Alueelliset osaamisstrategiat

Transkriptio

1

2

3 Alueelliset osaamisstrategiat Sisällys Alueelliset osaamisstrategiat... 1 Yleisosa Taustaa Linkittyminen Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiaan ja korkeakoulustrategiaan Painoalavalinnat Osaamisen nykytila Yleiskatsaus Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjät ja koulutustarjonta Yhteenveto kohdealueen yleisistä päätelmistä Yleiset toimenpiteet Järviseudun alueellinen osaamisstrategia Tausta Väestö ja työmarkkinat Kehitystavoitteet ja toimijat Keskeiset toimialat Maa- ja metsätalous sekä bioenergia Matkailu ja palvelut Teollisuus ja jalostus Muut alat Johtopäätökset Toimenpiteet Kauhavan alueellinen osaamisstrategia Tausta Väestö ja työmarkkinat Kehittämistavoitteet ja toimijat Painopistealat Alkutuontanto, biotalous ja uusiutuva energia Teollisuus Matkailu- ja hyvinvointipalvelut Muut toimialat Johtopäätökset... 36

4 4. Toimenpiteet Kuusiokuntien alueellinen osaamisstrategia: Tausta Väestö ja työmarkkinat Kehitystavoitteet Strategioissa painotetut toimialat Alumiini, metalli ja veneteteollisuus Puutuoteteollisuus ja rakennusala Matkailu ja palvelut, huippu urheilu ja liikunta Biotalous ja uudet kestävät energiaratkaisut, maa- ja metsätalous Muut toimialat Johtopäätökset Toimenpiteet Suupohjan ja Kurikan alueellinen osaamisstrategia Tausta Väestö ja työmarkkinat Kehittämistavoitteet Keskeiset toimialat: Biotalous, kestävät energiaratkaisut ja maatalous Teollisuus Matkailu, kaupan ala ja palvelut Muut toimialat Johtopäätökset Toimenpiteet Lähteet... 70

5 Alueelliset osaamisstrategiat Yleisosa 1. Taustaa Alueellisessa osaamisstrategiassa ja sen toimenpidesuunnitelmassa kuvataan kohdealueen yritysten ja elinkeinotoimen lähiajan ja pitemmän aikavälin tulevaisuuden osaamisen tarve erityisesti yritystoiminnan kehittämisen kannalta. Lisäksi siinä kartoitetaan alueen väestön nykyinen osaamistaso ja kuvataan puuttuva osaaminen, joka olisi edellytyksenä elinkeinoelämän tulevaisuuden tavoitetasoon pääsemiseen ja mahdollisten kasvunäkymien toteutumisen. Hankkeella on tarkoitus tukea kaikkien koulutusmuotojen ja koulutuksen järjestäjien kehitystyötä. Hanke on linkitetty läheisesti vuonna 2005 Etelä-Pohjanmaalla alkaneen maakuntakorkeakoulun (Mkk) toiminnan kanssa. Toiminta on parin viime vuoden aikana laajentunut kattamaan lähes kaikki Seinäjoen seudun ulkopuoliset alueet. Yhtenä keskeisenä periaatteena on aikuiskoulutuksen tuominen alueelle tarpeen mukaan. Vastaavaa työtä ovat perinteisesti tehneet aikuiskoulutusorganisaatiot ja TE-toimistot. Vaikka kartoitettuihin tarpeisiin on pystytty vastaamaan melko hyvin, on nostettu esiin tarve systemaattisempiin aluekohtaisiin osaamisen kehittämissuunnitelmiin, joissa aidosti tarkastellaan alueen nykyistä osaamistasoa verrattuna alueella tuotettuihin strategioihin ja elinkeinotoimen tavoitteisiin. Tulevaisuuden osaajatarpeen vaatimuksiin tulisi laatia useampivuotiset kaikkia koulutusasteita koskevat toimenpidesuunnitelmat, sillä erityisesti tutkintoon johtavassa koulutuksessa toteutuspäätökset tehdään jo yli vuosi ennen toteutusta. Etelä- Pohjanmaalla vuonna 2011 toteutetussa aikuiskoulutuksen tarveselvityksessä 39 % vuotiaista vastaajista koki tarvetta lisäkouluttautumiseen lähivuosina. Alueelliset osaamisstrategiat -hankkeen osana toimitettiin kysely elinkeinoelämälle ja kolmannelle sektorille. Kyselyyn saatiin yhteensä 120 vastausta. Alueelliset osaamisstrategiat -hankkeessa kullekin osallistuvalle seudulle laadittiin alueelliset osaamisen kehitysstrategiat ja niihin liittyvät konkreettiset toimenpideohjelmat. Strategia on aluekohtainen kehityssuunnitelma, jossa tarkasteltu nykyistä osaamistasoa verrattuna alueella tuotettuihin strategioihin, elinkeinotoimen tavoitteisiin ja elinkeinotoimijoiden tarpeisiin. Toimenpidesuunnitelmassa huomioitiin yritysten lisäksi julkisten organisaatioiden osaamistarpeet sekä kaikki koulutusasteet ja -muodot. Strategia ei ole sitova päätösasiakirja, vaan kartoitus, joka tarjoaa välineitä päätöksentekoon. Alueen oppilaitokset ja koulutuksen tarjoajat voivat hyödyntää toimenpidesuunnitelmaa suunnitellessaan koulutustarjontaa ja tutkimus- ja kehittämishankkeita. Alueellisten osaamisstrategioiden tekemisen keskiössä on ollut erityisesti koulutuksen, innovaatioiden sekä tutkimus- ja kehittämistoimen vahva yhdistyminen käytäntöön ja paikalliseen elinkeinoelämään. Osaamisstrategiat laadittiin Järviseudun, Kauhavan, Kuusiokuntien sekä Suupohjan ja Kurikan alueille. Kohdepaikkakuntina ovat Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Soini, Kauhava, Alavus, Kuortane, Ähtäri, Kurikka, Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva. Paikkakunnat ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) maakuntakorkeakoulun toiminta-aluetta. Kunkin alueen aluekohtaisessa tarkastelussa on hyödynnetty strategioita, tilastoja, ennusteita, sidosryhmäyhteistyötä, yrityskyselyä ja paikka- ja seutukuntakohtaisten hankeryhmien asiantuntemusta. 1

6 1.1. Linkittyminen Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiaan ja korkeakoulustrategiaan Etelä Pohjanmaan visioksi 2040 on määritelty maakuntastrategiassa: Etelä Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten ja menestyvien yritysten uudistuva ja yhteistyötä rakentava kulttuurimaakunta. Lisäksi on määritelty seuraavat kymmenen tavoitetta, joilla vision toteutumiseen pyritään. Maakuntastrategian tavoitteet 2040 ja toteuttaminen Toimintalinja 1: Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä Tavoitetila: Ainutlaatuinen, houkutteleva ja innovatiivinen yritystoiminnan ekosysteemi. Tavoite 1: Kasvua ja uudistumista tukevan toiminnan edistäminen - Tpk 1.1.1: Grow Up: Kasvuyrittäjän palvelut ja kasvuyrittäjyyden edistäminen - Tpk 1.1.2: Business transfer: Omistajanvaihdospalvelut ja omistajanvaihdosten edistäminen - Tpk 1.1.3: Start Up: Alkavan yrittäjän palvelut ja uuden liiketoiminnan edistäminen - Tpk 1.1.4: Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Tavoite 2: Elinkeinoelämän painopistevalinnat - Tpk 1.2.1: Kestävien ja tehokkaiden ruokajärjestelmien sekä biotalouden uusien ratkaisujen synnyttäminen - Tpk 1.2.2: Älykkäiden ja energiatehokkaiden järjestelmien kehittäminen - Tpk 1.2.3: Palvelu ja elämystuotannon kehittäminen Toimintalinja 3: Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt Tavoitetila: Monialainen ja ennakoiva, väestön hyvinvointia ja toimintakykyä edistävä toimintatapa. Tavoite 5: Osallisuuden ja toimintakyvyn lisääminen - Tpk 3.5.1: Työelämään kiinnittyminen - Tpk 3.5.2: Ihmisen osallisuus suunnittelussa ja päätöksenteossa - Tpk 3.5.3: Järjestötoiminnan kehittäminen Tavoite 6: Hyvinvointia edistävän palvelutuotannon kehittäminen - Tpk 3.6.1: Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistetut toimintatavat - Tpk 3.6.2: Asiakaskeskeiset sote-innovaatiot - Tpk 3.6.3: Ennakoiva toimintatapa hyvinvoinnin vahvistamisessa Tavoite 7: Alueen vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden parantaminen - Tpk 3.7.1: Aktiivisten ja virikkeisten asuin- ja tapahtumaympäristöjen kehittäminen - Tpk 3.7.2: Maakunnan imago ja markkinointi Tpk= toimenpidekokonaisuus Toimintalinja 2: Tulevaisuuden osaamistarpeet Tavoitetila: Vetovoimainen, tarvelähtöinen, uutta luova ja kansainvälisesti kiinnostava osaamisja innovaatiojärjestelmä. Tavoite 3: Korkeatasoisen tiedosta toiminnaksi innovaatioketjun rakentaminen valituilla painopistealueilla - Tpk 2.3.1: Kansainvälisten verkostojen laajentaminen ja syventäminen tutkimuksessa, koulutuksessa ja tuotekehitystyössä - Tpk 2.3.2: Elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen Tavoite 4: Aktivoivan koulutusjärjestelmän kehittäminen - Tpk 2.4.1: Yksilöllisten ja joustavien oppimispolkujen rakentaminen - Tpk 2.4.2: Tulevaisuuden tarpeisiin vastaavan koulutusjärjestelmän rakentaminen Toimintalinja 4: Eheä aluerakenne ja ympäristö Tavoitetila: Alueiden erityispiirteitä vahvistava, monipuolisia mahdollisuuksia kestävästi hyödyntävä aluerakenne. Tavoite 8: Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen - Tpk 4.8.1: Maakunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen - Tpk 4.8.2: Liikenneyhteyksien kehittäminen Tavoite 9: Tulevaisuuden logistiikka-alue maakunnan kilpailukyvyn edistäjänä - Tpk 4.9.1: Logistiikka-alueen maankäyttö - Tpk 4.9.2: Logistiikka-alueen sisällön kehittäminen Tavoite 10: Luonnonvarojen turvaaminen ja energiaosaamisen vahvistaminen - Tpk : Uusiutuvan energian käytön edistäminen - Tpk : Energiatehokkaiden ratkaisujen soveltaminen - Tpk : Ympäristön laadun parantaminen ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategialla 2020 vastataan erityisesti seuraaviin odotuksiin: - Alueellisen ja kansallisen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä tietointensiivisen yrittäjyyden edistäminen 2

7 - Kansainvälisen yhteistyön syventäminen ja pitkäjänteistäminen yhteisillä osaamisen painoaloilla - Monimuoto-oppimisen suunnitelmallinen laajentaminen koulutuksessa ja tutkimuksessa. Korkeakoulukoulustrategiassa tavoitteita on tarkasteltu erikseen viidellä korkeakoulutoiminnan kannalta keskeisellä osa-alueella: KOULUTUS: Etelä-Pohjanmaalla on vetovoimainen, tarvelähtöinen ja uutta luova koulutusjärjestelmä, joka on myös kansainvälisesti kiinnostava. ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS: Korkeakoulujen keskeisenä tavoitteena on edistää ympäröivän alueen ja yhteiskunnan kehitystä, innovatiivisuutta ja sopeutumiskykyä. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA: Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa saavutetaan valituilla painoaloilla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti korkea taso. Painoaloilla on vetovoimaa kansainvälisissä tutkijaverkostoissa. KANSAINVÄLISYYS: Vuoteen 2020 mennessä kansainväliset verkostot ovat laajentuneet ja syventyneet merkittävästi tutkimuksessa, koulutuksessa ja tuotekehitystyössä. Yhteistyössä näkyy strateginen kumppanuus ja vastavuoroisuus. YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN PARANTAMINEN: Tavoitteena on edelleen vahvistaa vuorovaikutusta, josta hyötyvät sekä yhteistyökumppanit että korkeakoulut Painoalavalinnat Etelä-Pohjanmaalla on tehty seuraavat painoalavalinnat: Elinkeinoelämän painopistevalinnat maakuntastrategiassa Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Palvelu- ja elämystuotanto Yhteiset osaamisen painoalat korkeakoulustrategiassa sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun painoalat Kestävät ruokaratkaisut Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Hyvinvoivat ja luovat yksilöt sekä yhteisöt Yrittäjyys, uudet liiketoimintakonseptit ja palveluinnovaatiot 2. Osaamisen nykytila 2.1. Yleiskatsaus Etelä-Pohjanmaa Kehittyvä maakuntakeskus tarvitsee tuekseen elinvoimaisen maakunnan. Suurena haasteena ovat koulutustason nosto, kansainvälistyminen, ikärakenteen muutokseen varautuminen sekä reuna alueiden elinvoimasta ja kehityksestä huolehtiminen. Eteläpohjalaisten koulutustaso on kuudenneksi alhaisin kaikista Suo- 3

8 men yhdeksästätoista maakunnasta. Vuonna ,9 % yli 15-vuotiaasta väestöstä oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon, kun maan keskiarvo on 67 %. (Etelä-Pohjanmaan Maakuntastrategia. TEM: Alueelliset näkymät syksyllä Tilastokeskus.) Työmarkkinat Etelä Pohjanmaalla työttömyysaste on maakunnistamme alhaisimpia, työnvälitystilaston mukaan vuonna 2012 keskimäärin 8,1 %. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden aikana kuukausittain keskimäärin noin Valtakunnallisen työttömyysasteen keskiarvo oli 9,8 %. Etelä Pohjanmaan TE toimistoihin ilmoitettiin vuonna 2012 yhteensä hieman alle avointa työpaikkaa, mikä oli vähemmän kuin vuoden 2011 aikana. Etelä Pohjanmaalla oli vuoden 2011 lopulla Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan noin työpaikkaa, joista palvelualoilla oli vajaat 62 %. Palvelualoilla olevien työpaikkojen osuus on maakunnassa Suomen pienimpiä, mutta määrä on kasvava. Maakunnan asukkaista on uusimpien, vuotta 2011 koskevien tietojen mukaan, työllisiä noin 42 %, kun koko maassa vastaava osuus on vajaat pari prosenttiyksikköä korkeampi. Työlliset eivät ole yhdessäkään Etelä Pohjanmaan kunnassa väestön enemmistö. Vuonna 2012 Etelä Pohjanmaan vuotiaiden työllisyysaste oli keskimäärin 69,3 %, mikä merkitsi, että työllisyysaste parantui edellisvuotisesta ja nousi korkeammaksi kuin Suomen keskimääräinen työllisyysaste, joka oli 69 %. Työvoimatutkimuksen mukainen keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna 2012 Etelä Pohjanmaalla 7,0 %. Etlan arvion ( ) mukaan Etelä Pohjanmaan työttömyysasteen ennakoidaan laskevan ajanjaksolla siten, että se olisi korkeimmillaan 6,6 % vuonna 2014 ja vuodeksi 2017 laskisi 5,7 prosenttiin. Kuntien väliset erot työttömyysasteessa ovat melko suuria. Vuonna 2012 pienin keskimääräinen työttömyysaste oli työvälitystilaston mukaan Kauhavalla (5,2 %) ja suurin Soinissa (12,5 %). Kuntien välisten työttömyysasteen erot ovat supistuneet. (Tilastokeskuksen työvoimatutkimus. Etelä-Pohjanmaan Maakuntastrategia.) Aluetalous Jopa kahdessa kolmesta Etelä-Pohjanmaan kunnasta eniten työpaikkoja on vuosina syntynyt sosiaali- ja terveysalalle. Hieman useammassa kunnassa eniten työpaikkoja on vähentynyt teollisuudesta, joka työllistää silti edelleen eniten useimmissa kunnissa. Kansallisesti merkittävämpiä toimialoja olivat maatalous (osuus 11,5 % koko maan arvonlisäyksestä toimialallaan), elintarviketeollisuus (10,5 %) ja tekstiili, vaatetus ja nahkateollisuus (8,3 %). Maakunnan yhteenlasketun arvonlisäyksen osuus koko Suomen arvonlisäyksestä oli 2,8 %. Etelä Pohjanmaalla oli yritystoimipaikkaa vuonna Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 9,23 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin Etelä Pohjanmaalla yritystiheys on maan korkeimpia, mutta toimipaikat ovat kooltaan pieniä. Henkilöstömäärä yhtä toimipaikkaa kohti oli keskimäärin 2,9 henkeä. Se on maakuntien pienin luku keskiarvon ollessa 4,2 henkeä. Yritysten liikevaihto vuonna 2011 oli 2,4 prosenttia koko maan yritysten liikevaihdosta. Eräillä toimialoilla osuus on huomattavasti suurempi. Esimerkiksi teollisuustoimialoista tällaisia olivat liha ja siipikarjatuotteiden valmistus (osuus 40,0 % koko maan liikevaihdosta), tärkkelyksen ja tärkkelystuotteiden valmistus (56,8 %), mattojen valmistus (84,1 %), nahan ja nahkatuotteiden valmistus (33,4 %), jalkineiden valmistus (38,4 %) sekä metallin työstökoneiden valmistus (64,6 %). Kaupan alalla Etelä Pohjanmaan osuus suhteessa koko maan liikevaihtoon vuonna 2011 oli 2,3 %, mutta esimerkiksi maa ja metsätalouskoneiden ja tarvikkeiden tukkukaupan (12,3 %) sekä työkalu ja tarviketukkukaupan (10,6 %) osuus kansallisesta liikevaihdosta ylitti 10 %. (Etelä-Pohjanmaan Maakuntastrategia. TEM: Alueelliset näkymät syksyllä 2014.) 4

9 2.2. Koulutuksen järjestäjät ja koulutustarjonta Järviseutu Järviseudun ammatti-instituutti: Merkonomi, datanomi, maaseutuyrittäjä, puutarhuri, luonto-ohjaaja, luonto- ja ympäristöneuvoja, ympäristönhoitaja, puuseppä, ajoneuvoasentaja, autonkuljettaja, koneistaja/levyseppähitsaaja, talonrakentaja, sähköasentaja, automaatioasentaja, elektroniikka-asentaja, kokki Sopeva: oppisopimuksella voi opiskella kaikkiin toisen asteen tutkintoihin ja sen lisäksi kaikkiin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Tutkinto valitaan sitten sen mukaan mitä työtehtäviä opiskelija tekee. Seinäjoen ammattikorkeakoulu/maakuntakorkeakoulu: Insinööri, tradenomi Sedu Lappajärvi & Sedu Aikuiskoulutus: Lähihoitaja Kauhava Suomen Yrittäjäopisto: Yrittäjätutkinto, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, yritysneuvoja, kirjanpitäjä, palkanlaskija, datanomi, järjestelmäasiantuntija, ohjelmoija, merkonomi, myyjä, projektiosaaja, kansainvälisen kaupan osaaja, kuljetusalan jatkokoulutuspäivät, kuljetusalan alalle tulokoulutukset, liikenne-esimies Sopeva: oppisopimuksella voi opiskella kaikkiin toisen asteen tutkintoihin ja sen lisäksi kaikkiin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Tutkinto valitaan sitten sen mukaan mitä työtehtäviä opiskelija tekee. Seinäjoen ammattikorkeakoulu/maakuntakorkeakoulu: Insinööri, tradenomi Sedu Aikuiskoulutus: Lähihoitaja, johtamisen ja esimeistyön tutkintoihin valmistava koulutus Kurikka Sedu Kurikka/ Jurva: Ajoneuvoasentaja, kokki, koneistaja-levyseppähitsaaja, puuseppä, talonrakentaja, sähköasentaja, putkiasentaja, elektroniikka-asentaja, turvallisuusvalvoja, verhoilu- ja sisustusala, kuva-artesaani Sedu aikuiskoulutus: Valmistavat koulutukset puusepän ja vartijan ammattitutkintoon sekä turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoon, teleskooppipatukkakoulutus vartijoille Seinäjoen ammattikorkeakoulu/maakuntakorkeakoulu: Tradenomi Kuusiokunnat Järviseudun ammatti-instituutti:merkonomi, datanomi Ammattiopisto Luovi: Hotelli-, ravintola- ja cateringala, kotityö- ja puhdistuspalveluala, kulttuuriala, kiinteistöpalvelut, kone- ja metalliala, puuala Seinäjoen ammattikorkeakoulu/maakuntakorkeakoulu: Tradenomi, sairaanhoitaja Kuortaneen urheiluopisto: Liikunnanohjauksen perustutkinto, hierojan ammattitutkinto, liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto, liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto, liikunnan ammattitutkinto, valmentajan erikoisammattitutkinto, valmentajan ammattitutkinto Sedu Ähtäri: Lähihoitaja, kokki, kodinhuoltaja, puuseppä, ajoneuvoasentaja, koneistaja ja levyseppähitsaaja, talonrakentaja, sähköasentaja, metsäkoneenkuljettaja, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, metsäenergian tuottaja Sedu aikuiskoulutus: hirrenveisto, metsäala, green care -yrittäjävalmennus, lähihoitaja sekä valmistavat koulutukset laitoshuoltajan, metsätalousyrittäjän ja bionenergia-alan ammattitutkintoihin Suupohja Suupohjan ammatti-instituutti: Ajoneuvoasentaja, datanomi, eläintenhoitaja, kokki, koneenasentaja, levyseppähitsaaja, maaseutuyrittäjä, media-assistentti, merkonomi, parturi-kampaaja, puuseppä, sähköasentaja, talonrakentaja, yrittäjän ammattitutkinto, talousassistentti, johtamisen erikoisammattitutkinto, tuulivoima-asentaja Sedu, Kauhajoki: Lähihoitaja Sedu Aikuiskoulutus: Lähihoitaja, valmistavat koulutukset laitoshuoltajan sekä johtamisen ja esimiestyön tutkintoihin Seinäjoen ammattikorkeakoulu/maakuntakorkeakoulu: Sairaanhoitaja Kauhajoen evankelinen opisto: Urheiluhierojakoulu, Fysioterapia, hieronta ja liikunta, Personal Trainer, Graafinen suunnittelu, Kuvataide Teak Oy: Puuala, pintakäsittely, verhoilu, sisustusala, teknologia, vaatetus, sosiaali- ja terveysala, yrittäjyyskoulutus, myynnin ammattitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto Lisäksi työ- ja elinkeinotoimistot rahoittavat tarvelähtöisesti täydennys- ja tutkintotavoitteista koulutusta. Aikuiskoulutusta ja räätälöityjä koulutuksia järjestävät esimerkiksi Sedu Aikuiskoulutus, Sopeva, TEAK ja Suomen Yrittäjäopisto (SYO). Kansalaisopistot tarjoavat täydentävää, yleissivistävää ja kielikoulutusta. Elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmällä (ELO) on myös tärkeä ohjauskäytäntöjä kehittävä rooli. 5

10 3. Yhteenveto kohdealueen yleisistä päätelmistä Alueelliset osaamisstrategiat -hankkeessa nousi esiin koko tai lähes koko kohdealueelle yhteisiä asioita: Koulutuksen tarvelähtöisyys sekä reagointikyky muuttuviin ja olemassaoleviin työelämäntarpeisiin. Kaikilla koulutusasteilla koulutussisältöjen on vastattava työelämän vaatimuksia. Monialaosaajuus, työelämätaidot ja -asenne, asiakaspalveluhenkisyys, tietotekniikka, porrastetut harjoittelut, digitalisaatio, sähköinen liiketoimintaosaaminen Kieliopinnot työssäkäyville maahanmuuttajille Kehittyvien toimialojen ja kansainvälistymisen tukeminen ja tietoisuuden lisääminen Koulutusorganisaatioiden yhteistyö,laajempi tiedottaminen alueen koulutuksista ja joustavien verkko-opintomahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen Osaamisen hajauttaminen tasaisemmin eri alueille sieltä, missä koulutus tuo ylitarjontaa. Täydennyskoulutuksessa koordinaation kehittäminen maakuntakorkeakoulumaisella mallilla Hankkeessa lähestyttiin osaamistarpeita vahvasti kohdealueen näkökulmasta käsin, mistä johtuen ammatillinen täydennyskoulutus korostui. Monia näistä tukevat aiemmin toimineen Sedun koordinoiman Etelä- Pohjanmaan Aikuiskoulutusfoorumi -hankkeen seutufoorumien näkemykset. Vastaavia huomioita on tehty työntekijöiden näkökulmasta vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tarveselvityksessä. Monia huomioita tukevat esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2014 tulevaisuusselonteko ja alueen muut selvitykset. Pääasiassa tarpeet painottuivat toisen asteen ammatillisen koulutuksen koulutussisältöihin ja täydennyskoulutukseen. Vapaan sivistystyön organisaatiot nousivat esiin erityisesti kieliopintojen järjestäjinä. Heillä on koulutustarjontaa esimerkiksi ammattitaidolle oleellisten kortti-, lupa- ja tietoteknisten kurssien tuottajina ammatillisten koulutusorganisaatioiden ohessa. Toisaalta vapaa sivistystyö tarjoaa useita kursseja, joilla lisätään suoraan ammattitaitoihin liittymätöntä osaamista, kuten esimerkiksi väestön hyvinvointia. Korkeakoulutusta vaativa osaaminen jäi vähemmälle huomiolle alueen toimijoiden esiin tuomissa tarpeissa. Keskeisin toive oli erityisesti muuttuvien toimialojen kehityksen tukeminen. Tätä voidaan toteuttaa muun muassa täydennyskoulutuksia, palveluntarjontaa ja niistä tiedottamista kehittämällä sekä tarvelähtöisten tutkintokoulutusten järjestämisellä eri seutukunnissa. Yliopistotason osaamistarpeet jäivät pienelle huomiolle. Tähän saattoi vaikuttaa alueen elinkeinorakenne ja valittu tarvelähtöinen näkökulma. Haasteet korkeakoulutettujen rekrytoinnissa tuotiin esille. Osaamisvajeena useassa seutukunnassa mainittiin opettajien, lastentarhanopettajien, lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden puute. Paikallisena koulutuksen järjestäminen on haastavaa, koska kyseiset tutkintokoulutukset ovat sidoksissa yliopistopaikkakuntiin. Moniin näistä opinnoista Seinäjoen yliopistokeskus (UCS) tarjoaa valmiita opintopolkuja, joissa opinnot voidaan suorittaa suurelta osin paikkakunnasta riippumattomina monimuoto-opintoina. Lisäksi alueen elinkeinojen kehittyminen vaatii liiketoimintaosaamista sekä tekniikan ja luonnonvara-alan osaamista, joihin voitaisiin vastata hyödyntämällä verkko-opintomahdollisuuksia, avoimia korkeakouluopintoja, tkipalveluita ja yhteistyötä sekä järjestämällä koulutuksia. Täydennyskoulutuksista nousi esiin erityisesti opet- 6

11 tajien ammattitaidon pätevöittäminen työelämän tarpeita vastaavaksi. Edistämällä tietoisuutta Seinäjoen yliopistokeskuksesta, SeAMKista ja maakuntakorkeakoulusta voidaan lisätä ymmärrystä niiden tuomista yhteistyömahdollisuuksista alueen osaamisen kehittämisen kannalta. Alueen tarpeissa on monia kriittisiä menestystekijöitä, joita tulee edistää. Koulutuksen järjestäjien, työelämän, TE-toimistojen ja kuntahallinnon yhteistyö on oleellista koulutustarpeiden ennakoimiseksi. Näillä tulee olla yhteistyömuotoja ja yhteinen näkemys kehittämistoimista. Työelämässä on moninaisia, erityisiä ja jatkuvasti muuttuvia osaamistarpeita, joihin on reagoitava työelämälähtöisellä koulutussuunnittelulla ja opinto-ohjauksella. Nuoria ja työttömiä on ohjattava kouluttautumaan oleellisille toimialoille. Koulutukseen toivotaan joustavuutta. Työvoimakoulutus, aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus ovat keinoja reagoida nopeasti työelämän ja työntekijöiden tarpeisiin, mutta kokonaiskuvassa se on tulipalojen sammutusta. Tarpeisiin olisi vastattava jo ammatillisessa koulutuksessa. Paikallinen koulutuksen järjestäminen palvelee työvoiman saatavuutta ja pysymistä alueilla. Haasteena on saada osaamiset ja vaatimukset kohtaamaan niin koulutuksen kuin alueiden osalta. Työelämän tarpeiden siirtyminen opetussuunnitelmiin ja opetukseen on ketju, joka katkeaa helposti. Työnkuva on muuttunut eivätkä opetussisällöt aina vastaa tarvittavaa osaamista, joten perustaitoja opetetaan täydennyskoulutuksina. Tutkintojen sisältöjä tulee muuttaa tarvelähtöisemmiksi ja joustavammiksi sekä yritysyhteistyötä tulee lisätä kaikilla koulutusasteilla. Puusepän koulutus ei vastaa teollisuuden tarpeita. Osaavista kirjanpitäjistä on pulaa, vaikka merkonomeja valmistuu paljon. Muissakin hankkeissa on tullut esiin tarve toimintamallille, jolla työelämän tarpeet välittyvät paremmin opetukseen. Joustavuutta kaivataan. On kyettävä reagoimaan heikkoihin signaaleihin, jotka kertovat tulevaisuuden osaamistarpeesta. Etenkin toiselta asteelta valmistuneiden nuorten liikkuvuus on rajallista, joten osaajat sijoittuvat alueille, joilla koulutusta järjestetään. Työvoimakoulutuksella ja aikuiskoulutuksella tasataan koulutuksen epätasaista jakautumista. Ratkaisuna voisi kokeilla liikuttaa joitain nuorisoasteen koulutusohjelmia ajoittain vakiintuneelta paikkakunnaltaan eri seutukuntiin siinä määrin, kun rajoitukset mahdollistavat. Koulutuksen järjestäminen on kiinni organisaatioiden hitaasti reagoivissa rakenteissa, fyysisessä infrastruktuurissa ja toiminta-alueissa, joten ratkaisuissa tulee hyödyntää innovatiivisia ratkaisuja ja yritysyhteistyötä. Nuorisoasteen koulutusohjelman voisi järjestää pilotinomaisesti kohdealueella yhteistyössä yritysten kanssa. Lisäksi rakennemuutosta tukemaan voisi kehittää koulutusohjelmia siten, että toisella asteella ensimmäisen vuoden voisi opiskella missä tahansa ammattikoulussa ja vasta myöhemmin valittava erikoistumisala pakottaisi mahdollisesti muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Näin nuori voisi kasvaa tutussa ympäristössä kriittiset vuodet. Uudet avaukset nähdään toivottavina. On olemassa selkeä tarve monialaosaajien koulutukselle. Tätä tukee tutkintouudistus. On kartoitettava rahoituslain ja tutkinnon pituuden puitteissa mahdollisuudet kehittää ammattitutkinto yhdistelmätutkinnoksi, joka mahdollistaa työskentelyn useissa tehtävissä. Näin turvataan mahdollisuudet pienyrittäjyyteen ja kokoaikaisen työntekijän palkkaamiseen yrityksissä, joissa tarvitaan osa-aikaisia työntekijöitä, sekä tuetaan rakenneuudistuksia. Sesonkiluonteesta johtuen esimerkiksi matkailualalla tarvitaan monialaosaajia. Laitoshuoltajan tehtäviä voidaan yhdistää myynnin ja terveydenhuollon töihin. Kaikkiaan esiin nousi työelämätaitojen opettaminen kaikilla koulutusasteilla. Toimenpaneviin töihin voidaan usein kouluttaa pienillä aikapanostuksilla, mistä johtuen tutkintoja tärkeämmäksi koetaan työntekijän sopiva, yrittäjämäinen asenne ja kyky toimia työelämässä. Yritykselle on riski sitoutua huonoon työntekijään. Yksilö on jopa syrjäytymisvaarassa, jos asenne estää työllistymisen. Asenteeseen voidaan vaikuttaa koulutuksella, työharjoitteluilla, työpajoilla ja työvoimakoulutuksella. Työelämäjaksoilla yritykset voivat vaikuttaa työelämätaitojen oppimiseen hyvällä harjoittelijan perehdyttämisellä ja huomioimisella. Harjoit- 7

12 telu nähdään hyödyllisenä, mutta yrityksillä on rajalliset resurssit ottaa harjoittelijoita. Lisääntyvät harjoittelujaksot vaativat porrastamista, jotta paikkoja voidaan tarjota usealle. Oppilaitosten on huomioiva moninaisesti ammatillisten valmiuksien opettamisen tarve. Täydennyskoulutuksia tarvitaan työpaikoille osaamistarpeiden täyttämiseksi. Samalla on opetettava elinikäisen oppimisen taitoja. Oppisopimuskoulutuksesta on hyviä kokemuksia, koska se valmentaa perinteistä ammattikoulutusta paremmin käytäntöön. Useat tutkintokoulutuksen osat soveltuvat täydennyskoulutukseen esimerkiksi avoimina korkeakouluopintoina, joita voi järjestää niin SeAMKin opetuksen osana kuin kansalaisopistojen koordinoimina. Seinäjoen yliopistokeskus tarjoaa mahdollisuuksia suorittaa yliopistojen tarjoamia kursseja tai opintokokonaisuuksia. Aikuiskoulutusorganisaatiot räätälöivät koulutuspaketteja tarvelähtöisesti. TE-toimiston työvoimakoulutus toteutetaan työmarkkinatarpeet huomioiden sekä rekrytoinnin ja lomautustilanteiden yhteydessä. Myös kansalaisopistot järjestävät tarvelähtöisiä koulutuksia. Tarvelähtöisten koulutusten järjestämistä hankaloittaa vallitseva tutkintojohtoinen painotus. Luomalla ja markkinoimalla paketteja sekä koordinoimalla koulutuksen yhteistä hankintaa voitaisiin usealle yritykselle tarjota samaa koulutusta pienin räätälöinnein ja saada enemmän osallistujia. Mikroyrityksillä ei ole resursseja ostaa koulutuspalveluita. Suurien yritysten resurssit eivät rajoita koulutushankintaa. Osa yrityksistä toivoo useita osallistujia näkökulman laajentamiseksi ja kustannusten jakamiseksi, mutta osa ei ole valmis yhteistyöhön kilpailijoiden kanssa etenkään lähialueilla. Ongelmana on koulutuksen suunnittelu, koska tarpeet eivät ole aina samanlaisia. Lisäksi pienten koulutusten järjestäminen tyky-päivien osana on koettu hyväksi. Tärkeä osa alueellista koulutuksen järjestämisestä on tiedottaminen, jotta koulutusohjelmat houkuttelisivat opiskelijoita. Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on tavoitteena kehittää maakunnallisia tieto-, neuvontaja ohjauspalveluja. Tätä työtä tulee edistää näiden, Opinlakeus-verkoston ja muiden koulutuksen tarjoajien osalta. Tarvelähtöisiinkään koulutuksiin ei aina ole hakijoita. Haasteena on motivaation, resurssien tai tiedotuksen puute. Etenkin mikro- ja pk-yrityksissä ongelmana ovat monet arjen haasteet. Työssäkäyvien ja yrittäjien näkökulmasta opetuksen olisi hyvä olla paikkaan ja aikaan sitoutumatonta tai ilta-aikaan sijoittuvaa. Verkko-opintomahdollisuutta tulee hyödyntää aktiivisemmin. Sen tueksi tulee alueilla järjestää verkkoopiskeluun valmentavia kursseja. Verkko-opintoja tulee edistää SULAKE-hankkeessa kokeillulla blended learning -mallilla, jossa kaikille alueille tarjotaan pääasiassa verkossa tapahtuvaa koulutusta, mutta verkkokurssiryhmä voi kokoontua alueilla opiskelemaan yhteen tilaan esimerkiksi maakuntakorkeakoulun avustuksella. Tarpeellisia perustaitoja, kuten sähköpostin ja verkon käyttö, tulee tuoda osaksi kaikkia opintoja. Myös sähköinen liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys, myynti ja markkinointi tulee tuoda vahvemmin osaksi useita koulutusohjelmia, kuten 2. asteen uudet opetussuunnitelmat ohjaavat. Tutkinnoissa on tarpeen olla yrittäjänäkökulma, jotta valmistunut ymmärtää toimintamahdollisuutensa. Kansainvälistyminen on tärkeä osa yritysten kehittämistä. Yritysten kehittämisessä tulee luoda yrittäjille toimintavalmiuksien toimia kansainvälisillä markkinoilla. Koulutus- ja TKI-palveluille on kysyntää alueella. TKI-toiminta on oleellinen osa oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä, jota tulee kehittää. SeAMK ja Seinäjoen Yliopistokeskus tekevät paljon hyvää tutkimusta. Tulosten hyödyntämistä ja tiedottamista tulee kehittää entisestään. Etelä-Pohjanmaalla yritykset kokevat yhteistyön yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa heikoksi. Palveluita tulee tehdä paremmin tunnetuiksi, organisoidummin tarjottavaksi ja helpommin saavutettavaksi, jolloin edistetään osaamisen kehittymistä sekä yritysten innovaatioiden ja ideoiden konkretisoimista. Lisäksi oppilaitosten toiminnassa on rajapintoja, joilla yhteistyötä tulee lisätä. Ammattikorkeakoululta toivotaan lisää joustavuutta yhteistyö- 8

13 hön alueen ja yritysten kanssa sekä käytännönläheisyyttä. Opinnäytetöiden tulee palvella yritystä ja hyödyttää opiskelijaa. Ajoittain opinnäyte- ja harjoitustöihin on haastava löytää toimeksiantoja, mutta suurempi haaste on opinnäytetyön tekijöiden houkuttelu Seinäjoen ulkopuolelle. Lisää ohjausta toivotaan opinnäytetöihin tulosten riittävän tason varmistamiseksi. Opinnäytetöitä ja harjoitteluja on pyrittävä yhdistämään. Roikkujia pyritään aktivoimaan jo hankkeen avulla. Yritysyhteistyön lisäämisessä auttaa Frami Pro ja Projektipaja -tyylisen toiminnan vieminen seutukuntiin. Opinnäyte- ja harjoitustöille tarvitaan koordinoitu tietokanta. Tätä varten Koulutuskeskus Sedu (Sedu) ja SeAMK ovat jo käynnistäneet osaamistarjotin.fi - portaalin. Myös yhteinen pajatyöryhmä on tuonut virikkeitä ja projekteja. Yhteistyötä on lisättävä ja esimerkiksi SeAMKin Seinäjoen tilojen, Sedun Ahjon ja Järviseudun ammatti-instituutin (JAMI) Alukoulun käyttömahdollisuuksia tulee hyödyntää yritys- ja koulutusyhteistyössä. Liikkuvia oppimisympäristöjä voidaan kehittää eri toimijoiden yhteiseen käyttöön. Myös yliopistokeskuksen tutkimusyhteistyötä tulee hyödyntää tehokkaasti. Koulutusta tarvitaan etenkin tekniikan ja liikenteen, sosiaali- ja terveys- sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon aloilla. Opetushenkilöstö muodostaa laajan korkeakoulutetun osaajajoukon jokaisella alueella. Toisaalta he ovat osaamisresurssi, toisaalta heidän osaamistaan on tarpeen päivittää esimerkiksi muuttuvien rakenteiden ja kehittyvän digitaalisuuden osalta. Opettajat on pätevöitettävä uusien valmiuksien tasolle koulutuksilla ja työelämäjaksoilla. Opetusalalla on osaajapulaa. Matkailualalla tavoitteena ja tarpeena on, että yrittäjät pystyisivät tuotteistamaan, markkinoimaan ja myymään palveluitaan ja elämyksiä sähköisten kanavien avulla. Etelä-Pohjanmaan matkailustrategiassa toimenpiteinä on edistää käytännönläheistä ja konsultoivaa koulutusta, liiketoiminta-, markkinointi- ja myyntiosaamista, sähköisten työkalujen käyttöönottoa sekä ajankohtaisen tiedon ja monipuolisen substanssiosaamisen hyödyntämistä. Matkailualaa edistetään jo hankkeilla, mutta Etelä-Pohjanmaalla on tarve matkailualan korkeakouluopinnoille tutkintotavoitteisena koulutuksena tai soveltuvin osin hyödynnettävinä kursseina. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on osaajapulaa kaikkialla Etelä-Pohjanmaalla. Alan rakennemuutokset vaikuttavat palveluiden järjestämiseen ja osaamistarpeeseen. Samalla väestökehitys sekä palvelutarpeiden lisääntyminen ja eriytyminen kasvattavat osaajapulaa. Erikoistunutta hoitoa keskitetään, mutta vanhustenhoidon tarve kasvaa joka alueella ja lähipalveluiden turvaamista pidetään tärkeänä. Alalla tarvitaan tutkinto- ja täydennyskoulutusta. Monesti vaikeinta on rekrytoida korkeakoulutettuja osaajia, kuten lääkäreitä ja sosiaalityöntekijöitä, mutta myös hoivatyöntekijöille on jatkuva tarve. Korkeakouluopintojen haasteena ovat keskitetty järjestäminen ja lainsäädäntö. Sote-integraatio mahdollistaa eri palveluita tuottavien yhteistyön tiivistämisen. Eri alojen lisäkoulutus on tarpeen, että oivalletaan uudenlaisia tapoja palveluiden tuottamiseen palvelu- ja hoitoprosessin parantamiseksi. Samalla tulee paneutua laajennettujen tehtävävastuiden tuomiin osaamistarpeisiin. Tehtäväkuvia voidaan laajentaa esimerkiksi kouluttamalla sairaanhoitajia päteviksi kirjoittamaan tiettyjä lääkereseptejä, fysioterapeutteja suoravastaanottotoimintaan tai laitoshuoltajia perustason hoivatyöhön. Silti koulutusta ei saa erikoistaa liikaa, jotta valmistunut voi työllistyä erilaisiin työpaikkoihin. Sosiaalityöntekijöiden virkoja uudelleenorganisoidaan siten, että sosionomit voivat hoitaa tehtävät, joita ei ole rajoitettu ylemmän korkeakoulutuksen piiriin. Seinäjoen yliopistokeskus tarjoaa sosiaalityöntekijän opintopolkua, jonka voi suorittaa lähes täysin paikkakunnasta riippumattomina monimuotoopintoina. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä tulee edistää. Sosiaali- ja terveysalalla on koulutustarpeiden kartoittamisessa valmiit yhteistyömuodot, joiden ansiosta täydennyskoulutustarpeisiin vastataan nopeastikin. ELY-keskus ja TE-toimistot toteuttivat 10 lähihoitajaryhmän koulutusta Etelä-Pohjanmaalla vuonna Tätä työtä voidaan tukea järjestämällä sairaanhoitajakoulutusta Maakuntakorkeakoulun toiminta-alueilla. 9

14 Maa- ja metsätaloudessa on niin ikään meneillään suuri rakennemuutos, joka korostaa yrittäjyyttä ja alihankintaa. Alojen tuleviin osaamis- ja koulutustarpeisiin on kyettävä reagoimaan. Maaseututoimiala tarvitsee tukea elinkeinon monipuolistamiseksi ja liitännäistoimintojen, kuten biotalouden ja lähiruokatuotannon, mahdollistamiseksi. Toimijat ovat kiinnostuneet kehittämään bioalan osaamistaan. Enimmäkseen toivotaan lyhytkestoista koulutusta metsäenergian hankintaan, tekniikkaan, liiketoimintaosaamiseen ja ympäristöasioihin. Laajemmin katsottuna alalla on luotava alueellisia klustereita, jotka voivat hyödyntää toistensa tuotteita. Toisen ja korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat tukea uusien ratkaisujen käyttöönottoa esimerkiksi tuomalla alaa osaksi koulutuksia, lisäämällä tietoisuutta ja järjestämällä biotalouteen liittyviä seminaareja. Metsäenergian raaka-aineen hankintaan ja kuljetukseen tarvitaan tulevaisuudessa osaajia. Lisäksi voidaan selvittää mahdollisuuksia kehittää jollakin alueella tarpeista lähtevä biotalousinsinöörikoulutusta. Kyseisen korkeakoulutuksen puute on laajemman tason ongelma, mutta sen ratkaisua voi edistää alueen tarpeista käsin. Selkeänä tarpeena on suomen kielen opettaminen työssäkäyville maahanmuuttajille. Aihe liittyy kotouttamiseen, työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Haasteena on, ettei työssäkäyvien kieliopintoja rahoiteta. Kurssien järjestämiselle haasteita tuo pätevien suomi toisena kielenä -opettajien vähäisyys ja kurssien räätälöinti pienillä paikkakunnilla, koska kieliopintoja tarvitsevilla on vaihteleva lähtötaso. Kieliopetusta tarvitsevilla ei ole usein mahdollisuutta liikkua kauas opintojen perässä. Tunti viikossa on liian vähän opiskelua, mutta laajempi opiskelu töiden ohessa vaatii paljon motivaatiota. Ratkaisuna voisivat olla etäopinnot ja verkon itseopiskelumateriaalien hyödyntäminen ja tuottaminen. Verkko-opetus lisää eriyttämismahdollisuuksia, mikä vähentää lähtötason yhteensovittamisen haastetta. Alueellinen ryhmä voidaan kerätä koordinoidusti yhteen tilaan esimerkiksi Maakuntakorkeakoulun avustuksella, vaikka opetus tapahtuisi etänä tai verkossa. Oppilailla on oltava kielelliset valmiudet ammatin opiskeluun, joten toisen asteen koulutuksessa on varmistettava suomi toisena kielenä -opintojen järjestäminen tarpeen mukaan. Kansalaisopistojen, Lapuan kristillisen opiston ja Etelä-Pohjanmaan Opiston rooli kaikenlaisen kieli- ja kotouttamiskoulutusten järjestäjänä on myös merkittävä. Kaikkiaan tulisi edistää koulutusorganisaatioiden- ja yritysyhteistyötä maakuntakorkeakoulumaisella toimintamallilla, jossa kyetään reagoimaan alueen tarpeisiin ja ympäristössä tapahtuviin muutoksiin perinteistä koulutusta paremmin. Koulutustoimijoiden on oltava aktiivisia uusien rahoitusmahdollisuuksien selvittämisessä. Maakuntakorkeakoulumaista koordinoivaa toimintamallia voitaisiin laajentaa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Se yhtenäistäisi koulutuksen tarvelähtöistä järjestämistä kirjavasta valikoimasta ja palvelisi entistä paremmin yrityksiä. Lisäksi sen avulla voitaisiin lisätä kaikkien koulutusorganisaatioiden yhteistyötä esimerkiksi tarjottavien verkkokurssien osalta. Tietoisuutta Maakuntakorkeakoulun toiminnasta on parannettava. Etenkin aikuiskoulutusorganisaatiot reagoivat jo tarpeisiin, mutta palvelutarjonta keskittyy tietyillä rahoitusmuodoilla tuettuun koulutukseen, kuten oppisopimusja rekrytointikoulutukseen. Kartoittamalla koordinoidummin kaikenkokoisten yritysten tarpeita sekä koulutuspalveluiden hankintaa ja järjestämistä, voidaan lisätä suoraan yrityksiin tuotettavia ja laajempaan tarpeeseen vastaavia räätälöityjä koulutuspalveluita. Tällöin työelämän tarpeisiin vastattaisiin paremmin yhteisillä koulutuksilla yrityksen yksin hankkimien ostopalveluiden sijaan. Parhaimmillaan täydennyskoulutusta voitaisiin tarjota laajasti maakunnan yrityksille liikkuvana tai verkkokoulutuksena. 10

15 3.1. Yleiset toimenpiteet Koulutus: - Koulutuksenjärjestäjien on kehitettävä reagointikykyä ja vastaamista työelämän osaamistarpeisiin. Tämä onnistuu lisäämällä elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä, joustavuutta ja työelämälähtöisyyttä koulutuksessa sekä tarvelähtöistä täydennyskoulutusta. - Kaikilla koulutusasteilla koulutussisältöjen on vastattava työelämän vaatimuksia. Oppilaitosten tulee huomioida moninaisesti ammatillisten valmiuksien opettamisen tarve. Luodaan toimintamalli, jolla työelämän tarpeet välittyvät joustavasti oppilaitosten opetussuunnitelmatyöhön ja opetukseen. Opetushenkilökuntaa on koulutettava vastaamaan näihin uusiin haasteisiin. - Tiettyjen alojen osaamista on voitava hajauttaa tasaisemmin eri alueille sieltä, minne koulutus keskittää osaajat. Oppilaitokset voivat kokeilla kierrättää koulutusohjelmiaan uusilla paikkakunnilla lainsäädännön puitteissa. - Alueiden ammatillisten täydennyskoulutusten ja yksittäisten tutkintokoulutusten koordinointia ja tarvelähtöistä järjestämistä tulee edistää maakuntakorkeakoulumaisella toimintamallilla. - Joustavia opiskelumuotoja, kuten verkko- ja etäopetusta, tulee hyödyntää tehokkaammin. Samalla on mahdollistettava ryhmien kokoontuminen paikkakunnilla esim. maakuntakorkeakoulun avulla. Verkko-opiskelun tueksi on järjestettävä valmennusta. - Työssäkäyvien osallistuminen on huomioitava aikuiskoulutuksen suunnittelussa. Kurssitarjonnassa on huomioitava koulutustoimijoiden yhteistyö. Sisällöt ja tarpeet: - Työelämätaitojen ja -asenteen sekä asiakaspalveluhenkisyyden kouluttamista tulee korostaa kaikilla koulutustasoilla. Asenteeltaan sopiva työntekijä on koulutettavissa toimenkuvaan nopeasti. - Työharjoittelujaksoja on oltava tarpeeksi ja niitä on porrastettava, jotta työpaikoilla on mahdollisuus ottaa useampia harjoittelijoita vuoden aikana. - Yritysten toimintaedellytykset on turvattava. Yritysten omistajan- ja sukupolven vaihtoa on tuettava koulutuksilla ja opastuksilla luopuvalle ja jatkajalle yrittäjälle. Työosuuskuntiin liittyvällä koulutuksella ja yrityshautomoilla tulee helpottaa ryhtymistä yrittäjäksi. - On panostettava monialaosaajien tuottamiseen muuttuvaan ja epävakaaseen työelämään. - Työssäkäyville maahanmuuttajille tarvitaan sopivaa ja motivoivaa suomen kielen koulutusta. Siihen on löydettävä rahoituskanava. - Eri alojen muutosten tuomiin tarpeisiin on reagoitava, kuten sote-uudistus, maatalouden kehittyminen, kaupanalan sähköistyminen ja teollisuuden automaatio-osaamisen lisääntyminen. - Sähköisen liiketoimintaosaamisen ja verkko-osaamisen parantaminen on tarpeen usealla toimialalla. Siihen on vastattava niin erillisillä koulutuksilla kuin sisällyttämällä taitojen opetusta kaikkeen koulutukseen. Etenkin matkailualalla tarvitaan räätälöityä koulutusta sähköiseen liiketoimintaan, tuotteistamiseen, markkinointiin ja myyntiin liittyen. - Tuetaan yritysten kansainvälistymistä ja kansainvälisen asiakaskunnan löytämistä tilaisuuksilla, tarvelähtöisillä koulutuksilla, yrittäjien ja opiskelijoiden vaihto-ohjelmilla sekä hyödyntämällä alueella olevaa kansainvälistä osaamista. Maakuntakorkeakoulu välittää yritysten kansainvälisten harjoittelijoiden ja opinnäytetöiden toiveita SeAMKin lisäksi alueen ulkopuolisiin organisaatioihin. 11

16 - Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan tutkinto- ja täydennyskoulutusta. Laajennettujen tehtävävastuiden tuoma osaamistarve on kartoitettava ja vastattava siihen esim. kouluttamalla sairaanhoitajia kirjoittamaan lääkereseptejä ja fysioterapeutteja suoravastaanottotoimintaan. Lisäksi on analysoitava, mihin tehtäviin tarvitaan osaajia ja mihin voidaan vastata digitaalisin ratkaisuin. - Maatalouden monipuolistamista on tuettava sekä vastattava alihankintaa korostavan rakennemuutoksen ja liitännäistoimintojen tuomiin osaamistarpeisiin koulutuksella ja tietoisuuden lisäämisellä. - Luonnonvarojen ja uusiutuvan energian uudenlaista käyttöä, uusien ratkaisujen käyttöönottoa sekä biotaloutta tulee edistää hankkeilla, seminaareilla sekä eritasoisilla ja -kokoisilla koulutuksilla. - On tuettava teollisen internetin/ketterän teollisuuden digitaalisten toimintamallien käyttöönottoa kaikilla toimialoilla. Esimerkiksi automaatiokehityksen myötä teollisuudessa yleistyneet CAD- ja CAM-suunnittelu, 3D-mallinnus ja CNC-sorvaus on oltava koulutuksessa läsnä perustekniikoina. - On ratkaistava eri toimialojen ongelmakohdat koulutuksen järjestämisen näkökulmasta. Esimerkiksi laitoshuoltajista on pulaa ja työt ovat usein osa-aikaisia. Taloushallinnon osaajia kysytään, vaikka kirjanpitäjiä koulutetaan laajasti. Sähkömiehiä ja rakennusalan työntekijöitä on paljon työttömänä. Koulutusta tulee tuoda käytännönläheisemmäksi ja monipuolistaa kattamaan useita tehtäväkuvia. TKI: Muuta: - SeAMKin ja ammatillisten oppilaitosten tarjoamat koulutus- ja TKI-palvelut tulee tehdä tuotteistetummiksi, tunnetummiksi ja organisoidummin tarjottavaksi. Yhteistyötä koulutustoimijoiden rajapinnoilla tulee lisätä. - Maakuntakorkeakoulu edistää yritysten kehittämistoimintaa, alueen TKI-toiminnan vahvistamista ja yhteistyötä sekä uusien teknologioiden, liiketoimintamahdollisuuksien ja toimintatapojen tietotaidon välittämistä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. SeAMKin on pyrittävä joustavaan yhteistyöhön alueen ja yritysten kanssa sekä tuomaan koulutusta lähemmäs käytäntöä. - Opinnäyte- ja harjoitustöille tulee saada yhteinen koordinoitu tietokanta ja niiden tulee palvella paremmin yrityksiä ja opiskelijaa. Yhteistyön lisäämisessä auttaa Frami Pro- ja Projektipaja -tyyppisen toiminnan vahvempi vieminen eri seutukuntiin sekä yksittäisten kurssien tai tutkinnon osien tarjoaminen laajemmin esimerkiksi verkko-opintoina ja avoimina amk-opintoina. - Hanketoiminnalla edistetään toimialojen kehitystä. SeAMK:n vahvaa hankeosaamista tulee hyödyntää toimijoiden yhteistyössä. Maakuntakorkeakoulu edistää tietotaidon siirtymistä alueelle. - Koulutuksenjärjestäjien on pyrittävä löytämään tapoja hyödyntää olemassa olevia ja uusia rahoitusmalleja niin, että tarvelähtöistä koulutusta voidaan järjestää nykyistä joustavammin. - Koulutuksista tiedottamista tulee kehittää. Maakuntakorkeakoulu ja koulutuksen järjestäjät järjestävät rekrytointimessuja ja seminaareja alueiden yrityksille ja koulutukseen hakijoille. - Jatketaan Aikuiskoulutusfoorumi- ja Alueelliset osaamisstrategiat -hankkeiden kaltaista yhteistyötä seutukunnissa. 12

17 Järviseudun alueellinen osaamisstrategia 1. Tausta Järviseudun alueellinen osaamisstrategia toteuttaa alueen keskeisten toimijoiden, Kehittämisyhdistys Aisaparin, Järvi-Pohjanmaan yrityspalveluiden sekä alueen paikkakuntien strategioissaan ja ohjelmissaan tekemiä linjauksia ja priorisointeja sekä muuten alueella esiin nousseita tarpeita. 1 Järviseudun alueen toimijoiden visiot Aisaparin Merkki Päällä! strategia: Aisaparin alue on vuonna 2020 VAHVA : Osaava, monipuolinen ja omavarainen, VIREÄ : asukkaat ja yhteisöt osallistuvat aktiivisesti alueen ylläpitoon ja uudistamiseen, VILLI : uskallamme lähteä heikkojen signaalien perään, kokeilla uutta ja uudistaa vanhaa VEHREÄ : Luontoympäristöä arvostava ja älykkäästi hyödyntävä, vähähiilinen yhteisö Järviseudun elinkeinojen kehittämisohjelma: Visio Järviseudusta vuonna 2017: Järviseutu nousee kasvuun, joka perustuu teollisuuden, palveluiden ja alkutuotannon monimuotoisuuteen, jalostusarvon nousuun sekä kansainvälistymiseen. Jalostusarvon nousuun vaikuttaa yritysten vahva verkostoituminen ja viennin kasvu. Alajärven kaupungin strategia Alajärven kaupunki on itäisen Etelä- Pohjanmaan vetovoimainen ja maakuntarajat ylittävä monipuolisen elinkeino- ja koulutustoiminnan ja palveluiden kaupunkikeskus. Alajärven vahvuus perustuu turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön, elinvoimaisiin kyliin, laadukkaisiin ja kustannustehokkaisiin kuntapalveluihin, ennakkoluulottomaan yrittäjyyteen, monipuolisiin kaupan ja vapaa-ajan palveluihin sekä avoimeen ja innostavaan ilmapiiriin. Lappajärven Kuntastrategia Lappajärven visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta Vimpelin kunnan strategia Vimpeli on yrityselämästä elinvoimansa saava teollisuuspaikkakunta, joka kykenee tarjoamaan kuntalaisille hyvät julkiset ja yksityiset peruspalvelut sekä hyvän asuinympäristön. Aktiivisuus, yhteistyöhakuisuus, innovatiivisuus ja yrittäjäasennetta arvostavailmapiiri turvaavat tulevan kehityksen. 1 Evijärveltä ei ollut saatavissa visiota ja Soinin kunta seuraa Järvi-Pohjanmaan yhteistä strategiaa. 13

18 1.1. Väestö ja työmarkkinat Järviseudun seutukunnan seutukuntaprofiili, % maakunnasta Kokonaispinta-ala 2013 Alkutuotannon työpaikat Maatilojen lkm Kuolleet 2013* Yrittäjät 2011 Ulkomaalaiset 2012 Lopettaneet yritykset 2012 Yli 65-vuotiaat 2013 Toimivat yritykset 2012 Väkiluku 2013 Keskiast. tutk. suorittaneet Alle 15-vuotiaat 2013 Työttömät vuosikeskiarvo vuotiaat 2013 Henkilöautot Alle 7-vuotiaat 2013 Teollisuuden työpaikat 2011 Syntyneet 2013* Asuntokunnat 2012 Aloittaneet yritykset 2012 Tutkinnon suorittaneet 2012 Veronalaiset tulot 2012 Työpaikat 2011 Pitkäaikaistyöttömät Palvelualojen työpaikat 2011 Korkea-ast.tutk. Poliisin tietoon tulleet 7,9 11,2 11,1 10,9 10,8 10,7 10,6 10,6 10,5 10,5 10,4 10,4 10,4 10,3 10,2 9,6 9,1 9 16,1 15, ,8 13,6 12,8 12,8 12, Kuvio 1. Järviseudun seutukunnan seutukuntaprofiili. Lähteet: Etelä-Pohjanmaan liitto; Tilastokeskus, Maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus ja Trafi. 20,5 Järviseudun seutukuntaprofiilissa korostuvat alkutuotannon ja yrittäjien korkea määrä väkilukuun ja Etelä- Pohjanmaan keskiarvoon suhteutettuna. Vaikka työpaikkoja on hieman väkiosuutta vähemmän, on pitkäaikaistyöttömiäkin selkeästi oletettavaa vähemmän. Tosin korkea-asteen tutkintojakin on melko harvalla. Aisaparin strategiassa väestön koulutusasteen todetaan olevan alueella muuta maakuntaa matalampi. Kuitenkin nuorissa ikäluokissa ero on osin korjaantumassa. (Aisapari Merkki Päällä!) Koulutustaso (VKTM-indeksi) KOKO MAA 337 Taajaan asutut kunnat 293 ETELÄ-POHJANMAA 292 Kaupunkimaiset kunnat 350 Taajaan asutut kunnat 279 Alajärvi 261 Evijärvi 239 Lappajärvi 266 Soini 222 Vimpeli 271 Taulukko 1. Koulutustasoa mittaava VTMK-indeksi maakunnan ja kuntaryhmän mukaan kunnittain Koulutustasoa ilmaisevan VKTM -indeksin perusteella Järviseudun väestö onkin alemmin koulutettua kuin keskimäärin muissa Etelä-Pohjanmaan taajaan asutuissa paikkakunnissa. Työttömien osalta korostuukin 14

19 Ammattiala Koulutustaso keskiasteen suorittaneiden hallitseva osuus, kuten myös keski- ja perusasteen tutkinnot. Yhteensä nämä tutkinnot kattavat 86 % kaikista työttömistä työnhakijoista. Työttömien työnhakijoiden koulutustaso vuonna 2013 ALEMPI PERUSASTE 16% YLEMPI PERUSASTE 17% KESKIASTE 53% ALIN KORKEA-ASTE 8% ALEMPI KORKEAKOULUASTE 3% YLEMPI KORKEAKOULUASTE 2% TUTKIJAKOULUTUSASTE 0% KOULUTUSASTE TUNTEMATON 1% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Osuus kaikista työttömistä Kuvio 2. Järviseudun työttömien työnhakijoiden koulutustaso vuonna Kuvioon on laskettu eri koulutusasteen työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä työnhakijoista, yhteensä 881. Aisaparin alueen elinkeinorakennetta hallitsevat maa- ja metsätalous, mukaan lukien turkistarhaus, sekä energia-, rakennustuote- ja teknologiateollisuus. Suuri osa Järviseudun teollisuudesta liittyy rakentamiseen. Seudulla on maakunnan korkein vientiaste. Pienyrittäjyys on alueelle tyypillistä. Lisäksi matkailu oheispalveluineen on nouseva ala. (Aisapari: Merkki päällä! Järviseudun elinkeinojen kehittämisohjelma) Työttömien työnhakijoiden ammattialat vuonna 2013 TIETEELLINEN, TEKNINEN JA TAITEELL.TYÖ TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALIALA HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ, IT-ALAN TYÖ KAUPALLINEN TYÖ MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ, KALASTUSALA KULJETUS JA LIIKENNE RAKENNUS- JA KAIVOSALA TEOLLISUUS: VAATETUS, KONE, PUU, SÄHKÖ MUU TEOLLISUUS JA VARASTOALA PALVELUTYÖ MUUALLA LUOKITTELEMATON TYÖ 5% 6% 5% 4% 5% 9% 9% 9% 8% 14% 27% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Osuus kaikista työttömistä Kuvio 3. Järviseudun työttömien työnhakijoiden ammattialat vuonna Kuvioon on laskettu eri ammattialojen työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä työnhakijoista, yhteensä

20 Toimiala Järviseudun työmarkkinat vuonna 2011 Työpaikat / Alueella työssäkäyvät (yht. 7811) Työllinen työvoima (yht. 8248) A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto, F Rakentaminen G Tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta X Toimiala tuntematon 0% 5% 10% 15% 20% 25% Osuus kaikista toimialoista Kuvio 4. Järviseudun työmarkkinat vuonna Kuvioon on laskettu eri alojen työllisen työvoiman ja työpaikkojen osuudet kaikista työllisistä ja työpaikoista. Työpaikat on laskettu työssäkäyvien mukaan. Ennuste toimialojen kehityksestä Järviseudulla A 01,B Maa-, riista- ja kalatalous A 02 Metsätalous C, D 17-18, D 23-26, D 36-37, E (Muu teollisuus) D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan D Metsäteollisuus, kustann. ja painaminen D Metalliteoll., koneiden, sähkötek. tuot. ja F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J Rahoitus- ja vakuutustoiminta K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus K Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv.(pl.k L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O,P,Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht = = = % 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% 20% 16

21 Kuvio 5. Ennuste toimialojen kehityksestä Järviseudulla vuosina Kuvioon on laskettu ammattialojen osuudet kaikista työpaikoista. Arviot on tuotettu osana Maakuntastrategian valmistelua.. Järviseudun työmarkkinat ovat painottuneet teollisuuteen, maa-, metsä- ja kalatalouteen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Viimeksi mainittu on kasvava ala, mikä huomataan Järviseudun toimialojen ennusteesta. Sen ohessa metsäteollisuuden ja tukku- ja vähittäiskaupan esitetään olevan ainoita kasvavia toimialoja vuoteen 2020 ulottuvalla ajanjaksolla. Sen sijaan työttömyysluvuissa huomataan teollisuuden sekä rakennusalan osaajien hallitsevan työttömien työnhakijoiden tilastoja. Samojen alojen työntekijätilastoissa näkyy, että osa työntekijöistä käy Järviseudun ulkopuolella töissä Kehitystavoitteet ja toimijat Aisapari alueen mahdollisiksi tulevaisuuden vahvuuksiksi esitetään erikokoisten ja erikoistuneiden yritysten toimiminen kasvun ja kansainvälistymisen moottoreina sekä uudet innovaatioympäristöt ja hyvät koulutusmahdollisuudet, jotka turvaavat paikallisen osaamisen. Samoin Järviseudun elinkeinojen kehittämisohjelmassa mahdollisuuksina nähdään tulevaisuuden osaamistarpeiden turvaaminen oppilaitoksien ja maakuntakorkeakoulun kehittämisellä. Tämä tukisi niin koulutustarpeita kuin tutkimus- ja kehitystoimintaa. Uhiksi koetaan yrittäjyyden kasvu- ja toimintaedellytysten väheneminen muun muassa olemassa olevan koulutuskapasiteetin vähenemisen, työvoiman osaajapulan sekä aktiivi-ikäisen väestön poismuuton seurauksena. Jo tällä hetkellä Järviseudun heikkoutena nähdään alhainen koulutustaso, nuorten ammattikorkeakoulutuksen puute sekä ongelmat koulutuksen ja työmarkkinoiden kohtaamisessa. (Aisapari : Merkki päällä! Järviseudun elinkeinojen kehittämisohjelma) Koostetusti Aisaparin Merkki Päällä! -strategiassa esitellään muun muassa: Kehittämisen läpileikkaavat periaatteet Määrälliset tavoitteet kpl Alhaalta ylös -periaate Paikallinen kumppanuus, yhteistyö ja verkostoituminen Alueiden välinen yhteistyö ja kansainvälinen kokemusten vaihto Monialaisuus, integroitu lähestymistapa Kokeilevuus Kannustavuus ja vipuvaikutus Strategisuus Uudet yritykset Uudet työpaikat Säilytetyt työpaikat Koulutuksiin osallistuvat Innovaatiot ja uudet toimintatavat Uudet paikallisen ruuan ja energian jakeluketjut Energiaomavaraisuutta vahvistavat investoinnit Vetovoimainen Järviseutu -hankkeen yrityskyselyssä nousivat esiin ammattikorkeakoulutukseen ja puutoimialan korkea- ja erikoiskoulutukseen panostamisen tarve. Ammatti- ja aikuiskoulutuksen yhteistyö katsottiin tärkeäksi. Näihin uhkiin ja heikkouksiin pyritään vastaamaan Alueellisella osaamisstrategialla. Samalla kehitetään Aisaparin yhden tavoitteen mukaisesti alueen vetovoimaa asuinpaikkakuntana ja yritysten sijoittumispaikkana yhteistyössä kuntien, oppilaitosten, työnantajien ja yhdistysten kanssa. Koulutuksen ja kehityksen tavoitteiksi nostetaankin muun muassa uudistumiskykyinen elinkeinoelämä. Alueen elinvoimaisuuteen ja yrittäjyyteen panostetaan paikallisista vahvuuksista ja uusista toimialoista käsin. Kasvua esitetään tavoiteltaviksi teollisuuden, palveluiden ja alkutuotannon monimuotoisuudella, jalostusarvon kasvulla sekä kansainvälistymisellä. (Aisapari : Merkki päällä! Järviseudun elinkeinojen kehittämisohjelma. Vetovoimainen Järviseutu -hanke). 17

22 Kuvio 6. Järvi-Pohjanmaan vetovoimatekijät. Kuvioon on kuvattu haastateltujen vastaukset. Lähde: Vetovoimainen Järviseutu -hanke, Yrityshaastattelu. Järvi-Pohjanmaalla koettiin, että etenkin tutkintoon johtavaa koulutusta tulisi olla enemmän. Osana alueelliset osaamisstrategiat -hanketta järjestettiin osaamistarpeita ja kehitystavoitteita koskeva sähköinen kysely yrityksille ja muille työllistäville organisaatioille. Järviseudulta vastauksia tuli yhteensä 14 kappaletta, joista Alajärveltä 8, Evijärveltä 1, Lappajärveltä 2 ja Vimpelistä 3. Näistä valtaosa, 6 vastausta, tuli pienistä, alle kolme henkeä työllistävistä yrityksistä, kolme 4 10 henkilöä, yksi henkilöä, kaksi henkilöä, yksi henkilöä ja yksi henkeä työllistävästä organisaatiosta. Vastaukset painottuivat paikallisilla ja kansallisilla markkinoilla operoiviin yrityksiin, mutta neljä ilmoitti toimivansa laajemmin kansainvälisillä markkinoilla. Melko suuressa osassa vastauksia kerrottiin, että organisaatiossa on osaamis- tai koulutusvajetta. Vastaajista 28 % ilmoitti osaamisvajeesta ja 50 % ilmoitti organisaatiossa olevan jossain määrin osaamisvajetta. Tästä voidaan päätellä, että Järviseudulla kyselyyn vastasivat organisaatiot, joissa oli osaamisvajetta. Lisäksi mainittakoon, että kaksi Järviseudullakin operoivaa toimijaa kirjautui Kauhavalla sijaitseviksi. Ne eivät näy tässä tilastossa, vaikka sisältö huomioidaan analyysissa. Lähes kaikkien osaamisvajeesta ja koulutustarpeista ilmoittaneiden tarve koski henkilömäärissä 1 5 henkilöä, paitsi yhdessä vastauksessa uusien työntekijöiden rekrytoinnin ja yhdessä nykyisten työntekijöiden kouluttamisen tarve oli 5 10 henkilöä. Henkilöstön määrän arvioitiin kasvavan lähitulevaisuudessa 71 % vastauksista. 18

23 Kuvio 7. Vastaukset kysymykseen, tiedättekö, onko tarvitsemianne koulutuspalveluita ja -tarjontaa saatavilla lähialueille? Lähde: Kysely järjestetty osana Alueelliset osaamisstrategiat -hanketta. Vastauksia 14 kappaletta. Huom. Vastauksessa oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. Puolet vastanneista yrityksistä ei osannut sanoa, onko heidän tarvitsemiaan koulutuspalveluita saatavilla Järviseudulla tai muualla lähialueilla. Kaksi organisaatiota ilmoitti hankkivansa koulutuksensa itse ja kolme kertoi tarvitsemiaan koulutuspalveluita löytyvän lähialueilta. Sen sijaan vain yksi kertoi, että Järviseudulta on saatavissa heidän haluamaansa koulutusta. Tässä tosin saattaa näkyä pieni vastausmäärä ja mahdollinen vastaajien keskittyminen toimijoihin, joilla on täyttämättömiä tarpeita. JAMI ja Sopeva ovat lisäksi toteuttaneet Järviseudun ja Kauhavan alueilla vuonna 2013 ammatillisen koulutuksen tarve- ja kehittämiskyselyn, joka painottui nuorisoasteelle. Sen vastausmäärä oli 150 ja sen tulokset tukevat monia tämän hankkeen kyselyssä esiin nousseita päätelmiä ja tarpeita. 19

24 2. Keskeiset toimialat Alumiini, metalli, puutuote ja rakennustuoteteollisuus Biotalous ja uudet kestävät energiaratkaisut Maakuntastrategia Seutukaupunki-pilotti -yhteistyö Keskeiset toimialat Palveluasumisen älykkäät ratkaisut. Älykäs ja vihreä ikääntyneiden asuminen a) Älykkäät tilaratkaisut ja kalusteet sekä anturitekniikka ja ohjaus b) Älykkäät energiaratkaisut Aisapari : Merkki päällä! Olemassa olevan teollisuu-den kehittäminen Luonto, luonnonvarat, bioenergia Elinkeinojen kehittämisohjelma Teollisuus ja jalostus: Sisustus- ja rakennustuoteteollisuus, teknologia-teollisuus (alumiini, ohut-levy), muovi- ja kumiala Alkutuotanto, Maaja metsätalous, Raaka-aineiden jalostus (maatalous, turkistarhaus, metsätalous), Bioenergia Lappajärvi: Kuntastrategia : Elävä ja tuottava maaseutu Maa- ja metsätalous Turkistalous Turkistalous Turkistarhaus Matkailu Muut strategiset kehittämiskohteet Kansainvälinen yhteistyö Monipuolinen yrittäjyys Matkailu- ja palveluala Luovat alat Yrittäjyyteen kannustaminen Kansainvälinen osaaminen Matkailu ja hyvinvointipalvelut Matkailuyrittäjyys Älykäs ja vihreä palveluasuminen Teollisuus Maa- ja metsätalous, bioenergia, turkistarhaus Matkailu- ja hyvinvointipalvelut Luovat alat Vienti (teollisuus ja turkistarhaus) Taulukko 3. Koostetaulukko eri toimijoiden strategioissaan priorisoimista keskeisistä ja kehitettävistä toimialoista. Järviseudun toimijat painottavat strategioissaan ja ohjelmissaan tiettyjä keskeisiä toimialoja, kuten teollisuutta, erityisesti alumiini, puutuote- ja rakennustuoteteollisuutta, maa- ja metsätaloutta sisältäen turkistarhauksen ja bioenergian tuotannon sekä matkailu- ja hyvinvointipalveluita. Strategioiden ulkopuolelta on noussut esille sosiaali- ja terveysala, jossa on jatkuva työvoimatarve. Järvi-Pohjanmaa kuuluu Innovatiiviset kaupungit -pilotin Palveluasumisen älykkäät ratkaisut -teemakokonaisuuteen, jonka puitteissa kannustetaan kehittämään palveluasumisen muotoja. Se linkittyy olemassa olevaan puualan ja rakennustuotealan osaamiseen sekä älykkäisiin energiaratkaisuihin. Lisäksi alue toimii vastuutahona Pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky -seutukaupunkipilotin alateemassa Voimistaa toisen asteen koulutuksen ja tuotekehi- 20

25 tysosaamisen roolia seutukaupunkien pk-teollisuuden uudistamisessa ja vahvistamisessa. Myös Kauhava ja Kauhajoki ovat mukana tässä teemassa. Järvi-Pohjanmaa on mukana lisäksi alateemoissa Kokeilla ja mallintaa toimintaympäristöjä, Tunnistaa ja kehittää korkeakoulujen rooli seutukaupunkien yhteistyökumppanina pk -yritystoiminnan kehittämisessä sekä Kansainvälistymisesimerkit ja vertaistieto pk-teollisuuden kansainvälisistä kehittämistavoista. (Seutukaupunkipilotti.) Teollisuus ja jalostus Asennus, pintakäsittely, hitsaus ja levyseppähitsaus, konesuunnittelu, suunnittelu, koneistaminen, mekaniikkasuunnittelu ja tarjouslaskenta, tuotekehitys, myynti/vientimyynti, talouden raportointi ja sen strateginen hyödyntäminen, sisäinen laskenta/raportointi, malliston hallinta ja sen linkittäminen markkinointiin Kehityssuunnitelmien osaamistarpeet: Laitesuunnittelu, verkostoasennus, pintakäsittely, hiekkapuhallus, levyseppähitsaus, koneasennus, märkämaalaus, mekaniikkasuunnittelu, tarjouslaskenta, CAD 3D - suunnitteluosaaminen, myyjien koulutus etenkin vientimyyntiin. Muut alat Puutarhuri, ompelija, hammashoitaja, suuhygienisti, kokki, lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, lähihoitaja, laitosapulainen, toiminnanjohtaja, kehittämissuunnittelija, toimistosihteeri, tiedottaja, hanketyöntekijä, verkostoasennus ja koneenkuljettaja. Kuva 1. Kyselyssä ilmoitettu osaamistarve eri aloilla Maa- ja metsätalous sekä bioenergia Järviseudun keskeisiä toimialoja ovat alkutuotanto, maa- ja metsätalous sekä luonnon ja raaka-ainevarojen hyödyntäminen. Maatalouden vahvuuksia ovat maidon ja lihan tuotanto. Alueella on myös erikoistuneempaa kasvinviljelyä. Turkistarhaus on vahva toimiala sen vientivoittoisuuden ansiosta, mutta kehitystyö vaatii lainsäädännön tuntemista. Metsätalous on merkittävässä roolissa, koska seudulla on runsaasti puualan jatkojalostusta. Sen sijaan alkutuotannon osalta nähdään tarpeellisena nostaa jalostusarvoa ja kehittää palveluketjuja. Alan rakenne koetaankin heikkoudeksi, mutta sen elinvoimaisuus vahvuudeksi. Mahdollisuuksina nähdään luomu- ja lähiruoka sekä uusiutuvan ja paikallisen energian käyttö, energian pientuotanto sekä materiaalien käytön tehokkuus. Muina mahdollisuuksina nähdään keruutuotteiden ja muiden raaka-ainevarojen, kuten turpeen, kalkki- ja liuskekiven sekä vesien, hyödyntäminen. (Järviseudun elinkeinojen kehittämisohjelma. Aisapari : Merkki Päällä!) Järviseudun elinkeinojen kehittämisohjelmassa esitetyt kehittämistoimenpiteet: Alkutuotanto - Maa- ja metsätalouden sekä turkistarhauksen jalostustoiminnan lisääminen, mm. kalan jalostus - Luonnontuotteiden keräilyn ja jatkojalostuksen kehittäminen ja lisääminen - Luomutuotannon lisääminen - Metsätalouden tarjoamien työllistymismahdollisuuksien hyödyntäminen - Energiakasvien viljelymahdollisuudet ja jalostaminen alueella - Sivuelinkeinojen ja pienyritystoiminnan lisääminen, mm. vesiliiketoiminta 21

26 - Maatalouden säilyttäminen kilpailukykyisenä mm. lisäämällä tilojen välistä yhteistyötä Uusiutuvan ja lähienergian tuotanto ja käyttö, mm. - Bioenergia-alan tarjoamien työllistämismahdollisuuksien hyödyntäminen - Energiakasvien viljelymahdollisuuksien parantaminen - Jalostustoiminnan kehittäminen ja jalostusasteen nostaminen - Metsäenergian tuotannon kehittäminen - Alueen kone- ja laitekannan hyödyntäminen bioenergian tuotannossa ja käytössä - Pienimuotoisen sähkö- ja lämpöyrittäjyyden lisääminen - Uusien energiajalosteiden mahdollisuudet esim. biohiili, tiedon tuonti ja käytön aktivointi 2.2. Matkailu ja palvelut Matkailu on Järviseudun alueella vaikuttavissa strategioissa keskeisenä toimialana ja mahdollisuutena. Potentiaalia nähdään muun muassa liikuntamatkailussa ja hyvinvointiyrittäjyydessä, joihin Järviseudun elinkeinojen kehittämisohjelmassa kehotetaan panostamaan. Muutenkin mahdollisuuksia nähdään lisättäviin harrastusmahdollisuuksiin, luontoon, puhtaaseen ruokaan, eläviin kulttuurimaisemiin ja hyväkuntoisiin vesistöihin liittyvässä toiminnassa sekä ympärivuotisissa ja laadukkaissa matkailupalveluissa. Aiheeseen limittyy myös kaupan palveluiden kehittäminen. Esimerkiksi yhteistyön, verkkokaupan ja verkkopohjaisten ratkaisujen avulla paikalliset liikkeet voivat menestyä. Laadukkaat lähipalvelut ovatkin tavoitteena, niin hyvinvointi- ja hoivapalveluiden kuin kaupanalan- ja matkailupalveluiden osalta. Elinvoiman, yritystoiminnan ja alueen palveluiden kehittämisessä ovat avainasemassa yrityspalvelukeskukset, oppilaitokset ja kunnat, joiden on tuettava alan kehitystyötä. (Järviseudun elinkeinojen kehittämisohjelma. Aisapari : Merkki Päällä!) Järviseudun elinkeinojen kehittämisohjelmassa esitetyt kehittämistoimenpiteet: - matkailualan liiketoimintaosaamisen kehittäminen, sähköinen liiketoiminta - matkailun markkinointiorganisaatioiden ja markkinoinnin kehittäminen, kv-markkinoinnin ja kvyhteistyön kehittäminen - matkailun ohjelmapalveluyritysten ja muiden palveluyritysten kehittäminen - luontoon perustuvien matkailupalveluiden lisääminen, harrastusmatkailun kehittäminen mm. kalastus- ja metsästysmatkailu - hyvinvointipalveluiden kehittäminen ja verkostoituminen matkailun kanssa - verkkopalveluiden, sosiaalisen median ja sähköisten varausjärjestelmien käytön edistäminen - kieliopinnot (mm. venäjä) 2.3. Teollisuus ja jalostus Teollisuuden vahvuuksiksi katsotaan sisustus- ja rakennustuoteteollisuus sekä teknologiateollisuus. Nousevina aloina mainitaan muovi- ja kumiala. Vetovoimainen Järviseutu -hankkeen tuloksissa nousee esiin alumiinialan yritysten hyvät näkymät ja energia-alan uudet mahdollisuudet. Myös kaivosteollisuuden kone- ja laitevalmistuksessa nähdään mahdollisuuksia. Teollisuuden osaamisen kehitystoimenpiteiksi nostetaan erikoistuminen elinkeinoelämän tarpeisiin yrittäjyydessä, alumiini-, ohutlevy-, puu- ja hirsirakentamisessa, monimateriaalien, ruokahuollon, matkailun ja hyvinvointipalvelujen parissa sekä kansainvälistä harjoittelua ja osaamista lisäämällä. Teknologinen kilpailukyky nähdään toisaalta heikkoutena. Esimerkiksi Älykkäät ja vihreät kasvun kaupungit -pilottihanke yhdistää rakentamista, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa sekä älytekniikkaa. Kaikkiaan alueen innovaatiotoimintaa ja -rakennetta pyritään kehittämään. (Järviseudun elinkeinojen kehittämisohjelma. Vetovoimainen Järviseutu-hanke. Aisapari : Merkki päällä!) 22

27 Järviseudun elinkeinojen kehittämisohjelmassa esitetyt kehittämistoimenpiteet: - Teknologisen tason nostaminen ja tuotannon laadun parantaminen - Teknologisen osaamisen kehittäminen - Innovaatiotoiminnan ja tuotekehityksen tehostaminen, asiakas- ja markkinalähtöinen kehittäminen - Yritysten kansainvälistyminen - Kasvuyrittäjyyden tukeminen - Yritysten markkinointiosaamisen lisääminen Teollisuuden aloilta kyselyyn vastasi yhteensä seitsemän yritystä. Eniten työllistävät vastaajat ovatkin teollisuusyrityksiä. Näistä kuusi ilmoitti osaamisvajeesta ja yksi ei osannut sanoa. Viidellä oli selkeimmät kasvuodotukset koko kyselyyn vastanneista. Tarkemmin kerrottiin muun muassa tarpeesta lisätä laitteisiin, niiden asentamiseen ja laskentaan liittyvää osaamista. Esimerkiksi sähköalan automaatioasentajat ja teollisuuden suunnittelu- ja ohjelmointityöt vaativat lisää osaamista. Koulutusmuodoiksi mainittiin oppisopimuskoulutus, tutkintoon johtava koulutus, täydennyskoulutus sekä muut yksittäiset kurssit. Koulutuksen kerrottiin parhaiten mobilisoivan työntekijöitä, jos se on lyhyt tai jos pitkä koulutus järjestetään lyhyinä 1 2 päivän jaksoina. Koulutuksiin toivottiin konkreettisia harjoituksia. Yksi yritys tasaa jo nyt osaajatarvetta tarpeen mukaan ulkopuolisilla ja osin ulkomaalaisilla rekrytoinneilla. Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaan kaivattiin tukea esimerkiksi laitesuunnittelun osalta Muut alat Pienestä vastausmäärästä johtuen loput vastaukset on sisällytettävä yhteen. Näiden vastaajien organisaatiot olivat alle 10 henkeä työllistäviä ja kansallisilla tai paikallisilla markkinoilla toimivia. Yhteensä neljä vastaajaa ilmoitti toimivansa rakennusalalla. Ainoastaan yksi ilmoitti organisaatiossaan olevan jossain määrin osaamisvajetta ja kaksi kertoi osaamista vaativista kehityssuunnitelmistaan. Muista vastauksista kolme ilmoitti toimivansa kiinteistöalalla, kaksi kaupan alalla sekä yksittäiset sosiaali- ja terveysalalla, palvelut liike-elämälle -luokassa ja muilla toimialoilla. Vastauksissa oli mahdollista valita useampi toimiala ja kaupan alalla toimivat yritykset ilmoittivat toisenkin alan. Kahdessa organisaatiossa kerrottiin osaamisvajeesta ja kolme ilmoitti organisaatiossaan olevan jossain määrin osaamisvajetta. Vastaukset koskivat 1 5 henkilön tarvetta. Neljässä mainittiin tarve rekrytointiin. Useimmissa vastauksissa oppisopimuskoulutuksen katsottiin soveltuvan osaamistarpeen korjaukseen. Lisäksi tutkintoon johtava koulutus sekä täsmä- ja täydennyskoulutus nähtiin tapoina paikata vajetta. Koulutusta toivottiin jatkossa järjestettävän rakennustekniikassa, etenkin eurokoodin mukaisissa mittausmenetelmissä. Ompelutyöhön toivottiin alaa kehittävää koulutusta. Lisäksi kokkien rekrytoinnissa kerrottiin olleen ongelmia. 23

28 3. Johtopäätökset Alueen kärkialat Sosiaali- ja terveysala /hyvinvointipalvelut Matkailu- ja hyvinvointipalvelut Alumiini, metalli, puutuote ja rakennustuote-teollisuus Avoimet työpaikat Työttömät Työpaikat Kuljetusala Rakennusala Muut Ammattiryhmät, joista eniten puutetta tai ylitarjontaa - henkilömäärä ELY:n ennuste Lääkärit -9 p/r, p/t Sairaanhoitajat -17 p/t Perushoit., lääkintävahtim., lähihoit. -26 Sosiaalityöntekijät -15 p/t Sosiaalialan hoitajat, henk.koht. avust. -35 Lasten päivähoidon työntekijät 12 y/t Psykologit 0-5 p/r, p/t Kokit, keittäjät ja kylmäköt -16 p/t Keittiö- ja ravintolatyöntekijät 15 y/t Hovimestarit ja tarjoilijat -20 Kahvil., ruokal. annostel. ja myyjät -26 Myyntiedustus ja puhelinmyynti -20 p/r Myyjät 35 y/t Kotieläinten hoitajat 10 p/r, p/t Turkiseläintenhoitajat -5-0 p/r, p/t Puutarhatyöntekijät -74 p/t Metsätyöntekijät 25 y/t Ompelijat 15 y/t Koneistajat ja työkaluntekijät 38 y/r, y/t Koneenasentajat 21 y/r, y/t Koneen- ja moottorinkorjaajat 31 y/t Levysepät 39 y/r, y/t Hitsaajat, kaasuleikkaajat 28 y/r, y/t Konepaja- ja metalliteollis. kokoojat -49 y/r, y/t Sähköasentajat 29 y/t Koneinsinöörit ja -teknikot 0-5 p/r, p/t Puutavaratyöntekijät 21 p/r Konepuusepät 36 y/t Kuorma-auton- ja ajoneuvoyhd. kuljett 32 y/t Maarakennuskoneiden kuljettajat 13 y/r, y/t Maa- ja metsätalouskoneiden kuljettajat 7 p/r, p/t Kirvesmiehet 98 y/r, y/t Talonrakennustyöntekijät 39 y/r, y/t Rakennusmaalarit 6 y/r, y/t Rakennusalan sekatyöntekijät 23 Yrittäjät -5-0 p/r, p/t Kirjanpitäjät, palkanlaskijat 0-5 p/r, p/t Siivoojat -8 y/t Toimistotyöntekijät 66 Erityisopettaja -11 p/t Taulukko 4. Koostetaulukko keskeisten toimialojen työmarkkinatilanteesta vuonna 2013 sekä ELYkeskuksen III/2014 ammattibarometrin vuoden 2015 maaliskuuhun ulottuvasta ennusteesta. Lukuihin on poimittu merkittävimmät yli- ja alitarjonnat sekä erikseen esiin nousevat alat. Lyhenteet: p/t=pulaa työntekijöistä työmarkkinatilanteen mukaan, p/r=pulaa työntekijöistä rekrytoinnissa, y/t=ylitarjontaa työntekijöistä työmarkkinatilanteen mukaan, y/r=ylimääräisiä työnhakijoita rekrytoinnissa. Tietojen julkaisuun liittyvistä syistä alle viiden henkilön määriä ei voida esittää. 24

29 Monelta osin Järviseudun toimialojen trendit ovat samat kuin muuallakin Etelä-Pohjanmaalla. Esimerkiksi sähköasentajista ja kirvesmiehistä on ylitarjontaa ja sosiaalialalla vajetta. Selvästi eniten työvoimatarvetta on sosiaali- ja terveysalalla. Etenkin perus-, lähi- ja sairaanhoitajia oli vuonna 2013 vähemmän kuin avoimia työpaikkoja. Ennusteen mukaan näissä ja useissa muissa alan tehtävissä tulee olemaan osaajavajetta. Sama näkyy kyselyvastauksissa. Alalle on kohdistettava koulutuksellisia toimenpiteitä. Lähihoitajille on tarvetta, mutta Sedu kouluttaa heitä Lappajärvellä. Suurempi ongelma on sairaanhoitajien keskittyminen opiskelupaikkakunnille. Siksi on tarve saada paikallista sairaanhoitajakoulutusta. Korkeampaa osaamista tarjoavaa täydennyskoulutusta tarvitaan sekä uusien rekrytointien että nykyisten työntekijöiden osaamisen jatkuvan päivittämisen vuoksi. Hoitotarpeen yhä kasvaessa on alalle tarpeen saada asiakaspalvelevampi henki, mihin voidaan vastata koulutuksissakin. Toki tieteellisyyden on oltava työtä ohjaava pääperiaate. Vastaavasti teollisuudessa sekä kuljetus- ja rakennusalalla on ollut ja ennustetaan tulevan työvoiman ylitarjontaa. Toisaalta näissä ammattiryhmissä on osaamisvajetta. Vajetta esiintyy koulutetuimmissa, erikoistuneissa, kausiluonteisissa ja toimeenpanevissa tehtävissä. Erityisesti ensimmäinen korostui kyselyvastauksissa, joissa nimenomaan toivottiin täydennyskoulutusta uutta osaamista vaativiin tuotannon tehtäviin. Yritykset ovat tuoneet esiin, että toimeenpaneviin tehtäviin voidaan kouluttaa työpaikoilla, kunhan työntekijä on sopiva työelämään. Vastaavat tarpeet tulevat ilmi myös Ammatillinen koulutus -kyselyssä. Tiettyjen toimenkuvien muuttuneisiin osaamisvaatimuksiin tarvitaan lisää koulutusta. Ensisijaisesti tämän olisi tapahduttava toisen asteen koulutusohjelmien osana, mutta osaamistarvetta tulee paikata täydennyskoulutuksina. Alueen teollisuudessa tarve liittyy etenkin puu-, metalli- ja alumiinialan automatisoitumiseen. Esimerkiksi puusepän koulutusta pyritään muuttamaan JAMI:ssa tarpeita vastaavaksi teollisen puutuotannon koulutukseksi. Teollisuuden tarpeina esitettyä CAD-, CAM- ja 3D-suunnittelu koulutusta tarjotaan jo, kuten muita töissä tarvittavia kortteja ja lupia. Automaatiotekniikan tuomista puu- ja metallialojen opetukseen perustekniikoina tulee edelleen edistää. JAMI:ssa ja Sedussa on hyvä valmiudet tähän. Usein ongelmana on ammatissa tarvittavien osaamisen ja lupien vanhentuminen työttömyysjaksolla. Sedu Aikuiskoulutus on kehittämässä pätevyyksien ja korttien seurantajärjestelmää. Lähes kaikkiin osaamistarpeisiin voidaan vastata myös oppisopimuksella korkea-astetta lukuun ottamatta. Esimerkiksi lujuuslaskennan, LVI-automaation ja suunnittelun osaajien riittävyys tulee varmistaa. Automaatio-osaamisen yleistymisen takia olisi selvitettävä, onko tarve järjestää uusi insinöörikoulutus alueella. Maataloudessa alihankinta ja urakointi lisääntyvät, mikä näkyy osaltaan muun muassa ennusteissa turkiseläinten hoitajien vajeena, mutta myös perinteisten ammattien vähentymisenä. Luonnonvara-alaa ei koeta nuorisoasteen osalta kiinnostavaksi. Houkuttelevuutta voitaisiin lisätä työelämälähtöisyyden ja uusien ratkaisujen avulla, koska alalla on paljon töitä. Alaa tulee kehittää erityisesti toisen asteen koulutuksessa. JAMI:ssa myynti- ja yrittäjyysosaaminen on tuotu lähemmäs maatalousalan koulutusta. Tätä kehitystä on syytä jatkaa laajempien strategisten painostusten, kuten lähiruokaan panostamisen, kannustamana. Tärkeä maa- ja metsätalouteen linkittyvä aihe on uusiutuvan energian, bioenergian ja tuulivoiman kehityksen tukeminen. Aihe on huomioitu muun muassa JAMI:ssa, mutta sitä tulisi kehittää yhteistyössä toimijoiden kanssa. Esimerkiksi maataloustöiden kausittaisuutta voidaan helpottaa tuomalla toimintaan näitä liitännäistoimintoja, muita työnjaollisia ratkaisuja, monialaosaajuutta ja yhteistyötä. Näitä mahdollisuuksia tulee kartoittaa. Metsätalouteen liittyen metsänhoidon koulutusta tulee lisätä, koska useat metsänomistajat asuvat nykyisin etäällä omistamistaan metsistä. Energia-alalla sähkömiehiä voisi kouluttaa työvoimakoulutuksena tuulivoima-asentajiksi. 25

30 Matkailu- ja palvelualalla oli osaajavajetta. Se selittynee osin kausityöpaikoilla, kuten Ammatillisen kyselyn yhteenvedossa todetaan, mutta etenkin ravintola-alalla on osaajavajetta. Ennusteissa tilanne vaihtelee. Matkailualan uusi e-strategia korostaa sähköisten mahdollisuuksien hyödyntämistä, jota voidaan tukea koulutuksilla. Myyjiä on puolestaan liikaa. Toisaalta myynti- ja markkinointitaidoille on kysyntää monilla aloilla. Eräänä mahdollisuutena on epäkiinnostavien alojen monipuolistaminen ja yhdistäminen, koska se palvelisi työpaikkojen riittävyyttä sekä elinkeinojen kehittymistä maaseudulla. Monissa yrityksissä on tarve usealle osa-aikaiselle työntekijälle. Monialaosaajia kouluttamalla tulisi mahdolliseksi palkata yksi työntekijä kokopäiväiseksi tai yksinyrittäjälle tulisi mahdollisuus työllistää itsensä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi siivous, kirjanpito ja kiinteistönhoito. Lisäksi töissä tarvittavan asiakaspalvelun tärkeys unohtuu. Sähköisen liiketoimintaosaamisen ja markkinoinnin koulutusta tulee liittää useisiin nuorisoasteen koulutuksiin. Markkinaosaamista tarvitaan lähes jokaisessa organisaatiossa, mistä johtuen myyntialan osaajat voisivat suuntautua monipuolisemmin eri alojen töihin. Aikuiskoulutus tukee osaamisen monipuolistamista. Samaan tarpeeseen vastataan oppisopimuskoulutuksella. JAMI:ssa on pyritty hyödyntämään eri alojen mahdollisuuksia sikäli, kun opetussuunnitelma sen mahdollistaa. Opetuksen tasolla haaste saattaa olla, etteivät opettajat tunne asioita oman alansa ulkopuolelta. Opettajien työelämälähtöisyyttä tulee lisätä. Monissa oppilaitoksissa on mahdollisuus opettajien työelämäjaksoihin ja tätä käytäntöä tulee edistää. Koulutukseen ja työssä toimimiseen liittyen nostettiin esiin työelämään opettamisen tärkeys aina käytöstavoista lähtien. Motivaatio ja asenne ovat tärkeitä tekijöitä työnsaannissa. Tässä korostuu sisäisen yrittäjyyden omaksuminen niin yrittäjien kuin työntekijöiden osalta. Jatkossa koulutusohjelmaa ei voi enää vaihtaa, joten neuvontatyön on oltava entistä tehokkaampaa. Se tuo vielä tarpeellisemmaksi koulutuksen monipuolisuuden, jotta opinnoilla voidaan mahdollistaa laajemmin eri toimenkuviin pätevöityminen. Oppisopimuskoulutuksessa ollaankin lähellä opinto-ohjaajan roolia, koska koulutus pyrkii tuomaan mahdollisimman konkreettisesti käytännön läheisyyttä ja kouluttamaan nuoren haluamalleen alalle. Tosin koulutusmuodossa ongelmaksi on tulossa tutkintoon johtamattoman koulutuksen rahoituksen katoaminen vuodesta 2015 lähtien. Vastaavasti harjoittelijat mahdollistavat yritykselle nuorten tutustuttamisen alan töihin ja uusien työntekijöiden tutustuttamisen käytännössä tarvittaviin taitoihin, mikä palvelee laajemminkin osaamista. Yrittämisen tukeminen on myös tärkeää. Tähän liittyvänä tarpeena on paikkakunnilla noussut tarve hankintaosaamisen kehittämiseen. Julkisella sektorilla koulutusta on saatavilla, mutta yritysten toimintaa tukemaan tulee järjestää koulutusta tarjousten ja ostojen tekoon. Lappajärvellä ja Alajärvellä väkimäärään verrattuna nettosiirtolaisuus on ollut korkeinta Etelä-Pohjanmaalla vuosina Monella alalla selkeä osaamisvaje on ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä, joilla on merkittävä suomen kielen opiskelun tarve. Haasteina ovat rahoituksen löytäminen näille opinnoille sekä yksilöiden motivointi opiskelemaan töiden ohessa. Kielen opetukseen on kehitettävä innovatiivinen malli. Kielitaito on oleellinen osa kotouttamista, työturvallisuutta ja työhyvinvointia. Tarpeen kasvaessa ammattikouluissa on järjestettävä suomi toisena kielenä -koulutusta. Toisaalta myös suomenkielisten vieraiden kielten taitoa on kehitettävä ja motivoitava heitä osallistumaan saatavilla oleviin kielikoulutuksiin. 26

31 4. Toimenpiteet Toimenpide Työelämälähtöisyyden lisääminen koulutuksissa Monialaosaajien kouluttaminen osaamista laajentamalla ja yhdistelmätutkinnoilla Monipuolinen myynti- ja markkinointiosaamiskoulutus kaikille toimialoille Asiakaspalveluhenkisyys kaikissa koulutuksissa Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen kaikissa yrityksissä, etenkin matkailualalla Hankintaosaamisen koulutukset yksityiselle sektorille Kartoitetaan sairaanhoitajakoulutuksen sekä muut sosiaali- ja terveysalan työvoiman tarpeet Uusiutuva energian ja uudenlaisen energian tuotannon tukeminen Maatalouden uusien ratkaisujen ja lähiruoan tukeminen Ammattilaisten kouluttaminen teollisuuden muuttuneisiin prosesseihin Automaatio-osaamisen tarpeen huomioiminen esimerkiksi metalli- ja puualan sekä hitsauksen koulutusohjelmissa Selvitetään automaatio-osaamiseen keskittyneen insinöörikoulutuksen järjestämisen tarve LVI- ja energiatekniikan ja teknisen toimialan suunnittelijoiden riittävyyden varmistaminen Kieliopintoja työssäkäyville ulkomaalaistaustaisille Vastuutaho Kaikki koulutuksen järjestäjät Ammatillisen koulutuksen järjestäjät JAMI, Syo Kaikki koulutuksen järjestäjät JAMI, Syo, SeAMK /hanke JPYP SeAMK, Mkk JAMI, SeAMK, UCS JAMI, SeAMK, UCS JAMI, SeAMK, Sopeva, Sedu Aikuiskoulutus JAMI, Sedu Mkk/SeAMK JAMI, SeAMK /talotekniikka Kansalaisopistot, Maahanmuuttajien koulutusfoorumi 27

32 Kauhavan alueellinen osaamisstrategia 1. Tausta Alueellisen osaamisstrategian on määrä toteuttaa aiemmin Kauhavan alueella tehtyjä strategioita ja linjauksia. Kauhavan alueella vaikuttavat erityisesti Alajärven, Evijärven, Kauhavan, Lappajärven, Lapuan ja Vimpeli alueen kehittämisyhdistyksen Aisapari ry:n sekä Kauhavan kaupungin strategiat. Kauhavan alueen toimijoiden visiot Aisaparin Merkki Päällä! strategia: Aisaparin alue on vuonna 2020 VAHVA : Osaava, monipuolinen ja omavarainen, VIREÄ : asukkaat ja yhteisöt osallistuvat aktiivisesti alueen ylläpitoon ja uudistamiseen, VILLI : uskallamme lähteä heikkojen signaalien perään, kokeilla uutta ja uudistaa vanhaa VEHREÄ : Luontoympäristöä arvostava ja älykkäästi hyödyntävä, vähähiilinen yhteisö Kauhavan kaupunkistrategia ja elinkeinostrategia: Kauhava kehittyy Etelä-Pohjanmaan pohjoisen alueen kaupallisena ja hallinnollisena keskuksena, jolle yrittäjyys on ykkösasia. Kauhava on Etelä-Pohjanmaan pohjoisen alueen kaupallinen ja hallinnollinen keskus. Yrittäjyys on meillä ykkösasia. Se näkyy Kauhavalla perinteikkään koulutuksen, yritysten lukumäärän ja erinomaisen työllisyystilanteen kautta Väestö ja työmarkkinat Maatilojen lkm Alkutuotannon työpaikat Yrittäjät 2011 Teollisuuden työpaikat 2011 Ulkomaalaiset 2012 Toimivat yritykset 2012 Yli 65-vuotiaat 2013 Lopettaneet yritykset 2012 Kuolleet 2013* Kokonaispinta-ala 2013 Henkilöautot Veronalaiset tulot 2012 Työpaikat 2011 Väkiluku 2013 Asuntokunnat 2012 Keskiast. tutk. suorittaneet Syntyneet 2013* Alle 15-vuotiaat vuotiaat 2013 Tutkinnon suorittaneet 2012 Korkea-ast.tutk. Alle 7-vuotiaat 2013 Aloittaneet yritykset 2012 Palvelualojen työpaikat 2011 Poliisin tietoon tulleet Työttömät vuosikeskiarvo Pitkäaikaistyöttömät Kauhavan kuntaprofiili, % maakunnasta 4 Kuvio 1. Kauhavan kuntaprofiili. Lähteet: Etelä-Pohjanmaan liitto; Tilastokeskus, Maa- ja metsätalousministeriö ja Trafi. 5, ,8 10,8 10,2 9,8 9,6 9,6 9,5 8,9 8,9 8,8 8,8 8,7 8,6 8,6 8,6 8,5 8,4 8,2 8,2 8 7,8 7, ,7 14,8 28

33 Koulutustaso (VKTMindeksi) Koko maa 337 Keskiarvo taajaan asutut kunnat ETELÄ-POHJANMAA Taajaan asutut kunnat Kauhava Maaseutumaiset kunnat 253 Taulukko 1. Kauhavan asukkaiden koulutustaso VKTM-indeksin mukaan vuonna Kauhavan kuntaprofiilista huomataan, että alueella on keskittynyt väestömäärään nähden alkutuotantoa ja teollisuutta muuta maakuntaa voimakkaammin. Lisäksi Kauhava on varsin yrittäjävaltainen. Aisaparin strategiassa todetaan väestön koulutusasteen olevan alueella muuta maakuntaa matalampi. Peruskoulun jälkeisen tutkinnon on Aisaparin alueella suorittanut n. 59,4 % 15 vuotta täyttäneistä, kun vastaava luku Etelä- Pohjanmaalla on 62,8 %. Alueen luvuissa näkyy kuitenkin alueen väestörakenne eli nuorten vähyys suhteessa yli 65-vuotiaisiin. Kauhavalla tilanne ei ole aivan yhtä heikko. Silti koulutustaso on VKTM-indeksin mukaan hieman alle Etelä-Pohjanmaan taajaan asuttujen kuntien keskiarvon. Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuus maakunnan kokonaismääristä on selvästi matalampi kuin väkiluvun perusteella olisi oletettavaa. (Aisapari : Merkki päällä!) Työttömien työnhakijoiden koulutusaste vuonna 2013 ALEMPI PERUSASTE 12% YLEMPI PERUSASTE 20% KESKIASTE 50% ALIN KORKEA-ASTE 8% ALEMPI KORKEAKOULUASTE 6% YLEMPI KORKEAKOULUASTE KOULUTUSASTE TUNTEMATON 2% 2% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kuvio 2. Kauhavan työttömien työnhakijoiden koulutusasteet vuonna Työttömiä työnhakijoita yhteensä 466. Työttömien työnhakijoiden osalta huomataan keskiasteen tutkintojen korostuminen. Mikäli tähän lisätään perusasteen tutkinnot, ovat nämä koulutukset saaneita työttömiä työnhakijoita yhteensä 82 %. 29

34 Työttömien työnhakijoiden ammattialat vuonna 2013 TIETEELLINEN, TEKNINEN JA TAITEELL.TYÖ TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALIALA HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ, IT-ALAN TYÖ KAUPALLINEN TYÖ MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ, KALASTUSALA KULJETUS JA LIIKENNE RAKENNUS- JA KAIVOSALA TEOLLISUUS: VAATETUS, KONE, PUU, SÄHKÖ MUU TEOLLISUUS JA VARASTOALA PALVELUTYÖ MUUALLA LUOKITTELEMATON TYÖ 8% 9% 9% 7% 4% 4% 8% 5% 8% 10% 28% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Kuvio 3. Kauhavan työttömien työnhakijoiden ammattialat vuonna Kuvioon on laskettu eri ammattialojen osuudet kaikkien työttömien ammattialoista, työttömiä yhteensä 466. Kauhavan työmarkkinat vuonna 2011 Työpaikat/alueella työssäkäyvät (yht. 7561) Työllinen työvoima (yht. 7106) Maatalous, metsätalous ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoiminta Toimiala tuntematon 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Osuus kaikista työpaikoista / koko työvoimasta Kuvio 4. Kauhavan työpaikat ja työllinen työvoima vuonna Kuvioon on merkitty ammattialoittain työl- 30

35 lisen työvoiman osuudet koko työvoimasta sekä alueen työpaikkojen määrien ammattialakohtaiset osuudet. Työpaikat on mitattu alueella työssäkäyvien perusteella. Toimialoista Kauhavalla korostuvat teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden suuret osuudet niin alueen työpaikkojen kuin työllisen työvoiman määrässä. Etenkin teollisuuden työntekijöistä iso osa tulee Kauhavan ulkopuolelta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijät vastaavasti käyvät osin alueen ulkopuolella töissä. Seinäjoen seutukunnan vuoteen 2020 asti ulottuvan ennusteen mukaan erityisesti sosiaali- ja terveysala tulee kasvattamaan osuuttaan alueen työpaikoista huomattavasti. Myös tukku- ja vähittäiskaupassa sekä teollisuudessa voidaan odottaa pientä nousua. Maa- ja metsätalouden osuus tulee laskemaan. Vaikka ennuste koskee koko seutukuntaa, voidaan etenkin maa- ja metsätalouden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden trendien olettaa vaikuttavan kuvatulla tavalla Kauhavalla. Työttömien työnhakijoiden koulutuksessa teollisuus näyttäytyy merkittävänä. Useampi kuin joka neljäs työtön työnhakija oli vuonna 2013 pätevöitynyt teollisuustöihin. Muuten työttömien osalta mikään muu ala ei nouse selvästi muiden edelle. Ennuste Seinäjoen seutukunnan toimialojen kehityksestä A 01,B Maa-, riista- ja kalatalous A 02 Metsätalous C, D 17-18, D 23-26, D 36-37, E (Muu teollisuus) D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D Metsäteollisuus, kustann. ja painaminen D Metalliteoll., koneiden, sähkötek. tuot. ja F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J Rahoitus- ja vakuutustoiminta K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv.(pl.k 70) L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O,P,Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht % 5% 10% 15% 20% 25% Osuus kaikista seutukunnan työpaikoista Kuva 5. Ennuste Seinäjoen seutukunnan työpaikkojen kehityksestä. Kuvioon on laskettu ammattialojen osuudet kaikista työpaikoista. Kaikkiaan työpaikkojen määrät ovat vuonna 2010, vuonna 2015 ja vuonna Arviot on tuotettu osana Maakuntastrategian valmistelua Kehittämistavoitteet ja toimijat Yrittäjyys nostetaan Kauhavalla keskeiseen rooliin. Aisaparin strategiassa on asetettu tavoitteeksi saada alueesta vetovoimainen niin asuinpaikkana kuin yritysten sijoittumiskohteena. Tätä työtä halutaan tehdä yhteistyössä kuntien, oppilaitosten, työnantajien ja yhdistysten kanssa. Kauhavan kaupunkistrategiassa tavoitteeksi asetetaan luoda yrittäjyysmyönteinen toimintaympäristö ja kehittämiskeinot yritysten ja työ- 31

36 paikkojen määrän kasvulle ja monipuolistumiselle. Kehityksen kulmakiveksi halutaan paikallinen ekosysteemi, joka rakentuu koulutuksen, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan, yrityspalvelujen ja elinkeinoelämän saumattomasta ja uutta luovasta yhteistyöstä. Kauhavan elinkeinostrategiassa uhaksi mainitaan, että yrittäjyyden kasvu- ja toimintaedellytykset eivät pysy hyvinä ja olemassa oleva koulutuskapasiteetti vähenee. (Kauhavan kaupunkistrategia. Kauhavan elinkeinostrategia. Aisapari : Merkki päällä!) Osaamista halutaan parantaa maakunnallisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen, kuten kehityskeskuksen ja sen kehittämisverkoston: Suomen Yrittäjäopiston, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja maakuntakorkeakoulun, Into Seinäjoen, Seinäjoen Yliopistokeskuksen, Teknologiakeskus Merinovan, Uusyrityskeskuksen, TE-toimiston, ELY-keskuksen, Etelä-Pohjanmaan liiton ja Aisaparin, avulla. Kaupunki pyrkii tarjoamaan yrityksille osaavaa ja monipuolista työvoimaa. Perusedellytykseksi katsotaan, että alueella on tarjolla eritasoista tutkintoon johtavaa, täydennys- ja lisäkoulutusta nuorille ja aikuisille. Esimerkiksi SYO:n toiminta-ajatukseen kuuluu yrityselämän palveleminen ja kehitystyön tukeminen tarvelähtöisellä koulutustarjonnalla. (Kauhavan kaupunkistrategia. Kauhavan elinkeinostrategia. Aisapari : Merkki päällä! SYO Toimintasuunnitelma ) Osana alueelliset osaamisstrategiat -hanketta järjestettiin osaamistarpeita ja kehitystavoitteita koskeva sähköinen kysely yrityksille ja muille työllistäville organisaatioille. Kauhavalta vastauksia tuli yhteensä 20 kappaletta. Näistä seitsemän oli pieniä, alle kolme henkeä työllistäviä yrityksiä ja seitsemän 4 10 henkilöä työllistäviä. Yksittäisiä vastauksia tuli kokoluokista 11 20, 21 50, ja sekä kaksi luokasta yli 500. Vastaukset painottuivat siis paikallisilla ja kansallisilla markkinoilla toimiviin yrityksiin. Kahdeksan vastaajaa ilmoitti organisaatiossaan olevan osaamis- tai koulutusvajetta. Lisäksi viisi ilmoitti organisaatiossaan olevan jonkin verran osaamisvajetta. Kahta lukuun ottamatta osaamisvaje koski 1 10 henkilöä. Teollisuusyritysten uusien työntekijöiden rekrytointitarve oli Lisäksi korkeaa osaajatarvetta oli sosiaali- ja terveydenpalveluissa, mutta yksi vastaajaorganisaatio toimii Kauhavaa laajemmalla alueella. Vastauksessa ilmoitettiin tarpeen koskevan ajoittaista tai jatkuvaa rekrytointia. Kuvio 6. Vastaukset kysymykseen, tiedättekö onko tarvitsemianne koulutuspalveluita ja -tarjontaa saatavilla lähialueilla. Lähde: Kysely järjestetty osana Alueelliset osaamisstrategiat -hanketta. Vastauksia 20. Huom. Vastauksessa oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. 32

37 Usea vastaaja koki, että tarvittavia koulutuspalveluita on saatavilla Kauhavalla tai lähialueilla. Silti eniten vastattiin vaihtoehdoilla Ei ole tai En osaa sanoa. Huomattavaa on, että teollisuuden ja majoituspalveluiden osalta mainittiin, ettei vaadittavaa koulutusta ole saatavilla lähialueilla kuin yhden vastauksen mukaan. Järviseudun ja Kauhavan alueilla on lisäksi vuonna 2013 tuotettu JAMI:n ja Sopevan toimesta ammatillisen koulutuksen tarve- ja kehittämiskysely, joka painottui etenkin nuorisoasteelle. Sen vastausmäärä oli 150 ja sen tulokset tukevat monia tämän hankkeen kyselyssä esiin nousseita päätelmiä ja tarpeita. 2. Painopistealat Keskeiset toimialat Maakuntastrategia: Seinäjoen seutukunta Aisapari : Merkki päällä! Kauhavan elinkeino- ja kaupunkistrategia Alkutuotanto ja ruokajärjestelmät Osaamisen kehittäminen Kestävät ja tehokkaat ruokajärjestelmien ratkaisut Osaamis ja innovaatioympäristö, tutkimus ja korkeakoulutus Maa- ja metsätalous Turkistalous Agroteknologia Alkutuotanto Osaamisen kehittäminen Teollisuus Metalli ja rakennustuoteteollisuus Olemassa olevan teollisuuden kehittäminen Metalliteknologia Matkailu Luovat alat ja matkailu Matkailu- ja palveluala Luovat alat Matkailu- ja hyvinvointipalvelut Luovat alat Kauppa- ja palvelut Uudet energiaratkaisut Cleantech ja uudet kestävät energiaratkaisut Luonto, luonnonvarat, bioenergia Kauppa- ja palvelut Biotalous Uusiutuva energia Logistiikka Tulevaisuuden logistiikkaalue Logistiikka Puu- ja huonekaluteollisuuden kehittäminen Asuminen (mukaan lukien kalusteet ja sisustaminen) Puutuoteteknologia Sosiaali- ja terveysala Muut strategiset kehityskohteet Hoiva-ala Jalostusasteen nosto Markkinointi Yrittäjyys Agroklusteri Taulukko 2. Eri toimijoiden strategioissaan priorisoimat Kauhavan alueen päätoimialat. Keltaisella on merkitty kärkialoiksi priorisoidut toimialat. Kauhavaa koskevissa strategioissa yhdistyvät Seinäjoen ja Järviseudun seutukuntien sekä Aisaparin alueen tarpeet. Alueiden elinkeinot ovat silti tarpeeksi yhdenmukaiset, että niistä muodostuu Kauhavaa koskien yhtenäinen kokonaisuus. Ensisijaisiksi aloiksi Kauhavan elinkeinostrategiassa priorisoidaan agro- ja puutuoteteknologia, alkutuotanto sekä matkailu- ja hyvinvointipalvelut. Muista teemoista nostetaan esiin teollisuuden kehittäminen ja kansainvälinen yhteistyö. Lisäksi Kauhava on mukana PK-Teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky -seutukaupunkipilotin alateemoissa Kokeilla ja mallintaa toimintaympäristöjä, Tunnistaa 33

38 ja kehittää korkeakoulujen rooli seutukaupunkien yhteistyökumppanina pk-yritystoiminnan kehittämisessä, Voimistaa toisen asteen koulutuksen ja tuotekehitysosaamisen roolia seutukaupunkien pk-teollisuuden uudistamisessa ja vahvistamisessa vastuutahona sekä Kansainvälistymisesimerkit ja vertaistieto pkteollisuuden kansainvälisistä kehittämistavoista. (Kauhavan elinkeinostrategia. Seutukaupunkipilotti.) Teollisuus Teollinen puusepäntyö, hitsaus, sähkösuunnittelija, sähköasentaja, CNC sorvaus, särmäys ja koestaja. Kehitystavoitteista mainittiin myös cleantech- ja energiatehokkuusosaaminen. Sosiaali- ja terveysala Sairaanhoitaja (2 vastausta), lähihoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijä, psykologi, muu terapiatyö, kauneudenhoito, muut terveydenhuollon oheistoimenkuvat Muut alat Kirjanpitäjä, kiimamittarin käyttäjä, nahoitus ja paritus, yrityksen johto, toiminnanjohtaja, henkilöstövastaava, kehittämissuunnittelija, toimistosihteeri, tiedottaja, hanketyöntekijä, järjestelmäasiantuntija, työsuojeluvastaava, koneiden kuljettajat ja metsäkoneenkuljettajat. Lisäksi toivottiin Yrittäjille työhyvinvointi- ja markkinointikoulutusta. Tietoteknisen koulutuksen tarve usealla alalla vaihdellen yleistasoisista valmiuksista monimutkaisten ja laajojen virtuaaliympäristöjen hallintaan, kuten Citrix XenApp, XenMobile ja XenSrever sekä CNC-sorvauksessa tarvittavat ohjelmat. Kuva 1. Kyselyssä ilmoitetut toimenkuvat, joita osaamisvaje koskee Alkutuontanto, biotalous ja uusiutuva energia Alkutuotanto on Kauhavan alueella vahvassa asemassa maatalouden ja turkistalouden ansiosta. Kaupungin tavoitteena on vahvistaa paikallisia ruokaketjuja osana paikallistaloutta. Mahdollisuuksia nähdään erityisesti luomu- ja lähiruoan arvostuksen nousussa. Kauhavan maaseututoimi osallistuu aktiivisesti maaseutuelinkeinojen kehittämiseen. Myös jalostusastetta pyritään nostamaan. Tavoitteena on luoda seudulle agroklusteri, joka yhdistäisi ja kehittäisi alkutuotannon toimintaa tiiviiksi ketjuksi. Kauhavan seudulla nähdään lukuisia mahdollisuuksia hyödyntää biotaloutta. Esimerkiksi maa- ja turkistalouden sivuraaka-aineet, kierrätysravinteet, biokaasutuotanto, peltobiomassa, metsäenergia, bioteknologinen laitevalmistus ja luontoon perustuva elämysmatkailu nähdään uusina tuotantoympäristöinä. Uusiutuvan bioenergian kysynnän odotetaan kasvavan, mikä avaisi alalle uusia mahdollisuuksia turvata omavarainen ja vahva paikallistalous. Kauhava pyrkii tukemaan siirtymistä uusiutuvan energian ja pienenergian tuotantoon. (Kauhavan elinkeinostrategia.) 2.2. Teollisuus Kauhavan teollisuuteen kuuluu keskeisinä toimialoina agro- ja puutuoteteknologia. Kauhavalla on pyrkimys kehittää olemassa olevaa teollisuutta ja siirtyä teollisuusyritysten alihankintapainotteisuudesta omaan tuotevalmistukseen. Toisiaan täydentävistä teollisesta ja palveluliiketoiminnasta halutaan rakentaa teknologiakeskittymä metalli-, puutuote- ja agroteknologian toimijoiden ja yhteistyön ympärille. Teollisuudesta pyritään saamaan kestävän kasvun moottori. (Kauhavan kaupunkistrategia. Kauhavan elinkeinostrategia. Aisapari : Merkki päällä!) Teollisuuden eri aloilta kyselyyn vastasi viisi organisaatiota. Neljä ilmoitti organisaatiossa olevan tällä hetkellä osaamisvajetta. Kahdessa vastauksessa kerrotaan kyseessä ole- 34

39 van 1 5 nykyisen henkilön koulutus- tai rekrytointitarve ja kahdessa kerrotaan 5 10 henkilön rekrytointitarpeesta. Osaamisvaje on paikattavissa täydentävillä kursseilla, tutkintoon johtamattomalla yhtä kurssia laajemmalla koulutuksella tai muulla täsmäkoulutuksella sekä yhdessä vastauksessa tutkintoon johtavalla tai oppisopimuskoulutuksella. Ammatillinen koulutus -kyselyn tulokset selittävät teollisuuden osaamistarpeiden painottuvan erikoistuneisiin tehtäviin, kuten suunnittelu- ja ohjelmointiosaamista vaativiin toimiin Matkailu- ja hyvinvointipalvelut Alueella on tavoitteena kehittää matkailua turvaamalla laadukkaat ympärivuotiset palvelut. Matkailu nähdään alueen mahdollisuutena. Esimerkiksi luonto, luonnonvarat, puhdas ruoka ja elinympäristö nostetaan esiin matkailualan mahdollisuuksina. Pieniä matkailuyrityksiä pyritään edistämään yhteistoiminnalla, tuotekehitystyöllä ja markkinoinnilla. Lisäksi Kauhava panostaa kaupan ja palveluiden, sekä luovien alojen kasvuun. Palveluiden kehitys liitetään myös terveysalaan. Etenkin hyvinvointi- ja palveluyrittäjyyttä kehitetään julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden täydentäjinä. (Kauhavan kaupunkistrategia. Kauhavan elinkeinostrategia. Aisapari : Merkki päällä!) Matkailu-, ravintola- ja kaupan alalta annettiin yhteensä neljä vastausta. Näistä kolme oli pieniä 1 3 henkeä ja yksi henkeä työllistävä yritys. Ainoastaan yksi ilmoitti, että organisaatiossa on tällä hetkellä jossain määrin osaamistarvetta. Tämä koski englannin ja venäjän kieliopintoja, jotka ovat suoritettavissa nykyisen henkilöstön täydentävällä lisäkoulutuksella Muut toimialat Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioista tuli neljä vastausta. Olemassa olevan henkilöstön osalta koulutustarve koskee luokkia 1 5 ja 5 10, uuden henkilöstön rekrytoinnin osalta luokkaa 1 5 sekä näiden lisäksi henkilöä, joka koostuu olemassa olevan henkilöstön koulutuksesta ja uuden rekrytoinnista. Kaikki vastauksen antaneet ilmoittivat osaamisvajeen olevan korvattavissa oppisopimuskoulutuksella. Kaksi kolmesta ilmoitti täydennys- ja lisäkoulutuksen riittävän ja yhtä usea kertoi tarpeen täyttämisen vaativan tutkintoon johtavaa koulutusta. Alan organisaatiot toivovatkin sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitosapulaisten koulutusta sekä markkinointialan koulutusta. Muilta toimialoilta tuli kaikkiaan kahdeksan vastausta luokista palvelut liike-elämälle, muut palvelut ja muut toimialat. Kuusi ilmoitti organisaatiossa olevan osaamistarvetta. Tarve koski pääosassa vastauksista 1 5 nykyistä tai uutta työntekijää. Yhdessä vastaus kyse oli 5 10 nykyisestä työntekijästä. 35

40 kär- Alueen kialat 3. Johtopäätökset Avoimet työpaikat Työttömät alueella Työpaikat Alkutuotanto Agro-, puu- ja metalliteknologia Matkailu- ja kaupanalan palvelut Sosiaali- ja terveysala, hyvinvointiala Muut Ammattiryhmät, joista eniten puutetta tai ylitarjontaa - henkilömäärä Maanviljelijät 8 Puutarhatyöntekijät -20 Puutavaratyöntekijät -31 Konepuusepät -18 y/t Koneistajat ja työkaluntekijät -33 Koneen- ja moottorinkorjaajat 13 y/t Levysepät 27 Putkityöntekijät 14 y/t Hitsaajat, kaasuleikkaajat 8 p/t Konepaja- ja metalliteollis. kokoojat -66 Muu matkailualan työ -487 Muu matkailupalvelutyö -21 Myyjät 18 Ruokapalvelujen esimiehet -8 Kokit, keittäjät ja kylmäköt -73 p/t Keittiö- ja ravintolatyöntekijät -173 p/t Hovimestarit ja tarjoilijat -38 Ennuste Seinäjoen seutukunta Sairaanhoitajat -37 p/t Perushoit., lähihoit. -30 p/t Sosiaalityöntekijät -9 p/r, p/t Sosiaalialan hoitajat, henk.koht. avus -22 y/t Psykologit -8 p/t Muu opetustyö -36 Kirvesmiehet 30 y/t Sähköasentajat 27 Muu elintarviketeollisuustyö -36 Muovituotetyöntekijät -36 Siivoojat -111 Taulukko 3. Koostetaulukko keskeisten toimialojen työmarkkinatilanteesta vuonna 2013 sekä ELYkeskuksen III/2014 ammattibarometrin vuoden 2015 maaliskuuhun ulottuvasta ennusteesta. Lukuihin on poimittu merkittävimmät yli- ja alitarjonnat sekä erikseen esiin nousevat alat. Lyhenteet: p/t=pulaa työntekijöistä työmarkkinatilanteen mukaan, p/m=pulaa työntekijöistä rekrytoinnissa, y/t=ylitarjontaa työntekijöistä työmarkkinatilanteen mukaan, y/m=ylimääräisiä työnhakijoita rekrytoinnissa. Kauhavan työmarkkinoiden päälinjat vastaavat muita Etelä-Pohjanmaan alueita. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa on eniten vajetta osaajista niin tilastojen, kyselyn kuin ennusteiden perusteella. Etenkin sairaanhoitajista, lähihoitajista ja sosiaalialan työntekijöistä on pulaa. Sama tuli esiin kyselytuloksissa. Sosiaali- ja terveysalalla osaamistarvetta tulee lisäämään eläköitymisen aiheuttama suuri poistuma. Lähihoitajien koulutusta löytyy lähialueelta, mutta sairaanhoitajakoulutusta toivotaan ja sen tarve kartoitetaan. Ai- 36

41 kuiskoulutus katsotaan hyväksi koulutusmuodoksi. Toinen ala, jolla on ollut enemmän avoimia työpaikkoja kuin työttömiä työnhakijoita, on matkailu- ja kaupan ala. Tilasto selittyy osin kausityöntekijöiden suurella määrällä. Matkailu- ja ravintola-alan osaajista kerrotaankin olevan hyvin tarjontaa. Silti ennusteen mukaan ravintola-alan työntekijöistä tulee pulaa Seinäjoen seutukunnassa. Samankaltainen tilanne on teollisuudessa, jossa kärsitään vuoden 2013 tilastojen mukaan osaajavajeesta. Monet työt ovat toimeenpanevia sekä kehittyneet kohti prosesseja ja jalostusta eivätkä vaadi erityistä koulutusta tai tehtäviin voidaan kouluttaa yrityksessä pienellä aikapanoksella. Osaavien koneistajien tarve on kasvava, sillä ala vaatii usein uutta erikois- ja automaatio-osaamista. Härmänmaalla rekrytointitarve on kokoonpano- ja koneistustehtäviin olemassa vahvan tuotannon myötä. Metallialan opinnot eivät houkuttele opiskelijoita. Eräänä haasteena rekrytoinnissa mainittiin CNC-koneistajien vähäinen tarjonta. Muovituoteteollisuuden osaajia ja koulutusta on vähän saatavilla, mikä asettaa koulutustarpeita tulevaisuuteen. Kuljetusalalla tarve koulutukseen on jatkuva lainsäädännön takia. Täydennyskoulutuksia järjestetään, mutta alalla on kasvava tarve lisätä toisen asteen koulutuspaikkojen määrää. Elintarvikealalla haasteita on etenkin kausiluontoisten työntekijöiden palkkaamisessa. Alalla on hyviä kokemuksia itse hankittavista uusien työntekijöiden täsmäkoulutuksista. Nykyisin puuteknologiateollisuus kuvaa paremmin puualaa kuin puusepänteollisuus. Puusepän koulutus palvelee osaamistarvetta, vaikka sisältö ei täysin vastaa prosessiosaamisen vaatimusta. Hakijamäärät koulutuspaikkoihin ovat olleet huolestuttavan matalat. Lisäksi yrittäjyysosaamista ja -kasvatusta on oltava kaiken opetuksen osana. Agro- ja konepajatekniikkaa sekä paikallisen energiantuotantoa edistetään jo muun muassa Epanet -tutkimusprofessuurihankkeilla. Muista ammattiryhmistä kirvesmiehiä ja sähköasentajia on selvästi enemmän työttöminä työnhakijoina kuin aloilla on avoimia työpaikkoja. Näiden toimialojen työmarkkinoilla on joka seutukunnassa ylitarjontaa tilastojen ja ennusteiden mukaan. Tätä selittää rakennusalan heikko tilanne. Silti sähköasentajien tarve mainittiin kyselyssä. Kyse on erityisosaamista vaativista tehtävistä, kuten Ammatillinen koulutus - yhteenvedossa esitetään. Ratkaisu voisi olla kouluttaa monialaosaajia suorittamaan useampia rakennusalan tehtäviä. Tutkinnot ja osaajatarve eivät täysin kohtaa. Esimerkiksi tradenomeja ja merkonomeja on alueella enemmän kuin alan töitä. Vaikka koulutusta on saatavilla, on osaavista kirjanpitäjistä vajetta. Esimerkiksi Yrittäjäopisto järjestää yritysten tarpeista syntyneitä käytännönläheisiä koulutuksia. Osaajatarve johtuu yritysten erityistarpeesta ja siitä, että opiskelijat kokevat taloushallinnon raskaaksi. Tähän on vastattava lisäämällä tiedottamista koulutuksista ja tietoisuutta alan hyvästä työmarkkinatilanteesta. Yhtenä aihepiirinä on ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytointi, kouluttaminen ja sopeutuminen. Yrityksissä on saatu erittäin hyviä kokemuksia ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä. Useilla on myös halua hankkia koulutusta. Esimerkiksi kansalaisopisto on vastannut kieliopintotarpeeseen kielikursseilla ja verkkokursseilla. Kieliopintojen haasteena on, että työssäkäyvien kieliopetukseen on erittäin vaikea saada rahoitusta. Tähän vastaamiseksi on löydettävä innovatiivisia keinoja rahoittaa ja järjestää koulutusta. Työssäkäyvien kielikoulutus voitaisiin liittää vahvasti työelämään. Esimerkiksi ammattisanaston oppiminen on oleellinen ammattitaidon osa. Kielitaito on tärkeä työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin osa. Tuomalla opinnot lähelle työelämää, voitaisiin saada yrityksiä mukaan kustannuksiin. Työvoimahallinnon yhteishankintakoulutus ei voi olla pelkästään kielikoulutusta, vaan siinä tavoite on aina ammatillisen osaamisen lisääminen. Yhteishankintakoulutus suunnitellaan aina yhteistyössä työnantajan kanssa, työpaikan tarpeisiin ja työnantaja osallistuu suurelta osin kustannuksiin. 37

42 Koulutuksia Kauhavan alueella on tarjolla melko hyvin etenkin korkeakoulutason opintojen osalta. Toisaalta korkeakoulutason työntekijät ovat usein liikkuvia ja heidän paikallinen kouluttaminen voisi sitoa heitä paremmin alueelle. Sen sijaan ammatillinen koulutus on hankittava pääosin lähialueiden oppilaitoksissa. Myös TKI-hankkeita pyritään tukemaan. Täydennyskoulutuksessa on luotava maakuntakorkeakoulumaisia toimintamalleja. Yhteistyön vahvistaminen koulutuksentarjoajien ja elinkeinoelämän välillä on tärkeää. Jo nyt Yrittäjäopisto, Sedu Aikuiskoulutus, JAMI ja kansalaisopisto tarjoavat räätälöityjä koulutuksia yritysten tarpeisiin. Yrityslähtöisyyden kehittäminen vastaisi kehitysvaatimuksiin sekä tukisi yhteiskunnallisia ja yritysten tavoitteita. Ongelmana on rajanveto, mikä osa osaamisen varmistamisesta on kenenkin vastuulla. Kauhavalla suunnitellaan tehtäväksi selvitys hankkeesta, jossa paikallisena pilottihankkeena järjestettäisiin yrityksien tarpeesta lähtevää koulutusta. Hankkeen työniminä on käytetty teollisuus- tai työelämäoppilaitosta. Tavoitteena olisi kehittää ja pilotoida innovatiivinen nuorisoasteen ammatillinen koulutusmalli, jolla voidaan turvata tulevaisuudessa osaavan työvoiman saanti alueella. Alueellista tilausta olisi uudenlaiselle ja innovatiiviselle, laaja-alaiseen oppilaitosyhteistyöhön ja paikallisiin osaamistarpeisiin perustuvalle koulutusmuodolle. Tilaratkaisuissa olisi tarkoitus hyödyntää olemassa olevia paikkakunnan yritysten ja lähialueen oppilaitosten tiloja, koneita ja laitteita. Paikallisella yrityskentällä voisi olla alustavan selvityksen mukaan halukkuutta tällaiseen yhteistyöhön. Yhteistyöhön hankkeen taustalle tarvitaan kaikki alueen oppilaitokset, koska tarpeet ovat moninaiset ja koulutusta tulisi suunnitella nimenomaan tarpeista käsin eikä tuoda vain valmiita koulutuslinjoja. Koska taustalla on eri alojen yrityksiä, tuottaisi koulutus monialaosaajia. Kyse ei kuitenkaan ole työssäoppimisesta, sillä oppilaat ovat koulun kirjoilla eivätkä yritysten työntekijöitä. Oppiminen tapahtuu yritysten tiloissa, jolloin oppilaat tutustuvat yrityksiin, työelämätaitoihin ja työkulttuuriin. Paikallisesti valmistuneet jäävät todennäköisemmin täyttämään alueen osaamistarvetta kuin muualla opiskelevat. Vielä tässä vaiheessa ei ole syytä rajata hanketta yksin nuorisoasteelle, vaan aikuiskoulutus ja muutkin toimijat on hyvä pitää mukana parhaan osaamisen hyödyntämiseksi. Tärkeää toteuttamisen kannalta on konkreettinen kehys, tutkintonimike ja rajaus. Esiselvityshankkeessa otetaan selvää sopivista toimintamalleista, yhteistyökuvioista ja rahoituslähteistä sekä osallistujien todellisesta kiinnostuksesta. Nuorten työpaja -hanke on hyvä tuoda yhteistyöhön mukaan, sillä siinä on tutkintoa suorittavia tai etenemistään pohtivia nuoria. Myös lukion on hyvä olla suunnittelussa, koska toisen asteen luonteen vuoksi esimerkiksi matematiikan ja äidinkielen kurssit tulee tarjota oppilaille. Tavoitteena on, että hankeaihio etenee esiselvitysvaiheeseen kevään 2015 aikana. Itse koulutushankkeen rahoitusta haettaisiin Opetus- ja kulttuuriministeriön tai ESR-hankerahoituksena. 4. Toimenpiteet Toimenpide Työelämälähtöisyyden lisääminen koulutuksissa Kartoitetaan sairaanhoitajakoulutuksen sekä muut sosiaali- ja terveysalan työvoiman tarpeet Hanke, jossa toimintamallina on järjestää alueella nuorisoasteen koulutuslinja yritysten tarpeisiin sekä tarvelähtöistä ammattikoulu- ja amk-tasoista täydennyskoulutusta koulutusorganisaatioiden yhteistyönä Monimuotoiset kieliopinnot etenkin työssäkäyville maahanmuuttajille. Kartoitettava, kuka järjestää ja maksaa. Kirjanpitäjien erityistarpeen kartoitus ja siihen vastaaminen Vastuutaho Kaikki koulutuksen järjestäjät SeAMK, Mkk JAMI, Syo, Sedu, SeAMK, yritykset, Kauhava Mkk, Kauhava, hankkeet, Maahanmuuttajien koulutusfoorumi Syo, SeAMK, Sedu aikuiskoulutus 38

43 Kuusiokuntien alueellinen osaamisstrategia: 1. Tausta Kuusiokuntien alueellinen osaamisstrategia toteuttaa Alavuden Tulevaisuus -raporttia, Uusi Alavus strategiaa, Ähtärin elinkeino-ohjelmaa, Ähtärin Made in Ähtäri -kaupunkistrategiaa 2020, Kuortaneen elinkeino-ohjelmaa , Kuortaneen vuoden 2014 talousarviota ja taloussuunnitelmaa, Kuusiokuntien kehittämisyhdistyksen kehitysohjelmaa Elävä maaseutu hyvinvoivat ihmiset, vuoden 2011 Kuusiokuntien koulutustarvekartoitusta sekä muita seutukunnassa tehtyjä linjauksia. Uusi Alavus 2020 kehittämisohjelma: - Alavus on asukkaiden, yritysten ja matkailijoiden näkökulmasta houkutteleva, palveleva ja kasvava maaseutukaupunki. - Alavus kaupunki, joka tunnetaan - Alavus tuotantoa, kauppaa ja elämyksiä 1.1. Väestö ja työmarkkinat Kokonaispinta-ala 2013 Kuolleet 2013* Maatilojen lkm Alkutuotannon työpaikat Yli 65-vuotiaat 2013 Yrittäjät 2011 Keskiast. tutk. suorittaneet Asuntokunnat 2012 Henkilöautot Väkiluku 2013 Pitkäaikaistyöttömät Toimivat yritykset 2012 Alle 15-vuotiaat 2013 Työttömät vuosikeskiarvo Tutkinnon suorittaneet vuotiaat 2013 Poliisin tietoon tulleet Palvelualojen työpaikat 2011 Työpaikat 2011 Lopettaneet yritykset 2012 Aloittaneet yritykset 2012 Alle 7-vuotiaat 2013 Syntyneet 2013* Teollisuuden työpaikat 2011 Korkea-ast.tutk. Veronalaiset tulot 2012 Ulkomaalaiset 2012 Visiot Kuortane elinkeino-ohjelma: Kuortane on kansainvälinen, hyvinvointipalveluiltaan ja kulttuuriltaan vetovoimainen yrittäjyyskunta. Hyvä saavutettavuus ja sijainti maakuntakeskuksen läheisyydessä sekä viihtyisä ympäristö ja monipuolinen elinkeinorakenne tuovat asukkaita ja yrittäjiä kuntaan. Ähtärin kaupunkistrategia: Itsenäisessä Ähtärissä on vetovoimaa: Ähtäri on matkailustaan ja hyvistä palveluista sekä monipuolisesta elinkeinorakenteesta tunnettu väljän asumismukavuuden tarjoava luonnonläheinen palvelukeskus, joka tarjoaa vakinaisille ja loma-asukkaille laadukkaat ja monipuoliset koulutus-, sosiaali-, terveydenhuolto- ja vapaaajan palvelut. Ähtäri luo edellytykset koulutuksen kautta kehittämiselle, yrittäjyyden edistymiselle sekä turvallisille ja viihtyisille elinoosuhteille. Kuusiokuntien seutukunnan seutukuntaprofiili, % maakunnasta Kuvio 1. Kuusiokuntien seutukuntaprofiili. Lähteet: Etelä-Pohjanmaan liitto; Tilastokeskus, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus ja Trafi. 7,8 13,6 13,5 13,2 12,4 11,8 11,5 11,5 11,5 11,2 11,1 11, ,9 10,9 10,9 10,6 10,6 10,6 9,8 9,7 9,5 9, ,1 18,2 39

44 Koulutusaste Kuusiokuntien seutukuntaprofiilista huomataan alkutuotannon ja yrittäjyyden korostuvan muuhun Etelä- Pohjanmaahan verrattuna, kun mittarina käytetään väestömäärää. Teollisuustyöpaikkoja on suhteellisesti vähän. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on verraten paljon ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita vähemmän kuin väkiluvun suhteellinen osuus antaisi olettaa. Kuusiokuntien kehittämisyhdistyksen kehittämisohjelmassa nostetaankin esille koulutustason alhaisuus, joka näkyy korkeakoulutettujen määrässä. Vaikka osuus on noussut, on se edelleen alhainen. VKTM-indeksillä mitattuna Kuusiokuntien koulutustaso on sekä maakunnan että valtakunnan tasolla alle taajaan asuttujen kuntien keskiarvon. Tosin Ähtärissä taso on keskiarvon tuntumassa. (Kuudestaan. Kuvio 1. Taulukko 1. Kuvio 2.) Koulutustaso (VKTM-indeksi) KOKO MAA 337 Taajaan asutut kunnat: keskiarvo ETELÄ-POHJANMAA Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Alavus Kuortane Töysä Ähtäri 276 Taulukko 1. Koulutustasoa mittaava VTMK-indeksi maakunnan ja kuntaryhmän mukaan kunnittain Töysä on vielä erillisenä tilastoissa. Kuusiokuntien alueen työllisyysaste oli vuonna 2013 lopussa 9,1 %. Työllisyyden heikentymiseen kerrotaan vaikuttaneen rakennuspuusepänteollisuuden globaalit muutokset ja suurten yritysten toimialajärjestelyt. Työttömyysaste on maakunnan keskiarvon (9,2 %) tasolla, mutta koko maan tasoa (11,3 %) alempi. Työttömyydestä huolimatta ikärakenteen muutos tulee vaikuttamaan työvoimapulaan alueella. Yli puolet työttömistä työnhakijoista on suorittanut keskiasteen tutkinnon. Jos mukaan lasketaan alempi ja ylempi perusaste, nousee osuus 86 prosenttiin. (Kuudestaan. Kuvio 2.) Työttömien työnhakijoiden koulutustaso vuonna 2013 ALEMPI PERUSASTE YLEMPI PERUSASTE KESKIASTE ALIN KORKEA-ASTE ALEMPI KORKEAKOULUASTE YLEMPI KORKEAKOULUASTE TUTKIJAKOULUTUSASTE KOULUTUSASTE TUNTEMATON 7% 3% 2% 0% 2% 13% 18% 55% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Osuus kaikista työttömistä työnhakijoista Kuvio 2. Kuusiokuntien työttömien työnhakijoiden koulutustaso vuonna Kuvioon on laskettu eri koulutusasteiden osuudet kaikkien työttömien koulutuksesta, yhteensä

45 Toimiala Ammattiala Työttömät työnhakijat ammattialoittain vuonna 2013 TIETEELLINEN, TEKNINEN JA TAITEELL.TYÖ TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALIALA HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ, IT-ALAN TYÖ KAUPALLINEN TYÖ MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ, KALASTUSALA KULJETUS JA LIIKENNE RAKENNUS- JA KAIVOSALA TEOLLISUUS: VAATETUS, KONE, PUU, SÄHKÖ MUU TEOLLISUUS JA VARASTOALA PALVELUTYÖ MUUALLA LUOKITTELEMATON TYÖ 6% 8% 8% 6% 7% 3% 11% 5% 9% 10% 25% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Osuus kaikista työttömistä työnhakijoista Kuvio 3. Kuusiokuntien työttömien työnhakijoiden ammattialat vuonna Kuvioon on laskettu eri ammattialojen osuudet kaikkien työttömien ammattialoista, työttömiä yhteensä 891. Kuusiokuntien työmarkkinat vuonna 2011 Työllinen työvoima (yht. 8804) Työpaikat / alueella työssäkäyvät (yht. 8495) A Maa-, metsä- ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Amm., tiet. ja tekn. toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julk. hallinto ja maanpuolustus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta X Toimiala tuntematon 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% 20% Osuus kaikista työpaikoista / työllisestä työvoimasta Kuvio 4. Kuusiokuntien työmarkkinat vuonna Kuvioon on merkitty ammattialoittain työllisen työvoiman osuudet koko työvoimasta sekä alueen työpaikkojen määrien ammattialakohtaiset osuudet. Työpaikkojen määrä on laskettu alueella työssäkäyvien mukaan. 41

46 Toimialoista alueella korostuvat sosiaali- ja terveyspalvelut, teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä maaja metsätalous niin työpaikkojen kuin työllisen työvoiman osalta. Toisaalta neljännes työttömistä työnhakijoista on eri teollisuuden aloilta. Hieman muita korkeampana työttömyystilastoissa korostuu myös rakennusala. Kuusiokunnat ovat melko työpaikkaomavarainen seutukunta. Teollisuuden alalla käydään jonkin verran töissä alueen ulkopuolella, mutta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työpaikkoja on alueella enemmän kuin työllistä työvoimaa. VATT:n tekemän ennusteen mukaan juuri sosiaali- ja terveysalan työpaikat lisääntyisivät selvästi vuoteen 2025 mennessä. Nousua ennustetaan tulevan myös tukku- ja vähittäiskaupassa sekä metsäteollisuudessa. Muiden alojen osuuksien ennustetaan pääsääntöisesti laskevan. Suurta työpaikkojen väheneminen on maa- ja metsätaloussektorilla. (Kuvio 3. Kuvio 4. Kuvio 5.) Ennuste toimialojen kehityksestä Kuusiokunnissa 2025 = = = = 8702 A 01,B Maa-, riista- ja kalatalous A 02 Metsätalous C, D 17-18, D 23-26, D 36-37, E (Muu teollisuus) D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan D Metsäteollisuus, kustann. ja painaminen D Metalliteoll., koneiden, sähkötek. tuot. ja F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J Rahoitus- ja vakuutustoiminta K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv.(pl.k 70) L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O,P,Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Kuvio 5. Ennuste toimialojen kehityksestä Kuusiokunnissa vuoteen 2025 mennessä. Kuvioon on laskettu eri toimialojen osuudet kaikista työpaikoista jokaisen tarkasteluvuoden osalta. Arviot on tuotettu osana Maakuntastrategian valmistelua Kehitystavoitteet Kaikkien kolmen paikkakunnan Alavuden, Kuortaneen ja Ähtärin strategioissa esiin nousee yrittäjyys, sen tukeminen ja kehittäminen. Yritysten toimintaedellytyksiä sekä työpaikkojen säilymistä ja lisääntymistä pyritään parantamaan elinkeinopolitiikalla. Seudun samankaltainen elinkeinorakenne on auttanut muodostamaan luontaista yritysyhteistyötä. Muutenkin painotetaan aktiivisuuta elinkeinojen edistämistä. Myös alueen kuituverkon hyödyntämisessä nähdään mahdollisuuksia. Riittävät, täsmälliset, tarvelähtöiset ja kehitystä tukevat koulutusmahdollisuudet nähdään varsin tärkeinä, jotta osaavan työvoiman saatavuus ja yritysten kehittyminen voidaan turvata. Ammattitaitoisen työvoiman heikko saatavuus nähdään uhkana. Lisäksi TKI-toimintaa pidetään oleellisena kehityksen kannalta. Tähän vastataan esimerkiksi kehittämishank- 42

47 keilla, joita on rahoitettu matkailun, hitsaus- ja rakennusteollisuuden, hyvinvointipalveluiden sekä maaseudun palvelujen kehittämiseksi. (Alavus: Tulevaisuus-raportti. Kuortane elinkeino-ohjelma. Uusi Alavus - strategia Ähtärin elinkeino-ohjelma. Ähtärin kaupunkistrategia.) KYLLÄ EI Ajankohta ilta TAI puolipäiväinen työajalla kokopäiväinen työajalla Viikonpäivä ti-to (mahd. myös ma t. pe) su Vuodenaika talvi kesä Paikka ei niin suurta merkitystä (työpaikka, oppilaitos t. etä/verkko-opetus) Max. etäisyys oma sijaintikunta t. seutu-kunta - Osuus kustannuksista % n % yli 50 % Taulukko 2. Miten koulutus tulisi järjestää tilastollisten. Lähde: Kuusiokuntien koulutustarvekartoitus Kuusiokunnissa on kartoitettu koulutustarpeita vuonna Esiin nousivat erityisosaaminen ja -taidot, tietotekniikkaosaaminen, markkinointiosaaminen sekä työkyvyn ylläpito ja työssä jaksaminen. Työntekijän henkilökohtaisessa ja yrityksen osaamisessa oman alan täydennyskoulutus koettiin kaikista tärkeimmäksi. Muina koulutustarpeina nähtiin taloushallinnon, asiakaspalvelun, markkinoinnin, myynnin, kielen ja tietotekniikan, etenkin erityisohjelmien ja sähköisten mahdollisuuksien, koulutus. Erilaisiin kortteihin ja todistuksiin oikeuttavista koulutuksista eniten kiinnostivat ensiapu-, työturvallisuus-, tulityö- sekä hygieniapassikoulutukset. (Kuusiokuntien koulutustarvekartoitus.) Kuvio 6. Vastaus kysymykseen, tiedättekö, onko tarvitsemianne koulutuspalveluita ja -tarjontaa saatavilla lähialueille? Lähde: Kysely järjestetty osana Alueelliset osaamisstrategiat -hanketta. Vastaajia 49. Huom. Vastauksessa oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. Osana alueelliset osaamisstrategiat -hanketta järjestetty kysely antoi samanlaisia tuloksia. Kuusiokunnista tuli yhteensä 49 vastausta, joista Alavudelta 29, Kuortaneelta 8 ja Ähtäristä 12. Näistä 53 %, tuli pienistä, alle kolme henkeä työllistävistä yrityksistä, 29 % 4 20 henkeä, 2 % henkeä, 12 % henkeä sekä 2 % henkeä työllistävästä organisaatiosta. Vastaajat operoivat pääasiassa paikallisilla ja kansallisilla markkinoilla, mutta kahdeksan ilmoitti toimivansa kansainvälisillä markkinoilla. Korkeasta vastausmäärästä huolimatta vain neljä vastaajaa ilmoitti suoraan osaamisvajeesta. Sen sijaan 24 vastauksessa kerrottiin organisaatiossa olevan jossain määrin osaamisvajetta. Lähes kaikkien vaje koski 1 5 ja yhdessä vastauksessa 5-10 henkilöä. Kahdella kolmesta vastaajasta tarve liittyi oman henkilöstön koulutukseen. Silti 20 % kaikista 43

48 vastaajista uskoi henkilöstömääränsä kasvavan seuraavina vuosina. Suurin osa vastaajista näki, että tarvittavaa koulutusta oli saatavissa omasta seutukunnasta tai lähialueilta. Tosin yksitoista ei osannut sanoa, löytyykö koulutusta alueelta ja viisi tiesi, ettei tarvittavaa koulutusta lähialueilla ole. 2. Strategioissa painotetut toimialat Maakuntastrategia: Kuusiokunnat Kuudestaan Alavus Kuortane Ähtäri Seutukunnan strategiset toimialat Metalliala Alumiini, metalli, puutuote ja rakennustuoteteollisuus Rakennustuotanto Alumiini, metalli, puu ja rakennustuoteteollisuus Metalliteollisuus Puu- ja rakennustuoteteollisuus Teollisuus Metalliteollisuus Teollisuus ja jalostus Veneteollisuus Veneteollisuus Veneteollisuus Matkailu Huippu urheilu ja liikunta Biotalous ja uudet kestävät energiaratkaisut Matkailu Matkailu Matkailu Matkailu Hyvinvointimatkailu Kauppa ja Kauppa ja Kauppa- ja matkakeskus palvelut palvelut Liikunta, terveys ja hyvinvointi Bioenergia Tuulivoima Energiantuotanto Luonnontuoteala Elintarviketuotanto ja lähiruoka Palvelut, Green Care Lähiruoka Maa- ja metsätalous Sosiaali- ja terveysala, hyvinvointi ja terveys Bioenergia ja kestävä kehitys Maa- ja metsätalouden kehittyminen Sosiaali- ja terveyspalvelut, hyvinvointi-palvelut Matkailu, liikunta-, terveys- ja hyvinvointimatkailu, kaupan palvelut Bioenergia Maa- ja metsätalous Sosiaali- ja terveysala Luovat alat Kulttuuripalvelut Luovat alat Muut strategiset painopisteet Yritysten toimintaedellytykset TKI koulutus Kestävä kehitys Kansainvälisyys Taulukko 4. Koostetaulukko eri toimijoiden strategioissaan priorisoimista keskeisistä ja kehitettävistä toimialoista. Keltaisella on merkitty kärkialoiksi priorisoidut toimialat. Kuusiokuntien kehittämisyhdistyksellä ja alueen paikkakunnilla ovat keskenään melko yhtenevät toimialapainotukset, jotka ovat pääosin linjassa myös Maakuntastrategian kanssa. Lisäksi Alueelliset osaamisstrategiat -kyselyn vastaukset tukevat painoaloja. 44

49 Teollisuus Pulverimaalaaja (kahdessa vastauksessa), suunnittelu, rakennesuunnittelija, raepuhaltaja, henkilöstöhallinto, ripustaja/pakkaaja, levyseppähitsaaja ja rakennusinsinööri Rakennusala Hirsirakentaminen käsityönä, sähköasentajat, suunnittelu, alumiinirakentaminen ja siihen liittyvä ohjelmointi, valokuitutyöt, CNC-koneistajat, CAD-suunnittelu, kodinkonekorjaus, muuraustyö, yleiset tietojenkäsittelytaidot Tulevaisuuden tarpeet: LVI-ala, koneautomaatio, metallityöt ja kirvesmies. Matkailu-, ravintola- ja kaupan ala Kokki, tarjoilija Tulevaisuuden tarpeet: kokki, tarjoilija, vastaanottovirkailija, pikaruokatyöntekijä ja kahvilatyöntekijä Sosiaali- ja terveysala Nykyinen osaamistarve: sairaanhoitaja, hoitotyö, kehitysvammatyö, lähihoitaja, turvehoitaja /hieroja, fysioterapeutti, myyntityö, mielenterveystyö ja kriisityö. Tulevaisuuden tarpeet: hyvinvointimatkailu, farmaseuttinen erikoisosaaminen, yritystoiminnan kehittäminen, markkinointi, verkkokauppakoulutus ja muut ittaidot. Muut alat Kirjanpito (kolmessa vastauksessa), tilinpäätösten teko (kahdessa vastauksessa), palkanlaskenta, reskontrajärjestelmien hoito, isännöinti, metsäkoneenkuljetus, tietotekniikka ja yritysjohtaminen. Tulevaisuuden tarpeet: bioenergiaosaaminen, työnohjaus, markkinointi, ympäristörakentaminen, kieliopinnot, yleinen ja uusin tietotekninen koulutus Kuvio 7. Alueelliset osaamisstrategiat -kyselyssä mainitut nykyiset ja tulevat osaamistarpeet aloittain Alumiini, metalli ja veneteteollisuus Kuusiokunnista korostuvat useat eri teollisuuden alat. Metallialalla on onnistuttu luomaan kehittyvä palveluyritysten verkosto. Hitsaavan teollisuuden yritysten kehittymismahdollisuuksien, teknologisen osaamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on suunniteltu hitsauksen kehittämiskeskuksen perustamista. Alumiinialalla on mahdollisuuksia, mutta alumiinirakentaminen vaatii erikoisosaamista, miksi on varmistettava yritysten koulutus- ja rekrytointipalvelujen saatavuus. Koulutusohjelmat olisi kasattava esimerkiksi rakennusalan ja metallialan perustutkinnoista. Ähtärissä teollisuus ja jalostus on linjattu kehityksen keskiöön. Ähtäri poikkeaakin muusta seutukunnasta vahvan jalostuksen ja pienemmän alkutuotantovaltaisuuden ansiosta. (Ähtärin elinkeino-ohjelma. Ähtärin kaupunkistrategia. Alavus: Tulevaisuus-raportti. Uusi Alavus -strategia Kuortane elinkeino-ohjelma.) Teollisuusyrityksiä vastasi kyselyyn yhteensä yksitoista. Viisi työllistää alle kolme henkeä ja kolme henkilöä. Kuusi ilmoitti organisaatiossaan olevan jossain määrin osaamis- ja koulutusvajetta. Etenkin valmiiden ammattilaisten rekrytoinnissa oli ongelmia. Pulverimaalaajat on vastausten mukaan koulutettava itse, koska koulutusta ei löydy. Alumiinialan koulutuksen oheen toivottiin koulutusta ruostumattoman teräksen hitsaamiseen. Samoin organisaation sisällä hoidetaan suunnittelun nykyvaatimukset, kuten ohjelmistojen hallinta ja jäykistyslaskelmien yhteneväisyys. Kaikki ilmoittivat osaamisvajeen olevan korjattavissa täydennyskoulutuksella, yksittäistä kurssia laajemmalla tutkintoon johtamattomalla koulutuksella ja täsmäkoulutuksella. Opinnäytetöihin toivottiin parempaa ohjausta. 45

