti paikkatilanteen mukaisesti. Osastojen toimintaprosesseja yhtenäistetään esim. hoitotyön kirjaamisen osalta ja varastotilojen yhtenäisellä järjestämistavalla, mikä helpottaa hoitohenkilöstön siirtymistä osastolta toiselle. Hoitohenkilöstön työtä järkevöitetään mobiililaittein. Pääosa potilashuoneista toteutetaan yhden hengen huoneina. Osastojen tilasuunnittelussa huomioidaan potilaan aktiivisen kuntoutumisen tarpeet, omaisen rooli potilaan hoidossa, eristyshuoneiden tarve ja viestintäteknologian kehittyminen. Tilasuunnittelulla tuetaan potilaan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti hoitoonsa, esim. potilaskohtainen tietokonepääte ja mobiilityöpisteet henkilökunnalle. Osastojen sijoittaminen päällekkäin samaan rakennusosaan sekä lähelle päivystystä mahdollistaa keskitetyn sänkyhuollon, mikä vähentää infektioriskejä parantamalla potilassänkyjen hygieenisyyttä sekä vähentää merkittävästi huoltotöitä. Hämeenlinnan perusterveydenhuollon akuutti- ja kuntouttavat osastot sijoitetaan samaan sairaalakiinteistöön. Varaudutaan myös mahdollisuuteen sijoittaa muita Kanta-Hämeen alueen akuuttihoitoa tarvitsevien potilaiden osastohoitoa samaan sairaalakiinteistöön SOTE IIIprojektin johtopäätösten mukaisesti.

10 10 (37) Synnytystoiminta, naiset ja lapset Naisten ja lasten hoitoprosessit toimivat potilaslähtöisesti ja potilaan polkua noudattaen soveltuvin osin integroituna perusterveydenhuollon kanssa. Naisten ja lasten hoitoa ohjaavat seuraavat periaatteet: vuodeosastohoito tarve vähenee päiväsairaala toiminta lisääntyy kotisairaalatoiminta lisääntyy polikliininen toiminta lisääntyy kaikki mahdolliset toimenpiteet siirtyvät polikliinisiksi tiivis yhteistyö ja selkeä työnjako perusterveydenhuollon neuvolapalveluiden kanssa oma päivystystoiminta 24/7 synnytykset lisääntyvät Synnytystoiminta ja vastasyntyneiden teho-osasto sijaitsevat vierekkäin, osin sisäkkäin, yhteisenä yksikkönä. Äiti ja lapsi hoidetaan aina yhdessä, samassa huoneessa, olipa kyse tehohoidettavasta tai tarkkailtavasta vauvasta tai normaalista synnytyksestä. Yksikkö tarvitsee hätäsektiosalin. Synnytyssalit ja leikkaussali ovat muunneltavissa myös muuhun operatiiviseen toimintaan. Matalanriskin synnyttäjille on kätilövetoista synnytystupatoimintaa. Osastohoidossa on omat erilliset tilat aikuisille ja lapsille. Vuodeosastoilla on yhden hengen huoneet, joista osa on muunneltavissa kahden hengen huoneiksi. Huoneissa on yöpymismahdollisuus vanhemmille ja läheisille. Huoneissa on mahdollisuus muuntaa huone tehostetun tarkkailun / hoidon huoneeksi sekä eristysmahdollisuus. Osastojen suunnittelussa huomioidaan potilaan/läheisten osallistuminen hoitoon ja hyödynnetään tietotekniikkaa esim. varastologistiikassa ja potilastietojen automaattisessa kirjautumisessa. Naistentautien vastaanottotoiminta, pientoimenpiteet ja tarvittava päiväsairaalahoito toteutetaan samoissa tiloissa muun aikuisille suunnatun avotoiminnan kanssa tai yhdistettynä synnytys- ja lasten palvelujen kokonaisuuteen. Lasten avohoitopalvelut toteutetaan siten, että lapsipotilailla on omat, aikuispotilailta eriytetyt odotustilat. Samoissa tiloissa on myös lastenneurologian, lastenkirurgian ja mahdollisesti myös lastenpsykiatrian avohoitopalvelut. Lasten yksiköiden keskeisenä suunnittelulähtökohtana on lapsen oikeus leikkiin. Tilasuunnittelussa huomioidaan myös erityistyöntekijöiden vastaanottotyön tarpeet. Kotisairaala on yhteinen naisille, vastasyntyneille ja lapsille. Kotisairaalalla on yhteinen henkilökunta, palvelu viedään kotiin koko perheelle. Kotisairaalassa hoidetaan haavahoitoja, varhain kotiutuneita vastasyntyneitä ja keskosia (vauvaperhetyöntekijät), annetaan lääkeinfuusioita, otetaan verinäytteitä (syöpää sairastavat lapset) ym. erikoissairaanhoidon osaamista edellyttävää toimintaa Psykiatria Psykiatristen potilaiden hoidossa tuleva sote-integraatio tullee muuttamaan merkittävästi alueellisia hoidon järjestelyjä. Lähtökohtana ovat potilaslähtöiset palvelukokonaisuudet lähellä potilasta. Palveluja tuotetaan entistä enemmän avopalveluina ja kotiin annettavina palveluina. Sähköisiä yhteydenpitokeinoja hyödynnetään aiempaa enemmän. Palveluja kehitetään yhdessä potilaiden kanssa esim. asiakasraatien ja kokemusasiantuntijoiden avulla. Yh-

