Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja toimintakertomus"

Transkriptio

1 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja toimintakertomus PSHP:n tilinpäätös ja toimintakertomus

2 2

3 Sisältö SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJAN KATSAUS... 6 KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄ JA ORGANISAATIO... 8 Tehtävä... 8 Sairaanhoitopiirin organisaatio... 8 Yhtymävaltuusto... 9 Yhtymähallitus... 9 Johtokunnat... 9 Tarkastuslautakunta Hallituksen asettamat erityislainsäädäntöön perustuvat toimikunnat Hallituksen asettamat muut toimikunnat Sairaanhoitopiirin johtoryhmä Sairaanhoitopiirin johtajisto Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat vuonna Sairaanhoitopiirin tunnuslukuja vuonna OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä PALVELUTUOTANTO HENKILÖSTÖ KEHITTÄMISTOIMINTA OPETUS JA TERVEYSTIETEELLINEN TUTKIMUS ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TALOUS JA RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus ja rahoitusasemassa tapahtuneet muutokset KONSERNIN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Konsernitilinpäätös HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA TOTEUTUMISVERTAILUT Kuntayhtymän tavoitteet Tavoitteiden toteutumista koskevat tulokset Tulokset BSC-näkökulmittain sairanhoitopiiritasolla (ilman liikelaitosta) Liikelaitoksen sitovien tavoitteiden toteutuminen Käyttösuunnitelman toteutuminen ja toiminta Toimialue Toimialue Toimialue Toimialue Toimialue Toimialue Toimialue Sairaanhoidon palvelualue PSHP:n tilinpäätös ja toimintakertomus

4 4 Tukipalvelukeskus Hallintopalvelukeskus Valkeakosken sairaala Vammalan sairaala Yhtymähallinto Tuloslaskelman toteutuminen Rahoituksen toteutuminen Investointien toteutuminen Yhteenveto sitovien tavoitteiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Silmäkeskuksen taseyksikkö Kuvantamiskeskus ja apteekkiliikelaitos Liikelaitoksen vaikutus kuntayhtymän talouteen LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET Jäsenkuntien peruspääomaosuudet Toiminta ja talousmittareiden raja-arvot Tekstissä esiintyvät kuviot ja taulukot Kuva 1 Sairaanhoitopiirin organisaatio vuonna Kuva 2 Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat vuonna Kuva 3 Toimintatuotot ja myyntituottojen jakauma vuonna Kuva 4 Kulujakauma ilman sisäisiä eriä...14 Kuva 5 Toimintakulujen jakauma toimintayksiköittäin...14 Kuva 6 Sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palvelusopimusmenettelyn mukaiset sopimuskumppanit vuonna Kuva 7 Toteutunut erikoissairaanhoidon palvelutuotanto jäsenkunnittain vuonna 2015 euroa/asukas...20 Kuva 8 Erikoissairaanhoidon palvelusopimusten toteuma (%) tilaajittain Kuva 9 Erikoissairaanhoidon palvelusopimusten toteuma (%) tuottajittain...21 Kuva 10 Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien jakauma ammattiryhmittäin...23 Kuva 11 Henkilöstön prosentuaalinen jakauma toimintayksiköittäin Kuva 12 Lääketieteen perus ja jatkokoulutustutkintojen määrät vuosina Kuva 13 Koulutus-EVO:n määrä vuosina Kuva 14 Alueellisen eettisen toimikunnan lausunnot uusista tutkimuksista Kuva 15 Tutkimustoiminnan rahoitusmäärät ja lähteet Kuva 16 Julkaisupisteiden määrä (EVO-pisteet) toimialueittain Kuva 17 Tohtoritukintojen määrä Kaupin kampuksella Kuva 18 Sairaanhoitopiirikonserni...49 Kuva 19 Tavoitteiden toteutuminen vuonna

5 5 Taulukko 1 Sairaanhoitopiirin tunnuslukuja vuonna Taulukko 2 Sairaanhoitopiirin virat ja toimet ammattiryhmittäin ja toimintayksiköittäin vuonna Taulukko 3 Yhteisten osaprojektien työpanosmuutokset mennessä Taulukko 4 Tuloslaskelma ja tuloslaskelman tunnusluvut Taulukko 5 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman tunnusluvut Taulukko 6 Tase ja sen tunnusluvut Taulukko 7 Konserniin kuuluvien yhteisöjen tilikauden yli-/alijäämästä kuntayhtymälle kuuluvat osuudet Taulukko 8 Konsernin tuloslaskelma sen tunnusluvut Taulukko 9 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Taulukko 10 Konsernitase ja sen tunnusluvut Taulukko 11 Tuloslaskelma ilman sisäisiä eriä Taulukko 12 Rahoitusosa Taulukko 13 Investointimenot Taulukko 14 Yhteenveto sitovien tavoitteiden toteutumisesta

6 SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJAN KATSAUS Valtuuston vuodelle 2015 asettamista seitsemästä sitovasta tavoitteesta kaksi eli palvelukokemus ja palkkamenot toteutuivat hyvin. Tilikauden tulos jäi jossain määrin alle tavoitteen. Käytännössä myös hoitoon pääsyssä kiireettömään hoitoon oltiin tavoitteessa. Sen sijaan hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa jäi jossain määrin alle tavoitteen. Kehityskeskusteluissa tulos oli selkeästi alle valtuuston asettaman tavoitteen ja huonompi kuin edellisvuonna. Investointien kokonaisbudjetti alittui 9,78 miljoonalla eurolla. Sairaanhoitopiirin eri yksiköissä hoidettiin vuoden 2015 aikana yhteensä eri potilasta, joista erikoissairaanhoidon potilaita oli Koko konsernissa (Coxa ja TAYS Sydänkeskus mukaan lukien) potilaita hoidettiin yhteensä Erikoissairaanhoidon hoitopäiviä kertyi yhteensä sekä hoitojaksoja Avohoitosuoritteita oli yhteensä Sairaanhoitopiirin toimintatuotot olivat kertomusvuonna 738,1 milj. euroa ja toimintakulut 705,2 milj. euroa sekä toimintakate 33,1 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli 6,6 milj. euroa, mikä oli hieman alle asetetun tavoitteen (7,4 milj. euroa). Vuoden 2015 ylijäämä huomioon ottaen sairaanhoitopiirin taseessa on 22,0 milj. euroa kertynyttä ylijäämää. Ylijäämää tullaan käyttämään investointien rahoittamiseen. Toimintavuoden aikana päästiin aloittamaan pitkään ja huolella valmisteltu merkittävä rakennushanke, kun Tays2020 -uudistamisohjelmaan sisältyvän etupihahankkeen varsinaiset rakennustyöt käynnistyivät elokuussa. Kyseessä on Taysin historian suurin rakennushanke sairaalan valmistumisen jälkeen. Vuoteen 2019 kestävän hankkeen aikana etupihalle valmistuu kolme uutta rakennusta ja maanalainen pysäköintihalli. Hankkeella on merkitystä paitsi Pirkanmaan myös valtakunnallisesti. Uudistamisohjelmaan kuuluva E-rakennus valmistui marraskuussa Sen myötä munuais- ja infektiosairauksia sairastavien potilaiden hoitoon saatiin uudet ja ajanmukaiset tilat. Alkuvuodesta todettiin, että talousarviossa pysyminen vaatii erityisiä toimenpiteitä. Jäsenkuntien kanssa laaditut palvelusopimukset jäivät 5,2 % alhaisemmaksi kuin tilinpäätöksessä Toimintakulut oli budjetoitu 3,9 % pienempänä. Talousarvion toteuttamista ei nähty mahdollisena ilman toiminnan ja talouden tasapainottamista. Talouden hallinnan työryhmä aloitti selvitystyön, joka johti talouden hallinnan ohjelmaan. Ohjelmaluonnosta käsiteltiin laajasti eri toimielimissä ennen hallituksen päätöstä toimeenpanosta. Ohjelmalla tavoiteltiin yli 27 miljoonan euron talouden tasapainotusta. Tähän tavoitteeseen ei täysin kuitenkaan päästy. Erikoissairaanhoidon kysyntä kääntyi toimintavuoden aikana laskuun. Jäsenkuntamyynnit laskivat 1,4 prosenttia. Ulkokuntamyynnit kasvoivat 2,8 prosenttia ja erityisesti vapaan hoitopaikan valinnan perusteella sairaanhoitopiiriin hoitoon hakeutuneiden potilaiden määrän kasvu oli merkittävä. Sairaanhoitopiirin toimintakulut pysyivät edellisen vuoden tasossa. Toimintatuotot laskivat prosenttiyksikön edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Vuoden 2015 aikana valtuusto käsitteli vuosittaisten toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tilinpäätöksen lisäksi mm. aikuispsykiatrian uudelleen järjestelyjä, Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategiaa vuosille sekä työterveyshuollon palveluiden ja materiaali ja logistiikkapalveluiden yhtiöittämistä. Kertomusvuoden aikana psykiatrisen sairaalahoidon uudistamista jatkettiin tehdyn virkamiesselvityksen pohjalta. Psykiatristen sairaansijojen vähentämiskehityksen sekä vuoden 2015 alusta voimaan tulleen päivystysasetuksen vaatimusten myötä, päädyttiin Kaivannon sairaalan toiminta lakkauttamaan lokakuun lopussa Tampereen kaupungin yhteistyöhankkeiden osana Tampereen kaupungin ja sairaanhoitopiirin hankinta ja logistiikkapalvelujen toiminnot yhdistettiin osakeyhtiömuotoiseksi toiminnaksi. Tuomi Logistiikka Oy aloitti toimintansa vuoden 2016 alusta. Samoin työterveyshuollon toiminnot yhdistettiin. Sairaanhoitopiiri liittyi suunnatulla osakeannilla Tulllinkulman Työterveys Oy:n osakkaaksi. Muut yhteistyöhankkeet koskivat kuvantamispalveluita, urologisia toimintoja, rintasyöpäleikkauksia, sukupuolitautien poliklinikkatoimintoja sekä tietohallintoyhteistyötä. Sairaanhoitopiirissä laadittiin vuoden 2015 aikana uusi Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia vuosille Strategian tavoitetilaksi määriteltiin olla arvostetuin ja kasvava erikoissairaanhoidon palveluntuottaja, kansallisesti kilpailukykyisin ja kansainvälisesti tunnettu sairaala sekä hyvän hoidon, opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen edelläkävijä. - PSHP:n tilinpäätös ja toimintakertomus

7 7 Strategian valmistelussa pyrittiin ottamaan huomioon toimintaympäristöön vaikuttavat muutostekijät seuraavan kymmenen vuoden aikana sekä tarkasteltiin sitä, millä toimintamallilla päästäisiin parhaiten strategian mukaisiin tavoitteisiin. Valtuusto hyväksyi uuden strategian lokakuussa. Samassa yhteydessä valtuusto päätti, että julkisen osakeyhtiön perustamisesta voidaan tehdä selvitys. Selvitystyö aloitettiin vuoden 2015 loppupuolella ja sen on määrä valmistua vuoden 2016 syksyllä. Kansainvälistymisen edistämiseksi solmittiin aiesopimus Tukholman Karoliinisen sairaalan kanssa sekä käynnistettiin valmistelu vastaavan yhteistyösopimuksen laatimiseksi Pietarin kaupungin terveysviranomaisten kanssa. Haluan esittää parhaimman kiitokseni sairaanhoitopiirin kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille potilaiden hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä. Haluan kiittää myös talouden tasapainottamiseksi tehdystä työstä vuonna Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja Kertomusvuonna jatkettiin palvelusopimusmenettelyn uudistamista. Uusi suunnittelu ja ohjausmenettely ulotettiin koskemaan koko sairaanhoitopiirin palvelutuotantoa. Neuvottelut sopimuskumppaneiden kanssa käytiin aiempaa tarkemmalla tasolla. Vuoden 2015 aikana jatkettiin Taysin erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen toteuttamista yhteistyössä muiden ervasairaanhoitopiirien kanssa. Sairaanhoitopiiri on ollut mukana vuosille laaditun Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman käytännön toteutuksessa. Potilaiden hoitopaikan valinnanvapauden markkinointia jatkettiin yhdessä Tekonivelsairaala Coxa Oy:n ja TAYS Sydänsairaala Oy:n kanssa. Valinnanvapauspotilaiden määrä kasvoikin toimintavuoden aikana merkittävästi, hoidettuja potilaita oli Vuoden 2014 valtakunnallisten benchmarkingtietojen mukaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloiden tuottavuus on erinomainen. Tampereen yliopistollinen sairaala on tuottavuudella mitattuna selkeästi paras yliopistosairaaloista. Samoin Valkeakosken ja Vammalan aluesairaalat ovat edelleen tuottavimpien aluesairaaloiden joukossa.

8 8 KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄ JA ORGANISAATIO Tehtävä Kuntayhtymän tehtävänä on palveluyhteisönä toteuttaa laissa säädetty ja palvelusopimuksissa sovittu erikoissairaanhoito sekä huolehtia yliopistolliselle sairaalalle laissa säädetyistä muista tehtävistä. Lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan laissa säädetty kehitysvammaisten erityishuolto siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävän kuntayhtymän hoidettavaksi. Kuntayhtymä voi myös tuottaa valtuuston päättämille jäsenkunnille laissa säädettyjä perusterveydenhuollon ja yksittäisiä sosiaalihuollon palveluja sopimalla siitä kuntien tai kuntien muodostaman yhteistoiminta-alueen kanssa. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee Tampereen yliopistollista sairaalaa ja alueellisen vastuun periaatteella toimivia Valkeakosken sairaalaa ja Vammalan sairaalaa. Kaivannon sairaalan toiminta päättyi toimintavuoden aikana. Sairaalakiinteistö on sairaanhoitopiirin omistuksessa. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston perustamia liikelaitoksia, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin liikelaitoksen johtosäännössä. Kuntayhtymä voi lisäksi olla mukana liikelaitoskuntayhtymässä ja osakkaana muissakin yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaa. Sairaanhoitopiirin organisaatio Kuva 1. Sairaanhoitopiirin organisaatio vuonna 2015

9 9 Yhtymävaltuusto Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on valtuusto, johon sairaanhoitopiirin 23 jäsenkuntaa ja Tampereen yliopisto ovat valinneet edustajansa. Valtuutettuja on yhteensä 67, joista 65 edustaa jäsenkuntia ja 2 yliopistoa. Valtuuston puheenjohtajana toimi Arto Satonen Sastamalasta, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Kai Lindroos Mänttä-Vilppulasta sekä toisena varapuheenjohtajana Tarja Ahonen Valkeakoskelta. Valtuuston sihteerinä toimi hallintopäällikkö Vuokko Ylinen. Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin ja syyskokous Lisäksi pidettiin ylimääräiset kokoukset 9.3. ja Valtuuston kokousten edellä pidettiin keskusteluja tiedotustilaisuus ajankohtaisista asioista. Toimintavuoden aikana valtuusto piti lisäksi kaksi seminaaria, joissa käsiteltiin Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategiaa, talouden tasapainottamisohjelmaa sekä yhteistyöhankkeita Tampereen kaupungin kanssa. Yhtymähallitus Sairaanhoitopiiriä johtaa valtuuston alaisena hallitus. Hallitukseen kuuluu 13 jäsentä, joista kaksi nimeää Tampereen yliopisto. Hallituksen esittelijänä toimi sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen ja sihteerinä hallintopäällikkö Vuokko Ylinen. Hallituksen kokouksia pidettiin joka kuukausi lukuun ottamatta heinäkuuta. Lisäksi pidettiin toiminta- ja taloussuunnitteluseminaarit kesäkuussa ja marraskuussa. Toimintavuoden aikana hallitus piti lisäksi kolme strategiaseminaaria. Lisäksi pidettiin kaksi iltakoulua ja yksi seminaari, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita. Hallituksen suunnittelukokoukset ohjaavat osaltaan Taysin uudistamisohjelman päätöksentekoa. Hallituksen suunnittelukokouksen kokoonpano on sama kuin hallituksen. Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Yliopiston edustajat Ilpo Sirniö, Tampere Elina Sirén, Tampere Pekka Järvinen, Valkeakoski Tuula Petäkoski-Hult, Lempäälä Tuukka Liuha, Lempäälä Tarja Soukko, Hämeenkyrö Reijo Ojennus, Parkano Armi Kärki, Pirkkala Peter Löfberg, Tampere Irene Roivainen, Tampere asti Jaakko Mustakallio, Tampere alkaen Sinikka Torkkola, Tampere Petri Lintunen Tarja Pösö Johtokunnat Aluesairaaloiden johtokuntien tehtävä on johtaa aluesairaaloiden toimintaa. Liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on ohjata ja valvoa liikelaitoksen toimintaa. Vuonna 2015 sairaanhoitopiirissä toimi Valkeakosken aluesairaalan johtokunta, puheenjohtajana Heikki Tyvi ja sihteerinä Päivi Rissanen; Vammalan aluesairaalan johtokunta, puheenjohtajana Pauli Pietilä ja sihteerinä Marita Saari sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen johtokunta, puheenjohtajana Matti Höyssä ja sihteerinä Mirja Kaunonen. Johtokuntien kokoonpano löytyy sairaanhoitopiirin organisaatiokaaviosta ja myös osoitteesta

10 10 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kuntayhtymässä ja kuntayhtymäkonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kuntayhtymän ja tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Yrjö Schafeitel, Tampere Pekka Anttila, Tampere Terttu Hiukkamäki, Urjala Jyrki Majakulma, Pirkkala Jaana Männikkö, Parkano Taina Niiranen, Parkano Kirsi-Maarit Asplund, Tampere Esittelijänä ja sihteerinä lautakunnassa toimi tarkastusjohtaja Jarmo Paananen. Varsinaisesta tilintarkastuksesta vastasi KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Hallituksen asettamat erityislainsäädäntöön perustuvat toimikunnat Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen tutkimustoimikunta Terveydenhuoltolain ( /1326) 61.3 :n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on perustettava alueelleen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Toimikuntaan kuuluu 14 jäsentä. Puheenjohtajana toimi Kari-Matti Hiltunen ja sihteerinä Aila Kätkä. Tietoa toimikunnasta löytyy osoitteesta Ervatutkimustoimikunta Alueellinen eettinen toimikunta Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellinen eettinen toimikunta antaa lausuntoja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja sen erityisvastuualueella tehtävistä ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvista lääketieteellisistä tutkimuksista. Toimikuntaan kuuluu 17 jäsentä. Puheenjohtajana toimi Amos Pasternack ja sihteerinä Kirsi Kohonen. Tietoa Alueellisesta eettisestä toimikunnasta löytyy osoitteesta Hallituksen asettamat muut toimikunnat Raimo Anttilan taidetoimikunta Toimikuntaan kuuluu 7 jäsentä ja sihteeri. Puheenjohtajana toimi Elina Sirén ja sihteerinä Sari Haapalahti. Museotoimikunta Toimikuntaan kuuluu 7 jäsentä ja sihteeri. Puheenjohtajana toimi Sinikka Torkkola ja sihteerinä Eveliina Syrjä.

11 11 Yhteistyötoimikunta Toimikuntaan kuuluu henkilöstön edustajina 14 jäsentä ja työnantajan edustajina 7 jäsentä. Puheenjohtajana toimi Rauno Ihalainen (työnantajan edustaja) ja varapuheenjohtajana Matti Anttonen (henkilöstön edustaja). Sihteerinä toimi Tapio Koskimaa. Työsuojelutoimikunta Toimikuntaan kuuluu työnantajan edustajina kolme jäsentä ja henkilöstön edustajina 9 jäsentä, sekä asiantuntijäsenet. Puheenjohtajana toimi Raija Ruoranen ja sihteerinä Sirpa Repo. Rakennustoimikunta Hallitus on perustanut rakennustoimikunnan. Rakennustoimikunnan tehtävänä on toimia hallituksen valmistelevana toimielimenä. Se käsittelee Taysin etupihan rakentamiseen liittyviä operatiivisia asioita (mm. hankintojen valmistelu ja osaurakat), joita ei käsitellä hallituksen suunnittelukokouksessa. Rakennustoimikuntaan kuuluu 5 jäsentä ja sihteeri. Puheenjohtajana toimi Petri Lintunen ja sihteerinä Kati Keskinen. Esittelijänä toimi kiinteistöjohtaja. Asiantuntijoina kokouksiin osallistui kehitysjohtaja sekä TAYS Sydänkeskus Oy:n ja Vieritie Oy:n edustaja. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä Johtoryhmän tehtävänä on avustaa sairaanhoitopiirin johtajaa sairaanhoitopiirin strategian toteuttamisessa ja sairaanhoitopiirin operatiivisessa johtamisessa. Johtoryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, hallintoylilääkäri, talousjohtaja, hallintopäällikkö, henkilöstön edustaja, Tampereen yliopiston edustaja, kehitysjohtaja, henkilöstön kehittämispäällikkö, tietohallintojohtaja ja viestintäpäällikkö. Sairaanhoitopiirin johtajisto Johtajiston tehtävänä on käsitellä yhtymätason strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen sekä erikoisalakohtaisen toiminnan suunnitteluun ja koordinointiin liittyviä asioita, toiminta- ja taloussuunnitteluun liittyvät asiat sekä sairaanhoitopiirin toiminta- ja talousseurannan kuukausiraportit (johtajan katsaus) ja välitilinpäätökset. Johtajistoon kuuluvat sairaanhoitopiirin johtoryhmän jäsenet, Taysin toimialueiden 1-7 johtajat, sairaanhoidon palvelualueen johtaja, hallintopalvelukeskuksen ja tukipalvelukeskuksen johtajat sekä Vammalan ja Valkeakosken aluesairaaloiden johtajat, Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen toimitusjohtaja, henkilöstön edustaja sekä asiantuntijajäsenet. Puheenjohtajana toimi Rauno Ihalainen, henkilöstön edustajana Kirsti Sammallahti. Sihteerinä toimi Liisa Korkka asti ja Kaarina Kiviluoma alkaen.

12 12 Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat vuonna 2015 Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien määrä ei muuttunut vuonna Jäsenkuntia oli 23 ja asukkaita vuoden lopussa yhteensä , missä lisäystä edellisvuoteen on Asukasluku* Kunta Akaa Hämeekyrö Ikaalinen 7206 Juupajoki 1987 Jämsä Kangasala Kihniö 2038 Kuhmoinen 2326 Lempäälä Mänttä-Vilppula Nokia Orivesi 9412 Parkano 6774 Pirkkala Pälkäne 6681 Ruovesi 4621 Sastamala Tampere Urjala 4936 Valkeakoski Vesilahti 4491 Virrat 7006 Ylöjärvi SHP yhteensä *väestötietojärjestelmä Jäsenkuntia 23 Sastamala Parkano Kihniö Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Virrat Lempäälä Akaa Tampere Mänttä-Vilppula Ruovesi Valkeakoski Kangasala Juupajoki Orivesi Pälkäne Jokilaakson sairaala (ei ole shp:n sairaala) Jämsä Kuhmoinen Tays/Tampere, Nokia, Kangasala Valkeakosken aluesairaala Vammalan aluesairaala Pohjakartta Karttakeskuksen Kuva 2. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Sairaanhoitopiirin erityisvastuualue Väestö yhteensä n. 1,1 milj. asukasta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sosiaali ja terveysyhtymä

13 13 Sairaanhoitopiirin eräitä tunnuslukuja vuonna 2015 Taulukko 1. Sairaanhoitopiirin tunnuslukuja vuonna 2015 Sairaalat Sairaansijat Somaattiset Psykiatriset Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays) Valkeakosken sairaala (Vals) Vammalan sairaala (Vas) Sairaanhoitopiiri yhteensä Tays Sydänkeskus Oy Coxa Oy Hoitopäivät erikoissairaanhoito somaattiset psykiatriset Hoitojaksot erikoissairaanhoito somaattiset psykiatriset Kuntalaskutettava avohoito, erikoissairaanhoito somaattinen psykiatrinen Päiväkirurgia, erikoissairaanhoito Hoidettuja eri potilaita (ml. Coxa ja Sydänsairaala) Talous, milj. euroa: Toimitatuotot 738,3 Toimintakulut 705,2 Toimintakate 33,1 Tilikauden tulos 6,0 Tilikauden ylijäämä 6,6 2 % 7 % 3 % 1 % Myynnit jäsenkunnille Erityisvelvoitemaksut 1 % 13 % 73 % Myynnit ulkokunnille (muu shp) EVO-tuotot Muut myynnit Maksutuotot Kuva 3. Toimintatuottojen ja myyntituottojen jakauma ilman sisäisiä eriä.

14 14 19 % 2 % 4 % 31 % 44 % Henkilöstökulut Ulkopuoliset palvelut Materiaaliostot Muut toimintakulut Poistot Kuva 4. Kulujakauma ilman sisäisiä eriä (ostot konserniyhtiöiltä näkyvät palveluiden ostoissa). Kuva 5. Toimintakulujen (ml. sisäiset erät) jakauma toimintayksiköittäin.

15 15 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Muutokset toimintaympäristössä ja asiakaskunnassa Julkinen talous on ollut vaikeuksissa jo lähes kymmenen vuotta, eikä selkeää muutosta ole näkyvissä. Tämä näkyy mm. toimintatuottojen negatiivisena kehityksenä PSHP:ssa. Yleinen taloudellinen tilanne heijastuu luonnollisesti myös palvelusopimusneuvotteluihin, talouden suunnitteluprosessiin ja kuntayhtymän poliittiseen päätöksentekoon. Pirkanmaalla yksityiset palvelutuottajat ovat tulleet mukaan eräiden kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Lisää palveluiden ulkoistamispäätöksiä tehtiin Ylä-Pirkanmaalla vuoden 2014 lopussa ja vuoden 2015 alussa. Myös näillä ratkaisuilla on vaikutusta sairaanhoitopiirin palveluiden kysyntään. Pirkanmaan maakunnan asukasluvun toteutunut ja ennustettu kasvu tasapainottaa jatkuessaan näitä mahdollisia asiakkuusmenetyksiä. Valtakunnallinen SOTE-uudistuksen lainsäädäntötyö sekä mm. sen rahoituksen valmistelu on kesken. Maan hallitus on kuitenkin linjannut, että uusi maakunnallinen itsehallintomalli aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Toteutuessaan SOTEuudistus muuttaa merkittävästi myös erikoissairaanhoidon palvelurakennetta. PSHP:n valtuusto hyväksyi uuden erikoissairaanhoidon strategian. Päätöksessä todettiin samalla, että voidaan tehdä selvitys julkisen osakeyhtiön perustamisesta Pirkanmaan erikoissairaanhoidon tuottajaksi. Selvitystyö aloitettiin vuoden 2015 lopulla, ja sen on tarkoitus valmistua syksyllä Mikäli selvitys johtaa Pirkanmaan erikoissairaanhoidon yhtiöittämiseen, merkitsee se muutosta niin toimintaympäristössä kuin toimintakulttuurissakin. Olennaiset muutokset PSHP:n toiminnassa ja taloudessa Merkittävin muutos PSHP:n toiminnassa oli, kun uudistamisohjelmaan kuuluvan etupihahankkeen rakennustyöt pääsivät alkamaan syksyllä Hankkeen on määrä valmistua vuonna Etupihahankkeessa rakennetaan neljä rakennusta, jotka ovat yhteyksissä toisiinsa sekä vanhaan sairaalaan. Niistä kaksi rakennetaan sairaanhoitopiirin rahoituksella. Ne sisältävät lasten- ja nuorten somaattisen ja psykiatrisen hoidon keskuksen sekä tilat verisuonikirurgian ja toimenpideradiologian, raskauden ja synnytyksen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon ja välinehuoltoon. Kolmannen lisärakennuksen rahoittaa Tays Sydänkeskus Oy. Se sisältää sydänsairaalan. Neljännen lisärakennuksen rahoittaa sairaanhoitopiirin tytäryhtiö Vieritie. Se sisältää maanalaisen pysäköintilaitoksen. Vanhat, huonokuntoiset etupihan siipirakennukset purettiin syksyllä Pitkäniemessä otettiin käyttöön uusi kehitysvammaisten hoiva- ja kuntoutusyksikkö. Samalla Ylisten alueen käyttö supistui, ja alue tulee tyhjentymään kehitysvammahuollon palveluista kokonaan keväällä Sairaalaverkko muuttui myös, kun valtuusto päätti lakkauttaa Kaivannon sairaalan toiminnan Lakkauttaminen oli osa aikuispsykiatrian uudelleen järjestelyä. Kaivannon sairaalan psykiatrinen toiminta päättyi lokakuun 2016 lopussa. Aluesairaaloiden osalta aloitettiin toiminnan muuttaminen kohti yhden sairaalan mallia työnjakoja muuttamalla. Kun vuoden 2014 tilinpäätös valmistui, huomattiin, että vuoden 2015 talousarvion määrärahojen taso oli huomattavasti vuoden 2014 tilinpäätöstasoa alempi. Talousarvion määrärahojen epärealistinen taso johtui osin budjetointiteknisistä asioista, jotka on oikaistu vuoden 2015 aikana. Vuoden 2015 aikana sairaanhoitopiiriin ei liittynyt uusia kunta-asiakkaita. Sen sijaan vapaan hoitopaikan valinnan kautta tulleiden potilaiden määrä kasvoi huomattavasti. Talouden tasapainottamistyöhön ryhdyttiin välittömästi. Vastuun tasapainotusohjelman laadinnasta annettiin talouden hallinnan työryhmälle, joka valmisteli tasapainotusohjelman, joka hyväksyttiin sairaanhoitopiirin hallituksessa Koska tasapainotusvaade oli hyvin vaikea, noin 28 miljoonaa

16 16 euroa, ei tasapainotustyössä kokonaan onnistuttu, vaan menot ylittivät tilinpäätöksessä talousarvion lähes 26 miljoonalla eurolla. Silti toimintakulut alenivat lähes kaksi miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. pitää realistisena. Ulkokuntamyynnissä on sen sijaan vuoden 2016 talousarviossa selvä kasvu vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden, ja sen saavuttaminen edellyttää myös toimenpiteitä palveluiden tarjoamisessa. Erikoissairaanhoidon kysyntä kääntyi laskuun vuonna 2015, kun sen kasvu oli pysähtynyt vuonna Kysyntä laski yhdellä prosentilla. Laskutettavat hoitopäivät vähenivät peräti 7 prosenttia. Hinnat pidettiin pääosin yhä edellisvuosien tasolla. Silti jäsenkuntamyynti ylitti tilaukset noin 18 miljoonalla eurolla. Tampereen kaupungin kanssa aloitettiin yhteistyö seitsemässä erillisessä hankkeessa. Yhteistyön tuloksena perustettiin työterveysyhtiö Tullinkulman Työterveys Oy sekä hankinta- ja logistiikkayhtiö Tuomi Logistiikka Oy. Yhtiöt aloittivat toimintansa vuoden 2016 alussa. Hatanpään sairaalan kuvantamispalvelut siirtyivät samalla aikataululla PSHP:n vastuulle. Urologian, rintasyöpäleikkausten, sukupuolitautipoliklinikan sekä ICT-toimintojen työnjaosta tehtiin myös linjaukset PSHP:n ja Tampereen kaupungin välillä. PSHP-kuntayhtymäkonserniin kuuluvien kolmen potilashoidollisia ja diagnostisia palveluja tuottavan yhtiön - Coxa Oy, Fimlab Oy ja TAYS Sydänkeskus Oy - toiminnallinen ja taloudellinen kehitys oli tavoitteiden mukaista ja ne tekivät hyvän tuloksen myös vuonna Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä PSHP:n talousarvion ylijäämätavoite oli noin 7,4 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä ylijäämää kertyi noin 6,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 talousarvion ylijäämätavoite on 4,1 miljoonaa euroa. Ylijäämää tarvitaan mm. uudistamisohjelman investointien rahoittamiseen. Tilinpäätöksen osoittamaa ylijäämätasoa voidaan pitää tässä mielessä riittävänä, eikä se aiheuta suoria vaikutuksia tulevien vuosien talouden suunnitteluun. Tulevaisuudessa yksityisten toimijoiden rooli tullee kasvamaan myös erikoissairaanhoidossa, joten väestön ikääntymisestä aiheutuva kysynnän kasvu ei näy välttämättä suoraan sairaanhoitopiirin kysynnän kasvuna. Vuoden 2015 talousarviossa toimintakulujen olisi tullut olla lähes 4 % alemmat kuin vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Näin suureen kulukehityksen alentamiseen ei pystytty. Nyt vuoden 2016 talousarvion kulutaso on suunnilleen sama kuin vuoden 2015 tilinpäätöksessä, joten talousarvion toteutumisennuste on lähtökohtaisesti huomattavasti parempi kuin vuosi sitten. Henkilöstömenot ovat merkittävä kuluerä. Tilinpäätöksen perusteella vuoden 2016 talousarvion määrärahavaraus näyttää realistiselta ja sallii runsaan prosentin menokasvun. Suurin riski vuoden 2016 talousarvion toteutumiselle on palveluiden ostoissa, joiden tulisi alentua 2,5 miljoonaa euroa eli prosentilla vuoteen 2015 verrattuna. Myös materiaaliostojen tulisi alentua vuoteen 2015 verrattuna. Tämä on vaikeaa etenkin lääkkeiden hintojen nousun vuoksi. Kokonaisuutena vuoden 2015 tilinpäätös ei aiheuta merkittäviä uusia paineita vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman toteuttamiselle. Tilinpäätöksessä merkittävää on jäsenkuntamyynnin lasku edellisestä vuodesta. Vuoden 2015 taso on suunnilleen sama kuin vuoden 2016 palvelusopimuksissa on sovittu jäsenkuntien kanssa. Niinpä vuoden 2016 jäsenkuntamyynnin tasoa voidaan

17 17 PALVELUTUOTANTO Erikoissairaanhoidon näkökulma toiminnallinen Tässä luvussa esitettyihin toiminnallisiin lukuihin sisältyvät myös TAYS Sydänkeskus Oy:n ja Coxa Oy:n tuottamat palvelut, jotka sairaanhoitopiiri on tilaaja-asiakkailleen hankkinut. Lähtökohtana on palvelujen järjestämisvastuu. Erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä laski 2,2 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kysyntä oli 2,7 prosenttia edellisvuotta pienempi. Kysyntään on laskettu lähetteiden lisäksi myös ilman lähetettä ja erikoisalasiirtoina tulleet potilaat. Ulkoisten lähetteiden määrä laski 2,7 ja sisäisten lähetteiden määrä 9,7 prosenttia. Ilman lähetettä tulleiden määrä nousi 2,5 prosentilla. Sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon toimintayksiköihin tuli vuonna 2015 yhteensä lähetettä, joista ulkoisia lähetteitä oli 78,7 prosenttia. Palveluja tuotettiin enemmän kuin jäsenkuntien kanssa oli palvelusopimusneuvotteluissa sovittu. Jäsenkuntien palvelusopimuksen toteuma ylittyi 3, 5 prosentilla, mikä oli kuitenkin 1,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Muista sopimusasiakkaista Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän tilaukset ylittyivät. Kysynnän ja palvelutuotannon sopeuttamiseksi vastaamaan tilausta j ä s e n k u n t i e n k a n s s a käytiin useita neuvotteluita, joissa laadittiin yksityiskohtaiset toimenpideohjelmat lähetteiden määrän vähentämiseksi sekä tehtävien jakamiseksi sairaanhoitopiirin ja jäsenkuntien välillä. Koska työnjaollisia ja sopeutustoimia voidaan kohdistaa lähinnä vain yksinkertaiseen poliklinikkatoimintaan ja peruspäiväkirurgiaan, jonka osuus kuntalaskutuksesta on alle 5 prosenttia, ei toimilla voida hallita laskutusta tavoitellusti. Käytännössä 71 prosenttia laskutuksesta syntyy 10 prosentista kaikkein kalleimmista ja vaikeahoitoisimmista potilaista. Vuoden 2015 alusta Tays sekä Vammalan ja Valkeakosken sairaalat ovat toimineet yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena siten, että Taysin toimialueet ovat vastanneet lähete- ja potilasohjauksesta Vammalan ja Valkeakosken sairaaloihin. Taysin kysyntä laski 0,4 prosentilla. Valkeakosken sairaalan kysyntä väheni 19,8 prosentilla. Tästä 4,4 prosenttiyksikköä johtui Kaivannon sairaalan lopettamisesta lokakuussa Vammalan sairaalan erikoissairaanhoidon kysyntä pysyi lähes muuttumattomana. Sydänsairaalan kysyntä kasvoi 1,4 prosentilla johtuen erityisesti sairaanhoitopiirin ulkopuolisten, mutta myös terveyskeskusten lähetteiden lisääntymisestä. Coxan kysyntä kasvoi 14,6 prosentilla. Kokonaisuutena sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon toimipisteisiin terveyskeskuksista tulleiden lähetteiden määrä laski 2,3 prosentilla ja työterveyshuollon sekä yksityislääkäreiden lähetteiden määrä 5,3 prosentilla. Yksityisen sektorin ja työterveyden lähetteiden osuus ulkoisista lähetteistä on 26,8 prosenttia. Tilaajarenkaiden välillä terveyskeskuksista tulevien lähetteiden osuus vaihtelee jossain määrin joko terveyskeskusten resursoinnin tai potilaiden valintojen perusteella. Taysin erikoissairaanhoidon kysynnän nousu kohdistui erityisesti toimialueisiin 1,3 ja 7, joille tyypillistä on r u n s a s p ä i v y s - t y s - j a a k u u ttipotilaiden hoito. Kysyntä lisääntyi edelleen selkeimmin sisätautien ja gastroenterologian sekä tuleksen vastuualueilla, mikä noudattaa jo vuodesta 2011 alkanutta kehitystä. Vuoden lopussa yli kuusi kuukautta hoitoon odottaneita potilaita oli sairaanhoitopiirissä 38 ja heidän osuutensa kaikista odottaneista oli 0,7 prosenttia. Avohoitoon pääsyä yli 6 kuukautta odottaneiden määrä oli 52 eli 1,6 prosenttia näistä potilaista on odottanut liian pitkään. Terveydenhuoltolaki velvoittaa myös, että ne potilaat, joiden hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin tarkastusta, pääsevät tähän tarkastukseen kolmen kuukauden kuluessa lähetteen hyväksymisestä. Pidempään odottaneiden potilaiden osuus oli 5,5 prosenttia ja tilanne on parantunut edellisvuodesta. Myös kiireelliseen hoitoon pääsy on edelleen parantunut, vaikka ei vielä vuoden 2015 aikana toteutunut tavoitteen mukaisesti. 8,8 prosenttia kiireellisen hoidon tarpeessa olleista potilaista odotti yli 28 vuorokautta hoitoon pääsyä. Paras tilanne kiireellisessä hoitoon pääsyssä oli syöpäsairauksissa. Tilanne oli hyvä gastroenterologiassa, naistentaudeilla, nuorisopsykiatrian, lastenpsykiatrian sekä silmätautien erikoisaloilla. Tilanne oli säilynyt huonona allergiasairauksilla, kaikilla Tules-vastuualueen erikoisaloilla, suusairauksissa ja Vammalan ja Valkeakosken sairaaloissa. Vaikka palvelutuotanto painottuu aikaisempaan tapaan lisääntyvästi avohoitoon, kuntalaskutettavien avohoitokäyntien määrä laski 2,6 ja päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä 1,1 prosenttia. Vuodeosastojaksojen määrä laski 2,0 prosenttia ja nettohoitopäivien määrä väheni 7,5 prosentilla. Keskimääräinen erikoisalan osastohoitojakson pituus oli 4,3 päivää. Ensiapu Acutan erikoissai-

18 18 raanhoidon päivystyskäyntien määrän n o u s i 1, 7 p r o s e n t t i a. Leikkaussalitoimenpiteiden lukumäärä oli vuonna 2015 ja se väheni sairaanhoitopiirissä 0,5 prosentilla. Päivystysleikkausten osuus kaikista leikkauksista oli 37 prosenttia. Valkeakosken sairaalan potilaille tehtyjen leikkaussalitoimenpiteiden määrä nousi 28,7 prosenttia. Vammalan sairaalan leikkausten määrä n o u s i 7, 4 p r o s e n t t i a. N o u s u t s e l i t t y v ä t y k s i s a i r a a l a p e r i a a t t e e n m u k a i s e l l a s i - s ä i s e l l ä t y ö n j a o l l a. Taysin leikkaussalikapasiteettia täydennettiin vuokraamalla saleja Taysin käyttöön Coxasta. Sairaanhoitopiirin MRSA-tartuntojen määrä on ollut valtakunnallisessa tarkastelussa korkea. Alueellamme olleeseen MRSA-epidemiaan puututtiin systemaattisella toimintatapojen muutoksella ja lisäresursoinnilla. Vuonna 2015 alueellisesti tartuntojen määrä laski 31 prosentilla ja Taysissa edelleen 20 prosentilla. Tartuntojen määrä alueella laski neljättä vuotta peräkkäin. Potilashotellin käyttöä vakiinnutettiin edelleen osaksi suunniteltua sairaalapotilaan j a sy n n y- t y k s en j ä lk ei s t ä h oi t o a vuoden 2015 aikana. Loppuvuonna saavutettiin 20 päivittäisen yöpymisen taso. Erikoissairaanhoidon taloudellinen näkökulma Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon sopimusasiakkaiden laskutus ilman konsernin ulkopuolisia ostoja oli 5 0 8, 9 milj. euroa (toteuma sopimukseen verrattuna 102,4 prosenttia), josta jäsenkuntien osuus oli 465,2 milj. euroa (sopimusten toteuma 102,3 prosenttia) ja ulkoisten sopimusasiakkaiden asiakkaiden laskutus 43,6 milj. euroa. Jäsenkunnille tuotettujen erikoissairaanhoidon palveluiden laskutus Tampereen yliopistollisen sairaalan palvelulaskutus ylitti sopimuksen 1,1 prosentilla, mikä on 3,6 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Palvelusopimukseen verrattuna kaikkien jäsenkunta-asiakkaiden laskutus ylittyi yhteensä 1 6, 6 milj. eurolla, vaikka toteuma oli 6 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Palvelusopimus ylittyi seuraavasti: Mänttä-Vilppula-Juupajoen yhteistoiminta-alue 11, 8 prosenttia, Jämsä- Kuhmoinen yhteistoiminta-alue 5, 7 prosenttia, Kehyskuntien tilaajarengas 6,1 prosenttia, Lounais-Pirkanmaan tilaajarengas 10,5 prosenttia, Kolmostien tilaajarengas 1 1, 0 prosenttia ja Virrat-Ruovesi yhteistoiminta-alueella 5,9 prosenttia. Laskutus palvelusopimukseen nähden alittui Tampereen ja Oriveden kaupunkien osalta 2,4 prosenttia ja Etelä-Pirkanmaan tilaajarenkaan osalla 2,4 prosenttia. Siirtoviivemaksujen määrä oli euroa. Edellä mainituissa asiakaskohtaisissa laskutustoteumissa on otettu huomioon myös kalliin hoidon tasaus. Kalliin hoidon tasausmaksua jäsenkunnilta laskutettiin yhteensä 31,1 milj. euroa. Maksulla tasataan kuntien välillä vuotuisia yli euron suuruisia yksittäisten potilaiden hoitokustannuksia. Muille kuin jäsenkunnille tuotettujen erikoissairaanhoidon palveluiden laskutus Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelle ja muille sopimusasiakkaille myytyjen palveluiden laskutus oli kokonaisuutena sovittua korkeampi. Palvelusopimusten toteumat vaihtelivat ja olivat seuraavat: Vaasan sairaanhoitopiiri 95,4 prosenttia, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 1 04,3 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 0 8, 8 prosenttia. Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin palvelulaskutus nousi vuodesta ,6 prosentilla. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa käytiin erilliset neuvottelut palveluiden käytön ja laskutuksen hallitsemiseksi. Huittisten kaupungin toteuma oli 84,7 prosenttia. Terveydenhoitolain perusteella vuodesta 2014 alkaen potilaalla on ollut mahdollisuus valita erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista sairaaloista. Vuoden 2015 aikana vapaa hoitopaikan valinnan perusteella Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin tuli 2105 potilasta, joiden hoidosta laskutettiin yhteensä 9,84 milj. euroa. Nousu (5,5 milj euroa) edelliseen vuoteen oli erittäin merkittävä. Palvelusopimusten toteuma tilaajittain ja tuotantoyksiköittäin on esitetty kuvioissa 8 ja 9. Perusterveydenhuollon palvelut Sairaanhoitopiiri tuotti perusterveydenhuollossa vain päivystyspalveluita. Ensiapu Acutan toiminta jakautui erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluihin. Perusterveydenhuolto tuotti päivystyspalveluita sopimuspohjaisesti Tampereen, Oriveden, Ikaalisten, Nokian, Ylöjärven ja Virtain kaupungeille sekä Hämeenkyrön, Juupajoen, Pirkkalan, Sastamalan ja Ruoveden kunnille. Ensiapu Acutan perusterveydenhuollon käyntimäärät laskivat edellisestä vuodesta 3%. Palvelusopimusten toteuma tasauksen jälkeen oli yhteensä 9, 8 milj. euroa ja sopimuksen toteumaprosentti oli 102,9.

19 19 Valkeakosken sairaala tuotti alueensa väestölle yhteispäivystyspalveluja. Valkeakosken sairaalan p e r u s t e r v e y d e n h u o l l o n päivystyspalvelujen toteuma oli 1,2 milj. euroa. Yhteistyötä tilaajien kanssa tehtiin usealla tasolla. Keskeisiä yhteistyöfoorumeita olivat tilaajarenkaiden pääneuvottelijoiden kokoukset, kunnallisjohtajien tapaamiset sekä kaupunkiseudun ja Tampereen kaupungin kanssa tapahtuneet omistajaohjauskokoukset. Pääneuvottelijakokousten lisäksi tilaajien kanssa järjestettiin useita neuvotteluja palvelusopimuksen toteuttamiseen liittyvistä toiminnallisista ja yhteistyöjärjestelyistä sekä sairaanhoitopiiri- että toimialuetasoilla. Pääneuvottelijoiden kokouksissa käsiteltiin konkreettisia toiminnan yhteistyökysymyksiä ja palvelusopimukseen liittyviä asioita. Kehitysvammahuollon palvelut Taysin toimialueen 6 tukikeskuksen vastuualue ja erityishuollon asiantuntijapalveluiden vastuualue tuottivat pitkäaikaista laitoshoitoa, lyhytaikaisia tutkimus- ja kuntoutusjaksoja sekä kehitysvammapoliklinikan palveluja. Kehitysvammahuollon suunnitelman mukaisesti myös vuonna 2015 vähennettiin Pirkanmaalla laitospalveluja ja lisättiin asumispalveluja kunnissa. Avohoitotapahtumat kasvoivat edellisestä vuodesta 8,2 prosentilla. Hoivapalveluissa tuotetut hoitopäivät vähenivät 23,8 prosentilla. Kehitysvammahuollon palveluja tuotettiin jäsenkunnille yhteensä 17,3 milj. euron arvosta, mikä oli noin euroa enemmän kuin oli suunniteltu. Ensihoito Vastuu ensihoitopalveluiden järjestämisestä tuli sairaanhoitopiirille vuoden 2013 alusta. Palveluiden järjestäminen perustuu sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksymään palvelutasopäätökseen, jossa määritetään ne saavutettavuuskriteerit, jotka ensihoidon tulee täyttää. Ensihoidon käytännön toteuttamisesta vastasivat erikseen määritellyillä alueilla Pirkanmaan pelastuslaitos ja kilpailutetut yksityiset palveluntuottajat. Vuosi 2015 oli kolmas palvelutasopäätöksen mukainen vuosi. Vuoden 2015 aikana Pirkanmaan ensihoitoyksiköillä on ollut kaikkiaan ensihoitotehtävää, eli keskimäärin 163 tehtävää päivässä. Tehtävien määrä lisääntyi edellisvuodesta 1,9 prosentilla. Kokonaisuutena päätöksen mukainen palvelutaso saavutettiin vähäisin poikkeamin, mutta merkittäviä kuntakohtaisia eroja oli, mikä osoittaa tarvetta edelleen kehittää järjestelmän toimintaa. Ensihoidon kokonaislaskutus oli 20,2 milj. euroa, joka alitti ennakkolaskutuksen. Yhteistyö tilaajien kanssa

20 20 Tilaajakartan mukainen väestömäärä oli yhteensä ja yhteensä Sopimuskumppaneita ovat myös: - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri - Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri - Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä - Vaasan sairaanhoitopiiri Kehyskunnat as. Kolmostie as. Lounais- Pirkanmaa as. Sastamala Parkano Kihniö Ikaalinen Hämeenkyrö Punkalaidun Huittinen as. Ylöjärvi Nokia Pirkkala Lempäälä Vesilahti Urjala Virrat as. Valkeakoski Akaa Mänttä-Vilppula Ruovesi as. Juupajoki as. Orivesi Tampere Kangasala Pälkäne Etelä-Pirkanmaa as. Jämsä as. Kuhmoinen Kuva 6. Sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palvelusopimusmenettelyn mukaiset sopimuskumppanit vuonna Pohjakartta Karttakeskuksen Kuva 7. Toteutunut erikoissairaanhoidon palvelutuotanto jäsenkunnittain vuonna 2015 euroa/asukas. Kalliin hoidon tasausmaksu huomioitu, mutta ei erityisvelvoitemaksua.

21 21 Kuva 8. Erikoissairaanhoidon palvelusopimusten toteuma (%) tilaajittain. Kalliin hoidon leikkaus ja tasausmaksu huomioitu, mutta ei erityisvelvoitemaksua. Toimialue 1 Toimialue 2 Toimialue 3 Toimialue 4 Toimialue 5 Toimialue 7 104,4 104,3 100,1 99,9 93,1 109,9 TAYS yhteensä 101,5 Valkeakosken aluesairaala Vammalan aluesairaala 93,5 111,3 Muut ulkopuoliset ostot Sydänsairaala Oy Coxa Oy 105,2 110,1 130,1 Pshp yhteensä 102, Kuva 9. Erikoissairaanhoidon palvelusopimusten toteuma (%) tuottajittain, kaikki sopimusasiakkaat.

22 22 HENKILÖSTÖ Henkilöstön kehittäminen ja henkilöstötulokset raportoidaan toimintakertomuksen liitteessä Henkilöstökertomus Sairaanhoitopiirissä oli virkoja ja toimia yhteensä 5193, joista sivuvirkoja oli 53. Henkilöstön kokonaismäärä vähentyi kolmatta vuotta peräkkäin. Vakansseja lakkautettiin 121. Palvelutilausten vähentyminen kohdentui eniten aluesairaaloiden toimintaan ja resursseihin. Vuoden 2015 aikana päättyi Kaivannon sairaalan toiminta, jonka myötä hoito- ja huoltohenkilöstön tarve väheni. Vammalan aluesairaalan sairaalahuolto siirtyi Servi Oy:lle ja päivystyksen hoitohenkilöstöstä kahdeksan työntekijää Sotesin päivystystehtäviin vuoden alussa Viimeinen kehitysvammahuollon alueellinen yksikkö Uunilintukoto siirrettiin Parkanon kaupungille. Uusia vakansseja perustettiin 30, joista 23 oli perustehtäviin ja 7 sisäisiin sijaisuuksiin. Yhteensä virkoja ja toimia sijaistarpeeseen oli 794,5. Uusista vakansseista perustettiin 15 hoitohenkilöstöön, 9 lääkärihenkilöstöön, 5 hallintohenkilöstöön ja 1 erityishenkilöstöön. Vakansseista yhdeksän kohdentui päivystyspalveluihin. Ensimmäisen kerran palkattiin nuorisotakuun tuella työntekijöitä opastustehtäviin Taysiin Kaupin kampus-alueelle. Merkittävä muutos henkilöstöresurssien järjestämisessä tehtiin siirtämällä Valkeakosken ja Vammalan sairaalan lääkärit Taysin toimialueille 1-4. Sairaaloiden johtajat jäivät ainoina lääkäreinä alueen sairaaloihin. Lisäksi Valkeakosken sairaalaan jäi yksi päivystyksessä työskentelevä lääkäri. Huoltohenkilöstön keskittäminen tukipalvelukeskukseen jatkui. Vammalan ja Valkeakosken sairaaloiden huoltohenkilöstö siirtyi tukipalvelukeskukseen. Vammalan sairaalasta siirrettiin välinehuollon henkilöstö tukipalvelukeskukseen. Henkilöstöresurssien toteumaa seurataan palkka ja työpanostoteumana. Työpanostiedot lasketaan tehdyistä työtunneista vuosityöpanosten määränä. Vuosityöpanosten kokonaistoteuma oli 4718,6 ilman kehittämisen työpanosta. Suunnitelmaan verrattuna työpanos alittui 39,1. Ammattiryhmittäin hoitohenkilöstön työpanos ylittyi 18,6:lla. Palkkabudjetti alittui talousarvioon nähden noin 3,6 miljoonaa euroa (pl. erillisrahoitteinen toiminta). Osaamisen kehittymistä seurataan kehityskeskustelu- (kuvattu luvussa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet) ja koulutustiedoilla. Täydennyskoulutuksen tarkoituksena on tukea sairaanhoitopiirin tavoitteita ja työntekijöiden osaamistarpeita. Täydennyskoulutusta järjestettiin potilastietojärjestelmistä, turvallisuuden eri teemoista, elvytyksestä, lääkehoidosta, työyhteisön toimivuudesta, Leanmallin soveltamisesta ja terveyden edistämisestä. Sisäisen koulutuksen teemoina oli edellisten lisäksi asiakaslähtöisyys, kivun hoito, kielenhuolto, uhkaavat tilanteet, tietotekniikka sekä työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen liittyvät teemat. Alueen terveyskeskusten ja muiden terveydenhuollon organisaatioiden henkilöstölle sekä Taysin erityisvastuualueen keskussairaaloiden henkilöstölle järjestettiin koulutusta potilaslähtöisistä hoitokäytännöistä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken, sairaalahygieniasta, diabeteksesta, allergioiden ja sydänpotilaan hoidosta, haavanhoidosta ja äitiyshuollon alueelta sekä turvapaikan hakijoiden tilanteeseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Lisäksi koulutuspalveluiden yksikkö järjesti 18 valtakunnallista koulutustilaisuutta. Teemat käsittelivät työyhteisön toimivuutta ja lääketieteen erikoisalojen mukaisia teemoja (saattohoito, psykiatrian teemat, kuntoutusohjaus, selkäydinvammapotilaan hoito). Laajoja täydennyskoulutusohjelmia järjestettiin esimiehille, Taysin erityisvastuualueen ylimmälle ja keskijohdolle. Viime mainitussa mukana oli myös terveyskeskusten edustajia. Kielikoulutusta järjestettiin ruotsin, suomen ja englannin kielessä. Tarkoituksena on järjestää laadukkaat ja turvalliset potilaspalvelut. Ulkopuolelta hankitaan eräitä osaamista syventäviä koulutusohjelmia muun muassa sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA-koulutusta, psykoterapia- ja työnohjaajakoulutusta. Erityisvelvoiterahoituksella rahoitettiin eräitä sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sosiaalija perusterveydenhuollon johtajia sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA-ohjelmaan. Henkilöstökyselyn (entinen tuloskuntomittari) tuloksia selvitetään laajemmin liitteenä olevassa Henkilöstökertomuksessa Tulosten luotettavuuden rajana pidetään yli 50 % vastaajaan määrää. Vastausprosentti oli matala 46,9 % ja sairaanhoitopiirin tasolla tulokset eivät ole luotettavat ja vertailukelpoiset edellisiin vuosiin. Yli 50 % vastausmäärät olivat toimialueilla 2, 5 ja 6, hallintopalvelukeskuksessa, Valkeakosken sairaalassa, Kuvantamis- ja apteekkiliikelaitoksessa sekä yhtymähallinnossa. Henkilöstökyselyllä kerätään tietoa työilmapiirin, työyhteisön sisäisten tekijöiden, esimiestyön ja työtyytyväisyyden kokemuksesta. Kokonaistuloksissa seurataan kehityssuuntia vuosien välisessä vertailussa.

23 23 Kuva 10. Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien jakauma ammattiryhmittäin. Kuva 11. Henkilöstön prosentuaalinen jakauma toimintayksiköittäin

24 24 Taulukko 2. Sairaanhoitopiirin virat ja toimet ammattiryhmittäin ja toimintayksiköittäin vuonna Yliopistollinen sairaala Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos Yhtymähallinto Valkeakosken aluesairaala Vammalan aluesairaala Yhteensä Lääkärihenkilöstö 672,5 82 8, Erityishenkilöstö 187,5 68, ,5 Hoitohenkilöstö , ,5 Hallinto- ja toimistohlstö Huoltohenkilöstö Yhteensä 4967,0 446,0 62,5 205, ,0 Sivuvirat

25 25 KEHITTÄMISTOIMINTA Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 Yleistä Taysin uudistamisohjelman etenemisestä on raportoitu yksityiskohtaisemmin neljän kuukauden välein laadituissa osavuosiraporteissa. Hallitus on käsitellyt ne suunnittelukokouksissaan. Keskeisintä toimintavuonna 2015 oli toimintamuutoksia mahdollistava Taysin etupihahankkeen käynnistyminen. Siihen tulevat uudet tilat pääaulaa, verisuonikirurgian ja toimenpideradiologian yhteisyksikköä, raskauden ja synnytyksen sekä vastasyntyneiden vaativaa hoitoa, välinehuoltoa, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja vammoja sekä lasten ja nuorten sairauksia varten. Hallitus seurasi tiiviisti rakennustoimikunnan ja suunnittelukokousten kautta sopimusvalmistelua. Sairaanhoitopiirin johtaja allekirjoitti 170 miljoonan euron arvoisen urakkasopimuksen SRV Oyj:n kanssa. Se käsittää sairaanhoitopiirin rakennuttamat D- ja L-rakennukset, Tays Sydänkeskus Oy:n rakennuttaman N-rakennuksen ja KOY Vieritien rahoittaman maanalaisen pysäköintilaitoksen. Urakka käynnistyi alueen aitaamisella ja sitä seuranneilla maanrakennustöillä. Maanrakennustyöt ovat edenneet hieman aikataulusta edellä. Opastus ja pääsisäänkäynnin muutos vaativat huomattavan panostuksen, jossa onnistuttiin kohtalaisen hyvin. Puutteita, joita ilmeni mm. opasteiden koossa ja sijoittelussa, korjattiin suunnitellun asiakaskierroksen palautteen mukaisesti. E-rakennus valmistui vanhan sairaalan takasisäpihalle vuoden 2015 lopulla munuaiskeskuksen ja infektioyksikön käyttöön. Munuaiskeskus muutti tiloihin neljästä sijainnista kampuksella. Infektioyksikkö muutti Hatanpään sairaalan tiloista. Muuttoa edelsi aktiivinen muutosvalmennus toimintatapojen ja ympäristön sekä sisäisen yhteistyön oleellisesti muuttuessa. Sekä potilaat että henkilöstö pitivät uutta rakennusta erinomaisena. Infektiopotilaiden hoitoa varten saatiin asianmukaiset eristystilat. Ensimmäisenä Suomessa aloitettiin potilaiden omatoiminen dialyysi niille, jotka eivät olosuhteiden vuoksi voi toteuttaa dialyysejä kotonaan. Tämä vapauttaa edelleen henkilöstöresursseja kasvavaan tarpeeseen ilman lisärekrytointeja. Uudet dialyysihuoneet järjestelyineen mahdollistavat dialyysihoidon tarpeen kasvuun vastaamiseen nykyisellä henkilökunnalla pitkälle ensi vuosikymmenelle. Uudistamisohjelman loppuvaiheen suunnittelun aloittaminen linjattiin hallituksen seminaarissa Sitä edelsi virkamiesvalmistelu elokuusta lukien sekä useampi keskustelu sairaanhoitopiirin johtoryhmässä taustaperusteista sekä hallituksen suunnittelukokouksen käsittely. Suunnittelu aloitetaan heti 2016 vuoden alusta ja tuodaan laajaan käsittelyyn keväällä Tavoitteena on päätöksenteko asiasta vuoden 2016 syksyllä. Projektin johtaminen Uudistamisohjelman johtoryhmä kokoontui 10 kertaa. Kokouksissa seurattiin ja ohjattiin projektin ja sen lukuisten osaprojektien etenemistä sekä taloutta. Valmistelutyö tapahtui osaprojektien ohjausryhmissä sekä projektin johdon kokouksissa. Riskien seuranta ja hallinta ovat onnistuneet ja riskiluvut pienentyneet. Rakentamisen riskejä seurataan rakentamisen projekteissa ja kokonaisuutta seurataan projektin johdon toimesta. Osariskien kautta arvioitu kokonaisriski on riskiluokaltaan 6 (2 x 3), toteutuessaan todennäköisyydeltään epätodennäköinen ja vaikutukseltaan kohtalainen. Suurimpina yksittäisinä riskeinä uudistamisohjelmassa nähdään tällä hetkellä Asioiden henkilösidonnaisuus (riskiluku 6) ja Erikoissuunnittelujen onnistuminen (riskiluku 6). Asioiden henkilösidonnaisuuteen on tartuttu lisäämällä ja tehostamalla viestintää sekä kokouskäytännöissä että sairaanhoitopiirin intrassa, mutta riskin katsotaan edelleen olevan mahdollisesti toteutuessaan vaikuttavuudeltaan merkittävä. Erikoissuunnittelujen osalta riskilukua on saatu alennettua toiminnan tehostamisella, seurannalla ja työkalujen kehittämisellä. Raimo Anttilan taidetoimikunnan kanssa valmisteltiin pääaulan sisäteosten ja lasten ja nuorten keskuksen edustan ulkoteoksen hankintaa. Neuvottelut taiteilijoiden kanssa sopimuksista ovat edelleen käynnissä. Jos ne johtavat toivottuun lopputulokseen, allekirjoitetaan sopimukset vuonna Osaprojektit Toiminnan kehittäminen on tapahtunut 7 yhteisessä ja 18 yksikkökohtaisessa osaprojektissa. Vuoden 2015 talousarviossa oli varattu uudistamisohjelmalle kehittämismäärärahaa yhteensä 0,71 milj. euroa. Vuoden 2015 toteumaksi muodostui 0,65 milj. euroa (92 %). Vuonna 2015 toteutui projektin tukemana kymmenen tutustumiskäyntiä, joissa perehdyttiin toimintaan kotimaassa ja ulkomailla. Erityisinä kohteina olivat Kuopioon valmistunut Kaarisairaala sekä ruokapalveluprojektissa cook and chill (keitä ja jäähdytä) - menetelmään tutustuminen myös ulkomaisissa sai-

26 26 raalakohteissa. Raportit vierailuista on julkaistu intranetin sivuilla (kehittäminen > Tays uudistamisohjelma 2020 > tutustumiskäynnit). Yhteiset toiminnalliset osaprojektit Valtuuston 2010 hyväksymän puiteohjelman mukaisesti on suunnitelmana, että yhteisillä osaprojekteilla vapautetaan 120 työpanosta, jotka voidaan sisäisin siirroin kohdentaa suoran potilashoidon tarpeisiin yksiköissä sitä mukaa, kun sairaanhoitopiirin sisäinen tilaus tai ulkokuntamyyntien sekä vapaan valinnan kehitys edellyttävät. Muutokset valmistellaan talousarvioihin toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Taulukossa 3 on esitetty tähän mennessä toimialuekohtaisesti suunnitellut ja talousarvioihin viedyt tai vietävät yhteisillä osaprojekteilla aikaansaadut työpanosmuutokset mennessä laadittuina (-66,2 tp). Taulukko 3. Yhteisten osaprojektien työpanosmuutokset mennessä Lääkelogistiikka osaprojekti sisältää lääkkeiden määräys, tilaus ja toimitusketjun uudistamisen. Apuna ovat sairaala-apteekin hallinnassa sähköiset lääkevarastoautomaatit vuodeosastoilla. Ensimmäisten e-lääkekaappien asennus tapahtui vuonna Niiden kytkemistä potilastietojärjestelmään ei saatu vietyä loppuun vielä 2015 loppuvuoteen siirtyneen potilastietojärjestelmäpäivityksen vuoksi. Lääkevarastoautomaatit otettiin alustavaan käyttöön päivystysvarastossa sekä munuaiskeskuksessa ja infektioyksikössä. Huollon palvelut -osaprojekti on jatkunut potilasja henkilöstöruokailujen osalta. Ns. cook and chill (keitä ja jäähdytä) menetelmän käyttöönotto vietiin loppuun pitkäniemen alueella. Pitkäniemen alueella ruuan jakelu tapahtuu vasta yksiköissä hoidollisista ja logistiikkasyistä johtuen. Asiaa valmisteltiin laajasti myös keskussairaalan alueella tapahtuvaksi. Keskussairaalassa menetelmänä on keskitetty ruuan jakelu ja vaunukuljetus osastoille. Menetelmä voi tulevaisuudessa mahdollistaa nykyistä laajemman potilaan valinnan vapauden ateriaa valittaessa sekä ruokailuajankohtaa määritettäessä. Samalla tuottavuuden nosto prosessissa mahdollistuu. E-rakennus tehtiin jo tähän menetelmään soveltuvaksi ja muissa uudiskohteissa se mahdollistuu niiden valmistuttua. Tietojärjestelmät ja perustietotekniikka osaprojektissa Kirjaamisvälineet -alaosiossa ns. kämmen-merkintälaitteiden yhteiskilpailutus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa tuotti kustannustason laskun siten, että työpanoskustannusten säätö ylitti hankintakustannukset. Merkintälaitteiden hankinta siirrettiin sovituin reunaehdoin linjaorganisaatioiden työksi. jatkettiin Puheentunnistuksen käyttöönoton valmistelua. Pilotti, jonka perusteella suunnitelman käyttökelpoisuus arvioidaan, käynnistettiin lähtötilanteet mittaamalla vuoden 2015 lopusta alkaen. Se valmistuu kevään 2016 kuluessa. Tekstiviestimuistutus on tarkoitettu palvelemaan potilasta, että hän muistaisi varatun ajan. Näin voitaneen osaltaan vähentää käyttämättömiä varattuja aikoja. Kyseessä on tietojärjestelmähanke, joka on jo kilpailutettu tietohallinnon toimesta. tekstiviestimuistutusta ei ole saatu vielä käyttöön. Internet ajanvaraus on otettu aiemmin käyttöön sukupuolitautien poliklinikalla. Menetelmän käyttöä kokeillaan nyt toisen tyyppisissä yhteyksissä dialyysitoiminnassa ja ihotautien valohoidoissa. Pilotti valmistuu 2016 kevään kuluessa arvioitavaksi. Potilashotelli-osaprojekti on jo aiemmin poistunut uudistamisohjelmasta hallintoylilääkärin johtamaan toimeenpanoon. Mietittäessä vuodeosastotarvetta tulevaisuudessa uudistamisohjelman loppuvaiheen suunnittelussa potilashotellin merkitystä on korostettu. Vuodeosastot-osaprojektissa laadittiin ohjeistus vuodeosastojen yhteiskäytöille. Näiden avulla on tarkoituksena minimoida osastojen ylipaikkatilanteet, jotka eivät ole asiakaslähtöistä palvelua. Tavoittee-

27 27 na oli myös potilaan sujuva siirtäminen hoidon niin vaatiessa Acutasta vuodeosastolle. Seuranta toimeenpanosta ulottuu kevääseen Poliklinikat-osaprojektissa tavoitteena on ennen kaikkea asiakaspalvelun parantaminen, nykyistä parempi hoitoon pääsy eli vasteaikojen lyhentäminen sekä tuottavuuden lisääminen. Isona osiona oli etäpoliklinikoiden järjestäminen videoyhteyden avulla siten, että potilas voi käydä poliklinikkakäynnillä lähempänä kotoaan ja ehkä tulevaisuudessa jopa kotoaan, mutta hoitava lääkäri on Taysissa. Tämän toimintamallin ensi kokemukset olivat rohkaisevia niin hoidettujen potilaiden kuin hoitavien ammattilaistenkin puolelta. Toimintamallin laajentaminen aloitettiin vuodenvaihteesta Toisena isona osiona on ollut monisairaan potilaan hoidon koordinointi. Tässä toimintamalli saatiin sovittua. Sen käyttöönotto tapahtuu vuonna Leikkaussalit -osaprojektissa on laadittu suunnitelmat erityisesti potilas ja tavaralogistiikasta. Eri logistiikkaosien yhteensovitussuunnitelma valmistui vuonna Yksityiskohtia hiottiin vuonna 2015 mm. välinehuollon ja leikkausosastojen välisestä toiminnasta. Yksikkökohtaiset toiminnalliset osaprojektit Vuonna 2015 seurattiin munuaiskeskuksen ja infektioyksikön suunnitelmien toteuttamista yhdessä toiminnan suunnittelua johtaneiden projektipäälliköiden, vastuualuejohdon ja toimialuejohdon kanssa. Suunnitelmat saatiin toteutettua. Psykiatrian ja kehitysvammahuollon yhteisen terapiarakennuksen toiminnallinen suunnitelma hyväksyttiin uudistamisohjelman johtoryhmässä pohjaksi terapiarakennuksen suunnittelulle. Tehokeskuksen, joka sisältää sekä aikuisten että lasten tehohoidon ja tehovalvonnan (vastasyntyneiden tehohoito on synnytysten yhteydessä) suunnitelma eteni yhteiseen esitykseen, joka tulee käsittelyyn vuoden 2016 kuluessa. Pääaulan palveluntuottajaksi ei saatu apteekkia lainsäädännöllisistä sekä apteekkien taloudellisista syistä johtuen. Päivittäistavarakaupan ja pikaruokaravintolan sijoittumismahdollisuuksia tutkitaan. Muissa yksikkökohtaisissa osaprojekteissa valmisteltiin toimintamallien ja hajasijoituksista palaavien yksiköiden osien yhteen saattamista. Potilasturvallisuuden ja laadun kehittäminen Sairaanhoitopiirin strategia antaa potilaalle ja läheiselle lupauksen hyvästä palvelukokemuksesta. Toiminnan parantamisessa on keskeistä potilaalle tuotettu arvo. Kehittämisessä sovelletaan asiakaskokemukseen perustuvaa yhteissuunnittelua (palvelumuotoilu), riskienhallinnan ja ongelmanratkaisun sekä Lean-kehittämisen menetelmiä. Asiakasymmärrystä on selvitetty potilaiden ja potilasjärjestöjen kanssa palvelumuotoilun ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmillä. Vuonna 2015 jatkettiin koko henkilöstölle tarkoitettua koulutusta (Ohkane), jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä palvelukokemukseen perustuvasta toiminnan suunnittelusta, arjen ongelmien tunnistamisesta ja jatkuvasta toiminnan parantamisesta Leankehittämisen periaatteiden mukaisesti. Esimiehille suunniteltiin samaan ajattelumalliin perustuva valmennusohjelma, joka toteutettiin tukipalvelukeskuksen ja hallintopalvelukeskuksen esimiehille. Vuoden aikana käynnistettiin neljä potilaan hoitoon liittyvän vakavan vaaratapahtuman tutkintaa (kolme vuonna 2014). Potilaan hoitoon liittyvien vaaratapahtumien seurantajärjestelmä (HaiPro-järjestelmä) on käytössä sairaanhoitopiirin ohella lähes kaikissa Pirkanmaan kunnissa. Vuonna 2015 PSHP-konsernissa tehtiin 6277 ilmoitusta (6800 vuonna 2014) potilaan hoidon sujuvuuteen ja turvallisuuteen liittyvästä vaaratapahtumasta. Vuosina ilmoitetuista tapahtumista 59 % on sattunut potilaalle, ja 41 % on ollut läheltä piti tapahtumia. Pirkanmaalla tehtiin yhteensä potilasturvallisuusilmoitusta (16242 vuonna 2014). Yleisimmin ilmoitettiin lääkehoidon toteutukseen sekä tiedonkulkuun ja potilastiedon hallintaan liittyvistä tapahtumista. Tapahtumien analyysin avulla saadaan esille potilaan hoitoketjussa esiintyviä ongelmia. Tietoja hyödyntämällä voidaan parantaa hoidon sujuvuutta ja turvallisuutta. Tapahtumien perusteella voidaan myös arvioida riskien hallinnan riittävyyttä. Potilaan hoidon sujuvuutta ja turvallisuutta parantavat toimet on kuvattu toimialueiden osioissa. Henkilöstön valmiutta potilasturvallisuusosaamista lisättiin THL:n tuottamalla potilasturvallisuuden verkkokoulutuksella, jota tarjottiin myös Pirkanmaan perusterveydenhuollon yksiköille.

28 28 Näyttöön perustuva toiminta hoitotyössä Tutkimusnäyttöön perustuvan toiminnan kehittämistä jatkettiin arviointiylihoitajan johdolla. Arviointiylihoitajan virka vakinaistettiin vuoden alussa. Arviointityö ja kehittäminen pohjautuivat käytännöstä nouseviin kysymyksiin ja strategisesti asetettuihin tavoitteisiin; aiheina lääkehoidon turvallisuus, omahoitajuus sekä mielenterveyspotilaiden ja synnyttäjien hoito. Toimialueille vuonna 2012 perustetut työryhmät jatkoivat näyttöön perustuvan toiminnan kehittämistä omien kehittämistarpeidensa mukaisesti. Näyttöön perustuvan toiminnan kehittämistä tuettiin koulutuksella. Keväällä järjestettiin luentosarja tutkimustiedon hakuun ja syksyllä tieteellisten artikkelien lukemiseen liittyen. Syksyllä alkoi Näyttöön perustuvan toiminnan syventävä kurssi, jonka tavoitteena on kouluttaa toimialueille asiantuntijoita toimimaan toimialueiden näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisprosessien vetäjinä. Kurssi on jatkoa vuonna 2014 toteutetulle perusteet kurssille. Järjestyksessään kolmas Hoitotyön viikko ( ) sisälsi koulutusta, asiantuntija- ja kädentaitotorit, posterinäyttelyn sekä ammattikorkeakouluopiskelijoiden järjestämän asiakastorin. Viikko järjestettiin yhteistyössä TaY:n ja TAMK:n edustajien kanssa. Taysin ERVA-alueella kehittämisen kohteena oli potilaskohtainen raportointi, jossa yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin yhteisen toimintamallin luominen kirjalliseen raportointiin siirtymiseksi. Vuonna 2013 käynnistetty Pirkanmaan moniammatillinen alueellinen näyttöön perustuvan toiminnan verkosto kokoontui kaksi kertaa. Yhteisenä ensimmäisenä kehittämiskohteena on kivun hoito. Verkostotapaamisissa tarkasteltiin kivun arviointia ja kirjaamista hoitoketjujen ja TaY:n opiskelijoiden tekemien opinnäytetöiden pohjalta. Lisäksi yhteistyötä tehtiin sairaanhoitopiirien valtakunnallisessa hoitotyön kehittäjien verkostossa. Joanna Briggs Instituutin kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyen oli työn alla systemaattinen katsaus sekä katsausprotokolla. Hoitotyön kirjaaminen Hoitotyön kirjaamisen työryhmä koordinoi osastoilla ja poliklinikoilla toteutuvaa hoitotyön kirjaamisen kehittämistä. Keväällä järjestettiin neljä koulutustilaisuutta painottaen hoitotyön suunnitelman ja yhteenvedon tekemistä jokaiselle osastopotilaalle. Lisäksi laadittiin suunnitelma kirjaamisen arvioinnin toteuttamiseksi kaikilla vuodeosastoilla. Suunnitelma pilotoitiin kahdella osastolla ja esimiesseminaarissa päätettiin toteuttaa arviointi suunnitelman mukaisesti loppuvuoden aikana. Kevään koulutuksista saadun palautteen perusteella syksyllä aloitettiin poliklinikalla toteutuvan hoitotyön kirjaamisen kartoitus, jonka pohjalta edetään kirjaamisohjeiden laatimiseen eri poliklinikoiden edustajista koostuvassa työryhmässä. Hoitoisuusluokitus FCG:n laadunvarmistuskäynti toteutettiin Laadunvarmistuskäynnin tarkoitus oli organisaation vahvuuksien ja parannuskohteiden tunnistaminen ja käytön oikeellisuuden varmistaminen. Käynnillä auditoitiin 38 Pshp:n yksikköä, joissa RA- FAELA hoitoisuusjärjestelmä on käytössä. Mukana audiotoinnissa oli OPCq-, POLIHOIq- ja PPCqmittaria käyttäviä yksiköitä. Laadunvarmistuskäynnistä FCG laati organisaatiokohtaisen raportin, jossa esitettiin vahvuudet sekä kehittämissuositukset. Laadunvarmistusraportti käytiin läpi mm. hoitotyön esimiespäivässä , toimialuevastaavien kokouksissa ja yhdyshenkilöiden koulutustilaisuuksissa. Mittarikohtaista sisäistä ylläpitokoulutusta järjestettiin OPCq- mittarin ja POLI- HOIq- mittarin RAFAELA- yhdyshenkilöille. Kouluttajina toimivat toimialuevastaavat Terhi Anttinen, Anne Rintala ja Helena Rautakorpi. Uutena yksikkönä RAFAELA- hoitoisuusjärjestelmän otti käyttöön UNIP eli uniyksikkö. Sädehoitopoliklinikka (RSH) luopui toistaiseksi SÄDEHOIq- mittarin käytöstä. Luopumisen perusteena oli mittarin epätarkoituksenmukaisuus ja huono hyödynnettävyys tämän hetkiseen sädehoitopoliklinikan toimintaan. Toimialuevastaavien kokoukset toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Kokouksissa käytiin läpi eri alueiden ja yksiköiden hoitoisuusraportteja ja analysointiin niiden avulla toimintaa. Käytiin myös läpi joitakin epäonnistuneita PAONCIL- mittauksia tavoitteena yhdessä löytää ratkaisuja tuloksen epäonnistumiseen ja antaa eväitä jatkotyöskentelyyn. Toimialueiden toimialuevastaavat toteuttivat omat yhdyshenkilöverkostokokouksensa myös sovitusti. RAFAELA:n hyödynnettävyydestä kerättiin tietoa eli toimialueilta. RAFAELAA hyödynnetään toiminnan suunnittelussa, esimerkiksi kesäajantoiminnan suunnittelussa, henkilöstön liikuteltavuudessa, työvuorojen kuormittavuuden arvioinnissa, tehtävänkuvien ja toimintatapojen tarkastelussa sekä kirjaamisen kehittämisessä. Toimialueella 3, neuroalojen vuodeosastoilla tehtiin pienimuotoinen tutkimus lyhytaikaisen työkierron vaikutuksista osastojen hoitoisuuksiin. Tutkimus osoitti, että huolimatta osaston saamasta hoitajaavusta hoitoisuus pysyi keskimäärin optimaalista korkeammalla ja toisaalta apua antaneiden osastojen hoitoisuudet jäivät keskimäärin alle optimiarvon. Valtakunnalliseen RAFAELA- vertailuraporttiin ei osallistunut Pshp:tä yksiköitä vuonna 2015.

29 29 OPETUS JA TERVEYSTIETEELLINEN TUTKIMUS Opetus Tays oli Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan pääasiallinen koulutuspaikka lääketieteellisen perustutkinnon opiskelijoille ja erikoislääkärikoulutuksessa oleville. Erikoislääkäritutkinnon kliiniseen koulutukseen osallistuivat lisäksi Valkeakosken ja Vammalan aluesairaalat, Tays Sydänsairaala, Tekonivelsairaala Coxa, Fimlab Laboratoriot Oy, Tampereen kaupunginsairaala sekä erityisvastuualueen keskussairaalat. Terveydenhuollon opiskelijoiden perus- ja jatkokoulutuspaikkoina olivat Tays ja muut sairaanhoitopiirin sairaalat sekä terveyskeskukset. Lääkärin perustutkintoon liittyvää käytännön opetusta antoivat yliopiston professorit ja kliiniset opettajat sekä heidän lisäkseen myös sairaalan muut lääkärit ja henkilökunta. Erikoislääkärikoulutukseen liittyvään opetukseen sisältyi ohjausta myös tieteellisen työn tekemiseen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri osallistui erillisen tutkijakoulutuksen järjestämiseen yhdessä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Osa perustutkintoihin liittyvästä opetuksesta annettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin keskussairaalassa ja perusterveydenhuollon toimintayksiköissä. Perusterveydenhuollon lisäkoulutusta ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta annettiin kaikissa Taysin erityisvastuualueen terveyskeskuksissa. Terveyskeskusten koulutusrakenteiden ja - sisällön laatua kehitettiin Taysin erityisvastuualueella PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön koordinoimana yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa sekä Kanta-Hämeessä terveyskeskusyhteistyönä aluetoimijajärjestelmän ja ohjaajaverkostojen avulla. Erityisvastuualueella toteutettiin ohjaaja- sekä kehittäjäkoulutusohjelmaa. Ohjauksen ja toimipaikkakoulutusten sisällöllistä kehittämistä seurattiin terveyskeskusten koulutuspaikka-arviointiin pystytetyn jatkuvan webropol-kyselyn avulla sekä terveyskeskusten auditointikierroksella. Erikoislääkärin tutkintoon liittyvään opetukseen sisältyi ohjausta myös tieteellisen työn tekemiseen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri osallistui erillisen tutkijakoulutuksen järjestämiseen yhdessä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. PSHP:n perusterveydenhuollon yksikkö ja Tampereen yliopiston yleislääketieteen oppiala toteuttivat Tiedekeskuksen rahoittamana hankkeen, jossa rakennettiin Taysin erityisvastuualueelle tutkijaterveyskeskusten verkosto. Perusterveydenhuollon tutkijaseminaarit (PERTTU) järjestettiin kahdesti yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Perusterveydenhuollon yksikön perusterveydenhuollon kehittäjäkoulutukseen sisältyi tutkielman tekeminen. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoja Tampereen yliopistossa suoritettiin 120. Erikoislääkärin koulutuksen suoritti 123 ja erikoishammaslääkärin koulutuksen 4. Sairaanhoitopiiri sai lääkärikoulutuksen aiheuttamien kulujen kattamiseen tarkoitettua erityisvaltionosuutta (EVO) yhteensä 10,20 milj. euroa, joka on 16 % vähemmän kuin vuonna Kuva 12. Lääketieteen perus ja jatkokoulutustutkintojen määrät vuosina

30 30 Kuva 13. Koulutus-EVO:n määrä vuosina Terveysalan opetus ja ohjattu harjoittelu Ohjatun harjoittelun koordinointi toteutettiin opetusylihoitajan johdolla harjoitteluprosesseittain osana osaamisen kehittämisyksikön toimintaa. Terveysalan opiskelijoiden työssä oppimisen ja ammattitaitoa edistävän harjoittelun opintoviikkoja oli sairaanhoitopiirissä 9906,1 harjoitteluviikkoa (vuonna 2014 harjoitteluviikkoja ), mitkä kertyivät 2226 harjoittelujaksosta (edellisenä vuonna 2399 harjoittelujaksoa). Vuoden 2015 toteutuneiden harjoittelujaksojen määrä oli jonkin verran vähäisempi ja harjoitteluviikkojen osuus puolestaan hieman suurempi edelliseen toimintakauteen verrattuna. Tämä tarkoittaa, että opiskelijoiden toteuttamien harjoittelujaksojen pituudet olivat lisääntyneet asetetun tavoitteen mukaisesti. Koulutuskäytöstä sairaanhoitopiiri laskutti vuodelta 2015 yhteensä euroa (vuonna 2014 laskutus yhteensä euroa). Opiskelijapalautteen perusteella (N= 1144, vastausprosentti 51.3 %) opiskelijat ovat saavuttaneet harjoittelujaksoille asettamansa oppimistavoitteet erittäin hyvin ja ohjaajien ohjaustaidot ovat tukeneet opiskelijoiden oppimista. Myös opiskelijamyönteinen ilmapiiri koetaan hyvänä. Kaikille näillä osaalueille asetettu tavoite (85 % vastaajista antaa arvioin asteikolla 1-10 välille 8-10) saavutettiin. Vuoden 2013 aloitetun perinteen mukaisesti myös vuonna 2015 palkittiin sairaanhoitopiirin tasolla opiskelijapalautteiden perusteella paras ohjausyksikkö sekä eniten tulostaan edellisvuoteen verrattuna parantanut yksikkö. Lisäksi muistettiin kunniamaininnalla jokaisen terveysalan prosessin parasta ja eniten tulostaan parantanutta yksikköä. Terveysalan opiskelijoiden alkuperehdytystilaisuuksia sekä opiskelijoiden olohuoneita toteutettiin opetushoitajien toimesta systemaattisesti. Kaiken kaikkiaan järjestettiin 272 alkuperehdytystä, joihin osallistui 1495 opiskelijaa. Opiskelijaolohuoneita toteutettiin toimintakauden aikana 44 ja ne tavoittivat 640 opiskelijaa. Yhteistyötapaamisia TAMK:n terveysalan opettajien sekä harjoitteluyksiköiden edustajien kanssa toteutettiin kaikissa harjoitteluprosesseissa. Yhteisiä kehittämiskohteita kuluneen toimintakauden aikana olivat mm. opinnäytetyöprosessin ja opiskelijatunnusten tilausprosessin kehittäminen. Tampereen ammattikorkeakoulun uuden opetussuunnitelman ja sairaanhoitajien uusien osaamisalueiden jalkauttamistyötä jatkettiin ja myös arvioinnin teema oli keskeinen osa yhteistyötapaamisissa. Opetushoitajista osa toimi kiinteästi mukana oman alueensa NPT yhteistyössä. Opetushoitajien osaamisen laajentamisen näkökulmasta opetushoitajat toimivat kesäkuun ajan omissa prosesseissaan kukin oman erillisen suunnitelman mukaisesti. Harjoittelun ohjaajille järjestettiin kuluneen toimintakauden aikana kaksi neljän kontaktipäivän pituista ohjaajakoulutusta. Täydennyskoulutuksena toteutetun ohjaajakoulutuksen suoritti 61 työntekijää. Kokonaisuudessaan PSHPn eri vastuualueilla työskentelevistä ohjaajista 582 on suorittanut tämän kolmen opintopisteen koulutuksen.

31 31 Kehittämisyhteistyö ERVA alueella jatkui. ERVA alueen ammattikorkeakoulujen, sairaanhoitopiirien ja TaY:n yhteistyötapaamisissa käsiteltiin ajankohtaisia yhteistyökysymyksiä. Ohjatun harjoittelun koordinoinnista vastaavat ERVA alueen opetusylihoitajat ja kliinisen hoitotyön opettajat tapasivat säännöllisesti kuluneen toimintakauden aikana. Tapaamisten pääpaino on ollut keskeisten hoitotyön opetukseen ja ohjattuun harjoitteluun liittyvien kysymysten pohtiminen ja ratkaisujen etsiminen. Yhtenä keskeisenä teemana vuonna 2015 oli opiskelijoiden oppimista estävät kokemukset ohjatun harjoittelun aikana ja näiden tulosten kirjoittaminen artikkeliksi. Toimintaa kehitettiin myös valtakunnallisen yhteistyöverkoston alaverkostoissa, joissa verkoston neljästä alatyöryhmässä PSHP:n edustajia oli mukana näissä kaikissa. Mm. harjoittelupaikkojen riittävyydestä ja niiden tarkoituksenmukaisesta jakautumisesta harjoitteluyksiköissä käsittelevästä tutkimuksesta kirjoitettiin artikkeli ja tuloksia esiteltiin alan konferensseissa. Valtakunnallisessa alaverkostossa tuotetun verkkoperehdytyksen sisältöä modifioitiin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin soveltuvaksi. Verkkoperehdytys käyttöönotettiin toimintakauden aikana. (vuonna 2014 yhteensä 93 kappaletta). Myönnetyistä luvista 113 koski ammattikorkeakoulun perustutkintoopiskelijoiden opinnäytetöitä ja 25 YAMK opinnäytetöitä tai ammatillisiin erikoistumisopintoihin liittyviä kehittämistöitä. Tampereen ammattikorkeakoulun ja sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyössä tehtyjä opinnäytetöitä kokonaismäärästä oli yhteensä 51 (perustutkinto-opiskelijoiden opinnäytetöitä 46 ja YAMK-opinnäytetöitä 5). Terveystieteiden maisteriopiskelijoiden opetus ja ohjaus Hoitotieteen johtamisen koulutusohjelmaan kuuluvan hallinnon harjoittelun suoritti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimintayksiköissä ylihoitajien ohjauksessa viisi Tampereen yliopiston opiskelijaa. Syventävän vaiheen projektityön yhteistyössä PSHP:n kanssa teki kuusi Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön hoitotyön johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelman opiskelijaa. Vuoden 2015 aikana suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa InnoEvent tapahtuma jo toisen kerran. InnoEvent on innovointiviikko, jossa eri alojen opiskelijoista muodostetut tiimit työstivät ratkaisuja sairaanhoitopiiriltä saatuihin toimeksiantoihin. InnoEventin tuotoksina syntyi 30 erilaista ideaa sairaanhoitopiirin toimintayksiköiden käyttöön. Opinnäyteyhteistyö Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä ja kehittämishankkeita koskevia lupia käsiteltiin ja myönnettiin opetusylihoitajan toimesta yhteensä 138 kappaletta

32 32 Terveystieteellinen tutkimus Tays-erityisvastuualueen eettinen toimikunta kokoontui vuoden 2015 aikana 13 kertaa käsittelemään lakisääteisiä tehtäviään. Uusia tutkimuksia käsiteltiin 131, joista 122 oli Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä ja 9 erityisvastuualueelta. Uusia lääketutkimuksia ilmoitettiin alkavaksi 12 ja hoitotieteellisiä tutkimuksia 4. Toimikunnan muita asioita ovat mm. tutkimussuunnitelman muutokset ja vuosittaiset turvallisuusraportit. Kaikkiaan käsiteltyjä asioita oli 624. Sihteeri antoi ETL-koodit 59 kansalliselle lausunnolle, jotka oli käsitelty muun eettisen toimikunnan toimesta. Kuva 14. Alueellisen eettisen toimikunnan lausunnot uusista tutkimuksista Vaasan sairaanhoitopiiri poistui Tays-ervasta vuonna Vuonna 2015 sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Taysin erityisvastuualueen tutkimustoimikunnalle 3,91 milj. euroa valtion tutkimusrahoitusta jaettavaksi erityisvastuualueen terveydenhuollon organisaatioille niissä tehtävään yliopistotasoiseen terveystieteelliseen tutkimukseen. Erva-tutkimustoimikunta osoitti valtion tutkimusrahoituksen organisaatioiden tutkimushankkeille hankekilpailutuksen ja erityisvastuualueen tiedetoimikunnan tekemän arvioinnin pohjalta. Rahoitusta saaneista tutkimushankkeista 100 oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konsernista. Näille myönnettiin yhteensä 2,50 milj. euroa. Tiedekeskuksessa hallinnoitavia tutkimusprojekteja vuonna 2015 oli käynnissä 783 kpl, sisältäen valtion tutkimusrahoituksen, Suomen Akatemian, EU:n, säätiöiden, testamenttilahjoitusten jne. rahoittamia hankkeita. Valtion tutkimusrahoituksen lisäksi tiedekeskuksen hallinnoima ulkopuolinen tutkimusrahoitus oli 3,40 milj. euroa. Kuluneen vuoden aikana hoitotieteen tutkimustiimissä käsiteltiin ja lupa myönnettiin hallintoylihoitajan päätöksellä viidelle pro gradu tutkielmalle ja yhdelle väitöskirjatutkimukselle sekä kahdelle post doc - tutkimukselle. Sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyössä tehtyjä hoitotieteellisiä väitöskirjoja valmistui vuoden aikana kaksi ja pro gradu -tutkielmia neljä. Hoitotieteen kuukausimeetingejä järjestettiin yhdeksän kertaa ja niihin osallistui yhteensä 159 sairaanhoitopiirin työntekijää. Tämän lisäksi osallistujia oli ERVA alueen muista sairaaloista videovälitteisesti. Aiheina mm. iäkkäiden päivystyspotilaiden uusintakäyntien syyt ja niihin yhteydessä olevat tekijät,

33 33 lääkkeetön kivunlievitys lasten sairaalahoidon aikana, potilaan eristäminen ja sitominen, hoitotyön johtajien työhyvinvointi, arvostava johtaminen hoitotyön johtamiskäytännöissä, asiakasjäsenen kokemuksia erikoissairaanhoidon neuvoa-antavan potilasryhmän toiminnasta ja palvelun käyttäjän osallisuus mielenterveyspalveluissa. Tutkimustoiminta oli vilkasta. Tieteellisiä artikkeleita syntyi 31, ammatillisia julkaisuja 11 ja konferenssiesityksiä 51. Hoitotieteellinen post doc tutkimustoiminta jatkui kolmessa työryhmässä, joissa tutkimusaiheina olivat johtamisen eettisyys, potilaan osallistaminen sekä opetuksen kehittäminen. Kuva 15. Tutkimustoiminnan rahoitusmäärät ja lähteet Valtion tutkimusrahoituksen luvut sisältävät myös PSHP:n tytäryhtiöiden saaman rahoituksen. Valtion tutkimusrahoituksella ja ulkopuolisella rahoituksella tutkimusprojekteissa työskentelevien henkilöstöiden työpanos oli 57,4. (edellisvuonna 1553). Väitöskirjoja Kaupin kampuksella valmistui 60 (edellisvuonna 62). Näistä 30 oli lääketieteen, 23 filosofian ja 7 terveystieteen alalta. Sairaanhoitopiirin konsernin tuottamien tieteellinen julkaisujen määrä oli 735 (edellisvuonna 909) ja julkaisujen EVO-pisteiden määrä 1330

34 34 Kuva 16. Julkaisupisteiden määrä (EVO-pisteet) toimialueittain Kuva 17. Tohtoritukintojen määrä Kaupin kampuksella TtT terveystieteen tohtori, FT filosofian tohtori, LT lääketieteen tohtori. Lähde TaY tutkintotilastot. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tiedekeskuksessa aloitti toimintansa sairaanhoitopiirin sekä Tampereen yliopiston ja kahden erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhdessä perustama Tampereen Biopankki.

35 35 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Sairaanhoitopiirin riskienhallintajärjestelmää ja turvallisuustyötä on käsitelty sisäistä valvontaa ja konsernivalvontaa koskevan kappaleen yhteydessä. Tässä kappaleessa keskitytään strategisiin ja osin operatiivisiin riskeihin, joilla on välitöntä vaikutusta sairaanhoitopiirin lyhyen ja pitemmän ajan taloudenhoitoon ja yleensäkin toiminnan jatkumiseen. Lisäksi tässä esitetään toimenpiteet, joita on käytetty vuoden 2015 painopisteiksi otettujen riskien hallitsemiseen. Riskienhallintaohjelman toimenpiteet Merkittävimmät sairaanhoitopiirin toimintaa uhkaavat riskit arvioidaan vuosittain ja dokumentoidaan hallintatoimenpiteineen sähköiseen riskienhallintajärjestelmään. Vuoden 2015 alussa riskienhallintajärjestelmä sisälsi 29 sairaanhoitopiiritasoista riskiä, joista suurin osa oli operatiivisia tai strategisia. Johtoryhmän ja toimialueiden tekemän riskien arvioinnin perusteella vuoden 2015 riskienhallinnan painoalueiksi valittiin seuraavat kahdeksan riskiä, joista jokaiselle johtoryhmätason vastuuhenkilö laati erillisen hallintasuunnitelman: Lääkehoidossa tapahtuu virheitä, jolloin potilaan hoito ei toteudu suunnitelman mukaan Palvelusopimusprosessissa epäonnistutaan, jolloin väestön tarvitsemia erikoissairaanhoidon palveluja ei pystytä tuottamaan ja kunta-asiakkaita voidaan menettää Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistuksen tavoitteita ei saavuteta, mistä seuraa epätervettä kilpailua. Yo-sairaaloiden asema ja mahdollisuudet huolehtia tehtävistään vaarantuvat, mm. opetus ja tutkimus Osaavaa henkilöstöä ei ole saatavilla väliaikaisesti tai pysyvästi, jolloin potilaan hoito ei toteudu sujuvasti ja turvallisesti ja asiakkaita voidaan menettää Hoidosta aiheutuu potilaalle sairaalainfektio, erityisesti antibiooteille resistenttien mikrobien aiheuttamat infektiot kuten MRSA Epäonnistutaan toiminta- ja talousjärjestelmän sopeuttamisessa heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen Potilashoitoa tukevissa tietojärjestelmissä olevat puutteet ja huono käytettävyys aiheuttavat tehottomuutta ja hidastavat uusien ominaisuuksien käyttöönottoa Taysin uudistamisohjelma epäonnistuu tavoitteissaan: toiminnallisia muutoksia tuottavuustavoitteineen ei saavuteta, aikataulu pettää tai investointikustannukset ylittävät budjetin. Tietoturvallisuus ja tietosuoja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä toimivat säännöllisesti tietosuoja- ja tietoturvaryhmät sekä näiden ohjausryhmä. Tietotekniseen ympäristöömme ei tarkastelujaksolla 2015 kohdistunut erityisiä kyberuhkia. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tehtiin mm. viestintäviraston ja Microsoftin julkaisemien suositusten sekä oman vuosisuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2015 jatkettiin tietoliikenneverkon uudistamista, jossa parannetaan tietoliikenneverkon käytettävyyttä, suorituskykyä, otetaan käyttöön uusia ominaisuuksia ja vahvistetaan samalla verkon tietoturvallisuutta. Uudistustyöt jatkuvat myös vuonna PSHP:n puheverkossa on ollut useita suunniteltuja katkoja, jotka ovat johtuneet puheverkon päivitys- ja huoltotöistä. Niistä suurin osa on liittynyt loppuvuoden Dect-puhelinverkon ongelmiin. Dect-verkon vikatilanteet ovat estäneet ja/tai aiheuttaneet merkittävää häiriötä keskussairaalan alueen puheliikenteeseen. Ennakoituna varautumisena matkapuhelimet ovat olleet käytössä vikatilanteiden ajan. Laitevalmistajan mukaan helmikuun lopussa 2016 tehtävä puheverkon versiopäivitys tuo lopullisen ratkaisun ongelmiin. Perustietotekniikan (työasemapalvelut ja tietoliikenne) palvelujen vakioraportointiin kuuluu myös raportit internetliikenteen suuntautumisesta/määrästä, virustorjuntaohjelmiston ja palomuurin tuottamat raportit ympäristöön kohdistuneista uhkista sekä roskapostin määrästä. Tietoturvaryhmä seuraa internetliikenteen suuntautumista yleisellä tasolla ja tarvittaessa estää yleisesti kaikkia työasemia koskien pääsyn haitallisille sivustoille. Vähäiset virustorjunta-

36 36 ohjelmiston havaitsemat uhkat on poistettu automaattisesti virustorjuntaohjelmiston avulla. Palomuuri on estänyt uhkia, joita esiintyy kuukausittain. Ennakoivana toimenpiteenä henkilöstöä on tietohallinnon toimesta myös varoiteltu intratiedotuksin haittaohjelmista. Ne liittyvät epämääräisiin sähköpostiliitteisiin, jotka pääosin saadaan suodatettua käyttäjien näkymättömiin mm. roskapostisuodattimella. Roskapostin raportoinnin perusteella roskapostin määrä on hieman noussut loppuvuonna 2015 verrattuna aiempien kuukausien ja vuoden 2014 lukemiin. Kuvantamisen PACS-järjestelmäkokonaisuuden vakauttamiseksi on tehty useita toimenpiteitä vuoden 2014 lopussa ja vuoden 2015 alussa. Tehdyt toimenpiteet toiminnan vakauttamiseksi auttoivat, ja PACS häiriöitä ei vuoden 2015 aikana esiintynyt kuin satunnaisesti vuoden alussa ja elokuun puolessavälissä. PSHP:n kirjautumispalvelin aiheutti elo- ja syyskuussa moneen eri potilastietojärjestelmään yli kahden tunnin käyttökatkot. Potilastiedon arkiston käytössä Uranus-potilasjärjestelmän kautta oli syys-, lokakuussa häiriötilanteita, jotka aiheutuivat muiden toimijoiden toimenpiteistä. Virhetilanteista tehtiin Valviralle ilmoitus. Järjestelmäpalveluiden seuranta ja poikkeusten raportointi toteutetaan toimittajan kanssa yhteisessä työtilassa sekä käsitellään kuukausittaisissa seurantaryhmän kokouksissa. Vuonna 2015 lokiselvityksiä tehtiin 65 kpl (v, 2014: 52 kpl), joista yksi oli pistokoe. Lokiselvityksistä löytyi muutamassa tapauksessa lievää asiatonta käyttöä, esim. omien tietojen katselua. Asianomaisia huomautettiin suullisesti. Marraskuun alussa havaittiin Uranus potilastietojärjestelmän tuottamissa lokitietojen merkinnöissä virhe. Virhettä selvitettiin ohjelmiston toimittajan kanssa. Asiasta oltiin yhteydessä myös Valviraan, jonne tehtiin ilmoitus poikkeamasta. Valvira totesi lokivirheen olevan tietojärjestelmän olennaisten vaatimusten merkittävä poikkeama. Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta Omaisuusriskit liittyvät lähinnä rakennusten ja laitteiden hankintaan sekä käyttöön. Periaatteelliset ratkaisut tehdään strategisina linjauksina, osana toimintaja talous- sekä erityisesti investointien suunnittelua. Päälinjauksen mukaan sairaanhoitopiiri omistaa itse ydintoiminnoissa tarvittavat tilat ja laitteet. Erikseen päätetyissä poikkeuksissa on käytetty vuokrausratkaisuja ja leasingsopimuksia. Käytöstä poistuneille tai vajaakäytössä oleville tiloille haetaan uusia käyttäjiä, jotta ne eivät rasittaisi sairaanhoitopiirin ydintoimintoja. Tämä on noussut viime vuosina aikaisempaa merkittävämmäksi kehittämiskohteeksi. Realisoitavia rakennuksia on mm. Pitkäniemessä, Kaivannossa, Ylisillä ja Mäntässä. Mäntässä ja Sastamalassa onnistuttiin realisoimaan asuinrakennuksia ja asunto-osakkeita, joiden omistaminen ei ollut enää keskeistä sairaanhoitopiirille. Kuntayhtymässä ei ole tilikauden aikana todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olennaisia menetyksiä tai arvon alennuksia. Huonokuntoisia rakennuksia on purettu ja alaskirjattu. Sairaanhoitopiiri ei myöskään ole joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen omaisuusriskeihin liittyen. Osaa riskeistä hallitaan vakuuttamalla. Vakuutusturvan kattavuutta kartoitettiin kokonaisvaltaisesti kilpailutuksen yhteydessä vuoden 2011 aikana. Vakuutusturvan uudelleenkilpailutusta ei ole tehty, koska SO- TE-uudistuksen päätöksistä ei ole ollut vielä tietoa, ja kilpailutilanne vakuutusmarkkinoilla ei indikoi kilpailutustarvetta. Niinpä vuoden 2011 sopimusta on jatkettu sopimukseen kuuluvilla optiovuosilla. Rahoitusriskit Rahoitusriskit liittyvät yhtäältä sairaanhoitopiirin tulorahoituksen riittävyyteen, pitkäaikaisen lainarahoituksen saatavuuteen sekä kassavarojen ja vieraan pääoman hoitoon. Tulorahoituksen riittävyydestä on raportoitu muualla toimintakertomuksessa. Lokitietojen seurantaa ja valvontaa varten vuonna 2015 pilotoitiin lokitietojärjestelmää. Lopullinen päätös käyttöönotosta tehtiin loppuvuodesta, joten järjestelmän käyttöönotto tulee tapahtumaan vuoden 2016 puolella. Julkisena ja kunnallisena toimijana kuntayhtymän mahdollisuudet saada vierasta pääomaa on ollut hyvä. Rahoituksen saannin riskinä näyttää nousevan se, että jotkut rahoittajat kokevat kuntayhtymän tule-

37 37 vaisuuden epämääräisenä SOTE-uudistuksen vuoksi. PSHP on turvannut uudistamisohjelman rahoituksen rahoitussopimuksin EIB:n kanssa. Taysin uudistamisohjelman investoinnit käynnistyivät rakentamisen osalta vuoden 2015 syksyllä. Investoinnit vaativat tulorahoituksen lisäksi mittavaa lainarahoitusta, johon aina liittyy korko- ja takaisinmaksuriski. Riskiä on tarkoitus pienentää käyttämällä pitkäaikaisia koronvaihtosopimuksia ja pitkiä takaisinmaksuaikoja. Investointiohjelman avulla tuottavuutta parannetaan niin, ettei hankkeiden rahoitus johda kohtuuttomiin hintojen korotuksiin. Investointiohjelman vaikutusta hintoihin on selvitetty sekä sairaanhoitopiirin omin laskentamallein että ulkopuolisten asiantuntijaselvitysten avulla. Sairaanhoitopiirin pitkäaikainen lainakanta vuoden 2015 lopussa oli 72,4 miljoonaa euroa. Konsernin pitkäaikainen lainakanta oli 92,8 miljoonaa euroa. Vanhempia muuttuvakorkoisia lainoja on suojattu korkojohdannaisilla. Uusien lainojen suojauksia on tehty vain osittain, koska lyhyiden korkojen ennustetaan pysyvän vielä matalalla. Suojausastetta tullaan nostamaan merkittävästi vuoden 2016 aikana, kun uusia etupihahankkeen edellyttämiä lainaeriä nostetaan. Ensimmäinen erä EIB:n lainasopimuksen mukaisesta rahoituksesta nostettiin vuoden 2013 tammikuussa ja toinen erä on nostettu maaliskuussa Vuonna 2015 ei nostettu uusia lainoja. valitus Euroopan Unionille. Takausiin ei arvioida sisältyvän erikseen mainittavia huomattavia riskejä. Kuntayhtymän ja konsernin muut taloudelliset vastuut koostuvat pitkistä vuokrasopimuksista sekä pitkäaikaisten lainojen suojaamiseksi tehdyistä johdannaissopimuksista. Näihin sopimuksiin ei arvioida sisältyvän erikseen mainittavia huomattavia riskejä. Yhtenä sairaanhoitopiiritasoisena riskienkantokyvyn mittarina voidaan pitää kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin taseessa olevaa oman pääoman määrää ja sen muutosta. Sairaanhoitopiirin oma pääoma vahvistui vuoden 2015 aikana 6,3 miljoonaa euroa, ollen vuoden lopussa 173,6 miljoonaa euroa. Aiempien ja tilinpäätösvuoden yhteisen ylijäämän osuus tästä on 22,0 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirikonsernin oma pääoma oli 199,4 miljoonaa euroa ja se vahvistui 14,5 miljoonalla eurolla. Vuoden 2015 toteutunut keskikorko johdannaisten kustannukset huomioiden oli noin 2,7 prosenttia. Kaikki sairaanhoitopiirin lainat ovat euromääräisiä. Lainojen korkoriskiä seurataan säännöllisesti. Lainasalkkuanalyysien tekemisessä hyödynnetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on myöntänyt lainan TAYS Sydänkeskus Oy:n liiketoimintakaupan rahoittamiseen ja kaksi lainaa Fimlab Laboratoriot Oy:n liiketoimintakaupan rahoittamiseen. Myös konsernitilin luottolimiitit ovat antolainoihin verrattavia. Lainajärjestelyihin ei arvioida sisältyvän erikseen mainittavia huomattavia riskejä. Sairaanhoitopiiri on antanut takauksia konserni- ja osakkuusyhteisöille. Suurimpia ovat Sydänkeskus Oy:lle ja Vieritie Oy:lle annetut takaukset uudistamisohjelmaan liittyvän etupihahankkeen toteuttamiseksi ja Tampereen yliopistollisen sairaalan Koulutussäätiölle annettu takaus. Yhdestä takauksesta on tehty

38 38 SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla varmistetaan päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttaminen, päätösten perusteena olevan tiedon riittävyys ja luotettavuus ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan sekä että omaisuus ja voimavarat turvataan. Käytetty arviointimalli perustuu maailmalla yleisesti käytettävään COSOviitekehykseen. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kuntayhtymän hallitus. Lisäksi kaikki tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, sekä muut esimiesasemassa olevat henkilöt, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Vuosittain uudistetaan keskeiset sisäiseen valvontaan liittyvät taloutta ja henkilöstöä koskevat ohjekirjeet sekä tarpeen mukaan muita ohjekirjeitä. Vuoden 2013 aikana uudistettiin vuodelta 2007 oleva sisäisen valvonnan ohje. Vuodelta 2013 on peräisin myös Sisäinen valvonta ja hyvä johtamis- ja hallintotapa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä -ohje. Konserniyhteisöjä koskeva hyvän hallinnon ohje on tarkoitus uudistaa lähivuosina. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kuntayhtymän päätöksenteko perustuu hyvän hallintotavan mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö, kuntayhtymän perussopimus, johtosäännöt, hallintosääntö sekä muut sairaanhoitopiirin säännöt ja ohjeet. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Toimintakulut ylittivät talousarvion 3,8 %. Ylitys johtui palveluluiden ostoista ja materiaalihankinnoista. Palveluiden ostoissa huomattiin vuoden aikana useampivuotinen budjetointivirhe. Se on korjattu, ja vuoden 2016 talousarvio on laadittu uudelta pohjalta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen oli pääosin talousarvion mukaista. Niitä kuvataan tarkemmin toisaalla tässä toimintakertomuksessa Vuonna 2016 kehittämisen kohteina ovat jäsenkuntalaskutuksen ennustavuuden kehittäminen sekä yhä sopimusohjaus- ja taloussuunnitteluprosessien kehittäminen. Riskienhallinnan järjestäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin riskienhallintapolitiikka päivitettiin keväällä Riskienhallinta ja sisäinen valvonta perustuvat strategiaan ja hyvään hallintotapaan. Sairaanhoitopiirissä riski tarkoittaa asiaa tai tapahtumaa, joka uhkaa sairaanhoitopiirin tai sen toimintayksiköiden toiminnan jatkuvuutta tai tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallintaprosessin mukaisesti riskejä arvioidaan systemaattisesti sairaanhoitopiirin johdossa ja toimialueilla. Riskienhallintaa toteutetaan osana päivittäisjohtamista tai erillisinä kehittämishankkeina, ja osaa vahinkoriskeistä hallitaan vakuuttamalla. Riskien arvioinnissa ja toimenpiteiden dokumentoinnissa käytetään sähköistä riskienhallintajärjestelmää. Myös yksikkökohtaiset työturvallisuusriskit arvioidaan samaan järjestelmään. Turvallisuus, valmius ja riskienhallinta huomioidaan osana sairaanhoitopiirin johtamista. Turvallisuudessa lähtökohtana on potilaan hoito ja potilasturvallisuus, jota henkilö-, kiinteistö-, palo-, ympäristö- ja tietoturvallisuus sekä valmiussuunnittelu tukevat. Johdolle turvallisuusasioita valmisteleva moniammatillinen turvallisuustyöryhmä kokoontui vuonna 2015 kahdeksan kertaa. Lakien ja säännösten tai hyvän hallintotavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne, vaatimus tai oikeusseuraamus, ei ole sairaanhoitopiirin hallituksen tiedossa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Turvallisuusraportointi on osa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toteutumisen seurantaa. Kaksi kertaa vuodessa PSHP:n johtoryhmälle annettavaan turvallisuusraporttiin kootaan tilannekatsaus turvallisuuden eri osa-alueista. Tilannetietoa turvallisuudesta saadaan mm. HaiPro-järjestelmästä, johon työntekijät ilmoittavat vaaratapahtumat, turvallisuuspoikkeamat ja läheltä piti -tilanteet. Vuonna 2015 HaiPro-järjestelmään tehtiin yhteensä ilmoitusta, jotka jakaantuivat seuraavasti potilasturvallisuus 5256, työturvallisuus 2795, toimintaympäristö 341 ja tietoturva 312. Potilaan hoidon sujuvuutta ja turvallisuutta parantavat toimet on kuvattu toimialueiden osiois-

39 39 sa. Potilaan hoitoon liittyvän vakavan vaaratapahtuman tutkintaan luotiin menettelytapa, jossa nimetty tutkintaryhmä selvittää tapahtumien kulun ja tapahtuman syyt. Tutkintaryhmä laatii tutkintaselostuksen, joka sisältää suositukset turvallisuuden parantamiseksi ja uusien vaaratapahtumien ennalta ehkäisemiseksi. Vuonna 2015 käynnistettiin neljä tutkintaa. Potilasturvallisuuden verkkokoulutusta päätettiin jatkaa. Eniten työntekijöihin kohdistuneita poikkeamailmoituksia tuli aiempien vuosien tapaan väkivalta- ja uhkatilanteista. Tapahtumien johdosta ryhdyttiin toimintayksiköissä erilaisiin toimenpiteisiin. Väkivallan hallintaan panostettiin toimintayksiköissä monin eri tavoin: tilaratkaisuin, säännöllisesti järjestettävillä koulutuksilla, vartijapalveluilla, hälytysjärjestelmillä ja ohjeiden uudistamisella. Taysin uudistamisohjelmassa huomioidaan turvallisuus- ja valmiusasiat hankkeen eri vaiheissa. Elokuussa 2015 aloittaneen etupihan työmaan turvallisuusvaikutuksia arvioidaan säännöllisesti. Päätoteuttajan kanssa järjestettiin yhteinen häiriötilanneharjoitus, jossa sovittuja käytäntöjä testattiin. Pelastuslaitoksen palotarkastuksilla tekemän auditoinnin mukaan sairaanhoitopiirin toimintayksiköiden omatoiminen varautuminen on hyvällä tasolla. Vuonna 2015 toteutettiin laaja hanke Keskussairaalan paloilmoittimien hajauttamisesta, mikä nopeuttaa toimintaa palotilanteessa. Kemikaaliturvallisuuden parantamiseksi hankittiin uusi kemikaalien hallintaohjelmisto. Sammutuslaitteistolla on Keskussairaalan osalta varustettu noin 70 prosenttia suunnitelluista hoitotiloista. Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä toimialueille ja konserniyhtiöille suunnattiin kysely, jolla kartoitettiin riskienhallinnan tasoa ja toimenpiteitä. Selvityksen perusteella riskienhallinnan tasossa tai järjestelmissä ei löytynyt huolestuttavia puutteita. Eniten huomioita vastauksissa sai sisäisen valvonnan toimivuuteen vaikuttava raportointijärjestelmien tuottamien tietojen ristiriitaisuus sekä ajallinen viive. Sopimustoiminta "Sisäinen valvonta ja hyvä johtamis- ja hallintotapa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä" -ohjeessa on kuvattu sopimushallinnan valvontavastuukäytäntö. Sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta on määritelty keskeisiksi osiksi sopimusten seurantaa. Sairaanhoitopiirin yhteinen sopimusten hallinnan tietojärjestelmä on saatu kattavasti käyttöön. Tietojärjestelmää laajennetaan suunnitelmallisesti mm. sähköisen allekirjoituksen osalta. Sairaanhoitopiirin hallituksen tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita olennaisia negatiivisia seuraamuksia. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoimintaa, joka on luotu tuottamaan lisäarvoa organisaatiolle ja parantamaan sen toimintaa. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta- sekä tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Sairaanhoitopiirin sisäisen tarkastuksen toimivalta ja vastuu määritellään sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa. Sisäinen tarkastus laatii kutakin työvuotta varten vuosisuunnitelman, jonka sairaanhoitopiirin johtaja hyväksyy. Sairaanhoitopiirissä on tällä hetkellä yksi sisäinen tarkastaja, joka toimii osan työajasta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Keskeisenä sisäisen tarkastajan tehtävänä on ollut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuden arviointi. Vuosisuunnitelmassa esitettyjä johtamis- ja hallintoprosessien arviointia täydentäviä kohteita ovat olleet laskutuksen, hinnoittelun, kustannushallintaohjelman ja sopimusvalvonnan tarkastukset. Sisäinen tarkastaja on lisäksi toiminut asiantuntijana sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisessä. Sisäisen tarkastuksen resurssointia päätettiin lisätä vuonna 2015 yhteistyössä Päijät-Hämeen ja Kanta- Hämeen kanssa. Tämä erva-alueen yhteistyöhankkeena valmistelu yhteistoiminta aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa, jolloin alueen sisäiseen tarkastukseen palkataan toinen sisäinen tarkastaja. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntayhtymäkonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Sairaanhoitopiirikonserniin kuuluvien yhtiöiden osuus sairaanhoitopiirin palvelutuotannosta on ollut koko ajan kasvussa ja on jo selvästi yli 10 %. Niinpä konserniohjaus ja valvonta on noussut merkittävään asemaan.

40 40 Tällä hetkellä konserniraportointi ja yhtiöiden ohjausjärjestelmä toimii hyvin. Sisäisen tarkastuksen suorittaman arvioinnin mukaan näyttää siltä, että konsernivalvonta on kokonaisuutena tulkiten perusperiaatteiltaan asianmukaisesti järjestetty ja se toimii pääsääntöisesti tarkoituksenmukaisesti. Konsernivalvonnan ydin on kuukausittainen talousraportointi sekä säännölliset kokoukset yhtiöiden johdon ja sairaanhoitopiirin johdon välillä. Sairaanhoitopiirin johtaja on nimennyt konsernivalvonnan työryhmän, johon kuuluvat sairaanhoitopiirin johtajan lisäksi hallintoylilääkäri, talousjohtaja ja konserniraportoinnista vastaava controller. Työryhmän tehtävänä on analysoida yhtiöiden taloutta ja toimintaa, ohjeistaa ja seurata yhtiöiden konsernitaloutta sekä osallistua konserniohjauksen ja valvonnan prosessiin. Lisäksi työryhmä neuvottelee yhtiöiden kanssa strategisista linjauksista, omistajapolitiikan toteutumisesta, riskien hallinnasta sekä seuraa ja raportoi yhtiöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Konsernitalouden hallinta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on varauduttu tulevaisuuteen järjestämällä toimintoja enemmän yhtiömuotoon kuin muissa sairaanhoitopiireissä. Yli 10 % palvelutuotannosta tuotetaan yhtiömuotoisesti. Tämä kehitys on edennyt niin pitkälle, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin asemaa ja taloudellista tilannetta tuleekin arvioita ensisijaisesti konsernilaskelmien pohjalta. Konsernin kokonaisohjauksen hallinta perustuu ensisijaisesti siihen, että emoyhteisön eli sairaanhoitopiirin hallitus ja toimiva johto tiedostaa asemansa koko konsernin johtajina ja että kaikki konsernin osat noudattavat yhteistä strategiaa ja ymmärtävät omat tehtävänsä lähtökohtaisesti tältä pohjalta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on käytössä tarvittavat työvälineet ja menetelmät, jolla tähän tavoitteeseen voidaan päästä. Konsernitilijärjestelmä on niistä keskeisimpiä. Samoin käytössä ovat konsernijohdon ja konserniyhtiöiden väliset säännölliset seurantapalaverit sekä kuukausittainen seurantaraportointi hyväksymässä konserniohjeessa. Konsernijohdolla tarkoitetaan ohjeessa hallitusta ja niitä kuntayhtymän johtavia viranhaltijoita, jotka toimivat tytäryhteisöjä koskevien asioiden esittelijöinä hallituksessa. Sairaanhoitopiirin johtaja voi antaa konserniasioiden valmistelun määräämilleen vastuuhenkilöille. Konsernijohto vastaa konsernivalvonnan järjestämisestä. Omistajan kannanotot yhtiöissä käsiteltäviin asioihin antaa kuntayhtymän hallitus. Kuntayhtymän edustajat tytäryhteisöissä Sairaanhoitopiirin hallitus nimeää kuntayhtymän edustajat yhtiökokouksiin ja ehdokkaat yhtiöiden hallitukseen. Nimityksissä huomioidaan asiantuntemus ja poliittinen edustavuus. Tärkeimpien yhtiöiden hallituksiin on valittu konsernijohtoa edustava sairaanhoitopiirin johtoryhmän jäsen. Tarkastuslautakunta on kilpailuttanut sairaanhoitopiirin ja konserniyhteisöjen tilintarkastuksen. Yhtiökokoukset nimeävät hallitusten jäsenet sekä tilintarkastajat. Tytäryhteisön on jo valmisteluvaiheessa hankittava omistajan ennakkokäsitys tehdessään päätöstä konserniohjeessa luetelluista merkittävistä asioista. Vastuu omistajan ennakkokäsityksen hankkimisesta on tytäryhteisön hallituksen puheenjohtajalla. Ennakkokäsitys hankitaan sairaanhoitopiirin johtajalta. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konserniohjeen mukaan valtuusto määrittelee kuntayhtymän omistajapolitiikan linjaukset ja päättää kuntayhtymäkonserniin kuuluvien yhteisöjen hallitusten jäsenille sekä yhteisöille itselleen asetetuista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet valtuusto päätti Tavoitteiden toteutumista arvioidaan toimintakertomuksen erillisessä luvussa. Konserniohjeessa on määritelty talousarviovuoden aikana tapahtuvan konserniraportoinnin periaatteet. Toimivallan- ja vastuunjako konserniohjauksessa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimielinten ja viranhaltijajohdon toimivallan- ja vastuunjako konserniohjauksessa on määritelty valtuuston marraskuussa Riskienhallintajärjestelmien tytäryhteisöissä toimivuus Konserniyhteisöjä on ohjattu järjestämään oma riskienhallintansa riittävällä tavalla, tukeutuen sairaanhoitopiirin yhteiseen riskienhallintapolitiikkaan. Suurissa konserniyhtiöissä on käytössä myös yhtiöiden toimintaan soveltuvia omia riskienhallintajärjestelmiä.

41 41 Vuoden 2015 konsernijohdon ja konsernin tytäryhtiöiden välisissä neuvotteluissa arvioitiin yhdessä riskienhallinnan tilanne ja suositeltiin yhtiöille PSHP:ssa käytössä olevan Granite-riskienhallintajärjestelmän hyödyntämistä. Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä konserniyhtiöiden riskienhallintaa arvioitiin erillisellä kyselyllä. Keskitettyjen konsernitoimintojen ja konsernipalvelujen käyttö sekä siirtohinnoittelun toimivuus Konserniohjeen periaatteena on keskitetysti järjestettävien tai hankittavien konsernipalvelujen käyttö. Siitä voidaan poiketa vain konsernijohdon päätöksellä. Tällaisia päätöksiä on jouduttu tekemään eräiden hankintojen ja tukipalvelujen osalta. Päätösten taustalla ovat olleet painavat taloudelliset tai toiminnalliset syyt. Sairaanhoitopiirin ja konserniyhteisöjen välisten ostojen ja myyntien hinnoittelussa noudatetaan "omakatteisuuden huomioivaa liiketaloudellista hinnoittelua", mikä vastaa lainsäädännössä määriteltyä siirtohinnoitteluperiaatetta julkisen ja yksityisen toiminnan välimaastoon sijoittuvassa toiminnassa. Hinnoittelu sekä siihen liittyvä riskien jako yhtiön ja omistajan kesken tulevat olemaan keskeisimpiä sairaanhoitopiirin ja yhtiöiden välisiä keskustelunaiheita myös jatkossa.

42 42 TALOUS JA RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Sairaanhoitopiirin toimintatuotot vuonna 2015 olivat 736,9 miljoonaa euroa. Toimintatuotot pienenivät 3,7 miljoonaa euroa ja 0,5 % edellisestä tilikaudesta. Jäsenkuntamyynti ja ulkokuntamyynti olivat yhteensä 634,5M, josta erikoissairaanhoidon kuntalaskutus muodosti 583,6 milj. euroa, perusterveydenhuolto 11,8 milj. euroa, ensihoito 20,2 milj. euroa ja kehitysvammahuolto 18,9 milj. euroa. Jäsenkunnilta laskutettavat erityisvelvoitemaksut olivat 5,7 milj. euroa. Jäsenkuntamyynti oli yhteensä 540 milj. euroa, joka oli 7,9 milj. euroa (1,4 %) pienempi kuin edellisellä tilikaudella. Vuosikate oli 32,7 milj. euroa, joka on 0,8 milj. euroa enemmän kuin vuonna Suunnitelman mukaiset poistot olivat hyvin lähellä edellisen vuoden tasoa, ollen 26,7 milj. euroa. Vuosikate oli 122,6 prosenttia poistoista (120,1 % vuonna 2014). Poistoihin sisältyy 0,5 milj. euroa lisäpoistoa liittyen Pitkäniemen ravintokeskukseen. Sairaanhoitopiirin tilikauden tulos oli 6,0 milj. euroa ylijäämäinen. Tästä kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen ylijäämä muodosti 1,66 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin toimintakulut vuonna 2015 olivat 705,2 milj. euroa. Toimintakulut pienenivät 1,9 milj. euroa (0,3 %) edellisestä tilikaudesta. Merkittävimmät kulueräkohtaiset muutokset edelliseen vuoteen verrattuna liittyvät palkkamenoihin, jotka pienenivät 3,6 milj. euroa, materiaaliostoihin, jotka kasvoivat 6,9 milj. euroa sekä potilasvahinkomenojen 8,1 milj. euron pienenemiseen. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista pysyi edellisvuotisella tasolla ja oli 104,7 prosenttia. Toimintakate oli 33 milj. euroa ja oli 2 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Sairaanhoitopiirin rahoitustuotot olivat 5,4 milj. euroa ja 2,7milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuotena. Merkittävin erä rahoitustuotoista olivat tytäryhtiöiden osinkotuotot, yhteensä lähes 4,4 milj. euroa. Rahoituskulut olivat 5,8 milj. euroa ja edellisvuotisella tasolla. Sairaanhoitopiiri maksoi jäsenkunnilleen peruspääoman korkoa 2,5 prosentin mukaan yhteensä 3,8 milj. euroa. Poistoeron lisäyksenä kirjattiin 0,37 milj euroa, koostuen 0,57 milj. euron lisäyksestä kehitysvammahuollon toimintavarustukseen liittyen sekä varausten 0,19 milj euron purkuun R-rakennukseen ja Yliseen liittyen. Varausten vähennyksenä on tuloutettu vapaaehtoisista varauksista 0,2 milj. euroa, joka oli varattu Taysin toimi- ja palvelualueiden kiireellisiin irtaimistohankintoihin. Rahastojen vähennyksenä purettiin kehitysvammahuollolle varattua rahastoa alijäämän kattamiseen sekä toimintavarustuksen poistoeroon 0,79 milj euroa. Poistoero- ja rahastojen muutoskirjausten jälkeen sairaanhoitopiirin tilikauden kokonaistulos oli 6,64 milj. euroa ylijäämäinen.

43 43 Taulukko 4. Tuloslaskelma ja tuloslaskelman tunnusluvut.

44 44 Toiminnan rahoitus ja rahoitusasemassa tapahtuneet muutokset Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirralla osoitetaan, kuinka toiminnan tuotot riittävät investointien rahoittamiseen. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, miten alijäämä on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty. Sairaanhoitopiirin toiminnan rahavirta vuodelta 2015 oli 33,0 milj. euroa, joka on 8,4 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Toiminnan rahavirta muodostui vuosikatteesta 32,7 milj. euroa ja tulorahoituksen korjauseristä 0,26 milj. euroa. Tulorahoituksen korjauserät muodostuvat pakollisen varauksen muutoksista, käyttöomaisuuden myyntivoitoista ja käyttöomaisuuden myyntitappioista. Investointien rahavirta osoittaa investointeihin sitoutuneen nettorahoituksen määrän. Vuonna 2015 sairaanhoitopiirin investointeihin sitoutui 52,7 milj. euroa, joka on 2,1 milj. euroa enemmän kuin vuonna Investointeihin käytettiin yhteensä 53,7 milj. euroa ja toisaalta pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja saatiin 1,0 milj. euroa. koostuvat lähinnä konsernitiliveloista, pienenivät edellisvuodesta 6,7 milj. euroa. Peruspääoma kasvoi 0,7 milj. euroa liittyen Pitkäniemen koulun lisäämisestä peruspääomaan. Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat erät paransivat maksuvalmiutta yhteensä 8,3 milj. eurolla. Näissä erissä maksuvalmiutta paransivat lyhytaikaisten saatavien väheneminen sekä lyhytaikaisten korottamien velkojen kasvu. Vaihto-omaisuusvarastojen kasvu 0,36 milj. euroa sen sijaan heikensi maksuvalmiutta. Kaikkiaan sairaanhoitopiirin rahoituksen rahavirta oli -2.8 milj. euroa ja rahavarojen muutos yhteensä - 22,6 milj. euroa. Tämä johtui pitkälti siitä, että vuodelle 2015 suunniteltuja pitkäaikaisia lainoja ei nostettu johtuen uudistamisohjelman etupihahankkeen viivästymisestä alkuperäisestä aikataulusta. Investointien omahankintamenoista (investointimenot - rahoitusosuudet) 60,9 prosenttia (61,8 % vuonna 2014) rahoitettiin tulorahoituksella. Pääomamenoista (investointien omahankintamenot + antolainojen muutokset + lainan lyhennykset) tulorahoituksella katettiin 60,2 prosenttia (57,7 % vuonna 2014). Toiminnan tuottama rahoitus ei kattanut investointien nettorahoitustarvetta, vaan rahoitusalijäämää jäi 19,8 milj. euroa. Rahoituksen rahavirrat osoittavat antolaina- ja muiden saamisten, toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden sekä oman ja vieraan pääoman muutokset tilikauden aikana. Antolainojen lisäyksiä ei tilikaudella ollut. Tytäryhtiöt TAYS Sydänkeskus Oy ja Fimlab Laboratoriot Oy lyhensivät sairaanhoitopiirin myöntämiä lainoja yhteensä 1,7 milj. euroa. Sairaanhoitopiiri ei nostanut tilikaudella uutta pitkäaikaista lainaa, mutta lyhensi vanhoja pitkäaikaisia lainoja 6,7 milj. euroa. Lyhytaikaiset lainat, jotka Lainanhoitokate oli 4,0 (vuonna ,9). Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, kun tunnusluvun arvo yhtä suuri tai suurempi kuin 1. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2. Kassa oli 24,5 kassapäivää (vuonna pv) vastaava.

45 45 Taulukko 5. Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman tunnusluvut.

46 46 Tase ja sen tunnusluvut Kirjanpitolain mukaisesti taseen tulee kuvata tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa. Sairaanhoitopiirin taseen loppusumma oli 455,3 milj. euroa, joka on 1,8 milj. euroa pienempi kuin taseen loppusumma Taseen pysyvien vastaavien ryhmässä aineettomien hyödykkeiden kokonaisarvo kasvoi edellisvuodesta 1,7 milj. euroa. Aineellisten hyödykkeiden tasearvo kasvoi puolestaan 23,9 milj. eurolla. TAYS Sydänkeskus Oy ja Fimlab Laboratoriot Oy lyhensivät lainojaan sairaanhoitopiirille yhteensä 1,68 milj. euroa, joka pienensi vastaavasti sijoitusten kokonaismäärää. Toisaalta sijoituksia lisättiin ostamalla FinnMedi Oy:n osakkeita 0,2 milj. euroa, Tuomi Logistiikan osakkeita 0,735 milj. euroa ja Tullinkulman osakkeita 0,027 milj euroa. Vaihtuvien vastaavien ryhmässä vaihtoomaisuuteen sitoutunut pääoma kasvoi edellisvuodesta 0,36 milj. euroa ja varastoon sitoutuneen pääoman arvo oli vuoden 2015 lopussa 8,3 milj. euroa. Lyhytaikaisia saamisia oli yhteensä 59,0 milj. euroa ja ne vähenivät vuoden 2014 tilinpäätöksestä 4,0 milj. euroa. Merkittävimpänä muutoksena oli myyntisaamisten 5,4 milj. euron väheneminen sekä toisaalta muiden saamisten 0,96 milj. euron lisääntyminen. Tilinpäätökseen 2015 ei sisälly rahoitusarvopapereita. Rahat ja pankkisaamiset pienenivät edellisvuodesta 22,6 milj. euroa ja olivat tilanteessa yhteensä 51,8 milj. euroa. Taseen vastattavien ryhmässä oma pääoma kasvoi edellisvuodesta yhteensä 6,3 milj. eurolla. Omaa pääomaa kasvatti 0,7 milj. euron lisäys peruspääomaan liittyen Pitkäniemen kouluun sekä tilikauden ylijäämä 6,6 milj. euroa. Toisaalta muut omat rahastot pienenivät 0,79 milj, euroa liittyen kehitysvammahuollon rahaston purkuun. Pakollisten varausten määrä kasvoi edellisvuodesta 0,3 milj. euroa liittyen potilasvahinkovastuun muutokseen. Toimeksiantojen pääomat kasvoivat edellisestä vuodesta 0,7 milj. euroa ja olivat yhteensä 3,5 milj. euroa. Toimeksiantojen pääomat koostuvat lahjoitusvaroista. Pitkäaikainen vieras pääoma pieneni lainojen lyhennyksien vuoksi 6,7 milj. euroa ja oli yhteensä 72,4 milj. euroa. Lyhytaikainen vieras pääoma pieneni edelliseen tilinpäätöksen nähden 2,6 milj. eurolla ja oli yhteensä 168,0 milj. euroa. Osto- ja siirto- ja muita velkoja koskeva lyhytaikainen koroton vieras pääoma kasvoi 4,1 milj. euroa edelliseen tilinpäätökseen nähden. Lyhytaikaiset lainat pienenivät 6,7 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin lainakanta oli kaikkiaan 109,6 milj. euroa, josta konsernitilivelkoja tytäryhteisöiltä oli yhteensä 32,3 milj. euroa ja muilta yhteisöiltä 0,5 milj. euroa Lainasaamisia vuoden lopussa sairaanhoitopiirillä oli 17,9 milj. euroa, josta lainasaamiset TAYS Sydänkeskus Oy:ltä olivat 5 milj. euroa ja Fimlab Laboratoriot Oy:ltä 12,9 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin oman pääoman suhde kokonaispääomaan eli omavaraisuusaste oli 38,7 prosenttia (37,1 % vuonna 2014). Sairaanhoitopiirin suhteellinen velkaisuus eli vieraan pääoman suhde toimintatuottoihin oli 32,6 prosenttia (33,7 % vuonna 2014). Poistoeroa on purettu suunnitelman mukaisesti. Vapaaehtoisissa varauksissa vuodesta 2005 asti ollut 0,2 milj. euroa Taysin toimi- ja palvelualueiden kiireellisiin irtaimistohankintoihin purettiin taseesta pois.

47 47 Taulukko 6. Tase ja sen tunnusluvut.

48 48

49 49 KONSERNIN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Pirkanmaan sairaanhoitopiirikonserni laajeni vuonna 2015 yhdellä tytäryhtiöllä, kun PSHP osti Finn- Medin osake-enemmistön. Kauppojen jälkeen PSHP omistaa yhtiöstä 60,4 %. Tampereen kaupungille jäi osakekannasta noin 20 % ja yliopstojen tukisäätiöille noin 10 % kummallekin. Vuonna 2012 vakiinnutetun konserniohjausjärjestelmän jatkettiin myös vuonna Operatiivisesta konserniohjauksesta vastaa työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sairaanhoitopiirin johtaja ja jäseninä hallintoylilääkäri, talousjohtaja ja konserniraportoinnista vastaava controller. Valtuustotason tavoitteet neuvoteltiin keväällä 2015 yhtiöiden kanssa pidetyissä yhtiöiden ja sairaanhoitopiirien johdon välisissä neuvotteluissa ja ne hyväksyttiin valtuustossa syksyllä Niiden toteutumista seurattiin kuukausittaisilla seurantaraporteilla sekä vuoden aikana pidetyissä seurantaneuvotteluissa. Sairaanhoitopiirin tytäryhteisöjä olivat vuoden 2015 lopussa Coxa Oy, Fimlab Laboratoriot Oy, TAYS Sydänkeskus Oy, FinnMedi Oy ja Vieritie Oy sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiö. Koulutussäätiön kautta konserniin kuuluvat Kiinteistö Oy Kissantassu, Kiinteistö Oy Kissanmaankatu 20, Kiinteistö Oy Solkikadun Kissantassu ja Kiinteistö Oy Kissanmaan Y-talo. Konserniin kuuluvat osakkuus- ja omistusyhteisöinä Asunto Oy Asemanmutka, Verte Oy sekä Finn- HEMS Oy. Sairaanhoitopiirin omistusosuudet tytär- ja osakkuusyhteisöistä vuoden 2015 lopussa sekä yhtiöiden sisäinen rakenne ilmenevät kuvasta 18. Kuva 18. Sairaanhoitopiirikonserni

50 50 Coxa yhtiöt Tekonivelsairaala Coxassa tehtiin 3091 tekonivelleikkausta vuonna (2885 v. 2014). Leikkausmäärän kasvu johtui palvelujen tarpeen kasvusta ja etenkin potilaan vapaaseen hoitopaikan valintaan perustuvien (VHV) potilaiden määrän kasvusta. VHV-potilaiden osuus oli noin viidesosa Coxan potilaista. Coxan palvelutuotanto ylitti kuntien tilaukset 6 prosentilla, vaikka palvelujen myynnit vähenivät edellisestä vuodesta 0,8 prosentilla. Lähetemäärä kasvoi yli 15 % edellisestä vuodesta. Coxassa on 7 leikkaussalia. Coxan omassa käytössä on viisi leikkaussalia, joissa on tehty tekonivelleikkauksia. Yksi sali on vuokrattu TAYS:lle henkilökuntineen leikkaavaa lääkäriä lukuun ottamatta. Salissa tehtiin 147 (923 toimenpidettä v Yksi sali on vuokrattuna TAYS:lle ns. robottisaliksi. Coxa yhtiöiden liikevaihto oli 34,3 Me, kasvua edellisestä vuodesta 0,58 Me (1,7 %). Tilikauden tulos oli 2,1 Me (1,9 Me v. 2014). Coxassa toteutettiin Hammas-Coxa kokeilu, jonka tarkoituksena oli tarjota Coxan potilaille ja kunnille hammashoitoa potilaan leikkauskelpoisuuden varmistamiseksi. Kokeilun perusteella hankkeesta luovuttiin hammashoitopalvelujen kysynnän vähäisyydestä johtuen. Coxa solmi yhteistyösopimuksen armenialaisen Nairi Medical Centerin kanssa. Hankkeen tavoitteena on Coxan hoitokäytäntöjä vastaavan tekonivelleikkaustoiminnan aloittaminen yhteistyösairaalassa. Coxa panosti edelleen markkinointiin vuonna Coxalla on ollut poliklinikkatoimintaa Helsingissä 1-2 päivänä viikossa sekä muutamina päivinä Porissa ja Mänttä-Vilppulassa. Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan, TAYS:n ja Coxan välisen sopimuksen mukaisesti Coxa osallistui ortopediaan, traumatologiaan ja anestesiologiaan erikoistuvien lääkärien koulutukseen. Coxassa oli koulutettavana vuoden 2014 aikana 7 erikoistuvaa lääkäriä. Coxan tutkimustoiminta jatkui hyvällä tasolla. Kansainvälisten julkaisujen määrä oli 22 (27). Väitöskirjoja ei valmistunut vuonna Coxan tutkimustuloksia esiteltiin kahdessa kansainvälisessä ortopedisessa kongressissa (AAOS ja EFORT). PSHP:n valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet olivat hoitotakuun toteuttaminen, potilastyytyväisyys yli 95 %, leikkausten laatu lääketieteellisillä mittareilla mitattuna huippuluokkaa, jäsenkuntien palvelutilausten toteutuminen vapaan hoitopaikan valintapotilaita vähintään 200 sekä tulostavoite 1,1 Me. Kaikki valtuuston asettamat tavoitteet toteutuivat. Jäsenkuntatilauksien ylittyivät, koska tilaukset laskivat palvelujen tarpeen kasvusta huolimatta. VHVpotilaiden määrä ylitti selkeästi tavoitteen. Tays Sydänsairaala Oy TAYS Sydänkeskus -konsernin muodostavat emoyhtiö TAYS Sydänkeskus Oy sekä tytäryhtiöt SK Hankintapalvelut Oy ja Helsingin Sydänsairaala Oy. Emoyhtiö käyttää varsinaisissa sairaalapalveluissa aputoiminimeä Tays Sydänsairaala. Konsernin tilikauden 2015 liikevaihto oli 64,7 milj. euroa ja kasvoi 5,7 % edelliseen tilikauteen verrattuna (61,2 milj. euroa vuonna 2014). Palvelusopimus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa muodosti merkittävimmän osan konsernin liikevaihdosta. Konsernin tilikauden 2015 tulos oli 3,3 milj. euroa (3,4 milj. euroa vuonna 2014). Tilikauden erikoisalahoitojaksojen määrä oli (- 0,8 %) ja avohoitotapahtumien (25,8 %). Tays Sydänsairaala aloitti alkaen sydänpotilaiden avohoitopalveluiden tuottamisen Valkeakosken sairaalassa, joka vaikutti merkittävästi avohoitopalvelujen kasvuun. Tuotettujen hoitopäivien kokonaismäärä laski (- 1,9 %) selvästi hoitojaksojen määrää enemmän (-0,8 %). Myös keskimääräinen hoitoaika laski ollen 3,6 nettohoitovuorokautta erikoisalahoitojaksoa kohden. Kiireellisiä ja päivystyshoitotoimenpiteitä tehtiin kauden aikana yhteensä potilaalle (2 260 potilaalle vuonna 2014), joka vastasi 38 % toimenpidepotilaista (37 % vuonna 2014). Kiireettömissä tutkimuksissa ja hoidoissa hoitoonpääsytilanne oli tilikauden lopussa hyvä. Asteikolla 1-5 potilaiden kokema tyytyväisyys palveluun parani ja oli keskimäärin 4,84 (4,80). Tieteellisten julkaisujen määrä vuonna 2015 oli 42 ja väitöskirjoja valmistui 1 (45 julkaisua ja 1 väitöskirja vuonna 2014). Tytäryhtiö Helsingin Sydänsairaala Oy:n operatiivinen toiminta käynnistyi Tytäryhtiön toteutuneella liikevaihdolla ei ollut oleellisesta vaikutusta konsernin tilikauden liikevaihtoon. TAYS Sydänkeskus Oy, SK Hankintapalvelut Oy ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä allekirjoittivat sopimuksen rakennusaikaisesta yhteistyöstä uusien toimitilojen (ns. N-siipi) rakennuttamisesta sairaanhoitopiirin tontille. Sopimuksen mukaan tavoitteena on N-siiven valmistuminen , noin vuoden alkuperäistä aikataulutavoitetta myöhemmin.

51 51 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston asettamista tavoitteista oman pääoman tuottotavoite, ulkoisen myynnin tavoite sekä vapaan hoitopaikan valintapotilaiden määrätavoite ylittyivät. Myös hintoja koskeva tavoite toteutui hintojen säilyessä ennallaan. Tilikauden aikaiset investoinnit olivat 3,2 miljoonaa euroa. Investoinnit muodostuivat laboratoriotuotannon korvausinvestoinneista ja tietojärjestelmiin liittyvistä investoinneista. Selkeitä vertailukelpoisia kansallisia vertailuja vaikuttavan ja kustannustehokkaan hoidon turvaamiseen ja kehittämiseen liittyen ei toteutunut vuonna Kuitenkin mm. onnistuneiden hoitojen kokonaismäärä ylitti asetetun tavoitteen (98,9 %) ollen 99,0 %. Lisäksi kehitystoimenpiteenä mm. lanseerattiin kansallinen KARDIO -vertaisarviointipalvelu, jonka tarkoituksena on sydäntutkimusten ja hoitojen laatutulosten vertailu suhteessa muihin vertaisarviointiin osallistuviin sairaaloihin. Jäsenkuntien palvelutilauksissa kahden (2) tilaajarenkaan palvelutoteuma oli pienempi kuin tilaus ja kuuden (6) suurempi kuin tilaus, eikä tavoite näin ollen toteutunut kokonaan. Myös sydäntutkimusten ja hoitojen kysyntä jäsenkunnista jatkoi kasvuaan vuonna Konsernin tilikauden toteutunut henkilötyövuosien määrä oli 376 (357) ja konsernin palveluksessa oli tilikauden lopussa 370 henkilöä. Emoyhtiön varsinaisen yhtiökokouksen valitsemina hallituksen jäseninä toimivat Heikki Tyvi, Reeta Ahonen, Sari Henriksson, Heimo Lajunen, Kaija Holli ja Kari- Matti Hiltunen. Hallituksen puheenjohtajana toimi Heikki Tyvi. Emoyhtiö TAYS Sydänkeskus Oy:n toimitusjohtajana toimi Kari Niemelä. Konsernin taloudellinen asema tilikauden päättyessä on vakaa. Fimlab Laboratoriot Oy Tilikausi oli yhtiön viides toimintavuosi ja toiminnan osalta neljäs kokonainen tilikausi. Liikevaihto kasvoi 7,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihto vuonna 2015 oli 94,2 miljoonaa euroa (88,1 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 73,9 miljoonaa euroa vuonna 2013) ja yhtiön tulos oli 1,2 miljoonaa euroa (1,8 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 1,1 miljoonaa euroa vuonna 2013). Olennaisena toiminnan sisällön laajennuksena yhtiö suunnitteli, rakensi, varusteli ja käynnisti vuoden 2015 aikana hedelmättömyyshoitoihin liittyviä laboratoriopalveluja tuottavan toimintayksikön. Yksikön henkilöstö rekrytoitiin syksyn 2015 aikana tähdäten siihen, että palvelutoiminta saatiin käynnistettyä vuoden 2016 alusta lukien. Omistajien yhtiölle asettamat tavoitteet toteutuivat. Laboratoriopalvelujen kustannustehokkuutta kehitettiin yhteistyössä omistajasairaanhoitopiirien ja niiden jäsenkuntien kanssa. Yhtiö suunnitteli ja käynnisti yhteistyössä PSHP:n kanssa erityisen toimenpideohjelman laboratoriopalveluista aiheutuvien kustannusten pienentämiseksi. Asiakkuudet vakiinnutettiin uusilla toiminta-alueilla. Näytteenottotiloja ja asiakaspalvelun sujuvuutta kehitettiin yhteistyössä potilasasiakkaiden kanssa palvelumuotoilun keinoin, ja yhtiö käynnisti myös systemaattisen potilasasiakkaiden tyytyväisyyden seurannan. Taloudellinen tulostavoite saavutettiin, ja yhtiön omavaraisuusaste parani. Asiakkuuksien säilyttämiseksi ja uusien asiakkuuksien hankkimiseksi tehdään pitkäjänteistä työtä muuttuvassa sotekentässä. Toimialan lääkärien erikoistumiskoulutuksen tavoitteet toteutuivat. Yhtiössä oli erikoislääkärikoulutuksessa yhteensä 10 lääkäriä. Yhtiön koulutustoiminta käsittää myös sairaalakemistien, sairaalamikrobiologien, sairaalageneetikkojen ja sairaalasolubiologien erikoistumiskoulutukseen samoin kuin bioanalyytikkojen koulutukseen liittyvän käytännön harjoittelun ammattikorkeakoulujen kanssa tehtyjen koulutussopimusten puitteissa. Yhteistyössä ammattiopistojen kanssa toteutettavan lähihoitajien näytteenottajakoulutuksen suoritti 26 lähihoitajaa. Yhtiön tutkimustoimintaan kytkeytyy noin kymmenen professorijohtoista tutkimusryhmää, joiden tutkimusalat sivuavat laboratoriolääketiedettä. Tieteellisen tutkimustyön tuloksena kirjattiin 172 tieteellistä julkaisua ja kaksi väitöskirjaa. Finn Medi Oy Toimintavuonna FinnMedi Oy:stä tuli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tytäryhtiö. Yhteistoimintaa tiivistetiin muodostamalla Tays Tiedekeskuksen kanssa yhteinen Tays Tutkimus- ja innovaatiopalvelut. Yhtiö toimii kolmella synergisellä alueella; kliinisen tutkimuksen ja tutkimusrahoituksen palveluissa, innovaatio- ja kaupallistamispalveluissa sekä SOTE palveluiden asiakaslähtöisessä kehittämisessä.

52 52 Haasteellisesta toimintaympäristöstä huolimatta FinnMedi Oy säilytti asemansa yhtenä Suomen suurimmista Life Science -alan asiantuntijapalveluyrityksistä ja liikevaihto kasvoi 12 %. Henkilöstömäärällä mitattuna yhtiön välittömästi työllistämän projektihenkilöstön määrä oli 66 henkilötyövuotta. Tilikauden tuotot nousivat edellisestä vuodesta 12 % ja olivat ,65 (v ,84 ). Toiminnan tulos oli ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja ,06 (v ,59 ). Tilikauden tappio ,06 (v ,11 ). Kliiniset palvelututkimukset olivat kertomusvuonna suurin yhtiön toiminta-alueista. Tilaustutkimuksia toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa sekä omissa vastaanottotiloissa. Kliinisten lääketutkimusten toteutunut volyymi oli edellisen vuoden tasolla, joka on toimintaympäristöön nähden hyvää tasoa. Yhtiö koordinoi Tampereen seudulla kansallista Innovatiiviset Kaupungit ohjelman Tulevaisuuden Terveys osuutta. Tähän innovaatiotoimintaan liittyen yhtiö on valmistellut useita kehityshankkeita. Uutena merkittävänä toimintana alkoi Kaupin kampuksen kehittäminen ja sen osana uuden innovaatioalustan Health- HUBin toiminta. Keskeisimmät tuotot säätiölle ovat tulleet vuokratuotoista, arvopapereiden myyntivoitoista, varainhoidon salkkujen korkotuotoista, säätiön kiinteistöyhtiöiden osinkotuotosta sekä Pirkanmaan kansanterveys ry:n antamasta avustuksesta. Säätiön omistamasta ja Tampereen yliopistolle vuokratusta, lääketieteen ja terveystieteen yksiköiden sekä Arvo-kirjaston käyttöön osoitetusta, Arvo-rakennuksesta säätiö sai vuokratuloja ,02. Kiinteistö Oy Kissanmaankatu 20:n kehittämisprosessi saatiin vuoden 2015 aikana päätökseen, ja kaavamuutoksen tultua hyväksytyksi Tampereen kaupungin kiinteistötoimessa, oli mahdollista tehdä Kiinteistö Oy Kissanmaankatu 20 koskeva kauppa NCC-Rakennus Asuminen Oy:n kanssa Kaupan loppusumma oli ,91. Toteutunut kauppa mahdollisti sen, että Koulutussäätiö osti Tampereen kaupungilta 6,4M kauppasummalla Koy Finn-Medi Deltan osakkeita, jotka oikeuttavat n. 30% tilojen hallintaan FM-Delta rakennuksessa. Kyseisiä tiloja käyttää kaksi vuokralaista pitkäaikaisin sopimuksin - tiloihin sijoittuu pääosa Fimlab Oy:n toiminnoista sekä Tampereen ammattikorkeakoulun opetustoimintaa. Kaupan toteuduttua säätiön kassavirta lisääntyi vuokratuotoista johtuen alkaen yhteensä /kk. Koy Finn-Medi Deltalle maksettavien rahoitus- ja hoitovastikkeiden /kk jälkeen kuukausittainen nettotulo on , ja vuositasolla nettotulo on hiukan yli 500 tuhatta euroa. Uutena palvelukokonaisuutena alkoi SOTE palveluiden asiakaslähöinen kehittäminen. Palvelukehityksessä tehtiin tiivistä yhteistyötä PSHP:n kanssa useissa palvelumuotoiluprojekteissa. Tämän lisäksi toteutettiin kehityshankkeita muille SOTE asiakkaille. Säätiön omistamat kiinteistöosakeyhtiöt - Kiinteistö Oy Kissanmaan Y-talo, Kiinteistö Oy Solkikadun Kissantassu, Kiinteistö Oy Kissantassu - ovat toimineet vakiintuneella tavalla vuokraten asuntoja ensisijaisesti PSHP:n konsernin henkilökunnalle. Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiö Säätiön toiminta Koulutussäätiön jaossa olevasta suuruisesta apurahasta myönnettiin PSHP:n konsernin toimialueille (toimi- ja palvelualueet, palvelukeskukset, yhtymähallinto, aluesairaalat, Mäntän sairaala/ erikoissairaanhoito, liikelaitos, Pshp-konsernin kokonaan omistamat osakeyhtiöt) yhteensä niiden henkilöstön haettavaksi, ja asiamieheltä erikseen haettavaksi Apurahoja myönnettiin jaossa olleesta summasta yhteensä ,39. Säätiön asiamiehen jaettavaksi annetusta 8500 rahasta myönnettiin 8426,52. Kiinteistö Oy Kissanmaan Y-talo toimii keskinäisenä kiinteistöyhtiönä, ja verottajan tekemän ennakkopäätöksen mukaisesti säätiön vuokrauksesta saama tulo katsotaan yleishyödyllisyydestä johtuen verovapaaksi tuloksi. Vuokratuotto Kissanmaan Y-talolta oli ,20 ja hoitovastike sekä pääomavastike ,90 ja ,60. Muut säätiön omistamat kiinteistöyhtiöt toimivat ei-keskinäisinä kiinteistöyhtiöinä. Säätiön omistaman Arvo-rakennuksen vierelle alettiin vuoden 2014 keväällä rakentaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n toimesta Arvo 2 uudisrakennusta. Rakentaminen on edennyt aikataulun mukaisesti, ja nykyiseen Arvo-rakennukseen kytkeytyvä uudisrakennus valmistuu toukokuussa Uudisrakennus

53 53 muodostaa valmistuttuaan nykyisen Arvo-rakennuksen kanssa yhtenäisen rakennuskokonaisuuden, ja siihen tulee sijoittumaan Tampereen yliopiston kolme Kaupin kampuksen tieteenalayksikköä (lääketiede, biolääketieteellinen teknologia ja terveystiede). Sijoitustoiminta Säätiön varainhoitajina ovat vuoden 2015 ajan toimineet Tampereen Seudun Osuuspankki, Northern Star ja United Bankers. Koulutussäätiö on käyttänyt sijoitustoiminnan ja varainhoidon asiantuntijana ulkopuolista, riippumatonta yritystä Suomen Pankkiiriliike Oy:tä. Säätiön talous Tuloslaskelman mukaan säätiön sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot vuonna 2015 olivat ,69, ja kulut ,03. Tuottoja lisäsi satunnaisena eränä KoY Kissanmaankatu 20 myynti, ja kulut muodostuivat lähinnä Arvo-rakennuksen tasapoistoista ( ,24 ), Arvo-rakennuksen rakentamiseen otetun lainan korkokuluista ( ,63 ), Y-Talon hoitoja pääomavastikkeista sekä Arvo-rakennuksen tontin vuokrasta. Tilikauden ylijäämä oli ,21. Taseessa säätiön oma pääoma oli ,40, ja se muodostui peruspääomasta ,10, edellisten tilikausien voitosta ,09 ja tilikauden voitosta ,21. Vieras pääoma oli ,19, josta suurimman osan muodosti Arvo-rakennuksen rakentamiseen otettu laina, josta jäljellä oli ,00. Tase vuoden 2015 lopussa oli ,59. Säätiön konsernitilin saldo oli vuoden 2015 aikana 2,4-2,8 milj. euron tasolla siihen asti, kunnes säätiö käytti osin myös kassavaroja tehdessään Tampereen kaupungin kanssa kaupan Koy Finn-Medi Deltan osakkeista. Loppuvuonna 2015 konsernitilin saldo asettui tasolle 0,8-1,0milj. euroa. Konsernitili tuotti vuoden aikana korkoa 521,12. Kiinteistöosakeyhtiö Vieritie Kiinteistöosakeyhtiö Vieritie tuottaa hallinto-, isännöintija vuokrauspalvelut koulutussäätiön ja sairaanhoitopiirin omistamille vuokrataloyhtiöille. Vieritie on sairaanhoitopiirin käytettävissä mahdollisissa kiinteistöjärjestelyissä ja -palveluissa. Yhtiö tulee jatkossa vastaamaan pysäköintilaitostoiminnasta ja myös Taysin alueen maanpäällisestä asiakaspysäköinnistä. Yhtiölle rakennetaan noin 430-paikkainen, maanalainen pysäköintilaitos osana TAYS uudistamisohjelman etupihahanketta. Pysäköintitoiminnasta aiheutuvat toiminta- ja pääomakulut katetaan pysäköinnistä ja tilavuokrauksesta saatavilla tuloilla. Pysäköintilaitos -investointi rahoitetaan pitkäaikaisella lainalla. Hankkeen rakentaminen on aloitettu syksyllä 2015 ja hanke valmistuu loppuvuodesta 2017; etupihahankkeen muiden rakennustöiden vuoksi asiakaspysäköinti voidaan aloittaa Hanke on suuri ja siihen sisältyy operatiivisia sekä taloudellisia riskejä, joita pyritään hallitsemaan huolellisella suunnittelulla ja riskikartoituksella. Yhtiön roolin muuttumisen myötä myös yhtiöjärjestyksen muutosprosessi on aloitettu. Kissantassu-yhtiöt Kiinteistö Oy Solkikadun Kissantassu omistaa kolme asuinkerrostaloa Kaukajärvellä osoitteessa Solkikatu 8. Taloissa on yhteensä 126 huoneistoa ja ne ovat vapautuneet asuntotuotantolain rajoituksista. Asuntojen käyttöaste on ollut vuoden 2015 aikana 98,1 prosenttia. Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiö omistaa yhtiön kaikki osakkeet. Kiinteistö Oy Kissanmaan Y-Talo omistaa asuinkerrostalon Taysin sairaala-alueella. Huoneistoja on 54 kpl ja niitä vuokrataan ensisijaisesti päivystävälle Taysin henkilökunnalle. Asuntojen käyttöaste on ollut vuoden 2015 aikana 91,7 prosenttia. Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiö omistaa yhtiön kaikki osakkeet. Kiinteistö Oy Kissantassu omistaa asuntotuotantolain rajoitusten alaisia asuinkerrostaloja Tampereella Kissanmaalla, Linnainmaalla ja Jankassa. Näissä on yhteensä 324 huoneistoa. Nokialla yhtiö omistaa neljä jatkorajoituksen alaista asuinkerrostaloa osoitteessa Sarpatintie 12. Taloissa on yhteensä 117 huoneistoa. Asuntojen käyttöaste on ollut vuoden 2015 aikana Tampereella 98,7 prosenttia ja Nokialla 96,2 prosenttia. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä omistaa yhtiöstä 29 prosenttia ja Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiö 71 prosenttia. Yhteensä Kissantassu-yhtiöt omistavat 621 asuinhuoneistoa, joita vuokrataan ensisijaisesti sairaanhoitopiirin henkilökunnalle. Yhtiöiden tavoitteena turvata kohtuuhintaisia asuntopalveluja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin henkilökunnalle ja kehittää kiinteistöjen arvoa. Kissantassu-yhtiöihin ei tiedetä sisältyvän mitään tavanomaisesta poikkeavia riskejä.

54 54 Konsernitilinpäätös Konsernin tilinpäätöslaskelmat ja niiden tunnusluvut Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt. Konsernin tilikauden tulos oli 17,1 milj. euroa ja tilikauden ylijäämäksi tilinpäätössiirtojen sekä vähemmistöosuus-kirjausten jälkeen muodostui 14,9 milj. euroa. Vuonna 2014 tilikauden ylijäämäjäämä oli 11,8 milj. euroa, joten vuoden 2015 tulos oli edellisvuotista selvästi parempi. Vuoden 2015 toiminnallinen tulos, toimintakate, oli 1,6 milj. euroa edellisvuotista parempi. Konsernin toimintatuotot olivat 107,6 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate oli 152,3 prosenttia poistoista, joten vuosikate kattoi suunnitelman mukaiset poistot. Konsernin rahoitusta tarkasteltaessa toiminnasta saadut tuotot eivät kattaneet investointeihin käytettyjä nettomenoja. Asiaa kuvaa konsernin toiminnan ja investointien rahavirta, joka oli 19,1 milj. euroa negatiivinen. Pitkäaikaista lainaa ei nostettu vuonna 2015 lainkaan. Pitkäaikaisten lainojen lyhennysten, lyhytaikaisten lainojen vähennyksen sekä oman pääoman lisäysten ja muiden maksuvalmiuden muutosten jälkeen rahoituksen rahavirta muodostui 2,1 milj. euroa negatiiviseksi. Konsernin rahavarojen muutos oli 21,2 milj. euroa negatiivinen vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden. Tulorahoitus kattoi 72,4 prosenttia konsernin investoinneista. Pääomamenoista (investoinnit + lainan lyhennykset + antolainojen nettolisäys) 64,4 prosenttia katettiin tulorahoituksella. Lainanhoitokate oli 4,7 ja konsernin tulorahoitus oli riittävä lainanhoitokulujen kattamiseen. Konsernin maksuvalmius heikkeni edellisvuodesta ja konsernin rahavaroilla voitiin kattaa keskimäärin 26 päivän (vuonna päivän) kassasta maksut. Konsernin omavaraisuusaste oli 42,1% prosenttia (39,8 % vuonna 2014). Konsernin lainakanta oli 99,8 milj. euroa (108,8 milj. euroa vuonna 2014). Taseeseen kertynyt ylijäämä oli 47,3 milj. euroa. Taulukko 7. Konserniin kuuluvien yhteisöjen tilikauden yli-/ alijäämästä kuntayhtymäkonsernille kuuluvat osuudet

55 55 Taulukko 8. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut.

56 56 Taulukko 9. Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut.

57 57 Taulukko 10. Konsernitase ja sen tunnusluvut.

58 58 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ Kuntalain 69 :n tarkoittamalla tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman mukaista "Tilikauden tulosta" ennen varausten ja rahastojen muutoksia. Sairaanhoitopiirin tilikauden tulos vuodelta 2015 oli ,80 euroa ylijäämäinen. Hallitus esittää valtuustolle, että tilikauden tuloksesta kirjataan seuraavat poistoeron, varausten ja rahastojen muutokset: Tuloutetaan vapaaehtoisista varauksista Taysin toimi- ja palvelualueiden kiireellisiin irtaimistohankintoihin varatut euroa Puretaan kehitysvammahuollolle varattua rahastoa toimialueen alijäämän kattamiseen sekä toimintavarustuksen poistoeroon ,07 euroa Puretaan R-rakennuksen rakentamista ja varustamisen osalta poistoeroa kokonaishankinnan poistojen mukaisessa aikataulussa vuonna 2015 yhteensä ,24 euroa Puretaan kehitysvammahuollon Ylisen hoiva - ja kuntoutuspalvelujen rakennusten osalta poistoeroa kokonaishankinnan poistojen mukaisessa aikataulussa vuonna 2015 yhteensä ,44 Kirjataan poistoeroa kehitysvammahuollon toimintavarustuksen osalta ,13 euroa Kirjataan korkoa 3 prosenttia ja 1 173,20 euroa Pirkanmaan terveydenhuollon etiikan edistämisrahaston pääomalle vuodelta 2015 ja Puretaan Pirkanmaan terveydenhuollon etiikan edistämisrahastoa rahaston käyttöä vastaavasti 5 000,00 euroa. Tilinpäätöskirjausten jälkeen sairaanhoitopiirin tilikauden ylijäämä vuodelta 2015 on ,22 euroa. Hallitus esittää valtuustolle, että ylijäämä jätetään tilikauden yli-/alijäämätilille.

59 59 Talousarvion toteutuminen ja toteutumisvertailut

60 60 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA TOTEUTUMISVERTAILUT Kuntayhtymän tavoitteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita vuonna 2015 mitattiin neljän BSCmittarinäkökulman kautta. Mittareiden näkökulmat liittyvät asiakkuuteen (4 kpl), prosesseihin (7 kpl), henkilöstöön ja uudistumiseen (11 kpl) sekä talouteen (5 kpl). Jokaisessa näkökulmassa on 1-3 kpl mittaria, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia. Sairaanhoitopiirin valtuustolle mittarit raportoidaan sairaanhoitopiiritasolla. Sairaanhoitopiirin hallitukselle raportoidaan kaikkien mittareiden tulokset sekä toimialue- että sairaanhoitopiiritasolla. Tulokset raportoidaan seuraavasti: sairaanhoitopiiri ilman liikelaitosta, liikelaitos ja koko sairaanhoitopiiri yhteensä. Mittariston määrittelystä ja raja-arvojen tulkinnasta on tehty erillinen dokumentaatio. Uutena mittarina vuodelle 2015 otettiin käyttöön ennakoimaton hoitojaksojen uudistuminen. Sairaanhoitopiirin valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Sairaanhoitopiirin valtuustoon nähden sitovia tavoitteita vuonna 2015 olivat potilaan kokeman palvelun laatu, hoidon saatavuuden ja hoitoon pääsyn tavoiteajat, kehityskeskustelut, palkat, tilikauden tulos sekä investointimenot. tavoitteet, joista liikelaitoksen johtokunta vastaa. Sitovia tavoitteita vuodelle 2015 olivat sisäisen pääoman korko, ylijäämä ennen varausten muutoksia, hintojen kilpailukykyisyys ja tuottavuuden kasvu. Liikelaitoksen osalta raportoidaan myös sairaanhoitopiirin yhteisen mittariston mukaiset tulokset soveltuvin osin. Sairaanhoitopiirin hallitukseen nähden sitovat tavoitteet Taysin toimi- ja palvelualueiden sekä palvelukeskusten osalta toimialueen johtaja, yhtymähallinnon osalta sairaanhoitopiirin johtaja sekä Valkeakosken ja Vammalan aluesairaaloiden osalta johtokunnat vastaavat hallitukselle talousarvion mukaisesti seuraavien tavoitteiden toteutumisesta: potilaan kokema palvelun laatu, hoidon saatavuuden ja hoitoon pääsyn tavoiteajat, kehityskeskustelujen toteuttaminen, palkat yhteensä toteutuvat enintään talousarvion mukaisina (lukuun ottamatta yhtymähallinnon erillisrahoitteista toimintaa, joka kuuluvat tiedekeskuksen, kehittämistoiminnan ja perusterveydenhuollon vastuualueet) ja tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi. Lisäksi Valkeakosken ja Vammalan aluesairaaloiden johtokunnat vastaavat hallitukselle siitä, että hankkeet toteutuvat määrärahojen puitteissa ja yksittäiset hankeryhmät sitovien määrärahojensa puitteissa. Liikelaitoksen sitovat tavoitteet Sairaanhoitopiirin valtuusto on vahvistanut vuodelle 2015 Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen

61 61 Tavoitteiden toteutumista koskevat tulokset Kuvassa 19 on kuvattu onnistuminen tavoitteiden toteuttamisessa toimi ja palvelualueittain, aluesairaaloittain, yhtymähallinnon tasolla sekä sairaanhoitopiiritasolla yhteensä ilman liikelaitosta, mikä on myös jäljempänä olevan näkökulmittain tehdyn raportoinnin taso. Toimi ja palvelualueiden, aluesairaaloiden ja yhtymähallinnon tulokset on raportoitu luvussa Käyttösuunnitelman toteutuminen. Lisäksi kuvassa 19 on esitetty vastaavat tulokset myös liikelaitoksen osalta ja lopuksi sairaanhoitopiiritasolla yhteensä liikelaitos mukaan lukien. Liikelaitokselle asetettujen erillisten sitovien tavoitteiden toteutuminen ja toiminta lyhyesti on esitetty tässä luvussa jäljempänä omassa kohdassaan sekä liikelaitoksen eriytetyssä tilinpäätöksessä. Kuva 19. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 (sitovat tavoitteet on merkitty sinisellä).

62 62 Tulokset näkökulmittain sairaanhoitopiiritasolla (ilman liikelaitosta) ASIAKAS Palvelukokemus Sitova tavoite: vähintään 90 % annetuista vastauksista on osittain tai täysin samaa mieltä (4 tai 5) sekä enintään 3 % annetuista vastauksista on täysin tai osittain eri mieltä (arvot 1 tai 2). Tavoite saavutettiin, toteuma oli 97 %. Palvelusopimusten toteutuminen Tavoite: sopimusasiakkaiden palvelusopimukset toteutuvat tilaajittain sairaanhoitopiiritasolla ja tuottajittain toimialuetasolla sopimusten/tilausten mukaisesti. Tavoite katsotaan saavutetuksi, kun toteuma on prosenttia. Tavoite saavutettiin, toteuma oli 99 %. Sisäisen palvelukyvyn toteutuminen Tavoite: hoidolliset vastuualueet: vähintään 80 % kyselyyn vastanneista antaa arvosanan 4-5 asteikolla 1-5. Ei-hoidolliset vastuualueet: vähintään 70 % kyselyyn vastanneista antaa arvosanan 4-5 asteikolla 1-5. Hoidollisista vastuualueista ainoastaan tehohoidon vastuualue saavutti tavoitteen 91 %. Ei hoidollisista vastuualueista ruokapalvelut (81%) ja materiaalipalvelut (72 %) saavuttivat tavoitteen. Tavoitetta ei saavutettu, kokonaistoteuma oli 70 %. Terveyskeskusten tyytyväisyys Tavoite: vähintään 90 prosenttia annetuista vastauksista on osittain tai täysin samaa mieltä (4 tai 5). Tavoitetta ei saavutettu, kokonaistulos oli 64 %. Hyvää palautetta annettiin kysymykseen Erikoissairaanhoidon tutkimuksesta ja hoidosta oli hyötyä potilaani hoidossa, jonka tulos oli 88 %. PROSESSI Ennakoimaton hoitojakson uusiutuminen (readmission rate) Tavoite: Ennakoimattomien sairaalaan ottojen määrä pienenee. Verrattuna kolmen edellisen vuoden toteumaan tavoitetta ei saavutettu, tulos oli 0 %. Hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa Sitova tavoite: Kaikki asetetut määräajat toteutuvat lain säätämällä tavalla. 2-3 osiota toteutuu 100 % määräajan mukaan, yksikään ei toteudu alle 95 %. Hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen Hoidon tarpeen arvioinnin toteuttaminen Hoitoon pääsy Tavoite katsotaan saavutetuksi, kun toteuma on 100 prosenttia. Tavoitetta ei saavutettu. Kiireettömien lähetteiden arviointi toteutui säädetyssä ajassa 99 prosentissa. Hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa Sitova tavoite: kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle hoito toteutuu 100 %:ssa neljän viikon kuluessa. Tavoite katsotaan saavutetuksi, kun toteuma on 100 prosenttia. Tavoitetta ei saavutettu. Kiireellisten lähetteiden arviointi toteutui 91 prosentissa. Hoitojaksotuottavuus Tavoite: DRG-pisteen deflatoitu hinta ei nouse edellisestä vuodesta (kustannukset per painotettu hoitojakso). Kysymyksessä on vuonna 2013 käyttöön otettu mittari. Toteuma: tavoitetta ei saavutettu, tulos oli +1 %. MRSA:n torjunta Tavoite: sairaalassaoloaikana syntyneet tartunnat puolittuvat. Toteuma: Uusien mrsa-tartuntojen määrä laski 28%. Uusia mrsa-tartuntoja todettiin 31 kpl tavoitteen ollessa 21 kpl. Potilasturvallisuusilmoitusten käsittely Tavoite: ilmoitetuista vaaratapahtumista vähintään 90 prosenttia käsitellään kahden viikon kuluessa. Toteuma: tietoa ei ole saatavissa.

63 63 Epikriisien eli hoitopalautteiden lähettäminen Tavoite: hoitoyhteenvedot ja jatkohoito-ohjeet lääkemääräyksineen lähetetään 90-prosenttisesti viiden vuorokauden kuluessa lähettäneelle lääkärille tai sovittuun jatkohoitopaikkaan. Toteuma: Tavoitetta ei saavutettu, kokonaistoteuma oli 83 %. Toteuma oli sama kuin edellisvuonna. HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Henkilöstökyselyn (esimiestyö, työn kehittävyys ja haasteellisuus, työyhteisön toiminta ja työtyytyväisyys) tuloksia voidaan pitää luotettavana, kun vastaajia on vähintään 50 % (vuonna ,9 %). Sen alle jäävät vastaukset ovat enintään suuntaa antavia. Kehityskeskustelut Sitova tavoite: kehityskeskustelut (vakansseihin suhteutettuna) toteutuvat vähintään 90- prosenttisesti. Tavoitetta ei saavutettu. Tulos oli 82 %, sama kuin edellisenä vuonna. Täydennyskoulutus Tavoite: koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit vähintään 10 vrk/vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö vähintään 5 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 3 vrk/vuosi. Tavoitetta ei saavutettu minkään ammattiryhmän osalta. Toteumat olivat seuraavat: lääkärit 7,5 vrk/ vakanssi, hoito ja tutkimushenkilöstö 3,7 vrk/ vakanssi ja muu henkilöstö 2,4 vrk/vakanssi. Tavoitetta ei saavutettu, tulos oli 66 %. Tulos on heikentynyt edellisestä vuodesta, jolloin se oli 68 %. Terveystieteellinen tutkimus Tavoite: EVO-julkaisupisteiden määrä kasvaa kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna. Tavoite saavutettiin, EVO-pisteiden määrä kasvoi 4 prosentilla edellisen kolmen vuoden keskiarvosta. Tuloksessa ovat mukana Kuvantamiskeskus ja apteekkiliikelaitos sekä Fimlab Oy. Esimiestyö Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Tavoitetta ei saavutettu, toteuma oli 75 %. Työn kehittävyys ja haasteellisuus Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Tavoite saavutettiin, toteuma oli 88 %. Työyhteisön toiminta Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Tavoite saavutettiin, toteuma oli 86 %. Työtyytyväisyys Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Tavoite saavutettiin, toteuma oli 87 %. Hoitoalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Tavoite: vähintään 85 prosenttia hoitoalan opiskelijoista antaa ohjatun harjoittelun jaksoista (yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijat) arvioinnissaan arvosanan 8, 9 tai 10 (asteikko 1-10). Tavoite saavutettiin: tulos oli 91 %. Sairauspoissaolot Tavoite: sairauspoissaolopäivät suhteutettuna laskennallisiin vakansseihin vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Tavoitetta ei saavutettu, sairauspoissaolopäivät lisääntyivät 2 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Lääketieteen opiskelijoiden kliininen harjoittelu Tavoite: lääketieteen opiskelijoiden kliininen harjoittelu: opiskelijat arvioivat sairaalan lääkäreiden antaman opetuksen ja opetusmyönteisyyden kiitettäväksi. Vähintään 85 prosenttia antaa arvioinnissaan arvosanan 6 7 (asteikko 1-7). Lyhyet sairauspoissaolokerrat Lyhyet (korkeintaan 3 vrk kestävät) sairauspoissaolokerrat /laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Tavoite saavutettiin, tulos oli 2%.

64 64 TALOUS Palkkamenot Sitova tavoite: palkkamenot toteutuvat enintään talousarvion mukaisina. Tavoite saavutettiin, toteuma oli 99 %. Työpanos Tavoite: työpanos toteutuu enintään suunnitelman mukaisesti (100 %). Tavoite saavutettiin, tulos oli 99 %. Omistajaohjaus (konserniyhtiöiden sisäinen ohjaus) Yhtiöiden (Coxa, Sydänsairaala, Fimlab) tulos on asetetun tavoitteen mukainen eikä Coxan ja Sydänsairaalan jäsenkuntalaskutus ylitä palvelusopimusta. Tulosta ei saavutettu. Yhtiöiden tulokset ylittivät tavoitteen, mutta jäsenkuntalaskutus ylitti palvelusopimukset. Coxan toteuma oli 105,2 % ja Sydänsairaalalla 110,1 %. Investointiosa Sitova tavoite: hankkeet toteutuvat määrärahojen puitteissa ja yksittäiset hankeryhmät sitovien määrärahojensa puitteissa. Investointien kokonaismenot pysyivät tavoitteessa. Ainoastaan uudistamisohjelman saneerauksen ylittivät hankeryhmänä tavoitteen. Tilikauden tulos Sitova tavoite: tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi. Tavoite lähes saavutettiin. Tulos oli 0,1 %. Tilikauden tulos ilman liikelaitosta oli 4,4 milj. euroa, joka oli 0,9 milj. euroa alle tavoitteen.

65 65 Liikelaitoksen sitovien tavoitteiden toteutuminen ja toiminta KUVANTAMISKESKUS- JA APTEEKKILIIKELAITOS Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2015 Muutettu Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2014 TP2015/ Lopull. TA2015 TP2015/ TP2014 Toimialue e e e e % % Toimintatuotot ,8 % 103,8 % Toimintakulut ,9 % 103,1 % - josta palkat ,1 % 99,6 % Tilikauden tulos ,0 % 147,5 % Tilikauden yli/alijäämä ,6 % 229,4 % Toiminta Toimintavuoden aikana palveluiden kysyntä vaihteli voimakkaasti kustannusten hallintaohjelman takia. Kysynnän vaihtelu aiheutti taloudellista epävarmuutta ja vaikeuksia tuottaa palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti. Kaikesta tästä huolimatta liikelaitos saavutti kaikki sille valtuustossa asetetut tavoitteet sekä BSC-mittareiden tulokset suurelta osin paranivat. Liikelaitoksen kuvantamispalveluiden kysynnän muutos pysyi nyt toista vuotta lähes nollalinjalla. Työläät ja kustannuksiltaan kalliit kuvantamistutkimukset jatkoivat edelleen määrällistä kasvua kun taas perustutkimukset vähenivät vastaavasti. Vuoden aikana kliinikoiden kanssa tehtiin runsaasti töitä oikeiden ja välttämättömien tutkimusindikaatioiden asettamiseksi. Tästä huolimatta tietokonetomografiatutkimuksia tehtiin 6,0 prosenttia, kartiokeilatomografiatutkimuksia 10,4 prosenttia, angiografiatutkimuksia 10,4 prosenttia ja isotooppitutkimuksia 10,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vaativat tutkimukset toisaalta edistivät ja nopeuttivat oikeiden diagnoosien asettamista. Käypä Hoito suositukset lisäsivät erityisesti tietokonetomografiatutkimusten käyttöä päivystyksessä. Tutkimusmäärien toisena merkittävänä tekijänä oli syöpäpotilaiden määrän kasvu. Magneettitutkimusten saatavuus heikkeni, joka saattoi vaikuttaa siihen, että niiden tuotanto pysyi edellisen vuoden tasolla. Sairaala-apteekin koko vuoden 2015 lääkemyynti kasvoi noin 3,4 milj. euroa (6,4 %) edelliseen vuoteen nähden kun taas myynti edellisenä kautena väheni ensimmäistä kertaa historiassa 1,1 prosenttia. Vuotuinen kasvu on ollut kymmenen vuoden ajan keskimäärin 7,5 prosenttia. Suurimmat syyt kasvulle olivat syöpälääkkeiden noin 2,2 milj. euron (17,2%) ja myyntiluvallisten lääkkeiden noin 0,7 milj. euron (2,2%) kasvu edelliseen vuoteen nähden. Liikelaitoksen merkittävin hanke oli valmistella vuoden aikana Hatanpään sairaalan röntgenin yhdistäminen liikelaitokseen vuoden 2016 alusta. Liikelaitos jatkoi uudistamisohjelman mukaisesti lääkelogistiikkahankkeen toteutusta, Vaskula-hankkeen suunnittelua ja kuvantamistietojärjestelmien uudistamista. PACS-kuvantamisarkisto ja RIStuotannonohjausjärjestelmä laajennettiin ulottumaan lähes kaikkiin Pirkanmaan terveyskeskuksiin, joka mahdollistaa sujuvan röntgenkuvien saatavuuden koko Pirkanmaalla. Vuoden aikana kilpailutettiin lääkkeet vuosille Sitovien tavoitteiden toteutuminen Tavoite: Sisäisen peruspääoman korko on 7 prosenttia Toteuma: Tavoite toteutui. Perustelu: Liikelaitos maksoi sisäisen peruspääoman korkoa 0,41 milj. euroa. Tavoite: Ylijäämä ennen varausten muutoksia on euroa Toteuma: Tavoite toteutui. Perustelu: Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilikauden ylijäämä oli 0,95 milj. euroa. Liikelaitos toteutti vuodelta 2015 yhteensä 1,0 milj. euron laskutushyvityksen. Tavoite: Hinnat ovat kilpailukykyiset Toteuma: Tavoite toteutui. Perustelu: Kuvantamispalveluissa hinnoittelu on edelleen yliopistosairaalavertailussa kilpailukykyinen. Vuoden 2015 loppupuolella toteutettiin PSHP:n, VSSHP:n ja PPSHP:n kuvantamispalvelui-

66 66 den hintavertailu. Selvitys osoitti, että PSHP:n hinnoittelu on kilpailukykyinen ja tässä vertailussa edullisimmasta päästä. Vertailu osoitti myös, että erot ovat varsin pieniä ja eroja on runsaasti tuoteryhmien välillä. Sairaala-apteekin hintojen kilpailukykyisyyttä on vaikea arvioida verrattuna muiden sairaalaapteekkien hintoihin. Yliopistosairaaloiden apteekkien vertailussa voidaan todeta erilaisten organisaatioiden vaikutus hinnoitteluun. Myös tuotteistus on jokaisella laadittu erilaisin perustein. Vuoden 2015 lopussa käynnistettiin pilottina kahden yliopistosairaala-apteekin ja neljän keskussairaala-apteekin benchmarking-tutkimus. Tulokset valmistuvat kevään 2016 aikana. Merkittävin hinnoitteluun vaikuttava tekijä on lääkekilpailutukset, joita toteutetaan kahden vuoden välein. Kun yliopistosairaaloiden yksittäisten kilpailutettujen lääkkeiden hintoja on vertailtu sairaalaapteekkareiden toimesta, ovat lääkkeiden hinnat keskimäärin lähes samalla tasolla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Sairaala-apteekki on yliopistosairaaloiden apteekeista ainoa, jolla on ylijäämätavoite ja tämä luonnollisesti vaikuttaa hinnoitteluun ja kilpailukykyä heikentävästi. paransi myös koko liikelaitoksen tasolla mm. sairauspoissaolojen väheneminen ja aiempaa vähäisempi osallistuminen täydennyskoulutukseen. Tavoite: Palvelujen saatavuus ja laatu vastaavat maksavien asiakkaiden vaatimuksia Toteuma: Tavoite toteutui. Perustelu: Palveluiden saatavuuden osalta tavoite saavutettiin. Kuvantamisjonot kyettiin pitämään lakisääteisesti asetetun alle kolmen kuukauden mittaisina. Ilman lisätöitä ja ostopalveluja tähän ei olisi päästy. Osa tilaavista klinikoista kuitenkin koki, että kuvantamispalveluiden saatavuus heikkeni erityisesti magneettitutkimusten osalta. Kliinikoille toteutetun palvelukykymittauksen mukaan kokonaistyytyväisyys parani (arvosanojen 4-5 osuus parani 71,7%-- >78,0% asteikolla 1-5). Potilaille suunnatun palvelukokemusmittarin vastausten tulosten keskiarvo pysyi ennallaan ja oli erinomainen 4,8 (asteikko 1-5). Tavoite: Tuottavuus kasvaa vähintään 2 prosenttia vuoteen 2014 nähden Toteuma: Tavoite toteutui. Perustelu: Kuvantamispalveluiden tuottavuus parani 3,5 prosenttia (RVU-pisteet = Relative Value Unit). Merkittävin syy oli tietokonetomografia- ja magneettikuvaustutkimusten sekä fuusiokuvantamistutkimusten määrien kasvu suhteessa käytettyyn työpanokseen. Sairaala-apteekin tuotavuus parani pakkausmääräriveillä mitattuna 8,4 prosenttia (pakkaukset / työpanos). Merkittävimmät syyt paranemiseen olivat lääketoimitusten lisääntyminen ja työpanoksen väheneminen edelliseen vuoteen nähden. Tuottavuutta

67 67 Käyttösuunnitelman toteutuminen TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA TOIMIALUE 1 Toimialuejohtaja Kari Pietilä Toimialueen varahenkilö ylihoitaja Kaija Roine-Mentula Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2015 Muutettu Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2014 TP2015/ Lopull. TA2015 TP2015/ TP2014 Toimialue e e e e % % Toimintatuotot % 103 % Toimintakulut % 105 % - josta palkat % 105 % Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä Vastuualueet Päivä- kirurgia Työpanokset Hoitopäivät Hoitojaksot Avohoitokäynnit Sairaan- Sisätautien va 293, Keuhko-, iho- ja allergiasairauksien va 138, Toimialueen kanslia 3, YHTEENSÄ 436, % sairaanhoitopiiristä 9,3 10,5 12,3 0,1 16,3 11,9 sijat Vuoden ehdoton kohokohta oli E-rakennuksen valmistuminen marraskuussa Sen käyttöönotto mahdollisti pitkään suunnitellut toiminnalliset edistysaskeleet munuaissairauksien ja infektiosairauksien hoidossa. Vaikka E-rakennuksen käyttöönotto oli näyttävä huipentuma, potilashoitoa kehitettiin vuoden aikana myös muilla alueilla. Kroonisen haavan hoitoa kehitettiin ja valmistauduttiin yli toimialuerajojen tapahtuvaan potilaslähtöiseen hoitoon myös polikliinisessa haavanhoidossa. Keuhkosairauksien alalla otettiin käyttöön uusia kustannustehokkaita ja potilasystävällisiä hoitomuotoja kuten intrabronkiaalisten kasvainten fotodynaaminen hoito ja bronkoskopiateitse tehdyt endoskooppiset kryobiopsiat. Ensimmäisenä Suomessa aloitettiin vaikean astman termoplastiahoidot. Koko sairaanhoitopiiriä palvelevaa geriatrista toimintaa ja sen aloitusta vuonna 2016 suunniteltiin vuoden 2015 aikana. Perinnöllisten ihosairauksien hoitoa ja diagnostiikkaa kehitettiin ja samoin kehitettiin ihokasvainten hoitoa. Yhteistyössä kuntien kanssa kehitettiin sekä keuhkosairauksien että ihosairauksien hoidon porrastusta. Yksisairaalamalli otettiin käyttöön ja muun muassa reuman polikliinista hoitoa käynnistettiin Valkeakosken aluesairaalan lisäksi myös Vammalan aluesairaalassa. Endokrinologian alalla ryhdyttiin kehittä-

68 68 mään myös etäpoliklinikkatoimintaa. Sairaanhoitopiirin ensimmäinen vuodeosastolle sijoitettu elektroninen lääkekaappi otettiin kesällä käyttöön munuaissairauksien vuodeosastolla. Myös infektioyksikköön E-rakennukseen tuli käyttöön elektroninen lääkekaappi. Toimialue 1:n vastuulla on koko sairaanhoitopiirin sairaalahygienia ja infektioiden vastustustyö. Pirkanmaan MRSA-epidemia onkin saatu hallintaan ja vuoden 2015 aikana sairaanhoitopiiri ei enää erottunut muista Suomen sairaanhoitopiireistä MRSAn suhteen. Vuoden 2015 alkupuoliskolla kansainvälisesti riehunut ebola-epidemia aiheutti runsaasti varautumistarvetta muun muassa koulutuksen muodossa. Potilasturvallisuus on toimialue 1 toiminnan kantava toimintaperiaate. Vuoden 2015 aikana kiinnitettiin erityisesti huomiota lääkehoidon turvalliseen toteuttamiseen ja siihen liittyvien virhemahdollisuuksien vähentämiseen. Vakavan vaaratapahtuman tutkintamenettely vakiintui toimintatavaksi, joka sittemmin on laajenemassa myös muiden toimialueiden menettelytavaksi. Potilasyhteistyö on tärkeässä asemassa toimialueen toiminnassa. Potilasfoorumitoiminta vakiintui osaksi toimialueen toimintaa. Toimialueella jatkettiin terveyttä edistävän työotteen vahvistamista. Terveyden edistämisen ohjaus- ja yhdyshenkilötyöryhmät työskentelivät toimintasuunnitelman mukaisesti. Tieteellisen tutkimustyön edellytyksiä yritettiin ylläpitää, vaikka valtion tutkimusrahoituksen lasku vaikeuttaakin toimintaedellytyksiä. Tutkimustyön edesauttamiseksi järjestettiin kaksi tieteellistä symposiumia. Toimialueen tieteellinen tutkimustyö oli vilkasta ja lisääntyi vuoteen 2014 verrattuna. Lääketieteen ja hoitoalan opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia tuettiin. Uudisrakentamisen suunnittelussa otettiin huomioon opetustehtävän vaatimukset. Työvoimatilanne säilyi hyvänä niin lääkäreiden kuin hoitohenkilöstön osalta. Toimialueen työilmapiiri pysyi hyvänä. Järjestetyissä toimialueinfoissa otettiin esille ajankohtaisia asioita. Työhyvinvointiryhmä kokoontui säännöllisesti ja vastasi toimialueen työhyvinvointisuunnitelman toteutumisesta. Työhyvinvointiviikolla oli toimialueen omaa ohjelmaa. Toimialueella jatkettiin Työelämän konkarit ohjelmaa, johon olivat oikeutettuja 55 vuotta täyttäneet työntekijät. Osallistujia oli 48. Heille järjestettiin ulkoiluiltapäivä, koulutuspäivä ja omaehtoisen liikunnan tukemiseen annettiin liikuntaseteleitä. Osallistujien palaute oli myönteistä. E-rakennukseen siirtyneet toisistaan erillään olleet yksiköt muodostavat infektioyksikön ja munuaiskeskuksen. Henkilöstölle järjestettiin muutosvalmennusta. Keuhko-, iho- ja allergiasairauksien vastuualue palkittiin parhaana potilashoidollisena vastuualueena toisen kerran peräkkäin. Palkinto luovutettiin toukokuussa Optimaalisen hoitoisuuden taso on määritelty lähes kaikilla vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Vuodeosastoilla optimaalisen hoitoisuuden ylittävien päivien määrä oli edellistä vuotta suurempi. Yksiköiden välillä oli eroja, samoin yksiköiden sisällä oli vaihtelua eri aikoina. Hoitoisuusluokkiin 4 ja 5 (vuodeosastoilla maksimaalisen hoidon tarve ja intensiivisen hoidon tarve, poliklinikoilla vaativan hoidon tarve ja maksimaalisen hoidon tarve) kuuluvien potilaiden määrä oli suunnilleen samaa tasoa kuin edellisenä vuotena. Hoitotyön kirjaamiseen liittyviä koulutuksia järjestettiin eri yksiköissä osana hiljaiseen raportointiin siirtymistä. Hoitohenkilöstön osaamisen laajentaminen työkierron avulla jatkui. Poliklinikkatoimintaa kehitettiin mm. osallistumalla Taysin uudistamisohjelman poliklinikkahankkeeseen. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tuettiin myöntämällä myös harkinnanvaraisia osa-aikaisia työlomia. Yksilöllisiä työssä selviytymistä tukevia ratkaisuja etsittiin työntekijän, työterveyshuollon ja esimiehen kanssa käydyissä yhteisneuvotteluissa. Hoitohenkilöstöllä oli mahdollisuus liittyä työaikapankkiin. Autonominen työvuorosuunnittelu oli käytössä lähes kaikissa yksiköissä. Vuonna 2015 toimialue 1 palveluiden kysyntä ja käyttö lisääntyivät vuoteen 2014 verrattuna, mikä oli poikkeavaa koko sairaanhoitopiirin tilanteeseen verrattuna. Kysynnän lisäys oli erityisen merkittävää sisätautien vastuualueella. Keuhko-, iho- ja allergiasairauksien vastuualueella kysyntä pysyi kutakuinkin ennallaan. Vuodeosastohoidossa tapahtui merkittävää tehostumista, mikä osittain johtuu jatkohoitomahdollisuuksien paranemisesta. Jäsenkuntatilauksen toteutuminen vaihteli huomattavan runsaasti tilaajarengaskohtaisesti. Useiden jäsenkuntien osalta tilauksen ylitysuhka kävi ilmeiseksi jo toimintavuoden alkupuoliskolla. Kuitenkin merkittävän osan tilaajarenkaista (mm. Tampere) tilaus toteutui suunnitelman mukaisesti. Tilausylityksen uhan vuoksi käytiin pitkin vuotta useita neuvotteluita, joissa etsittiin ja löydettiinkin keinoja ylitysuhan pienentämiseksi tai poistamiseksi. Keinot osoittautuivat kuitenkin riittämättömiksi, koska tilausylitykset johtuivat lähes poikkeuksetta erityisen kalliita hoitoja vaativista potilaista, joiden hoitaminen oli välttämätöntä. Tavanomaista hoitoa ei voitu siirtää muualla toteutettavaksi niin paljoa, että tilauksissa olisi voitu täysin pysyä. Toimintakulujen ylitys johtui lähes yksinomaan lääkeja laboratoriokustannusten ennakoitua suuremmasta lisääntymisestä. Myös kuvantamiskustannukset lisääntyivät. Koko vuoden ajan tehtiin jatkuvaa työtä sellaisten käytäntöjen edistämiseksi, jotta näitä kalliita lääke- ja laboratoriokustannuksia voitaisiin vähentää tai ainakin niiden kasvua voitaisiin hillitä. Juuri

69 69 lääke- ja laboratoriokulujen osalta loppuvuotta kohti saavutettiinkin tällä alueella merkittäviä tuloksia. Yhteenvetona toimialue 1:n toiminta jatkui vilkkaana koko vuoden 2015 ajan. Toimialueella vallitsi vireä ja innostunut uudistusmielinen ilmapiiri. Toimintojen päivystyksellisen luonteen vuoksi toimialue ei ollut merkittävästi alttiina kilpailevalle toiminnalle siinä määrin kuin elektiivisiin hoitoihin painottuvat toimialueet ovat. Toisaalta lääkehoidon ja laboratoriodiagnostiikan nopea kehittyminen polarisoi toimialueen kustannusrakennetta siten, että tietyt yksittäiset potilaat muodostavat yhä suuremman osan kokonaiskustannuksista ja muodostavat jatkossakin kustannusten hallinnalle huomattavan haasteen. Toimialueen johdossa tapahtui vuonna 2015 merkittävä muutos, kun toimialuetta alusta asti johtanut toimialuejohtaja Heikki Oksa siirtyi eläkkeelle Heikki Oksa oli rakentanut toimialueelle erinomaisen johtamiskulttuurin. Mittarit, tavoitetasot, tulokset ja perustelut poikkeamiin (toimialuetaso) ASIAKAS Palvelukokemus Sitova tavoite: Vähintään 90 % annetuista vastauksista on osittain tai täysin samaa mieltä" (4 tai 5) sekä enintään 3 % annetuista vastauksista on täysin tai osittain eri mieltä (arvot 1 tai 2) Toteuma: 97 % Palvelusopimusten toteutuminen Tavoite: sopimusasiakkaiden palvelusopimukset toteutuvat tuottajittain toimialuetasolla sopimusten/tilausten mukaisesti. Tavoite katsotaan saavutetuksi, kun toteuma on prosenttia. Toteuma - Tavoite - Poikkeama Toteuma-% Toteuma te Erikoissairaanhoito, jäsenkunnat (te) , Erikoissairaanhoito, muut sopimuskunnat (te) Sopimusasiakkaat yhteensä (te) ,5 104, Perustelu poikkeamaan: Kuntatilauksen ylitys johtui keuhko-iho ja allergiavastuualueen (Kiha) ylityksestä (112 %). Sisätautivastuualue päätyi tavoitteeseen (101 %). Kihan tilauksen ylitys johtui keuhkosairauksien yksikön ja pienemmässä määrin ihosairauksien yksikön ennakoitua suuremmasta kysynnästä. Lisääntyvä unihäiriöiden hoidon tarve aiheutti euromääräisesti suurimman ylityksen vuoteen 2014 verrattuna, vaikka hoitojen porrastusta tehostettiin. Ihosairauksien yksikössä kroonista haavaa sairastavia potilaita hoidettiin osastohoidossa aikaisempaa enemmän. Potilaiden hoitotulokset paranivat ja toiminnan kustannusvaikuttavuus yhteiskuntatasolla on merkittävä mm. amputaatioiden vähenemisen seurauksena. Ylitys liittyi jäsenkuntalaskutukseen. Muiden sopimusasiakkaiden osalta tilaus alittui, mikä johtui hematologisten potilaiden määrän satunnaisvaihtelusta. PROSESSI Ennakoimaton hoitojakson uusiutuminen (readmission rate) Tavoite: Ennakoimattomien sairaalaan ottojen määrä pienenee. Toteuma: 10 % Perustelu poikkeamaan: Sisätautivastuualueen yhden prosenttiyksikön lisäys mahtuu tilastollisen vaihtelun piiriin. Ennakoimattomien hoitojaksojen määrä on sinällään alhainen ja on luultavaa, että jollain tasolla saavu-

70 70 tetaan optimaalinen tilanne, josta alemmas pyrkiminen ei ole mielekästä. Toimialueen potilaat ovat sen kaltaisia, että hyvin alhainen ennakoimattomien hoitojaksojen määrä voi olla signaali huonosti toimivasta prosessista, koska esimerkiksi dialyysipotilaille ja vaikeita kroonisia sairauksia sairastaville potilaille tapahtuu yllättäviä sairauden pahenemisvaiheita. Jos hoitoon pääsy tällaisissa tilanteissa ei olisi joustavaa, sairauden pahenemisvaiheet voisivat aiheuttaa myöhemmin hoidettuina sekä lisäkustannuksia että inhimillistä kärsimistä. Hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa Sitova tavoite: Kaikki asetetut määräajat toteutuvat lain säätämällä tavalla. 2-3 osiota toteutuu 100 % määräajan mukaan, yksikään ei toteudu alle 95 %. Osiot: - Hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen - Hoidon tarpeen arvioinnin toteuttaminen - Hoitoon pääsy (toimialuetaso). Toteuma: 99 % Perustelu poikkeamaan: Kiireettömän hoidon tavoitteet, hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen ja toteuttaminen toteutuivat toimialueella 1 määräaikojen mukaisesti. Vuoden loppuun mennessä oli laadittu seurantakäytännöt, joilla virheet kirjaamiskäytännöissä pystytään korjaamaan niin, että ne eivät vääristä tilastoa. Hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa Sitova tavoite: Kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle hoito toteutuu 100 %:ssa neljän viikon kuluessa. Toteuma: 92 % Perustelu poikkeamaan: Kiireellistä hoitoa vaativille järjestyi hoito yleensä alle viikossa. Tilastojen poikkeama johtuu inhimillisistä kirjausvirheistä ja alkuvuonna havaitusta järjestelmävirheestä, jonka vaikutukset näkyvät vuositasolla koko tarkasteluvuoden ajan. Järjestelmävirheen välttämiseksi laadittiin ohjeistus ja yksittäisten inhimillisten erehdysten varalle laadittiin seurantajärjestelmä, jonka avulla ne korjataan. Toimialueella ei ole todellista ongelmaa kiireellisen hoidon järjestämisessä. Hoitojaksotuottavuus Tavoite: DRG-pisteen deflatoitu hinta ei nouse edellisestä vuodesta (kustannukset per painotettu hoitojakso). Muutos: 4 % Perustelu poikkeamaan: Sekä sisätautivastuualueen että keuhko-iho- ja allergiasairauksien vastuualueen kustannukset per painotettu hoitojakso lisääntyivät (4 ja 3 %). Vuoden aikana jouduttiin ottamaan käyttöön uusia kalliita lääkehoitoja ja tutkimuksia. Samaan aikaan hoidon porrastusta terävöitettiin siirtämällä yksinkertaisemmin (ja halvemmalla) hoidettavia potilaita tehokkaammin jatkohoitoon. Käyttöön otetut kalliit lääkkeet ja tutkimukset olivat välttämättömiä ja huolellisesti harkittuja. Suuri osa lääkekulujen lisääntymisestä johtui lakisääteisistä tai muuten viranomaisista johtuvista velvoitteista. MRSA:n torjunta Tavoite: sairaalassaoloaikana syntyneet tartunnat puolittuvat. Muutos: 67 % Perustelu poikkeamaan: Toimialueella 1 ei enää ole MRSA-ongelmaa, vaan kyse on yksittäisistä tartunnoista, jotka mahtuvat satunnaisvaihtelun piiriin. Epikriisien eli hoitopalautteiden lähettäminen Tavoite: hoitoyhteenvedot ja jatkohoito-ohjeet lääkemääräyksineen lähetetään 90 %:sti < 5 vrk:n kuluessa lähettäneelle lääkärille tai sovittuun jatkohoitopaikkaan. Toteuma: 78 %

71 71 Perustelu poikkeamaan: Poikkeamaa on aiemmin perusteltu sillä, että toimialueen erikoisalojen kaltaisilla erikoisaloilla ei olisi mielekästäkään pyrkiä kattavasti 5 vrk:n tavoitteeseen, koska kotiuttamisvaiheessa vielä puuttuu laboratorio- tai muita tutkimustuloksia. On ajateltu, että olisi parempi lähettää yksi täydellinen hoitopalaute kuin täydentää puutteellista osissa. Asiaan on kuitenkin perehdytty vuoden aikana ja todettu, että 90 % tavoitetaso on mahdollista saavuttaa toimintamalleja parantamalla. Työhön on ryhdytty ja tilanne on parantunut, mutta ei vielä täysin korjaantunut. HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Kehityskeskustelut Sitova tavoite: kehityskeskustelut toteutuvat vakansseihin suhteutettuna vähintään 90-prosenttisesti. Toteuma: 95 % Täydennyskoulutus Tavoite: koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit vähintään 10 vrk/ vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö vähintään 5 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 3 vrk/vuosi. Toteuma: lääkärit 939 vrk 6,8 pv/vakanssi, tutkimus- ja hoitohenkilöstö 1578 vrk 4,1 pv/vakanssi, muu henkilöstö 28 vrk, 2pv/vakanssi Perustelu poikkeamaan: Lääkärien kohdalla tavoitteesta jääminen (10 6.8) johtuu kirjaamispuutteista. Sisäisiä koulutuksia (runsas meetingtoiminta) ei kirjata ja viikonloppuihin ajoittuva koulutus tulee kirjatuksi vajavaisesti. Myös hoitohenkilöstön osalta vaikuttamassa ovat osittain samat syyt kuin lääkärihenkilöstön kohdalla. Selvittelyissä on myös käynyt ilmi, että on koettu, ettei sopivaa koulutusta ole aina saatavilla. Asiaan on kiinnitetty huomiota. Sama pätee myös muun henkilöstön osalta. Hoitoalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Tavoite: vähintään 85 prosenttia hoitoalan opiskelijoista antaa ohjatun harjoittelun jaksoista (yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijat) arvioinnissaan arvosanan 8, 9 tai 10 (asteikko 1-10). Toteuma: 94 % Lääketieteen opiskelijoiden kliininen harjoittelu Tavoite: vähintään 85 % lääketieteen opiskelijoista arvioi sairaalan lääkäreiden antaman opetuksen ja opetusmyönteisyyden kiitettäväksi antamalla arvosanan 6 tai 7 (asteikko 1 7) Toteutuma: 60 % Kyseessä saattaa olla mittariiin liittyvä ongelma, koska numeerisen palautteen yhteydessä kerättävän sanallisessa palautteen perusteella yhteistyö sujuu hyvin. Tilanne on jatkunut samanlaisena vuosia. Asiasta on keskusteltu toimialueen johtoryhmässä ja vastuualueiden johtotiimeissä etenkin Koulutus- tutkimus- ja kehittämistyöryhmässä. Lääketieteen opiskelijat nähdään tulevina työntekijöinä ja heitä halutaan kohdella hyvin. Terveystieteellinen tutkimus Tavoite: EVO-julkaisupisteiden määrä kasvaa kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna Muutos: 75 % Esimiestyö Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 81 % Työn kehittävyys ja haasteellisuus Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 92 %

72 72 Työyhteisön toiminta Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 89 % Työtyytyväisyys Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 91 % Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivät Tavoite: sairauspoissaolopäivät / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: -16 % Lyhyet sairauspoissaolokerrat Tavoite: korkeintaan 3 vrk kestävät sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: -6 % TALOUS Palkkamenot Sitova tavoite: palkkamenot ovat enintään talousarvion mukaiset (toimialuetaso) Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Palkkamenot yhteensä (te) , ,3-215,9 99,2% ,9 Tilikauden tulos Sitova tavoite: tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi. Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Tilikauden tulos (te) 1 156, , ,5 50,9% 3 007,7 Perustelut poikkeamaan: Keuhko-iho ja allergiasairauksien vastuualueen tulos oli budjetoitua parempi. Tavoite jäi saavuttamatta sisätautivastuualueen huonon taloudellisen tuloksen takia. Vuonna 2014 sisätautien vastuualue tuotti ylijäämää, joka oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että sen DRG-hintoja tarkistettiin alaspäin. Vuoden 2015 aikana otettiin käyttöön uusia kalliita lääkehoitoja ja tutkimuksia. Vaikka uusia kalliita tutkimus- ja hoitomenetelmiä otettiin käyttöön erittäin tarkkaan harkintaan perustuen, oli niiden aiheuttama kustannuspaine nähtävissä koko vuoden ajan. Tämän vuoksi kustannusten nousupainetta pyrittiin vähentämään tehostamalla hoidon porrastusta, jossa selkeästi onnistuttiinkin. Tämä aiheutti sen, että kustannuslaskentaan perustuvan DRG-hinnoittelun perusta muuttui eli DRG pisteen kustannukset nousivat, mutta hinta kunnille pysyi samana. Osastohoidossa käytettävät kalliit lääkkeet muodostavat erityisen ongelman, koska niiden kustannuksia ei pystytä perimään potilaskohtaisesti välisuoritteina edes niissä tapauksissa, joissa ne aiheuttavat DRG-laskutuksen muuttumisen välisuoriteperusteiseksi hoitopäivälaskutukseksi.

73 73 DRG-hintoihin kohdistui siis selvä nousupaine ja silti niitä oli laskettu vuoden 2014 tasosta. Tämä johti alijäämäiseen tilinpäätökseen sisätautivastuualueella. Vaikka uusia lääkehoitoja ja tutkimusmenetelmiä arvioitaisiin kuinka kriittisesti, on niitä kuitenkin pakko ottaa käyttöön, joko lakien tai muiden säädösten määräämänä tai sen takia, että yleisesti hyväksytyt hoitokäytännöt sitä edellyttävät. Tässä suhteessa joudutaan varmasti jatkossa eettisiin pohdintoihin. Tässä poikkeamaperustelussa ongelma kuitenkin näyttäytyy siltä kannalta, että yhä harvemmat diagnoosit aiheuttavat yhä suuremman osan kustannuksista. Jos hoidot katsotaan välttämättömiksi toteuttaa, tulee niihin sitoutuneet kustannukset pystyä perimään hinnoissa. Nyt siihen ei pystytty ja tuloksena oli, että sisätautien vastuualueen kuntatilaus toteutui, mutta taloudellinen tulos heikkeni. Työpanos Tavoite: työpanos toteutuu enintään suunnitelman mukaisesti (toteuma enintään 100 %) Toteuma: 104 % Perustelu poikkeamaan: Sairaanhoitopiirin tasolla toimintaluvut olivat pienemmät kuin vuonna 2014, mutta toimialueella 1 kysyntä ja toiminta olivat suuremmat kuin vuonna Vilkas toiminta vaati samanlaista henkilöstömitoitusta, kuin edellisenkin vuoden toiminta. Työpanoksen ylitys hoitohenkilöstön osalta selittyy pääosin potilaskohtaisten ylimääräisten hoitajien runsaalla tarpeella. Lisäksi uudistamisohjelman edellyttämät työpanosvähennykset toteutettiin, mutta toiminnalliset muutokset kuitenkin viivästyivät. Lääkärihenkilöstön työpanosylityksen syy on pitkälti tekninen. Sekä keuhko-iho ja allergiasairauksien vastuualueella että sisätautivastuualueella vallitsi pitkään lääkäripula, jolloin työpanokset alittuivat. Vuonna 2015 lääkäritilanne oli hyvä. Kun laskee vakansseihin perustuvan työpanoksen, työpanos ylittyy pelkästään sillä, että kaikki ovat normaalisti työssä. Sisätautien vastuualueella asia selvitettiin vuonna 2014 perusteellisesti, koska samasta syystä oli kehittynyt palkkabudjetin vinoutuma. Selvityksen perusteella palkkabudjetti oikaistiin, mutta työpanokset jäivät ennalleen.

74 74 TOIMIALUE 2 Toimialuejohtaja Tuula Lehtinen Varahenkilö, ylihoitaja Elina Mattila Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2015 Muutettu Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2014 TP2015/ Lopull. TA2015 TP2015/ TP2014 Toimialue e e e e % % Toimintatuotot % 103% Toimintakulut % 104% - josta palkat % 105% Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä Vastuualueet Työpanoksejaksot Hoito-päivät Hoito- Päivä- Avohoitokäynnit Sairaankirurgia sijat Kirurgian va 69, Gastroenterol. va 131, Syövänhoidon va 146, Toimialueen kanslia 4, YHTEENSÄ 352, % sairaanhoitopiiristä - somaattinen esh 7,5% 11,8% 13,9% 18,6% 18,8% 2,6% 2,6% 16,2% 18,6% 12,2% 14,0% Toimialuetasoisesti tarkasteltuna kysyntä pieneni 2,2%, vastuualueista vain gastroenterologian kysyntä kasvoi (3,5%).Toiminnassa kuljettiin suunnitellusti edelleen avohoitopainotteiseen suuntaan, kuntalaskutettavat avohoitokäynnit lisääntyivät 2.3%, kun taas laskutettavien hoitopäivien määrä väheni 3,2%. Leikkaussalitoimenpiteiden määrä oli edellisen vuoden tasolla. Merkittävä toiminnallinen muutos koski gastroenterologian ja kirurgian vastuualueiden hoidon järjestelyä ja työnjaon uudistamista Vammalan ja Valkeakosken sairaaloiden osalta. Toimintaa koordinoitiin toimialueelta käsin siten, että läheteliikenne ja sen myötä potilaiden ohjautuminen hoidettiin keskitetysti Tays:sta. Toimialueen polikliinistä toimintaa jatkettiin molemmissa sairaaloissa, operatiivinen toiminta keskitettiin Vammalaan. Myös Vammalan vuodeosastoja käytettiin soveltuvin osin. Pirkanmaan alueen saattohoitoverkoston implementointi jatkui tiiviissä yhteistyössä alueen perusterveydenhoidon kanssa. Palvelusopimusmenettelyn kehittämistyötä jatkettiin ja toiminnan taloudelliset raamit suunniteltiin keskeisten hoitopolkujen pohjalle. Tämä on lisännyt yhteistyötä ja toiminnan sisällöllistä pohdintaa resurssien käytön ja työnjaon optimoimiseksi alueen julkisen terveydenhoidon toimijoiden kanssa. Vaikka näin on päästy keskustelemaan tarkemmin vastuualueiden näkemyksistä erikoissairaanhoidon kehityssuuntauksista ja vaikuttaviksi osoitettujen hoitomenetelmien

75 75 käytöstä ja lähemmäksi kokonaistalouden hallintaa, niin edelleen esim. kalliiden hoitojen osalta palvelutarpeen vaihtelu aiheuttaa haasteita sopimuksien toteutumiselle. Potilaiden palautetta palvelukokemuksesta seurattiin säännöllisesti. Kaikilla vastuualueilla ja yksiköissä potilaat olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Potilaan ja läheisen/perheen huomioimiseen ja osallistumiseen hoitoa koskeviin päätöksiin hoitoneuvottelussa kiinnitettiin erityistä huomiota. Sekä hoidon turvallisuuteen liittyvät poikkeamat, että hoitoihin liittyneet muistutukset tai kantelut käsiteltiin systemaattisesti ja kattavasti niin toimintayksiköissä kuin toimialueen johtoryhmässä. Hoitoon pääsy säilyi kokonaisuutena tarkastellen hyvänä. Kiireiseen hoitoon pääsy toteutui sovitusti syövänhoidossa ja gastroenterologian vastuualueella, ajoittain ongelmaa oli urologiassa ja yleiskirurgiassa. Kiireettömän hoidon järjestäminen toteutui edellisvuotta paremmin, joskin kuuden kuukauden raja ylittyi 9 potilaan kohdalla. Vaativaa, monimuotoista hoitoa tarvitsevien potilaiden hoitosuunnitelmia tehtiin enenevästi moniammatillisissa meetingeissä. Tähän on ollut lisääntyvästi tarvetta mm. kalliiden lääkehoitojen käytön optimoimiseksi ja hallitsemiseksi. Toiminnallisia kehittämiskohteita ovat olleet mm. gastrokirurgisten päivystyspotilaiden hoidon uudelleen organisointi GAS 3 osastolla yhteistyössä Acutan kanssa, valtakunnallisesti keskitetyn selkäydinvammapotilaiden hoitoa ja kuntoutusta koskevan koulutuksen käynnistäminen, sädehoidon hypofraktioinnin kehittäminen sekä uusien tervekudoshaittoja minimoivien sädehoitotekniikoiden käyttöönotto. Sädehoitotilojen laajennushanke valmistui ja loppuvuodesta valmisteltiin uuden kiihdyttimen tuotantokäytön aloittamista. Lisäksi vuoden 2015 aikana tehtiin valmistelut pehmytkirurgisen leikkaustoimintojen siirtymiseksi toimialueelle. Kiireellisesti ja päivystyksellisesti hoidettavien potilaiden suuri määrä ja pyrkimys lyhyisiin vuodeosastohoitojaksoihin aiheutti henkilöstön kuormittuneisuutta ja suuria vaateita työn ja potilasvirtojen päivittäiselle johtamiselle. Edelleen toimialueen vuodeosastot ovat PSHP:n kuormitteisimmat ( bruttokuormitus KIR1 107%, KIR2 87%, GAS1 120%, GAS2 98%, GAS3 118%, RS1 91% ja RS2 104%). Kehitystä parempaan suuntaan on kuitenkin tapahtunut sairaanhoitajaresurssin lisäämisen ( 4 vakanssia), gastron sulkupaikkojen purkamisen ja potilashotellin käytön lisääntymisen kautta. Hoitoisuuden mittarein arvioituna toimintayksiköt olivat lähempänä optimiksi määriteltyä tasoa, vaikka tavoitetasosta vielä jäätiinkin. Henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen kiinnitettiin erityistä huomiota ja osaamisen laajentamista mm. työkierron kautta jatkettiin. Henkilöstö on ollut myös aktiivisesti mukana toiminnan kehittämistyössä. Opetustoiminnassa saimme positiivista palautetta hoitoalan opiskelijoiden ohjatusta harjoittelusta toimialueella. Myös lääketieteen opiskelijoiden palautteen perusteella kehittämistoimia on tehty ja kliinisen opetuksen arviot toimialueellamme paranivat monilla osa -alueilla. Tutkimustoiminta jatkui erittäin vilkkaana vähenevistä taloudellisista resursseista huolimatta. Uusia tutkimuksia käynnistyi 44, mikä on 29% enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimialueella on käynnissä kansainvälisesti merkittäviä tutkimushankkeita koskien erityisesti eturauhassyöpää, haiman sairauksia, tulehduksellisia suolisairauksia ja sädehoitoa. Toimialueen yhteisien tutkimushankkeiden määrä on myös kasvussa. Syyskuussa aloitti toimintansa faasi I-II lääketutkimusyksikkö. Se tarjoaa aiempaa paremman mahdollisuuden varhaisen vaiheen lääkehoitotutkimusten tekemiselle RS1 vuodeosaston tiloissa. Yksikkö on kaikkien toimialueiden käytettävissä aikana tehtiin toimialueen kannalta merkittävät päätökset yhteistyöstä rintasyöpäkirurgian ja urologisen toiminnan keskittämiseksi ja uudelleen organisoimiseksi Hatanpään sairaalan kanssa. Toimintojen keskittämiseen tähtäävä suunnittelu aloitettiin syksyllä 2015.

76 76 Mittarit, tavoitetasot, tulokset ja perustelut poikkeamiin (toimialuetaso) Palvelukokemus Sitova tavoite: Vähintään 90 % annetuista vastauksista on osittain tai täysin samaa mieltä" (4 tai 5) sekä enintään 3 % annetuista vastauksista on täysin tai osittain eri mieltä (arvot 1 tai 2) Toteuma: 97% Palvelusopimusten toteutuminen Tavoite: sopimusasiakkaiden palvelusopimukset toteutuvat tuottajittain toimialuetasolla sopimusten/tilausten mukaisesti. Tavoite katsotaan saavutetuksi, kun toteuma on prosenttia. Toteuma - 15 Tavoite -15 Poikkeama te Toteuma-% Toteuma -14 Erikoissairaanhoito, jäsenkunnat (te) , Erikoissairaanhoito, muut sopimuskunnat (te) Sopimusasiakkaat yhteensä (te) ,5 103, Perustelu poikkeamaan: Vaikka kysyntä toimialuetasolla pieneni 2,2% ( edellisen vuoden huippukysyntäluvuista) ylittyivät palvelusopimuksin sovitut tilaukset. Vaikka palvelusopimusprosessia on uudistettu ja lähetekriittisyyttä lisätty on toimialueen erikoissairaanhoidon palvelutarpeen vaihtelua vaikea ennakoida. Ylitykset tapahtuivat keskeisten toimialueen hoitopolkujen, kiireisen erikoissairaanhoidon, erityisesti syövänhoidon, ja päivystyksellisen hoidon osalta. Toimintatavat on kuitenkin viritetty kriittiseen palvelutarpeen arviointiin ja vaativan erikoissairaanhoidon tuottamiseen, mitä kuvastaa se, että kokonaistoteuma on merkittävästi pienempi kuin edellisenä vuonna, vaikka 2015 tilaukset ylittyivätkin. PROSESSI Ennakoimaton hoitojakson uusiutuminen (readmission rate) Tavoite: Ennakoimattomien sairaalaan ottojen määrä pienenee. Toteuma: +1% Perustelu poikkeamaan: Toimialueen potilasprofiili painottuu kriittisesti sairaisiin ja jo lähtökohtaisesti vaativaa, komplikaatioaltista hoitoa tarvitseviin potilaisiin. Hoitoprosesseissa ei ole tapahtunut muutoksia, jotka selittäisivät ko. readmissioiden lisääntymisen. MRSA tartunnoissa on vähenevä suunta. Hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa Sitova tavoite: Kaikki asetetut määräajat toteutuvat lain säätämällä tavalla. 2-3 osiota toteutuu 100 % määräajan mukaan, yksikään ei toteudu alle 95 %. Osiot: - Hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen - Hoidon tarpeen arvioinnin toteuttaminen - Hoitoon pääsy (toimialuetaso). Toteuma: Hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen 100%, hoidon tarpeen arvioinnin toteuttaminen 99% ja hoitoon pääsy 99% Perustelu poikkeamaan: Lähes kaikki potilaat ovat päässeet määräajassa hoitoon. Läheteprosesseja on edel-

77 77 leen tarkennettu lähetekäsittelyn sujuvuuden varmistamiseksi sovituissa aikaraameissa. Kiireettömään hoitoon pääsy ei toteutunut hoitotakuun edellyttämällä tavalla 9 potilaan kohdalla. Suurin syy tähän oli resurssien ohjaamisen välttämättömyys kiireellisen hoidon toteutukseen erityisesti leikkaustoiminnassa. Hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa Sitova tavoite: Kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle hoito toteutuu 100 %:ssa neljän viikon kuluessa. Toteuma: 95% Perustelu poikkeamaan: Kiireelliseen hoitoon pääsyä seurataan jatkuvasti vastuualueilla sekä toimialueen johtoryhmässä. Kiireelliseen hoitoon pääsyä huonontaa ajoittain mm. rintasyöpäseulontojen ryvästyminen, joka aiheuttaa fluktuointia syöpäleikkaustarpeessa. Resurssien kohdentaminen nopeatempoisesti muuttuvassa tilanteessa on ollut haastavaa. Syövänhoitoon ja hoidon arvioon pääsyä on parannettu ensikäyntiaika-resurssia lisäämällä. Hoitojaksotuottavuus Tavoite: DRG-pisteen deflatoitu hinta ei nouse edellisestä vuodesta (kustannukset per painotettu hoitojakso). Muutos: +2% Perustelu poikkeamaan: Yhtenä keskeisenä selittävänä tekijänä ovat syöpälääkehoidon merkittävästi kasvaneet kustannukset. Myös laboratoriokulujen merkittävä nousu heijastuu DRG pisteen hintaan. Toimialuetasolla tuottavuus arvioituna avohoitokäyntien ja hoitojaksojen määrällä/ käytetty työpanos ei ole oleellisesti muuttunut (- 0.3%). Tuottavuus on aiempina vuosina ollut kasvava ja nykyinen tilanne kuvastaa sitä, että toiminta painottuu enenevästi vaativampia erikoissairaanhoidon palveluita tarvitsevien potilaiden hoitoon. MRSA:n torjunta Tavoite: sairaalassaoloaikana syntyneet tartunnat puolittuvat. Muutos: -13% Perustelu poikkeamaan: tartuntojen vähentämisessä ei ole päästy puolittamistavoitteeseen. Tilanne on edelleen tarkassa seurannassa yksiköissä ja henkilöstön tietoisuutta tarvittavasta valppaudesta ja sovituista toimintatavoista ylläpidetään jatkuvasti. Vuodeosastojen kuormittuneisuus ja ylipaikkatilanteet toimialueella jatkuvat, vaikka paranemista on mm. sairaanhoitajaresurssien lisääntymisen ja sulkupaikkojen avaamisen myötä tapahtunutkin. Potilasturvallisuusilmoitusten käsittely Tavoite: Ilmoitetuista vaaratapahtumista vähintään 90 % käsitellään 2 viikon kuluessa. Muutos: ei tietoa saatavilla. Epikriisien eli hoitopalautteiden lähettäminen Tavoite: hoitoyhteenvedot ja jatkohoito-ohjeet lääkemääräyksineen lähetetään 90 %:sti < 5 vrk:n kuluessa lähettäneelle lääkärille tai sovittuun jatkohoitopaikkaan. Toteuma: 71% Perustelu poikkeamaan: Epikriisien lähettämisviivettä on gastroenterologian ja syövänhoidon vastuualueilla. Osittain ongelma liittyy siihen, että hoitojaksot ovat hyvin lyhyitä. Toisaalta sähköisen hoitopalautteen tekstien tarkistamisprosessissa, jota mm. Kansalliseen terveysarkistoon liittyminen edellyttää, on vielä täsmennettävää. HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Kehityskeskustelut Sitova tavoite: kehityskeskustelut toteutuvat vakansseihin suhteutettuna vähintään 90-prosenttisesti. Toteuma: 98%

78 78 Täydennyskoulutus Tavoite: koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit vähintään 10 vrk/ vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö vähintään 5 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 3 vrk/vuosi. Toteuma: lääkärit 8,4 vrk, tutkimus- ja hoitohenkilöstö 3,6 vrk, muu henkilöstö 3,1 vrk Perustelu poikkeamaan: Kaikkien ammattiryhmien täydennyskoulutus nähdään toimialueella hyvin tärkeänä uudistumista, osaamisen laajentamista ja toiminnan laatua ylläpitävänä toimintana. Koulutusta on mahdollistettu potilaiden hoitoon pääsyn ja potilasturvallisuuden vaatimusten sallimissa puitteissa. Hoitoalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Tavoite: vähintään 85 prosenttia hoitoalan opiskelijoista antaa ohjatun harjoittelun jaksoista (yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijat) arvioinnissaan arvosanan 8, 9 tai 10 (asteikko 1-10). Toteuma: 89% Lääketieteen opiskelijoiden kliininen harjoittelu Tavoite: vähintään 85 % lääketieteen opiskelijoista arvioi sairaalan lääkäreiden antaman opetuksen ja opetusmyönteisyyden kiitettäväksi antamalla arvosanan 6 tai 7 (asteikko 1 7) Toteuma: 64% Perustelu poikkeamaan: Opiskelijat mieltävät toimialueen erikoisalojen kliinisen opetuksen tärkeäksi ja palaute on vähitellen parantunut. Opetustapahtumia on myös kehitetty saadun palautteen perusteella mm. kaivattua toimenpiteisiin osallistumista on lisätty. Terveystieteellinen tutkimus Tavoite: EVO-julkaisupisteiden määrä kasvaa kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna Muutos: -20% Perustelu poikkeamaan: Edellinen vuosi 2014 oli toimialueella huippuvuosi EVO-pisteillä arvioituna. Vaikka tutkimustoiminta on edelleen hyvin vilkasta, ei 2015 esim. väitöskirjoja valmistunut aiempien vuosien määrää. Esimiestyö Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 74% Perustelu poikkeamaan: Toiminnan ja henkilöstön johtaminen tiukan talouden tilanteessa on vaikeaa siten, että korkeat eettiset ja osaamisen kriteerit omaava henkilöstö voi kokea toimivansa oikein ja potilaiden parhaaksi kiireisen, monimuotoistuvan hoidon vaatimusten paineessa usein ylikuormittuneilla vuodeosastoilla. Esimiestyön tukemiseksi aloitettiin kehittämistoimenpiteet (moniammatilliset kehittämisiltapäivät ja osastonhoitajien ryhmätyönohjaus) syksyllä Työn kehittävyys ja haasteellisuus Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 84% Työyhteisön toiminta Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 83%

79 79 Työtyytyväisyys Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 83% Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivät Tavoite: sairauspoissaolopäivät / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: -18% Lyhyet sairauspoissaolokerrat Tavoite: korkeintaan 3 vrk kestävät sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: -6% TALOUS Palkkamenot Sitova tavoite: palkkamenot ovat enintään talousarvion mukaiset (toimialuetaso) Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Palkkamenot yhteensä (te) % Tilikauden tulos Sitova tavoite: tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi. Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Tilikauden tulos (te) % Työpanos Tavoite: työpanos toteutuu enintään suunnitelman mukaisesti (toteuma enintään 100 %) Toteuma: 107% Perustelu poikkeamaan: Vaikka nopean potilasvaihdon, toiminnan päivystyspainotteisuuden ja vaativahoitoisten potilaiden hoidon toteutuksen vaatimusten vuoksi hoitohenkilöstön työpanos toimialueella ylittyi, pysyttiin palkkabudjetissa hyvin.

80 80 TOIMIALUE 3 Toimialuejohtaja Heli Leppikangas Toimialuejohtajan varahenkilö, ylihoitaja Seija Alanen Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2015 Muutettu Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2014 TP2015/ Lopull. TA2015 TP2015/ TP2014 Toimialue e e e e % % Toimintatuotot % 98 % Toimintakulut % 100 % - josta palkat % 102 % Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä Vastuualueet Hoito-jaksot Päivä- kirurgia Työpanokset Hoitopäivät Avohoitokäynnit Sairaan- Tules Neuroalat ja kuntoutus Korva- ja suusairaudet Silmäkeskus Toimialueen kanslia YHTEENSÄ sijat % sairaanhoitopiiristä 12,4 11,2 19,8 57,8 19,8 12,4 - somaattinen esh 13,2 20,0 57,9 22,7 14,2 Neuroalojen ja kuntoutuksen vastuualueen yhteistoiminta jäsenkuntien kanssa on vakiintunut: potilaat pääsevät nopeasti jatkohoitoon omaan terveyskeskukseen, poliklinikalla hoitoon ottamisen kriteerit ovat selkeät ja polikliiniset hoitojaksot lyhyitä. Lievästi alentunutta jäsenkuntamyyntiä kompensoi muiden sopimusasiakkaiden lisääntynyt palvelujen käyttö sekä vapaan hoitopaikan valinnan perusteella vastuualueelle hakeutuneet potilaat. Vuodeosastojen toimintojen (akuuttineurologian vuodeosasto 10B, vuodeosastot VO6A-B, leiko (leikkaukseen kotoa) - yksikkö, neurologian ja kuntoutuksen vuodeosaston osastosulut) uudelleen organisoinnin avulla osastojen kuormituksia on saatu tasattua, vaikka samalla potilaspaikkoja vähennettiin. Hoitohenkilöstön yhteistyö ja työkierto eri yksiköiden välillä on toteutunut suunnitelman mukaisesti ja laajentanut henkilöstön osaamista. Uutena toimintana neurologian ja kuntoutuksen vuodeosastolla aloitti elokuussa selkäydinvammaisten vertaiskuntouttaja, mikä on Suomessa uraauurtavaa toimintaa. Silmäkeskuksen palvelujen kysyntä näyttää tasaantuneen 2014 tasolle (vrt. aiempina vuosien 5 % vuosikasvuun). Vaikka lähetteiden määrä (n=9200) edelleen kasvoi 3 %, vuoden 2015 lopussa avohoitoa odottavien potilaiden määrä oli noin 8 % pienempi kuin edellisvuoden lopussa. Kuntien kanssa sovi-

81 81 tun mukaisesti etusijaistettiin pysyvää näkövammaa aiheuttavat silmäsairaudet, mikä heijastui hoitotakuutilanteeseen (so. vuoden aikana hoitotakuu ei toteutunut kaikkien kaihileikkauspotilaiden kohdalla). Sairaanhoitopiirin johdon päätöksellä kuitenkin kaihit leikattiin vuoden loppuun mennessä hoitotakuun piiriin lisäämällä leikkausten määrää 22 %:lla. Silmäkeskuksen tuottavuuden ja toiminnan moniammatillista kehittämistä jatkettiin. Toukokuussa 2015 Tays Silmäkeskus hyväksyttiin toisena pohjoismaisena silmäsairaalana World Association of Eye Hospitals seuran jäseneksi. Korva- ja suusairauksien vastuualueella vuodeosastot VO6A ja VO6B otettiin yhteiskäyttöön neuroalojen ja kuntoutuksen vastuualueen kanssa vuoden 2015 alusta alkaen. Vuodeosasto VO6B suljettiin viikonlopuiksi ja supistusajoiksi. Vuoden alusta käynnistettiin korva- ja suusairauksien sekä neuroalojen ja kuntoutuksen vastuualueen yhteinen leiko (leikkaukseen kotoa) -yksikkö, josta koordinoidaan potilaat molempien leikkausyksiköihin (LE7 ja LE8). Päiväkirurgia ja paljon polikliinista toimintaa siirtyi Valkeakosken aluesairaalaan. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualueen toimintaa leimasi vuonna 2015 alkuvuoden odotettua suurempi kysyntä. Loppuvuotta kohden kysyntä tasaantui ja laski, mikä johti tunnuslukujen valossa tasapainoiseen tulokseen (kokonaiskysyntä +3 %). Suurin kysynnän kasvu erikoisalakohtaisesti tapahtui fysiatrian erikoisalalla. Tilikauden ylijäämää voidaan pitää hyvänä tuloksena ottaen huomioon tilaajien samanaikainen palvelusetelien käytön lisääminen yksityissektorilta. Toimintakulut laskivat edellisvuodesta 6 %. Hoitotakuussa pysyminen asetti haasteita erityisesti plastiikkakirurgian ja fysiatrian osalta. Sulkukausien aikana (hiihtoloma, pääsiäinen, kesä ja vuodenvaihde) toiminta ajettiin alas elektiivisen leikkaustoiminnan osalta. Päivystysruuhkahuippujen kuormitusta tasattiin samaan aikaan tukeutumalla toimialueen muihin vuodeosastoihin. MRSApotilaiden määrä ei noussut edellisvuosien tasolle. Suurin toiminnallinen muutos vastuualueella tapahtui poliklinikkatoiminnan tiimiyttämisessä sekä päivystys- ja elektiivisen hoitolinjan käynnistämisessä tuotannon ohjauksen apuna. Tiimiyttäminen mahdollisti poliklinikka- ja leikkauspotilaiden hoitoprosessin uudelleenarvioinnin (jonottomuuteen siirtymisen). Fysio- ja toimintaterapiassa aloitettiin näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen. Mittarit, tavoitetasot, tulokset ja perustelut poikkeamiin (toimialuetaso) ASIAKAS Palvelukokemus Sitova tavoite: Vähintään 90 % annetuista vastauksista on osittain tai täysin samaa mieltä" (4 tai 5) sekä enintään 3 % annetuista vastauksista on täysin tai osittain eri mieltä (arvot 1 tai 2) Toteuma: Osittain tai täysin samaa mieltä 98 %, täysin tai osittain eri mieltä 1 %. Tavoite toteutuu. Palvelusopimusten toteutuminen Tavoite: sopimusasiakkaiden palvelusopimukset toteutuvat tuottajittain toimialuetasolla sopimusten/tilausten mukaisesti. Tavoite katsotaan saavutetuksi, kun toteuma on prosenttia. Toteuma - Tavoite - Poikkeama Toteuma-% Toteuma te -14 Erikoissairaanhoito, jäsenkunnat (te) % Erikoissairaanhoito, muut sopimuskunnat (te) % Sopimusasiakkaat yhteensä (te) % Toteuma: Sopimusasiakkaiden palvelusopimukset yhteensä toteutuvat tavoitteiden mukaisesti (100 %). Sisäisen palvelukyvyn toteutuminen Tavoite: Hoidolliset vastuualueet: vähintään 80 % saavuttaa tason 4-5 (asteikko 1-5). Ei-hoidolliset vastuualueet: vähintään 70 % saavuttaa tason 4-5 (asteikko 1-5). Toteuma: tietoja ei saatavilla.

82 82 Terveyskeskusten tyytyväisyys (tietoja ei saatavilla) Tavoite: Vähintään 90 % annetuista vastauksista on "osittain tai täysin samaa mieltä" (4 tai 5). Toteuma: tietoja ei saatavilla. PROSESSI Ennakoimaton hoitojakson uusiutuminen (readmission rate) Tavoite: Ennakoimattomien sairaalaan ottojen määrä pienenee. Toteuma: muutos 0 % Perustelu poikkeamaan: Tilanne jo ennestään hyvällä tasolla. Hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa Sitova tavoite: Kaikki asetetut määräajat toteutuvat lain säätämällä tavalla. 2-3 osiota toteutuu 100 % määräajan mukaan, yksikään ei toteudu alle 95 %. Osiot: - Hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen - Hoidon tarpeen arvioinnin toteuttaminen - Hoitoon pääsy (toimialuetaso). Toteuma: hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen 98 %, hoidon tarpeen arvioinnin toteuttaminen 90 %, hoitoon pääsy 99 %. Perustelu poikkeamaan: Silmäkeskuksessa toteutettiin vuoden 2014 joulukuussa kuntatalouden edellyttämä ylimääräinen toiminnan supistus. Kuntien kanssa sovitun mukaisesti vuonna 2015 etusijaistettiin pysyvää näkövammaa aiheuttavat silmäsairaudet, mikä heijastui hoitotakuutilanteeseen (so. vuoden aikana hoitotakuu ei toteutunut kaikkien kaihileikkauspotilaiden kohdalla). Tästä poiketen loppuvuodesta sairaanhoitopiiri kuitenkin päätti etusijaistaa kaihileikkaukset, minkä jälkeen vuoden lopussa kaikki jonossa olevat kaihileikkausta odottavat potilaat oli leikattu määräajan puitteissa. Kaihileikkausten painottaminen puolestaan vaikutti muiden potilaiden hoitoon pääsyyn. Korva- ja suusairauksien vastuualueella suurimmat ongelmat olivat foniatrian erikoisalalla, jossa parin vuoden ajan on ollut vain yksi foniatri. Nyt siellä toimii kaksi foniatria ja jonotilanne on parantumassa. Hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa Sitova tavoite: Kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle hoito toteutuu 100 %:ssa neljän viikon kuluessa. Toteuma: 86 % Perustelu poikkeamaan: Lähetteenlukijan merkintäkäytännöistä johtuen osa kiireellisenä lähetetyistä, mutta ei kiireellisistä potilaista, näkyi liian pitkänä odotusaikana. Tämän lisäksi fysiatrian klinikkaan sattui kaksi päällekkäistä sairauslomaa, jonka aikana lähetekäsittely oli puutteellista. Silmäkeskuksessa kaihileikkausten priorisointi viivästytti muuta hoitoon pääsyä, mutta pysyvän näkövamman uhkaa viivästys ei aiheuttanut. Hoitojaksotuottavuus Tavoite: DRG-pisteen deflatoitu hinta ei nouse edellisestä vuodesta (kustannukset per painotettu hoitojakso). Muutos: -3 %, tavoite toteutuu. MRSA:n torjunta Tavoite: sairaalassaoloaikana syntyneet tartunnat puolittuvat. Muutos: -47 % Perustelu poikkeamaan: Epidemia on rauhoittunut, jolloin tavoitteeseen pääsy on vaikeaa. Hygieniayhdyshenkilöiden työpanosta tarkennetaan koko toimialueella.

83 83 Potilasturvallisuusilmoitusten käsittely Tavoite: Ilmoitetuista vaaratapahtumista vähintään 90 % käsitellään 2 viikon kuluessa. Muutos: tietoja ei saatavilla. Epikriisien eli hoitopalautteiden lähettäminen Tavoite: hoitoyhteenvedot ja jatkohoito-ohjeet lääkemääräyksineen lähetetään 90 %:sti < 5 vrk:n kuluessa lähettäneelle lääkärille tai sovittuun jatkohoitopaikkaan. Toteuma: 90 %, tavoite toteutuu. HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Kehityskeskustelut Sitova tavoite: kehityskeskustelut toteutuvat vakansseihin suhteutettuna vähintään 90-prosenttisesti. Toteuma: 78 % Perustelu poikkeamaan: Kehityskeskustelujen tärkeys on tunnistettu alueella hyvin, mutta vastuualueiden välillä on merkittäviä eroja. Täydennyskoulutus Tavoite: koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit vähintään 10 vrk/ vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö vähintään 5 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 3 vrk/vuosi. Toteuma: lääkärit 8,5 vrk, tutkimus- ja hoitohenkilöstö 2,7 vrk, muu henkilöstö 2,0 vrk Perustelu poikkeamaan: Lääkäreiden osalta aktiviteetti on vaihtelevaa, vaikka koulutuksiin osallistuminen on tehty mahdolliseksi. Lääkärit toimivat itse asiantuntijakouluttajina, mutta tämä ei kaikilta osin näy koulutusrekisterissä. Hoitohenkilöstölle on tarjoilla vain vähän ko. erikoisalan hoitotyöhön liittyviä koulutuksia ja suuri osa osastokoulutuksista jää kirjaamatta järjestelmään sen työläyden vuoksi. Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat myös taloudelliset seikat: koulutusmäärärahat eivät riitä kattamaan kaikkea täydennyskoulutusta. Hoitoalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Tavoite: vähintään 85 prosenttia hoitoalan opiskelijoista antaa ohjatun harjoittelun jaksoista (yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijat) arvioinnissaan arvosanan 8, 9 tai 10 (asteikko 1-10). Toteuma: 88 %, tavoite toteutuu. Lääketieteen opiskelijoiden kliininen harjoittelu Tavoite: vähintään 85 % lääketieteen opiskelijoista arvioi sairaalan lääkäreiden antaman opetuksen ja opetusmyönteisyyden kiitettäväksi antamalla arvosanan 6 tai 7 (asteikko 1 7) Toteuma: 69 % Perustelu poikkeamaan: Akuuttiyksiköiden kiire, työmäärä ja suureneva ryhmäkoko saattaa näkyä opetuksessa. Opiskelijoilta saatu myönteinen kirjallinen palaute on kuitenkin huomattavassa ristiriidassa valitun mittaustavan kanssa. Terveystieteellinen tutkimus Tavoite: EVO-julkaisupisteiden määrä kasvaa kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna Muutos: -7 % Perustelu poikkeamaan: Tutkimuksen vaikeutunut rahatilanne ja normaali fluktuaatio.

84 84 Esimiestyö Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 65 % Perustelu poikkeamaan: Esimiesten vaihtuminen, poissaolot ja organisatoriset muutokset ovat voineet heikentää kokemusta esimiestyöstä. Työn kehittävyys ja haasteellisuus Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 83 %, tavoite toteutuu. Työyhteisön toiminta Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 80 %, tavoite toteutuu. Työtyytyväisyys Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 86 %, tavoite toteutuu. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivät Tavoite: sairauspoissaolopäivät / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: kasvua 19 % Perustelu poikkeamaan: Yksiköissä yksittäisiä, pitkiä sairaslomia. Erityisesti vammojen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus on kasvanut. Lyhyet sairauspoissaolokerrat Tavoite: korkeintaan 3 vrk kestävät sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: -1 %, tavoite toteutuu. TALOUS Palkkamenot Sitova tavoite: palkkamenot ovat enintään talousarvion mukaiset (toimialuetaso) Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Palkkamenot yhteensä (te) % Toteuma: tavoite toteutuu.

85 85 Tilikauden tulos Sitova tavoite: tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi. Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Tilikauden tulos (te) % Toteuma: tavoite toteutuu. Työpanos Tavoite: työpanos toteutuu enintään suunnitelman mukaisesti (toteuma enintään 100 %) Toteuma: 99 %, tavoite toteutuu.

86 86 TOIMIALUE 4 Toimialuejohtaja Kari Nieminen Toimialuejohtajan varahenkilö, ylihoitaja Tarja Heino-Tolonen Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2015 Muutettu Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2014 TP2015/ Lopull. TA2015 TP2015/ TP2014 Toimialue e e e e % % Toimintatuotot % 98 % Toimintakulut % 103 % - josta palkat % 102 % Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä Vastuualueet Päivä- kirurgia Työpanokset Hoitopäivät Hoitojaksot Avohoitokäynnit Sairaan- Naistentaudit ja synnytykset 237, Lastentaudit 333, Lastenpsykiatria 116, Toimialueen kanslia 3, YHTEENSÄ 691, sijat % sairaanhoitopiiristä 14,7 15,4 23,4 5,6 13,5 16,4 - somaattinen esh 18,1 23,7 5,6 15,4 18,8 Edellisten vuosien tiukassa taloudellisessa tilanteessa jatkettiin myös vuonna Kunta-asiakkaiden kanssa toteutettiin aiempien vuosien jatkumona mm. hoidonporrastusta yhteistyönä. Työnkiertoa ja henkilöstön liikkuvuutta toteutettiin sekä vastuualueiden sisällä että jonkin verran myös niiden välillä. Potilasturvallisuuteen panostettiin ottamalla uutena välineenä käyttöön potilasturvallisuusajokortti. Poikkeamaraportteja käsiteltiin säännöllisesti sekä toimialueen johtoryhmässä että vastuualueilla. Uudistamisohjelman suunnittelua jatkettiin sekä tilojen että erityisesti toiminnan kannalta. Toimialueen projektipäälliköistä Outi Palomäki ja Kirsi Arvonen palkittiin henkilökunnan osallistamisesta suunnitteluun, tiedottamisesta ja muutoksen eteenpäin viemisestä. Tulevien muutosten vuoksi toimialueella järjestettiin kaikille esimiehille muutosjohtamiskoulutusta kahtena iltapäivänä syksyn aikana. Uusina toimintamuotoina alettiin selvittää soveltuvin osin etäpoliklinikkatoimintaa ja palveluiden digitalisaatiota. Toimialue oli vahvasti mukana näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisessä. Koko toimialuetta koskeva Vauvamyönteisyys -hanke käynnistettiin yhtenä tavoitteena Baby Friendly Hospital sertifikaatin saaminen. Lastenpsykiatrian vastuualueella kysynnän kasvamisesta huolimatta avohoitokäyntien määrä väheni 4.4%. Kiireellisen ja päivystyshoidon tarve väheni myös. Päijät-Hämeen lastenpsykiatrian osaston lakkauttamisen myötä osastohoitoon pääsyn odotusajat

87 87 hiukan pitenivät osastohoidon kysynnän kokonaisuutena pysyessä kuitenkin ennallaan. Mielekkääseen hoidonporrastukseen perustuvaa kuntiin jalkautuvaa konsultaatiotoimintaa kehitettiin edelleen. Vuonna 2015 toteutui vastuualueelta käsin koordinoitu päivystysasetuksen vaatima ERVA-alueen yhteinen takapäivystys. Yhteistyötä Suomen muiden yliopistosairaaloiden lastenpsykiatrian yksiköiden kanssa tutkimus- ja hoitomallien valtakunnallisen yhtenäisyyden lisäämiseksi on jatkettu. Lastentautien vastuualueella toiminta oli hiukan vähäisempää avohoitotoiminnan osalta. Vuodeosastojen kuormitusprosentit olivat hiukan alhaisempia lukuun ottamatta lastenkirurgiaa ja vastasyntyneiden teho-osastoa, myös tehohoitopäivät lisääntyivät. Vastuualueen sisällä potilaiden sijoittelua eri osastoille toteutettiin aikaisempaa enemmän. Poliklinikkahankkeen mukaisesti toimintaa tarkasteltiin lastenkirurgian poliklinikan osalta ja lastentautien poliklinikalla työ päästiin aloittamaan. Lastenneurologian yksikön siirtymistä päiväyksiköksi alettiin toteuttaa syksystä alkaen. Päivystys ja lasten infektioyksikkö yhdistyivät päivystysyksiköksi toukokuussa. Poikkeamaraportoinnissa Lastentautien vastuualueella siirryttiin loppuvuodesta Tacitjärjestelmästä HaiPron käyttöön. Synnytysmäärät Pirkanmaalla laskivat hiukan mukaillen valtakunnallista kehitystä. Synnytyksiä oli 5269 ( ), joista keisarileikkauksia oli 13.4 %. Potilashotellin Perheonni yksikössä yöpyi 1869 synnyttänyttä perhettä ja hotelliyöpymisiä oli yhteensä Yhteistyöhanke ViVa käynnistyi yhteistoimintana TAMK:n kanssa ja sen puitteissa aloitettiin Internet palvelu Kysy kätilöltä, jossa oli vierailtu vuoden loppuun mennessä kertaa. Aluesairaalayhteistyö käynnistyi: Lähetteet käsitellään keskitetysti Taysissa, PÄIKI-toiminta keskittyy Valkeakoskelle, yöpymistä vaativa kirurgia Taysiin ja polikliiniset toimenpiteet Vammalaan. Avovastaanottotoimintaa on kaikissa em. sairaaloissa. Hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalle valmistui uudet tilat FinnMedi Deltaan ja laboratoriopalvelujen siirtyminen yksityiseltä palveluntuottajalta Fimlab Oy:lle toteutui vuoden vaihteessa. Mittarit, tavoitetasot, tulokset ja perustelut poikkeamiin (toimialuetaso) ASIAKAS Palvelukokemus Sitova tavoite: Vähintään 90 % annetuista vastauksista on osittain tai täysin samaa mieltä" (4 tai 5) sekä enintään 3 % annetuista vastauksista on täysin tai osittain eri mieltä (arvot 1 tai 2) Toteuma: 97 % Palvelusopimusten toteutuminen Tavoite: sopimusasiakkaiden palvelusopimukset toteutuvat tuottajittain toimialuetasolla sopimusten/tilausten mukaisesti. Tavoite katsotaan saavutetuksi, kun toteuma on prosenttia. Toteuma - Tavoite - Poikkeama Toteuma- Toteuma te % -14 Erikoissairaanhoito, jäsenkunnat (te) Erikoissairaanhoito, muut sopimuskunnat (te) Sopimusasiakkaat yhteensä (te) ,9 99, Perustelu poikkeamaan: Jäsenkuntien osalta palvelusopimukset toteutuivat kokonaisuutena suunnitellusti. Muiden sopimuskuntien osalla kuntamyynnit alittuivat Lastentautien vastuualueella Päijät-Hämeen myynneissä (-30 % verrattuna talousarvioon ja -20% edellisvuoteen). Tilaajarenkaiden ja kuntien kanssa pidettiin yhteistyötapaamisia tarpeen mukaan.

88 88 PROSESSI Ennakoimaton hoitojakson uusiutuminen (readmission rate) Tavoite: Ennakoimattomien sairaalaan ottojen määrä pienenee. Toteuma: -1 Hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa Sitova tavoite: Kaikki asetetut määräajat toteutuvat lain säätämällä tavalla. 2-3 osiota toteutuu 100 % määräajan mukaan, yksikään ei toteudu alle 95 %. Osiot: - Hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen 100 % - Hoidon tarpeen arvioinnin toteuttaminen 99 % - Hoitoon pääsy 99 % (toimialuetaso). Toteuma: Lähetteet käsitellään tarkasti ja sovitun tavan mukaisesti. Lastenpsykiatrian vastuualueella joidenkin lasten kohdalla hoidon tarpeen arviointi saattaa kestää määräaikaa pidempään esimerkiksi perheestä johtuvien peruutusten vuoksi. Ensikäynti toteutui 6 viikon sisällä yhtä potilasta lukuun ottamatta vuonna Hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa Sitova tavoite: Kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle hoito toteutuu 100 %:ssa neljän viikon kuluessa. Toteuma: 97 % Kaikki kiireellistä hoitoa vaativat potilaat pyritään hoitamaan neljän viikon kuluessa. Naistentautien ja synnytysten vastuualueen syöpäpotilailla kuvantamistutkimusten ja leikkauspäivien aikataulutus siirtää ajoittain leikkauksen toteutumista päivään lähetteen saapumisesta 28 vrk:n sijaan. Potilaan ennusteeseen se ei vaikuta. Lastentautien poliklinikalla on ollut muutamien päivien viivästymisiä hoitoon pääsyssä. Lähetteessä ehdotetun kiireellisyysluokan muuttamisessa on ollut puutteita. Tämän tilanteen korjaamiseksi on otettu käyttöön uusia toimintatapoja. Hoitojaksotuottavuus Tavoite: DRG-pisteen deflatoitu hinta ei nouse edellisestä vuodesta (kustannukset per painotettu hoitojakso). Muutos: 3 % Naistentautien ja synnytysten vastuualueella hoitojaksotuottavuus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Lastentautien vastuualueella hoitojaksot vähenivät edellisvuodesta ja drg-pisteitä kertyi 3,9 % vähemmän. Toisaalta drg-pistesumma/hoitojaksot oli vuonna ,5 ja vuonna ,4 eli potilasaineisto oli vaikeampihoitoisempaa. Kustannukset ovat nousseet ainoastaan 0,5 %. MRSA:n torjunta Tavoite: sairaalassaoloaikana syntyneet tartunnat puolittuvat. Muutos: 1 tartunta 2015, kpl Toimialueen 4:llä MRSA-tartuntoja on vuonna 2014 ja 2015 ollut yksi molempina vuosina. Potilasturvallisuusilmoitusten käsittely Tavoite: Ilmoitetuista vaaratapahtumista vähintään 90 % käsitellään 2 viikon kuluessa. Muutos: tietoa ei saatavissa.

89 89 Epikriisien eli hoitopalautteiden lähettäminen Tavoite: hoitoyhteenvedot ja jatkohoito-ohjeet lääkemääräyksineen lähetetään 90 %:sti < 5 vrk:n kuluessa lähettäneelle lääkärille tai sovittuun jatkohoitopaikkaan. Toteuma: 84 % Naistentautien ja synnytysten vastuualueella hoitopalautteet lähetetään määräajassa. Lastentautien vastuualueella tilanne heikkeni hieman vuoteen 2014 verrattuna, mutta on toisaalta huomattavasti parempi kuin vuonna Vuonna 2015 tilanteeseen vaikutti sihteereiden työnkuvien ja tehtävien uudelleenorganisointi joissain yksiköissä ja toiminnan uudelleen hioutuminen vie aikaa. Edellisvuosien tapaan tulosta laskee lastenneurologian osuus (moniammatilliset epikriisit). Lastenpsykiatrian vastuualueella rakenteisen kirjaamisen aloittamiseen liittyi paljon epäselvyyttä mm. otsikoinnissa, mikä viivästytti myös epikriisien tekoa. HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Kehityskeskustelut Sitova tavoite: kehityskeskustelut toteutuvat vakansseihin suhteutettuna vähintään 90-prosenttisesti. Toteuma: 81 % Naistentautien ja synnytysten vastuualueella henkilöstömäärä on suuri ja osastonhoitajilla on isot henkilöstömäärät hallittavanaan. Kolmivuorotyö isolla osalla henkilökunnasta myös hankaloittaa kehityskeskustelujen pitämistä. Lastentautien vastuualueella tilanne on parantunut vuoteen 2014 verrattuna (74%). Usein muuttuvat tilanteet päivittäisessä työssä vaikeuttavat ennalta suunniteltujen keskusteluiden toteutumista. Esimiehiä on velvoitettu käymään tietty määrä kehityskeskusteluja joka kuukausi, tiivistetään edelleen seurantaa. Lastenpsykiatrian vastuualueella henkilöstön vaihtuvuus vaikeutti kehityskeskusteluiden toteutumista oikeassa aikataulussa. Täydennyskoulutus Tavoite: koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit vähintään 10 vrk/ vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö vähintään 5 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 3 vrk/vuosi. Toteuma: lääkärit 7,9 vrk, tutkimus- ja hoitohenkilöstö 3,8 vrk, muu henkilöstö 2,8 vrk Koulutus on tärkeää, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa ei koulutuspäiviä ole maksimaalisesti voitu henkilöstölle myöntää. Jossain määrin ulkopuolista koulutusta on kompensoitu sisäisellä koulutuksella, mikä ei näy tilastoissa. Naistentautien ja synnytysten vastuualueella meeting-toiminnan videoiminen osastoille lisää jatkossa tätä sisäistä koulutusta. Hoitoalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Tavoite: vähintään 85 prosenttia hoitoalan opiskelijoista antaa ohjatun harjoittelun jaksoista (yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijat) arvioinnissaan arvosanan 8, 9 tai 10 (asteikko 1-10). Toteuma: 87 % Lääketieteen opiskelijoiden kliininen harjoittelu Tavoite: vähintään 85 % lääketieteen opiskelijoista arvioi sairaalan lääkäreiden antaman opetuksen ja opetusmyönteisyyden kiitettäväksi antamalla arvosanan 6 tai 7 (asteikko 1 7) Toteuma: 64% Tavoite on liian tiukka, kriittinen opiskelija löytää aina parannettavaa. Talon mittakaavassa naistentautien ja synnytysten vastuualueella on erittäin paljon opiskelijoita ja osittain kilpailu potilaista hoitoalan opiskelijoiden kanssa näkyy myös palautteissa. Lastentautien vastuualueella ongelmana toimenpiteiden vähäisyys lapsilla sekä vastuualueen ahtaan tilat. Runsas päivystyksellinen toiminta ei aina mahdollista opiskelijoiden riittävää ohjaamista. Lastenpsykiatrian vastuualueella opiskelijat eivät olleet täysin tyytyväisiä näkemiensä lapsipotilaiden määrään, mikä näkyi heidän arvioissaan.

90 90 Terveystieteellinen tutkimus Tavoite: EVO-julkaisupisteiden määrä kasvaa kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna Muutos: +4 % Esimiestyö Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 78% Naistentautien ja synnytysten vastuualueella tavoitetaso saavutettiin. Lastentautien vastuualueella arvio esimiestyöstä on parantunut hieman vuoteen 2014 verrattuna. Kustannusten hallinta, etenkin henkilöstökulujen osalta, on aiheuttanut kaikilla vastuualueilla työn kuormittavuuden nousua ja näkyy esimiestyön arviossa. Työn kehittävyys ja haasteellisuus Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 89% Työyhteisön toiminta Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 89% Työtyytyväisyys Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 91 % Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivät Tavoite: sairauspoissaolopäivät / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: +8 % Naistentautien ja synnytysten sekä lastenpsykiatrian vastuualueilla on ollut useita pitkiä sairauslomia erilaisista syistä. Lyhyet sairauspoissaolokerrat Tavoite: korkeintaan 3 vrk kestävät sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: + 5 % Muutos vuoden 2014 lukuihin on pieni. Edellisvuonna voimaan tullut oikeus perua vuosiloma sairauslomaajalta ilman karenssia näkyy varmaan vielä vuoden 2015 luvuissa.

91 91 TALOUS Palkkamenot Sitova tavoite: palkkamenot ovat enintään talousarvion mukaiset (toimialuetaso) Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Palkkamenot yhteensä (te) % Tilikauden tulos Sitova tavoite: tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi. Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Tilikauden tulos (te) % Tavoite ei toteutunut. Toimialueen toimintatuotot alittivat budjetoidun 0,2 ja toimintakulut ylittyivät 3,0 prosentilla. Lastentautien ja lastenpsykiatrian toteuma oli miltei talousarvion mukainen. Suurin ero syntyi naistentautien ja synnytysten vastuualueen talousarvion ja toteuman välillä. Tilaajien tarvitsemaa erityissairaanhoitoa ei pystytty tuottamaan talousarvion mukaisilla euroilla. Naistentautien ja synnytysten vastuualueella toteutetut hinnanalennukset ja samanaikainen synnytysmäärien lasku aiheuttivat tulopuolelle vajeen. Toimintaa tehostettiin niiltä osin kuin se on mahdollista pitäen samalla potilasturvallisuus ja päivystystoiminta vakaalla tasolla. Palkkamenot jäivätkin alle budjetoidun. Sen positiivisen vaikutuksen, minkä lomapalkkavelan muutos toi palkkakuluihin, kumosi vuoden aikana nousseet työnantajan sosiaalikulut. Lääkekulutus oli ennakoitua suurempaa. Lastentaudeilla ylityksen syynä oli yksittäisten potilaiden poikkeuksellisen kallis lääkehoito. Naistentaudeilla syöpälääkkeiden kulutus oli suurta johtuen pidemmistä ja samalla tuloksellisemmista hoitojaksoista. Kaikilla vastuualueilla on hoidettu vaikeahoitoisempia potilaita ja kustannukset potilasta kohden ovat nousseet. Kuvantamistutkimusten, laboratoriotutkimusten ja lääkkeiden kustannukset ovat nousseet, vaikka kulutusmäärät ovat laskeneet. Työpanos Tavoite: työpanos toteutuu enintään suunnitelman mukaisesti (toteuma enintään 100 %) Toteuma: 99,6%

92 92 TOIMIALUE 5 Toimialuejohtaja Hanna-Mari Alanen Toimialuejohtajan varahenkilö, ylihoitaja Sari Lepistö Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2015 Muutettu Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2014 TP2015/ Lopull. TA2015 TP2015/ TP2014 Toimialue e e e e % % Toimintatuotot % 114 % Toimintakulut % 118 % - josta palkat % 116 % Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä Vastuualueet Työpanokset Hoitopäivät Hoitojaksot Päiväkirurgia Avohoitokäynnit Sairaansijat Aikuispsykiatria 343, Nuorisopsykiatria 85, Toimialueen kanslia 8, YHTEENSÄ 437, % Sairaanhoitopiiristä 9,3 22,9 4,0 0,0 3,7 21,4 % ESH:sta 27,0 4,0 0,0 4,2 24,6 Vuonna 2015 suurin aikuispsykiatrian vastuualueen toimintaan ja talouteen vaikuttanut tekijä oli Kaivannon sairaalan kolmen osaston (yht. 60 sairaansijaa) liittyminen vastuualueeseen samalla, kun vuoden 2015 alusta tullut päivystysasetus johti siihen, että mielenterveyslain mukaista tahdosta riippumatonta akuuttihoitoa vaativien potilaiden hoito keskitettiin Pitkäniemen sairaalaan. Muutos näkyi aikuispsykiatrian vastuualueella osastohoitojaksojen 8 %:n ja nettohoitopäivien 5,2 %:n kasvuna. Vaativahoitoisten potilaiden keskittäminen Pitkäniemeen näkyi erityisesti mielenterveyslain mukaisten rajoitustoimenpiteiden kasvuna: vuonna 2015 rajoitustoimenpiteitä tehtiin aikuispsykiatrian vastuualueella yhteensä 3281, kun vuonna 2014 niitä tehtiin 2259; nousua oli 45,2 %. Kaivannon sairaalassa rajoitustoimenpiteet vastaavasti vähenivät 67 % (524 à 173) ja Vammalan sairaalassa 93 % (410 à 29). Vuoden aikana raportoitiin useita vakavia potilaiden sekä toisiin potilaisiin että henkilökuntaan kohdistamia väkivallantekoja, joista osa ilmoitettiin poliisille. Kaivannon sairaalan osastojen tyhjennys aloitettiin alkukesästä Heinäkuussa suljettiin yksi osasto ja kaksi viimeistä suljettiin Sairaalan hallittu alasajo edellytti jatkuvaa potilaiden inventointia ja yhteistyötä kuntien toimijoiden kanssa. Tampereen ja Taysin kotiutushoitajien työ priorisoitiin Kaivannon alasajoon kesällä Sairaansijoja vähennettiin yhteensä 46, koska Pitkäniemeen remontoitiin tilat 14-paikkaiselle akuuttiosastolle (APS1). Se aloitti toimintansa samalla, kun Kaivannon sairaala suljettiin. Kaivannon jatkuva vajaakäyttö ja lopulta sulke-

93 93 minen aiheuttivat huomattavan budjettialituksen. Henkilökunnan yt-neuvottelut käytiin kesällä Jokaiselle työntekijälle järjestyi työpaikka ilman, että ketään täytyi irtisanoa. Kaivannon sairaalan henkilökuntaa sijoitettiin muihin aikuispsykiatrian vastuuyksikön yksiköihin, joista kaikissa tapahtui tästä syystä työryhmämuutoksia. Ne edellyttivät perehdytystä, perustehtävän kirkastamista ja työryhmien sisäistä uudelleen järjestäytymistä. Kaivannon sairaalan osastot 1A ja 3B kuuluivat toiminnallisesti akuuttipsykiatrian vastuuyksikköön lopettamiseensa saakka. Kesä 2015 aikana remontoitiin entisiin polikliinisiin tiloihin uusi osasto APS1. Potilaat ovat pääsääntöisesti vakavista mielialahäiriöistä kärsiviä; monet saavat jotain neuromodulaatiohoitoa. Osaston APS4 osastojaksot lisääntyivät edellisvuodesta 17 % ja nettohoitopäivä lyheni 11,4 %. Skitsofreniaa sairastavien potilaiden lukumäärä nousi lähes 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Potilaita jouduttiin eristämään n. 43 % useammin ja Haipro-ilmoituksia tehtiin n. 21 % enemmän kuin edellisvuonna. Osaston APS5 potilasprofiili muuttui aiempaa akuutimmaksi samalla, kun erityisesti tamperelaisten hoidonsuunnittelun kautta tulevien potilaiden määrä väheni. Kesällä osasto oli suljettuna, mutta jouluna se pidettiin auki alueellisen sairaansijojen vähennyksen vuoksi. Osaston APS6 toimintaluvut pysyivät jokseenkin ennallaan vuoteen 2014 verrattuna. Ennalta sovittujen intervallijaksojen määrää vähennettiin yhteistyössä avohoidon kanssa. Uusi päivystysasetus näkyi merkittävästi myös osaston APS7 toiminnassa. Osastojaksojen määrä kasvoi 7,8 % ja nettohoitopäivä lyheni 1,2 % potilaiden ollessa entistä vaativahoitoisempia. Joulukuussa 2014 lopetetun rajapintatyöryhmän sijaan APS7:n uudeksi yhteistyökumppaniksi tulivat kotiutustiimien työntekijät. Osasto APS9 kehitti aktiivisesti syömishäiriöpotilaiden hoitoa. Osaston potilaiden keski-ikä oli matala ja päihdeongelmat muun sairastavuuden ohella yleisiä. Akuuttipsykiatrian poliklinikan (PPSA) kuntalaskutettavat käynnit vähenivät rajapintatyöryhmän lopettamisen vuoksi 38,9 % (3520 à 2152). Pitkäniemen päivystyspoliklinikka oli vuoden alusta lähtien ainoa ympärivuorokauden toiminnassa oleva psykiatrinen päivystyspiste koko sairaanhoitopiirin kuntien alueella. Väestöpohja kasvoi ja tämä lisäsi potilasvirtoja poliklinikalla. Päivystyskäynnit lisääntyivät edellisvuodesta 25 % ja eri potilaiden määrä kasvoi 27 %. Poliklinikan sairaanhoitajat siirtyivät kolmivuorotyöhön yöosastonhoitajatoiminnan päätyttyä kesällä Oikeuspsykiatrian vastuuyksikköön kuului 1-10/2015 toiminnallisesti myös Kaivannon osasto 3A. Osastoilla OPS1 ja OPS2 kummallakin nettohoitopäivien määrä laski hieman edellisvuodesta; yhteensä 1,5 %. Potilaita vaihtui aiempaa enemmän ja valtionsairaaloista pystyttiin kotouttamaan muutama potilas. Mielentilatutkimuksia tehtiin viisi (edellisvuonna kolme). Kuntouttavaan ryhmätoimintaan panostettiin. Poliklinikkatoimintaa alettiin kehittää, ja loppuvuodesta saatiin tieto, että poliklinikkatoimintaa varten myönnettiin lisäresursointia. Neuro- ja vanhuspsykiatrian vastuuyksikön (PSG) toiminnassa näkyi myös uusi päivystysasetus samoin kuin jo vuonna 2014 tapahtunut Kaivannon sairaalan muutaman osaston lopetus. Vuodeosastojen kuormitusaste lisääntyi edellisvuodesta merkittävästi. Kaikilla osastoilla myös päivystyksenä hoitoon tulleiden potilaiden osuus kasvoi. Neuro- ja vanhuspsykiatrian poliklinikka PPSG lopetettiin vuonna 2014 ja sen jäljelle jääneet toiminnat yhdistettiin toimenpidepoliklinikkaan (TPPG). TPPG:n kuntalaskutettavat avohoitotapahtumat lisääntyivät 39,1 % edellisvuodesta. Yleissairaalapsykiatrian vastuuyksikössä (YSP) saatiin neuropsykiatrian työryhmään (YSPN) uusi lääkäri 8/2015, jolloin työryhmä uudelleen erotettiin yleissairaalapsykiatrian työryhmästä (PPSY). Rajapintatoiminnan lopettamisen jälkeen vakauttamis- ja DKT-ryhmätoiminta siirtyivät PPSY:lle. Jo muutaman vuoden laskussa ollut PPSY:n lähetemäärä kääntyi tämän vuoksi lievään nousuun. Eniten nousua oli TRANS-poliklinikan lähetemäärissä, 57,1 % edellisvuoteen verrattuna; työntekijäresursseja ohjattiin yksikön sisällä jonkin verran lisää tähän työryhmään. Päihdepsykiatrian työryhmän (YSPP) ja sen vauvaperhetyön (YSPR) lähetemäärät laskivat 29,4 % ja 25,5 % Tampereen vahvistettua omaa päihdepsykiatriasta toimintaansa. Uuden päivystysasetuksen vuoksi yleissairaalapsykiatrian viikonloppujen lääkäripäivystys lopetettiin ja sen sijaan aloitettiin sairaanhoitajakonsultaatiot klo lauantaisin ja sunnuntaisin. Koska tehtävä määrättiin YSP:n poliklinikan sairaanhoitajille, kärsi se koko vuoden resursointiongelmista (kaikkina viikonlopun päivinä ja pyhinä ei ollut työntekijää) samalla, kun käyntimäärät olivat erittäin alhaiset. Poliklinikan sairaanhoitajien viikonlopputyö heijastui myös poliklinikan viikkotyöhön vapaiden vuoksi. Psykiatrian terapiapalvelun organisointia muutettiin. PTER-yksikköön kuuluu nyt ohjaus- ja terapiatoiminnat, sekä puutarha, kahvio ja neuvonta. Muut tähän aiemmin kuuluneet toiminnat (työnohjaus, hoitohenkilökunnan rekrytointi ja sisäiset sijaiset, toimistosihteerit, koulutus- ja edustustilapalvelut) siirrettiin hallinnollisesti toisaalle. Uuden terapiatalon suunnittelu vei ajoittain paljonkin aikaa niin yksittäisiltä työntekijöiltä kuin osastonhoitajalta. Suunnittelu jatkuu edelleen vuonna Nuorisopsykiatrian vastuualueen toiminta tapahtui vuonna 2015 suunnitellusti rakenteessa, jossa pal-

94 94 velukokonaisuus käsittää erikoissairaanhoidon tasolla avohoidon, tehostetun avohoidon (tehostetun avohoidon yksikkö ja kotiin viety avohoito) ja osastohoidon 12 sairaansijalla sekä valtakunnallisella erityistasolla 12 sairaansijan turva-osastohoidon erityisen vaikeahoitoisille potilaille ja konsultaatiopoliklinikan alaikäisten transsukupuolisuuden tutkimuksiin, vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyneiden nuorten hoidon tarpeen arvioimiseen ja seksuaaliteon uhriksi joutuneiden nuorten esitutkintoihin poliisin virka-apupyynnöstä. Vastuualueen taloudellinen tulos jäi tavoitteesta osaston NPS1 odotettua vähemmän käytön vuoksi. Mittarit, tavoitetasot, tulokset ja perustelut poikkeamiin (toimialuetaso) ASIAKAS Palvelukokemus Sitova tavoite: Vähintään 90 % annetuista vastauksista on osittain tai täysin samaa mieltä" (4 tai 5) sekä enintään 3 % annetuista vastauksista on täysin tai osittain eri mieltä (arvot 1 tai 2) Toteuma: 86 % Perustelu poikkeamaan: Aikuispsykiatria: Yleinen trendi on ollut sama usean vuoden ajan. Palvelukokemus heijastelee toisaalta hoidon puitteiden ja resursoinnin ongelmia, toisaalta myös psykiatrisen hoidon erityisominaisuuksia, erityisesti tahdosta riippumatonta hoitoa, jossa lähtökohtaisesti joudutaan toimimaan potilaan tahdon vastaisesti. Kokemus saadun hoidon laadusta oli silti parantunut 4,6 %- yksikköä edellisvuodesta. Suurin taantuma, 4 % -yksikköä, ilmeni hoidosta saadun tiedon ymmärrettävyyttä luotaavassa kysymyksessä. NUPSilla tavoitteeseen päästiin avohoidossa mutta ei kummallakaan osastolla. Perustelu poikkeamaan: Osastopotilaista osa (EVA-yksikössä lähes kaikki) on tahdosta riippumattomassa hoidossa, ja se vaikuttaa tähän mittariin negatiivisesti. EVA-yksikön kohdalta mainittakoon myös, että potilaiden läheiset kärsivät valtaosin hyvin vaikeista psykososiaalisista ongelmista, ja se vaikuttaa negatiivisesti heidän kokemukseensa palveluista lapselleen, joka useimmiten on huostaanotettu. Palvelusopimusten toteutuminen Tavoite: sopimusasiakkaiden palvelusopimukset toteutuvat tuottajittain toimialuetasolla sopimusten/tilausten mukaisesti. Tavoite katsotaan saavutetuksi, kun toteuma on prosenttia. Toteuma - Tavoite - Poikkeama Toteuma- Toteuma -14 Erikoissairaanhoito, jäsenkunnat (te) Erikoissairaanhoito, muut sopimuskunnat (te) Sopimusasiakkaat yhteensä (te) Perustelu poikkeamaan: Kaivannon alasajo ja lopetus kesken vuoden selittävät suurimman osan budjettivajeesta. Nuorisopsykiatrian vastuualueen toiminnan volyymi on niin pieni, että yhdenkin nuoren vakava psyykkinen sairastuminen aiheuttaa poikkeamia kyseisen tilaajarenkaan tilauksen toteutumiseen.

95 95 PROSESSI Ennakoimaton hoitojakson uusiutuminen (readmission rate) Tavoite: Ennakoimattomien sairaalaan ottojen määrä pienenee. Toteuma: Toimialue 11 %, aikuispsykiatria 11 % ja nuorisopsykiatria 5 % Aikuispsykiatria: Kolmen Päättyneitä Niistä Toteuma Muutos Tot. ed.vuoden sairaala- takaisin % %-yksikköä +/- toteuma % jaksoja vrk Perustelu poikkeamaan: Kyseessä on yhden prosenttiyksikön muutos, joten käytännössä tilanne on pysynyt ennallaan. Tavoitteena on, että hoitoaika sairaalassa olisi mahdollisimman lyhyt. Kaikkien kotiutettujen potilaiden avohoitosuunnitelma ei kuitenkaan ole kantanut. Tilannetta on alettu kohentaa sairaalan ja avohoidon välisellä tehostetulla kotiutustiimitoiminnalla. Hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa Sitova tavoite: Kaikki asetetut määräajat toteutuvat lain säätämällä tavalla. 2-3 osiota toteutuu 100 % määräajan mukaan, yksikään ei toteudu alle 95 %. Osiot: - Hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen - Hoidon tarpeen arvioinnin toteuttaminen - Hoitoon pääsy Toteuma: Toimialue 100 % Käsitellyt Lähetteet Hoid.tarpeen Hoid.tarpeeen Hoitoa Hoit.pääsy Tot. lähetteet käsitelty arviontikäyn. arviontikäyn. odottaneet ajoissa +/- lkm 0-21 vrk:ssa odottavat odottaneet lkm vrk:ssa % lkm 0-90 vrk % % Hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa Sitova tavoite: Kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle hoito toteutuu 100 %:ssa neljän viikon kuluessa. Toteuma: 95 % Käsitellyt Kiireelliset Kiireelliseen Tot. kiireelliset lähetteet Kiireelliseen hoitoon päässet +/- lähetteet käsitellyt hoitoon päässeet määräajassa lkm 0-3 vrk:ssa lkm 0-28 vrk:ssa % % Perustelu poikkeamaan: Suurin osa poikkeamista johtuu läheteprosessiin liittyvistä teknisistä syistä. Yksiköihin, jotka tekevät käytännössä vain elektiivistä ei-kiireellistä potilastyötä, saattaa lähettäjän epätietoisuuden vuoksi tulla kiireelliseksi merkittyjä lähetteitä, joiden tuloon ei ole järjestelmässä aina varauduttu; yleensä nämä lähetteet eivät edellytä kiireellistä hoitoa. Kiireelliseksi merkittyjen lähetteiden pikaista käsittelyä on korostettu ja ohjeistettu, ja teknisistä syistä johtuvaa viivästymistä pyritään minimoimaan.

96 96 MRSA:n torjunta Tavoite: sairaalassaoloaikana syntyneet tartunnat puolittuvat. Muutos: - Tartuntoja Tartuntoja Muutos Tot. v.2015 v.2014 % +/ Perustelu poikkeamaan: Osastohoitoon tulevilta uusilta potilaita otetaan hoitojakson alussa MRSA-näyte. Kahtena viimeksi kuluneena vuotena on todettu kumpanakin yksi uusi MRSA-tapaus. Kyseessä ei todennäköisesti ole psykiatrisella osastolla saatu tartunta. Tällaisiin lukuihin ei aikuispsykiatrian vastuualueella ole mahdollista vaikuttaa. Potilasturvallisuusilmoitusten käsittely Tavoite: Ilmoitetuista vaaratapahtumista vähintään 90 % käsitellään 2 viikon kuluessa. Muutos: tietoa ei saatavilla. Epikriisien eli hoitopalautteiden lähettäminen Tavoite: hoitoyhteenvedot ja jatkohoito-ohjeet lääkemääräyksineen lähetetään 90 %:sti < 5 vrk:n kuluessa lähettäneelle lääkärille tai sovittuun jatkohoitopaikkaan. Toteuma: Toimialue 61 %, aikuispsykiatria 58 % ja nuorisopsykiatria 91 % Toteuma: 58 % Lähetettyjä Niistä Toteuma Tot. epikriisejä 0-5 vrk:ssa % +/- lähetetyt Perustelu poikkeamaan: Epikriisien lähettäminen on ollut ongelmallista usean vuoden ajan. Lääkäreitä on osaaikaisissa työsuhteissa, jolloin epikriisin laatiminen tai lopullinen hyväksyminen saattavat ajoittua käytännön syistä ajankohtaan yli tavoiteajan. Ajoittain lääkäreiden työpaine johtaa epikriisien viivästymiseen akuutin työn tullessa priorisoiduksi. Asiaan on kiinnitetty huomiota ja tilannetta pyritään edelleen kohentamaan. Edellisvuoteen verrattuna on saatu 5 %-yksikön parannus. Suuressa osassa tapauksista tieto potilaan ajankohtaisesta hoidosta ja lääkityksestä menee jatkohoitopaikkaan myös hoitoneuvottelujen kautta, jolloin jatkohoitopaikka ei ole pelkästään epikriisitiedon varassa. Siinä suhteessa psykiatriassa poiketaan jossain määrin somaattisten erikoisalojen käytännöistä. Nuorisopsykiatria on tavoitteessa. HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Kehityskeskustelut Sitova tavoite: kehityskeskustelut toteutuvat vakansseihin suhteutettuna vähintään 90-prosenttisesti. Toteuma: Toimialue 63 % Aikuispsykiatria: Vakansseja Käytyjä Toteuma Tot. kehitys- % +/- keskusteluja

97 97 Käytyjen kehityskeskustelujen absoluuttinen määrä ei juuri laskenut, mutta suhteessa vakanssimäärän muutokseen niiden määrä laski edellisvuodesta 17 %-yksikköä. Joidenkin yksittäisten teknisten kirjaamisongelmien lisäksi Kaivannon sairaalan yhdistäminen aikuispsykiatrian vastuualueeseen vuoden 2015 alusta ja sen lopettaminen lienee vaikuttanut siihen, mikä oli kehityskeskustelujen tarve. Mahdollisesti myös esimiesten vaihtuminen työntekijöiden uudelleen sijoitusten myötä on vaikuttanut asiaan. Täydennyskoulutus Tavoite: koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit vähintään 10 vrk/ vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö vähintään 5 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 3 vrk/vuosi. Toteuma: lääkärit 5,5 vrk, tutkimus- ja hoitohenkilöstö 3,7 vrk, muu henkilöstö 2,4 vrk Toteuma aikuispsykiatrialla: lääkärit 5,1 vrk, tutkimus- ja hoitohenkilöstö 3,6 vrk, muu henkilöstö 1,5 vrk Lääkärit Hoito- ja tutkimush. Muu henkilökunta Koulutus- Koulutus- Koulutus- Koulutus- Koulutus- Koulutus- Alittuneita Tot. päiviä päiviä/ päiviä päiviä/ päiviä päiviä/ päiviä/ +/- vakanssi vakanssi vakanssi vakanssi , ,4 35 2,5-1, , ,6 21 1,5-1,7 - Perustelu poikkeamaan: Missään henkilöstöryhmässä ei saavutettu tavoitetta. Lääkärit olivat ainoa ryhmä, jossa koulutuspäivien määrä kasvoi edellisvuoteen nähden, muissa henkilöstöryhmissä koulutuspäivät per vakanssi vähenivät. Kaivannon sairaalan alasajo vaikutti todennäköisesti jonkin verran hoitohenkilökunnan koulutuksen järjestämistarpeisiin. Lääkäreiden kolutukseen on pyritty aktiivisesti panostamaan. Hoitoalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Tavoite: vähintään 85 prosenttia hoitoalan opiskelijoista antaa ohjatun harjoittelun jaksoista (yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijat) arvioinnissaan arvosanan 8, 9 tai 10 (asteikko 1-10). Toteuma: Hoitoalan opiskelijoita toimialueella on yhteensä 197 jaksoa (998 viikkoa). Heistä 116 antoi palautetta harjoittelujaksosta. Palaute on hyvää kaikilla osa-alueilla (vastausten vaihtelu ) Toimialue 91 % Lääketieteen opiskelijoiden kliininen harjoittelu Tavoite: vähintään 85 % lääketieteen opiskelijoista arvioi sairaalan lääkäreiden antaman opetuksen ja opetusmyönteisyyden kiitettäväksi antamalla arvosanan 6 tai 7 (asteikko 1 7) Toteuma: Toimialue 73 % Perustelu poikkeamaan: Osaston- ja erikoislääkärin vakansseja on täyttämättä tai täytetty määräaikaisesti mm. erikoistuvilla lääkäreillä. Lääkäreiden vaihtuvuus osastoilla on ollut verrattain suurta. Epäpätevät lääkärit ovat vielä kokemattomia opiskelijoiden ohjaamisessa. Lääketieteen opiskelijoita on kuitenkin yritetty huomioida aiempaa paremmin. Terveystieteellinen tutkimus Tavoite: EVO-julkaisupisteiden määrä kasvaa kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna Muutos: -17 Perustelu poikkeamaan: ei ole pystytty kohdentamaan rahaa tutkimusvapaisiin tai aikaa tehdä EVO-julkaisu EVO-julkaisu EVO-julkaisu Edellisten EVO-julkaisu muutos% Tot. pisteet pisteet pisteet keskiarvo pisteet +/- v.2011 v.2012 v.2013 v , ,2 29,

98 98 Perustelu poikkeamaan: Vastuualueella on vain muutama tieteellisesti pätevöitynyt työntekijä. Käytännössä näiden kaikkien työpanos kohdentuu pääasiassa hallinnolliseen ja/tai kliiniseen työhön. Suuri osa EVO-pisteistä tulee kahden sivuvirkaisen professorin tuotannosta. Toinen professoreista vaihtui ja professuuri oli vajaasti hoidettu useita kuukausia vuonna Esimiestyö Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 80 % Työn kehittävyys ja haasteellisuus Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 90 % Työyhteisön toiminta Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 89 % Työtyytyväisyys Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 88% Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivät Tavoite: sairauspoissaolopäivät / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: +4 Lyhyet sairauspoissaolokerrat Tavoite: korkeintaan 3 vrk kestävät sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: -6 TALOUS Palkkamenot Sitova tavoite: palkkamenot ovat enintään talousarvion mukaiset (toimialuetaso) Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Palkkamenot yhteensä (te) % Perustelu poikkeamaan: Kanslian palkat + 142% johtuvat yhden uudelleen sijoitetun hoitajan palkasta sillä aikaa kun odotti sijoitusta tietohallintoon, samoin yhden ylihoitajan puolikkaan palkan siirtämisestä kanslian kustannuspaikalla ja projektityöntekijän palkan maksaminen kanslian kustannuspaikalta

99 99 Tilikauden tulos Sitova tavoite: tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi. Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Tilikauden tulos (te) % Kaivannon sairaalan uudesta päivystysasetuksesta johtunut vajaakäyttö alkuvuodesta 2015 ja lopulta alasajo lokakuun loppuun mennessä selittää suurimman osan tappiosta. Työpanos Tavoite: työpanos toteutuu enintään suunnitelman mukaisesti (toteuma enintään 100 %) Toteuma: 97,1 %, kanslia +123% Perustelu poikkeamaan: poikkeama työpanoksista johtunee samoista syistä kuin palkat eli uudelleen sijoitetun työntekijän, puolikkaan ylihoitajan ja puolikkaan projektityöntekijän työpanoksesta Nuorisopsykiatrian vastuualueella oli vaikeuksia saada lääkärityövoimaa. Siitä syntynyt säästö ei ole tavoite vaan haittaa potilaiden hoitoa. Tavoite on saada lääkärivakanssit täyteen.

100 100 TOIMIALUE 6 Toimialuejohtaja Tuulikki Parikka Toimialuejohtajan varahenkilö, palvelupäällikkö Vuokko Sivula Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2015 Muutettu Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2014 TP2015/ Lopull. TA2015 TP2015/ TP2014 Toimialue e e e e % % Toimintatuotot % 92 % Toimintakulut % 93 % - josta palkat % 89 % Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä Vastuualueet Työpanokset Hoitopäivät Päivä- kirurgia Hoito - jaksot Avohoitokäynnit Sairaan- sijat Tukikeskus 220, Erityishuollon asiantuntijapalvelut 22, Toimialueen kanslia 2,4 YHTEENSÄ 244, % Sairaanhoitopiiristä 5,2 15,2 1,1 0,0 0,7 12,8 Kehitysvammahuollon rakennemuutos jatkui valtakunnallisten linjausten sekä Pirkanmaan alueellisen suunnitelman tavoitteiden mukaisesti hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa. Seurantaryhmän loppuraportti valmistui ja siinä todettiin laitoshoidon vähenemisen ja asumispalveluiden lisäämisen edenneen asetettua tavoitetta nopeammin. Vuoden 2015 aikana laitoshoidon hoitopäivät vähenivät 18 %. Ylisen hoitopaikat vähenivät 24 asiakkaalla yksilöllisten asumisratkaisujen löydyttyä. Laitoshoidon nopea vähentäminen on merkinnyt asiakkaiden muuttovalmennukseen panostamista sekä henkilöstön uudelleensijoittelun ja talouden hallinnan haasteita. Laitoshoidon vähentyessä toiminnan painopiste siirtyy avohuollon tueksi tuotettaviin palveluihin. Kehitysvammapoliklinikan palvelujen kysyntä lisääntyi, johtuen mm. laitoksesta avohuoltoon muuttaneiden asiakkaiden tarpeista. Avohuollon suoritteet kasvoivat 9 % edellisvuoteen verrattuna. Työnjakoa kehitysvammapoliklinikan ja tukikeskuksen asiantuntijapalveluiden välillä uudistettiin ja tukikeskuksesta tehdyt avokäynnit lisääntyivät. Toimipisteiden välillä toteutettiin työnkiertoa ja poliklinikan lääkärityövoiman vajetta on täydennetty tukikeskuksesta. Vuoden aikana on eri kuntien terveyskeskuksissa järjestetty lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle koulutustilaisuuksia, joissa on käyty läpi kehitysvammaisuuteen sekä perusterveydenhuollon ja kehitysvammahuollon työnjakoon liittyviä kysymyksiä.

101 101 Tays kehitysvammahuollon tukikeskus aloitti vuoden alussa toimintaansa Pitkäniemessä. Toimintavuonna keskityttiin uusien yksiköiden toiminnan käynnistämiseen sekä yhteistyön kehittämiseen toimialueen 5 kanssa. Tukikeskuksen vaativan kuntoutuksen sisällön kehittämisen lisäksi painopistettä kohdistettiin asiakkaan arjen tueksi vietäviin avohuollon palveluihin. Jalkautuvat palvelut ja tehostetun tuen jaksot vakiintuivat pysyväksi toimintamalliksi. Terapiatalon suunnittelua vietiin eteenpäin yhdessä toimialue 5:n kanssa Pitkäniemen kokonaissuunnitelman mukaisesti. Siirtyminen Pitkäniemen alueelle avasi myös uusia yhteistyömahdollisuuksia psykiatrian toimialueen kanssa mm. tukipalveluissa, täydennyskoulutuksessa, tilojen käytössä, musiikkiterapiassa, lääkäripalveluissa, vapaa-ajan toiminnoissa, valmiussuunnittelussa ja alueen kehittämisessä. Tulevaisuusohjelman päivittäminen ja uusien tavoitteiden asettaminen käynnistyi sairaanhoitopiirin strategian valmistuttua. Kehittämisen painopistealueina jatkettiin kriisi- ja perhetyön sekä kompetenssivalmennuksen kehittämistä. Lisäksi osallistuttiin Autismiliiton kuntoutuksen sisällön kehittämishankkeeseen ja Kehitysvammaliiton itsemääräämisoikeus lainsäädännön uudistukseen liittyvään hankkeeseen sekä käynnistettiin ICF-toimintakykyluokituksen käyttöönoton valmistelu. Haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden kompetenssivalmennuksen vaikuttavuustutkimusta jatkettiin yhdessä Amsterdamin ja Tampereen yliopistojen psykologian laitosten kanssa. Mediatri asiakaskertomusjärjestelmästä luopumisesta ja Uranus-järjestelmään siirtymisestä tehtiin päätös kesällä 2015 ja käyttöönotto tapahtui vuodenvaihteessa. Tukikeskuksen toiminnallisen kuntoutuksen sisällön tavoitteellisuutta kehitettiin yhteistyössä ohjaajien ja yksiköiden henkilöstön kanssa. Palvelulupauksessamme asiakas on oman elämän päämies. Tätä hyvän palvelukokemuksen kivijalkaa tuetaan yksilöllisen elämän suunnittelun (YKS) periaatteiden mukaisilla toimintatavoilla. Yks- pajatyöskentely jatkui hoivayksikössä ja perhetyön kehittämisen tukena hyödynnettiin PerheYKS:iä. Asiakkaan itsemääräämisoikeusasioita edistettiin toimialueen IMO-työryhmässä ja hoidon eettisyyttä pohtimaan koottiin etiikkayhdyshenkilöiden verkosto. Henkilöstön osaamista ja yhteistyötä psykiatrian toimialueen kanssa edistettiin mm. yhteisellä psykiatrisen hoitotyön erikoisammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksella. Jatkuvina täydennyskoulutuksina toteutuivat Love-, Mapa-, ensiapu-, Oiva- sekä turvallisuuskoulutukset. Muu täydennyskoulutus keskittyy keskeisiin kehittämisalueisiin kuten esim. kriisityöhön, kompetenssivalmennukseen, autismikuntoutukseen sekä perhetyöhön. Vuonna 2014 käyttöön otetun Osara- osaamiskartoitustyökalun hyödyntämistä osana kehitettiin. Opiskelijoiden ohjauksesta toimialue sai hyvää palautetta. Henkilöstö jaksamisen tukemiseksi keskityttiin perustehtävään ja sen selkeyttämiseen uudessa tukikeskuksen toimintaympäristössä. Henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi jatkettiin tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kassa varhaisen tuen mallin mukaisesti. Vajaakuntoisten tilanteen ratkaisemiseksi pyrittiin aktiivisesti hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja yhdessä työhyvinvointipäällikön kanssa. Taloudellisten riskien hallinnassa onnistuttiin haasteellisesta palvelurakennemuutoksesta huolimatta huolellisella suunnittelulla, muutosten ennakoinnilla ja jatkamalla hyväksi havaittuja talouden sopeuttamistoimia. Toimialueen talousarviorakenne uudistui vuoden 2015 alusta, minkä myötä yksiköiden esimiesten vastuut selkeytyivät ja kustannustietoisuus lisääntyi. Hyvinvointitutkimusten tulosten perusteella haastavasta vuodesta huolimatta tehtävässä onnistuttiin kohtuullisesti myös henkilöstön näkökulmasta. Mittarit, tavoitetasot, tulokset ja perustelut poikkeamiin (toimialuetaso) ASIAKAS Palvelukokemus Sitova tavoite: Vähintään 90 % annetuista vastauksista on osittain tai täysin samaa mieltä" (4 tai 5) sekä enintään 3 % annetuista vastauksista on täysin tai osittain eri mieltä (arvot 1 tai 2) Toteuma: 95% Palvelusopimusten toteutuminen Tavoite: sopimusasiakkaiden palvelusopimukset toteutuvat tuottajittain toimialuetasolla sopimusten/tilausten mukaisesti. Tavoite katsotaan saavutetuksi, kun toteuma on prosenttia.

102 102 Toteuma - 15 Tavoite - 15 Poikkeama te Toteuma- % Toteuma - 14 Erikoissairaanhoito, jäsenkunnat (te) Erikoissairaanhoito, muut sopimuskunnat (te) Sopimusasiakkaat yhteensä (te) Perustelu poikkeamaan: Toimialue ei ole mukana varsinaisessa sopimusohjauksessa. Asiakasrakenteessa tapahtui arvioitua enemmän muutoksia; alempien maksuluokkien asiakkaita muutti avohuoltoon ja vaikeahoitoisempia asiakkaita tuli ennakoitua enemmän. PROSESSI MRSA:n torjunta Tavoite: sairaalassaoloaikana syntyneet tartunnat puolittuvat. Muutos: MRSA tartuntoja 0 Potilasturvallisuusilmoitusten käsittely Tavoite: Ilmoitetuista vaaratapahtumista vähintään 90 % käsitellään 2 viikon kuluessa. Muutos: tietoa ei saatavissa. HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Kehityskeskustelut Sitova tavoite: kehityskeskustelut toteutuvat vakansseihin suhteutettuna vähintään 90-prosenttisesti. Toteuma: 91 % Täydennyskoulutus Tavoite: koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit vähintään 10 vrk/ vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö vähintään 5 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 3 vrk/vuosi. Toteuma: lääkärit 5,6 vrk, tutkimus- ja hoitohenkilöstö 3,7 vrk, muu henkilöstö 3 vrk Perustelu poikkeamaan: Lääkärivakanssit osin ostopalveluina hoidettu, täydennyskoulutus ei näy tilastossa. Hoitohenkilökunnalla työnantajan järjestämää tutkintoon johtavaa koulutusta, mikä ei näy täydennyskoulutuspäivissä (mm. psykiatrinen eat- opiskelijaryhmä). Toimialueella tyhjiä vakansseja toiminnan vähenemisestä johtuen. Hoitoalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Tavoite: vähintään 85 prosenttia hoitoalan opiskelijoista antaa ohjatun harjoittelun jaksoista (yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijat) arvioinnissaan arvosanan 8, 9 tai 10 (asteikko 1-10). Toteuma: 95 % Esimiestyö Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 82 %

103 103 Työn kehittävyys ja haasteellisuus Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 89 % Työyhteisön toiminta Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 86 % Työtyytyväisyys Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 89 % Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivät Tavoite: sairauspoissaolopäivät / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: + 4 % Perustelu poikkeamaan: Vajaakuntoisia työntekijöitä. Toimialueella on etenkin pitkäaikaisilla työntekijöillä paljon tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Kehitysvammahuollon isot muutokset ovat osalle työntekijöistä olleet henkisesti vaikea prosessi. Laskennallisten vakanssien määrä vähenee. Lyhyet sairauspoissaolokerrat Tavoite: korkeintaan 3 vrk kestävät sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: -10 TALOUS Palkkamenot Sitova tavoite: palkkamenot ovat enintään talousarvion mukaiset (toimialuetaso) Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Palkkamenot yhteensä (te) % Tilikauden tulos Sitova tavoite: tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi. Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Tilikauden tulos (te) % 474 Työpanos Tavoite: työpanos toteutuu enintään suunnitelman mukaisesti (toteuma enintään 100 %) Toteuma: 100 %

104 104 TOIMIALUE 7 Toimialuejohtaja Suvi Liimatainen Toimialuejohtajan varahenkilö, ylihoitaja Anu Tanskanen Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2015 Muutettu Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2014 TP2015/ Lopull. TA2015 TP2015/ TP2014 Toimialue e e e e % % Toimintatuotot Toimintakulut josta palkat Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä Vastuualueet 18 kanslia 3,76 Päivä- kirurgia Työpanokset Hoitopäivät Hoitojaksot Avohoitokäynnit Sairaan- sijat 31 Ensihoito 16,51 34 Perusterv.huolto 75, Erik.sairaanhoito 99, YHTEENSÄ 194, % sairaanhoitopiiristä 4,1 2,4 11,8 0 14,7 1,6 somaattinen esh 2,8 11,9 0 6,8 1,9 Toimialue tuotti korkealaatuisia ensihoidon ja päivystyksen palveluita Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin ja osittain myös ERVA-alueelle. Nokian ja Sastamalan yöaikainen päivystys siirtyi vuoden alusta Acutaan. Puhelinneuvonta vakiintui klo ajalle uuden resurssin myötä. Käyntimäärät päivystyksessä näyttivät kasvavan voimakkaasti alkuvuodesta, minkä seurauksena sairaanhoitopiirin hallitus myönsi kesällä lisähenkilöstöpaketin päivystyspotilaiden hoidon ja henkilöstön jaksamisen turvaamiseen. Palkkarahaa myönnettiin 700 t, josta toiminnan tasoittumisen myötä vain noin puolet otettiin käyttöön. Päivystyksen uudet aula- ja hoitotilat otettiin käyttöön vuoden 2014 lopussa. Uusi huonekohtainen triagen toimintamalli osoittautui hyväksi ja mahdollisti päivystysasetuksen velvoitteen hoidon tarpeen arviointiin pääsystä 85% potilaista alle 10 minuutissa. Potilaiden kokonaishoitoaikoja ei kuitenkaan saatu lyhenemään odotetusti ja aulatilan hoitoprosessin kehittämiseksi aloitettiin palvelumuotoilu.

105 105 Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vastuualueiden yhdistämistä valmisteltiin vuodelle Sitä varten päivystyksen vastuualueelle suunniteltiin uusi tuotteistus ja lääkäreiden palkkausmalli. Samalla organisoitiin uudelleen henkilöstöresurssi ja sijoittuminen hoitotiloihin. Henkilöstö otettiin vahvasti mukaan suunnitteluun ja palavereissa käytiin laajaalaista keskustelua uusista toimintatavoista. Hoidon tarpeen arvioon valmisteltiin uusi triage-käsikirja. Vastuualueiden yhdistymisen valmisteluun käytettiin paljon koulutuksille varattua työaikaa, mikä haittasi täydennyskoulutustavoitteiden saavuttamista. Vuoden aikana lähes koko hoitohenkilöstö sai Ebolakoulutuksen. Akuuttilääketieteeseen erikoistuville tarjottiin erikoistumiskoulutukseen liittyvä koulutuspäivä kerran viikossa. Valmistauduttiin tehohoidon ja vainajatoiminnan vastuualueen sekä anestesialääkäritoiminnan siirtymiseen osaksi toimialueen 7 toimintaa. Ensihoitopalvelun tehtävämäärät kasvoivat 2015 edellisvuoteen nähden, joskin aikaisempi voimakas tehtävämäärien kasvuvauhti on jo tasaantunut. Kasvua selittivät hätäkeskustoiminnan muutokset, päivystysten keskittyminen, kotihoidon lisääntyminen ja Jämsä-Kuhmoisten liittyminen sairaanhoitopiiriin v Ensihoidon palvelutasotavoitteiden toteutumista arvioitiin aktiivisesti. Palvelutasokaudelle ensihoitopalvelun resursseja vähennettiin Tampereella aiempaan palvelutasokauteen nähden. Resurssien vähentäminen yhdistettynä tehtävämäärien kasvuun näkyi vuoden 2015 palvelutasototeumassa hätätilapotilaan aiempaa heikompana 8 minuutin tavoittamisena ja palvelutasotavoitteiden alittamisena erityisesti Tampereella. Ensihoidon lääkäriyksikön toimintatapoja kehitettiin aktiivisesti. Tays ERVA ensihoitokeskus on lisäksi ollut aktiivisesti mukana kansallisessa ensihoitoa koskevassa kehittämis- ja hoitotapojen arvioimisessa, sekä valtakunnallisessa Erica- ja Kejojärjestelmien kehittämistyössä. Mittarit, tavoitetasot, tulokset ja perustelut poikkeamiin (toimialuetaso) ASIAKAS Palvelukokemus Sitova tavoite: Vähintään 90 % annetuista vastauksista on osittain tai täysin samaa mieltä" (4 tai 5) sekä enintään 3 % annetuista vastauksista on täysin tai osittain eri mieltä (arvot 1 tai 2) Toteuma: 95% Palvelusopimusten toteutuminen Tavoite: sopimusasiakkaiden palvelusopimukset toteutuvat tuottajittain toimialuetasolla sopimusten/tilausten mukaisesti. Tavoite katsotaan saavutetuksi, kun toteuma on prosenttia. Toteuma -15 Tavoite - Poikkeama Toteuma- Toteuma te % Erikoissairaanhoito, jäsenkunnat (te) Erikoissairaanhoito, muut sopimuskunnat (te) Sopimusasiakkaat yhteensä (te) Perustelu poikkeamaan: Kunnat käyttivät erikoissairaanhoidon palveluja enemmän kuin mitä ovat tilanneet. Aktiivista hoidon tarpeen arvioimista lukuun ottamatta päivystyspotilaiden määrän rajaaminen ei ole toimialueella mahdollista.

106 106 PROSESSI Hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa Sitova tavoite: Kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle hoito toteutuu 100 %:ssa neljän viikon kuluessa. Tuotamme vain päivystyspalveluita eikä meillä ole lainkaan elektiivistä toimintaa. MRSA:n torjunta Tavoite: sairaalassaoloaikana syntyneet tartunnat puolittuvat. Uusia MRSA-tartuntoja ei tilastoida päivystyksen osalta. MRSA:n torjuntaan on allokoitu työaikaa yli PSHP:n suosituksen. Potilasturvallisuusilmoitusten käsittely Tavoite: Ilmoitetuista vaaratapahtumista vähintään 90 % käsitellään 2 viikon kuluessa. Muutos: Tammi-joulukuussa 2015 toimialue 7:lle on ohjattu 611 ilmoitusta, joista valmiina on 418 eli 68%. Perustelu poikkeamaan: Tätä tietoa on vaikea löytää järjestelmistä. Toimialue 7:lle ohjataan runsaasti sellaisia haittaraportteja, jotka koskevat muiden toimialueiden toimijoita. Näiden raporttien käsittely riippuu toimialueiden vasteista. Lisäksi pienempänä tekijänä päivystyksen vastuualueen vuorotyön vuoksi omien toimijoiden saavuttamisessa on viiveitä. Epikriisien eli hoitopalautteiden lähettäminen Tavoite: hoitoyhteenvedot ja jatkohoito-ohjeet lääkemääräyksineen lähetetään 90 %:sti < 5 vrk:n kuluessa lähettäneelle lääkärille tai sovittuun jatkohoitopaikkaan. Toteuma: 99% HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Kehityskeskustelut Sitova tavoite: kehityskeskustelut toteutuvat vakansseihin suhteutettuna vähintään 90-prosenttisesti. Toteuma: 89% Perustelu poikkeamaan: Olemme lähes tavoitteessa, organisaatiomuutokseen valmistautuminen on heikentänyt lievästi tämän tavoitteen toteutumista. Täydennyskoulutus Tavoite: koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit vähintään 10 vrk/vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö vähintään 5 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 3 vrk/ vuosi. Toteuma: lääkärit 8,2 vrk, tutkimus- ja hoitohenkilöstö 4,3 vrk, muu henkilöstö 6,5 vrk Perustelu poikkeamaan: Loppuvuonna koulutukseen varattua aikaa jouduttiin käyttämään ison toiminnanmuutoksen valmisteluun vuodelle Hoitoalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Tavoite: vähintään 85 prosenttia hoitoalan opiskelijoista antaa ohjatun harjoittelun jaksoista (yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijat) arvioinnissaan arvosanan 8, 9 tai 10 (asteikko 1-10). Toteuma: kolmen kysymyksen keskiarvona 93% (tavoitteet, ilmapiiri, ohjaus)

107 107 Lääketieteen opiskelijoiden kliininen harjoittelu Tavoite: vähintään 85 % lääketieteen opiskelijoista arvioi sairaalan lääkäreiden antaman opetuksen ja opetusmyönteisyyden kiitettäväksi antamalla arvosanan 6 tai 7 (asteikko 1 7) Toteuma: 58% Perustelu poikkeamaan: Muista järjestelmistä saatu palaute on ollut erittäin hyvää, joten tulos on yllättävä. Vapaiden kirjallisten palautteiden perusteella opiskelijat ovat olleet pääosin tyytyväisiä ohjaukseen. Kyseinen prosentti kuvaa erikoissairaanhoidon vastuualueen toimintaa, jonka päivystävät lääkärit tulevat toimialueilta ja joille palaute annetaan oman erikoisalan kautta. Terveystieteellinen tutkimus Tavoite: EVO-julkaisupisteiden määrä kasvaa kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna Muutos: -18% Perustelu poikkeamaan: Toimialueella tutkimustyötä tekee vain yksittäiset henkilöt, joten vuosittainen vaihtelu on runsasta eikä tavoitteen saavuttaminen ole mahdollista. Esimiestyö Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 65% Perustelu poikkeamaan: Toimialueella työskennellään kolmivuorotyössä, joka asettaa omat haasteensa esimiestyön näkyvyydelle. Valmistautuminen sekä toimialueen että päivystyksen vastuualueen organisaatiomuutoksiin sekä niiden tuomat epävarmuudet ovat saattaneet heikentää tyytyväisyyttä esimiestyöhön. Työn kehittävyys ja haasteellisuus Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 84% Työyhteisön toiminta Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 82% Työtyytyväisyys Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 81% Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivät Tavoite: sairauspoissaolopäivät / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: +2% Perustelu poikkeamaan: Kaksi koko vuoden sairauslomaa ja muutama useamman kuukauden sairausloma vuonna 2015.

108 108 Lyhyet sairauspoissaolokerrat Tavoite: korkeintaan 3 vrk kestävät sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: -12% TALOUS Palkkamenot Sitova tavoite: palkkamenot ovat enintään talousarvion mukaiset (toimialuetaso) Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Palkkamenot yhteensä (te) Perustelu poikkeamaan: Hallitus myönsi kesäkuussa Acutaan lisää palkkarahaa +700t, mutta sitä ei korjattu talousarvioon. Lisäksi päivystyksen tarkkailuosastolle resursoitiin touko- joulukuussa 5 ylipaikkaa kuntien jatkohoito-ongelmien takia. Tilikauden tulos Sitova tavoite: tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi. Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Tilikauden tulos (te) Tilikauden tulos oli talousarvioon nähden ylijäämäinen. Työpanos Tavoite: työpanos toteutuu enintään suunnitelman mukaisesti (toteuma enintään 100 %) Toteuma: 104,3% Perustelu poikkeamaan: Hallitus myönsi kesäkuussa päivystykseen henkilöstöön lisäresurssin, jota ei kuitenkaan käytetty täysimääräisenä.

109 109 SAIRAANHOIDON PALVELUALUE Palvelualuejohtaja Heli Leppikangas Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2015 Muutettu Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2014 TP2015/ Lopull. TA2015 TP2015/ TP2014 Toimialue e e e e % % Toimintatuotot , , , ,9 100,5 Toimintakulut , , , ,5 100,3 - josta palkat , , , ,4 98,1 101,5 Tilikauden tulos 1 057,9 780,9 780,9 872,0 135,5 121,3 Tilikauden yli/alijäämä 357, ,5 374 Vastuualueet Leikkaus- ja anestesiatoiminnan va 186,24 Hoito-päivät Työpanokset Hoitojaksot Päivä- kirurgia Avohoito -käynnit Sairaan - sijat Tehohoidon va 110, Toimialueen kanslia 9, YHTEENSÄ 306, % sairaanhoitopiiristä 6,5 1,5 -somaattinen esh 1,7 Vuoden 2015 suurin haaste oli normaalin toiminnan kehittämisen ja ylläpitämisen lisäksi toiminnallisten ja organisatoristen muutosten valmistelu ja toteuttaminen siten, että sairaanhoidon palvelualueen tuottamat toiminnat voitiin siirtää vuoden 2016 alusta muille toimialueille ja purkaa Sairaanhoidon palvelualueen organisaatio. Muutoksen suunnittelu ja toteutus vaati esimiehiltä runsaasti aikaa. Henkilöstöä kuultiin useissa tilaisuuksissa vuoden aikana ja henkilöstö pidettiin ajan tasalla muutoksen etenemisestä. Lekalle siirtyivät Vammalan ja Valkeakosken aluesairaaloiden anestesialääkärit. Molempiin sairaaloiden anetesialääkäriresurssin vastuu siirtyi Lekan vastuualuejohtajalle. Leikkaustoiminnan prosesseja kehitettiin edelleen vuoden aikana Leanperiaatteiden mukaisesti yhteistyössä toimialueiden kanssa. Tehon henkilökunta koulutettiin Lean- periaatteisiin ja useita kehittämishankkeita aloitettiin syksyn aikana. Hoitohenkilökunnan suunnitelmallista työkiertoa ylläpidettiin koko vuoden ajan, tarkoituksena osaa-

110 110 misen laajentaminen erityisesti tulevia fokussairaaloita silmällä pitäen. PSHP:ssä otettiin käyttöön työaikapankki, ja liittyminen tuli mahdolliseksi myös Sairaanhoidon palvelualueen hoitohenkilöstölle. Henkilöstön työhyvinvointia edistettiin joustavilla työajoilla, autonomisella työvuorosuunnittelulla ja mahdollistamalla osa-aikainen työaika muidenkin kuin lakisääteisesti oikeutettujen kohdalla. Tehon vastuualueelle perustettiin hoitotyön kliinisen asiantuntijan toimi. Henkilöstön työhyvinvointiin ja terveyden edistämiseen kiinnitettiin huomiota mm. perusteellisesti ja kattavasti toteutetulla työturvallisuusriskien arvioinnilla ja suunnitelmalla niiden seuraamiseksi ja vähentämiseksi. Tutkimustyön merkitystä pidettiin systemaattisesti yllä. Tästä esimerkkeinä voidaan mainita kerran kuukaudessa järjestettävät tutkimustyön iltakoulutukset ja lääkäreiden ns. tuottavuuserän kohdentaminen osittain tutkimustyön kannustamiseen ja hyvistä tuloksista palkitsemiseen. Haasteena näkyi valtion tutkimusrahoituksen väheneminen. Palvelualueen kansliaan sijoitetussa vainajatoiminnassa lääketieteelliset avaukset vähentyivät edelleen edellisestä vuodesta ja painopiste siirtyi entistä enemmän THL:n oikeuslääketieteellisiin kuolemansyyn selvityksiin. Preparaattorin työpanoksen myynti kirurgian koulutuskeskukselle sen sijaan lisääntyi merkittävästi. Mittarit, tavoitetasot, tulokset ja perustelut poikkeamiin (toimialuetaso) ASIAKAS Palvelukokemus Sitova tavoite: Vähintään 90 % annetuista vastauksista on osittain tai täysin samaa mieltä" (4 tai 5) sekä enintään 3 % annetuista vastauksista on täysin tai osittain eri mieltä (arvot 1 tai 2) Toteuma: (4 tai 5) 97%, (1 tai 2) 1% Palvelusopimusten toteutuminen Tavoite: sopimusasiakkaiden palvelusopimukset toteutuvat tuottajittain toimialuetasolla sopimusten/tilausten mukaisesti. Tavoite katsotaan saavutetuksi, kun toteuma on prosenttia. Erikoissairaanhoito, jäsenkunnat (te) Toteuma - 15 Tavoite - 15 Poikkeama te Toteuma- % Toteuma - 14 Erikoissairaanhoito, muut sopimuskunnat (te) Sopimusasiakkaat yhteensä (te) , , ,8 96, ,9 Perustelu poikkeamaan: Leikkaustoimintaa siirtyi lukumääräisesti paljon aluesairaaloihin, joihin suunnitellusti keskitettiin päivä- ja lyhytkirurgista toimintaa. Sisäisen palvelukyvyn toteutuminen Tavoite: Hoidolliset vastuualueet: vähintään 80 % saavuttaa tason 4-5 (asteikko 1-5). Ei-hoidolliset vastuualueet: vähintään 70 % saavuttaa tason 4-5 (asteikko 1-5). Toteuma: 86%

111 111 PROSESSI MRSA:n torjunta Tavoite: sairaalassaoloaikana syntyneet tartunnat puolittuvat. Perustelu poikkeamaan: Ei todettuja MRSA tapauksia. Potilasturvallisuusilmoitusten käsittely Tavoite: Ilmoitetuista vaaratapahtumista vähintään 90 % käsitellään 2 viikon kuluessa. Perustelu poikkeamaan: Ilmoitukset käsitellään alle viikon kuluessa ja epäkohtiin tartutaan välittömästi. HaiPro - tapahtumien läpikäyntiin kiinnitettiin erityistä huomiota. HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Kehityskeskustelut Sitova tavoite: kehityskeskustelut toteutuvat vakansseihin suhteutettuna vähintään 90-prosenttisesti. Toteuma: 69%. Kehityskeskustelujen tärkeys tunnistettiin alueella hyvin ja keskusteluja alettiin toteuttaa hyvissä ajoin jo alkuvuodesta. Erinäisistä syistä suuri osa jäi kuitenkin loppuvuoteen, joka oli todella kiireinen ja näin ollen tavoite jäi saavuttamatta. Selityksenä saattaa olla myös se, että Lekalla lähiesimiehet olivat vaihtumassa, joten tässä kohtaa kehityskeskustelun hyötyä ei osattu ehkä nähdä. Teholääkäreiden osalta vaj keskustelee lääkärihenkilökunnan kanssa viikoittain, joten muodolliselle kehityskeskustelulle ei kaikkien osalta nähty tarvetta. Teholla toteuma hoitohenkilöstöllä 98%, samoin anestesialääkäreiden kehityskeskustelut toteutuivat tavoitteen mukaisesti. Täydennyskoulutus Tavoite: koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit vähintään 10 vrk/ vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö vähintään 5 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 3 vrk/vuosi. Toteuma: lääkärit 7 vrk, tutkimus- ja hoitohenkilöstö 3,9 vrk, muu henkilöstö 6,3 vrk. Perustelu poikkeamaan: Eri firmojen mahdollisuudet tarjota täydennyskoulutusta ovat monestakin syystä vähentyneet. Osaltaan koulutukseen pääsyä oli vaikeuttamassa kiireisen toiminnan turvaamiseen liittyvät toiminnalliset syyt. Osaamisen laajentamista tapahtui myös työkierron avulla. Lääkäreillä on paljon koulutustoimintaa jota ei kirjata järjestelmiin. Näitä ovat ovat mm. kaksi kertaa viikossa toteutuvat meetingit, joiden taso ja näin koulutuksellisuus ovat parantunut vuosi vuodelta. Koulutusta tulee myös työkierron avulla ja olemme hakeneet mm sydämen UÄ- osaamista oman vastuu/ palvelualueen ulkopuoleltakin eli Kliinisen fysiologian yksiköstä. Toisaalta koulutusmäärärahat ovat rajalliset, eivätkä ole mahdollistaneet enempää ulkopuolisia koulutuspäiviä. Tehohoidon vastuualueella panostetaan erityisesti itse tuotettuihin koulutuksiin ja toteuma hoitohenkilöstölle oli 5,6 pv. Hoitoalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Tavoite: vähintään 85 prosenttia hoitoalan opiskelijoista antaa ohjatun harjoittelun jaksoista (yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijat) arvioinnissaan arvosanan 8, 9 tai 10 (asteikko 1-10). Toteuma: 93% Lääketieteen opiskelijoiden kliininen harjoittelu Tavoite: vähintään 85 % lääketieteen opiskelijoista arvioi sairaalan lääkäreiden antaman opetuksen ja opetusmyönteisyyden kiitettäväksi antamalla arvosanan 6 tai 7 (asteikko 1 7) Toteuma: 72%

112 112 Perustelu poikkeamaan: Opiskelijamäärät ovat kasvaneet, jolloin mielekkään opetusjakson tarjoaminen on tullut entistä haasteellisemmaksi. Terveystieteellinen tutkimus Tavoite: EVO-julkaisupisteiden määrä kasvaa kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna Muutos: -55% Esimiestyö Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 61% Perustelu poikkeamaan: V oli Sapan hajottamisen aikaa, johon liittyi merkittäviä muutostilanteita: leikkaustoimintojen jakautuminen ja henkilöstön siirtyminen eri toimialueelle v loppuessa, erillissopimuskorvausten pienentyminen ja teho- ja tehovalvonta sairaansijojen tarkoituksenmukainen sulkeminen. Nämä tehtävät veivät paljon esimiesten aikaa ja edellyttivät myös sellaisia päätöksiä, jotka eivät miellyttäneet kaikkia. Vastausprosentti jäi kovin matalaksi (<40%), mikä vaikeuttaa tulosten tulkintaa. Työn kehittävyys ja haasteellisuus Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 83% Työyhteisön toiminta Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 77% Perustelu poikkeamaan: Teholla kyselyyn vastaajia oli poikkeuksellisen vähän. Tulos vaikuttaa yllättävän huonolta. Osastonhoitajan käymissä kehityskeskusteluissa ja ylihoitajan henkilökohtaisissa tapaamisissa, henkilöstö on päinvastoin ilmaissut tyytyväisyytensä työyhteisön toimintaan. Työtyytyväisyys Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 81% Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivät Tavoite: sairauspoissaolopäivät / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: +7% Perustelu poikkeamaan: Yksittäisiä pitkiä sairaslomia, joihin ei voinut työnantaja vaikuttaa. Anestesialääkäreiden sairauspoissaoloissa oli merkittävä nousu (>20%) aiempaan ja tätä selvitellään. Lyhyet sairauspoissaolokerrat Tavoite: korkeintaan 3 vrk kestävät sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: -11%

113 113 TALOUS Palkkamenot Sitova tavoite: palkkamenot ovat enintään talousarvion mukaiset (toimialuetaso) Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Palkkamenot yhteensä (te) , ,4-406,8 98, ,4 Tilikauden tulos Sitova tavoite: tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi. Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Tilikauden tulos (te) 1 057,9 780, ,5 872,0 Työpanos Tavoite: työpanos toteutuu enintään suunnitelman mukaisesti (toteuma enintään 100 %) Toteuma: 97%

114 114 TUKIPALVELUKESKUS Palvelukeskuksen johtaja Pekka Erola Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2015 Muutettu Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2014 TP2015/ Lopull. TA2015 TP2015/ TP2014 Tukipalvelukeskus e e e e % % Toimintatuotot % 101 % Toimintakulut % 101 % - josta palkat % 98 % Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä Vastuualueet Työpanokset Hoitopäivät Hoitojaksot Päivä- kirurgia Avohoito -käynnit Sairaan- sijat Ruokapalvelut 74,5 Materiaalipalvelut 80,8 Sairaala- ja välinehuolto 388,7 Tietohallinto ja teknologia 64,4 Toimitilat 72,1 YHTEENSÄ 680,5 % sairaanhoitopiiristä 14,4 Tukipalvelukeskukseen keskitettiin vuoden 2015 aikana Valkeakosken ja Vammalan aluesairaaloiden tukipalvelut lähes kokonaan. Valkeakosken aluesairaalan varasto ajettiin alas ja toiminta siirrettiin PSHP:n keskusvarastolle materiaalipalveluiden alaisuuteen. Sairaalahuollon palvelut keskitettiin Valkeakosken aluesairaalasta ja välinehuollon palvelut Vammalan aluesairaalasta sairaala- ja välinehuollon vastuualueelle. Molempien sairaaloiden tekniset palvelut keskitettiin toimitilat vastuualueelle sekä tietohallinto ja teknologia vastuualueelle. Kaivannon sairaalan tukipalvelutoiminta lopetettiin sairaanhoitopiirin toiminnan lakattua siellä. Koko palvelukeskusta koskeva LEAN-ajatteluun perehdytys aloitettiin henkilöstölle ja esimiehille. Materiaalipalveluiden vastuualueen toiminta laajeni merkittävästi vuonna Toukokuussa kaikki kehyskunnat siirtyivät keskusvaraston asiakkaiksi. Keskusvarasto otti toimitusvastuun kehyskunnissa käytettävistä hoidollisista tarvikkeista, joka mahdollisti kuntien terveyskeskuksissa olevien varastojen lakkauttamisen ja kunnille alemmat hinnat. Läpi vuoden valmisteltiin materiaalipalveluiden vastuualueen ja Tampereen Logistiikan yhdistämistä yhdeksi osakeyhtiöksi. Henkilöstön kanssa käytiin jatkuvia keskusteluja hankkeen etenemisestä sekä järjestettiin muutosvalmennusta. Marras-joulukuussa perustettiin Tuomi Logistiikka Oy, joka tuottaa vuodesta 2016

115 115 eteenpäin kaikki ne palvelut, jotka aikaisemmin materiaalipalveluiden vastuualue tuotti. Vuosi 2015 jää materiaalipalveluiden vastuualueen viimeiseksi toimintavuodeksi. Sairaala- ja välinehuollon vastuualueella puhtaanapidon laadunhallinnan systemaattinen todentamismenetelmä otettiin käyttöön. Potilas- ja liinavaatteiden keskitetty tilaus- ja logistiikkajärjestelmä vakiinnutettiin keskussairaalassa vapauttaen hoitohenkilöstö tekstiilitilaustehtävistä. Samoin vakiinnutettiin työvaatteiden palvelupisteiden toimintamalli. Uudistamisohjelman mukaisesti jatkettiin uuden välinehuoltokeskuksen suunnittelua samoin tuotannonohjausjärjestelmän laajentamista koko Tays:aa palvelevaksi instrumenttien hallintajärjestelmäksi. Tukipalvelukeskuksen ydinprosessien kehittämistä jatkettiin edelleen tavoitteena vähentää hoitohenkilöstön tukiasioihin käyttämää aikaa esimerkiksi työnjakoa tarkentamalla. Vastuualueen henkilöstön koulutus painottui hygienia- ja asiakaspalveluosaamiseen. Esimiehet osallistuivat koko vuoden kestävään valmennukseen painopisteenä asiakastyytyväisyyden ja kustannustenhallinnan varmentaminen. Ruokapalveluiden vastuualueen Pitkäniemen ravintokeskuksessa cook & chill -tuotantotapaan siirryttiin suunnitelmallisesti ja asteittain niin, että syksystä asti kaikki ateriat on tuotettu tällä tuotantotavalla. Cook & chill- toimintamallin laajentamisesta Keskussairaalan alueelle on tehty selvityksiä siten, että se voidaan huomioida uudistamisohjelman suunnittelussa. Henkilökunnalle lähemmäs työpisteitä suunnattu myyntivaunutoiminnan pilotointi suunniteltiin ja aloitettiin. Ruokapalveluiden esimiesvalmennukset jatkuivat vuoden 2015 aikana teemoina vuorovaikutustaidot, suorituksen johtaminen, esimiehenä ja alaisena toimiminen, sekä ajankäytön ja stressinhallinta. Vastuualueella otettiin käyttöön sähköinen omavalvontaohjelma, sekä toteutettiin ruokatilausosaamisen vahvistamiseen ja hukan vähentämiseen tähtäävä kehittämishanke. Tietohallinto ja teknologia vastuualueelle perustettiin projektitoimisto järjestämään palveluita ja resursseja tietohallinnon hankkeille. Salkunhallinnan ohjelmiston käyttö vakiinnutettiin tietohallinnon hankkeiden ohjaukseen ja seurantaan. Tietojärjestelmien keskittämistä vastuualueelle jatkettiin ja keskitetyn tuen piiriin otettiin anestesiatietojärjestelmä. Tietohallinnon asiantuntijapalveluihin kilpailutettiin kumppanuussopimukset. Sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmä liitettiin kansalliseen potilastiedon arkistoon keväällä. Uudistamisohjelman suunnittelua ja toteutusta tuettiin ICT- ja lääkintätekniikan sektoreilla. E- siivessä käyttöönotettiin pohjoismaiden mittavin ja moderni dialyysin puhdasvesijärjestelmä. Sairaanhoitopiirin lääkintälaitteiden ohjaus- ja seurantajärjestelmän käyttö laajennettiin Hatanpään sairaalaan yhteistyönä Tampereen kaupungin kanssa. Toimitilat vastuualueella käynnistettiin uudistamisohjelman etupihahankkeen rakentaminen ja E-siipi valmistui. Kaivannon sairaalan rakennukset vuokrattiin pakolaiskeskuskäyttöön. Mittarit, tavoitetasot, tulokset ja perustelut poikkeamiin (toimialuetaso) ASIAKAS Sisäisen palvelukyvyn toteutuminen Tavoite: Hoidolliset vastuualueet: vähintään 80 % saavuttaa tason 4-5 (asteikko 1-5). Ei-hoidolliset vastuualueet: vähintään 70 % saavuttaa tason 4-5 (asteikko 1-5). Toteuma: 65 % Perustelu poikkeamaan: Sairaala- ja tekstiilihuollon toiminnan kehittämiseen panostettiin ja se näkyy tulosten nousuna, mutta ei vielä riittävästi. Teknisten ja tietohallinnon palveluiden asiakastyytyväisyys oli hieman edellisvuodesta laskenut. HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Kehityskeskustelut Sitova tavoite: kehityskeskustelut toteutuvat vakansseihin suhteutettuna vähintään 90-prosenttisesti. Toteuma: 87 % Perustelu poikkeamaan: Tavoite on käytännössä saavutettu, kun huomioidaan tyhjät vakanssit.

116 116 Täydennyskoulutus Tavoite: koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit vähintään 10 vrk/ vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö vähintään 5 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 3 vrk/vuosi. Toteuma: lääkärit 2 vrk, tutkimus- ja hoitohenkilöstö 5,7 vrk, muu henkilöstö 2,1 vrk Perustelu poikkeamaan: Koulutusta on järjestetty runsaasti ja siinä ollaan lähellä tavoitetasoa. Esimiestyö Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 72 % Perustelu poikkeamaan: Tietohallinto- ja teknologia vastuualueella arvosana oli noussut, mutta muilla vastuualueilla hieman laskenut. Esimiestyön valmennus aloitettiin, mutta sillä ei vielä ollut vaikutusta arvosanaan. Vaikka materiaalipalveluiden vastuualueella yhtiöittämisen takia käytiin jatkuvia keskusteluita ja järjestettiin muutosvalmennusta, oli vastausprosentti hyvin alhainen ja tulos laskenut. Työn kehittävyys ja haasteellisuus Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 87 % Työyhteisön toiminta Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 84 % Työtyytyväisyys Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 80 % Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivät Tavoite: sairauspoissaolopäivät / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: 2 % Perustelu poikkeamaan: Sairauspoissaolokerroissa on vuosittaista vaihtelua, mutta ollaan samalla tasolla. Nousun syynä on lähinnä sairaalahuollossa ollut jakso, joka on loppuvuonna taittunut. Lyhyet sairauspoissaolokerrat Tavoite: korkeintaan 3 vrk kestävät sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: 3 % Perustelu poikkeamaan: Sairauspoissaolokerroissa on vuosittaista vaihtelua, mutta ollaan samalla tasolla. Nousun syynä on lähinnä sairaalahuollossa ollut jakso, joka on loppuvuonna taittunut.

117 117 TALOUS Palkkamenot Sitova tavoite: palkkamenot ovat enintään talousarvion mukaiset (toimialuetaso) Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 te Palkkamenot yhteensä (te) % Tilikauden tulos Sitova tavoite: tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi. Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 te Tilikauden tulos (te) ,4 % Perustelu poikkeamaan: Tulot ja menot toteutuivat tasapainossa keskenään. Pitkäniemen entisen keittiörakennuksen alaskirjausta 500t ei ollut budjetoitu ja se tehtiin tukipalvelukeskuksen poistoihin. Tämä huomioiden tulostavoite saavutettiin. Työpanos Tavoite: työpanos toteutuu enintään suunnitelman mukaisesti (toteuma enintään 100 %) Toteuma: 94 %

118 118 HALLINTOPALVELUKESKUS Palvelukeskuksen johtaja Päivi Järvinen Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2015 Muutettu Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2014 TP2015/ Lopull. TA2015 TP2015/ TP2014 Hallintopalvelukeskus e e e e % % Toimintatuotot % 117% Toimintakulut % 104% - josta palkat % 104 % Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä Vastuualueet Työpanokset Asiakaspalvelujen va 16,4 Talous- ja laskentapalvelut va 34,8 Henkilöstö- ja opetuspalvelut va 69,8 YHTEENSÄ 120,9 % sairaanhoitopiiristä 2,6 - somaattinen esh Henkilöstö- ja opetuspalvelut tuotti osaamisen kehittämiseen, palvelussuhteeseen, yhteistoimintaan ja työsuojeluun ja työterveyshuoltoon sisältyvä palveluja asiakaslähtöisesti. Rekrytointiprosessin laatua ja sujuvuutta ja HR-sovellusten käytettävyyttä parannettiin (esim. sähköiset lomakkeet) ja uudet HRpalvelujen käyttöönottoprojektit käynnistyivät (vuosilomasuunnittelu, Analytics-raportointi, kehityskeskustelut). Kirurgian koulutuskeskus liitettiin osaksi Osaamisen kehittämisyksikön toimintaa omana kustannuspaikkanaan. Toiminnan vakiinnuttaminen näkyi koulutustilaisuuksien ja koulutettavien määrän kasvuna. Kaikkia koulutustilaisuuksia oli 5 % ja sisäisiä koulutuksia 42 % enemmän (yhteensä 127 ja 85 kappaletta) kuin vuonna Koulutettujen määrä kasvoi 49 % (kaikkiaan 1205 henkilöä), mutta vainajien käyttömäärä vain 4 % vuoteen 2014 verrattuna. TAITOkeskuksessa järjestettävien simulaatiokoulutuskokonaisuuksien suunnittelutyö käynnistettiin. Osaamisen kehittämisyksikössä laadittiin esimiesten perustehtäväkuvaus ja käynnistettiin pilotoinnin suunnittelu. Fronter-oppimisympäristöstä luovuttiin ja toiminta siirrettiin Moodle -verkko-oppimisympäristöön. PSHP:n Moodle toimii Mediamaisteri Group:in palvelimella. Säteilysuojelukoulutuksen verkkokurssin hankinta Moodle:en laitettiin vireille vuoden lopussa. Videotuotanto teki opetus- informaatio- ja perehdytysvideoita henkilökunnan ja asiakkaiden käyttöön

119 119 muun muassa kirurgian koulutuskeskukselle valmistettiin englanniksi ja suomeksi mainosvideot asiakkaille sekä perehdytysvideo opiskelijoille ja asiakkaille. Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työterveyshuoltojen yhdistäminen Tullinkulma työterveyshuolto Oy:n käynnistettiin ja loppuunsaatettiin vuoden 2015 loppuun mennessä. PSHP:n työterveyshuollon 24 vakinaista työntekijää siirtyivät uuden työterveyshuollon osakeyhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteella ns. vanhoina työntekijöinä. Yhteistoiminta ja työsuojelun toiminnassa keskityttiin lakisääteiseen työsuojelutoimintaan, jota tehtiin yhteistyössä toimialueiden kanssa. Työsuojelun painopistettä yritettiin siirtää ennaltaehkäisevään toimintaan, jossa tukena käytetään mm. riskienarviointia sekä Haipro-ilmoituksia. Sisäilmaongelmien ratkaisut olivat edelleen suurena haasteena. Toimintaohjeita päivitettiin (mm. epäasiallisen kohtelun nollatoleranssi). Työhyvinvointiohjelma valmistui vuoden 2015 lopulla. Työhyvinvointikoulutusta ja valmennusta toteutettiin aktiivisesti kaikilla toimialueilla. Yhteistyötoimikunnan toimesta laadittiin henkilöstön työhyvinvointitoimet tukemaan arkipäivän työtä. Palvelussuhdeyksikössä toimialueiden tuloksellisuustyötä tuettiin mm. ohjeistamalla, tiedottamalla ja kouluttamalla päätöksentekijöitä ja esimiehiä sekä kehittämällä palveluprosesseja tehtävien uudelleenorganisoinnilla. Henkilöstön kanssa yhteistyössä käynnistetty tehtävien uudelleenorganisointi asiantuntijatiimeihin toteutettiin alkuvuodesta Titania-tiimissä valmisteltiin työaika-asioiden valvontaan vaihtoehtoinen menettelytapa, jonka käyttöönotolla 2016 tammikuussa luovuttiin Titania työvuorotaulukoiden paperitulosteiden toimittamisesta palvelussuhdeyksikköön. Palvelussuhdeyksikön henkilöstössä tapahtui vuoden aikana merkittäviä henkilöstövaihdoksia. Vuonna 2014 allekirjoitettiin jaksotyöhön Työaikapankin paikallinen virka- ja työehtosopimus, jolla työaikapankin käyttö laajennettiin koko sairaanhoitopiiriin ajalle Jaksotyöuudistusta koskevat virka- ja työehtosopimusmääräykset tulivat voimaan. Sairaanhoitopiirissä uudistusta ennakoitiin jo 2015, jolloin työvuorosuunnittelussa oli mahdollista ottaa käyttöön kolmen viikon työaikajaksot. Uudet jaksotyömääräykset tulivat sairaanhoitopiirissä voimaan alkaen, jolloin myös jaksotyössä olevan henkilöstön työvuorosuunnittelussa siirryttiin kaikkien osalta kolmen viikon työaikajaksoihin. Vanhan pääaulan neuvonnan siirtyessä Radiukseen elokuussa 2015, asiakaspalveluihin rekrytoitiin kuusi nuorisotakuun piiriin kuuluvaa opastamaan ja saattamaan asiakkaita Taysin alueella. Vanhaan pääaulaan avattiin uusi neuvontapiste, Kohtaamispaikka. Yhteistyössä tietohallinnon, viestinnän ja toimitilat ja teknologian kanssa käynnistettiin karttasovelluspalvelun selvitys opastinjärjestelmän kehittämiseksi koko kampusalueelle. Yhteistyössä Tampereen kaupungin esteettömyysasiantuntijan ja potilasjärjestöjen kanssa esteettömyyskartoitus Taysin alueella. Asiakaspalautejärjestelmän hankinta toteutettiin neuvottelumenettelyllä ja toimittajaksi valittiin Analystica Oy. Aktiivista palveluneuvontaa ja viestintää toteutettiin vapaan hoitopaikan valinnasta eri asiakassegmenteille. Palvelumuotoilun toteutus ja jatkokehittäminen siirtyi hankerahoituksella Finn-Medi Oy:n toiminnaksi. Talous- ja laskentapalveluissa vuonna 2014 käyttöön otettu kirjanpitojärjestelmä Intime ja taloussuunnittelujärjestelmä Basware FPM ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Sen sijaan kuntalaskutusohjelmisto Mynla tuotti edelleen ylimääräistä selvitystä ja lisätyötä. Taloussuunnitteluprosessia muokattiin vuoden 2016 suunnittelun osalta tarkoituksena rakentaa budjetti siten, että ensin muodostetaan myynnin osalta Sairaanhoitopiirin kokonaisraami yhdessä jäsenkuntien ja sopimuskumppaneiden kanssa ja vasta sen jälkeen muodostetaan sovittuun raamiin sisäinen talousarvio. Samassa yhteydessä tuotannon seurantaan muodostettiin uusi seurantaja neuvottelutaso, hoitopolut. Uusi toimintatapa vaati paljon omaksumista sekä sisäisiltä toimijoilta että myös asiakkailta, mutta kokonaisuudessaan sen koettiin toimivan hyvin ja se sai pääasiassa positiivista palautetta. Vuonna 2015 raportoinnilla pyrittiin vastaamaan talouden ennakoinnin haasteeseen ja toimialuekohtaista ennustetta seurattiin tarkoin ja mm. piirin tuloslaskelmaennusteesta tehtiin kuukausittainen seurantaraportti. Tärkeänä laadullisena haasteena talous- ja laskentapalveluilla on raportoitavan tiedon oikeellisuus ja oikea muoto. Tämä vaatii jatkuvasti erityisiä ponnisteluja ja sen ympärille onkin suunniteltu vuodelle 2016 kehitysprojektia. Laskentapalveluiden puolella tapahtui henkilöstössä paljon roolien vaihtoa ja henkilövaihdoksia. Yhteensä 13 henkilöstä 6 vaihtoi vuoden aikana olennaisesti rooliaan tai vaihtui kokonaan. Talouspalveluiden toiminnasta tehtiin ulkopuolinen auditointi (Ernst&Young), jossa erityisenä tarkasteluna oli kirjausten oikeellisuus ja veroasiat. Selvityksessä todettiin, että sairaanhoitopiirin käytännöt ja toimintatavat ovat tutkittujen asioiden suhteen erittäin hyvällä tasolla.

120 120 Mittarit, tavoitetasot, tulokset ja perustelut poikkeamiin (toimialuetaso) ASIAKAS Sisäisen palvelukyvyn toteutuminen Tavoite: Hoidolliset vastuualueet: vähintään 80 % saavuttaa tason 4-5 (asteikko 1-5). Ei-hoidolliset vastuualueet: vähintään 70 % saavuttaa tason 4-5 (asteikko 1-5). Toteuma: 65 % Perustelu poikkeamaan: Sisäisen palvelukyvyn kyselyyn vastasi 84 henkilöä (17,9 %) kyselyn saaneesta 468 henkilöstä. Vähäinen vastaajamäärä heikentää arvioinnin luotettavuutta. Vastausten määrä/arvioitava osaalue vaihteli Sisäisen palvelukyvyn parantaminen on palvelukeskuksen keskeinen tavoite ja tähän tähtää myös vuosina järjestettävä asiakaspalvelukoulutus. HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Kehityskeskustelut Sitova tavoite: kehityskeskustelut toteutuvat vakansseihin suhteutettuna vähintään 90-prosenttisesti. Toteuma: 99 % Täydennyskoulutus Tavoite: koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit vähintään 10 vrk/ vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö vähintään 5 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 3 vrk/vuosi. Toteuma: lääkärit 3,6 vrk, erityis- ja hoitohenkilöstö 3,7 vrk, muu henkilöstö 4 vrk Perustelu poikkeamaan: Hallintopalvelukeskuksen henkilöstä runsaat 80 % on toimisto- ja hallintohenkilöstöä, jonka osalta tavoite toteutui. Lääkäri- ja erityis- ja hoitohenkilöstä työskentelee pääosin työterveyshuollossa, jossa vuosi 2015 oli suurten muutosten aikaa osayhtiöittämisvalmistelujen ja näihin liittyvien yt-neuvottelujen vuoksi. Esimiestyö Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 83 % Työn kehittävyys ja haasteellisuus Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 95 % Työyhteisön toiminta Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 91 %

121 121 Työtyytyväisyys Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 93 % Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivät Tavoite: sairauspoissaolopäivät / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: 5 % Perustelu poikkeamaan: Sairauspoissaolopäivät vakanssia kohden kasvoivat 0,5 päivää/vakanssi. Lisäys selittyy yksittäisten henkilöiden pitkistä sairauslomista. Lyhyet sairauspoissaolokerrat Tavoite: korkeintaan 3 vrk kestävät sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: 12 % Perustelu poikkeamaan: Lyhyitä sairauslomakertoja oli 1,7 laskennallista vakanssia kohden ja niiden määrä lisääntyi 0,2 kertaa/laskennallinen vakanssi. Lyhyitä sairauslomien määrän kasvua selittää osaltaan organisaatio- ja henkilöstömuutokset sekä tiukka kustannustenhallintapolitiikka. Lyhyiden sairauslomapäivien määrä hallintopalvelukeskuksessa on hyvällä tasolla ja piirin keskimääräistä tasoa alhaisempi. TALOUS Palkkamenot Sitova tavoite: palkkamenot ovat enintään talousarvion mukaiset (toimialuetaso) Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 te Palkkamenot yhteensä (te) % Tilikauden tulos Sitova tavoite: tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi. Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 te Tilikauden tulos (te) % 597 Työpanos Tavoite: työpanos toteutuu enintään suunnitelman mukaisesti (toteuma enintään 100 %) Toteuma: 95 %

122 122 VALKEAKOSKEN SAIRAALA Sairaalan johtaja Juha Alanko Johtava ylihoitaja Päivi Rissanen Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2015 Muutettu Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2014 TP2015/ Lopull. TA2015 TP2015/ TP2014 Toimialue e e e e % % Toimintatuotot % 95 % Toimintakulut % 99 % - josta palkat % 81 % Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä Vastuualueet Päivä- kirurgia Työpanokset Hoitopäivät Hoitojaksot Avohoitokäynnit VALKEAKOSKEN SAIRAALAN VA Sairaan- ERIKOISSAIRAANHOITO PERUSTERVEYDENHUOLTO YHTEENSÄ 160, sijat % sairaanhoitopiiristä 3,4 4,4 5,2 25,1 9,0 6,0 - somaattinen esh 5,2 5,2 25,1 6,9 6,9 Valkeakosken sairaalan ja Taysin työnjaossa tapahtui merkittävä muutos vuonna Lääkärihenkilöstö siirtyi Taysin työntekijöiksi, poikkeuksena sairaalan johtaja ja ensiavun osastonylilääkäri. Toimialueille siirtyneet lääkärit työskentelevät edelleen Valkeakosken sairaalassa. Sovitun työnjaon mukaisesti ortopedia, naistentaudit, korva- ja suusairaudet sekä plastiikkakirurgia keskitettiin päiväkirurgisen leikkaustoiminnan osalta Valkeakoskelle. Tavoitteena oli, että erikoisalojen osalta poliklinikkatoiminta säilyy vähintään entisessä laajuudessa ja ensikäyntien määrä kasvaa. Lähetteiden käsittely tapahtui keskitetysti Taysissa. Valkeakosken sairaalan vuodeosastot yhdistettiin yhden kustannuspaikan ja yhden esimiehen alaisuuteen. Uusi toiminta lähti kangerrellen liikkeelle ja ensimmäinen puoli vuotta oli sekä leikkausosastolla että poliklinikalla tappiollista toimintaa. Lääkäreiden sijoituslistoja ei onnistuttu saamaan sellaisiksi, että Valkeakoskella olisi ollut toiminta sovitun kaltaista. Leikkausosaston kesäsulun jälkeen leikkaussalit ovat olleet miehitettyinä erittäin hyvin. Lääkäreiden saatavuus poliklinikoille parantui myös hieman kesän jälkeen. Kunnat ostivat enemmän perusterveydenhuollon päivystystä.

123 123 AVH-toiminta siirtyi vuoden 2014 syksyllä Valkeakosken sairaalaan. Toiminta alkoi kuudella sairaansijalla mutta sairaansijamäärä nousi kymmeneen maaliskuun 2015 alusta. AVH-toiminnan jatkumisen epävarmuus heijastui toimintaan koko vuoden ajan. Henkilöstön saatavuus oli kuitenkin hyvä ja moniammatillinen yhteistyö sujui hyvin. Dialyysitoiminta laajeni elokuussa 2015, kun Urjalan dialyysi loppui ja potilaat siirtyivät Valkeakoskelle. Lisäksi Taysin dialyysiyksiköstä siirtyi muutama potilas tänne. Toiminnan lisäys sai aikaan sen, että dialyysiyksikkö alkoi toimia osan viikosta kahdessa vuorossa. Kirurgisen vuodeosaston potilasprofiilin muuttuminen sisätautipainotteiseksi oli suuri muutos henkilökunnalle. Vuodeosastojen samanaikainen yhdistyminen toi oman lisänsä tähän. Muutos näkyy Työterveyslaitoksen työhyvinvointikyselyssä sekä sairaanhoitopiirin omassa henkilöstökyselyssä. Muutosjohtaminen ei ole mennyt toivotulla tavalla ja henkilökunta koki, ettei heitä ole otettu mukaan muutoksen suunnitteluun. Hoitotyön näkökulmasta osastojen yhdistyminen toi mukanaan omahoitajuuden molempiin moduuleihin. Mittarit, tavoitetasot, tulokset ja perustelut poikkeamiin (toimialuetaso) ASIAKAS Palvelukokemus Sitova tavoite: Vähintään 90 % annetuista vastauksista on osittain tai täysin samaa mieltä" (4 tai 5) sekä enintään 3 % annetuista vastauksista on täysin tai osittain eri mieltä (arvot 1 tai 2) Toteuma: 99 % Perustelu poikkeamaan: Palvelusopimusten toteutuminen Tavoite: sopimusasiakkaiden palvelusopimukset toteutuvat tuottajittain toimialuetasolla sopimusten/tilausten mukaisesti. Tavoite katsotaan saavutetuksi, kun toteuma on prosenttia. Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 te Jäsenkunnat (te) , Muut sopimuskunnat (te) Sopimusasiakkaat yhteensä (te) ,3 97, Perustelu poikkeamaan: Yksi sairaala -mallin mukainen uusi toiminta ei käynnistynyt toivotusti, minkä johdosta ensimmäiset kuusi kuukautta oli tyhjäkäyntiä poliklinikoilla ja leikkaussaleissa. Tehdyt korjaustoimenpiteet tuottivat tulosta vasta kesälomien jälkeen. PROSESSI Ennakoimaton hoitojakson uusiutuminen (readmission rate) Tavoite: Ennakoimattomien sairaalaan ottojen määrä pienenee. Toteuma: -2 %

124 124 Hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa Sitova tavoite: Kaikki asetetut määräajat toteutuvat lain säätämällä tavalla. 2-3 osiota toteutuu 100 % määräajan mukaan, yksikään ei toteudu alle 95 %. Osiot: - Hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen - Hoidon tarpeen arvioinnin toteuttaminen - Hoitoon pääsy (toimialuetaso). Toteuma: 1 osio toteutuu 100 %, 2 osiota yli 95 % Perustelu poikkeamaan: Potilas- ja lääkäriohjaus on Taysissa. Hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa Sitova tavoite: Kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle hoito toteutuu 100 %:ssa neljän viikon kuluessa. Toteuma: 81 % Perustelu poikkeamaan: Valkeakosken sairaala ei ole saanut toimialueilta riittävästi lääkäriresurssia, jotta aikoja voitaisiin antaa nopeammin. Lähetteiden väärät kiireellisyysarvioinnit ovat myös osasyynä. Hoitojaksotuottavuus Tavoite: DRG-pisteen deflatoitu hinta ei nouse edellisestä vuodesta (kustannukset per painotettu hoitojakso). Muutos: 5 % Perustelu poikkeamaan: Yksi sairaala -mallin mukainen uusi toiminta ei käynnistynyt toivotusti, minkä johdosta ensimmäiset kuusi kuukautta oli tyhjäkäyntiä poliklinikoilla ja leikkaussaleissa. Kiinteitä kustannuksia ei kuitenkaan pystytty vähentämään samassa suhteessa. MRSA:n torjunta Tavoite: sairaalassaoloaikana syntyneet tartunnat puolittuvat. Muutos: -75 % Potilasturvallisuusilmoitusten käsittely Tavoite: Ilmoitetuista vaaratapahtumista vähintään 90 % käsitellään 2 viikon kuluessa. Muutos: Epikriisien eli hoitopalautteiden lähettäminen Tavoite: hoitoyhteenvedot ja jatkohoito-ohjeet lääkemääräyksineen lähetetään 90 %:sti < 5 vrk:n kuluessa lähettäneelle lääkärille tai sovittuun jatkohoitopaikkaan. Toteuma: 96 % HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Kehityskeskustelut Sitova tavoite: kehityskeskustelut toteutuvat vakansseihin suhteutettuna vähintään 90-prosenttisesti. Toteuma: 73% Perustelu poikkeamaan: Kehityksen suunta on oikea, parannusta edelliseen vuoteen yli 30 %.

125 125 Täydennyskoulutus Tavoite: koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit vähintään 10 vrk/ vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö vähintään 5 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 3 vrk/vuosi. Toteuma: lääkärit 13,3 vrk, tutkimus- ja hoitohenkilöstö 4,5 vrk, muu henkilöstö 2,4 vrk Perustelu poikkeamaan: Täydennyskoulutuksiin ohjaamiseen ja motivointiin on panostettu esimiestasolla ja tulokset ovat selvästi edellisvuotta paremmat, joskaan eivät vielä riittävät. Hoitoalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Tavoite: vähintään 85 prosenttia hoitoalan opiskelijoista antaa ohjatun harjoittelun jaksoista (yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijat) arvioinnissaan arvosanan 8, 9 tai 10 (asteikko 1-10). Toteuma: 93 % Perustelu poikkeamaan: Terveystieteellinen tutkimus Tavoite: EVO-julkaisupisteiden määrä kasvaa kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna Muutos: -100 % Perustelu poikkeamaan: Lääkärit siirtyivät osaksi Taysin toimialueita , poikkeuksena sairaalan johtaja ja ensiavun osastonylilääkäri. Esimiestyö Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 72 % Perustelu poikkeamaan: Vuoden aikana tapahtuneet suuret muutokset toiminnassa ovat lisänneet henkilöstön epävarmuutta toiminnan jatkumisesta. Esimiehet ovat tehneet parhaansa alati muuttuvissa tilanteissa. Työn kehittävyys ja haasteellisuus Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 87 % Työyhteisön toiminta Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 85 % Työtyytyväisyys Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 88 % Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivät Tavoite: sairauspoissaolopäivät / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: 6 % Perustelu poikkeamaan: Yksiköissä oli muutamia koko vuoden kestäneitä sairauslomia.

126 126 Lyhyet sairauspoissaolokerrat Tavoite: korkeintaan 3 vrk kestävät sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: 10 % Perustelu poikkeamaan: Muutokset on ilmeisesti koettu uhkana ja kynnys jäädä lyhyille sairauslomille on laskenut. Työterveyshuolto ja esimiehet ovat pyrkineet tukemaan henkilökuntaa muutostilanteissa. TALOUS Palkkamenot Sitova tavoite: palkkamenot ovat enintään talousarvion mukaiset (toimialuetaso) Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 te Palkkamenot yhteensä (te) ,5% Perustelu poikkeamaan: Lääkärien päivystyskorvaukset ja aluerahat maksettiin Valsista, vaikka ne oli budjetoitu toimialueille eikä korjaavaa talousarviomuutosta tehty. Tilikauden tulos Sitova tavoite: tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi. Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 te Tilikauden tulos (te) ,7-334 Perustelu poikkeamaan: Yksi sairaala -mallissa oli käynnistämisongelmia. Toimintakuluja ei saatu sopeutettua suhteessa vähentyneisiin toimintatuottoihin. Työpanos Tavoite: työpanos toteutuu enintään suunnitelman mukaisesti (toteuma enintään 100 %) Toteuma: 98 %

127 127 VAMMALAN SAIRAALA Sairaalan johtaja Jarmo Lylynperä Johtava ylihoitaja Marita Saari Toimialue Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2015 Muutettu Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2014 TP2015/ Lopull. TA2015 TP2015/ TP2014 Toimintatuotot % 82 % Toimintakulut % 80 % - josta palkat % 70 % Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä Sairaala Työpanokset Hoitopäivät Hoitojaksot Päiväkirurgia Avohoitokäynnit Sairaansijat somaattinen psykiatrinen YHTEENSÄ 143, % sairaanhoitopiiristä 3,0 4,8 3,9 8,7 6,0 5,3 - somaattinen esh 5,6 3,9 8,7 6,8 6,0 Vammalan sairaalan toiminnassa tapahtui vuoden 2015 isoja toiminnallisia muutoksia. Näiden muutosten johdosta nu-meraalinen vertailu talous- ja toimintalukujen tarkastelemalla on vaikeaa. Poliklinikka- ja avohoitotoimintaa kehitettiin uuden työjaon mukaisesti yksi sairaala mallilla. VAS:n koko henkilöstö osallistui sairaanhoitopiirin uuteen strategiaan liittyviin keskusteluihin ja strategian jalkautukseen, mitä jatketaan vuoden 2016 aikana. Kampusyhteistyötä tehtiin niin tilojen kuin toimintojen osalta kampuksen eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Vammalan sairaalan päivystys siirtyi vuoden 2015 alusta Sotesin hoitoon. Päivystyksen henkilökunta siirtyi osittain Sotesin palvelukseen, osittain se siityi PSHP:n muihin yksikköihin tai muiden työnantajien palvelukseen. Sotesi loi päivystyksestä uudella tavalla toimivan perusterveydenhuollon päivystyksen. Päivystyksen uudessa mallissa yöpäivystys siirtyi Acutaan. Sovittiin, että Sotesin terveyskeskuslääkäri hoitaa myös Vammalan sairaalan sairaalapäivystyksen terveyskeskuksen päivystyksen aukioloaikana. Kampuksella kilpailutettiin yöpäivystys. Yöpäivystys on pelkkää sairaalapäivystystä ilman potilasvastaanottoa. Yöpäivystyksen lääkäritoiminnot sai hoitaakseen MedGroup.

128 128 Toinen organisatorinen muutos oli, että sairaalahuoltohenkilökunta siirtyi Servi Oy:n palvelukseen. Välinehuollon henki-löstö siirtyi TAYS:n välinehuollon alaisuuteen. Molemmat toiminnot jatkuivat sairaalassa pääosin entiseen tapaan sairaalan kiinteistö- ja muu huoltohenkilöstö siirtyi TAYS:n vastaavan yksikön alaisuuteen. Sairaalakiinteistöihin liittyvät toiminnot siirtyivät samalla TAYS:n alaisuuteen. Taloudessa noudatettiin Vammalan sairaalan hyväksyttyä talousarviota vuodelle Vuoden 2016 alusta muutos viedään loppuun myös budjettiteknisesti. Merkittävin toiminnallinen muutos oli siirtyminen ns. yksi sairaalamalliin Muutoksen keskeisin kohta oli uusi työnjako TAYS:n, VAS:n ja VALS:n kesken. Vammalaan keskitettiin lisää gastroenterologista, urologista ja yleiskirurgista leikkaus- ja vuodeosastotoimintaa. Naistentautien ja ortopedian leikkaustoiminnot siirtyivät joko Valkeakoskelle tai TAYS:aan. Muutoksessa otettiin huomioon myös voimaantulleet päivystysasetuksen muutokset. Yksi sairaala-malliin siirryttäessä TAYS:n toimialueet ottivat hoidettavakseen Vammalan aluesairaalan somaattiset toiminnot sekä lastenpsykiatrian toiminnot. Lääkärihenkilökunta siirtyi TAYS:n palvelukseen johtavaa lääkäriä lukuun ottamatta. Toimintamallin käyttöön ottoon liittyen todettiin, että potilaita Vammalan sairaalaan voitiin ohjata mistä PSHP:n kunnasta tahansa. Samalla lähetekäsittely siirrettiin TAYS:aan. Yksi sairaalamallin keskeisiä hyötyjä on potilaan hoidon laadun parantuminen ja samalla siinä esiintyneen potilaasta riippumattoman variaation väheneminen. Yksi sairaalamalliin liittyen sairaalan avohoidon erikoisalapoliklinikoiden määrää on lisätty. Vammalan sairaalaan laadittiin keväällä 2015 talouden hallintaohjelma, jonka tarkoituksena oli edistää taloudellisiin tavoitteisiin pääsyä. Osana tätä ohjelmaa kirurginen vuodeosasto muutettiin ilman resurssilisäystä toukokuussa 2015 viikko-osastosta 24/7 avoinna olevaksi osastoksi. Aikuis- ja nuorisopsykiatriassa ei tapahtunut toimintavuoden aikana muutoksia. Vuoden aikana PSHP:ssa valmistui kui-tenkin koko sairaanhoitopiirin kattava psykiatrian kehittämisohjelma. Kehittämisohjelma koskee sekä avohoitoa että osastohoitoa. Valmistuneen ohjelman mukaisesti vuoden loppupuolella valmistauduttiin aikuis-, lasten- ja nuorisopsykiat-rian toimintojen siirtämiseen v alusta toimialue 4 ja 5 alaisuuteen. Parkanossa sijaitseva psykiatrian poliklinikka (mielenterveystoimisto) siirtyi vuodenvaihteessa Parkanon kaupungille liikkeenluovutusperiaatetta noudattaen. Toimintavuoden 2015 aikana varmistui, että Vammalan sairaalan henkilökunnan vakanssien määrä tulee olemaan enintään n. 90 vuonna Sairaalaan jäävä henkilökunta muodostuu pelkästään eriasteisesta hoitohenkilökunnasta ja hallinnon henkilöstöstä. Henkilöstö teki aloitteen koko sairaalan jäljellä olevan henkilöstön siirtämisestä TAYS:n toimialueiden alaisuuteen. Sairaalan johto kannatti esitystä. Hankkeen käsittely oli kesken vuodenvaihteessa Kampusyhteistyö on jatkuvaa perusterveydenhuollon, toimialueiden ja Servi Oy:n kanssa. Sotesin ja VAS:n yhteinen gastroenterologian toimenpideyksikkö toimii VAS:n tiloissa. Siellä tehdään sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon maha- ja suolikanavan tähystyksiä. Sotesin ilmoittautuminen siirtyi samoihin tiloihin aluesairaalan ilmoittautumisen kanssa alkaen. PSHP:n, Sastamalan kaupungin ja VAS:n yhteinen tilatyöryhmä sai tilojen käyttö- ja saneeraussuunnitelman valmiiksi vuoden 2015 aikana. Suunnitelmat etenevät Sastamalan Mittarit, tavoitetasot, tulokset ja perustelut poikkeamiin (toimialuetaso) ASIAKAS Palvelukokemus Sitova tavoite: Vähintään 90 % annetuista vastauksista on osittain tai täysin samaa mieltä" (4 tai 5) sekä enintään 3 % annetuista vastauksista on täysin tai osittain eri mieltä (arvot 1 tai 2) Toteuma: 98 % (arviot 4 tai 5) ja 1 % (arviot 1-2) Palvelusopimusten toteutuminen Tavoite: sopimusasiakkaiden palvelusopimukset toteutuvat tuottajittain toimialuetasolla sopimusten/tilausten mukaisesti.

129 129 Tavoite katsotaan saavutetuksi, kun toteuma on prosenttia. Palvelusopimukset ylittyivät sopimusasiakkaitten osalta euroa. Perustelu poikkeamaan: Yksi sairaalamallin mukaisesti Vammalan sairaalaan ohjattiin potilaita enemmän. Talousarvio oli laadittu sairaala/toimialuekohtaisten kuntatilausten pohjalta. PROSESSI Ennakoimaton hoitojakson uusiutuminen (readmission rate) Tavoite: Ennakoimattomien sairaalaan ottojen määrä pienenee. Toteuma: 6 % Perustelu poikkeamaan: Tavoite saavutettiin. Kolmen edellisen vuoden keskiarvo oli 7 %. Hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa Sitova tavoite: Kaikki asetetut määräajat toteutuvat lain säätämällä tavalla. 2-3 osiota toteutuu 100 % määräajan mukaan, yksikään ei toteudu alle 95 %. Osiot: - Hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen - Hoidon tarpeen arvioinnin toteuttaminen - Hoitoon pääsy Toteuma: 99 % Perustelu poikkeamaan: Lähetekäsittelyssä ja hoidonvarauksessa sekä jonohallinnassa on parantamisen varaa. Vajaan toiminnan parempi yhteistyö TAYS:n toimialueiden kanssa on tarpeen. Hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa Sitova tavoite: Kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle hoito toteutuu 100 %:ssa neljän viikon kuluessa. Toteuma: 84 % Perustelu poikkeamaan: Lähetekäsittelyssä ja hoidonvarauksessa sekä jonohallinnassa on parantamisen varaa. Vajaan toiminnan parempi yhteistyö Tays:n toimialueiden kanssa on tarpeen. Hoitojaksotuottavuus Tavoite: DRG-pisteen deflatoitu hinta ei nouse edellisestä vuodesta (kustannukset per painotettu hoitojakso). Muutos: -15 % Perustelu poikkeamaan: Tavoite saavutettiin. DRG pisteen Vammalan sairaalassa oli 539 euroa MRSA:n torjunta Tavoite: sairaalassaoloaikana syntyneet tartunnat puolittuvat. Muutos: -33 % Perustelu poikkeamaan: Vammalan aluesairaalassa todettiin kolme uutta MRSA tapausta vuonna 2014, vuonna kpl. Luvut ovat pieniä mutta oikean suuntaisia. Sattuma vaikuttaa suuresti pieniin lukuihin

130 130 Potilasturvallisuusilmoitusten käsittely Tavoite: Ilmoitetuista vaaratapahtumista vähintään 90 % käsitellään 2 viikon kuluessa. Perustelu poikkeamaan: Tavoite saavutettiin. Vammalan sairaalassa oli yhteensä 193 HaiPro ilmoitusta, joista valmiina on 172, käsittelyssä 10 ja 11 odottaa käsittelyä. Epikriisien eli hoitopalautteiden lähettäminen Tavoite: hoitoyhteenvedot ja jatkohoito-ohjeet lääkemääräyksineen lähetetään 90 %:sti < 5 vrk:n kuluessa lähettäneelle lääkärille tai sovittuun jatkohoitopaikkaan. Toteuma: 80 % Perustelu poikkeamaan: Epikriisien lähettämisviivettä on ollut ensisijaisesti sisätaudeilla ja psykiatriassa. Kummassakin yksikössä on ollut pulaa lääkärihenkilöstöstä. HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Kehityskeskustelut Sitova tavoite: kehityskeskustelut toteutuvat vakansseihin suhteutettuna vähintään 90-prosenttisesti. Toteuma: 73 % Vammalan aluesairaalassa on käyty kehityskeskustelu 145 henkilön kanssa. Työpanos vuonna oli 143,0. Kehityskeskusteluja ei ole käyty riittävästi sijaishenkilöstön kanssa. Täydennyskoulutus Tavoite: koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit vähintään 10 vrk/ vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö vähintään 5 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 3 vrk/vuosi. Toteuma: lääkärit 2,5 vrk, tutkimus- ja hoitohenkilöstö 2,3 vrk, muu henkilöstö 1,6 vrk Perustelu poikkeamaan: Johdon kannustus koulutukseen ei ole riittävää. Koulutushakemuksia ei ole jouduttu hylkäämään. Meeting -toiminnassa osa koulutuksista saattaa jäädä kirjautumatta koulutusrekisteriin Hoitoalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Tavoite: vähintään 85 prosenttia hoitoalan opiskelijoista antaa ohjatun harjoittelun jaksoista (yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijat) arvioinnissaan arvosanan 8, 9 tai 10 (asteikko 1-10). Toteuma: 98 % Lääketieteen opiskelijoiden kliininen harjoittelu Tavoite: vähintään 85 % lääketieteen opiskelijoista arvioi sairaalan lääkäreiden antaman opetuksen ja opetusmyönteisyyden kiitettäväksi antamalla arvosanan 6 tai 7 (asteikko 1 7) Toteuma: Ei tietoa Perustelu poikkeamaan: Mittari ei sovellu käytettäväksi Vammalan sairaalassa kliinisen harjoittelun vähäisyydestä johtuen.

131 131 Terveystieteellinen tutkimus Tavoite: EVO-julkaisupisteiden määrä kasvaa kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna Muutos: Perustelu poikkeamaan: Terveystieteellistä tutkimusta ei ollut Vammalan sairaalassa. Yksi julkaisu Pinsettilehdessä 4/2015 Esimiestyö Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 75 % Perustelu poikkeamaan: Esimiehille tarvitaan täydennyskoulutusta johtamistehtävään. Työn kehittävyys ja haasteellisuus Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. toteuma: 93 % Työyhteisön toiminta Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 91 % Työtyytyväisyys Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 91 % Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivät Tavoite: sairauspoissaolopäivät / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: -3 % Perustelu poikkeamaan: Tavoite saavutettiin. Sairauspoissaolopäivät/vakanssi alenivat 16,59 16,14. Lyhyet sairauspoissaolokerrat Tavoite: korkeintaan 3 vrk kestävät sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: -9 % Perustelu poikkeamaan: Tavoite saavutettiin. Lyhyet sairauspoissaolopäivät/vakanssi laskivat 1,88 1,72

132 132 TALOUS Palkkamenot Sitova tavoite: palkkamenot ovat enintään talousarvion mukaiset (toimialuetaso) VAS toteuma 99 % Perustelu poikkeamaan: Tavoite saavutettiin. Tulos perustuu lomapalkkavelan uudelleen arviointiin Tilikauden tulos Sitova tavoite: tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi euroa Työpanos Tavoite: työpanos toteutuu enintään suunnitelman mukaisesti (toteuma enintään 100 %) Toteuma: 104 Perustelu poikkeamaan: Yksi sairaalamallin mukainen toiminta ei ollut mahdollista vanhoilla perusteella laadulla työpanosarvioilla. Uuden toimintamallin mukaiset tuotot kasvoivat enemmän kuin toimintakulut.

133 133 YHTYMÄHALLINTO Yhtymähallinnon johtaja Rauno Ihalainen Yhtymähallinnon johtajan varahenkilö, johtajaylilääkäri Kari-Matti Hiltunen Vastuualueet Työpanokset Toimintakulut 1000 e Yleishallinto 27, Erillisrahoitteinen toiminta: Tiedekeskus 7,0 Perusterveydenhuolto 4,8 Yleishallinto, välitettävät palvelut ja tarvikkeet (tekninen va) - Kehittämistoiminta (tekninen va) - Yhteensä 39,4 josta erillisrahoitteinen toiminta % sairaanhoitopiiristä 0,6 - Yleishallinto. Sairaanhoitopiirin strategian toimeenpano Palveluja elämän tähden vuosiksi on jatkunut vuonna Samanaikaisesti, vanhan strategian toteuttamisen rinnalla, laadittiin uusi Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia vuosille Uuden strategian valmistelussa pyrittiin ottamaan huomioon toimintaympäristöön vaikuttavat muutostekijät seuraavan kymmenen vuoden aikana. Uusi strategia hyväksyttiin sairaanhoitopiirin valtuustossa lokakuussa Strategian tavoitetilaksi on määritelty olla arvostetuin ja kasvava erikoissairaanhoidon palveluntuottaja, kansallisesti kilpailukykyisin ja kansainvälisesti tunnettu sairaala sekä hyvän hoidon, opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen edelläkävijä. Samassa yhteydessä sairaanhoitopiirin valtuusto teki päätöksen, että julkisen osakeyhtiön perustamisesta Pirkanmaan erikoissairaanhoidon tuottajaksi voidaan tehdä kolmivaiheinen selvitys. Selvityksen ensimmäinen vaihe aloitettiin toimintavuoden aikana. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään lainsäädännön asettamat reunaehdot ja muutostarpeet huomioiden tuleva sosiaali ja terveydenhuollon uudistus. Yhtymähallinnon johtamistyötä on jatkettu vuonna 2014 toteutettujen uudistusten mukaisesti. Yhtymähallinto keskittyy sairaanhoitopiirin strategiseen ohjaukseen ja päätöksentekoon sekä konserniohjaukseen. Sairaanhoitopiirin johtoryhmän jäsenet johtavat sairaanhoitopiiritasoisia prosesseja. Prosessit

134 134 ovat sairaanhoitopiirin ja Taysin johtaminen, konsernin omistajaohjaus, potilashoito ja palvelutuotanto, tutkimus ja opetus, hoitotyö ja asiakaspalvelu, terveysalan opetus ja hoitotieteellinen tutkimus, talous ja rahoitus, yhteisöasiakkuus ja tiedolla johtaminen, päätösvalmistelu ja toimeenpano, toiminnan uudistaminen, henkilöstöresurssit ja työnantajatehtävät, tietohallinto sekä sisäinen ja ulkoinen viestintä. Osana sairaanhoitopiirin johtamista yleishallinto koordinoi riskienhallintaa ja turvallisuuden kehittämistä. Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi huhtikuussa päivitetyn riskienhallintapolitiikan, joka määrittelee sairaanhoitopiirin tahtotilan riskienhallinnan tavoitteista, periaatteista ja käytännön toteuttamisesta. Toimintavuoden aikana merkittävä asia on ollut Tays2020 uudistamisohjelma. Sairaanhoitopiirin hallitus perusti sairaanhoitopiirin valtuuston linjauksen mukaisesti rakennustoimikunnan, jonka tehtävänä on ollut tukea rakentamiseen liittyvien operatiivisten asioiden valmistelua ja toimia hallituksen valmistelevana toimielimenä. Sairaanhoitopiirin hallitus on seurannut sairaanhoitopiirin investointien, mukaan lukien Taysin uudistamisohjelma, etenemistä suunnittelukokouksissaan. Taysin etupihan varsinainen rakentamisvaihe pääsi käyntiin elokuussa, jolloin vanha pääovi suljettiin ja pääsisäänkäynti siirtyi Radius-rakennukseen. Toimintavuoden aikana valmistui uusi E-rakennus, jonka rakennustyöt oli aloitettu vuoden 2014 maaliskuussa. Rakennuksen avajaisia vietettiin marraskuussa Pitkä ja vaativa rakennusprosessi sujui suunnitellusti ja tiloja päästiin ottamaan käyttöön vaiheittain loppuvuoden aikana. Rakennukseen sijoittuivat Taysin munuais ja infektiopotilaille uudet tilat. Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi ensimmäisen välitilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä talouden hallinnan ohjelman, jonka valmistelu oli aloitettu helmikuussa. Sairaanhoitopiirin talousarvio oli valmisteltu tiukkaan tuloraamiin. Jäsenkuntien kanssa laaditut palvelusopimukset olivat 5,2 % alhaisemmat kuin tilinpäätöksessä Toimintakulut oli budjetoitu 3,9 % pienempänä. Talousarvion toteuttamista ei nähty mahdollisena ilman toiminnan ja talouden tasapainottamista. Talouden hallinnan ohjelmaa käsiteltiin toimintavuoden aikana johtajistossa, johtoryhmässä, yhteistyötoimikunnassa sekä hallituksen seminaarissa. Sairaanhoitopiirin hallituksen toiveen mukaisesti myös henkilöstölle järjestettiin erillinen keskustelutilaisuus talouden hallinnan keinoista. Sairaanhoitopiirin hallituksen ja Tampereen kaupunginhallituksen toukokuussa 2014 tekemien päätösten mukaisesti käynnistetyt erillisselvitykset yhteistyöhankkeista valmistuivat alkuvuodesta Selvitykset koskivat kuvantamisen järjestelyitä Hatanpään kuvantamisyksikön ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus ja apteekkiliikelaitoksen välillä, hankintaa ja logistiikkaa, työterveyshuoltoa, alueellisen tietojärjestelmäyhteistyön kehittämistä, urologisen hoidon tehostamista sekä rintasyöpien ja sukupuolitautien hoitoa. Raportit käsiteltiin Tampereen kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteistyöryhmän kokouksessa helmikuussa ja tämän jälkeen kummankin organisaation hallituksissa, jotka hyväksyivät esitetyt yhteistyölinjaukset. Rakenteellisten uudistusten valmistelua jatkettiin siltä pohjalta, että materiaali ja logistiikkapalvelujen toiminnoille sekä työterveyshuollon palveluille perustetaan Tampereen kaupungin ja sairaanhoitopiirin toimesta yhteiset osakeyhtiöt ja muut yhteistyöhankkeet päätetään toiminta ja taloussuunnitelmissa. Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi joulukuussa 2015 Tullinkulman työterveys Oy:n ja Tuomi Logistiikka Oy:n liiketoimintojen kauppakirjat ja uudet yhtiöt aloittivat toimintansa vuoden 2016 alusta. Aikuispsykiatrian uudistamista jatkettiin toimintavuoden aikana tehtävään valitun projektihenkilön johdolla. Kaivannon sairaalan toiminta liitettiin Taysin toimialue viiden yhteyteen vuoden alusta ja Kaivannon sairaalan toiminta päättyi Sairaanhoitopiirissä jatkettiin valinnanvapausmarkkinointia yhdessä konserniyhtiöiden ja potilashotellin kanssa. Valinnanvapauspotilaiden määrä (v ,7 M, v ,8 M ) kasvoi toimintavuoden aikana merkittävästi, hoidettuja potilaita oli 2400, heistä 45 % hoidettiin yliopistosairaalassa ja 55 % tytäryhtiöissä (Coxa Oy, Sydänsairaala Oy). Sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmä Uranuksesta otettiin uusi versio käyttöön huhtikuussa. Versionvaihdon myötä tuli käyttöön earkistoon tarvittavia muutoksia ja Tays Keskussairaala liittyikin kesäkuussa valtakunnallisen Potilastiedon arkistoon. Valkeakosken ja Vammalan sairaalat aloittivat potilastietojen arkistoinnin jo toukokuussa. Hoitotyön kirjaamista arvioitiin osana hoitotyön toimintasuunnitelmaa ja siihen laadittiin toimenpideohjelma kaikilla vuodeosastoilla. Syksyllä aloitettiin poliklinikalla toteutuvan hoitotyön kirjaamisen kartoitus. Toimintavuoden aikana valmistui uudet viestintäohjeet. Erityisesti esimiesten käyttöön tehty ohje sisältää eri viestintävälineiden ja käytäntöjen ohjeistus-

135 135 ta niin sisäisessä kuin ulkoisessakin viestinnässä. Tavoitteena oli yhdenmukaistaa käytäntöjä sairaanhoitopiiritasoisesti ja tukea Taysin yksi sairaala - periaatetta. Sairaanhoitopiirin internet-sivut uudistettiin reilun vuoden kestäneen valmistelutyön tuloksena. Julkaisu tapahtui lokakuussa. Sivuja lähdettiin uudistamaan asiakaspalautteiden ja toiveiden pohjalta ja niistä pyrittiin tekemään mahdollisimman potilaslähtöiset ja vuorovaikutteiset. Perusterveydenhuolto. Toiminnan painopiste oli asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän kehittämisessä sekä perusterveydenhuollon vahvistamisessa. Toimintavuoden aikana jatkettiin yhteistyötä terveyskeskusten lääkärikoulutuksen kehittämisessä PSHP:n, Tampereen yliopiston ja erityisvastuualueen terveyskeskusten keskinäisten sopimusten mukaisesti. Erityisvastuualueella ylläpidettiin aluetoimijaverkostoa, järjestettiin ohjaaja- sekä kehittäjäkoulutusta, arvioitiin systemaattisesti koulutuspaikkoja ja annettiin palautetta terveyskeskusten lääkäri- ja toimipaikkakoulutuksen auditoinnin perusteella. Julkisiin terveyskeskuksiin hankittiin Oppiportti ja sen hyödyntämiseen panostettiin. Vuoden aikana tavattiin erityisvastuualueen terveyskeskusten johtoa ja koulutusyhteyshenkilöitä säännöllisesti. Palvelujen järjestämissuunnitelman seurantaan osallistuttiin aktiivisesti. Vuoden aikana julkaistiin kaksi uutta alueellista hoitoketjua ja päivitettiin kokonaan uudistaen kolme hoitoketjua. Yhteensä hoitoketjuja päivitettiin seitsemän. Valmisteilla oli kolme uutta ketjua ja päivityksessä 17. Asiakkaat olivat mukana hoitoketjuja laatimassa. Hoitoketjujen graafinen ilme uudistettiin, ja niihin liitettiin ketjun toimivuutta mittaavat tarkistuslistat. Terveyskeskusten toimipaikkakoulutusverkostoa kehitettiin, menetelmäkoulutukseen osallistumista, hoitoketjujen juurrutusta ja toimintatapojen muutoksen johtamista ja arviointia tuettiin. Terveyskeskusten hoitoketjujen juurtumista auditoitiin terveyskeskusvierailujen yhteydessä tehdyllä kyselyllä. Asiakaslähtöisen palvelujärjestelmään tähtäävää muutosprosessia johdettiin ja ketjulähettitoiminnan koordinointia jatkettiin. Erityisvastuualueelle luotiin tutkimusterveyskeskusten verkosto. Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa vuoden 2015 alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteitä olivat elintapaohjauksen tehostaminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin brändääminen kaikkia väestöryhmiä kiinnostavaksi tuotteeksi. Elintapaohjauksen tehostaminen alueellisesti ja kuntatasolla tapahtui Pirkanmaalla toimeenpanemalla alueellisten ravitsemus- ja terveysliikuntasuunnitelmien ehdotuksia. Kuntien hyvinvointirakenteita tukeva hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto vakiinnutti toimintansa. Alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavista 24 kunnasta oli vuoden 2015 loppuun mennessä laatinut lakisääteisen laajan hyvinvointikertomuksen 20 kuntaa, joista ravitsemus oli yhtenä painopisteenä 17/20:ssä ja liikunta 16/20:ssa hyvinvointikertomuksessa. Sairaanhoitopiirin tuottamassa erikoissairaanhoidossa elintapaohjauksen painopiste vuonna 2015 oli edelleen potilaiden ja henkilöstön savuttomuuden tukemisessa. Uudeksi elintapaohjauksen kohteeksi valittiin vajaaravitsemus. Alueellisen hyvinvointikertomuksen valmistelu vuosille käynnistettiin kuntien johtoryhmien webropol-kyselyllä ja hyvinvointikoordinaattoreiden arviointikyselyllä. Terveyspuuverkkopalvelun jatkokehittäminen toteutettiin yhteistyössä Mainoskentän kanssa. PSHP:n uudistamisohjelmaan kuuluvassa poliklinikkahankkeessa tehtiin datalouhintaa monisairaiden, paljon palveluita käyttävien, koordinaatiotarpeessa olevien potilaiden tunnistamiseksi. Uudenlaisen hoitomallin prosessi kuvattiin. Toimintamallin pilotointi ja jatkokehittäminen aloitettiin Taysin kuntoutustutkimuspoliklinikalla. Tämä työ linkitettiin osaksi PSHP:n digitalisaatiohanketta. Osallistuttiin perusterveydenhuollon vaatimusmäärittelytyöhön UNA-hankkeessa. Toimintavuoden aikana tuettiin perusterveydenhuollon tutkimushankkeita, hankearviointia kehitettiin ja tehtiin omaa toimintaa arvioivia selvityksiä, tutkimuksia ja julkaisuja. Osallistuttiin valtakunnallisesti ja omalla erityisvastuualueella perusterveydenhuollon yksiköiden, sosiaalialan osaamiskeskusten ja erikoissairaanhoidon ja kuntien avainkehittäjien yhteistyöhön. Lisäksi osallistuttiin sairaanhoitopiirin yhteistyöryhmiin ja terveyskeskusjohdon, valtakunnallisen kansanterveystyön johtajaverkoston, STM:n, THL:n ja Kuntaliiton kokouksiin. Osallistuttiin toimijana TE- KES-Kurkiaura- (asiakaslähtöisen palvelujärjestelmä)- hankkeeseen ja asiantuntijana Väli-Suomen KASTE-Parempi arki-hankkeeseen. Kaikille yhteisenä toiminnan painopisteenä oli savuttomuuden edistäminen. Tupakoimattomana leikkaukseen toimintamallin suunnittelua jatkettiin ja mallin pilotointi käynnistyi kahdessa kunnassa. Päivitetty Savuton sairaala toimintaohjelma ja työkalupakki toimitettiin yksiköiden ja yhteistyökumppanien käyttöön Intranetin ja Internetin välityksellä. Piiri- ja toimialuetasoista savuttomuuden edistymistä arvioitiin Euroopan savuttoman terveydenhuoltoverkoston mittarilla, jonka tuloksena noustiin piiritasolla edellisen vuoden tulosta korkeammalle hopeatasolle.

136 136 Terveyslähtöistä ajattelua ja toimintatapaa vahvistettiin koulutuksen avulla henkilöstölle: Auta tupakoivaa lopettamaan, luotettavat terveysaineistot ja työvälineitä somaattisen potilaan mielenterveys- ja päihdeongelmiin koulutukset. Eri viestintäkanaville tuotettiin elintapojen muutosta tukevaa tietoutta ja ohjeita asiakkaille, ammattilaisille ja väestölle. Marraskuussa järjestettiin yhteistyössä muutaman potilasjärjestön ja muun kumppanin kanssa terveyden edistämisen teemaviikko Keskussairaalassa, Pitkäniemessä ja Valkeakosken sairaalassa. Tamk:n InnoEvent viikolle osallistuttiin Terveyttä edistävä- sairaala toimeksiannolla. Tiivistä yhteistyötä tehtiin STESO:n jäsenorganisaatioiden verkostossa osallistumalla hallituksen kokouksiin, kesäkouluun, verkostotapaamisiin ja Health Promotion Hospitals -konferenssiin Oslossa, jossa oli suullinen esitys Co-operation with students for promoting a smoke-free hospital. Yhdessä Tampereen yliopiston ja ervasairaanhoitopiirien kanssa perustettu Tampereen Biopankin toiminta käynnistyi. Ensimmäisen toimintavuotena rakennettiin keskeisiä toimintaprosesseja ja tietojärjestelmäratkaisuja. Tiedekeskus osallistui yliopistosairaanhoitopiirien tutkimusjohdon säännöllisiin tapaamisiin, sosiaali- ja terveysministeriön biopankkilain ohjausryhmän, kansallisen biopankkiverkoston bbmri.fi, opetus- ja kulttuuriministeriön kansallisen julkaisutiedonkeruutyöryhmän sekä eurooppalaiseen ISO standardointityöryhmän toimintaan. Tiedekeskuksen johtaja osallistui asiantuntijasihteerinä valtakunnallisen terveyden tutkimuksen arviointiryhmän toimintaan. Tietosuojavaltuutetun toimisto teki tarkastuskäynnin koskien henkilötietojen käsittelyä tieteellisissä tutkimuksissa. Piiritasoista toimintaa terveyden edistämiseksi erikoissairaanhoidossa johti toimi- ja palvelualuejohtajista koostuva ohjausryhmä. Ryhmä kokoontui kolme kertaa. Asioita valmisteli ja toteutti terveyden edistämisen koordinaattori ja asiantuntijatyöryhmä, joka kokoontui yhdeksän kertaa. Toimialueille nimetyt terveyden edistämisen ryhmät ja yhdyshenkilöt suunnittelivat ja toteuttivat oman alueensa toiminnat. Tiedekeskus toteutti yhdessä erityisvastuualueen tiedetoimikunnan ja tutkimustoimikunnan kanssa valtion tutkimusrahoituksen kilpailutuksen ja jakamisen alueen terveydenhuollon organisaatioille yliopistotasoisiin tutkimushankkeisiin. Lisäksi huolehdittiin lääkärikoulutuksen perusteella maksettavan erityisvaltionosuuden talousarviovalmistelusta ja raportoinnista. Yhdessä FinnMedi Oy:n kanssa huolehdittiin tieteellisessä tutkimustyössä tarvittavien tuki- ja asiantuntijapalveluiden järjestämisestä sairaanhoitopiirin tutkijoille. Tiedekeskus ja FinnMedi Oy muuttivat yhteisiin toimitiloihin Finn-Medi 1:een ja kehittivät palvelujaan Tays Tutkimus- ja innovaatiopalvelut - palvelukokonaisuutena. Toimintavuoden aikana osallistuttiin sairaanhoitopiirin sekä Tampereen yliopiston Kaupin kampuksen yksiköiden välisen terveystieellistä tutkimus ja lääkärikoulutusta käsittelevän yhteistyöryhmän työskentelyyn.

137 137 Mittarit, tavoitetasot, tulokset ja perustelut poikkeamiin (yhtymähallintotaso) ASIAKAS Palvelusopimusten toteutuminen Tavoite: sopimusasiakkaiden palvelusopimukset toteutuvat tuottajittain toimialuetasolla sopimusten/tilausten mukaisesti. Tavoite katsotaan saavutetuksi, kun toteuma on prosenttia. Toteuma: 84 % Toteuma Tavoite Poikkeama To- Toteuma te teuma- % 2014 Erikoissairaanhoito, jäsenkunnat (te) Erikoissairaanhoito, muut sopimuskunnat (te) Sopimusasiakkaat yhteensä (te) Sisäisen palvelukyvyn toteutuminen Tavoite: vähintään 90 % saavuttaa tason 4-5 (asteikko 1-5) Toteuma: Tulosta ei saatavissa. HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Kehityskeskustelut Sitova tavoite: kehityskeskustelut toteutuvat vakansseihin suhteutettuna vähintään 90-prosenttisesti. Toteuma: 71 % Täydennyskoulutus Tavoite: koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit vähintään 10 vrk/ vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö vähintään 5 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 3 vrk/vuosi. Toteuma: lääkärit 3,0 vrk, hoito ja tutkimushenkilöstö 0 vrk, muu henkilöstö 2,8 vrk Terveystieteellinen tutkimus Tavoite: EVO-julkaisupisteiden määrä kasvaa kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna Muutos: 21 % Esimiestyö Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 81 % Työn kehittävyys ja haasteellisuus Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 94 %

138 138 Työyhteisön toiminta Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 88 % Työtyytyväisyys Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 93 % Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivät Tavoite: sairauspoissaolopäivät / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: +171 % Lyhyet sairauspoissaolokerrat Tavoite: korkeintaan 3 vrk kestävät sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: -38 % TALOUS Palkkamenot Sitova tavoite: palkkamenot ovat enintään talousarvion mukaiset (yhtymähallintotaso ilman tiedekeskuksen ja kehittämistoiminnan vastuualueita) Toteuma: 98 % Toteuma Tavoite Poik- Toteuma-% Toteuma keama te 2014 Palkkamenot yhteensä (te) Tilikauden tulos Sitova tavoite: tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi. Toteuma Tavoite Poik- Toteuma-% Toteuma keama te 2014 Tilikauden tulos (te) , Työpanos Tavoite: työpanos toteutuu enintään suunnitelman mukaisesti (toteuma enintään 100 %) Toteuma: 90 %

139 139 Tuloslaskelman toteutuminen Vuoden 2015 talousarvio oli etukäteen arvioituna erittäin tiukka, koska se alitti vuoden 2014 toteuman toimintatuottojen osalta 3,4 %, joista jäsenkuntamyynnit oli budjetoitu 4,8 % vuoden 2014 toteuman alle. Kulupuolella toimintakulut kokonaisuutena alittivat vuoden 2014 toteuman 3,9 % ja erityisesti ulkopuolisten ostojen budjetti tuntui haasteelliselta, sen alittaessa vuoden 2014 toteuman 10,6 %. Kululajeista merkittävin eli henkilöstökulut oli budjetoitu vuoden 2014 toteuman tasoon. Tiukan talousarvion vuoksi talouden hallinnan työryhmä laati yksityiskohtaisen talouden hallinnan ohjelman, jonka avulla pyrittiin pysymään talousarviossa. Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos antoi tilikaudella laskutushyvityksiä sisäisille asiakkaille yhteensä 1,0 milj. eurolla. Kuvantamisen osuus kokonaissummasta oli 0,75 milj. euroa ja sairaala-apteekin 0,25 milj. euroa. Vuoden 2015 toimintatuotot ylittyivät talousarvioon verrattuna 21,1 milj. euroa (2,9 %). Myynnit jäsenkunnille ylittyivät talousarvioon verrattuna 18,2 milj. euroa (3,5 %) ja myynnit ulkokunnille ylittyivät 3,6 milj. euroa (3,9 %). Tilaajarenkaittain eriteltynä sopimuksen alaisen erikoissairaanhoidon jäsenkuntamyyntien merkittävimmät ylitykset kohdistuivat erityisesti Kehyskunnille (8,7 milj. euroa), Lounais- Pirkanmaalle (2,8 milj. euroa), Kolmostielle (2,0 milj. euroa) ja Juupajoen ja Mänttä-Vilppulan yhteistoiminta-alueelle (1,7 milj. euroa). Muut myynnit ylittivät talousarvion 1,1 milj. euroa (2.1 %). Erityisvelvoitemaksut alittivat talousarvion 0,5 milj. euroa (7,6 %). EVO-tuotot alittuivat 0,4 milj. euroa (3,3 %). Maksutuotot alittivat budjetoidut tuotot 0,7 milj. euroa (3,1 %) johtuen lähinnä liian suuresta arviosta, koska ne kuitenkin ylittivät edellisen vuoden toteuman. Toimintakulut ylittivät talousarvion 25,9 milj. euroa (3,8 %). Kuitenkin merkittävin kululaji eli henkilöstökulut alittivat budjetoidun 4,5 milj. eurolla (1,3 %). Budjetoidut palkkamenot alittivat talousarvion 4,6 milj. euroa (1,7 %). Palkkamenojen alitus johtui suurimmaksi osin lomapalkkavarauksen 1,0 milj. euron pienenemisestä, kun talousarviossa oli varauduttu varauksen 2,3 milj. euron kasvuun. Palkkakustannusten hallintaan edesauttoi määräaikaisen henkilöstön 2 % vähentyminen vuodesta Sairaanhoitopiirin kokonaistyöpanos oli 4718,6, kun talousarvio oli 4757,7 (ilman kehittämistoiminnan työpanoksia). Työpanokset alittivat suunnitellun kokonaisuudessaan 39,1 työpanosta eli 0,2 %. Toteutuneet henkilösivukulut olivat 28,0 prosenttia palkoista. Henkilöstökorvauksia pitkistä sairauspoissaoloista saatiin 0,2 milj. euroa suunniteltua enemmän. Suurin yksittäinen talousarvion ylittänyt kuluerä oli ulkopuolisten palveluiden ostot. Ylitystä kertyi yhteensä 22,9 milj. euroa (10,6 %). Ylitysuhkaan havahduttiin heti alkuvuodesta, koska talousarvio alitti edellisen vuoden toteuman 10,6 %, mutta ylitystä ei onnistuttu välttämään. On kuitenkin huomioitava, että ulkopuolisten palveluiden ostot alittivat edellisen vuoden toteuman 2,7 milj. euroa. Merkittävin yksittäinen pienentynyt erä verrattuna edelliseen vuoteen oli potilasvahinkovastuun normalisoituminen aiemmalle tasolle vuoden 2014 erityisen suuren vastuunkasvun jälkeen. Suurin ylitys, yhteensä 15,5 milj. euroa, syntyi yhtymähallinnon erikoissairaanhoidon palvelujen kauttakulkulaskutuksessa. Kauttakulkulaskutus ei vaikuta piirin tuloksen muodostumiseen, sillä siitä aiheutuvat kustannukset edelleen laskutetaan kunnilta. Toinen merkittävä ylittäjä oli tukipalvelukeskus, jonka ulkopuoliset ostot ylittyivät 2,0 milj. euroa. Materiaalikulut kokonaisuudessaan ylittivät talousarvion 6,2 milj. euroa (6,1 %). Erityisiä ongelmia oli lääkekustannusten hallinnassa ja lääkekustannukset ylittyivät 4,1 milj. euroa (9,2 %), vaikka niihin kiinnitettiin erityistä huomiota talouden hallinnan ohjelmassa ja lääkkeiden käyttöä seurattiin tarkasti toimialueittain. Vastuualueista erityisesti sisätaudeilla +1,2 milj. euroa) ja syövänhoidolla (0,8 milj. euroa) oli vaikeuksia pysyä lääkkeiden osalta talousarviossa. Hoitotarvikkeiden budjetti ylittyi 1,0 milj. euroa (3,2 %) ja muiden tarvikkeiden 1,1 milj. euroa (4,1 %). Muut toimintakulut ylittivät talousarvion 1,3 milj. euroa (9,1 %), johtuen erityisesti ulkopuolisten tilojen vuokrakuluista, jotka kasvoivat edellisestä vuodesta 0,9 milj. euroa. Rahoitustuotot ylittivät talousarvion selvästi, 3,6 milj. euroa, johtuen erityisesti tytäryhtiöiltä saaduista budjetoitua suuremmista osingoista. TAYS Sydänkeskus Oy maksoi osinkoa 3,15 milj. euroa, Coxa Oy 0,67 milj. euroaja Fimlab laboratoriot Oy 0,55 milj. euroa. Rahoituskuluissa syntyi säästöä 0,6 milj. euroa. Peruspääomalle suoritettiin korkoa budjetoidun 2,5 prosentin mukaan. Poistot toteutuivat lähes suunnitelmien mukaisesti. Poistoihin sisältyy 0,5 milj. euroa lisäpoistoja liittyen Pitkäniemen ravintokeskukseen. Tilikauden tulos oli 6,0 milj. euroa, joka oli 0,55 milj. euroa asetettua tavoitetta heikompi. Varausten ja rahastojen muutosten jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 6,6 milj. euroa, joka oli 0,7 milj. euroa tavoiteltua 7,37 milj. euroa pienempi.

140 140 Taulukko 11. Tuloslaskelma ilman sisäisiä eriä.

141 141 Rahoituksen toteutuminen Uudistamisohjelmaan liittyvän etupihahankkeen viivästymisestä johtuen talousarvioon tehtiin muutos valtuuston kokouksessa. Korjatussa talousarviossa investointimenoja pienennettiin 20,1 milj. euroa, jolloin investointimenojen kokonaistalousarvioksi muodostui 63,5 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta oli -19,8 milj. euroa ja se oli 9,9 milj. euroa korjattua talousarviota parempi. Varsinaisen toiminnan tuottama vuosikate alitti talousarvion 0,6 milj. euroa, mutta talousarviomuutoksesta huolimatta merkittävin tekijä talousarviota parempaan toiminnan ja investointien rahavirtaan oli investointimenojen 9,8 milj. euron alittuminen. Pysyvien vastaavien luovutustuloja saatiin 1,0 milj. euroa, joka oli 0,5 milj. euroa suunniteltua enemmän. Antolainoja lyhennettiin budjetoidusti TAYS Sydänkeskus Oy:n ja Fimlab Laboratoriot Oy:n lyhentäessä lainojaan yhteensä 1,7 milj. euroa. Tilikaudelle budjetoitiin talousarviossa Euroopan investointipankilta pitkäaikaista lainaa 63 milj. euroa, mutta sen nostamista lykättiin vuoden 2015 puolelle, johtuen uudistamisohjelman viivästymisestä. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 6,7 milj. euroa ja lyhytaikaiset lainat vähentyivät 6,7 milj. euroa sisältäen konsernitilillä olevat konserniyhteisöjen velat. Oman pääoman lisäyksenä kirjattiin Nokian kaupungin peruspääomasijoitus Pitkäniemen koulun peruspääomaan 0,7 milj. euroa. Muut maksuvalmiuden muutokset (myyntisaamisten väheneminen sekä ostovelkojen lisääntyminen) paransivat maksuvalmiutta 7,7 milj. euroa suunniteltua enemmän. Sairaanhoitopiirin rahoitus toteutui suunniteltua alijäämäisempänä. Kokonaisuutena varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus maksuvalmiuteen poikkesi suunnitellusta 51,8 milj. euroa. Taulukko 12. Rahoitusosa.

142 142 Investointien toteutuminen Investointien toteuttamiseen oli alkuperäisessä talousarviossa varattu 83,66 milj. euroa. Talousarviota tarkistettiin alaspäin tilikaudella 20,16 milj. euroa ja talousarvio oli tarkistusten jälkeen 63,51 milj. euroa sisältäen liikelaitoksen investoinnit. Investointeihin käytettiin lopulta 53,73 milj. euroa ja kokonaisbudjetti alittui 9,78 milj. euroa. Investointituloja kertyi tilikaudella 0,92 milj. euroa. Hankkeiden valmistelutyötä tehtiin toimitilat vastuualueen johtoryhmässä, tietohallinnon johtoryhmässä sekä tarkoitusta varten nimetyssä investointien valmistelutyöryhmässä. Taysin yleinen infrastruktuuri -osioon oli varattu 5,10 milj. euron määräraha, joka alittui 0,29 milj. euroa. Suuria infrastruktuurihankkeita olivat Ensitien hulevesiviemärin siirto ja katumuutokset (0,36 milj. euroa) sekä muun kampusalueen katuverkon kehittäminen (0,66 milj. euroa). Tämä sisälsi mm. Vieritien lisäkaistojen rakentamisen, piha-alueiden liikennejärjestelyjen ja valaistuksen muutoksia, pyöräparkkien ja Vieritie-Poikkitie kevyenliikenteenväylän rakentamisen sekä Pihaparkin rakentamisen puretun päiväkodin alueelle. Etupihahankkeen esitöihin (1,50 milj. euroa) sisältyi käyttöön jäävien tilojen tekniikan, kuten ilmastoinnin ja valaistuksen, uudelleenjärjestelyjä sekä teknisten järjestelmien irtikytkeminen purettavista rakennuksista. Samalla sairaala rajattiin suojaseinin työmaa-alueesta. Muita infrastruktuurihankkeita olivat mm. paloilmoitinjärjestelmän uusinta (0,59 milj. euroa) ja G-rakennuksen puhelin- ja tietoliikenneverkkoa palvelevien tilojen rakentamisen loppuun saattaminen (1,19 milj. euroa). Hanke oli käynnistynyt vuonna Taysin uudistamisohjelman hankekokonaisuus jakautuu kolmeen osioon: E-siipeen, Etupihahankkeeseen sekä saneerausohjelmaan. Uudistamisohjelman alkuperäinen määrärahavaraus vuodelle 2015 oli 47,4 milj. euroa, jota pienennettiin Etupihahankkeen käynnistymisen viivästyessä 27,7 milj. euroon. Määrärahaa käytettiin 24,23 milj. euroa, joten varaus alitettiin 3,47 milj. eurolla. Etupihahankkeeseen sisältyvät D-siipi, L-siipi, Kiinteistöosakeyhtiö Vieritien rahoittama pysäköintilaitos sekä TAYS Sydänkeskus Oy:n rahoittama Sydänsairaala sekä näitä palveleva yhteinen infrastruktuuri. Etupiha-hankeen urakkamuotona on kaksivaiheinen projektinjohtourakka ja kilpailutuksen pohjalta urakoitsijaksi on valittu SRV Rakennus Oy. Projektinjohtourakan 1. vaihe käynnistettiin joulukuussa 2014 ja varsinaisesta rakennustyöstä allekirjoitettiin urakkasopimus Rakennukset otetaan käyttöön vaiheittain vuosina D-siiven (pääaula; näytteenotto; verisuonikirurgia ja toimenpideradiologia; raskaus, synnytys ja vastasyntyneiden hoito; välinehuolto tuki- ja liikuntaelinkeskus) budjetti on 114,8 milj. euroa, määrärahavaraus vuodelle ,9 milj. euroa ja toteutuma oli 6,13 milj. euroa. L-siiven (Lasten ja nuorten keskus) budjetti on 52,4 milj. euroa, määrärahavaraus vuodelle ,0 milj. euroa ja toteutuma oli 2,62 milj. euroa. Etupihahankkeen yhteisen infrastruktuurin budjetti on 12,4 milj. euroa, määrärahavaraus vuodelle ,4 milj. euroa ja toteutuma oli 0,6 milj. euroa. E-siiven (munuaiskeskus ja infektioyksikkö) rakennushanke muutoin valmistui vuoden lopussa, mutta pihat viimeistellään säiden salliessa kevään 2016 aikana. Rakennustyöt olivat käynnistyneet keväällä 2014 ja hanke valmistui aikataulussa ja budjetissa. Kokonaisbudjetista varattiin 14,4 milj. euroa vuodelle 2015 ja kustannuksia kertyi 13,76 milj. euroa. Uudistamisohjelman yhteiseen suunnitteluun sekä saneerausvaiheen suunnitteluun oli talousarviossa varattu 1,0 milj. euroa. Suunnittelukustannusten toteuma oli 1,13 milj. euroa. Hankkeelle kirjautui mm. etupihan infrastruktuuriin liittyviä suunnittelukustannuksia. Talousarviomuutoksessa Etupihan infrastruktuurille avattiin oma hanke. Muut Taysin hankkeet -osion talousarviossa varattu määräraha oli 9,77 milj. euroa ja toteutuma oli 7,54 milj. euroa. Määräraha-alitus oli

143 143 2,23 milj. euroa. Suurin hanke oli Radiuksen kiihdytinrakennus ja laitetoimitus, joiden määrärahavaraus vuodelle 2015 oli yhteensä 4,40 milj. euroa ja toteutuma 4,30 milj. euroa. Varsinaiset rakennustyöt ja laitetoimitus ajoittuvat vuodelle 2015 ja rakennus valmistui vuoden 2015 lopulla. Pitkäniemen pienten hankkeiden toteutuma oli 0,48 milj. euroa sisältäen mm. Talo 11 kunnostuksen Kaivannosta siirretyille toiminnoille. Ylisellä jouduttiin tekemään tilamuutoksia kun alueelle jäänyt toiminta siirrettiin rakennuksiin 21 ja 22. Toimitilamuutoksille oli 2,0 milj. euron määrärahavaraus, josta käytettiin 1,13 milj. euroa mm. Tiedekeskuksen tilojen rakentamiseen FM1:een, tietohallinnon ja foniatrian toimitilojen rakentamiseen FM6-7:ään sekä väistötilojen rakentamiseen yhtymähallinnolle FM6-7:ään. Taysin pieniin hankkeisiin varattu määräraha oli 1,5 milj. euroa, joka alittui 1,12 milj. euroa. Määrärahaa käytettiin yhteensä 14 eri rakennushankkeeseen, mm. jäähdytyksen lisäykseen B-siivessä sekä haavapoliklinikan rakentamiseen. Tays/Pitkäniemi -osioon oli talousarviossa varattu määrärahaa 3,8 milj. euroa ja toteutuma oli 3,73 milj. euroa. Määrärahaa säästyi 0,07 milj. euroa. Aluesairaalat ja Mänttä Valkeakoskella oli varattu 3 milj. euron määräraha hankkeisiin ja hankintoihin. Toteutuma oli 1,71 milj. euroa. Määräraha alitettiin 1,29 milj. eurolla. Suurimpina hankkeina toteutettiin päivystystilojen muutostyöt ja uusittiin kiinteistöautomaatiota. Vammalassa oli varattu 0,80 milj. euron määräraha hankkeisiin ja hankintoihin. Toteutuma oli 0,33 milj. euroa sisältäen mm. lääkintälaitteita sekä keskusradion ja puhelinvaihteen uusimisen. Tietohallinto Kehitysvammahuollon vaativan hoidon yksiköt käyttöönotettiin vuoden 2014 lopussa. Alkujaan hankkeille ei oltu esitetty määrärahavarausta vuodelle Koska osa urakoitsijoiden loppulaskutuksesta siirtyi vuodelle 2015 ja tiloihin tehtiin käyttäjien toivomuksesta vielä toiminnallisia parannuksia, kertyi kustannuksia vuodelle ,17 milj. euroa. Talousarviomuutoksena kohteelle varattiin 1,3 milj. euron määräraha. Hankkeen alkuperäinen kokonaisbudjetti alitettiin. Terapiarakennuksen kustannukset jäivät arvioitua merkittävästi alhaisemmiksi. Kustannukset koostuivat ainoastaan suunnittelutyöstä (0,50 milj. euroa). Yleisen infrastruktuurin osalta suurimpia hankkeita olivat varavoimakoneen ja -keskuksen siirto (0,16 milj. euroa), lämmönjakohuoneiden peruskorjaukset (0,29 milj. euroa), sähkönjakelun uudistaminen (0,26 milj. euroa) sekä osastokeittiöiden muutostyö tukemaan Cook & chill (Keitä ja jäähdytä) toimintoa (0,62 milj. euroa). Tietohallinnon hankkeisiin oli varattu yhteensä 5,12 milj. euron määräraha ja toteuma oli 4,81 milj. euroa. Määrärahaa säästyi 0,31 milj. euroa. Potilastietojärjestelmäympäristön kehittäminen siihen liittyvine kansallisine vaatimuksineen (Kanta) sekä tietoliikenneverkon uudistaminen olivat merkittävimmät tietohallinnon yhteisistä investointikohteista. Tietohallinnon yhteiset investoinnit toteutuivat kokonaisuutena budjetoidusti. Toimialueiden tietohallintoinvestoinneista merkittävimmät olivat kuntalaskutuksen uudistaminen sekä potilas- ja tautikohtaisten laturekisterien käyttöönotot. Toimialueiden investoinneista jäi toteutumatta Tuomi logistiikkaan siirtyneisiin toimintoihin suunniteltuja investointeja. Myös henkilöstöhallinnon investoinnit alittuivat. Osakkeet yhtiöistä. Osakehankintoihin oli varattu 1,5 milj. euron määräraha, josta säästyi 0,55 milj. euroa. Tilikaudella hankittiin FinnMedi Oy:n osakkeita ja samalla osake-enemmistö 0,21 milj. eurolla. Tampereen kaupungin kans-

144 144 sa perustettujen yhteisyritysten eli Tuomi logistiikan osakepääomaan käytettiin 0,73 milj. euroa sekä Tullinkulman työterveys Oy:n osakepääomaan käytettiin 0,03 milj. euroa. Tilikaudella ei ilmennyt tarvetta muihin osakehankintoihin. Taysin pieniin hankintoihin varattu määräraha 3,5 milj. euroa alittui 0,67 milj. euroa. Investointituloja käyttöomaisuuskohteiden myynnistä ja rahoitusosuuksista kertyi yhteensä 0,92 milj. euroa. Investointitulot kertyivät maa- ja vesialueiden sekä asuinrakennuksen osalta myynnistä Sastamalassa, Osakkuusyhtiöosakkeiden/ -osuuksien myynnistä Mäntässä sekä muden osakkeiden ja osuuksien myynnistä Valkeakoskella ja Mäntässä. Liikelaitoksen osalta investointiosan tavoitteet olivat ohjeellisia. Liikelaitos käytti investointeihinsa yhteensä 0,43 milj. euroa vähemmän kuin oli budjetoinut.

145 145 Taulukko 13. Investointimenot.

146 146 Taulukko 14. Yhteenveto valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutumisesta.

147 147 Tilinpäätöslaskelmat

148 148 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,78 Maksutuotot , ,41 Tuet ja avustukset , ,86 Muut toimintatuotot , ,94 Toimintatuotot , ,99 Valmistus omaan käyttöön , ,24 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,19 Eläkekulut , ,49 Muut henkilösivukulut , ,86 Henkilöstökulut , ,54 Palvelujen ostot , ,87 Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,14 Aineet tarvikkeet ja tavarat , ,14 Avustukset , ,00 Muut toimintakulut , ,79 Toimintakulut , ,34 TOIMINTAKATE , ,89 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,10 Muut rahoitustuotot , ,42 Korkokulut , ,03 Muut rahoituskulut , ,89 Rahoitustuotot ja -kulut , ,40 VUOSIKATE , ,49 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,89 Poistot ja arvonalentumiset , ,89 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,60 Poistoeron muutos , ,67 Varausten muutos ,00 0,00 Rahastojen muutos , ,34 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,61

149 149 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,33 Muut pitkävaikutteiset menot , ,77 Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet , ,13 Aineettomat hyödykkeet , ,23 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,30 Rakennukset , ,61 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,20 Koneet ja kalusto , ,37 Muut aineelliset hyödykkeet , ,22 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,23 Aineelliset hyödykkeet , ,93 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöissä , ,88 Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet , ,36 Muut osakkeet ja osuudet sekä osakkeiden arvonkorotukset , ,86 Muut lainasaamiset , ,92 Muut saamiset , ,07 Sijoitukset , ,09 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,25 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,99 Vaihto-omaisuus , ,99 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,03 Lainasaamiset , ,04 Muut saamiset , ,84 Siirtosaamiset , ,60 Lyhytaikaiset saamiset , ,51 Saamiset , ,51 Rahoitusarvopaperit 0,00 0,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,50 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,00 VASTAAVAA , ,25

150 150 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,02 Muut omat rahastot , ,61 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,54 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,61 OMA PÄÄOMA , ,78 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,26 Vapaaehtoiset varaukset 0, ,00 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,26 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 0, ,93 Muut pakolliset varaukset , ,29 PAKOLLISET VARAUKSET , ,22 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat , ,01 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,01 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,50 Lainat muilta luotonantajilta , ,31 Pitkäaikainen vieras pääoma , ,81 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,68 Lainat muilta luotonantajilta , ,68 Ostovelat , ,44 Muut velat , ,20 Siirtovelat , ,17 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,17 VIERAS PÄÄOMA , ,98 VASTATTAVAA , ,25

151 151 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,49 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , , , ,57 Investointien rahavirta Investointimenot , ,10 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,94 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,37 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 Antolainasaamisten vähennykset , , , ,08 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,27 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,92 Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset , , , ,62 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,93 Vaihto-omaisuuden muutos , ,10 Saamisten muutos , ,75 Korottomien velkojen muutos , , , ,76 Rahoituksen rahavirta , ,38 Rahavarojen muutos , ,01 Rahavarat kauden lopussa , ,50 Rahavarat , ,49 Rahavarojen muutos , ,01

152 152 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konserni TULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,96 Toimintakulut , ,19 TOIMINTAKATE , ,77 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,54 Muut rahoitustuotot , ,96 Korkokulut , ,15 Muut rahoituskulut , ,17 Rahoitustuotot ja -kulut , ,82 VUOSIKATE , ,95 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,66 Omistuksen elimointierot , ,42 Arvonalentumiset 0,00 0,00 Poistot ja arvonalentumiset , ,08 Satunnaiset erät 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS , ,87 Tilinpäätössiirrot , ,34 Tilikauden verot , ,08 Laskennalliset verot , ,99 Vähemmistöosuus , ,51 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,63

153 153 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konserni TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,03 Muut pitkävaikutteiset menot , ,72 Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet , ,13 Aineettomat hyödykkeet , ,88 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,84 Rakennukset , ,96 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,20 Koneet ja kalusto , ,47 Muut aineelliset hyödykkeet , ,03 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,98 Aineelliset hyödykkeet , ,48 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet , ,36 Muut osakkeet ja osuudet sekä osakkeiden arvonkorotukset , ,87 Muut saamiset , ,07 Sijoitukset , ,30 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,66 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,17 Muu vaihto-omaisuus 0,00 0,00 Vaihto-omaisuus , ,17 Saamiset Pitkäaikaiset samiset Myyntisaamiset 707, ,19 Laskennalliset verosaamiset , ,13 Pitkäaikaiset saamiset , ,32 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,79 Lainasaamiset , ,62 Laskennalliset verosaamiset 1 999, ,99 Muut saamiset , ,51 Siirtosaamiset , ,12 Lyhytaikaiset saamiset , ,03 Saamiset , ,35 Rahoitusarvopaperit Joukkovelkakirjalainasaamiset , ,77 Muut arvopaperit ,91 0,00 Rahoitusarvopaperit , ,77 Rahat ja pankkisaamiset , ,18 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,47 VASTAAVAA , ,13

154 154 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konserni RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,95 Satunnaiset erät , ,82 Tilikauden verot , ,08 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,64 Investointien rahavirta Investointimenot , ,51 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,07 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,43 Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäykset , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,49 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,57 Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset , , , ,81 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,93 Vaihto-omaisuuden muutos , ,97 Saamisten muutos , ,18 Korottomien velkojen muutos , , , ,23 Rahoituksen rahavirta , ,61 Rahavarojen muutos , ,18 Rahavarat kauden lopussa , ,95 Rahavarat , ,77 Rahavarojen muutos , ,18

155 155 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konserni TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,02 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma , ,10 Arvonkorotusrahasto , ,88 Muut omat rahastot , ,61 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,65 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,63 OMA PÄÄOMA , ,89 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,30 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 0, ,93 Muut pakolliset varaukset , ,29 PAKOLLISET VARAUKSET , ,22 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat , ,01 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,01 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,58 Lainat julkisyhteisöiltä , ,45 Lainat muilta luotonantajilta , ,31 Muut velat 956,00 956,00 Laskennalliset verovelat , ,10 Pitkäaikainen vieras pääoma , ,44 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,04 Lainat julkisyhteisöiltä , ,86 Lainat muilta luotonantajilta , ,19 Saadut ennakot , ,31 Ostovelat , ,94 Muut velat , ,67 Siirtovelat , ,08 Laskennalliset verovelat , ,17 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,26 VIERAS PÄÄOMA , ,70 VASTATTAVAA , ,12

156 156

157 157 Tilinpäätöksen liitetiedot

158 158 Tilinpäätöksen liitetiedot liite Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1-7 Pysyvien vastaavien arvostus Vaihto-omaisuuden arvostus Rahoitusomaisuuden arvostus Konsernitili Edellisten vuosien vertailukelpoisuus Aikaisempia tilikausia koskevan virheen käsittely tilinpäätöksessä Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot tehtäväkokonaisuuksittain 8 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta 13 Pakollisten varausten muutokset 14 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot 15 Yhteismäärät muihin rahoitustuottoihin sisältyvistä tuotoista, jotka on saatu osuuksista muissa yhteisöissä 16 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aktivoidut korkomenot 20 Tiedot pysyvistä vastaavista tase-eräkohtaisesti 21 Pysyvät vastaavat, aineettomat hyödykkeet Pysyvät vastaavat, aineelliset hyödykkeet Pysyvien vastaavien sijoitukset Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä sekä osakkuus ja muilta omistusyhteisöiltä 25 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 26 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erien muutokset 28 Erittely pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvista veloista, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua 30 Erittely olennaisista pakollisiin varauksiin merkityistä eristä 32 Erittely pitkä- ja lyhytaikaisista veloista samaan konserniin kuuluvien 33 yhteisöjen osalta Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 37 Huollettavien varat 38

159 159 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä 44 Kuntayhtymän antamat vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 45 Muut kuntayhtymän antamat vastuusitoumukset 46 Muut kuntayhtymää koskevat taloudelliset vastuut 47 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 48 Luottamushenkilöiden palkkioista perityt ja puolueelle tai puolueyhdistykselle Tilitetyt luottamushenkilömaksut 49a Henkilöstökulut 49 Tilintarkastajien palkkiot 50 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 51 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 51 Vapaaehtoiset liitetiedot Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistamien kiinteistöjen rasitustodistukset 52 Toimialue 6 Kehitysvammahuolto tuloslaskelma ennen tasauslaskutusta 53 Toimialueen 7, perusterveydenhuollon päivystys tuloslaskelma ennen tasausta 54 Valkeakosken aluesairaalan päivystyksen tuloslaskelma ennen tasausta 55 Ensihoidon tuloslaskelma ennen tasausta 56 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vakuutukset Omaisuusluettelo pysyviin vastaaviin kuuluvista osakkeista ja osuuksista 58 Erittely suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta 60 Erittely pakollisista varauksista 61

160 160 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Liitetieto 1-7 Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti tasapoistoin (Valt ). Hallitus on muuttanut eräiden kuvantamiskeskus liikelaitoksen laitteiden poistoaikoja 5 vuodesta 6-10 vuoteen (Hall ja Hall ) laitteiden taloudellisen käyttöajan perusteella. Lisäksi hallitus on muuttanut poistosuunnitelmaa eräiden vuonna 2006 hankittujen tai vuoden 2007 hankintaohjelmaan sisältyvien laitteiden osalta sekä potilashallinnon Oberon ja Miranda tietojärjestelmäkokonaisuuden osalta (Hall ) Muut poistot on laskettu tasapoistoina seuraavasti: Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat sairaalarakennukset, somaattinen sairaalarakennukset, psykiatrinen asuinrakennukset muut rakennukset Poistoaika vuosina 5 vuotta Ei poistoa 25 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 30 vuotta Ylisellä sijaitsevan kehitysvammahuollon Jäännösarvo poistetaan Rakennuskanta tasapoistoin vuosina Keskussairaalan C-siiven rakennuskanta Mäntän sairaalan ennen vuotta 2006 valmistunut rakennuskanta Jäännösarvo poistetaan tasapoistoin vuosina Jäännösarvo poistetaan tasapoistoin vuosina Kiinteät rakenteet ja laitteet tekniset verkot, tie- ja pysäköintialueet, muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 vuotta Koneet ja kalusto 5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Arvo- ja taide-esineet Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Ei poistoa Ei poistoa Ei poistoa

161 161 Alle euroa maksavat pysyvien vastaavien hyödykkeet on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon mukaisena. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Johdannaissopimukset koostuvat erilaisista koronvaihtosopimuksista. Sopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa ja tavoitteena on ollut korkokulujen vaihtelun pienentäminen ja lähivuosina nostettavien lainojen korkoriskin hallitseminen. Sopimuksista pisimmät on voimassa vuoteen 2037 saakka. Konsernitili Kuntayhtymän konsernitilisopimuksen mukaisesti sopimukseen liitettyjen tytäryhteisöjen ja muiden yhteisöjen rahavarat esitetään kuntayhtymän rahoissa ja pankkisaamisissa sekä lainana tai saamisena muilta luotonantajilta. Taseen rahat ja pankkisaamiset sisältävät tytäryhteisöjen alatilien saldoja ,46 euroa ja muiden yhteisöjen saldoja ,72 euroa ja samat summat on lyhytaikaisissa veloissa. Ilman konsernitiliä rahojen ja pankkisaamisten määrä olisi ,66 euroa. Edellisten vuosien vertailukelpoisuus Tuloslaskelman ja taseen edellisen vuoden tiedot eivät ole vertailukelpoisia siltä osin, että Mäntän sairaalan toiminta loppui, Kaivannon sairaala liitettiin osaksi toimialuetta viisi. Valkeakosken aluesairaalan tukipalvelutoiminnot sekä Vammalan välinehuollon toiminnot siirrettiin Taysiin ja Vammalan aluesairaalan päivystystoiminta loppui. Aikaisempia tilikausia koskevan virheen käsittely tilinpäätöksessä Edellisten tilikausien ylijäämästä on vähennetty ,91 euroa, koskien Kelan työterveyshuollon kustannusten korvausta tilikaudelta 2013, mikä toteutui arvioitua pienempänä.

162 162 Tuloslaskelman liitetiedot Liitetieto Toimintatuotot tehtäväkokonaisuuksina Myyntituotot jäsenkunnilta , ,01 Myyntituotot ulkokunnilta , ,89 Erityisvaltionosuus , ,00 Muut myyntituotot , ,88 Maksutuotot , ,41 Tuet ja avustukset , ,86 Muut toimintatuotot , ,94 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ky:n toimintatuotot yhteensä , ,99 Liitetieto 13 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta kuntayhtymän tilinpäätöksessä Vuosina Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot ,68 Keskimääräisten poistonalaisten investointien omahankintameno ,34 Poikkeama ,66 Poikkeama % -57,82 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot poikkeavat vuosien aikana 57,82 prosenttia. Investointi- ja poistotason poikkeaman syynä on suuret uudistamishankkeet tulevina vuosina. Liitetieto 14 Pakollisten varausten muutokset Eläkevaraus , ,21 Vähennykset , ,28 Eläkevaraus , ,93 Potilasvahinkovastuuvaraus , ,00 Lisäykset , ,00 Potilasvahinkovastuuvaraus , ,00 Muut pakolliset varaukset , ,44 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset , ,15 Muut pakolliset varaukset , ,29

163 163 Liitetieto 15 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Käyttöomaisuuden myyntivoitot , ,49 Käyttöomaisuuden myyntivoitot , ,49 Käyttöomaisuuden myyntitappiot ,69 0,00 Käyttöomaisuuden myyntitappiot ,69 0,00 Liitetieto 16 Yhteismäärät muihin rahoitustuottoihin sisältyvistä tuotoista, jotka on saatu osuuksista muissa yhteisöissä Osinkotuottojen erittely Osinkotuotot tytäryhteisöissä , ,00 Osinkotuotot muissa yhteisöissä , ,00 Yhteensä , ,00

164 164 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Liitetieto 20 Aktivoidut korkomenot Tilikauden 2007 aikana valmistuneen R-rakennuksen hankintamenoon on luettu rakennusaikaisia korkomenoja yhteensä ,68 euroa Rakennusket Aktivoitu tilikaudella 0,00 0,00 Aktivoituja korkomenoja poistamatta , ,23 Tiedot pysyvistä vastaavista tase-eräkohtaisesti Liitetieto 21 PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmistot Hankintameno 1.1. (+) , ,11 Lisäykset (investoinnit (+) , ,86 Vähennykset (-) 0, ,00 Siirrot erien välillä (+/-) , ,27 Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. (-) , ,59 Vähennysten kertyneet poistot (+) 0, ,00 Kauden poistot (-) , ,32 Tietokoneohjelmistot , ,33 Aineettomat oikeudet , ,33 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. (+) , ,15 Siirrot erien välillä (+/-) , ,00 Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. (-) , ,91 Kauden poistot (-) , ,47 Muut pitkävaikutteiset menot , ,77 Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä Hankintameno 1.1. (+) , ,29 Lisäykset (investoinnit) (+) , ,93 Siirrot erien välillä (+/-) , ,09 Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä , ,13 Aineettomat hyödykkeet , ,23

165 165 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. (+) , ,30 Lisäykset (investoinnit) (+) , ,00 Vähennykset (-) , ,50 Siirrot erien välillä (+/-) , ,50 Maa- ja vesialueet , ,30 Maa- ja vesialueet , ,30 Rakennukset Hankintameno 1.1. (+) , ,10 Vähennykset (-) , ,39 Siirrot erien välillä (+/-) , ,82 Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. (-) , ,44 Kauden poistot (-) , ,48 Rakennukset , ,61 Rakennukset , ,61 Kiinteät rakenteet ja laitteet Hankintameno 1.1. (+) , ,31 Lisäykset (investoinnit) (+) 0, ,00 Siirrot erien välillä (+/-) , ,58 Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. (-) , ,57 Kauden poistot (-) , ,12 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,20 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. (+) , ,93 Lisäykset (investoinnit) (+) , ,73 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset (-) 0, ,55 Siirrot erien välillä (+/-) , ,24 Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. (-) , ,25 Vähennysten kertyneet poistot (+) 0, ,77 Kauden poistot (-) , ,50 Koneet ja kalusto , ,37 Arvo- ja taide-esineet Hankintameno 1.1. (+) , ,22 Siirrot erien välillä (+/-) ,00 0,00 Arvo- ja taide-esineet , ,22 Keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. (+) , ,97 Lisäykset (investoinnit) (+) , ,58 Siirrot erien välillä (+/-) , ,32 Keskeneräiset hankinnat , ,23 Aineelliset hyödykkeet , ,93

166 166 Pysyvien vastaavien sijoitukset SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöissä Hankintameno 1.1. (+) , ,88 Lisäykset (investoinnit) (+) ,25 0,00 Siirrot erien välillä (+/-) ,21 0,00 Kertyneet arvonalennukset 1.1. (-) , ,00 Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöissä , ,88 Osakkeet ja osuudet osakkuus- ja muissa omistusyhteysyhteisöissä Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Hankintameno 1.1. (+) , ,36 Lisäykset (investoinnit) (+) ,00 0,00 Vähennykset (-) ,46 0,00 Siirrot erien välillä (+/-) ,24 0,00 Kertyneet arvonalennukset ja pääomaosuusviennit 1.1. (-) , ,00 Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet , ,36 Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. (+) , ,86 Lisäykset (investoinnit) (+) 0, ,00 Vähennykset (-) ,05 0,00 Siirrot erien välillä (+/-) ,03 0,00 Muut osakkeet ja osuudet , ,86 Muut osakkeet ja osuudet sekä osakkeiden arvonkorotukset , ,86 Muut lainasaamiset Muut lainasaamiset tytäryhteisöiltä , ,76 Hankintameno , ,00 Vähennykset (-) , ,08 Hankintameno , ,92 Kirjanpitoarvo , ,92 Muut lainasaamiset yhteensä , ,92 Muut saamiset Muut saamiset muilta , ,21 Hankintameno , ,07 Lisäykset (+) 0, ,00 Hankintameno , ,07 Kirjanpitoarvo , ,07 Muut saamiset yhteensä , ,07 Sijoitukset , ,09 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,25

167 167 OLENNAISET LISÄPOISTOT Keskussairaalan päiväkoti 0, ,44 Pitkäniemen rakennus 18 0, ,94 Pitkäniemen ravintokeskus ,79 0,00 Yhteensä , ,38 Liitetiedot 22 ja 24 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Omistukset muissa yhteisöissä Kotipaikka Kunta- Konsernin Kuntayhtymäkonsernin osuus (1000 yhtymän omistus Omasta Vieraasta Tilikauden omistus osuus pääomas- pääomas- Voitosta/ osuus Tappiosta Tytäryhteisöt Vieritie Oy Tampere 100 % 100 % Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiö Tampere 100 % 100 % Kiinteistö Oy Kissanmaan Y-talo Tampere 0 % 100 % Kiinteistö Oy Solkikadun Kissantassu Tampere 0 % 100 % Kiinteistö Oy Kissantassu Tampere 29,1 % 100 % TAYS Sydänkeskus Oy Tampere 100 % 100 % Coxa Oy Tampere 62,3 % 62,3 % Fimlab Laboratoriot Oy Tampere 69,90 % 69,90 % FinnMedi Oy Tmpere 60,40 % 60,40 % Yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt FinnHEMS Oy Vantaa 20,0 % 20,0 % Verte Oy Nokia 21,6 % 21,6 %

168 168 Liitetieto 25 Pitkä- ja lyhtyaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä sekä osakuus- ja muilta omistusyhteisöiltä Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Lainasaamiset , ,92 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset , ,61 Lainasaamiset ,12 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteisöiltä Myyntisaamiset 0, ,02 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 0,00 Yhteensä , ,55 Liitetieto Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Kelan korvaus työterveyshuollon järjestämisestä , ,00 Lääkäreiden koulutuskorvaus , ,07 Ulkopuolisen rahoituksen jaksotus , ,80 Menoennakot , ,57 Tulojäämät , ,69 Peruspääoman muutos , ,94 Siirtyvät korot , ,31 Muut siirtosaamiset , ,22 Yhteensä , ,60

169 169 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Liitetieto 28 Oman pääoman erien muutokset Peruspääoma Peruspääoma Peruspääoma lisäykset , ,00 Peruspääoma vähennykset Peruspääoma Rahastopääomat Rahastopääomat , ,95 Rahastopääomat lisäykset 1 173, ,66 Rahastopääomat vähennykset , ,00 Rahastopääomat , ,61 Edellisten tilikausien ylijäämä muutos Edellisten tilikausien ylijäämä , ,92 Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat korjaukset , ,38 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,54 Tilikauden ylijäämä , ,61 Oma pääoma Liitetieto 30 Erittely pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvista veloista, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua. Pitkäaikaiset velat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,78 Lainat muilta luotonantajilta , ,86 Yhteensä , ,64 Liitetieto 32 Erittely olennaisista pakollisiin varauksiin merkityistä eristä Eläkevaraus 0, ,93 Eläkevaraukset 0, ,93 Muut pakolliset varaukset Potilasvahinkovastuuvaraus , ,00 Muut pakolliset varaukset , ,29 Muut pakolliset varaukset , ,29 Pakolliset varaukset yhteensä , ,22

170 170 Liitetieto 33 Erittely pitkä- ja lyhytaikaisista veloista samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen osalta Velat Lyhytaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Saadut Ostovelat , ,22 Muut velat (kosernitilivelka) , ,49 Siirtove- 0, ,12 Yhteensä , ,83 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 8 266, ,26 Yhteensä 8 266, ,26 Yhteensä , ,09 Liitetieto 34 Maksuvalmiuden kannalta merkittävä sekkilimiitti Luottolimiitti , ,00 Liitetieto 37 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , ,04 Lomapalkkajaksotus , ,96 Korkojaksotukset , ,31 Peruspääoman korko jäsenkunnille , ,18 Potilasvahinkovakuutus seuraavan vuoden lyhennys , ,00 Lääketieteellinen tutkimus/evo-rahojen jaksotus , ,76 Ulkopuolisen rahoituksen jaksotus , ,02 Yleislääketieteen koulutuskorvaukset , ,55 Atheroremo Eu-raha , ,78 Koy Vieritein pysäköintilaitos 0, ,05 Muut siirtovelat , ,52 Siirtovelat yhteensä , ,17 Liitetieto Huollettavien varat , ,67

171 171 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Liitetieto 44 Leasingvastuiden yhteismäärä Seuraavalla tilikaudella maksettavat (sis alv) , ,93 Myöhemmin maksettavat (sis. alv) , ,57 Leasingvastuiden yhteismäärä , ,50 Liitetieto 45 Kuntayhtymän antamat takausvastuut samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta ja muut kuntayhtymän antamat vastuusitoumukset Vastuusitoumukset Alkuperäinen pääoma Jäljellä Jäljellä Takaukset tytäryhteisöjen puolesta Kiinteistö Oy Kissantassu Nordea Pankki Suomi Oyj , , ,07 Kiinteistö Oy Kissanmaan Y-Talo Nordea Pankki Suomi Oyj , , ,78 Kiinteistö Oy Solkikadun Kissantassu Nordea Pankki Suomi Oyj , , ,60 Kuntarahoitus Oyj , , ,00 Kiinteistö Oy Kissanmaankatu 20 Nordea Pankki Suomi Oyj , , ,25 Tays:n koulutussäätiö Kuntarahoitus Oyj , , ,00 Coxa Oy Kuntarahoitus Oyj , , ,00 Yhteensä , , ,70 Liitetieto 46 Muut kuntayhtymän antamat vastuusitoumukset Vastuusitoumukset Alkuperäinen pääoma Jäljellä Jäljellä Takaukset muiden puolesta Tampereen Kehitysvammaisten Asuntotukisäätiö Muut vastuusitoumukset Nordea Pankki Suomi Oyj , , ,35 Varmuusvarasto , ,09 Yhteensä , , ,44

172 172 Liitetieto 47 Muut kuntayhtymää koskevat taloudelliset vastuut Sopimusvastuut Coxa Oy maanvuokrasopimus/rakennuksen lunastusvelvollisuus , ,74 Pitkäaikaiset määräaikaiset vuokrasopimukset , ,60 Maankayttösopimus/Tampereen kaupunki ,00 Potilasvakuutuskeskus - vammaispalvelulain mukaiset etuudet, tuleva tuettu asumi , ,00 Sopimusvastuut yhteensä , ,34 Arvonlisäveron palautusvastuu , ,93 Korkosuojauksiin liittyvät johdannaissopimukset Rahalaitos Pääoma Nimellisarvo Markkina-arvo Sopimuksen Päättymis alussa luonne päivä Danske Bank Oyj ,25 0,00 0,00 johdannaissopimus Pohjola Pankki Oyj , , ,00 koronvaihtosopimus Nordea Pankki Suomi Oyj * , , ,14 koronvaihtosopimus Kuntarahoitus Oyj , , ,00 koronvaihtosopimus Yhteensä , , ,14 * Nordean kanssa tehtyihin sopimuksiin sisältyy 8.0 Me strukturoitu korkojohdannainen, jonka nimellispääoma pienenee sopimuksen mukaisesti 5 miljoonaan euroon vuoden 2021 lopulla ja loppuun saakka vuonna Sopimuksen mukaan kuntayhtymä maksaa 3,32 % korkoa nimellispääomalle koko sopimusajan, mikäli euribor on alle 5,2%. Mikäli euribor ylittää 5,2%, maksaa kuntayhtymä korkoa, joka määräytyy kaavasta 3,32%+ (euribor-5,2%). Marraskuusta 2016 lähtien kuntayhtymän maksama korko on kuitenkin rajoitettu enintään 7,48 prosenttiin.. Näihin korkotasoihin (3,32 ja enintään 7,48) päästään sopimuskokonaisuuteen sisältyvillä kahdella OTC-Cap sopimuksella, joilla ei ole muuta itsenäistä kassavirtoihin ja sopimusriskeihin vaikuttavaa merkitystä. Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetieto Henkilöstön lukumäärä Liitetieto 49a Luottamushenkilöiden palkkioista perityt ja puolueelle tai puolueyhdistykselle tilitetyt luottamushenkilömaksut SDP 7 707,50 Keskustapuolue 3 736,00 Kokoomus 9 282,00 Vihreät 810,00 Perussuomalaiset 1 678,00 Vasemmistiliitto 1 145,00 Yhteensä ,50

173 173 Liitetieto 49 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,52 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,49 Muut henkilösivukulut , ,24 Henkilöstökorvaukset ja muut henkilöstömenojen korjaus , ,33 Henkilöstökulut yhteensä , ,92 Liitetieto 50 Tilitarkastajien palkkoit Tarkastusyhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Tilintarkastuspalkkiot , ,00 Tilintarkastajan lausunnot 1 464, ,00 Muut palkkiot 0, ,00 Palkkiot yhttensä , ,00 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus ja konsernirakenteen muutokset Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt. Tilikaudella on myyty yksi yhtiö Kiinteistö Oy Kissanmaankatu 20 ja tullut lisää yksi yhtiö FinnMedi Oy, jonka omistusprosentti on 60,4%. Yhdistelyssä on noudatettu kirjanpitolautakunnan antamaa uutta yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta ( ). Edellisen vuoden tiedot on muutettu vertailukelpoisiksi. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kuntayhtymän ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhtiöitä ei ole yhdistelty. Poikkeavat tilikaudet Ei ole ollut.

174 174 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Liitetieto 51 Konsernituloslaskelman liitetiedot TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄKOKONAISUUKSINA Myyntituotot jäsenkunnilta , ,11 Myyntituotot ulkokunnilta , ,12 Erityisvaltionosuus , ,69 Muut myyntituotot , ,86 Maksutuotot , ,41 Tuet ja avustukset , ,64 Muut toimintatuotot , ,13 Yhteensä , ,96 PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET Eläkevaraus , ,21 Vähennykset , ,28 Eläkevaraus , ,93 Potilasvahinkovastuuvaraus , ,00 Lisäykset , ,00 Potilasvahinkovastuuvaraus , ,00 Muut pakolliset varaukset , ,44 Vähennykset , ,15 Muut pakolliset varaukset , ,29 Varaukset yhteensä , ,22 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTIVOITOT JA -TAPPIOT Käyttöomaisuuden myyntivoitot , ,42 Käyttöomaisuuden myyntivoitot , ,42 Käyttöomaisuuden myyntitappiot , ,62 Käyttöomaisuuden myyntitappiot , ,62

175 175 Konsernitaseen liitetiedot Konsernitaseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. (+) , ,15 Lisäykset (investoinnit) (+) 0, ,50 Yritysmyynnit (-) ,36 0,00 Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. (-) , ,13 Kauden poistot (-) , ,25 Aineettomat oikeudet , ,27 Liikearvo Hankintameno 1.1. (+) , ,25 Lisäykset (investoinnit) (+) 0, ,00 Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. (-) , ,97 Kauden poistot (-) , ,28 Liikearvo , ,00 Tietokoneohjelmistot Hankintameno 1.1. (+) , ,14 Lisäykset (investoinnit (+) , ,52 Vähennykset(-) 0, ,00 Siirrot erien välillä (+/-) , ,27 Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. (-) , ,82 Vähennysten kertyneet poistot (+) 0, ,00 Kauden poistot (-) , ,35 Tietokoneohjelmistot , ,76 Aineettomat oikeudet , ,03 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. (+) , ,64 Yritysostot (investoinnit) (+) 5 400,85 0,00 Lisäykset (investoinnit) (+) , ,12 Siirrot erien välillä (+/-) , ,00 Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. (-) , ,79 Kauden poistot (-) , ,25 Muut pitkävaikutteiset menot , ,72 Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä Hankintameno 1.1. (+) , ,29 Lisäykset (investoinnit) (+) , ,93 Siirrot erien välillä (+/-) , ,09 Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä , ,13 Aineettomat hyödykkeet , ,88

176 176 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. (+) , ,84 Lisäykset (investoinnit) (+) , ,00 Vähennykset (-) , ,50 Siirrot erien välillä (+/-) , ,50 Maa- ja vesialueet , ,84 Rakennukset Hankintameno 1.1. (+) , ,88 Lisäykset (investoinnit) (+) 0, ,77 Yritysmyynnit (-) ,10 0,00 Vähennykset (-) , ,31 Siirrot erien välillä (+/-) , ,00 Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. (-) , ,29 Yritysmyyntien kertyneet poistot(+) ,75 0,00 Kauden poistot (-) , ,09 Rakennukset , ,96 Kiinteät rakenteet ja laitteet Hankintameno 1.1. (+) , ,39 Lisäykset (investoinnit) (+) 0, ,00 Siirrot erien välillä (+/-) , ,58 Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. (-) , ,65 Kauden poistot (-) , ,12 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,20 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. (+) , ,94 Yritysostot investoinnit ,10 0,00 Lisäykset (investoinnit) (+) , ,82 Vähennykset (-) 0, ,55 Siirrot erien välillä (+/-) , ,24 Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. (-) , ,43 Vähennysten kertyneet poistot (+) 0, ,77 Kauden poistot (-) , ,32 Koneet ja kalusto , ,47 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. (+) Lisäykset investoinnit 938,81 938,81 Yritysostot (investoinnit) (+) 8 825,12 0,00 Siirrot erien välillä ,00 0,00 Muut aineelliset hyödykkeet ,93 938,81 Arvo- ja taide-esineet Hankintameno 1.1. (+) , ,22 Arvo- ja taide-esineet , ,22 Keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. (+) , ,12 Lisäykset (investoinnit) (+) , ,41 Vähennykset (-) 0, ,05 Siirrot erien välillä (+/-) , ,50 Keskeneräiset hankinnat , ,98 Aineelliset hyödykkeet , ,48

177 177 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet osakkuus- ja muissa omistusyhteysyhteisöissä Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Hankintameno 1.1. (+) , ,36 Vähennykset ,46 0,00 Siirrot eroen välillä ,24 0,00 Lisäykset (investoinnit) (+) ,00 0,00 Siirrot erien välillä (+/-) 0,00 0,00 Kertyneet arvonalennukset ja pääomaosuusviennit , ,00 Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet , ,36 Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. (+) , ,29 Yritysostot (investoinnit) (+) ,00 0,00 Lisäykset (investoinnit) (+) , ,39 Vähennykset (-) ,05 0,00 Siirrot erien välillä (+/-) ,03 0,00 Kertyneet arvonalennukset 1.1. (-) , ,81 Arvonalennukset kaudella (-) Muut osakkeet ja osuudet , ,87 Muut saamiset Muut saamiset muilta , ,21 Hankintameno , ,07 Lisäykset inveestoinnit 0, ,00 Kirjanpitoarvo , ,07 Muut saamiset yhteensä , ,07 Sijoitukset , ,30 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Kelan korvaus työterveyshuollon järjestämisestä , ,00 Lääkäreiden koulutuskorvaus , ,07 Ulkopuolisen rahoituksen jaksotus , ,80 Muut siirtosaamiset , ,25 Muihin siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät , ,12 Rahoitusarvopapereiden kirja-ja markkina-arvojen erotus JVK-lainasaamisten markkina-arvo , ,85 Joukkovelkakirjalainasaamiset , ,47 Erotus , ,38

178 178 Konsernitaseen vastattavaa koskevat liitetiedot Oman pääoman erien muutokset Peruspääoma Peruspääoma , ,02 Peruspääoma lisäykset , ,00 Peruspääoma , ,02 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma , ,10 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoman lisäyksestä siirrot 0,00 0,00 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma , ,10 Arvonkorotusrahasto Arvonkorotusrahasto , ,88 Arvonkorotusrahasto vähennykset 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto siirrot erien välillä 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto , ,88 Muut omat rahastot Rahastopääomat Rahastopääomat , ,95 Rahastopääomat lisäykset 1 173, ,66 Rahastopääomat vähennykset , ,00 Rahastopääomat , ,61 Muut omat rahastot , ,61 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) muutos Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,16 Aikaisempiin tilikausiin liittyvät korjaukset , ,60 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) muutos 0, ,10 Säätiön peruspääoman muutos 0,00 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,66 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,63 OMA PÄÄOMA , ,91 Erittely olennaisista pakollisiin varauksiin merkityistä eristä Eläkevaraus 0, ,93 Eläkevaraukset 0, ,93 Muut pakolliset varaukset Potilasvahinkovastuuvaraus , ,00 Muut pakolliset varaukset , ,29 Muut pakolliset varaukset , ,29 PAKOLLISET VARAUKSET , ,22

179 179 SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , ,36 Lomapalkkajaksotus , ,44 Korkojaksotukset , ,21 Peruspääoman korko jäsenkunnille , ,18 Potilasvahinkovakuutus seuraavan vuoden lyhennys , ,00 Jaksotetut tuet ja avustukset , ,83 Muut siirtovelat , ,75 Muihin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät , ,77 Huollettavien varat ja pääomat , ,67 Erittely pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvista veloista, jotka erääntyvät myähemmin kuin viiden vuoden kuluttua VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖH. KUIN 5V. KULUTTUA Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,75 Lainat muilta luotonantajilta , ,86 Velat, jotka erääntyvät myöh. kuin 5 v. kuluttua , ,61 Konsernin vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä Lainat rahoitus-j avakuutuslaitoksilta , ,00 Muut omasta puolesta annetut vakkudet Kiinteistökiinnitykset , ,00 Yrityskiinnitykset , , , ,00 Leasingvastuiden yhteismäärä Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,84 Myöhemmin maksettavat , ,65 Yhteensä , ,49 Muut kuntayhtymän antamat vastuusitoumukset Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma , ,00 Jäljellä , ,35 Muut vastuusitoumukset , ,09 Muut taloudelliset vastuut Sopimuksiin sisätyvät lunastusvelvoitteet , ,74 Vuokravastuut , ,90 Maankäyttösopimus ,00 0,00 Potilasvakuutusvastuu , ,00 Sopimusvastuut yhteensä , ,64 Arvonlisäveron palautusvastuu , ,93

180 180 Henkilöstöä koskevat liitetiedot HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ Henkilöstön lukumäärä 8 027, ,0 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , ,41 Henkilösivukulut Eläkekulut Eläkekulut , ,09 Muut henkilösivukulut Muut henkilösivukulut , ,2 Henkilöstökorvaukset ja muut henkilöstömenojen korjauserät , ,9 Henkilöstökulut yhteensä , ,8

181 181 Vapaaehtoiset liitetiedot Liitetieto 52 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN OMISTAMIEN KIINTEISTÖJEN RASITUSTODISTUKSET / TILIN- PÄÄTÖS Tampere Kiinteistötunnus / 2771 Kiinnitys / 2776 Kiinnitys / 2777 Kiinnitys / 2778 Kiinnitys / 2779 Kiinnitys / 2781 Kiinnitys / 2783 Kiinnitys / 2785 Kiinnitys Kiinteistötunnus ei rasituksia Kiinteistötunnus ei rasituksia Kiinteistötunnus / 2771 Kiinnitys / 2776 Kiinnitys / 2777 Kiinnitys / 2778 Kiinnitys / 2779 Kiinnitys / 2781 Kiinnitys / 2783 Kiinnitys / 2785 Kiinnitys / Vuokraoikeus / 8542 Vuokraoikeus

182 182 Ikaalinen Kiinteistötunnus (Rantahakala) ei rasituksia Nokia ei rasituksia Kiinteistötunnus Kiinteistötunnus ei rasituksia ei rasituksia Kiinteistötunnus Kiinteistötunnus / MML/182726/73/2014 Vuokraoikeus ei rasituksia Kiinteistötunnus ei rasituksia Kiinteistötunnus ei rasituksia Kiinteistötunnus ei rasituksia Kiinteistötunnus Kangasala ei rasituksia Kiinteistötunnus (Kiehelä) ei rasituksia Kiinteistötunnus (Vehoranta) ei rasituksia Kiinteistötunnus (Koivunummi I) Kiinteistötunnus (Koivunummi)

183 183 ei rasituksia ei rasituksia Kiinteistötunnus (Sahlberg) ei rasituksia Kiinteistötunnus (Syrjämaa) Sastamala ei rasituksia Kiinteistötunnus ei rasituksia Kiinteistötunnus (Kalliorinne) Kiinteistötunnus (Vasankolo) ei rasituksia Valkeakoski Kiinteistötunnus ei rasituksia Ylöjärvi Kiinteistötunnus (Pölhöntanhua) / 25 / II vuokraoikeus / vallintarajoitus Kiinteistötunnus (Suojala) ei rasituksia Mänttä-Vilppula Kiinteistötunnus (Mäntän sairaala) ei rasituksia

184 Liitetieto Toimialueen 6 tuloslaskelma ennen tasausta TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT Toteuma 2015 Talousarvio 2015 Toteuma 1000e 1000e % Erityisvelvoitemaksut Myynnit jäsenkunnille 17329, ,3 97,8 Myynnit ulkokunnille (muu shp) 1583,3 1465,8 108 EVO-tuotot 5,2 5,4 96,6 Muut myynnit 90, ,3 Klinikoiden myynnit klinikoille 139,5 2, Sisäisten konsultaatioiden myynnit Sisäisten palveluiden myynnit 39,1 0 Sisäiset lääkemyynnit MYYNTITUOTOT 19186, ,2 99,2 Maksutuotot 1206,7 1628,7 74,1 Muut tuotot 49,6 37,9 130,8 TOIMINTATUOTOT 20442, ,8 97,4 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT Palkkajaksotus 123,6-92,9-133 Vuosipalkkiot Lääkärihenkilöstö -415,2-378,7 109,6 Tutkimushenkilöstö -552,8-625,4 88,4 Hoitohenkilöstö ,9 97,9 Hallinto- ja toimistohenkilöstö -269,8-263,5 102,4 Huolto- ja muu henkilöstö -11,8 0 PALKAT , ,4 96,1 Työnantajan sos.kulut -2617, ,1 Henkilöstökorvaukset 229,8 268,3 85,7 HENKILÖSTÖKULUT , ,1 96,7 PALVELUJEN OSTOT Ulkopuoliset palvelut -519,3-630,3 82,4 Klinikoiden ostot klinikoilta -68,1-57,2 119 Sisäisten konsultaatioiden ostot -1,7-4,3 40,1 Sisäisten palveluiden ostot -5329,6-5551,1 96 PALVELUJEN OSTOT -5918,7-6242,9 94,8 MATERIAALIOSTOT Sisäiset lääkeostot -213,4-249,1 85,7 Lääkkeet Hoitotarvikkeet ,7 87,7 Muut tarvikkeet -252,7-245,5 102,9 MATERIAALIOSTOT -599,1-646,3 92,7 Muut toimintakulut -40,9-56,5 72,3 TOIMINTAKULUT , ,8 96 TOIMINTAKATE 242, RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Rahoitustuotot Rahoituskulut -61,6-61,5 100,1 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -61,6-61,5 100,1 VUOSIKATE 180,6-115,5-156 Poistot -12,2 TILIKAUDEN TULOS 168,3-115,5-146 Varausten ja rahastojen muutos 221, ,3 Laskennalliset erät -389,9-434,5 89,7 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0

185 Liitetieto 54 Toimialueen 7, perusterveydenhuollon päivystys tuloslaskelma ennen tasauslaskutusta TOIMINTATUOTOT Toteuma 2015 Talousarvio Toteuma MYYNTITUOTOT 1000 e 1000 e % Erityisvelvoitemaksut Myynnit jäsenkunnille 9604, ,3 Myynnit ulkokunnille (muu shp) ,9 114,4 EVO-tuotot Muut myynnit 15, ,6 Klinikoiden myynnit klinikoille Sisäisten konsultaatioiden myynnit 0,2 0 Sisäisten palveluiden myynnit Sisäiset lääkemyynnit MYYNTITUOTOT 10422, ,9 101,6 Maksutuotot 967,7 894,5 108,2 Muut tuotot 5,8 0 TOIMINTATUOTOT 11395, ,4 102,2 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT Palkkajaksotus -42, ,3 Vuosipalkkiot Lääkärihenkilöstö ,1 105,1 Tutkimushenkilöstö Hoitohenkilöstö -2924,9-2845,4 102,8 Hallinto- ja toimistohenkilöstö Huolto- ja muu henkilöstö -5,3 0 PALKAT -5497,3-5289,5 103,9 Työnantajan sos.kulut -1548, ,2 Henkilöstökorvaukset 93,3 46,4 201 HENKILÖSTÖKULUT -6952,2-6687,1 104 PALVELUJEN OSTOT Ulkopuoliset palvelut -1300,8-1205,5 107,9 Klinikoiden ostot klinikoilta -7,9-7,9 99,9 Sisäisten konsultaatioiden ostot -3,1-0,5 620,4 Sisäisten palveluiden ostot -2541,1-2483,2 102,3 PALVELUJEN OSTOT -3852,9-3697,1 104,2 MATERIAALIOSTOT Sisäiset lääkeostot ,4 91,9 Lääkkeet 0 0 Hoitotarvikkeet -133,3-131,1 101,7 Muut tarvikkeet -57,3-40,7 140,8 MATERIAALIOSTOT -342,6-337,2 101,6 Muut toimintakulut -0,2 0 TOIMINTAKULUT , ,4 104 TOIMINTAKATE 247, ,8 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Rahoitustuotot Rahoituskulut -71,7-70,7 101,5 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -71,7-70,7 101,5 VUOSIKATE 176,1 358,3 49,2 Poistot Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS 176,1 352,3 50 Varausten ja rahastojen muutos Laskennalliset erät -330,8-352,3 93,9 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -154,7 0 - PSHP:n tilinpäätös ja toimintakertomus

186 Liitetieto 55 Valkeakosken yhteispäivystyksen tuloslaskelma ennen tasausta TOIMINTATUOTOT Toteuma 2015 Talousarvio Toteuma MYYNTITUOTOT 1000 e 1000 e % Erityisvelvoitemaksut Myynnit jäsenkunnille 1184,7 0 Myynnit ulkokunnille (muu shp) 39 EVO-tuotot Muut myynnit ,8 0 Klinikoiden myynnit klinikoille 52,6 Sisäisten konsultaatioiden myynnit Sisäisten palveluiden myynnit Sisäiset lääkemyynnit MYYNTITUOTOT 1276,3 1080,8 118,1 Maksutuotot 213,6 0 Muut tuotot 0,4 0 TOIMINTATUOTOT 1490,3 1080,8 137,9 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT Palkkajaksotus -15,1-1,7 887,5 Vuosipalkkiot Lääkärihenkilöstö -7,5 0 Tutkimushenkilöstö Hoitohenkilöstö -345,7-213,4 162 Hallinto- ja toimistohenkilöstö Huolto- ja muu henkilöstö -45,7 PALKAT -413,9-215,1 192,4 Työnantajan sos.kulut -114,9-58,7 195,7 Henkilöstökorvaukset 18, ,5 HENKILÖSTÖKULUT -510,4-260,8 195,7 PALVELUJEN OSTOT Ulkopuoliset palvelut -516,5-401,9 128,5 Klinikoiden ostot klinikoilta -2,1 Sisäisten konsultaatioiden ostot -1,6 Sisäisten palveluiden ostot -248,4-265,3 93,6 PALVELUJEN OSTOT -768,7-667,2 115,2 MATERIAALIOSTOT Sisäiset lääkeostot -20, ,8 Lääkkeet Hoitotarvikkeet ,5 103,2 Muut tarvikkeet -23,5-4,3 546,9 MATERIAALIOSTOT -61,4-39,8 154,3 Muut toimintakulut -1,9-1,3 146,7 TOIMINTAKULUT -1342,4-969,1 138,5 TOIMINTAKATE 147,9 111,7 132,4 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Rahoitustuotot Rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE 147,9 111,7 132,4 Poistot TILIKAUDEN TULOS 147,9 111,7 132,4 Varausten ja rahastojen muutos Laskennalliset erät -178,1-111,7 159,5 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -30,2 0 - PSHP:n tilinpäätös ja toimintakertomus

187 Liitetieto 56 Ensihoidon tuloslaskelma ennen tasausta TOIMINTATUOTOT Toteuma 2015 Talousarvio 2015 Toteuma MYYNTITUOTOT 1000 e 1000 e % Erityisvelvoitemaksut Myynnit jäsenkunnille 20457, ,8 98,6 Myynnit ulkokunnille (muu shp) 573,8 EVO-tuotot Muut myynnit 658,3 0 Klinikoiden myynnit klinikoille 9,7 0 Sisäisten konsultaatioiden myynnit Sisäisten palveluiden myynnit 0,1 0 Sisäiset lääkemyynnit MYYNTITUOTOT 21127, ,6 99,1 Maksutuotot Muut tuotot 1,7 0 TOIMINTATUOTOT 21127, ,6 99,1 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT Palkkajaksotus 0,8-13,3-6,1 Vuosipalkkiot Lääkärihenkilöstö -1117,6-1207,7 92,5 Tutkimushenkilöstö Hoitohenkilöstö -446, Hallinto- ja toimistohenkilöstö -34,1-28,9 118,1 Huolto- ja muu henkilöstö -4,6 0 PALKAT -1601,8-1678,9 95,4 Työnantajan sos.kulut -453,3-458,3 98,9 Henkilöstökorvaukset 9,9 0, HENKILÖSTÖKULUT -2045,2-2136,3 95,7 PALVELUJEN OSTOT Ulkopuoliset palvelut , ,2 99,3 Klinikoiden ostot klinikoilta -0,2 Sisäisten konsultaatioiden ostot Sisäisten palveluiden ostot -448,1-404,5 110,8 PALVELUJEN OSTOT , ,7 99,5 MATERIAALIOSTOT Sisäiset lääkeostot ,1 60,7 Lääkkeet -0,7 0 Hoitotarvikkeet -24, ,7 Muut tarvikkeet ,2 133,5 MATERIAALIOSTOT -115,9-120,3 96,4 Muut toimintakulut -1,8-3,2 55,8 TOIMINTAKULUT , ,5 99,1 TOIMINTAKATE 542,1 260,1 100,7 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Rahoitustuotot Rahoituskulut -19,4-19,1 101,5 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -19,4-19,1 101,5 VUOSIKATE 522, ,7 Poistot -116,8-116,8 100 TILIKAUDEN TULOS 405,9 124,2 101,2 Varausten ja rahastojen muutos Laskennalliset erät -125,7-124,2 101,2 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 280,2 0 - PSHP:n tilinpäätös ja toimintakertomus

188 Liitetieto 57 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vakuutukset Vakuutuslaji ja -numero Vakuutuskohde Omavastuu Vakuutusyhtiö 1. Lakisääteinen tapaturmavakuutus Työntekijät 0 FENNIA Omaisuusvakuutus Tays FENNIA Rakennukset luettelon mukaan Irtaimistot luettelon mukaan Lisäturvat ensivastuuna Mäntän sairaala Rakennukset luettelon mukaan Irtaimistot luettelon mukaan Valkeakosken aluesairaala Rakennukset luettelon mukaan Irtaimistot luettelon mukaan Vammalan aluesairaala Rakennukset luettelon mukaan Irtaimistot luettelon mukaan Sairaala-apteekki Irtaimistot luettelon mukaan Alueellinen kuvantamiskeskus Irtaimistot luettelon mukaan Vastuuvakuutukset Toiminnan vastuuvakuutus FENNIA Tilaisuuden järjestäjän vastuu Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutus Keskeytysvakuutukset Toiminnan keskeytysvakuutus FENNIA Riippuvuuskeskeytysvakuutus Ajoneuvovakuutukset Ajoneuvot ja sähköpyörätuolit luettelon mukaan FENNIA Rakennus- ja asennustyövakuutus Rakennus- ja asennustyöt Suomessa FENNIA Henkilövakuutukset Tapaturmavakuutus 0 FENNIA Kuntayhtymän hoidossa olevien vanhempien lapset ja vapaaehtoistyöntekijät 40 Hlöä Tapaturmavakuutus 0 FENNIA Luottamushenkilöt 300 Hlöä Tapaturmavakuutus 0 FENNIA Stipendin ja apurahan turvin työskentelevät hlöt 100 Hlöä Matkavakuutus FENNIA Hallitus, johtoryhmä ja luottamushenkilöt Matkavakuutus FENNIA Matkustava henkilöstö Eri Ainaispalovakuutukset vakuutusyhtiöitä - PSHP:n tilinpäätös ja toimintakertomus

189 189 Liitetieto 58 Omaisuusluettelo pysyviin vastaaviin kuuluvista osakkeista ja osuuksista Yrityksen nimi, paikkakunta Omistus Osakkeita Tasearvo osuus % kpl Tytäryhtiöosakkeet ja -osuudet Vieritie Oy, Tampere 100, ,97 Kiinteistö Oy Kissantassu, Tampere 29, ,91 Tays Sydänkeskus Oy, Tampere 100, ,00 Coxa Oy, Tampere 62, ,00 Fimlab Laboratoriot oy, Tampere 63, ,00 FinnMedi Oy, Tampere 60, ,46 Tytäryhtiöosakkeet ja -osuudet yhteensä ,34 Osakkuusyhtiöosakkeet ja -osuudet FinnHEMS Oy, Vantaa 20, ,00 Verte Oy, Nokia 21, ,66 Tuomi Logistiikka Oy, Tampere 49, ,00 Tullinkulman Työterveys Oy, Tampere 24, ,00 Osakkkuusyhtiöosakkeet ja -osuudet ,66 Muut osakkeet ja osuudet Kiinteistö Oy Finn-Medi, Tampere 6, ,26 Labquality Oy, Helsinki 2, ,91 Luottokunta 1 84,09 Kuntarahoitus Oyj ,00 Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy, Sastamala 5, ,00 Sakupe, Siilinjärvi 3, ,00 Etelä- Satakunnan Puhelin Oy,Vammala ,50 Ikaalisten Parkanon Puhelin Oy, Vammala 1 672,75 Leppäkosken Sähkö Oy ,65 Ikaalisten Parkanon Puhelin Oy ,40 As Oy Asemanmutka, Mänttä 4, ,03 Pohjois-Hämeen Puhelin, Mänttä ,25 Istekki Oy ,00 Muut osakkeet ja osuudet yhteensä ,84 Kaikki yhteensä ,84

190 190 Liitetietojen erittely 60 Erittely suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Tp2014 Tp2015 Taloussuunnitelma Poistonalaiset investoinnit Rahoitusosuudet 0 0 Investointien omahankintameno Suunnitelman mukaiset poistot Viiden vuoden keskiarvo Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Ero Poikkeama % -58 Liitetieto 61 Erittely pakollisista varauksista Konserni Kuntayhtymä Muut pakolliset varaukset , , , ,29 Potilasvahinkovastuu , , , ,00 Eläkevaraus 0, ,93 0, ,93 Pakolliset varaukset yhteensä , , , ,22

191 191 Eriytetyt tilinpäätökset

192 192

193 193 Silmäkeskus - taseyksikkö Tilinpäätös 2015

194 194 SILMÄKESKUKSEN TEHTÄVÄ JA ORGANISAATIO Tampereen yliopistollisen sairaalan Silmäkeskukseen on keskitetty silmätautien hoito ja leikkaustoiminta sekä kuntoutus. Silmäkeskuksessa toimivat silmätautien poliklinikka, kaihiklinikka, silmätautien osasto ja leikkausosasto sekä näönkuntoutus. Vastuualuejohtaja Anja Tuulonen, palvelupäällikkö Sirpa Miettunen, apulaisylilääkäri Marko Kataja Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2015 Muutettu Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2014 TP2015/ Lopull. TA2015 TP2015/ TP2014 Silmäkeskus e e e e % % Toimintatuotot % 103 % Toimintakulut % 103 % - josta palkat % 103 % Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä Silmäkeskus Työpanoksejaksot Hoito-päivät Hoito- Päivä- Avohoitokäynnit Sairaankirurgia sijat YHTEENSÄ 73, OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Silmäkeskuksen kokonaissuoritteiden määrä vuonna 2015 oli 44631, missä luvussa on huomioitu 39 % molemminpuolisia kaihileikkauksia. Leikkauksia tehtiin yhteensä Leikkaustoiminta lisääntyi 1027:llä (18 %) edellisvuoteen verrattuna, vaikka tamperelaisten potilaiden silmäluomileikkaukset (lippaluomet) siirtyivät Hatanpään sairaalaan. Kaihileikkaukset lisääntyivät 22 % edellisvuoteen verrattuna, mihin vaikutti vuoden 2014 joulukuun kuntatalouden edellyttämä ylimääräinen toiminnan supistus. Kuntien kanssa sovitun mukaisesti etusijaistettiin pysyvää näkövammaa aiheuttavat silmäsairaudet, mikä heijastui hoitotakuutilanteeseen (so. vuoden aikana hoitotakuu ei toteutunut kaikkien kaihileikkauspotilaiden kohdalla). Loppuvuodesta sairaanhoitopiirin johto päätti kuitenkin etusijaistaa kaihileikkaukset, minkä jälkeen vuoden lopussa kaikki jonossa olevat kaihileikkausta odottavat potilaat oli leikattu määräajan puitteissa.

195 195 Lisäksi poliklinikalla annettiin 5967 silmänsisäistä injektiota, 3 % edellistä vuotta vähemmän. Tästä huolimatta ikärappeuman lääkekustannukset nousivat 18 %, koska kalliiden rekisteröityjen lääkehoitojen kustannukset nousivat ennakoitua nopeammin (4 % käytöstä, 50 % kustannuksista vuonna 2014 vs. 7 % käytöstä, 63 % kustannuksista vuonna 2015). Lääkekulut yhteensä kasvoivat 8 %:lla Kaiken kaikkiaan silmäkeskuksen palvelujen kysyntä näyttää tasaantuneen 2014 tasolle (vrt. aiempina vuosien 5 % vuosikasvuun). Vaikka lähetteiden määrä (n=9200) edelleen kuitenkin kasvoi 3 %, vuoden 2015 lopussa avohoitoa odottavien potilaiden määrä oli noin 8 % pienempi kuin edellisvuoden lopussa. Poliklinikan takaisinsoittojärjestelmän kautta tuli puhelua. Käyntiä edeltävän päivän aikana perutut ajat kuormittavat ajanantoa iltapäivisin huomattavasti. Hyvässä hoitotasapainossa olevien glaukoomapotilaiden ostopalvelujen siirtämistä omaksi toiminnaksi selvitettiin ja siirrettiin toistaiseksi eteenpäin. Silmäkeskuksen tuottavuuden ja toiminnan kehittämistä jatkettiin 15 moniammatillisen tiimin 30 kokouksessa. Sekä kaihi- että ikärappeumapotilaille työstettiin Internetiin opastevideot, mukaan lukien silmäkeskukseen saapuminen ja silmätippojen tiputtaminen yleensä. Lisäksi käynnistettiin monisilmäsairaiden potilaiden hoitopolku projekti (Mopotti). Silmäkeskuksen toimintaan kävi vuonna 2015 tutustumassa 317 vierasta, joista 42 % ulkomailta. Toukokuussa 2015 Tays Silmäkeskus hyväksyttiin toisena pohjoismaisena silmäsairaalana Karolinskan ohella World Association of Eye Hospitals seuran jäseneksi Singaporessa, jossa esiteltiin silmäkeskuksen toimintaperiaatteita.

196 196 TALOUS JA RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Silmäkeskus TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,5 Liiketoiminnan muut tuotot 29,7 27,5 Materiaalit ja palvelut , ,8 Henkilöstökulut , ,6 Poistot ja arvonalentumiset -699,0-680,0 Liiketoiminnan muut kulut -372,0-788,5 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 1 173,2 740,1 Rahoitustuotot ja -kulut -92,1-77,5 YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 1 081,2 662,6 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 1 081,2 662,6 Tuloslaskelman tunnuslukuja Sijoitetun pääoman tuotto % 29 % 25 % Kuntayhtymän sijoittaman pääoman tuotto % 29 % 25 % Voitto % 7,0 % 4,4 % Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSLASKELMA LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 1 173,2 740,1 Poistot ja arvonalentumiset 699,0 680,0 Rahoitustuotot ja -kulut -92,1-77,5 Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta 1 780, ,55 Investointimenot -178,4-248,2 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -178,42-248,19 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 601, ,35 Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos -2,0 3,0 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos muilta , ,7 Korottomien velkojen muutos muilta 56,0-19,7 Rahoituksen rahavirta , ,35 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarat kauden lopussa Rahavarat ,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnuslukuja Quick ratio 4,1 2,1 Current ratio 4,1 2,1

197 197 Tase ja sen tunnusluvut Silmäkeskus TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 1 296, ,0 Aineelliset hyödykkeet 1 296, ,0 PYSYVÄT VASTAAVAT 1 296, ,0 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 0,0 0,0 Vaihto-omaisuus 0,0 0,0 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Muut saamiset 3 173, ,4 Lyhytaikaiset saamiset 3 173, ,4 Saamiset 3 173, ,4 VAIHTUVAT VASTAAVAT 3 173, ,4 VASTAAVAA 4 469, ,3 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 251,4 251,4 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 2 366, ,9 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 081,2 662,6 OMA PÄÄOMA 3 699, ,9 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat 1,0 3,0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1,0 3,0 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Siirtovelat 769,4 713,5 Lyhytaikainen vieras pääoma 769,4 713,5 VIERAS PÄÄOMA 769,4 713,5 VASTATTAVAA 4 469, ,3 Taseen tunnuslukuja Omavaraisuusaste % 82,8 % 78,5 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 5,0 % 4,8 % Kertynyt ylijäämä (1 000 ) 3447,6 2366,4 Lainakanta ,0 0,0 Lainasaamiset ,0 0,0

198 198

199 199 Silmäkeskuksen talousarvion toteutuminen ja toteutumisvertailut

200 200 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA TOTEUTUMISVERTAILUT Mittarit, tavoitetasot, tulokset ja perustelut poikkeamiin (toimialuetaso) ASIAKAS Palvelukokemus Sitova tavoite: Vähintään 90 % annetuista vastauksista on osittain tai täysin samaa mieltä" (4 tai 5) sekä enintään 3 % annetuista vastauksista on täysin tai osittain eri mieltä (arvot 1 tai 2) Toteuma: 98 % Perustelu poikkeamaan: - Palvelusopimusten toteutuminen Tavoite: sopimusasiakkaiden palvelusopimukset toteutuvat tuottajittain toimialuetasolla sopimusten/tilausten mukaisesti. Tavoite katsotaan saavutetuksi, kun toteuma on prosenttia. Toteuma Tavoite - Poikkeama Toteuma- Toteuma te % 14 Erikoissairaanhoito, jäsenkunnat (te) Erikoissairaanhoito, muut sopimuskunnat (te) Sopimusasiakkaat yhteensä (te)

201 201 Perustelu poikkeamaan: Kaihileikkaukset lisääntyivät 22 % edellisvuoteen verrattuna, mihin vaikutti vuoden 2014 joulukuun kuntatalouden edellyttämä ylimääräinen toiminnan supistus. Kuntien kanssa sovitun mukaisesti vuonna 2015 etusijaistettiin pysyvää näkövammaa aiheuttavat silmäsairaudet, mikä heijastui hoitotakuutilanteeseen (so. vuoden aikana hoitotakuu ei toteutunut kaikkien kaihileikkauspotilaiden kohdalla). Tästä poiketen loppuvuodesta sairaanhoitopiiri kuitenkin päätti etusijaistaa kaihileikkaukset, minkä jälkeen vuoden lopussa kaikki jonossa olevat kaihileikkausta odottavat potilaat oli leikattu määräajan puitteissa. Sisäisen palvelukyvyn toteutuminen Tavoite: Hoidolliset vastuualueet: vähintään 80 % saavuttaa tason 4-5 (asteikko 1-5). Ei-hoidolliset vastuualueet: vähintään 70 % saavuttaa tason 4-5 (asteikko 1-5). Toteuma: tietoa ei ole saatavilla. Terveyskeskusten tyytyväisyys Tavoite: Vähintään 90 % annetuista vastauksista on "osittain tai täysin samaa mieltä" (4 tai 5). Toteuma: tietoa ei ole saatavilla. PROSESSI Ennakoimaton hoitojakson uusiutuminen (readmission rate) Tavoite: Ennakoimattomien sairaalaan ottojen määrä pienenee. Toteuma: 2 % Perustelu poikkeamaan: Taso on alhainen ja ollut ennallaan viimeiset kolme vuotta. Hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa Sitova tavoite: Kaikki asetetut määräajat toteutuvat lain säätämällä tavalla. 2-3 osiota toteutuu 100 % määräajan mukaan, yksikään ei toteudu alle 95 %. Osiot: - Hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen 100 % - Hoidon tarpeen arvioinnin toteuttaminen 94 % - Hoitoon pääsy 99 % Perustelu poikkeamaan: Vuoden 2014 joulukuussa toteutettiin kuntatalouden edellyttämä ylimääräinen toiminnan supistus. Kuntien kanssa sovitun mukaisesti vuonna 2015 etusijaistettiin pysyvää näkövammaa aiheuttavat silmäsairaudet, mikä heijastui hoitotakuutilanteeseen (so. vuoden aikana hoitotakuu ei toteutunut kaikkien kaihileikkauspotilaiden kohdalla). Tästä poiketen loppuvuodesta sairaanhoitopiiri kuitenkin päätti etusijaistaa kaihileikkaukset, minkä jälkeen vuoden lopussa kaikki jonossa olevat kaihileikkausta odottavat potilaat oli leikattu määräajan puitteissa. Kaihileikkausten painottaminen puolestaan vaikutti muiden potilaiden hoitoon pääsyyn. Hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa Sitova tavoite: Kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle hoito toteutuu 100 %:ssa neljän viikon kuluessa. Toteuma: 98 % Perustelu poikkeamaan: Ks. edellä. Huolimatta poikkeamasta kenenkään potilaan kohdalla ei ollut pysyvän näönmenetyksen uhkaa. Hoitojaksotuottavuus Tavoite: DRG-pisteen deflatoitu hinta ei nouse edellisestä vuodesta (kustannukset per painotettu hoitojakso). Muutos: - 3 %

202 202 MRSA:n torjunta Tavoite: sairaalassaoloaikana syntyneet tartunnat puolittuvat. Muutos: Vuonna 2014 ja vuonna 2015 yksi tartunta Perustelu poikkeamaan: Ei selvillä yksittäistä selittävää tekijää. Potilasturvallisuusilmoitusten käsittely Tavoite: Ilmoitetuista vaaratapahtumista vähintään 90 % käsitellään 2 viikon kuluessa. Muutos: Tietoa ei käytettävissä Epikriisien eli hoitopalautteiden lähettäminen Tavoite: hoitoyhteenvedot ja jatkohoito-ohjeet lääkemääräyksineen lähetetään 90 %:sti < 5 vrk:n kuluessa lähettäneelle lääkärille tai sovittuun jatkohoitopaikkaan. Toteuma: 99 % HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Kehityskeskustelut Sitova tavoite: kehityskeskustelut toteutuvat vakansseihin suhteutettuna vähintään 90-prosenttisesti. Toteuma: 95 % Täydennyskoulutus Tavoite: koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit vähintään 10 vrk/ vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö vähintään 5 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 3 vrk/vuosi. Toteuma: Lääkärit 7,7 vrk, tutkimus- ja hoitohenkilöstö 2 vrk, muu henkilöstö 1,2 vrk Perustelu poikkeamaan: Henkilöstö on päässyt tarpeelliseen koulutukseen. Hoitoalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Tavoite: vähintään 85 prosenttia hoitoalan opiskelijoista antaa ohjatun harjoittelun jaksoista (yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijat) arvioinnissaan arvosanan 8, 9 tai 10 (asteikko 1-10). Toteuma: 86 % Lääketieteen opiskelijoiden kliininen harjoittelu Tavoite: vähintään 85 % lääketieteen opiskelijoista arvioi sairaalan lääkäreiden antaman opetuksen ja opetusmyönteisyyden kiitettäväksi antamalla arvosanan 6 tai 7 (asteikko 1 7) Toteuma: 59 % Perustelu poikkeamaan: Kuten aiempinakin vuosina myönteiset sanalliset palautteet ovat huomattavassa ristiriidassa valitun mittaustavan kanssa. Terveystieteellinen tutkimus Tavoite: EVO-julkaisupisteiden määrä kasvaa kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna Muutos: Tietoa ei saatavilla

203 203 Esimiestyö Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 58 % Perustelu poikkeamaan: Tulokset ovat samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Yksiköiden välillä on eroja. Vuoden loppupuolella esimiestyötä on uudelleen organisoitu. Työn kehittävyys ja haasteellisuus Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 77 % Perustelu poikkeamaan: Systemaattinen tiimi- ja kehittämistyö ei heijastu henkilöstön kokemuksissa. Vuonna 2015 pidettiin 30 tiimikokousta ja 9 Silmäkeskus tänään tilaisuutta. Kehittämistyön tuloksena silmäkeskus hyväksyttiin World Association of Eye Hospitals jäseneksi ja silmäkeskuksen toimintaperiaatteisiin kävi tutustumassa yli 300 vierasta, joista yli 40% ulkomailta. Työyhteisön toiminta Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 81 % Työtyytyväisyys Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1 5. Toteuma: 85 % Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivät Tavoite: sairauspoissaolopäivät / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: 19 % Perustelu poikkeamaan: Mielenterveyssyyt 29 % 23 % Vammat 15 % 21 % Tule-sairaudet 8 % 18 % Hengitysel.sair. 18 % 17 % Muut dg-ryhmä 23 % Erityisesti vammojen ja tule -sairauksien osuus on kasvanut, mihin ei yksittäistä selittävää syytä. Lyhyet sairauspoissaolokerrat Tavoite: korkeintaan 3 vrk kestävät sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos: - 14 %

204 204 TALOUS Palkkamenot Sitova tavoite: palkkamenot ovat enintään talousarvion mukaiset (toimialuetaso) Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Palkkamenot yhteensä (te) % Tilikauden tulos Sitova tavoite: tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi. Toteuma -15 Tavoite -15 Poikkeama Toteuma-% Toteuma -14 Tilikauden tulos (te) % Työpanos Tavoite: työpanos toteutuu enintään suunnitelman mukaisesti (toteuma enintään 100 %) Toteuma: 105 % Perustelu poikkeamaan: Työpanosta ei ole korjattu vastaamaan nykyistä toimintaa, palkkabudjetti alittui 2 %.

205 205 Tuloslaskelman toteutuminen Silmäkeskus TULOSLASKELMA (1000 e) Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2015 Ylitys (+) / alitus (-) Toteuma % Erityisvelvoitemaksut ,5 Myynnit jäsenkunnille ,2 Myynnit ulkokunnille ,1 EVO-tuotot ,9 Muut myynnit 1 1 Klinikoiden myynnit klinikoille ,2 Sisäisten palveluiden myynnit MYYNTITUOTOT ,2 Maksutuotot ,5 Muut tuotot TOIMINTATUOTOT ,1 Jaksotetut palkat Lääkärihenkilöstö ,5 Tutkimushenkilöstö ,6 Hoitohenkilöstö ,9 Hallinto- ja toimistohenkilöstö ,7 Huolto- ja muu henkilöstö ,3 PALKAT Työnantajan sos.kulut ,1 Henkilöstökorvaukset ,4 HENKILÖSTÖKULUT ,7 Ulkopuoliset palvelut ,9 Klinikoiden ostot klinikoilta ,2 Sisäisten palveluiden ostot ,7 PALVELUJEN OSTOT ,3 Sisäiset lääkeostot ,7 Hoitotarvikkeet ,1 Muut tarvikkeet ,5 MATERIAALIOSTOT ,3 Muut toimintakulut ,7 TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE ,4 Rahoitustuotot 0 Rahoituskulut ,5 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT ,5 VUOSIKATE ,3 Poistot ,9 Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS ,7 Varausten ja rahastojen muutos 0 Laskennalliset erät ,6 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,9

206 206

207 207 Silmäkeskuksen tilinpäätöslaskelmat

208 208 Silmäkeskus TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,44 Liiketoiminnan muut tuotot , ,37 Materiaalit ja palvelut Ostot tilikauden aikana , ,95 Palvelujen ostot , ,05 Materiaalit ja palvelut , ,00 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,92 Eläkekulut , ,69 Muut henkilösivukulut , ,85 Henkilöstökulut , ,46 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,86 Poistot ja arvonalentumiset , ,86 Liiketoiminnan muut kulut , ,49 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut , ,72 Rahoitustuotot ja -kulut , ,72 YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,28 YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN VARAUKSIA , ,28 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,28

209 209 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,21 Aineelliset hyödykkeet , ,21 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,21 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 0,00 0,00 Vaihto-omaisuus 0,00 0,00 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Muut saamiset , ,27 Lyhytaikaiset saamiset , ,27 Saamiset , ,27 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,27 VASTAAVAA , ,48 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,18 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,41 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,28 OMA PÄÄOMA , ,87 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat 1 045, ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 045, ,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Siirtovelat , ,61 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,61 VIERAS PÄÄOMA , ,61 VASTATTAVAA , ,48

210 210 Silmäkeskus RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) , ,00 Poistot ja arvonalentumiset , ,86 Rahoitustuotot ja -kulut , ,72 Tulorahoituksen korjauserät , ,14 Investointien rahavirta Investointimenot , ,99 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,99 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,15 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos , ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos muilta , ,56 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,15 Rahoituksen rahavirta , ,15 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarat kauden lopussa Rahavarat ,00 0,00 Rahavarojen muutos

211 211 Silmäkeskuksen tilinpäätöksen liitetiedot

212 212 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti tasapoistoin (Valt ). Muut poistot on laskettu tasapoistoina seuraavasti: Aineettomat hyödykkeet Poistoaika vuosina 5 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat sairaalarakennukset, somaattinen sairaalarakennukset, psykiatrinen asuinrakennukset muut rakennukset Ei poistoa 25 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet tekniset verkot, tie- ja pysäköintialueet, muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 vuotta Koneet ja kalusto 5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Arvo- ja taide-esineet Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Ei poistoa Ei poistoa Ei poistoa Alle euroa maksavat pysyvien vastaavien hyödykkeet on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.

213 213 Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot

214 214

215 Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos Tilinpäätös Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

216 Sisältö sivu TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 4 KUVANTAMISKESKUS- JA APTEEKKILIIKELAITOKSEN TEHTÄVÄ JA ORGANISAATIO... 5 Tehtävä... 5 Luottamuselimet... 5 Sisäinen organisaatio... 6 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ... 7 Olennaiset tapahtumat tilikaudella... 7 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä HENKILÖSTÖ 13 KEHITTÄMISTOIMINTA OPETUS JA TERVEYSTIETEELLINEN TUTKIMUS ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ SELONTEKO KUVANTAMISKESKUS- JA APTEEKKILIIKELAITOKSEN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TALOUS JA RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus ja rahoitusasemassa tapahtuneet muutokset JOHTOKUNNAN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA TOTEUTUMISVERTAILUT Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tavoitteet Tavoitteiden toteutumista koskevat tulokset Käyttösuunnitelmien toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Rahoituksen toteutuminen Investointien toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

217 217

218 218

219 KUVANTAMISKESKUS- JA APTEEKKILIIKELAITOKSEN TEHTÄVÄ JA ORGANISAATIO Tehtävä Liikelaitoksella on kaksi liiketoiminta-aluetta; kuvantamispalvelut sekä sairaala-apteekin lääkehuollon palvelut. Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kliiniseen toimintaan liittyvästä diagnostiikasta radiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian erikoisaloilla. Radiologian vastuualueelle kuuluvat myös hoidolliset toimenpideradiologiaan kuuluvat interventiot. Liikelaitos tuottaa myös fyysikkopalveluja sairaanhoitopiirin toimialueille, sopimuksiin perustuen perusterveydenhuollolle ja Tays erityisvastuualueen (ERVA) sairaanhoitopiireille. Liikelaitos tuottaa lääkehuollon palveluja sekä sairaanhoitopiirin toimintayksiköille kuin myös kaikille Pirkanmaan kunnille. Kuvantamiskeskuksen tehtävänä on vastata sairaanhoitopiirin diagnostisten palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä sekä omalta osaltaan vastaa yliopistolliselle sairaalalle kuuluvasta lääketieteen perusopetuksesta, erikoislääkärikoulutuksesta, sairaalafyysikkokoulutuksesta, hoitoalojen opetuksesta sekä alansa lääketieteellisestä ja hoitotieteellisestä tutkimuksesta. Kuvantamispalveluja tuotetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimialueille, sopimuksiin perustuen alueen terveyskeskuksille ja lisääntyvässä määrin Tays erityisvastuualueelle sekä jonkin verran sen ulkopuolellekin. Radiologisia palveluja tuotetaan vähäisessä määrin myös ulkoisille asiakkaille, kuten Pirkanmaan alueen työterveyshuollon toimijoille. Kuntalain mukaisesti liikelaitos rajaa toimintansa siten, että se ei toimi kilpailluilla markkinoilla. Sairaala-apteekin tehtävänä on vastata koko sairaanhoitopiirin lääkehuollosta. Sairaala-apteekkari vastaa siitä, että toimintayksikön lääkehuolto on järjestetty lääkelainsäädännön mukaisesti. Sairaala-apteekin vastuulla on lääkkeiden hankinta, varastointi, säilytys, valmistus, tutkiminen, käyttökuntoon saattaminen, toimittaminen, jakelu ja että lääkeinformaation antaminen tapahtuu asianmukaisesti ja lääketurvallisuutta edistäen. Sairaalaapteekki huolehtii myös lakisääteisestä poikkeusolojen velvoitevarastoinnista. Sairaanhoitopiirin lääkehuollon lisäksi Sairaala-apteekki vastaa koko Tays erityisvastuualueen lääkkeiden yhteishankintaan liittyvästä kilpailutuksesta. Luottamuselimet Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen johtokuntaan kuuluvat seuraavat henkilöt toimikaudella : Puheenjohtaja Tiepalvelupäällikkö (eläkkeellä) Matti Höyssä, Tampere Varapuheenjohtaja Varhaiskasvatuksen aluejohtaja, Sisko Nevala, Nokia Muut jäsenet Johtaja Asko Saari, Ylöjärvi Lastenohjaaja Elisa Niemelä, Ylöjärvi Erikoislääkäri Pirkko Jartti, Pirkkala Työsuojelupäällikkö (eläkkeellä) Pekka Lahdentausta, Tampere Perhetukikeskuksen johtaja Harri Mäkelä, Hämeenkyrö Johtokunta piti toimintavuonna 2015 kahdeksan kokousta. Esittelijänä johtokunnassa toimi toimitusjohtaja Jaakko Herrala ja hänen varahenkilönään toimi sairaala-apteekkari Marja Iso-Mustajärvi. Johtokunnan sihteerinä toimi johdon sihteeri Mirja Kaunonen. - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

220 Sisäinen organisaatio Liikelaitos on jakautunut kuuteen eri vastuualueeseen vuonna Liikelaitoksella on toimintaa Tayskampuksella, Valkeakosken ja Vammalan aluesairaaloissa sekä Hatanpään sairaalassa. Liikelaitoksen toimintaa ohjaa liikelaitoksen johtosääntö ja liikelaitos toimii sairaanhoitopiirin hallituksen ja valtuuston ohjauksessa (kuvio 1). Kuvio 1 Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen organisaatiokaavio vuonna 2015 Strateginen ja taktinen ohjaus toteutetaan liikelaitoksen johtoryhmän kautta. Vastuualueiden operatiivinen johtaminen toteutetaan hallintomeetingien kautta. Liikelaitoksen johtoryhmän kokoonpano on kuvattu alla. Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen johtoryhmä piti toimintavuonna 2015 kolmetoista kokousta. Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen johtoryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Toimitusjohtaja Jaakko Herrala, yhteiset palvelut Muut jäsenet Vastuualuejohtaja, apulaisylilääkäri Irina Rinta-Kiikka, radiologia Vastuualuejohtaja, ylilääkäri Tiit Kööbi, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Vastuualuejohtaja, osastonylilääkäri Joel Hasan, kliininen neurofysiologia Vastuualuejohtaja, ylifyysikko Simo Hyödynmaa, lääketieteellinen fysiikka Vastuualuejohtaja, sairaala-apteekkari Marja Iso-Mustajärvi, sairaala-apteekki Ylilääkäri Mika Kähönen, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Liikelaitosylihoitaja Riitta Oksanen, yhteiset palvelut Henkilöstön edustaja Röntgenhoitaja Kirsi Nieminen, radiologia Asiantuntijajäsenet Controller Riitta Hakola-Rantanen, yhteiset palvelut Controller Marika Häkkinen, yhteiset palvelut Tietohallintopäällikkö Anne-Maarit Selinummi, yhteiset palvelut Sihteeri Johdon sihteeri Mirja Kaunonen, yhteiset palvelut - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

221 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuonna 2015 kuvantamistutkimuksissa kävi yhteensä potilasta. Tutkimuksia tehtiin keskimäärin 2,8 per potilas toimintavuoden aikana. Noin 90 prosenttia potilaista tuli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnista ja loput muualta Suomesta. Potilaista noin 90 prosenttia oli aikuisia. Kuvantamistutkimuksista 30 prosenttia tehtiin päivystysaikana ja yöaikaan tehtyjen tutkimusten määrä kasvoi 3,4 prosentilla. Terveyskeskusten päivystystoiminnan keskittäminen Taysin ensiapu Acutaan, Valkeakosken aluesairaalan ja Vammalan aluesairaalan yhteispäivystyksiin on lisännyt erityisesti radiologisten päivystystutkimusten ja konsultaatioiden tarvetta. Puolet potilaista oli hoitoisuudeltaan omatoimisia, neljännes autettavia ja viimeinen neljännes tarvitsi jatkuvaa hoitohenkilökunnan tarkkailua. Radiologian vastuualue Radiologisia tutkimuksia ja toimenpiteitä tehtiin toimintavuonna 2015 yhteensä kappaletta. Tutkimusmäärä on siis edelleen niukassa nousussa (kun edellisen vuoden kokonaistutkimusmäärästä otetaan pois vuonna 2014 lakkautettu Mäntän röntgenyksikkö) ja sekä vaativien tutkimusten- että päivystysaikana tehtyjen radiologisten tutkimusten suhteellinen osuus jatkaa kasvuaan. Vuonna 2015 kaikista tutkimuksista 31,3 % tehtiin päivystysaikana kun vastaava luku oli vuotta aiemmin 30,4 %. Vuoden 2014 loppua kohden sairaanhoitopiirin taloutta kiristettiin tiukentuvaan tahtiin ja laadittiin ohjelmia potilasvirtojen vähentämiseksi. Tämä näkyi liikelaitokseen nähden vähenevänä kysyntänä loppuvuodesta. Potilaiden lähetteitä palautettiin terveyskeskuksiin ja osa jonopotilaista siirrettiin alkuvuodelle Tämä aiheutti sen, että alkuvuodesta 2015 ylipitkiä jonoja jouduttiin purkamaan ainakin kolmen kuukauden ajan runsailla lisätöillä ja ostopalveluina. Kokemukset vuonna 2014 hankituista Carestreamin osastokuvauslaitteista olivat hyviä ja vuonna 2015 hankittiin kolmas samanlainen vastasyntyneiden tehoosastolle. Vuoden 2014 lopulla hankittiin GE:n TTlaitteeseen kaksoisenergiakuvantamisen ohjelmisto ja uusi palvelinratkaisu kuvien sujuvalle jälkikäsittelylle. Acutan TT-laitteella käyttämättömänä ollut EKGtahdistuslisenssi siirrettiin vuonna 2014 hankitulle TTlaitteelle ja samassa yhteydessä sen tueksi hankittiin sydänkuvantamisen ohjelmisto. Ratkaisu mahdollistaa sydänkuvantamisen paremman laadun myös seuraavan TT-uusinnan yhteydessä. Ultraäänilaitteissa oli vahva uudistustarve ja osa laitteista ehti jo rikkoutua toimimattomaksi ennen vaihtoja. Uudet laitteet hankittiin K- ja R-röntgenin lisäksi Valkeakoskelle ja Vammalaan. Toimintavuoden aikana myös Acutan UÄ-laite rikkoutui, mutta se saatiin uudistettua kattavalla päivityksellä, jolloin saatiin uusittua myös rikkoutunut vatsa-anturi. Uusimpiin (Siemens Aera, Siemens Skyra) magneettikuvauslaitteisiin (MRI) hankittiin lisäohjelmistoja, jotka paransivat vatsan ja verisuonien kuvantamista. Ongelmia oli MRI-yhteensopivan potilasvalvontamonitorin kanssa, joka päätettiin uusia. Vuoden aikana tehtiin runsaasti selvitystyötä hyvien ratkaisujen löytämiseksi etenkin potilas-lähetelistojen käsittelyyn ja kuvien sujuvaan siirtymiseen ja arkistointiin. Tähän liittyen toteutettiin osastokuvauskoneiden langattomuus samoin kuin Acutan kuvantamislaitteiden kytkinten uudelleenorganisointi. Acutassa toteutettiin kartiokeilatietokonetomografin koekäyttö. Laite todettiin erittäin hyväksi rajatuissa indikaatioissa, mutta kokonaiskuvausmäärät jäivät niin pieniksi, että laitteen pidemmän tähtäimen käyttötarve on arvioitava kriittisesti. K-röntgenin hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden taukotilat valmistuivat ja uudesta E-siivestä avattiin yhdystunneli K-röntgeniin, jonka vuoksi toimistosihteereille saneerattiin uusi työtila. Valkeakoskella siirrettiin henkilöstön ahdas taukotila uusiin tiloihin ja Vammalassa tehtiin ilmanlaatumittauksia todetun vesivahingon takia. Koko maan tasolla näkyvä radiologipula on tuntunut myös Pirkanmaalla. Vammalan aluesairaalan osalta radiologityövoiman riittävyys turvattiin ostopalveluilla. Ostopalvelun saatavuudessa oli ajoittain ongelmia ja asiaa käytiin useampaan kertaan läpi palveluntuottajan kanssa. Parhaana ratkaisuna ongelmaan nähtiin se, että syksyn 2015 osalta ostopalvelun käyttö pyrittiin minimoimaan, vaikka se aiheuttikin lisääntynyttä kuormitusta muiden yksiköiden toiminnassa. Radiologian painopiste on siirtymässä myös toimenpideradiologian osalta vahvasti ympäri vuoden kaikkina vuorokauden aikoina turvattaviin vaativiin toimenpiteisiin. Päivystysasetus astui voimaan tuoden Acutan radiologipäivystykseen toisenkin, vapaamuotoisen radiologipäivystäjän. Toimenpiteiden osalta päivystysaikaiset toimenpiteet hoidettiin edelleen hälytystyönä. - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

222 Toimenpideradiologien kokonaismäärä ei riitä päivystysrinkiin, sillä osa toimenpideradiologeista on vasta koulutusvaiheessa. Toimintavuonna 2015 useita esimiestehtäviä hoidettiin määräaikaisilla sijaistuksilla, esim. radiologian vastuualuejohtajan ja liikelaitosylihoitajan tehtävien osalta, millä oli vaikutuksensa myös osastonhoitajien tehtäviin. Taysin lääkäreiden palvelulinjaorganisaatio oli voimassa nyt toista täyttä vuotta ja palvelulinjaesimiesten osalta oli runsaasti vaihdoksia, jonka takia niiden toiminta ei täyttänyt alkuperäisiä. On tarpeen miettiä jatkossa, onko järjestelmässä muutettavaa. Vuoden 2015 viimeinen neljännes painottui Hatanpään sairaalan kuvantamisyksikön liittymiseen liikelaitokseen. Prosessi oli erittäin työläs. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualue Kliinisfysiologisia ja isotooppitutkimuksia tehtiin toimintavuonna yhteensä kappaletta. Vastuualueen tutkimusten kysyntä laski 6,6 %, mikä johtui pääasiassa etälääketieteen lausuntojen kysynnän vähenemistä ja Helicobacter pylori -tutkimusten loppumisesta. Niiden taustalla oli ja on parantunut keskussairaaloiden lääkäritilanne sekä vanhentuneen analyysilaitteen rikkoutuminen. Tutkimuksia on keskimäärin pystytty tekemään kysynnän mukaan eikä niiden saatavuus ole aiheuttanut hoitotakuuvaatimusten toteuttamisessa viiveitä. PET/CT -tutkimusten määrä kasvoi 3,4 %:lla ollen yhteensä 981 kpl, mutta kiireellisten PET/CT -tutkimusten saanti on kuitenkin edelleenkin ollut ongelmana. Euroopan keskimääräinen tutkimusten määrä tutkimuslaitetta kohden on noin kaksinkertainen Pirkanmaan tutkimusmääriin nähden. Kysyntää vastaavaa tutkimusmäärien lisäämistä rajoittaa se, että PET/CT -laitetta käytetään valtaosin (kolme päivää viikossa) myös TT-tutkimuksiin. Vuonna 2015 saatiin yksi kuvauspäivä lisää kuukaudessa, mikä ei kuitenkaan lisännyt olennaisesti tehtyjen tutkimusten kokonaismäärää, koska yksikkö menetti muutamia kuvauspäiviä laiterikkojen ja radiolääkkeiden toimitusongelmien vuoksi. Eniten tuotantohäiriöitä oli suomalaisella toimittajalla 68Ga-merkkiaineiden osalta. Loppuvuodesta otettiin käyttöön uusi PET-merkkiaine 68Ga-PSMA eturauhassyövän diagnostiikkaan. SPECT/CT -laitteen käyttöönotto jatkui isotooppilaboratoriossa. Kamera oli vuonna 2015 ensimmäistä kertaa rutiinikäytössä koko vuoden. Uusi kuvausmodaliteetti on vaatinut toimintakulttuurin muutosta ja henkilökunnan koulutusta kaikkien ammattiryhmien osalta. Laitteelle siirrettiin tehtäväksi tutkimuksia, joissa on eniten hyötyä yhdistelmäkuvauksen käytöstä. Suuri apu on ollut radiologeista, jotka osallistuvat fuusiokouluttamiseen ja koulutukseen. Henkilökunta on ollut erittäin motivoitunutta kehittämään uudenlaista toimintakulttuuria hyödyntämällä modernia tekniikkaa. Tutkimuksiin lähettäneiltä lääkäreiltä saadun palautteen perusteella laitteiston tuoma lisäarvo on ilmeinen. SPECT/CT - kameralla tehtiin syyskaudella myös radiologisia TTtutkimuksia. Tutkittavien potilaiden valinta ja ohjaus kuvauksiin järjestettiin yhteistyössä radiologian yksikön kanssa. EKG-pitkäaikaisrekisteröintien määrä kasvoi. Uutena menetelmänä otettiin käyttöön oirejohteinen EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti. Myös keuhkofunktiotutkimusten määrä lisääntyi 8 %, mutta kysyntään vastaaminen oli haasteellista laitekapasiteetin vähäisyyden takia. Toimintavuonna uusittiin impulssioskillometrialaite. Lisäksi valmisteltiin uusien suomalaisten spirometrian viitearvojen käyttöönottoa. Ultraäänilaitteiden laadunvalvontamenettelyä kehitettiin. Impedanssikardiografiassa siirryttiin langattoman tekniikan käyttöön uusimalla laitteisto. Puheentunnistus on vakiinnuttanut asemansa lääkäreiden työssä, sen käyttöönoton myötä on vapautunut sihteerityöpanoksia. Samalla yksikössä kehitettiin lausuntopohjia, joihin siirretään laitteista tutkimustuloksia, jonka seurauksena puheentunnistuksen tarve on kokonaisuudessaan vähentynyt tuottaen yksikölle taloudellista säästöä. Kliinisen neurofysiologian vastuualue Kliinisen neurofysiologian (Knef) vastuualueen kokonaistutkimusmäärä vuonna 2015 oli kappaletta. Muutos edellisvuoteen verrattuna oli -5,5 prosenttia. Tutkimustulot vähenivät 3,6 prosenttia eli jonkin verran oli siirtymää vaativampiin tutkimuksiin, joskin osa laboratoriossa tehtävistä yöpolygrafioista muutettiin kotirekisteröinneiksi. Varsinaisia uusia avauksia ei vuoden 2015 aikana tehty, vaan pyrittiin vakiinnuttamaan jo olemassa olevia toimintoja, kuten magneettistimulaatio ja ultraääni, panostamaan osaamiseen, vähentämään ostopalveluja sekä pitämään jonot riittävän lyhyinä. Myös tilaongelmat haittaavat useiden tutkimusten suorittamista vastuualueella. Hybridihuoneen käytön ansiosta video-eeg -tutkimuksia tehtiin enemmän kuin edellisvuonna, potilaista 70 prosenttia oli aikuisia ja 30 prosenttia lapsia. Unitutkimusten kokonaismäärä oli kappaletta, mikä on 13,6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lukumääräisesti 73 prosenttia vähennyksestä johtuu siitä, että Mänttä- Vilppulan sairaala lopetti kokonaan ja Valkeakoski on hankkinut omia laitteita ja alkanut tehdä tutkimuksia itsenäisesti. Vireystilatutkimusten määrä on myös vähentynyt. Lisäksi on siirtymisiä tutkimusmodaliteetista - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

223 toiseen. ncpap-hoidonaloituksia tehtiin 273 kpl. Tärkeintä on se, että hybridihuoneen avulla jonot sekä VEEG- että unitutkimuksiin on saatu lyhenemään runsaaseen kuukauteen. Tämä saattaa vähitellen tuoda takaisin vanhoja asiakkaita ja klinikoiden toiminta sujuvoituu ja hoitotakuurajojen pitäminen helpottuu. Aivosähkökäyrä- eli EEG-tutkimuksia tehtiin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Windows 7:ään siirtymisen takia EEG-laitteita jouduttiin vielä päivittämään. Elektiivisten EEG-tutkimusten jono on edelleen alle neljä viikkoa, mikä on neurologian klinikan esittämä vaatimus hoitotakuun täyttämiseksi. Päivystystutkimuksia tehtiin kaikista EEG-tutkimuksista 58 prosenttia. Pitkäaikaisten EEG-tutkimusten määrä väheni suunnitellusti n. 60 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna lukumäärän ollessa nyt 33. Päivystys-EEG:n ongelma on hoitajakapasiteetin mitoitus, koska vaihtelevuus on suurta ja ennakoimatonta. Pitkäaikaistutkimukset taas kuormittavat satunnaisesti, koska lausunnot tarvitaan kiireellisinä. Virkaajan ulkopuolella tehtiin EEG-tutkimuksia 189 kappaletta, näistä arki-iltaisin tehtiin 66 ja viikonloppuisin 123. Virka-ajan ulkopuolisten tutkimusten lausunnot hankittiin edelleen ostopalveluna, mikä on huomattavasti halvempaa kuin varallaolojärjestelmän ylläpito. Pohdinnassa on, pitäisikö vuoden jokaisena päivänä olla mahdollisuus EEG-tutkimuksiin. Toistaiseksi on ollut hyvin vähän tarvetta EEG-tutkimuksiin mm. yöllä, mikä tulisikin hyvin kalliiksi. Teho-osaston kanssa kehitettiin kuitenkin vuoden 2015 lopussa toimintamalli, jossa heidän hoitajansa suorittavat EEG-rekisteröintejä Knef:n laitteella lähinnä yöaikaan, kun tutkimuksia ei muutoin olisi saatavissa. Toiminta hakee vielä muotoaan, mutta laadultaan rekisteröinnit ovat olleet hyviä. ENMG tutkimuksia tehtiin edellisvuotta enemmän. Jono saatiin lyhenemään n. 5 viikkoon optimin ollessa 4 viikkoa. Syksyllä ei enää tarvittu ENMG-ostopalveluja paremman lääkäritilanteen takia. Ultraäänen käytössä hermovaurioiden paikantamiseen ENMG-tutkimusten yhteydessä on edelleen edistytty ja joidenkin hermovaurioiden paikannuksen osalta sen antama tulos on ollut ratkaiseva. Myös koulutukseen on panostettu. Koska huonetiloja ei ole tarpeeksi, joudutaan laitetta edelleen siirtelemään huoneesta toiseen ja siten toimintaa ei saada tehokkaaksi kaikilta osin. Perioperatiivinen monitorointi erityisesti neurokirurgisten leikkausten yhteydessä on edelleen ollut keskeinen kehittämiskohde vastuualueella myös vuonna Tähän on koulutettu lääkäreitä, fyysikkoja ja hoitajia. Yhteensä monitorointeja tehtiin 84 kappaletta (vuonna 2014 yhteensä 87). Fyysikot ovat yhä enemmän olleet mukana aivojen syvästimulaatioelektrodeja (DBS) asetettaessa. Vuoden 2014 lopussa käynnistetty transkraniaalinen navigoiva magneettistimulaatiotoiminta on saatu käyntiin. Laitteella tehdään sekä aivokuoren funktionaalista kartoitusta tuumorikirurgiaa varten että annetaan hoitoja enimmäkseen depressiopotilaille. Vaikka magneettistimulaatiota käytetään muualla ahkerasti erilaisissa indikaatioissa, tuntuu sen käyntiin lähtö PSHP:ssa sujuvan verkkaisesti, mutta hiljalleen kiihtyvästi. Kotimaisiin ja ulkomaisiin koulutuksiin osallistuttiin sovitun mukaisesti. Koulutustarpeen arviointi tapahtuu aina ensi sijassa yksikön tarpeiden perusteella. Täydennyskoulutuksen painopisteet olivat navigoidussa transkraniaalisessa magneettistimulaatiossa, ultraäänitutkimuksissa, unitutkimuksissa ja epilepsiassa. Yliopistoyhteistyön tavoitteena on edelleen saada vakinainen kliinisen neurofysiologian tutkimus- ja opetusvirka. Lääketieteellisen fysiikan vastuualue Fyysikkopalveluita on tuotettu niille Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yksiköille, jotka käyttävät sairaalafyysikoiden työpanosta eli radiologialle, kliiniselle neurofysiologialle sekä kliiniselle fysiologialle ja isotooppilääketieteelle sekä Taysin sädehoidolle. Tämän lisäksi on sopimuksiin perustuen hoidettu lääketieteellisen fysiikan asiantuntijapalvelut sairaanhoidon palvelualueelle, Tays Sydänkeskus Oy:lle, Tekonivelsairaala Coxa Oy:lle ja Fimlab Laboratoriot Oy:lle. Ulkopuolisena myyntinä on hoidettu säteilyturvallisuuteen liittyviä fyysikkopalveluja ympäristön terveyskeskuksille. Fyysikkopalvelut on voitu turvata asiakkaille niin määrällisesti kuin laadullisesti hyvin. Merkittävin radiologian fyysikkolähtöinen toiminnankehittämistyö oli ultraäänilaitteiden laadunvalvonnan käynnistäminen uusilla ja kattavilla menettelyillä PSHP:n eri yksiköissä, aluksi Kuvantamiskeskuksessa (radiologia ja kliininen fysiologia) ja erillisenä palveluna Sydänkeskus Oy:ssä. Tietokonekerroskuvauslaitteella otettiin käyttöön uusi kuvantamismenetelmä (spektraalikuvaus), jossa kahta kuvausjännitettä käyttämällä pystytään samaan kuvia, joista tiettyjä ominaisuuksia on radiologin helpompi tulkita. Radiologiassa fyysikoita työllisti myös uuden angiografialaitteiston ja kahden magneettikuvauslaitteen ohjelmistoversiopäivitysten tarjoamien uusien ominaisuuksien käyttöönotto. Uuden magneettikuvausmenetelmän (diffuusiotensorikuvaus) käynnistäminen Hatanpään sairaalassa pohjusti hyvin fyysikoiden tulevaa roolia Hatanpään yhdistymisen jälkeen. Kliinisen fysiologian laboratoriossa fyysikoita työllisti uutena menetelmänä käyttöön otettu oirejohteinen EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti ja lisäksi kaksi sydäntutki- - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

224 muslaitteistoa uusittiin. Kliinisen fysiologian laitteiden laadunvalvonnassa tehtävien mittausten määrä lisääntyi kasvaneen laitemäärän ja ongelmien johdosta. Isotooppilaboratorion uuden SPET/CT -laitteen käyttöönotto jatkui ja PET/CT -kuvauslaitteen tutkimusvalikoimaa laajennettiin radioaktiivisella Galliumilla merkityllä aineella tehtävällä eturauhassyövän tutkimuksella. Navigoitu transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) toiminta käynnistyi alun opiskeluvaiheen jälkeen. Laitteen yhteyteen hankittiin TMS-yhteensopiva EEG- ja herätepotentiaalilaitteisto. Laboratorioon hankittiin myös uusi ENMG-laitteisto. Samassa yhteydessä uusittiin ERG-stimulaattori ja tutkimuksessa alettiin käyttää lankaelektrodeja linssien sijaan, joihin liittyi käyttökoulutus ja uusien viitearvojen kerääminen. Uusien laitteiden ja menetelmien käyttöönotossa fyysikoilla oli merkittävä rooli. Merkittävin sädehoidon fyysikoita työllistänyt hanke oli sädehoitotilojen laajentaminen kahdella uudella sädehoitokiihdytinhuoneella. Toiseen huoneeseen hankittiin samalla uusi kiihdytin, jonka vastaanottomittaukset fyysikot tekivät ylimääräisen fyysikkoresurssin turvin. Samalla otettiin käyttöön entistä tarkemman asettelun mahdollistava hoitopöytä ja myös hoidon aikaisen liikkeen seurantaan tarkoitettu uusi järjestelmä. Edelleen fyysikkotyöpanosta tarvitaan enenevässä määrin uusiin hoitotekniikoihin pohjautuvien annossuunnitelmien teossa. Sairaala-apteekin vastuualue Sairaala-apteekin palvelut kattavat koko Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkisen sektorin laitokset. Asiakasyksiköitä on yhteensä noin Sairaala-apteekin koko vuoden 2015 lääkemyynti kasvoi noin 3,4 milj. euroa eli 5,8 % vuoteen 2014 verrattuna, kun taas myynti edellisenä kautena väheni ensimmäistä kertaa historiassa 1,1 prosenttia. Suurimmat syyt kasvulle olivat syöpälääkkeiden noin 2,2 milj. euron (17,2 %) ja myyntiluvallisten lääkkeiden noin 0,7 milj. euron (2,2 %) kasvu edelliseen vuoteen nähden. Sairaala-apteekin hintojen kilpailukykyisyyttä on vaikea arvioida verrattuna muiden sairaala-apteekkien hintoihin johtuen mm. erilaisten organisaatioiden vaikutuksesta hinnoitteluun sekä erilaisin perustein laaditusta tuotteistuksesta. Vuoden 2015 lopussa käynnistettiin pilottina kahden yliopistosairaala-apteekin ja neljän keskussairaala-apteekin benchmarking -tutkimus. Tulokset valmistuvat kevään 2016 aikana ja tarkoituksena on jatkaa ja kehittää vertailua keskittyen mm. tuottavuuden vertailuun. Sairaala-apteekki on yliopistosairaaloiden apteekeista ainoa, jolla on ylijäämätavoite ja tämä luonnollisesti vaikuttaa hinnoitteluun ja kilpailukykyä heikentävästi. Merkittävin hinnoitteluun vaikuttava tekijä on lääkekilpailutukset, joita toteutetaan kahden vuoden välein. Verrattaessa yliopistosairaaloiden yksittäisten kilpailutettujen lääkkeiden hintoja, ovat lääkkeiden hinnat keskimäärin lähes samalla tasolla. Vuonna 2015 toteutettiin Tays-ervan lääkkeiden kilpailuttaminen yhteishankintana vuosille Sairaalalääkkeiden hankintaprosessia kehitettiin Lääketeollisuus ry:n ja yliopistosairaala-apteekkareiden yhteistyönä laatimalla kesällä 2015 julkaistu Suositus hyväksi hankintatavaksi julkisen terveydenhuollon lääkehankinnoissa. Lisäksi hankintaprosessin käytäntöä kehitettiin yhteistyössä asiantuntijalääkäreiden ja hankintarenkaan apteekkareiden kanssa. Lääketyöryhmä tarkensi ohjeistusta lääkkeiden käyttökokeiluista sekä uuden lääkkeen käyttöönotoista. Mikäli kyseessä on kokonaan uusi valmiste tai valmistetta käytetään virallisten indikaatioiden ulkopuolella, on laadittava Taysin mini-hta. Fimean mahdollisesti tekemää arviota voi käyttää soveltuvin osin. Sairaala-apteekkiin suoritettiin maaliskuussa 2015 kaksi ulkoista auditointia. Labquality Oy:n seuranta-auditointi, jossa havaittiin yksi poikkeama sekä kaksipäiväinen Fimean tarkastus, jossa todettiin yksi välittömästi korjattu vakava puute sekä 11 pienempää puutetta, joista suurin osa oli korjattavissa nopealla aikataululla. Lisäksi tarkastuksessa havaittiin kaksi sairaalan isotooppilaboratorion toimintaan liittyvää puutetta, joista on saatu huomautukset jo useissa aiemmissa tarkastuksissa. Lääkekuljetusreittejä yhdistettiin siten, että viiden reitin sijasta otettiin käyttöön neljä reittiä marraskuun alusta Tällä toimenpiteellä saavutettiin useiden kymmenien tuhansien eurojen säästö vuositasolla kuljetuskustannuksissa. Koneellisen annosjakelun asiakasmäärän lasku jatkui myös vuosina noin 20 prosentin vuosivauhtia. Asiakasmäärän lasku johtui vanhainkotien muuttamisesta tehostetun tai tuetun palveluasumisen yksiköiksi, jolloin sairaala-apteekki ei voi toimittaa lääkkeitä ko. yksikköön, vaan asiakkaat ostavat ne itse apteekista Kela-korvattavina. Korvaavaa toimintaa ei kattavasta kartoituksesta huolimatta löydetty riittävässä määrin, joten elokuussa 2015 tehtiin päätös lakkauttaa annosjakelutoiminta helmikuun loppuun 2016 mennessä. Taysin uudistamisohjelmaan kuuluvan lääkelogistiikkahankkeen osana toteutettava elektronisten lääkekaappien (e-lääkekaapit) käyttöönotto aloitettiin vuonna 2015 akuuttivarastosta, ensimmäinen vuodeosaston e- lääkekaappi otettiin käyttöön osastolla 11B, jonka toiminta siirtyi vuoden lopussa uuteen Munuaiskeskuk- - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

225 seen. Lisäksi loppuvuodesta otettiin käyttöön laitteistot TEHOlla ja infektioyksikössä. Vuoden 2015 aikana valmisteltiin myös tammikuussa 2016 toteutettu SIREn laitteiston käyttöönotto. Uusien e-lääkekaappien käyttöönoton myötä on aloitettu myös e- lääkekaappipalveluun liittyvän farmaseuttisen palvelun kehittämistyö. Yhteisten palvelujen vastuualue Yhteisillä palveluilla tarkoitetaan liikelaitoksen yhteisiä tukipalveluita, joita ovat yleishallinnon, tietohallinnon, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon sekä opetus- ja tutkimus ja kehittämistoiminnan palvelut. Yhteisissä palveluissa toteutettiin eri palveluiden tiimiyttämistä ja tehtäväalueita selkeytettiin. Yleishallinto osallistui liikelaitoksen keskeisiin strategisiin uudistushankkeisiin kuten Vaskulan suunnitteluun, e-lääkekaapit -hankkeen ohjaukseen, isotooppilaboratorion suunnitteluun, tietohallinnon hankkeiden ohjaukseen, investointiohjelman toteutukseen sekä toiminta- ja taloussuunnittelun laadintaan. Yleishallinto toteutti yhdessä radiologian vastuualueen kanssa valmistelun, joka johti Hatanpään sairaalan röntgenyksikönyhdistämisen liikelaitokseen. Tietohallinnon merkittävimmät hankkeet olivat PACS:n ja RIS:n levittäminen terveyskeskuksiin ja e- lääkekaappien käyttöönotto sekä Hatanpään röntgenyksikön liittymisen valmistelu ja toteutustyöt tietojärjestelmien ja ICT-infraskrutuurin osalta. Liikelaitos jatkoi valmistelua kuvantamispalveluiden liittämiseksi osaksi Kanta-arkistoa. Taloushallinto jatkoi raportoinnin kehittämistyötä ja kustannuslaskennan toteuttamista. Taloushallinto osallistui merkittävällä työpanoksella Hatanpään röntgenyksikön liitosvalmisteluihin talouden ja liiketoimintakauppasopimuksen osalta. Toimintavuonna liikelaitos osallistui piirin Internetsivustojen kehittämishankkeen. Liikelaitokselle laadittiin yhteinen informaatio- ja mainoslehtinen, jota jaettiin potilaille, asiantuntijoille ja vierailijoille. Esite julkaistiin sekä paperisena että nettiversiona. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Vuonna 2015 toteutettu kustannusten hallintaohjelma kiristi yksiköiden tunnelmia ja on osaltaan vaikuttamassa kuluvan vuoden ilmapiiriin, talouteen ja toimintaan. Vuoden 2015 aikana purettiin henkilöstöetuuksia kuten lounastuki, vähennettiin koulutuksia, lisättiin sopeuttamisvapaita ja peruttiin jo sovittuja tyhy-tapahtumia. Koska vuoden 2016 toiminta- ja taloussuunnitelma laadittiin tilauksiin perustuen edelleen erittäin tiukaksi, ei ole odotettavissa helpompaa vuotta kuin vuosi Vastaavia säästötoimenpiteitä ja toiminnan tehostamista on välttämätöntä jatkaa kuluvana vuonna. Toimintakulttuuriin on tuotu Lean-ajattelu, jonka toimeenpanoa jatketaan kuluvanakin vuonna. Liikelaitokseen yhdistettiin vuoden 2016 alusta Tampereen kaupungin kuvantaminen. Liiketoimintakauppaan kirjattiin kahden vuoden siirtymäsopimus, joka ei mahdollista merkittävää toiminnan tehostamista ja on taloudellinen riski liikelaitokselle. Riskeinä nähdään erityisesti poikkeava lisätyösopimus sekä kuvantamisen laitteiden uusimistarve. Liikelaitoksella on lähivuosina aiempia vuosia suurempi investointitarve erityisesti Vaskulan varustamiseen sekä isotooppilaboratorion ajanmukaistamiseen. Sairaalaapteekin puolella lähivuosien investointitarpeet liittyvät varastoautomaation käyttöönottoon ja Hatanpään lääkekeskuksen yhdistämiseen Taysin kampukselle. Liikelaitoksen laajentuessa sote-lainsäädännön mukaisesti haasteina nähdään myös perusterveydenhuollon röntgeneiden laitekannan uusiminen. Terveyskeskusten kuvantamislaitteet on uusittu runsaat kymmenen vuotta sitten ja ne ovat elinkaarensa lopussa. Lokakuussa 2015 toteutettiin lisätyökorvausten ja hälytyskorvausten leikkaukset sairaanhoitopiirissä, joka aiheutti sen, että jonojen purku vaikeutui sekä hoitohenkilöstöä ei enää saatu yöaikaisiin toimenpideradiologisiin hälytystöihin. Päivystysaikaisten tutkimusten ja toimintojen turvaamisen varmistaminen onkin vuoden 2016 merkittävimpiä tehtäviä. Radiologian vastuualueen kuvantamistutkimusten kysynnän kasvu näyttää noudattelevan sairaanhoitopiirin potilasmäärien kehitystä. Vuonna 2015 kuvantamistutkimusten suuntaus näkyy etenkin kahdella akselilla: 1) päivystyksellisten ja kiireellisesti pyydettyjen tutkimusten suhteellinen määrä on kasvanut ja 2) nopeammin toteutettavat ja kevyemmät natiivitutkimukset korvautuvat vaativimmilla ja työläämmillä tutkimuksilla. Tulevanakin vuonna kasvua tulevat edelleen hillitsemään tutkimusten saatavuuden vaikeudet ja toimialueiden kustannusten säästöohjelmat. Säästöohjelmat tuovat epävarmuutta tulevaisuuden suunnitteluun ja ennusteiden tekemiseen. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikön talouden näkymät ovat osittain haasteelliset, koska etä- - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

226 lääketieteen lausuntojen kysynnän lasku tulee todennäköisesti jatkumaan. Toisaalta, PSHP:n tutkimusten kysyntä on pysynyt valtaosin ennallaan ja sen lisäksi yksikkö on tauon jälkeen aloittanut Fimlab Oy:n keuhkofunktiotutkimusten lausumisen. Radiolääkkeiden hankintahintojen korotukset lisäävät paineita vastaavien tuotteiden hintojen korotuksiin. Kysyntää olisi nykyistä enemmän PET/CT tutkimuksille, mutta niiden lisäystä rajoittaa kamera-ajan käyttö radiologisiin kuvauksiin sekä 68Ga merkkiaineiden (68Ga-Dotanoc ja 68Ga-PSMA) saatavuusongelmat. SPECT/CT -tutkimusten osalta on haasteena edelleen TT-kuvantamisen osuuden (fuusiokuvat) lisääntyminen. Tämä vaatii edelleen koulutusta ja tuo perinteiseen gammakuvaukseen verrattuna lisätyötä. Uusien merkkiaineiden käyttöönoton myötä isotooppitutkimusten määrä pyrkii kasvuun ja vaikka PETkuvausaikaa saatiin vuonna 2015 lisää, kuvausajan riittävyys on edelleen potentiaalinen haaste. Vuonna 2016 SPECT/CT -laitteella otetaan käyttöön iteratiivinen TTkuvien rekonstruointimenetelmä. Viranomaisia tyydyttävien toimintaolosuhteiden turvaaminen ja toiminnan järjestäminen voi olla haasteellista, mikäli asetetaan toiminnanrajoituksia. Isotooppilaboratorion puhdastilojen tilanteen parantamiseksi vuonna 2016 K-siiven radiolääkkeiden käsittelytiloihin asennetaan uusi laminaarivirtauskaappi ja tehdään tilasaneerausta. Tänä aikana radiolääkkeiden valmistelu tapahtuu Radiuksen käsittelytilassa, samalla otetaan käyttöön uusi radiofarmasian tietojärjestelmä. Toiminnan järjestäminen isotooppilaboratorion tilasaneerauksen aikana on haasteellista, koska radiolääkkeet joudutaan kuljettamaan isotooppilaboratorioon R-rakennuksesta. Isotooppilaboratorion tilauudistuksen suunnittelu käynnistyy uudestaan. Keuhkofunktiotutkimuksissa otetaan käyttöön uudet suomalaiset ja kansainväliset viitearvot. Nykyiset laitteet eivät tue uusia viitearvoja, joten jatkossa on välttämätöntä päivittää laitekantaa suunniteltua aikaisemmin. Nykyisen metakoliinilaitteiston käyttötuki loppuu, jonka takia myös tämä laitteisto on päivitettävä. Tähän liittyen täytyy tutkia uuden metakoliinilaitteiston kliininen yhteensopivuus vanhan laitteiston tutkimustulosten kanssa. Kliininen fysiologia päätti säästötoimena luopua FINASakkreditoinnista vuoden 2015 päättyessä. Laatujärjestelmä ohjaa kuitenkin edelleenkin toimintaa, mutta ulkoisen valvonnan vähentyminen lisää tarvetta seurata sen ylläpitoa ja kehittämistä Kliinisen neurofysiologian ENMG-ostopalveluista päästiin tilapäisesti eroon kesäksi ja syksyksi 2015, mutta ostopalveluihin joudutaan palaamaan, koska jono on edelleen vajaa 6 viikkoa ja mm. Tampereen kaupungin ostot jatkuvat edelleen huomattavina. Knef:n merkittävin uusi tutkimus on transkraniaalinen navigoiva magneettistimulaatio. Siihen ei ole toistaiseksi pyydetty lisää henkilöresursseja, mutta toiminnan lisääntyessä saatetaan jossakin vaiheessa, mahdollisesti lähivuosina, tarvita hoitajan vakanssi ellei kapasiteettia vapaudu jostakin muusta toiminnasta. Tällä hetkellä toimintaan on koulutettu kaksi hoitajaa, jotka tarvittaessa otetaan pois muusta toiminnasta. Radiologiassa fyysikoiden vuoden 2016 merkittävimpiä haasteita ovat Hatanpään sairaalan radiologian yksikön magneettitoiminnan liittäminen osaksi radiologian yksikön toimintaa ja vanhimman magneettikuvauslaitteen laajan päivityksen toteuttaminen nykyaikaiseksi laitteeksi. Lisäksi pitää mahdollisen päivystyskäyttöön tulevan magneettikuvauslaitteen sijoituspaikka ratkaista ja esivalmistella hankinta. Myös neuroradiologisen kuvadatan kvantitatiivista analyysiä kokeillaan ns. pilvipalvelun kautta. Kliinisessä fysiologiassa ja isotooppilääketieteessä fyysikoiden haasteena ovat laadun ylläpito ja kehittäminen ulkoisen valvonnan vähentyessä sekä toiminnan järjestäminen kuumalaboratoriotilan saneerauksen aikana siten, että säteilyturvallisuus varmistetaan. Sädehoidon fyysikoiden haasteena on käyttää uusia kiihdyttimiä mahdollisimman optimaalisella tavalla ominaisuudet huomioiden potilashoitoihin. Lisäksi otetaan käyttöön uusi annossuunnitteluun liittyvä ohjelmisto, joka toimii apuna optimaalisen suunnitelman tekemisessä. Yhden sädehoitokiihdyttimen uusintaa käynnistetään. Kliinisessä neurofysiologiassa myös fyysikot joutuvat panostamaan navigoidun transkraniaalisen stimulointilaitteen käyttöalueiden laajentamiseen. Sairaala-apteekin kämmenmikrokeräilyn käyttöönotto päätettiin siirtää kokonaisuutena vuodelle 2016, jolloin toiminnan tueksi saadaan apteekin toiminnanohjausjärjestelmään ohjelmistopiirre, joka tukee apteekin sisäisen logistiikan kehittämistä. Vuonna 2015 kartoitettiin myös sairaala-apteekin varastoautomaatiomahdollisuuksia tutustumalla Suomessa käyttöönotettuihin automaatteihin. Uudistamisohjelman lääkelogistiikkahankkeen kannattavuuslaskelmissa on oletuksena, että henkilöstöä vapautuu varastoautomaation käyttöönoton myötä mm. e-lääkekaappien ylläpitoon, johon on tarvinnut nykytilanteessa rekrytoida ylimääräistä henkilöstöä. Varastoautomaation käyttöönotto edellyttää noin m 2 :n suuruista korkeavarastoa. - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

227 HENKILÖSTÖ Vakanssit, henkilöstön määrä ja rakenne Vuoden 2015 lopussa Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksessa oli 390,5 vakanssia, joista päävirkojen ja - toimien osuus oli 384,5 vakanssia ja sivuvirkojen 6 vakanssia. Vuoden 2015 lopussa sisäisten sijaisten vakansseja oli eri yksiköissä yhteensä 37. Liikelaitoksen palveluksessa työskenteli yhteensä 450 henkilöä. Heistä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 363 (80,7 %) ja määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa 87 (19,3 %) henkilöä. Kokoaikaisena työskenteli 430 henkilöä (95,6 %) ja osa-aikaisena 20 (4,4 %). Liikelaitoksen yksiköistä henkilöstömäärällisesti suurin on radiologian yksikkö (50,7 %, kuvio 2) ja yli puolet liikelaitoksen henkilökunnasta on hoitohenkilöstöä 55,8 % (kuvio 3.) Lyhytaikaisten (alle 13 päivää) sijaisten käyttö vähentyi vuonna 2015 lähes 40 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosilomia pyrittiin keskittämään mahdollisuuksien mukaan ns. hiljaisiin aikoihin ja mahdollisiin osastosulkujen ajalle. Kuvio 3 Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen vakanssien virkojen ja toimien prosentuaalinen osuus ammattiryhmittäin Henkilöstön saatavuus ja muutokset Henkilöstötilanne ja henkilöstön saatavuus on jatkunut Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksessa suhteellisen hyvänä myös vuonna Tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin kaikilla kuvantamisen erikoisaloilla henkilöstön osalta haasteelliset, sillä lähivuosina henkilöstöä on eläköitymässä varsin paljon eikä mm. uusia erikoislääkäreitä valmistu vastaavaa määrää. Lääkärihenkilöstön saatavuudessa on eniten puutteita. Radiologien saatavuus on ollut erityisesti joillakin erityisosaamisalueilla sekä aluesairaaloiden röntgenyksiköissä haastavaa. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen ja kliinisen neurofysiologian vastuualueiden lääkäritilanne on selvästi vaikeutumassa koulutusmäärien vähäisyyden takia. Kliinisellä neurofysiologian haasteena tulevana vuonna on myös rekrytoida uusi ylilääkäri ja siten vastuualuejohtaja ja alalla toimivien dosenttien määrä on maassa pieni. Kuvio 2 Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen vakanssien virkojen ja toimien prosentuaalinen jakauma vastuualueittain Hoitohenkilöstön osalta henkilöstötilanne oli vuonna 2015 kokonaisuudessaan varsin hyvä. Valtakunnallisesta tilanteesta huolimatta hoitohenkilöstöä on Pirkanmaan alueella suhteellisen hyvin saatavilla, johtuen osittain ammattikorkeakoulun läheisyydestä. Pääasiassa henkilökuntaa saadaan henkilöistä, jotka ovat olleet työharjoittelussa yksiköissä opiskeluaikanaan. - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

228 Kliinisellä neurofysiologialla toteutettiin unipoliklinikan toiminnan siirtäminen toimialue 1:lle vuoden 2015 alusta, mikä tarkoitti neljän ja puolen hoitajavakanssin sekä yhden osastonsihteerivakanssin siirtymistä toimialue 1:lle. Tampereen kaupungin sairaala- ja kuntoutuspalveluiden kuvantamistoimintojen yhdistämistä liikelaitokseen suunniteltiin ja valmisteltiin yhteistyössä aktiivisesti alkukesästä 2015 alkaen. Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksellä yhdistymisen aikatauluksi vahvistettiin Yhdistymisen valmistelu sitoi henkilökuntaa molemmista organisaatioista ja yt-tilaisuuksia järjestettiin molempien organisaatioiden henkilöstölle. Yhdistymisen myötä liikelaitokseen siirtyy 2016 vuoden alusta 60 henkilöä vakansseineen. Liikelaitoksessa tehtyjen työtuntien kehitys on nähtävissä kuviossa 4. Kehittämishankkeisiin käytetyt resurssit kirjautuivat niin erityis- kuin hallintohenkilöstöönkin. Poikkeuksena sairaanhoitopiirin käytännöstä, kaikki liikelaitoksessa tehty kehittämistyö kirjautuu tehtyihin työtunteihin. Koulutus ja osaamisen kehittäminen Koulutus nähdään tärkeänä osana henkilöstön ammattitaidon ylläpitoa, kehittämistä ja osaamisen hallintaa. Säteilyn käyttöön liittyvä lakisääteinen täydennyskoulutus on olennainen osa koulutusta kaikilla säteilytyötä tekevillä. Säteilykoulutusmäärä kirjattiin omana osiona työntekijän koulutuskorttiin. Henkilöstön koulutuksessa on tavoitteena täyttää lakisääteinen täydennyskoulutusvelvoite, mutta kaikilta osin tavoitteeseen ei ole päästy. Koulutusta oli runsaasti tarjolla sairaanhoitopiirin omana tuotantona erilaisista aihekokonaisuuksista ja siihen osallistumista aktivoitiin. Myös erilaisia verkkokoulutuksia on hyödynnetty täydennyskoulutuksessa. Kukin vastuualue ja -yksikkö järjestivät myös itse koulutusta henkilökunnalleen ja niiden sisältö liittyi pääosin oman toiminnan kehittämiseen. Säännöllistä meeting-toimintaa järjestetään lääkärihenkilökunnalle sekä fyysikoille. Joihinkin koulutuksiin ja meetingeihin on voinut ottaa osaa myös aluesairaaloiden henkilökunta etäyhteyden välityksellä. Valtakunnalliset koulutukset painottuivat pääasiassa oman erikoisalan ja sitä läheisesti tukeviin koulutuksiin. Työhyvinvointi ja työsuojelu Kuvio 4 Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksessa toteutuneet työtunnit vuosina Rekrytointi Liikelaitoksen rekrytointiperiaatteet noudattelevat PSHP:n ohjeistuksia. Avoimet virat ja toimet laitetaan virallisesti auki ja vastuualueet rekrytoivat työntekijöitä kunkin henkilöstöryhmän esimiesten johdolla. Virkojen auki julistamisesta päätettiin kokonaistilanne huomioiden liikelaitoksen toimitusjohtajan ja liikelaitosylihoitajan arvioinnin perusteella. Vuonna 2015 useampi vakanssi jätettiin joko kokonaan tai osittain täyttämättä. Rekrytointi-ilmoitukset julkaistaan pääosin PSHP:n ja TEpalveluiden sivuilla, johtavien viranhaltijoiden osalta myös alan ammattilehdissä. Sairaala-apteekki julkaisee avoimet työpaikat harkinnan mukaan myös apteekkialan foorumeilla, kuten lääketukkuliikkeiden internet-sivuilla ja tiedotteissa. Vuonna 2015 PSHP:n työhyvinvointiteemaksi valikoitui ollaan ihmisiksi. Liikelaitoksen osalta työhyvinvointia edistävien aktiviteettien suunnittelusta vastasi henkilökunnasta koostuva pientyöryhmä. Liikelaitos osallistuu vuosittain Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuloskuntomittaukseen. Vuonna 2015 toteutettiin PSHP:ssa myös Työterveyslaitoksen Sairaalahenkilöstön työhyvinvointitutkimus. PSHP on osallistunut tutkimukseen useampana vuonna aiemmin ja jatkossa tutkimus suoritetaan aina kahden vuoden välein. Liikelaitoksessa jatkettiin aikaisempien vuosien tapaan aktiivisen aikaisen puuttumisen -mallin että epäasiallisen kohtelun nollatoleranssi -ohjeiden käyttämistä. Ohjeet ovat esimiesten työkaluja henkilöstön hyvinvointiin liittyen. Liikelaitoksen työsuojeluvaltuutettua on käytetty työntekijöiden että esimiesten apuna erilaisissa selvittelyissä ja tilanteissa. Lisäksi liikelaitoksessa on kaksi koulutettua omaa työnohjaajaa, jotka pystyvät antamaan ja myymään työnohjausta liikelaitoksen ulkopuolelle. Liikelaitos seuraa aktiivisesti niin pitkiä kuin lyhyitä sairauslomia. Vuoden 2015 aikana poissaolot ovat jonkin verran vähentyneet edelliseen vuoteen nähden. Sairauspoissaoloissa on ollut viimeisen kahden vuoden aikana laskeva trendi - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

229 KEHITTÄMISTOIMINTA Liikelaitoksen kehittämistyötä on ohjannut vuonna 2015 edelleen PSHP:n erikoissairaanhoidon strategia, Tays erityisvastuualueen järjestämissopimus sekä Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Vuonna 2010 hyväksytyn uuden terveydenhuoltolain vaatimusten toimeenpano on ollut myös osa suunnittelua ja seurantaa. Vuoden 2015 aikana liikelaitos osallistui Pirkanmaan erikoissairaanhoidon uuden strategian valmisteluun. Tays uudistamisohjelma 2020:een kuuluvaa verisuonikirurgisten ja toimenpideradiologisten toimintojen uuden yksikön (Vaskula) tilojen suunnittelua jatkettiin yhdessä Taysin toimialue 2:n kanssa. Vaskula tulee sijoittumaan Tays uudistamisohjelman mukaisesti D-uudisrakennukseen, joka valmistunee näillä näkymin kesällä Toimintavuoden aikana jatkettiin isotooppilaboratorion uudistilojen etsintää, koska nykyiset isotooppilaboratorion tilat eivät täytä puhdastilavaatimuksia. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään FinnMedi 1:n Sydänsairaalalta vapautuvia tiloja, tämän hetken tietojen valossa uudet tilat olisivat käytössä vuoden 2018 loppupuolella. Päätöksiä uusista tiloista ja saneerauksesta odotellaan vuoden 2016 aikana ja väliaikaisratkaisuna tehdään pakollisia korjauksia nykyisiin tiloihin STUK:n ja Fimean ohjeiden mukaisesti. Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan on kirjattu, että tavoitteena on järjestää radiologian kuvantamispalvelut yhden organisaation kautta koko Pirkanmaan alueelle. Sairaanhoitopiirin hallitus nimesi erillisen työryhmän toukokuussa 2014 selvittämään Hatanpään sairaalan radiologisen yksikön mahdollista yhdistymistä liikelaitokseen. Vuoden 2015 aikana toteutettiin valmisteluhanke, joka johti yksikköjen yhdistämiseen vuoden 2016 alusta. Tampereen kaupungin päätöksestä on tehty hallinto-oikeuteen valitus, joten yhdistäminen odottaa lainvoimaisuutta. Sairaala-apteekin tärkein kehittämisen kohde oli e- lääkekaappien käyttöönotto sairaanhoitopiirissä. Vuoden 2013 kilpailutuksen voitti norjalainen HealthTech. E- lääkekaappeja tulee noin 35:een Taysin hoitoyksikköön vuoteen 2018 mennessä. E-lääkekaapin käyttöön siirtyminen parantaa potilasturvallisuutta. E-lääkekaappi ohjaa ottamaan oikean lääkkeen ja dokumentoi mitä lääkkeitä kaapista on otettu, kuka ottanut, kenelle ja milloin. Hoitajilta jää tehtäviä pois: heidän ei tarvitse enää tilata lääkkeitä ja laittaa niitä paikoilleen, seurata vanhenevia lääkkeitä, hoitaa lääkepalautuksia eikä siivota lääkekaappia. Sairaala-apteekki omistaa e-lääkekaapit ja huolehtii niiden ylläpidosta. Sairaala-apteekki jatkoi yhteistyötä huoltovarmuuskeskuksen kanssa, jonka tavoitteena on kehittää poikkeusolotilanteita varten lääkehuoltoa. Liikelaitos jatkoi uuden Carestream PACS -järjestelmän käyttöönottoa. Kevään 2015 aikana järjestelmä otettiin käyttöön lähes kaikissa terveyskeskuksissa ja integroitiin potilastietojärjestelmiin. Näin turvataan potilaan hoitoprosessissa kuvien saatavuus. Liikelaitos tuottaa järjestelmän avulla röntgenkuvien arkistointipalvelut lähes kaikille kunnille ja siten mahdollistaa yksinkertaisemman ja edullisen ratkaisun Kanta-arkistoon liittymiseksi. Toimintavuoden aikana jatkettiin Qlikraportointijärjestelmän kehittämistä. Raportointityökaluja on laajennettu mm. talouden hallinnan tarpeisiin ja suunnittelun työkaluksi. Lisäksi vuoden 2015 aikana jatkettiin Lean-työkalujen ja toimintamallin käyttöönottoa. Loppuvuodesta 2015 aloitettiin Pirkanmaan sairaalaapteekin ja muutaman muun referenssiyksikön benchmarking-hanke. Tavoitteena on tehdä vertailu ja saada sitä kautta tietoa toiminnan kehittämiseen. Loppuraportti valmistuu vuoden 2016 alkupuolella. Samoin kuvantamistoiminnasta toteutettiin loppuvuonna benchmarking-vertailu, joka osoitti liikelaitoksen hinnoittelun olevan kilpailukykyinen. - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

230 OPETUS JA TERVEYSTIETEELLINEN TUTKIMUS Vuonna 2015 kuvantamisen vastuualueet osallistuivat palvelun tuottajina tieteellisiin tutkimushankkeisiin yhteensä 153 tutkimuksessa (SDIA 99, KFI 47 ja KNEF 7). Tutkimushankkeiden määrä pysyi varsin ennallaan vuoteen 2014 verrattuna. Tiedetutkimuksiin liittyviä kuvantamisia tehtiin edellä mainituissa tutkimuksissa vuonna 2015 SDIA:lla yhteensä 1505 kappaletta (n euroa), KFI:lla 488 kappaletta (n euroa) ja KNEF:lla 24 kappaletta (n euroa). Kaikkiaan Kuvantamiskeskuksen tieteellisen toiminnan vuoden 2015 alustavat EVO-julkaisupisteet (tammikuu 2016 JULKI-raportoinnin tilanne) ovat 207 pistettä (SDIA 49, KFI 126, KNEF 9, FYY 23). JULKI-järjestelmään vietyjä julkaisuja on alustavasti vuodelle 2015 kirjattu yhteensä 96 kappaletta, SDIA:lla 27, KFI:lla 49, KNEF:lla 8, FYY 12). Kokonaisuudessaan vuositasolla julkaisutoiminta on ollut lähes ennallaan vuoteen 2014 verrattuna. Kansainvälisten ja kansallisten kontaktien runsas määrä näkyi edelleen erittäin korkeatasoisina julkaisuina muun muassa Nature, Nature Genetics, Nature Communications, Lancet Respiratory Medicine ja Circulation julkaisusarjoissa. Korkeatasoisen tieteellisen toiminnan ja opetuksen edellytyksiä kehitettiin aktiivisesti ylläpitämällä yhteistyötä ja verkostoja PSHP:n ja Tampereen yliopiston muiden toimialueiden sekä yksiköiden tutkijoiden ja opettajien kanssa sekä FinnMedi Oy:n ja tiedekeskuksen kanssa. Tiedonkulkua liikelaitoksen sisällä ja yhtenäisten käytäntöjen edistämistä edistävä terveystieteellinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistyöryhmä (KOTUKE-työryhmä) kokoontui vuonna 2015 entiseen tapaan. Hoitohenkilöstön tekemä tutkimustoiminta rajoittui pitkälti yliopisto- ja ylempää AMK-tutkintoa suorittavien hoitajien opiskeluun liittyviin suorituksiin. Hoitohenkilöstölle annettiin seitsemän AMK-opinnäytetyölupaa, lisäksi annettiin yksi YAMK-opinnäytetyölupa. Ammattikorkeakoulun kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä röntgenhoitajaopiskelijoiden opinnäytetöiden ideoinnissa ja ohjauksissa. Opetustoimintaa jatkettiin vuonna 2015 radiologian, kliinisen neurofysiologian ja kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualueilla pitkälti entiseen tapaan kehittäen opetusta aktiivisesti yhteistyössä sekä paikallisesti yliopiston lääketieteen yksikön että kansallisesti eri yliopistojen ja yliopistosairaaloiden kouluttajien kanssa. Erikoistuvien lääkärien koulutus toteutettiin suunnitellusti opetukseen kohdennetulla VTRrahoituksella. Vastuualueet osallistuivat aktiivisesti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon perusopetukseen järjestämällä ja kehittämällä erikoisalojensa opetusta LLtutkinnon suunnitelman mukaisesti. Erikoislääkärien ammatillista osaamista kehitettiin muun muassa meneillään olevilla useilla kaksivuotisilla lisäkoulutusohjelmilla (esim. molekyyli- ja fuusiokuvantamisen lisäkoulutusohjelma). Hoitajaopiskelijoiden käytännön opetusta oli yhteensä 457 harjoitteluviikkoa (119 opiskelijaa). Toteutuneista opetusviikoista 280,6 oli radiologian yksiköissä, 110 isotooppiyksikössä, 41,4 kliinisen fysiologian ja 25 kliinisen neurofysiologian yksiköissä. Erikoislääkäri- ja hoitajakoulutuksen lisäksi liikelaitos on merkittävä sairaalafyysikoiden koulutuspaikka. Sairaalafyysikoiden koulutustoimia on kaksi, niissä on ollut erikoistuva fyysikko koulutuksessa. Lisäksi koulutusta ovat saaneet pitkäaikaisissa sijaisuuksissa olleet henkilöt. VTR-tuotot käytettiin vastuualueilla tutkimus- ja opetustoimintaan pitkälti toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. Vuodelle 2016 tutkimus- ja opetustoiminnan kehitysnäkymät ovat varsin vakaat. Opetustoiminnan resurssit pysyvät pitkälti ennallaan. Keskeisimmät riskit menestyksekkään tutkimuksen toteutukselle liittyvät edelleen rahoituksen järjestämiseen sekä erikoisalojen professuurien täyttöön liittyviin tekijöihin. Sairaala-apteekin tutkimuspalveluita tuotettiin vuonna 2015 noin kuuteenkymmeneen eri tutkimukseen. Laskutettavien tutkimusten määrä on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna Palvelutapahtumien, erityisesti vastaanotettujen lääke-erien ja toimitustapahtumien, määrä on ollut aiemman vuoden tapaan nousussa, mikä lisäsi myyntiä yli 20 prosenttia verrattuna vuoteen Yhdessä tutkimusten vaatimustason lisääntymisen kanssa tämä on johtanut henkilöresurssien lisäämispaineisiin. Vuoden 2015 aikana perehdytettiin uusi sijainen tutkimusfarmaseutin toimenkuvaan, mikä lisäisi työpanosta edelleen. Sairaala-apteekin tutkimusfarmaseutti ja -proviisori osallistuivat aktiivisesti tutkimuskoordinaattoreiden, Finn- Medi Oy:n ja Tiedekeskuksen kanssa pidettyihin, kliinisiin lääketutkimuksiin liittyviin kokouksiin. Sairaala-apteekin tutkimustoimintaa ylläpitää päätoiminen tutkimusfarmaseutti, jonka apuna on osa-aikaisesti tutkimusproviisori. Lääkevalmistukseen ja tutkimusvalmisteiden käyttökuntoon saattamiseen osallistuu lisäksi apteekin muuta henkilökuntaa. - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

231 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Riskienhallintasuunnitelma vuodelle 2015 on käsitelty ja hyväksytty sairaanhoitopiirin hallituksessa Vuoden 2015 painoalueiksi sairaanhoitopiirissä määriteltiin seuraavat kahdeksan riskiä: Lääkehoidossa tapahtuu virheitä, jolloin potilaan hoito ei toteudu suunnitelman mukaan Palvelusopimusprosessissa epäonnistutaan, jolloin väestön tarvitsemia erikoissairaanhoidon palveluja ei pystytä tuottamaan ja kuntaasiakkaita voidaan menettää Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistuksen tavoitteita ei saavuteta, mistä seuraa epätervettä kilpailua. Yo-sairaaloiden asema ja mahdollisuudet huolehtia tehtävistään vaarantuvat, mm. opetus ja tutkimus Osaavaa henkilöstöä ei ole saatavilla väliaikaisesti tai pysyvästi, jolloin potilaan hoito ei toteudu sujuvasti ja turvallisesti ja asiakkaita voidaan menettää Hoidosta aiheutuu potilaalle sairaalainfektio, erityisesti antibiooteille resistenttien mikrobien aiheuttamat infektiot kuten MRSA Epäonnistutaan toiminta- ja talousjärjestelmän sopeuttamisessa heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen Potilashoitoa tukevissa tietojärjestelmissä olevat puutteet ja huono käytettävyys aiheuttavat tehottomuutta ja hidastavat uusien ominaisuuksien käyttöönottoa Taysin uudistamisohjelma epäonnistuu tavoitteissaan: toiminnallisia muutoksia tuottavuustavoitteineen ei saavuteta, aikataulu pettää tai investointikustannukset ylittävät budjetin Sairaanhoitopiirin kahdeksasta riskistä noin 3-4 soveltuu liikelaitoksen riskeiksi. Liikelaitos on kuitenkin nostanut omiksi kehittämiskohteiksi seuraavia riskejä. Merkittävä toiminnallinen riski liikelaitokselle on henkilökunnan saatavuuden turvaaminen. Toimintavuonna perustettiin kolme röntgenhoitaja sissi-vakanssia, jolla turvataan osaavaa henkilöstöä ja saatavuutta. Taloudellisista syitä uusien vakanssien perustaminen ei ollut mahdollista. Liikelaitoksen näkökulmasta taloudellinen riski on vahvistunut, koska säästöohjelmat tuovat epävakautta palvelutilauksiin. Lisäksi toiminnan fuusiot, kuten Hatanpään kuvantamisen yhdistyminen lisää mahdollista taloudellista ja toiminnallista riskiä. Kuvantamisen tietojärjestelmin toimivuus ja vakauttaminen olivat tärkeä tavoite potilasturvallisuuden näkökulmasta. Vuoden 2015 aikana selvisivät epävakauden syyt, joihin tehtiin korjaavat toimenpiteet. Carestreamin PACS-ohjelmistossa havaittiin ohjelmointivirhe, josta tehtiin Valviraan ilmoitus ja sopimuksiin perustuen laskutettiin toimittajalta sanktiomaksuja. Liikelaitoksen riskinä ovat useat tilakysymykset, jotka ovat suurelta osin ratkaisematta. Isotooppilaboratorion toiminnan riskien vähentäminen ja toiminnan jatkumisen turvaaminen ovat olleet liikelaitoksen keskeisenä huolena. Vuodesta 2008 lähtien liikelaitos on saanut huomautuksia radioaktiivisten lääkkeiden valmistustilojen puutteellisuudesta, tilat eivät täytä kaikkia puhdastiloille asetettuja viranomaisvaatimuksia. Toimintavuonna sovittiin useista toimenpiteistä piirin johdon kanssa, joilla korjataan nykyisiä tiloja, kunnes saadaan asianmukaiset puhdastilat. Tilakysymyksiin kuuluvat myös radiologian, kliinisen neurofysiologian ja sairaala-apteekin tulevaisuuden tilatarpeet. Radiologian osalta nykyisiin tiloihin ei ole enää sijoitettavissa uusia painavia laitteita, koska lattiat eivät kestä suuria kuormia. Lisäksi laajenemiseen ei ole varattu uusia tiloja. Sairaala-apteekin osalta on välttämätöntä keskittää lääkehuoltoa Tays-kampukselle ja rakentaa varastoautomaatioratkaisu, millä vältetään henkilöstölisäystarve, mikä puolestaan tarkoittaa Hatanpään lääkekeskuksen lakkauttamista ja varastoautomaatiolle tilojen löytämistä. Kliinisen neurofysiologian osalta Aluehallintovirasto on antanut ohjeen etsiä uusi ratkaisu nykyisiin ahtaisiin työtiloihin. E-lääkekaappien käyttöönoton viivästyminen on aiheuttanut investointiohjelmaan muutostarpeita, myös projektin kustannusten kasvu on riskitekijä. Samoin riskiksi ja epävarmuustekijäksi voidaan katsoa se, että e- lääkekaappien käyttöönoton mukanaan tuomia henkilöstösäästöjä sairaanhoitopiirin tasolla ei ole vielä toteutunut. Liikelaitoksen säteilytyön osuus on kasvamassa, minkä vuoksi koulutusta, säteilysuojelullisia toimia ja teknologisia valmiuksia parannettiin. Säteilytyön riskeihin varauduttiin poikkeavien tapahtumien ohjeistuksen tehostamisella ja mahdollisten onnettomuus- ja vaaratilanteiden harjoittelulla. Sädehoidossa on käynnistetty uuden Säteilyturvakeskuksen oppaan mukainen sädehoidon riskien arviointi, jossa fyysikot ovat keskeisesti mukana. - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

232 SELONTEKO KUVANTAMISKESKUS- JA APTEEKKILIIKELAITOKSEN SISÄISEN VALVON- NAN JÄRJESTÄMISESTÄ Liikelaitoksen toimintaa ohjaavat uusi hyväksytty kuntalaki, valtuuston asettamat tavoitteet, sairaanhoitopiirin konsernia koskevat ohjeet ja liikelaitoksen johtosäännön velvoitteet. Uudet säädökset ja ohjeet käsitellään liikelaitoksen johtoryhmässä ja vastuualueiden hallintomeetingeissä. Sisäinen valvonta kuuluu jokaisen esimiehen ja työntekijän tehtäviin. Liikelaitoksen toiminnan ja talouden tilannetta käsitellään säännöllisesti liikelaitoksen johtoryhmässä ja vastuualueiden hallintomeetingeissä. Toimitusjohtaja valmistelee johtokunnalle joka kokoukseen toimitusjohtajan katsauksen sekä taloudesta että toiminnasta. Johtokunta valvoo kuntalain mukaisesti talousraportoinnin toteutumista, vahvistaa toiminta- ja taloussuunnitelmat, välitilinpäätökset ja vuositilinpäätöksen. Toiminnan valvomisen lähtökohtana ovat toimivat ja luotettavat raportointityökalut. Liikelaitoksella on käytössään monipuoliset ja ajantasaiset raportointityökalut. Lisäksi liikelaitoksessa käytetään ja hyödynnetään edelleen sairaanhoitopiirin yleisiä ja yhteisiä raportointityökaluja ja raportteja. Hankintalain mukaisen toiminnan varmistamiseksi liikelaitos käyttää PSHP:n hankintatoimiston palveluja lukuun ottamatta lääkkeiden yhteishankintaa, joka toteutetaan Sairaala-apteekin omana toimintana. Lääkehankinnoista informoidaan hankintatoimistoa. Liikelaitoksen muut hankinnat toteutetaan sovitun investointiohjelman puitteissa. Sopimusten ylläpito ja arkistointi toteutetaan sähköisesti TDoc-järjestelmään ja arkistointi toteutetaan sairaanhoitopiirin ohjeiden mukaisesti. Vuoden 2013 aikana sairaanhoitopiirissä valmisteltiin tarkistetut sisäisen valvonnan ohjeet. Liikelaitos on käsitellyt vuosittain johtoryhmässään ja alueillaan ohjeita. Erityistä tarkkaavaisuutta on noudatettu laskujen ja henkilöstöhallinnollisten päätösten prosessissa. Jokaiseen päätökseen tulee kuulua tarkastaja ja hyväksyjä. Laskuja ja laskutuksen toteumia tarkastetaan säännönmukaisesti controllereiden toimesta. Liikelaitoksen toimintaa säätelevät useat lainsäädännölliset velvoitteet. Nämä liittyvät niin säteilyturvallisuuteen kuin sairaala-apteekin toimintaan. Näiden osalta toteutuu ulkoista valvontaa eri viranomaisten taholta, näistä mainittakoon Fimea ja Säteilyturvakeskus (STUK) ja niiden auditoinnit. Ulkoista valvontaa toteutuu myös mm. Valviran ja AVI:n kautta. Sairaala-apteekin toimintaa on säädelty keskeisiltä osin lainsäädännöllisin keinoin, joiden toteuttamista valvoo ja vastaa sairaala-apteekkari. Toiminnallisesti valvonta keskittyy erityisesti lääkevalmisteisiin, joihin liittyy suuri väärinkäytön riski. Näihin kiinnitetään tarkoin huomiota myös koko sairaanhoitopiirin osalta, ei pelkästään sairaala-apteekin sisäisessä toiminnassa. Fyysikot seuraavat säteilylain edellyttämää laadunhallintaa ja riskienhallintaa ja raportoivat mahdollisista riskeistä liittyen niin henkilöstöön, potilaisiin kuin laitteisiin. STUK seuraa ja valvoo tältä osin toimintaa. Tietohallinto valvoo toimitusjohtajan alaisuudessa henkilö- ja potilasrekistereiden käyttöoikeuksia PSHP:n ohjeiden mukaisesti. Yhteistyötä näissä tehdään erityisesti tietohallinnon yksikön sekä tietoturva- ja tietosuojatyöryhmän kanssa. Toimintavuonna kiinnitettiin huomiota erityisesti kuvantamisarkistojen lainmukaisuuteen. - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

233 TALOUS JA RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen liikevaihto oli 99,47 milj. euroa vuonna 2015 (taulukko 1). Liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia edellisestä tilikaudesta. Liikelaitos toteutti koko vuoden osalta 1,00 milj. euron laskutushyvityksen. Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen materiaalien ja palvelujen ostot vuonna 2015 olivat 67,89 milj. euroa. Materiaalien ja palveluiden ostot kasvoivat 4,1 prosentilla edellisvuoteen nähden. Henkilöstökulut olivat 25,30 milj. euroa ja ne pienenivät 0,1 prosenttia edellisvuoteen nähden. Liikelaitoksen suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin 2,90 milj. euroa, mikä oli 14,3 prosenttia enemmän kuin vuonna Liiketoiminnan muut kulut olivat 2,08 milj. euroa ja kasvoivat 8,1 prosenttia vuoteen 2014 nähden. Liikeylijäämä oli 1,37 milj. euroa, mikä oli 0,54 milj. euroa enemmän kuin vuonna Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen rahoituskulut olivat 0,41 milj. euroa muodostuen liikelaitoksen maksamasta peruspääoman korosta sairaanhoitopiirille seitsemän prosentin mukaan sekä viivästyskoroista. Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilikauden ylijäämä oli 0,95 milj. euroa. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 7,0 prosenttia (4,4 % vuonna 2014). Kuntayhtymän sijoittaman pääoman tuottoprosentti oli 7,0 prosenttia (4,4 % vuonna 2014) ja voittoprosentti oli 1,0 prosenttia (0,4 % vuonna 2014). Taulukko 1 Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tuloslaskelma ja tuloslaskelman tunnusluvut TULOSLASKELMA (tuhansina euroina) Liikevaihto , ,4 Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 41,5 73,3 Tuet ja avustukset 24,4 23,2 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,0 Palvelujen ostot , , , ,6 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,9 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,0 Muut henkilösivukulut , , , ,9 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,6 Liiketoiminnan muut kulut , ,0 Liikeylijäämä 1 366,3 829,8 Rahoitustuotot ja -kulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta -413,6-413,6 Muut rahoituskulut 0,0-413,6-0,8-414,4 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 952,6 415,4 Satunnaiset erät 0,0 0,0 Ylijäämä ennen varauksia 952,6 415,4 Poistoeron muutos 0,0 0,0 Tilikauden ylijäämä 952,6 415,4 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,0 % 4,4 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 7,0 % 4,4 % Voitto, % 1,0 % 0,4 % - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

234 Toiminnan rahoitus ja rahoitusasemassa tapahtuneet muutokset Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirralla osoitetaan, kuinka paljon Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen toiminnan ja sen investointien rahavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen (taulukko 2). Rahoituksen rahavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen toiminnan rahavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos on pystynyt tilikauden aikana toiminnan avulla saamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen, uusien investointien tekemiseen ja lainojen takaisinmaksuun ulkopuolisiin rahoituslähteisiin turvautumatta. Liikelaitoksen toiminnan rahavirta vuodelta 2015 oli 3,85 milj. euroa, mikä oli 0,90 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2014, mikä on johtunut lähinnä liikevaihdon kasvamisesta. Investointien rahavirta osoittaa Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen rahavarojen käytön palvelutuotannon edellytyksien järjestämiseen ja tulevan rahavirran kerryttämiseen pitkällä aikavälillä. Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen investointeihin sitoutui 2,77 milj. euroa vuonna 2015, mikä oli 0,11 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Toiminnan ja investointien rahavirta oli 1,08 milj. euroa positiivinen vuonna 2015 eli toiminnan tuottama rahoitus kattoi investointien rahoitustarpeen. Positiivista muutosta vuoteen 2014 nähden oli 1,00 milj. euroa. Rahoituksen rahavirta osoittaa antolaina- ja muiden saamisten, toimeksiantojen varat ja pääomien, vaihtoomaisuuden sekä oman ja vieraan pääoman muutokset tilikauden aikana. Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen rahoituksen rahavirta oli 1,08 milj. euroa negatiivinen. Saamisten ja korottomien velkojen muutos paransivat maksuvalmiutta. Liikelaitoksen toiminnan investointien rahavirta ja sen kertymä viideltä vuodelta oli 2,29 milj. euroa (1,93 milj. euroa vuonna 2014). Omarahoitusvaatimus täyttyy, koska kertymä tilinpäätösvuonna 2015 on positiivinen. Positiivinen ylijäämä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen tunnusluvun määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Investointien hankintamenoista 138,9 prosenttia rahoitettiin tulorahoituksella (102,6 % vuonna 2014). Lainanhoitokatteen tunnuslukua vuodelta 2015 ei voida laskea, koska liikelaitoksella ei ole lainanlyhennyksiä maksettavanaan. Quick ratio eli maksuvalmiussuhde oli 1,6 (1,3 vuonna 2014). Maksuvalmiussuhde kertoo, miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Maksuvalmiussuhteen ollessa hyvä tunnusluvun arvo on yli 1. Current ratio eli käyttöpääomasuhde oli 2,4 (1,8 vuonna 2014). Tunnusluku kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten velkojen suhteen. Käyttöpääomasuhde on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2. - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

235 Taulukko 2 Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSLASKELMA (tuhansina euroina) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 1 366,3 829,8 Poistot ja arvonalentumiset 2 899, ,6 Rahoitustuotot ja -kulut -413,6-414,4 Investointien rahavirta Investointimenot , ,9 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 078,5 74,1 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -326,0-355,2 Saamisten muutos muilta 4 826, ,8 Korottomien velkojen muutos muilta , ,9 Rahoituksen rahavirta ,5-74,1 Rahavarojen muutos 0,0 0,0 Rahavarat ,0 0,0 Rahavarat ,0 0,0 Rahavarojen muutos 0,0 0,0 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, * 2 292, ,7 Investointien tulorahoitus, % 138,9 % 102,6 % Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv - - Quick ratio 1,6 1,3 Current ratio 2,4 1,8 * Sisältää Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen toiminnan vuosilta , Kuvantamiskeskuksen toiminnan vuodelta 2011 ja Sairaala-apteekin toiminnan väliseltä ajalta Tase ja sen tunnusluvut Kirjanpitolain mukaan taseen tulee kuvata tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa. Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen taseen loppusumma oli 28,63 milj. euroa, mikä oli 4,63 milj. euroa pienempi kuin taseen loppusumma (taulukko 3). Liikelaitoksen taseen pysyvien vastaavien tasearvo oli 7,91 milj. euroa muodostuen aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä. Pysyvien vastaavien määrä väheni tilikauden aikana 0,13 milj. euroa. Vaihtuvien vastaavien tasearvo oli 20,72 milj. euroa (25,22 milj. euroa vuonna 2014). Vaihto-omaisuuteen sitoutuneen pääoman arvo oli vuoden lopussa 7,16 milj. euroa muodostuen sairaala-apteekin lääkevarastosta, varastoon sitoutuneen pääoman arvo kasvoi 0,33 milj. euroa edellisvuoteen nähden. Lyhytaikaisten saamisten määrä oli 13,56 milj. euroa ja niiden määrä väheni vuoden 2014 tilinpäätöksestä 4,83 milj. euroa. Tämä selittyy myyntisaamisten 0,57 milj. euroa korkeammasta tasosta ja muiden saamisten 5,40 milj. euroa pienemmästä tasosta. Taseen vastattavien ryhmässä oman pääoman määrä oli 14,90 milj. euroa ja lisääntyi edellisvuodesta vuoden 2015 ylijäämällä eli 0,95 milj. eurolla. Vieraan pääoman tasearvo oli 13,73 milj. euroa (19,31 milj. euroa vuonna 2014). Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksella oli lainakantaa 5,05 milj. euroa , joka muodostui lainasta kunnalta. Lyhytaikaista vierasta pääomaa oli taseessa 8,67 milj. euroa (14,25 milj. euroa vuonna 2014). Lyhytaikaisen vieraan pääoman määrän muutos aiheutui lähinnä ostovelkojen 5,55 milj. euron vähenemisestä ja siirtovelkojen 0,03 milj. euron pienenemisestä (lomapalkkajaksotus). Liikelaitoksen oman pääoman suhde kokonaispääomaan eli omavaraisuusaste oli 52,1 prosenttia (41,9 % vuonna 2014). Liikelaitoksen suhteellinen velkaantuneisuus eli vieraan pääoman suhde toimintatuottoihin oli 13,8 prosenttia (20,1 % vuonna 2014). - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

236 Taulukko 3 Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tase ja sen tunnusluvut TASE (tuhansina euroina) VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 709,6 776,1 2. Muut pitkävaikutteiset menot 53,7 763,3 80,5 856,6 II Aineelliset hyödykkeet 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 13,6 20,4 4. Koneet ja kalusto 7 130, , , ,6 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 7 160, , , ,0 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 2 698, ,6 4. Muut saamiset , ,5 5. Siirtosaamiset 17, ,6 19, ,3 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,5 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 5 908, ,7 IV Edellisten tilikausien ylijäämä 8 040, ,9 V Tilikauden ylijäämä 952, ,6 415, ,0 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 3. Lainat kunnalta 5 054, , , ,5 II Lyhtyaikainen 7. Ostovelat 4 659, ,4 10. Siirtovelat 4 012, , , ,0 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,5 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 52,1 % 41,9 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,8 % 20,1 % Kertynyt ylijäämä ,99 Me 8,04 Me Lainakanta ,05 Me 5,05 Me Lainasaamiset ,0 0,0 - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

237 JOHTOKUNNAN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ Kuntalain 87k :n mukaisesti johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kuntalain 69 :n tarkoittamalla tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman mukaista "Tilikauden tulosta" ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilikauden 2015 tulos ennen varauksia ja rahastosiirtoja oli ,43 euroa ylijäämäinen. Johtokunta esittää, että ylijäämä ,43 euroa jätetään tilikauden yli-/alijäämätilille. - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

238 Talousarvion toteutuminen ja toteutumisvertailut - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

239 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA TOTEUTUMISVERTAILUT Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tavoitteet Sairaanhoitopiirin valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Sairaanhoitopiirin valtuusto on vahvistanut vuodelle 2015 liikelaitoksen sitovat tavoitteet, joiden toteutumisesta johtokunta vastaa. Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat seuraavat: - Sisäisen peruspääoman korko on seitsemän prosenttia - Tilikauden ylijäämä ennen varausten muutoksia euroa - Hinnat ovat kilpailukykyiset - Tuottavuus kasvaa yli kaksi prosenttia vuoteen 2014 nähden - Palvelujen saatavuus ja laatu vastaavat asiakkaiden vaatimuksia Valtuuston hyväksymään liikelaitoksen toiminta- ja taloussuunnittelua koskeviin menettelytapoihin sisältyy, että liikelaitos päättää poistojensa määrään saakka investoinneistaan itsenäisesti, ottaen kuitenkin huomioon niiden yhteensopivuuden sairaanhoitopiirin muihin teknisiin järjestelmiin. Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Liikelaitoksen johtokunta ei ole asettanut liikelaitokselle sitovia tavoitteita. Muut tavoitteet Sairaanhoitopiirin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista mitattiin vuonna 2015 neljän BSC-näkökulman kautta, jotka eivät ole liikelaitosta sitovia. Mittarit on määritelty asiakkuuteen, prosesseihin, henkilöstöön ja uudistumiseen sekä talouteen liittyen ja mittaristo kuvastaa voimassa olevaa strategista suunnitelmaa vuosille Liikelaitoksen osalta raportoidaan myös sairaanhoitopiirin yhteisen mittariston mukaisia tuloksia soveltuvin osin. BSC-näkökulman avulla Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksesta raportoidaan seuraavia asiakkaaseen, talouteen sekä henkilöstöön ja uudistumiseen liittyviä mittareita: Asiakas: - Palvelukokemus - Sisäinen palvelukyky Henkilöstö ja uudistuminen: - Kehityskeskustelut - Täydennyskoulutus - Hoitoalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu - Terveystieteellinen tutkimus - Esimiestyö - Työn kehittävyys ja haasteellisuus - Työyhteisön toiminta - Työtyytyväisyys - Sairauspoissaolopäivät - Lyhyet sairauspoissaolokerrat Talous: - Palkkamenot - Työpanos - Tilikauden tulos Tavoitteiden toteutumista koskevat tulokset Valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutuminen Sitova tavoite: sisäisen peruspääoman korko on seitsemän prosenttia Tavoite toteutui. Liikelaitos maksoi sisäisen peruspääoman korkoa 0,41 milj. euroa. Sitova tavoite: tilikauden ylijäämä ennen varausten muutoksia 500 tuhatta euroa Tavoite toteutui. Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilikauden ylijäämä oli 0,95 milj. euroa. Liikelaitos toteutti vuodelta 2015 yhteensä 1,0 milj. euron laskutushyvityksen. Sitova tavoite: hinnat ovat kilpailukykyiset. Tavoite toteutui. Kuvantamispalveluissa hinnoittelu on edelleen yliopistosairaalavertailussa kilpailukykyinen. Vuoden 2015 loppupuolella toteutettiin PSHP:n, VSSHP:n ja PPSHP:n kuvantamispalveluiden hintavertailu, mikä osoitti, että PSHP:n hinnoittelu on kilpailukykyinen ja tässä vertailussa edullisimmasta päästä. Vertailu osoitti myös, että erot ovat varsin pieniä ja eroja on runsaasti tuoteryhmien välillä. Sairaala-apteekin hintojen - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

240 Liikelaitos Sairaala-apteekki Radiologia Kliininen fys. Kliininen neurofys. Yhteiset palvelut Fyysikot kilpailukykyisyyttä on vaikea arvioida verrattuna muiden sairaala-apteekkien hintoihin. Yliopistosairaaloiden apteekkien vertailussa voidaan todeta erilaisten organisaatioiden vaikutus hinnoitteluun, myös tuotteistus on jokaisella laadittu erilaisin perustein. Vuoden 2015 lopussa käynnistettiin pilottina kahden yliopistosairaala-apteekin ja neljän keskussairaala-apteekin benchmarking - tutkimus. Tulokset valmistuvat kevään 2016 aikana. Merkittävin hinnoitteluun vaikuttava tekijä on lääkekilpailutus, jota toteutetaan kahden vuoden välein. Kun yliopistosairaaloiden yksittäisten kilpailutettujen lääkkeiden hintoja on vertailtu sairaala-apteekkareiden toimesta, ovat lääkkeiden hinnat keskimäärin lähes samalla tasolla. Sairaala-apteekki on yliopistosairaaloiden apteekeista ainoa, jolla on ylijäämätavoite ja tämä luonnollisesti vaikuttaa hinnoitteluun ja kilpailukykyä heikentävästi. Sitova tavoite: tuottavuus kasvaa vähintään kaksi prosenttia edellisestä vuodesta Tavoite toteutui. Kuvantamispalveluiden tuottavuus parani 3,5 prosenttia (RVU-pisteet = Relative Value Unit). Merkittävin syy oli tietokonetomografia- ja magneettikuvaustutkimusten sekä fuusiokuvantamistutkimusten määrien kasvu. Sairaala-apteekin tuotavuus pakkausmääräriveillä mitattuna parani 2,3 prosenttia (pakkaukset/työpanos). Merkittävimmät syyt paranemiseen olivat lääketoimitusten lisääntyminen ja työpanoksen väheneminen edelliseen vuoteen nähden. Sitova tavoite: Palvelujen saatavuus ja laatu vastaavat maksavien asiakkaiden vaatimuksia Tavoite toteutui. Palveluiden saatavuuden osalta tavoite saavutettiin. Kuvantamisjonot kyettiin pitämään lakisääteisesti asetetun alle kolmen kuukauden mittaisina, ilman lisätöitä ja ostopalveluja tähän ei olisi päästy. Osa tilaavista klinikoista kuitenkin koki, että kuvantamispalveluiden saatavuus heikkeni erityisesti magneettitutkimusten osalta. Kliinikoille toteutetun palvelukykymittauksen mukaan kokonaistyytyväisyys parani (arvosanojen 4-5 osuus parani 71,7 % -> 78,0 % asteikolla 1-5). Potilaille suunnatun palvelukokemusmittarin vastausten tulosten keskiarvo pysyi ennallaan ja oli erinomainen 4,8 (asteikko 1-5). Muiden tavoitteiden toteutuminen Kuviossa 5 on esitetty liikelaitoksen muiden tavoitteiden toteutuminen yhteenvetona ja myöhemmin tekstissä näkökulmittain. ASIAKAS Palvelukokemus Sisäisen palvelukyvyn toteutuminen HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Kehityskeskustelut Täydennyskoulutus Ohjattu harjoittelu Terveystieteellinen tutkimus Esimiestyö Työn kehittävyys ja haasteellisuus Työyhteisön toiminta Työtyytyväisyys Sairauspoissaolopäivät Lyhyet sairauspoissaolokerrat TALOUS Palkkamenot Työpanos Tilikauden tulos Kuvio 5 Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen BSCtavoitteiden toteutuminen 2015 Asiakas Palvelukokemus Tavoite: Vähintään 90 prosenttia annetuista vastauksista saavuttaa tason 4-5 (asteikko 1-5) sekä enintään kolme prosenttia saavuttaa tason 1-2. Tavoite toteutui. 97 prosenttia yhteensä vastanneesta antoi arvosanan 4-5 ja yksi prosentti antoi arvosanan 1-2. Sisäisen palvelukyvyn toteutuminen Tavoite: Vähintään 70 prosenttia annetuista vastauksista saavuttaa tason 4-5 (asteikko 1-5). Tavoite toteutui, 87 prosenttia antoi arvosanan 4-5. Henkilöstö ja uudistuminen Kehityskeskustelut Tavoite: kehityskeskustelut toteutuvat vakansseihin suhteutettuna vähintään 90-prosenttisesti. Tavoite ei toteutunut. Kehityskeskustelujen toteuma oli 77 prosenttia kun taas edellisenä vuonna toteuma oli 59 prosenttia. Tulos parani, mutta tavoitteeseen pääsemättömyys johtui niukoista esimiesresursseista, johon vaikutti erityisesti kustannusten hallintaohjelma. Suurin ongelma oli radiologialla. Sairaala-apteekin, sairaalafyysikkojen ja yhteisten palveluiden osalta päästiin tavoitteeseen. - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

241 Täydennyskoulutus Tavoite: koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit vähintään 10 vrk/vuosi, hoito- ja tutkimushenkilöstö vähintään 5 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 3 vrk/vuosi. Tavoite ei toteutunut. Toteuma oli ryhmittäin seuraava; lääkärit 7,2 vrk, tutkimus- ja hoitohenkilöstö 3,4 vrk, muu henkilöstö 3,4 vrk. Kuluneena vuonna käytettiin tiukkaa harkintaa täydennyskoulutusten suhteen kustannusten hallintaohjelman takia. Koulutuspäivät vähenivät erityisesti tutkimus- ja hoitohenkilöstön sekä muun henkilöstön ryhmissä edelliseen vuoteen nähden. Hoitoalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Tavoite: 85 prosenttia hoitoalan opiskelijoista antaa arvosanan 8-10 asteikolla 1-10 ohjatun harjoittelun jaksoista. Tavoite toteutui. Opiskelijoista 88 prosenttia antoi arvosanan Paranemista edelliseen vuoteen oli 4 prosenttiyksikköä. Terveystieteellinen tutkimus Tavoite: EVO-julkaisupisteet lisääntyvät kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna. Tavoite toteutui. EVO-pisteet kasvoivat edellisestä vuodesta 15 prosenttia. Syynä tähän oli erityisesti aiempiin vuosiin suurempi julkaisujen määrä kliinisellä neurofysiologian, lääketieteellisen fysiikan ja yhteiset palvelut - vastuualueilla. Esimiestyö Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1-5. Tavoite ei toteutunut. Vuoden aikana kehityskeskustelut eivät toteutuneet ja kustannusten hallintaohjelman takia purettiin runsaasti henkilöstöetuuksia pois. Lisäksi työmäärä lisääntyi, joka kiristi tunnelmaa. Loppuvuonna purettiin lisätyökorvauksia, joilla oli varsinkin loppuvuodesta kyselyjen tekoaikaan työilmapiiriin vaikutuksia. Arvosanan 3-5 antoi 69 prosenttia kun tulos oli vuotta aiemmin 76 prosenttia. Työn kehittävyys ja haasteellisuus Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1-5. Tavoite toteutui. Toteuma oli 81 prosenttia. Tulos heikkeni vuodentakaisesta, jolloin tulos oli 87 prosenttia. Kehittämiseen ei jäänyt niin paljoa aikaa kuin henkilöstö olisi toivonut, keskityttiin pitkälti perustuotantoon. Eniten tulos putosi radiologialla ja sairaala-apteekissa, joissa kysyntä kasvoi. Työyhteisön toiminta Tavoite: vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1-5. Tavoite ei toteutunut, toteuma oli 79 prosenttia. Tulos heikkeni vuodentakaisesta, jolloin tulos oli 83 prosenttia. Työmäärän kasvu ja alle kolme päivää poissaolosijaisten käytön kielto vaikeuttivat työn toteuttamista. Työmäärä kasvoi, mutta lisähenkilöstöä ei otettu säästösyiden takia. Työtyytyväisyys Tavoite: Vähintään 80 prosenttia henkilöstöstä antaa arvosanan 3, 4 tai 5 asteikolla 1-5. Tavoite toteutui, vaikka työtyytyväisyys heikkeni. Toteuma oli 85 prosenttia, kun tulos oli vuotta aiemmin 90 prosenttia. Syynä heikkenemiseen olivat edellä kuvatut työyhteisöön vaikuttaneet syyt. Sairauspoissaolopäivät Tavoite: sairauspoissaolopäivät suhteutettuna laskennallisiin vakansseihin vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Tavoite toteutui. Toteuma oli 12,62 sairauspoissaolopäivää/laskennallinen vakanssi. Tulos parani 11 prosentilla. Paranemista tapahtui erityisesti kliinisen neurofysiologian ja yhteisten palveluiden vastuualueilla. Lyhyen sairauspoissaolokerrat Tavoite: Lyhyet sairauspoissaolokerrat (korkeintaan kolme vuorokautta) suhteutettuna laskennallisiin vakansseihin vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Tavoite toteutui. Toteuma oli 2,18 sairauspoissaolokertaa/laskennallinen vakanssi, tulos oli vuotta aiemmin 2,17 eli lähes sama. Pienelle muutokselle ei ole löydettävissä selvää selitystä ja muutos on marginaalinen. Talous Palkkamenot Tavoite: palkkamenot toteutuvat enintään talousarvion mukaisesti. Tavoite toteutui. Toteuma oli 98 prosenttia. Palkkamenot alittuivat 0,38 milj. euroa. Kustannusten hallintaohjelma toteutui suunnitelman mukaisesti. Työpanos Tavoite: työpanos toteutuu enintään suunnitelman mukaisesti. Tavoite toteutui, toteuma oli 100,0 prosenttia. Kustannusten hallintaohjelma toteutui suunnitelman mukaisesti. Tilikauden tulos Tavoite: tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi. Tavoite toteutui. Toteuma oli 129 prosenttia. Tilikauden tulos oli 0,37 milj. euroa talousarviota parempi. Kustannusten hallintaohjelma onnistui suunnitelman mukaisesti. Tilikauden parempaan tulokseen vaikutti erityisesti vaativampien kuvantamistutkimusten lisääntyminen ja odotettua suurempi lääkemyynti. - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

242 Käyttösuunnitelmien toteutuminen Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos jakautuu toiminnallisesti vastuualueisiin, joiden toiminnan lähtökohtana on kunkin toimintatuotoillaan kattaa toimintakulut, rahoituskulut, poistot sekä osuutensa laskennallisista eristä. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja talousarviossa 2015 on käyttösuunnitelmat laadittu Kuvantamiskeskuksen ja sairaala-apteekin tasolle. Käyttösuunnitelmat eivät toteutuneet alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Tähän syynä oli kuvantamistutkimuksissa alkuperäisarvioinneista poikkeava tutkimusten käyttöprofiili ja sairaala-apteekissa odotettua suurempi lääkkeiden käyttö (taulukko 4). Taulukko 4 Kuvantamiskeskuksen ja sairaala-apteekin tuloslaskelmat 2015 KUVANTAMISKESKUS (te) SAIRAALA-APTEEKKI (te) Talousarvion Talousarvion Talousarvio Tilinpäätös ylitys (+)/ Toteuma- Talousarvio Tilinpäätös ylitys (+)/ Toteuma alitus (-) % alitus (-) % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Evo-tuotot 268,3 258,3-10,0 96,3 % Erityisvelvoitemaksut 196,8 196,8 0,0 100,0 % Muut myynnit 6 508, ,2-485,3 92,5 % , ,0 795,6 106,0 % Sisäisten palveluiden myynnit , ,4 942,8 102,5 % Klinikoiden myynnit klinikoille 78,0 79,1 1,1 101,4 % Sisäiset lääkemyynnit , , ,2 108,7 % Myynnit yht , ,0 448,6 101,0 % , , ,8 107,9 % Muut tuotot 52,0 52,0 13,9 13,9 - Toimintatuotot yhteensä , ,0 500,6 101,1 % , , ,7 108,0 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Jaksotetut palkat -138,4 31,8-170,2-23,0 % -23,1-1,4-21,7 5,9 % Lääkärihenkilöstön palkat , ,6 50,1 100,8 % Tutkimushenkilöstön palkat , ,7 94,2 109,3 % , ,3-34,9 98,4 % Hoitohenkilöstön palkat , ,4-286,8 96,7 % -509,5-489,3-20,2 96,0 % Hallinto- ja toimistohenkilöstön palkat , ,9-64,9 94,1 % -163,5-137,7-25,8 84,2 % Huolto- ja muun henkilöstön palkat -182,3-277,2 94,9 152,1 % -87,3-93,2 5,9 106,8 % Palkat yhteensä , ,1-282,6 98,4 % , ,9-96,7 96,7 % Henkilösivukulut , ,7 86,4 101,8 % -794,9-797,2 2,3 100,3 % Henkilöstökorvaukset 120,0 282,6-162,6 235,5 % 25,0 26,7-1,7 106,8 % Henkilöstökulut yhteensä , ,2-358,8 98,4 % , ,4-96,1 97,4 % Palvelujen ostot Ulkopuoliset palvelut , ,2 853,0 122,7 % , ,1-136,5 88,7 % Sisäisten konsultaatioiden ostot 0,0-3,0 3,0-0,0 - Sisäisten palveluiden ostot , ,9-189,0 97,6 % , ,0 55,4 102,6 % Klinikoiden ostot klinikoilta -74,4-75,2 0,8 101,0 % 0,0 Palvelujen ostot yhteensä , ,2 667,7 105,7 % , ,1-81,1 97,5 % Materiaaliostot Lääkkeet , ,2-84,3 92,7 % , , ,2 109,6 % Sisäiset lääkeostot -440,5-514,1 73,6 116,7 % 0,0 - Hoi totarvikkeet , ,4 349,0 107,9 % -44,3-30,8-13,5 69,5 % Muut tarvikkeet -316,2-281,5-34,7 89,0 % -227,2-172,3-54,9 75,8 % Materiaaliostot yht , ,2 303,6 104,8 % , , ,8 109,4 % Muut toimintakulut , ,5-53,0 95,8 % -168,2-172,0 3,8 102,3 % Toimintakulut yhteensä , ,1 559,5 101,4 % , , ,4 107,7 % TOIMINTAKATE 3 846, ,1-58,7 98,5 % 989, ,4 193,3 119,5 % Rahoituskulut -377,3-377,3 0,0 100,0 % -36,3-36,3 0,0 100,0 % VUOSIKATE 3 469, ,8 58,7 98,3 % 952, ,1-193,3 120,3 % Poistot , ,7-217,9 92,8 % -119,6-99,9-19,7 83,5 % TILIKAUDEN TULOS 451,9 611,1 159,2 135,2 % 833, ,2 213,0 125,6 % Laskennalliset erät -201,9-132,1-69,8 65,4 % -583,2-572,5-10,7 98,2 % TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 250,0 479,0-229,0 191,6 % 250,0 473,7-223,7 189,5 % - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

243 Tuloslaskelman toteutuminen Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen toimintatuotot (taulukko 5) ylittyivät talousarvioon verrattuna 4,60 milj. euroa toteuma-asteen ollessa 104,8 prosenttia. Liikelaitoksen evo-tuotot, erityisvelvoitemaksut sekä klinikkamyynnit toteutuivat lähes suunnitellusti. Liikelaitoksen sisäisten palveluiden myynnit (Kuvantamiskeskus) ylittyivät 0,94 milj. euroa ja 2,5 prosenttia. Sisäisten palveluiden myyntien ylittymiseen pääsyynä oli päivystykselliset ja syövänhoitoon liittyvät kuvantamistutkimukset. Kuvantamiskeskuksen radiologian yksikkö antoi 0,75 miljoonan euron laskutushyvityksen vuodelta PSHP:n sisäisille asiakkaille. Sisäiset lääkemyynnit (sairaala-apteekki) ylittyivät 3,29 milj. euroa talousarviosta ja toteutuivat 108,7 prosenttisesti talousarvioon nähden. Syynä ylittymiseen olivat syöpälääkkeiden käytön huomattava ylitys. Sairaala-apteekki antoi 0,25 milj. euron laskutushyvityksen. Liikelaitoksen muut myynnit toteutuivat 101,6 prosenttisesti ylittäen budjetoidun 0,31 milj. eurolla. Liikelaitoksen toimintakulut ylittyivät 4,46 milj. euroa budjetoidusta toteuma-asteen ollessa 104,9 prosenttia budjetoidusta. Liikelaitoksen henkilöstökulut alittuivat 0,45 milj. euroa toteumaprosentin ollessa 98,2 suunnitellusta. Kuvantamiskeskuksen henkilöstökulujen alitus oli 1,6 prosenttia ja 0,36 milj. euroa. sairaala-apteekin henkilöstökulujen toteuma alitti budjetoidun 2,6 prosentilla ja 0,10 milj. eurolla. Kustannustenhallintaohjelmalla saavutettiin henkilöstön palkkamenoissa säästöjä. Palkkamenoja vähentäviä henkilöstökorvauksia liikelaitoksessa saatiin 0,16 milj. euroa suunniteltua enemmän. Henkilöstökulujen toteumaan vaikutti merkittävästi myös jaksotettujen palkkojen määrä, joka alittui 0,19 milj. euroa ja -18,9 prosenttia budjetoidusta. Liikelaitoksen palvelujen ostot ylittyivät 0,59 milj. euroa ja 3,9 prosenttia budjetoidusta. Sisäisten palveluiden ostot toteutuivat 98,7 prosenttisesti alittuen 0,13 milj. euroa. Ulkopuolisten palveluiden ostot ylittyivät 0,72 milj. euroa toteumaprosentin ollessa 114,4. Merkittävimpänä syynä ylityksiin olivat tietojärjestelmien uusimiseen, vakauttamiseen ja pakollisiin päivityksiin liittyvät kustannukset. Materiaaliostot ylittyivät 4,38 milj. euroa budjetoidusta toteuma-asteen ollessa 108,8 prosenttia. Liikelaitoksen lääkeostot ylittyivät 4,06 milj. eurolla ja 9,2 prosentilla, josta Sairaala-apteekin osuus oli 4,15 milj. euroa, Kuvantamiskeskuksen lääkeostot puolestaan alittuivat 0,08 milj. eurolla. Syynä sairaala-apteekin lääkeostojen ylitykseen olivat sekä terveyskeskusten odotettua suuremmat lääkeostot että sisäiset lääkeostot syövänhoitoon. Hoitotarvikkeiden ostot ylittyivät liikelaitoksessa 0,34 milj. euroa ja muiden tarvikkeiden ostot alittuivat 0,09 milj. euroa talousarviosta. Muut toimintakulut alittivat budjetoidun 0,49 milj. euroa toteuma-asteen ollessa 96,5 prosenttia. Toimintakate ylittyi 0,13 milj. euroa budjetoidusta toteuma-asteen ollessa 102,8 prosenttia. Rahoituskulut toteutuivat suunnitellusti. Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos maksoi peruspääoman korkoa sairaanhoitopiirille budjetoidun seitsemän prosentin mukaan 0,41 milj. euroa. Poistot toteutuivat budjetoidusta 0,24 milj. euron alituksella toteumaprosentin ollessa 92,4. Syynä alitukseen oli uusien investointien ajoittuminen loppuvuoteen Tilikauden tulos 1,66 milj. euroa ylitti 0,37 milj. eurolla asetetun tavoitteen, jolloin toteumaprosentti oli 129,0. Laskennalliset erät alittuivat 0,08 milj. eurolla suunnitellusta toteumaprosentilla 89,7. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 0,95 milj. euroa, joka ylitti budjetoidun 0,45 milj. eurolla toteuma-asteen ollessa 190,5 prosenttia. - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

244 Taulukko 5 Tuloslaskelma 2015 KUVANTAMISKESKUS- JA APTEEKKILIIKELAITOS (te) Talousarvion Talousarvio Tilinpäätös ylitys (+)/ Toteuma alitus (-) % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Evo-tuotot 268,3 258,3-10,0 96,3 % Erityisvelvoi temaksut 196,8 196,8 0,0 100,0 % Muut myynnit , ,2 310,3 101,6 % Sisäisten palveluiden myynnit , ,4 942,8 102,5 % Klinikoiden myynnit klinikoille 78,0 79,1 1,1 101,4 % Sisäiset lääkemyynnit , , ,2 108,7 % Myynnit yht , , ,4 104,7 % Muut tuotot 0,0 65,9 65,9 Toimintatuotot yhteensä , , ,3 104,8 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökul ut Jaksotetut palkat -161,5 30,5-192,0-18,9 % Lääkärihenkilöstön palkat , ,6 50,1 100,8 % Tutkimushenkilöstön palkat , ,0 59,3 101,9 % Hoitohenkilöstön palkat , ,7-307,0 96,6 % Hallinto- ja toimistohenkilöstön palkat , ,7-90,6 92,9 % Huolto- ja muun henkilöstön palkat -269,6-370,4 100,8 137,4 % Palkat yhteensä , ,0-379,3 98,1 % Henkilösivukulut , ,9 88,7 101,6 % Henkilöstökorvaukset 145,0 309,3-164,3 213,3 % Henkilöstökulut yhteensä , ,6-454,9 98,2 % Palvelujen ostot 0,0 0,0 Ulkopuoliset palvelut , ,3 716,5 114,4 % Sisäisten konsultaatioiden ostot 0,0-3,0 3,0 - Sisäisten palveluiden ostot , ,9-133,6 98,7 % Klinikoiden ostot klinikoilta -74,4-75,2 0,8 101,0 % Palvelujen ostot yhteensä , ,3 586,6 103,9 % Materiaaliostot 0,0 0,0 Lääkkeet , , ,9 109,2 % Sisäiset lääkeostot -440,5-514,1 73,6 116,7 % Hoitotarvikkeet , ,2 335,5 107,5 % Muut tarvikkeet -543,4-453,8-89,6 83,5 % Materiaaliostot yht , , ,4 108,8 % Muut toimintakulut , ,5-49,2 96,5 % Toimintakulut yhteensä , , ,9 104,9 % TOIMINTAKATE 4 835, ,5 134,6 102,8 % Rahoituskulut -413,6-413,6 0,0 100,0 % VUOSIKATE 4 422, ,9-134,6 103,0 % Poistot , ,6-237,6 92,4 % TILIKAUDEN TULOS 1 285, ,2 372,1 129,0 % Laskennal liset erät -785,1-704,6-80,5 89,7 % TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 500,0 952,6-452,6 190,5 % Rahoituksen toteutuminen Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen toiminnan ja investointien rahavirta oli 1,079 milj. euroa ja ylittyi 0,64 milj. euroa suunnitellusta (taulukko 6). Tähän vaikutti keskeisesti liikeylijäämän kasvu 0,45 milj. eurolla sekä investointimenojen 0,43 milj. euroa alhaisempi toteuma. Myös varsinainen toiminta tuotti 0,22 milj. euroa suunniteltua enemmän rahoitusta investointien toteutumiseen. Investointien rahavirta toteutui 0,43 milj. euroa suunniteltua pienempänä. Rahoituksen rahavirtaan vaikuttivat muut maksuvalmiuden muutokset. Vaihto-omaisuuden, saamisten määrän muutos sekä korottimien velkojen muutos huononsivat maksuvalmiutta 1,08 milj. euroa suunniteltua enemmän. - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

245 Rahoituksen rahavirran toteuma oli 1,08 milj. euroa negatiivinen. Toiminnan ja investoinnin rahavirran sekä rahoituksen rahavirran vaikutus maksuvalmiuteen on 0,00 milj. euroa ja toteutui -0,44 milj. euroa suunnitellusta. Taulukko 6 Rahoitusosa 2015 Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos RAHOITUSOSA tuhansina euroina Toiminnan rahavirta Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2015 Talousarvion ylitys (+)/ alitus (-) Toimintavuonna 2015 liikelaitoksen suurimmat hankkeet olivat investointirahoituksella toteutuneet angiografiaja tietokonetomografialaitteistojen, osastokuvauskoneiden uusinnat sekä elektronisten lääkekaappien hankinnat. Toteuma- % Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 913, ,3 452,7 149,5 % Poistot ja arvonalentumiset 3 137, ,7-237,5 92,4 % Rahoitustuotot ja -kulut -413,6-413,6 0,0 100,0 % Investointien rahvirta Investointimenot , ,8-426,2 86,7 % Toiminnan ja investointien rahavirta 437, ,5 641,3 246,7 % Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0,0-326,0-326,0 - Saamisten muutos muilta 0, , ,7 - Korottomien velkojen muutos 0, , ,1 - Rahoituksen rahavirta 0, , ,5 - Vaikutus maksuvalmiuteen 437,2 0,0-437,2-100,0 % Investointien toteutuminen Investointien toteuttamiseen oli Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen talousarviossa varattu 3,20 milj. euroa (taulukko 7). Investoinnit toteutettiin kokonaismäärärahan puitteissa määrärahan alittuessa 0,43 milj. euroa. Korvaavat ja olemassa olevan laitekannan täydentävät hankinnat olivat arvoltaan 2,24 milj. euroa ja uusinvestointeihin käytettiin 0,53 milj. euroa. Taulukko 7 Investointimenot 2015 Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos INVESTOINTIMENOT miljoonina euroina Talousarvion ylitys (+) /alitus (-) Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2015 Toteuma- % Korvaavat ja olemassaolevaa laitekantaa täydentävät laitehankinnat 2,74 2,24-0,50 81,8 % Uusinvestoinnit 0,46 0,53 0,07 115,2 % Investoinnit yhteensä 3,20 2,77-0,43 86,6 % - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

246 Tilinpäätöslaskelmat - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

247 KUVANTAMISKESKUS- JA APTEEKKILIIKELAITOS TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,36 Muut toimintatuotot 4 636,26 Liiketoiminnan muut tuotot , ,39 Tuet ja avustukset , ,66 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,40 Palvelujen ostot , , , ,86 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,73 Eläkekulut , ,21 Muut henkilösivukulut , , , ,89 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,74 Liiketoiminnan muut kulut , ,40 Liikeylijäämä , ,52 Rahoitustuotot- ja kulut Korvaus peruspääomasta , ,04 Muut rahoituskulut -13, ,24-765, ,84 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , ,68 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Ylijäämä ennen varauksia , ,68 Poistoeron muutos 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä , ,68 TASE VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet , ,34 2. Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,46 II Aineelliset hyödykkeet 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,00 4. Koneet ja kalusto , , , ,01 B VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet , , , ,76 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset , ,76 4. Muut saamiset , ,18 5. Siirtosaamiset , , , ,98 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,21 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,24 IV Edellisten tilikausien ylijäämä , ,20 V Tilikauden ylijäämä , , , ,12 D I VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 3. Lainat kunnalta , , , ,51 II Lyhytaikainen 7. Ostovelat , , Siirtovelat , , , ,58 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,21 - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

248 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta LIIKEYLIJÄÄMÄ , ,52 Poistot ja arvonalentumiset , ,74 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,42 Investointien rahavirta Investointimenot , ,24 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0, ,69 0, ,24 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,18 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos , ,03 Saamisten muutos muilta , ,66 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,18 Rahoituksen rahavirta , ,18 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

249 Tilinpäätöksen liitetiedot - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

250 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Liitetieto 1 Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti tasapoistoin (Valt ). Hallitus on muuttanut eräiden Kuvantamiskeskus liikelaitoksen laitteiden poistoaikoja 5 vuodesta 6-10 vuoteen (Hall , Hall ja Hall ) laitteiden taloudellisen käyttöajan perusteella Muut poistot on laskettu tasapoistoina seuraavasti: Poistoaika vuosina Aineettomat hyödykkeet 5 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Koneet ja kalusto 5 vuotta Alle euroa maksavat pysyvien vastaavien hyödykkeet on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon mukaisena. Tuloslaskelman liitetiedot Liitetieto 8 Liitetieto 13 TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄKOKONAISUUKSINA Jäsenkuntien korvaukset , ,90 Erityisvaltionosuus , ,96 Muut myyntituotot , ,34 Maksutuotot 0,00 52,10 Tuet ja avustukset , ,66 Muut toimintatuotot , ,39 Palveluyksiköiden sisäiset myyntituotot , ,06 Yhteensä , ,41 SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISTEN INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA TILINPÄÄTÖKSESSÄ Vuosina : Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero ( ) Ero % -10,3 % Investointi- ja poistotason poikkeama on 10,3 prosenttia. Poikkeama on olennainen, jos se on 10 % tai sitä suurempi. Liikelaitokseen on yhdistetty lähtien Tampereen kaupungin kuvantamistoiminta, minkä johdosta liikelaitoksen investointiohjelmaa vuosille on jouduttu tarkistamaan. Yhteenliittyneen yksikön poistotaso ei näy liikelaitoksen poistotasossa vuosilta Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

251 Tasetta koskevat liitetiedot Liitetieto 21 TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmistot Hankintameno 1.1. (+) , ,94 Lisäykset (investoinnit (+) , ,86 Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. (-) , ,36 Kauden poistot (-) , ,10 Tietokoneohjelmistot , ,34 Aineettomat oikeudet , ,34 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. (+) , ,30 Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. (-) , ,06 Kauden poistot (-) , ,12 Muut pitkävaikutteiset menot , ,12 Aineettomat hyödykkeet , ,46 AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Hankintameno 1.1. (+) , ,64 Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. (-) , ,72 Kauden poistot (-) , ,92 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,00 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. (+) , ,61 Lisäykset (investoinnit) (+) , ,38 Siirrot erien välillä (+/-) 1 264,08 Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. (-) , ,38 Kauden poistot (-) , ,60 Koneet ja kalusto , ,01 Aineelliset hyödykkeet , ,01 Liitetieto 26 SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Muut siirtosaamiset 17886, ,04 Muihin siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät , ,04 Liitetieto 28 TASEEN VASTATTAVAA KOSKEVAT LIITETIEDOT OMAN PÄÄOMAN ERIEN MUUTOKSET Peruspääoma , ,24 Peruspääoma , ,24 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,20 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,68 OMA PÄÄOMA , ,12 - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

252 Liitetieto 30 ERITTELY PITKÄ- JA LYHYTAIKAISISTA VELOISTA PITKÄAIKAISET VELAT Lainat kunnalta , ,51 Liitetieto 37 SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 33, ,57 Lomapalkkajaksotus , ,21 Muihin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät , ,78 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Liitetieto 44 LEASING- JA VUOKRAVASTUUT Leasingvastuut Alle vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut , ,44 Myöhemmin erääntyvät leasingvastuut , ,19 Leasingvastuut , ,63 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetieto 48 Liitetieto 49 HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , ,22 Eläkekulut , ,21 Muut henkilösivukulut , ,95 Henkilöstökorvaukset ja muut henkilöstömenojen korjauserät , ,49 Henkilöstökulut , ,89 - Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tilinpäätös

253 253

254 254

255

256 256

257 257 Liikelaitoksen vaikutus kuntayhtymän toiminnan rahoitukseen RAHOITUSOSA Sairaanhoitopiiri, ml. liikelaitos Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos Sairaanhoitopiiri, ilman liikelaitosta TP 2015 TP 2015 TP 2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhyaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen (kassaan)

258 258

259 259 Luettelot ja selvitykset

260 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Luettelo vuonna 2015 käytetyistä kirjanpitokirjoista ja säilytystavoista Päiväkirja Pääkirja Varastokirjanpitojen tulosteet Palkkakirjanpidon tulosteet Potilaslaskutuksen tulosteet Tasekirja Sähköinen arkisto Sähköinen arkisto Tietokonetuloste Sähköinen arkisto Tietokonetuloste Nidottuna kirjana Luettelo vuonna 2015 käytetyistä tositelajeista 14 Muistiotositteet 15 Väliaikaistositteet 17 Intime Excel-tosite 20 Ostolaskut, suorakirjaus 24 Ostolaskut, laskun mitätöinti 25 Ostolaskut, käsinmaksu 26 Ostolaskut, automaattimaksatus 27 Ostolaskut, maksujen mitätöinti 28 Ostolaskut, hyvitysten kohdistus 29 Ostolaskut, Basware IP 30 Myyntilaskut, suorakirjaus 31 Myyntilaskut, osakuittaus 32 Myyntilaskut, Wintime 35 Myyntilaskut, kuittaus, yhdistely 36 Myyntireskontra, manuaalisuoritukset 37 Myyntireskontra, viitesuoritukset 39 Myyntireskontra, korkolaskutus 41 Matkalaskut, Populus 61 Sisla 62 Gemini välinehuolto 63 Marela jakelut 64 Fimlab siirrot 66 Keskeneräisten aktivointi KOM 67 Luovutukset KOM 68 Pankkitositteet, tiliotteet 69 Sumupoistot 70 Palkkatositteet, Prima 71 Pudotustosite, Excel 72 WebMarela, Apteekki 73 Palvelukassa 74 Ulkokunnat ja täky, Mynla 76 Asla kirjanpitosiirto 77 Jäsenkunnat kp-siirto, Mynla 91 Kp laskennalliset 92 Kp automaattikirjaukset 93 Sl laskennalliset 94 Sl automaattikirjaukset 96 Tuloksen kirjaus Kp kirjatut 97 Tuloksen kirjaus Kp laskennalliset 98 Tuloksen kirjaus Sl kirjatut 99 Tuloksen kirjaus Sl laskenalliset Tositteiden säilytys Tositteet säilytetään sähköisessä arkistossa. Liittymistä muodostuva tositeaineisto säilytetään lähettävissä toimipisteissä.

261 261 Tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä

262 262 Tilinpäätöksen allekirjoitus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt vuoden 2015 tilinpäätöksen, konsernitilinpäätöksen ja siihen sisältyvän ehdotuksen tilikauden tuloksen käsittelystä sekä varmentanut tilinpäätöksen kuntayhtymän valtuustolle esittämistä varten. Tampereella päivänä maaliskuuta 2016 Ilpo Sirniö Elina Sirén Tarja Soukko Tuukka Liuha Tuula Petäkoski-Hult Reijo Ojennus Armi Kärki Peter Löfberg Jaakko Mustakallio Sinikka Torkkola Pekka Järvinen Petri Lintunen Tarja Pösö Rauno Ihalainen

263 263 Tilinpäätösmerkintä Olemme tarkastaneet Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilinpäätöksen. Tampereella KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy

264 264

265 265 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen liitteet

266 266

267 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky JÄSENKUNTIEN PERUSPÄÄOMAOSUUDET Tampereen yliopistol. sairaala Ylä-Pirkanmaan th ta Vammalan aluesairaala Valkeakosken aluesairaala Kehitysvammahuolto Pirkanmaan shp yht. Jäsenkunta Peruspää- % Peruspääoma % Peruspääoma % Peruspääoma % Peruspää- % Peruspääoma % osuus osuus osuus osuus osuus osuus Akaa ,67 2,69 567,73 0, ,65 0, ,98 18, ,35 3, ,38 4,19 Hämeenkyrö ,30 2,13 887,34 0, ,28 9, ,52 0, ,96 3, ,40 2,34 Ikaalinen ,14 1,94 132,01 0, ,08 9,19 723,36 0, ,80 2, ,39 2,18 Juupajoki ,51 0, ,74 4,68 20,53 0, ,33 0, ,27 0, ,38 0,56 Jämsä ,00 1,71 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 1,30 Kangasala ,15 5, ,77 0, ,97 0, ,50 15, ,48 4, ,87 5,95 Kihniö ,39 0,42 935,01 0, ,04 2,83 167,44 0, ,45 0, ,33 0,53 Kuhmoinen ,00 0,20 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0,15 Lempäälä ,73 2, ,98 0, ,39 0, ,90 8, ,90 2, ,90 2,94 Mänttä ,56 2, ,54 49,64 929,02 0, ,58 0, ,08 3, ,78 3,44 Nokia ,07 7, ,32 0, ,02 0, ,92 0, ,86 4, ,19 5,84 Orivesi ,40 2, ,73 13, ,48 0, ,60 0, ,78 2, ,99 2,32 Parkano ,39 1, ,02 0, ,37 9,73 36,07 0, ,10 1, ,95 1,79 Pirkkala ,33 2,12 953,93 0, ,96 0, ,33 0, ,94 1, ,49 1,64 Pälkäne ,08 1,55 54,02 0,00 716,76 0, ,49 6, ,96 1, ,31 1,93 Ruovesi ,28 0, ,88 9,76 220,63 0, ,52 0, ,98 2, ,29 1,13 Tampere , ,15 0, ,90 0, ,66 11, ,00 33, ,56 38,18 Urjala ,34 0,90 169,16 0, ,81 0, ,80 3, ,43 1, ,54 1,12 Valkeakoski ,91 4, ,91 0,02 385,19 0, ,83 31, ,98 4, ,82 6,71 Sastamala ,74 3,69 695,68 0, ,64 64,65 827,71 0, ,98 6, ,75 7,61 Vesilahti ,60 0,43 123,49 0, ,78 0, ,86 2, ,94 1, ,67 0,68 Virrat ,83 1, ,20 11, ,11 0, ,41 0, ,18 2, ,73 1,56 Ylöjärvi ,22 6, ,07 9, ,43 2, ,32 0, ,00 16, ,04 5,90 Yhteensä , ,68 100, ,04 100, ,13 100, , ,76 100,00 267

268 268 Toiminta ja talousmittareiden raja-arvot

269 269

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja toimintakertomus

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja toimintakertomus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Valtuusto 25.5.2015 Sisältö sivu SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJAN KATSAUS... 7 KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄ JA ORGANISAATIO... 9 Tehtävä... 9 Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Marraskuu Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja

Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Marraskuu Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Marraskuu 218 Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja 1. 2. 2 Katsauksen sisältö 1. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Sitovien tavoitteiden toteutuminen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Joulukuu Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja

Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Joulukuu Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Joulukuu 218 Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja 1. 2. 2 Katsauksen sisältö 1. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Sitovien tavoitteiden toteutuminen Hoitoon

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa. Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Lyhenteet Pirkanmaan kokonaisvaalitulos Ryhmittymien äänimäärät kunnittain Vertailua edellisiin vaaleihin

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Uusia malleja Julkisesti omistettu yhtiö erikoissairaanhoidon palveluntuottajana Pirkanmaalla

Uusia malleja Julkisesti omistettu yhtiö erikoissairaanhoidon palveluntuottajana Pirkanmaalla Uusia malleja Julkisesti omistettu yhtiö erikoissairaanhoidon palveluntuottajana Pirkanmaalla STAS-seminaari 27.1.2016, Helsinki Sairaanhoitopiirin johtaja, FT Rauno Ihalainen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Infektioyksikkö Sisätautien vastuualue Toimialue 1 Tays Kekä mää oon, missä me ollaan ja oonks

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä

Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä Julkaisuja yhteensä 4 kpl Impact Factor yht. 8.460 IF-julk. yht.

Lisätiedot

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 6/ ( 10) Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen johtokunta

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 6/ ( 10) Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen johtokunta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 6/2019 1 ( 10) Aika, klo 08:30-09:19 Paikka apteekkiliikelaitoksen hallinnon neuvotteluhuone FM5, 5. krs Käsitellyt asiat 39 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013 KOKOUSKUTSU 1/2014 Kokousaika klo 9.00 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 3 4 LIIKELAITOS

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

PSYKIATRIAN TULOSALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2017

PSYKIATRIAN TULOSALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2017 PSYKIATRIAN TULOSALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2017 Psykiatrian tulosalue Myyntituotot 47 180,9 48 522,9 49 505,0 47 634,6 1 870,4 0,0 0,0 2,0 Myyntituotot jäsenkunnilta 41 032,1 41 125,8 43 165,7

Lisätiedot

PSYKIATRIAN TULOSALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2016

PSYKIATRIAN TULOSALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2016 PSYKIATRIAN TULOSALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Psykiatrian tulosalue Myyntituotot 45 412,2 48 153,4 48 522,9 46 751,1 1 771,8 0,0 0,0 0,8 Myyntituotot jäsenkunnilta 39 068,3 41 667,1 41 125,8

Lisätiedot

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Doris Holmberg-Marttila YL, vastuualuejohtaja Yleislääketieteen vastuualue, PSHP Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Kuntaliitto

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Julkaisuluettelo 2013-2013 11.2.2016 Tampereen yliopistollinen sairaala + Fimlab Laboratoriot, TAYS Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Oy

Julkaisuluettelo 2013-2013 11.2.2016 Tampereen yliopistollinen sairaala + Fimlab Laboratoriot, TAYS Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Oy Julkaisuluettelo 2013-2013 11.2.2016 Tampereen yliopistollinen sairaala + Fimlab Laboratoriot, TAYS Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Oy Julkaisuja yhteensä 13 kpl Impact Factor yht. 22.903 IF-julk.

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015. Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015. Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015 Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 37358

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Johdon ja tietosuojavastaavan yhteistyö

Johdon ja tietosuojavastaavan yhteistyö Johdon ja tietosuojavastaavan yhteistyö Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari 16.11.2016 Lahti Jaana Riikonen, tietosuojavastaava Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kunnat ja toimintayksiköt vuonna

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS 2014

ARVIOINTIKERTOMUS 2014 ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tarkastuslautakunta 28.4.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA, TILINTARKASTAJA JA ULKOINEN TARKASTUS... 2 2. SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.4.2016 Maaliskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.3.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli maaliskuun

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 21 14.04.2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015 9/00/02/00/02/2015 HYKS 21 HYKS-sairaanhoitoalueen tammi-helmikuun 2015

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 )

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 ) Kaupunginhallitus 100 27.03.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016 77/04.047/2017 KH 27.03.2017 100 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI ELOKUU 2017

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI ELOKUU 2017 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI ELOKUU 2017 TOIMINNAN KEHITYS TAMMI-ELOKUU 2017 Lähetteitä kertyi tammi-elokuussa 6,2 % enemmän, kuin vuonna 2016 vastaavana ajanjaksona. Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sivu 5 tammi-elokuu 2018

OSAVUOSIKATSAUS Sivu 5 tammi-elokuu 2018 Yhtymähallitus 30.10. 156 LIITE 1 OSAVUOSIKATSAUS Sivu 5 tammi-elokuu Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Sairaanhoidossa saapuneiden lähetteiden määrät sekä käyntimäärät ovat lisääntyneet edelliseen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja terveydenhuollon muutos

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja terveydenhuollon muutos Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja terveydenhuollon muutos Tervehdys- ja avauspuheenvuoro Terveydenhuollon Atk-päivät 25.-26.5.2010 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015. Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015. Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015 Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 38529

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

KYSin kuntakierros 2017

KYSin kuntakierros 2017 KYSin kuntakierros 2017 Kari Janhonen 21.4.2017 1 Tilinpäätös 2016 21.4.2017 2 21.4.2017 3 Sitovat tavoitteet Valtuusto sitovien tavoitteiden muutos 12.12.2016, 16 muutokset talousarvioon 12.12.2016, 17

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

KYSin talous 2017 ja 2018 sekä kertaluonteiset erät

KYSin talous 2017 ja 2018 sekä kertaluonteiset erät KYSin talous 2017 ja 2018 sekä kertaluonteiset erät Kari Janhonen, 14.03.2018 5.4.2018 1 Tilinpäätös 2017 5.4.2018 2 5.4.2018 3 Sitovat tavoitteet Valtuusto muutokset talousarvioon 22.5.2017, 10 (suun

Lisätiedot

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2020

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2020 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2020 Toimintaympäristö Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pirkanmaa sairaanhoitopiirin alueella tapahtuvaa ja kuntayhtymän

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Tarkastuslautakunta MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakuntaan kuuluvat puheenjohtajana

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 1/ ( 8) Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen johtokunta

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 1/ ( 8) Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen johtokunta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 1/2019 1 ( 8) Aika, klo 15:02-15:21 Paikka apteekkiliikelaitoksen hallinnon neuvotteluhuone, FM 5, 5 krs. Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 6/ ( 11) Tarkastuslautakunta

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 6/ ( 11) Tarkastuslautakunta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 6/2019 1 ( 11) Aika 27.05.2019, klo 08:30-11:20 Paikka Nä sijä rvi Käsitellyt asiat 32 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 33 Pöytäkirjan tarkastajat 34 Tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II

Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Pirkanmaan aluetyö; hygieniyhdyshenkilötoiminta. Valtakunnalliset Hygieniahoitajien koulutuspäivät 15.- 16.5.2014 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen

Pirkanmaan aluetyö; hygieniyhdyshenkilötoiminta. Valtakunnalliset Hygieniahoitajien koulutuspäivät 15.- 16.5.2014 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Pirkanmaan aluetyö; hygieniyhdyshenkilötoiminta Valtakunnalliset Hygieniahoitajien koulutuspäivät 15.- 16.5.2014 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen PSHP:N ALUETYÖ MRSA-EPIDEMIAN TALTUTTAMISEKSI ALOITETTU 4.2.2009

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kirkkoneuvosto 25.3.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Lassila Mirja jäsen, läsnä 38-45

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kirkkoneuvosto 25.3.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Lassila Mirja jäsen, läsnä 38-45 Aika 25.3.2014 klo 17.30-18.45 Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Lassila Mirja jäsen, läsnä 38-45 Pihkala Isto

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 AIKA klo 16:30 PAIKKA Kokoushuone Karvonen KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018 Kaupunginhallitus 101 28.03.2019 Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018 151/04.047/2019 KH 28.03.2019 101 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi.

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot

Huhtikuu. Osavuosikatsaus I. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Huhtikuu. Osavuosikatsaus I. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Huhtikuu Osavuosikatsaus I Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden näkymiä

Toiminnan ja talouden näkymiä Liite 3 Toiminnan ja talouden näkymiä 2018-2019 Kuntaneuvottelut 27.4.2018 Heli Lähteenmäki Hoidettujen potilaiden määrän kehitys 2012-2017 225 000 220 000 215 000 210 000 205 000 200 000 195 000 190 000

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Pirkanmaan maakuntatilaisuus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 26.4.216 Pirkanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013 1/2014 Kokousaika klo 9.10 10.15 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 3 N TARKASTAJAT 3 4 LIIKELAITOS KESLABIN VA. JOHTAJAN

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Tammi-elokuu 8/2011. Osavuosikatsaus II. Hoidon aloittamista odottavat. tai hoitoa odottavat Kehitysvammahuolto

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Tammi-elokuu 8/2011. Osavuosikatsaus II. Hoidon aloittamista odottavat. tai hoitoa odottavat Kehitysvammahuolto POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-elokuu 8/2011 Osavuosikatsaus II Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavat Kehitysvammahuolto Hoidossa olleet

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Toimintatiedot Joulukuu Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja

Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Toimintatiedot Joulukuu Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirinjohtajankatsaus Toimintatiedot Joulukuu218 Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja Katsauksensisältö 1. 2. 2 1.TOIMINNALLISETJATALOUDELLISETTAVOITTEET Hoitoonpääsy Yli 21 vrk hoidon

Lisätiedot

TARKASTUSVIRASTO. Johtoryhmä TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet

TARKASTUSVIRASTO. Johtoryhmä TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet TULOSBUDJETTI 217 1(5) Johtoryhmä.1.217 TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI 217 Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet Valtuusto on asettanut tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Alueellinen apuvälinepalvelumalli

Alueellinen apuvälinepalvelumalli Alueellinen apuvälinepalvelumalli Tilaajarenkaan pääneuvottelijoiden ja PSHP:n yhteistyökokous 14.6.16 Anne Ojala apuvälinepalvelupäällikkö Alueellinen apuvälinepalvelumalli K380 Projektipäällikkö Jaana

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot