Bioenergia Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioenergia 2020. Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta"

Transkriptio

1 Bioenergia 2020 Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 6/2010

2 aki villa pasi saukkonen Bioenergia 2020 Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 6/2010

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 6/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 6/2010 MEE Publications Employment and entrepreneurship 6/2010 Tekijät Författare Authors Aki Villa Pasi Saukkonen Julkaisuaika Publiceringstid Date Tammikuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Bioenergia 2020 Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta Tiivistelmä Referat Abstract Tutkimuksessa on esitetty bioenergia-alan asiantuntijoiden arvioita alan työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeista vuoteen 2020 saakka. Asiantuntijapaneeli valittiin yrityksistä, tutkimus- ja kehitysorganisaatioista, edunvalvonnasta ja koulutusorganisaatioista. Taustaskenaariona on valtioneuvoston vuonna 2008 julkaisema pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Metsäbiomassojen lisäksi myös muu bioenergiapotentiaali on viime vuosina selvemmin tunnistettu. Alan kasvulle vuoteen 2020 mennessä antavat tukea asiantuntijapaneelin mukaan fossiilisten polttoaineiden merkittävä hinnan nousu ja alan kustannustehokkuuden lisääntyminen teknologian kehittyessä. Kasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat mm. suomalaisen tukipolitiikan kilpailukykyisyys, pääosin metsäyhtiöiden hallinnoimien raaka-aineketjujen hankkiman energiapuun riittävyys, metsäteollisuuden sivuainevirtojen väheneminen ja koneyrittäjien määrä. Merkittävin työllistämispotentiaali on metsäenergiassa. Peltoenergian rooli tullee olemaan pikemminkin nykyisiä maatalouden työpaikkoja turvaava. Energianjalostuksen työpaikkoihin ei arvioida merkittävää kasvua vuoteen 2020 mennessä. Sen sijaan esimerkiksi kiinteistöjen ja maatalouden bioenergiaratkaisuissa on potentiaalia sekä laitevalmistuksessa että palveluliiketoiminnassa. Työvoiman saatavuuden ongelmat tulevat painottumaan raaka-aineen hankintaan. Alan heikko palkkaus, työn kausiluonteisuus ja alan houkuttelevuus luovat haasteellisen lähtökohdan rekrytoinneille. Toisaalta alan rakenteelliset muutokset ja esimerkiksi ympäristötietoisuuden lisääntyminen voivat osaltaan lisätä alan houkuttelevuutta. Laajamittaiseen ulkomaisen työvoiman käyttöön ei uskota. Koulutuksessa tulevat asiantuntijapaneelin mukaan korostumaan bioenergialle räätälöidyt opintokokonaisuudet. Koulutusorganisaatioiden ja muiden alan toimijoiden yhteistyön lisääminen sekä opettajien pätevyyden varmistaminen katsottiin tarpeelliseksi. Oppisopimuskoulutus arvioitiin yhdeksi merkittäväksi väyläksi alan työtehtäviin. Laite- ja palveluinnovaatioiden kehittämiseen arvioitiin tarvittavan lisää julkisia resursseja ja myös pienyritysten tarpeet osaamisensa kehittämiseen tulee huomioida. Toisaalta yksityisen pääoman käyttö saattaa asiantuntijoiden mukaan tarjota lisämahdollisuuksia innovaatioiden rahoitukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/matti Sihto, p Asiasanat Nyckelord Key words Bioenergia, kasvu, työllisyys, osaaminen ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 68 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 15 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ ja yrittäjyys -sarjan 6. niteenä vuonna 2010 julkaistaan tutkija Aki Villan ja tutkija Pasi Saukkosen tutkimus Bioenergia 2020 Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta. Tutkimus on toteutettu Joensuun yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiassa, jossa siitä on vastannut tutkimusjohtaja Timo Lautanen. Tutkimusraportin lukuun 2.1 pohjatekstin on Spatiassa laatinut tutkimusharjoittelija Jani Lukkarinen. Ilmastonmuutoksen torjumisen on arvioitu vaikuttavan negatiivisesti työllisyyteen siitä aiheutuvien kustannusten ja yleisen hintatason nousemisen seurauksena. Uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuuden parantaminen kuitenkin luovat myös uusia työpaikkoja. Tutkimuksessa on delfoi-tutkimusmenetelmällä koottu bioenergia-alan asiantuntijoiden arvioita alan työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeista vuoteen 2020 saakka sekä arvioita työvoiman saatavuuden mahdollisuuksista ja ongelmista. Raportti nostaa esille kehittämistarpeita, joita liittyy muun muassa bioenergia-alan imagoon, teollisuudesta riippumattomien raaka-ainelähteiden kehittämiseen, tuotekehitykseen, kuluttajaneuvontaan, alan koulutuksen, tutkimuksen ja työvoiman kehittämiseen sekä kehittämishankkeiden rahoitukseen. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut ylitarkastaja Aimo Aalto työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ohjausryhmään ovat jäseninä kuuluneet professorit Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto), Paavo Pelkonen ja Heikki Eskelinen (Joensuun yliopisto), ohjelmakoordinaattori Kimmo Kurkko (Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy), maakunta-asiamies Kimmo Niiranen ja maakuntasuunnittelija Pasi Pitkänen (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) sekä neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen (työ- ja elinkeinoministeriö). Tutkimuksen on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n ja Joensuun yliopiston kanssa. Helsingissä joulukuussa 2009 Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti

7

8 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys Johdanto Tutkimuksen tausta Euroopan Unionin ilmastopolitiikka Valtioneuvoston selonteko pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi Bioenergian työllistävyys ja alueet Koulutuksella osaamista bioenergia-alalle Menetelmä ja aineistot Delfoi-tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto Asiantuntija-aineiston tulokset: kehityskuva ja näkymät vuoteen Bioenergia-alan pääpiirteet Työllisyys Koulutus, osaaminen ja työvoiman tarjonta Yhteenveto ja johtopäätökset Bioenergia-alan työvoimanäkymiä vuoteen Työvoiman saatavuuden ongelmakohdat ja kehityskohteet Bioenergian tarve Suomessa Lähteet Liite 1 Haastattelulomake Liite 2 Kyselylomake... 57

9 Kuvat ja taulukot Kuva 1. Kuva 2. Biomassojen käytön kasvun vaikutus työllisyyteen valtioneuvoston skenaarion perus- ja tavoiteurissa Metsähakkeen energiakäyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2006 sekä maakunnallinen teknis-taloudellinen potentiaali Kuva 3. Kyselyyn vastanneiden taustaorganisaatiot Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden pääasialliset asiantuntemusalat.. 27 Kuva 5. Bioenergia-alan kasvu 2020: poimintoja asiantuntijoille esitetyistä keskeisistä väittämistä Kuva 6. Bioenergia-alan työllisyys 2020: poimintoja asiantuntijoille esitetyistä keskeisistä väittämistä Kuva 7. Bioenergia-alan koulutus tänään ja vuonna 2020: poimintoja asiantuntijoille esitetyistä keskeisistä väittämistä Kuva 8. Osaaminen bioenergia-alalla tänään ja vuonna 2020: asiantuntijoille esitetyt väittämät Taulukko 1. Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategian perus- ja tavoiteurat vuodelle Taulukko 2. Käytössä oleva maatalousmaa TE-keskusalueittain Taulukko 3. Nautojen, sikojen ja kanojen lukumäärät TE-keskusalueittain vuonna Taulukko 4. Vähintään 75 naudan ja 800 lihasian maatilojen lukumäärä maakunnittain vuonna Taulukko 5. Maa- ja metsätalouden perustutkintojen koulutusohjelmat ja tutkinnot vuonna Taulukko 6. Bioenergia-alan kasvun, työllisyyden ja osaamisen toimenpidesuositukset... 49

10 1 Johdanto Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma ja sen hillitsemiseen pyritään kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomi on osana Euroopan Unionia sitoutunut tavoitteisiin, joissa yhtenä keskeisenä asiana on uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen ja fossiilisten polttoaineiden käytön ja niistä aiheutuvien hiilipäästöjen vähentäminen. Asetettujen tavoitteiden myötä bioenergian työllistävyyteen on alkanut kohdistua kasvavia odotuksia. Eri tutkimusten esittämät arviot työllisyysvaikutuksista vaihtelevat huomattavasti. Tämä johtuu niiden taustalla olevien rajausten ja oletusten erilaisuudesta mm. teknologisessa kehityksessä, biomassojen käyttöönoton ennusteissa ja fossiilisten polttoaineiden hintakehityksessä. Esimerkiksi Rintalan (2007) työryhmän mukaan bioenergia-alan työllisyysvaikutus olisi vuoteen 2015 mennessä henkilöä. Helysen ym. (2007) laatimassa metsäenergiaan liittyvässä käyttöskenaariossa (metsähakkeen hankinta 15 Mm 3 ja polttopuun hankinta 5.1 Mm 3 ) arvioitiin työllisyysvaikutuksiksi yhteensä henkilötyövuotta vuoteen 2020 mennessä. Työllisyysarvioita ja teknologista kehitystä vähäisemmälle huomiolle bioenergiakeskustelussa ovat jääneet työvoiman saatavuuteen ja osaamistarpeisiin liittyvät kysymykset. Tässä tutkimuksessa arvioidaan bioenergia-alan työmarkkinoiden kehitystä sekä osaamis- ja koulutustarpeita Suomessa. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Millaisia muutoksia Euroopan Unionin ilmastopolitiikassa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja miten uusiutuvan energian käyttöä pyritään edistämään? Miten bioenergia-alan työmarkkinat ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana? Miten alaan liittyvä koulutus on vastannut bioenergia-alan tarpeita? Millaisia osaamis- ja koulutustarpeita työllisyyden kasvu synnyttää? Millaiselta työvoiman saatavuus alalle näyttää? Mitkä osaamisalat muodostavat kapeikkoja alan kasvutavoitteiden kannalta? Tutkimuksen primääriaineisto kerätään asiantuntijahaastatteluilla ja -kyselyllä, joka suunnataan yrityksille, tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatioille sekä edunvalvojille. Taustaskenaariona käytetään valtioneuvoston selontekoa eduskunnalle pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi. Tämä strategia sitoo yhteen EU:n laajuisen uusiutuvan energian lisäämistavoitteen (20 %) ja Suomen kansallisen tavoitteen (38 %) osana EU:n kokonaistavoitetta vuonna Luvussa 2 luodaan katsaus tutkimuksen taustoihin. Jaksossa 2.1. tarkastellaan Euroopan Unionin ilmastopolitiikassa 2000-luvulla tapahtuneita muutoksia ja jaksossa 2.2. esitellään valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa bioenergian käytölle asettamat määrälliset tavoitteet. Lisäksi luvussa 2 tarkastellaan 9

11 bioenergiatoimintaa alueiden näkökulmasta (2.3.) ja luodaan silmäys alan koulutuksen tilanteeseen (2.4.). Luvussa 3 esitellään Delfoi-tutkimusmenetelmän peruspiirteet sekä käsillä olevan tutkimuksen aineisto. Luvussa 4 käsitellään bioenergian käytön kasvua, työllisyyttä sekä koulutusta ja osaamista koskevia asiantuntija-arvioita. Luvussa 5 tehdään yhteenveto keskeisistä asiantuntijapaneelin havainnoista ja esitetään johtopäätöksiä alan kehittämiseksi. 10

12 2 Tutkimuksen tausta 2.1 Euroopan Unionin ilmastopolitiikka Energialla on ollut keskeinen rooli toisen maailmansodan jälkeen käynnistyneessä Euroopan yhdentymisessä. Euroopan Unionin (EU) energiapolitiikan voidaan nähdä pidemmällä jänteellä olleen enemmän edistämispolitiikkaa kuin kaikkia jäsenmaita sitovaa sääntelypolitiikkaa. Politiikan painotukset ovat liittyneet jäsenmaiden yhteisten suuntaviivojen ja päämäärien asettamiseen, toimeenpanoa koskeviin suosituksiin ja jäsenmaiden yhteistyön lisäämiseen energia-asioissa ja energiaan liittyvässä tutkimuksessa. Ympäristö- ja ilmastoasioiden painoarvo EU:n yhteisessä politiikassa on edelleen kasvanut tietoisuuden lisäännyttyä ilmastonmuutoksesta. Seuraavassa tarkastellaan EU:n energiapolitiikan keskeisiä vaiheita 2000-luvulla. Lissabonin työllisyys- ja kasvustrategian myötä Euroopan Unioni muutti kehittämispolitiikkaansa alueiden väliseen tasavertaisuuteen perustuvasta koheesiopolitiikasta innovaatio- ja teknologiapolitiikan suuntaan. Uudessa politiikassa energiaa käsiteltiin ympäristöasiana, jollaisena se säilyi myös kestävään kehitykseen keskittyneessä Göteborgin Eurooppa-neuvostossa (Puheenjohtajiston päätelmät 2001). Eurooppa-neuvoston työstäessä Lissabonin strategiaa komissio keskittyi uusiutuvaa energiaa tukevan lainsäädännön kehittämiseen. Direktiivit uusiutuvan sähkön sisämarkkinoiden (direktiivi 2001/77/EY), liikenteen biopolttoaineiden (direktiivi 2003/30/EY), sähkön verotuksen (direktiivi 2003/96/EY) ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon (direktiivi 2004/415/EY) edistämiseksi vahvistettiin vuosina Direktiiveillä pyrittiin lähentämään kansallisten markkinoiden ohjausmenetelmiä ja jouduttamaan infrastruktuurin rakennustyötä. Toisaalta tavoitteena oli myös lisätä energiantuotantoa muun muassa poistamalla esteitä pienten tuottajien verkkoon pääsyltä. Hitaaseen edistykseen havahduttiin direktiivien seurantakertomusten valmistuessa Lainsäädännön soveltamista arvioiva kertomus (KOM 2004:366) korosti uusiutuvan energian osuuden jäävän luultavasti alle kymmeneen prosenttiin kokonaisenergiasta vuonna Hitainta kehitys on ollut lämmityksen ja jäähdytyksen sektorilla sekä biomassan energiakäytössä. Korjaustoimena komissio käynnisti biomassatoimintasuunnitelman ja vuoteen 2020 ulottuvien tavoitteiden valmistelun. EU on painottanut pyrkivänsä uusiutuvan energian tavoitteisiin Euroopan laajuisten energiamarkkinoiden luomisella. Myös EU:n päästökauppajärjestelmän (direktiivi 2003/87/EY) uskotaan tehostuvan yhteismarkkinoiden toteutuessa ja päästöoikeuskausien pidentyessä. Uusiutuvien energialähteiden lisäämisen ei nähdä kuitenkaan tapahtuvan ainakaan alkuvaiheessa ilman yhteisön laajuisia tukitoimia, joista voidaan mainita 10 11

13 esimerkkeinä syöttötariffit, vihreät sertifikaatit ja energiaverotus. Energiamarkkinoilla on vielä ainakin kolmenlaisia esteitä, jotka hidastavat yhteismarkkinoiden syntyä (KOM 2005:627). Ensinnäkin riittämättömät investoinnit sähköverkkoon etenkin kansallisvaltioiden rajoilla ja ongelmat uusien tuottajien verkkoon pääsyssä hidastavat kehitystä. Toiseksi hallinnolliset esteet, mm. pitkät lupamenettelyt ja huono aluesuunnittelu riittävän tuotantokapasiteetin ja infrastruktuurin rakentamiseksi, hankaloittavat käytännön toimintaa. Kolmanneksi on asenteiden aiheuttamia esteitä, jotka näkyvät kilpailun vapauttamisen ja jakelumonopolien purkamisen hitautena. Perustavanlaatuinen ongelma uusiutuvan energian lisäämisessä on kuitenkin se, että fossiilisten polttoaineiden markkinahinnoissa ei huomioida niiden ulkoisia, ympäristölle aiheutuvia kustannuksia. EU-alueella käyttöön otetulla päästökauppajärjestelmällä pyritään poistamaan edellä mainittua ongelmaa. Vuosien uusiutuvan energian edistämistoimista voidaan mainita biopolttoainestrategia vuodelta 2006, Energiapolitiikka Euroopalle toimintasuunnitelma vuodelta 2007, Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen Toimet vuoteen 2020 ja sen jälkeen ja direktiiviehdotus Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä vuodelta Vuonna 2006 julkistetussa biopolttoainestrategiassa (KOM 2006:34) ympäristöja sosiaaliset vaikutukset kuten peltopolttoaineiden negatiivinen kasvihuonekaasutase, suosademetsien raivaaminen palmuöljyplantaasien tieltä ja työntekijöiden olosuhteet etanolintuotannossa huomioitiin strategiassa aiempaa kattavammin. Toimenpiteiksi esitettiin muun muassa viljelyn tuen kytkemistä tuotteen kasvihuonekaasutaseeseen ja sertifioinnin kehittämistä. Toiveet kohdistettiin kuitenkin toisen sukupolven biopolttoaineisiin ja vetytalouteen. Vuonna 2007 hyväksyttiin energiakatsauksessa esitetyt tavoitetasot ja vahvistettiin toimintasuunnitelma Energiapolitiikka Euroopalle (KOM 2007:1). Tässä suunnitelmassa energia-ala kuvataan Euroopan kilpailukyvyn ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta ratkaisevana alana, jolla tarvitaan entistä suuremman luokan yhteistoimia sähköverkon ja yhteisten markkinoiden edistämiseksi. Samalla komissio kehotti vahvistettavaksi uusia sitovia tavoitteita vuodelle 2020: kasvihuonekaasupäästöjen 20 % leikkaus vuoteen 1990 nähden, uusiutuvan energian 20 % osuus energiantuotannosta ja 10 % biopolttoaineosuus kaikista liikenteen polttoaineista. Vuonna 2007 julkaistu komission tiedonanto Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen Toimet vuoteen 2020 ja sen jälkeen (KOM 2007:2) esitti kasvihuonekaasupäästöjen 20 prosentin vähennystä vuoteen 2020 mennessä, energiatehokkuuden parantamista 20 prosenttia vuoteen 2020 ja EU:n päästökauppajärjestelmän vahvistamista vuoden 2012 jälkeen. Biomassaa koskevassa toimintasuunnitelmassa (KOM 2005:628) on esitetty kootusti keinoja, joilla tavoitellaan sekä peltobioenergian saatavuuden parantamista että erilaisten jätevirtojen ohjaamista energiakäyttöön. Peltobiomassan tuotannossa 12

14 tärkein uudistus oli vuoden 2003 päivitys yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP). Samalla non-food -kasvien listaa laajennettiin ja niiden viljely hyväksyttiin velvoituskesantopelloilla. Yhdyskuntajätteiden energiakäytössä on hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, mutta yhteisössä etsitään yhä oikeanlaista lainsäädäntöä ja sopivia teknisiä ratkaisuja. Silti jätteenpolton lisäämistä pidetään keskeisenä toimenpiteenä bioenergian lisäämiseksi. Polttamisen lisäksi jätteet ovat varteenotettava biokaasun ja biopolttoaineen raaka-aine. Etenkin eläinrasvojen käyttöä pyritään lisäämään uudistamalla standardeja ja teknologiaa. Komission esittämien laskelmien mukaan 35 % EU:n metsien vuotuisesta kasvusta jää hyödyntämättä. Hakkuutähteiden energiakäyttöä on tarkasteltu erikseen metsänhoitoa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa (KOM 2006:302). Yhteisönlaajuisen pellettien ja hakkeen kaupankäyntipaikan (trading floor) ja hakkuutähteiden keruuketjujen kehittämistä pidetään tärkeimpinä toimina hakkuutähteiden tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Tavoitteena on, etteivät energiantuotanto ja metsäteollisuus kilpaile samasta biomassasta. Vuonna 2009 julkaistussa direktiivissä Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (direktiivi 2009/28/EY) kuvataan laajasti biopolttonesteisiin, uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön ja sen verkkoon pääsyyn, biopolttoaineiden ympäristökestävyyteen ja näiden polttoaineiden kasvihuonekaasuvaikutukseen liittyviä asioita. Tämä direktiivi kumoaa vuonna 2012 vuosina 2001 ja 2003 säädetyt direktiivit uusiutuvan sähkön sisämarkkinoista (direktiivi 2001/77EY) ja liikenteen biopolttoaineista (direktiivi 2003/30/EY). Direktiivissä määritetään myös tavoitteet uusiutuvan energian osuudelle energian loppukulutuksesta vuonna Direktiivissä esitetään, että uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on vuonna 2020 Suomessa 38 %. Suomen osuus liittyy koko EU:ta käsittävään 20 prosentin uusiutuvien energialähteiden osuuteen energian loppukulutuksesta, joka on jyvitetty eri jäsenmaille. Jaon perustana on ollut toteutunut kehitys, uusiutuvien energialähteiden osuus energiankulutuksesta ja mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian käyttöä. 2.2 Valtioneuvoston selonteko pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi Suomen hallitus on valmistellut pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, joka on tarkoitettu kannanottojen pohjaksi sekä EU:n kanssa käytävissä neuvotteluissa että muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Strategiapaperi tukee myös kotimaisen politiikan valmistelua ja päätöksentekoa. Strategiassa määritellään Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet ja keinot osana Euroopan unionia ja sen tavoitteita. Strategia annettiin selontekona eduskunnalle ja eduskunta antoi siitä talousvaliokuntansa mietinnön mukaisen kannanoton (ks. Eduskunta 2009)

15 Strategiassa tarkastellaan uusiutuvan energian lisäämismahdollisuuksia vuoteen Uusiutuvien energialähteiden määrät on esitetty ensinnäkin nykytoimien ja -kehityksen mukaisena perusurana. Näin edeten Suomi ei kuitenkaan pysty täyttämään Euroopan komission esittämää päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitetta. Sen vuoksi tarvitaan uusia toimenpiteitä, jotta päästäisiin tavoiteuran mukaisiin arvoihin. Energialähteittäin asetetut tavoitetasot vuodelle 2020 on esitetty taulukossa 1. Uusiutuvan energian osuus Suomen energiankulutuksesta on riippuvainen merkittävässä määrin puunjalostusteollisuuden sivutuotteiden hyödyntämisestä. Näiden saatavuus on luonnollisesti riippuvainen alan tuotannon kehityksestä. Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen on kuitenkin jo nykyisellään täysimääräistä eikä niiden lisäämistä yli perusuran sen vuoksi tavoitella. Volyymiltaan merkittävin kasvutavoite on asetettu metsähakkeelle, jonka käyttö pyritään likimain kolminkertaistamaan vuoteen 2020 mennessä2. Puun pienkäytön arvioidaan pysyvän likimain ennallaan. Sen sijaan puupellettien ja peltobiomassojen kohdalla tavoitellaan merkittävää kasvua. Myös lämpöpumppujen hyödyntämistä aiotaan edistää. Biopohjaisissa liikennepolttonesteissä tavoitellaan läpimurtoa vuoteen 2020 mennessä. Katseet on suunnattu toisen sukupolven polttoaineisiin, jolloin raaka-aineeksi soveltuisivat myös muut kuin ravintona käytettävät tuotteet. Vesivoimalle tavoitellaan kasvua, mutta suurempi paine asetetaan tuulivoiman ja aurinkoenergian edistämiselle. Osansa tavoitteiden saavuttamisessa on biokaasutuksella, jossa nähdään mahdollisuuksia maatalouden sivuvirroissa ja lannoissa sekä jätteiden mädättämisessä. Edellä kuvattu valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategia toimii käsillä olevan tutkimuksen taustaskenaariona. Tutkimus rajautuu biomassoihin, joten se kattaa noin 39 % (46,5 TWh) energia- ja ilmastostrategian vuoden 2020 tavoiteuran mukaisesta koko uusiutuvan energian loppukulutuksesta (118 TWh). Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät tuuli- ja vesivoima sekä lämpöpumput. Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet kemiallisen massanvalmistuksen jäteliemet ja teollisuuden jätepuu eivät myöskään suoranaisesti ole tämän tutkimuksen kohteena. Kuitenkin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden toteutumiselle massa- ja paperiteollisuuden tämänhetkinen rakennemuutos asettaa erittäin merkittävän haasteen. Tässä tutkimuksessa metsäbiomassat halutaan kuitenkin nähdä nykyistä selvemmin itsenäisenä, metsäteollisuuden ainespuuvirran ulkopuolisena raaka-ainelähteenä, vaikka niiden hankinta on ollut voimakkaasti metsäteollisuuden ainespuun hankintaan kytkeytynyttä toimintaa. 1 Strategian pääpaino ulottuu vuoteen Tämän jälkeisestä ajasta on esitetty visioita vuoteen 2050 saakka TWh =3.6 miljoonaa kiinto-m3 vuonna > 21 TWh=10.5 miljoonaa kiinto-m3 vuonna

16 Taulukko 1. Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategian perus- ja tavoiteurat vuodelle 2020 (tutkimuksen kohteet harmaalla pohjalla), yksikkö TWh = 109 kwh Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43, Teollisuuden tähdepuu 23,1 26, Yhteensä 59, Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11, Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat biokaasut 1,7 1,9 2 3 B. Pieni tukitarve Metsähake *) 5,8 7, Puun pienkäyttö 13,4 13, Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet **) Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102, josta puupolttoaineet yhteensä ***) 19,4 19, Uusiutuvan energian loppukulutus *) Tämän lisäksi metsähaketta arvioidaan käytettävän biojalostamojen raaka-aineena **) Sisältää liikenteen ja työkoneiden biopolttoaineet sekä lämmityksessä käytettävän biopolttoöljyn ***) Ei sisällä teollisuuden jäteliemiä eikä tähdepuuta Lähde: Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia 2008 Kuvassa 1 esitetään, mitä valtioneuvoston skenaarion toteutuminen biomassojen3 osalta tarkoittaa työpaikkoina. Koska tarkkoja bioenergia-alan työpaikkatilastoja ei ole saatavissa, laskelmat on tehty oletuksilla, että yhden terawattitunnin energiatuotanto biopolttoaineen hankintaketjuineen edellyttää joko 200 tai 250 henkilötyövuoden panosta. Tällaisiin arvioihin on päästy mm. Rintalan ym. (2007) ja Halosen ym. (2003) tekemissä biomassojen käyttöä koskevissa arvioissa. Arvioitu 200 henkilötyövuoden työpanos kuvaa tehokasta lämpövoimalaitoksen hankintaketjua, jossa metsä- ja peltoenergiaa hankitaan kehittyneillä koneketjuilla (välivarasto- tai käyttöpaikkahaketus/murskaus, risutukit, raskaat ruokohelven paalauskoneet). Vastaavasti 250 henkilötyövuoden työpanos kuvaa lämpölaitoskokoluokan hankintaketjua, jossa pienpuuta korjataan tuottavuudeltaan alhaisemmilla koneketjuilla (kevyet harvesterit ja maataloustraktorisovitteiset hakkurit). Jos biomassojen käyttö etenee nykytoimien ja kehityksen mukaisesti (perusura), työllistävyyden oletuksesta riippuen työpaikkojen määrä kasvaa noin 4500:sta lähes 8000:een tai vajaasta 6000:ata lähes :een. Jos taas laskelmat suoritetaan tavoiteuran 3 Biomassoihin luetaan tässä kierrätyspolttoaineet ja halvimmat biokaasut, metsähake, puun pienkäyttö, puupelletit ja peltobiomassat, muu biokaasu ja nestemäiset biopolttoaineet 15 14

17 mukaisesti (eli saavutetaan EU:n asettamat vaateet), biomassojen käyttöön liittyvät työpaikat saattaisivat lisääntyä parhaassa tapauksessa 6 000:sta lähes :een. Kuva 1. Biomassojen käytön kasvun vaikutus työllisyyteen valtioneuvoston skenaarion perus- ja tavoiteurissa (oletukset: 1 TWh = 200 htv ja 250 htv) htv v v Tavoiteura, 1 TWh=250 htv Perusura, 1 TWh=250 htv Tavoiteura, 1 TWh=200 htv Perusura, 1 TWh=200 htv Bioenergian työllistävyys ja alueet Bioenergia-alan työpaikkojen kasvuun ja yritystoimintaan kohdistuu myös aluekehityksen näkökulmasta kasvavia odotuksia. Vuonna 2007 alan pk-yritystoimintaa harjoitettiin 368 toimipaikassa, ne työllistivät henkilöä ja 90 % yrityksistä oli alle 10 henkilön mikroyrityksiä (Alm 2008). Lisääntyvä energian tuotanto biomassoilla avaa alueille uusia mahdollisuuksia hyödyntää paikallisia raaka-ainevaroja. Bioenergia nähdään etenkin maaseutualueiden mahdollisuutena. Volkin (2008) mukaan se luo harvaan asutulle maaseudulle työpaikkoja ja pieneltä osaltaan paikkaa muualta alkutuotannosta häviäviä työpaikkoja. Bioenergian työpaikat eivät kuitenkaan riitä kääntämään aluekehityksen suuntaa (emt.) Bioenergian aluevaikutusten täysimääräiseen hyödyntämiseen vaikuttaa se, kuinka ilmastopolitiikalla tuetaan useisiin energialähteisiin nojaavaa hajautettua energiatuotantoa. Suomalainen energiatuotantojärjestelmä on nykyisellään jo kohtuullisen hajautettu. Esimerkiksi päästökaupan ulkopuolella olevia lämpölaitoksia on noin 600 ja kaukolämpöverkkoja noin 350 (Volk 2008, ks. myös Lauhanen & Laurila 2008). Lämpö- ja voimalaitostoiminnan välitön työllistävä vaikutus tulee jatkossa kohdistumaan pienempiin laitoksiin. Suuremmissa laitoksissa siirtyminen esimerkiksi öljystä hakkeeseen ei välttämättä synnytä uusia työpaikkoja, koska laitokset ovat pitkälti automatisoituja (Halonen 2003.) Toisaalta jos lämpö- tai voimalaitokset siirtyvät käyttämään kotimaista raaka-ainetta, merkittäviä työllisyysvaikutuksia syntyy raaka-aineen hankintaan ja kuljetukseen. Myös pellettitehtaiden välitön työllistävyys on pieni. Esimerkiksi suuren tonnia vuodessa 16

18 tuottavan laitoksen työllistävyys on 9 henkilötyövuotta (Halonen 2003). Lisäksi tehtaiden suunnittelun sekä osien valmistamisen ja rakentamisen työllistävyys on muutamia henkilötyövuosia (emt.) Metsätalouteen ja -teollisuuteen liittyvien raaka-aineiden tuotannon ja jalostuksen työllisyysvaikutuksista suurin osa kohdistuu metsähakkeen tuotantoon: nykyisen noin henkilötyövuoden työllistävän vaikutuksen arvioidaan kasvavan kuusinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Helysen ym. (2007) laatimista skenaariosta suurimmassa, jossa metsähaketta hankitaan 15 Mm 3 ja polttopuuta 5.1 Mm 3, saadaan työllisyysvaikutuksiksi yhteensä henkilötyövuotta vuonna Ne jakaantuvat seuraavasti: Metsähakkeen tuotanto ja kuljetus Pilkekauppa 500 Lämpöyrittäjyys 400 Sähkön ja lämmön suurtuotanto 150 Polttoainejalosteiden valmistus 150 Työllistävyys suhteellisesti pienenee laitoskoon kasvaessa. Esimerkiksi suuren, 550 MW:n Ahlholmens Kraftin Pietarsaaressa sijaitsevan biokattilan hakkuutähdehakkeen korjuu risutukkimenetelmällä työllisti 0,18 htv/1000 m 3. Toisaalta osuuskunnan omistaman Perhon 1,4 MW:n lämpölaitoksen pienpuuhakeketjun, jossa osuuskunnan jäsenet tekevät itse energiapuun korjuun, haketuksen ja hakkeen traktorikuljetuksen lämpölaitokselle, työllistävä vaikutus oli metsurihakkuuseen perustuvassa ketjussa 0,67 htv/1000 m 3 ja kaato-kasauskoneeseen perustuvassa ketjussa 0,42 htv/1000 m 3. Näin ollen paikallistalouden kannalta pienpuun korjuuseen perustuvien työvoimavaltaisten ketjujen edut olivat suuremmat ison voimalaitoksen tehokkaaseen hankintaan verrattuna. Myös aluetalouteen jäävien tulovirtojen osuus oli suurempi työvoimavaltaisemmassa ketjussa, vaikka nuorten metsien kunnostukseen ohjatut tuet otettiin huomioon. (Ahonen 2004). Metsäenergian korjuukoneketjujen tuottavuuden perusteella lasketut tuotantokalustotarpeet ja työllisyysvaikutukset osoittivat, että 25 TWh:n metsäenergiamäärän (12 Mm 3 ) korjaamiseen tarvittaisiin vuonna 2020 kone- ja autoyksiköitä kappaletta ja henkilötyövuotta. Työllisyysarvioon sisältyy henkilötyövuotta välillisiä työllisyysvaikutuksia, jotka liittyvät koneiden valmistukseen ja huoltoon. Tutkimuksessa käytetyt koneketjut ovat tällä hetkellä käytössä olevia tehokkaita, suuria voimalaitoksia palvelevia järjestelmiä. (Kärhä ym. 2009). Suomessa on merkittävää uusiutuvan energian tuotanto- ja käyttötekniikan valmistusta, jonka arvioidaan työllistävän noin henkilötyövuotta (Halonen ym. 2003). Täällä valmistetaan metsäkoneita, energiapuun korjuulaitteita, nostureita, hakkureita, murskaimia, ajoneuvojen kontti- ja kontinkäsittelyratkaisuja, pilkekoneita ja erilaisia energian tuotantojärjestelmiä eri laitoskokoluokkiin. Laitevalmistuksessa ja erityisesti laitteiden viennissä on merkittävää potentiaalia. Miljardin euron laitevienti voi merkitä välittömänä työllistävänä vaikutuksena noin henkilötyövuotta. (Halonen ym. 2003). Vaikutus ulottuu eri puolille Suomea, sillä 16 17

19 esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on merkittävää metsäkoneiden valmistusta. Hakkeen käytössä on merkittäviä aluekohtaisia eroja. Myös kasvun vaikutukset tulevat väistämättä jakaantumaan alueittain epätasaisesti, koska puuraaka-ainetta ei kannata kuljettaa maanteitse kauaksi sijaintipaikastaan. Metsähakkeen lisäämispotentiaali on suuri monessa maakunnassa, erityisesti Keski-Suomessa, Etelä- Savossa, Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa (Kuva 2) (Maidell ym. 2008). Myös pilkkeiden valmistaminen ja toimitus luo uusia työpaikkamahdollisuuksia erityisesti maaseudulle. Toiminta on edelleen hyvin työvaltaista vaikkakin myös pilkkeen tekoa on koneellistettu. Kuva 2. Metsähakkeen energiakäyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2006 sekä maakunnallinen teknis-taloudellinen potentiaali (Maidell ym. 2008) Lähde: Metsäntutkimuslaitos. Niissä metsäkeskuksissa, jotka eivät ole maakuntia, toimivien pienimpien lämpöyrittäjien käyttämä metsähake ( m 3 ) on jaettu kunnille ja sitten maakuntakohtaiseksi teoreettisen hakkuutähdepotentiaalin suhteessa. Suomessa on maatalousmaata noin 2,3 miljoonaa hehtaaria, josta ravinnon ja rehujen tuotantoon tarvitaan noin 1,7-1,8 miljoonaa hehtaaria. Energiakäyttöön on näin ollen käytettävissä noin 0,5 miljoonaa hehtaaria, jolloin viljan ja rypsin viljelyalat kasvaisivat ja kesanto ja viljelemätön ala vastaavasti vähenisivät (ks. MMM 2005). Taulukossa 2 on esitetty käytössä olevan maatalousmaan käytön jakauma työvoimaja elinkeinokeskusalueittain vuonna

20 Taulukko 2. Käytössä oleva maatalousmaa TE-keskusalueittain 2008 Viljelty ala Viljelemätön ala 1) Muu käytössä olevan maatalousmaa 2) Käytössä oleva maatalousmaa yhteensä TE-keskus 1000 ha 1000 ha 1000 ha 1000 ha Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Yhteensä ) Hoidettu viljelemätön pelto ja kesanto 2) Nurmet väh. 5 v., monivuotiset puutarhakasvit ja kotitarvepuutarha Lähde: Tike 2009 Peltoenergian tuotannon työllistävyys aiheutuu tällä hetkellä ruokohelven viljelystä ja oljen käytöstä. Ruokohelpeä viljeltiin vuonna 2008 noin hehtaarin peltoalalla. Keskimääräisellä 6-8 tonnin kuiva-ainesadolla ja 4.5 MWh:n energiasisällöllä kuiva-ainetonnia kohden energiaa saatiin GWh (Flyktman & Paappanen 2005). Ruokohelven ja oljen tuotantokapasiteetiksi arvioitiin Halosen ym. (2003) tutkimuksessa 580 GWh vuonna 2010 ja suoraksi työllisyysvaikutukseksi henkilötyövuotta. Paalaimien ja tarkkuussilppurien tarpeeksi laskettiin konetta vuonna 2010, joiden valmistus työllistäisi 61 henkilötyövuotta. Koska isojen koneiden kokoluokassa ulkomaisilla koneilla on hallitseva markkina-asema, pääosa konevalmistuksen työpaikoista ja -tuloista valuisi kuitenkin ulkomaille. Biokaasun tuotannon merkittävimpiä raaka-ainelähteitä ovat lannat ja olki. Tärkeimmät lannan raaka-ainelähteet ovat nautaeläimet, siat ja kanat. Kotieläintuotannon alueellisen jakauman perusteella parhaimmat mahdollisuudet tuottaa biokaasua ovat Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten alueella (Taulukko 3). Kun maatalousmaa ja kotieläinmäärät yhdistetään, on suurin potentiaali edelleen Pohjanmaalla, mutta myös Varsinais-Suomi, Häme ja Uusimaa ovat peltoviljelyn osalta merkittäviä biokaasun tuotantoalueita

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot