YLEISHALLINTO-OIKEUDEN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Tarmo Miettinen/ sl 2014 YLEISHALLINTO-OIKEUDEN HARJOITUSTEHTÄVIÄ TEHTÄVÄ 1 A ja B olivat yöpyneet teltassa järven rannalla. Kalastuksenvalvoja oli aamulla käskenyt heitä lopettamaan telttailun alueella. Kalastuslain (286/1982) mukaan kalastuksenvalvojan tehtävänä valvoa, että kalastusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan. Hän voi ottaa talteen luvattomalla kalastuksella saadun saaliin ja luvattomassa kalastuksessa käytetyt välineet. Miten tapausta olisi arvioitava perustuslaissa toimivallan käytölle asetettujen vaatimusten näkökulmasta? TEHTÄVÄ 2: Valtion alue- ja paikallishallinto X:n ELY-keskuksessa (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) käytiin keskustelua toimivallan määräytymisestä ja esittelymenettelystä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta annetun lain (897/2009) 4 :n mukaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten lukumäärästä, toimialueista, nimistä ja toimipaikoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jakautuu sille kuuluvien tehtävien hoitamista varten vastuualueisiin. Keskuksen vastuualueista säädetään valtioneuvoston asetuksella. ELY-lain10.1 :n mukaan keskuksen johtaja ratkaisee keskuksen toimivaltaan kuuluvat asiat, jollei niitä ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty keskuksen muun virkamiehen ratkaistaviksi. Lain 10.2 :n johtaja voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka koskee keskuksen yhteisiä toimintoja sekä asian, joka koskee keskuksen yhteistä rakennerahasto-ohjelmatyötä. Keskuksen johtaja ei voi kuitenkaan ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka kuuluu keskuksen vastuualueen tehtäviin ja toimivaltaan. X:n ELY-keskuksessa on ETO-vastuualue (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue), jota johtaa vastuualueen päällikkö. Tehtävässään uusi ETO-vastuualueen päällikkö pyytää sinulta neuvoa seuraavissa laintulkinta-asioissa: - mitä tarkoittaa ELY-keskuksen toimialue, toimiala, toimivalta ja toimipaikka? - kuka päättää TE-toimistojen perustamisesta ja lakkauttamisesta? - mitä tarkoittaa se, että X:n ELY:stä annetun työjärjestyksen mukaan päätökset tehdään esittelystä? TEHTÄVÄ 3: Kielelliset oikeudet a) Närpiön, joka on yksikielinen ruotsinkielinen kunta, rakennusvalvontaviranomainen on aikeissa asettaa kunnassa asuvalle A:lle maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyn teettämisuhan. Mikä on kuulemisen ja päätöksen kieli, kun A taitaa vain suomen kieltä? b) Venäjänkielinen J, joka taitaa hyvin ruotsin kieltä, asioi Savonlinnassa maistraatissa. Hän haluaa tietoja siitä, miten vene rekisteröidään Suomessa. Millä kielellä häntä palvellaan? c) Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkintokieli on yliopistolain (558/2009) 11.1 :n mukaan suomi. Myös yliopiston hallintokieli on suomi. Yliopistolain 35.3 :n mukaan jokaisella on kuitenkin oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia. Voiko omaksi kielekseen ruotsin kokeva opiskelija B käyttää tenttivastauksessaan ruotsia? Entä hakiessaan muutosta opiskelijavalintapäätökseen?

