Lohkare. Teemavuosi Kutsu 2015 pyrkii tavoittamaan jokaisen lohjalaisen s. 3. Keittiövapaaehtoiset. leipovat ja kattavat kauniisti s.

Transkriptio

1 Lohkare Lohjan seurakunnan tervehdys koteihin Lojo församlings hälsning till hemmen n 1/2015 n Karjalohja n Lohja n Nummi n Pusula n Sammatti Teemavuosi Kutsu 2015 pyrkii tavoittamaan jokaisen lohjalaisen s. 3 Keittiövapaaehtoiset leipovat ja kattavat kauniisti s. 5 Nummen kirkon kiehtova historia s. 6 Iloa ikonimaalauksesta s. 10

2 Pääkirjoitus H e t k i h i l j a i s u u t t a Juhani Korte Lohjan seurakunnan kirkkoherra juhani.korte@evl.fi Voittoja ja tappioita Formulakausi on avattu. Tunnustan, että kuulun kyseiseen urheilulajiin hurahtaneiden joukkoon. Toisinaan tunnustukseni saa ihmiset yllättymään, toisinaan ihmettelemään ja vaatimaan perusteluja. Pilke silmäkulmassa vastaan: kysymyksessä on ainoa urheilulaji, joka on rehellisesti epärehellistä ja rehellisesti kaupallista. Kisoissa, urheilussa ja elämässä tulee voittoja ja tappioita. Urheilua tai idoleja seuratessa jännityksen tuo juuri se, että kilpailu on usein kaikkea muuta kuin riemullista voittoputkea. Tappioita tulee takkiin. Pitkän tappiojakson jälkeen ykköspaikka maistuu huomattavasti makeammalta. Elämässä ja työssä on aivan samoin. Elämä on usein paljon muuta kuin suurta voitonkulkua, elämä kudotaan tummien, arkisten värien kautta kirkkaisiin ilon sävyihin. Elämän eri sävyistä kertovat lehtemme yhteisvastuukerääjät. Meillä on huikea mahdollisuus liittyä porukkaan, jossa ilo saa mahdollisuuden kasvaa ja tappiot on helpompi kantaa yhdessä. Iän karttuessa kokemusten laariin on jäänyt havainto, ettei kaikki aina kulje omien suunnitelmien tai ajatusten mukaan. Kaikkea ei hallitse ja kaikkea ei tiedä. Miten selvitä elämän kolhiessa? Miten jaksaa läheisen tai kodin menetyksen jälkeen? Itse Jumalakaan ei selvinnyt elämästä voittajana, vaikka selvisi kuolemasta voittajana. Pidät kädessäsi Lohkaretta, joka ilmestyy juuri ennen palmusunnuntaita tähtäimenään pääsiäinen. Tulethan osallistumaan seurakuntamme eri tilaisuuksiin ja seuraamaan, miten Vapahtajamme viimeiset askeleet kulkivat voittosaaton riemusta häpeälliseen kuoleman tappioon. Kulje kanssamme pimeyden läpi ylösnousemuksen aamunsarastukseen. Ristin mies tietää elämän voitot ja tappiot. Hän on luvannut kulkea kansamme niiden lävitse. Pyhät naiset Kristuksen haudalla. Ikoni on Lohjan seurakunnan ikonimaalauskurssilaisen työ. Kuulin matkalla kutsuna Herran: Tule, kanssani lammasta syö. Nyt sen nautinhan viimeisen kerran, kun on edessä tuskien yö. Ihmetellä vain saatoimme siellä. Emme Jeesusta ymmärtäneet. Vannoi Pietari: En sua kiellä. Jeesus vastasi: Sen sinä teet. Pian me lähdimme joukolla yöhön, mutta yksin nyt Mestari jää. Sotamiehetkin riensivät työhön, tahtoi Jeesuksen pian pidättää. Lausui Pietari: Tunne en miestä, pelko meidät kun valtaansa sai. Pääsiäisen ilo Piti Jeesusta runnella, piestä. Hiljaa sallimme kaiken sen kai. Kansanjoukko kun kiihkeä pyysi, Jeesus ristille pian naulittiin. Pilkkalauseita toiset kun syysi, hänen lausuneen vain muistettiin: Isä, annathan anteeksi heille. Hänen kuolevan pian nähdä sain. Hetki tuo oli pettymys meille. Hiljaa poistuimme paikalta vain. Saapui haudalle aamulla varhain pieni seurue niin onneton. Heille kerrottiin uutinen parhain: Ylösnoussut nyt Herramme on. Naiset riensivät riemuiten siitä heti toisille myös kertomaan. Sanat mitkään ei ollenkaan riitä intomieltänsä tulkitsemaan. Kunpa itsekin kertoa voisin rohkeasti sen taas eteenpäin. Ilouutisen kaikille toisin: Minä haudan myös tyhjänä näin. Siksi riemuiten matkaani teen. Meidän Herramme ei ole siellä. Elää kanssamme Hän edelleen. Häneen uskova on taivaan tiellä. Eila Junnola N ä k ö k u l m a Ville Taskinen Sinä it-innostunut, tästä suoraan nettisivuille: 2 Lohkare

3 Uudet luottamushenkilöt Kirkkovaltuusto aloitti tammikuussa neuvottelut luottamushenkilöpaikkojen täyttämisestä. Lohjan seurakunnan kirkkoneuvostossa on 12 luottamushenkilöpaikkaa. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii virkansa puolesta kirkkoherra. Lisäksi valtuusto valitsi luottamushenkilöitä johtosäännön ohjeistamana alueneuvostoihin: Karjalohjalle 6, Nummelle 10, Pusulaan 9 ja Sammattiin 6 jäsentä. Kirkkolain mukaan johtokuntien jäsenet valitsee kirkkovaltuusto. Perheasianneuvottelukeskuksen johtokuntaan valittiin 3 jäsentä ja Svenska direktioniin 9 jäsentä. Eri tehtäviin valittiin 55 luottamushenkilöä. Lain mukaan kirkkoneuvosto Uusi pappi Pusulaan Pusulaan aluekappalaiseksi haki yhteensä viisi pappia, joista kolme peruutti hakemuksensa. Virkaa hakivat Sampo Luukkonen Vihdistä ja Raili Rantanen Kuopiosta. Nummen uuden papin hakuaika on alkanut n hiippakunnan tuomiokapituli julisti Nummen alueseurakuntaan sijoittuvan kappalaisen viran avoimeksi puolestaan valitsee seurakunnan neljään eri toimikuntaan 12 jäsentä, jolloin toimikuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä on 48 luottamushenkilöä. Kirkkoneuvosto pyysi kutakin alueneuvostoa nimeämään oman edustajansa. Kun jokaisella valitulla varsinaisella jäsenellä on varahenkilö, luottamushenkilöpaikkojen määrä nousee yhteensä 206 paikkaan. Valintoihin vaikuttaa myös tasa-arvolain soveltaminen. Kaikissa neuvostoissa ja toimikunnissa tulee olla miesten ja naisten välinen suhde joko 50 % 50 % tai vähintään 40 % 60 %. Lohkareen toimitus onnittelee kaikkia valittuja vastuunkantajia! Seurakunnan nettisivuilta voi kurkistaa valittujen luetteloita. Kirkkovaltuusto valitsi tehtävään Sampo Luukkosen täysin yksimielisesti äänin Valitusajan jälkeen n hiippakunnan tuomiokapituli antaa tehtävään viranhoitomääräyksen. Hakuaika päättyy klo 15.00, joten todennäköisesti kirkkovaltuusto pääsee valitsemaan uutta pappia kesäkuussa. Kirkkovaltuuston uudet haasteet Miten uusi valtuustokausi on lähtenyt käyntiin? Oikein rakentavasti. Meillä on ollut valtuuston kokous, neuvoston kokous ja valtuustoseminaari, jossa valtuutettuja perehdytettiin eri työaloihin. Seminaareja järjestetään tänä keväänä vielä kaksi. Ne palvelevat myös sitä, että uudet Pekka Kaskinen Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Anna-Mari Kaskinen uskoo tulevaisuuteen. luottamushenkilöt tutustuvat toisiinsa. Siksi niihin on sisällytetty osuus valtuustoryhmien kuuleminen, jossa ryhmät valmistelevat keskenään vastaukset tiettyihin kysymyksiin. Alueneuvostojen ja toimikuntien jäsenet on valittu ja kokouksiakin on jo pidetty, joten uusien valtuutettujen työ on päässyt käyntiin. Mitkä ovat uuden kauden suurimmat haasteet? Haasteena ja tavoitteena tulee olla, että kaikenikäiset seurakuntalaiset koko seurakunnan alueella voivat kokea seurakunnan kodikseen, ja että seurakunnan sanoma tavoittaa kaikki. Toivon, että Kutsu tapahtumat palvelevat osaltaan tätä tavoitetta. Talous asettaa omat haasteensa. Sen hoitamiseksi tarvitaan erityistä viisautta ja kaukonäköisyyttä, jotta osataan nähdä, mikä on seurakunnan ydintehtävän kannalta olennaisinta. Toivon, että eri alueiden luottamushenkilöt pääsevät hyvään yhteistyöhön ja että seurakuntalaisten erilaiset lahjat voidaan valjastaa monipuolisesti käyttöön seurakunnan parhaaksi. Miltä tuntui palata valtuustoon ja puheenjohtajaksi väliin jääneen kauden jälkeen? Kiitos oikein hyvältä. Ihmiset ovat olleet kannustavia ja toivottaneet lämpimästi tervetulleeksi takaisin. Olen asunut Lohjalla yli 20 vuotta ja tunnen täältä paljon ihmisiä. Lohjan seurakunnassa on laaja kosketuspinta alueen ihmisten elämään. Täällä on hyvät työntekijät ja monipuolista, tavoittavaa toimintaa. Seurakunta on minulle rakas, ja pyrin tekemään parhaani tässä tehtävässä. Kutsu 2015 teemavuosi sinutonkutsuttu.fi Kevään aikana valmistaudutaan suureen Kutsuun Vuosi 2015 on seurakunnassamme teemavuosi Kutsu 2015 sinut on kutsuttu. Vuoden aikana seurakunta on positiivisesti, näkyvästi, rohkeasti ja henkilökohtaisesti osa lohjalaista arkea ja elämää kaikkialla Lohjan alueella. Piia Korpijaakko muutti useiden ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen viime vuonna takaisin Lohjalle. Ulkomailla seurakuntayhteyttä ei löytynyt ja sen kaipuu oli kova Lohjalle palatessa. Olin yhteydessä pastori Taivaisen Erkkiin ja kysyin missä auttavia käsiä tarvittaisiin. Erkki kysyi lähtisinkö mukaan Kutsu-projektiryhmään. Aiemmasta työkokemuksestani voisi olla apua projektin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kutsuvuosi haastaa tulemaan yhteen ja etsimään keinoja tukea lähimmäisen elämää. Kutsu vetää kirkolle kuulemaan mitä toiselle kuuluu ja olemaan reilusti kristittynä omassa arjessa. Kutsuvuoden aikana seurakunta on mukana ja näkyvillä kaupungin alueella. Teemavuoden ydin on henkilökohtaisuudessa. Piia toivoo, että teemavuoden myötä tavoitamme mahdollisimman monia jo aktiivisia jäseniä ja niitä, jotka eivät ole aikoihin tai koskaan olleet mukana seurakunnan toiminnassa. Haluaisin monen huomaavan, että seurakunnassa voi tuntea olonsa kotoisaksi, tulla kuulluksi ja henkisesti ravituksi. Piia kuvaa teemavuoden ideaa: Vapaaehtoistoiminta on vuoden toteuttamisessa keskeistä. Kaikki halukkaat pääsevät tekemään ja tuomaan esille sen hyvän mitä kirkko tarjoaa. Toivon, että vapaaehtoiset kokevat toiminnan ja osallistumisen yhtä palkitsevana kuin itse sen koen. Toinen teemavuoden tehtävä on kertoa mitä hyvää seurakunnalla on tarjota jokaiselle lohjalaiselle. Kutsu 2015 päätapahtuma-aika on syyskuun viikko 39. Sen aikana on suurempia kokoavia tilanteita. Kevätkausi on kanta- ja alueseurakunnissa suunnittelun, valmistautumisen ja tekijöiden yhteen tulemisen aikaa. Tavoite on, että kesään mennessä syksyn tilanteet, tempaukset ja ideat ovat valmiina toteutettaviksi. Kutsuvuoden rakentaminen on edennyt rauhassa, ehkä hitaastikin. Olemme tietoisesti huomioineet seurakunnan monet muutokset. Innostus on lähtenyt liikkeelle tämän vuoden alussa erityisesti alueseurakunnissa. Kevään aikana valmistaudumme syksyn hyvään rytinään, toteaa projektin vetäjä. Piia valitsee neljästä iskusanasta tärkeimmäksi positiivisen: Me kaikki tarvitsemme positiivisuutta elämässä, uskossa, kirkossa ja arjessa. Toivon, että Kutsu 2015 toisi meitä lähemmäs toisiamme, ja että ymmärtäisimme yhteisöllisyyden arvon sekä kokisimme Lohjan upeaksi paikaksi elää ja asua. Ajankohtainen tieto Kutsu teemavuodesta löytyy sinutonkutsuttu.fi ja lohjanseurakunta.fi. Panu Mäkelä seurakuntapastori Kevään tapahtumia pe Kutsu 2015 infoilta, Lohja srk-keskus, klo 18 la Naisten brunssi, Amar s Grill House, klo 9.30 la Miesten ilta, Gunnarlan maja, klo 18 la Hyvä Lohja -ihmisketju Laurinkadulla, klo 12 to Toivonmessu, Pikku Lauri, klo 19 to Kutsu 2015 infoilta, Lohja srk-keskus, klo 18 Syksyn päätapahtumia: ke Juuret Lohjalla -hyväntekeväisyyskonsertti, Laurentius-sali to Majatalo-ilta, Pyhän Laurin kirkko la Torimessu Lohjan torilla Panu Mäkelä Piia Korpijaakko palasi Lohjalle ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen. Lohkare 3

4 Jokaisen kodin mie siunaan Kirkkoväärti ja yhteisvastuukerääjä Heljä Lampinen haluaa antaa muille samaa apua, mitä on itse saanut seurakunnasta. Joka sunnuntai Heljä Lampisella on tapana kiivetä naapurissa mäellään kohoavaan Karjalohjan kivikirkkoon. Ellen lähde, minun täytyy olla todella sairas. Ei ole väliä sillä, kuka saarnaa ja pitää messua, koska kuulen Raamatun sanaa ja saan virsistä niin paljon. Ehtoollisyhteys on äärettömän tärkeä. Vaikka meitä kokoontuu yhteen vähän, yhteys seurakuntalaisiin on minulle tärkeä. Kirkkokahvit ovat sosiaalinen tapahtuma, jossa voi keskustella ja etsiä kiinnekohtia. Kirkkoväärtinä Lampinen saa toimittaa itselleen rakkaimmaksi käyneen tehtävän, lukea päivän tekstin. Pidän siitä, että messu rakentuu seurakuntalaisten näköiseksi ja olemme yhdessä sitä tekemässä. Yhteyshenkilönä etsin vapaaehtoisia ehtoollisavustajia ja tekstinlukijoita. On tärkeää, että jokaiselle löytyy sopiva tehtävä. Kaikessa laajuudessaan eivät kirkkoväärtit meilläkään vielä toimi. Yksi voi jakaa virsikirjoja, toinen kantaa kolehtia, kolmas kertoo messun alussa palveluvuorossa olevien nimet ja messun teeman. Karjalohjan seurakunnan Lohjaan liittymisessä Lampisella on vielä makustelemista. Erämaa-aika pohjoisessa Heljän lapsuuden ja nuoruuden maisemat ovat Haapavedellä ja Ylitorniolla, missä hänen isänsä Lauri Mustakallio toimi kirkkoherrana. Kahdeksanlapsisessa sisarussarjassa on edustettuna niin papin kuin kanttorinkin ammatti, Nyt ei tarvitse tietää, mitä elämä tuo. Mennään päivä kerrallaan, ja aika näyttää, Heljä Lampinen sanoo luottavaisena. mutta Heljästä tuli seminologi eli keinosiementäjä. Lapsena poikkesin muista, koska kiinnostuin luonnosta. Kuljin rannalla muuttolintuja katselemassa. Pyynnöstäni isä hankki uuhen ja pässin Ylitornion pappilan tyhjään kivinavettaan. Siitä kasvoi lammaskatras, jota hoidimme sisareni kanssa ennen kouluun lähtöä. Halusin eläinlääkäriksi, mutta lukiossa totesin, etteivät matemaattiset lahjani riitä. Pyrin sitten karjanhoitokouluun ja toimin maatalouslomittajana Tammelassa. Se oli fyysisesti raskasta, joten hakeuduin seminologikurssille, Heljä kertoo. Seurakunta tuli tutuksi lapsuudessa, mutta myöhemmin Heljä otti siihen etäisyyttä. Uudelleen tärkeäksi seurakunta tuli oikeastaan vasta, kun muutimme vuonna 1996 mieheni Anteron kanssa tänne Karjalohjalle vakituisen työni perässä. Olin silloin 36-vuotias. Pariskunta oli jo muuttamassa takaisin pohjoiseen, kun puoliso päättikin jäädä Karjalohjalle. Meillä oli kuuden vuoden etäavioliitto. Ylitorniolla hoidin sairasta äitiäni. En pystynyt enää tekemään seminologin työtä käsivammani vuoksi, ja jäin työttömäksi. Opiskelin kodinhoitajaksi. Kun vapaata aikaa oli, Lampinen hakeutui hiippakunnan järjestämään kaksivuotiseen maallikkokoulutukseen. Se jäi vähän kesken, kun muutin äidin kuoltua takaisin Karjalohjalle vuonna Se tapahtui vähän vasten tahtoani, mutta minulla oli täällä koti odottamassa, enkä ollut polttanut siltoja. Ajattelin, että tässä tullaan Jumalan johdatuksessa. Nyt ei tarvitse tietää, mitä elämä tuo. Mennään päivä kerrallaan, ja aika näyttää. Hengellisessäkin elämässä on erämaa-aikoja, ahdistuksen aikoja. Seurakunnasta olen aina hakenut apua. Olen sitä saanutkin, myös taloudellista, kiitos diakoniatyön. Tykkään siitä kerjuusta Kevättalven viikkoina Karjalohjan kirkonkylän raitilla kulkee tuttu hahmo, Heljä Lampinen Yhteisvastuukeräyksen asialla. Se on vähän kuin elämäntyötä. Kevät menee mukavasti raitilla kulkiessa. Minulla on oma lehmä ojassa. Tykkään siitä kerjuusta. Saan siitä paljon iloa. Jo edellispäivänä mietin, että lähtisinkö huomenna kiertämään. Täällä ei ole kerääjiä liiemmälti, viime vuonna olin ainoa. Olen nyt tehnyt uusia aluevaltauksia. Vastaanotto on enimmäkseen hyvä, mutta en ota huonoistakaan itseeni. Aina kun lähden keräämään, pyydän siunausta työlleni. Kohtaan vanhuksia, joiden kanssa juttelen tovin, kun pyydetään. Sanon, että ei miulla ole kiire, ja jos on, siirrän sen pois. Tällaista työtä voisi helposti organisoida: mennä vanhusten tykö, jos sen kokee omakseen. Jokaisen kodin, jossa käyn, mie siunaan. Oikeastaan jään vielä enemmän siunaamaan paikkaa, jossa oli tyly vastaanotto, koska koen, että siellä on enemmänkin siunattavaa. Teksti ja kuva: Liisa Mantere 100 vuotta musiikkia Karjalohjan kirkkokuoro täyttää 100 vuotta. Juhlavuosi näkyy monella tavalla kuoron toiminnassa. Kuoro palvelee edelleen seurakuntalaisia laulamalla messuissa. Juhlakonsertti on lauantaina klo 19. Konsertin jälkeen tarjotaan kaikille kakkukahvit. Kuoron ohjelmistossa on hengellistä musiikkia viimeisten 500 vuoden ajalta, ja juhlakonsertissa kuullaan jopa vielä vanhempi yllätys. Kuoroa voi muuten kuulla Karjalohjan ja Sammatin kirkossa. Karjalohjan kirkkokuoro on vireä satavuotias ja tekee yhteistyötä muiden lohjalaiskuorojen kanssa. Olemme esiintyneet Lohjalla myös Harjulassa ja Laurentius-salissa, ja vierailemme vanhainkodeissa. Muilla paikkakunnilla kuoro on esiintynyt mm. Naantalissa, Porvoossa, Suomusjärvellä ja Pietarissa. Uudet laulajat tervetulleita Kuorossa on 23 laulajaa, ja uudet laulajat toivotetaan tervetulleiksi aina syys- ja tammikuussa. Laulajilla tulee olla paleltumaton sävelkorva, mutta sitäkin tärkeämpää on innostus ja sitoutuminen. Pisimpään mukana ollut kuorolainen on laulanut kuorossa jo yli 60 vuotta. Suurlohja laulaa -tapahtuma oli ikimuistoinen ja muiden kuorojen kanssa toteutetut yhteisnumerot Laurentius-salissa ja Karjalohjan kirkossa olivat mieleenpainuvia ja kohottavia esimerkkejä musiikista sielunravintona yhteistyö on valttia! Samoin laulaminen ja Tapio-piispalta saatu lämmin ja rohkaiseva palaute Sammatin kirkon tapulin 250-vuotisjuhlassa sekä Karjalohjan seurakunnan 400-vuotisjuhlallisuuksissa ovat tuoreimpia valoisia muistoja. Kuorossa on hauskaa Kuoro osaa rentoutua, ja erään kuorolaisen tasavuotissynttäreiden päivänsankarin itsensä esittämä naurujoogaesitys moottorisahan käynnistyksestä on hauskinta mitä vuosiin olen nähnyt! Myös karaoke on kuorolaisten keskuudessa suosittua. Virkistysmatkat oopperaesityksiin ja konsertteihin, viimeksi HKO:n konserttiin Musiikkitaloon Helsingissä olivat vuoden kohokohtia ja kuorolaisille palkinto uskollisuudesta. Heikki Orama Karjalohjan kirkkokuorolaisilla on hyvä yhteishenki, eikä huumoriakaan unohdeta. Kuoroa saa kuulla Karjalohjan ja Sammatin kirkoissa sekä Lohjan Pyhän Laurin kirkossa juhlakonsertissa Lohkare

5 Juhlapöydät katetaan vapaaehtoisvoimin perinteisellä osaamisella Sammatissa on totuttu tekemään vapaaehtoistyötä. Kirkkopyhien kahvitukset ja juhlat valmistellaan lämmöllä ja taidolla. Sammatissa vapaaehtoistyötä organisoi alueseurakunnan diakoniatoimikunta, jonka puheenjohtaja on Helena Pietilä. Yhteistyössä on mukana myös diakoni Emilia Alander. Aiemmin Sammatin seurakunnassa naisjärjestöt ovat emännöineet kahvituksia ja muita tarjoiluja vapaaehtoisvoimin. vapaaehtoistyöllä on siis pitkät perinteet. Sammatin alueseurakunnan vuosiohjelmaan kuuluu kirkkopyhiä kahvituksineen ja joukko perinteisiä tapahtumia. Kesäinen varttuneen väen leiripäivä Oravanniemessä on todella suosittu, toinen vuoden kohokohdista on jouluateria. Viime vuosina on järjestetty yhteissyntymäpäivät yli 70-vuotiaille ja heidän puolisoilleen. Juhlaan kutsutaan samana vuonna tasavuosia täyttävät vuotiaat viiden vuoden porrastuksella sekä kaikki 90-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Tekemistä kaikille halukkaille Kahvia ja mukavaa yhdessäoloa. Annikki Brown ja Marjatta Niittymäki. Juhlapöydän tarjottavat, leivonnaiset ja ruuat saadaan tuoreina tai pakasteina Lohjalta, osa tehdään edelleen omin käsin Sammatissa. Esimerkiksi salaatit ja muut tuoretuotteet, jotka eivät kestä kuljetusta, valmistetaan paikan päällä hetki ennen tarjoilua. Kahvituksissa ja muissa tapahtumissa on aina mukana kaksi tai kolme emäntää, tilanteen mukaan useampikin. Yhdessä suunnitellaan tarjottavat, pöytien koristelut ja työjärjestys. Työ on tuttua, kaikki ovat perheenemäntiä, moni saanut perusoppinsa Elias Lönnrotin emäntäkoulusta. Pätevyysvaatimuksia ei ole, sillä kaikille löytyy sopivia tehtäviä. Marjatta Niittymäki on toiminut pitkään vapaaehtoisena. Työelämässä ollessani osallistuin sen verran kuin ehdin. Nyt eläkkeellä on enemmän aikaa, ja pääsen tekemään kaikkea suunnittelusta jälkihoitoon, Marjatta kertoo. Tämä on mukavaa vaihtelua tavalliseen arkeen. Saa hyvän mielen, kun näkee iloisia ja tyytyväisiä ihmisiä. Marjatta Niittymäellä on tallella kaikki omaan vapaaehtoisuraansa liittyvät paperit, kokouskutsujen sarja alkaa vuodesta Sitä ennenkin on kutsu käynyt, mutta monistettuja kokouskutsuja alettiin jakaa vasta silloin. Tyylitietoisen Marjatan tehtäviin kuuluvat usein myös pöytien koristelut. Tunnelma rakennetaan luonnon kukilla ja oksilla. Ideoita riittää ja usein koristemateriaalit löytyvät läheltä, sammattilaisesta luonnosta tai kotipihan kukkamaalta. Tämä on perinne, sammattilainen tyyli, Marjatta sanoo. Kahvia ja mukavia kohtaamisia Marjatta Niittymäki ja Annikki Brown ovat mukana kahvittamassa Kultaisen iän kerhon tapaamista. Vapaaehtoisilla on käytössä yhtenäiset esiliinat, niistä on helppo tunnistaa henkilöt, joilta voi kysellä neuvoa tai apua. Sammattilaiset pitävät siitä, että seurakunnan toiminnassa on mukana tuttuja kasvoja. Annikki Brown on muutama vuosi sitten muuttanut takaisin Sammattiin lapsuutensa maisemiin. Tämä on osa sitä jatkumoa, joka alkoi jo lapsuusvuosina. Tapaan tuttuja ja opin näiltä ihmisiltä koko ajan uutta, Annikki kiittelee. Vapaaehtoistyö ei rajoitu pelkästään keittiöpuuhiin. Muutakin tekemistä on ja lisää ideoidaan, yhdessä diakoni Emilia Alanderin kanssa. Tervetuloa mukaan! Vapaaehtoistyöstä saa paljon hyvää mieltä ja mukavia tapaamisia, se on paras kiitos, Annikki toteaa. Teksti: Liisa Laurila Kuvat: Timo Laurila DIAK NIA- RUOKAILUT Maanantaisin klo 12 Mannaa Mäntynummen seurakuntatalo Mäntynummentie 17 Tiistaisin klo 11 Evästä päivään Lohjan seurakuntakeskus Sibeliuksenkatu 2 Keskiviikkoisin klo 12 Elämän leipää Virkkalan kirkko Virkkalantie 1 Tervetuloa! Ruokailun hinta vain 4 /hlö, kausilippuja saa tarvittaessa diakoniatoimistoista. LOHJAN SEURAKUNTA Tervetuloa mukaan! Lohjan seurakunnassa toimii viitisenkymmentä keittiövapaaehtoista eri toimipisteissä. He ovat mukana toteuttamassa eri työalojen tilaisuuksien ruoka- ja kahvitarjoiluita yhdessä vakinaisen keittiöhenkilökunnan kanssa. Vapaaehtoiset kokevat tehtävänsä mielekkääksi, monipuoliseksi ja palkitsevaksi harrastukseksi, jonka kautta seurakunnan toiminta on tullut tutuksi. Tämä on kuin kotona olisi, totesi eräs keittiön vapaaehtoinen. Vapaaehtoisten työpanos on seurakunnalle korvaamattoman arvokas. Siitä kiitokseksi seurakunnan keittiötoimi järjestää vapaaehtoisilleen virkistystoimintaa kuten retkiä ja konsertteja. Eniten keittiövapaaehtoisia toimii diakoniatyön tilaisuuksissa, kuten työttömien ruokailuissa ja varttuneen väen päiväpiireissä. Suurin osa keittiövapaaehtoisista on eläkeläisiä, mutta vapaaehtoistoiminta sopii myös työssäkäyvälle, sillä seurakunnassa on paljon tilaisuuksia myös iltaisin ja viikonloppuisin. Keittiövapaaehtoiseksi ryhtyvältä ei edellytetä aiempaa kokemusta keittiötyöstä, vaan tehtävään opastetaan. Lisätietoja pääemännältä Jaana Harinko-Sandell, puh , jaana.harinko-sandell@evl.fi Keittiövapaaehtoiset Hannele Rajala, Lilja Sainio, Marja Pentti, Mika Tonteri, Kaarina Väre ja Aune Daavitsainen kotoisasti yhdessä. Lohkare 5

6 Nummen kirkon krusifiksi on luultavasti ollut alun perin Lohjalla kirkossa, joka sijaitsi samalla paikalla kuin Lohjan Pyhän Laurin kirkko nykyään. Vanhin Nummen kirkon tornista löydetyistä messukasukoista on 1600-luvulta. Kangas on granaattiomenakuvioista silkkisamettia. Hiirten tekemät reiät on restauroitaessa paikattu punaisella kankaalla, jossa ei ole kuvioita. Nummen kirkon saarnastuolin arvellaan olevan sotasaalista Keski-Euroopasta. Se on ollut alun perin Nummen edellisessä kirkossa, joka purettiin nykyisen kirkon valmistuttua. Keskiaika näkyy Nummen kirkossa Nummen kirkko on valmistunut vuonna 1822, mutta jotkin kirkon esineistä ovat huomattavasti vanhempia. Kirkon vanhin messukasukka on 1600-luvulta ja krusifiksi keskiajalta. Nummen kirkon seinällä oleva krusifiksi on veistetty ehkä jo 1300-luvulla. Ristin pystypuulla tosin on ikää vasta kymmeniä vuosia. Kun krusifiksi löytyi Nummen ruumishuoneen välikatosta kattoremontin yhteydessä vuotta sitten, pystypuu puuttui kokonaan. Se on korvattu uudemmalla, vaakapuun mallin mukaan tehdyllä pystypuulla. Ruumishuone on ollut alun perin puukirkon kylkeen rakennettu asehuone tai sakasti todennäköisemmin sakasti, koska siinä on yksi ovi ja yksi ikkuna eikä kahta ovea, jotka olisivat mahdollistaneet läpikulun. Se on rakennettu vuonna 1639 valmistuneen Nummen edellisen kirkon tai sitä edeltäneen kirkon tai kappelin kylkeen. Krusifiksi lienee ollut ainakin 1630-luvulla rakennetussa kirkossa, kirkon etuosaan sijoitettuna triumfikrusifiksina. Alun perin se on luultavasti hankittu Lohjalle puukirkkoon, jonka paikalle on luvuilla rakennettu nykyinen Pyhän Laurin kirkko. Hiirensyömiä aarteita Nummen kivikirkossa on edellisestä kirkosta myös saarnastuoli. Paikallishistoriaan perehtyneet Kaisa ja Aino Maija Aarnio kertovat, että sen arvellaan olevan sotasaalista jostakin sodasta, jota Ruotsi kävi Keski-Euroopassa luvun lopulla Nummen kirkon tornin alatasanteelta löytyi pukupussillinen koristeellisia messukasukoita, joista vanhin on 1600-luvulta. Osa niistä oli hiirensyömiä. Turusta niitä tuli tutkimaan asiantuntija, joka huokaili, huokaili ja taas huokaili, että voiko olla totta, kertoo Aino Maija Aarnio. Kasukoita on restauroitu, mutta koristelujen tuhoutuneita kohtia ei saa enää takaisin. Kaisa Aarnion mielestä kasukat olisivat säilyneet vielä huonommin, jos niitä ei olisi pidetty kuivassa ilmassa. Hän arvelee, että kasukat on viety torniin tai 60-luvulla, kun sakastiin on tarvittu lisää tilaa. Nyt messukasukoita säilytetään kirkkosalin kaapissa lasein suojattuina. Nummilaisten rakentama kirkko Vuonna 1822 valmistunut nykyinen Nummen kirkko on eräs ensimmäisistä kivikirkoista koko Suomessa keskiajan jälkeen. Keskiaikaisten kivikirkkojen rakentaminen loppui vuoteen 1527, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa toteutti valtakunnassa uskonpuhdistuksen ja takavarikoi kirkon omaisuuden valtiolle eli itselleen. Seuraavien parinsadan vuoden aikana seurakunnilla oli varaa rakentaa vain heppoisia puukirkkoja, jotka yleensä lahosivat pystyyn sadassa vuodessa. Tukholman intendenttikonttorin yli-intendentti A.N. Edelcranz suunnitteli Nummelle tiilisen kirkon vuonna Seuraavana vuonna alkoi Suomen sota, jonka seurauksena Suomen alue liitettiin Venäjään. Anomuksen Nummen kirkon rakentamiseksi hyväksyi lopulta tsaari Aleksanteri I vuonna Nummenjoen kosken partaalle suunniteltua tiiliruukkia ei saatu koskaan perustettua, eikä tiilien valmistaminen maatiloilla lähtenyt käyntiin, joten kirkon materiaaliksi päätettiin vaihtaa kivi. Nummen maanomistajat saivat velvoitteen viedä tarvittavat kivet ja hirret työmaalle. Kirkon rakennusmestariksi tuli monimutkaisten vaiheiden jälkeen helsinkiläinen Carl Fredrik Hedlin, joka palkkasi tarvittavat ammattimiehet. Muuksi työvoimaksi velvoitettiin kaikki Nummen miehet, jokaiselle 1 3 työpäivää vuodessa. Kirkon rakentamista rahoitti vuonna 1750 perustettu Nummen lainajyvästö eli pitäjänmakasiini. Sen tehtävänä oli hankkia ja säilyttää siemen- ja syömäviljaa ja antaa sitä velaksi esimerkiksi katovuosina. Matti Pirhonen Matti Pirhonen Matti Pirhonen Matti Pirhonen Matti Pirhonen Nummen kivinen ruumishuone on ollut edellisen kirkon asehuoneena tai sakastina. Kirkon alttari on ollut Ilmoniusten eli Ilmonien sukuhaudan kohdalla. Nummen kirkon lukkareina toimi Ilmoniuksia noin 200 vuoden ajan ja he vastasivat myös Nummen lainajyvästöstä, jonka punaiset aitat näkyvät taustalla. Nummen harmaakivikirkko edustaa uusklassista tyylisuuntaa. Sen piirustukset on laatinut A.N. Edelcranz vuonna Alttaritaulut on maalannut A. Jägerplan Tukholmassa vuonna Lohkare

7 Rippikoulusta kipinä papin ammattiin Pastori Sampo Luukkonen on työskennellyt Pusulassa ihmisiin tutustuen ja Raamattua opettaen. Sampo Luukkonen kiinnostui papin ammatista jo nuorena rippikoululaisena kotiseudullaan Raahessa. Pidin erityisesti rippikoulun antamasta opetuksesta ja ajattelin että tuota työtä haluaisin itsekin joskus vielä tehdä, Luukkonen sanoo. Seurakunnalla oli Luukkosen lapsuudenkodissa muutenkin suuri merkitys sillä perheen äiti oli mukana Saloisten seurakunnan kirkkovaltuustossa ja diakoniatyön johtokunnassa. Isä toimi nuoruudessaan suntion sijaisena. Lapsuudenkodissa riitti vilskettä pohjalaiseen tapaan kymmenen lapsen voimin. Rauhallisessa maalaismaisemassa Nyt Luukkosen oma perhe asuu Vihdin Ojakkalassa, jossa perheelle kunnostetaan asunnoksi vanhaa kansakoulua. Perheeseen kuuluu tutkijavaimon lisäksi kolme tytärtä ja poika. Pusulaa ja alueseurakuntaa tunnen entuudestaan, olen täällä jo aiemmin toimittanut jumalanpalveluksia, sanoo tätä ennen Vihdin seurakunnassa papin virkaa vuodesta 2005 hoitanut Luukkonen. Kirkko ja seurakunta luovat leimallisen kuvan Pusulan keskustaan. Pusulan rauhallisissa maalaismaisemissa Luukkonen sanoo viihtyvänsä hyvin. Pusulalaiset ovat juurevia ja iloisia ihmisiä. Tänne on myös muuttanut uusia nuoria yrittäjiä, joiden mukana on tullut aivan uutta ilmettä palveluihin, Luukkonen kehuu seurakuntalaisia. Koko Raamattu tutuksi Yhteisvastuu tukee vapaaehtoistoimintaa Suomessa ja auttaa lapsia kouluun Haitissa Jumalan selän takana vai sinun silmiesi edessä? Kevään Yhteisvastuu-kampanja haastaa ihmisiä pohtimaan hädän olemusta. Onko se kaukana näkymättömissä vai aivan lähellä arjessamme? Entä kenen hätä on suurempi? Kuka päättää, ketkä ansaitsevat saada apua? Suomessa Yhteisvastuuvaroin laajennetaan Suurella Sydämellä -vapaaehtoisverkoston toimintaa koko maahan. Verkoston kautta autetaan erityisesti yksinäisiä, sairaita ja taloudellisessa ahdingossa olevia tai muista syistä elämässään vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä. Suurella Sydämellä -toimintaan ohjataan 20 prosenttia vuoden 2015 keräysvaroista. Keräysvaroin tehostetaan myös uusien vapaaehtoisten rekrytointia ja koulutusta. Toimintaa koordinoi Kirkkopalvelut ry. Haitissa Yhteisvastuu auttaa lapsia kouluun. Sähkö tuotetaan aurinkopaneelien avulla ja wc-jätteestä syntyvää biokaasua voidaan hyödyntää esimerkiksi koulun keittiössä tai biomassaa lannoitteena puutarhassa. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Tähän kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun menee 60 prosenttia tuotosta ja loput 20 prosenttia kohdennetaan kirkon ja seurakuntien tekemään avustustyöhön kotimaassa. Valtakunnallinen keräys avattiin sunnuntaina 1.2. Lohjan Pyhän Laurin kirkossa. Yhteisvastuun avajaisjumalanpalvelus lähetettiin suorana lähetyksenä Yle 1 -kanavalla. Messun saarnaaja-liturgina arjen enkeleitä vuodesta 1950 yhteisvastuu.fi facebook.com/yhteisvastuu auttaa lähellä ja kaukana Tule sinäkin mukaan. meitä on jo ! toimi n hiippakunnan piispa Tapio Luoma avustajanaan Lohjan kirkkoherra Juhani Korte. Raamatuntekstejä kuultiin kahdella kielellä. Suomeksi niitä luki Simo Jouhi ja kreolin kielellä haitilainen Jean Ginette Louis. Sampo Luukkonen (vas.) ja Pusulan raamattupiiriläisiä opiskelemassa. Tammikuussa seurakunnassa käynnistyi systemaattinen Raamatun opiskelu. Joka toinen torstai kokoontuu seurakuntatalolla ryhmä opiskelijoita. Tavoitteena on kahlata koko Raamattu läpi tämän vuoden aikana. Luukkonen ohjaa ryhmää jakamalla kotiin tulevat lukuläksyt ja luotsaamalla keskustelua tapaamisissa. Kesään mennessä opiskellaan koko Vanha Testamentti. Kesän jälkeen syyskuussa jatketaan Uuden Testamentin kirjoilla. Kunnianhimoinen tavoite on tutustua vuodenvaihteen jälkeen vielä Apokryfikirjoihinkin, jotka eivät nykyiseen Kirkkoraamattuun kuulu. Vaikka ohjelma on jo käynnissä, uudet jäsenet ovat aina tervetulleita mukaan. Monet ryhmän jäsenistä ovat lukeneet Raamatun systemaattisesti läpi useamman kerran. Joidenkin jäsenten oman Raamatun sivuille kirjoittamat merkinnät kertovat vuosia tai vuosikymmeniä kestäneestä Raamatun tutkiskelusta, Luukkonen kertoo. Keskusteluissa nousevat usein esille myös viimeaikaiset tapahtumat maailmalla. Ajankohtaisia asioita pohditaan myös Raamatun valossa. Tapaamisia kylän raitilla Luukkonen haluaa olla siellä missä ihmisetkin. Hän kertoo tekevänsä mielellään kotikäyntejä ja menevänsä kylälle tapaamaan seurakuntalaisia. Joskus ensimmäiset tutustumiset ja tapaamiset tuntemattomien kanssa voivat olla hieman hämmentäviä. Usein kuitenkin jo muutaman keskustelun jälkeen jää sulaa ja syntyy luottamus syvempiin keskusteluihin, Luukkonen kertoo tapaamisistaan kylän raitilla. Teksti ja kuva: Timo Hartikainen Reilua kahvia ja ruusuja Lohjan seurakunta on Reilun kaupan seurakunta. Seurakunnan tilaisuuksissa on tarjolla Reilun kaupan kahvia ja teetä sekä Reilun kaupan ruokopalasokeria. Saatavuuden mukaan Lohjan seurakunnassa tarjoillaan myös Reilun kaupan hedelmiä. Pöytiä koristavat usein myös Reilun kaupan ruusut. Kuluneen neljän vuoden aikana Reilun kaupan kahvin kulutus on kymmenkertaistunut, sillä vaaleapaahtoinen Gran Palomar Reilun kaupan kahvi on maistunut seurakuntalaisille. Gran Palomar Lohjan seurakunnan pääemäntä Jaana Harinko-Sandell kertoo, että Reilun kaupan kahvin kulutus on kymmenkertaistunut sen hyvän maun vuoksi. on sitä paitsi lähes paikallista, sillä sen paahtaa Lohjalla sijaitseva Cafeteria Roastery, kertoo pääemäntä Jaana Harinko-Sandell. Reilu seurakunta herää reiluun aamiaiseen toukokuussa. Kaikille avoin Herää reiluun aamuun - aamiainen järjestetään seurakuntakeskuksessa, Sibeliuksenkatu 2, vappuaattona klo Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Reilut kirkkokahvit myös äitienpäivänä Reilun kaupan ruusujen kera. Teksti ja kuva: Lohkare 7

