Bioenergia Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta
|
|
- Jalmari Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Bioenergia 2020 Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 6/2010
2 aki villa pasi saukkonen Bioenergia 2020 Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 6/2010
3
4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 6/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 6/2010 MEE Publications Employment and entrepreneurship 6/2010 Tekijät Författare Authors Aki Villa Pasi Saukkonen Julkaisuaika Publiceringstid Date Tammikuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Bioenergia 2020 Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta Tiivistelmä Referat Abstract Tutkimuksessa on esitetty bioenergia-alan asiantuntijoiden arvioita alan työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeista vuoteen 2020 saakka. Asiantuntijapaneeli valittiin yrityksistä, tutkimus- ja kehitysorganisaatioista, edunvalvonnasta ja koulutusorganisaatioista. Taustaskenaariona on valtioneuvoston vuonna 2008 julkaisema pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Metsäbiomassojen lisäksi myös muu bioenergiapotentiaali on viime vuosina selvemmin tunnistettu. Alan kasvulle vuoteen 2020 mennessä antavat tukea asiantuntijapaneelin mukaan fossiilisten polttoaineiden merkittävä hinnan nousu ja alan kustannustehokkuuden lisääntyminen teknologian kehittyessä. Kasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat mm. suomalaisen tukipolitiikan kilpailukykyisyys, pääosin metsäyhtiöiden hallinnoimien raaka-aineketjujen hankkiman energiapuun riittävyys, metsäteollisuuden sivuainevirtojen väheneminen ja koneyrittäjien määrä. Merkittävin työllistämispotentiaali on metsäenergiassa. Peltoenergian rooli tullee olemaan pikemminkin nykyisiä maatalouden työpaikkoja turvaava. Energianjalostuksen työpaikkoihin ei arvioida merkittävää kasvua vuoteen 2020 mennessä. Sen sijaan esimerkiksi kiinteistöjen ja maatalouden bioenergiaratkaisuissa on potentiaalia sekä laitevalmistuksessa että palveluliiketoiminnassa. Työvoiman saatavuuden ongelmat tulevat painottumaan raaka-aineen hankintaan. Alan heikko palkkaus, työn kausiluonteisuus ja alan houkuttelevuus luovat haasteellisen lähtökohdan rekrytoinneille. Toisaalta alan rakenteelliset muutokset ja esimerkiksi ympäristötietoisuuden lisääntyminen voivat osaltaan lisätä alan houkuttelevuutta. Laajamittaiseen ulkomaisen työvoiman käyttöön ei uskota. Koulutuksessa tulevat asiantuntijapaneelin mukaan korostumaan bioenergialle räätälöidyt opintokokonaisuudet. Koulutusorganisaatioiden ja muiden alan toimijoiden yhteistyön lisääminen sekä opettajien pätevyyden varmistaminen katsottiin tarpeelliseksi. Oppisopimuskoulutus arvioitiin yhdeksi merkittäväksi väyläksi alan työtehtäviin. Laite- ja palveluinnovaatioiden kehittämiseen arvioitiin tarvittavan lisää julkisia resursseja ja myös pienyritysten tarpeet osaamisensa kehittämiseen tulee huomioida. Toisaalta yksityisen pääoman käyttö saattaa asiantuntijoiden mukaan tarjota lisämahdollisuuksia innovaatioiden rahoitukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/matti Sihto, p Asiasanat Nyckelord Key words Bioenergia, kasvu, työllisyys, osaaminen ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 68 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 15 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd
5
6 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ ja yrittäjyys -sarjan 6. niteenä vuonna 2010 julkaistaan tutkija Aki Villan ja tutkija Pasi Saukkosen tutkimus Bioenergia 2020 Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta. Tutkimus on toteutettu Joensuun yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiassa, jossa siitä on vastannut tutkimusjohtaja Timo Lautanen. Tutkimusraportin lukuun 2.1 pohjatekstin on Spatiassa laatinut tutkimusharjoittelija Jani Lukkarinen. Ilmastonmuutoksen torjumisen on arvioitu vaikuttavan negatiivisesti työllisyyteen siitä aiheutuvien kustannusten ja yleisen hintatason nousemisen seurauksena. Uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuuden parantaminen kuitenkin luovat myös uusia työpaikkoja. Tutkimuksessa on delfoi-tutkimusmenetelmällä koottu bioenergia-alan asiantuntijoiden arvioita alan työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeista vuoteen 2020 saakka sekä arvioita työvoiman saatavuuden mahdollisuuksista ja ongelmista. Raportti nostaa esille kehittämistarpeita, joita liittyy muun muassa bioenergia-alan imagoon, teollisuudesta riippumattomien raaka-ainelähteiden kehittämiseen, tuotekehitykseen, kuluttajaneuvontaan, alan koulutuksen, tutkimuksen ja työvoiman kehittämiseen sekä kehittämishankkeiden rahoitukseen. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut ylitarkastaja Aimo Aalto työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ohjausryhmään ovat jäseninä kuuluneet professorit Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto), Paavo Pelkonen ja Heikki Eskelinen (Joensuun yliopisto), ohjelmakoordinaattori Kimmo Kurkko (Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy), maakunta-asiamies Kimmo Niiranen ja maakuntasuunnittelija Pasi Pitkänen (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) sekä neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen (työ- ja elinkeinoministeriö). Tutkimuksen on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n ja Joensuun yliopiston kanssa. Helsingissä joulukuussa 2009 Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti
7
8 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys Johdanto Tutkimuksen tausta Euroopan Unionin ilmastopolitiikka Valtioneuvoston selonteko pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi Bioenergian työllistävyys ja alueet Koulutuksella osaamista bioenergia-alalle Menetelmä ja aineistot Delfoi-tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto Asiantuntija-aineiston tulokset: kehityskuva ja näkymät vuoteen Bioenergia-alan pääpiirteet Työllisyys Koulutus, osaaminen ja työvoiman tarjonta Yhteenveto ja johtopäätökset Bioenergia-alan työvoimanäkymiä vuoteen Työvoiman saatavuuden ongelmakohdat ja kehityskohteet Bioenergian tarve Suomessa Lähteet Liite 1 Haastattelulomake Liite 2 Kyselylomake... 57
9 Kuvat ja taulukot Kuva 1. Kuva 2. Biomassojen käytön kasvun vaikutus työllisyyteen valtioneuvoston skenaarion perus- ja tavoiteurissa Metsähakkeen energiakäyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2006 sekä maakunnallinen teknis-taloudellinen potentiaali Kuva 3. Kyselyyn vastanneiden taustaorganisaatiot Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden pääasialliset asiantuntemusalat.. 27 Kuva 5. Bioenergia-alan kasvu 2020: poimintoja asiantuntijoille esitetyistä keskeisistä väittämistä Kuva 6. Bioenergia-alan työllisyys 2020: poimintoja asiantuntijoille esitetyistä keskeisistä väittämistä Kuva 7. Bioenergia-alan koulutus tänään ja vuonna 2020: poimintoja asiantuntijoille esitetyistä keskeisistä väittämistä Kuva 8. Osaaminen bioenergia-alalla tänään ja vuonna 2020: asiantuntijoille esitetyt väittämät Taulukko 1. Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategian perus- ja tavoiteurat vuodelle Taulukko 2. Käytössä oleva maatalousmaa TE-keskusalueittain Taulukko 3. Nautojen, sikojen ja kanojen lukumäärät TE-keskusalueittain vuonna Taulukko 4. Vähintään 75 naudan ja 800 lihasian maatilojen lukumäärä maakunnittain vuonna Taulukko 5. Maa- ja metsätalouden perustutkintojen koulutusohjelmat ja tutkinnot vuonna Taulukko 6. Bioenergia-alan kasvun, työllisyyden ja osaamisen toimenpidesuositukset... 49
10 1 Johdanto Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma ja sen hillitsemiseen pyritään kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomi on osana Euroopan Unionia sitoutunut tavoitteisiin, joissa yhtenä keskeisenä asiana on uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen ja fossiilisten polttoaineiden käytön ja niistä aiheutuvien hiilipäästöjen vähentäminen. Asetettujen tavoitteiden myötä bioenergian työllistävyyteen on alkanut kohdistua kasvavia odotuksia. Eri tutkimusten esittämät arviot työllisyysvaikutuksista vaihtelevat huomattavasti. Tämä johtuu niiden taustalla olevien rajausten ja oletusten erilaisuudesta mm. teknologisessa kehityksessä, biomassojen käyttöönoton ennusteissa ja fossiilisten polttoaineiden hintakehityksessä. Esimerkiksi Rintalan (2007) työryhmän mukaan bioenergia-alan työllisyysvaikutus olisi vuoteen 2015 mennessä henkilöä. Helysen ym. (2007) laatimassa metsäenergiaan liittyvässä käyttöskenaariossa (metsähakkeen hankinta 15 Mm 3 ja polttopuun hankinta 5.1 Mm 3 ) arvioitiin työllisyysvaikutuksiksi yhteensä henkilötyövuotta vuoteen 2020 mennessä. Työllisyysarvioita ja teknologista kehitystä vähäisemmälle huomiolle bioenergiakeskustelussa ovat jääneet työvoiman saatavuuteen ja osaamistarpeisiin liittyvät kysymykset. Tässä tutkimuksessa arvioidaan bioenergia-alan työmarkkinoiden kehitystä sekä osaamis- ja koulutustarpeita Suomessa. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Millaisia muutoksia Euroopan Unionin ilmastopolitiikassa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja miten uusiutuvan energian käyttöä pyritään edistämään? Miten bioenergia-alan työmarkkinat ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana? Miten alaan liittyvä koulutus on vastannut bioenergia-alan tarpeita? Millaisia osaamis- ja koulutustarpeita työllisyyden kasvu synnyttää? Millaiselta työvoiman saatavuus alalle näyttää? Mitkä osaamisalat muodostavat kapeikkoja alan kasvutavoitteiden kannalta? Tutkimuksen primääriaineisto kerätään asiantuntijahaastatteluilla ja -kyselyllä, joka suunnataan yrityksille, tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatioille sekä edunvalvojille. Taustaskenaariona käytetään valtioneuvoston selontekoa eduskunnalle pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi. Tämä strategia sitoo yhteen EU:n laajuisen uusiutuvan energian lisäämistavoitteen (20 %) ja Suomen kansallisen tavoitteen (38 %) osana EU:n kokonaistavoitetta vuonna Luvussa 2 luodaan katsaus tutkimuksen taustoihin. Jaksossa 2.1. tarkastellaan Euroopan Unionin ilmastopolitiikassa 2000-luvulla tapahtuneita muutoksia ja jaksossa 2.2. esitellään valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa bioenergian käytölle asettamat määrälliset tavoitteet. Lisäksi luvussa 2 tarkastellaan 9
11 bioenergiatoimintaa alueiden näkökulmasta (2.3.) ja luodaan silmäys alan koulutuksen tilanteeseen (2.4.). Luvussa 3 esitellään Delfoi-tutkimusmenetelmän peruspiirteet sekä käsillä olevan tutkimuksen aineisto. Luvussa 4 käsitellään bioenergian käytön kasvua, työllisyyttä sekä koulutusta ja osaamista koskevia asiantuntija-arvioita. Luvussa 5 tehdään yhteenveto keskeisistä asiantuntijapaneelin havainnoista ja esitetään johtopäätöksiä alan kehittämiseksi. 10
12 2 Tutkimuksen tausta 2.1 Euroopan Unionin ilmastopolitiikka Energialla on ollut keskeinen rooli toisen maailmansodan jälkeen käynnistyneessä Euroopan yhdentymisessä. Euroopan Unionin (EU) energiapolitiikan voidaan nähdä pidemmällä jänteellä olleen enemmän edistämispolitiikkaa kuin kaikkia jäsenmaita sitovaa sääntelypolitiikkaa. Politiikan painotukset ovat liittyneet jäsenmaiden yhteisten suuntaviivojen ja päämäärien asettamiseen, toimeenpanoa koskeviin suosituksiin ja jäsenmaiden yhteistyön lisäämiseen energia-asioissa ja energiaan liittyvässä tutkimuksessa. Ympäristö- ja ilmastoasioiden painoarvo EU:n yhteisessä politiikassa on edelleen kasvanut tietoisuuden lisäännyttyä ilmastonmuutoksesta. Seuraavassa tarkastellaan EU:n energiapolitiikan keskeisiä vaiheita 2000-luvulla. Lissabonin työllisyys- ja kasvustrategian myötä Euroopan Unioni muutti kehittämispolitiikkaansa alueiden väliseen tasavertaisuuteen perustuvasta koheesiopolitiikasta innovaatio- ja teknologiapolitiikan suuntaan. Uudessa politiikassa energiaa käsiteltiin ympäristöasiana, jollaisena se säilyi myös kestävään kehitykseen keskittyneessä Göteborgin Eurooppa-neuvostossa (Puheenjohtajiston päätelmät 2001). Eurooppa-neuvoston työstäessä Lissabonin strategiaa komissio keskittyi uusiutuvaa energiaa tukevan lainsäädännön kehittämiseen. Direktiivit uusiutuvan sähkön sisämarkkinoiden (direktiivi 2001/77/EY), liikenteen biopolttoaineiden (direktiivi 2003/30/EY), sähkön verotuksen (direktiivi 2003/96/EY) ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon (direktiivi 2004/415/EY) edistämiseksi vahvistettiin vuosina Direktiiveillä pyrittiin lähentämään kansallisten markkinoiden ohjausmenetelmiä ja jouduttamaan infrastruktuurin rakennustyötä. Toisaalta tavoitteena oli myös lisätä energiantuotantoa muun muassa poistamalla esteitä pienten tuottajien verkkoon pääsyltä. Hitaaseen edistykseen havahduttiin direktiivien seurantakertomusten valmistuessa Lainsäädännön soveltamista arvioiva kertomus (KOM 2004:366) korosti uusiutuvan energian osuuden jäävän luultavasti alle kymmeneen prosenttiin kokonaisenergiasta vuonna Hitainta kehitys on ollut lämmityksen ja jäähdytyksen sektorilla sekä biomassan energiakäytössä. Korjaustoimena komissio käynnisti biomassatoimintasuunnitelman ja vuoteen 2020 ulottuvien tavoitteiden valmistelun. EU on painottanut pyrkivänsä uusiutuvan energian tavoitteisiin Euroopan laajuisten energiamarkkinoiden luomisella. Myös EU:n päästökauppajärjestelmän (direktiivi 2003/87/EY) uskotaan tehostuvan yhteismarkkinoiden toteutuessa ja päästöoikeuskausien pidentyessä. Uusiutuvien energialähteiden lisäämisen ei nähdä kuitenkaan tapahtuvan ainakaan alkuvaiheessa ilman yhteisön laajuisia tukitoimia, joista voidaan mainita 10 11
13 esimerkkeinä syöttötariffit, vihreät sertifikaatit ja energiaverotus. Energiamarkkinoilla on vielä ainakin kolmenlaisia esteitä, jotka hidastavat yhteismarkkinoiden syntyä (KOM 2005:627). Ensinnäkin riittämättömät investoinnit sähköverkkoon etenkin kansallisvaltioiden rajoilla ja ongelmat uusien tuottajien verkkoon pääsyssä hidastavat kehitystä. Toiseksi hallinnolliset esteet, mm. pitkät lupamenettelyt ja huono aluesuunnittelu riittävän tuotantokapasiteetin ja infrastruktuurin rakentamiseksi, hankaloittavat käytännön toimintaa. Kolmanneksi on asenteiden aiheuttamia esteitä, jotka näkyvät kilpailun vapauttamisen ja jakelumonopolien purkamisen hitautena. Perustavanlaatuinen ongelma uusiutuvan energian lisäämisessä on kuitenkin se, että fossiilisten polttoaineiden markkinahinnoissa ei huomioida niiden ulkoisia, ympäristölle aiheutuvia kustannuksia. EU-alueella käyttöön otetulla päästökauppajärjestelmällä pyritään poistamaan edellä mainittua ongelmaa. Vuosien uusiutuvan energian edistämistoimista voidaan mainita biopolttoainestrategia vuodelta 2006, Energiapolitiikka Euroopalle toimintasuunnitelma vuodelta 2007, Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen Toimet vuoteen 2020 ja sen jälkeen ja direktiiviehdotus Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä vuodelta Vuonna 2006 julkistetussa biopolttoainestrategiassa (KOM 2006:34) ympäristöja sosiaaliset vaikutukset kuten peltopolttoaineiden negatiivinen kasvihuonekaasutase, suosademetsien raivaaminen palmuöljyplantaasien tieltä ja työntekijöiden olosuhteet etanolintuotannossa huomioitiin strategiassa aiempaa kattavammin. Toimenpiteiksi esitettiin muun muassa viljelyn tuen kytkemistä tuotteen kasvihuonekaasutaseeseen ja sertifioinnin kehittämistä. Toiveet kohdistettiin kuitenkin toisen sukupolven biopolttoaineisiin ja vetytalouteen. Vuonna 2007 hyväksyttiin energiakatsauksessa esitetyt tavoitetasot ja vahvistettiin toimintasuunnitelma Energiapolitiikka Euroopalle (KOM 2007:1). Tässä suunnitelmassa energia-ala kuvataan Euroopan kilpailukyvyn ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta ratkaisevana alana, jolla tarvitaan entistä suuremman luokan yhteistoimia sähköverkon ja yhteisten markkinoiden edistämiseksi. Samalla komissio kehotti vahvistettavaksi uusia sitovia tavoitteita vuodelle 2020: kasvihuonekaasupäästöjen 20 % leikkaus vuoteen 1990 nähden, uusiutuvan energian 20 % osuus energiantuotannosta ja 10 % biopolttoaineosuus kaikista liikenteen polttoaineista. Vuonna 2007 julkaistu komission tiedonanto Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen Toimet vuoteen 2020 ja sen jälkeen (KOM 2007:2) esitti kasvihuonekaasupäästöjen 20 prosentin vähennystä vuoteen 2020 mennessä, energiatehokkuuden parantamista 20 prosenttia vuoteen 2020 ja EU:n päästökauppajärjestelmän vahvistamista vuoden 2012 jälkeen. Biomassaa koskevassa toimintasuunnitelmassa (KOM 2005:628) on esitetty kootusti keinoja, joilla tavoitellaan sekä peltobioenergian saatavuuden parantamista että erilaisten jätevirtojen ohjaamista energiakäyttöön. Peltobiomassan tuotannossa 12
14 tärkein uudistus oli vuoden 2003 päivitys yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP). Samalla non-food -kasvien listaa laajennettiin ja niiden viljely hyväksyttiin velvoituskesantopelloilla. Yhdyskuntajätteiden energiakäytössä on hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, mutta yhteisössä etsitään yhä oikeanlaista lainsäädäntöä ja sopivia teknisiä ratkaisuja. Silti jätteenpolton lisäämistä pidetään keskeisenä toimenpiteenä bioenergian lisäämiseksi. Polttamisen lisäksi jätteet ovat varteenotettava biokaasun ja biopolttoaineen raaka-aine. Etenkin eläinrasvojen käyttöä pyritään lisäämään uudistamalla standardeja ja teknologiaa. Komission esittämien laskelmien mukaan 35 % EU:n metsien vuotuisesta kasvusta jää hyödyntämättä. Hakkuutähteiden energiakäyttöä on tarkasteltu erikseen metsänhoitoa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa (KOM 2006:302). Yhteisönlaajuisen pellettien ja hakkeen kaupankäyntipaikan (trading floor) ja hakkuutähteiden keruuketjujen kehittämistä pidetään tärkeimpinä toimina hakkuutähteiden tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Tavoitteena on, etteivät energiantuotanto ja metsäteollisuus kilpaile samasta biomassasta. Vuonna 2009 julkaistussa direktiivissä Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (direktiivi 2009/28/EY) kuvataan laajasti biopolttonesteisiin, uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön ja sen verkkoon pääsyyn, biopolttoaineiden ympäristökestävyyteen ja näiden polttoaineiden kasvihuonekaasuvaikutukseen liittyviä asioita. Tämä direktiivi kumoaa vuonna 2012 vuosina 2001 ja 2003 säädetyt direktiivit uusiutuvan sähkön sisämarkkinoista (direktiivi 2001/77EY) ja liikenteen biopolttoaineista (direktiivi 2003/30/EY). Direktiivissä määritetään myös tavoitteet uusiutuvan energian osuudelle energian loppukulutuksesta vuonna Direktiivissä esitetään, että uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on vuonna 2020 Suomessa 38 %. Suomen osuus liittyy koko EU:ta käsittävään 20 prosentin uusiutuvien energialähteiden osuuteen energian loppukulutuksesta, joka on jyvitetty eri jäsenmaille. Jaon perustana on ollut toteutunut kehitys, uusiutuvien energialähteiden osuus energiankulutuksesta ja mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian käyttöä. 2.2 Valtioneuvoston selonteko pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi Suomen hallitus on valmistellut pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, joka on tarkoitettu kannanottojen pohjaksi sekä EU:n kanssa käytävissä neuvotteluissa että muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Strategiapaperi tukee myös kotimaisen politiikan valmistelua ja päätöksentekoa. Strategiassa määritellään Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet ja keinot osana Euroopan unionia ja sen tavoitteita. Strategia annettiin selontekona eduskunnalle ja eduskunta antoi siitä talousvaliokuntansa mietinnön mukaisen kannanoton (ks. Eduskunta 2009)
15 Strategiassa tarkastellaan uusiutuvan energian lisäämismahdollisuuksia vuoteen Uusiutuvien energialähteiden määrät on esitetty ensinnäkin nykytoimien ja -kehityksen mukaisena perusurana. Näin edeten Suomi ei kuitenkaan pysty täyttämään Euroopan komission esittämää päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitetta. Sen vuoksi tarvitaan uusia toimenpiteitä, jotta päästäisiin tavoiteuran mukaisiin arvoihin. Energialähteittäin asetetut tavoitetasot vuodelle 2020 on esitetty taulukossa 1. Uusiutuvan energian osuus Suomen energiankulutuksesta on riippuvainen merkittävässä määrin puunjalostusteollisuuden sivutuotteiden hyödyntämisestä. Näiden saatavuus on luonnollisesti riippuvainen alan tuotannon kehityksestä. Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen on kuitenkin jo nykyisellään täysimääräistä eikä niiden lisäämistä yli perusuran sen vuoksi tavoitella. Volyymiltaan merkittävin kasvutavoite on asetettu metsähakkeelle, jonka käyttö pyritään likimain kolminkertaistamaan vuoteen 2020 mennessä2. Puun pienkäytön arvioidaan pysyvän likimain ennallaan. Sen sijaan puupellettien ja peltobiomassojen kohdalla tavoitellaan merkittävää kasvua. Myös lämpöpumppujen hyödyntämistä aiotaan edistää. Biopohjaisissa liikennepolttonesteissä tavoitellaan läpimurtoa vuoteen 2020 mennessä. Katseet on suunnattu toisen sukupolven polttoaineisiin, jolloin raaka-aineeksi soveltuisivat myös muut kuin ravintona käytettävät tuotteet. Vesivoimalle tavoitellaan kasvua, mutta suurempi paine asetetaan tuulivoiman ja aurinkoenergian edistämiselle. Osansa tavoitteiden saavuttamisessa on biokaasutuksella, jossa nähdään mahdollisuuksia maatalouden sivuvirroissa ja lannoissa sekä jätteiden mädättämisessä. Edellä kuvattu valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategia toimii käsillä olevan tutkimuksen taustaskenaariona. Tutkimus rajautuu biomassoihin, joten se kattaa noin 39 % (46,5 TWh) energia- ja ilmastostrategian vuoden 2020 tavoiteuran mukaisesta koko uusiutuvan energian loppukulutuksesta (118 TWh). Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät tuuli- ja vesivoima sekä lämpöpumput. Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet kemiallisen massanvalmistuksen jäteliemet ja teollisuuden jätepuu eivät myöskään suoranaisesti ole tämän tutkimuksen kohteena. Kuitenkin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden toteutumiselle massa- ja paperiteollisuuden tämänhetkinen rakennemuutos asettaa erittäin merkittävän haasteen. Tässä tutkimuksessa metsäbiomassat halutaan kuitenkin nähdä nykyistä selvemmin itsenäisenä, metsäteollisuuden ainespuuvirran ulkopuolisena raaka-ainelähteenä, vaikka niiden hankinta on ollut voimakkaasti metsäteollisuuden ainespuun hankintaan kytkeytynyttä toimintaa. 1 Strategian pääpaino ulottuu vuoteen Tämän jälkeisestä ajasta on esitetty visioita vuoteen 2050 saakka TWh =3.6 miljoonaa kiinto-m3 vuonna > 21 TWh=10.5 miljoonaa kiinto-m3 vuonna
16 Taulukko 1. Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategian perus- ja tavoiteurat vuodelle 2020 (tutkimuksen kohteet harmaalla pohjalla), yksikkö TWh = 109 kwh Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43, Teollisuuden tähdepuu 23,1 26, Yhteensä 59, Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11, Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat biokaasut 1,7 1,9 2 3 B. Pieni tukitarve Metsähake *) 5,8 7, Puun pienkäyttö 13,4 13, Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet **) Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102, josta puupolttoaineet yhteensä ***) 19,4 19, Uusiutuvan energian loppukulutus *) Tämän lisäksi metsähaketta arvioidaan käytettävän biojalostamojen raaka-aineena **) Sisältää liikenteen ja työkoneiden biopolttoaineet sekä lämmityksessä käytettävän biopolttoöljyn ***) Ei sisällä teollisuuden jäteliemiä eikä tähdepuuta Lähde: Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia 2008 Kuvassa 1 esitetään, mitä valtioneuvoston skenaarion toteutuminen biomassojen3 osalta tarkoittaa työpaikkoina. Koska tarkkoja bioenergia-alan työpaikkatilastoja ei ole saatavissa, laskelmat on tehty oletuksilla, että yhden terawattitunnin energiatuotanto biopolttoaineen hankintaketjuineen edellyttää joko 200 tai 250 henkilötyövuoden panosta. Tällaisiin arvioihin on päästy mm. Rintalan ym. (2007) ja Halosen ym. (2003) tekemissä biomassojen käyttöä koskevissa arvioissa. Arvioitu 200 henkilötyövuoden työpanos kuvaa tehokasta lämpövoimalaitoksen hankintaketjua, jossa metsä- ja peltoenergiaa hankitaan kehittyneillä koneketjuilla (välivarasto- tai käyttöpaikkahaketus/murskaus, risutukit, raskaat ruokohelven paalauskoneet). Vastaavasti 250 henkilötyövuoden työpanos kuvaa lämpölaitoskokoluokan hankintaketjua, jossa pienpuuta korjataan tuottavuudeltaan alhaisemmilla koneketjuilla (kevyet harvesterit ja maataloustraktorisovitteiset hakkurit). Jos biomassojen käyttö etenee nykytoimien ja kehityksen mukaisesti (perusura), työllistävyyden oletuksesta riippuen työpaikkojen määrä kasvaa noin 4500:sta lähes 8000:een tai vajaasta 6000:ata lähes :een. Jos taas laskelmat suoritetaan tavoiteuran 3 Biomassoihin luetaan tässä kierrätyspolttoaineet ja halvimmat biokaasut, metsähake, puun pienkäyttö, puupelletit ja peltobiomassat, muu biokaasu ja nestemäiset biopolttoaineet 15 14
17 mukaisesti (eli saavutetaan EU:n asettamat vaateet), biomassojen käyttöön liittyvät työpaikat saattaisivat lisääntyä parhaassa tapauksessa 6 000:sta lähes :een. Kuva 1. Biomassojen käytön kasvun vaikutus työllisyyteen valtioneuvoston skenaarion perus- ja tavoiteurissa (oletukset: 1 TWh = 200 htv ja 250 htv) htv v v Tavoiteura, 1 TWh=250 htv Perusura, 1 TWh=250 htv Tavoiteura, 1 TWh=200 htv Perusura, 1 TWh=200 htv Bioenergian työllistävyys ja alueet Bioenergia-alan työpaikkojen kasvuun ja yritystoimintaan kohdistuu myös aluekehityksen näkökulmasta kasvavia odotuksia. Vuonna 2007 alan pk-yritystoimintaa harjoitettiin 368 toimipaikassa, ne työllistivät henkilöä ja 90 % yrityksistä oli alle 10 henkilön mikroyrityksiä (Alm 2008). Lisääntyvä energian tuotanto biomassoilla avaa alueille uusia mahdollisuuksia hyödyntää paikallisia raaka-ainevaroja. Bioenergia nähdään etenkin maaseutualueiden mahdollisuutena. Volkin (2008) mukaan se luo harvaan asutulle maaseudulle työpaikkoja ja pieneltä osaltaan paikkaa muualta alkutuotannosta häviäviä työpaikkoja. Bioenergian työpaikat eivät kuitenkaan riitä kääntämään aluekehityksen suuntaa (emt.) Bioenergian aluevaikutusten täysimääräiseen hyödyntämiseen vaikuttaa se, kuinka ilmastopolitiikalla tuetaan useisiin energialähteisiin nojaavaa hajautettua energiatuotantoa. Suomalainen energiatuotantojärjestelmä on nykyisellään jo kohtuullisen hajautettu. Esimerkiksi päästökaupan ulkopuolella olevia lämpölaitoksia on noin 600 ja kaukolämpöverkkoja noin 350 (Volk 2008, ks. myös Lauhanen & Laurila 2008). Lämpö- ja voimalaitostoiminnan välitön työllistävä vaikutus tulee jatkossa kohdistumaan pienempiin laitoksiin. Suuremmissa laitoksissa siirtyminen esimerkiksi öljystä hakkeeseen ei välttämättä synnytä uusia työpaikkoja, koska laitokset ovat pitkälti automatisoituja (Halonen 2003.) Toisaalta jos lämpö- tai voimalaitokset siirtyvät käyttämään kotimaista raaka-ainetta, merkittäviä työllisyysvaikutuksia syntyy raaka-aineen hankintaan ja kuljetukseen. Myös pellettitehtaiden välitön työllistävyys on pieni. Esimerkiksi suuren tonnia vuodessa 16
18 tuottavan laitoksen työllistävyys on 9 henkilötyövuotta (Halonen 2003). Lisäksi tehtaiden suunnittelun sekä osien valmistamisen ja rakentamisen työllistävyys on muutamia henkilötyövuosia (emt.) Metsätalouteen ja -teollisuuteen liittyvien raaka-aineiden tuotannon ja jalostuksen työllisyysvaikutuksista suurin osa kohdistuu metsähakkeen tuotantoon: nykyisen noin henkilötyövuoden työllistävän vaikutuksen arvioidaan kasvavan kuusinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Helysen ym. (2007) laatimista skenaariosta suurimmassa, jossa metsähaketta hankitaan 15 Mm 3 ja polttopuuta 5.1 Mm 3, saadaan työllisyysvaikutuksiksi yhteensä henkilötyövuotta vuonna Ne jakaantuvat seuraavasti: Metsähakkeen tuotanto ja kuljetus Pilkekauppa 500 Lämpöyrittäjyys 400 Sähkön ja lämmön suurtuotanto 150 Polttoainejalosteiden valmistus 150 Työllistävyys suhteellisesti pienenee laitoskoon kasvaessa. Esimerkiksi suuren, 550 MW:n Ahlholmens Kraftin Pietarsaaressa sijaitsevan biokattilan hakkuutähdehakkeen korjuu risutukkimenetelmällä työllisti 0,18 htv/1000 m 3. Toisaalta osuuskunnan omistaman Perhon 1,4 MW:n lämpölaitoksen pienpuuhakeketjun, jossa osuuskunnan jäsenet tekevät itse energiapuun korjuun, haketuksen ja hakkeen traktorikuljetuksen lämpölaitokselle, työllistävä vaikutus oli metsurihakkuuseen perustuvassa ketjussa 0,67 htv/1000 m 3 ja kaato-kasauskoneeseen perustuvassa ketjussa 0,42 htv/1000 m 3. Näin ollen paikallistalouden kannalta pienpuun korjuuseen perustuvien työvoimavaltaisten ketjujen edut olivat suuremmat ison voimalaitoksen tehokkaaseen hankintaan verrattuna. Myös aluetalouteen jäävien tulovirtojen osuus oli suurempi työvoimavaltaisemmassa ketjussa, vaikka nuorten metsien kunnostukseen ohjatut tuet otettiin huomioon. (Ahonen 2004). Metsäenergian korjuukoneketjujen tuottavuuden perusteella lasketut tuotantokalustotarpeet ja työllisyysvaikutukset osoittivat, että 25 TWh:n metsäenergiamäärän (12 Mm 3 ) korjaamiseen tarvittaisiin vuonna 2020 kone- ja autoyksiköitä kappaletta ja henkilötyövuotta. Työllisyysarvioon sisältyy henkilötyövuotta välillisiä työllisyysvaikutuksia, jotka liittyvät koneiden valmistukseen ja huoltoon. Tutkimuksessa käytetyt koneketjut ovat tällä hetkellä käytössä olevia tehokkaita, suuria voimalaitoksia palvelevia järjestelmiä. (Kärhä ym. 2009). Suomessa on merkittävää uusiutuvan energian tuotanto- ja käyttötekniikan valmistusta, jonka arvioidaan työllistävän noin henkilötyövuotta (Halonen ym. 2003). Täällä valmistetaan metsäkoneita, energiapuun korjuulaitteita, nostureita, hakkureita, murskaimia, ajoneuvojen kontti- ja kontinkäsittelyratkaisuja, pilkekoneita ja erilaisia energian tuotantojärjestelmiä eri laitoskokoluokkiin. Laitevalmistuksessa ja erityisesti laitteiden viennissä on merkittävää potentiaalia. Miljardin euron laitevienti voi merkitä välittömänä työllistävänä vaikutuksena noin henkilötyövuotta. (Halonen ym. 2003). Vaikutus ulottuu eri puolille Suomea, sillä 16 17
19 esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on merkittävää metsäkoneiden valmistusta. Hakkeen käytössä on merkittäviä aluekohtaisia eroja. Myös kasvun vaikutukset tulevat väistämättä jakaantumaan alueittain epätasaisesti, koska puuraaka-ainetta ei kannata kuljettaa maanteitse kauaksi sijaintipaikastaan. Metsähakkeen lisäämispotentiaali on suuri monessa maakunnassa, erityisesti Keski-Suomessa, Etelä- Savossa, Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa (Kuva 2) (Maidell ym. 2008). Myös pilkkeiden valmistaminen ja toimitus luo uusia työpaikkamahdollisuuksia erityisesti maaseudulle. Toiminta on edelleen hyvin työvaltaista vaikkakin myös pilkkeen tekoa on koneellistettu. Kuva 2. Metsähakkeen energiakäyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2006 sekä maakunnallinen teknis-taloudellinen potentiaali (Maidell ym. 2008) Lähde: Metsäntutkimuslaitos. Niissä metsäkeskuksissa, jotka eivät ole maakuntia, toimivien pienimpien lämpöyrittäjien käyttämä metsähake ( m 3 ) on jaettu kunnille ja sitten maakuntakohtaiseksi teoreettisen hakkuutähdepotentiaalin suhteessa. Suomessa on maatalousmaata noin 2,3 miljoonaa hehtaaria, josta ravinnon ja rehujen tuotantoon tarvitaan noin 1,7-1,8 miljoonaa hehtaaria. Energiakäyttöön on näin ollen käytettävissä noin 0,5 miljoonaa hehtaaria, jolloin viljan ja rypsin viljelyalat kasvaisivat ja kesanto ja viljelemätön ala vastaavasti vähenisivät (ks. MMM 2005). Taulukossa 2 on esitetty käytössä olevan maatalousmaan käytön jakauma työvoimaja elinkeinokeskusalueittain vuonna
20 Taulukko 2. Käytössä oleva maatalousmaa TE-keskusalueittain 2008 Viljelty ala Viljelemätön ala 1) Muu käytössä olevan maatalousmaa 2) Käytössä oleva maatalousmaa yhteensä TE-keskus 1000 ha 1000 ha 1000 ha 1000 ha Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Yhteensä ) Hoidettu viljelemätön pelto ja kesanto 2) Nurmet väh. 5 v., monivuotiset puutarhakasvit ja kotitarvepuutarha Lähde: Tike 2009 Peltoenergian tuotannon työllistävyys aiheutuu tällä hetkellä ruokohelven viljelystä ja oljen käytöstä. Ruokohelpeä viljeltiin vuonna 2008 noin hehtaarin peltoalalla. Keskimääräisellä 6-8 tonnin kuiva-ainesadolla ja 4.5 MWh:n energiasisällöllä kuiva-ainetonnia kohden energiaa saatiin GWh (Flyktman & Paappanen 2005). Ruokohelven ja oljen tuotantokapasiteetiksi arvioitiin Halosen ym. (2003) tutkimuksessa 580 GWh vuonna 2010 ja suoraksi työllisyysvaikutukseksi henkilötyövuotta. Paalaimien ja tarkkuussilppurien tarpeeksi laskettiin konetta vuonna 2010, joiden valmistus työllistäisi 61 henkilötyövuotta. Koska isojen koneiden kokoluokassa ulkomaisilla koneilla on hallitseva markkina-asema, pääosa konevalmistuksen työpaikoista ja -tuloista valuisi kuitenkin ulkomaille. Biokaasun tuotannon merkittävimpiä raaka-ainelähteitä ovat lannat ja olki. Tärkeimmät lannan raaka-ainelähteet ovat nautaeläimet, siat ja kanat. Kotieläintuotannon alueellisen jakauman perusteella parhaimmat mahdollisuudet tuottaa biokaasua ovat Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten alueella (Taulukko 3). Kun maatalousmaa ja kotieläinmäärät yhdistetään, on suurin potentiaali edelleen Pohjanmaalla, mutta myös Varsinais-Suomi, Häme ja Uusimaa ovat peltoviljelyn osalta merkittäviä biokaasun tuotantoalueita
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari
Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian
LisätiedotEnergiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009
Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotBiokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö
Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotKansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotKysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy
Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotPäijät-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotTyöllisyys ja osaaminen bioenergia-alalla: arvioita haasteista ja mahdollisuuksista vuoteen 2020
Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2010 Artikkeleita Työllisyys ja osaaminen bioenergia-alalla: arvioita haasteista ja mahdollisuuksista vuoteen 2020 Pasi Saukkonen 1 Aki Villa 2 Johdanto Tämä artikkeli keskittyy
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotItä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma
Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotKEHITTYVÄ METSÄENERGIA
KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa
LisätiedotBiopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta
Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-
LisätiedotUusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus
Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotSuomen metsäenergiapotentiaalit
Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet
LisätiedotHiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli
Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006
KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa
Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotEnergiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011
Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotMetsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät
LisätiedotEtelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.
Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotSuomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen
Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta 2010-2015 Emma Liljeström, emma.liljestrom@benviroc.fi Suvi Monni, suvi.monni@benviroc.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus 2. Uusiutuvan
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotFINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA
FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä
Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Suomen yrittäjät: Kunnallisjohdon seminaari 19. - 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotUusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo
Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostamaan
LisätiedotUusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä
Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma
LisätiedotBIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on
LisätiedotArvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä
Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.
Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
Lisätiedot- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen
ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Eduskunnan talousvaliokunta, 15.3.2017 Tiina Koljonen, tutkimustiimin
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotSuomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset
Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti
Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotEnergiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet
Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla
Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotLausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotMitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen
Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa
LisätiedotBIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN
BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
Lisätiedot