2 2 TEHTÄVÄ 4: Hyvän hallinnon yleiset vaatimukset TEHTÄVÄ 4a Työlupa-asiat olivat ruuhkautuneet niitä käsittelevässä työ- ja elinkeinotoimistossa, minkä myötä hakemusten käsittelyajat olivat olleet 8 12 kuukautta. Hakemukset käsiteltiin saapumisjärjestyksessä eikä kiirehtimispyyntöihin suostuttu. Asiakkaille ilmoitettiin kysyttäessä edellä mainitut seikat. Vastaako viranomaisen menettely hallintolaissa nykyisin asetettuja vaatimuksia? Mitä työluvan hakija voi tehdä, jos haluaa saattaa viranomaisen menettelyn oikeudellisen arvion kohteeksi? TEHTÄVÄ 4b Työ- ja elinkeinotoimisto oli antanut K:lle koulutustarjouksen. Siinä kehotettiin ottamaan toimistoon yhteyttä, jos koulutus ei jostain syystä sovi. Mikäli yhteyttä ei oteta, voi K saada karenssin. Puhelinnumero, johon piti soittaa, oli lisämaksullinen alkuinen numero. Koulutustarjouksessa tai muuallakaan ei ollut ilmoitettu soittamisen hintaa. Matkapuhelimella soittaminen tähän numeroon maksoi soittajan omasta operaattorisopimuksesta riippumatta 8,21 senttiä puhelu+16,90 senttiä/minuutti. Puhelinnumeroiden hinnoittelun taustalla oli ministeriön ja operaattorin välinen sopimus, joka oli voimassa saakka. Vastasiko TE -toimiston menettely hallintolain asettamia, neuvontaa koskevia vaatimuksia? TEHTÄVÄ 5: Hallinnon oikeusperiaatteet Soveltuvatko hallinnon oikeusperiaatteet seuraaviin oikeustapauksiin ja miten ne voisivat asiaan vaikuttaa? TEHTÄVÄ 5a Åbo Akademi oli asettanut eri kiintiöt ruotsinkielisille ja suomenkielisille hakijoille sen perusteella, millä kielellä hakijat olivat saaneet koulusivistyksensä. Akatemia perusteli menettelyä yliopistolain säännöksillä. Yliopistolain (645/1997) mukaan akatemian tuli erityisesti tyydyttää ruotsinkielisen väestön koulutusja tutkimustarpeita sekä toiminnassaan ottaa huomioon maan kaksikielisyys. Opiskelijan pääsy akatemiaan edellytti edelleen yliopistolain mukaan sitä, että hakijalla on riittävä ruotsin kielen taito opintojen harjoittamiseen tällä kielellä. Akatemian mukaan sen säilyminen ruotsinkielisenä yliopistona edellytti suomenkielisten osuuden rajaamista enintään neljäsosaan yliopiston koko opiskelijamäärästä. TEHTÄVÄ 5b Alkoholilain (1143/1994) 1 :n mukaan lain tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista johtuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaa vain se, jolle lupaviranomainen on myöntänyt anniskeluluvan. Aiemmin voimassa olleen säännöksen mukaan anniskelua saa harjoittaa vain anniskeluluvan myöntävän viranomaisen hyväksymässä anniskelupaikassa, joka paikan sijainnin ja anniskelutilojen sekä toiminnan osalta on asianmukainen. Lupaviranomainen hylkäsi erotiikkaravintolan anniskelulupaa koskevan hakemuksen, koska ravintola ei toiminta-ajatukseltaan täyttänyt asianmukaisuuden vaatimusta.

3 3 TEHTÄVÄ 5c Kaupunginhallitus oli päättänyt kunnallisen etuja luovan erorahajärjestelmän käyttöönottamisesta ja käytössä noudatettavista ehdoista. Erorahan myöntäminen edellytti henkilön irtisanoutumista ennen päätöksen tekemistä. Kunnan viranhaltija A oli irtisanoutunut kaupungin palveluksesta. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin muuttaa erorahajärjestelmää ja siten, että kaikki vuonna 1998 tehtävät erorahapäätökset tehdään uuden säännön perusteella. Uusi erorahajärjestelmä oli A:n kannalta aiempaa huonompi. TEHTÄVÄ 5d Etuosto on etuostolakiin (608/1977) perustuva kunnan maapolitiikan toteuttamisväline, jota käyttämällä kunnalla on oikeus laissa säädetyin edellytyksin ja rajoituksin lunastaa myyty kiinteistö tulemalla kauppakirjassa mainitun ostajan sijaan. Etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. A Oy on ostanut 20 hehtaarin suuruisen määräalan K:n kaupungissa sijaitsevasta tilasta. K:n kaupunki on valituksenalaisella päätöksellään päättänyt käyttää etuostolain mukaista etuosto-oikeutta mainitun määräalan kaupassa. Yhtiö vetosi valituksessaan siihen, että kaupunki on toiminut asiassa hallinnossa noudatettavien tarkoitussidonnaisuuden periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen vastaisesti. Vielä