50 2.2. Puutuoteteollisuus ja rakennusala Kuusiokunnissa sijaitsee useita erikokoisia ja erikoistuneita rakennustuoteteollisuuden yrityksiä, jotka ovat kehittyneet kasvavaksi verkostoksi. Uusia mahdollisuuksia nähdään juuri kumppanuusajattelussa sekä puuja valmisrakentamisen yleistymisessä. Esimerkkinä on Alavuden puuseppäkylä. Kaikkiaan teollisuudessa halutaan panostaa toimialakeskittymien vahvistamiseen, innovatiivisuuteen, näkyvyyden lisäämiseen ja vahvoihin vientituotteisiin. Koulutuksen osalta olisi saatava lisää erikoiskoulutettuja ja korkeakoulutettuja työntekijöitä, sillä seutukunnassa on pulaa osaavasta teollisuuden työvoimasta. (Ähtärin elinkeino-ohjelma. Alavus: Tulevaisuus-raportti. Uusi Alavus -strategia Kuortane elinkeino-ohjelma.) Rakennusalalta vastattiin kahdeksasta yrityksestä. Näistä puolet on alle kolme henkilöä työllistäviä ja vain yksi työllistää henkeä. Viisi ilmoitti organisaatiossa olevan vähintään jossain määrin osaamisvajetta. Etenkin uusien tekniikoiden, työstökoneiden ohjelmoinnin ja suunnitteluohjelmien tuntemus kerrottiin oleelliseksi. Yksi yritys koki tarvittavan tutkintoon johtavaa koulutusta ja kaksi oppisopimuskoulutusta. Muuten täydennysja täsmäkoulutus nähtiin riittävänä osaamisvajeen korjaamisessa. Sähköalan kahdessa vastauksessa katsottiin tarpeelliseksi järjestää korkeamman koulutustason, insinöörien, koulutusta. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa toivottiin rakennusalan testauksen avuksi Matkailu ja palvelut, huippu urheilu ja liikunta Matkailu on seutukunnan paikkakuntien keskeisiä prioriteetteja. Kuusiokunnissa matkailu keskittyy Tuurin ostosmatkailukeskuksen, Kuortaneen Urheiluopiston sekä Ähtärin eläinpuiston ja perhematkailuteeman ympärille. Myös terveys- ja hyvinvointimatkailu mainitaan nousevana alana. Alueella pyritään kehittämään laadukkaita ja helposti ostettavia matkailupalveluja. Yhteistyötä ja verkostoitumista halutaan lisätä. Suurten toimijoiden imussa toivotaan kehittyvän pienempiä yrityksiä turvaamaan monipuolisia palveluita. Lisäksi luonto ja elämyspalvelut luovat edellytyksiä matkailun kehittämiselle. Matkailua tukevina mahdollisuuksia nähdään myös lähiruoka, hyvinvointipalvelut, luonnontuoteala, luovat alat ja kulttuurimatkailu. Terveys- ja hyvinvointialojen suosion kasvu ja kehitys takaisivat paikallisten palveluiden saatavuuden, mutta tämä vaatii uusia yrityksiä. (Ähtärin elinkeino-ohjelma. Alavus: Tulevaisuus-raportti. Uusi Alavus -strategia Kuortane elinkeino-ohjelma. Kuudestaan strategia.) Matkailu-, ravintola- ja kaupan ala sai kaikkiaan kuusi vastausta. Yhtä lukuun ottamatta vastanneet yritykset olivat pieniä, alle 10 henkeä työllistäviä ja kotimaan markkinoilla toimivia. Vastanneista vain kaksi näki heidän henkilöstönsä kasvavan hieman lähivuosina. Kahdessa koettiin olevan jossain määrin ravintola-alaan liittyvää osaamisvajetta. Tosin molemmissa kyseessä on sesonkeihin ja viikonloppuihin kohdistuva tarve. Kyse on lähinnä täydennyskoulutuksesta tehtäviin, joissa tarvitaan lupia, kuten anniskelupassi, mutta myös tutkintoon johtava koulutus ilmoitettiin tarpeelliseksi. Yhtenä kehitysmahdollisuutena nähdään puutarhaalan yhdistäminen matkailuun. Yhdessä vastauksessa esitettiin hyvinvointialaan panostamista järjestämällä hyvinvointikoulutusta Sedun ja paikallisten yritysten yhteistyöllä. Sosiaali- ja terveysalalta vastasi yhteensä kahdeksan organisaatioita. Neljä työllistää alle kolme henkeä, mutta kokoluokat ulottuivat aina luokkaan. Yksi ilmoittaa toimivansa kansainvälisillä markkinoilla. Osa odottaa tulevaisuudessa pientä henkilöstömäärän kasvua, osa puolestaan laskua muun muassa lakimuutosten johdosta. Vastaajista 75 % näkee organisaatiossa olevan jossain määrin osaamisvajetta, joka on korjattavissa 1 5 henkilön täydennyskoulutuksella. Strategisesti alaan liittyy luontoa systemaattisen hoidon, hoivan, kasvatuksen ja kuntoutuksen välineenä käyttävän green care -alan koulutusohjelma. 46

51 2.4. Biotalous ja uudet kestävät energiaratkaisut, maa- ja metsätalous Maa- ja metsätalous on yksi Kuusiokuntien merkittävimmistä toimialoista. Luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät myös kasvussa oleva biotalous ja uudet energiaratkaisut. Alueella on tavoitteena nostaa uusiutuvan energian osuutta paikallisesta kokonaisenergiankulutuksesta. Tähän vaaditaan esimerkiksi bioenergia-alan osaamista ja energian tuotantoon liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Myös tuulivoiman kehittäminen ja muut vaihtoehtoiset energialähteet nostetaan esiin Kuusiokuntien kehittämisyhdistyksen strategiassa. Kyselyssäkin kehitystarpeeksi mainittiin bioenergia-alan osaaminen. Elinvoimainen maatalous määritelläänkin strategioissa tärkeäksi. Maatalouteen liittyen erityisesti elintarvike- ja lähiruokatuotantoa halutaan kehittää sekä matkailua tukevana että osana ruokamaakunnan toimintaketjua. Alan toimintakykyä halutaan turvata esimerkiksi kehittämällä maatiloja. Kyselyssä alaan liittyvistä osaamistarpeista nousi esiin etenkin metsäkonekuljettajien koulutus, koska osaajapulan kerrottiin olevan jopa este yritystoiminnan laajentamiselle. (Ähtärin elinkeino-ohjelma. Alavus: Tulevaisuus-raportti. Uusi Alavus -strategia Kuortane elinkeino-ohjelma.) 2.5. Muut toimialat Muilta toimialoilta vastasi yhteensä 18 organisaatiota. Näistä suurin yksittäinen ryhmä oli palvelut liikeelämälle -luokka, johon vastattiin viidestä organisaatiosta. Lisäksi muut palvelut -luokkaan määriteltiin yhteensä kymmenen organisaatiota. Yhteensä viisitoista yritystä kahdeksastatoista oli alle 10 henkeä työllistäviä. Loput kolme työllistävät 11 20, ja henkeä. Kaikki toimivat paikallisilla ja kansallisilla markkinoilla, mutta kolme ilmoitti lisäksi toimivansa kansainvälisillä markkinoilla. Kaikkiaan yhdeksässä organisaatiossa ilmoitettiin olevan osaamis- tai koulutustarpeita. Viiden tarve koskee 1 5 nykyistä työntekijää ja muut eivät määritelleet henkilömääriä. Kansainvälisen kaupan kieliopintoihin, myyntiin ja markkinointiin sekä pk-yritysten tuotantotalouteen liittyvän koulutuksen mahdollisuutta pohdittiin kahdessa vastauksessa. 47

52 3. Johtopäätökset Sosiaali- ja terveysala, hyvinvointipalvelut Matkailu ja kaupan palvelut Biotalous, maa- ja metsätalous Alumiini, metalli, puutuote ja rakennustuoteteollisuus. Veneteollisuus Muut Avoimet työpaikat 2013 Alueen kärkialat Työttömät 2013 Työpaikat Ammattiryhmät, joista eniten puutetta tai ylitarjontaa - henkilömäärä Lääkärit -10 p/t Sairaanhoitajat -26 p/t Perushoit., lähihoit. -35 p/t Hammaslääkärit -5-0 p/t Johtavat sosiaalityöntekijät -5-0 p/t Sosiaalityöntekijät 0-5 p/t Kodinhoitajat ja kotiavustajat -11 Hoitoa ja tutkimusta avustava työ 18 Liikunnanohjaajat ja valmentajat -12 Muu matkailualan työ -25 Myyntiedustus ja puhelinmyynti -32 p/t Myyjät -152 Kokit, keittäjät ja kylmäköt 6 p/t Keittiö- ja ravintolatyöntekijät -56 p/t Puutarhatyöntekijät -95 Metsätyöntekijät 18 Puupinnan käsittelijät -15 Lasityöntekijät -15 Koneistajat ja työkaluntekijät 17 Koneen- ja moottorinkorjaajat 30 Levysepät 65 Hitsaajat, kaasuleikkaajat 39 Sähköasentajat 28 y/t Tietoliikenne- ja elektroniikkaasent. 22 Huonekalupuusepät 14 y/t Konepuusepät 32 Kuorma-auton- ja ajoneuvoyhd. kuljett. Ammattibarometrin ennuste Kirvesmiehet 37 y/r, y/t Talonrakennustyöntekijät 40 y/r, y/t Rakennusalan sekatyöntekijät 29 Yrittäjät -15 p/t Siivoojat -29 Toimistotyöntekijät 37 Taulukko 3 Koostetaulukko keskeisten toimialojen työmarkkinatilanteesta vuonna 2013 sekä ELY-keskuksen III/2014 ammattibarometrin vuoden 2015 maaliskuuhun ulottuvasta ennusteesta. Lukuihin on poimittu merkittävimmät yli- ja alitarjonnat sekä erikseen esiin nousevat alat. Lyhenteet: p/t=pulaa työntekijöistä työmarkkinatilanteen mukaan, y/t=ylitarjontaa työntekijöistä työmarkkinatilanteen mukaan. Ennusteet on merkitty värikoodein

53 Kuusiokunnissa on muun Etelä-Pohjanmaan tavoin selkein osaajavaje sosiaali- ja terveysalalla tilastojen, ennusteiden ja kyselyvastausten perusteella. Selkeä haaste tulee olemaan suuressa eläkepoistumassa. Etenkin korkeakoulutetuille sekä hoiva- ja lähihoitajatason osaajille on tarve. Vakinaisten työntekijöiden rekrytointi onnistuu vielä, mutta määräaikaisia on vaikeampi löytää. Lähihoitajia valmistuu Ähtärissä tulevaisuudessa aiempaa tasaisemmin. Haasteena on houkutella erityisesti vanhustenhoitoon erikoistuvia hoiva-alan työntekijöitä, joiden aikuiskoulutusmahdollisuus on tarpeen selvittää. Osaajien riittävyyttä edistetään oppisopimuskoulutuksella ja yksityisyrittäjyydellä, sillä tarve painottuu kotihoitoon. Tosin yksityisellä sektorilla työskentely ei aina ole kannattavaa. Rakenneuudistus ja Ähtärin sairaalan tilanne tulee vaikuttamaan sairaanhoitajien ja muiden osaajien tarpeeseen ja saatavuuteen, mutta lopulliset seuraukset ovat vielä epäselviä. Ähtärissä on käynnissä vuonna 2013 alkanut sairaanhoitajakoulutus, mutta koulutustarve tulee silti selvittää. Viime aikoina avoimiin sairaanhoitajan paikkoihin on ollut aiempaa enemmän hakijoita. Oleellisena alan koulutussisältönä on asiakaspalveluhenkisyyden lisääminen. Lääkäripulaa voidaan helpottaa kouluttamalla sairaanhoitajille lääkereseptien kirjoittamisoikeus. Myös sosiaalityöntekijöistä on pulaa. Tähän on vastattu kansalaisopiston tarjoamilla avoimen yliopiston sosionomista sosiaalityöntekijäksi - opinnoilla. Alueen hammaslääkäritilanne on monta muuta seutukuntaa parempi. Vaihteleviin tarpeisiin ei voida vastata ulkomaisilla rekrytoinneilla, koska prosessi on pitkä ja tarpeet saattavat vaihtua ennen kotoutumista. Hyvinvointipalvelut ja -matkailu nousevat esiin niin strategia- kuin tarvetasolla. Alan osaajavaje korostuu tilastoissa, mutta lukuja selittävät myynti- ja ravintola-alan kausityöt. Kokkien kausittaista tarvetta on paikattu rekrytoimalla osaajia ulkomailta ja Pohjois-Suomesta. Pullonkaulana ovat ravintola-alan erityisosaamista vaativat tehtävät ja pienelle paikkakunnalle sitoutuvien työntekijöiden löytäminen. Hyvinvointimatkailun ja ravintola-alan koulutusta toivottiin kyselyvastauksissa. Alueella on kokkien toisen asteen koulutusta, mutta aikuiskoulutustarve tulee kartoittaa. Osaamista tuetaan lainsäädännön vaatimilla hygienia- ja anniskelupassikoulutuksilla. Hyvinvointiyrittäjyyttä on edistetty, mutta se on edennyt hitaasti. Hyvinvointipalveluiden kehittäminen tukee maakunta-, matkailu- ja Älykkään erikoistumisen strategian tavoitteita. Hyvinvointipalvelut tuovat matkailuyrittäjille mahdollisuuden tarjota uusia houkuttelevia ajanviettomahdollisuuksia. Ähtärissä on järjestetty green care -koulutusohjelma aikuiskoulutuksena ja pienessä määrin turvehierojakoulutusta. Nämä voisivat soveltuvin osin hyödyntää toisiaan, jolloin luotaisiin laajempaa hyvinvointikoulutusta. Itsessään green care on terveydenhoitoa, joka erotetaan hyvinvointimatkailusta. Hyvinvointikoulutus voitaisiin järjestää luontoon profiloituneella Tuomarniemellä. Liikunta-alalla ammattitaitoisia asiantuntijoita on ajoittain vaikea löytää, joten koulutuksessa ja rekrytoinnissa turvaudutaan tapauskohtaisiin ratkaisuihin. Alan koulutusta tulee kehittää. Kuortaneen Urheiluopisto tarjoaa jo toisen asteen opintoja, mutta on selvitettävä tarve korkea-asteen sekä hyvinvointi- ja liikuntamatkailun koulutukselle. Tässä kehitystyössä tulee hyödyntää monipuolisesti alueen osaamista. Liikuntapalveluita olisi tarjottava entistä kohdistetummin ja räätälöidymmin työntekijöille. Työntekijöille ja työnantajille on hyödyllistä, mikäli työntekijät osallistuvat fyysiseen harjoitteluun prosessinomaisesti yksittäisten virkistyspäivien sijaan. Ohjattu lähelle tuotu liikuntatuokio laskee osallistumiskynnystä, tuo osaamista omaan terveydenhoitoon ja toimii markkinointina. Tähän on mahdollista suunnitella hanke, joka tutustuttaa lähialueiden toimijoita liikuntapalveluihin työpaikoilla tai Urheiluopiston tiloissa. Eniten työntekijöiden ylitarjontaa on teollisuudessa. Yritysten viestinä on, etteivät tilastoissa näkyvät vaje ja ylitarjonta välttämättä kerro osaamisesta. Osa työnhakijoista on asenteensa vuoksi riski työnantajalle ja vajeet johtuvat pääosin kausityöntekijöistä. Ennusteen mukaan huonekalupuusepistä tulee olemaan ylitar- 49

54 jontaa työmarkkinoilla, mutta yritykset ovat jo esimerkiksi paikanneet puupinnan käsittelijöiden vajetta palkkaamalla huonekalupuuseppiä. Vain koneistajista ja työkalun tekijöistä ennustetaan tulevan pulaa. Tässä on kohtaanto-ongelma, sillä teollisuus on teknistynyt ja automatisoitunut eikä koulutus vastaa osaamisvaatimuksia. Selvä osaamistarve on perustekniikoiden, kuten ohjelmistojen, hallitsemisessa. Erityisosaamiset, kuten suunnittelutaidot, voidaan oppia työssä, jos työntekijän asenne on sopiva. Silti on tarpeen kartoittaa esimerkiksi CAD-suunnittelun täydennyskoulutustarve. Metalliteollisuudesta esiin nousi tarve päittäisliitoksiin kykeneviin hitsareihin, joihin Ähtärin Sedussa ei panosteta yhtä paljon kuin alumiinialaan. Metallialan koulutuksella on ollut heikko vetovoima viime aikoina, mistä johtuen Sedu on yhteishankkeessa Teknologiateollisuus ry:n kanssa tutustuttanut yläkoululaisia alaan yrityksissä ja ammattikoululla. Tärkeää on saada koulutuksiin monipuolisesti hakijoita, jotta yrityksiin olisi tarjolla erilaisia työntekijöitä. Yrityksissä on halua tukea tarpeisiin sopivan koulutuksen järjestämistä harjoitteluilla. Harjoittelua on jo porrastettu osassa Sedun koulutuslinjoista. Sen joustavuutta tuetaan Työ tekijäänsä opettaa -hankkeella. Samalla palvellaan paremmin yritysten tarpeita. Lisäksi Sedu osallistuu hankkeeseen, jossa kehitetään koulutusta vientiteollisuusyritysten tarpeisiin. Rakennusalan heikko suhdanne näkyy monien ammattilaisten, kuten sähkömiesten, kirvesmiesten ja talonrakennustyöntekijöiden, työtilanteessa. Monissa alan ammateissa vaaditaan kokemusta tai erityisosaamista. Esimerkiksi pajatoiminnalla tai oppisopimuskoulutuksen hyödyntämisellä voidaan edistää osaamista. On olemassa kokeiluja, joissa oppilaitokset turvaavat yhteistyössä yritysten kanssa oppilailleen kesätyöpaikat alan töissä. Tämä lisää vasta valmistuneiden kykyä siirtyä suoraan työelämään. Toisaalta yrityksissä on hyviä kokemuksia harjoittelijoista, mutta toisaalta he vievät yhä enemmän yritysten aikaa, koska työpaikoilla joudutaan tekemään opettajan töitä näyttökokeiden takia. Rakennusalalta eräänä mahdollisuutena ovat korjausrakentamisen ja kiinteistönhoidon aikuiskoulutus, joille voisi olla kysyntää. Maa- ja metsätalouden osalta tilastoissa näkyvä osaajavaje selittyy puutarha-alan kausityöntekijöiden tarpeella. Metsätaloudessa on tilastoissa ja ennusteissa näkymätön kehitysmahdollisuus. Lähialueilla, Äänekoskella ja Pietarsaaressa, tehdään investointeja, joiden arvioidaan kasvattavan puun hankintaa alueella. Metsäala on kuitenkin merkitty ennusteisiin laskevaksi. Hankinnan lisääntyessä on varmistettava ammattilaisten riittäminen joka vaiheessa aina keruusta logistiikkaan ja muuhun tarvittavaan osaamiseen. Metsäkoneenkuljettajien koulutus on kallista ja työllistyvyys hyvää. Työt ovat kausiluontoista, mistä syystä erilaisia ansaintamahdollisuuksia on tarpeen hyödyntää. Metsäkoneyrittäjyys vaatii kalliita investointeja. Ammattilaiset siirtyvät ajoittain korkeapalkkaisempiin ja riskittömämpiin tehtäviin. Metsäkonekuljettajien tarve tulee kasvamaan ja aikuiskoulutus on nopea tapa reagoida siihen. Maatalous on muutoksessa ja siinä on uusia kehittymismahdollisuuksia. Kuusiokunnissa on suunnitteilla bioalan hanke, josta voi nousta esiin uusia osaamistarpeita. Maa- ja metsätalouden osaajien peruskoulutus on hyvällä tasolla, mutta oleellista on, riittääkö osaamistaso uuden kehittämiseen, kuten bioenergian ja lähiruokatuotannon edistämiseen paikallisesti. Joka tapauksessa niin energia-ala kuin maa- ja metsätalous kehittyvät ja niiden tuomiin tarpeisiin on vastattava. Alavus on mukana Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusprofessuurihankkeessa Luonnonvarapohjaisten arvoketjujen aluetaloudellinen ja kansantaloudellinen vaikuttavuus. Muista ammattialoista tuotiin esiin siistijöiden rekrytoinnin hankaluus. Laitoshuoltajapulaa ja työelämään tutustumista on osaltaan tuettu Sedun opiskelijoiden osuuskunnalla, mutta se on enemmän työkalu osaamisen kehittämiseksi kuin työntekijäpulan ratkaisemiseksi. Aiemmin järjestettiin työvoimakoulutuksena laitoshuoltajakoulutus Ähtärissä ja Alavudella. Kirjanpitäjistä ja palkanlaskijoista on ollut ja ennustetaan tulevan pulaa. Sama tarve nousi esiin kyselyvastauksissa. Esimerkiksi työttömistä toimistotyöntekijöistä on 50

55 mahdollista kouluttaa kirjanpitäjiä. Tietoteknisten taitojen puute on esillä monilla aloilla. Ongelmana on, etteivät näille kursseille osallistu henkilöt, jotka tarvitsevat osaamista. Sama koskee markkinointi- ja viestintäosaamista. Uusia ideoita aktivointiin on etsittävä. Yhtenä mahdollisuutena ovat kohdennetut kurssit tai työpajat. Kaikkiaan yrittäjyyteen, markkinointiin, verkkokauppaan tietotekniseen osaamiseen ja kansainvälisyyteen kaivataan täydentävää ja toisen asteen koulutusta. JAMI:n Töysän toimipisteessä ovat datanomija merkonomikoulutuslinjat. Alavudella ovat alkaneet täsmätarpeisiin suunnitellut JAMI:n datanomi- ja SeAMKin tradenomikoulutukset. Yrittäjien haasteena on löytää toiminnalleen jatkajia. JAKK on järjestänyt alueella yrittäjien ammattikoulutusta. Lisäopiskelun ongelmana on usein ajan, motivaation tai resurssien puute. Pienyrittäjien ongelmana on ensimmäisen työntekijän palkkaus, koska se aiheuttaa suuria lisäkuluja. Oikeanlaisen työntekijän löytämiseksi on lisättävä yritysten ja TE -toimiston yhteistyötä. Rekrytointivaikeuksia on myös varhaiskasvatuksessa ja opetusalalla. Pääasiassa koulutustarve alueella koskee aikuiskoulutusta ja täydennyskoulutusta. Sedussa on mahdollista suorittaa kortteina lähes kaikki työssä vaadittavat kortit ja luvat, kuten tulityö- ja työturvallisuus-kortti. Ainoastaan tieturva-kortin suorittamiseen ei ole vielä kyetty suurempien opetusvaatimusten takia. Korttikoulutus on eräs esimerkki koulutuksesta, joka on järjestetty yhteistyössä yritysten kanssa heidän toimitiloissaan. Sedu pyrkiikin toimimaa joustavasti yhteistyössä yritysten kanssa. Lisäksi esiin nostettiin tarve kehittää maahanmuuttajien suomen kielen koulutusta, siihen liittyvää koulutuksen ja kotouttamisen koordinointia sekä etsiä rahoituskanavia työssäkäyvien maahanmuuttajien kielikoulutukselle. Kansalaisopisto järjestää kielikoulutusta ja Sedu Ähtärissä on toteutettu S2-opintojaksoja. 4. Toimenpiteet Toimenpide Työelämälähtöisyyden ja joustavuuden lisääminen koulutuksissa Kartoitetaan sairaanhoitajakoulutuksen, sairaanhoitajien lääkemääräämisen ja laajennettujen vastuualueiden koulutuksen tarve Selvitetään hoitoalan osaamistarpeet ja lähihoitajien aikuiskoulutuksen tarve Tuotetaan liikunta- ja hyvinvointipalveluita alueen työnantajille ja työntekijöille esimerkiksi hankkeena, päiväjumppina, henkilökohtaisena ohjauksena tai vierailuina työpaikoilla Hyvinvointi- ja terveysmatkailuun liittyvän koulutuksen ja markkinoinnin lisääminen Kokkien aikuiskoulutustarpeen kartoittaminen Kehitetään teollisuuden tarvelähtöisiä koulutuksia, esim. hitsauksessa Osaajien riittävyyden varmistaminen metsätaloudessa ja puunjalostuksessa Bioenergian, metsäenergian ja uusien energiamuotojen hankinnan ja tuottamisen tarpeiden kartoittaminen ja tukeminen Kehittyvän maatalouden ja lähituotannon osaamistarpeiden kartoittaminen ja niihin vastaaminen Korjausrakentamisen koulutustarpeen ja mahdollisuuksien selvittäminen Kirjanpitäjien ja palkanlaskijoiden koulutus tai täydennyskoulutus Tietotekninen koulutus uusien ratkaisujen avulla Kieliopinnot etenkin työssäkäyville maahanmuuttajille. Kartoitettava yhteinen toimintamalli sekä, kuka järjestää ja maksaa. Vastuutaho Kaikki koulutuksen järjestäjät SeAMK, Mkk Sedu aikuiskoulutus, Mkk Urheiluopisto, SeAMK Sedu, Sedu Aikuiskoulutus, Mkk Sedu aikuiskoulutus Sedu Aikuiskoulutus Sedu, Sedu Aikuiskoulutus Sedu, SeAMK, Mkk, UCS Sedu, SeAMK, Mkk, UCS Sedu Syo, SeAMK, Sedu Aikuiskoul. Kaikki koulutuksen järjestäjät Paikkakunnat, kansalaisopisto, Mkk 51

56 Suupohjan ja Kurikan alueellinen osaamisstrategia 1. Tausta Suupohjan ja Kurikan alueellinen osaamisstrategia toteuttaa seudulla tehtyjä strategisia priorisointeja. Taustalla ovat Suupohjan kehittämisyhdistyksen (SEK) Suupohjan paikallinen kehittämisstrategia vuosille ja Leader-ohjelma, Isojoen kuntastrategia, Kauhajoen kaupungin strategia ja Laaja hyvinvointikertomus , Kurikan kaupungin strategia , Sivistystoimen strategia ja Elinkeinostrategia sekä Teuvan elinkeinostrategia 2013 ja kuntastrategia. Kurikka on osa Suupohjan vuosien Leader-ohjelmaa, joten on perusteltua yhdistää alueidenstrategiat. Jalasjärvi ja Kurikka ovat liittymässä yhteen, mikä vaikuttaa jonkin verran alueen tilanteeseen, joskin keskeiset alueen ominaispiirteet säilyvät melko samanlaisina. Karijoelta ei ollut saatavissa strategiaa. Suupohjan ja Kurikan alueen visiot Suupohjan paikallinen kehittämisstrategia ja LEADER-ohjelma Suupohja on vuonna 2020 elinvoimainen ja innovatiivinen maaseutualue, joka tarjoaa yrittäville ja yritteliäille asukkailleen ajanmukaiset palvelut viihtyisässä asuinympäristössä. Alueen asukkaat ja kilpailukykyiset yritykset ovat aktiivisesti mukana kestävässä kehitystyössä ja verkottuvat alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Omaleimainen, vahva kulttuuritarjonta vahvistaa asukkaiden identiteettiä ja viihtyvyyttä sekä alueen vetovoimaisuutta Kauhahajoki: kaupunpungin strategia Visio 2020 Turvallinen ja viihtyisä Kauhajoki on elinvoimainen Kauhajoen seudun hallinnollinen keskus sekä aktiivinen elinkeinoelämän ja sidosryhmien verkottaja, asiantunteva ja tehokas kumppani. Vision täsmennys Kaupunki yhdessä siihen liittyneiden kuntien kanssa muodostaa yrittäjäystävällisen ja ihmisläheisen yhteisön, joka hyödyntää verkostoituneita ja kehittyviä tuotanto- ja palvelumuotoja. Asiantuntijayhteisö muodostaa toimintaympäristön, jossa toiminnot järjestetään hyvinvointia edistävästi, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Kauhajoki tunnetaan laadukkaasta lasten kasvatuksesta ja opetuksesta sekä monipuolisista kulttuuri-, liikunta- ja muista vapaa-ajan palveluista. Kauhajoki menestyy materiaalien käsittelyjärjestelmien, maaseutuelinkeinojen, uusiutuvien energia-alojen, elintarvike-, puu- ja palvelualojen osaajana. Teuva: elinkeinostrategia ja kuntastrategia Visio Teuva 2015: Teuva on elinvoimainen, kulttuurimyönteinen ja yhteistyötaitoinen koulutuksen, vireän elinkeinoelämän sekä tasokkaan teknologian kunta. Teuvalaisten hyvinvointia edistetään laadukkailla ja monimuotoisilla palveluilla Visio 2020: Teuva on elinvoimainen ja itsenäinen kunta, jonka talous on tasapainossa. Teuva on kulttuurimyönteinen ja yhteistyöhakuinen koulutuksen, vireän elinkeinoelämän sekä tasokkaan teknologian kunta. Teuvalaisten hyvinvointia edistetään laadukkaasti toteutetuilla ja monipuolisilla palveluilla Isojoki: kuntastrategia Toiminta-ajatus: Isojoki on yritteliäs kunta, jossa vallitsee yhteistyökykyinen ja ihmisiä arvostava ilmapiiri. Kaunis luonto ja turvallisuus tekevät Isojoesta hyvän elinympäristön sekä asukkaille että elinkeinotoiminnalle. Luontomatkailu ja iloinen ilmapiiri saavat ihmiset palaamaan alueelle yhä uudelleen. Visio Isojoki Suupohjan alueen aktiivisena kunnallisena toimijana on luonnonläheinen kunta, jossa on ilo asua, tehdä työtä ja yrittää. Kunnan tunnuspiirteitä ovat kuntalaisista välittäminen, luontomatkailu ja yritteliäisyys Kurikka: Kaupungin strategia, Sivistystoimen strategia, Elinkeinostrategia Missio: Kurikan kaupungin tehtävänä on luoda asukkailleen hyvät peruspalvelut, viihtyisät olosuhteet ja edellytykset yrittämiselle sekä menestymiselle. Visio Kurikka on perinteitään kunnioittava, tulevaisuuteen suuntautuva, innovatiivinen, asukkaitaan ja yrityksiään monipuolisesti palveleva, taloudellisesti vahva kuntakentän suunnannäyttäjä! Elinkeinotoimen visio: Kurikka on vahva, monipuolinen ja menestyvä yritystoiminnan keskus Etelä- Pohjanmaalla. 52

57 1.1. Väestö ja työmarkkinat Kokonaispinta-ala 2013 Alkutuotannon työpaikat Maatilojen lkm Yrittäjät 2011 Kuolleet 2013* Yli 65-vuotiaat 2013 Työttömät vuosikeskiarvo Toimivat yritykset 2012 Lopettaneet yritykset 2012 Teollisuuden työpaikat 2011 Keskiast. tutk. Asuntokunnat 2012 Väkiluku vuotiaat 2013 Henkilöautot Työpaikat 2011 Veronalaiset tulot 2012 Ulkomaalaiset 2012 Tutkinnon suorittaneet 2012 Aloittaneet yritykset 2012 Alle 15-vuotiaat 2013 Palvelualojen työpaikat Alle 7-vuotiaat 2013 Poliisin tietoon tulleet Pitkäaikaistyöttömät Korkea-ast.tutk. Syntyneet 2013* Kuvio 1. Suupohjan seutukuntaprofiili. Lähteet: Etelä-Pohjanmaan liitto; Tilastokeskus, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus ja Trafi. Teollisuuden työpaikat 2011 Työttömät vuosikeskiarvo Yli 65-vuotiaat 2013 Keskiast. tutk. Pitkäaikaistyöttömät Ulkomaalaiset 2012 Toimivat yritykset 2012 Asuntokunnat 2012 Yrittäjät 2011 Väkiluku 2013 Veronalaiset tulot 2012 Aloittaneet yritykset 2012 Tutkinnon suorittaneet vuotiaat 2013 Henkilöautot Maatilojen lkm Työpaikat 2011 Alkutuotannon työpaikat Kuolleet 2013* Palvelualojen työpaikat Alle 15-vuotiaat 2013 Kokonaispinta-ala 2013 Syntyneet 2013* Lopettaneet yritykset 2012 Alle 7-vuotiaat 2013 Poliisin tietoon tulleet Korkea-ast.tutk. Suupohjan seutukunnan seutukuntaprofiili, % maakunnasta 15,7 15,2 14,9 13,8 13,6 13,4 13,3 13,2 12,7 12,6 12,1 11,9 11,8 11,8 11,7 11,7 11,5 11,1 10,6 10,5 10,2 10,1 10 9,3 9, Kuvio 2. Kurikan kuntaprofiili. Lähteet: Etelä-Pohjanmaan liitto. Tilastokeskus, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus ja Trafi. 17,2 Kurikan kuntaprofiili, % maakunnasta 6,6 6,6 6,5 6,5 6,3 6,3 5,9 5,9 19,3 9 8,6 8,2 8,1 8 7,7 7,5 7,4 7,4 7,4 7,3 7,3 7,3 7,3 7,2 7,2 7,2 7,1 7,

58 Suupohjan paikallisessa kehittämisstrategiassa kuvataan aluetta seuraavasti: Suupohjassa on monipuolinen ja monialainen yritysverkosto ja alue on tunnettu innovatiivisista toimintatavoistaan. Alueen yritykset, kunnat, kehittäjäorganisaatiot ja oppilaitokset tekevät tiiviistä yhteistyötä alueen kehittämiseksi. Elinkeinorakenteen kerrotaan poikkeavan keskimääräisestä. Alkutuotannon osuus on selvästi koko maan ja Etelä-Pohjanmaan keskiarvoa korkeampi. Etenkin Karijoki ja Isojoki ovat alkutuotantovaltaisia ja tuotanto on erikoistunut pitkälti muun muassa perunaan ja juureksiin. Lisäksi karja- ja metsätalous ovat merkittäviä ja alueelta löytyy Suomen suurin öljypellavan viljelyalue. Teollisuutta on keskittynyt Kurikkaan ja Kauhajoelle. Valtakunnallisesti merkittävä toimialakeskittymä Suupohjassa ja Kurikassa on huonekalualalla. Kuviosta 1. huomataan, että seutukunnassa on teollisuuden työpaikkoja ja yrityksiä suhteellisen suuri osuus väestöosuuteen suhteutettuna. (Suupohjan paikallinen kehittämisstrategia vuosille ) Toisaalta myös työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat korkeammalla tasolla kuin väkiluvun suhteellinen osuus maakunnasta antaisi olettaa. Kauhajoen työttömyys oli vuonna 2011 muuhun Etelä-Pohjanmaahan nähden merkittävästi suurempaa, mutta koko maahan nähden vähäisempää. Työllisten ja työttömien tason kerrotaan pysyneen vakaana. Sama näkyy myös seutukuntaprofiilista, joskin kuviosta 1. huomataan pitkäaikaistyöttömien määrän olevan Suupohjassa suhteellisesti melko vähäinen. Kurikassa sen sijaan pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus maakunnan määrästä on merkittävän korkea. (Kauhajoen hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma ) (VKTM- Koulutustaso indeksi) KOKO MAA 337 Taajaan asutut kunnat: keskiarvo ETELÄ-POHJANMAA Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Kauhajoki Kurikka Isojoki Karijoki Teuva 243 Taulukko 1. Koulutustasoa mittaava VTMK-indeksi maakunnan ja kuntaryhmän mukaan kunnittain Koulutustaso on Suupohjassa selvästi Etelä-Pohjanmaan ja valtakunnan taajaan asuttujen kuntien keskitason alapuolella. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä on vähäinen. Kauhajoen ja Kurikan koulutustasot ovat VKTM-indeksin mukaan mitattuna selvästi muuta Suupohjaa korkeampia. Isojoen ja Karijoen väestöt ovat maakunnan alhaisimmin koulutettuja. Alueella kerrotaan suosittavan ammatillista koulutusta. Suupohjassa yli puolella työttömistä työnhakijoista on keskiasteen tutkinnon. Kurikassa osuus on vielä selvempi. Kun mukaan lasketaan perusasteen tutkinnot, on osuus Suupohjassa 86 % ja Kurikassa 87 %. (Kauhajoen Laaja hyvinvointikertomus Taulukko 1. Kuvio 3.) 54

59 Toimiala Koulutusaste Suupohjan ja Kurikan työttömien työnhakijoiden koulutustaso vuonna 2013 Kurikan työttömien työnhakijoiden koulutusasteenosuus kaikista (yht. 696) Suupohjan työttömät työnhakijat koulutustason mukaan (yht. 1109) ALEMPI PERUSASTE YLEMPI PERUSASTE KESKIASTE ALIN KORKEA-ASTE ALEMPI KORKEAKOULUASTE YLEMPI KORKEAKOULUASTE TUTKIJAKOULUTUSASTE KOULUTUSASTE TUNTEMATON 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Osuus kaikista työttömistä työnhakijoista Kuvio 3. Suupohjan ja Kurikan työttömien työnhakijoiden koulutustaso vuonna Kuvioon on laskettu eri koulutusasteiden osuudet kaikista työttömistä työnhakijoista. Suupohjan ja Kurikan työttömien työnhakijoiden ammattialat vuonna 2013 TIETEELLINEN, TEKNINEN JA TAITEELL.TYÖ TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALIALA HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ, IT-ALAN TYÖ KAUPALLINEN TYÖ MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ, KALASTUSALA KULJETUS JA LIIKENNE RAKENNUS- JA KAIVOSALA TEOLLISUUS: VAATETUS, KONE, PUU, SÄHKÖ MUU TEOLLISUUS JA VARASTOALA PALVELUTYÖ MUUALLA LUOKITTELEMATON TYÖ Kurikan työttömien työnhakijoiden ammattialat (yht. 696) Suupohjan työttömien työnhakijoiden ammattialat (yht. 1109) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Osuus kaikista työttömistä työnhakijoista Kuvio 4. Suupohjan työttömien työnhakijoiden ammattialat vuonna Kuvioon on laskettu toimialojen osuudet kaikista työttömistä työnhakijoista. 55

60 Toimiala Suupohjan ja Kurikan työmarkkinat vuonna 2011 Työpaikat, alueella työssäkäyvät (yht ) Työllinen työvoima (yht ) A Maatalous, metsätalous ja kalatalous C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta X Toimiala tuntematon 0% 5% 10% 15% 20% 25% Osuus kaikista työssäkäyvistä/työpaikoista Kuvio 5. Suupohjan työmarkkinat vuonna Kuvioon on laskettu työpaikkojen ja työllisen työvoiman osuudet kaikista paikoista. Työpaikkojen määrä on laskettu alueella työssäkäyvien mukaan. Kuviosta on jätetty pois toimialat, joiden osuus on alle 1 %. Suupohjan ja Kurikan työmarkkinoilla korostuvat teollisuus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä maa- ja metsätalous. Myös tukku- ja vähittäiskaupalla on merkittävä osuus kaikkien toimialojen työpaikoista ja työllisestä työvoimasta. Samalla kolmasosa Kurikan ja neljäsosa Suupohjan työttömistä työnhakijoista on pätevöitynyt eri teollisuuden aloille. Lisäksi rakennusala nousee esiin työttömien työnhakijoiden tilastoista. Sosiaali- ja terveysalalla on enemmän työpaikkoja kuin työssäkäyviä. Tässä vaikuttaa etenkin Suupohjassa olevien työpaikkojen suuri määrä. Teollisuudessa on sama tilanne, mutta siinä puolestaan eron tekee Kurikan teollisuustyöpaikkojen määrä. Noin neljäsosa Kurikan ja Suupohjan työpaikoista sekä alueen työllisestä työvoimasta on teollisuuden alalta. Myös rakennus- ja kaivosalalla sekä palvelualalla on muita aloja enemmän työttömyyttä. Vuoteen 2025 asti ulottuvasta VATT:n tekemästä Suupohjan toimialojen ennusteen mukaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen lisääntyvät selvästi. Myös tukku- ja vähittäiskauppa kasvattaisi hieman osuuttaan kaikista työpaikoista. Sen sijaan maatalouden ja teollisuuden työpaikkojen osuus on laskeva. (Kuvio 3. Kuvio 4.) Melko samankaltaiset ennusteet koskevat Seinäjoen seutukuntaa, jonka osana Kurikka on. Tästä voidaan päätellä, että erityisesti sosiaali- ja terveysalan osaajista tulee olemaan jatkossakin vajetta. Kauhajoella syksyllä 2014 alkanut sairaanhoitajakoulutus paikannee vajetta, mutta tilastojen ja ennusteiden mukaan tarve on melko suurta ja pitkäaikaista. 56

61 Suupohjan toimialojen ennuste 2015 = 8789 kpl 2020 = 8269 kpl 2025 = 7996 kpl A 01,B Maa-, riista- ja kalatalous A 02 Metsätalous C, D 17-18, D 23-26, D 36-37, E (Muu teollisuus) D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D Metsäteollisuus, kustann. ja painaminen D Metalliteoll., koneiden, sähkötek. tuot. ja F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J Rahoitus- ja vakuutustoiminta K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv.(pl.k 70) L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O,P,Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. 0% 5% 10% 15% 20% 25% Kuvio 6. Suupohjan toimialojen ennuste vuosina Kuvioon on laskettu toimialojen työpaikkojen osuudet kaikista työpaikoista. Arviot on tuotettu osana Maakuntastrategian valmistelua Kehittämistavoitteet Suupohjan kehittämisstrategian visioon pääsemiseen vaadittaviksi toimenpiteiksi määritellään edistää yritysten syntymistä, kilpailukykyä, kannattavuutta ja kansainvälisyytä. Alueella olevan potentiaalin hyödyntäminen vaatii perinteisten toimialojen uudistamista globaalisti kilpailukykyisiksi muun muassa tietoverkon ja uusien liiketoimintamallien soveltamisen avulla. Digitaalisuus on yksi Suupohjan alueen kehittämisen pääteemoista. Uutta teknologiaa ja nopeita yhteyksiä halutaan hyödyntää maaseudun innovatiivisten palvelukonseptien kehittämisessä. Heikkouksiksi katsotaan yritysten pieni koko, vähäinen panostus tutkimusja kehittämistoimintaan sekä kansainvälisen toiminnan vähyys. Mikroyritysten syntymistä ja kasvuhaluisia yrityksiä halutaan tukea. Teemoina ovat yritysten markkinointi- ja myyntiosaamisen kehittäminen sekä kansainvälisyyden, kilpailukyvyn ja kannattavuuden lisääminen, etenkin kärkitoimialoilla. Toimintaa ohjaavat tuottavuus, laatu, alueellinen merkitys ja työllistymisvaikutus. Palvelurakenteen muutoksen, väestön ikääntymisen, kansainvälistymisen, tietotekniikan kehityksen ja varakkuuden kasvun nähdään luovan palvelusektorille laajenevia mahdollisuuksia innovatiiviselle palvelutuotannolle ja yrittäjyydelle. Toiminnan taloudellinen ja sisällöllinen tehokkuus katsotaan oleelliseksi koko yhteisön kannalta. (Teuvan kuntastrategia. Suupohjan paikallinen kehittämisstrategia vuosille Kurikan elinkeinostrategia Kurikan Sivistystoimen strategia. Kurikan kehittämisohjelma-ohjelma vuosille ) Kaikissa strategioissa yrittäjyys priorisoidaan tärkeäksi. Yrityksiin panostamalla lisätään alueen vetovoimaa. Myös toimialojen välistä yhteistyötä ja yritysten erikoistumista pyritään vahvistamaan sekä tuetaan uudenlaisen liiketoiminnan syntymistä lähiruuan, bioenergian ja seutuverkon ympärille sekä muun muassa infor- 57

62 maatio-, kommunikaatioteknologia-, yrityspalvelu-, palvelukeskus-, asumis-, hyvinvointi-, kulttuuri-, green care- ja matkailualalla. Elinkeinojen kehittämiskeinona mainitaan muun muassa tarvelähtöinen koulutus sekä koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta. Kehitystyössä katsotaan tärkeäksi, että ammatillista ja ammattikorkeakouluopetusta saadaan edelleen alueella. Kurikassa linjataankin koulutusta kehitettävän etenkin kehittyvillä toimialoilla. (Kurikan elinkeinostrategia Suupohjan paikallinen kehittämisstrategia vuosille Kurikan Sivistystoimen strategia) Kuvio 7. Vastaukset kysymykseen, tiedättekö, onko tarvitsemianne koulutuspalveluita ja -tarjontaa saatavilla lähialueille? Lähde: Kysely järjestetty osana Alueelliset osaamisstrategiat -hanketta. Vastauksia 37. Huom. Vastauksessa oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. Osana alueelliset osaamisstrategiat -hanketta järjestettiin osaamistarpeita ja kehitystavoitteita koskeva sähköinen kysely yrityksille ja muille organisaatioille. Kurikasta vastauksia tuli yhteensä 17, Kauhajoelta 13,Teuvalta 4, Isojoelta 2 ja Karijoelta 1 kappaletta. Näistä 22 oli alle 10, kolme 11 20, kymmenen 21 50, yksi ja yksi henkilöä työllistävää. Vastaukset painottuivat paikallisilla ja kansallisilla markkinoilla operoiviin yrityksiin, mutta kolmetoista toimii myös kansainvälisesti. Kaikkiaan 26 vastaajaa ilmoitti organisaatiossa olevan osaamis- tai koulutusvajetta. Lähes kaikkien vastausten osaamisvaje koski henkilömäärissä 1 10 olemassa olevaa tai rekrytoitavaa henkilöä. Kahdessa vastauksessa tarpeeksi ilmoitettiin henkilöä. Yksitoista vastaajaa ei osannut sanoa, onko alueella kehitystarpeiden vaatimaa koulutustarjontaa, ja kaksi koki, ettei ole. 58

63 2. Keskeiset toimialat: Maakuntastrategia: Suupohja Biotalous ja uudet kestävät energiaratkaisut Kasvis, marja ja juuresalan komponenttiteollisuus Teollisuuden ja kaupan logistiset järjestelmät, metalliteollisuuden kone ja laitevalmistus Digitaalisuus ja avointen kuituverkkojen hyödyntäminen Seutukaupunkipilotti -yhteistyö Hajautetun energiatuotannon systeeminen hallinta (Kauhajoki) Sähkökaupunki, energian säästö, sähköautot (Kurikka) Kuituverkkojen hyödyntäminen (Kauhajoki) SEK Biotalous ja kestävä energian tuotanto Alkutuotanto, erikoistunut maatalous Paikkakuntien strategiat Uusiutuva energia (Kauhajoki) Biopohjaiset energiaratkaisut (Kurikka) Maaseutuelinkeinot (Kauhajoki) Maatalous /kestävät ja tehokkaat ruokajärjestelmäratkaisut (Kurikka) Strategiset toimialat Biotalous, uusiutuva energia ja maatalous Elintarvikeala Elintarvikeala (Kauhajoki) Elintarvikeala Muoviala Logistiset järjestelmät Metalliala Digitaalisuus, tietotekninen osaaminen Materiaalien käsittelyjärjestelmät (Kauhajoki) Metalliteollisuus ja teollisuuden kehittäminen (Kurikka) Muoviala Logistiset järjestelmät Metalliala Digitaalisuus Asuminen (mukaan lukien kalusteet ja sisustaminen) Älykkäät huonekalut (Kurikka) Huonekaluala Puu- ja huonekaluala (Kauhajoki, Teuva, Kurikka) Huonekaluala ja älykäs asuminen Matkailu, hyvinvointiala, ruokaelämystoiminta Luontomatkailu (Isojoki) Matkailu- ja hyvinvointiala, kaupan ja palveluiden kehitys (Kurikka) Matkailu Sosiaali ja terveysala, green care Sosiaali- ja terveyspalvelut (Kurikka) Sosiaali- ja terveysala Muut strategiset kehittämiskohteet Sähköinen liiketoimintaosaaminen Kansainvälistyminen Jalostusasteen nosto Kasvuyrittäjyys TKI Taulukko 3. Koostetaulukko eri toimijoiden strategioissaan priorisoimista keskeisistä ja kehitettävistä toimialoista. Keltaisella on merkitty kärkitoimialoiksi priorisoidut. 59

64 Alueen keskeiset toimijat Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, Kurikka ja Suupohjan paikkakunnat sekä Etelä-pohjanmaan liitto ovat korostaneet strategioissaan ja ohjelmissaan melko yhtenäisesti tiettyjä toimialoja. Lisäksi Kurikan strategiat toteuttavat melko hyvin maakuntastrategiassa Seinäjoen seutukunnalle priorisoituja aloja, kuten kestävät ja tehokkaat ruokajärjestelmien ratkaisut, metalli ja rakennustuoteteollisuus, luovat alat ja matkailu sekä asuminen. SEK on mukana Arktisuus -seutukaupunkipilotissa sekä PK- Teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky -seutukaupunkipilotin alateemoissa Kokeilla ja mallintaa toimintaympäristöjä, Tunnistaa ja kehittää korkeakoulujen rooli seutukaupunkien yhteistyökumppanina pkyritystoiminnan kehittämisessä, Voimistaa toisen asteen koulutuksen ja tuotekehitysosaamisen roolia seutukaupunkien pk-teollisuuden uudistamisessa ja vahvistamisessa vastuutahona sekä Kansainvälistymisesimerkit ja vertaistieto pk-teollisuuden kansainvälisistä kehittämistavoista. (Kauhajoen elinkeinostrategia. Seutukaupunkipilotti.) Kuvio 8. Suupohjan paikallisen kehittämisen matriisi. Lähde: Suupohjan paikallinen kehittämisstrategia vuosille Biotalous, kestävät energiaratkaisut ja maatalous Suupohjan paikallisessa kehittämisstrategiassa määritellään biotaloutta koskien seuraava visio: Suupohja on biomassoja kestävästi hyödyntävä, energiaomavarainen alue, jossa tuotetaan älykkäästi ja kustannustehokkaasti uusiutuvaa energiaa monimuotoisilla, hajautetuilla resursseilla. Biotalouteen liitetään raaka-aineiden ja biomassojen kestävä käyttö sekä niistä valmistettujen tuotteiden, palveluiden ja elämysten tuotantoa. Biotalous limittyy muihin toimialoihin, kuten maatalouteen, matkailuun ja teollisuuteen. Alueelta löytyy raaka-ainevaroja ja osaamista bioenergian kehittämiseen ja tuotantoon. Suupohjan tavoitteena on tulla energiaomavaraiseksi. Olosuhteet ovat suotuisat tuulivoimapuistojen rakentamiselle ja alueella on käynnissä alaan liittyvää koulutusta. Energia- ja materiaalitehokkaista innovaatioista halutaan tulevaisuuden kilpailutekijä. Lähienergia vaatii tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatiotoimintaa. Kurikan visiona on olla yksi Suomen vetovoimaisimmista sähkökaupungeista. Samoin Kauha- 60