8 Monta tapaa auttaa hädässä olevia Yhteisvastuukeräykseen voi osallistua lähtemällä lippaan kanssa keräysreissulle. On monia muitakin Monet ovat jo tänäkin keväänä nähneet yhteisvastuukerääjiä liikkeellä kulmikkaiden keräyslippaiden kanssa. Yksi liikkeellä olevista on Aira Lindén, joka on lipaskerääjänä kolmatta vuotta. Lipaskeräämisessä on mukavaa, kun saa halutessaan olla raittiissa ilmassa. Ei tarvitse olla sisällä koko aikaa. Samalla näkee tuttujakin, kertoo Lindén. Lindén kertoo, että diakoni Leena Syvälahden innostus sai hänetkin ryhtymään yhteisvastuukerääjäksi. Kauppojen edustat ovat osoittautuneet hyviksi keräyspaikoiksi. Jotkut menevät vain ohi, mutta toiset tulevat hetken päästä takaisin sanoen, että nyt minulla on kolikoita. Jotkut ovat hyvin innokkaita lahjoittamaan. Keräyslippaan saa puolilleen aika helposti. Lipas on kädessä vähän painava, mutta ei se nyt kovin hankala ole, Lindén kertoo. Keräyslippaat on varsinaisesti suunniteltu kolikoille, mutta niihin pystyy tunkemaan myös seteleitä. Ennen yhteisvastuukeräyksen alkamista järjestetään koulutustilaisuuksia, joissa käydään keräystilanteet läpi. Lipaskerääjällä täytyy olla päällään valkoinen liivi, jossa on Yhteisvastuukeräyksen nimi ja merkki. Yhteisvastuukeräyksellä saa helposti autettua niitä, joita ei kukaan muu auta, Lindén muistuttaa. Hän on mukana myös seurakunnan ja Apuomenan yhteisen lähimmäispalvelun toiminnassa. Ovelta ovelle Yhteisvastuukeräystä kerätään myös ovelta ovelle. Kerääjillä on mukanaan virallinen numeroitu ja poliisin leimalla varustettu lista, johon lahjoittajat kirjoittavat nimensä ja lahjoittamansa summan. Kaija Soini on toiminut kerääjänä yhteensä 24 vuoden aikana. Eläkkeelle jäätyään hän piti muutaman vuoden tauon, mutta on jälleen kerännyt listan kanssa asuintalossaan Lohjan keskustassa. Kun Yhteisvastuukeräystä mainostetaan televisiossa ja presidentti sen avaa, niin se tunnetaan hyvin. Yleensä ei tarvitse muuta sanoa, kuin että ollaan Yhteisvastuukeräyksen asialla, Soini kertoo. Vaikka joillain muilla asioilla ovelta ovelle kiertävät saavat usein tympeän vastaanoton, yhteisvastuukerääjä on Soinin kokemuksen mukaan odotettu vieras. Usein kerääjä ja lahjoittaja ihmettelevät, että edellisestä kerrasta on ehtinyt jo kulua vuosi, Soini mainitsee. Soini järjestää Yhteisvastuukeräyksen hyväksi myös urkukonsertin, jonka paikka on urkukonserteille harvinainen: se on hänen kotonaan. Soinilla on kotinsa työhuoneessa pienet urut, ei siis urkuharmonia tai sähköurkuja vaan oikeat urut. Pillistössä on kolme äänikertaa ja soittimen ääni niin hiljainen, ettei se naapureita häiritse. Kuusi tuntia hiihtoa ja juoksua Seurakuntapastori Panu Mäkelä järjesti helmikuun lopussa tempauksen, joka tuotti Yhteisvastuukeräykselle yli 700 euroa. Mäkelä hiihti ja juoksi yhtä mittaa kuusi tuntia. Mukaan urheilemaan ja kannustamaan pääsi sopivaksi katsomallaan summalla kilometriä kohti. Harjun 1100 metrin tekolumiladulla Mäkelä hiihti 25 kierrosta ja juoksi sen jälkeen neljä kierrosta reittiä, joka lähti urheilukentän vierestä ja kulki valtatie 25:n kevyen liikenteen väylää Tynninharjulle, Ojamonharjuntietä keskustaan ja torin kautta ylös harjulle. Kilometrejä kertyi yhteensä 58. Kyllä aivan hapoilla on, energiat ihan lopussa, mutta toisaalta on hyvä mieli, että jaksoin kuusi tuntia, kommentoi Mäkelä heti urakkansa päätyttyä. Hän kiittää ystäviä, jotka olivat tukemassa koko tempauksen ajan. Koko ajan oli joku matkassa ja se oli kyllä iso juttu. Aika lailla yhteistyöllä mentiin Yhteisvastuun hyväksi, Mäkelä kertoo. Mukana hiihtämässä ja juoksemassa oli Mäkelän ystäviä, työkavereita ja vaimo Taru. Kaksi osallistujaa aloitti pyöräilyllä ja vaihtoi sitten juoksuun. Mäkelä on harrastanut triathlonia ja muuta kestävyysurheilua jo nuoresta lähtien. Tällaisissa urheilusuorituksissa tulee käytyä oman fyysisen ja henkisen kestokyvyn rajoilla. Alkaa ymmärtää, että jaksaa omilla voimilla vain tiettyyn rajaan asti. Samalla alkaa miettiä elämän tarkoitusta ja muita teologis-filosofisia kysymyksiä, Mäkelä kertoo. Runoja tilauksesta Asemanpellolla asuva Eija Junnola kirjoittaa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi runoja. Hän tekee niitä tilaustöinä esimerkiksi syntymäpäiväjuhlia, ristiäisiä tai hautajaisia varten. Yleisluontoisiin runoihin hän ei tarvitse lainkaan taustatietoja, mutta esimerkiksi syntymäpäivärunoa varten on hyvä saada jonkin verran tietoa päivänsankarista. Tilausrunon hinnan määrittelee tilaaja, joka lahjoittaa sopimaksi katsomansa summan Yhteisvastuukeräykseen. Junnolan runosuoni alkaa pulputa pienestäkin ajatuksesta. Hän taltioi muistilehtiönä toimivaan kännykkäänsä esimerkiksi kuulemiaan lausahduksia ja pienen hauduttelun jälkeen kirjoittaa niiden pohjalta runoja. Riimit hän kirjoittaa ruutupaperilehtiöön, mutta naputtelee runot puhtaaksi tietokoneella. Hän ottaa mielellään vastaan palautetta ja jos on tarvetta, muotoilee runoa jälkikäteen tilaajan toiveen mukaiseksi. Junnola on runoillut jo lapsuudestaan lähtien. Ensimmäinen painetun muodon saanut runo julkaistiin aikanaan Lasten pyhäkoululehdessä. Junnolan runo Yön sininen pääsi vuonna 2013 Seinäjoen Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailussa kahdentoista parhaan joukkoon. Lisäksi Junnolan runoista on koottu runokirja, jonka on kustantanut hänen entinen työnantajansa Parhaat vuodet ry. Kirja kertoo ikäihmisten elämästä ja sen nimi on osuvasti Parhaat vuodet. Lohjan seurakunnan lipaskerääjät lähtöasemissa. Lohjan yhteislyseon lukion oppilaskunta keräys Tammikuussa 2010 kuoli Haitissa yli ihmistä maanjäristyksen seurauksena. Kodittomiksi jäi noin kaksi miljoonaa ihmistä. Kirkon Ulkomaanapu (KUA) aloitti heti katastrofikeräyksen, ja Yhteisvastuukeräyksen ulkomaankohteeksi vaihdettiin pikavauhdilla Haiti. Aira Lindén nauttii raittiista ilmasta ja tuttujen kohtaamisesta. Eija Junnola kirjoittaa runoja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. KUA toimitti Haitiin muun muassa telttakouluja ja vanerisia tilapäiskouluja. Pian se aloitti kunnollisten koulujen rakentamisen. Niitä lähti suunnittelemaan lohjalainen arkkitehti Matti Kuittinen, joka saapui Haitiin alle kaksi kuukautta maanjäristyksen jälkeen. Olosuhteet olivat kammottavat: Joka puolella oli sortuneita rakennuksia, joista kaivettiin vieläkin ruumiita. Kadut olivat täynnä kivimurskaa ja valtavia kuoppia. Pystyimme liikkumaan vain jeepeillä, koska rikollisjengit yrittivät kidnapata avustustyöntekijöitä. Lisäksi oli aivan valtavan kuuma, suurimman osan päivää yli 40 astetta, Kuittinen kertoo. Jo ennen maanjäristystä Haiti oli eräs maailman köyhimmistä maista. Koulutus on ainoa keino saada Haiti jaloilleen. Kun ihmiset oppivat 8 Lohkare

9 tapoja kerätä varoja tarvitseville. Mikä on sinun tapasi? Seurakunta laulaa ja soi n Kevätlaulajaiset Laurin Laulajat, Kirkkosällit ja Timo Saario laulavat ja laulattavat jälleen keväisiä lauluja Lohjan kirkossa klo 19. Tervetuloa kuuntelemaan ja laulamaan myös itse! Vapaa pääsy ja maksuton ohjelma. n Laurin Miesten ja Vihdin Reserviläiskuoron konsertti Sinivalkoisia säveliä Seurakunnan mieskuoro Laurin Miehet ja Vihdin Reserviläiskuoro konsertoivat yhdessä Lohjan kirkossa sunnuntaina, klo 16. Kuten konsertin nimestä Sinivalkoisia säveliä, voi päätellä, ohjelmisto on hyvin isänmaallishenkistä, sisältäen mm. Sibeliuksen ja O. Merikannon lauluja. Kuorot esiintyvät Ulla Eho-Saarion ja Timo Saarion johdolla sekä erikseen että yhdessä, jolloin saadaan aikaiseksi verraten tukevia tulkintoja juhlavista lauluista, kuten Jumalan kunnia luonnossa ja Finlandia. Konserttiin on vapaa pääsy ja ohjelma on maksuton. n Kesäkimara Lohjan seurakuntakeskuksessa Alkavan kesän merkeissä järjestetään Lohjan seurakuntakeskuksen salissa kesäinen Kesäkimara -viihdekonsertti keskiviikkona 3.6. klo 18. Konsertissa esiintyvät seurakunnan omat kuorot; Laurin Laulajat, Laurin Miehet ja Kirkkosällit Timo Saarion johdolla. Laulajat ovat tällä kertaa kesäisen keveällä mielellä ja ohjelmistokin koostuu keveistä ja viihteellisistä lauluista, säveltäjäniminä mm. Juha Vainio, Georg Malmstén ja Toivo Kärki. Konserttiin on vapaa pääsy, ovella on mahdollisuus osallistua Yhteisvastuukeräykseen. Tervetuloa! Kanttori Timo Saario lukemaan ja saavat vähän yleissivistystä, he alkavat ymmärtää omat oikeutensa ja oppivat rakentamaan yhteiskuntaa parlamentaarisin keinoin eikä perinteisin tavoin korruptiolla, väkivallalla, mustalla pörssillä ja seksi- ja huumekaupalla, Kuittinen sanoo. Kuittinen kehitti rakennusmenetelmän, jossa käytetään materiaalina sortuneista rakennuksista saatavaa betonimurskaa. Kouluja rakentamaan palkataan paikallisia isiä ja äitejä. Kuittisen suunnittelemat koulut ovat järeää tekoa ja toimivat tulevaisuudessa myös kyläläisten turvapaikkoina jokavuotisten hurrikaanien aikana. Lisäksi ne ovat ekokouluja, jotka pienentävät haitilaisten hiilijalanjälkeä. Eräs ensimmäisistä valmistuneista kouluista on Myrdudin koulu Léogânessa. Sen rakentamiseen tarvitut euroa keräsi Lohjan yhteislyseon lukion oppilaskunta. Yhteisvastuukeräyksen tämän vuoden ulkomainen avustuskohde on koulujen rakentaminen Haitiin. Teksti ja kuvat: Matti Pirhonen Arkkitehti Matti Kuittinen suunnitteli Haitiin kestäviä kouluja. Pastori Panu Mäkelä juoksi ja hiihti Yhteisvastuun hyväksi. Yhteisvastuun tapahtumia Pe 10. la lipaskeräykset Lohjan keskustassa. Su Yhteisvastuu-lounas seurakuntakeskuksessa Sibeliuksenkatu 2 sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen noin klo alkaen. Tarjolla kookoskanaa ja riisiä, salaatti ja jälkiruoka. Lounaan hinta 10 /hlö Yhteisvastuun hyväksi. La klo lastenvaate- ja tavarakirppis seurakuntakeskuksessa, Sibeliuksenkatu 2. Kahvion ja pöytävuokrien (5 euroa/pöytä) tuotto Yhteisvastuun hyväksi. Pöytä varataan keskustan päiväkerhon numerosta Ti Yhteisvastuu-kävely klo 11 Evästä päivään -ruokailun jälkeen klo alkuverryttely ja n. klo lähtö kirkkokentältä kävelylle, matka 1,5 km. Tule mukaan ja haasta ystäviäsi sponsoroimaan kävelyäsi muutamalla eurolla/kierros. Yhteisvastuukeräyksen tilinumero LUSP Viitenumerolla maksetuista lahjoituksista kymmenen prosenttia kohdentuu Lohjan seurakunnan alueella tehtävään avustustyöhön. Lohkare 9

10 M u r u s e t Pikku aasin askelin kohti pääsiäistä Voit askarrella itsellesi aasin. Tarvitset paksua kartonkia ja tyhjän talouspaperirullan. Voit koristella, värittää tai maalata aasin oman mielikuvituksesi mukaan. Sitten vaan aasia puuhastelemaan ja sillä ratsastelemaan! Kopoti, kopoti, kopsaa, aasin kaviot kapsaa. Kopoti, kopoti, kopsaa, aasin kaviot kapsaa. Kopsaa, kopsaa, kaviot näin kapsaa. Kopsaa kopsaa, kaviot näin kapsaa. Tule Päiväkerhoon! LEIKKIÄ JA LAULUA, MONIPUOLISTA TOIMINTAA JA ELÄMÄN IHMETTELYÄ Palmusunnuntaita vietetään Jeesuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi. Ihmiset vastaanottivat Jeesuksen heittämälle tielle vaatteita. He taittoivat palmuista oksia ja huusivat Hoosianna! Aasi on vanha juutalainen Messias-symboli, joka kuvaa nöyryyttä 3-6 -vuotiaille 1-3 kertaa viikossa ohjaajina koulutetut lastenohjaajat Ilmoittautuminen elokuussa 2015 alkaviin kerhoihin mennessä kerhoissa tai netissä: Lapset ja perheet Päiväkerho Päiväkerhojen toimipisteet: keskusta Ojamo Metsola Routio Muijala Virkkala Mäntynummi Karjalohja Nummi Pusula Sammatti Lohjan seurakunta Varhaiskasvatus Keskustan kerhon oma aasi. ja rauhaa. Palmusunnuntai johdattaa meidät hiljaiselle viikolle ja sitten kohti pääsiäisen iloa ja riemua. Teksti: Pia Silfverberg Kuvat: Mirja Karttunen ja Pia Silvferberg Ratsastuksen ja esteiden hyppimisen iloa Virkkalan päiväkerhossa. Mirja Karttunen Liisa-kerhomummun kanssa Virkkalan kerhossa. Kerhomummut leikkivät lasten kanssa Vapaaehtoiset kerhomummut vierailevat seurakunnan päiväkerhoissa kerran kuukaudessa ja ovat todella odotettuja vieraita. Liisa Höylä toimii Virkkalan kerhon mummuna. Hän kuuli toiminnasta diakoni Jonna Seppälältä. Parasta kerhomummun tehtävässä ovat tietenkin lapset, Liisa Höylä sanoo. Hän lukee lasten kanssa satuja, pelaa palapelejä, juttelee ja kuuntelee lasten asioita. Keskustan kerhossa toimiva Aila kuuli kerhomummutoiminnasta entisen työnsä kautta seurakunnan varhaiskasvatuksessa. Halusin jollain tavalla mukaan vapaaehtoistoimintaan, oli siis helppo vastata myöntävästi, kun minua tähän kysyttiin. On kivaa tulla tapaamaan vanhoja työkavereita ja hösätä lasten kanssa. Eläkeläisen identiteetti ei ole vielä oikein auennut, tämä auttaa siihen tuskaan. Alkuvaiheessa kysyttiin lapsilta, mitä he toivoisivat minun heidän kanssaan tekevän. Lapset vastasivat ykskantaan, että olet meidän kanssa. Sitä tässä nyt toteutetaan. Jos innostut kerhoilusta ja haluaisit kerhomummuksi tai -papaksi, Saija Saariaho) Pyhä ehtoollinen ikonissa Ikoni pyhästä ehtoollisesta voidaan maalata joko ehtoollisen asettamisen tapahtumaa kuvaavana tai sitten versiona, jota kutsutaan nimellä Apostolien ehtoollinen. Edellisessä noudatetaan evankeliumin kertomusta ja mukaan on kuvattu myös Juudas Iskariot. Tällainen versio on Pyhän Laurin kirkossa. Jälkimmäisessä on kuvattu Kristus kahteen kertaan; Hän jakaa leivän toiselle puolelle ja viinimaljaa toiselle puolelle. Mukana on myös pyhä apostoli Paavali, joka ei ollut mukana ehtoollisen asettamisen tapahtumassa Yläsalissa. Hänhän liittyi apostolien joukkoon myöhemmin. Ikoni kuvaa apostolien yhteyttä Kristukseen ja toisiinsa. Ortodoksisessa kirkossa Kirkon jäsenyys tarkoittaa aktiivista ehtoollisyhteyttä. Onhan Kristus itse sanonut: Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa ja minä pysyn hänessä (Joh. 6:56). Yhdessäoloa Aila-kerhomummun kanssa keskustan kerhossa. Ikoni on pääsiäisenä esillä Karjalohjan, Pyhän Laurin ja Virkkalan kirkoissa. Kirkon kanoneissa, kirkolliskokousten sääntökokoelmassa, sanotaan jopa, että hän, joka enemmän kuin kolmena perättäisenä pyhänä jättää tulematta ehtoolliselle ilman voit olla yhteydessä joko suoraan kerhojen lastenohjaajiin tai varhaiskasvatuksenohjaajiimme Elina Kaartoon p tai Pia Silfverbergiin p Kerhomme toimivat Routiolla, Ojamolla, Virkkalassa, Lohjan keskustassa, Metsolassa, Mäntynummessa, Muijalassa, Sammatissa, Pusulassa, Saukkolassa ja Nummella. Kerhojen yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta. Pia Silfverberg pätevää syytä, on reväissyt itsensä irti Kirkosta. Ikonimaalarin tulee muistaa, että ikoni ei ole koskaan minun, vaan se on aina meidän. Ikonia ei signeerata. Ikoni on kuvallista evankeliumia. On hienoa, että luterilaisessakin seurakunnassa järjestetään ikonimaalauskursseja, ja että muun muassa Pyhän Laurin kirkkoon on muodostunut perinteeksi laittaa esiin ikoneita kirkollisina juhla-aikoina. Ikoneissa on käännetty perspektiivi; suorien viivojen pakopiste on katsojassa. Olemme näin ikään kuin mukana ikonin tapahtumissa. Olemme osa Jumalan suurta suunnitelmaa, jolla Hän rakastaa meitä kaikkia ja tahtoo pelastustamme. Pyhä ehtoollinen on meille Kristuksessa pysymiseksi. Isä Kalevi Kasala Länsi-Uudenmaan ortodoksien pappi 10 Lohkare

11 Riparikevät 2015 Riparimuistoissa ollaan yleensä yhdessä leirinuotiolla, uimassa tai muuten nauttimassa kesästä. Nykyäänkin rippikoulun perusjakso ajoittuu useimmiten kesäaikaan, mutta ei aina. Hiihtolomalla pidettiin yksi rippikoululeiri Sotkamossa ja toinen Ylitorniolla. Vuoden 2015 rippikoulukausi on muutenkin hyvässä vauhdissa. Rippikoulu kestää noin puoli vuotta ja se jakautuu kolmeen jaksoon. Perusjakso on useimmiten leirin muodossa, mutta osa valitsee päivä- tai pienryhmäriparin. Päätösjaksolla valmistaudutaan konfirmaatioon. Alussa tutustutaan muihin riparilaisiin ja osallistutaan seurakunnan toimintaan. Yhteisenä sisältönä kaikille on ainakin seurakunnan yhteiseen jumalanpalvelukseen osallistuminen ja sen sisältöön perehtyminen. Moni ryhmä tutustuu urkuihin kanttorin johdolla tai vaikka Metsolan siunauskappeliin. On myös mahdollista osana rippikoulun opetusta osallistua rippikouluryhmänä yhdessä ehtoolliselle. Osa nauttii ehtoollista ensimmäistä kertaa vasta konfirmaatiomessussa. Kevään ja alkukesän aikana järjestetään vähintään yksi vanhempainilta tai muu vastaava tilaisuus, jossa on mahdollisuus keskustella riparin työntekijöiden kanssa. Viime vuonna Lohjan seurakunnassa rippikoulun kävi 502 nuorta. Lisäksi muun kuin kotiseurakunnan (esim. jonkun kristillisen järjestön) riparin kävi 34 nuorta. Aikuisrippikoulun kävi yhteensä 9 henkilöä. Riparien toteutuksessa isoset ovat tärkeässä roolissa. Viime vuonna mukana oli 70 nuorta. Tänä vuonna isosia on hieman enemmän. Isoshaku ajoittuu maaliskuulle. Viime vuonna avattiin kaikkien ripareiden yhteinen sivusto fi Aihetunnisteilla #ripari2014 ja #ripari2015 löytyy paljon kuvia ja näitä tägejä käyttämällä pääsee mukaan keskusteluihin. Sivulta löytyy myös linkit esimerkiksi eri älypuhelinalustoille tehdyille sovelluksille, joiden avulla voi vaikkapa opetella riparin ulkoläksyjä. Olli Vaittinen Toinen talvilomaripareista järjestettiin Sotkamossa, Rytilahden leirikeskuksessa. S o r a s e t Ikonimaalaus vie mennessään Lohjan seurakunnan ikonimaalauskursseilla tutustutaan ikonimaalauksen eri vaiheisiin, ikoniteologiaan sekä ikonitaiteen historiaan. Ikonimaalausta opetellaan perinteistä munatemperatekniikkaa käyttäen. Keväisin inspiroidutaan aina maalaamaan pääsiäisaiheita. Tällä kertaa teemana oli Pyhä ehtoollinen, kertoo opettaja Ritva Tarima. Idea Pyhästä ehtoollisesta kypsyi kahdessa vuodessa. Kyseisen ikonin teologiaan oppilaat perehtyivät viime tammikuussa järjestetyllä intensiivikurssilla. Ikonimaalausta aloittelevalle riittää, kun osaa maalata huulet oikein, opettaja toteaa. Teologinen yhteys on kuitenkin koko homman ydin. Harrastusta aloittelevan on siis hyvä olla utelias, kiinnostunut teologiasta ja hengellisyydestä. Jos haluaa hyväksi maalariksi täytyy myös osata piirtää hyvin, kurssilaiset lisäävät. Maalattava aihe piirretään ensin puupohjalle. Käytettävissä materiaaleissa yhdistyy koko elämä: vesi, maa, puu ja munankeltuainen, joka kuvaa uutta elämää. Ikonimaalauksessa käytetään maa- ja mineraalivärejä. Ritva Tarima kertoo, että temperamaalaus juontaa jo keskiajalta. Myös Pyhän Laurin kirkon maalauksista löytyy samoja pigmenttejä, joita käytetään ikonimaalauksessa. Maalatessa oppii nöyräksi Mineraalivärit louhitaan kivestä ja niiden työstäminen on pitkä prosessi. Keskiajalla taiteilija ehti helposti jo kuolla, ennenkuin sai kaikki tarvittavat materiaalit käyttöönsä. Ikonimaalaus vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta lopputulos palkitsee. Monet kirkkomaalaukset ovatkin syntyneet vasta sukupolvien kuluessa, toteaa Kaj-Erik Kallio, ryhmän ainoa mies. Ikonimaalaus vaatii siis aikaa ja kärsivällisyyttä. Tapahtumaikoneista, johon Pyhä ehtoollinenkin luetaan, ei kannata aloittaa, hän lisää kokemuksen syvällä rintaäänellä. Ja mitä enemmän osaat, sitä vähemmän osaat, Sirja Luhtanen huokaa. Sirjakin on maalannut jo toistakymmentä vuotta. Kun Kanttorilan ryhmä aloitti vuosia sitten, työstivät he ensimmäisen vuoden Jumalan äiti -ikonia. Nyt kyseinen ikoni syntyy jo yhdessä viikonlopussa jos on oikein ahkera. Kurssilaiset antavat kiitosta hyvälle opettajalleen. Muistiinpanojen lomasta löytyy maalausohjeita, välissä kokkausohjeita ja taas maalausohjeita. Laatokankarjalaisesta kodista kotoisin olevalla opettajalla on usein kursseilla mukanaan myös hyviä ruokareseptejä. Pyhä ehtoollinen -ikonit valmistuvat sopivasti paastonaikana. Parhaimmat ikonit näet syntyvät, kun ihminen on nälissään, opettaja naurahtaa. Tähän oppilaat vastaavat, että kun ei ehdi syömään! Ikonimaalaus vie mennessään, johon Ritva toteaa napakasti, että se on kuin putki, jonka päässä näkyy vihreä valo. Ja paluuta ei ole. Teksti ja kuvat: Ikonimaalausta Maanantaisin klo Lohjanportin seurakuntakodissa, Hammarintie 4, saakka sekä keskiviikkoisin klo Kanttorilassa, Sibeliuksenkatu 4, 1.4. saakka. Kurssit jatkuvat jälleen syksyllä 31.8 alkaen maanantaisin Lohjanportissa klo ja 2.9. alk. keskiviikkoisin Kanttorilassa klo Mukaan mahtuvat sekä vasta-alkajat että ennen maalanneet. Opettajana Ritva Tarima. Ilmoittautuminen mielellään ennen kurssin alkua , ritva.tarima@suomi24.fi Lohkare 11

12 EHDOKKAITA TOSIELÄMÄSTÄ Anna äänesi! Puolustamme perheystävällistä yhteiskuntaa ja hyviä palveluita. Naisen ja miehen avioliitto on yhteiskunnan perussolu. Työn tekeminen luo hyvinvoinnin perustan. Yrittäjyyden kynnystä on alennettava. Tahdomme turvallisemman Suomen, jossa ketään ei jätetä yksin LEA AHONEN Rehtori Tuusula URPO ANDSTRÖM Diakoniatyö Vihti HARRI BOLLSTRÖM Työsuojeluvaltuutettu/Toimihenkilöiden pääluottamusmies SEIJA BUCKTMAN Luonnontieteiden kandidaatti, toiminnanjohtaja Kauniainen KRISTIINA DROTÁR Kauppatieteiden maisteri, toiminnanjohtaja ESA ERÄVALO Diplomi-insinööri, Ph.D. Lohja JOHANNES HAAPALAINEN Pastori, TM Nurmijärvi 28 AULI HAPPONEN Kirjailija, TV-tuottaja JORMA HARJU Opettaja/KTM Hyvinkää SOILI HAVERINEN Ministerin erityisavustaja/tm Vantaa AHTI HURMALAINEN Yrittäjä/Toimitusjohtaja KAARINA JÄRVENPÄÄ Johtava ylilääkäri JOUKO JÄÄSKELÄINEN Valtiotieteiden tohtori, kansanedustaja Vantaa MARKUS KALMI Ministerin erityisavustaja Vantaa 35 JUHA KAUNISMAA Tekn. lis., rehtori tekn. Lic., rektor Hanko EIJA KEMPPI Rehtori (em.), FM, TM Raasepori MIKKO KIUTTU Kansanedustajan avustaja/ Tradenomi SUSANNA KOIVULA Sosionomi, kirkon nuorisotyönohjaaja Mäntsälä EDWARD KROGIUS Lärare, opettaja /DI, MBA INA KUULA Aikuisopiskelija Nurmijärvi ESTER LAATO Opiskelija/HuK ANTERO LAUKKANEN Kaupunginvaltuutettu, sosiaalineuvos KYLLIKKI MALKKI Palvelutyön koordinaattori, eläkeläinen Järvenpää SOILI NORRO Kieltenopettaja FM Mäntsälä KIMMO NYKÄNEN Lääke-edustaja Porvoo MARJUT OUNILA Projektikoordinaattori Nurmijärvi Sitoutumaton ARI HENRIK PALOHEIMO Rakennusurakoitsija/ Byggentreprenör Inkoo PETRI RONKAINEN Muusikko, laulaja Kirkkonummi PENTTI J. RÖNKKÖ Toimittaja Kerava BIRGITTA SILVENNOINEN Toimittaja Lohja JANNE SUURONEN Toimittajahallintapäällikkö REIJA TAUPILA Tuotantopäällikkö Hyvinkää MARKKU TENHUNEN Viestintäjohtaja, Radio- ja TV- toimittaja Järvenpää TIINA TUOMELA Lastentautien erikois lääkäri, LKT Vantaa LALA ZAKARIAN Pedagogi, fysiikan maisteri ROHKEUS RAKENTAA TULEVAISUUTTA LUODA KASVUA EDISTÄÄ TURVALLISUUTTA Tutustu arjen sankareihin, jotka haluavat rohkeasti pitää huolta heikommassa asemassa olevista. Valitse eduskuntaan vaihtoehto, joka haluaa jättää syrjään itsekkyyden ja katsoa meidän kaikkien yhteistä hyvää. Vaalit Ennakkoäänestys Jokainen ehdokkaamme on kohdannut ja elänyt läpi arjen, joka ei ole kiiltokuvamaista eikä sileää. KD:n ehdokas tosielämästä kuulee, näkee ja tuntee sen, mitä ympärillä tapahtuu. Hän laittaa rohkeudella itsensä likoon niiden puolesta, joilla ei ole voimia tai mahdollisuuksia ajaa itse asiaansa. Tutustu omaasi vaalit.kd.fi/2015/#uudenmaan-vaalipiiri ARVOTAKUU Maksaja KD uusimaa, piiri ja osastot 12 Lohkare

13 Vandring i stilla veckan Låt denna stilla vecka bli en vandring för dig. Låt symboler och bilder skapa vandringen för dig. Söndag Spegel spegel på väggen där, säg mig vem som vackrast i världen är Att se sig själv i en spegel är att utforska dragen av liv och olika erfarenheter i det egna ansiktet. Man kan stå där och utforska, söka efter identiteten och personligheten i det ansikte man ser. Kanske också våga se bortom detta ansikte som möter mig i spegeln. Detta är jag. Vem är jag? Med fördel kan du sätta upp en lapp på spegeln med texten: Här ser du en som är älskad av Gud! Måndag Brödet Nybakat bröd doftar ju härligt. Att gå in i ett bageri där man bakar matbröd är verkligen en doftupplevelse. Du kanske med din fantasi kan se ett bageri i Paris vid en liten gata där husen trängs en lång kö av människor tidigt på morgonen. Brödet är en symbol för var dags arbete, också det som är var dags möda. När vi tar emot ett stycke bröd tar vi också emot en annan människas arbete, tid och engagemang. Brödet får vara en symbol på vårt arbete. Men då blir också brödet en påminnelse om vår delaktighet i varandras liv, vår beroende av varandra. Allt det vi behöver för att leva tänk efter då blir också brödet en symbol för kärlek, vila, omsorg, gemenskap, att vi har en plats att bo på, kläder. Tisdag Vatten En annan symbol som återkommer i Bibeln är Vattnet. Vattnet är källan för allt liv. Sjöar och hav är på något sätt ett urhem utur vilken hela skapelsen föds. I vår mors kropp har vi alla vilat, omslutna av fostervatten. Genom vattnet står vi i förbindelse med allt som lever. Rent vatten är livsnödvändigt för hela skapelsen. Vatten kan också visa på den brist av vatten som finns många människor lever i torka och svält. Samtidigt som vattnet är livgivande har det också en hemlighetsfull farlig sida. Det förmår att dränka och släcka liv, översvämningar, det kan underminera. Ibland framställs kaosmakterna i Bibeln som stora vatten. Men vattnet är framförallt något som upprätthåller och förnyar. Vattnet renar. Just i dopet är vattnet en symbol för att det gamla lämnas kvar, det försvinner för alltid. Vattnet återskapar och ger rening, det blir en nyskapelse. Vi dör med Kristus, föds på nytt, renas, förnyas. Onsdag Sten Ibland kan kanske du känna en ordtrötthet. Vi möts ständigt av så många ord i många olika sammanshang. Därför är det bra med symboler och bilder. Fler sinnen i vår kropp blir engagerade. Några tankar omkring en sten. Stenen manifesterar kraft. Stenar, berg och klippor tycker jag visar på något som räcker längre så mycket längre än vi människor. Stenen har används som skydd i murar och befästningar. Stenen är den som bär upp i broar och är ofta grunden i ett hus. Stenar kan också tala om det som är tungt och svårt. Runt kvinnan som anklagades för äktenskapsbrott stod männen och vägde på stenar i sina händer, beredda att kasta. Där var stenarna hat, förakt och dömande. Sorgen kan kännas som en tung sten i bröstet. En sten som måste lyftas ur, lyftas bort. Hitta nu gärna en sten, väg den i handen, och välj nu själv det som stenen ska symbolisera för dig själv. Torsdag Handen Idag får du stanna inför handen. Vad tänker du spontant på när du ser en hand? En nyfödds hand som så väl ryms i en vuxens. En hand när man hälsar man känner valkar eller det kan vara en slät hand man kan ana arbetsuppgifter som handen haft. Människors händer berättar verkligen mycket om livet. Tänk vad en gammal människas hand har rört vid under en livstid mot vad ett nyfött barns händer har fått göra så små, men ändå färdiga. Med våra händer kan vi utföra komplicerade handlingar, arbeta hårt kunnat ge en annan människa den mjukaste smekning. Händer kan slå men de kan också ge trygghet. Handen kan vara öppen för att ta emot eller vara sluten vill inget ha. Man kan göra en kedja av mänskliga händer. Händer kan forma en lerklump. Händer är något fint! Fredag Korset Många olika symboler har det blivit denna stilla vecka. Nu är vi framme vid Långfredagens självklara symbol korset. Vad är ett kors? I Bibeln finns livets träd som är urbilden för den växt, det träd som kan vända död till liv och hela det sjuka och brustna. Korset i den kristna tron har just den betydelsen, att visa vägen genom död till liv och att hela det brutna. Korset handlar mycket om liv, om förlåtelse om möjlighet. Korset gör en sådan otrolig skillnad. Att Jesus dör på ett kors är inte ytterligare ett liv som slutar olyckligt. Denna död på korset berättar var Gud finns. Gud flyr inte korset. Inte ens ondskan och orättfärdigheten kan ta ifrån Gud makten att älska. Det Jesus gjorde slutar inte på korset. Korset är början på livet. Korset är hoppets symbol, evighetens symbol, mötet mellan himmel och jord, människa och en evigt älskade Gud. Text: Mari Nurmi Bilder: Leena Hietamies Hiljaisen viikon ajatuksia Sunnuntai Katso peiliin. Näet siellä sen, jota Jumala rakastaa. Maanantai Leipä on elämän symboli. Jumalan sana on elämän leipää. Tiistai Vesi on elämän lähde. Muistamme niitä, joilla sitä ei ole. Keskiviikko Kivet kuvaavat pahoja tekojamme ja raskaita taakkoja, joita kannamme. Saat jättää taakkasi Jumalalle. Torstai Avoin käsi kertoo ystävyydestä, suljettu nyrkki tuntuu pahalta. Tartu toisen ihmisen käteen luottavaisesti. Perjantai Risti on symboli sovitukselle ja uudelle alulle. Pystypuu ulottuu maasta taivaaseen, poikkipuu yhdistää koko maailman. Teksti ja piirrokset: Leena Hietamies Pääsiäismuna on ylösnousemuksen symboli Suomeen pääsiäismunaperinne saapui ortodoksisen perinteen mukana 1800-luvulla. Tapa levisi vähitellen kanankasvatuksen yleistyttyä. Suomessa kanoja tiedetään olleen jo 1200-luvulla, mutta vasta 1900-luvun alussa niiden pito kotieläiminä yleistyi. Munaan liittyvä symboliikka oli tosin suomalaisille tuttua jo Kalevalasta, jossa maan kerrotaan syntyneen sotkan munasta. Perimätiedon mukaan Magdalan Maria antoi ensimmäisen pääsiäismunan lahjaksi Rooman keisari Tiberiukselle. Luovuttaessaan munan keisarille hän sanoi: Kristus nousi kuolleista! Keisari epäili Marian sanoja ja totesi, että ylösnousemus on yhtä mahdotonta kuin valkoisen munan muuttuminen punaiseksi. Samassa Marian ojentama muna värjäytyi punaiseksi. Toisen legendan mukaan kananmunakauppias Simon Kyreneläinen auttoi Jeesusta kantamaan ristiä Golgatalle. Palattuaan myyntipaikalleen Simon huomasi muniensa muuttuneen punaisiksi. Näiden myyttien kautta pääsisäismunasta tuli ylösnousemuksen vertauskuva uskonnollisessa pääsiäisperinteessä. Kristillisen symboliikan mukaan munan kuoren sisällä on uuden elämän alku kuten Jeesuksen kuolemassa. Ihmisen Poika - pääsiäisvaellus Ke 1.4. Pe 3.4. La 4.4. Esitykset klo 13 ja 18 Liput 12 e. Kesto n. 1,5 h. Vaellus tapahtuu ulkona. Ennakkovaraukset. Vivamon Raamattukylä Vivamontie 2, LOHJA puh Meillä järjestyvät onnistuneet PERHEJUHLAT Tilausravintola HANNES Vappulantie 235, Lohja p Lohkare 13

14 Lohjan seurakunnassa ta Lisäksi paikallislehdissä julkaistaan viikottain Seurakunnat-palstaa. Seuraava Lohkare-seurakuntalehti ilmestyy Lohjan seurakunta Lojo församling Kirkollisista toimituksista (kaste, häät, hautajaiset) sopiminen sekä virkatodistukset, sukuselvitykset ja avioliiton esteiden tutkinta kirkkoherranvirastosta ja alueseurakuntien seurakuntatoimistoista. n Lohjan seurakunnan kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto Laurinkatu 40 PL 49, Lohja avoinna ma pe klo p. (019) lohja.taloustoimisto@evl.fi lohja.kirkkoherranvirasto@evl.fi n Karjalohjan alueseurakunta seurakuntatoimisto Keskustie Karjalohja avoinna ma klo ja 12 15, p karjalohjan.aluesrk@evl.fi n Nummen alueseurakunta seurakuntatoimisto Rauhanpolku Nummi avoinna ti klo ja 12 15, p nummen.aluesrk@evl.fi n Pusulan alueseurakunta seurakuntatoimisto Sentraalitie Pusula avoinna ke klo ja 12 15, p pusulan.aluesrk@evl.fi n Sammatin alueseurakunta seurakuntatoimisto Pappilantie Sammatti avoinna to klo ja 12 15, p sammatin.aluesrk@evl.fi Lohkare Lohjan seurakuntalehti Lojo församlingsblad Julkaisija: Lohjan seurakunta Hiljainen viikko & pääsiäinen Lohjan kantaseurakunta PALMUSUNNUNTAI klo 10 Pyhän Laurin kirkko, messu, Stick, Mäkelä, Linnavirta avustaa, urut Kerko, mukana Laurin Sisarukset, jumalanpalvelus radioidaan Radio Dein taajuudella 107,2 MHz klo 12 lasten kappeli Pikku Lauri, klo 12 perhekirkko, Lakomaa, Miettinen, Rajalin-Tymura & lapsikuoro Laurinsäde klo 16 Virkkalan kirkko, Yhteyden ilta, Paavo Pinomaa, järj. Veljespiiri. MALKAMAANANTAI klo 18 Tule NYT -rukousilta Pikku Lauri -lasten kappelissa, Sibeliuksenk. 2. Teemana on Tapahtukoon sinun tahtosi. Ohjelmassa syvennytään kärsimysviikon kertomuksiin. Illan aikana on mahdollisuus esirukouspalveluun. Mukana pastorit Eija Kemppi ja Erkki Taivainen, musiikista vastaavat Kari Karvonen ja Seija Korhonen. TILKKUTIISTAI klo 12 hiljaisen viikon ehtoollinen Pyhän Laurin kirkossa, Gripentrog, Kerko, mukana päiväpiiriläisiä, ks. seniorikerhot diakonian toimintaa ja tapahtumia fi/tukea KIIRASTORSTAI 2.4. klo 18 Pyhän Laurin kirkko, iltamessu, Stick, Mäkelä, Linnavirta avustaa, Saario & Kirkkosällit klo 18 Virkkalan kirkko, iltamessu, Taivainen, Seppälä, Rajalin-Tymura. Messun jälkeen lammasateria ennakkoon ilmoittautuneille. PITKÄPERJANTAI 3.4. klo 10 Pyhän Laurin kirkko, sanajumalanpalvelus, Lakomaa, Saario & Lohjan kirkkokuoro klo 13 Lohjan työväentalo, Lohjan Eläkkeensaajat ry:n Ristin juhla, pastori Erkki Taivainen, pj. Jarmo Niemi, mukana Lola-kuoro ja naiskuoro Helenat. Kahvitarjoilu klo 12 alkaen. Järj. Lohjan Eläkkeensaajat ry ja Lohjan srk. LANKALAUANTAI 4.4. klo 22 Pyhän Laurin kirkko, pääsiäisyön messu, Miettinen, Pesola, Kerko. PÄÄSIÄISSUNNUNTAI 5.4. klo 10 Pyhän Laurin kirkko, messu, Lakomaa, Gripentrog, Linnavirta, Saario & Laurin Laulajat, jumalanpalvelus radioidaan Radio Dein taajuudella 107,2 MHz klo 16 Virkkalan kirkko, messu, Kiviranta, Puumala, järj. Sley Toimitus Laurinkatu 40 PL 49, Lohja p. (019) Päätoimittaja Juhani Korte juhani.korte@evl.fi MAANANTAI PÄÄSIÄISPÄIVÄ klo 10 Pyhän Laurin kirkko, messu, Gripentrog, Linnavirta, urut Rajalin-Tymura. klo 16 lastenkappeli Pikku Lauri, pääsiäishartaus perheille, Lakomaa, Miettinen, Rajalin-Tymura. JUMALANPALVELUKSET SUNNUNTAISIN Pyhän Laurin kirkko: klo 10 messu, jumalanpalvelus radioidaan Radio Dein taajuudella 107,2 MHz, mukana lapsikuoro Laurinsäde, Herättäjä-Yhdistyksen pyhä, liturgina Arja Penttinen, vieraileva saarnaaja Salla Ranta. VIRKKALAN KIRKKO: klo 16 messu, 12.4., Taivainen, vierailija Kansanlähetyksestä, Toivonmessu, Kutsu 2015, Taivainen, Pirjo Rajalin-Tymura ja gospelkuoro, lähetyspyhä: 13 raamattuluento Arto Hukari, klo 14 lähetysjuhla, Hukari, Tiilikainen, Taivainen, kahvitarjoilu 16 messu, Hukari, Taivainen, Saario järj. Lohjan seurakunta ja Uudenmaan ev.lut.kansanlähetys, Veljespiiri. Lisätietoja Virkkalan alueen toiminnasta PIKKU LAURI -LASTENKAPPELI: su klo 12 perhekirkko, lisätietoja perhekirkot ja tapahtumat Daniel Tymura: PERSONAL VOICES -SÄVELLYSKONSERTTI su klo 18 Lohjan Pyhän Laurin kirkossa. Konsertissa kuullaan tunnelmallista musiikkia monipuolisella kokoonpanolla: Esiintyjinä Pirjo Rajalin-Tymura sopraano, Anne Viljamaa altto, Jussi Salonen tenori, Juha-Pekka Mitjonen baritoni, Laura Kokko viulu, Eeva-Maija Talasma alttoviulu, Iida-Vilhelmiina Laine sello, Laura Piirto piano, Matti Vaakanainen urut ja Daniel Tymura piano. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 5. Järj. kirkkomusiikkityö. Lisätietoja konserteista LOHJAN KAMARIKUORO esiintyy Pyhän Laurin iltakirkossa Pyhän Laurin kirkossa keskiviikkona kello 18 musiikkihetki, jossa Lohjan Kamarikuoro esittää osan Unkarin matkan ohjelmistostaan. Kamarikuoro on lähdössä helatorstaina Lohjan seurakunnan ystävyysseurakuntaan Kõbaniaan Unkariin vierailulle. Siellä musiikilla on tärkeä sija. Ohjelmassa on Mendelssohnia, Kuulaa, Kaskea, Sibeliusta sekä Lohjan seurakunnan kanttorin Harri Kerkon teoksia. Kamarikuoroa johtaa Taru Muranen. Toimituspäällikkö Leena Hietamies leena.hietamies@kotimaa.fi Toimitussihteeri leena.t.anttila@evl.fi Kustantaja: Kotimaa Oy PIENRYHMÄT JA KURSSIT Taideryhmä kehitysvammaisille ti klo Kanttorilassa, Sibeliuksenk. 4. Ryhmää vetää Alla Kerisalo, p Te ta ti 14.4., 5.5. klo 18 Mäntynummen srk-talossa. Teologian maisteri Aila Ruoho teki pro gradu -työnsä uskonnollisissa yhteisöissä esiintyvästä hengellisestä väkivallasta. Maaliskuussa 2013 ilmestyi samasta aiheesta kirja Päästä meidät pelosta ja syyskuussa 2014 Usko, toivo ja raskaus vanhoillislestadiolaista perhe-elämää. Ilta alkaa noin tunnin alustuksella ja keskustelulla. Iltateen jälkeen on mahdollisuus jatkaa keskustelua ryhmässä. Tila on varattu klo 21 saakka. Ohjelmassa ei ole hengellisiä elementtejä (evankeliointia, rukousta tai hengellistä musiikkia). Tilaisuus ja iltatee ovat maksuttomia. Veljespiiri miehille ke klo 13 Sibeliuksenk. 2, puutarhureiden tilat (punainen rakennus srk-keskuksen takana). Bocchia-peli-ilta pe klo ja 2.4. alk. to klo Mäntynummen srk-talossa, lisätietoja Matilta p Metsolan lähetyspiiri srk-kodissa su klo 16 Etiopian kirkko kasvaa. Lähetystyön kasvot tänään. Tapaamiskerroilla tutustutaan lähetystyön eri muotoihin. Myös lapset voi ottaa mukaan. Tästä pyydetään ilmoittamaan ennakkoon, Alli Brummer Lisätietoja lähetystyön toiminnasta lahetystyo RAAMATTUA JA RUKOUSTA Sanan ja rukouksen illat Pyhän Laurin kirkossa to klo Ohjelmassa rukousta, esirukousta, hiljentymistä, hengellisiä lauluja ja virsiä, Heikki Linnavirta. Sanan ääressä illat seurakuntakeskuksessa, Sibeliuksenk. 2 pe klo P. Miettinen, J. Araneva, to 7.5. klo P. Mäkelä, J. Araneva. Järj. Uudenmaan Kansanlähetys & Lohjan srk. Lisää tapahtumia sekä tiistaisin Länsi-Uusimaassa ja keskiviikkoisin ilmestyvässä Ykkös-Lohjassa. Ilmoitusmyynti: Kotimaa Oy, Minna Zilliacus , minna.zilliacus@kotimaa.fi Levikki: kpl ISSN X SVENSK VERKSAMHET Ti kl stilla veckans nattvardsgudstjänst i svenska kretsen. Virkby kyrka. Kuismanen, Nurmi, Saario. Taxi. Fre 3.4. kl.13 långfredagens gudstjänst i Virkby kyrka. Kuismanen och Saario. Kyrktaxi. Sö 5.4. kl.13 påskdagens högmässa i Lojo kyrka. Kuismanen och Saario, kyrkvärd Susanna Jääskeläinen. Kyrkkaffe och kyrktaxi. Sö kl.13 högmässa i Virkby kyrka. Kuismanen och Rajalin-Tymura. Lojo svenska seniorer medverkar i högmässan. Sånggruppen Guldkanten uppträder i högmässan. Kyrkkaffe och kyrktaxi. Ti 21.4., kl svenska kretsen i Virkby kyrka. Kuismanen och Nurmi. Taxi. Sö 3.5. kl.13 högmässa i Lojo kyrka. Kuismanen och Saario, kyrkvärd Susanne Sere. Kyrkkaffe och kyrktaxi. Sö kl.11 tvåspråkig gudstjänst i Virkby kyrka, Rajalin-Tymura, Lohja-Brass. Sö kl.13 högmässa i Virkby kyrka. Kuismanen, Saario och kyrkvärd Mari Nurmi. Do-Re-Mingå medverkar i högmässan. kyrkkaffe och kyrktaxi. Karjalohjan alueseurakunta su klo 10 palmusunnuntain messu Karjalohjan kirkossa, Penttinen, Linnavirta, Orama, kirkkokahvit, lapsille mehua ja keksejä, Judit-aasi tervehtii lapsia ja messuvieraita. ma klo 18 pääsiäisikonien esittely seurakuntatalo Lasikirkossa, Tuuli Linteri, ahtisaarna Arja Penttinen. to 2.4. klo 18 kiirastorstain iltamessu, Paattiniemi, Orama. pe 3.4. klo 10 pitkäperjantain sanajumalanpalvelus, Penttinen, Orama. pe 3.4. klo 20 konsertti Karjalohjan kirkossa, Mozart: Requiem. Orkesterina E-ensemble ja kuoroina Laurentius -kuoro ja Kirkkonummen Kamarikuoro. su 5.4. klo 10 pääsiäispäivän messu, Penttinen, Orama, mukana Karjalohjan kirkkokuoro. ma 6.4. klo pääsiäispäivän messu, Penttinen, Orama. ti 7.4. klo seniorikerho, Penttinen, aiheena pääsiäisen kristilliset perinteet (kerho kokoontuu joka toinen viikko). Lisätietoja Nummen alueseurakunta su klo 10 palmusunnuntain messu kirkossa, Marjanen, Jurmu. ti klo käsityöpiiri Saukkolan seurakuntakodissa. ke 1.4. klo 9.30 lasten pääsiäiskirkko kirkossa, Marjanen, Kuoppala. ke 1.4. klo 13 laulupiiri Nummen seurakuntatalossa. ke 1.4. klo kaikenikäisten pelailuiltapäivä nuorisotalo Nuokkarilla. to 2.4. klo 18 kiirastorstain ehtoolliskirkko Pyhä ehtoollinen kirkossa, Pesola, Kuoppala, kirkkokuoro. pe 3.4. klo 10 pitkäperjantain sanajumalanpalvelus kirkossa, Luukkonen, Jurmu. su 5.4. klo 10 pääsiäispäivän messu kirkossa, Linnavirta, Kuoppala, Nummen kirkkokuoro. 14 Lohkare

15 pahtuu ma 6.4. klo 12 sanajumalanpalvelus 2. pääsiäispäivänä Jättölän kylätalossa, Korte, Kuoppala, laulupiiri. ti 7.4. klo käsityöpiiri Saukkolan seurakuntakodissa. su klo 10 messu kirkossa, Luukkonen, Jurmu. Lisätietoja Pusulan alueseurakunta su klo 12 palmusunnuntain messu Pusulan kirkossa. Messun jälkeen Palmumarkkinat Ahjolassa. su klo Kärkölän kinkerit Maarit ja Aki Lehtisellä, os. Seterinkulmantie 435, aiheena Kutsu seurakuntaan. ke 1.4. klo 18 ahtisaarna perinteiseen tyyliin Kärkölän kirkossa, Luukkonen. to 2.4. klo 18 kiirastorstain iltamessu Pusulan kirkossa, Luukkonen pe 3.4. klo 12 pitkäperjantain sanajumalanpalvelus Pusulan kirkossa, Luukkonen. su 5.4. klo 12 pääsiäispäivän messu, Luukkonen, Jurmu, Pusulan kirkkokuoro. su 5.4. klo 14 pääsiäispäivän sa- najumalanpalvelus Kärkölän kirkossa, Pakalén, Jurmu. ma 6.4. klo 10 sanajumalanpalvelus 2. pääsiäispäivänä Pusulan kirkossa, Korte. to 9.4. klo 18 kirkonkylän kinkerit Marjut ja Jaakko Uotilalla os. Rantatie 20, aiheena Kutsu seurakuntaan. ma klo 18 Karisjärven ja Ahonpään kinkerit Karisjärven vanhalla koululla os. Ahonpääntie 10, aiheena Kutsu seurakuntaan. Lisätietoja Sammatin alueseurakunta su klo 12 palmusunnuntain messu kirkossa, Paattiniemi, Orama, kirkkokahvit, vierailijana Kaiju Neiglick Suomen Lähetysseurasta. ke 1.4. klo 18 raamattupiiri seurakuntatalossa (joka toinen viikko), yhteyshenkilö Marja-Riitta Syvänne p to 2.4. klo 20 kiirastorstain iltamessu kirkossa, Paattiniemi, Orama. pe 3.4. klo 12 pitkäperjantain sanajumalanpalvelus kirkossa, Penttinen, Orama. su 5.4. klo 12 pääsiäispäivän messu kirkossa, Paattiniemi, Orama, mukana Karjalohjan kirkkokuoro. Lisätietoja Mihin kirkko on menossa? Emerituspiispa T. T. Voitto Huotari vierailee Teologisessa opintopiirissä. Torstaina klo 18 alkavassa opintopiirissä on aiheena: Kirkon uudistumisen vaihtoehdot. Voitto Huotari toimi piispana Mikkelin hiippakunnassa. Hän on tunnettu kirkkososiologi ja luennoi edelleen Helsingin yliopistossa. Hänellä on ollut kirkkososiologian dosentuuri Helsingin yliopistossa ja pastoraaliteologian dosentuuri Joensuun yliopistossa. Huotari on julkaissut useita teologisia kirjoja, jotka ovat edelleen ajankohtaisia; Ortodoksin ja luterilaisen avioliitto, Kirkkomme herätysliikkeet tänään, Sana kohtaa kuulijan, Elävä seurakunta, Seurakuntatyön käsikirja sekä Yhteyden aika: Kirkko kansalaisyhteiskunnan murroksessa. Tuleva luento liittyy viimeisimmän kirjan ajankohtaiseen aiheeseen, joka askarruttaa monia. Mihin kirkko on menossa tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa. Voitto Huotaria voi syystä nimittää seurakuntaelämän asiantuntijaksi, koska sosiologinen näkökulma tuo teologian rinnalle pohdinnan käytännön työn merkityksestä ja sen nykyajan haasteista. Matalan kynnyksen teologiaa Teologia on oppi Jumalasta. Sitä on Emerituspiispa Voitto Huotari vierailee Lohjalla teologisessa opintopiirissä. Kristus nousi kuolleista! Se, joka on hurskas ja rakastaa Jumalaa, iloitkoon tästä hyvästä ja riemuisasta juhlasta. Joka on oikeamielinen palvelija, tulkoon riemuiten Herransa iloon. Joka on paastoten kilvoitellut, iloitkoon palkasta. Joka on ensimmäisestä hetkestä työtä tehnyt, ottakoon tänään vastaan oikeudenmukaisen ansion. opetettu Suomen Turussa jo 1600-luvun alkupuolella. Tavallista seurakuntalaista voi hämmentää, miten eri tavoin Raamattua voi käyttää ja tulkita. Haluamme oppia keskustelemaan teologisista kysymyksistä avoimesti ja monipuolisesti ja toistemme ajatuksia kunnioittaen. Arvostamme enemmän ajankohtaisia kysymyksiä kuin valmiita vastauksia. Siksi alustajiksi on kutsuttu teologian asiantuntijoita laidasta laitaan, toteaa pastori Arja Penttinen. Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 500 vuotta uskonpuhdistuksesta. Martti Lutherin tavoite oli saada Raamattu kansankielelle. Hän oli myös verraton keskustelija ja opettaja. Lutherin pöytäpuheissa tiivistyvät viisaus ja huumori. Teologinen opintopiiri kokoontuu kerran kuukaudessa seurakuntakeskuksessa, Sibeliuksenkatu 2. Opintopiiri alkaa kello 18 puheenvuorolla, kahvitarjoilu kello alkaen. Keskustelulle ja kysymyksille varataan runsaasti aikaa Kirkon uudistumisen vaihtoehdot, emerituspiispa teologian tri Voitto Huotari Sukupuolisuuden pyhä ja paha, tutkija Meri-Anna Hintsala, Helsingin yliopisto Lämpimästi tervetuloa opiskelemaan teologiaa matalalla kynnyksellä! Tiedustelut pastori Arja Penttinen , evl.fi Joka tuli kolmannen hetken jälkeen, ilolla viettäköön juhlaa. Joka saapui kuudennen hetken jälkeen, älköön lainkaan tunteko pelkoa: kukaan ei menetä mitään. Joka tuli niin myöhään kuin yhdeksännellä hetkellä, tulkoon mukaan hänkin, lainkaan epäröimättä. Joka saapui vasta yhdennellätoista hetkellä, älköön olko huolissaan viivästymisestään, sillä valtias on jalomielinen: hän ottaa vastaan viimeisen niin kuin ensimmäisenkin, hän suo levon yhdennentoista hetken työntekijälle kuten ensimmäisestä hetkestä työtä tehneelle. Johannes Krysostomos s. 347 jkr Antiokiassa (osa pääsiäissaarnaa) Kiirastorstai: Jeesuksen viimeinen ateria Hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni. (Luuk. 22: 19) Viimeisen aterian yhteydessä Jeesus pesee opetuslasten jalat, asettaa ehtoollisen sakramentin ja ennustaa Juudaksen pettävän hänet. Kiirastorstai-iltana Jeesus vetäytyi Getsemanen puutarhaan rukoilemaan voimaa Isältään. Mestarinsa kavaltanut Juudas johdatti Jeesuksen viholliset, juutalaisen temppelipapiston, saddukeukset ja roomalaiset sotilaat pidättämään Jeesuksen. Kiirastorstai-iltana alkaa pääsiäispäivän iltaan ulottuva kolmen päivän juhla-aikaa, ns. triduum sacrum, ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen. Kiirastorstaina vietetään aina messua ja silloin Suomessa käydään aktiivisesti ehtoollisella. Kiirastorstai-illan messun päättyessä alttari voidaan riisua liturgisista esineistä ja pukea mustaan. Lisätietoja Maija Jalola Tule silittämään Juditia Tämä viimeinen ateria on kuvattu Pyhä ehtoollinen ikonissa. Kertomus löytyy myös Nummen kirkon alttaritaulusta. Tervetuloa palmusunnuntaina klo 10 Karjalohjan kirkkoon Judit-aasikin tulee! Raamatussa kerrotaan, että Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemin pääsiäisjuhlille. Judit-aasi on monille tuttu kirkossa kävijä, sillä se palvelee kesäisin Vivamon Raamattukylässä. Judit on vieraillut Lohjan Pyhän Laurin kirkossa ja tänä palmusunnuntaina se tervehtii lapsia Karjalohjalla. Lapsille mehutarjoilu ja lupa silittää Juditin vahvaa selkää. Arja Penttinen Lohkare 15

16 Elämä velkoo saataviaan Marja Klefström on kohdannut lapsuudenmuistonsa. Niiden työstäminen on auttanut häntä ymmärtämään valintojaan, vanhempiaan ja toisen polven sotavammoja kantavia ikätovereitaan. K o h t a a m i s i a Marja Klefström kirjoitti vanhempiensa tarinasta kirjan. Kirjoittaminen auttoi häntä ymmärtämään heitä. Viipurista Helsinkiin evakkoon lähtenyt äiti nukkui vielä pitkään sodan jälkeen turkki käden ulottuvilla ja matkalaukku valmiiksi pakattuna sängyn vieressä siltä varalta, että joutuisi kolmannen kerran jättämään äkkilähdöllä kotinsa. Hän menetti esikoispoikansa synnytyksessä ja toisen lapsen, kun tämä oli kahden viikon ikäinen. Vauva oli Marjan kaksoissisar. Hän kuoli todennäköisesti vajaaravitsemukseen. Vuonna 1942 Helsingissä oli suoranainen nälänhätä, eikä äidinmaidonkorvikkeita ollut saatavilla. Marja Klefström peri äitinsä pelot. Se ilmenee liiallisena huolehtimisena ja tulevien asioiden murehtimisella. Onneksi läheiset ymmärtävät tämän, eivätkä syyllistä kontrollifriikkiä äitiään ja isoäitiään. Klefströmeillä on kuusi lastenlasta, joista vanhin opiskelee Tukholmassa, nuorimmat ovat alakoulussa. Isoäiti pitää ahkerasti yhteyttä lapsenlapsiinsa kännykkäviesteillä. Suru kulkee mukana Klefströmit muuttivat Lohjalle yhdeksän vuotta sitten, kun Marja jäi eläkkeelle n tuomiokirkkoseurakunnan perhetyönohjaajan virasta. Lohja oli tuttu paikka, sillä heillä oli jo paikkakunnalla kesäasunto. Puoliso, syöpätautien erikoislääkäri Pentti Klefström aloitti vastaanoton Lohjalla, ja pari on vetänyt yhdessä voimaannuttavia viikonloppuja syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Marja Klefström vetää Lohjan Karjalaseuran murrekerhoa, jossa pääsee haastamaan karjalanmurretta. Murrekerhoon on tultu jopa ambulanssilla sairaalasta. Lapsuuden kielen kuuleminen vielä viime metreillä on tärkeää ja lohduttavaa. Kuoleman lähestyessä ympyrä alkaa sulkeutua. Kirjoittaminen on Klefströmille ominainen tapa käsitellä kipeitä ja ahdistavia muistoja. Yksi pieni runo voi sisältää kokonaisen elämäntarinan. Tuoreessa runokokoelmassaan Sodan sirpaleita Marja Klefström muistelee sotaa ja sen jälkeistä aikaa. Lapsuudenkokemukset selittävät valintoja Kuusikymppisenä Marja Klefström kiinnostui juuristaan. Hän ymmärsi, että monet asiat, kuten kellaripelko, juontuvat lapsuuden pommisuojakokemuksista. Muiden kanssa jutellessaan hän huomasi, että kokemukset ovat kollektiivisia. Potkurilentokoneet ja pimennysverhot saattavat nostaa pelot pintaan. Monella luokkakaverilla oli kotona kurjaa ja raskasta, mutta tuohon aikaan tällaisista asioista ei puhuttu. He ovat avautuneet toisilleen vasta viime vuosina ja jakaneet kipeitä muistoja. Moni meistä kantoi sisimmässään häpeää, mikä kumpusi siirtolaisuudesta, kodin ankeudesta, alkoholismista ja puhumattomuudesta. Vaikenemisen kulttuuri jatkui vuosikymmeniä. Marja Klefström kertoo, että purkamatta jääneet tuntemukset taltioituvat muistiin mielikuvina. Moni ymmärtää vasta muistoja käsitellessään, miksi on tehnyt tiettyjä ratkaisuja elämässään ja miksi on niin kiltti kuin on. Lapset vaistosivat vanhempiensa vaikeudet ja yrittivät pysytellä näkymättöminä. Heidät saatettiin lähettää pitkiksi ajoiksi sukulaisten luokse, mikä opetti nöyräksi ja tottelevaiseksi. Omat vanhempani jämähtivät suruun, kaipaukseen ja katkeruuteen. Äitini masentui, isäni etsi pullosta lohtua. Masennusta ei tuohon aikaan tunnettu, vaan puhuttiin saamattomuudesta. Moni meistä lapsista joutui ajoittain vanhempiensa hoitajaksi. Kaltaisiani sodan aikana tai vähän sen jälkeen syntyneitä lapsia on paljon. Puramme nyt vihdoin tuntojamme ja kokemuksiamme eläkeläisryhmissä. Elämä velkoo saataviaan, kun sen aika on. Ruuhkavuosina lapsuuden muisteluun ja omien kokemusten pohtimiseen ei ole aikaa. Moni kiinnostuukin omasta lähihistoriastaan toden teolla vasta eläkeiässä. Sodan kokeneista lapsista tiedetään Klefströmin mukaan yhä melko vähän. Noin jäi sotaorvoksi. Yli satatuhatta lasta joutui evakkotielle, osa lähetettiin Ruotsiin sotalapseksi. Jokaisella on oma tarinansa. Kaikella on tarkoitus Vahva, lapsuudesta peritty usko on vienyt Marja Klefströmiä eteenpäin ja auttanut selviämään jopa oman lapsen kuolemasta. Hän uskoo johdatukseen ja siihen, että asioilla on tarkoituksensa, myös ikävillä asioilla ja menetyksillä. Niiden merkityksen ymmärtää usein vasta jälkeenpäin, kun katsoo taakseen. Marja Klefström ei ole koskaan kyseenalaistanut Jumalan olemassaoloa ja johdatusta, vaikka on kohdannut surua. Hän kokee, että häntä kannetaan. Minulla on myös hyvä avioliitto, olemme olleet yli 50 vuotta naimisissa. Mieheni on sotaorpo ja kantaa myös sisimmässään sodan seurauksia. Hän ymmärtää minua, Marja Klefström sanoo. Tiina Komi Stephanie Vermeulen Marja Klefström purkaa runoihinsa lapsuudesta tarttunutta pelkoa, häpeää, uskoa ja rakkautta. 16 Lohkare