yhtiö on katsonut, että päätös käyttää etuosto-oikeutta rikkoo luottamuksensuojaperiaatetta. Millainen kaupungin menettely voisi olla mainittujen oikeusperiaatteiden vastaista? TEHTÄVÄ 6: Asianosaisuus Kunta teki ao. viranomaiselle hakemuksen vesiskootterilla ajon kieltämisestä järvenlahdella. Ennen viranomaisen päätöksen tekemistä hakemuksen vireilläolosta kuulutettiin kunnan viidessä ilmoituslehdessä. Muistutuksille varatun määräajan jälkeen viranomainen kielsi vesiskoottereilla ajon. Viranomaisen päätöksestä valittivat erikseen vesialueen omistaja, vesialueella vesiskootterikilpailuihin harjoitteleva nuorimies, alueelta kesämökin vuokrannut nuoripari sekä alueella vesiskoottereiden vuokraustoimintaa harjoittava liikkeenharjoittaja sen vuoksi, ettei heitä oltu kuultu asiasta. Oliko kyseessä hallintoasia ja olivatko valittajat hallintolain mukaan arvioiden asianosaisia kyseisessä asiassa? TEHTÄVÄ 7 TE-keskukseen saapui konkurssipesän pesänhoitajan faksi, jonka aiheena oli palkkaturvahakemus ja jossa hakijoiksi mainittiin konkurssiin menneen yhtiön yhdeksän työntekijää, muun muassa A. TE-keskus jätti asian tutkimatta, koska TE-keskus ei ollut antanut konkurssipesälle suostumusta hakea palkkaturvaa työntekijöiden lukuun ja koska hakemusta ei oltu tehty palkkaturva-asetuksen mukaisella lomakkeella. A:n osalta palkkaturvasaatava koski lomakorvauksia ajalta A toimitti TEkeskukseen uuden hakemuksen palkkaturvastaan. TE-keskus hylkäsi hakemuksen, koska palkkaturvana voidaan maksaa vain kolmen kuukauden kuluessa ennen hakemuksen jättämistä erääntyneet saatavat. Menettelikö TE-keskus oikein hallintolain perusteella arvioiden?

4 4 TEHTÄVÄ 8: Määräajat Otetaanko jäljempänä luetellut hakemukset/täydennykset/vaatimukset huomioon? - Virkaa oli haettava mennessä. A:n hakemus löytyi viraston postilokerosta, joka oli käyty tyhjentämässä määräpäivänä klo Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta koskevat tarjoukset tuli toimittaa ELY-keskukselle postitse viimeistään Koulutuskeskuksen ELY-keskukselle osoittama tarjouskirje jätettiin aluehallintoviraston (AVI) kirjaamoon Avustuksen hakija C:tä pyydettiin täydentämään hakemustaan viimeistään C:n täydennys saapui viranomaiselle sähköisesti klo Kuntalain 93 :n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Asiaa koskeva pöytäkirja oli asetettu kunnan ilmoitustaululle Kuntalainen K jätti oikaisuvaatimuksen asiasta kunnanvirastoon Kunnan viranhaltijalla, joka on otettu perusteetta määräaikaiseen virkasuhteeseen, on oikeus saada korvausta. Korvaushakemus on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa virkasuhteen päättymisestä. D:n virkasuhde päättyi ja hän jätti korvausvaatimuksensa TEHTÄVÄ 9 MV vaati tekemällään hakemuksella kaupungin tekniseltä lautakunnalta 170 euron korvausta polkupyörän renkaiden vahingoittumisesta. Hakemuksen mukaan rengasvauriot johtuivat kaupungin kevyen liikenteen väylille levittämästä terävästä sepelimurskasta. Tekninen lautakunta päätti , ettei kaupunki ollut velvollinen korvaamaan aiheutunutta renkaiden rikkoutumista. MV ilmoitti tekniselle lautakunnalle osoittamallaan kirjeellä, että hän on varma sepelin aiheuttaneen renkaiden rikkoutumisen ja ettei hän voi hyväksyä lautakunnan päätöstä. Kun MV tiedusteli vaatimuksensa käsittelyvaihetta, hänelle ilmoitettiin teknisestä virastosta, ettei asian käsittelyä ole enää jatkettu. Tekninen johtaja lähetti MV:lle varmuuden vuoksi joulukortin, jossa kehotti kääntymään asiassa joulupukin puoleen. Menettelikö kaupunki asiassa hallintolain mukaisesti? TEHTÄVÄ 10: Esteellisyys hallinnossa TEHTÄVÄ 10a Kunta oli lakkauttamassa kyläkoulua, minkä seurauksena jouduttiin valmistelemaan myös luokanopettaja A:n irtisanomista. Asiasta oli käyty YT-neuvottelut, missä A:n oikeuksia oli puolustamassa ammattijärjestön pääluottamusmies B. Koulutoimenjohtaja J, jonka tehtävänä oli esitellä irtisanomisasia lautakunnalle, oli B:n puoliso. > Oliko B esteellinen hoitamaan pääluottamusmiehen tehtävää ja oliko J esteellinen esittelemään asian lautakunnalle?

5 5 TEHTÄVÄ 10b Kunnanhallitus oli päättänyt myydä golfyhtiölle noin 70 hehtaarin suuruisen maa-alueen. Yhtiö oli hallinnut maa-aluetta vuokrasopimuksen perusteella yli 20 vuoden ajan. Golfyhtiön osakkeista sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja että kunnanjohtaja olivat kumpikin omistaneet yhden. > Olivatko kunnanhallituksen puheenjohtaja P ja kunnanjohtaja K esteellisiä osallistumaan golfyhtiötä koskevaan päätöksentekoon kaupunginhallituksessa ja jos olivat, millä perusteella? TEHTÄVÄ 10c Sosiaalijohtaja S oli tehnyt toimeentulotukiasiassa kielteisen päätöksen, johon X haki oikaisua sosiaalilautakunnalta. Lautakunnan käsitellessä X:n oikaisupyyntöä, sosiaalijohtaja S toimi lautakunnan sihteerinä. > Oliko sosiaalijohtaja esteellinen toimimaan lautakunnan sihteerinä ja jos oli, millä perusteella? Entä olisiko sosiaalijohtaja esteellinen esittelemään lautakunnassa vastausta, jonka lautakunta antaisi sosiaalijohtajaan kohdistuvaan hallintokanteluun? TEHTÄVÄ 10d K:n kunnanhallituksen puheenjohtaja P toimi myös koulutuskuntayhtymä Y:n hallituksen jäsenenä. Kunnanhallituksen käsiteltävänä oli koulutuskuntayhtymän ja kunnan välisten vuokrasopimusten uudistamista koskeva asia. > Sovelletaanko tapaukseen hallintolain esteellisyyssäännöksiä ja oliko P esteellinen osallistumaan kunnanhallituksessa päätöksentekoon asiassa? TEHTÄVÄ 11 Meikki- ja Maskeerauskoulu X oli pyytänyt Kansaneläkelaitokselta oppilaitoksen rinnastusta opintotukilain (65/1994) 3.1 :n 5 kohdassa tarkoitettuun julkisen valvonnan alaiseen oppilaitokseen. Toimivalta oppilaitoksen rinnastamisesta julkisen valvonnan alaiseen oppilaitokseen kuului opintotukiasetuksen 2.3 :n mukaan Kansaneläkelaitokselle. Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskus kehotti hakijaa hankkimaan oppilaitoksen rinnastamisesta lausunnon opetushallitukselta, joka kuitenkin ilmoitti, ettei se anna lausuntoja julkisen valvonnan ulkopuolella toimivista oppilaitoksista. Kun myöskään opetusministeriöltä ei saatu ohjeita rinnastuksen menettelytavoista, opintotukikeskus hylkäsi hakemuksen, koska sillä ei ollut oppilaitoksen koulutustason arviointiin tarvittavaa asiantuntemusta. Oppilaitoksen opiskelijoille ei näin ollen voitu myöntää opintotukea. Miten tapausta on arvioitava hallintolain nojalla? TEHTÄVÄ 12 A oli työsuhteensa päättymisen jälkeen ilmoittautunut työnhakijaksi ja hakenut työttömyysturvaa. Työvoimapoliittista lausuntoa valmisteltaessa A:lta oli ensin kirjallisesti tiedusteltu syytä työsuhteen päättymiseen. Sen jälkeen asian valmistelija oli ottanut suullisesti yhteyttä A:n viimeisimpään työnantajaan, jolta saadun tiedon perusteella työvoimatoimikunta päätyi työvoimapoliittisessa lausunnossaan siihen, että A oli itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen. Työvoimatoimikunnan lausunnossa asiasta todettiin, että A oli omalla menettelyllään aiheuttanut sen, että työsuhde oli päättynyt. Tämän kansaneläkelaitosta sitovan lausunnon seurauksena työttömyysturvaetuutta ei voitu A:lle maksaa. Menettelikö työvoimatoimikunta hallintolain mukaisesti?

6 6 TEHTÄVÄ 13 Arvioi, miten seuraavissa tilanteissa toteutuvat hallintolain hallintopäätöksille asetetut vaatimukset: a) Oppisopimuskoulutuksessa ollut A haki matka- ja majoittumiskustannusten korvausta allekirjoittamallaan hakemuksella. Oppisopimuskeskuksesta ilmoitettiin A:lle puhelimitse keskuksen kielteinen kanta tällaisin hakemuksiin. A:n pyydettyä päätöstä oppisopimusjohtaja kirjoitti hänelle asiaa selventävän H.V.- kirjeen. b) Kansaneläkelaitos oli kaksi kertaa hylännyt kuntoutushakemuksen ja molemmilla kerroilla sillä perusteella, että hakemuksia oli liian paljon. Kuntoutuksesta annettu laki (697/2002) jättää toisaalta ratkaisijalle paljon harkintavaltaa, koska Kansaneläkelaitoksella ei ole lakisääteistä velvollisuutta kuntoutuksen järjestämiseen jokaiselle, joka täyttää kuntoutukseen pääsemisen kriteerit. c) B oli muuttanut elokuussa Helsingistä Espooseen ja hakenut muuton jälkeisenä päivänä Espoon sosiaali- ja terveyskeskukselta toimeentulotukea mm. muuttokustannuksiin. Toimeentulotukea koskevaan hakemukseen annettiin seuraavansisältöinen päätös: Hja ottaa yhteyttä Helsingin sosiaalitoimistoon, jossa selvittää sekä muuttoon että syyskuun asumiseen liittyvät asiat ja kustannukset. d) Yliopiston opiskelijoiden syventävien opintojen tutkielmat, pro gradu -tutkielmat, arvosteltiin kahden tarkastajan lausunnon perusteella. Käytäntönä oli, että tarkastajat täyttivät yhdessä lausuntolomakkeen ja dekaani vahvisti tarkastajien lomakkeella esittämän arvolauseen. Lomakkeelle merkittiin numeerinen arvio (1 7) yhteensä 10:stä tutkielman laatua osoittavasta tekijästä sekä arvolause (7-portainen asteikko). TEHTÄVÄ 14: Kertaustehtävä Yliopiston tiedekunta oli julistanut haettavaksi apurahoja pro gradun tekijöille. Apurahoja haki 20 opiskelijaa. Hallintopäällikkö valmisteli ja esitteli apurahapäätöksen dekaanin päätettäväksi hakijoita sen kummemmin kuulematta. Yhtä alle 18-vuotiaan ylioppilaan hakemusta ei otettu alaikäisen tekemänä huomioon eikä yhtä vain telekopiona saapunutta hakemusta sen epäselvyyden vuoksi käsitelty. Apurahapäätökseen ei sisällytetty perusteluja, mutta siihen liitettiin ehto, jonka mukaan apurahaa saaneiden pro gradu - tutkielmien tuli aiheiltaan sijoittua tiedekunnan tutkimuksen painoaloille. Hallintopäällikkö lähetti päätöksen tiedoksi niille 10:lle, jotka olivat apurahaa saaneet; muita silmälläpitäen hän kiinnitti apurahapäätöksen tiedekunnan ilmoitustaululle. Vasta jälkikäteen dekaani huomasi, että apurahaa saaneiden joukossa oli myös hänen kälynsä. Sovelletaanko tapaukseen hallintolakia? Menettelikö hallintopäällikkö hallintolain mukaan arvioiden oikein? Oliko dekaani esteellinen? Voiko tällaisesta päätöksestä valittaa? TEHTÄVÄ 15: Virheellinen päätös Paikallinen työ- ja elinkeinotoimisto oli myöntänyt kahdelle henkilölle julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella liikkuvuusavustusta , vaikka julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki (916/2012) oli kumonnut mainitut säännökset lukien. TE -toimisto peruutti tekemänsä päätökset hallintolain 50.1 :n tarkoittamana asiavirheenä, ilmeisen väärän lain soveltamisena. Oliko viranomaisella oikeus päätöksen korjaamiseen? Miten asiassa olisi hallintolain mukaan meneteltävä? Entä voitaisiinko päätös korjata kirjoitusvirheenä? Voiko viranomaisen uudesta päätöksestä valittaa? Voitaisiinko liikkuvuusavustuksesta tehtyä päätöstä pitää niin selvänä virheenä, että päätös olisi jo itsessään mitätön?

7 7 TEHTÄVÄ 16: Muutoksenhaku Kunnan jäsen A oli tehnyt aloitteen sivistyslautakunnalle toiminta-avustuksen myöntämisestä paikalliselle museoyhdistykselle. Saatuaan kunnan museon lausunnon sivistyslautakunnan kulttuurijaosto päätti, ettei asiassa ollut tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin ja ilmoitti ratkaisustaan A:lle. A vaati jaoston päätökseen oikaisua. Onko sivistyslautakunnan kulttuurijaoston ratkaisu muutoksenhakukelpoinen päätös? Jos kyse on muutoksenhakukelpoisesta asiasta, miltä toimielimeltä muutosta olisi haettava, missä aikataulussa ja millä perusteella? Voiko A:n ystävä C hakea muutosta ratkaisuun? Mitä muita oikeusturvakeinoja A:lla olisi käytettävissään? TEHTÄVÄ 17: Muutoksenhaku Perusopetuslain 28.2 :ssä on säädetty oppilasvalinnasta silloin, kun oppivelvollinen pyrkii muuhun kuin lähikouluun. Muutoksenhausta on säädetty saman lain 42 :ssä. Kunnassa asuva oppivelvollinen A hakee kunnan liikuntapainotteiseen peruskouluun Basket School. Kun koulun kyseiselle luokalle oli pyrkijöitä enemmän kuin oli paikkoja, oli rehtori päättänyt järjestää pääsykokeen, johon kuuluvat matematiikan koe ja koripallon vapaaheittokoe. Kun A ei tullut valituksi kouluun, hänen huoltajansa halusi valittaa. Voiko A:n huoltaja voi valittaa siitä, ettei A tullut valituksi kouluun? Mikä valitustyyppi olisi kyseessä? Onko A:lla (13 v.) itsellään muutoksenhakuoikeus? Miltä viranomaiselta muutosta olisi haettava ja miten? Millä perusteella asiassa voitaisiin hakea muutosta? Mihin viranomaiseen voitaisiin tehdä jatkovalitus ja miten?

8 8 Perusopetuslaki / Koulutuspaikka Perusopetuksessa oppilaalla on oikeus käydä 6 :n 2 momentissa tarkoitettua koulua. Oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun kouluun. Tässä momentissa tarkoitettuja oppilaita otettaessa hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää myös oppilaan taipumuksia edellä tarkoitettuun opetukseen osoittavaa koetta. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi kuitenkin päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia. 42 ( /1444) Muutoksenhaku Tässä laissa tarkoitettuun opetuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee 13 :ssä tarkoitettua uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta, oppilaalle annettavaa varoitusta, oppilaan määräaikaista erottamista, 31, 32 tai 33 :ssä taikka 34 :n 1 momentissa säädettyä etua tai oikeutta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Muuhun kuin tässä momentissa mainittuun 36 :ssä tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. ( /1288) Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätökseen haetaan muutosta valittamalla aluehallintovirastolta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jos päätös koskee: 1) oppilaaksi ottamista; 2) 17 :ssä tarkoitetun erityisen tuen järjestämistä; ( /642) 3) 18 :ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä; sekä 4) 27 :ssä säädettyä perusopetuksen poikkeavaa aloittamisajankohtaa. Päätökseen, jonka aluehallintovirasto on antanut 2 momentin 1 3 kohdassa tarkoitettua asiaa koskevasta valituksesta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Päätökseen, jonka aluehallintovirasto on antanut 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun valitukseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Valitus 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä ja päätöksestä, jolla oppilaalle on annettu kirjallinen varoitus tai hänet on erotettu määräajaksi, tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu oppilaan huoltajalle tiedoksi. Tässä momentissa tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä. Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 3 ja 4 momentissa tarkoitettu asia, ei saa hakea muutosta valittamalla. Edellä 22 :ssä tarkoitettuun oppilaan arviointia koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oppilaan huoltaja voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta. Arvioinnin uusimisesta ja oikaisusta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Kun opetusta järjestetään ulkomailla, toimivaltainen hallinto-oikeus on Helsingin hallinto-oikeus ja toimivaltainen aluehallintoviranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto.