Palvelupistemalli. Matalan kynnyksen palvelut sekä asiakasneuvonta ja -ohjaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palvelupistemalli. Matalan kynnyksen palvelut sekä asiakasneuvonta ja -ohjaus"

Transkriptio

1 Palvelupistemalli Matalan kynnyksen palvelut sekä asiakasneuvonta ja -ohjaus

2 2 Sisällys 1. Johdanto Palvelut lähemmäksi ihmisiä Väestön tarpeet ohjaavat suunnittelua Tulevaisuuden palvelupistemalli Alueellinen palvelupisteverkko Palvelupisteverkon vaikutukset Vaikutukset palveluverkkoon Taloudelliset vaikutukset Tulevaisuuden mahdollisuuksista Riskiarviointi...12 LIITE LIIITE LIITE

3 3 1. Johdanto Raportissa on esitetty työryhmän ehdotus Oulun palvelupistemallista, mikä sisältyy kappaleeseen 2.2 Tulevaisuuden palvelupistemalli. Palvelupistemallissa on huomioitu palvelujen tarve sekä asiakasneuvonnan ja -ohjauspalveluiden toteutus monitoimijaisesti yhdessä julkisen ja kolmannen sektorin kanssa ja monikanavaisesti mm. sähköisenä palveluna. Malli mahdollistaa myös yksityisen sektorin palveluiden mukaan ottamisen niin päätettäessä. Työ on toteutettu jatkona Palveluverkko työlle ja poliittisen työryhmän linjauksille. Työryhmä on käynyt läpi nykyiset palvelupisteet ja tehnyt niiden pohjalta esityksen, jonka tavoitteena on joustava ja kustannustehokas malli matalan kynnyksen palvelupisteille. Malli perustuu erilaisten pisteiden väliseen toimivaan yhteistyöhön asiakasneuvontaa ja -ohjausta toteutettaessa. Työn yhteydessä arvioitiin myös palvelupisteverkon kustannusvaikutuksia. Palvelumallista on pyydetty kommentit työn ohjausryhmältä ja sitä on esitelty mm. hyvinvointilautakunnalle, hyvinvointitoimikunnalle, remonttiryhmä II:lle sekä hyvinvointipalveluiden että sivistys- ja kulttuuripalveluiden johtoryhmälle. Konseptista on keskusteltu myös kaupungin yhteistyökumppaneiden kanssa. Varsinaista kuntalaiskuulemista ei järjestetty johtuen työryhmän aikataulusta, mutta kuntalaiskuulemisia on järjestetty muuten palveluverkkosuunnittelutyön yhteydessä. Palvelupistemalli- esityksen laatinut työryhmä: Hyvinvointipalvelut: puheenjohtaja Sirkka-Liisa Olli, Tapio Kangas Sivistys- ja kulttuuripalvelut: Juha Aho, Arto Willman, Olli Rantala Konsernipalvelut: sihteeri Anna Keskitalo, Pirjo Mäkinen ( saakka), Maria Ala-Siuru ( lähtien), Pasi Laukka Oulun Tilakeskus: Riitta Säntti Oulun Konttori: Minna Rekilä-Similä Työn ohjausryhmä: Piia Rantala-Korhonen apulaiskaupunginjohtaja Mika Penttilä sivistys- ja kulttuurijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto hyvinvointijohtaja Pekka Vuononvirta ympäristöjohtaja saakka Ari Heikkinen hallintojohtaja Timo Nousiainen kehittämisjohtaja, saakka Kari-Pekka Kronqvist strategiapäällikkö, alkaen Palveluverkkosuunnittelu on osa kaupungin suunnittelujärjestelmää ja se on ohjauksellinen asiakirja sekä osa kaupungin toiminnan ja talouden, palvelujen järjestämisen ja maankäytön yhteensovittamista. Palvelupistemallin lähtökohtina ovat Oulun kaupunkistrategia, Palvelujen järjestämisohjelma, Oulun palvelumalli 2020, Uuden Oulun yleiskaavan tavoitteet ja Maankäytön toteuttamisohjelma (MATO ) sekä tarkennettuna palveluverkkotyön jatko. Taustamateriaalina on käytetty asiakasmääriä ja alueiden sosio-ekonomisia tilastoja. Lisäksi on tarkasteltu palvelutarpeiden pitkäaikaista kehitystä. Tärkeimmät kaupunkistrategian linjaukset koskien palvelupistemallia vuoteen 2020 ovat: Kuntalaisten hyvinvointi paranee Kuntalaisten oma vastuu ja yhteisöllisyys vahvistuu Liikunnallinen ja terve elämäntapa vahvistuu Vaikuttavat ja tehokkaat palvelut järjestetään Kuva 1. Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä maankäytön, toiminnan ja talouden yhteensovittaiseksi.

4 4 2. Palvelut lähemmäksi ihmisiä Kaupunkistrategian tavoitteita ovat hyvinvoinnin edistäminen ja asiakaspalvelun kehittäminen. Lisäksi siinä otetaan huomioon kuntalaisten omavastuu ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Strategian yksi painopiste on sähköisten palvelujen kehittäminen. Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelmassa (KH ) on asetettu keskeiset kaupunkistrategiaa täsmentävät kuntalaisten hyvinvointia vahvistavat painopisteet lähivuosille. Palvelujen järjestämisen päälinjaukset ovat asiakaslähtöisyys, monialaisuus, monikanavaisuus, monituottajuus ja talouden hallinta. Palvelujen järjestämisessä huomioidaan asiakkaan tarvitsemat palvelut elämän eri vaiheissa. Palveluiden järjestämisohjelman linjausten mukaisesti vuosille valmistellaan asiakasohjausta, jonka tavoitteena on ohjata kuntalaisia matalan kynnyksen palveluihin. Erityisesti ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea painotetaan. Paljon palveluita tarvitsevien kuntalaisten palveluiden toteuttamista tehostetaan ja alueilla toimivien järjestöjen roolia monialaisten palvelujen tuottajina ja yhteistyökumppanina tullaan vahvistamaan. Kuntalaisia kannustetaan ja ohjataan osallistumaan ja käyttämään muun muassa koulutus-, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä kolmannen sektorin palveluita hyvinvointinsa tueksi. Myös omaehtoista asukas- ja järjestötoimintaa sekä kohtaamispaikkoja/yhteisötiloja tuetaan. Kaupunkistrategian ja palveluiden järjestämisohjelman linjaukset on huomioitu palvelupiste-esityksessä. Palvelupisteisiin pyritään saamaan neuvontaa, jonka avulla kuntalainen saa tietoa valinnanmahdollisuuksistaan. Sähköiset palvelut ja erilaiset asiointiratkaisut ovat kokonaisuudessaan osa palvelupisteratkaisua. Palvelupisteverkon avulla kuntalaisille voidaan tarjota neuvontaa kaikista kaupungin palveluista sekä järjestöjen, valtion sekä myös yksityisten palveluiden osalta niiltä osin kuin erikseen sovitaan. Kaupungissa kehitetään ja otetaan käyttöön yhä enemmän mm. kansalaisten omaehtoiseen hyvinvoinnin ylläpitoon liittyviä digitaalisia palveluja, joiden käyttöä voidaan jatkossa merkittävästi tukea matalan kynnyksen palvelupisteiden kautta. 2.1 VÄESTÖN TARPEET OHJAAVAT SUUNNITTELUA Palvelupistetyöryhmä on esitystä laatiessaan selvittänyt keskeisen indikaattoritiedon kautta kaupungin eri alueiden sosioekonomista tilaa. Alueiden väestö- ja sosioekonominen rakenne vaihtelee alueittain voimakkaasti, joka vaikuttaa alueiden asukkaiden palvelutarpeeseen (kuva 2). Liitteessä 1 on taulukot ja kuvaajat aiheesta. Sivulla 18 olevasta kartasta selviää aluejako ja liitteestä 2 alueisiin sisältyvät suuralueet. Kuva 2. Keskeiset havainnot indikaattoritiedoista.

5 5 2.2 TULEVAISUUDEN PALVELUPISTEMALLI Työryhmä on keskittynyt karsimaan päällekkäisiä palveluja ja selkeyttämään erityyppisten palvelupisteiden roolia. Lisäksi on tarkasteltu henkilöstöresursseja sekä palvelupisteiden aukioloaikoja. Yhteenveto palvelupistemallista on raportin liitteenä (Liite 1). Esitys tulevaisuuden palvelupistemallista: Tulevaisuuden palvelupistemallissa on keskitytty kuvaamaan Oulu10-palveluiden roolia keskeisenä matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa toteuttavana tahona. Asukastupaverkoston roolia ja asemointia suhteessa yhteisötaloihin osana hyvinvointia edistävää toimintaa on selkiytetty. Hyvinvointipisteiden toiminta kuvataan esityksessä nykyisin osin. Pohjoisen alueella on erillinen suunnittelutyö käynnissä hyvinvointipisteiden osalta. Esitykseen on kuvattu myös keskitettynä palveluna toimivien nuorille ja erityisesti ulkomaalaistaustaisille tarkoitetun neuvonta- ja ohjauspalvelun sisällöt ja nivoutuminen muuhun kokonaisuuteen sekä järjestötoimijoiden toteuttama matalan kynnyksen neuvonta. Varsinainen esitys palvelupistemallimuutoksista perustuu näihin neljään konseptiin 1) Oulu10-palvelut 2) Yhteisötalot 3) Kuntalaisten olohuoneet 4) Hyvinvointipisteet. Näistä Oulu10-palvelut, Yhteisötalot ja Kuntalaisten olohuoneet ovat myös jatkossa peruskuntiin jäävää hyvinvointia ja terveyttä edistävää matalan kynnyksen toimintaa. Hyvinvointipisteiden osalta tulevilla sote- ratkaisuilla on vaikutusta. Oulu10-palvelut Oulu10-palvelut tarjoaa jo tällä hetkellä laajasti myyntipalveluita, neuvontaa ja ohjausta Oulun kaupungin palveluista, sekä tukea sähköiseen asiointiin kuudessa Oulu10 -palvelupisteessä. Oulu10-palvelut eivät ole kuitenkaan vielä tarpeeksi kiinteästi osana muuta matalan kynnyksen palveluverkkoa. Työryhmä on selvittänyt, että tilojen puolesta nykyiset aluekirjastot Haukiputaalla ja Kiimingissä soveltuisivat erinomaisesti pienin muutostöin toimintaan. Oulunsalon osalta nykyinen sijainti on jo aluekirjaston yhteydessä kauppakeskus Kapteenissa, josta myös kuntalaispalaute on ollut positiivista sijainnin suhteen. Keskustan alueella sijaitsevaan Torikatu 10:n toimipisteeseen voisi sijoittua hyvin nykyistä laajemmin matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalveluja, mikäli nykyinen matkailuneuvonnan tila olisi mahdollista saada myös tähän käyttöön. Ylikiimingin osalta Oulu10:n sijainti hyvinvointipisteen kanssa samoissa tiloissa olisi toiminnallisesti tehokkainta ja mahdollistaisi entisen kunnantalon tilojen käytön uudelleen arvioinnin. Yli-Iin palvelupiste on sijainnut aiemmin kirjaston yhteydessä, mutta piste on ollut väliaikaisesti sijoitettuna Yli-Iin hyvinvointipisteeseen marraskuun 2015 alusta alkaen kirjastotalon sisäilmaremontin vuoksi. Järjestely on todettu onnistuneeksi sekä asiakkaiden, Oulu10:n että hyvinvointipisteen henkilöstön näkökulmista. Sijaintia hyvinvointipisteen yhteydessä tukee hyvinvointipisteen keskeinen sijainti Yli-Iin keskustassa, jossa on myös mm. apteekki ja kauppa sekä muita palveluita lähellä. Asiakkaiden näkökulmasta sijainti hyvinvointipisteen yhteydessä parantaa asiakasneuvontaa ja - ohjausta ja mahdollistaa useampien asioiden hoidon yhden käynnin aikana. Henkilöstö on kokenut väliaikaisjärjestelyn lisänneen työviihtyvyyttä ja työturvallisuutta. Yli-Iin kirjasto jäisi vielä toistaiseksi nykyiseen kiinteistöön ja siirtyy jatkossa koululle muodostuvaan monitoimitaloon. Esitys: Oulu10-palveluita esitetään siirtyväksi asteittain vuodesta 2016 alkaen sellaisiin kaupungin omistamiin tiloihin, jotka ovat hyvin saavutettavissa kuntalaisille sekä lähellä muuta alueen palvelutarjontaa. Oulu10-pisteen palveluja esitetään toteutettavaksi jatkossa neljän laajan palvelun alueellisen palvelupisteen kautta (Keskusta Torikatu 10, Haukipudas aluekirjasto, Kiiminki Syke-talo, Oulunsalon Kapteeni aluekirjasto), joihin kootaan sisältöosaamista eri palveluista. Tämä mahdollistaa kuntalaisen asioimisen alueilla yhdessä asiointipisteessä sen sijaan, että joutuisi hakemaan palveluihin tietoa ja neuvontaa useasta eri osoitteesta. Kehittämisen kärkenä ovat sähköiset palvelukonseptit. Kolme Oulu10-palvelupisteistä sijaitsisi aluekirjastojen yhteydessä, jolloin laajemmat aukioloajat mahdollistuvat ilman lisäkustannuksia. Alueellisten laajan palvelun palvelupisteiden lisäksi Oulu10-palveluja olisi saatavilla kahdessa palvelupisteessä huomioiden suuralueiden etäisyys (Yli-Ii, Ylikiiminki). Ylikiimingin ja Yli-Iin osalta Oulu10-palvelupisteiden esitetään sijaitsevan hyvinvointipisteiden yhteydessä. Kaikkien tilojen vaatimat muutostyöt esitetään huomioitavaksi osana talouden ja toiminnan suunnittelua vuosina

6 6 Tulevaisuuden alueellisesti sijoittuvien Oulu10-palvelupisteiden kautta kuntalaisille mahdollistetaan nykyistä vaikuttavammin ja kustannustehokkaammin ohjautuminen matalan kynnyksen palveluiden piiriin. Tällä valmistaudutaan osaltaan ennakoiden myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeiseen aikaan, jossa peruskuntien rooli hyvinvoinnin edistämisessä korostuu. Oulu10-palvelupisteissä voidaan jatkossa tarjota nykyistä enemmän neuvontaa esimerkiksi päiväkoteihin ja kouluihin hakemisesta, liikunta- ja kulttuuripalveluista sekä muista kunnan palveluista. Pisteissä voidaan jakaa tietoa myös kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien palveluista. Asiakasohjauksessa hyödynnetään palvelutarjotinta, sekä muita sähköisiä kanavia (mm. palveluvaaka). Omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä tuetaan voimakkaasti myös sähköisillä ratkaisuilla, joista Avaus-hankkeessa kehitetty ikäihmisten hyvinvoinnin tarjotin saa jatkoa parhaillaan kehitettävänä olevan lasten, nuorten ja perheiden palvelutarjottimesta (6Aika Avoin osallisuus ja asiakkuus -hanke). Palvelutarjottimien jatkokehittämisessä huomioidaan yksityisen ja kolmannen sektorin potentiaali väestön hyvinvoinnin edistämisessä. Palvelupisteissä on myös mahdollisuus käyttää etäyhteyttä kunnan ja muiden viranomaisten palveluihin, ja Kuva 3. Oulu10 laajan palvelun palvelupisteet. saada ohjausta esimerkiksi eri maksutapahtumien- ja tilanvarauksien tekoon. Uudessa toimintamallissa voidaan sisältökohtaisesti tarkastella alueellisiin palvelupisteisiin tarvittava osaaminen ja resurssit. Tavoitteena on tehostaa toimintaa. Palvelujen tarjonnassa hyödynnetään henkilökunnan moniammatillista yhteistyötä. Kuntalaiselle tämä näkyy saumattomana asiointina, jossa voidaan tarjota ohjaus- ja neuvontapalveluja osaavan henkilökunnan toimesta. Sähköisten työkalujen opastamisen myötä voidaan kuntalaisille neuvoa, miten asiointia on mahdollista tehdä myös suoraan asiakkaan kotoa. Fyysisten palvelupisteiden lisäksi palveluita ja palvelutarjontaa tehostetaan sähköisillä työkaluilla, kuten etäasioinnilla. Näin jatkossa esimerkiksi eri lomakkeet on Kuva 4. Oulu10 palvelut.

7 7 mahdollista täyttää ja lähettää eteenpäin ilman asiointia varsinaisessa palvelupisteessä. Oulu10-palvelua voidaan toteuttaa jatkossa yhä enemmän täysin uusilla toimintamalleilla, jotka mahdollistavat palvelun joustavuuden ja tarvelähtöisyyden. Esimerkkinä jalkautuvasta toimintamallista on niin sanottu pop-up -konsepti, jossa palvelupisteiden henkilökunta jalkautuu mm. isoihin tapahtumiin, missä ihmiset liikkuvat ja hakevat neuvontaa ja tietoa palveluista muutenkin. Tarvelähtöisyyteen vastataan viemällä palvelua tarpeen mukaan myös matalankynnyksen muihin pisteisiin esim. yhteisötaloihin ja monitoimitaloihin sekä hyvinvointipisteisiin. Asukastuvat ja yhteisötalot Tällä hetkellä kaupungin tukemia (tilat + avustus) asukastupia on yksitoista. Ne sijaitsevat Höyhtyällä, Kaakkurissa, Kellossa, Keskustassa, Korvensuoralla, Maikkulassa, Meri- Toppilassa, Myllyojalla, Puolivälinkankaalla, Tuirassa ja Ylikiimingissä. Lisäksi Rajakylässä toimii itsenäinen. Oulun kaupunki tarjoaa puitteet toiminnalle. Asukastupien toiminnasta vastaavat kolmannen sektorin toimijat, kuten asukasyhdistykset. Asukastupien toiminta on avointa kaikille ja tuvasta riippuen toiminnan sisällöt vaihtelevat. Toimintaa ovat mm. ruokailu, erilaiset kurssit, kerhot ja tapahtumat. Osasta asukastupia saa erilaisia palveluja arjen helpottamiseksi ja piristämiseksi, kuten ohjausta ja asiointiapua tietotekniikan käyttöön. Asukastuvat tarjoavat myös mahdollisuuden osallistua vapaaehtoistyöhön. Hyvinvointiluotsi toimintaa järjestetään useilla asukastuvilla. Se on aluelähtöisesti toteutuvaa eri muodossa tapahtuvaa aktivoivaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa kuntalaisten hyväksi. Vuonna 2014 asukastuvilla käytiin noin kertaa (Taulukko liitteenä 3). Eniten oli ruokailukäyntejä (36 %). Osana kaupungin nykyistä palveluverkkoa on kolme yhteisötalo-tyyppistä toimitilaa: Honkapirtti, Aleksinkulma ja Oulunsalon entinen kunnantalo. Honkapirtissä ja Aleksinkulmassa on merkittävästi hyvinvointia edistävien järjestöjen toimintaa kumppanuudessa kaupungin kanssa. Tilat ovat maksuttomia vammais- ja eläkeläisjärjestöjen toimintaan Aleksinkulmassa ja Honkapirtissä. Oulunsalon kumppanuustoiminta on käynnistymässä yhteistyössä Kuva 5. Yhteisötalot järjestöjen ja kuntalaisten kanssa. Tilojen maksuttoman käytön periaatteista ei ole vielä päätöstä. Sekä asukastupien että yhteisötalojen rooli kaipaa selkiyttämistä osana matalan kynnyksen palveluiden kokonaisuutta. Nykyiset asukastuvat ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa, mutta toimivat useissa kohteissa erillään kaupungin muusta palveluverkosta. Niiden rooli suhteessa yhteisötaloihin on myös selkiytymätön. Toiminnassa on osin päällekkäisyyttä yksityisten toimijoiden ja kaupungin muiden palveluiden kanssa. Esimerkiksi kaupungin subventiota sisältyy ruokailuun, joka ei kohdennu pelkästään vähävaraisille. Järjestöjen kumppanuus kaupungin kanssa luo niille mahdollisuuksia saada nykyistä paremmin ulkopuolista rahoitusta (mm. Raha-automaattiyhdistys, opetus- ja kulttuuriministeriö, erilaiset säätiöt ja rahastot) ennalta ehkäisevän toiminnan järjestämiseen. Kaupungin omia järjestöavustuksia on myös mahdollista jatkossa suunnata nykyistä vaikuttavammin kaupungin kanssa kumppanuudessa oleville järjestöille. Kuntalaisen olohuone toiminnan rooli on tärkeää asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä myös jatkossa. Toimintatapaa esitetään kehitettäväksi siten, että olemassa olevia kaupungin erilaisia tiloja (mm. koulut, kirjastot ja monitoimitalot) avataan asteittain nykyistä enemmän kuntalaisten käyttöön. Tällöin ei olisi enää tarvetta erilliseen verkostoon erillisissä toimitiloissa, vaan vastaavaa toimintaa voitaisiin toteuttaa muiden palveluiden yhteydessä. Toiminta muotoutuu alueen asukkaiden tarpeista. Kaupungin rooli olisi toimia mahdollistajana Esitys: Yhteisötaloja esitetään olevan alkaen kolme: Honkapirtti, Aleksinkulma ja Oulunsalon entinen kunnantalo. Tilojen esitetään olevan maksuttomia järjestöille toiminnan järjestämiseksi alueen asukkaille edellytyksellä, että toiminnasta on sovittu kumppanuudessa kaupungin kanssa. Lisäksi esitetään, että nykyisten erillisten asukastupien määrää vähennetään ja toimintaa suunnataan kaupungin olemassa oleviin muihin tiloihin. Asukastupa nimityksestä luovutaan asteittain ja vastaava toiminta tulee osaksi kuntalaisten olohuone -toimintaa, jota on mahdollista järjestää joustavasti asukkaiden tarpeet huomioiden kunnan olemassa olevissa tiloissa ilman lisäkustannuksia. Yhteisötalojen ja kuntalaisten olohuoneiden toiminnan visiona on asukaslähtöinen ja ennaltaehkäisevä toiminta, joka edistää hyvinvointia ja elinvoimaa alueilla. Molempien toimintaa järjestetään yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Tärkeitä näkökulmia ovat myös työllistämisen ja kotouttamisen tuki.

8 8 avaten tilat kansalaisten ja kolmannen sektorin käyttöön. Itse toimintaan kaupungilla olisi kumppanuusrooli, ei toimintaa päätoimisesti toteuttava. Asukastupatyyppisestä toiminnasta vastaisivat kolmannen sektorin toimijat. Kuntalaisten olohuoneet olisivat asukaslähtöisiä, osin omaehtoisen toiminnan paikkoja, joissa huomioitaisiin alueen asukkaiden tarpeet. Asukastupa nimestä luovuttaisiin asteittain ja nykyiset asukastuvat muuttuisivat osaksi kuntalaisten olohuoneiden - verkostoa. Yhteisötalot ovat paikkoja, joissa järjestöt toteuttavat toimintaa kaupungin ja alueen asukkaiden kanssa kumppanuudessa. Yhteisötalot profiloituisivat alueen asukkaiden ja kohderyhmien tarpeiden mukaisesti erilaisia toiminnallisia sisältöjä tarjoaviksi kuntalais- ja järjestötoiminnan vahvoiksi alueellisiksi keskuksiksi. Ne toimisivat tiiviissä verkostossa alueensa kuntalaisten olohuoneiden ja alueella toimivan järjestökentän kanssa. Yhteisötaloilla nähdään olevan tulevaisuudessa merkittävä rooli mm. työllistymisen ja kotoutumisen tuessa. Toiminnan kautta eri asukasryhmiä saatetaan luonnollisella tavalla yhteen ja myös järjestöjen keskinäinen yhteistyö luo lisäarvoa alueen asukkaille. Toiminnan järjestäminen tiloissa edellyttäisi aina kumppanuussopimusta kaupungin kanssa, jolloin tilat olisivat käytössä maksutta. Palvelualueet voisivat myös järjestää omaa toimintaansa yhteisötaloissa. Konsernipalveluiden yhteisötoiminta mahdollistaa järjestöjen toiminnan tiloissa kuntalaisille tarjottua toimintaa vastaan. Kehittämisvisiona yhteisötaloille nähdään, että itse toiminta jatkossa olisi pääsääntöisesti järjestövetoista. Yhteisötalot voivat toimia myös lähialueensa kuntalaisten olohuoneena, mutta niillä olisi laajempi hyvinvointia edistävä funktio. Varsinaisten yhteisötalojen lisäksi Haukiputaan Jatulissa, Kiimingin Sykkeessä sekä erilaisissa monitoimitaloissa nähdään myös mahdollisuuksia avata tiloja jatkossa enemmän järjestöjen kanssa tehtävään tavoitteelliseen hyvinvointia edistävään toimintaan. Erillisten yhteisötalojen lukumäärää ei ole kuitenkaan tavoitteena kasvattaa ja nykyiset tilat osoitettaisiin tähän toimintaan toistaiseksi. on käynnissä. Erillisiä hyvinvointipisteitä on tällä hetkellä kolme; Yli-Ii, Ylikiiminki ja Välke (Höyhtyällä). Hyvinvointipisteet toimivat alueensa hyvinvointikeskuksen osana ja niiden kautta toteutetaan erikseen määriteltyjä sosiaali- ja terveyspalveluita. Yli-Iin ja Ylikiimingin hyvinvointipisteistä saa laajasti sosiaali- ja terveyspalveluita ja niiden yhteydessä esitetään toimivaksi jatkossa myös Oulu10-palvelut. Välkkeen palvelut kohdentuvat mm. työttömille ja sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluvalikoima on suppeampi. Esitys: Nykyisen kolmen (Ylikiiminki, Yli-Ii ja Välke) hyvinvointipisteen toiminnasta tehdään ulkopuolinen kokonaisvaikuttavuuden arvio vuoden 2016 aikana. Pohjoisen hyvinvointialueen käynnissä olevaan suunnittelutyöhön sisällytetään myös erillisen esityksen tekeminen pohjoisen alueen hyvinvointipisteiden tarpeesta ja sisällöstä toukokuun 2016 loppuun mennessä. Asia tuodaan erikseen päätettäväksi osana vuoden 2017 talousarviokäsittelyä. Suunnittelutyössä edellytetään kuntalaisten ja järjestöjen osallisuuden sekä alueen muiden olemassa olevien matalan kynnysten palveluiden huomioimista. Palvelupiste-esitykseen sisältyvillä muilla matalan kynnyksen palveluilla tuetaan kuntalaisten itsensä ja järjestöjen sekä muun kolmannen sektorin vahvempaa mukaan tuloa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Muissa matalan kynnyksen pisteissä (esim. yhteisötalot, monitoimitalot) voidaan tarjota hyvinvointipalveluiden palveluita jalkautuvasti, mikäli se todetaan väestön palvelutarpeet ja kokonaistaloudellisuus huomioiden perustelluksi. Hyvinvointipisteet Oululaisten tulevaisuuden hyvinvointipalvelut rakentuvat kotona ja arkiympäristössä tapahtuviin arjen tukeen ja palveluihin, erityyppisiin matalan kynnyksen palveluihin, monialaisiin ja monitoimijaisiin hyvinvointikeskuksen alueellisiin palveluihin sekä kaikkien oululaisten yhteisiin erityispalveluihin. Niitä täydentävät monipuoliset sähköiset palvelut. Hyvinvointipalveluissa on siirrytty huhtikuussa 2016 neljän hyvinvointialueen ja kuuden hyvinvointikeskuksen malliin. Hyvinvointikeskusten kautta toteutetaan kuntalaisille kotona ja arkiympäristössä tapahtuva tuki ja palvelut monitoimijaisesti kunnan eri sektoreiden, yksityisten palvelujen tuottajien ja kolmannen sektorin toimesta. Osana hyvinvointikeskusten valmistelua hyvinvointipisteitä ja niiden sisältöä on suunniteltu eteläisellä, itäisellä ja keskisellä hyvinvointialueella ja pohjoisen alueen suunnittelutyö Muut matalan kynnyksen palvelupisteet Yllä kuvattujen lisäksi nuorten matalan kynnyksen palveluita on saatavissa kohdennetusti Byströmin nuorten palveluista kaupungin keskustassa, joka on palvelukeskus alle 30-vuotiaille oululaisille nuorille. Nuoret saavat Byströmiltä tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat ja monialaiset palvelut. Tavoitteena on tarjota nuorelle tarvittavat palvelut yhdestä paikasta, jotta nuori ei joudu asioimaan useissa eri virastoissa. Palvelut kohdistetaan ensisijaisesti asiakasryhmään, joka on muiden palvelujen ulkopuolella, kuten työttömät nuoret tai nuoret jotka eivät ole oppilashuollon, opiskeluterveydenhuollon tai työterveyshuollon piirissä. Byströmin talossa voi asioida ilman ajanvarausta erityisesti tieto- ja neuvontapalveluissa. Palvelua annetaan mm. työhön ja koulutuk-

9 9 seen sijoittumisen edistämisessä sekä arjen toimintaan ja elämänhallintaan liittyen. Monikulttuurikeskus Villa Victor kaupungin keskustassa tarjoaa toimintaa niin Oulussa asuville ulkomaalaistaustaisille asukkaille kuin kantaväestöllekin. Toimintana tarjotaan mm. ohjaus- ja neuvontapalveluja, suomen kielen opetusta, oman kielen ja kulttuurin tukemista sekä järjestöyhteistyötä. Monikulttuuriset ryhmät ja ystävyysseurat voivat käyttää tiloja, joissa on myös mahdollisuus järjestää kursseja, tapahtumia ja erilaisia tilaisuuksia. Villa Victorissa tarjotaan kaikille Oulussa asuville maahanmuuttajille alkuvaiheen palveluohjaus ja neuvontapalvelut 2016 alkaen. Järjestövetoinen keskusta-alueella sijaitseva Kumppanuuskeskuksen neuvontapiste tarjoaa matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta, vertaisryhmätoimintaa sekä tapahtumia, joiden avulla kansalaisia ohjataan järjestötoimintaan. Neuvontapiste ylläpitää myös Pohjois-Pohjanmaan järjestöjen yhteistä verkkosivua ihimiset.fi, jota mm. eri alojen ammattilaiset käyttävät asiakasohjauksen välineenä. Neuvontapisteen toimintaa koordinoi Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys. Toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys ja neuvontaa toteutetaan kumppanuudessa Oulun kaupungin kanssa. Järjestövetoinen neuvontapiste mahdollistaa reaaliaikaisen tiedottamisen ja ylläpidon järjestöjen toiminnasta. Neuvontapiste linkittyy jatkossa nykyistä tiiviimmin verkostomaisesti Oulu10-pisteiden kanssa, jolloin 3. sektorin toiminnan näkyvyyttä voidaan entisestään suhteessa kuntalaisiin tehostaa. Esitys: Jatkossa kaikista matalan kynnyksen palveluista tiedottamista linkitetään nykyistä tiiviimmin osaksi Oulu10-palveluita ja Yhteisötalo- toiminnan verkostoa, jolloin palvelua voidaan nykyistä laajemmin saada koko alueen asukkaiden tietoisuuteen ja käyttöön. Kuva 6. Byströmin nuorten palvelut ja monikulttuurikeskus Villa Victor. 2.3 ALUEELLINEN PALVELUPISTEVERKKO Alueelliseen palvelupisteverkkoon on kuvattu karttapohjalle palvelupiste-esityksen fyysiset toimipisteet. Palvelupistemallin suunnittelussa on otettu huomioon palveluiden saatavuus ja saavutettavuus kuntalaisten näkökulmasta. Tulevaisuudessa sähköisten ns. 24/7 palveluiden osuus tulee yhä kasvamaan ja kansalaisten digitalisaation edellyttämät valmiudet lisääntyvät, jolloin fyysisen saavutettavuuden merkitys vähenee. Palvelupisteiden määrää sekä sijaintia voidaan joustavasti uudelleen arvioida nopeallakin aikavälillä, koska tilaratkaisullisesti esitys perustuu kokonaisuudessaan Oulun kaupungin omien tilojen hyödyntämiseen. Keskinen alue Oulu10- laajan palvelun palvelupiste tulisi sijaitsemaan nykyisessä Torikatu 10:n osoitteessa, joka palvelisi hyvän saavutettavuutensa, laajan palveluvalikoimansa ja osaamisen puolesta myös laajemmin kaikkia oululaisia. Keskisellä alueella palvelupisteverkossa tulisivat fyysisesti sijaitsemaan Aleksinkulman yhteisötalo ydinkeskustassa ja /hyvinvointipiste Välke Höyhtyällä sekä Maikkulassa. Asukastupa Välke toimii tällä hetkellä samoissa tiloissa hyvinvointipisteen kanssa. Hyvinvointipisteistä tehdään kokonaisvaikuttavuuden arvio vuoden 2016 aikana, jonka jälkeen täsmennetään myös Välkkeen roolia osana matalan kynnyksen toimintaa siltä osin, onko toiminta verrannollista yhteisötalotoimintaan. Keskitettyjä matalan kynnyksen palvelupisteitä alueella tulevat jatkossakin olemaan Byströmin nuorten palvelut, monikulttuurikeskus Villa Victor sekä Kumppanuuskeskus. Eteläinen alue Eteläisellä alueella Oulu10-palvelut toteutetaan Oulunsalon kapteenin aluekirjaston tiloissa, kuten tälläkin hetkellä. Oulu-10 palveluiden ja aluekirjaston kautta voidaan alueen asukkaille tarjota laajaa asiakasohjausta ja palveluneuvontaa kauppakeskuksen ja kirjaston aukioloaikoja mukaillen.

10 10 Eteläisen alueen yhteisötalo on käynnistämässä toimintaansa Oulunsalon entisellä kunnantalolla. Toiminnassa tullaan ottamaan huomioon erityisesti Oulunsalon lapsiperhevaltaisuus. Kaakkurissa toimii jatkossakin kuntalaisten olohuone monitoimitalossa. Pohjoinen alue Pohjoisella alueella Oulu10-palvelut toteutetaan jatkossa Haukiputaan aluekirjaston yhteydessä olevissa tiloissa. Nyt lukusalina oleva tila muutetaan Oulu10-yhteispalvelupisteeksi. Tiivistämisratkaisuilla ja pienillä tilamuutoksilla voidaan tiloja kehittää palvelutarvetta vastaavaksi. Muuton nykyisistä tiloista on suunniteltu tapahtuvan huhtikuussa Yhteisötalo- tyyppistä toimintaa järjestetään Pateniemen Honkapirtin yhteisötalossa sekä Kellon kuntalaisten olohuoneessa. Kellon osalta selvitetään toiminnan siirtämistä nuorisotalolta Kellon koululle. Tuiran alueella suunnitellaan osana hyvinvointikeskuksen tilaratkaisuja kuntalaisten olohuone toimintaa, jolloin Tuiraan voisivat yhdistyä nykyiset Tuiran, Koskelan ja Puolivälinkankaan asukastuvat. Pohjoisen alueen hyvinvointipalveluiden suunnittelu etenee 2016 aikana. Tässä yhteydessä arvioidaan hyvinvointipisteiden tarkempi tarve ja sisältö erityisesti Rajakylä/ Kaijonharju alueella, joista poistuvat nykyiset terveysasemien tilat Tuiran hyvinvointikeskuksen valmistuessa 2018 mennessä. Itäinen alue Itäisen alueen Oulu10-palvelujen laajaa palveluvalikoimaa tultaisiin jatkossa tarjoamaan SYKE talosta, jossa toimii jo nyt aluekirjasto sekä Kiimingin alueen nuorisopalvelut. Oulu10:n yhteispalvelupisteet sijaitsevat Ylikiimingissä ja Yli-Iissä siten, että palvelut sijoittuisivat hyvinvointipisteiden kanssa samoihin tiloihin. Hyvinvointipisteet, joista kuntalaiset saavat myös sosiaali- ja terveyspalveluita, sijaitsevat Yli-Iissä ja Ylikiimingissä palveluiden saavutettavuuden vuoksi. Kuva 7. Palvelupisteverkko kuvattuna kartalla. Ylikiimingissä kuntalaisten olohuone sijaitsee kunnantalolla, mutta sijoittumista hyvinvointipisteen tiloihin selvitetään. Kuntalaisten olohuoneiden on lisäksi suunniteltu sijaitsevan itäisellä alueella Jäälissä Laivakankaan koululla laajennuksen yhteydessä, Korvensuoralla Talvikankaan uudella koululla sekä Hiukkavaarassa uusissa, kaupungin omissa tiloissa muiden palveluiden yhteydessä. 3. Palvelupisteverkon vaikutukset 3.1 VAIKUTUKSET PALVELUVERKKOON Palvelupiste-esitystä on valmisteltu kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon olemassa oleva palveluverkko, alueelliset väestön tarpeet ja tulevaisuuden strategiset suuntaviivat palveluiden kehittämisessä. Palvelupisteet tulevat parantamaan ja tehostamaan kuntalaisten matalan kynnyksen palveluiden saavutettavuutta sekä ohjausta ja palveluneuvontaa. Ennalta ehkäisevien palveluiden saavutettavuutta parantamalla tavoitellaan positiivisia vaikutuksia raskaamman palvelutarpeen suhteen. Varsinaisia suoria vaikutuksia sivistys- ja kulttuuripalveluiden tai hyvinvointipalveluiden osalta itse palveluverkkoesi-

11 11 tykseen ei sisälly, mutta se tukee osaltaan sivistys- ja kulttuuripalveluiden alueellista toimintamallia ja hyvinvointipalveluiden siirtymistä vuoden 2016 aikana neljän hyvinvointialueen ja kuuden hyvinvointikeskuksen malliin. Suurimmat muutokset kohdistuvat yhteisötoimintaan asukastupien ja yhteisötalojen osalta sekä Oulu10-palveluiden sijaintiin osana tiivistyvää palveluverkkoa. Alueellista palvelupisteverkkoa kuvaavaan karttaan (kuva 7) on kuvattu esitykseen sisältyvät keskeiset muutosehdotukset palveluverkon osalta. Oulu10-palvelujen alueellinen toteuttaminen aluekirjastoissa vahvistaa palveluverkkosuunnittelun tavoitteita rakentaa palvelukeskittymiä, jotka sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien päässä ja joissa kuntalainen saa mahdollisimman monia arjen sujuvuutta helpottavia palveluja. Näin voidaan tehostaa tilankäyttöä, edistää palveluluihin ohjautumista, hyödyntää laajenevia aukioloaikoja sekä tehostaa henkilöstön yhteiskäyttöä. Oulu10:n osalta palvelupiste-esitys tarkoittaa tilojen käytön tehostumista ja tilojen vähenemistä noin 300 neliöllä (Haukipudas, Kiiminki, Ylikiiminki). Uusi alueellinen toimintamalli, jossa Oulu10- palveluiden brändin alle kootaan neuvonnan ja ohjauksen eri palvelusisältöjä, muuttaa nykyistä asiakasohjausta ja neuvontaa kuntalais- ja käyttäjälähtöisemmäksi. Kun nykyisiä asukastupia yhdistetään eri alueilla sijaitseviksi yhteisötaloiksi tai olohuonetoiminnaksi tilatarve kokonaisuudessaan yhteisötoiminnan osalta vähenee. Esitykseen sisältyvä palveluverkkoon vaikuttava päälinjaus on, että erillisiä olohuonetoimintaan tarkoitettuja tiloja (entiset asukastuvat) ei jatkossa olisi, vaan tilat osoitettaisiin olemassa olevista kaupungin kiinteistöistä. Uusien tilojen suunnittelussa asia huomioitaisiin osana tilojen käytettävyyttä eri käyttötarkoituksiin. Alustavat suunnitelmat nykyisten asukastupien sijainnin osalta ovat kartassa kuvassa 7. Yhteisötaloja olisi vuoden 2016 alusta kolme; Aleksinkulma, Honkapirtti ja Oulunsalo. Lisäksi olisi yhdeksän kuntalaisten olohuonetta aiemman yhdentoista asukastuvan sijaan. Höyhtyän Välke on nykytoiminnaltaan lähellä yhteisötalo-tyyppistä toimintaa, mutta koska sen yhteydessä toimii hyvinvointipiste, on sen osalta tarkempi profiloituminen syytä täsmentää osana vuoden 2016 aikana toteutettavaa hyvinvointipisteiden vaikuttavuusselvitystä. 3.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Taloudellisten vaikutusten näkökulmasta suorat välittömät talousvaikutukset tulevat kaupungin omien tilojen tehokkaamman käytön kautta. Asukastupien siirtymisellä toimimaan osana kaupungin muita tiloja, voidaan vähentää noin euroa vuositasolla kaupungin tämän hetkisiä ko. toimintaan kohdentuvia vuokramenoja. Oulu10-palveluiden tilamuutoksien osalta kustannuksia vähentävä vaikutus on kokonaisuudessaan noin euroa vuodessa. Tähän sisältyy myös se, että Kiimingin nykyistä kunnantaloa voidaan käyttää palvelualueiden palvelutiloina, eikä tähän tarkoitukseen ole tarvetta ottaa käyttöön lisätiloja. Kokonaisuudessaan vuositason menoja vähentävät vaikutukset tilojen osalta ovat noin euroa verrattuna nykytilaan. Työllisyysnäkökulmasta yhteisötalojen ympärille kehittyvässä moninaisessa toiminnassa on merkittävä työllistämisen potentiaali. Yhteisötaloissa ylläpito järjestetään työllistämistä tukevana toimintana yhteistyössä työllisyyspalveluiden kanssa. Honkapirtin kokemusten perusteella kolmen yhteisötalon vaikutus kaupungin maksuvasteella olevaan työmarkkinatukeen voisi olla noin euroa/vuosi. Kyseisten kolmen yhteisötalon vuokramenot ovat noin euroa vuodessa ja jo pelkästään työllistymisen näkökulmasta nykyvolyymeilla tilojen nykyiset vuosittaiset vuokramenot (br.) tulisivat katettua noin 56 %:lla. Lisäksi vuokratuloilla esim. perhejuhlat, toimistotilat jne. voidaan kattaa osa kustannuksista. Uudessa toimintakonseptissa työllistymistä voidaan kuitenkin edelleen tehostaa, koska järjestötoimijat ovat suuri potentiaali järjestämään esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksia. Tällöin työmarkkinatuen maksuosuuksia pienentävä vaikutus voi olla huomattavasti arvioitua suurempikin. Asiakkaille yhteisötalojen toimintaan mukaan lähtemisen lisäarvoa ja kiinnostavuutta lisää kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen lähellä kuntalaisia. Merkittäviä tuottavuutta lisääviä mahdollisuuksia työryhmä on tunnistanut myös päällekkäisten neuvonta- ja asiakasohjaus- palveluiden tehostamisessa ja henkilöstön yhteiskäytön mahdollistumisessa sekä sähköisten palvelukanavien laajamittaisessa kuntalaiskäytössä. Taloudelliset vaikutukset todentuvat kuitenkin vasta yhteisen kehittämistyön tarkentuessa. Palvelujen keskittämisessä alueellisiin palvelupisteisiin syntyy toimintamalli, jonka kautta kuntalainen saa kerralla asioidessaan tarvitsemansa asiakirjat, ohjeistuksen ja ohjauksen muihin palveluihin hakeutumiseen. Tämä vähentää kuntalaisten hakeutumista eri osoitteissa sijaitseviin erillisiin palvelupisteisiin. Asiakasohjaus mahdollistaa palvelujen kustannustehokkaan ja oikea-aikaisen käytön ohjaamalla kuntalaisia kevyempiin palveluihin sekä tukemalla kuntalaisen omavastuun ja aktiivisen osallisuuden toteutumista. Tällä saadaan ennaltaehkäistyä raskaiden palveluiden käyttöä. Yhden luukun toimintamalli lisää kuntalaisten tietoisuutta palvelujen tarjonnasta ja miten eri palveluihin voi hakeutua. Tämä tehostaa sähköisten palveluihin käyttöä ja vähentää fyysistä asioimista eri palvelupisteissä, mikä taas vähentää erillisissä yksiköissä tapahtuvaa ohjausta ja siihen käytettävää henkilöresurssia. Säästöjä saadaan myös päällekkäisiä toimintoja karsimalla. Epäsuorat taloudelliset vaikutukset tulevat pitkällä aikavälillä väestön hyvinvoinnin lisääntymisenä. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen (yhteisötalot, olohuoneet) suoria taloudellisia vaikutuksia muilta osin kuin tilojen osalta on vaikea lyhyellä aikavälillä arvioida. Kaupungin rooli on toimia nykyistä enemmän ennalta

12 12 ehkäisevän työn mahdollistajana, jolloin omaa henkilöstöä ei tulevaisuudessa erikseen tähän rooliin kasvavasti tarvita. Ennalta ehkäisyn ja osallisuuden näkökulman on muutoinkin oltava osa kunnan jokaisen toimijan roolia. Kaupungin kanssa yhteistyöllä tapahtuvalla strategiseen kumppanuuteen perustuvalla kehittämistoiminnalla järjestötoimijoilla arvioidaan olevan nykyistä paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta toiminnalleen ( mm. Raha-automaattiyhdistys, opetus- ja kulttuuriministeriö, erilaiset säätiöt ja rahastot). Tämä on myös kaupungin näkökulmasta kokonaistaloudellisesti järkevää. Palvelupisteiden kautta voidaan lisätä alueen järjestöjen ja yksityisten järjestämien tuen, tapahtumien ja palveluiden saavutettavuutta, mikä vähentää julkisten palvelujen käyttöä. Palvelupisteiden tuominen aluekirjastojen yhteyteen vaatii vain pieniä tilamuutoksia sujuvan asiakaspalvelujen mahdollistamiseksi. Osa näistä muutoksista tehtäisiin joka tapauksessa osana palveluverkkoa (esim. sähköiset palvelut). Palvelumuotojen monipuolistuessa ja aukiolojen laajentuessa tarvittava resurssi saadaan henkilöstön yhteiskäytön myötä ja purkamalla uuden toimintamallin myötä päällekkäisyyksiä. Oulun kaupunki on mukana 6Aika Avoin osallisuus ja asiakkuus hankkeessa, jossa kehitetään asiakkuuden toimintamallia. Yhteinen asiakkuuden hallinta, mm. monikanavaiset ja sähköiset palvelut, matalankynnyksen neuvonta ja ohjaus on yksi hankkeen osa-alueita, jossa kehitettävät toiminnot, mm. innovatiivisten ratkaisujen yhteiskehittäminen, tukevat hyvin nyt esitettyjen peruslinjausten jatkokehittämistä. Työryhmä näkee, että kokonaisvaikuttavuuden arviointia tulisi tehdä heti toimintamallin alusta asti. Syvällisempi uusien toimintamallien taloudellinen arvionti olisi perusteltua toteuttaa osana 6Aika Avoin osallisuus ja asiakkuus -hanketta. 3.3 TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUKSISTA Arjen pankki- ja vakuutuspalvelut hoituvat nykypäivänä hyvin pitkälti puhelimitse sekä sähköisten palveluiden, kuten verkkopankin ja erilaisten mobiilipalveluiden kautta. Varsinaiset palvelupisteet ovat vähentyneet runsaasti, ja asiakkaat ovat oppineet hakemaan ja käyttämään mitä monipuolisimpia sähköisiä palveluita. Palveluita ei enää edes välttämättä tuoteta omista toimipisteistä, vaan palveluita toteutetaan ostopalveluina muiden palveluntuottajien, kuten R-kioskien ja kauppojen kautta. Tähän kehitykseen ovat säästöpaineiden myötä siirtyneet myös julkisin varoin ylläpidetyt palvelujen tarjoajat, kuten Verohallinto, Kansaneläkelaitos sekä Poliisi. Asiakastyytyväisyys ei ole kuitenkaan tästä kehityksestä romahtanut, vaan asiakkaat ovat jopa tyytyväisempiä. Palveluasiointia on mahdollista toteuttaa ilman erillistä vierailua palveluntarjoajan omassa toimipaikassa, jonka aukioloajat ovat olleet aiemmin jopa rajallisemmat. Palvelut, jotka edellyttävät viranomaisen tai viranhaltijoiden sisältöosaamista ja työpanosta, toteutetaan keskitetysti, ilman että asiakkaan tarvitsee välttämättä edes asioida fyysisessä toimipisteessä, saati noutaa erilaisia todistuksia viranomaisen omista toimipaikoista. Myös kunnan tuottamissa palveluissa on mahdollisuus tuottaa tulevaisuudessa matalankynnyksen palveluita entistäkin kevyemmällä fyysisellä infrastruktuurilla, edellyttäen, että sähköiset palvelut kehittyvät tukemaan tätä kehityskaarta. Yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyvät rajoitteet ovat suurimmat riskitekijät ja kehityksen jarrut, joiden ratkaisemiseksi on tehtävä entistä määrätietoisempaa yhteistyötä muiden julkisten palveluntuottajien kanssa. Jatkossa tulisi tutkia, miten esimerkiksi Poliisi on mahdollistanut passin haun ja uusimisen ilman, että asiakkaan tarvitsee asioida koko hakuprosessin aikana viranomaisen luona. Jopa passin noutaminen onnistuu henkilöllisyystodistusta, kuten ajokorttia, vastaan mm. R-kioskeista. Tämä on asiakkaalle mahdollista, mikäli tilaus on tehty joko verkossa tai poliisin asiointipisteessä. Samaa tunnistautumis- ja asiointimallilla mukaillen voisivat kunnatkin toteuttaa tai antaa ulkoiselle taholle toteutettavaksi palveluitaan. 4. Riskiarviointi Uuden toimintakulttuurin läpivienti on aina haaste organisaatiolle ja vaatii selkeän toimintamandaatin toimeenpanolle. Toimintamallin muutoksessa on kysymys monen toimijan yhteistyöstä ja kaikkien asiaan liittyvien tahojen on oltava sitoutuneita yhteiseen kehitystyöhön. Hyvän pohjan riskien minimoimiselle ja toiminnan onnistumiselle luo tämän selvityksen kautta luotu visio tulevaisuuden toimintamallista. Jatkokehittämiseen ja toimeenpanon tukeen on mahdollista käyttää 6Aika Avoin osallisuus ja asiakkuus -hanketta ja sitä kautta saada myös valtakunnallista vertailutietoa kehittämistyön tueksi. Saumaton palvelutoiminta edellyttää mm. yhteisesti sovittua asiakashallintamallia, jonka kehittäminen tapahtuu osana 6Aika-hanketta ja toisaalta peruskunnan toimialojen palvelutoiminnan kehittämistyötä. Palvelutoiminnan ja hankekehittämisen yhteistyö on varmistettava. Esityksen toimintamalliin sisältyy vahvasti toiminnan tehostumisen vaade, mikä edellyttää, että vanhoista toimintamalleista luovutaan samaan aikaan kun uusia otetaan käyttöön. Jos näin ei tapahdu, on vaarana, että kustannukset eivät vähene. Tätä riskiä tulee minimoida yhteisellä ohjausryhmätyöskentelyllä sekä uusien toimintamallien todellisten taloudellisten vaikutusten seurannalla, siten että näkökulmana on koko konsernin kokonaisetu eikä osaoptimointia sallita. Tilojen osalta on riski, että tilanteen muuttuessa, tai talon peruskorjaustarpeen tullessa ajankohtaiseksi, voidaan tilat joutua irtisanomaan. Tällöin kuntalaisille on voinut syntyä jo mielikuva, että tilat ovat tarjolla aina, ja kunta olisi velvoitettu löytämään vakiintuneelle toiminnalle korvaavat tilat. Yhteisötalojen osalta tietyltä osin maksuttomaksi esitettävä käyttö voi luoda toimijoille mielikuvan,

13 13 että tilanne olisi pysyvä. Kaikkea kunnan tukemaa tai järjestämää toimintaa kuitenkin arvioidaan säännöllisesti eri näkökulmista. Arviointiin ja toimintaympäristön muutoksiin perustuen toimintaa voidaan myös lakkauttaa ja tiloja irtisanoa. Toimijoille ja alueen kuntalaisille tulee tämä tehdä alusta asti näkyväksi. Matalan kynnyksen palvelupisteiden osalta on olemassa riski, että kuntalaiset eivät heti miellä niiden roolia. Siksi on erittäin tärkeä huomioida viestinnässä, että kunnan palveluita on järjestetty tässä raportissa kuvattujen lisäksi hyvin monipuolisesti myös niin hyvinvointikeskuksissa, monitoimitaloissa kuin kouluissa ja päiväkodeissa sekä aluekirjastoissa. Osana palveluverkon toimeenpanoa, johon myös tämä palvelupistesuunnitelma liittyy, tulisi tehdä kuntalaislähtöinen tiedotus- ja viestintäsuunnitelma, jolla varmistetaan, että kuntalaiset tietävät mistä mitäkin palvelua saa. Oulu10:n rooli on toimia keskeisenä asiakaspalvelun ja ohjauksen tiedotuskanavana. Tämä edellyttää henkilöstön koulutukseen panostamista, kun hallittavien asioiden määrä lisääntyy.

14 14 LIITE 1 Yhteenvetotaulukko palvelupistekonseptista. Oulu10-palvelut Yhteisötalot Neuvontaa ja ohjausta Oulun kaupungin palveluista, sekä tukea sähköiseen asiointiin fyysisesti kuudessa Oulu10 palvelupisteessä. Oulu10-laajanvalikoiman pisteet: Keskusta, Torikatu 10 Haukipudas, aluekirjasto Kiiminki, monitoimitalo SYKE Oulunsalo, aluekirjasto Oulu10:n etäpisteet Ylikiiminki, hyvinvointipiste Yli-Ii, hyvinvointipiste Palvelupisteen keskeinen tehtävä on toimia asukkaiden asiakasohjauksen ja neuvonnan keskuksena. Neuvontaa ja ohjausta laajennetaan koskemaan myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita. Ohjauksen välineenä toimii kuntalaisten sähköinen palvelutarjotin. lapsiperheiden alueellinen palvelutarjotin ikäihmisten sähköinen palvelutarjotin palvelutarjotinta tullaan laajentamaan koskemaan kaikkia ikäryhmiä Palvelut ovat saatavilla käyntiasioinnin, puhelimen, sähköpostin, chatin, sekä verkkoasioinnin kautta. Chat- palveluun voidaan yhdistää ohjauksen lisäksi, asiakastarpeen mukaisia vaihtuvia asiantuntijapäivystyksiä (esim. kasvatuksen, terveyden, liikunnan ohjauksen ja neuvontapalvelut ) Alueidensa asukkaiden kohtauspaikkoja ja toiminnan keskuksia kolmesta pisteestä: Aleksinkulma, Keskusta Honkapirtti, Pateniemi Oulunsalo, entinen kunnantalo Yhteisötoiminta kumppanina kaupungilta, järjestötoimijat toteuttavat toimintaa, hallintokuntien osallisuus vaihtelee alueittain Laajasti avoimia eri järjestöille ja monipuoliselle toiminnalle, joka tukee asukkaiden hyvinvointia (mm. hyvinvointiluotsitoiminta ja kuntouttava työtoiminta, kotouttaminen, työllistäminen) Sisältöjen suunnittelussa on vahva kuntalaisosallisuus ja yhteisötalot tulevat profiloitumaan vahvasti väestön tarpeiden mukaan (esim. lapsiperheet, ikäihmiset, kuntouttava työtoiminta). Kumppanuuskehittäminen on vahvassa roolissa, joten kehittämistoiminnassa on mahdollista hyödyntää ulkopuolista rahoitusta Ylläpidossa samat periaatteet kuin on nyt jo Honkapirtissä, ylläpito työllistämistä tukevana toimintana Tilojen käyttö on maksutonta soste-, kulttuuri- ja liikuntajärjestöille alueellista kuntalaistoimintaa varten, silloin kun toiminta järjestetään kumppanuudessa kaupungin kanssa. Maksuton käyttö huomioidaan muissa avustusperiaatteissa Etäasiointi mm. yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden tarjoaminen online-etäyhteydellä Lisäksi toiminta sisältää Oulu10:n liikuteltavat pop-up -palvelupisteet, joita voidaan viedä asiakkaiden luokse esim. oppilaitoksiin tai kauppakeskuksiin tarpeen mukaan esim. Walttikortin tai teatterilippujen myynti Palvelupisteet mahdollistavat palvelujen hyvän saavutettavuuden ja pidemmät aukioloajat. Palvelupisteissä tarjotaan kassa-, myynti- ja vuokrauspalveluja Valtionhallinnon palveluita sopimuspohjaisesti, laajin valikoima Kiimingin asiointipisteessä (Poliisi, Vero, TE-toimisto, Kela, Maistraatti) Sivakan palvelut Oulunsalossa ja Haukiputaalla. Vuokra-asuntojen hakupalvelu laajenemassa kaikkiin Oulu10-palvelupisteisiin Yhteistyöneuvotteluja käydään Trafin ja Tullin kanssa.

15 15 Kuntalaisten olohuone Hyvinvointipiste Kuntalaisten olohuoneet ovat asukaslähtöisiä, osin omaehtoisen toiminnan paikkoja, joissa huomioidaan alueen asukkaiden tarpeet. Olemassa olevia kaupungin erilaisia tiloja avataan asteittain nykyistä enemmän kuntalaisten käyttöön monipuolisesti ympäri kaupunkia. Asukastupa-nimen käytöstä luovutaan asteittain ja nykyiset asukastuvat muuttuvat osaksi kuntalaisten olohuone -verkostoa. Asukastupatyyppisestä toiminnasta vastaavat kolmannen sektorin toimijat kumppanuussopimuksella kaupungin kanssa Kumppani vastaa olohuoneen tyyppisestä toiminnasta ja palkkaa työvoiman tarvittae ssa Hyvinvointikeskuksissa ja -pisteissä on eritasoisia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka vaihtelevat alueen asiakastarpeiden ja olosuhteiden mukaisesti, painottaen ennaltaehkäisyä ja kuntalaisten omavastuuta. Hyvinvointipisteet: Höyhtyän Välke, Yli-Iin ja Ylikiimingin hyvinvointipisteet ovat osa alueensa hyvinvointi-keskuksen kokonaisuutta ja tukeutuvat siihen palveluissaan ja toiminnoissaan. Höyhtyän Välkkeessä järjestetään myös erilaista ryhmätoimintaa. Yli-Iin ja Ylikiimingin Hyvinvointipisteissä toimii myös äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajan vastaanotto sekä fysioterapeutin ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto. Sosiaalityöntekijät ja muut erityistyöntekijät ajanvarauksella. Hyvinvointipisteissä lääkäri palvelee ikäihmisiä sekä neuvolan ja kouluterveydenhuollon asiakkaita sovittuina aikoina, Yli-Iissä kahtena päivä ja Ylikiimingissä kolmena päivänä viikossa. Paljon palveluita tarvitseville järjestetään lääkärin vastaanottoa myös hyvinvointipisteessä resurssien puitteissa. Yli-Iin j a Ylikiimingin hyvinvointipisteissä on inr-poliklinikkatoimintaa verenohennuslääkkeitä tarvitseville potilaille. Välkkeessä on yksi terveydenhoitaja paikalla viikon jokaisena arkipäivänä. Terveydenhoitajan ajanvarauksettomalla vastaanotolla tehdään pieniä toimenpiteitä, kuten esim. ompeleiden poistot, verensokerin mittaus ja annetaan liikunta- ja terveysneuvontaa. Lisäksi terveydenhoitaja ottaa vastaan ajanvarauksella paljon palveluita tarvitsevia potilaita. Jos asiakas tarvitsee muita tutkimuksia tai lääkärin vastaanoton ohjataan hänet hyvinvointikeskukseen.

16 16 LIIITE 2 Sosioekonomiset muuttujat alueittain. Lähde: Tilastokeskus Aluejako Keskinen Itäinen Eteläinen Pohjoinen Oulu Suuralueet: Nuottasaari, Keskusta, Oulunsuu, Kaukovainio, Höyhtyä, Maikkula Hiukkavaara, Korvensuora, Myllyoja, Sanginsuu, Jääli, Kiiminki, Yli-Ii, Ylikiiminki Kaakkuri, Oulunsalo Kello, Haukipudas, Pateniemi, Kaijonharju, Tuira, Puolivälikangas, Koskela yht. Väestö, Väestön ikäjakauma, %, ,7 11,4 14,6 9,8 9, ,2 9,9 11,5 7,4 7, ,3 8,5 8,8 6,7 6, ,4 5,3 6,9 10,4 10, ,4 51,5 50,4 52,3 51, ,4 8,5 5,2 8,0 8,1 75 8,6 4,9 2,6 5,4 5,9 Kotitalouksia yhteensä: Yhden hengen talous 53,5% 30,5% 29,1% 42,0% 42,7% Perhetyyppi: Avio-/avopari ja lapsia 27,5% 47,7% 54,5% 39,6% 40,1% Avio-/avopari ilman lapsia 59,8% 41,2% 34,7% 48,0% 48,0% Äiti tai isä ja lapsia 12,6% 11,1% 10,7% 12,3% 11,9% Koulutusaste, vähintään keskiasteen koulutus 78,2% 74,4% 78,6% 75,9% 76,5% Tulot/tulonsaaja (yli 15v.) Työttömyysaste 15,4% 14,1% 12,7% 17,3% 15,7% Terveysaseman peittävyys 44% 49% 48% 44% 45% Säännöllisen kotihoidin peittävyys 16% 14% 13% 16% 15% Lastensuojelun asiakkuudet 0 17v. % ikälk. Toimeentulotuen asiakkuudet kotitalouksista 11,3% 7,3% 7,4% 10,0% 8,8% 10,3% 6,9% 8,6% 12,8% 9,9%

17 17 Väestösuunnite alueittain vuoteen 2030 saakka. Lähde: Oulun kaupunki.

18 18 LIITE 3 Asukastupien käyntikerrat vuonna Lähde: Yhteisötoiminta, Oulun kaupunki. Asukastupa Ruokailijat Kurssit ja kerhot, osallistujia Tapahtumat / tilaisuudet/ muut, Osallistujia Tieto-työtorin käyttö Muut kävijät Kävijät ja osallistujat yht. Kaakkurin Karjasillan Kellon Keskustan Korvensuoran Koskelan Lintulammen Maikkulan Myllyojan Oulunsalon Oulunsuun Puolivälinkankaan Rajakylän Tuiran Ylikiimingin YHTEENSÄ

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Haukipudas, asukkaita n. 19000 Kiiminki, asukkaita n. 13000 Oulu, asukkaita n. 143000 Oulunsalo, asukkaita n. 9700 Yli-Ii, asukkaita n. 2200 Oulu 2012 Uusi Oulu

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Palvelumalli 2020 Sivistys- ja kulttuuripalvelut. Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Palvelumalli 2020 Sivistys- ja kulttuuripalvelut. Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Palvelumalli 2020 Sivistys- ja kulttuuripalvelut Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Hyvinvoinnin monialaisuus sivistys- ja kulttuuripalveluissa Uudenlainen asenne palvelujen järjestämisessä ja

Lisätiedot

Osallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö

Osallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö Osallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö Missä ollaan nyt? -kaiken ikäisten kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen - Kuntalaisten osallisuus

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys. Oulun raati , Itäinen alue

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys. Oulun raati , Itäinen alue Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys Oulun raati 11.1.2018, Itäinen alue Ohjelma Kahvit klo 18.00 saakka klo 18.00 Tilaisuuden avaus, Juha Hänninen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli 2020

Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 Oulun raati Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Miksi uusi palvelumalli? Nykyisen palveluverkon analyysi Valmistelussa paljon isoja investointeja, joista tulee taloudellisesti

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys. Oulun raati , Eteläinen alue

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys. Oulun raati , Eteläinen alue Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys Oulun raati 17.1.2018, Eteläinen alue Ohjelma Kahvit klo 18.00 saakka klo 18.00 Tilaisuuden avaus, Satu Haapanen, sivistys- ja kulttuurilautakunnan

Lisätiedot

Tampereen palvelumalli 2025

Tampereen palvelumalli 2025 Tampereen palvelumalli 2025 Lännen aluetoimijaverkosto 28.1.2016 Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen 1 2.2.2016 Mistä tulevaisuuden palvelumallissa on kyse? Tavoitteena on kuvata, miten palvelujen järjestämisessä

Lisätiedot

Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset

Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset (määritellyt Kohtaamo-hanke) maria.kr.virtanen@tampere.fi Kohderyhmä ja aukioloajat Kohderyhmänä kaikki alle 30-vuotiaat nuoret Ohjaamo on matalalla kynnyksellä

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys. Oulun raati , Pohjoinen alue

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys. Oulun raati , Pohjoinen alue Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys Oulun raati 9.1.2018, Pohjoinen alue Ohjelma Kahvit klo 18.00 saakka klo 18.00 Tilaisuuden avaus, Satu Haapanen, sivistys- ja kulttuurilautakunnan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys. Oulun raati , Keskinen alue

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys. Oulun raati , Keskinen alue Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys Oulun raati 18.1.2018, Keskinen alue Ohjelma Kahvit klo 18.00 saakka klo 18.00 Tilaisuuden avaus, Kyösti Oikarinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014 Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat Luonnos monipalvelukeskuksista ja lähipalvelupisteistä 2 Palveluita saman katon alle vai kokonaan uusia palveluita? Tulevaisuuden Kirjasto Omena Espoon

Lisätiedot

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta , KUKE

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta , KUKE Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta 20.11.2014, KUKE Oulun kaupunki TULOSLASKELMA TOT/ BUDJ/ TOT-% ENNUSTE YLITYS+ YLITYS+ TOT KUMUL TOT ED. KUMUL VUOSI ALITUS- ALITUS- % ED. VUOSI VUOSI Toimintatuotot

Lisätiedot

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Ismo Rautiainen, toimialajohtaja Kuntamarkkinat, Mikä ihmeen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio 12.9.2019 Asiakasohjauksen kehittämisen peruskuva!

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkko. Esittelydiat Mika Penttilä

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkko. Esittelydiat Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkko Esittelydiat Mika Penttilä 5.2.2018 Tavoitteena Laatu ja vaikuttavuus Laaja valmistelu ja analysointi OPS ja uudet oppimisympäristöt Kuntalaispalaute Oppilasmäärien

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta

Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta Kaupunginhallitus 48 13.02.2012 Kaupunginhallitus 82 11.02.2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta 63/000400/2012 KH 48 Keski-Suomen

Lisätiedot

Uuden soten kulmakivet

Uuden soten kulmakivet Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oulun Palvelumalli Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki

Oulun Palvelumalli Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki Oulun Palvelumalli 2020 Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki Kaupunkisuunnitteluseminaari18.10.2013 Kaupunkistrategia - Oulu2020 Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Kilpailukykyisen

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

ITU-hanke Vaatimusmäärittely

ITU-hanke Vaatimusmäärittely ITU-hanke Vaatimusmäärittely Tarja Siira, Risto Kalliorinne, Päivi Vuokila-Oikkonen ja Anne Määttä 12/19/2016 ITU-hankkeen vaatimusmäärittely 1. Yleiskuvaus: kehitettävä alue ja kohderyhmän lähtötilanne

Lisätiedot

Itäinen alue. Vaihtoehtotarkastelut

Itäinen alue. Vaihtoehtotarkastelut Itäinen alue Vaihtoehtotarkastelut Värikoodit palvelukeskittymissä Nykytilanne Kuntalaisten olohuone Muutokset 2018-2019 Muutokset vuoteen 2026 mennessä Yli-Iin palvelukeskittymä Jakkukylän osakuntaliitos

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntäminen palveluverkkosuunnittelussa Oulun kaupungissa

Paikkatiedon hyödyntäminen palveluverkkosuunnittelussa Oulun kaupungissa Paikkatiedon hyödyntäminen palveluverkkosuunnittelussa Oulun kaupungissa Anna Keskitalo, HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Esityksen sisältö Uusi Oulu Oulun palvelumalli 2020 Muita esimerkkejä Haasteet

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva koulu moniammatillisena yhteistyönä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva koulu moniammatillisena yhteistyönä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Kuvakoko 910 x 405 pikseliä Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva koulu moniammatillisena yhteistyönä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 10.5.2016 Palvelupäällikkö Ritva Kuorilehto, Kontinkankaan hvk

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Tuloksia ja tulevaa. Sirkku Reponen projektipäällikkö

Ohjaamo Helsinki. Tuloksia ja tulevaa. Sirkku Reponen projektipäällikkö Ohjaamo Helsinki Tuloksia ja tulevaa Sirkku Reponen projektipäällikkö Kaupunkistrategiaa toteuttamassa Helsinki kehittää yhteensovitettuja, vaikuttavia ja ihmiskasvoisia palveluja yhdessä kaupunkilaisten

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY Hyvinvointikoulun taustaa / Oulu Sivistys ja kulttuuripalvelut Hyvinvointipalvelut Lapset, nuoret ja lapsiperheet: Lasten tukeminen kasvu-

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020 Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Valtuustoseminaaari

Oulun palvelumalli 2020 Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Valtuustoseminaaari Oulun palvelumalli 2020 Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Valtuustoseminaaari 15.1.2013 Uuden Oulun luominen Elinvoiman ja elinkeinotoiminnan uudistaminen ja vahvistaminen Uusi palvelumalli 2020 -

Lisätiedot

Tulevaisuuden palvelumalli 2025, kaakon palvelualue (Kaukajärvi, Annala, Haihara, Hervanta, Hervantajärvi, Rusko, Lukonmäki, Vuores, Hallila)

Tulevaisuuden palvelumalli 2025, kaakon palvelualue (Kaukajärvi, Annala, Haihara, Hervanta, Hervantajärvi, Rusko, Lukonmäki, Vuores, Hallila) Tulevaisuuden palvelumalli 2025, kaakon palvelualue (Kaukajärvi, Annala, Haihara, Hervanta, Hervantajärvi, Rusko, Lukonmäki, Vuores, Hallila) Kaukajärven asukastilaisuus 30.3.2016 Kehittämisjohtaja Kari

Lisätiedot

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Valtio Expo 20.5.2014 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen 2 Velvollisuus käyntiasioinnin turvaamiseen Perustuslain hyvän hallinnon periaate Pääsy hallinnon palveluihin turvattava myös niille, jotka eivät voi,

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Kuntaliitoksilla parempaa palvelua Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Yhdistymisen kaksi toteuttamistapaa Mekaaninen rutiiniyhdistyminen Strateginen yhdistyminen 1. Pienestä muutoksesta

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta ja turvapaikkatilanne Oulussa. Pasi Laukka, 9.12. Kuntaliitto

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta ja turvapaikkatilanne Oulussa. Pasi Laukka, 9.12. Kuntaliitto Kotouttaminen kunnan näkökulmasta ja turvapaikkatilanne Oulussa Pasi Laukka, 9.12. Kuntaliitto Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Kokemuksia ASPA-pilotoinnista

Kokemuksia ASPA-pilotoinnista Kokemuksia ASPA-pilotoinnista Vakuutuspiirin johtaja Irma Parén Etelä-Savon vakuutuspiiri, Kela 1 24.8.2015 Asiakas saa palvelua Kelasta monikanavaisesti Henkilökohtainen palvelu Henkilökohtaista palvelua

Lisätiedot

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Keskeiset tavoitteet - Saada alueen asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöään ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon - Asukkaat

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Arjen toiminta ja tiedolla johtaminen

Arjen toiminta ja tiedolla johtaminen Arjen toiminta ja tiedolla johtaminen TERVE-SOS 2015 -tapahtuma 6.5.2015 Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki/hyvinvointipalvelut rakenne-ja toimintatapamuutosten suunta Oulun

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

ASIOINTIPISTEESSÄ KAIKKI KÄY!

ASIOINTIPISTEESSÄ KAIKKI KÄY! Yhteispalvelu loikkaa digiaikaan ja palvelee entistä paremmin Kaikki mukaan yhteistyö tuo etuja. Etu 1. Palvelua asiakkaan ehdoilla kaikissa kanavissa TOIMINTA ON ASIAKASLÄHTÖISTÄ suomi.fi SÄHKÖINEN ASIOINTI

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys - peruskoulu- ja lukioverkon vaihtoehdot. Valtuustoinfo 1.2.2016

Kouluverkkoselvitys - peruskoulu- ja lukioverkon vaihtoehdot. Valtuustoinfo 1.2.2016 Kouluverkkoselvitys - perus- ja lukioverkon vaihtoehdot Valtuustoinfo 1.2.2016 HAUKIPUTAAN LUKIO > (345) TYK Pateniemi + Merikoski > (522) RAKSILAN LUKIO > (Kiiminki + Laanila + Oulunsalo) > (800) OULUN

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. 84 Aikuisten sosiaali- ja työllissyyspalvelujen toimitilahankkeen tarveselvityksen hyväksyminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. 84 Aikuisten sosiaali- ja työllissyyspalvelujen toimitilahankkeen tarveselvityksen hyväksyminen 14.06.2016 Sivu 1 / 1 2646/2016 10.03.02 84 Aikuisten sosiaali- ja työllissyyspalvelujen toimitilahankkeen tarveselvityksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Nieminen, puh. 050 328 6764 Heidi

Lisätiedot

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan

Lisätiedot

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

OULUN KAUPUNKI, KONSERNIPALVELUT KUNTALAISVAIKUTTAMINEN JA YHTEISÖTOIMINTA ASUKASTUPATOIMINNAN KEHITTÄMINEN; ASUKASTUPIEN NYKYTILAN KARTOITUS

OULUN KAUPUNKI, KONSERNIPALVELUT KUNTALAISVAIKUTTAMINEN JA YHTEISÖTOIMINTA ASUKASTUPATOIMINNAN KEHITTÄMINEN; ASUKASTUPIEN NYKYTILAN KARTOITUS OULUN KAUPUNKI, KONSERNIPALVELUT KUNTALAISVAIKUTTAMINEN JA YHTEISÖTOIMINTA ASUKASTUPATOIMINNAN KEHITTÄMINEN; ASUKASTUPIEN NYKYTILAN KARTOITUS RAPORTTI VESA JURMU 2012 2(10) SISÄLLYSLUETTELO 1. ASUKASTUPAKARTOITUKSEN

Lisätiedot

Päämäärät: Tavoitteet

Päämäärät: Tavoitteet Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Pohjoinen hyvinvointialue. - Tuiran kuntalaisilta

Pohjoinen hyvinvointialue. - Tuiran kuntalaisilta Pohjoinen hyvinvointialue - Tuiran kuntalaisilta 21.1.2016. Illan ohjelma 18.00-18.15 Kahvi Kahvin lomassa osallistujilla mahdollisuus antaa palautetta ja kehittämisideoita liimalapuille, joista tilaisuuden

Lisätiedot

KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä

KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä Arja Huotari kulttuuritalon johtaja Sivistys- ja kulttuuripalvelut Oulun kaupunki 7.2.2018 Kulttuuritalo Valve

Lisätiedot

Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015

Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015 Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa Miksi nuorten palvelukeskusta kehitetään Joensuun palveluohjelmat ja nuorisotakuun kuntakokeilu Asiakaslähtöiset

Lisätiedot