HS-VEDEN ASIAKASLEHTI NRO 1/2011. Akaa osaksi HS-Vettä > 4. Tuttuja makuja Toijalasta > 2. Vaihtelevuutta, vapautta ja haasteita > 7

Transkriptio

1 HS-VEDEN ASIAKASLEHTI NRO 1/2011 Akaa osaksi HS-Vettä > 4 Tuttuja makuja Toijalasta > 2 Vaihtelevuutta, vapautta ja haasteita > 7

2 kuva Katariina Filppula teksti Johanna Autio, kuvat Kymppi-Maukkaat ja Ari Ijäs Tuttuja Vesi, luonnon kiertolainen makuja Toijalasta Pääkirjoitus Maapallolla on noin miljoonaa kuutiokilometriä (km³) vettä. Lähes kaikki vesi on suolaista. Makeaa vettä on noin 36 milj. km³, alle kolme prosenttia maapallon vesivaroista. Tästä makeasta vedestä kaksi kolmasosaa on jäätyneenä ja vain 12 milj. km³ nestemäisenä. Maanpinnan yläpuolella on makeaa vettä vain 0,2 milj. km³, josta eliöiden, kuten ihmisten, sisällä km³. Onneksi vesi on kiertolainen. Vaikka varsinkin syvissä pohjavesiesiintymissä oleva vesi vaihtuu paikoin erittäin hitaasti, sitä löytyy kuitenkin yllättävistäkin paikoista. Esimerkiksi Saharassa, Nuubian hiekkakivialtaassa on ikivanhaa vettä enemmän kuin kaikissa maailman järvissä ja joissa yhteensä! Suomessa on kansainvälisesti ajatellen poikkeuksellisen hyvät vesivarat. Hämeenlinnassa ja Hattulassa tilanne on vielä suomalaisenkin mittapuun mukaan normaalia parempi. Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvää, vaan veden määrän ja laadun eteen on tehtävä jatkuvasti työtä. Vedenhankinnan HS-Vesi laajenee Akaalle Akaan kaupunki liittyy HS-Veden osakkaaksi , jonka jälkeen yhtiö toimii vesihuoltolaitoksena Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Akaassa. Veden käyttäjiltä toimijan vaihtuminen ei edellytä toimenpiteitä. Vedentoimitukseen tai jätevesien poisjohtamiseen ei muutoksella ole vaikutusta, vaan ne jatkuvat katkeamatta entiseen tapaan. Vesihuollon sopimukset asiakkaan ja Akaan kaupungin kesken siirtyvät HS-Vedelle. kannalta varsinkin pohjavesivarat ovat meille tärkeitä. Pohjavesi on järvi- ja jokivesiä parempi vaihtoehto yhdyskuntien vedenhankinnassa. Sen käsittelytarve on vähäisempi ja se on paremmin suojattu erilaisilta haitallisilta aineilta. Mikäli pohjavesi kuitenkin pääsee saastumaan, on tilanne vakava ja yleensä erittäin vaikeasti hoidettavissa. Hämeenlinnan seudulla on useita pohjavesivaroihin kohdistuvia riskejä, ehkä merkittävimpänä kantakaupungin pohjavesialueilla olevat kiinteistöjen kymmenet maanalaiset öljysäiliöt. Öljysäiliöt olisi pikimmin saatava maaperästä ylös, ettei pohjavesiä uhkaavaa öljyvuotoa pääse tapahtumaan. Tämä vaikuttaisi vedenhankintaan, mutta todennäköisesti romahduttaisi myös vuodon aiheuttaneen kiinteistön talouden raskaiden korvausvelvoitteiden vuoksi. Ihmisen toiminta uhkaa monin tavoin paitsi pohjaveden laatua myös sen muodostumista eli määrää. Yksi uhka on ilmastonmuutos: Kun rankkasateet lisääntyvät, valuu yhä suurempi osa sadannasta avouomia pitkin vesistöihin, Palvelu Akaalla: Pääasiallisesti puhelinpalveluna p parhaiten tavoitettavissa klo 9 15 eikä se ehdi imeytyä lainkaan pohjavedeksi. Myös kesien piteneminen ja haihdunnan suurenemisesta johtuva kuivuminen alentavat pohjaveden pintoja. Rakentamisellakin on merkityksensä: Kaupungin ja taajamien laajentuessa pinnoitetaan yhä enemmän alueita, joilta sadevedet pyritään johtamaan pois. Tästä on haittaa, koska pohjavettä ei pääse imeytymään maaperään, kun se kerätään sadevesiviemäreillä pois ja puretaan johonkin alavaan maastonkohtaan. Erityisesti Hämeenlinnan ja Hattulan hyvin vettä läpäisevillä alueilla tulisikin kiinnittää yhä enemmän huomioita pohjavesien imeyttämiseen maaperään jo tonttien alueilla. Pohjavesi on hyvä esimerkki asiasta, jota emme näe, mutta jolla on tärkeä rooli niin maaperässä kuin jokapäiväisessä elämässäkin! Timo Heinonen toimitusjohtaja HS-Vesi Palvelupiste Hämeenlinnassa: HS-Vesi, Paroistentie 7, Hämeenlinna toimisto avoinna ma-pe klo p , puhelinpalveluaika klo 9 15 Hälytysnumerot: Kts. lehden takakansi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hsvesi.fi Lisätietoja yhtiöstä ja yhteystiedot Lähes jokainen suomalainen muistaa spontaanisti, miltä se oikea mämmirasia näyttä. Kymppi-Maukkaiden ropposessa myytävä Kymppi- Mämmi on ollut yrityksen tunnetuin tuote jo 70-luvun alusta saakka. R eilu 50 vuotta sitten Toijalaan perustettu Kymppi-Maukkaat aloitti toimintansa korppujen, keksien, näkkileivän, vohveleiden ja makaronin valmistuksella. Pian valikoimaan tulivat muun muassa lihasäilykkeet, marmeladit ja mehut. Sortimentti paisui ja samaa tahtia kasvoivat tuotantotilat. Suurin kasvu osui lukujen taitteeseen, kun silloinen omistaja, Raisio-Yhtymä, aloitti tehtaassa säilykekurkkujen ja -punajuurien tuotantotilojen laajentamisen. Nykyisen omistajan, Laihian Mallas Oy:n myötä alkoi kuitenkin vastakkainen trendi, jonka mukana karsiutuivat kannattamattomat tuoteryhmät kuten vihannessäilykkeet. Mämmi veturina Nyt 51 henkeä työllistävä Kymppi-Maukkaat palvelee sekä päivittäiskauppaa että ammattikeittiöitä, ja valmistaa joululaatikoiden, raakapakasteiden, valmistaikinoiden ja jäätelötötteröiden lisäksi myös purkkihernekeittoa sekä tietysti sitä itseään mämmiä. Jakelualueena on koko maa, ja kanavina toimivat kaupan keskusliikkeet, joille tehdään jonkin verran myös Pirkka- ja Rainbow-tuotemerkin tuotteita. Ala on rajusti hintakilpailtua, etenkin purkkihernekeiton valmistuksessa. Kymppi- Maukkaan vahvuus löytyy yhä kuitenkin mämmistä. Ominta osaamistamme on mämmi ja siitä meidät tunnetaan. Mämmi avaa oven ja sen perässä livahtaa muu tuotepaletti, toteaa tehdaspäällikkö Seppo Ollikka. Alalla laatu on hinnan ohella tärkeä Meidän ominta osaamistamme on mämmi ja siitä meidät tunnetaan, kertoo Seppo Ollikka. kilpailutekijä. Laadusta puhuttaessa kuvaan astuu yhtenä elementtinä vesi. Veden laatua tutkitaankin tehtaalla säännöllisesti. Vesi on kriittinen tekijä niin itse tuotteen kuin sen valmistuksenkin kannalta. Taannoinen Nokian tapaus kyllä pelästytti, ja laittoi miettimään vastaavanlaisen katastrofin vaikutuksia liiketoiminnallemme. Kannettukaan vesi ei pysynyt kaivossa Jäähdytyksen lisäksi vettä käytetään lähes kaikkien tuotteiden resepteihin sekä linjojen pesuun. Osa linjoista pestään jokaisen sarjan jälkeen. Vuotuinen kulutus on noin m³, josta tosin vajaan viidenneksen kuluttaa kiinteistössä nykyisin sijaitseva Suomen toiseksi suurin mattopesula, Ollikka kertoo. Lukemat ovat yhä suuria, mutta vain puolet huippuaikojen kulutuksesta. Vielä 80-luvulla käyttövesi otettiin kolmesta porakaivosta. Niiden ehdyttyä siirryttiin ostoveden käyttöön. Syksy oli ennen hurjaa aikaa, kun koko vuoden kurkut ja punajuuret valmistettiin parin kuukauden aikana. Palokunta ajoi lisää vettä kaivoihin ja taisimme välillä imaista koko kylänkin kuiviin, Ollikka nauraa. Tilanne helpotti, kun Toijalaan saatiin uusi paineenkorotusasema ja vettä alettiin ostaa Valkeakoskelta. Tulevaisuudessa tehdas tulee kuulumaan HS-Veden jakelualueen piiriin. Mämmin valmistukseen käytetään jatkossakin hyvälaatuista pohjavettä. 700 g ropposellinen kuluttaa sitä litran, josta osa menee linjojen pesuun ja osa haihtuu paistossa taivaan tuuliin. 2 VESIMITTARI VESIMITTARI 3

3 teksti Jukka Sandelin ja Jukka Suominen, kuva vesitornista timo Raiski osaksi HS-Vettä Akaan kaupungin vesihuoltolaitostoiminta siirtyy vuodenvaihteessa seudullisen Hämeenlinnan, Hattulan ja vuoden alusta myös Akaan omistaman HS- Veden vastuulle. Vuosituhannen vaihteessa Toijalan kaupunki sekä Viialan ja Kylmäkosken kunnat olivat kiinnostuneita kehittämään vesihuoltoa seudullisen (Etelä-Pirkanmaan) vesiyhtiön avulla, jossa mukana olisivat olleet myös Valkeakosken kaupunki ja Urjalan kunta. Hanke kariutui, kun yhteistä näkemystä toiminnan järjestämisestä kuntien kesken ei saavutettu. Vaikka hanke ei toteutunut kahdeksan vuotta sitten, Akaalla on ollut selvä tavoite vesihuoltotoiminnan vahvistamisesta muun muassa siten, että se on ollut sekä aktiivisesti mukana seudullisissa selvityshankkeissa (esim. Etelä-Pirkanmaan Akaa Kalvola Renko Hattula Hauho Hämeenlinna Tuulos Lammi vesihuollon toimintavarmuus-projekti) että selvittänyt erilaisia toiminnan kehittämistapoja. Akaan synnyttyä vuonna 2007 vesihuoltoon on tietoisesti panostettu esimerkiksi automaation, kaukovalvonnan ja jätevedenpuhdistamon saneerauksin. Vesihuoltoon panostuksen ansiosta sen toimintavarmuus on parantunut merkittävästi. Toisaalta, investoinneista huolimatta, on ollut selvää, että resurssit ovat vähäiset häiriötilanteisiin varautumiseen tai toimintojen kehittämiseen. Tarve suuremman toiminnallisen yksikön muodostamiseen, operointiyhteistyökumppanin tai seudullisen yhtiön avulla, on tiedostettu jo vuosia sitten. Selvitystyötä ja suunnittelua Viime vuosien aikana käytiin useita keskusteluja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa toimintojen operatiivisesta kehittämisestä. Tuolloin muutama yksityinen taho ilmaisi kiinnostuksensa operatiivisten palvelujen, esim. jätevedenkäsittelyn tarjoamisesta. Samaan aikaan haluttiin kuitenkin uudelleen selvittää myös kuntien välistä yhteistyömahdollisuutta. Kun ympäristökeskuksen (nykyinen ELY-keskus) vetämässä vesihuollon seudullisessa toimintavarmuustyöryhmässä todettiin, että Akaa tarvitsee toisesta suunnasta olevan varmuusyhteyden, jota Pirkanmaalta on erittäin vaikea toteuttaa, ryhdyttiin Hämeenlinnan suuntaa tutkimaan lähemmin. HS-Vedellä oli parhaillaan suunnitteilla Hämeenlinnan ja Iittalan välinen vesihuoltoyhteys, joten selvitystyö verkostoyhteyden ulottamiseksi Akaalle saakka käynnistyi. Akaa ja HS-Vesi hakivat vuoden 2009 lopussa valtion rahoitustukea Hämeenlinna Iittala Akaa -vesijohtoyhteyden rakentamiselle. Johtolinjan rakentamisen lisäksi keskusteltiin yhteistyömahdollisuuksista esim. operointisopimuksella. Asian lähempi tarkastelu osoitti, että yhtiön osakkuus on selkeästi paras ratkaisu molempien osapuolien kannalta. toijalan vesitorni Akaalaisten arki Muutos ei tule näkymään Akaassa asuvan arjessa juuri lainkaan. Laadukkaan juomaveden lisäksi asukas saa kaikki samat palvelut kuin tähänkin asti. Sen sijaan vesihuollon toimintavarmuus ja toimintojen kehittäminen yleisesti, asiat jotka eivät välttämättä näy päivittäisessä elämässä, paranevat vesihuollosta vastaavan organisaation vahvistuessa. Toimintavarmuuden parantaminen ja toimintojen kehittäminen tulevaisuuden haasteita vastaaviksi ovatkin kaksi merkittävintä syytä yhteistyön kehittämiselle. Asiakkaan kannalta tärkeät yhteystiedot pyritään siirtymävaiheessa pitämään ennallaan, ja tutut henkilöt nähdään asiakastilanteissa myös Mahdollisista muutoksista tiedotetaan hyvissä ajoin ja tiedottamiseen tullaan muutoinkin panostamaan aiempaa vahvemmin. Vesimittari-lehti on yksi esimerkki siitä, kuinka tiedottamiseen voidaan suuremmassa yksikössä panostaa tehokkaammin. teksti timo Heinonen HS-Vesi uskoo yhteistyön voimaan Akaan kaupungin liittyminen HS- Veteen on edennyt hyvin. Keskustelua on kuitenkin käyty siitä, millaisia etuja tällä saadaan, vaikuttaako se vesimaksuihin, miten toiminta organisoidaan, miten käy palveluiden laadun jne. Hyvä, että on keskusteltu, ja toivottavasti keskustelu vielä lisääntyy. Vesihuolto on periaatteessa yksinkertaista toimintaa: Vesilaitos vie vettä tarvitseville ja kerää sen sitten käytettynä pois. Prosessiin kuuluu puhdistaminen, verkkotoiminnat ja paljon muuta. Akaan kaupungin mukaantulo HS-Veteen kohentaa kaupunkilaisten juomaveden laatua ja toimitusvarmuutta. Muutaman vuoden kuluttua Akaalla päästään nauttimaan pohjavedestä, joka on aina parempilaatuista kuin hyväkin pintavesi: Pohjavesi on aina raikkaan viileää, sillä se on ympäri vuoden noin 6 8 asteista, kun pintaveden lämpötila puolestaan voi vaihdella lähes nollasta kahteenkymmeneen asteeseen. Pintavedessä sellaiset maut, jotka eivät viileänä maistu, saattavat tulla esiin, kun vesi on lämmintä. Hämeenlinnan seudulla on runsaasti pohjavesivaroja, joista on vielä paljon hyödyntämättä. Eikä kaikkea ole tarpeen hyödyntääkään. Vedenhankinnan puolella seudulle tulee joka tapauksessa rakentaa lisää käsittelykapasiteettia, jotta poikkeustilanteissakin vettä riittää normaalisti. Tällainen poikkeuksellinen tilanne voi olla esimerkiksi toisen Hämeenlinnan alueella olevan isomman pohjavesilaitoksen käyttöhäiriö. Korvaavaa vettä tulee siis olla. Akaan mukaantulo mahdollistaa tämän varaveden hyödyntämisen, jolloin laitosten käyttöastetta saadaan nostettua, eikä varakäyttöön tarkoitettu osuus seiso tuottamattomana. Häiriötilanteessa voidaan tarvittaessa turvautua Akaan nykyiseen vesilähteeseen VaToViLe -putkeen niin pitkäksi aikaa, kun vika saadaan korjattua. Akaaseen tullaan siis toimittamaan pohjavettä, jota muuten käytettäisiin vain erikoistilanteissa. Ikävä kyllä edut eivät realisoidu hetkessä. Vesihuolto on pitkäjänteistä ja investointivaltaista toimintaa. Laitosten ja varsinkin johtojen käyttöikä on vuosikymmeniä kvartaalitaloudella ei tällä toimialalla ole juuri merkitystä. Edellä esitettyjen etujen realisointi vie käytännössä viitisen vuotta. Tie on kuitenkin suora ja selkeä kulkea, ellei yllätyksiä tule. Yksi suurimmista ponnisteluista on vesihuoltolinjojen rakentaminen välille Hämeenlinna Hattula Iittala Toijala. Hanke on tarkoitus toteuttaa loppuun vuoden 2014 aikana ja siitä tulee HS-Veden toistaiseksi suurin investointi. Investointiin osallistuu myös Akaan kaupunki ja siihen on haettu lisäksi valtion rahoitusta. Kun hanke on toteutunut, paranee vesihuollon toimintavarmuus merkittävästi kaikissa yhtiön osakaskunnista. Lisäksi harkitaan Iittalan jätevesien johtamista Toijalan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Uuden toimijan mukaan tuleminen yhtiöön edellyttää laajasti töitä. Tässä on henkilökunnalla ja osaamisella suuri merkitys. Onneksi väki molemmin puolin on kokenutta vesihuollon ammattikuntaa. Kun HS-Vesi kasvaa ja saa lisää ammattitaitoista vesihuoltoväkeä, voidaan toimintaa kehittää ja erikoistumista lisätä. 4 VESIMITTARI VESIMITTARI 5

4 Ammattimiehen nurkka teksti Johanna Autio, kuva HS-Vesi ja Heikki Löflund Vaihtelevuutta, vapautta ja haasteita Seppo Hietala päätti vuonna 1973 matkata takaisin kotimaahan vietettyään vuoden päivät Ruotsissa massatehtaalla. Työvoimatoimiston kautta löytyikin paikka Hämeenlinnasta. Tie vesilaitoksen palveluksessa on ollut vuosien varrella antoisa ja monivaiheinen. Oma vapaus ja työn vaihtelevuus ovat pitäneet miehen jätevesien parissa siitä asti liki 40 vuotta. Hietala siirtyi kirjurin paikalta jätevesipuolen työnjohtotehtäviin 1987, ja nykyisin työsarkaan kuuluu muun muassa verkoston uudistus- ja korjaustöiden valvonta, pesu-imu-auton ajojen järjestely, alueen 230 pumppaamon hankinnat ja saneerausten työnjohto sekä viemärikuvausten järjestäminen. Jokainen päivä on erilainen ja tuo mukanaan yllätyksiä. Aamulla kun menee töihin, saattaa odottamassa olla tilanne, että kymmenessä kiinteistössä on vettä sisällä, ja sinne pitää sitten lähteä ensimmäisenä selvittämään tapahtumia. Kaivon kautta kellariin Viemäriverkoston yleisimmät ongelmat liittyvät niiden kapasiteettiin, ei niinkään putkirikkoihin. Tulvia sattuu etenkin kesäisin, kun jäteveden määrä ylittää kapasiteetin. Jos kiinteistön padotuskorkeus ei ole määräysten mukainen, vedet tulvivat ylös lattiakaivoista. Putkimestari toteaa, että vahingon sattuessa kiinteistössä voidaan tehdä hyvin vähän itse. Oleellisinta on tarttua heti puhelimeen ja soittaa meille. Kaivon tukkimista voi toki yrittää ensiapuna. Kun ilmoitus tulee, tilaa joko Hietala, verkostopäällikkö tai päivystäjä imuauton ja lähtee itsekin paikalle. Kun vedet on saatu pois, vahinkosaneeraus pesee, desinfioi, kuivaa ja remontoi paikat. Mitä kauemmin vesi seisoo ja mitä enemmän alakertaa on rakennettu, sitä isommat ovat vahingot. Vanhojen rintamamiestalojen betonikellareissa saatetaan pärjätä pelkällä desinfioinnilla ja kuivauksella. Verkoston saneeraus on tärkeä osa tämän päivän vesihuoltoa. Hietala korostaa riittävän padotuskorkeuden merkitystä vahinkojen ennaltaehkäisyssä. Sen lisäksi omakoti- ja rivitaloissa, joissa on kellarikerros, kannattaa välttää ritiläkaivojen laittamista talon kulmalle, koska niistä vesi nousee helposti kellareihin. Tontilla sade- ja jätevedet tulee erotella omiin viemäreihinsä, sillä jätevesiviemäreiden kapasiteetti on kesäisin kovilla vuotovesien ja luvatta jätevesiviemäriin johdettujen sadevesien vuoksi. Jos määräysten mukainen padotuskorkeus ei täyty, voi tilanteen varmistaa talokohtaisella pumppaamolla. Viemäritulvien ennaltaehkäisy ja korvaaminen HS-Vesi vastaa verkostonsa toiminnasta ja korvaa vahinkoja, mikäli se on vahingonaiheuttaja ja kiinteistön viemäröinti on säädösten mukainen. Tärkein mittari tässä on, että ns. padotuskorkeus täyttyy. Padotuskorkeudella tarkoitetaan sitä, että kiinteistön on oltava riittävän korkealla viemäriin nähden. Näin viemärissä esiintyvät kiinteät aineet työntyvät veden pinnan noustessa eteenpäin, eikä vesi nouse kiinteistöön. Suomen Rakentamismääräyskokoelma D1:ssä padotuskorkeus on erillisviemäröinnissä (pelkkä jätevesi) yleisen viemärin sisäpuolisen laen tasokorkeus tonttiviemärin liittymäkohdassa mm ja sekaviemäröinnissä (jätevesi + hule/sadevedet) kadun pinta mm tonttiviemärin liitoskohdassa. Jos padotuskorkeutta ei voida toteuttaa, niin kiinteistön on rakennettava pienpumppaamo joka estää viemäriveden tulvimisen viemäriputkea myöten kiinteistöön viemäriveden noustessa padotuskorkeuteen. Jos viemäritulva sattuu, ja jätevettä alkaa tulvia lattiakaivoista, tulee kiinteistön omistajan tai käyttäjän ryhtyä Vesihuolto- Jokainen päivä on erilainen ja tuo mukanaan yllätyksiä, toteaa Seppo Hietala. Kovat rankkasateet ovat yleistyneet. Sateiden vuoksi HS-Vesi joutuu vuosittain korvaamaan kiinteistöille viemäritulvista aiheutuneita vahinkoja. laitoksen yleisten toimitusehtojen mukaisesti kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Lisäksi hänen tulee ottaa välittömästi yhteyttä HS-Veteen. Kastuneet tilat kuivataan ja desinfioidaan sekä suoritetaan kosteuskartoitus, minkä perusteella rakenteet joko kuivataan ja/tai kunnostetaan rakentamalla uudestaan. Kastunut ja pilalle mennyt tavara kuvataan ja luetteloidaan. Padotuskorkeus mitataan ja samalla selvitetään, onko kysymyksessä sekaviemäröinti vai erillisviemäröinti. Kiinteistön on syytä tehdä myös vakuutusyhtiölle vahinkoilmoitus tapahtumasta. Hulevedet on eroteltava Kiinteistön viemäritulvariskin pienentämiseen kuuluu olennaisesti myös se, että kiinteistön oman alueen hule- ja perusvesien poisjohtaminen on hoidettu asianmukaisesti. Hule- ja perusvesiä ei vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen mukaan saa johtaa jätevesiviemäriin ilman erillistä sopimusta. Mikäli kadulle on rakennettu erillisviemäröinti, on kiinteistön omistaja velvollinen erottelemaan hule- ja perustusten kuivatusvedet jätevesistä kohtuullisen ajan kuluessa katualueen erillisviemäröinnin rakentamisesta. Erottelu kannattaa jo siitä syystä, että omien hule- ja perusvesien johtaminen jätevesiviemäriin lisää huomattavasti viemäritulvan riskiä kiinteistöllä, koska jätevesiviemärin kapasiteetti ei riitä ottamaan vastaan sinne kuulumattomia vesiä. Jos viemäritulvan selvittelyssä paljastuu, että kiinteistö on toimitusehtojen vastaisesti johtanut hule- ja perusvesiä jätevesiviemäriin, saattaa se olla peruste korvauksen eväämiselle, vaikka jäteveden padotuskorkeus täyttyisikin. Näiden seikkojen huomioiminen on erityisen tärkeää silloin, kun kiinteistöllä tehdään esimerkiksi kellaritiloihin käyttötarkoituksen muutosta tai salaojaremonttia. Tällöin voidaan jo suunnitteluvaiheessa huomioida oikeanlaiset ratkaisut ja näin pienentää viemäritulvan riskiä. VIEMÄRITULVAN SATTUESSA HS-Vesi puh VESIMITTARI VESIMITTARI 7

5 Käyttöveden tyypillisiä ominaisuuksia Akaa Hattula Hauho Hämeenlinna Kalvola Lammi-Tuulos Renko Kovuus pehmeä pehmeä pehmeä/keskikova pehmeä/keskikova pehmeä/keskikova pehmeä/keskikova pehmeä mmol/l ºdH ph Rauta µg/l Tärkeät yhteystiedot Voimassa lukien Vesihuoltotoiminnasta vastaa Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Akaassa HS- Vesi, jonka pääkonttori sijaitsee Hämeenlinnassa osoitteessa Paroistentie 7. Hämeenlinna ja Hattula Vikailmoitukset (24h) Viemäriviat Vesijohtoviat Veden laatuhäiriöt Akaa Vikailmoitukset (24h) Viemäriviat Vesijohtoviat Veden laatuhäiriöt Laskutus ja omistajanvaihdokset puhelinaika ma pe klo Maksuvalvonta puhelinaika ma pe klo Sopimus- ja liittymisasiat toimistoaika ma pe klo Tonttijohto- ja työtilaukset Laskutus ja omistajanvaihdokset puhelinaika ma pe klo Maksuvalvonta Puhelinaika ma pe klo Sopimus- ja liittymisasiat Toimistoaika ma pe klo Tonttijohto- ja työtilaukset Ajankohtaista Mittarinvaihdot Mittarinluennat VESIMITTARI ON HS-VEDEN ASIAKASLEHTI Jakelualue Hämeenlinna, Hattula ja Akaa, yhteensä kpl Julkaisija HS-Vesi Päätoimittaja Timo Heinonen / HS-Vesi Toimitus Johanna Autio Ulkoasu Marika Ijäs / Markkinointiviestintä 42 Painopaikka Kirjapaino Hermes Oy Mittarinvaihdot