MONIPUOLISESTI KEHITTYVÄ, HYVINVOIVA ETELÄ-KARJALA. Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia puolivälikatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONIPUOLISESTI KEHITTYVÄ, HYVINVOIVA ETELÄ-KARJALA. Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2011-2015 puolivälikatsaus"

Transkriptio

1 MONIPUOLISESTI KEHITTYVÄ, HYVINVOIVA ETELÄ-KARJALA Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia puolivälikatsaus 1

2 Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia puolivälikatsaus Toteutuneet toimenpiteet kunnissa ja Eksotessa Monipuolinen elinkeinoelämä ja vetovoimainen, erilaiset elämäntilanteet huomioiva työ Työelämään hakeutumisen polkuja nuorille Työelämään tutustumisjaksot ns. TET -jaksot koululaisille tutustuttavat heitä työelämään jo peruskoulun viimeisillä luokilla. Useissa kunnissa ja yhteistyökumppaneidenkin toimesta järjestetään kesätöitä nuorille ja /tai tuetaan yrittäjiä, jotka työllistävät nuoria. Etsivänuorisotyötä toteutetaan kaikissa kunnissa. Myös erilaisia työkokeiluja järjestetään niille nuorille (mm. vammaisuus), joille koulunkäynti ja normaaleille työmarkkinoille siirtyminen vaatii erityisjärjestelyjä. Eksoten opiskeluterveydessä toimii opiskelukuraattori/koppari ja Lappeenrannassa Nuoren polku peruskoulun jälkeen työryhmä. Nuorisotyöttömyys vaihtelee koko maakunnassa kohtalaisen vähän. Vuosina alimmillaan nuorisotyöttömyys oli ,6 % ja ylimmillään ,8 %. Eri kuntien välillä on kuitenkin selkeitä eroja. Koko maan nuorisotyöttömyyteen (2,6-3.0 %) verrattuna Etelä-Karjalassa olemme olleet koko ajan yli maan keskiarvon, paitsi vuonna 2011, jossa olimme juuri maan keskiarvossa. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (lähde: Sotkanet.fi ) 2

3 Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Lemi ja Ruokolahti ovat mm. järjestäneet lakisääteistä laajempaa iltapäiväkerhotoimintaa ja vuorohoitoa ja päivähoidon ja kotihoidon tukipalveluja saa kaikissa kunnissa. Myös Imatran ja Eksoten hyvinvointineuvolat ovat toteuttaneet perheen tukipalveluja. Taipalsaarella asuu vähiten yhden hengen talouksia ja pariskuntia suhteellisesta väestöosuudesta, joten siellä asuu paljon lapsiperheitä. Yrittäjäjärjestöllekin kysely on mennyt, mutta yksittäisten yritysten vastauksia tässä ei ole voitu kysyä, joten näkemys tulee pääosin kuntien oman henkilökunnan työaikajärjestelyjen näkökulmasta. Perhetilanteen mukaiset joustot ja erilaiset perhettä tukevat koulutukset/ vertaisryhmät ovat joissain kunnissa käytössä. Kasvuyrittäjyys ja yritysmyönteinen ilmapiiri Kuntien omistamat elinkeinoyhtiöt, Wirma (Lappeenranta ja Luumäki) ja Kehy (Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti) ovat keskeisiä toimijoita kasvuyritysten sijoittumisessa tänne maakuntaamme. Gosaimaa tekee osaltaan vastaavaa toimintaa matkailuyritysten puolella ja maakunnallisen matkailun edistämiseksi. Kuntien toimijoiden (mm. kunnan hallitusten) ja yrittäjäjärjestöjen yhteisillä tapaamisilla linjataan maakunnan tarpeita ja yrityselämän näkemyksiä yhteisiksi tavoitteiksi. Maakuntaliiton tehtävänä on olla vahva vaikuttaja ja edunvalvoja niin valtakunnan kuin laajemmallakin tasolla. Erilaisella hankerahoituksella on mahdollistettu ja tehty monia alueellisia ja valtakunnallisia hankkeita sekä oltu yhteistyökumppaneina/ toimijoina kansainvälisissä hankkeissa. Kansainvälisesti Etelä-Karjalalla on merkittävä rooli Euroopan Unionin ja Venäjän rajamaakuntana. Tästä yhteydestä on tullut sekä hyviä että huonoja asioita maakuntaamme. Hankkeet ovat hyvin monille aloille suuntautuneita (mm. ENPI -ohjelmat). Luovien alojen yhteinen hanke on valmisteilla Socomin toimesta, jolla on tavoitteena tuottaa uusia palvelutuotteita hyvinvointialan käyttöön. Työllisyys ja työvoiman saatavuus Etelä-Karjalassa teollisten työpaikkojen määrä on vähentynyt hyvin nopeasti ja korvaavia työpaikkoja ei ole samassa suhteessa muodostunut muille aloille. Kuntien työpaikkaomavaraisuus on mm. uuden valtionosuuslain yhtenä kriteerinä, joten kuntien kannattaa tehdä töitä työpaikkojen pysymiseen ja uudistumiseen/lisääntymiseen omassa kunnassaan. Vuoden 2012 tilastossa kaikki Etelä-Karjalan kunnat Taipalsaarta lukuun ottamatta (44 %) jäävät työpaikkaomavaraisuudessa alle maan keskiarvon, joka on 43,1 %. Heikoin tilanne on Parikkalassa (34,7 %) Rautjärvellä (33,5 %) ja Savitaipaleella (35,2 %). Vuoden 2013 tilastossa suunta on aivan sama. Työllisten määrä väestöstä (43,6 %) ylittää maan keskiarvon ainoastaan Taipalsaarella (46,8 %) ja Lappeenranta (42 %) ja Lemi (41,6 %)pääsevät lähes maan keskitasoon. Kaikki muut kunnat jäävät alle maan keskiarvon. Työttömyysaste vaihtelee kunnittain melko paljonkin samoin työllisten osuus. Viimevuoden lopun tilanteeseen on jo tullut joidenkin kuntien osalta selkeitä muutoksia. Päätöksenteon pohjana onkin hyvä käyttää viimeisintä saatavilla olevaa tilastoa. Kuntien joulukuun 2013 työllisyystilasto löytyy alla olevasta taulukosta ja oheisesta linkistä löytyy lisää kuntakohtaisia tuloksia. 3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja muuttujina Kunta, Kuukausi ja Muuttujat Työttömien osuus työvoimasta Työvoima Työttömät Työttömät miehet Työttömät naiset Alle 20-v. työttömät Alle 25-v. työttömät Yli 50-v. työttömät Yhteensä ,9-15,7% Imatra 2013 Joulukuu 405 Lappeenranta 2013 Joulukuu 416 Lemi 2013 Joulukuu 441 Luumäki 2013 Joulukuu 580 Parikkala 2013 Joulukuu 689 Rautjärvi 2013 Joulukuu 700 Ruokolahti 2013 Joulukuu 739 Savitaipale 2013 Joulukuu 831 Taipalsaari 2013 Joulukuu , , , , , , , , , Tilastokeskus: Joulukuun 2013 työttömyystilasto Etelä-Karjala Korkeimmat työttömyysprosentit vuoden 2013 joulukuun lopussa olivat Parikkalassa 15,7 % ja Imatralla 15,6%, ja alimmat Taipalsaarella 9,9 % sekä Lemillä 10,5 %. Kaikkiaan Etelä-Karjalassa työttömänä oli 8730 ihmistä, joista miehiä 5175 ja naisia Alle 25-vuotiaita oli työttömänä 1211 ja yli 50-vuotiaita 3551 henkilöä. Kuntien velvoite osallistua työttömien työllistämiseen on lainsäädännöllisesti entistä vahvemmin ohjattu, joten siihen tulee tehdä selkeät suunnitelmat miten näitä yli 300 päivää työttömänä olleita jatkossa työllistetään. 4

5 Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi 2004/ /02 Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi 2004/ /02 Lähde: Työvoimatutkimus 2014, helmikuu. Tilastokeskus Valtakunnallisesti Etelä-Karjalan jää vähän heikommaksi työllisyysasteen osalta kuin koko maa keskimäärin. Suurimmat erot ovat nuorten vuotiaiden kohdalla (koko maa 46,0, Lappeenrannan seutukunta 38, 8 ja Imatran seutukunta 34,0) ja vuotiaiden kohdalla (koko maa 53,1, Lappeenrannan seutukunta 49,6 ja Imatran seutukunta vain 44,6). 5

6 Työllisyysasteet ikäryhmittäin seutukunnan mukaan 2009 (ennakkotieto) Seutukunta Ikäryhmä Koko maa 67,6 46,0 74,3 80,2 78,7 53,1 Lahti 64,7 43,8 72,0 77,9 76,6 50,0 Kouvola 64,9 43,1 72,2 79,0 78,7 47,6 Kotka-Hamina 62,1 39,8 68,9 77,2 75,0 44,7 Lappeenranta 64,1 38,8 71,3 78,6 77,2 49,6 Imatra 60,8 34,0 69,5 75,2 75,6 44,6 Porvoo 74,6 50,6 80,9 86,5 84,2 59,4 Työllisyyden muutokset 2013/ /02 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, vuotiaat Vuosi/Kuukausi Muutos 2013/ / / / henkeä Prosenttia, % Väestö yhteensä ,2 Työvoima yhteensä ,6 Työlliset ,1 palkansaajat ,5 yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet ,0 Työttömät ,3 Työvoiman ulkopuolella olevat ,8 piilotyöttömät ,4 Prosenttia, % Prosenttiyksikköä Työllisyysaste, vuotiaat 67,6 66,9 0,7 Työttömyysaste 8,7 9,1 0,4 Työvoimaosuus 65,2 64,7 0,5 Muutos-sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista. Tiedot ovat ILO/EU -määritelmän mukaisia. 6

7 2. Viihtyisä, turvallinen asuin- ja elinympäristö - osallistumista ja kestävää kehitystä edistävä toiminta Ympäristötietoisuus ja ekologinen ajattelu Ympäristöasiat ovat nousseet kunnissa selkeämmin keskusteluun ja strategiaan. Laajimpia ovat Saimaan vesistöalueeseen kohdennetut kunnostustoimenpiteet ja HINKU -hanke, jolla toivotaan olevan pitkän tähtäimen vaikutuksia ympäristön hyvinvointiin paremman energiatehokkuuden ja hiilineutraalin toiminnan kautta. Koulujen ympäristökasvatus ja erilaiset ympäristötalkoot/tempaukset kaikissa kunnissa lisäävät ympäristön hyvinvointia ja sitä kautta asukkaiden viihtyvyyttä. Alueellinen ympäristötoimi tekee merkittävää työtä koko Etelä-karjalan niin luonnon kuin rakennetunkin ympäristön terveellisyyden eteen. Valmistelussa on myös ympäristötoimen yhdistäminen maakunnalliseksi toimijaksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto tekee ja osallistuu monenlaiseen tutkimustoimintaan, jolla tuotetaan ympäristöä säästäviä ratkaisuja. Tässä alla muutamia esimerkkejä Kestävää kehitystä edistävistä tutkimushankkeista: Kehitetään uusia katalyyttisiä nanopinnoitteita haitallisten pakokaasupäästöjen vähentämiseen ja hallintaan. PuMi-tutkimusprojekti, jossa kehitetään vedenpuhdistus-tekniikkaa kaivosteollisuuden tarpeisiin ratkaisuja kaivosteollisuuden rikastusprosesseissa syntyvien jätteiden käsittelyyn ja hyötykäyttöön. Tutkii teollisuuden jätteiden hyödyntämistä ja jätevesien puhdistusta. LUT perustaa aurinkotalousprofessuurin, joka on tutkimusalallaan ensimmäinen Suomessa. Green Campus ja ympäristöjärjestelmä: LUT:n kampukselle rakennetaan Suomen suurin aurinkovoimala. ja valmistaa joukkoliikenteeseen soveltuvaa hybridibussin prototyyppiä (CAMBUS) Tuulivoiman osuus on myös maakunnassa lisääntynyt viimeisten vuosien aikana ja uusia tuulivoimaloita on suunnitteilla ainakin Lemille ja Ruokolahdelle. Puolustusministeriö on ollut jonkin verran hidastavana tekijänä voimaloiden toteutukselle. Viihtyisä, aktivoiva ja monipuoliseen liikkumiseen mahdollistava ympäristö Kaikissa kunnissa on tehty ja tehdään paljon liikuntaan liittyviä investointeja. Sen lisäksi maakunnassa toimivat seurat ja järjestöt toteuttavat omalta osaltaan hyvinvointia tukevaa liikuntatoimintaa. Savitaipale haki ensimmäisenä OKM:n rahoitusta Liikkuva koulu -toimintamallin toteuttamiseen ja nyt ovat lähes kaikki kunnat jo mukana toiminnassa. Viimeisetkin kunnat päässevät mukaan viimeistään Kolmen polven liikuntapuistot lisäävät osaltaan eri sukupolvien yhteistä tekemistä. Erilaiset latu- ja retkeilyreitit ja Saimaan yhteiset virkistysalueet ovat kaikkien käytössä. Kolmen sukupolven puistoja on jo valmiina Savitaipaleella, Joutsenossa ja Ruokolahdella. Imatralla on monimuotoinen rakennettu urheilupuisto. Lappeenranta on rakentanut koko perheen seikkailupuiston Myllysaareen. Frisbee on yksi uusimmista liikuntapuistoratkaisuista ja niitä on valmiina mm. Rautjärvellä ja Lappeenrannassa ja useita uusia on suunnitteilla. Kuntien tulisikin huolehtia siitä, että kaikilla olisi mahdollisuus lähteä/ päästä liikuntapaikoille. Työmatkaliikkuminen on yksi helpoimmista liikuntamuodoista päivittäisen liikkumisen lisäämiseen ja siihen tulisikin kehittää entistä helpompia ja toimivampia yhteyksiä kevyelle liikenteelle. 7

8 Harrastaa liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa tai ei lainkaan Etelä-Karjala 2013, kouluterveyskysely THL Peruskoulu pojat Peruskoulu tytöt Lukio pojat Lukio tytöt Aol pojat Aol tytöt Kouluterveyskyselyn (2013) tuloksista voidaan helposti nähdä, että meillä on suuri joukko nuoria, jotka eivät harrasta liikuntaa lainkaan tai kovin harvoin, ei edes yhtä kertaa viikossa. Minkälainen on heidän kuntonsa kun he ovat olleet työelämässä kymmenen vuotta. Tätä tilastoa yritetään hiukan kohentaa mm. Liikkuva koulu toiminnalla, mutta se ei kovin paljon tilannetta paranna, jos nuoret eivät lähde vapaa-ajallaan liikunnallisiin harrastuksiin tai lisää perusliikkumistaan. Alla olevasta taulukosta käy ilmi kuinka paljon meillä on lasten ja nuorten lisäksi eri ikäluokissa liikuntaa harrastamattomia. Nuorimmassa työssäkäyvässä ikäluokassa, vuotiaissa yli 20 %, vuotiaissa osuus kasvaa jo lähes 30 %:iin, jotka eivät harrasta lainkaan liikuntaa. Yli 75 vuotiailla ymmärtää jo iän tuoman muutoksen liikkumisen vähenemiseen. 8

9 Paljon liikuntaa (useita tunteja/viikko) harrastavien määrä on noin viidennes, kuten ei liikkuvienkin, joten jonkin verran liikkuvia on noin puolet kansalaisista. Ongelmallisin ryhmä ovat täysin liikkumattomat, koska heillä usein kertyvät tai kasautuvat negatiiviset hyvinvointiasiat; ylipaino, eri krooniset sairaudet, tapaturmat, mielialahäiriöt jne. He käyttävät myös eniten julkisia palveluja, joten eri toimenpiteitä pitää kohdentaa juuri näihin erityistyhmiin. Keinot ja toimenpiteet eivät kuitenkaan aina ole yksinkertaisia, varsinkaan jos asianomaisen omaa motivaatiota ei saada heräteltyä tukemaan oman hyvinvointinsa parantamiseen. Lappeenrannassa on mm. käynnistetty Liikkeelle Lappeenranta -hanke, jossa tuetaan ja opastetaan työikäisiä erilaisen liikunnan pariin mm. liikuntaneuvonnan avulla. Sosiaali- ja terveystoimessa tämä liikuntaneuvontaan ohjaaminen ja liikuntareseptin käyttö pitäisikin ottaa paljon aktiivisempaan käyttöön ja potilaan/asiakkaan jokaisella käynnillä olisi hyvä kysyä liikuntatottumuksista ja reagoida siihen, jos ilmenee liikkumattomuutta tai vähäistä liikkumista. Monipuolisia, asukaslähtöisiä asumismuotoja ja muunneltavia toimitiloja Kunnissa pidetään huolta asukkaiden erilaisista asumismahdollisuuksista kaavoittamalle monipuolisia tontteja. Kylä- ja asukasyhdistykset, sekä asukasraadit ovat omalta osaltaan lisänneet kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia oman alueensa suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen. Erilaisilla avustuksilla on myös kunnostettu vanhoja asuintaloja paremmin sopiviksi (hissit kerrostaloihin) kaikenikäisille käyttäjille, sekä lisätty asumisen esteettömyyttä ja itsenäisiä liikkumismahdollisuuksia. Uudisrakentamisessa pitäisi entistä enemmän toteuttaa monikäyttöisiä ja muunneltavia toimitiloja. Olisiko kerrostaloihin mahdollista saada toimitila talonmies / lähiavustaja työparille? Palvelutarjonnan saatavuus haja-asutusalueella (erityisesti koulut) on myös merkittävä tuki asumisen sijoittumiselle eri alueille. Erilainen yhdistys- ja järjestötoiminta, vapaaehtoinen osallistuminen ja erilaiset toimintamahdollisuudet lähiyhteisön yhteiseen toimintaa (kuntien tuki/ toimitilat) lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. 9

10 3. Vastuu omasta hyvinvoinnista ja omatoimisuus Hyvinvointiosaaminen, elämänhallinta ja kansalaistaidot Kansalaisten oma asenne on merkittävin vaikutin siihen miten hyvinvointitoiminta toteutuu yksilön näkökulmasta. Maakunnassa on erittäin paljon erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa hyvinvointitoimintaa, saada uutta tietoa (mm. kansalaisopistot, EKLU, Hyvis.fi /omahyvis) hyvinvointiin liittyvistä asioista. Yksi merkittävä asia oli Socomin kokoama alueellinen Yhdistysinfo sivusto, josta on helppo löytää omalla alueella toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä. Erilaiset koulutukset ja kurssit, joita sekä kunnat että järjestöt toteuttavat, lisäävät myös hyvinvointiosaamista. Eksoten (ja kolmen muun shp:n) toteuttama Hyvis.fi sivusto on merkittävä hyvinvointitiedon välittäjä. Sisällön tuotannossa ja sivujen kehittämisessä käytetään apuna hyvinvointiasemien vertaisohjaajia ja kuntalaisten antamaa palautetta sivuston toimivuudesta. Hyvinvointitoiminta on nostettu joidenkin kuntien strategioissa näkyvään asemaan, kuten aiemmin on jo todettu. Erilaiset lainsäädännön edellyttämät työryhmät ktn. Ruokolahden moniammatillinen lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä, Imatran Terveyden Vuoksi ohjausryhmä ja Työikäisten ja ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin työryhmä, Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä seuraavat ja tuovat näkyväksi kuntien toimenpiteitä eri-ikäisten asukkaittensa hyvinvoinnin toteuttamistavoista. Lakisääteisten työryhmien lisäksi kaikissa kunnissa toimii monenlaisia vertaistukiryhmiä. Pelastuslaitoksen toimesta toteutettavan turvallisuusviestinnän kautta kohdataan 20 %:a maakunnan väestöstä vuosittain - elinkaarimallin mukaisesti vauvasta mummoon ja vaariin saakka. LUT:n toimesta kehitetään uudentyyppistä henkilökohtaista hoitajaa: ikääntyneille tarkoitettua robottiseuralaista. Etelä-karjalan ammattikorkeakoulussa toimii oppimiskeskus Motiivi, joka tarjoaa maksullisia palveluja erilaisille ryhmille, yhteisöille, urheiluseuroille, yrityksille sekä yksityisille asiakkaille. heillä on käytössä monipuoliset liikuntatilat ja välineet (mm. uima-allas). Jokainen kuntalainen voi itse oman harrastuneisuutensa ja varallisuutensa mukaisesti hankkia ja toteuttaa liikuntapalveluja oman hyvinvointinsa tueksi, joko osallistumalla julkisyhteisön tarjoamiin palveluihin tai osaa itse kohdennetusti haluamiaan hyvinvointipalveluja. Viime kädessä kuitenkin kukin ihminen itse päättää mitä hän hyvinvointinsa eteen tekee. Omavastuu on ensisijainen motivaattori tässäkin asiassa. 10

11 Erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kaikille eteläkarjalaisille Etelä-Karjalassa on toteutettu laajaa vapaa-aikatoiminnan tarjontaa sekä kuntien että yksityisen palvelutuottajien toimesta. Kuntien yhteinen Virkistysalue-säätiö on toteuttanut ja ylläpitää useita Saimaan alueen retkeilyreittejä ja retkikohteita. Viimeisimpänä uusi kohde avattiin Lemillä. Holiday Glub Saimaan lomakeskus Rauhassa on yksi Euroopan suurimmista kongressi ja vapaa-aikakeskuksista. Sen lisäksi alueella on lukuisia pienempiä matkailutoimijoita. Maakuntaliiton sivuilla on yhteinen tapahtumakalenteri, joka kokoaa koko Etelä-Karjalassa toteutettavat tapahtumat, kunhan kunnat ja muut toimijat vain muistavat ilmoittaa tapahtumistaan sinne. Kulttuuri kaikkien saatavilla Eri tutkimustenkin (mm. ATH) mukaan maakunnan asukkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä alueensa kulttuuripalveluihin. Kuntien oman toiminnan lisäksi maakunnassa on paljon eri järjestöjen ja seurojen järjestämiä tapahtumia, teatteriesityksiä (kesä- kylä- kuin kaupunginteatteritkin) ja hyvin monenlaisia tapahtumapäiviä. Kotiseutu- ja pitäjäpäivät sekä erilaiset maalaismarkkinat kokoavat vuosittain paljon eri-ikäisiä ihmisiä yhteisiin tilaisuuksiin. Musiikkitapahtumia on aivan pienimuotoisista (esim. Kontu folk) tapahtumista aina kansallisiin (Lapppeenrannan laulukilpailut) ja kansainvälisiin kilpailuihin asti. Maakunnassa asuu paljon kulttuurin ammattilaisia ja heidän lisäkseen tuotetaan muualta vielä runsaasti esiintyjiä. Konsertteja on varmasti kaikkien makuun. Samoin yläkoululaisille on tarjottu kulttuuripassia, jonka kanssa he voivat tutustua eri kulttuuritapahtumiin. Useissa kunnissa kulttuuritapahtumat ovat joko kokonaan ilmaisia tai sitten niihin on hyvin edulliset maksut. Viimeisimpänä Lappeenranta on tarjonnut museoperjantaipäivää, jolloin museoihin pääsee kerran kuukaudessa ilmaiseksi ja kaikkien näyttelyjen avajaiset ovat avoimia kaikille, eikä erillisiä kutsuvierastilaisuuksia. Metku-toiminta on hyvä esimerkki siitä mitä innostuksella ja osaavalla toteutuksella saadaan aikaiseksi. Etelä-Karjalan kouluista on saatu jo 900 lasta ja nuorta mukaan laulamaan kuorossa. Jokavuotinen konsertti on jo niin suosittu, että vain pieni osa halukkaista pääsee sitä kuulemaan. 4. Välittävät yhteisöt, osallisuus ja suvaitsevaisuus Monitoimijuus ja yhteistyö Järjestöjen ja yhteisöjen yhteistyö on kaikissa kunnissa keskeinen toimintatapa. Kunnat ovat aktivoituneet kutsumaan oman alueensa järjestöjä yhteisiin tapaamisiin. Osa kunnista tukee myös järjestöjä erilaisilla avustuksilla. Lemillä on erityinen järjestöparlamentti, joka hoitaa järjestöjen yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kanssa (www.lemi.fi/vapaa-aikatoimi/toiminta). Järjestöyhteistyöllä saadaan kuntaan monenlaisia tapahtumia kuten vuosittaisille teemaviikoille (vanhusten, sydän, reuma, jne.) ja kuntien virallisiin tilaisuuksiin erilaisia esityksiä. Suvaitsevaisuus kaikessa toiminnassa ja kaikilla tasoilla Kunnat ovat mukana Kiva koulu toiminnassa. Etelä-Karjalaan on tehty kuntien ja eri toimijoiden yhteistyössä uusi kotouttamisohjelma Maakunnan alueella asuu paljon eri kansalaisuuksiin kuuluvia ryhmiä, mutta venäläissyntyiset ovat selvästi suurin ulkomaalaisryhmä. Tilastokeskuksen tilastotietokanta löytyy osoitteesta: 11

12 Meillä on myös yksi maan suurimmista maahanmuuttoviraston alaisista vastaanottokeskuksista (Joutsenon Konnunsuolla) ja sen lisäksi Ihmiskaupan urien toimintayksikkö samassa paikassa. Kouluissa tehdään suvaitsevaisuuskasvatusta eri oppiaineiden yhteydessä. Martat ovat järjestäneet mm. maahanmuuttajien kulttuuriin tutustumista ja maahanmuuttajia on mukana myös Marttatoiminnassa. Kansalaisvaikuttamisen uudet kanavat Kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet ovat selvästi kunnissa lisääntyneet viimevuosina. Kunnat ja monet yhteistyökumppanit ovat mukana sosiaalisessa mediassa, kunnat ovat ottaneet käyttöönsä erilaisia/ eri-ikäisten kuntalaisten muodostamia, raateja, neuvostoja ja aluetoimikuntia. Nuorisovaltuustot, vammaisneuvostot ja erityisesti vanhusneuvostot ovat aktivoituneet uuden lainsäädännön myötä. Palautelaatikoita on kuntien eri toimipisteissä, sähköinen palautemahdollisuus löytyy jo lähes kaikkien kuntien nettisivuilla. Ota kantaa.fi ja Kansalaisaloite.fi sivustot ovat myös joissakin kunnissa käytössä. Erilaisia asiakas ja asukastyytyväisyyskyselyjä toteutetaan myös kampanjoina tai tapahtumien yhteydessä. Eri julkisiin vaaleihin aktivoidaan osallistumaan. Asukastoiminta on säännöllistä eri kaupunginosissa ainakin Lappeenrannassa asukasyhdyshenkilön toteuttamana. Socom on ollut mukana Vaihdon tori -kuntakierroksella, jossa kierrettiin 11 maaseutukylää Etelä- Karjalassa. Tästä on tehty raportti Vaihdon tori, joka löytyy verkosta osoitteesta 5. Erilaisiin elämäntilanteisiin sopivat palvelut, saatavuus, vaikuttavuus ja valinnaisuus Painopiste korjaavasta ennaltaehkäisevään ja hyvinvointia edistävään toimintaan Kuntien hyvinvointistrategioita on/olaan uudistettu/nostettu strategiavalmistelussa esille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen näkyy vahvemmin kuntien toimintasuunnitelmissa ja toimenpiteissä. Erilaisia ennaltaehkäisevää toimintaa tukevia hankkeita on useita maakunnassa menossa mm. Etelä-Karjalan liikunta- ja urheiluohjelma, Liikkeelle Lappeenranta, Liikkuva koulu, Arkeen voimaa, Kotona kokonainen elämä, Omassa kodissa, Risto ja Sakari hankkeet, jne. Imatralla ja Lappeenrannassa on kokopäiväiset hyvinvointisuunnittelijat. Muissa kunnissa hyvinvointityö tehdään osana jonkun viranhaltijan työtä. Kaikissa kunnissa toimii erillinen Hyvinvointitiimi/ tai -johtoryhmä, joka vastaa kunnan hyvinvointijohtamisesta. Kunnat ja Eksote laativat palvelualue- tai palvelukohtaiset palvelustrategiat Kuntien ja Eksoten väliset palvelusopimukset luovat pohjan palvelustrategialle, jota päivitetään vuosittain. Palvelustrategia on osa laajempaa alueellista ja kuntakohtaista strategiaa. Palvelustrategian kehittämiseksi ja paremman palveluprofiilin toteuttamiseksi kuntalaisille on aloitettu hyvinvointiasema -pilotointi Lauritsalassa, Lemillä ja Ruokolahdella. Hyvinvointiasemalle kootaan kunnan, Eksoten, valtion ja järjestöjen toimijoita yhteisesti tuottamaan kuntalaisille erilaisia 12

13 palveluja. Palveluohjaajien työ on matalankynnyksen ajanvarauksetonta toimintaa. Kuntalaisten mielipiteitä toiminnasta kysytään kuukausittain erillisellä kyselyllä. Välttämättömien lähipalvelujen saatavuus Joukkoliikenteen ja linjavuorojen jatkuva väheneminen/vähentäminen on selkeä haaste Etelä- Karjalan kunnille. Valtio ja Ely -keskukset vetäytyvät julkisen liikenteen kustantamisesta ja vastuut liikkumismahdollisuuksista siirtyvät enenevässä määrin kunnille ja yksityisille kansalaisille. Erityisesti ikäihmisten liikkuminen on vaikeutunut laajoilla maaseutualueilla joukkoliikenteen loppuessa. Koulukuljetukset ja palveluliikenne toimivat eri kunnissa hyvin eri lailla. Eksote on osaltaan kehittänyt ja toteuttanut liikkuvia palveluja eri palvelualueillaan. Erityisesti perhepalvelujen, mielenterveystyön ja kotihoidon palvelualueilla on kehitetty liikkuvia palveluja. Tunnetuin toiminta on Mallu-auto, joka kiertää sovitun ohjelman mukaisesti eri kunnissa antaen sairaanhoitajan palveluja. Viimeisenä palveluna siihen on liitetty myös suun terveyden tarkastustoiminta entisten sairaanhoitajavastaanottojen lisäksi ja etälääkäri kokeilu. LUT:n kanssa on kehitetty liikkuvien palvelujen toimintamalleja mm. HEA -hankkeessa - Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen ja palveluiden älykkään ohjauksen toimintamallien kehittäminen (Älogi -hanke). 13

14 Asiakaslähtöisyys ja valinnanvapaus Asiakkaiden kuuleminen on lisääntynyt. Eri kanavia on käytettävissä (vrt. raadit, kyläyhdistykset, asiakaskyselyt). Eksoten palvelustrategiassa asiakas on laitettu koko palvelujärjestelmän keskiöön. sivuston käyttöönotto on yksi vahva tapa tehdä omakohtaisia ratkaisuja tiedon saannissa ja palvelujen käytössä. Sivuilla olevat palvelut ovat kaikkien käytössä ympärivuorokauden ja palvelukokonaisuus kokoajan kehittyy asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Erilaisilla hankkeilla on tuettu kuntalaisten valinnanvapautta ja lisätty osallistumismahdollisuuksia mm. Yhdistysinfo.fi sivuston kautta löytää helposti tietoa alueella toimivista yhdistyksistä ja järjestöistä. Yhteisellä setelihankkeella on parannettu asukkaiden valinnanvapautta ja laajennettu palvelusetelin käyttöä eri palvelualueilla. Henkilökohtainen budjetointi on otettu Eksoten vammaispalveluissa käyttöön. Tällä tuetaan osaltaan vammaisen itsenäisen elämän toteutumista, vahvistetaan itsemäärämisoikeutta ja valinnanvapautta. 6. Osaamisen lisääminen ja jakaminen, oppimisen, tutkimuksen ja työelämän vuoropuhelu Alueen koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän yhteistyö sekä oppilaitosten asiantuntijuuden hyödyntäminen Etelä- Karjalan maakunnalle on selkeä vahvuus oma yliopisto ja vahva ammattikorkeakoulu. Eksote ja kunnat tekevät eri koulutusyksikköjen kanssa tiivistä yhteistyötä. Yrityselämän yhteistyö on 14

15 vahvistunut sekä Saimiassa että Sammossa. Oppilaiden erilaiset työelämään tutustumisjaksot ja yrittäjyyskoulutus tukevat osaamisen kehittymistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Erilaiset opinnäytetyöt ja tutkimustulokset vahvistavat osaamista ja tuovat uutta tietoa eri aloilta. Oma hyvinvointiprofessuuri yliopistolla tutkimusryhmineen on toteuttanut laajasti tutkimusta hyvinvointikentällä, ei vaan omassa maassa vaan myös ulkomaisessa yhteistyössä. Opiskelijoita on ollut paljon mukana erilaisissa alueen tapahtumissa järjestäjinä ja yhteistyökumppaneina. Osaamispääoman poistumisen nopeus on selkeä haaste maakunnalle, koska samasta uudesta työntekijäjoukosta kilpailevat myös muut Suomen alueet. Työpaikoilla onkin tärkeää pitää hyvää huolta henkilökunnasta ja työyhteisön hyvästä imagosta, sillä se on tulevina vuosina merkittävä kilpailutekijä rekrytoinnissa. Osaavan työvoiman saatavuus ja koulutustarpeen ennakointi Työelämään tulevat ikäluokat pienenevät ja työelämästä poistuvat ikäluokat suurenevat lähivuosina (kts. edellä). Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana poistuu paljon osaamista eri työpaikoilta ja sen korvaaminen samassa määrin ei ole mahdollista, joten työelämän ja prosessien on muututtava, että työelämän ja kuntalaisten tarpeisiin voidaan riittävässä määrin vastata. Tämä vaatii koulutusyksiköiltä erityisen suurta uudistumista, joustavuutta ja tiivistä työelämävuorovaikutusta, että koulutus kohdentuu siihen osaamiseen, jota työelämässä tarvitaan Kunta-alan eläkepoistumaennuste , % Lähde: Keva Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Muu kunta-ala 15

16 Kunta-alan eläkepoistumaennuste henkilömäärä Lähde: Keva Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Muu kunta-ala Kunta-alan eläkepoistuma E-K:n kunnat henkilöä % Lappeenranta ,4 Lemi 60 57,3 Luumäki 91 59,3 Savitaipale ,9 Taipalsaari 93 56,4 Imatra ,8 Parikkala ,2 Rautjärvi ,9 Ruokolahti ,1 Muu kunta-ala ,4 120 Ennuste vanhuuseläkkeelle jäävistä Eksotessa, vuodet (Lähde: Keva)

17 Henkilöstön poistuminen eläkkeelle kunta-alalta on todella suurta Etelä-Karjalassa. Vuosien ennusteen mukaan kaikkiaan poistuu 7309 henkilöä eli yli 60 % koko kuntatyöntekijöistä. Rautjärvellä se on suhteellisesti vieläkin enemmän lähes 70 % koko henkilökunnasta. Koko Etelä- Karjalan alueella kuntatyöstä poistuu jo vuoteen 2016 mennessä 2069 henkilöä (17, 3 %). Vuoteen 2021 mennessä poistuma on jo 4179 henkilöä (35 %), vuoteen 2026 edelleen määrä on kasvanut jo lähes 6000 henkilöön ja ennustusjakson päättyessä poistuma on tuo yli seitsemäntuhatta kolmesataa kuntatyöntekijää. Samanaikaisesti syntyvien ikäluokkien koko on pienempi kuin kuolleiden määrä meidän maakunnassa. Laajemmat kuntakohtaiset tilastot löytyvät oheisesta tilastokeskuksen linkistä tai suppeampi yhteenveto oheisesta liitteestä. syntyvyystilastot docx Taulukko 2. Kunta-alan eläkepoistumaennuste maakunnittain Vakuutetut Eläkepoistuma Eläkepoistuma Eläkepoistuma Eläkepoistuma Maakunt Henk. Henk. % Henk. % Henk. % Henk. % a Uusimaa , , , ,0 Varsinais -Suomi Satakunt a Kanta- Häme Pirkanm aa Päijät- Häme Kymenla akso Etelä- Karjala Etelä- Savo Pohjois- Savo Pohjois- Karjala Keski- Suomi , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 17

18 Etelä , , , ,8 Pohjanm Pohjanmaa , , , ,6 Keski , , , ,4 Pohjanm Pohjois , , , ,4 Pohjanm Kainuu , , , ,5 Lappi , , , ,2 Ahvenan maa Koko kuntaala , , , , , , , ,9 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: Sotkanet.fi) Vahva alueellinen oppilaitosten ja työelämän välinen yhteistyö (kts. edellä) Ammattikorkeakoulu, Yliopisto ja Ammattiopisto ovat kaikki entistä tiiviimmin toimineet työelämäsuuntaisesti. Yrityselämän, Eksoten ja LUT:n, AMK:n, Sampo yhteisiä projekteja on toteutettu useita. Haasteellista on miten saamme alueella koulutetut ammattilaiset jäämään Etelä-Karjalaan. Tämän toteuttamiseksi pitää entisestään tiivistää työelämän ja koulutuksen yhteistyötä. 18

19 Ammattiopisto SAMPOn hakijamäärät ovat pysyneet koko ajan hyvällä tasolla ( ) vaikka aloituspaikat (1095> 951)/ koulutusalat ovat vähentyneet viimevuosina. Osaltaan tämä lisää myös kilpailua opiskelupaikoista. Joitakin koulutusaloja on lopetettu kokonaan ja siksi osa nuorista joutuu hakeutumaan maakunnan ulkopuolelle opiskelemaan. Saimaan ammattikorkeakoulun puolella on samanlainen kehitys hakijamäärissä ( ) ja aloituspaikoissa (538> 445). Ammattikorkeakoulun sijoittuminen yliopiston kanssa samalle kampukselle vahvisti sen asemaa ja toimintamahdollisuuksia. Nyt voidaan joitakin toimintoja tehdä yhdessä yliopiston kanssa ja saada koulutuksellista sekä taloudellista synergiaetua tulevaisuuden kilpailuun aloituspaikoista kuin opiskelijoistakin. Alueemme oppilaitoksiin hakeneet opiskelijat: Ammattiopisto SAMPO Hakijamääräseuranta EKAMOssa aloituspaikat 1.sij hakijat kaikki hakijat Valittu 1.sij. Hakijat /alpat Vuosi 2013: ,37 Vuosi 2012: ,34 Vuosi 2011: ,39 Vuosi 2010: ,33 Vuosi 2009: ,31 Vuosi 2008: ,13 Saimaan ammattikorkeakoulu SAIMIA Saimaan amk Hakijamäärät Nuorten koulutus aloituspaikat 1.sij hakijat kaikki hakijat 1.sij. Hakijat /alpat Vuosi ,80 Vuosi ,36 Vuosi ,90 Vuosi ,79 Vuosi ,51 Vuosi ,20 19

20 Saimaan amk Hakijamäärät Ylemmät amktutkinnot aloituspaikat 1.sij hakijat kaikki hakijat 1.sij. Hakijat /alpat Vuosi ,87 Vuosi ,08 Vuosi ,44 Vuosi ,69 Vuosi ,48 Vuosi ,08 Saimaan amk Hakijamäärät Aikuiskoulutus aloituspaikat 1.sij hakijat kaikki hakijat 1.sij. Hakijat /alpat Vuosi ,34 Vuosi ,29 Vuosi ,71 Vuosi ,89 Vuosi ,95 Vuosi ,34 Lappeenrannan teknillinen yliopisto OPISKELIJAT Perustutkinto-opiskelijat yhteensä tekniikka kauppatieteet Jatkotutkinto-opiskelijat yhteensä tekniikka kauppatieteet Aikuisopiskelijat yhteensä - avoin yliopisto täydennyskoulutus

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Etelä-Karjalan hyvinvointistrategian päivittäminen Eksoten ja kuntien yhteinen työpaja

Etelä-Karjalan hyvinvointistrategian päivittäminen Eksoten ja kuntien yhteinen työpaja Etelä-Karjalan hyvinvointistrategian päivittäminen Eksoten ja kuntien yhteinen työpaja Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali ja terveyspiiri Miten

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa

Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Vetovoimainen kunta Innostavassa ja suvaitsevaisessa kunnassa into ja suvaitsevaisuus toteuttavat itse

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari 9/2011-2/2014 (Etelä-Suomen EAKR) Asko Kilpeläinen, Saimaan amk 19.11.2013 1 Seminaariohjelma 12.00-12.20 Tervetulosanat ja HEA-hankkeen

Lisätiedot

Muistio. Osoite: Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta

Muistio. Osoite: Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta PALVELUSOPIMUSNEUVOTTELU Eksote ja Rautjärven kunta Aika Perjantai 29.11.2013 klo 9:00-10:44 Paikka Osallistujat Toimistotalo Ruori C6 kokoushuone Valto Käkelän katu 3 (6. krs) 53130 Lappeenranta Eksote

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa Kuvataiteet Elokuva- ja mediataiteet Arkkitehtuuri Käsityötaiteet Musiikki Kirjallisuus eli sanataiteet Tanssitaiteet Teatteri- eli Näyttämötaiteet Taideteollisuus ja taiteellinen suunnittelu 27.6.2014

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Ennakkoarvioinnin käyttöönotto kunnissa: ESTER-hankkeen tuki toteuttamiselle

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Ennakkoarvioinnin käyttöönotto kunnissa: ESTER-hankkeen tuki toteuttamiselle Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Ennakkoarvioinnin käyttöönotto kunnissa: ESTER-hankkeen tuki toteuttamiselle Seinäjoen Areena 29.11.2011 Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI Kaupunginhallitus 97 27.02.2012 TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI 783/012/2011 KH 97 Valtuustoaloite 12.12.2011: Yksi hyvä vaihtoehto ikäihmisten liikunnalle on

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

MONIPUOLISESTI KEHITTYVÄ, HYVINVOIVA ETELÄ-KARJALA

MONIPUOLISESTI KEHITTYVÄ, HYVINVOIVA ETELÄ-KARJALA MONIPUOLISESTI KEHITTYVÄ, HYVINVOIVA ETELÄ-KARJALA Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2011 2015 2 (42) Strategian valmistelusta vastannut työryhmä: Hiltunen-Toura Maarit, kehittämispäällikkö, Socom Oy

Lisätiedot

1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli

1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli 1(8) 1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kokeilukohteen määrittely Kokeilukohteen ja toiminnan sanallinen kuvaus (tavoite, toimintamallin kuvaus ym.) Tavoitteena on,

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Liikkuva koulu rehtoritapaaminen 9.6.2015

Liikkuva koulu rehtoritapaaminen 9.6.2015 Liikkuva koulu rehtoritapaaminen 9.6.2015 OHJELMA Aamupäivän aikana mahdollisuus InBody kehonkoostunmusmittaukseen. EKLU on toteuttanut testejä myös koulujen koko henkilökunnalle. klo 9.15 klo 9.45 klo

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014)

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Liikkuvat palvelut lähipalveluiden turvaajina kunnan näkökulma

Liikkuvat palvelut lähipalveluiden turvaajina kunnan näkökulma Sanna Natunen Lappeenrannan kaupunki Hyvinvointisuunnittelija Liikkuvat palvelut lähipalveluiden turvaajina kunnan näkökulma Konserniohjausjärjestelmän vastuu- ja valvontasuhteet Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilöt: Aki Lindén Kati Myllymäki Riitta Särkelä Sihteeristö: Kristiina Poikajärvi, STM 19.03.2013 Teija Mikkola, KL Samuli Saarni, THL HYKS -erva-alue

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014 Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija HANKKEEN TAVOITTEITA Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lähipalveluiden järjestämissuunnitelman

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä KESKEISET PALVELUT KOULUILLE Mentorointi Koulutukset Kampanjat (VALO ry) Opintomatka Mikkelin liikkuviin

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2011

Alueiden kilpailukyky 2011 Aluekohtainen grafiikka-aineisto 1/ 2 Eri tekijöiden vaikutus - Alueella on kasvukeskus 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 3 2 % 3 3 2 41 % 3 3 3 3 3 5 % 42 % 2 Eri tekijöiden vaikutus - Markkinoiden läheisyys

Lisätiedot

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Affecton julkishallinnon forum 14.2.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Mikä on EVIVA? EVIVA on vuosille 2011-2015 Turun kaupunginhallituksen

Lisätiedot

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 3 Etelä-Karjala 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Etelä-Karjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan ja kymmeneen kuntaan. Kunnista Imatra ja maakuntakeskus Lappeenranta

Lisätiedot

NUORISO- JA LIIKUNTATOIMI 2015

NUORISO- JA LIIKUNTATOIMI 2015 NUORISO- JA LIIKUNTATOIMI 2015 Toimialan vuoden 2015 toimintakate alittui noin 210.000 eurolla talousarvioon nähden. Hallinnon toimintakatteen säästö oli noin 56.000 euroa, nuorisotoimen noin 16.000 euroa

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014 AVIn rahoituksella uusia tuulia Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014 Hakuaika 28.2.2014 1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksen tavoitteena on: - erilaisten toimintamallien

Lisätiedot