Yhteiskuntavastuuraportti Sustainability Report 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteiskuntavastuuraportti 2005. Sustainability Report 2004"

Transkriptio

1 Yhteiskuntavastuuraportti 2005 Sustainability Report 2004

2 SISÄLTÖ 1. Lindströmin yhteiskuntavastuuraportti Perustietoa Lindströmistä Toimitusjohtajan katsaus Yhtiön visio, missio ja arvot Johtaminen Lindströmillä Sidosryhmäyhteistyö Taloudellinen vastuu Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu LIITE 1 Tiivistelmä LIITE 2 GRI-taulukko TYÖRYHMÄ Lindströmin yhteiskuntavastuuraporttia ovat olleet kirjoittamassa toimitusjohtaja Jukka Roiha, talousjohtaja Leena Lampén, henkilöstöstä ja laadusta vastaava johtaja Kirsti Leisio, investoinneista, ympäristöstä ja menetelmäkehityksestä vastaava johtaja Harri Puputti, ympäristö- ja menetelmäpäällikkö Marjo Mäntylä sekä viestintäpäällikkö Kati Lehtikari. LINDSTRÖMIN GRI-RAPORTOINTI Lindström noudattaa yhteiskuntavastuuraportissaan Global Raporting Initiative eli GRI:n voimassa olevaa yhteiskuntavastuun raportointiviitekehystä, joka on julkaistu vuonna Liitteessä 2 olemme taulukoineet, mitä tietoja olemme raportoineet, ja miten ne heijastavat GRI 2002:n asettamia tavoitteita raportoinnille. Tekstissä on myös osoitettu, mitä tietoja tullaan tulevaisuudessa seuraamaan ja raportoimaan, ja miten raporttia tullaan siten kehittämään edelleen. Lindströmin raportissa julkaistut luvut ovat tilintarkastettuja taloudellisen raportoinnin tunnuslukujen osalta. 2

3 1. LINDSTRÖMIN YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2005 Lindström raportoi yhteiskuntavastuustaan vuosittain. Raportointikausi on kalenterivuosi. Lindströmin yhteiskuntavastuuraportin edeltäjä, ympäristöraportti, on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1999, sen jälkeen raportti on julkaistu vuosittain. Edellisen kerran yhteiskuntavastuuraportti on julkaistu maaliskuussa Vuoden 2005 raportissa pyritään aikaisempaa laajemmin kattamaan koko konsernin toiminta: kun raportissa viitataan henkilöstöön, tarkoitetaan sillä kaikkien konserniyhtiöiden henkilöstöä: emoyhtiö Lindströmiä Suomessa ja sen tytäryhtiöitä Isossa- Britanniassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tšekissä, Unkarissa, Venäjällä ja Virossa sekä sen kaupallista edustustoa Kiinassa. Mukana ovat myös tytäryhtiö Comforta Oy ja sen Ruotsin tytäryhtiö Comforta AB sekä Vision Design Clothing Oy, jonka Lindström osti vuoden 2005 syyskuussa. Vision Designin ympäristötyö ei vielä sisälly raporttiin. Noudatetut raportointiperiaatteet Lindströmin yhteiskuntavastuuraportti noudattaa GRIraportointiohjeen henkeä ja raportointiin tehdyt uudistukset ja parannukset luetellaan seuraavassa kappaleessa. Tilinpäätöksen taloudellinen raportointi noudattaa suomalaisen kirjanpitolainsäädännön mukaista konsernitilinpäätösmallia. Tunnuslukujen laskentaan käytetyt kaavat on julkaistu taloudellisen raportoinnin osioissa, luvussa 7. Ympäristövastuun osalta on noudatettu GRI:tä lukuun ottamatta absoluuttisten määrien raportointia. Merkittävimmät muutokset edellisvuoteen verrattuna Lindström on kehittänyt jatkuvasti yhteiskuntavastuun raportointiaan kohti GRI-raportointiohjetta. Muutokset edellisvuoteen ovat: Julkaisemme yhden yhdistetyn taloudellisen, ympäristö- ja sosiaalisen katsauksen ja luovumme erillisen taloudellisen katsauksen julkaisemisesta. Raporttien aikasarjat on muutettu koskemaan vuosia , jotta kaikki tieto olisi mahdollisimman vertailukelpoista. Ympäristöasioissa kehitys on saatavissa jopa yli 20 vuodelta. Pidemmältä kuin viiden vuoden aikaväliltä oleva tieto on julkaistu trendikäyrinä. Raportoidut luvut koskevat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta koko konsernia. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Raporttiin on lisätty toimitusjohtajan katsaus, tiivistelmä raportista sekä GRI-taulukko, josta voi seurata ohjeistuksen toteutumista. 3

4 2. PERUSTIETOA LINDSTRÖMISTÄ Lindström on yritysten globaali kumppani, joka vahvistaa asiakkaidensa yrityskuvaa tekstiilien ja puhtauden keinoin. Konserniin kuuluvat emoyhtiö Lindström Oy:n lisäksi tytäryhtiöt Isossa-Britanniassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tšekissä, Unkarissa, Venäjällä ja Virossa sekä tytäryhtiöt Vision Design ja Comforta Oy, jolla on tytäryhtiö Ruotsissa. Lindströmiläisiä on oli vuodenvaihteessa 2005 noin 1700 ja konsernin vuoden 2005 liikevaihto oli 170 miljoonaa euroa. Organisaatio Suomessa Lindström on organisoitunut asiakaslähtöisiin tulosyksiköihin, jotka palvelevat asiakasta kuuden tulosyksikön alueella. Lindströmin ulkomaantoiminnot jakautuvat maakohtaisiin Lindström-tytäryhtiöihin. Suomessa Lindström tarjoaa työvaate-, suojain-, matto-, teollisuuspyyhe-, hygienia- sekä ravintolatekstiilipalveluja. Lindströmin ulkomaiset tytäryhtiöt tarjoavat työvaate- ja mattopalveluita. Comforta tarjoaa hotellien tekstiilipalvelua ja Vision Design PR- ja yritystekstiilien sekä työvaatteiden suunnittelua ja valmistamista. Konsernin osaamiskeskukset palvelevat emoyhtiötä ja tytäryhtiöitä. Osaamiskeskukset ovat liiketoiminnan tukena kukin oman alueensa asiantuntijoina. Konsernin osaamiskeskukset ovat Investoinnit, menetelmäkehitys ja ympäristö Henkilöstö ja laatu IT Talous ja raportointi Osto Viestintä 4

5 LINDSTRÖM-KONSERNIN ORGANISAATIO Talous ja raportointi -osaamiskeskus Talousjohtaja Leena Lampén Viestinnän osaamiskeskus Viestintäpäällikkö Kati Lehtikari Henkilöstö ja laatu -osaamiskeskus Johtaja Kirsti Leisio Investoinnit, menetelmäkehitys ja ympäristö -osaamiskeskus Johtaja Harri Puputti Informaatioteknologia -osaamiskeskus IT-johtaja Minna Alenius Osto -osaamiskeskus Ostojohtaja Ismo Nastamo Lindström Group European subsidiaries johtaja Mika Hartikainen Lindström Oy:n Suomen operatiivinen toiminta johtaja Jyrki Ylijoki Vision Design Clothing Oy toimitusjohtaja Petri Mannila Comforta Oy toimitusjohtaja Maija-Liisa Kaijala Koko konsernia palvelevat hallinnon osaamiskeskukset Johdon assistentti Anita Gullström-Rantanen Toimitusjohtaja Jukka Roiha 5

6 3. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tavoitteeksi vuodelle 2005 oli asetettu 8,2 prosentin liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden säilyttäminen edellisen vuoden hyvällä tasolla. Toiminnallisiksi painopisteiksi oli valittu toiminnan tehostaminen läpi koko organisaation, tekstiilien ostotoiminta ja rekrytoinnin kehittäminen. Liikevaihdon kasvu- ja kannattavuustavoite ylitettiin selvästi. Valittujen painopisteiden alueella saavutettiin jo katsausvuonna sekä toiminnallista että laadullista kehitystä. Tämä kehitys tulee kuitenkin vaikuttamaan täysimääräisenä vasta kuluvan vuoden toimintaan ja tulokseen. Konsernin liikevaihto kasvoi 8,8 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli 171 milj. euroa. Emoyhtiö Lindström Oy:n liikevaihto kasvoi 3,3 prosenttia ja oli 105 milj. euroa (101 miljoona euroa vuonna 2004). Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto kasvoi noin 20 prosenttia. Näiden osuus konsernin liikevaihdosta oli 46 milj. euroa eli 27,2 prosenttia. Konsernin voitto ennen veroja kasvoi 30,6 prosenttia ja oli 28 miljoonaa euroa. Konsernin tulosta paransi liikearvopoistojen pieneneminen, positiiviset kurssierot, sekä ulkomaan toimintojen tuloksen positiivien kehitys. Emoyhtiön tulos ennen satunnaiseriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 20 miljoonaa euroa (18 milj. euroa vuonna 2004). Konsernin nettoinvestoinnit nousivat edellisestä vuodesta huomattavasti ja olivat 20,7 miljoonaa euroa (6,6 miljoonaa euroa vuonna 2004). Suurin investointi oli Ruotsiin rakennettu Comforta AB:n uusi hotellipesula. Muita merkittäviä laajennusinvestointeja tehtiin Unkarin ja Venäjän Pietarin tytäryhtiöissä. Emoyhtiön investoinnit kotimaassa olivat pääosin korvaus- ja toiminnan rationalisointi-investointeja ja ne olivat yhteensä 5,4 milj. euroa (3,3 miljoonaa euroa vuonna 2004). Suurimmat investoinnit kotimaassa kohdistuivat Koskelon, Turun ja Hämeenlinnan palvelukeskuksiin. Vuoden aikana ostettiin Vision Design Clothing Oy:n koko osakekanta. Kaikki investoinnit ja yrityskaupat rahoitettiin tulorahoituksella. Konsernin maksuvalmius oli erinomainen koko toimintavuoden ajan. Konsernin henkilömäärä kasvoi vuoden aikana 7,4 prosenttia ja vuoden lopussa konsernin palveluksessa oli henkilöä. Ulkomaisissa tytäryrityksissä työskenteli vuoden lopussa 38 prosenttia henkilöstöstä. Konsernin kuluvan vuoden toiminnallisiksi painopisteiksi on valittu kasvu ja kilpailukyvyn turvaaminen parantamalla toiminnan tehokkuutta läpi koko organisaation. Konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan vuonna 2006 edellistä vuotta enemmän. Tammikuussa 2006 Comforta osti tamperelaisen Laitospesula Oy:n liiketoiminnan. Syyskuussa 2005 ostetun Vision Design Clothing Oy:n liikevaihto tulee kokonaisuudessaan mukaan vuoden 2006 liikevaihtoon. 6

7 Kuluvan vuoden painopisteiksi on valittu kasvu ja kilpailukyvyn turvaaminen parantamalla tehokkuutta läpi koko organisaation. Hotellipalvelutoiminta aloitetaan Ruotsissa ja Virossa. Romaniassa, Kiinassa ja Ukrainassa aloitetaan työvaatepalvelutoiminta ja toiminta-aluetta Venäjällä laajennetaan Kaliningradin ja Nizhni Novgorodin alueille. Lisäksi myynnin arvioidaan kehittyvän suotuisasti myös muissa konsernin yhtiöissä. Vuoden 2006 investointien arvioidaan olevan katsausvuotta alhaisemmat. Suurimmat investoinnit on suunniteltu tehtäväksi Viron, Liettuan ja Venäjän tytäryhtiöissä sekä uusissa aloittavissa maissa. Näköpiirissä ei ole liiketoimintaan, kannattavuuteen, rahoitukseen tai ympäristöön liittyviä riskejä, jotka vaarantaisivat yhtiön kyvyn huolehtia velvoitteistaan sidosryhmiään, kuten asiakkaita, henkilöstöä, yhteiskuntaa, omistajia ja yhteistyökumppaneita kohtaan. Lindström on allekirjoittanut Kestävän kehityksen peruskirjan ja sitoutunut noudattamaan sen periaatteita kaikessa toiminnassaan. Jukka Roiha toimitusjohtaja 7

8 4. YHTIÖN VISIO, MISSIO JA ARVOT Missionsa mukaan Lindström on globaali B-to-B -partneri, joka vahvistaa asiakkaidensa näkyvää ilmettä ja imagoa tekstiilien ja puhtauden keinoin. Palvelumme on vaivaton käyttää ja kokonaiskustannuksiltaan markkinoiden edullisin. Kannamme vastuuta toimintaympäristöstämme ja meitä arvostetaan työnantajana. Visionsa mukaan Lindström on vuonna 2008 markkinoiden paras tekstiilipalveluyritys, jonka vahvuutena on kokonaisedullisuus, palvelu, toimitusnopeus ja -varmuus. Toiminta on Euroopan laajuista työvaate- ja mattopalveluiden osalta ja sillä on tytäryhtiö 15 maassa. Asiakasyhdyspinnassa tietotekniikka on osa palvelukokonaisuutta: tilauksista ja muutoksista yli 50 prosenttia tehdään sähköisesti ja laskut toimitetaan yli 30 prosentille asiakkaista paperittomassa muodossa. Yhtiön liikevaihto on 300 miljoonaa euroa ja pääoman tuotto on 18 prosenttia. Lindström-konsernin johtamisjärjestelmä mahdollistaa nopean kansainvälistymisen. Lindströmin arvot Lindströmin toimintaa ohjaavat sen arvot, jotka ovat kannattava kasvu, pitkäaikainen asiakassuhde, vastuullisuus sekä innostus ja oppimisen ilo. Arvoja ja niiden näkymistä arjen työssä arvioidaan säännöllisesti: arvot ovat osa vuosittaisia kehityskeskusteluita. Kannattava kasvu Lindströmin toiminta on kustannustietoista ja -tehokasta tämä takaa kannattavan kasvun. Johtamisen keinoin erilaiset hankkeet asetetaan tärkeysjärjestykseen yrityksen kokonaisedun kannalta. Kaikkien hankkeiden tulee tukea Lindströmin visiota. Päätöksiä tehdään kauaskantoisesti ja resurssit ohjataan tukemaan kasvua. Pitkäaikainen asiakassuhde Aito kumppanuus edellyttää keskinäistä luottamusta, jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja molemminpuolista liiketaloudellista hyötyä. Lindström kuuntelee asiakkaitaan, ennakoi asiakkaiden tarpeita ja tarjoaa kilpailukykyisiä palveluita. Asiakkaiden pyyntöihin reagoidaan viipymättä, muttei hätiköiden. Vastuullisuus Lindström ottaa huomioon toimintansa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Lindström toimii oikeudenmukaisesti, lakeja ja säädöksiä noudattaen sekä paikallisia kulttuureja kunnioittaen. Työnantajana Lindström on oikeudenmukainen ja vastuullinen. Edellytämme myös alihankkijoidemme ja yhteistyökumppaneidemme noudattavan näitä samoja periaatteita. Innostus ja oppimisen ilo Hyvä johtaminen, kannustava palaute ja koulutus varmistavat Lindströmin ja sen henkilöstön jatkuvan kehittymisen. Avoin, keskusteleva ilmapiiri rohkaisee uudistuksiin ja on edellytys niissä onnistumiselle. 8

9 LINDSTRÖM- BRÄNDIN KULMAKIVET Lindströmin Brand Audit toteutettiin vuoden 2005 kevään ja kesän aikana Suomessa, Unkarissa ja Virossa. Tutkimus osoitti, että luottamus Lindströmiin on sen keskeisten kilpailutekijöiden osalta kiitettävällä tasolla. Tutkimuksen tuloksena määriteltiin yhtiön brändin kulmakiviksi luottamus, kumppanuus ja hyvä hinta laatu -suhde. 9

10 5. JOHTAMINEN LINDSTRÖMILLÄ Hallitus Lindström Oy:n eli emoyhtiön hallituksessa toimii puheenjohtajana Heikki Marttinen ja varsinaisina jäseninä Heikki Ahdekivi, Kim Hanslin, Mika Pakarinen, Jukka Roiha, Mira Rimpinen ja Anssi Soila. Hallituksen riippumattomia jäseniä eli jäseniä, joilla ei ole työ- tai omistussuhdetta Lindströmiin ovat sen puheenjohtaja Heikki Marttinen ja jäsenet Heikki Ahdekivi, Kim Hanslin, Mika Pakarinen ja Anssi Soila. Konsernin johtoryhmä Lindströmin johtoryhmään kuuluvat: Mika Hartikainen; Johtaja, Euroopan tytäryhtiöt Leena Lampén; Talousjohtaja Kirsti Leisio; Johtaja, henkilöstö ja laatu Harri Puputti; Johtaja, investoinnit, menetelmäkehitys ja ympäristö Jukka Roiha, Toimitusjohtaja (pj.) Jyrki Ylijoki; Johtaja, Suomen operatiivinen toiminta Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat lisäksi: Minna Alenius, IT-johtaja Ismo Nastamo, Ostojohtaja Kati Lehtikari, Viestintäpäällikkö 10

11 Tilintarkastajat Vuonna 2005 tilintarkastajana toimi KHT Kari Miettinen, varalla oli KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Konsernin taloudellinen raportointi Taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan kolme kertaa vuodessa kerran vuodessa laadittavalla konsernitilinpäätöksellä sekä kaksi kertaa vuodessa laadittavilla välitilinpäätöksillä. Tilinpäätöksen tunnusluvut sisältyvät yhteiskuntavastuuraportin osioon Taloudellinen vastuu. Tytäryhtiöiden johto Lindström-konsernilla on kaksi tytäryhtiötä Suomessa: Comforta Oy ja Vision Design Clothing Oy. Comforta Oy:n toimitusjohtajana toimii Maija-Liisa Kaijala. Vision Design Clothing Oy:n toimitusjohtaja on Petri Mannila. Ulkomaiset tytäryhtiöt ja niiden toimitusjohtajat maittain ovat: Iso-Britannia, Santtu Jokinen Latvia, Varis Smilga Liettua ja Puola, Edvinas Gradauskas Romania, Dan Stere Ruotsi, Mikael Fredriksson Saksa, Melanie Tups Slovakia, Julius Kalisky Slovenia, Zvone Volk Tšekki, Ladislav Urban Unkari, Peter Pesthy Venäjä/Pietari, Andrey Zhavoronkov Venäjä/Moskova, Sergei Sklyanin Viro, Inri Rästa Turvallisuusajattelu on osa toiminnanohjausta Lindströmin turvallisuusohjeet ovat osa toiminnanohjausta. Yhtiössä on tehty turvallisuusriskien kartoitus ja nimetty eri osa-alueiden vastuuhenkilöt, kuten työturvallisuudesta, tietoturvasta, ympäristöturvallisuudesta, rahaja lukitusturvallisuudesta sekä omaisuuden merkinnän ja rahaliikenteen turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Myös jokaiseen toimipisteeseen on nimetty turvallisuudesta vastaava henkilö. Turvallisuusohjeiden noudattamatta jättäminen voi vaarantaa yhtiön hallitsemaa tietoa tai omaisuutta, henkilöstön terveyttä tai turvallisuutta. Lindströmin ohjeiden noudattamatta jättäminen on aina vakava ongelma, joka pyritään hoitamaan aikaisella puutumisella asioiden kulkuun sekä saattamalla ohjeiden noudattaminen ajan tasolle mahdollisimman nopeasti. Yhtiössä on viestitty selkeästi, että sen henkilöstö sitoutuu toimimaan vastuullisin periaattein. Toiminnan puitteissa ei sallita minkäänlaista lahjontaa tai korruptiota. Lisäksi Lindströmillä on ohjeita huomioimista ja matkustamista koskien osana toimintakäsikirjaansa. 11

12 6. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Lindströmin yhteiskuntavastuu kattaa kaikki sidosryhmät: viranomaiset, asiakkaat, oman toimialan kehittämisen, omistajat, henkilöstön ja alihankkijat sekä median. Olemme analysoineet yhteiskuntavastuun toteutumista eri sidosryhmien kannalta. Viranomaisyhteistyö Lindström noudattaa lakeja ja sääntöjä toimien paikallisten viranomaisten ohjeiden mukaisesti kaikissa niissä maissa, joissa sillä on toimintaa. Lindström huolehtii veroistaan ja maksuistaan maksaakseen osuutensa yhteiskunnan yhteisistä palveluista ja infrastruktuurista. Lindström työllistää yli 1700 henkeä 15 maassa ja se on sitoutunut maksamaan sopimusten mukaiset palkat ja työnantajamaksut sekä huolehtimaan henkilöstöstään kaikkien ohjeiden ja sääntöjen edellyttämällä tavalla. Yhtiön sosiaalisesta vastuusta on lisää tämän raportin viimeisessä kappaleessa. Kehittäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa Lindströmin pyrkii olemaan työhyvinvoinnista aidosti huolehtiva työnantaja, joka panostaa työn ja oppimisen ilon tuottamiseen. Lindströmin henkilöstö osallistuu työn suunnitteluun ja kehittämiseen yhteistoiminnan sekä yhteistyö- ja ohjausryhmien kautta. Työturvallisuuteen on panostettu lukuisten hankkeiden, kuten nollatapaturmafoorumin jäsenenä Suomessa. Henkilöstön osaamista kehitetään sisäisen tehtäväkierron ja oppisopimuskoulutuksen avulla. Työstä poissaolojen luonnetta seurataan ja poikkeamiin reagoidaan. Työtyytyväisyystutkimus tehdään kerran vuodessa, kehityskeskustelut on ohjeistettu pidettäväksi vähintään kerran vuodessa ja sisäisen palvelun tyytyväisyystutkimus tehdään myös kerran vuodessa. Vastuullista omistajuutta Perheyhtiönä Lindströmin omistajilla on keskeinen rooli ja pitkät perinteet yhtiön kehittämisessä. Vastuullinen omistajuus on vuoropuhelun kehittämistä ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien kanssa sekä vastuun kantamista. Osana vastuullista omistamista on yhteiskuntavastuu, joka sisältää taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun. Yhtiön omistaa kolmannessa polvessa Roihan suku. Osakkaat edellyttävät yhtiöltä paitsi sen arvojen mukaista toimintaa, myös taloudellisten, hallinnollisten, sosiaalisten ja ympäristöriskien hyvää hallintaa. Omistajat edellyttävät Lindströmin olevan esimerkillinen ja toimialansa kehityksen kärjessä oleva arvostettu yhtiö. Lindström on ollut Perheyritysten liitto ry:n jäsen sen perustamisesta, vuodesta 1997 lähtien. Perheyritysten liitto edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä sekä vastuullista ja kasvollista omistajuutta. Yhteistyökumppanit Lindströmin yhteistyökumppaneita ovat lukuisat palvelun- ja tavarantoimittajat, sekä materiaalien, laitteiden ja tuotteiden toimittajat. Lindström panostaa pitkäjänteiseen yhteistyöhön edellyttäen alihankkijoiltaan luotettavuutta, ammattitaitoa sekä hyvää henkilöstö-, talous- ja ympäristöasioiden hoitoa. Kumppanuudessa Lindström pyrkii myös kustannustehokkuuteen samalla kun se kehittää syvenevää yhteistyötä. 12

13 << Comforta rakensi Ruotsiin uuden palvelukeskuksen, joka työllistää noin 50 henkeä. Vaggerydin kunnan edustajat olivat aktiivisesti mukana hankkeessa. Kuva yhteisestä peruskiven muuraustilaisuudesta, joka on Ruotsissa nimeltään första spadtaget. < Lindström sai vuoden 2005 lopulla Unicefi lta kunniakirjan tuestaan sen työlle. Lindström ei lahjoita varoja poliittiseen tai uskonnolliseen toimintaan. Asiakkaat Lindström toimii B-to-B -markkinoilla tekstiilipalveluiden toimittajana. Asiakkaana sillä on noin yritysasiakasta Euroopassa. Lindströmin arvoihin on kirjattu pyrkimys pitkäaikaiseen, sitoutuneeseen asiakassuhteeseen. Tutkimusten mukaan Lindströmin asiakkaat arvostavat luotettavaa kumppanuutta, jolla on hyvä hinta-laatu -suhde. Tärkeää on myös palvelun helppous ja vaivattomuus. Työntekijäjärjestöt Pyrimme toiminnassamme vilpittömään avoimeen kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen työntekijäjärjestöjen kanssa. Emme rajoita henkilöstömme mahdollisuutta järjestäytymiseen. Viestinnän etiikka Lindström ylläpitää aktiivisesti suhteita mediaan. Viestinnässä pyritään tasapuolisuuden ja avoimuuteen. Yhtiön lehdistötiedotteet, vapaasti käytettävä kuvamateriaali ja yhteiskuntavastuuraportti löytyvät suomeksi ja englanniksi internetsivujen mediapalveluosiosta. Lindströmillä toimitaan kiinnittäen huomiota siihen lainsäädäntöön ja alan järjestöjen ohjeistukseen, joka säätelee viestintää. Sponsorointi ja lahjoitukset Lindström haluaa lahjoituksillaan ja sponsoroinnillaan tukea kehittymistä, kasvua ja oppimisen iloa. Lindström on vuoden 2005 aikana lahjoittanut varoja luonnonkatastrofien uhreille ja jatkanut pitkäjänteisiä tukeaan tyttöjen lukutaidon kehittämiseksi Nepalissa. Lindströmin periaatteena on tehdä yksi merkittävä lahjoitus joka vuosi, johon käytetään joulutervehdyksiin varatut rahat. Toimialan kehittäminen Lindström on Yleisen Teollisuusliiton ja Elinkeinoelämän keskusliiton jäsen. Lindströmistä on kasvanut alan merkittävä kehittäjä: vuonna 1995 toiminnan kansainvälistyessä Lindström oli mukana perustamassa European Textile Service Associationia, jonka aktiivinen jäsen se edelleen on. Lindström käynnisti vuonna 2001 kansainvälisen yritysvaatesuunnittelukilpailun, Lindström Awardin, jonka tavoitteena on tuoda uusia ajatuksia ja näkökulmia yritysvaatetukseen. Kilpailun tavoitteena on herättää tulevien ammattisuunnittelijoiden kiinnostus työvaatesuunnitteluun ja pyrkiä lisäämään tietoisuutta siitä, millainen rooli vaatetuksella on yrityskuvan rakentumisessa. Lindström Award on ohjattu kutsukilpailu, johon osallistuvat opiskelijaryhmät työskentelevät ohjaavan opettajan tukemina. Voittajat palkitaan stipendeillä ja Lindströmillä on halutessaan mahdollisuus lunastaa kilpailuehdotuksia tuotekehityksensä tarkoituksiin. Kilpailu järjestetään kolmatta kertaa keväällä

14 7. TALOUDELLINEN VASTUU Toiminnan taloudellinen kannattavuus ja kasvu on edellytys sille, että yritys pystyy pitämään huolta henkilöstönsä hyvinvoinnista, säilyttämään ja jopa lisäämään työpaikkoja, hoitamaan maksut yhteiskunnalle sekä muille yhteistyökumppaneille sopimusten mukaisesti sekä kantamaan vastuuta ympäristöasioiden kehittämisestä. Myös osakkeenomistajien sijoituksista tulee kantaa vastuuta ja tuottaa niille korvausta osinkojen muodossa. Vuoden 2005 talouden tunnusluvut Lindström-konsernissa seurataan taloudellista tulosta neljän keskeisen osa-alueen suhteen: liikevaihto ja kasvu kannattavuus vakavaraisuus ja maksuvalmius. Ohessa kehitys kuvattuna näiden mittareiden osalta viimeiseltä viideltä vuodelta eli ajalta LIIKEVAIHTO M JA VUOTUINEN KASVUPROSENTTI 24 NETTOVOITTO M ,6 139,2 149,2 157,4 171, ,4 14,9 20, ,0 6,5 0 7,9 10,0 7,2 5,5 8, SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI OMAVARAISUUSASTE ,0 30, ,4 68,6 73,0 75,1 79, ,5 18,2 17,

15 Tavoitteet on saavutettu Kasvulle asetetaan tavoite vuosittain sekä konsernin että eri osa-alueiden osalta. Vuonna 2005 kasvutavoite oli 8,2 prosenttia. Kannattavuuden pitkän tähtäimen tavoite on yli 18 prosenttia mitattuna pääoman tuottoprosentilla (ROI). Lindströmin arvona on kannattava kasvu ja vaikka kasvu sinänsä on erittäin tärkeä yrityksen tulevaisuuden turvaajana, kannattavuus pyritään pitämään hyvällä, vakaalla tasolla. Tällä turvataan kyky investoida ja laajentaa tulorahoituksella riippumatta ulkoisista rahoittajista. Vakavaraisuuden pitkän tähtäimen tavoite on yli 60 prosenttia. Korkea omavaraisuusaste antaa yritykselle tietyn puskurin tulevaisuutta varten ja pitää päätösvallan yrityksen omissa hallintoelimissä. Pystyäkseen kaikissa oloissa turvaamaan maksukykynsä ja huolehtimaan palkkojen, laskujen ja muiden rahallisten velvoitteiden suorittamisesta on maksuvalmiuden eli Quick Ration pitkän tähtäimen tavoitetaso 1,2. Yleisesti yli yhden olevaa lukua pidetään hyvänä. Vuoden 2005 osalta kaikki taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Lindströmin markkina-alue Vuoden 2005 lopussa Lindströmin markkina-alue oli Euroopan talousalueella 14 maassa. Liiketoimintaa harjoitetaan Suomessa emoyhtiö Lindströmin sekä Vision Designin ja Comfortan toimesta sekä Suomen ulkopuolella paikallisten tytäryhtiöiden toimesta. Lindströmin tytäryhtiöt tarjoavat B-to-B tekstiilipalveluja toimintamaihinsa sijoittuneille kansainvälisille konserneille sekä paikallisille yrityksille. Lindströmin Brand Auditin mukaan sen palvelulle on leimallista luotettavuus: palvelu toimitetaan sovitun mukaisena, oikea-aikaisena ja siitä veloitetaan sovittujen taloudellisten ehtojen mukaisesti. Lindström kantaa vastuunsa toiminnastaan tavoitteena olla haluttu pitkäaikainen yhteistyökumppani yrityksille ja yhteisöille. Asiakastyytyväisyyttä seurataan säännöllisin tutkimuksin. Kertomusvuonna laadittiin opas kilpailuoikeudellisten näkökohtien huomioimiseksi jokapäiväisessä työssä Suomessa ja annettiin koulutusta hinnoittelutyökalun KONSERNIN LIIKEVAIHTOJAKAUMA, TEUR Suomi Muu EU-alue * Muut maat * Vuonna 2004 EU:iin liittyneiden maiden liikevaihto on esitetty EU-sarakkeessa koko seurantakaudelta. 2,5 2,0 1,5 1,0 QUICK RATIO 1,3 1,7 1,9 2,2 2,4 KÄYTETYT LASKENTAKAAVAT Tunnusluvut lasketaan lakisääteisestä, tarkastetusta tilinpäätösaineistosta seuraavien laskentakaavojen mukaan. Kasvu = Kannattavuus = pääoman tuotto % = liikevaihto kuluva vuosi % liikevaihto edellinen vuosi nettotulos + verot + rahoituskulut (+/-kurssierot) % oma pääoma + korollinen vieras pääoma (kahden viimeisen tilikauden keskiarvo) 0,5 0, Vakavaraisuus = Omavaraisuusaste = oma pääoma % taseen loppusumma Rahoitusomaisuus Maksuvalmius = Quick ratio = Lyhytaikainen vieras pääoma 15

16 käyttöön. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin luotiin oma työkalu asiakaskannattavuuden laskemiseksi. Tavarantoimittajat, alihankkijat ja investoinnit Lindström ostaa tuotteita, palveluita ja energiaa tekstiilivuokrausliiketoimintaa ja -huoltoa varten sekä tuotannollisia alihankintapalveluita, kuten jakelu- ja pesupalvelua. Lisäksi Lindström hankkii hallinnon ja toiminnan ylläpitämiseen tarvittavia tuotteita ja palveluita. Myös pitkäaikaiset investointihyödykkeet ovat merkittävä osa toimittajille suuntautuvaa rahavirtaa. Kaikkien toimittajien suhteen noudatetaan sopimusehtoja ja maksetaan laskut maksuehdon mukaisesti. Toimimalla vastuullisesti maksujen suhteen autetaan osaltaan yhteistyökumppaneita pitämään omat kassavirtansa kunnossa. Vuonna 2005 investoinnit olivat erittäin suuret: Ruotsiin rakennettiin uusi hotellipalvelukeskus, Unkarissa laajennettiin rakentamalla uusi palvelukeskus ja Pietarissa Venäjällä aloitettiin laajennustoimet. Lindströmin Suomen konserniyritysten tuotantoon liittyvät hankinnat, pois lukien energiaostot, tehtiin 90- prosenttisesti EU-alueelta. Vain 10 prosenttia hankinnoista tehtiin EU:n ulkopuolelta. Ostojen alueellista jakautumaa seurataan ja siitä raportoidaan jatkossa koko konsernin osalta. Henkilöstölle kirjatut palkat ja edut Lindström työllistää ihmisiä useassa maassa kantaen vastuuta työpaikkojen säilymisestä pitkällä tähtäimellä kullakin paikkakunnalla, jonne se on asettunut. Tulorahoituksella on merkittävä rooli Lindströmin pitkän tähtäimen tavoitteena on kattaa tulorahoituksella toiminnan ylläpitäminen ja laajentuminen. Tästä johtuen yrityksen ulkopuolelta vieraan pääoman ehdoin hankittu rahoitus eli pankkilainat ovat pienentyneet viime vuosien aikana. Tämä heijastuu myös lainoista maksettujen korkokulujen alenemiseen. Omistajien pääomasijoituksille on maksettu vuosittain osinkoa. Maksut julkiselle sektorille Lindströmin arvoissa korostetaan vastuullisuutta: kaikissa maissa ja olosuhteissa noudatetaan lakeja ja maksetaan verot ja muut julkiset maksut olemassa olevien säädösten mukaisesti. Lindström-konserni on Suomessa maksanut vuonna 2005 arvonlisäveroa, tuloveroa ja palkkojen veronpidätyksiä yhteensä noin 29 miljoonaa euroa (25 M vuonna 2004). Vuonna 2005 eläke- ja pakollisia sosiaalikulumaksuja on vastaavasti maksettu valtiolle ja vakuutusyhtiöille 8,1 miljoonaa euroa (7,5 M vuonna 2004). Näitä lukuja HANKINNAT, TEUR HANKINNAT, % LIIKEVAIHDOSTA Investoinnit Muut tavarat ja palvelut Energia Alihankintapalvelut Tuoteostot 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,

17 ryhdytään jatkossa seuraamaan ja raportoimaan konsernitasolla. Lindströmin immateriaaliomaisuus Lindströmin moduulipesulakonsepti on keskeinen osa sen toimintaa ja menestystä. Moduulipesulakonsepti mahdollistaa asettumisen uuteen toimintamaahan askel kerrallaan, riskit minimoiden ja murto-osalla perinteisen tekstiilihuollon investointikustannuksia. Paitsi teknisen lähestymistavan, määrittelee konsepti myös toimintamallin: toiminnan mittaaminen, vertailu sekä ongelmatilanteiden ratkaiseminen on tehokasta ja samanlaista kaikilla niillä alueilla, joissa Lindströmillä on toimintaa. Yhtenäinen konsepti takaa myös toiminnan laadun. Lindströmin moduulipesula on patentoitu Suomessa. Patentti on hakeilla 9 maassa ja EU:ssa. Lindströmin tavaramerkeillä on 50 rekisteröintiä ja se on rekisteröity sekä EU-alueella että useassa EU:n ulkopuolisessa maassa. Lindström on rekisteröinyt liikemerkkinsä lisäksi Comfortan liikemerkin sekä Vipperi-tuotemerkin. Tavaramerkkioikeuksien toteutumista seurataan globaalin valvonnan avulla. Lisäksi Lindströmillä on 24 voimassa olevaa Internet-domainrekisteröintiä. HENKILÖSTÖLLE KIRJATUT PALKAT, SOSIAALIKULUT JA MUUT EDUT, TEUR Palkat Sosiaalikulut Muut edut YHTEENSÄ PÄÄOMASIJOITUSKORVAUKSET, TEUR Korot ulkopuolisille lainoille Maksetut osingot

18 8. YMPÄRISTÖVASTUU Lindströmin ympäristövastuu on osa laatupolitiikkaa. Lindström on panostanut laadun kehittämiseen jo runsaan vuosikymmenen ajan ja ympäristöasioiden hoito on ollut osa yrityksen kehittämistyötä ja vastuullista toimintaa. Lindströmin ympäristöpolitiikka on määritelty seuraavasti: Lindström on allekirjoittanut kansainvälisen Kestävän Kehityksen peruskirjan, jonka myötä olemme sitoutuneet ottamaan huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa toimintamme ympäristövaikutukset sekä täyttämään lakien ja asetusten vaatimukset kaikessa toiminnassamme. Kukin toimintayksikkö laatii vuosittain oman ympäristöohjelmansa, jossa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet kuormituksen pienentämiseksi, mikä takaa koko konsernin tasolla ympäristönsuojelun tason jatkuvan parantamisen. Koulutamme henkilökuntaamme tuntemaan tehtäviinsä liittyvät ympäristövaikutukset ja toimimaan ympäristön kannalta vastuullisella tavalla. Tiedotamme ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista alihankkijoitamme ja edellytämme heidän noudattavan ympäristömyötäisiä toimintatapoja. Edellytämme myös merkittävimmiltä tavarantoimittajiltamme selvitystä ympäristöasioiden hoidosta. Tekstiilipalvelu on luonteeltaan ekotehokasta Tekstiilipalvelujen ekotehokkuus perustuu pitkään käyttöikään ja koko elinkaaren hallintaan ympäristön kannalta edullisimmalla tavalla. Mitä pidempi käyttöikä ja enemmän käyttökertoja tuotteilla on, sitä tehokkaammin sen valmistukseen käytetyt materiaalit tulevat hyödynne- tyksi ja sitä ekotehokkaammasta tuotteesta on kyse. Tekstiilipalveluketjun ekotehokkuus muodostuu osatekijöistä, jotka ovat: tuotteiden valinta ja hankinta, huolto- ja palveluprosessi käytön aikana sekä loppuun käytettyjen tuotteiden hävittäminen. Tekstiilejä huolletaan kertaa niiden eliniän aikana käyttötarkoituksesta riippuen. Tekstiilien käyttöikä pyritään saamaan mahdollisimman pitkäksi valitsemalla asiakkaan tarpeisiin ja käyttöolosuhteisiin sekä huoltoon parhaiten soveltuvat materiaalit ja tuotteet. Lisäksi pesu- ja viimeistelyprosessin aiheuttama kuluminen on hallittava ja tuotteita on korjattava huoltokierron aikana. Vuokrattava ja kierrätettävä tekstiilituote voi korvata kertakäyttöisen tuotteen ja vähentää sitä kautta syntyvän jätteen määrää asiakkaalla. Asiakkaan jätemääriin vaikutetaan myös välttämällä kertakäyttöisiä kuljetuspakkauksia, kuten suojamuovia ja muovipusseja. Jotta tuotteen elinkaari olisi hallinnassa, on huolehdittava loppuun käytetyn tuotteen hävittämisestä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Lindströmin rullapyyhe, jota pestään elinkaarensa aikana yli 100 kertaa, vastaa noin kertakäyttöistä paperipyyhettä. Yhdestä loppuun käytetystä rullapyyhkeestä kertyy kiinteää jätettä 2 kiloa, vastaavasta määrästä kertakäyttöisiä pyyhkeitä tulee 80 kiloa jätettä. Vuokrattava, imukykyinen ja kierrätettävä teollisuuspyyhe eli Vipperi vastaa noin viittä kertakäyttöpyyhettä. 18

19 Vuokratulla tekstiilillä korvataan kertakäyttöiset tuotteet ja vähennetään siten syntyvää jätettä. 19

20 Lisäksi Vipperi-pyyhettä voidaan käyttää noin 20 kertaa. Toisin sanoen kertakäyttöisistä teollisuuspyyhkeistä syntyy moninkertainen määrä jätettä kangaspyyhkeeseen verrattuna. Teollisuuspyyhkeen käyttöiän vielä kaksinkertaistaa sen hyödyntäminen imeytysmattojen raakaaineena. Valinnoilla voi vaikuttaa Ekotehokkaan tekstiilituotteen valinnassa on huomioitava tuotteen ja sen valmistusprosessin ympäristövaikutukset ja tuotteen elinikä. Tekstiilien valintaa helpottavat kansainväliset ympäristömerkit, joista yleisin on Öko-Tex Standard 100. Öko-Tex 100 -merkki asettaa vaatimuksia valmiin tuotteen kemikaalijäämille. Rullapyyhemateriaalilla samoin kuin suurimmalla osalla Lindströmin käyttämistä työvaatekankaista ja hotellitekstiileistä on Öko-Tex 100 -merkki. EU:n ympäristömerkin EU-kukan myöntäminen edellyttää koko tekstiilituotteen valmistusprosessia koskevien vaatimusten täyttämistä. Kriteerit kattavat valmistuksen aikaisen raaka-aineiden, energian, veden ja kemikaalien käytön sekä päästöt. EU-kukan ehtojen täyttymiseen on alettu kiinnittää huomiota vuonna 2004 ja osalla työvaatekankaiden valmistajista onkin jo EUkukka ympäristömerkki. Tekstiilitoimittajien valinnassa suositaan toimittajia, jotka kiinnittävät huomiota tuotantotoimintansa ympäristökuormitukseen ja pyrkivät täyttämään tekstiilejä koskevien ympäristömerkkien ehdot. Tuotteiden alkuperä ja valmistaminen sekä sosiaalisen vastuun että ympäristövastuun osalta on selvitetty joko itse auditoiden tai valmistuttaja on selvittänyt tilanteen valmistuskohteessa ja raportoinut siitä Lindströmille. Mahdollisimman pitkän käyttöiän varmistamiseksi kaikki vuokrattavat tuotteet testataan huolellisesti ennen niiden hyväksymistä vuokratuotevalikoimiin. Tällöin selvitetään tuotteen sopivuus asiakkaan tarpeisiin ja käyttöolosuhteisiin sekä tuotteen soveltuvuus teolliseen huoltoprosessiin. Huollon ympäristövaikutuksia seurataan aktiivisesti Vuonna 1997 valmistuneessa Lindströmille tehdyssä väitöskirjassa The Ecology of Textiles and Textile Services todettiin, että hotellitekstiilien valmistuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat noin 10 prosenttia tuotteen koko elinajan aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Vastaavasti yli 80 prosenttia ympäristökuormituksesta aiheutuu käytön aikaisesta huollosta. Tämän vuoksi Lindström kehittää tuotantotoimintaansa jatkuvasti tavoitteenaan toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen pienentäminen. Tuotteiden huollosta aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat: energian kulutus veden kulutus pesukemikaalien laatu ja kulutus jäteveden laatu kokonaisjätemäärä, jätteiden lajittelu ja kierrättäminen jakelukilometrit ja niiden aiheuttamat päästöt toiminnan hiilidioksidipäästöt. Näitä tekijöitä seurataan sekä kokonaismäärinä että suhteutettuna pestyihin tekstiilikiloihin. Kulutustekijöiden kehitystä seurataan palvelukeskustasolla kuukausittain ja niille asetetaan vuosittain parannustavoitteet ja pidemmän aikavälin päämäärät. Palvelukeskusten suhteelliset kulutukset vaihtelevat riippuen niiden pesemistä tekstiileistä ja tuoteryhmistä. Tekstiilivalikoimat palvelukeskusten välillä voivat myös muuttua sisäisten siirtojen myötä, minkä vuoksi tässä raportissa tarkastellaan ympäristötekijöiden yhteen laskettua 20

21 kehitystä koko konsernin tasolla. Toiminnan kannalta oleellista on seurata kulutusta tuotettua yksikköä kohden, sillä toiminnan laajeneminen lisää raaka-aineiden ja hyödykkeiden kokonaiskulutusta. Pestyihin kiloihin suhteutettu kulutus kertoo tuotannon ekologisesta tehokkuudesta pesulateollisuudelle tyypillisillä tunnusluvuilla, jolloin vertailu yleisiin viitearvoihin on mahdollista. Tällaista vertailua tehdään jatkuvasti mm. Pohjoismaisen ympäristömerkinnän vesipesuloille asettamiin ohjearvoihin. Vuodesta 2000 alkaen energian ja veden kulutusten seurannassa ovat olleet mukana kaikki Lindströmin palvelukeskukset Suomessa ja ulkomailla. Ulkomaiden yksiköitä koskevat luvut pesukemikaalien kulutuksesta ja päästöistä on saatu mukaan vuodesta 2004 lähtien. Kokonaisjätemäärän laskennassa ovat toistaiseksi mukana ainoastaan kotimaan palvelukeskukset. Tavoitteena on ulottaa jätemäärien seuranta myös ulkomaan palvelukeskuksiin. Lindströmin kangasrullapyyhejärjestelmälle on myönnetty Pohjoismainen Joutsen-ympäristömerkki vuonna 1996 ja se on päivitetty viimeksi vuonna Energiaa käytetään tehokkaasti Pesulat käyttävät paineistettua höyryä pesuveden lämmitykseen sekä pyykin viimeistelemiseen ja kuivaamiseen joko mankeleissa, viimeistelytunneleissa tai rumpukuivaajissa. Nämä työvaiheet ovat pesuloiden suurimpia energian kuluttajia. Suomessa neljä Lindströmin palvelukeskusta käyttää höyryn tuotantoon maakaasua, neljä propaania, kahdeksan vähärikkistä polttoöljyä ja yksi ostaa höyryn valmiina. Lindströmin tavoitteena on siirtyä maakaasun käyttöön kaikkialla, missä sitä on tarjolla. Propaanin käyttöä polttoaineena on lisätty ja kahdessa Suomen palvelukeskuksessa osa öljyn kulutuksesta korvataan propaanikaasulla. Ulkomaiden palvelukeskukset käyttävät höyryn tuotantoon pääasiassa maakaasua. Kaksi työvaatemoduulipesulaa käyttää pelkästään sähköä ja Comfortan uusi hotellitekstiilipesula Ruotsissa toimii propaanilla. Kuukausitasolla seurattavissa kulutusluvuissa on mukana kiinteistöjen sähkön ja lämmitysenergian kulutus sekä tuotantoprosessin kokonaisenergia. Kiinteistöjen lämmityksen osuus kokonaisenergian kulutuksesta vaihtelee vuosittain seitsemästä yhdeksään prosenttiin, eikä sen korjaamista paikkakunnittain astepäiväluvuilla ole toistaiseksi tehty. Edellä mainituista seikoista johtuen tavoitteet ja päämäärät on asetettu energian kulutukselle, johon lasketaan palvelukeskusten kokonaissähkön kulutus ja prosessienergian tuottamiseen käytetty polttoaine ilman lämmitysenergian osuutta. Kulutusmittauksen osalta tavoitteena on järjestää erillismittaus tuotantoprosessiin ja kiinteistön ylläpitoon kuluvalle energialle. Energian kulutus väheni merkittävästi Höyry- ja lauhdelinjojen eristyksillä sekä tehokkaalla lämmön talteenotolla pienennetään polttoaineen kulutusta pesuloissa. Kulutukseen vaikuttavat oleellisesti myös kattilalaitosten ja höyryä käyttävien tuotantokoneiden kunto ja tehokas käyttö. Kunnossapito ja tuotannonsuunnittelu onkin nostettu tärkeäksi tekijäksi kokonaisvaltaisessa tuotannonohjauksessa. Palvelukeskusten sähkön käytöstä kolmannes kuluu tuotantokoneiden ja laitteiden pyörittämiseen, kolmannes ilmastointiin ja loput valaistukseen ja muiden sähkölaitteiden käyttöön. Kulutuksen pienentämisen kannalta onkin oleellista hyödyntää kiinteistön ylläpitoon kuluva sähkö mahdollisimman tehokkaasti. Tämä saavutetaan järkevällä tuotannonsuunnittelulla, jolla minimoidaan suunnittelemattomat ylityöt ja vajaat työvuorot. Energian kulutus pestyä tekstiilikiloa kohden on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana 21

22 35 prosenttia. Syynä energian suhteellisen kulutuksen jatkuvaan vähenemiseen on mattopesuloissa asteittain toteutetut veden ja energian säästötoimenpiteet, sekä pesujen painopisteen siirtyminen entistä vähemmän energiaa kuluttaviin tuotteisiin. Myös matalalämpöpesun käyttöönotto ravintolatekstiili- ja työvaatepesuloissa näkyy sekä energian että veden kulutuksen pienenemisenä. Lisäksi uusia tuotantokoneita hankittaessa on suosittu energiatehokkaita kaasukuivureita ja -viimeistelytunneleita. Vuonna 2005 kulutus pieneni yhdeksän prosenttia, mikä oli reilusti enemmän kuin tavoitteeksi oli asetettu. Ulkomaan yksiköissä kulutus pieneni kymmenen prosenttia. Suotuisa kehitys saatiin aikaan tuotanto- ja pesuprosessien optimoinnilla Suomessa ja ulkomailla. Matalalämpöpesu otettiin käyttöön kolmessa työvaatepesulassa ulkomailla. Lisäksi vanhojen kiinteistöjen ja tuotantokoneiden ja -laitteiden kunnossapitoon kiinnitettiin erityistä huomiota. Päämääränä vuoden 2008 loppuun mennessä on vähentää prosessienergian kulutusta 13 prosenttia verrattuna vuoden 2003 toteutumaan. Energian kulutuksen osalta tämä taso saavutettiin vuonna Uusi pesutekniikka vähentää veden kulutusta Teollisessa pesulassa vettä voidaan kierrättää käyttökohteesta toiseen. Kierrätys on kuitenkin suunniteltava ja valvottava tarkkaan, sillä veden käytöllä on suora vaikutus pesutulokseen ja tekstiilien mikrobiologiseen laatuun. Hallitsematon veden kierrättäminen voi aiheuttaa pyykin tasaista harmaantumista ja sitä kautta lyhentää tekstiilien käyttöikää. Lisäksi on varmistettava, ettei kierrätysveden käyttö aiheuta mikrobikasvua missään tuotantoprosessin vaiheessa. Veden kierrätystä rajoittaa pestävien tekstiilien erilaisuus. Värillisten tekstiilien huuhteluvettä ei voida käyttää valkoisten tekstiilien pesuvetenä siihen liuenneiden väriaineiden vuoksi. Hyviin tuloksiin päästään, kun vesi käytetään ensin puhtaampien tuotteiden pesu- ja huuhteluvetenä ja sen jälkeen sekä likaisempien tekstiilien pesuvetenä että osittain myös huuhteluvetenä. Vuonna 2005 tavoitteena oli saavuttaa jopa 10 prosentin vähennys vedenkulutuksessa. Toteutunut kulutus jäi kuitenkin tästä tavoitteesta ja vedenkulutusta onnistuttiin vähentämään 7 prosenttia edellisvuodesta. Suurimmat säästöt veden kulutuksessa saatiin ulkomaiden yksiköissä, joissa kulutus pieneni jopa 13 prosenttia. Parannus saavutettiin keskittymällä tuotanto- ja pesuprosessien optimoimiseen, mikä sisälsi pyykin oikeaoppisen lajittelun ja pesulajitelmien määrän karsimisen. Matalalämpöpesun käyttöönoton yhteydessä myös huuhteluiden määrää pystyttiin optimoimaan. Lisäksi mattopesun jatkuva suhteellisen määrän kasvu on vaikuttanut suotuisasti konsernin kokonaisvedenkulutukseen, sillä matot kuluttavat puhdasta vettä muita tuoteryhmiä ENERGIAN KULUTUS ENERGIAN KULUTUKSEN KEHITYS 2,0 2,5 1,5 1,0 1,65 1,60 1,46 1,38 1,27 1,23 1,27 2,0 1,5 1,0 0,5 0,5 0, tavoite 2006 päämäärä 2008 Energian kulutus pestyä tekstiilikiloa kohden vuosina (kwh/kg) 0, Energian kulutuksen kehitys pestyä tekstiilikiloa kohden (kwh/kg) 22

23 vähemmän. Viime vuosien aikana toteutetuilla teknisillä parannuksilla mattopesuloiden vedenkierrätyksessä vaikutetaan pidemmällä aikajaksolla koko tuoteryhmän vedenkulutukseen. Vuonna 2006 tavoitteena on vähentää koko konsernin veden kulutusta kuusi prosenttia. Päämääränä vuoden 2008 loppuun mennessä on vähentää veden kulutusta 22 prosenttia vuoden 2003 toteutuneesta kulutuksesta. Jätevettä tarkkaillaan Lindströmin pesuloissa seurataan jäteveden laatua säännöllisin mittauksin. Mittaustulosten avulla ohjataan pesuainevalintoja sekä veden kierrätystä. Teolliset pesulat kierrättävät pesuveden tehokkaasti, jolloin puhdasta, hyvälaatuista vettä ei ohjaudu jätevedeksi. Myös pesulakohtainen asiakasrakenne vaikuttaa jäteveden laatuun. Esimerkiksi puhtain jätevesi syntyy hotellitekstiilien ja rullapyyhkeiden pesussa; likaisin teollisuuspyyhkeiden ja vaihtomattojen pesussa. Rullapyyhkeiden pesu- ja huuhteluvesi voidaan kokonaisuudessaan käyttää muiden tuotteiden pesu- tai huuhteluvetenä. Lisääntyvän veden kierrätyksen vuoksi jäteveden pitoisuudet kasvavat, vaikka vuosikuormitus pysyykin samana. Säännöllisissä mittauksissa jätevesistä mitataan ph, BOD, COD, fosfori- ja typpipitoisuus, kloridit, rasvat sekä kiintoainepitoisuus. Työvaate- ja mattopesuloissa mitataan myös raskasmetallit ja öljyt. Hotellitekstiilipesuloiden arvot ovat alle puhdistamoille tulevan keskimääräisen jäteveden arvojen. Työvaate- ja mattopesuloiden arvot ovat pääosin pysyneet alle niiden jätevesisopimuksissa tai ympäristöluvissa asetettujen raja-arvojen. Jos arvot ovat ylittäneet raja-arvot, mittauksia on tihennetty ja tarvittavista toimenpiteistä on sovittu yhdessä paikallisten viranomaisten tai puhdistamon edustajien kanssa. Teollisuuspyyhepesulan jätevesi puhdistetaan flotaatiomenetelmällä, joka erottaa jätevedestä lähinnä rasvat ja öljyt, mutta osittain myös raskasmetallit. Näin syntynyt liete toimitetaan Ekokem Oy:lle hävitettäväksi. Itäisen Keski-Euroopan maissa, joissa kunnallinen jätevedenpuhdistus ei ole kovin kehittynyttä, ovat jäteveden pitoisuudelle asetetut raja-arvot tiukempia kuin Suomessa. Raskasmetallien poistoon suunniteltu moduulirakenteinen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön Slovakiassa vuonna 2002, Latviassa vuonna 2003 ja Unkarin uudessa työvaatepesulassa vuonna Seuraava jätevesimoduuli on tarkoitus sijoittaa Pietariin ja Kiinaan vuonna Pesuainevalinnoilla voi myös säästää ympäristöä Pesukemikaalien valinnassa ratkaisevat pesuprosessin kokonaistehokkuus ja pesukemikaalien aiheuttama ympäristökuormitus. Oikealla pesukemikaalivalinnalla voidaan parhaimmillaan säästää prosessiaikaa, energiaa ja veden kulutusta samalla, kun minimoidaan kemikaali- VEDEN KULUTUS VEDEN KULUTUKSEN KEHITYS ,2 11, ,8 10,6 10,0 Veden kulutuksen kehitys pestyä tekstiilikiloa kohden (l/kg) 9, tavoite ,4 päämäärä Veden kulutuksen kehitys pestyä tekstiilikiloa kohden (l/kg) 23

24 en aiheuttama kuorma jäteveteen ja luontoon. Pesukemikaalien valintaa ohjaavat seuraavat seikat: Pesuprosessin kokonaistehokkuus Pesukemikaalien helppo huuhtoutuvuus Ympäristömerkkien asettamat vaatimukset kemikaalien koostumukselle. Pesukemikaalien kulutukselle pestyä tekstiilikiloa kohden asetetaan vuosittain pesulakohtainen säästötavoite. Tavoite asetetaan kuitenkin siten, että se on tasapainossa pestävien tekstiilien likaisuuden ja pesuaineen koostumuksen kanssa. Automaattisten annostelujärjestelmien annostelutarkkuutta seurataan kuukausittain vertaamalla teoreettista ja toteutunutta kulutusta toisiinsa. Välittömästi poikkeamiin puuttumalla vältetään yli- ja aliannostus ja varmistetaan tasainen pesutulos. Säästötavoitteiden asettaminen ei välttämättä tarkoita pesuohjelmakohtaisten annostusmäärien leikkaamista. Hyviä tuloksia on saavutettu järkeistämällä pesulajitelmia ja lajittelemalla likapyykki oikein eri pesuohjelmiin. Pesuaineiden kokonaiskulutus vuonna 2005 oli 1434 tonnia eli 16 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kun kulutus suhteutetaan pestyihin tekstiilikiloihin kulutuksen kasvu on 14 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna. Kulutuksen nousu tulee lähinnä ulkomaiden yksiköistä, mutta myös kotimaassa matto-ohjelmien pesutehoa on jouduttu nostamaan pidentyneen mattojen vaihtovälin vuoksi. Yhtenä syynä kulutuksen nousuun on raportoinnin tarkentuminen ulkomailla. Joissakin pesuloissa on myös tarkoituksellisesti maksimoitu pesukapasiteettia lyhentämällä pesuaikaa ja nostamalla pesuaineannostusta, näin pesuprosessin kokonaistehoa on parannettu pesuainekulutuksen kustannuksella. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä pestävät tekstiilit ovat myös huomattavasti likaisempia kuin vastaavat tekstiilit Suomessa ja pesuainetta joudutaan käyttämään noin 30 prosenttia enemmän kuin kotimaassa. Kloorin käyttöä vähennetään Suomessa kloorin käyttöä on onnistuttu vähentämään 15 prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana. Kloorivalkaisua on vuosien kuluessa vähennetty niissä pesulajitelmissa, joissa se on ollut mahdollista. Vuonna 2005 klooria käytettiin Suomen palvelukeskuksissa 36 tonnia. Kloorin käyttöä lisättiin hotellitekstiilien mikrobiologisen puhtauden varmistamiseksi. Ulkomailla kloorin kulutus on säilynyt edellisvuoden tasolla. Suomen kulutukseen verrattuna se on noin 50 prosenttia korkeampi. Kloorivalkaisua joudutaan käyttämään erittäin likaisissa lajitelmissa myös jatkossa, jos vastaavaa, ympäristömyötäisempää menetelmää ei löydetä. Tavoitteena jätteen vähentäminen Syntyvän jätteen kokonaismäärää on seurattu vuodesta 2001 lähtien ja vuonna 2003 jätteen vähentäminen lisättiin ympäristöpäämääriin. Toistaiseksi laskentaan on otettu mukaan vain kotimaan palvelukeskukset. Vuoden 2008 loppuun mennessä on tavoitteena vähentää syntyvän jätteen määrää 15 prosenttia vuoden 2003 tasosta. Kokonaisjätemäärä väheni kuusi prosenttia edellisen vuoden tasosta vuonna Suurimmat jätemäärät ovat aikaisemmin syntyneet mattopesuloissa hiekanerotuskaivojen ja jätevesikanavien tyhjennyksistä. Tämä liete sisältää paljon vettä ja on kaatopaikoille soveltuvaa täyteainesta. Vuoden 2004 ja 2005 aikana lietteen vesipitoisuutta on saatu vähennettyä huomattavasti ja suurin jätemäärän pienennys on syntynyt sitä kautta. Suurin yksittäinen jätemäärä vuoden 2005 aikana oli käytöstä poistetut tekstiilit, joiden määrä kasvoi 15 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kasvu oli kuitenkin puolittunut edellisvuodesta. Syynä nousuun oli jo vuonna 2004 aloitettu massiivinen vanhojen yritysostojen kautta tulleiden tuotemallien poistaminen etenkin mattotuoteryhmässä. Poistaminen tulee jatkumaan vielä vuoden 2006 aikana. Jäte päätyy kierrätykseen Kaikki tekstiilijäte lähetetään kierrätykseen: käytöstä poistetut työvaatteet, teollisuuspyyhkeet ja matot poltetaan energian tuotannon raaka-aineena voimalaitoksilla. Rullapyyhkeet leikataan rasuiksi ja myydään teollisuuspyyhepalvelun asiakkaille sellaisiin käyttökohteisiin, joissa ei voi käyttää kierrätettävää pyyhettä. Hotellitekstiilit toimitetaan alihankkijalle hyötykäyttöön tai hyväntekeväisyyteen. Uusia uusiokäyttökohteita tekstiilijätteelle etsitään jatkuvasti. Työvaate-, hotellitekstiili-, matto- ja rullapyyhepesuloissa syntyy ongelmajätettä lähinnä loisteputkista, paristoista, jäteöljystä sekä öljy- ja muiden säiliöiden puhdistuksesta. Määrät ovat kuitenkin melko pieniä. Kemiallisissa pesuloissa ongelmajätettä on pesukoneen tislausjäte, jonka määrä on selvästi pienentynyt kemiallisen pesun vähenemisen ja tekniikan kehittymisen ansiosta. Suurin ongelmajätemäärä tulee teollisuuspyyhepesulasta, jossa jäteveden puhdistusliete sisältää öljyjä ja liuottimia. Vaikka pesumäärät kasvoivat, puhdistuslietteen määrä pieneni 12 prosenttia ja oli 210 tonnia. Tämä 24

LINDSTRÖM Oy, PL 29, 00581 Helsinki, puh. 020 111 600, fax 020 111 601, etunimi.sukunimi@lindstrom.fi, www.lindstrom.fi

LINDSTRÖM Oy, PL 29, 00581 Helsinki, puh. 020 111 600, fax 020 111 601, etunimi.sukunimi@lindstrom.fi, www.lindstrom.fi Yhteiskuntavastuuraportti 2006 TYÖRYHMÄ. Lindströmin yhteiskuntavastuuraportin laadintaan osallistunut työryhmä vuonna 2007 oli: toimitusjohtaja Jukka Roiha, varatoimitusjohtaja Juha Laurio, talousjohtaja

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuuraportti 2004

Yhteiskuntavastuuraportti 2004 Sisältö Johdanto... 3 Perustietoa Lindströmistä... 4 Organisaatio... 5 Lindströmin arvot ja missio... 6 Johtamisjärjestelmät... 7 Kehittäminen ja sidosryhmäyhteistyö... 7 Taloudellinen vastuu... 9 Ympäristövastuu...

Lisätiedot

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Kestävät hankinnat ja tekstiilivuokraus 1 Lindström lyhyesti Vuonna 1848 perustettu perheyritys (Roihan suku) Liikevaihto 228 M (2007); 2200 hlö Tarjoaa

Lisätiedot

Lindströmin vastuuraportti 2007

Lindströmin vastuuraportti 2007 VASTUURAPORTTI 27 Lindströmin vastuuraportti 27 SISÄLTÖ Lukijalle...3 Lindströmin vastuuraportti...4 Luotettavaa palvelua vuodesta 1848...4-5 Lindström-konsernin keskeiset tunnusluvut...5 Perustietoa Lindströmistä...6

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5)

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.2004-31.3.2004 (3 kk) - Liikevaihto: 38,3 miljoonaa euroa (1-3/2003: 40,2) - Liikevoitto: 1,9 (-0,1) miljoonaa euroa - Saatujen tilausten

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

FINNLINES OYJ 26.10.2005

FINNLINES OYJ 26.10.2005 FINNLINES OYJ 26.10.2005 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2005 Olennaiset tapahtumat katsauskaudella :n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 17. maaliskuuta 2005, vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2004 ja myönsi

Lisätiedot

Yleiselektroniikka-konsernin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,9 milj. euroa eli on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa.

Yleiselektroniikka-konsernin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,9 milj. euroa eli on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 13.8.2007 klo 11.00 YLEISELEKTRONIIKKA -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007 - Liikevaihto 14,9 milj. euroa (12,8 milj. euroa) - Liikevoitto 494 tuhatta euroa

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 6.5.2004 klo 11.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2004 - Yleiselektroniikka Oyj:n toimitusjohtajaksi Jussi Aspiala - Liikevaihto 5,6 milj.

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus Tammi kesäkuu 2009 5.8.2009 Tammi kesäkuu 2009 Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 45,3 milj. euroa (69,4), jossa oli

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 5.8.2004 klo 11.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2004 - Liikevaihto 11,2 milj. euroa, laskua 2 % - Liiketappio 82 tuhatta euroa, (94 tuhatta

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Jakeluverkonhaltijoiden sähköverkkoliiketoiminnan tilinpäätöstietojen

Jakeluverkonhaltijoiden sähköverkkoliiketoiminnan tilinpäätöstietojen Muistio 1 (5) Jakeluverkonhaltijoiden sähköverkkoliiketoiminnan tilinpäätöstietojen yhteenveto tilikaudelta 2018 Vuoden 2018 lopussa Suomessa harjoitti sähköverkkotoimintaa 77 jakeluverkonhaltijaa, 10

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2003}

Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2003} Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2003} Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2003 Kokonaismarkkinoiden supistumisesta johtuen liikevaihto laski, mutta liiketulos säästötoimenpiteiden ansiosta 1 miljoonaa

Lisätiedot

Tunnuslukuopas. Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua.

Tunnuslukuopas. Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua. Tunnuslukuopas TM Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua www.mediatili.com Kannattavuus Kannattavuus on eräs yritystoiminnan tärkeimpiä mittareita. Mikäli kannattavuus on heikko, joudutaan

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Talouden tunnusluvut tutuksi. Opas lukujen tulkintaan

Talouden tunnusluvut tutuksi. Opas lukujen tulkintaan Talouden tunnusluvut tutuksi Opas lukujen tulkintaan Yrityksen taloutta kuvataan useiden eri tunnuslukujen avulla. Lyhenteet ja termit vaativat tulkitsijaltaan paneutumista ennen kuin ne avautuvat. Vaivannäkö

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2003 (9 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,3 % 86,09 (87,24) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,65 (8,27) milj. euroa

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Sisällys. Vastuuraportti 2010...4. Perustietoa Lindströmistä...6. Toimitusjohtajan katsaus...8. Missio, visio ja strategia...10

Sisällys. Vastuuraportti 2010...4. Perustietoa Lindströmistä...6. Toimitusjohtajan katsaus...8. Missio, visio ja strategia...10 VASTUURAPORTTI 2010 2 Sisällys Vastuuraportti 2010...4 Perustietoa Lindströmistä...6 Toimitusjohtajan katsaus...8 Missio, visio ja strategia...10 Johtaminen Lindström-konsernissa...12 Sidosryhmäyhteistyö...16

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 [tilintarkastamaton] Edelläkävijä kehittyy jatkuvasti Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.2% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.3m (EUR 4.3m /20)

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30. Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30. Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2013 Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä Yhteenveto luvuista Tammi-syyskuu Liikevaihto

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

VACON SAAVUTTI HYVÄN KASVUN JA KANNATTAVUUDEN ENSIMMÄISELLÄ VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2003

VACON SAAVUTTI HYVÄN KASVUN JA KANNATTAVUUDEN ENSIMMÄISELLÄ VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2003 VACON OYJ PÖRSSITIEDOTE 29.4.2003 kello 10.00 Osavuosikatsaus tammikuu-maaliskuu 2003 VACON SAAVUTTI HYVÄN KASVUN JA KANNATTAVUUDEN ENSIMMÄISELLÄ VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2003 Tammikuu-maaliskuu yhteenveto

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta

Tilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta Tilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VOIDAAN LASKEA 1) tuloslaskelmapohjaisesti eli suoriteperusteisesti tai 2) rahoituslaskelmapohjaisesti eli maksuperusteisesti. MITTAAMISEN

Lisätiedot

TIEDOTE Operatiivinen tulos parani Laajennutaan mobiilimaksamiseen Uphill Oy:n osake-enemmistön ostolla

TIEDOTE Operatiivinen tulos parani Laajennutaan mobiilimaksamiseen Uphill Oy:n osake-enemmistön ostolla 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2011 Operatiivinen tulos parani Laajennutaan mobiilimaksamiseen Uphill Oy:n osake-enemmistön ostolla Konserni Aina

Lisätiedot

TIEDOTE 14.11.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihto ja kannattavuus pysyvät viime vuoden tasolla.

TIEDOTE 14.11.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihto ja kannattavuus pysyvät viime vuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2011 Konserni Operatiivinen tulos parantunut lähes 4 milj. euroa Hallituksen puheenjohtajaksi Panu Ala-Nikkola Konserniin

Lisätiedot

TULOSLASKELMA

TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

1.1 Tulos ja tase. Oy Yritys Ab Syyskuu Tilikauden alusta

1.1 Tulos ja tase. Oy Yritys Ab Syyskuu Tilikauden alusta 1.1 Tulos ja tase KUMULATIIVINEN MYYNTI Current Ratio koko yritys 12 1 8 6 4 2 215 KUM TOT. 115 KUM TOT. 415 KUM TOT. 315 KUM TOT. 715 KUM TOT. 615 KUM TOT. 515 KUM TOT. 915 KUM TOT. 815 KUM TOT. 1,77

Lisätiedot

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Exel Compositesin tuloskehitys Q1-Q3 2013 Exel Compositesin strategia Hallituksen ehdotus ylimääräisestä pääomanpalautuksesta

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

YIT siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen. Juhani Pitkäkoski 5.2.2013

YIT siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen. Juhani Pitkäkoski 5.2.2013 YIT siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen Juhani Pitkäkoski 5.2.2013 Sisältö Jakautumisen perustelut Jakautumisen hyödyt ja alustava suunnitelma osittaisjakautumiselle Kaksi itsenäistä yhtiötä, Caverion

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012 MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / 26. lokakuuta TAMMI SYYSKUU Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 101,9 milj. euroa (91,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 11,1 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti vuoden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi Tulosta sivu Atria Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 26.7.2005 KLO 10.00 ATRIA YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 15,9 miljoonaa euroa (20,1 milj. euroa).

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:45. Katsauskauden tulos kaksinkertaistui

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:45. Katsauskauden tulos kaksinkertaistui YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2015 PÖRSSITIEDOTE 7.8.2015 KLO 8:45 Katsauskauden tulos kaksinkertaistui - Liikevaihto 20,3 miljoonaa euroa (20,0 milj. euroa) - Liikevoitto 1,1 miljoonaa

Lisätiedot

- Liikevaihto 17,1 milj. euroa (23,8 milj. euroa) - Liiketappio 458 tuhatta euroa (liikevoitto 813 tuhatta euroa) - Osakekohtainen tappio 0,16 euroa

- Liikevaihto 17,1 milj. euroa (23,8 milj. euroa) - Liiketappio 458 tuhatta euroa (liikevoitto 813 tuhatta euroa) - Osakekohtainen tappio 0,16 euroa YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Osavuosikatsaus 06.11.2009 klo 9:15 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2009 - Liikevaihto 17,1 milj. euroa (23,8 milj. euroa) - Liiketappio 458 tuhatta euroa

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12

Lisätiedot

SanomaWSOY kohti tulevaa

SanomaWSOY kohti tulevaa SanomaWSOY kohti tulevaa Hannu Syrjänen toimitusjohtaja Capital Markets Day 2 Esityksen runko Keskeisiä strategisia tavoitteitamme Toimenpiteitä Taloudelliset tavoitteet Uudet liiketoimintamahdollisuudet

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Atria Oyj Tilinpäätös 2012

Atria Oyj Tilinpäätös 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 2012 Toimitusjohtaja Juha Gröhn 21.2.2013 21.2.2013 1 Atria-konserni Katsaus 2012 Milj. Q4 2012 Q4 2011 Q1-Q4 2012 Q1-Q4 2011 Liikevaihto 360,6 338,7 1 343,6 1 301,9 Liikevoitto 7,8

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011 Vuosi 2010 Yritysohjelmistojen kysyntä elpyi useilla markkinoilla Edelleen merkittäviä eroja eri markkinoiden kesken Liikevaihto nousi

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus Toimitusjohtaja Timur Kärki Talousjohtaja Petteri Venola

Puolivuosikatsaus Toimitusjohtaja Timur Kärki Talousjohtaja Petteri Venola Puolivuosikatsaus 1.1. 30.6. 2018 Toimitusjohtaja Timur Kärki Talousjohtaja Petteri Venola Agenda 1 H1:n kohokohdat 2 Taloudellinen katsaus 3 5 Goforen strategiasta 4 Ohjeistus LIIKEVAIHTO LIIKEVAIHDON

Lisätiedot