Selkäydinvammaisen hoito- ja kuntoutusprosessi. Taisto Siirtola Kirsti Mattsén Marjatta Musikka-Siirtola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selkäydinvammaisen hoito- ja kuntoutusprosessi. Taisto Siirtola Kirsti Mattsén Marjatta Musikka-Siirtola"

Transkriptio

1 Selkäydinvammaisen hoito- ja kuntoutusprosessi Taisto Siirtola Kirsti Mattsén Marjatta Musikka-Siirtola Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 11/2001

2 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 11/2001 SELKÄYDINVAMMAISEN HOITO- JA KUNTOUTUSPROSESSI Taisto SIIRTOLA, Kirsti MATTSÈN, Marjatta MUSIKKA-SIIRTOLA Tampereen yliopistollinen sairaala Neurologian ja kuntoutustoimen yksikkö Tampere 2001

3 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL TAMPERE ISBN ISSN Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2001

4 KUVAILUSIVU PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: Selkäydinvammaisen hoito- ja kuntoutusprosessi Tekijä/tekijät: Taisto Siirtola, Kirsti Mattsén, Marjatta Musikka-Siirtola Julkaisun numero: 11/2001 ISSN ISBN Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Kokonaissivumäärä: 66 Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: Selkäydinvaurion aiheuttava vamma tai sairaus vaatii tehokasta ensiapua, hoitoa ja kuntoutusta. Selkäydinvamman akuutti- ja jatkohoito sairaalassa edellyttää useiden erikoisalojen yhteistyötä. Kuntoutus on pitkäkestoinen prosessi ja siihen liittyy elinikäisen seurannan tarve. Selkäydinvammaisen hoito- ja kuntoutusprosessi valittiin keväällä 1997 yhdeksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelliseksi prosessiksi, jota ryhdyttiin kehittämään. Tehtävä annettiin kuntoutuskeskukselle, joka yhteistyössä kliinisten erikoisalojen kanssa toteutti prosessikuvauksen ja ohjeistojen koonnin. Käytännön työskentely alkoi vuoden 1998 alussa, jolloin kutsuttiin koolle tarvittavat työryhmät. Tavoitteena oli luoda Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle toimiva selkäydinvammaisen hoidon ydinprosessi ja yhdistää siihen tarvittavat kuntoutusosiot. Erityisesti haluttiin huomioida: -potilaan käsittely tilannepaikalla ja sairaankuljetuksen kytkeytyminen ensiaputoimintaan -neurologisten sairauksien aiheuttamat selkäydinvauriot -erikoisalojen työnjaon selkiyttäminen -kuntoutuksen varhainen suunnittelu ja aloitus -jatkoseurannan suunnittelu Laadittiin käsillä oleva prosessikuvaus ja menettelytapaohjeet selkäydinvammaisen potilaan hoidosta ja kuntoutuksesta. Kuvaus kattaa toimenpiteet onnettomuuspaikalta seurantaan: ilmoittaminen ja ensihoito, ensiapu- ja tarkkailuosastohoito, erikoisalojen konsultaatiot, vuodeosastohoito, kuntoutus akuuttihoidon jälkeen sisältäen kuntoutumisosaston, fysiatrian, eri terapeuttien, kuntoutusohjaajan ja sosiaalityöntekijän palvelut sekä apuvälinepalvelut ja jatkokuntoutuksen ja seurannan järjestämisen. Työryhmätyöskentelyn kuluessa menettelytapoja tarkistettiin ja ohjeistoja uudistettiin. Tuloksena saatiin selkäydinvammaisen potilaan koko hoito- ja kuntoutusprosessin kattava alueellinen prosessikuvaus ja ohjeisto. Selkäydinvammainen tarvitsee elinikäistä hoitoa ja seurantaa. Esitetään, että selkäydinvammaisten seurantajakso voisi toteutua TAYS:n kuntoutumisosastolla noin vuoden kuluttua sairastumisesta ja muulloin tarvittaessa lähetteellä. Valtakunnallisen selkäydinvammatoimikunnan suosituksen mukaisesti esitetään, että TAYS:aan perustetaan selkäydinvammapoliklinikka sopien asiasta alueen terveyskeskusten kanssa. Hinta: (sis. alv 8%) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: Julkaisu tilattavissa osoitteesta: www2.juvenes.fi/verkkokauppa Julkaisu ostettavissa myös Juvenes Kirjakaupoista: Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, Tampereen Yliopisto puh. (03) , Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, Tampere puh. (03) , Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, Tampere puh. (03)

5 5 ESIPUHE Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa kehittämistoiminnan yhteydessä nimettiin viisi prosessia, joista yksi oli kuntoutuspalveluja keskeisesti tarvitsevat hoitoprosessit. Liittohallituksen kokouksessa nimettiin prosessien vastuuhenkilöt. Kuntoutuspalveluja keskeisesti tarvitsevien hoitoprosessien vastuuhenkilöksi valittiin kuntoutusylilääkäri Taisto Siirtola. Ydintyöryhmään valittiin kuntoutussuunnittelija Kirsti Mattsén ja kuntoutuskeskuksen psykologi Marjatta Musikka-Siirtola. Klinikoille tehdyn kyselyn pohjalta päädyttiin kahteen ydinprosessiin, joita olivat selkäydinvammaisen hoito- ja kuntoutusprosessi sekä alaselkäkipupotilaan hoito- ja kuntoutusprosessi, josta on erillinen prosessiseloste. Selkäydinvammaisen hoito- ja kuntoutusprosessin työskentely käytännön tasolla voidaan katsoa alkaneen , jolloin kutsuttiin koolle prosessin johtoryhmä, johon kuuluivat ylilääkärit Ossi Auvinen, Timo Kuurne, Gábor Molnár ja Taisto Siirtola sekä oyl Kimmo Vihtonen ja ayl Pauli Helén. Mukaan päätettiin kutsua myös pelastuslaitos, koska suuri osa selkäydinvammoista syntyy erilaisissa tapaturmissa. Toisaalta työryhmässä todettiin, että selkäydinvamma voi syntyä myös erilaisten sairauksien perusteella. Prosessi päätettiin viedä läpi kahdessa osassa siten, että aluksi työstettiin ensiapupoliklinikan ja tehohoidon sekä akuuttiosastojen osuus ja sitten hoito- ja kuntoutusosastotoiminnot. Ensiapuosion toteutus: Ensiavun työryhmä Neurokirurgian asiantuntijat Ortopedian asiantuntija Anestesiologian asiantuntija Aluepelastuslaitokselta Prosessin vastuuhenkilö Prosessityöryhmän jäsenet ylilääkäri Ossi Auvinen ylilääkäri Isto Nordback vs.ylihoitaja Hannele Laitinen sairaanhoitaja Mauri Ruokaismäki apulaisosastonhoitaja Seija Tuominen apulaisosastonhoitaja Paula Lähteenmäki apulaisylilääkäri Kari-Matti Hiltunen sairaanhoitaja Tarja Elomaa sairaanhoitaja Helena Koskiniemi lääkintävahtimestari Pertti Kauppinen ylilääkäri Timo Kuurne apulaisylilääkäri Pauli Helén neurokirurgi Markku Terho osastonylilääkäri Kimmo Vihtonen osastonlääkäri Jukka Kataja pelastuspäällikkö Olli-Pekka Ojanen kuntoutusylilääkäri Taisto Siirtola kuntoutussuunnittelija Kirsti Mattsén psykologi Marjatta Musikka-Siirtola

6 7 Kuntoutusosion toteutus: Osasto 24B osasto 25B Fysiatria Sosiaalityö Kuntoutusohjaus Apuvälineyksikkö Psykologin palvelut Puheterapiapalvelut Osasto10b Prosessityöryhmä osastonlääkäri Hannu Metsänen osastonhoitaja Päivi Neuvonen fysioterapeutti Seija Alanen erikoislääkäri Aki Hietaharju fysiatri Esa Halonen fysioterapeutti Mirja Kettunen fysioterapeutti Maija Haavisto fysioterapeutti Irma Tähkävuori toimintaterapeutti Marja Simola sosiaalityöntekijä Eevi Apponen sosiaalityöntekijä Virpi Yli-Vakkuri kuntoutusohjaaja Raija Pettersson osastonhoitaja Leena Autio psykologi Aija Hakonen puheterapeutti Tarja Kukkonen apulaisylilääkäri Terttu Erilä osastonhoitaja Riitta Pulkkinen kuntoutusylilääkäri Taisto Siirtola kuntoutussuunnittelija Kirsti Mattsén psykologi Marjatta Musikka-Siirtola Kuntoutusosiotyöryhmä kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa Terveyskeskusten osuudesta selkäydinvammaisten jatkohoidossa on keskusteltu Kangasalan seudun terveyskeskusten kuntayhtymän apulaisylilääkäri Mauri Jussilan kanssa ja lähetetty myös kyselykirjeet piirin terveyskeskuksiin. Aluesairaaloiden osuudesta ei ole saatu selostusta. Käpylän kuntoutuskeskuksen edustajien, ylilääkäri Hannu Alaranta ja erikoislääkäri Antti Dahlberg, kanssa on neuvoteltu Käpylän toiminnan kytkeytymisestä prosessiin. Ydintyöryhmän jäsenet ovat tutustuneet myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin selkäydinvammaisen hoidon ja kuntoutuksen työryhmään ja Ruotsin selkäydinvammaisten hoito- ja kuntoutussysteemeihin. Kiitämme kaikkia prosessityöhön osallistuneita sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallintoa runsaasta koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta prosessityön kuluessa. Taisto Siirtola kuntoutusylilääkäri, prosessin vastuuhenkilö

