Bioenergia Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioenergia 2020. Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta"

Transkriptio

1 Bioenergia 2020 Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 6/2010

2 aki villa pasi saukkonen Bioenergia 2020 Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 6/2010

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 6/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 6/2010 MEE Publications Employment and entrepreneurship 6/2010 Tekijät Författare Authors Aki Villa Pasi Saukkonen Julkaisuaika Publiceringstid Date Tammikuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Bioenergia 2020 Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta Tiivistelmä Referat Abstract Tutkimuksessa on esitetty bioenergia-alan asiantuntijoiden arvioita alan työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeista vuoteen 2020 saakka. Asiantuntijapaneeli valittiin yrityksistä, tutkimus- ja kehitysorganisaatioista, edunvalvonnasta ja koulutusorganisaatioista. Taustaskenaariona on valtioneuvoston vuonna 2008 julkaisema pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Metsäbiomassojen lisäksi myös muu bioenergiapotentiaali on viime vuosina selvemmin tunnistettu. Alan kasvulle vuoteen 2020 mennessä antavat tukea asiantuntijapaneelin mukaan fossiilisten polttoaineiden merkittävä hinnan nousu ja alan kustannustehokkuuden lisääntyminen teknologian kehittyessä. Kasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat mm. suomalaisen tukipolitiikan kilpailukykyisyys, pääosin metsäyhtiöiden hallinnoimien raaka-aineketjujen hankkiman energiapuun riittävyys, metsäteollisuuden sivuainevirtojen väheneminen ja koneyrittäjien määrä. Merkittävin työllistämispotentiaali on metsäenergiassa. Peltoenergian rooli tullee olemaan pikemminkin nykyisiä maatalouden työpaikkoja turvaava. Energianjalostuksen työpaikkoihin ei arvioida merkittävää kasvua vuoteen 2020 mennessä. Sen sijaan esimerkiksi kiinteistöjen ja maatalouden bioenergiaratkaisuissa on potentiaalia sekä laitevalmistuksessa että palveluliiketoiminnassa. Työvoiman saatavuuden ongelmat tulevat painottumaan raaka-aineen hankintaan. Alan heikko palkkaus, työn kausiluonteisuus ja alan houkuttelevuus luovat haasteellisen lähtökohdan rekrytoinneille. Toisaalta alan rakenteelliset muutokset ja esimerkiksi ympäristötietoisuuden lisääntyminen voivat osaltaan lisätä alan houkuttelevuutta. Laajamittaiseen ulkomaisen työvoiman käyttöön ei uskota. Koulutuksessa tulevat asiantuntijapaneelin mukaan korostumaan bioenergialle räätälöidyt opintokokonaisuudet. Koulutusorganisaatioiden ja muiden alan toimijoiden yhteistyön lisääminen sekä opettajien pätevyyden varmistaminen katsottiin tarpeelliseksi. Oppisopimuskoulutus arvioitiin yhdeksi merkittäväksi väyläksi alan työtehtäviin. Laite- ja palveluinnovaatioiden kehittämiseen arvioitiin tarvittavan lisää julkisia resursseja ja myös pienyritysten tarpeet osaamisensa kehittämiseen tulee huomioida. Toisaalta yksityisen pääoman käyttö saattaa asiantuntijoiden mukaan tarjota lisämahdollisuuksia innovaatioiden rahoitukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/matti Sihto, p Asiasanat Nyckelord Key words Bioenergia, kasvu, työllisyys, osaaminen ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 68 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 15 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ ja yrittäjyys -sarjan 6. niteenä vuonna 2010 julkaistaan tutkija Aki Villan ja tutkija Pasi Saukkosen tutkimus Bioenergia 2020 Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta. Tutkimus on toteutettu Joensuun yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiassa, jossa siitä on vastannut tutkimusjohtaja Timo Lautanen. Tutkimusraportin lukuun 2.1 pohjatekstin on Spatiassa laatinut tutkimusharjoittelija Jani Lukkarinen. Ilmastonmuutoksen torjumisen on arvioitu vaikuttavan negatiivisesti työllisyyteen siitä aiheutuvien kustannusten ja yleisen hintatason nousemisen seurauksena. Uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuuden parantaminen kuitenkin luovat myös uusia työpaikkoja. Tutkimuksessa on delfoi-tutkimusmenetelmällä koottu bioenergia-alan asiantuntijoiden arvioita alan työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeista vuoteen 2020 saakka sekä arvioita työvoiman saatavuuden mahdollisuuksista ja ongelmista. Raportti nostaa esille kehittämistarpeita, joita liittyy muun muassa bioenergia-alan imagoon, teollisuudesta riippumattomien raaka-ainelähteiden kehittämiseen, tuotekehitykseen, kuluttajaneuvontaan, alan koulutuksen, tutkimuksen ja työvoiman kehittämiseen sekä kehittämishankkeiden rahoitukseen. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut ylitarkastaja Aimo Aalto työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ohjausryhmään ovat jäseninä kuuluneet professorit Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto), Paavo Pelkonen ja Heikki Eskelinen (Joensuun yliopisto), ohjelmakoordinaattori Kimmo Kurkko (Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy), maakunta-asiamies Kimmo Niiranen ja maakuntasuunnittelija Pasi Pitkänen (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) sekä neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen (työ- ja elinkeinoministeriö). Tutkimuksen on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n ja Joensuun yliopiston kanssa. Helsingissä joulukuussa 2009 Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti

7

8 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys Johdanto Tutkimuksen tausta Euroopan Unionin ilmastopolitiikka Valtioneuvoston selonteko pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi Bioenergian työllistävyys ja alueet Koulutuksella osaamista bioenergia-alalle Menetelmä ja aineistot Delfoi-tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto Asiantuntija-aineiston tulokset: kehityskuva ja näkymät vuoteen Bioenergia-alan pääpiirteet Työllisyys Koulutus, osaaminen ja työvoiman tarjonta Yhteenveto ja johtopäätökset Bioenergia-alan työvoimanäkymiä vuoteen Työvoiman saatavuuden ongelmakohdat ja kehityskohteet Bioenergian tarve Suomessa Lähteet Liite 1 Haastattelulomake Liite 2 Kyselylomake... 57

9 Kuvat ja taulukot Kuva 1. Kuva 2. Biomassojen käytön kasvun vaikutus työllisyyteen valtioneuvoston skenaarion perus- ja tavoiteurissa Metsähakkeen energiakäyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2006 sekä maakunnallinen teknis-taloudellinen potentiaali Kuva 3. Kyselyyn vastanneiden taustaorganisaatiot Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden pääasialliset asiantuntemusalat.. 27 Kuva 5. Bioenergia-alan kasvu 2020: poimintoja asiantuntijoille esitetyistä keskeisistä väittämistä Kuva 6. Bioenergia-alan työllisyys 2020: poimintoja asiantuntijoille esitetyistä keskeisistä väittämistä Kuva 7. Bioenergia-alan koulutus tänään ja vuonna 2020: poimintoja asiantuntijoille esitetyistä keskeisistä väittämistä Kuva 8. Osaaminen bioenergia-alalla tänään ja vuonna 2020: asiantuntijoille esitetyt väittämät Taulukko 1. Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategian perus- ja tavoiteurat vuodelle Taulukko 2. Käytössä oleva maatalousmaa TE-keskusalueittain Taulukko 3. Nautojen, sikojen ja kanojen lukumäärät TE-keskusalueittain vuonna Taulukko 4. Vähintään 75 naudan ja 800 lihasian maatilojen lukumäärä maakunnittain vuonna Taulukko 5. Maa- ja metsätalouden perustutkintojen koulutusohjelmat ja tutkinnot vuonna Taulukko 6. Bioenergia-alan kasvun, työllisyyden ja osaamisen toimenpidesuositukset... 49

10 1 Johdanto Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma ja sen hillitsemiseen pyritään kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomi on osana Euroopan Unionia sitoutunut tavoitteisiin, joissa yhtenä keskeisenä asiana on uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen ja fossiilisten polttoaineiden käytön ja niistä aiheutuvien hiilipäästöjen vähentäminen. Asetettujen tavoitteiden myötä bioenergian työllistävyyteen on alkanut kohdistua kasvavia odotuksia. Eri tutkimusten esittämät arviot työllisyysvaikutuksista vaihtelevat huomattavasti. Tämä johtuu niiden taustalla olevien rajausten ja oletusten erilaisuudesta mm. teknologisessa kehityksessä, biomassojen käyttöönoton ennusteissa ja fossiilisten polttoaineiden hintakehityksessä. Esimerkiksi Rintalan (2007) työryhmän mukaan bioenergia-alan työllisyysvaikutus olisi vuoteen 2015 mennessä henkilöä. Helysen ym. (2007) laatimassa metsäenergiaan liittyvässä käyttöskenaariossa (metsähakkeen hankinta 15 Mm 3 ja polttopuun hankinta 5.1 Mm 3 ) arvioitiin työllisyysvaikutuksiksi yhteensä henkilötyövuotta vuoteen 2020 mennessä. Työllisyysarvioita ja teknologista kehitystä vähäisemmälle huomiolle bioenergiakeskustelussa ovat jääneet työvoiman saatavuuteen ja osaamistarpeisiin liittyvät kysymykset. Tässä tutkimuksessa arvioidaan bioenergia-alan työmarkkinoiden kehitystä sekä osaamis- ja koulutustarpeita Suomessa. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Millaisia muutoksia Euroopan Unionin ilmastopolitiikassa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja miten uusiutuvan energian käyttöä pyritään edistämään? Miten bioenergia-alan työmarkkinat ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana? Miten alaan liittyvä koulutus on vastannut bioenergia-alan tarpeita? Millaisia osaamis- ja koulutustarpeita työllisyyden kasvu synnyttää? Millaiselta työvoiman saatavuus alalle näyttää? Mitkä osaamisalat muodostavat kapeikkoja alan kasvutavoitteiden kannalta? Tutkimuksen primääriaineisto kerätään asiantuntijahaastatteluilla ja -kyselyllä, joka suunnataan yrityksille, tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatioille sekä edunvalvojille. Taustaskenaariona käytetään valtioneuvoston selontekoa eduskunnalle pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi. Tämä strategia sitoo yhteen EU:n laajuisen uusiutuvan energian lisäämistavoitteen (20 %) ja Suomen kansallisen tavoitteen (38 %) osana EU:n kokonaistavoitetta vuonna Luvussa 2 luodaan katsaus tutkimuksen taustoihin. Jaksossa 2.1. tarkastellaan Euroopan Unionin ilmastopolitiikassa 2000-luvulla tapahtuneita muutoksia ja jaksossa 2.2. esitellään valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa bioenergian käytölle asettamat määrälliset tavoitteet. Lisäksi luvussa 2 tarkastellaan 9

11 bioenergiatoimintaa alueiden näkökulmasta (2.3.) ja luodaan silmäys alan koulutuksen tilanteeseen (2.4.). Luvussa 3 esitellään Delfoi-tutkimusmenetelmän peruspiirteet sekä käsillä olevan tutkimuksen aineisto. Luvussa 4 käsitellään bioenergian käytön kasvua, työllisyyttä sekä koulutusta ja osaamista koskevia asiantuntija-arvioita. Luvussa 5 tehdään yhteenveto keskeisistä asiantuntijapaneelin havainnoista ja esitetään johtopäätöksiä alan kehittämiseksi. 10

12 2 Tutkimuksen tausta 2.1 Euroopan Unionin ilmastopolitiikka Energialla on ollut keskeinen rooli toisen maailmansodan jälkeen käynnistyneessä Euroopan yhdentymisessä. Euroopan Unionin (EU) energiapolitiikan voidaan nähdä pidemmällä jänteellä olleen enemmän edistämispolitiikkaa kuin kaikkia jäsenmaita sitovaa sääntelypolitiikkaa. Politiikan painotukset ovat liittyneet jäsenmaiden yhteisten suuntaviivojen ja päämäärien asettamiseen, toimeenpanoa koskeviin suosituksiin ja jäsenmaiden yhteistyön lisäämiseen energia-asioissa ja energiaan liittyvässä tutkimuksessa. Ympäristö- ja ilmastoasioiden painoarvo EU:n yhteisessä politiikassa on edelleen kasvanut tietoisuuden lisäännyttyä ilmastonmuutoksesta. Seuraavassa tarkastellaan EU:n energiapolitiikan keskeisiä vaiheita 2000-luvulla. Lissabonin työllisyys- ja kasvustrategian myötä Euroopan Unioni muutti kehittämispolitiikkaansa alueiden väliseen tasavertaisuuteen perustuvasta koheesiopolitiikasta innovaatio- ja teknologiapolitiikan suuntaan. Uudessa politiikassa energiaa käsiteltiin ympäristöasiana, jollaisena se säilyi myös kestävään kehitykseen keskittyneessä Göteborgin Eurooppa-neuvostossa (Puheenjohtajiston päätelmät 2001). Eurooppa-neuvoston työstäessä Lissabonin strategiaa komissio keskittyi uusiutuvaa energiaa tukevan lainsäädännön kehittämiseen. Direktiivit uusiutuvan sähkön sisämarkkinoiden (direktiivi 2001/77/EY), liikenteen biopolttoaineiden (direktiivi 2003/30/EY), sähkön verotuksen (direktiivi 2003/96/EY) ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon (direktiivi 2004/415/EY) edistämiseksi vahvistettiin vuosina Direktiiveillä pyrittiin lähentämään kansallisten markkinoiden ohjausmenetelmiä ja jouduttamaan infrastruktuurin rakennustyötä. Toisaalta tavoitteena oli myös lisätä energiantuotantoa muun muassa poistamalla esteitä pienten tuottajien verkkoon pääsyltä. Hitaaseen edistykseen havahduttiin direktiivien seurantakertomusten valmistuessa Lainsäädännön soveltamista arvioiva kertomus (KOM 2004:366) korosti uusiutuvan energian osuuden jäävän luultavasti alle kymmeneen prosenttiin kokonaisenergiasta vuonna Hitainta kehitys on ollut lämmityksen ja jäähdytyksen sektorilla sekä biomassan energiakäytössä. Korjaustoimena komissio käynnisti biomassatoimintasuunnitelman ja vuoteen 2020 ulottuvien tavoitteiden valmistelun. EU on painottanut pyrkivänsä uusiutuvan energian tavoitteisiin Euroopan laajuisten energiamarkkinoiden luomisella. Myös EU:n päästökauppajärjestelmän (direktiivi 2003/87/EY) uskotaan tehostuvan yhteismarkkinoiden toteutuessa ja päästöoikeuskausien pidentyessä. Uusiutuvien energialähteiden lisäämisen ei nähdä kuitenkaan tapahtuvan ainakaan alkuvaiheessa ilman yhteisön laajuisia tukitoimia, joista voidaan mainita 10 11