11 11 (37) teinen alueellinen tietojärjestelmä tukee hoidon jatkuvuutta ja pääosa psykiatrisista palveluista tuotetaan lähipaleluina. Lasten psykiatrian avopalveluja toteutetaan samoissa tiloissa muiden lapsille suunnattujen palvelujen kanssa. Avopalveluilla on tiivis yhteys lastenpsykiatrian viikko-osastoon. Nuorisopsykiatrian avopalveluiden tulee olla nuorten helposti saavutettavissa. Osa palveluista on tällä hetkellä Keinusaaren kiinteistössä. Lasten psykiatrian viikko-osaston ja nuorisopsykiatrian osaston fyysinen läheisyys helpottaa henkilöstön yhteiskäyttöä. Erilaisten uhkatilanteiden riskin vuoksi myös aikuispsykiatrian osastojen läheisyys on tarpeellinen. Lasten ja nuorten osastojen läheisyyteen tarvitaan tilat sairaalakoululle. Aikuisten psykiatrinen vastaanottotoiminta järjestetään alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla osin lähipalveluina, osin keskitettynä sairaalaan. Toiminnan lähtökohtana on nopea potilaan tilan arviointi ja tiivis yhteistyö lähipalveluyksiköiden kanssa. Psykiatrian vastaanottotoiminnassa voidaan hyödyntää osin yhteisiä tiloja somaattisen avohoidon kanssa. Aikuispsykiatrian osastotoiminnassa hoitopäivät laskevat ja hoitojaksot lisääntyvät. Aikuispsykiatrian osastohoidon sairaansijoja vähennetään valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Somaattisten osastojen fyysinen läheisyys tukee tarvittaessa somaattisen hoidon toteuttamista psykiatrian osastoilla. Potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita ja muilta hoitotiloilta edellytetään monikäyttöisyyttä. Potilaiden kulku esim. ulkoilupihalle tai muille osastoille, erityistyöntekijöille ja poliklinikalle on turvallista ja mutkatonta. Henkilöstön liikkuvuutta lisätään. Päivystyksellinen toiminta turvataan akuutti/ kriisi hoidossa. Psykiatrista ensiarviota toteutetaan myös osana päivystyksen toimintaa. Päiväsairaalatoiminnan laajentumisen myötä potilaiden hoito siirtyy sairaalahoitojakson jälkeen nopeasti potilaan asuinympäristöön suuntautuvaan hoitoon (kotikuntoutus). Lääkäriresurssi hoitaa osastoa ja kotisairaalatoimintaa ja työskentelyajat laajentuvat myös iltaan (2-vuorotyö). Toiminnan suunnittelussa huomioidaan myös päihdehuollon ja päihdepsykiatrisen hoidon tarpeet Kuntoutus Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuntoutusta yhdistetään sekä organisatorisesti että tilojen suhteen. Alueellinen kuntoutuksen järjestämisyksikkö ohjaa ja koordinoi työja toimintakykyä tukevaa monialaista kuntoutusta. Näin päällekkäistä työtä voidaan vähentää, potilaan pallottelu jää vähäisemmäksi ja kuntoutusprosessi saadaan saumattomammaksi. Yhteiset henkilöstöresurssit tukevat monialaista osaamista ja toisaalta myös erityisosaamista. Kuntoutus tuotetaan potilaan / asiakkaan tarpeen mukaan joko keskitetysti alueen sairaaloiden klinikoissa, hajautettuna eri terveysasemille, kuntoutukseen keskittyvissä alueen sairaaloiden osastoilla tai kotikuntoutuksena. Yhtenäiset potilasohjeet ja sovitut käytännöt takaavat tasalaatuisuutta ja tasa-arvoa riippumatta kuntoutuksen / terapian toteutuspaikasta. Osa terapiasta on edelleen syytä keskittää yhteen tai muutamaan pisteeseen kuten tiettyjä laitteita tai erityisosaamista vaativat toiminnot. Hoidon ja kuntoutustarpeen arviointi ja suunnittelu aloitetaan mahdollisimman nopeasti, tarvittaessa jo heti päivystyksestä lähtien moniammatillisen tiimin arviointina. Kuntoutuksen prosessissa on mietittävissä myös ajatusmalli, jossa on ydinprosessi (hoidon ja palvelun tarpeen arviointi sekä kuntoutus) ja sen alla erilaisia tuoteperheitä (esim. kotikuntoutus, ryhmäkuntoutus, lääkinnällinen kuntoutus jne.).

12 12 (37) Kuntoutustutkimusyksikön tarpeellisuuden harkinta (tarvittavine henkilöstöresursseineen) riippuu mm. tulevista SOTE- ratkaisuista Sairaalaan tulisi sijoittua fysioterapian, toimintaterapian, fysiatrien, osastonsihteerien ja lähiesimiesten työtilat. Samassa yksikössä tai sen välittömässä läheisyydessä olisi hyvä olla myös apuvälineyksikön ja lääkinnällisen kuntoutuksen tilat. Tilatarpeessa on huomioitava, että osa ainakin Hämeenlinnan terveyspalvelujen kuntoutuksesta tulee myös siirtymään näihin tiloihin. Tiloja tullaan käyttämään yhteisesti (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) ja tullaan tarvitsemaan monitoimitiloja, jotka ovat monenlaiseen käyttöön muunneltavissa. Tämä korostuu etenkin ryhmätoiminnassa, jolle tarvitaan muunneltavissa olevia tiloja vastaamaan erilaisten erikokoisten ryhmien tarpeisiin. Myös allasterapiatilat soveltuvat hyvin yhteiskäyttöön. Lisäksi tilatarpeessa on huomioitava, että Hämeenlinnan apuvälineyksikön siirtyessä KHKS: n Apuvälinekeskukseen kasvaa tilatarve nykyisestä lähes kaksinkertaiseksi Sairaanhoidolliset palvelut Lääkehuollon yksikön tehtäviä ovat lääkkeiden hankinta, varastointi ja toimittaminen osastoille. Sairaala-apteekki valmistaa edelleen erilaisia omavalmisteita ja laimentaa sytostaatteja. Osastofarmasiaa laajennetaan ja farmaseutit osallistuvat nykyistä enemmän potilaan hoitoon turvaten potilaiden lääkehoitoa. Lääkkeiden varastoinnissa ja toimituksessa hyödynnetään entistä enemmän automatisointia. Uudet tilat mahdollistavat keräilyrobotiikan käytön, mikä ei ole mahdollista nykyisissä tiloissa. Päivystysjärjestelyt vaikuttavat lääkevaraston laajuuteen. Kliinisen fysiologian ja kliinisen neurofysiologian tutkimusten kysynnässä ei ole odotettavissa merkittävää kasvua. Toimintaa voidaan kehittää potilaslähtöisesti sähköisen ajanvarauksen ja itseilmoittautumisautomaattien avulla siten, että potilas pääsee tutkimuksiin jonottamatta. Tutkimuksia ulotetaan virka-ajan ulkopuolelle ja hyödynnetään etätyön tuomia mahdollisuuksia. Tutkimusosaamista hyödynnetään yhdessä röntgenyksikön henkilöstön kanssa ja laitehuollon tehokkaat toimintatavat mahdollistavat maksimimäärän tutkimuksia laite- tai ohjelmistovikojenkin/hankintojen aikana. Röntgenyksikön toiminta sairaalassa kattaa tulevaisuudessakin seuraavat tutkimusmuodot: Magneetti Tietokonetomografia (TT) ja kartiokeilatietokonetomografia (KKTT) Ultraääni Natiiviröntgen Mammografia Toimenpideradiologia Ortopantomografia Päivystysaikainen toiminta keskittyy pääosin ultraääni-, tietokonetomografia- ja natiiviröntgen tutkimuksiin ja näiden tutkimustilojen on tarpeen sijaita päivystyksen välittömässä läheisyydessä. Päivystystoiminnan laajuus vaikuttaa virka-ajan ulkopuoliseen henkilöstömitoitukseen ja radiologipäivystykseen. Uudet tilat mahdollistavat röntgenyksikön tehokkuuden nostamisen ja henkilöstömitoituksen tarkentamisen yhteisten säätötilojen ja tiimityöskentelyn avulla. Sairaalasosiaalityö toteutetaan asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla asiakkaan, sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyönä. Päällekkäisiä arviointeja ei tehdä, vaan arviointityö siirtyy jo alku-

13 13 (37) vaiheessa oikealle taholle. Sosiaalityö painottuu keskeisiin tarpeisiin, jolloin muilla alueilla työ on konsultatiivista tai ohjaavaa ja hyödynnetään tehokkaasti erilaisia potilaan/ asiakkaan ohjaustyökaluja. Sosiaalityön erityisosaaminen varmistetaan erikoissairaanhoidollisissa tilanteissa (mm. lastensuojelulliset tilanteet, psykiatria, neurologia, synnytys, vaikeat somaattiset sairaudet). Sihteeritoiminnasta osa on tulosyksiköissä ja osa toiminnasta voidaan keskittää. Yksikön tehtävänä on tukea hoitotyötä, mahdollistaa sujuva hoito ja tuoda potilaille hyviä palvelukokemuksia. Sihteerityötä voidaan kehittää prosessilähtöisellä työkierrolla (osastotoiminnat, avopalvelut) ja esimerkiksi potilaiden internetajanvarauksen, itseilmoittautumisen ja puheentunnistuksen käyttöönotolla. Patologian laboratorio tuottaa luotettavaa modernin lääketieteen vaatimaa patologian alan palvelua keskussairaalatasoisten sairaaloiden eturintamassa. Tulevaisuudessa diagnostiikka perustuu entistä enemmän patologisiin kudosnäytteisiin ja tarkempaan analysointiin aina geeniteknologiaa myöten. Digitalisointi helpottaa telepatologian käyttöä eli konsultaatiota välittömästi näytetutkimuksen aikana. Samoin se lisää etätyömahdollisuutta patologeille. Lisäksi toimiva puheentunnistus nopeuttaa diagnoosien valmistumisaikaa. Välittömästi leikkauksen aikana suoritetut pikaleiketutkimukset ohjaavat leikkauksen kulkua, ja näitä tarvitaan tulevaisuudessa, erityisesti vartijaimusolmukepikaleikkeitä rintasyöpäleikkauksen yhteydessä. Päivystystoiminnan laajuus vaikuttaa patologian laboratorion näytemateriaaliin ja määriin. Jos näytevirrat vähenevät, laboratorio voi tarjota palveluitaan myös muille sairaaloille ja yksityisille palveluiden tarvitsijoille. Obduktio-osaston toiminta keskittyy pääosin vainajien säilytykseen, kun ruumiinavausten määrä on vähentynyt. Patologian yksikön fyysiset tilat voivat säilyä entisellä paikallaan, vaikka muu sairaala muuttaisi. Tällöin näytteet voidaan kuljettaa keräilypisteestä patologian laboratorioon autolla esim. 1-2 kertaa päivässä rutiininäytteiden osalta muutoksen vaikuttamatta merkitsevästi vastausaikoihin. Pikaleikkeet ja tuorenäytteet voidaan kuljettaa taksikyydillä patologian laboratorioon tai sijoittaa tutkimuspiste akuuttisairaalaan. Mikäli koko patologian yksikkö muuttaa, on huomioitava yksikön erityistarpeet: palovaara alkoholivarastoihin liittyen, myrkylliset kaasut ja niiden eristäminen, vetokaapit, vainajien kylmäsäilytys, obduktion avaustila, kappeli. Patologian osalta on selvitettävä myös erva-tasoinen yhteistyö Tukipalvelut ja muut toimijat Fimlab laboratoriot Oy: Kanta-Hämeen keskussairaalan uudistamishanke luo mahdollisuuden joustavaan alueelliseen laboratoriopalveluiden uudelleenjärjestelyyn ja SOTEuudistukseen sisällytettyjen periaatteiden toimeenpanoon. Hämeenlinnan seutukunnan näytteenottotoiminnan keskittäminen keskussairaalan analytiikkalaboratorion läheisyyteen parantaa palvelutuotannon kustannustehokkuutta, palveluiden saavutettavuutta ja oikeaaikaisuutta. Keskitetyssä palvelutuotannossa henkilö- ja tilaresurssin käyttö tehostuu, palvelutuotannon joustavuus parantuu, tuotannon häiriöalttius vähenee ja näytelogistiikka nopeutuu. Potilasnäkökulmasta laboratorion näytteenottotiloja kannattaa keskittää sinne, missä muutakin terveydenhuollon palvelua laajamittaisimmin tarjotaan. Diagnostiikkapalveluiden vasteaikojen nopeutuminen lyhentää myös yksittäisen potilaan hoitotapahtuman käsittelyaikaa. Tällä on myönteisiä kokonaistaloudellisia vaikutuksia koko sairaalan potilasvirtaan. Avokäynneillä asioivien potilaiden kannalta näytteenottotilojen on oltava helposti saavutettavissa ja laboratoriopalvelut tulee voida tarjota yhden luukun periaatteella. Päivystyksessä asioivilta potilailta laboratorion näytteenotto tapahtuu myös jatkossa tehokkaimmin paikan päällä ensiavun hoitotilassa. Ensihoidettaville potilaille keskeistä on tilojen

14 14 (37) saavutettavuus ja palvelun nopeus. Osastoilla näytteenotto toteutetaan pääosin näytteenottokiertojen yhteydessä. Laboratoriotoimintaan liittyy runsaasti näytelogistiikkaa ja kohtalaisesti tarvikelogistiikkaa sekä jätelogistiikkaa. Näytelogistiikan välimatkat ovat melko suoraan verrannollisia laboratorion vastausviiveisiin. Näytelogistiikan osalta tehokas putkipostiyhteys laboratorioon on välttämättömyys. Ruokahuoltopalvelut, ulkopuolinen palveluntuottaja: potilaiden ruokahuollon järjestämiseksi sairaalassa tullaan tarvitsemaan valmistus- tai palvelukeittiö. Potilaiden ruokapalvelut voidaan toteuttaa joko keskitettynä ruoanjakeluna, jolloin potilasruoat toimitetaan osastoille lämmönhallintavaunuissa tai kerroskohtaisena asiakasravintola tyyppisenä tilana, jolloin omatoimiset potilaat voivat ruokailla haluamallaan tavalla eri ajankohtina. Vuodepotilaille tai niille potilaille jotka haluavat ruokailla potilashuoneessa kiertää sovittuina ajankohtina buffetvaunu. Tuotantomalleja voitaneen myös yhdistellä. Henkilöstön ja muiden asiakkaiden käyttöön tarvitaan henkilöstöravintola. Hoitotarvikelogistiikka, Tekme Oy: hoitotarvikkeiden hankinta ja keskusvarastointi on keskitetty alkaen Tekme Oy:lle. Hoitotarvikkeiden varastoarvoa ja tilatarpeita sairaalan yksiköissä voidaan tehostaa varastoinnin automatisoinnilla, esim. viivakoodijärjestelmät sekä siihen liittyvä hyllytyspalvelulla. Sairaalahuoltopalveluja voidaan tehostaa tilojen pintamateriaalivalinnoilla, hyvällä tilasuunnittelulla sekä huomioimalla sairaalahuollon ja jätehuollon tilatarpeet yksiköissä. Logistisilla ratkaisuilla parannetaan työn tuottavuutta, esim. potilasvaatehuollon ja raskaiden apteekkituotteiden vaihtokärryt, potilaskuljetuksen tilaus- ja toiminnanohjausjärjestelmä, keskitetty sänkyvarasto ja huolto sekä apuvälineiden pesuautomaatti. Keskitetyn välinehuollon tulisi olla lähellä leikkausosastoa, akuuttia toimintaa sekä endoskopiatoimintaa, jolloin niiden huoltoprosessi voidaan tehdä välinehuoltokeskuksessa. Tilojen sijainnissa tulee huomioida mahdollisten ulkopuolisten asiakkaiden välineistön logistiikka. Edellytys toiminnan tehokkuudelle on automaation lisääminen uuden teknologian avulla, riittävät instrumenttimäärät, tehokas logistiikka sekä asiakkaan tarpeista lähtevä välineistö ja sitä palveleva huoltoprosessi. Tietohallinto tulee olemaan keskeisessä roolissa uudessa sairaalassa. Perimmäisenä tekijänä on terveydenhuollon digitalisaatio, joka käytännössä tarkoittaa tietotekniikkakulujen kasvamista kun samaan aikaan tehokkuushyödyt todennetaan toiminnassa. Tämä tarkoittaa uusia käytettävimpiä tietojärjestelmiä, etätyöskentelyn lisäämistä, etähoitomahdollisuuksien kasvattamista, manuaalisen itseään toistavan työn automatisointia ja asiakkaan sähköisen asioinnin mahdollistamista. Potilastietojärjestelmä tullaan uusimaan sairaalaan karkeasti vuosien aika, jolloin on mahdollista ottaa modernit järjestelmät käyttöön uudessa sairaalassa. Lisäksi sairaanhoitopiirin tietotekniikkapalvelutasot tullaan määrittämään ja toteuttamaan vuosien aikana siten, että kehityksen vaatima tuki mahdollistuu. Sairaalasielunhoito huolehtii potilaiden, omaisten ja henkilökunnan sielunhoidosta. Palvelumuotoja ovat teologien tarjoama keskusteluapu, ryhmätoiminta ja kirkolliset toimitukset. Sairaalan kappelissa tapahtuvien hautaan siunaamisten sekä saattohartauksien määrän ennakoidaan kasvavan, koska hautaukset ovat yhä pienimuotoisempia. Hiljainen huone mahdollistaa potilaiden, omaisten ja henkilökunnan hetkellisen vetäytymisen silloin, kun esim. tieto sairauden vakavuudesta on tavoittanut. Tilan tulee olla kaikkien uskontokuntien sekä myös uskonnottomien käytettävissä. Sairaalapesula: Pesulan sijainti tulevaisuudessa selvitetään, samoin mahdollisuus hyödyntää työvaateautomaatteja henkilöstön työvaatteiden jakelussa pukutilojen yhteydessä. Hallintopalvelut, palveluneuvonta, talous- ja henkilöstöhallinto: Hallinnon työtilojen osalta toiminnan lähtökohtana ovat avokonttoritilat erilaisine työympäristöineen sekä riittävä määrä erilaisia neuvottelutiloja.

15 15 (37) Tekniset palvelut tuottavat palveluita muille sairaanhoitopiirin yksiköille, terveyskeskuksen yksiköille sekä muille yhteisöille. Toiminta on jakaantunut Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköihin sekä Hämeenlinnan terveyskeskuksen tekniikkaan. Teknisten palvelujen rooli energiahuollon, veden- ja kaasunjakelun, rakennusten, laitteiden ja järjestelmien toimivuuden turvaamisessa ja kehittämisessä tulee säilymään. Lisäksi hoitolaitteiden ylläpidosta ja turvallisuudesta huolehtiminen tulee säilymään tärkeänä osana teknisten palvelujen toimintaa. Teknisen toiminnan kehittämismahdollisuudet esimerkiksi ylläpitoinvestointipanosten sekä ylläpidollisten työ- ja palvelupanosten osalta riippuvat merkittävästi tulevaisuudessa käytössä olevien teknisten järjestelmien ja kiinteistöjen tasosta sekä elinkaaren vaiheesta. Sairaalan yhteyteen varataan tiloja myös kahviolle ja muille potilaille ja asiakkaille lisäarvoa tuottaville ulkopuolisen palveluntuottajan tarjoamille palveluille. 6 RAKENNUSTEKNISET VAATIMUKSET JA KIINTEISTÖTAVOITTEI- DEN MÄÄRITTELY Luvussa 6 kuvatut rakennustekniset vaatimukset ja kiinteistötavoitteet koskevat sekä uudisrakentamisen että mahdollisen korjausrakentamisen vaihtoehtoja. 6.1 Kestävä kehitys Kestävän kehityksen huomioiminen rakennushankkeissa kohdistuu pääosin ekologiseen kestävyyteen, jolloin tärkeimpiä osa-alueita ovat terveellisyys, pitkäaikaiskestävyys, energiankäyttö ja materiaalitehokkuus. Yleisenä tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa elinkaariedullinen, terveellinen ja turvallinen sekä elinkaaren aikana tapahtuviin muutoksiin mukautuva tasokas, mutta perusvarma sairaalarakennus, joka mahdollisimman tehokkaasti palvelee käyttäjän tarpeita. Energiatehokkuuden tulee olla hyvällä tasolla ja sen saavuttamiseksi hyödynnetään innovatiivisia ratkaisuja. Kosteustekniset riskit tulee välttää ja sisäilmaston tulee olla laadukas. Kestävän kehityksen huomioimisen periaatteet tullaan määrittelemään hankesuunnitteluvaiheessa käyttäjän ja suunnittelijoiden toimesta (tavoiteasetanta-työpaja) ja tavoitteiden toteutumista seurataan suunnittelun edetessä. Työkaluna elinkaari tavoitemäärittelyssä voidaan käyttää esimerkiksi rakennusten ympäristöluokitusta (esimerkiksi BREEAM / Healthcare), jonka käsittelemiä asioita voidaan huomioida suunnittelussa ja rakentamisessa, vaikka sertifiointia ei toteutettaisikaan. Vaihtoehtoisena työkaluna voi toimia Suomessa kehitteillä oleva HOT-luokitus, joka ohjaa huomioimaan rakennushankkeen tärkeimmät ympäristö- ja elinkaariominaisuudet. Elinkaaritavoitteet voidaan rakennushankkeessa jaotella seuraavaan neljään pääotsikkoon: A. Energiatehokkuus Asetetaan tavoitteet uudisrakennuksen E-luvulle (rakentamismääräysten täyttyminen) ja ostoenergiankulutukselle (huomioiden todellinen käyttö ja kuormitus). B. Käyttöikä ja muunneltavuus Uudisrakennuksen käyttöikätavoitteiksi määritellään perustukset ja runko 100 vuotta muille rakennusosille tavoitekäyttöiät valittavan rakenneratkaisun mukaisesti talotekniikan käyttöikätavoitteet vuotta järjestelmästä riippuen

16 16 (37) Rakennuksen pitkäaikaiskestävyyden tavoite tarkoittaa, että rakennusta voidaan pitää käyttökunnossa pintoja korjaamalla sekä rakennusosia ja -järjestelmiä uusimalla mahdollisimman kauan kohtuullisin kustannuksin, jotta varsinaisia laajoja peruskorjauksia ei jouduttaisi suorittamaan. Tavoitemäärittelyssä huomioidaan tilojen muunneltavuus, materiaalien kestävyys ja huollettavuus, jne. C. Terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys Sairaalarakennuksen terveellisyys koostuu useasta osatekijästä, esimerkiksi: rakenteiden kosteustekninen toimivuus (noudatetaan esim. Tervetalo-kriteereitä), hyvätasoinen ja hallittu sisäilmasto ja käyttäjän vaikutusmahdollisuudet siihen, päivänvalon saatavuus, akustinen viihtyvyys, jne. Turvallisuustekijät määritellään toiminnalliset lähtökohdat huomioiden. D. Ympäristövaikutukset Ympäristövaikutukset koostuvat rakennukseen sitoutuneesta ympäristövaikutuksesta (rakennusmateriaalit) ja rakennuksen käytön aiheuttamista ympäristövaikutuksista (energiankulutus, liikenne, veden käyttö, jätteet, jne.). 6.2 Energia Energiankulutuksen tavoitteet Uudisrakennus Rakennuksen energiatehokkuuden määräystenmukaisuus osoitetaan E-luvulla (kwh/m²/v), jonka tulee alittaa määräysten mukainen rakennustyyppikohtainen enimmäisarvo. Rakennuksen E-luku on laskettava rakentamismääräysten edellyttämällä tavalla ja laskentasääntöjä noudattaen. Lisäksi E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyttämän energian energiamuotokertoimet. E-luku ei pyri kuvaamaan rakennuksen todellista energiankulutusta, vaan se toimii tietyin säännöin määritettynä energiankäytön tunnuslukuna rakennuslupavaiheessa. Hankesuunnitelman laadinnan ajankohtana määräystason (D3/2012) mukainen energiamuotojen kertoimet huomioiva kokonaisenergiankulutus eli E-luku uusille sairaalarakennuksille on 450 kwh/netto-m,a. Rakentamismääräykset tiukentuvat ns. lähes nollaenergiarakentamisen tasoon vuoden 2018 alussa ja koskevat sen jälkeen haettavia rakennuslupia. Lausunnolla olevien uusien vaatimusten (versio ) mukaan sairaaloiden E-lukuvaatimuksessa ei tapahtuisi merkittävää tiukentumista nykyisin voimassa olevaan verrattuna. Hankesuunnitelmaa laadittaessa tehtävän E-lukutarkastelun perusteella uudisrakennukselle määritellään energiatavoite. Karkea arvio tavoitteesta voi olla esimerkiksi: E-luku alittaa 20 % sairaalarakennusten nykymääräysten mukaisen E-lukuvaatimuksen 450 kwh/netto-m 2,a eli E-lukutavoite on 360 kwh/netto-m 2,a. Olemassa olevat rakennusosat Nollavaihtoehdossa (VE0) ja vaihtoehdossa VE0,5 nykyiset sairaalan osat peruskorjataan. Energiankulutus alenee nykytasosta talotekniikan uusimisella, mutta rakennusvaipan parantaminen on todennäköisesti vaikeaa ja kulutustaso jää korkeammaksi kuin uusilla osilla. Vaihtoehdossa 1 käyttöön jää sairaalan nykyisiä osia, jotka on peruskorjattu. On oletettavaa, että näissä rakennusosissa energian ominaiskulutus on alhaisempi kuin sairaala-alueen nykyinen keskimääräinen energiankulutus. Lämmitysenergian kulutusta alentavat keskimää-

17 17 (37) räistä paremmat rakenteet ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto. Höyryn ja veden kulutus alenee nykyisestä pesulatoimintojen jäädessä pois. Sähkön ja jäähdytyksen kulutuksen arvioidaan edustavan tyypillistä nykyrakentamisen tasoa. Karkea arvio käyttöön jäävien osien energiankulutuksesta (ostoenergia per bruttoala) on esitetty alla olevassa taulukossa. Lämmitys Sähkö Jäähdytys Höyry Vesi Nykykulutus alueella Arvio peruskorjatuista (VE0) Arvio käyttöön jäävistä osista (VE1) kwh/m 2,a kwh/m 2,a kwh/m 2,a kwh/m 2,a dm 3 /m 2,a ei tiedossa Energiatavoitteiden toteutumisen seuranta hankkeessa On tärkeää tiedostaa, että edellä kuvattu E-luku soveltuu vain rakentamismääräysten vaatimuksen täyttymisen tarkasteluun. E-luvussa ei huomioida rakennuksen kaikkia toimintoja eikä erikoistiloja ja myös todellinen käyttöaika ja kuormitus ja ilmanvaihtomäärät, jne. poikkeavat myös yleensä standardiarvoista. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista asettaa tavoitteet myös todelliselle ostoenergian kulutukselle huomioiden todellinen käyttö ja kuormitus sekä teknisten järjestelmien ominaisuudet. Ensimmäinen tavoitemäärittely voidaan tehdä hankesuunnitelmavaiheessa ja tavoite tarkentuu suunnittelun edetessä ja lähtötietojen täsmentyessä. Tavoitteena on vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi, jossa rakennuttaja ja suunnittelijat voivat hyödyntää energia- ja energialaskennan tuloksia päästäkseen hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Pyrittäessä hyvään energiatehokkuuteen suunnittelijoiden yhteistyön merkitys on avainasemassa. Laskennalliset tarkastelut palvelevat päätöksentekoa ja suunnittelua kun tarkastellaan energiahankinnan ratkaisuja ja vaihtoehtoja energiankulutustavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteena on optimoida ostoenergian kulutus toteuttamalla energiaa käyttävät järjestelmät mahdollisimman energiatehokkaina ja kierrättämällä energiavirtoja rakennuksessa. Mahdollisuuksien ja kannattavuuden mukaan hyödynnetään paikalla tuotettua energiaa (mm. ulkoistettu jäähdytyksen tuotanto) sekä uusiutuvaa energiaa (maaenergia lämmitykseen ja jäähdytykseen, aurinkosähkö, aurinkolämpö). Energia- ja elinkaarikustannustarkastelujen perusteella valitaan ehdotussuunnitteluvaiheen lopulla tavoitteet täyttävä suunnitteluratkaisu, jolla suunnittelua jatketaan. Yleissuunnitteluvaiheessa jatketaan valitun suunnitteluratkaisun tarkastelua tarkentuneita suunnittelutietoja hyödyntäen. Energiasimulointien avulla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen.

18 18 (37) 6.3 Ympäristö Rakennuksen vaikutuksia ympäristöön tarkastellaan rakentamisen ja rakennuksen käyttöiän aikana. Rakentamispaikka asettaa eri sijaintivaihtoehdoissa erilaisia rajoituksia rakentamiselle (esim. luonnonsuojelu- ja pohjavesialueet Ahvenistolla, mahdolliset pilaantuneet maat radan varressa). 6.4 Laatutaso, talotekniset järjestelmät Talotekniset järjestelmät koostuvat neljästä osa-alueesta: ilmanvaihtojärjestelmät, putkijärjestelmät, paloturvallisuusjärjestelmät sekä sähkö- ja telejärjestelmät. Järjestelmien rakennusta ja suunnittelua ohjaavat Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet, sekä yleisesti käytössä olevat ohjekortit Ilmanvaihto Ilmanvaihtojärjestelmien tavoitteena on luoda rakennukseen hyvä sisäilmasto. Ilmanvaihdon avulla hallitaan huonetilojen painesuhteita sekä varmistetaan koko rakennuksen hyvä energiataloudellinen toiminta ja turvallisuus. Hyvä sisäilmasto on lämpötilaltaan tilan käyttötarkoitukseen sopiva, ilma on puhdasta, eikä huonetilassa aistita vedontunnetta. Tilat suunnitellaan käyttötarkoituksen mukaisesti ja tilojen suunnittelussa otetaan huomioon huoneessa tapahtuvat toiminnot. Esimerkiksi laitetilojen ja potilashuoneiden suunnittelussa käytetään eri lähtötietoja ja tavoitearvoja. Puhdas ilma tuotetaan ulkoilmasta ilmanvaihtokoneissa ja jaetaan rakennukseen ilmanvaihtokanavistoa pitkin. Ilmanvaihtokoneissa suoritetaan ilmansuodatus, poistoilman lämmöntalteenotto, sekä lämmitys ja jäähdytys. Lisäksi erikoistilojen koneissa voidaan myös kuivata ja kostuttaa tuloilmaa. Ilmanvaihtojärjestelmä suunnitellaan puhdistettavaksi kauttaaltaan. Ilmanvaihtokoneet ovat pääasiassa koteloituja taajuusmuuttajin varustettuja tehdasvalmisteisia yksiköitä joiden energiataloudellisuuteen, puhdistettavuuteen ja käyttövarmuuteen on kiinnitetty huomiota. Ilmanvaihtokanavistoon asennetaan puhdistusluukkuja ja niiden huollettavuus otetaan huomioon kanavien sijoittelussa. Kanavistoon tulevat säätöpellit, äänenvaimentimet suunnitellaan puhdistettaviksi ja mahdollisesti myös irrotettaviksi puhdistusta varten. Huonetilojen jäähdytys voidaan toteuttaa osittain jäähdytetyllä tuloilmalla. Korkean lämpökuorman tiloissa ja tiloissa joiden lämpötilalle on asetettu erityisvaatimuksia, jäähdytys tuotetaan vesikiertoisilla lisäjäähdyttimillä. Peruskorjausvaihtoehdoissa (VE0, VE0,5, osin myös VE1) on olemassa vanhoihin rakenteisiin liittyviä sisäilmariskejä. Muun muassa päivystysrakennuksessa on merkittäviä sisäilmaongelmia Putkijärjestelmät Sairaalan putkijärjestelmiä ovat mm. lämmitys, jäähdytys, käyttövesi, jätevesi, sadevesi, lämmöntalteenotto sekä sairaalakaasut. Lämmitys ja jäähdytys voidaan toteuttaa lattialämmityksellä, radiaattoreilla, kattosäteilijöillä, kattopalkeilla tai puhallinkonvektoreilla tilan käyttötarkoituksen mukaan. Sairaalaympäristössä putkijärjestelmien tiiveys- ja toimintavarmuusvaatimukset asettavat erityisvaatimuksia käytettäville materiaaleille, liitostavoille ja eristyksille.. Putket eristetään ohjekortin LVI mukaan, ellei suunnitelmissa toisin mainita. Viemärit äänieristetään tai viemärimateriaalina käytetään ääntä rajoittavaa viemärimateriaalia

19 19 (37) vastaanottohuoneissa, potilashuoneissa, aulatiloissa ja muissa tiloissa, joissa ihmiset työskentelevät taikka oleskelevat. Lämmityksen tuotantomuotona on mahdollisuus käyttää kaukolämpöä. Uusiutuvien energioiden, kuten maalämpö ja maakaasu hyödyntämistä tutkitaan viimeistään kehitysvaiheessa. Sairaalakaasut Sairaalaympäristössä käytetään kaasuja useisiin eri käyttötarkoituksiin. Potilaiden hoitoon tarkoitettujen lääkkeellisten kaasujen lisäksi esim. sairaala-apteekit ja laboratoriot käyttävät erilaisia kaasuja mm. lääkkeiden valmistukseen, laitteiden kalibrointiin ja erilaisiin tutkimuksiin. Sairaalakaasujen syöttöjärjestelmät ja verkostot toteutetaan standardin SFS-EN ISO vaatimusten mukaisesti. Putkipostijärjestelmä Sairaalaan on mahdollista rakentaa putkipostijärjestelmä. Putkipostijärjestelmä koostuu putkipostikeskuksessa sijaitsevasta linjasiirtimestä sekä lähetys- ja vastaanottoasemista. Kuljetuskapselit liikkuvat järjestelmän putkistoa pitkin putkipostikeskuksessa sijaitsevien puhallinyksiköiden tuottamalla yli- tai alipaineella. Jätteen- ja likapyykin keräysjärjestelmä Kohteen jätehuolto voidaan toteuttaa painovoimaisilla pudotuskuiluilla, lajittelulaitteistoilla ja vaakakuljetusjärjestelmä tai näiden yhdistelmillä. Toteutus tutkitaan viimeistään hankkeen kehitysvaiheessa Paloturvallisuusjärjestelmät Automaattisen sammutuslaitteiston toteutusperiaatteet: Kohteen paloturvallisuusratkaisut suunnitellaan kokonaisuutena, rakennusmääräyskokoelma E1:n kohdan 11.7 mukaisen turvallisuusselvityksen pohjalta. Rakennuksen poistumisturvallisuuden takaamiseksi, varustetaan kulkureitit sairaalan osastojen potilashuoneista automaattisella sammutuslaitteistolla. Tällöin on huomioitava, että rakenteelliseen paloturvallisuuteen ei voida hakea lievennystä vedoten sammutuslaitteistoon. Mikäli päädytään laajempaan suojausratkaisuun, tullaan kaikki tilat varustamaan suuttimin. Tällöin on mahdollista hakea lievennyksiä rakenteelliseen paloturvallisuuteen, kuten paloosaston kokoihin. Kaikki lievennykset tulee esittää paikalliselle paloviranomaiselle kootusti, paloteknisen selvityksen muodossa. Hyväksytyn paloteknisen selvityksen pohjalta laaditaan sammutuslaitteiston suunnitteluperusteet. Jotta löydetään kustannustehokkain ja käyttäjäystävällisin suojausratkaisu, ei suojausta voida rajoittaa vain automaattiseen vesisprinklerilaitteistoon. Suojauslaajuus on sovittava paikallisen paloviranomaisen kanssa, kun arkkitehdin pohjapiirustukset ovat luonnostasolla. Paikalliselta viranomaiselta haetaan hyväksyntä suojauslaajuuteen. Lisäksi suunnitteluperusteisiin hyväksytetään paikallisella viranomaisella vaatimustaso vesilähteelle, käytettävät suunnitteluohjeet sekä dokumentit sovellettavasta sammutuslaitetekniikasta, mikäli suojaus toteutetaan erityistekniikalla, kuten vesisumu. Porrashuoneisiin asennetaan palokunnan kuivanousuputket, standardin SFS-4317 mukaisesti. Automaattiset sprinklerilaitteistot suunnitellaan standardin SFS-EN mukaisesti. Mikäli suojaus toteutetaan suutintekniikalla, jota ei ole standardissa käsitelty, suunnittelu toteutetaan laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Tästä tekniikasta tulee olla esittää dokumentit täyden mitoituksen palokokeista ja laitteiston soveltuvuudesta kyseiseen kohteeseen. (Esimerkki

20 20 (37) tekniikasta: Extented coverage suuttimet.) Lisäksi on otettava huomioon suunnitteluohje, mihin suutinvalmistaja ohjeessaan viittaa. (Esimerkin extented coverage suuttimen kohdalla viitataan NFPA 13 suunnitteluohjeeseen.) Vesisumulaitteisto suunnitellaan ohjeen NFPA 750 mukaisesti. Vesisumusammutusjärjestelmän on läpäistävä palotestit hyväksyttävästi. Palotesteistä on oltava täydelliset testiraportit, joista käyvät ilmi standardipalokokeet ja niissä käytetyt komponentit, suuttimien asennusväli ja korkeudet, minimitoimintapaineet, mitoitusalat sekä mahdolliset muut sammutustehoon vaikuttavat parametrit. Kaasusammutuslaitteistot: Sähkö-, muuntaja-, tele- ja muut vastaavat tilat varustetaan kaasusammutuslaitteistolla Sähköjärjestelmät Sairaalan sähköenergian saanti varmistetaan asentamalla sinne normaaliverkon lisäksi varavoimakoneet varmennettua sähköverkkoa varten. Lisäksi asennetaan UPS laitteisto kriittisiä laitteita varten. Sähkön tunnuslukuina voidaan pitää seuraavia arvoja: Arvioitu sähkön kokonaishuipputeho on n kva, 60 W /m2 ja varavoimakoneteho 2 kpl 1000 kva varavoimageneraattoria. Sähköjärjestelmien suunnittelussa voidaan huomioida myös ympäristönäkökohtia. Esimerkiksi valaisimina käytetään pääosin energiaa säästäviä LED-valaisimia ja tiloissa, joissa on runsaasti luonnonvaloa, käytetään valoisuusanturin ohjaamaa vakiovalosäätöä. Vakiovalosäädöllä valaistus säädetään aina tarpeenmukaiselle tasolle. Käytävien ja muiden yleisten tilojen valaistusta ohjataan mahdollisimman energiataloudellisesti. Aurinkoenergian hyödyntäminen huomioidaan myöhemmin jatkosuunnittelussa. Liittyminen sähkö- ja telejärjestelmiin 20 kv:n liityntä: rakennus pyritään liittämään Elenian 20 kv:n sähköverkkoon renkaaseen siten, että rakennuksen sähköliittymä on kahden eri sähköaseman välissä. Näin lisätään sähkönjakelun varmuutta mahdollisissa sähköverkon häiriötilanteissa Tietoverkko: liitytään eri teleoperaattoreiden verkkoihin kahdessa liittymispisteessä. VV-varmennettu sähkönjakelu (varavoimakoneet) hankitaan varmistamaan sähköverkon toiminta normaaliverkon sähkökatko tilanteissa. VV-verkko toimii omana erillisenä verkkona ja katkos kestään vain noin sekuntia. VV-varmennettuun verkkoon liitetään pääasiassa kaikki lääkintä- ja toimistotilojen turvasyöttöjärjestelmään liitettävät laitteet, esim. kaikki leikkaussalien ym. vastaavien tilojen valaistus, kaikki leikkaussalien ym. vastaavien tilojen pistorasiat IT-muuntajien kautta sekä osa muiden tilojen valaistuksesta ja pistorasioista. UPS-varmennettu katkeamaton sähkönjakelu on katkotonta sähkönjakelun häiriötilanteessa. UPS järjestelmään liitetään mm. leikkausvalaisimet, osa tietokoneista ja muut erikseen määriteltävät laitteet. Sähköenergian päämittaus tapahtuu keskijänniteverkossa. Kokonaissähköenergian lisäksi mitataan vielä erikseen jokaisen käyttäjäryhmän valaistukseen käyttämä sähköenergia, sekä ilmanvaihtokoneiden käyttämä sähköenergia. Energianmittausjärjestelmään liitetään myös lämmön, veden, kylmän ja höyryn mittaukset.