7 9 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TAVOITTEET TOTEUTUS HOIDON JA KUNTOUTUKSEN TOTEUTUS TAYS:ssa Yleiskaavio Selkäydinvammaisen käsittely tilannepaikalla Selkäydinvammaisen ilmoittaminen ensiapuun Ensiapu- ja tarkkailuosastohoito Ortopedin toimenpiteet ja tehtävä Neurokirurgin toimenpiteet ja tehtävät Anestesialääkärin toimenpiteet ja tutkimukset Muiden erikoislääkäreiden konsultaatiot Hoitotyö Vuodeosastohoito Neurologiset selkäydinsairaudet Hoito vuodeosastolla Fysiatrian yksikön osuus Kuntoutus akuuttihoidon jälkeen Kuntoutumisosasto Fysioterapia Neuropsykologin palvelut Kuntoutusohjaus Apuvälinepalvelut Sosiaalityö JATKOKUNTOUTUS SEURANTA YHTEENVETO KIRJALLISUUTTA LIITTEET 61

8 11 1. JOHDANTO Selkäydinvammaisen potilaan hoito- ja kuntoutusprosessi valittiin klinikoiden toivomuksen mukaan toiseksi kuntoutuksen prosessiksi. Prosessissa käsitellään traumaattisten selkäydinvaurioiden lisäksi erilaisten sairauksien ja degeneratiivisten prosessien aiheuttamat selkäydinvauriot. Prosessia työstämässä on ollut ydintyöryhmän lisäksi suuri määrä TAYS:n työntekijöitä ja prosessityö on tehty etupäässä kliinisen työn ohessa. Suomessa on tehty suhteellisen vähän tutkimuksia selkäydinvammoista, eikä tarkkaa tietoa vammautuneiden määrästä ole puhumattakaan muiden sairauksien aiheuttamista selkäydinvaurioista. Dahlberg (1997) arvioi, että Suomessa saattaa olla selkäydinvammaista, jotka ovat saaneet selkäydinvamman erilaisissa tapaturmissa. Selkäydinvammoista 75-80% aiheutuu tapaturmaisesti ja loput 20-25% erilaisista sairauksista. Yleisimmät tapaturman syyt ovat liikenne- ja putoamistapaturmat ja suurin osa tapaturmaisen selkäydinvamman saaneista on nuoria miehiä. Selkäydinvamma on pysyvä ja aiheuttaa laaja-alaisia elintoimintojen häiriöitä aiheuttaen suuria henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia menetyksiä. TAYS:ssa on aikaisemmin selvitetty selkäydinvammaisten määrää ja hoitopäiviä vuonna 1990 Lääkintöhallituksen ja erityiskuntoutustyöryhmän kyselyyn liittyen. Kuntoutustutkimusyksikön tuolloin tekemän selvittelyn perusteella vuonna 1988 oli TAYS:ssa hoidossa yhteensä 40 traumaattisen selkäydinvamman saanutta henkilöä. Näistä 18:lla oli kaularankatasoisen vaurion johdosta tetraplegia ja 22:lla thorakaali- ja lannerangan alueen leesion takia paraplegia. Vuonna 1989 vastaavasti hoidossa oli 65 potilasta, joista 16:lla oli tetraplegia ja 36:lla paraplegia. Vuonna 1988 heitä oli hoidossa 70 ja vuonna henkilöä. Näihin kuuluivat selkäydinalueen hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet, myeliitit ja erilaiset tulehdukselliset selkäydinsairaudet, rangan kulumista johtuvat selkäydinvauriot sekä discusprolapsien ja vaskulaaristen tekijöiden aiheuttamat vauriot. Selkäydinvammaisten potilaiden hoitoa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on sivuttu myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueellisen Tules-työryhmän raportissa Valmistumassa on Käpylän kuntoutuskeskuksen vetämänä selkäydinvammaisten hoito- ja kuntoutusohjelma, jossa on tuoreempia tilastotietojakin. Tilastojen mukaan joka toinen traumaattinen selkäydinvamma on liikenneonnettomuuden aiheuttama. Potilaan kuljettaminen onnettomuuspaikalta tapahtuu joko ambulanssilla tai helikopterilla. Koulutetun ensiapuhenkilöstön käyttäminen turvaa potilaan asianmukaisen käsittelyn ja kuljetuksen aiheuttamatta lisävaurioita. Potilas olisi kuljetettava viivyttelemättä keskus- tai yliopistosairaalaan, jossa on parhaimmat mahdollisuudet ja tieto selkäydinvammaisen tutkimisesta ja hoidosta. Selkäydinvamman lisäksi varsinkin liikenneonnettomuudessa syntyy muita vammoja ja viimeaikaisten raporttien mukaan jopa 30-40%:lla heistä on suljettu aivovamma (Davidoff ym. 1992)

9 12 Selkäydinvamman tason toteaminen ja määrittely on erittäin tärkeää hoitotoimenpiteiden ja ennusteen kannalta. Viime vuosina on kehitetty uusi selkäydinvaurioiden luokitus, jolla selvitetään hermokudoksen motorinen ja sensorinen vauriotaso sekä vamman aiheuttamat motoriset ja sensoriset sekä degeneratiiviset vauriot. Tämä ASIA -luokitus suositellaan otettavaksi käyttöön heti ensiapupoliklinikalta lähtien ja sillä tulee seurata tilan kehittymistä myöhemmin (Alaranta ym. 1998). Selkäydinvammaisen potilaan tutkiminen ja hoitaminen ensiapupoliklinikalla ja akuuttihoitoyksiköissä tulee olla asiantuntevaa ja sujuvaa. Selkäydinvamman akuuttihoidossa käytetään hyväksi viimeaikaisimpia hoitomenetelmiä. Suomessa on eräiden keskussairaaloiden, kuten Seinäjoen ja Keski-Suomen keskussairaaloiden ja Oulun yliopistollisen sairaalan toimesta laadittu selkäydinvammaisten hoitoja kuntoutussuunnitelmat ja muissakin keskussairaaloissa on jo vanhastaan ollut ohjeistoja selkäydinvammaisten hoitoa silmälläpitäen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin nyt käsillä olevan selkäydinvammaisten hoito- ja kuntoutusprosessin avulla pyritään luomaan laadullinen ja sujuva selkäydinvammaisten hoito- ja kuntoutusprosessi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle. Selkäydinvammaisen potilaan oireet ja löydökset riippuvat vammatasosta. Kaularankatasolla 3-4 segmentin yläpuoliset vauriot johtavat palleahengityksen loppumiseen ja tämä voi jo pelkästään aiheuttaa potilaan menehtymisen. Kaularankaalueen vammat aiheuttavat potilaalle neliraajahalvauksen ja rintarangan ja lannerangan alueen selkäydinvammat alaraajojen halvaantumisen. Nämä tilat voivat olla täydellisiä tai osittaisia riippuen vamman laajuudesta. Halvauksessa on sekä motorinen että sensorinen komponentti ja vegetatiivisen hermoston toiminnan häiriintyminen tai loppuminen. Jälkimmäinen johtaa verenkierrollisiin ja troofisiin häiriöihin ja nämä yhdessä heikentävät kudosten paineensietokykyä, mikä johtaa herkästi painehaavaumien syntymiseen. Selkäydinvammaisen hoidossa onkin huomioitava painehaavautumien ennaltaehkäisevät toimenpiteet erittäin huolellisesti. Painehaavaumariski on suurin kaularangan ja rintarangan alueen vaurioissa. Selkäytimen vaurioituminen aiheuttaa virtsarakon toimintahäiriöitä, joten näihin on heti alkuvaiheesta lähtien kiinnitettävä huomiota ja hoidettava asianmukaisesti. Virtsarakon säännöllinen ja kunnollinen tyhjentäminen sekä jäännösvirtsan pitäminen mahdollisimman pienenä on tärkeää. Oikealla hoidolla vähennetään virtsatietulehdusten ja munuaisvaurioiden esiintymistä. Myöhemmin potilaille kehittyy virtsan pidätyskyvyttömyyttä, joka vaatii omia hoitotoimenpiteitään. Virtsarakko-ongelmien takia on konsultoitava urologia ja uroterapeuttia. Selkäydinvamma aiheuttaa seksuaalisia vaikeuksia, jotka varsinkin miehillä ovat hankalia ja aiheuttavat myös psyykkistä ahdistusta. Psyykkiset ongelmat selkäydinvammaisilla ovat yleisiä ja ainakin aluksi nähdään depression kaltainen surureaktio, jonka on katsottu kuitenkin sopeutumisen kannalta olevan välttämätön. Tetraplegia-potilailla täydellinen avuttomuuden tunne aiheuttaa voimakasta ahdistuneisuutta ja depressiota. Selkäydinvaurioon kuuluu spastisiteetin kehittyminen,

10 13 jonka hoidoksi jo varhaisessa vaiheessa tarvitaan lääkintävoimistelua ja fysikaalisia hoitoja. Selkäydinvammaiselle potilaalle kehittyy myös osteoporoosia ja paraarticulaarista osteopatiaa, mikä yhdessä spastisiteetin kanssa johtaa helposti kontraktuurien syntymiseen. Eri aineistojen mukaan 30-90%:lla selkäydinvammaisista esiintyy kipua, joka vaihtelee lievästä erittäin vaikeaan kipuun. Kipua voidaan ehkäistä ja hoitaa pitämällä nivelten liikelaajuudet normaaleina ja lisäämällä lihasvoimaa lääkintävoimistelun avulla kivuliaiden nivelten alueella sekä lääkehoidolla (Tarkkanen 1991, Dahlberg 1997). Selkäydinvammainen potilas tarvitsee alkuvaiheesta lähtien kuntoutusta ja ottaen huomioon moninaiset oireet, on kuntoutuksen oltava laaja-alaista eli kuntoutustyöryhmään täytyy kuulua eri alojen asiantuntijoita ja myös erikoisalojen lääkärikonsultaatioita on käytettävä hyväksi. Akuutin vaiheen hoitotoimenpiteet ja akuutti kuntoutus tapahtuu keskussairaalassa, mutta tämän jälkeen selkäydinvammainen potilas tavallisesti saa maksusitoumuksen Käpylän kuntoutuskeskukseen, jossa kuntoutus kestää yhdestä kuukaudesta useampaan kuukauteen. Tämän jälkeen asiakas palautuu takaisin keskussairaalaan, jossa kuntoutustyöryhmän toimesta arvioidaan jatkohoito ja jatkohoitopaikka. Apuvälinetarve arvioidaan potilaskohtaisesti ja asunnonmuutostyöt sujuvat parhaiten asiantuntevan, paikallisen työryhmän toimesta. Työryhmä huolehtii sosiaaliturvan ja turvaverkoston luomisesta. Jatkossa kotipaikkakunnalla järjestetään potilaalle asianmukainen ylläpitävä kuntoutus ja myös ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä on arvioitava. Kontrollikäynnit keskussairaalan poliklinikalla tai Käpylässä järjestetään kaikille potilaille suunnitelman mukaisesti. Selkäydinvammainen tarvitsee loppuikäistä kuntoutusta ja huolehtimista (Korkiatupa ym.1997, Keski- Suomen sairaanhoitopiirin hoitoketjuraportti 1998).

11 14 2. TAVOITTEET Selkäydinvammaisen potilaan hoito- ja kuntoutusprosessin tavoitteena on luoda Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle toimiva selkäydinvammaisen hoidon ydinprosessi ja yhdistää tähän monipuoliset kuntoutusosiot. Erityisesti on haluttu huomioida: -potilaan käsittely tilannepaikalla ja sairaankuljetuksen kytkeminen kiinteästi ensiaputoimintaan -neurologisten sairauksien aiheuttamien selkäydinvaurioiden huomioiminen -erikoisalojen työnjaon selkiyttäminen -kuntoutuksen varhainen suunnittelu ja aloitus -jatkoseurannan suunnittelu Terveydenhuollon lisäksi päätettiin huolehtia myös muiden alueellisten kuntoutustahojen palveluiden liittämisestä prosessiin ja neuvotella Käpylän kuntoutuskeskuksen edustajien kanssa. Työryhmä perehtyy muiden yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden vastaaviin hankkeisiin. Prosessista informoidaan tehokkaasti ja järjestetään koulutustilaisuus 3. TOTEUTUS Prosessin työstämistä varten muodostettiin prosessityöryhmä, johon kuuluivat kuntoutusylilääkäri Taisto Siirtola, kuntoutussuunnittelija Kirsti Mattsén ja kuntoutuspsykologi Marjatta Musikka-Siirtola kuntoutuskeskuksesta. Työskentely tapahtui prosessityöryhmän, ensiaputyöryhmän ja kuntoutusosiotyöryhmän koordinoituna yhteistyönä. Työryhmien kokoonpanot on esitetty esipuheessa. Prosessityöryhmä on huolehtinut kokouksien koolle kutsumisesta ja järjestänyt työryhmien istuntotilaisuudet ja mahdollisuuden prosessityöskentelyyn. Prosessi on toteutettu siten, että aluksi ensiapupoliklinikan työryhmässä laadittiin selkäydinvammaisen akuuttivaiheen ydinprosessi ja varmistettiin eri toimijoiden kosketuspinnat siten, että prosessin osa-alueet liittyvät jäsentyneesti toisiinsa ja johdattavat selkäydinvammaisen hoitoprosessin kuntoutusprosessin yhteyteen, jossa laaditaan kuntoutustoimenpiteiden ohella myös prosessin loppuosan hoito- ja jatkohoitoosiot. Prosessityöskentelyssä on otettu huomioon myös muiden kuin traumaattisten selkäydinvammaisten liittyminen prosessiin. Prosessi on toteutettu oman kliinisen työskentelyn ohessa, koska määrärahoja ainakaan pidempiin irrottautumisiin kliinisestä työstä ei oltu varattu. Työryhmä on ottanut yhteydet ydinprosessissa tarvittaviin tukipalveluihin ja erikoiskonsultaatioita antaviin tahoihin sekä huolehtinut yhteydenotoista aluesairaaloihin ja terveyskeskuksiin, jotta terveydenhuollon koko kenttä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kytketään mukaan prosessiin.

12 15 Kaavio 1. SELKÄYDINVAMMAISEN HOITO- JA KUNTOUTUSPROSESSI YLEISKAAVIO Potilas toisesta sairaalasta Potilas onnettomuuspaikalta Ilmoitus ensiapuun Suoraan osastolle 6A/ATO Kuljetus Akuutit tutkimukset Tutkimus ja hoito ensiavussa/ato Akuutin vaiheen hoito Päätös akuuttiosastosta -neurokirurgi tai ortopedi Konsultaatiot Neurokirurgia Ortopedia Neurologia Kuntoutustyöryhmä -kuntoutussuunnitelma Välitön kuntoutus Pikonlinna os. 24B ja 25B Käpylä Kotiutuminen - koti, palvelutalo, laitos Seuranta TAYSin kuntoutumisosastolla - noin 1 v jälkeen tai tarvittaessa aikaisemmin - jatkohoidosta sopiminen

13 16 4. HOIDON JA KUNTOUTUKSEN TOTEUTUS TAYS:ssa 4.1. Selkäydinvammaisen hoito- ja kuntoutusprosessi Yleiskaavio ( kaavio 1 ) 4.2 Selkäydinvammaisen potilaan käsittely tilannepaikalla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on otettu käyttöön uusi toimintamalli selkäydinvammaisen potilaan hoitoprosessiksi. Tämä edellyttää Tampereen Aluepelastuksen sairaankuljetukselta seuraavia toimenpiteitä onnistuakseen. Vanhojen käytäntöjen lisäksi ennakkoilmoituksen merkitys kasvaa, sillä hoitoprosessi lähtee siitä liikkeelle TAYS:ssa. Toimenpiteet tilannepaikalla: - potilaan ja tarvittaessa silminnäkijöiden haastattelu ja potilaan tutkiminen - vammamekanismin ja -energian selvittäminen Tilannearvio - peruselintoiminnot ( erityisesti tajunnan tila, hengitys, verenkierto) - näkyvät vammat - paikallinen aristus - raajojen tunto ja liike Ensihoito Yksi pelastaja/palomies irrotetaan välittömästi tukemaan potilaan päätä ja selkärankaa Niskatuki + ylävartalolasta Lisähappi (tajuton, hengittäminen: nielutuubi, maskiventilaatio) Mahdollinen lääkärin konsultaatio (TAYS:n ensiavun kirurgipäivystäjä) Siirtäminen tyhjiöpatjalle (monta nostajaa, yhdellä nostolla) Kuljetusasento selinmakuulla hyvin tuettuna Suoniyhteyden avaaminen Tasainen kuljetus lopulliseen hoitopaikkaan (TAYS ea) Ennakkoilmoitus, jossa ilmenee potilaan nimi, sotu ja mitä on tapahtunut Sairaakuljetusraportti ensiavun henkilökunnalle.

14 17 Kaavio 2. SELKÄYDINVAMMAISEN ILMOITTAMINEN TAYS:n ENSIAPUUN ILMOITTAJA: ILMOITTAJA: ILMOITTAJA: ILMOITTAJA: ALUEHÄLY- TYSKESKUS AMBULANSSI/ PALOLAITOS TOINEN SAIRAALA TAYS:n MUUT OSASTOT - ILMOITETAAN MONIVAMMA/KOLA- RIPOTILAS - TIEDOTUKSEN TAPA VAIHTELEE - ILMOITUS VASTAANOTTA- VALLE SAIRAAN- HOITAJALLE puh: TARKEMPAA TIETOA -VASTAANOTTA- VALLE SAIRAAN- HOITAJALLE puh: ETUKÄTEIS- TIETO SIIRROSTA SOPINEELTA LÄÄKÄRILTÄ - ILMOITUS TULEE VASTAANOTTA- VALLE SAIRAAN- HOITAJALLE puh: ILMOITUS TAKA- PÄIVYSTÄJÄLLE = POTILAITA., JOTKA TULEVAT MILJ. PIIRIN ALUEELTA - NEUROKIRURGIN KAUTTA - ORTOPEDIN KAUTTA - VASTAANOTTA- VALLE SAIRAAN- HOITAJALLE puh: Selkäydinvammaisen ilmoittaminen ensiapuun ( kaavio 2 ) Selkäydinvammaisen ilmoittaminen ensiapuun on ensiarvoisen tärkeätä, jotta tiedetään varautua oikealla tavalla saapuvaan potilaaseen ja varustautua suorittamaan tarpeelliset ensiaputoimenpiteet. On erittäin tärkeätä, että sairaankuljetushenkilökunnalla on olemassa selkeät toimintaohjeet ja yhteydenottokanavat tiedossa Ensiapu- ja tarkkailuosastohoito Seuraavassa osiossa selostetaan ortopedin, neurokirurgin ja anestesialääkärin toimenpiteet ja tutkimukset sekä muiden erikoislääkäreiden konsultaatiot. Hoitotyö on erittäin tärkeä osa potilaan saavuttua ensiapuun ja kaaviossa 6 selostetaan nämä toimenpiteet yksityiskohtaisesti.

15 18 Lääkärin toimenpiteet ja tehtävät ( kaavio 5 ) Alustava lääkärintutkimus on peruskartoitus, jonka pohjalta saadaan käsitys potilaan vamman asteesta. Varsinainen lääkärintutkimus tehdään potilaan riisumisen jälkeen ja tarkan yleistilan arvioinnin lisäksi tehdään perusteellinen neurologinen tutkimus. Lääkärin tutkimuksen ajankohta eli kellonaika on ehdottomasti kirjattava, koska perustutkimus on alkuvaiheessa toistettava todennäköisemmin useita kertoja ennen mahdollisen operatiivisen hoidon toteuttamista. Hoitotoimenpiteiden ja tutkimusten välillä potilas makaa selällään tyynyillä tuettuna siten, että rangan kiertoliikkeet estyvät. Ensiavun kirurgipäivystäjä määrää tarvittavat perustutkimukset ja myös natiiviröntgen -tutkimukset. Hän informoi leikkaussalipäivystäjän ja heti alkuvaiheessa myös ortopedipäivystäjän. Mikäli potilas tulee jatkohoitoon toisesta sairaalasta tai terveyskeskuksesta etupäivystäjä informoi ortopedipäivystäjän heti saatuaan tiedon potilaasta Ortopedin tehtävät ( kaavio 3 ) Riippumatta siitä, tulevatko rinta- ja/tai lannerankamurtumapotilaat vieraasta tai omasta sairaanhoitopiiristä heidät otetaan aina sisään sairaalaan ensiavun kautta eikä siirtoja muihin hoitopaikkoihin talon sisällä tehdä ennen kuin ortopedipäivystäjä on potilaan tutkinut. 1) Ortopedi saa ilmoituksen potilaasta. Hän selvittää puhelimitse jo tehdyt toimenpiteet ja antaa ohjeet toteutettavista lisätutkimuksista. Massiivikortisonihoito aloitetaan välittömästi. Hän lähtee ilman viivettä sairaalan ensiapuun. 2) Ortopedi toistaa potilaan kliinisen tutkimuksen, kirjaa tutkimuksen löydökset ja ajankohdan ja analysoi radiologisten tutkimusten (natiiviröntgen, CT) tulokset. 3) Ortopedi tekee päätöksen tarvittavista lisätutkimuksista (MRI) ja arvioi leikkaushoidon tarpeen 4) Mikäli potilas operoidaan ortopedi ilmoittaa suoritettavan toimenpiteen laadun ja siihen tarvittavan välineistön LE5 päivystysleikkauskoordinaattorille. Samalla ilmoitetaan myös hoidon kiireellisyys (yleensä luokka 4). Mikäli selkäydinvamman saanut potilas on monivammainen, saattaa edellä kuvattuun järjestykseen tulla muutoksia (esim. ia vuoto tms.). Kyseisissä tapauksissa menetellään in casu.

16 19 Kaavio 3. ORTOPEDIN TEHTÄVÄT ORTOPEDI SAA ILMOITUKSEN POTILAASTA ORTOPEDI TEKEE PÄÄTÖKSEN TARVITTAVISTA LISÄ- TUTKIMUKSISTA ( MRI) JA ARVIOI LEIKKAUSH. TARPEEN ORTOPEDI SELVITTÄÄ JO TEHDYT TOIMENPITEET JOS POTILAS OPEROI- DAAN, ORTOPEDI IL- MOITTAA SUORITETTAVAN TP:N JA SIIHEN TARVITTAVAN VÄLINEISTÖN LE5 PÄI- VYSTYSLEIKKAUSKOO RDINAATTORILLE ORTOPEDI ANTAA OHJEET TOTEUTETTAVISTA LISÄTUTKIMUKSISTA ORTOPEDI ILMOITTAA MYÖS HOIDON KIIREELLISYYSLUOKA N ( YLEENSÄ LUOKKA4) MASSIIVIKORTISONI- HOITO ALOITETAAN VÄLITTÖMÄSTI DOKUMENTOINTI ORTOPEDI LÄHTEE ILMAN VIIVETTÄ ENSIAPUUN ORTOPEDI TOISTAA KLIINISEN TUTKIMUK- SEN, KIRJAA LÖYDÖKSET JA AJANKOHDAN ORTOPEDI ANALYSOI RADIOLOGISTEN TUTKIMUSTEN ( NATIIVI RTG, CT) TULOKSET

17 Neurokirurgin toimenpiteet ja tehtävät ( kaavio 4 ) 1) Potilas on tulossa toisen sairaanhoitopiirin sairaalasta - ensihoito on jo tehty - potilas on mahdollisesti jo kallovedossa - radiologiset tutkimukset on jo tehty (MRI) > päivystävää neurokirurgia on konsultoitu puhelimitse > tämä ilmoittaa ensiapuun (7562), tuleeko potilas ensiavun kautta VAI > suoraan ATO:lle tai 6A:lle 2) Potilas on tulossa oman piirin sairaalasta - ensihoito on jo tehty - vain natiiviröntgenkuvaukset otettu > päivystävää neurokirurgia on konsultoitu puhelimitse > tämä ilmoittaa ensiapuun (7562) saapuvasta kaularankavamma/monivammapotilaasta > potilaan saapuessa tulee puhelimitse kutsuttuna (4636 tai päivystysaikana ) tutkimaan potilaan ja määrittää - lääkityksen: Jättiannos-metyyliprednisolonin tarve - radiologiset tutkimukset: CT/MRI - kallovedon tarpeen (välineet os. 6A:lla, jossa myös kallovetosänky) - leikkaushoidon tarpeen - jatkohoitopaikan (ATO/6A) > toiminta jatkuu tämän jälkeen kuten yllä 3) Potilas tulee suoraan TAYS:n ensiapuun - kirurgietupäivystäjä ilmoittaa puhelimitse neurokirurgipäivystäjälle saapuneesta kaularanka vammapotilaasta (4636, päivystysaikana myös ) - kirurgietupäivystäjä ohjelmoi natiiviröntgentutkimukset ja vastaa ensihoidosta

18 21 Kaavio 4. NEUROKIRURGIN TOIMENPITEET JA TEHTÄVÄT POTILAS ON TULOSSA TOISEN SHP:N SAIRAALASTA: POTILAS ON TULOSSA OMAN PIIRIN SAIRAALASTA POTILAS TULEE SUORAAN TAYSIN ENSIAPUUN ENSIHOITO ON JO TEHTY: POT. MAHD. JO KALLOVEDOSSA, RADIOLOGISET TUTKIMUKSET ON JO TEHTY (MRI) PÄIVYSTÄVÄÄ NEUROKIRURGIA ON KONSULTOITU PUHELIMITSE ENSIHOITO ON JO TEHTY, VAIN NATIIVIRTG:N KUVAUKSET OTETTU PÄIVYSTÄVÄÄ NEUROKIRURGIA ON KONSULTOITU PUHELIMITSE KIRURGIETUPÄIVYSTÄ - JÄ ILMOITTAA PUHELIMITSE NEUROKIRURGIPÄIVY STÄJÄLLE SAAPUNEESTA KAULARANKAVAMMAP OTILAASTA ( 4636,) PÄIVYSTYSAIKANA MYÖS ) KIRURGIETUPÄIVYSTÄ JÄ OHJELMOI NATIIVIRÖNTGENTUTKI MUKSET JA VASTAA ENSIHOIDOSTA ILMOITUS ENSIAPUUN (7562) SAAPUVASTA KAULARANKAVAMMA/ MONIVAMMAPOT. POTILAAN SAAPUESSA NEUROKIRURGI TULEE PUHELIMITSE KUTSUTTUNA TUTKIMAAN POTILAAN NEUROKIRUGI MÄÄRITTÄÄ: - LÄÄKITYKSEN: JÄTTIANNOS- METYYLIPREDNISOLONIN TARVE - RADIOLOGISET TUTKIMUKSET: CT/ MRI - KALLOVEDON TARPEEN (VÄLINEET OS 6A:LLA, JOSSA MYÖS KALLOVETOSÄNKY) - LEIKKAUSHOIDON TARPEEN - JATKOHOIDON TARPEEN (ATO/ 6A) DOKUMENTOINTI

19 22 Kaavio 5. ERIKOISLÄÄKÄRIN TOIMENPITEET JA TEHTÄVÄT POTILAS TULEE TOISESTA SAIRAALASTA PÄIVYSTÄVÄÄ ERIKOISLÄÄKÄRIÄ ON KONSULTOITU PUHELIMITSE POTILAS TULEE SUORAAN TAYS:N ENSIAPUUN KIRURGIETUPÄIVYSTÄJÄ VASTAA ENSIHOIDOSTA JA OHJELMOI NATIIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET ERIKOISLÄÄKÄRI SELVITTÄÄ JO TEHDYT TUTKIMUKSET JA TOIMENPITEET, ANTAA OHJEET MASSIIVIKORTISONI- HOIDON ALOITTAMII- SESTA KIRURGIETUPÄIVYSTÄJÄ ILMOITTAA ERIKOISLÄÄ- KÄRILLE SAAPUNEESTA SELKÄYDINVAMMA- POTILAASTA ERIKOISLÄÄKÄRI ILMOITTAA ENSIAPUUN ( 7562) SAAPUVASTA JA ANTAA OHJEET LISÄTUTKIMUKSISTA ERIKOISLÄÄKÄRI ANTAA OHJEET LISÄTUTKIMUKSISTA MASSIIVIKORTISONIHOITO ALOITETAAN VÄLITTÖMÄSTI POTILAAN SAAPUESSA ERIKOISLÄÄKÄRI TULEE PUHELIMITSE KUTSUTTUNA ENSIAPUUN ERIKOISLÄÄKÄRI LÄHTEE VIIPEETTÄ ENSIAPUUN ERIKOISLÄÄKÄRI TEKEE KLIINISEN TUTKIMUKSEN, KIRJAA LÖYDÖKSET JA AJANKOHDAN EL: - ANALYSOI RADIO- LOGISTEN TUTK. TULOKSET - PÄÄTTÄÄ LISÄTUTK. - ARVIOI LEIKKAUSTAR- PEEN JOS POTILAS LEIKA- TAAN; EL ILMOITTAA TOIMENPITEESTÄ JA TARVITTAVISTA VÄLINEISTÄ LEIKKAUS- KOORDINAATTORILLE/ PÄIVYSTÄVÄLLE LEIKKAUSSALIHOITAJALLE JA ANESTESIALÄÄ- KÄRILLE. KIIREELLISYYS ILMOITETAAN. KATSO ERILLINEN ANES- TESIAOHJE POTILAS SIIRTYY ENSIAVUSTA LEIKKAUS- SALIIN, TEHO-OSASTOLLE TAI VUODEOSASTOLLE EL PÄÄTÖKSEN MUKAAN.

20 Anestesialääkärin toimenpiteet ja tehtävät Ensiavun tulee informoida (päivystävä kirurgi) viipymättä ATO:n anestesiapäivystäjää potilaan selkäydinvamman tasosta, jolloin anestesiologi voi käydä heti arvioimassa potilaan hengityksen riittävyyden ja mahdollisen intubaation tarpeellisuuden (tavallinen intubaatio vai fiberoskooppinen?). Samalla anestesiologi arvioi, pitääkö potilaalle asentaa keskuslaskimokanyyli ja aloittaa vasoaktiivinen lääkehoito (ensiavussa oltava valmius noradrenaliini-infuusioon sekä infuusio-pumpun käyttöön). Näin voidaan välttää potilaan ylinesteytys hypotension hoidossa. Potilas tulee siirtää mahdollisimman nopeasti ensihoitotoimenpiteiden ja tutkimusten jälkeen akuuttivaiheen hoitopaikkaan (siirto ATO:lle). Leikkaukseen (ei koske kallovedon laittoa) menevästä (sekä elektiivinen että päivystys-) potilaasta otetaan seuraavat tutkimukset: veriryhmä ja Rh (E-ABORh) veriryhmävasta-aineseulonta (S-VerAb-O) veren sopivuuskoe (B-XKoe) B-Hema P-Na, P-K, S-Krea EKG (> 40 vuotiaista) Thorax-rtg Verivaraus: 3-4 yksikköä punasoluja (SAG) Muiden erikoislääkäreiden konsultaatiot Urologin konsultaatio Selkäydinvammassa syntyy rakkohäiriötä riippuen vamman korkeudesta ja laajuudesta. Aikaisemmin on jo esitetty, että asiakkaan rakko-oireet on otettava huomioon jo akuutissa vaiheessa, mikä estää mm. retentiosta johtuvan rakon liiallisen laajenemisen ja myös munuaisten vaurioitumisen. Tavanmukaisten toimenpiteiden, jotka jo ortopedi akuuttivaiheessa huomioi, lisäksi on pyydettävä ajoissa urologin konsultaatio, jossa määritellään rakkohäiriön laatu ja suunnitellaan tarkemmat hoitotoimenpiteet. Kuntoutumisosastolla uroterapeutti arvioi ja seuraa rakkotilannetta.

21 24 Keuhkolääkärin konsultaatio Korkeissa selkäydinvaurioissa vaarantuu potilaan keuhkofunktio. C3 yläpuolisissa vaurioissa hengityksen ylläpitäminen on hengen pelastava toimenpide ja myös alemmissa kaulaytimen vaurioissa hengitys vaikeutuu siinä määrin, että on aiheellista pyytää keuhkolääkärin konsultaatio, jossa laaditaan jatkohoitotoimenpiteet. Ihotautilääkärin konsultaatio Selkäydinvammaisella vaurioituvat myös tuntoradat aiheuttaen eriasteisia tuntopuutoksia. Troofinen toiminta lamaantuu ja altistaa ihohaavaumille. Näiden estämiseksi jo alkuvaiheessa on muistettava asentohoidon johdonmukainen noudattaminen, josta jo edellä sairaanhoitajan osuudessa on maininta. Ihotautilääkärin konsultaatio on otettava varhaisessa vaiheessa ihovaurioiden ilmaantuessa ja varsinaisten makuuhaavojen hoidossa silloin, kun näihin voidaan vaikuttaa konservatiivisin toimenpitein. Plastiikkakirurgin konsultaatio Makuuhaavojen kroonistuessa ja niiden ollessa laajat, jolloin konservatiiviset hoitotoimenpiteet eivät enää tehoa, on pyydettävä plastiikkakirurgin konsultaatio mahdollisen operatiivisen hoidon tarpeen määrittämiseksi ja toteuttamiseksi. Psykiatrin konsultaatio Selkäydinvamma on aina hyvin traumaattinen kokemus yksilölle ja hänen läheisilleen ja aiheuttaa kriisitilanteen. Debriefing-toiminta kohdentuu tässä tapauksessa lähinnä omaisiin ja onnettomuuspaikalla tapahtumahetkellä olleisiin henkilöihin, eikä itse vammautunut pysty siihen osallistumaan. Ensiavussa on ohjeet debriefing-toiminnan käynnistämiseksi mahdollisimman pian onnettomuuden jälkeen. Selkäydinvammautuneen kriisin työstäminen on pitkällinen prosessi ja siihen saattaa liittyä vaikeitakin mielenterveydellisiä ongelmia. Näissä ongelmissa konsultoidaan psykiatria (TAYS:n yleissairaalapsykiatrian poliklinikka), joka tekee tilannearvion ja suunnittelee tarvittavat lääkkeet ja muut hoito- tukitoimenpiteet.

22 25 Kaavio 6. SELKÄYDINVAMMAISEN PROSESSI : HOITOTYÖN OSUUS POTILAS ENSIAVUSSA POTILAASTA SAADAAN ILMOITUS ENSIAPUUN KAULATUEN ASETTAMISEN JÄLKEEN KUVAUKSET SH LÄSNÄOLO, HENKINEN TUKI JA POTILAAN INFORMOINTI ODOTETTAVISSA OLEVISTA HOITOTOIMENPITEISTÄ ALKAA VÄLITTÖMÄSTI VALMISTAUDUTAAN POTILAAN SAAPUMISEEN MUUT TUTKIMUKSET ALOITETAAN, CT, UÄ, MAGNEETTI YM HOITOTYÖN KIRJAAMINEN ALKAA VÄLITTÖMÄSTI POTILAAN TARVITSEMASTA KIPULÄÄKITYKSESTÄ HUOLEHDITAAN POTILAS SAAPUU ENSIAPUUN PÄÄTÖKSET JATKOTOIMEN- PITEISTÄ SIHTEERIT HUOLEHTIVAT POTILAAN KIRJAAMISTIEDOT POTILAAN OMAISISTA/ LÄ- HEISITÄ HUOLEHDITAAN VASTAANOTTAVA HOITAJA ARVIOI TILANTEEN PÄIVYSTÄVÄ KIRURGI DIAGNOSOI SY -VAMMAN ILMOITUS SEURAAVAAN JATKOHOITO- PAIKKAAN TEHDÄÄN SUUNNITELMA LISÄVAURIOITTEN VÄLTTÄMISEKSI KULJETUS JATKOHOIDOSTA VASTAAVAAN YKSIKKÖÖN DEBRIEFING -TOI- MINTA KÄYNNISTE- TÄÄN POTILAS SIIRRETÄÄN PAAREILLE DOKUMENTOINTI POTILAS VOIDAAN RIISUA KYLLÄ EI POTILAS KUVATAAN ENNEN KYPÄRÄN RIISUMISTA VAATTEET JA MUU OMAISUUS INVENTOIDAAN

23 Hoitotyö ensiavussa ( kaavio 6 ) A. Vaihe ilmoituksesta potilaan saapumiseen ensiapupoliklinikalle: Ilmoituksen vastaanottajia ensiavussa ovat nykykäytännön mukaisesti päivystävä lääkäri ja vastaanottava sairaanhoitaja. Ilmoituksen vastaanottaja kerää seuraavat tiedot potilaasta - nimi, henkilötunnus - potilaan kunto, tehdyt hoitotoimenpiteet - jos potilas saapuu siirtona toisesta laitoksesta (jo ensihoidettu potilas), niin ensiavussa tapahtuviksi suunnitellut toimenpiteet ja toimintaohje. Etukäteisvalmistelut: Ilmoituksen vastaanottaja informoi hoitoryhmän ja hoitavan lääkärin sekä sihteerien papereiden hankintaa varten. Vastuusairaanhoitaja ja lääkintävahtimestari valitsevat hoitohuoneen ja valmistavat hoitopaikan. Vastuusairaanhoitaja huolehtii, että tarvittavat hoitovälineet ovat hyvin saatavilla. Vastuusairaanhoitaja informoi vastaanottavaa sairaanhoitajaa hoitopaikasta. Hoitajapari informoi röntgenhoitajia ja laboratorion näytteenottajaa. Jos toimintaohjeena on suora siirto (ATO, heräämö, leikkaussali, vuodeosasto), niin ilmoituksen vastaanottaja tekee varmistussoiton kyseiseen paikkaan, että siellä ollaan varmasti valmiina. Jos ilmoituksen vastaanottaja on päivystävä kirurgi, niin paikan varmistuksen tekee vastaanottava sairaanhoitaja tai sairaanhoitaja. Vastaanottava sairaanhoitaja hälyttää mahdollisen lisäavun. B Potilaan saapumisvaihe: Vastaanottava sairaanhoitaja tai sairaanhoitaja ohjaa potilaan hoitohuoneeseen ja ilmoittaa päivystävälle kirurgille tai annettujen ohjeiden mukaan päivystävälle neurokirurgille tai ortopedille, joka diagnosoi potilaan selkäydinvamman ja samalla varmistetaan potilaan vitaalielintoiminnat. Jos ohjeena on potilaan suora siirto osastolle, on jatkohoitopaikkaa informoitava potilaan saapumisesta ensiapuun. Kuljetus jatkohoitopaikkaan tapahtuu ambulanssipaareilla ja ensiavusta lähtee lääkintävahtimestari tai sairaanhoitaja opastamaan. Do-

24 27 kumentointi jatkohoitopaikkaan sairaankuljetuksen suorittajilta ja saattavalta lääkäriltä. Jos hoito jatkuu ensiavussa, hankitaan mahdollinen lisäapu paikalle. Päivystävä kirurgi ja vastuusairaanhoitaja vastaanottavat raportin. Lääkäri arvioi kipulääkkeen tarpeen. Tarvittaessa anestesiaerikoislääkärin suorittama intubaatio ja muut tarvittavat hoitotoimet. Vastaanottava sairaanhoitaja huolehtii omaisista ja välittää tiedon potilaan saapumisesta sihteerille. C Lisävaurioiden välttäminen ja muiden vammojen kartoitus Potilaan hoidon siirtyessä hoitoryhmälle, hoitoryhmä arvioi yhdessä: - kuinka paljon potilaan siirtoon tarvitaan nostajia ja sovitaan kuka tekee siirrossa mitäkin - varmistetaan sopiva hoitopaari - päätetään voidaanko potilas siirtää tai riisua ennen kuvausta - huolehditaan tarvittava kipulääkitys - potilas pidetään monivammapatjalla, tukikaulusta ei poisteta SIIRTO, siirrossa mukana hoitoryhmä, lääkäri sekä potilasta tuoneet. Hoitoryhmä huolehtii potilaan riisumisesta ja mahdollisesta kypärän poistamisesta annetun ohjeen mukaisesti (erillinen ohje ensiavussa), mikäli mahdollista potilasta tuoneet sairaankuljettajat avustavat. Huolehditaan, että riisumisessa on riittävästi henkilöitä. D Vaatteiden ja muun omaisuuden inventointi: Sairaanhoitaja tai lääkintävahtimestari huolehtii vaatteiden ja omaisuuden inventoinnista, inventoidaan ja kirjataan kaikki vaatteet: vaatteiden kunto, rikkoutuneet, aukileikatut vaatteet, kaikki arvotavarat. Jos tavarat annetaan omaisille, kirjataan tämä muistiin, tai jos tavarat toimitetaan jatkohoito-osastolle, pyydetään kuittaus. Nämä tiedot ovat tärkeitä myöhemmin vakuutusyhtiötä varten. E Tutkimus ja hoitotoimenpiteet: Lääkäri määrää kliinisen tutkimuksen perusteella tarvittavat tutkimukset ja hoitotoimet. Potilaalla pidetään kaulatuki ja huolehditaan vartalon tukemisesta ennen kuvausta. Sairaanhoita-

25 28 ja tai lääkintävahtimestari huolehtivat, että kuvauksessa on riittävästi avustajia ensiavusta. Sairaanhoitaja ja lääkinävahtimestari suorittavat välittömät hoitotoimepiteet: i.v. tippa, tarvittavat laboratoriokokeet ja ekg. Katetri, kipulääkitys ym. lääkärin määräysten mukaan ja aloitetaan mahdollinen kortisonihoito (erillinen ohje ensiavussa). Lääkäri ja vastaanottava sairaanhoitaja kertovat omaisille tilanteen. Hoitopari kuljettaa potilaan tutkimuksiin ensiavusta, tarvitaan 2-3 henkilöä avustamaan siirtoihin, lisänä röntgenin hoitajat. F Päätöksenteko jatkohoitotoimenpiteistä Vamman laatu ratkaisee, onko hoitovastuu ortopedialla vai neurokirurgialla (Liite 4). Jatkohoitopaikan ratkaisee vamman laatu, potilaan yleistila ja paikkatilanne. Vaihtoehdot: suoraan röntgenistä jatkohoitopaikkaan vai vielä ensiapuun, leikkaussali, heräämö, ATO, vuodeosasto ja mitä tehdään, mitä on tehtävä ennen jatkohoitopaikkaan siirtoa. Lääkäri ja vastuusairaanhoitaja informoivat potilaan omaisia. Hoitajapari huomioi omaisten debriefing-tarpeen ja järjestää tarvittavat yhteydenotot. G Jatkohoitopaikaninformointi: Vastuusairaanhoitaja informoi jatkohoidosta: soitto leikkaussalihoitajalle, anestesialääkärille, vuodeosastolle. Jos potilas menee odottamaan leikkaussaliin pääsyä, informoidaan heräämöä tai ATO:a; ilmoituksen tekee yleensä anestesialääkäri. Potilas voi mennä joissakin tapauksissa myös suoraan osastolle. H Potilaan hoitovastuun luovutus jatkohoidosta vastaaville: Kuljetus jatkohoitopaikkaan on ensiavun vastuulla. Kuljetuksesta huolehtii hoitajapari. Vastuusairaanhoitaja raportoi jatkohoitajille: henkilötiedot, mi tä sattunut, vammat, perussairaudet, kaikki tehdyt tutkimukset ja hoitotoimenpiteet. Ensiavun hoitajapari ja osaston henkilökunta suorittavat potilaan siirron jatkohoitopaikassa. Raporttiin on kirjattu tieto paikalla olevista omaisista ja tieto välitetään jatkohoitopaikkaan.

26 Vuodeosastohoito Vuodeosastohoidolla tarkoitetaan tässä akuuttiosastoja TAYS-kantatalossa. Tässä yhteydessä fysiatria ja fysioterapia on erittäin tärkeä ja tästä onkin laaja ja seikkaperäinen selostus kohdassa sekä sen yhteydessä olevissa kaavioissa. Vuodeosastohoito-osioon on otettu mukaan lähinnä 10B:ltä tulevat neurologiset selkäydinsairaat potilaat, joiden kuntoutus tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin traumaattisten selkäydinvammaisten kuntoutus Neurologiset selkäydinsairaudet Neurologisia selkäydinsairauksia, joiden tutkiminen ja diagnosointi tapahtuu neurologian osastolla 10B, on lukuisia. Nämä aiheuttavat oirekuvaltaan vaihtelevia selkäydinvamman oireita, kuten tetra- ja parapareeseja joko osittaisena tai totaalisena. Kyseeseen tulevia neurologisia selkäydinsairauksia ovat seuraavat: Vaskulaariset selkäydinsairaudet infarktit hematomat intra- tai extramedulaarisena Selkäydinkasvaimet intramedulaariset kasvaimet extramedulaariset kasvaimet Tulehdukset transversimyeliitti abskessit Immunologiset sairaudet polyradikuliitit mm. Guillain-Barre multipeli skleroosi Discusprolapsit ilman traumaa tai traumaan liittyen Selkärangan kulumasairairauksien aiheuttamat myelopathiat Aineenvaihduntasairauksien aiheuttamat selkäydinvauriot myelopathia ex B 12 -avitaminosis myelopathia ex anaemia myeloblastica Selkäytimen ja pikkuaivo- selkäydinakselin neurologiset sairaudet paraplegia spastica hereditaria tarkemmin määrittelemätön pikkuaivo-selkäydinsairaus syringomyelia ja syringobulbia myelopathia NAS Aneurysma seu dissecatio aortae

27 30 Edellä lueteltujen potilaiden määrä vuosittain osasto 10B:llä on viime aikoina ollut vähäinen. Osalla diagnostisoiduista tapauksista oireet ovat olleet lievät ja toipuminen ollut nopeaa ilman pitkäkestoista - tai laitosjaksoa vaativaa kuntoutusta. Osalla on toisaalta vaikea tetra- tai parapareesi aiheuttaen jatkuvaa kuntoutustarvetta akuuttivaiheen jälkeenkin samalla tavoin kuin traumaattisissa selkäydinvaurioissa. Nämä potilaat ovat kuntoutuksessa joko osasto 25B:llä tai 24B:llä, jolloin jatkokuntoutuksessa otetaan huomioon luonnollisesti spesifinen etiologia, mutta muutoin kuntoutus noudattelee samoja ratoja kuin osasto 24B:n esittämässä kuntoutuskaaviossa todetaan Selkäydinvammapotilaan hoito vuodeosastolla Ensiapupoliklinikan jälkeen potilaan hoitopaikka ratkeaa ortopedien ja neurokirurgien tekemän selkäydinpotilaiden hoitojaon mukaan. Kaularangan ja kaulaytimen vammat Rintarangan vammat - neurokirurgien hoitoon - ortopedien hoitoon Rintarangan vamma + selkäydinvamma - ensisijaisesti ortopedien hoitoon; neurokirurgi mukana leikkauksessa Rintarangan alueen selkäydinvamma ilman rankamurtumaa (thorakaalinen spinaalikontuusio) Lannerangan vammat Lannerangan vamma + selkäytimen jatkeen (cauda equinan vamma) - neurokirurgien hoitoon - ortopedien hoitoon - ortopedien hoitoon; tarvittaessa neurokirurgi mukana leikkauksessa Potilaan ohjaaminen ortopedille, neurokirurgille tai neurologille on selvitetty ensiapupoliklinikan selkäydinvammapotilaan hoitoprosessissa.

28 31 Ensiapupoliklinikan lääkäri ottaa yhteyttä: Ortopediin; virka-aikana päivystyssalivastaavaan (erillinen lista ensiavussa) ja päivystysaikana ortopedi- takapäivystäjään (kirurgian klinikan päivystyslista). Neurokirurgiin; päiväkonsultin ja päivystäjän haku , päivystäjän kännykkä Jos potilas tarvitsee tehohoitoa, ensiapulääkäri/ortopedi/neurokirurgi ottaa yhteyden anestesian teho-osaston lääkäriin puh Selkäydinvammaisen hoitopaikat ensiapupoliklinikan jälkeen ovat: Ortopedian osasto Neurokirurgian osasto Anestesian teho-osasto -ortopediset ja neurokirurgiset potilaat, esim. monivamma, korkea kaulaydinvamma Neurologian osastot 24B tai 25B -potilaita, joiden kohdalla operatiivinen hoito ei tule kyseeseen missään vaiheessa, esim. iäkkäät potilaat tai potilaat, joilla on selkäydintä vaurioittava sairaus. Näiden lisäksi sairaalaan sisälle otetut potilaat voivat olla lyhytaikaisessa seurannassa: - heräämö, 6.kerros tai PTO - sädediagnostiikan osasto, tutkimusten yhteydessä - mikäli katsotaan, ettei potilaalla ole akuuttia erityissairaanhoidon tai kuntoutuksen tarvetta, hänet voidaan lähettää terveyskeskukseen tai takaisin lähettävään sairaalaan. Menettely selkäydinvammapotilaan tullessa ensiapupoliklinikalta osastohoitoon 1. Vastaanottava lääkäri ja hoitaja varmistavat vitaalitoiminnot - hengityksen turvaaminen - verenpaineen turvaaminen Näiden tärkeys korostuu varsinkin kaulaydinvammapotilaiden kohdalla. Erityisesti on korostettava, että kaulaydinvammapotilaan matalaa verenpainetta tulee hoitaa verenpainetta kohottavilla lääkkeillä eikä nesteytystä lisäämällä. 2. Tarkistetaan, että jättiannoksinen metyyliprednisolonihoito on aloitettu, jos vammasta on kulunut alle 8 tuntia. Kortisonihoidon kanssa samanaikaisesti tulee antaa mahahaavanestolääkitystä, esim. H2-salpaaja tai happopumpun estäjä.

29 32 3. Todetaan muut vammat ja sairaudet: pään, thoraxin, vatsan, lantion ja raajojen vammat. Varmistetaan, että koko selkäranka on röntgenkuvattu (natiivi-rtg tai TT tai MK), erityisesti huomattava C6 - TH1 ja TH10 - L2 tason kuvantaminen. 4. Tarkistetaan selkäydinvamman diagnoosi ja määritetään vaurion taso. Täytetään lomake "Standard neurological classification of spinal cord injury", ks. Liite n:o Instabiilin selkärankavamman tukeminen: kalloveto, vartalotuki, kauluri tms. 6. Päätetään leikkaushoidon tarpeesta ja ajoituksesta. Konsultoidaan muita erikoisaloja (urologia, kliinistä neurofysiologia, neuroradiologia, infektiolääkäriä, plastikkakirurgia, neurologia, psykiatria, neuropsykologia), jos on useampia samanaikaisia vammoja. 7. Keskustellaan potilaan ja hänen omaistensa kanssa tutkimusten tuloksista ja suunnitellusta hoidosta. 8. Samanaikaisesti 2-6 kohtien kanssa hoitotyöntekijät huolehtivat erityisesti: - vitaalitoimintojen säilymisestä - neste- ja lääkehoidosta (kortisoni, kipulääkitys) - virtsarakon tyhjenemisestä (toistokatetrointi, kestokatetri) - asentohoidosta (painehaavojen esto), erityispatja - ihon hoidosta. 9.Lisätutkimukset: selkärangan ja selkäytimen natiivi-, TT- ja M-kuvaukset. 10. Operatiivinen hoito. Keskeisimmät tavoitteet ovat instabiilin rankavamman tukeminen ja selkäytimen ja selkäydinhermojen dekompressio. 11. Tarkistetaan uudelleen selkäydinvamman vaurion taso. Täytetään lomake "Standard neurological classification of spinal cord injury", ks. liite. Jatkossa tätä toistetaan harkinnan mukaan. 12. Aloitetaan mobilisaatio ja muu kuntoutus.

30 33 Yhteydenotot osastohoidon aikana Akuutin hoitovaiheen jälkeen hoitava lääkäri ottaa yhteyden neurologian kuntoutumisosasto 24B:lle vastuulääkäriin, puh: 3318, joka varmistaa rekisteröinnin ja ohjelmoi kuntoutustyöryhmän. Sovitaan alustavasti, minne potilas ohjataan ortopedisen/neurokirurgisen akuutin hoidon jälkeen. Ensisijaisena tavoitteena ja potilaan oikeutena tulee olla, että potilas siirtyy ortopediseltä/neurokirurgiselta osastolta suoraan neurologiselle osastolle (Pikonlinnan osastot 24B tai 25B). Potilas siirtyy Pikonlinnaan viikon sisällä yhteydenotosta. Potilaan siirtäminen terveyskeskukseen tai muuhun hoitolaitokseen odottamaan neurologista kuntoutusta on pidettävä epäonnistumisena ja hoitoketjun katkeamisena. Primaaristi hyvin toipuneiden selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksen järjestäminen voi jäädä ortopedien/neurokirurgien tehtäväksi. Tällöin kuntoutus voidaan ohjata lähetteellä yksityisiin fysikaalisiin hoitolaitoksiin. Toivottavaa on, että näissä tapauksissa konsultaatioapu on sujuvasti saatavissa TAYS:n neurologian ja fysiatrian poliklinikoiden kautta. Erikoisalakonsultaatiot: urologia, kliininen neurofysiologia, neuroradiologia, infektiolääketiede, ihotautilääkäri, plastiikkakirurgia, psykiatria Sosiaalityöntekijä selvittää potilaan vakuutukset, lausuntotarpeet, mahdollisuudet sosiaalietuuksiin ja kuntoutukseen sekä pitää yhteyttä omaisiin. Fysioterapeutti ja toimintaterapeutti osallistuvat potilaan kuntoutukseen heti akuutilla hoito-osastolla ja teho-osastolla. Yhteydenpito fysioterapian ja toimintaterapian suhteen on akuutissa vaiheessa yleensä päivittäistä lääkärien, hoitotyöntekijöiden sekä fysio- ja toimintaterapeuttien kesken. Kuntoutusohjaajaan otetaan yhteys. Tukihenkilö. Tetrapareesi- ja parapareesipotilaille on pyritty järjestämään vertaistuki; eräille jo pitkittyneen tehohoidon aikana. Kuntoutusohjaaja toimii yhdyshenkilönä. Neuropsykologi tekee neuropsykologisen tutkimuksen ja arvion tarvittavista psyykkisistä tukitoimista, jos epäillään syntynyttä aivovammaa Kriisin hoito järjestyy yleispsykiatrian klinikalla Omaiset tulee ottaa mukaan hoitoon heti alusta, jotta he saavat mahdollisimman paljon perehdytystä potilaan tukemiseen ja auttamiseen myös potilaan myöhempää kotiin pääsyä silmällä pitäen.

31 Fysiatrian yksikön osuus ( kaavio 7 ) Fysioterapia anestesian teho-osastolla (ATO) Anestesian teho-osastolla hoidettavat selkäydinvammaiset ovat yleensä tetraplegikoita,paraplegikoita on hyvin harvoin. Ilmoituksen selkäydinvammaisesta potilaasta fysioterapeutille tekee yleensä hoitaja,joskus anestesialääkäri. Asentohoidon toteutuksesta vastaavat mitä suurimmassa määrin hoitajat ja heitä varten laittaa fysioterapeutti asentohoito-ohjeet seinälle potilaan vuoteen viereen. Tässä vaiheessa pyytää fysioterapeutti suullisesti toimintaterapeutilta käsi- ja jalkalastat ja toimintaterapeutti antaa lastoista ohjeet hoitajille. Tarvittaessa toimintaterapeutti tekee myös yksilöllisen tukikauluksen,jossa on trakeostomia-aukko. Fysioterapialuvat kysytään tetraplegikoiden osalta anestesialääkäriltä ja neurokirurgilta,paraplegikon osalta anestesialääkäriltä ja ortopedilta.anestesialääkäri myöntää luvat hengitys- tai tyhjennyshoitoihin,neurokirurgi ja ortopedi raajojen liikehoidoille. ATO:lla ei ole lähetekäytäntöä, joten neurokirurgilta ja ortopediltä pyydetään fysioterapia-lähete erikseen. Hengitys- ja tyhjennyshoidot tehdään tarpeen mukaan. Tetraplegiapotilaiden raajojen liikehoitoa(passiiviset ja aktiiviset) tehdään arkisin vähintäin kerran päivässä. Mikäli potilas on kallovedossa noudatetaan suurta varovaisuutta, jottei murtumakohtaan tulisi liikettä. Kallovetopotilaat tarvitsevat perushoidossa paljon "apukäsiä" ja fysioterapeutteja tarvitaan myös silloin. Prismalasit lainataan osasto 6a:lta. ASIA -luokitus pyritään tekemään 72 tunnin sisällä. Kun tilanne sallii(esim.kun murtumakohta on stabiloitu) potilasta voidaan hieman vertikalisoida ja myöhemmin kirurgilta luvan saatua mobilisoida Asseriin (G -tuoli, johon potilas voidaan siirtää makuulla),kipille tai istumaan vuoteen reunalle. Potilas mobilisoidaan vähintäin kerran päivässä. Paraplegiapotilaat tulevat ATO:lle yleensä vuoto-ongelmien tms.takia ja tilanteen korjaannuttua siirtyvät osastolle 7a. Potilaat tekevät aktiivisia yläraajaharjoitteita sekä hengitysharjoituksia. Varsinainen mobilisointi tapahtuu vuodeosastolla. Mikäli tetraplegikko joutuu olemaan ATO:lla pitkään,otetaan yhteyttä apuvälineyksikköön esim.lukutelineen hankinta- ja opastusasioissa. Fysioterapeutti osallistuu myös omaisten ohjaukseen sekä keskustelee jatkokuntoutuksesta. Potilaan siirtyessä jatkohoitopaikkaan on ATO:n fysioterapeutti yhteydessä sekä suullisesti että kirjallisesti jatkohoitopaikan fysioterapeuttiin.

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita

Lisätiedot

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät - kehittämisprojektin loppuraportti Projektipäällikkö Hannele Laitinen Ohjausryhmä: Pirjo Aalto Sirkka Auvinen Jaakko Herrala Hilkka Lamminsivu Kaija Nojonen Rita

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon alueellisen palvelutuotannon arviointi ja siihen liittyvät työnjakokysymykset Pirkanmaalla. Selvitysmies Jouko Isolauri

Erikoissairaanhoidon alueellisen palvelutuotannon arviointi ja siihen liittyvät työnjakokysymykset Pirkanmaalla. Selvitysmies Jouko Isolauri Erikoissairaanhoidon alueellisen palvelutuotannon arviointi ja siihen liittyvät työnjakokysymykset Pirkanmaalla Selvitysmies Jouko Isolauri Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 3/2001 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

P O T I L A S ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO. konsultaatiot. * avaa linkin. lähete. päivystyslähete

P O T I L A S ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO. konsultaatiot. * avaa linkin. lähete. päivystyslähete ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO * päivystyslähete *Lääkärin vastaanotto tkl, ttl, yksityislääkäri lähete * Seurantakäynnit tkl, ttl, yks.lääkäri, ft * Asiantuntijafysioterapeutti

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöpotilaan paluureitit aktiiviseen elämään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Aivoverenkiertohäiriöpotilaan paluureitit aktiiviseen elämään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Aivoverenkiertohäiriöpotilaan paluureitit aktiiviseen elämään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä AVH-hoitoketjun kuvaus sekä kehittämiskohteita MQ-ryhmätyö Teknillinen korkeakoulu, Lahden keskus 27.7.2000

Lisätiedot

AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Avh-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Toisaalta joka neljäs toipuu oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Potilastapaus 50-vuotias mies Koulutus lvi-asentajaksi, tehnyt lähinnä

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen kehittäminen erikoissairaanhoidossa - haasteita ja mahdollisuuksia

Kuntoutusohjauksen kehittäminen erikoissairaanhoidossa - haasteita ja mahdollisuuksia Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 3/2008 Kuntoutusohjauksen kehittäminen erikoissairaanhoidossa - haasteita ja mahdollisuuksia Kirsti Mattsén Riitta Mäkilä Raija Pettersson Riitta Sjögren Pirkanmaan

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Paikalliset voimat yhteen Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Keuruun-Multian alueella Taru Soini Keuruun Multian th ky Taustaa Vuonna 2003 KeuLa työryhm ryhmä tuotettiin vuokaaviolla toimintamalli, miten

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014

Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014 Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014 Miksi AVH-kuntoutus on tärkeää? Vuosittain sairastuu 15 000 Joka neljäs on työikäinen Suorat kustannukset + epäsuorat

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2 Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Miten ensihoitopalvelu aktivoidaan? 112 HUOM: Hoitolaitosten kiireettömät (= ennalta suunnitellut) ja ambulanssilla tapahtuvat

Lisätiedot

Leikkauspotilaan hoitotietojen reaaliaikainen tallentaminen AHO-järjestelmään. Koonnut Sari Mettiäinen

Leikkauspotilaan hoitotietojen reaaliaikainen tallentaminen AHO-järjestelmään. Koonnut Sari Mettiäinen Leikkauspotilaan hoitotietojen reaaliaikainen tallentaminen AHO-järjestelmään Koonnut Sari Mettiäinen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 15/2002 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 15/2002 LEIKKAUSPOTILAAN

Lisätiedot

Rankamurtumapotilaan hoito vuodeosastolla Lea Laine, sh, Tyks Traumaosasto

Rankamurtumapotilaan hoito vuodeosastolla Lea Laine, sh, Tyks Traumaosasto Rankamurtumapotilaan hoito vuodeosastolla 31.3.2017 Lea Laine, sh, Tyks Traumaosasto Päivystyspotilaan vastaanottaminen Tulohaastattelu: 1. Pyritään luomaan mahdollisimman rauhallinen ilmapiiri. 2. Kysytään

Lisätiedot

Alaselkäkipupotilaiden hoito- ja kuntoutusprosessi. Taisto Siirtola Kirsti Mattsén Marjatta Musikka-Siirtola

Alaselkäkipupotilaiden hoito- ja kuntoutusprosessi. Taisto Siirtola Kirsti Mattsén Marjatta Musikka-Siirtola Alaselkäkipupotilaiden hoito- ja kuntoutusprosessi Taisto Siirtola Kirsti Mattsén Marjatta Musikka-Siirtola Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 10/2001 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 10/2001

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Th-laki (päivystys ja ensihoito) 40 Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ensihoitopalvelu yhteistyössä

Lisätiedot

Munuaisenirrotuspotilaan hoidon kehittäminen leikkausosastolla

Munuaisenirrotuspotilaan hoidon kehittäminen leikkausosastolla Munuaisenirrotuspotilaan hoidon kehittäminen leikkausosastolla Loppuraportti 2001 Koonnut Sari Mettiäinen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 1/2002 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 1/2002

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva

Lisätiedot

DH-PET tutkimuksen kehittäminen. Pasi Korkola Matti Koskinen

DH-PET tutkimuksen kehittäminen. Pasi Korkola Matti Koskinen DH-PET tutkimuksen kehittäminen Pasi Korkola Matti Koskinen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2002 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2002 DH-PET TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Pasi KORKOLA,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Erikoissairaanhoidon palvelusetelien hinnat 1.7.2015 alkaen Erikoissairaanhoidon toimenpiteiden hankkimisessa rekisteröidyiltä palveluntuottajilta noudatetaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Eeva Leino, neurol erl, kuntoutuksen dos, Kuntoutusylilääkäri Tays Hoidon vaikuttavuus riippuu Diagnoosin ja hoitomenetelmien

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Katsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön

Katsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön Katsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön 23.11.2018 AVOKUNTOUTUS Aikuisten fysio- ja toimintaterapia Lasten fysio- ja ja toimintaterapia Erityiskoulut Apuvälineyksikkö Lääkinnällisen kuntoutuksen

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN VUODEOSASTO

HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN VUODEOSASTO HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN HYKS LAUTAKUNNAN KOKOUS 25.08.2015 Harri Hämäläinen ylilääkäri, kuntoutuksen linjajohtaja HYKS Sisätaudit ja kuntoutus HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUKSEEN

Lisätiedot

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 1 Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 24.3.2014 2 SISÄLLYS 1 L21 AKUUTTI PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTO JA AGAY (AKUUTTI GERIATRINEN ARVIOINTIYKSIKKÖ) 3 2 L31 - GERIATRIAN ARVIO-, TUTKIMUS-

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2007 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta Sosiaali-

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist. Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4

AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist. Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4 AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4 Aivoviikon alueellinen AVH-koulutuspäivä 13.3.2017 Tarkistuslistan tausta Kehitetty

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP 1962 Tiivis sairaala Keuhkosair ja psyk etäällä 2 21.11.2012 Toimintolähtöinen kokonaisuus Vuodeosastot

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia

Lisätiedot

VAHINKOILMOITUS POTILASVAHINGOSTA

VAHINKOILMOITUS POTILASVAHINGOSTA VAHINKOILMOITUS POTILASVAHINGOSTA Potilasvakuutuskeskukselle Bulevardi 28, 00120 Helsinki www.potilasvahinkoapu.fi Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy:n laatima lomake Potilas Sukunimi Henkilötunnus

Lisätiedot

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa Terveysosasto Dnro 16/331/2014 Kuntoutusryhmä 18.3.2014 Kelan kuntoutuksena toteutettava vaikeavammaisen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus (neurologinen, tules- ja reuma- ja yleispalvelulinjat)

Lisätiedot

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen

Lisätiedot

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009 Kari Haukipuro, yl, tyj 21: LeTe 3 vastuualuetta 210 Tutkimus- ja kehitys Infektiontorjunta Tietopalvelut Kokeellinen kirurgia 211 Anestesia Anestesia (koko talon anestesia

Lisätiedot