13 esimerkkeinä syöttötariffit, vihreät sertifikaatit ja energiaverotus. Energiamarkkinoilla on vielä ainakin kolmenlaisia esteitä, jotka hidastavat yhteismarkkinoiden syntyä (KOM 2005:627). Ensinnäkin riittämättömät investoinnit sähköverkkoon etenkin kansallisvaltioiden rajoilla ja ongelmat uusien tuottajien verkkoon pääsyssä hidastavat kehitystä. Toiseksi hallinnolliset esteet, mm. pitkät lupamenettelyt ja huono aluesuunnittelu riittävän tuotantokapasiteetin ja infrastruktuurin rakentamiseksi, hankaloittavat käytännön toimintaa. Kolmanneksi on asenteiden aiheuttamia esteitä, jotka näkyvät kilpailun vapauttamisen ja jakelumonopolien purkamisen hitautena. Perustavanlaatuinen ongelma uusiutuvan energian lisäämisessä on kuitenkin se, että fossiilisten polttoaineiden markkinahinnoissa ei huomioida niiden ulkoisia, ympäristölle aiheutuvia kustannuksia. EU-alueella käyttöön otetulla päästökauppajärjestelmällä pyritään poistamaan edellä mainittua ongelmaa. Vuosien uusiutuvan energian edistämistoimista voidaan mainita biopolttoainestrategia vuodelta 2006, Energiapolitiikka Euroopalle toimintasuunnitelma vuodelta 2007, Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen Toimet vuoteen 2020 ja sen jälkeen ja direktiiviehdotus Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä vuodelta Vuonna 2006 julkistetussa biopolttoainestrategiassa (KOM 2006:34) ympäristöja sosiaaliset vaikutukset kuten peltopolttoaineiden negatiivinen kasvihuonekaasutase, suosademetsien raivaaminen palmuöljyplantaasien tieltä ja työntekijöiden olosuhteet etanolintuotannossa huomioitiin strategiassa aiempaa kattavammin. Toimenpiteiksi esitettiin muun muassa viljelyn tuen kytkemistä tuotteen kasvihuonekaasutaseeseen ja sertifioinnin kehittämistä. Toiveet kohdistettiin kuitenkin toisen sukupolven biopolttoaineisiin ja vetytalouteen. Vuonna 2007 hyväksyttiin energiakatsauksessa esitetyt tavoitetasot ja vahvistettiin toimintasuunnitelma Energiapolitiikka Euroopalle (KOM 2007:1). Tässä suunnitelmassa energia-ala kuvataan Euroopan kilpailukyvyn ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta ratkaisevana alana, jolla tarvitaan entistä suuremman luokan yhteistoimia sähköverkon ja yhteisten markkinoiden edistämiseksi. Samalla komissio kehotti vahvistettavaksi uusia sitovia tavoitteita vuodelle 2020: kasvihuonekaasupäästöjen 20 % leikkaus vuoteen 1990 nähden, uusiutuvan energian 20 % osuus energiantuotannosta ja 10 % biopolttoaineosuus kaikista liikenteen polttoaineista. Vuonna 2007 julkaistu komission tiedonanto Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen Toimet vuoteen 2020 ja sen jälkeen (KOM 2007:2) esitti kasvihuonekaasupäästöjen 20 prosentin vähennystä vuoteen 2020 mennessä, energiatehokkuuden parantamista 20 prosenttia vuoteen 2020 ja EU:n päästökauppajärjestelmän vahvistamista vuoden 2012 jälkeen. Biomassaa koskevassa toimintasuunnitelmassa (KOM 2005:628) on esitetty kootusti keinoja, joilla tavoitellaan sekä peltobioenergian saatavuuden parantamista että erilaisten jätevirtojen ohjaamista energiakäyttöön. Peltobiomassan tuotannossa 12

14 tärkein uudistus oli vuoden 2003 päivitys yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP). Samalla non-food -kasvien listaa laajennettiin ja niiden viljely hyväksyttiin velvoituskesantopelloilla. Yhdyskuntajätteiden energiakäytössä on hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, mutta yhteisössä etsitään yhä oikeanlaista lainsäädäntöä ja sopivia teknisiä ratkaisuja. Silti jätteenpolton lisäämistä pidetään keskeisenä toimenpiteenä bioenergian lisäämiseksi. Polttamisen lisäksi jätteet ovat varteenotettava biokaasun ja biopolttoaineen raaka-aine. Etenkin eläinrasvojen käyttöä pyritään lisäämään uudistamalla standardeja ja teknologiaa. Komission esittämien laskelmien mukaan 35 % EU:n metsien vuotuisesta kasvusta jää hyödyntämättä. Hakkuutähteiden energiakäyttöä on tarkasteltu erikseen metsänhoitoa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa (KOM 2006:302). Yhteisönlaajuisen pellettien ja hakkeen kaupankäyntipaikan (trading floor) ja hakkuutähteiden keruuketjujen kehittämistä pidetään tärkeimpinä toimina hakkuutähteiden tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Tavoitteena on, etteivät energiantuotanto ja metsäteollisuus kilpaile samasta biomassasta. Vuonna 2009 julkaistussa direktiivissä Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (direktiivi 2009/28/EY) kuvataan laajasti biopolttonesteisiin, uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön ja sen verkkoon pääsyyn, biopolttoaineiden ympäristökestävyyteen ja näiden polttoaineiden kasvihuonekaasuvaikutukseen liittyviä asioita. Tämä direktiivi kumoaa vuonna 2012 vuosina 2001 ja 2003 säädetyt direktiivit uusiutuvan sähkön sisämarkkinoista (direktiivi 2001/77EY) ja liikenteen biopolttoaineista (direktiivi 2003/30/EY). Direktiivissä määritetään myös tavoitteet uusiutuvan energian osuudelle energian loppukulutuksesta vuonna Direktiivissä esitetään, että uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on vuonna 2020 Suomessa 38 %. Suomen osuus liittyy koko EU:ta käsittävään 20 prosentin uusiutuvien energialähteiden osuuteen energian loppukulutuksesta, joka on jyvitetty eri jäsenmaille. Jaon perustana on ollut toteutunut kehitys, uusiutuvien energialähteiden osuus energiankulutuksesta ja mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian käyttöä. 2.2 Valtioneuvoston selonteko pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi Suomen hallitus on valmistellut pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, joka on tarkoitettu kannanottojen pohjaksi sekä EU:n kanssa käytävissä neuvotteluissa että muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Strategiapaperi tukee myös kotimaisen politiikan valmistelua ja päätöksentekoa. Strategiassa määritellään Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet ja keinot osana Euroopan unionia ja sen tavoitteita. Strategia annettiin selontekona eduskunnalle ja eduskunta antoi siitä talousvaliokuntansa mietinnön mukaisen kannanoton (ks. Eduskunta 2009)

15 Strategiassa tarkastellaan uusiutuvan energian lisäämismahdollisuuksia vuoteen Uusiutuvien energialähteiden määrät on esitetty ensinnäkin nykytoimien ja -kehityksen mukaisena perusurana. Näin edeten Suomi ei kuitenkaan pysty täyttämään Euroopan komission esittämää päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitetta. Sen vuoksi tarvitaan uusia toimenpiteitä, jotta päästäisiin tavoiteuran mukaisiin arvoihin. Energialähteittäin asetetut tavoitetasot vuodelle 2020 on esitetty taulukossa 1. Uusiutuvan energian osuus Suomen energiankulutuksesta on riippuvainen merkittävässä määrin puunjalostusteollisuuden sivutuotteiden hyödyntämisestä. Näiden saatavuus on luonnollisesti riippuvainen alan tuotannon kehityksestä. Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen on kuitenkin jo nykyisellään täysimääräistä eikä niiden lisäämistä yli perusuran sen vuoksi tavoitella. Volyymiltaan merkittävin kasvutavoite on asetettu metsähakkeelle, jonka käyttö pyritään likimain kolminkertaistamaan vuoteen 2020 mennessä2. Puun pienkäytön arvioidaan pysyvän likimain ennallaan. Sen sijaan puupellettien ja peltobiomassojen kohdalla tavoitellaan merkittävää kasvua. Myös lämpöpumppujen hyödyntämistä aiotaan edistää. Biopohjaisissa liikennepolttonesteissä tavoitellaan läpimurtoa vuoteen 2020 mennessä. Katseet on suunnattu toisen sukupolven polttoaineisiin, jolloin raaka-aineeksi soveltuisivat myös muut kuin ravintona käytettävät tuotteet. Vesivoimalle tavoitellaan kasvua, mutta suurempi paine asetetaan tuulivoiman ja aurinkoenergian edistämiselle. Osansa tavoitteiden saavuttamisessa on biokaasutuksella, jossa nähdään mahdollisuuksia maatalouden sivuvirroissa ja lannoissa sekä jätteiden mädättämisessä. Edellä kuvattu valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategia toimii käsillä olevan tutkimuksen taustaskenaariona. Tutkimus rajautuu biomassoihin, joten se kattaa noin 39 % (46,5 TWh) energia- ja ilmastostrategian vuoden 2020 tavoiteuran mukaisesta koko uusiutuvan energian loppukulutuksesta (118 TWh). Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät tuuli- ja vesivoima sekä lämpöpumput. Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet kemiallisen massanvalmistuksen jäteliemet ja teollisuuden jätepuu eivät myöskään suoranaisesti ole tämän tutkimuksen kohteena. Kuitenkin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden toteutumiselle massa- ja paperiteollisuuden tämänhetkinen rakennemuutos asettaa erittäin merkittävän haasteen. Tässä tutkimuksessa metsäbiomassat halutaan kuitenkin nähdä nykyistä selvemmin itsenäisenä, metsäteollisuuden ainespuuvirran ulkopuolisena raaka-ainelähteenä, vaikka niiden hankinta on ollut voimakkaasti metsäteollisuuden ainespuun hankintaan kytkeytynyttä toimintaa. 1 Strategian pääpaino ulottuu vuoteen Tämän jälkeisestä ajasta on esitetty visioita vuoteen 2050 saakka TWh =3.6 miljoonaa kiinto-m3 vuonna > 21 TWh=10.5 miljoonaa kiinto-m3 vuonna

16 Taulukko 1. Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategian perus- ja tavoiteurat vuodelle 2020 (tutkimuksen kohteet harmaalla pohjalla), yksikkö TWh = 109 kwh Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43, Teollisuuden tähdepuu 23,1 26, Yhteensä 59, Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11, Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat biokaasut 1,7 1,9 2 3 B. Pieni tukitarve Metsähake *) 5,8 7, Puun pienkäyttö 13,4 13, Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet **) Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102, josta puupolttoaineet yhteensä ***) 19,4 19, Uusiutuvan energian loppukulutus *) Tämän lisäksi metsähaketta arvioidaan käytettävän biojalostamojen raaka-aineena **) Sisältää liikenteen ja työkoneiden biopolttoaineet sekä lämmityksessä käytettävän biopolttoöljyn ***) Ei sisällä teollisuuden jäteliemiä eikä tähdepuuta Lähde: Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia 2008 Kuvassa 1 esitetään, mitä valtioneuvoston skenaarion toteutuminen biomassojen3 osalta tarkoittaa työpaikkoina. Koska tarkkoja bioenergia-alan työpaikkatilastoja ei ole saatavissa, laskelmat on tehty oletuksilla, että yhden terawattitunnin energiatuotanto biopolttoaineen hankintaketjuineen edellyttää joko 200 tai 250 henkilötyövuoden panosta. Tällaisiin arvioihin on päästy mm. Rintalan ym. (2007) ja Halosen ym. (2003) tekemissä biomassojen käyttöä koskevissa arvioissa. Arvioitu 200 henkilötyövuoden työpanos kuvaa tehokasta lämpövoimalaitoksen hankintaketjua, jossa metsä- ja peltoenergiaa hankitaan kehittyneillä koneketjuilla (välivarasto- tai käyttöpaikkahaketus/murskaus, risutukit, raskaat ruokohelven paalauskoneet). Vastaavasti 250 henkilötyövuoden työpanos kuvaa lämpölaitoskokoluokan hankintaketjua, jossa pienpuuta korjataan tuottavuudeltaan alhaisemmilla koneketjuilla (kevyet harvesterit ja maataloustraktorisovitteiset hakkurit). Jos biomassojen käyttö etenee nykytoimien ja kehityksen mukaisesti (perusura), työllistävyyden oletuksesta riippuen työpaikkojen määrä kasvaa noin 4500:sta lähes 8000:een tai vajaasta 6000:ata lähes :een. Jos taas laskelmat suoritetaan tavoiteuran 3 Biomassoihin luetaan tässä kierrätyspolttoaineet ja halvimmat biokaasut, metsähake, puun pienkäyttö, puupelletit ja peltobiomassat, muu biokaasu ja nestemäiset biopolttoaineet 15 14

17 mukaisesti (eli saavutetaan EU:n asettamat vaateet), biomassojen käyttöön liittyvät työpaikat saattaisivat lisääntyä parhaassa tapauksessa 6 000:sta lähes :een. Kuva 1. Biomassojen käytön kasvun vaikutus työllisyyteen valtioneuvoston skenaarion perus- ja tavoiteurissa (oletukset: 1 TWh = 200 htv ja 250 htv) htv v v Tavoiteura, 1 TWh=250 htv Perusura, 1 TWh=250 htv Tavoiteura, 1 TWh=200 htv Perusura, 1 TWh=200 htv Bioenergian työllistävyys ja alueet Bioenergia-alan työpaikkojen kasvuun ja yritystoimintaan kohdistuu myös aluekehityksen näkökulmasta kasvavia odotuksia. Vuonna 2007 alan pk-yritystoimintaa harjoitettiin 368 toimipaikassa, ne työllistivät henkilöä ja 90 % yrityksistä oli alle 10 henkilön mikroyrityksiä (Alm 2008). Lisääntyvä energian tuotanto biomassoilla avaa alueille uusia mahdollisuuksia hyödyntää paikallisia raaka-ainevaroja. Bioenergia nähdään etenkin maaseutualueiden mahdollisuutena. Volkin (2008) mukaan se luo harvaan asutulle maaseudulle työpaikkoja ja pieneltä osaltaan paikkaa muualta alkutuotannosta häviäviä työpaikkoja. Bioenergian työpaikat eivät kuitenkaan riitä kääntämään aluekehityksen suuntaa (emt.) Bioenergian aluevaikutusten täysimääräiseen hyödyntämiseen vaikuttaa se, kuinka ilmastopolitiikalla tuetaan useisiin energialähteisiin nojaavaa hajautettua energiatuotantoa. Suomalainen energiatuotantojärjestelmä on nykyisellään jo kohtuullisen hajautettu. Esimerkiksi päästökaupan ulkopuolella olevia lämpölaitoksia on noin 600 ja kaukolämpöverkkoja noin 350 (Volk 2008, ks. myös Lauhanen & Laurila 2008). Lämpö- ja voimalaitostoiminnan välitön työllistävä vaikutus tulee jatkossa kohdistumaan pienempiin laitoksiin. Suuremmissa laitoksissa siirtyminen esimerkiksi öljystä hakkeeseen ei välttämättä synnytä uusia työpaikkoja, koska laitokset ovat pitkälti automatisoituja (Halonen 2003.) Toisaalta jos lämpö- tai voimalaitokset siirtyvät käyttämään kotimaista raaka-ainetta, merkittäviä työllisyysvaikutuksia syntyy raaka-aineen hankintaan ja kuljetukseen. Myös pellettitehtaiden välitön työllistävyys on pieni. Esimerkiksi suuren tonnia vuodessa 16

18 tuottavan laitoksen työllistävyys on 9 henkilötyövuotta (Halonen 2003). Lisäksi tehtaiden suunnittelun sekä osien valmistamisen ja rakentamisen työllistävyys on muutamia henkilötyövuosia (emt.) Metsätalouteen ja -teollisuuteen liittyvien raaka-aineiden tuotannon ja jalostuksen työllisyysvaikutuksista suurin osa kohdistuu metsähakkeen tuotantoon: nykyisen noin henkilötyövuoden työllistävän vaikutuksen arvioidaan kasvavan kuusinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Helysen ym. (2007) laatimista skenaariosta suurimmassa, jossa metsähaketta hankitaan 15 Mm 3 ja polttopuuta 5.1 Mm 3, saadaan työllisyysvaikutuksiksi yhteensä henkilötyövuotta vuonna Ne jakaantuvat seuraavasti: Metsähakkeen tuotanto ja kuljetus Pilkekauppa 500 Lämpöyrittäjyys 400 Sähkön ja lämmön suurtuotanto 150 Polttoainejalosteiden valmistus 150 Työllistävyys suhteellisesti pienenee laitoskoon kasvaessa. Esimerkiksi suuren, 550 MW:n Ahlholmens Kraftin Pietarsaaressa sijaitsevan biokattilan hakkuutähdehakkeen korjuu risutukkimenetelmällä työllisti 0,18 htv/1000 m 3. Toisaalta osuuskunnan omistaman Perhon 1,4 MW:n lämpölaitoksen pienpuuhakeketjun, jossa osuuskunnan jäsenet tekevät itse energiapuun korjuun, haketuksen ja hakkeen traktorikuljetuksen lämpölaitokselle, työllistävä vaikutus oli metsurihakkuuseen perustuvassa ketjussa 0,67 htv/1000 m 3 ja kaato-kasauskoneeseen perustuvassa ketjussa 0,42 htv/1000 m 3. Näin ollen paikallistalouden kannalta pienpuun korjuuseen perustuvien työvoimavaltaisten ketjujen edut olivat suuremmat ison voimalaitoksen tehokkaaseen hankintaan verrattuna. Myös aluetalouteen jäävien tulovirtojen osuus oli suurempi työvoimavaltaisemmassa ketjussa, vaikka nuorten metsien kunnostukseen ohjatut tuet otettiin huomioon. (Ahonen 2004). Metsäenergian korjuukoneketjujen tuottavuuden perusteella lasketut tuotantokalustotarpeet ja työllisyysvaikutukset osoittivat, että 25 TWh:n metsäenergiamäärän (12 Mm 3 ) korjaamiseen tarvittaisiin vuonna 2020 kone- ja autoyksiköitä kappaletta ja henkilötyövuotta. Työllisyysarvioon sisältyy henkilötyövuotta välillisiä työllisyysvaikutuksia, jotka liittyvät koneiden valmistukseen ja huoltoon. Tutkimuksessa käytetyt koneketjut ovat tällä hetkellä käytössä olevia tehokkaita, suuria voimalaitoksia palvelevia järjestelmiä. (Kärhä ym. 2009). Suomessa on merkittävää uusiutuvan energian tuotanto- ja käyttötekniikan valmistusta, jonka arvioidaan työllistävän noin henkilötyövuotta (Halonen ym. 2003). Täällä valmistetaan metsäkoneita, energiapuun korjuulaitteita, nostureita, hakkureita, murskaimia, ajoneuvojen kontti- ja kontinkäsittelyratkaisuja, pilkekoneita ja erilaisia energian tuotantojärjestelmiä eri laitoskokoluokkiin. Laitevalmistuksessa ja erityisesti laitteiden viennissä on merkittävää potentiaalia. Miljardin euron laitevienti voi merkitä välittömänä työllistävänä vaikutuksena noin henkilötyövuotta. (Halonen ym. 2003). Vaikutus ulottuu eri puolille Suomea, sillä 16 17

19 esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on merkittävää metsäkoneiden valmistusta. Hakkeen käytössä on merkittäviä aluekohtaisia eroja. Myös kasvun vaikutukset tulevat väistämättä jakaantumaan alueittain epätasaisesti, koska puuraaka-ainetta ei kannata kuljettaa maanteitse kauaksi sijaintipaikastaan. Metsähakkeen lisäämispotentiaali on suuri monessa maakunnassa, erityisesti Keski-Suomessa, Etelä- Savossa, Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa (Kuva 2) (Maidell ym. 2008). Myös pilkkeiden valmistaminen ja toimitus luo uusia työpaikkamahdollisuuksia erityisesti maaseudulle. Toiminta on edelleen hyvin työvaltaista vaikkakin myös pilkkeen tekoa on koneellistettu. Kuva 2. Metsähakkeen energiakäyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2006 sekä maakunnallinen teknis-taloudellinen potentiaali (Maidell ym. 2008) Lähde: Metsäntutkimuslaitos. Niissä metsäkeskuksissa, jotka eivät ole maakuntia, toimivien pienimpien lämpöyrittäjien käyttämä metsähake ( m 3 ) on jaettu kunnille ja sitten maakuntakohtaiseksi teoreettisen hakkuutähdepotentiaalin suhteessa. Suomessa on maatalousmaata noin 2,3 miljoonaa hehtaaria, josta ravinnon ja rehujen tuotantoon tarvitaan noin 1,7-1,8 miljoonaa hehtaaria. Energiakäyttöön on näin ollen käytettävissä noin 0,5 miljoonaa hehtaaria, jolloin viljan ja rypsin viljelyalat kasvaisivat ja kesanto ja viljelemätön ala vastaavasti vähenisivät (ks. MMM 2005). Taulukossa 2 on esitetty käytössä olevan maatalousmaan käytön jakauma työvoimaja elinkeinokeskusalueittain vuonna

20 Taulukko 2. Käytössä oleva maatalousmaa TE-keskusalueittain 2008 Viljelty ala Viljelemätön ala 1) Muu käytössä olevan maatalousmaa 2) Käytössä oleva maatalousmaa yhteensä TE-keskus 1000 ha 1000 ha 1000 ha 1000 ha Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Yhteensä ) Hoidettu viljelemätön pelto ja kesanto 2) Nurmet väh. 5 v., monivuotiset puutarhakasvit ja kotitarvepuutarha Lähde: Tike 2009 Peltoenergian tuotannon työllistävyys aiheutuu tällä hetkellä ruokohelven viljelystä ja oljen käytöstä. Ruokohelpeä viljeltiin vuonna 2008 noin hehtaarin peltoalalla. Keskimääräisellä 6-8 tonnin kuiva-ainesadolla ja 4.5 MWh:n energiasisällöllä kuiva-ainetonnia kohden energiaa saatiin GWh (Flyktman & Paappanen 2005). Ruokohelven ja oljen tuotantokapasiteetiksi arvioitiin Halosen ym. (2003) tutkimuksessa 580 GWh vuonna 2010 ja suoraksi työllisyysvaikutukseksi henkilötyövuotta. Paalaimien ja tarkkuussilppurien tarpeeksi laskettiin konetta vuonna 2010, joiden valmistus työllistäisi 61 henkilötyövuotta. Koska isojen koneiden kokoluokassa ulkomaisilla koneilla on hallitseva markkina-asema, pääosa konevalmistuksen työpaikoista ja -tuloista valuisi kuitenkin ulkomaille. Biokaasun tuotannon merkittävimpiä raaka-ainelähteitä ovat lannat ja olki. Tärkeimmät lannan raaka-ainelähteet ovat nautaeläimet, siat ja kanat. Kotieläintuotannon alueellisen jakauman perusteella parhaimmat mahdollisuudet tuottaa biokaasua ovat Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten alueella (Taulukko 3). Kun maatalousmaa ja kotieläinmäärät yhdistetään, on suurin potentiaali edelleen Pohjanmaalla, mutta myös Varsinais-Suomi, Häme ja Uusimaa ovat peltoviljelyn osalta merkittäviä biokaasun tuotantoalueita

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Työllisyys ja osaaminen bioenergia-alalla: arvioita haasteista ja mahdollisuuksista vuoteen 2020

Työllisyys ja osaaminen bioenergia-alalla: arvioita haasteista ja mahdollisuuksista vuoteen 2020 Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2010 Artikkeleita Työllisyys ja osaaminen bioenergia-alalla: arvioita haasteista ja mahdollisuuksista vuoteen 2020 Pasi Saukkonen 1 Aki Villa 2 Johdanto Tämä artikkeli keskittyy

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Suomen yrittäjät: Kunnallisjohdon seminaari 19. - 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo

Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostamaan

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Bioenergia on maaseudulla Energia- ja ilmastostrategia TEM 1.2.2008 Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudulla Energia- ja ilmastostrategia TEM 1.2.2008 Ilpo Mattila MTK Bioenergia on maaseudulla Energia- ja ilmastostrategia TEM Ilpo Mattila MTK Maaseudun bioenergialähteet Energialähde Tuote Käyttökohteita METSÄ -Oksat, latvat,kannot, rangat PELTO - ruokohelpi, olki -rypsi,

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Pienpolton markkinanäkymät

Pienpolton markkinanäkymät Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011 Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 386 TWh vuonna 2011, mikä oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010 (402 TWh). Uusiutuva

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot