MONIPUOLISESTI KEHITTYVÄ, HYVINVOIVA ETELÄ-KARJALA. Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia puolivälikatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONIPUOLISESTI KEHITTYVÄ, HYVINVOIVA ETELÄ-KARJALA. Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2011-2015 puolivälikatsaus"

Transkriptio

1 MONIPUOLISESTI KEHITTYVÄ, HYVINVOIVA ETELÄ-KARJALA Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia puolivälikatsaus 1

2 Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia puolivälikatsaus Toteutuneet toimenpiteet kunnissa ja Eksotessa Monipuolinen elinkeinoelämä ja vetovoimainen, erilaiset elämäntilanteet huomioiva työ Työelämään hakeutumisen polkuja nuorille Työelämään tutustumisjaksot ns. TET -jaksot koululaisille tutustuttavat heitä työelämään jo peruskoulun viimeisillä luokilla. Useissa kunnissa ja yhteistyökumppaneidenkin toimesta järjestetään kesätöitä nuorille ja /tai tuetaan yrittäjiä, jotka työllistävät nuoria. Etsivänuorisotyötä toteutetaan kaikissa kunnissa. Myös erilaisia työkokeiluja järjestetään niille nuorille (mm. vammaisuus), joille koulunkäynti ja normaaleille työmarkkinoille siirtyminen vaatii erityisjärjestelyjä. Eksoten opiskeluterveydessä toimii opiskelukuraattori/koppari ja Lappeenrannassa Nuoren polku peruskoulun jälkeen työryhmä. Nuorisotyöttömyys vaihtelee koko maakunnassa kohtalaisen vähän. Vuosina alimmillaan nuorisotyöttömyys oli ,6 % ja ylimmillään ,8 %. Eri kuntien välillä on kuitenkin selkeitä eroja. Koko maan nuorisotyöttömyyteen (2,6-3.0 %) verrattuna Etelä-Karjalassa olemme olleet koko ajan yli maan keskiarvon, paitsi vuonna 2011, jossa olimme juuri maan keskiarvossa. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (lähde: Sotkanet.fi ) 2

3 Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Lemi ja Ruokolahti ovat mm. järjestäneet lakisääteistä laajempaa iltapäiväkerhotoimintaa ja vuorohoitoa ja päivähoidon ja kotihoidon tukipalveluja saa kaikissa kunnissa. Myös Imatran ja Eksoten hyvinvointineuvolat ovat toteuttaneet perheen tukipalveluja. Taipalsaarella asuu vähiten yhden hengen talouksia ja pariskuntia suhteellisesta väestöosuudesta, joten siellä asuu paljon lapsiperheitä. Yrittäjäjärjestöllekin kysely on mennyt, mutta yksittäisten yritysten vastauksia tässä ei ole voitu kysyä, joten näkemys tulee pääosin kuntien oman henkilökunnan työaikajärjestelyjen näkökulmasta. Perhetilanteen mukaiset joustot ja erilaiset perhettä tukevat koulutukset/ vertaisryhmät ovat joissain kunnissa käytössä. Kasvuyrittäjyys ja yritysmyönteinen ilmapiiri Kuntien omistamat elinkeinoyhtiöt, Wirma (Lappeenranta ja Luumäki) ja Kehy (Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti) ovat keskeisiä toimijoita kasvuyritysten sijoittumisessa tänne maakuntaamme. Gosaimaa tekee osaltaan vastaavaa toimintaa matkailuyritysten puolella ja maakunnallisen matkailun edistämiseksi. Kuntien toimijoiden (mm. kunnan hallitusten) ja yrittäjäjärjestöjen yhteisillä tapaamisilla linjataan maakunnan tarpeita ja yrityselämän näkemyksiä yhteisiksi tavoitteiksi. Maakuntaliiton tehtävänä on olla vahva vaikuttaja ja edunvalvoja niin valtakunnan kuin laajemmallakin tasolla. Erilaisella hankerahoituksella on mahdollistettu ja tehty monia alueellisia ja valtakunnallisia hankkeita sekä oltu yhteistyökumppaneina/ toimijoina kansainvälisissä hankkeissa. Kansainvälisesti Etelä-Karjalalla on merkittävä rooli Euroopan Unionin ja Venäjän rajamaakuntana. Tästä yhteydestä on tullut sekä hyviä että huonoja asioita maakuntaamme. Hankkeet ovat hyvin monille aloille suuntautuneita (mm. ENPI -ohjelmat). Luovien alojen yhteinen hanke on valmisteilla Socomin toimesta, jolla on tavoitteena tuottaa uusia palvelutuotteita hyvinvointialan käyttöön. Työllisyys ja työvoiman saatavuus Etelä-Karjalassa teollisten työpaikkojen määrä on vähentynyt hyvin nopeasti ja korvaavia työpaikkoja ei ole samassa suhteessa muodostunut muille aloille. Kuntien työpaikkaomavaraisuus on mm. uuden valtionosuuslain yhtenä kriteerinä, joten kuntien kannattaa tehdä töitä työpaikkojen pysymiseen ja uudistumiseen/lisääntymiseen omassa kunnassaan. Vuoden 2012 tilastossa kaikki Etelä-Karjalan kunnat Taipalsaarta lukuun ottamatta (44 %) jäävät työpaikkaomavaraisuudessa alle maan keskiarvon, joka on 43,1 %. Heikoin tilanne on Parikkalassa (34,7 %) Rautjärvellä (33,5 %) ja Savitaipaleella (35,2 %). Vuoden 2013 tilastossa suunta on aivan sama. Työllisten määrä väestöstä (43,6 %) ylittää maan keskiarvon ainoastaan Taipalsaarella (46,8 %) ja Lappeenranta (42 %) ja Lemi (41,6 %)pääsevät lähes maan keskitasoon. Kaikki muut kunnat jäävät alle maan keskiarvon. Työttömyysaste vaihtelee kunnittain melko paljonkin samoin työllisten osuus. Viimevuoden lopun tilanteeseen on jo tullut joidenkin kuntien osalta selkeitä muutoksia. Päätöksenteon pohjana onkin hyvä käyttää viimeisintä saatavilla olevaa tilastoa. Kuntien joulukuun 2013 työllisyystilasto löytyy alla olevasta taulukosta ja oheisesta linkistä löytyy lisää kuntakohtaisia tuloksia. 3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja muuttujina Kunta, Kuukausi ja Muuttujat Työttömien osuus työvoimasta Työvoima Työttömät Työttömät miehet Työttömät naiset Alle 20-v. työttömät Alle 25-v. työttömät Yli 50-v. työttömät Yhteensä ,9-15,7% Imatra 2013 Joulukuu 405 Lappeenranta 2013 Joulukuu 416 Lemi 2013 Joulukuu 441 Luumäki 2013 Joulukuu 580 Parikkala 2013 Joulukuu 689 Rautjärvi 2013 Joulukuu 700 Ruokolahti 2013 Joulukuu 739 Savitaipale 2013 Joulukuu 831 Taipalsaari 2013 Joulukuu , , , , , , , , , Tilastokeskus: Joulukuun 2013 työttömyystilasto Etelä-Karjala Korkeimmat työttömyysprosentit vuoden 2013 joulukuun lopussa olivat Parikkalassa 15,7 % ja Imatralla 15,6%, ja alimmat Taipalsaarella 9,9 % sekä Lemillä 10,5 %. Kaikkiaan Etelä-Karjalassa työttömänä oli 8730 ihmistä, joista miehiä 5175 ja naisia Alle 25-vuotiaita oli työttömänä 1211 ja yli 50-vuotiaita 3551 henkilöä. Kuntien velvoite osallistua työttömien työllistämiseen on lainsäädännöllisesti entistä vahvemmin ohjattu, joten siihen tulee tehdä selkeät suunnitelmat miten näitä yli 300 päivää työttömänä olleita jatkossa työllistetään. 4

5 Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi 2004/ /02 Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi 2004/ /02 Lähde: Työvoimatutkimus 2014, helmikuu. Tilastokeskus Valtakunnallisesti Etelä-Karjalan jää vähän heikommaksi työllisyysasteen osalta kuin koko maa keskimäärin. Suurimmat erot ovat nuorten vuotiaiden kohdalla (koko maa 46,0, Lappeenrannan seutukunta 38, 8 ja Imatran seutukunta 34,0) ja vuotiaiden kohdalla (koko maa 53,1, Lappeenrannan seutukunta 49,6 ja Imatran seutukunta vain 44,6). 5

6 Työllisyysasteet ikäryhmittäin seutukunnan mukaan 2009 (ennakkotieto) Seutukunta Ikäryhmä Koko maa 67,6 46,0 74,3 80,2 78,7 53,1 Lahti 64,7 43,8 72,0 77,9 76,6 50,0 Kouvola 64,9 43,1 72,2 79,0 78,7 47,6 Kotka-Hamina 62,1 39,8 68,9 77,2 75,0 44,7 Lappeenranta 64,1 38,8 71,3 78,6 77,2 49,6 Imatra 60,8 34,0 69,5 75,2 75,6 44,6 Porvoo 74,6 50,6 80,9 86,5 84,2 59,4 Työllisyyden muutokset 2013/ /02 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, vuotiaat Vuosi/Kuukausi Muutos 2013/ / / / henkeä Prosenttia, % Väestö yhteensä ,2 Työvoima yhteensä ,6 Työlliset ,1 palkansaajat ,5 yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet ,0 Työttömät ,3 Työvoiman ulkopuolella olevat ,8 piilotyöttömät ,4 Prosenttia, % Prosenttiyksikköä Työllisyysaste, vuotiaat 67,6 66,9 0,7 Työttömyysaste 8,7 9,1 0,4 Työvoimaosuus 65,2 64,7 0,5 Muutos-sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista. Tiedot ovat ILO/EU -määritelmän mukaisia. 6

7 2. Viihtyisä, turvallinen asuin- ja elinympäristö - osallistumista ja kestävää kehitystä edistävä toiminta Ympäristötietoisuus ja ekologinen ajattelu Ympäristöasiat ovat nousseet kunnissa selkeämmin keskusteluun ja strategiaan. Laajimpia ovat Saimaan vesistöalueeseen kohdennetut kunnostustoimenpiteet ja HINKU -hanke, jolla toivotaan olevan pitkän tähtäimen vaikutuksia ympäristön hyvinvointiin paremman energiatehokkuuden ja hiilineutraalin toiminnan kautta. Koulujen ympäristökasvatus ja erilaiset ympäristötalkoot/tempaukset kaikissa kunnissa lisäävät ympäristön hyvinvointia ja sitä kautta asukkaiden viihtyvyyttä. Alueellinen ympäristötoimi tekee merkittävää työtä koko Etelä-karjalan niin luonnon kuin rakennetunkin ympäristön terveellisyyden eteen. Valmistelussa on myös ympäristötoimen yhdistäminen maakunnalliseksi toimijaksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto tekee ja osallistuu monenlaiseen tutkimustoimintaan, jolla tuotetaan ympäristöä säästäviä ratkaisuja. Tässä alla muutamia esimerkkejä Kestävää kehitystä edistävistä tutkimushankkeista: Kehitetään uusia katalyyttisiä nanopinnoitteita haitallisten pakokaasupäästöjen vähentämiseen ja hallintaan. PuMi-tutkimusprojekti, jossa kehitetään vedenpuhdistus-tekniikkaa kaivosteollisuuden tarpeisiin ratkaisuja kaivosteollisuuden rikastusprosesseissa syntyvien jätteiden käsittelyyn ja hyötykäyttöön. Tutkii teollisuuden jätteiden hyödyntämistä ja jätevesien puhdistusta. LUT perustaa aurinkotalousprofessuurin, joka on tutkimusalallaan ensimmäinen Suomessa. Green Campus ja ympäristöjärjestelmä: LUT:n kampukselle rakennetaan Suomen suurin aurinkovoimala. ja valmistaa joukkoliikenteeseen soveltuvaa hybridibussin prototyyppiä (CAMBUS) Tuulivoiman osuus on myös maakunnassa lisääntynyt viimeisten vuosien aikana ja uusia tuulivoimaloita on suunnitteilla ainakin Lemille ja Ruokolahdelle. Puolustusministeriö on ollut jonkin verran hidastavana tekijänä voimaloiden toteutukselle. Viihtyisä, aktivoiva ja monipuoliseen liikkumiseen mahdollistava ympäristö Kaikissa kunnissa on tehty ja tehdään paljon liikuntaan liittyviä investointeja. Sen lisäksi maakunnassa toimivat seurat ja järjestöt toteuttavat omalta osaltaan hyvinvointia tukevaa liikuntatoimintaa. Savitaipale haki ensimmäisenä OKM:n rahoitusta Liikkuva koulu -toimintamallin toteuttamiseen ja nyt ovat lähes kaikki kunnat jo mukana toiminnassa. Viimeisetkin kunnat päässevät mukaan viimeistään Kolmen polven liikuntapuistot lisäävät osaltaan eri sukupolvien yhteistä tekemistä. Erilaiset latu- ja retkeilyreitit ja Saimaan yhteiset virkistysalueet ovat kaikkien käytössä. Kolmen sukupolven puistoja on jo valmiina Savitaipaleella, Joutsenossa ja Ruokolahdella. Imatralla on monimuotoinen rakennettu urheilupuisto. Lappeenranta on rakentanut koko perheen seikkailupuiston Myllysaareen. Frisbee on yksi uusimmista liikuntapuistoratkaisuista ja niitä on valmiina mm. Rautjärvellä ja Lappeenrannassa ja useita uusia on suunnitteilla. Kuntien tulisikin huolehtia siitä, että kaikilla olisi mahdollisuus lähteä/ päästä liikuntapaikoille. Työmatkaliikkuminen on yksi helpoimmista liikuntamuodoista päivittäisen liikkumisen lisäämiseen ja siihen tulisikin kehittää entistä helpompia ja toimivampia yhteyksiä kevyelle liikenteelle. 7

8 Harrastaa liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa tai ei lainkaan Etelä-Karjala 2013, kouluterveyskysely THL Peruskoulu pojat Peruskoulu tytöt Lukio pojat Lukio tytöt Aol pojat Aol tytöt Kouluterveyskyselyn (2013) tuloksista voidaan helposti nähdä, että meillä on suuri joukko nuoria, jotka eivät harrasta liikuntaa lainkaan tai kovin harvoin, ei edes yhtä kertaa viikossa. Minkälainen on heidän kuntonsa kun he ovat olleet työelämässä kymmenen vuotta. Tätä tilastoa yritetään hiukan kohentaa mm. Liikkuva koulu toiminnalla, mutta se ei kovin paljon tilannetta paranna, jos nuoret eivät lähde vapaa-ajallaan liikunnallisiin harrastuksiin tai lisää perusliikkumistaan. Alla olevasta taulukosta käy ilmi kuinka paljon meillä on lasten ja nuorten lisäksi eri ikäluokissa liikuntaa harrastamattomia. Nuorimmassa työssäkäyvässä ikäluokassa, vuotiaissa yli 20 %, vuotiaissa osuus kasvaa jo lähes 30 %:iin, jotka eivät harrasta lainkaan liikuntaa. Yli 75 vuotiailla ymmärtää jo iän tuoman muutoksen liikkumisen vähenemiseen. 8

9 Paljon liikuntaa (useita tunteja/viikko) harrastavien määrä on noin viidennes, kuten ei liikkuvienkin, joten jonkin verran liikkuvia on noin puolet kansalaisista. Ongelmallisin ryhmä ovat täysin liikkumattomat, koska heillä usein kertyvät tai kasautuvat negatiiviset hyvinvointiasiat; ylipaino, eri krooniset sairaudet, tapaturmat, mielialahäiriöt jne. He käyttävät myös eniten julkisia palveluja, joten eri toimenpiteitä pitää kohdentaa juuri näihin erityistyhmiin. Keinot ja toimenpiteet eivät kuitenkaan aina ole yksinkertaisia, varsinkaan jos asianomaisen omaa motivaatiota ei saada heräteltyä tukemaan oman hyvinvointinsa parantamiseen. Lappeenrannassa on mm. käynnistetty Liikkeelle Lappeenranta -hanke, jossa tuetaan ja opastetaan työikäisiä erilaisen liikunnan pariin mm. liikuntaneuvonnan avulla. Sosiaali- ja terveystoimessa tämä liikuntaneuvontaan ohjaaminen ja liikuntareseptin käyttö pitäisikin ottaa paljon aktiivisempaan käyttöön ja potilaan/asiakkaan jokaisella käynnillä olisi hyvä kysyä liikuntatottumuksista ja reagoida siihen, jos ilmenee liikkumattomuutta tai vähäistä liikkumista. Monipuolisia, asukaslähtöisiä asumismuotoja ja muunneltavia toimitiloja Kunnissa pidetään huolta asukkaiden erilaisista asumismahdollisuuksista kaavoittamalle monipuolisia tontteja. Kylä- ja asukasyhdistykset, sekä asukasraadit ovat omalta osaltaan lisänneet kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia oman alueensa suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen. Erilaisilla avustuksilla on myös kunnostettu vanhoja asuintaloja paremmin sopiviksi (hissit kerrostaloihin) kaikenikäisille käyttäjille, sekä lisätty asumisen esteettömyyttä ja itsenäisiä liikkumismahdollisuuksia. Uudisrakentamisessa pitäisi entistä enemmän toteuttaa monikäyttöisiä ja muunneltavia toimitiloja. Olisiko kerrostaloihin mahdollista saada toimitila talonmies / lähiavustaja työparille? Palvelutarjonnan saatavuus haja-asutusalueella (erityisesti koulut) on myös merkittävä tuki asumisen sijoittumiselle eri alueille. Erilainen yhdistys- ja järjestötoiminta, vapaaehtoinen osallistuminen ja erilaiset toimintamahdollisuudet lähiyhteisön yhteiseen toimintaa (kuntien tuki/ toimitilat) lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. 9

10 3. Vastuu omasta hyvinvoinnista ja omatoimisuus Hyvinvointiosaaminen, elämänhallinta ja kansalaistaidot Kansalaisten oma asenne on merkittävin vaikutin siihen miten hyvinvointitoiminta toteutuu yksilön näkökulmasta. Maakunnassa on erittäin paljon erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa hyvinvointitoimintaa, saada uutta tietoa (mm. kansalaisopistot, EKLU, Hyvis.fi /omahyvis) hyvinvointiin liittyvistä asioista. Yksi merkittävä asia oli Socomin kokoama alueellinen Yhdistysinfo sivusto, josta on helppo löytää omalla alueella toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä. Erilaiset koulutukset ja kurssit, joita sekä kunnat että järjestöt toteuttavat, lisäävät myös hyvinvointiosaamista. Eksoten (ja kolmen muun shp:n) toteuttama Hyvis.fi sivusto on merkittävä hyvinvointitiedon välittäjä. Sisällön tuotannossa ja sivujen kehittämisessä käytetään apuna hyvinvointiasemien vertaisohjaajia ja kuntalaisten antamaa palautetta sivuston toimivuudesta. Hyvinvointitoiminta on nostettu joidenkin kuntien strategioissa näkyvään asemaan, kuten aiemmin on jo todettu. Erilaiset lainsäädännön edellyttämät työryhmät ktn. Ruokolahden moniammatillinen lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä, Imatran Terveyden Vuoksi ohjausryhmä ja Työikäisten ja ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin työryhmä, Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä seuraavat ja tuovat näkyväksi kuntien toimenpiteitä eri-ikäisten asukkaittensa hyvinvoinnin toteuttamistavoista. Lakisääteisten työryhmien lisäksi kaikissa kunnissa toimii monenlaisia vertaistukiryhmiä. Pelastuslaitoksen toimesta toteutettavan turvallisuusviestinnän kautta kohdataan 20 %:a maakunnan väestöstä vuosittain - elinkaarimallin mukaisesti vauvasta mummoon ja vaariin saakka. LUT:n toimesta kehitetään uudentyyppistä henkilökohtaista hoitajaa: ikääntyneille tarkoitettua robottiseuralaista. Etelä-karjalan ammattikorkeakoulussa toimii oppimiskeskus Motiivi, joka tarjoaa maksullisia palveluja erilaisille ryhmille, yhteisöille, urheiluseuroille, yrityksille sekä yksityisille asiakkaille. heillä on käytössä monipuoliset liikuntatilat ja välineet (mm. uima-allas). Jokainen kuntalainen voi itse oman harrastuneisuutensa ja varallisuutensa mukaisesti hankkia ja toteuttaa liikuntapalveluja oman hyvinvointinsa tueksi, joko osallistumalla julkisyhteisön tarjoamiin palveluihin tai osaa itse kohdennetusti haluamiaan hyvinvointipalveluja. Viime kädessä kuitenkin kukin ihminen itse päättää mitä hän hyvinvointinsa eteen tekee. Omavastuu on ensisijainen motivaattori tässäkin asiassa. 10

11 Erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kaikille eteläkarjalaisille Etelä-Karjalassa on toteutettu laajaa vapaa-aikatoiminnan tarjontaa sekä kuntien että yksityisen palvelutuottajien toimesta. Kuntien yhteinen Virkistysalue-säätiö on toteuttanut ja ylläpitää useita Saimaan alueen retkeilyreittejä ja retkikohteita. Viimeisimpänä uusi kohde avattiin Lemillä. Holiday Glub Saimaan lomakeskus Rauhassa on yksi Euroopan suurimmista kongressi ja vapaa-aikakeskuksista. Sen lisäksi alueella on lukuisia pienempiä matkailutoimijoita. Maakuntaliiton sivuilla on yhteinen tapahtumakalenteri, joka kokoaa koko Etelä-Karjalassa toteutettavat tapahtumat, kunhan kunnat ja muut toimijat vain muistavat ilmoittaa tapahtumistaan sinne. Kulttuuri kaikkien saatavilla Eri tutkimustenkin (mm. ATH) mukaan maakunnan asukkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä alueensa kulttuuripalveluihin. Kuntien oman toiminnan lisäksi maakunnassa on paljon eri järjestöjen ja seurojen järjestämiä tapahtumia, teatteriesityksiä (kesä- kylä- kuin kaupunginteatteritkin) ja hyvin monenlaisia tapahtumapäiviä. Kotiseutu- ja pitäjäpäivät sekä erilaiset maalaismarkkinat kokoavat vuosittain paljon eri-ikäisiä ihmisiä yhteisiin tilaisuuksiin. Musiikkitapahtumia on aivan pienimuotoisista (esim. Kontu folk) tapahtumista aina kansallisiin (Lapppeenrannan laulukilpailut) ja kansainvälisiin kilpailuihin asti. Maakunnassa asuu paljon kulttuurin ammattilaisia ja heidän lisäkseen tuotetaan muualta vielä runsaasti esiintyjiä. Konsertteja on varmasti kaikkien makuun. Samoin yläkoululaisille on tarjottu kulttuuripassia, jonka kanssa he voivat tutustua eri kulttuuritapahtumiin. Useissa kunnissa kulttuuritapahtumat ovat joko kokonaan ilmaisia tai sitten niihin on hyvin edulliset maksut. Viimeisimpänä Lappeenranta on tarjonnut museoperjantaipäivää, jolloin museoihin pääsee kerran kuukaudessa ilmaiseksi ja kaikkien näyttelyjen avajaiset ovat avoimia kaikille, eikä erillisiä kutsuvierastilaisuuksia. Metku-toiminta on hyvä esimerkki siitä mitä innostuksella ja osaavalla toteutuksella saadaan aikaiseksi. Etelä-Karjalan kouluista on saatu jo 900 lasta ja nuorta mukaan laulamaan kuorossa. Jokavuotinen konsertti on jo niin suosittu, että vain pieni osa halukkaista pääsee sitä kuulemaan. 4. Välittävät yhteisöt, osallisuus ja suvaitsevaisuus Monitoimijuus ja yhteistyö Järjestöjen ja yhteisöjen yhteistyö on kaikissa kunnissa keskeinen toimintatapa. Kunnat ovat aktivoituneet kutsumaan oman alueensa järjestöjä yhteisiin tapaamisiin. Osa kunnista tukee myös järjestöjä erilaisilla avustuksilla. Lemillä on erityinen järjestöparlamentti, joka hoitaa järjestöjen yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kanssa (www.lemi.fi/vapaa-aikatoimi/toiminta). Järjestöyhteistyöllä saadaan kuntaan monenlaisia tapahtumia kuten vuosittaisille teemaviikoille (vanhusten, sydän, reuma, jne.) ja kuntien virallisiin tilaisuuksiin erilaisia esityksiä. Suvaitsevaisuus kaikessa toiminnassa ja kaikilla tasoilla Kunnat ovat mukana Kiva koulu toiminnassa. Etelä-Karjalaan on tehty kuntien ja eri toimijoiden yhteistyössä uusi kotouttamisohjelma Maakunnan alueella asuu paljon eri kansalaisuuksiin kuuluvia ryhmiä, mutta venäläissyntyiset ovat selvästi suurin ulkomaalaisryhmä. Tilastokeskuksen tilastotietokanta löytyy osoitteesta: 11

12 Meillä on myös yksi maan suurimmista maahanmuuttoviraston alaisista vastaanottokeskuksista (Joutsenon Konnunsuolla) ja sen lisäksi Ihmiskaupan urien toimintayksikkö samassa paikassa. Kouluissa tehdään suvaitsevaisuuskasvatusta eri oppiaineiden yhteydessä. Martat ovat järjestäneet mm. maahanmuuttajien kulttuuriin tutustumista ja maahanmuuttajia on mukana myös Marttatoiminnassa. Kansalaisvaikuttamisen uudet kanavat Kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet ovat selvästi kunnissa lisääntyneet viimevuosina. Kunnat ja monet yhteistyökumppanit ovat mukana sosiaalisessa mediassa, kunnat ovat ottaneet käyttöönsä erilaisia/ eri-ikäisten kuntalaisten muodostamia, raateja, neuvostoja ja aluetoimikuntia. Nuorisovaltuustot, vammaisneuvostot ja erityisesti vanhusneuvostot ovat aktivoituneet uuden lainsäädännön myötä. Palautelaatikoita on kuntien eri toimipisteissä, sähköinen palautemahdollisuus löytyy jo lähes kaikkien kuntien nettisivuilla. Ota kantaa.fi ja Kansalaisaloite.fi sivustot ovat myös joissakin kunnissa käytössä. Erilaisia asiakas ja asukastyytyväisyyskyselyjä toteutetaan myös kampanjoina tai tapahtumien yhteydessä. Eri julkisiin vaaleihin aktivoidaan osallistumaan. Asukastoiminta on säännöllistä eri kaupunginosissa ainakin Lappeenrannassa asukasyhdyshenkilön toteuttamana. Socom on ollut mukana Vaihdon tori -kuntakierroksella, jossa kierrettiin 11 maaseutukylää Etelä- Karjalassa. Tästä on tehty raportti Vaihdon tori, joka löytyy verkosta osoitteesta 5. Erilaisiin elämäntilanteisiin sopivat palvelut, saatavuus, vaikuttavuus ja valinnaisuus Painopiste korjaavasta ennaltaehkäisevään ja hyvinvointia edistävään toimintaan Kuntien hyvinvointistrategioita on/olaan uudistettu/nostettu strategiavalmistelussa esille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen näkyy vahvemmin kuntien toimintasuunnitelmissa ja toimenpiteissä. Erilaisia ennaltaehkäisevää toimintaa tukevia hankkeita on useita maakunnassa menossa mm. Etelä-Karjalan liikunta- ja urheiluohjelma, Liikkeelle Lappeenranta, Liikkuva koulu, Arkeen voimaa, Kotona kokonainen elämä, Omassa kodissa, Risto ja Sakari hankkeet, jne. Imatralla ja Lappeenrannassa on kokopäiväiset hyvinvointisuunnittelijat. Muissa kunnissa hyvinvointityö tehdään osana jonkun viranhaltijan työtä. Kaikissa kunnissa toimii erillinen Hyvinvointitiimi/ tai -johtoryhmä, joka vastaa kunnan hyvinvointijohtamisesta. Kunnat ja Eksote laativat palvelualue- tai palvelukohtaiset palvelustrategiat Kuntien ja Eksoten väliset palvelusopimukset luovat pohjan palvelustrategialle, jota päivitetään vuosittain. Palvelustrategia on osa laajempaa alueellista ja kuntakohtaista strategiaa. Palvelustrategian kehittämiseksi ja paremman palveluprofiilin toteuttamiseksi kuntalaisille on aloitettu hyvinvointiasema -pilotointi Lauritsalassa, Lemillä ja Ruokolahdella. Hyvinvointiasemalle kootaan kunnan, Eksoten, valtion ja järjestöjen toimijoita yhteisesti tuottamaan kuntalaisille erilaisia 12

13 palveluja. Palveluohjaajien työ on matalankynnyksen ajanvarauksetonta toimintaa. Kuntalaisten mielipiteitä toiminnasta kysytään kuukausittain erillisellä kyselyllä. Välttämättömien lähipalvelujen saatavuus Joukkoliikenteen ja linjavuorojen jatkuva väheneminen/vähentäminen on selkeä haaste Etelä- Karjalan kunnille. Valtio ja Ely -keskukset vetäytyvät julkisen liikenteen kustantamisesta ja vastuut liikkumismahdollisuuksista siirtyvät enenevässä määrin kunnille ja yksityisille kansalaisille. Erityisesti ikäihmisten liikkuminen on vaikeutunut laajoilla maaseutualueilla joukkoliikenteen loppuessa. Koulukuljetukset ja palveluliikenne toimivat eri kunnissa hyvin eri lailla. Eksote on osaltaan kehittänyt ja toteuttanut liikkuvia palveluja eri palvelualueillaan. Erityisesti perhepalvelujen, mielenterveystyön ja kotihoidon palvelualueilla on kehitetty liikkuvia palveluja. Tunnetuin toiminta on Mallu-auto, joka kiertää sovitun ohjelman mukaisesti eri kunnissa antaen sairaanhoitajan palveluja. Viimeisenä palveluna siihen on liitetty myös suun terveyden tarkastustoiminta entisten sairaanhoitajavastaanottojen lisäksi ja etälääkäri kokeilu. LUT:n kanssa on kehitetty liikkuvien palvelujen toimintamalleja mm. HEA -hankkeessa - Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen ja palveluiden älykkään ohjauksen toimintamallien kehittäminen (Älogi -hanke). 13

14 Asiakaslähtöisyys ja valinnanvapaus Asiakkaiden kuuleminen on lisääntynyt. Eri kanavia on käytettävissä (vrt. raadit, kyläyhdistykset, asiakaskyselyt). Eksoten palvelustrategiassa asiakas on laitettu koko palvelujärjestelmän keskiöön. sivuston käyttöönotto on yksi vahva tapa tehdä omakohtaisia ratkaisuja tiedon saannissa ja palvelujen käytössä. Sivuilla olevat palvelut ovat kaikkien käytössä ympärivuorokauden ja palvelukokonaisuus kokoajan kehittyy asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Erilaisilla hankkeilla on tuettu kuntalaisten valinnanvapautta ja lisätty osallistumismahdollisuuksia mm. Yhdistysinfo.fi sivuston kautta löytää helposti tietoa alueella toimivista yhdistyksistä ja järjestöistä. Yhteisellä setelihankkeella on parannettu asukkaiden valinnanvapautta ja laajennettu palvelusetelin käyttöä eri palvelualueilla. Henkilökohtainen budjetointi on otettu Eksoten vammaispalveluissa käyttöön. Tällä tuetaan osaltaan vammaisen itsenäisen elämän toteutumista, vahvistetaan itsemäärämisoikeutta ja valinnanvapautta. 6. Osaamisen lisääminen ja jakaminen, oppimisen, tutkimuksen ja työelämän vuoropuhelu Alueen koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän yhteistyö sekä oppilaitosten asiantuntijuuden hyödyntäminen Etelä- Karjalan maakunnalle on selkeä vahvuus oma yliopisto ja vahva ammattikorkeakoulu. Eksote ja kunnat tekevät eri koulutusyksikköjen kanssa tiivistä yhteistyötä. Yrityselämän yhteistyö on 14

15 vahvistunut sekä Saimiassa että Sammossa. Oppilaiden erilaiset työelämään tutustumisjaksot ja yrittäjyyskoulutus tukevat osaamisen kehittymistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Erilaiset opinnäytetyöt ja tutkimustulokset vahvistavat osaamista ja tuovat uutta tietoa eri aloilta. Oma hyvinvointiprofessuuri yliopistolla tutkimusryhmineen on toteuttanut laajasti tutkimusta hyvinvointikentällä, ei vaan omassa maassa vaan myös ulkomaisessa yhteistyössä. Opiskelijoita on ollut paljon mukana erilaisissa alueen tapahtumissa järjestäjinä ja yhteistyökumppaneina. Osaamispääoman poistumisen nopeus on selkeä haaste maakunnalle, koska samasta uudesta työntekijäjoukosta kilpailevat myös muut Suomen alueet. Työpaikoilla onkin tärkeää pitää hyvää huolta henkilökunnasta ja työyhteisön hyvästä imagosta, sillä se on tulevina vuosina merkittävä kilpailutekijä rekrytoinnissa. Osaavan työvoiman saatavuus ja koulutustarpeen ennakointi Työelämään tulevat ikäluokat pienenevät ja työelämästä poistuvat ikäluokat suurenevat lähivuosina (kts. edellä). Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana poistuu paljon osaamista eri työpaikoilta ja sen korvaaminen samassa määrin ei ole mahdollista, joten työelämän ja prosessien on muututtava, että työelämän ja kuntalaisten tarpeisiin voidaan riittävässä määrin vastata. Tämä vaatii koulutusyksiköiltä erityisen suurta uudistumista, joustavuutta ja tiivistä työelämävuorovaikutusta, että koulutus kohdentuu siihen osaamiseen, jota työelämässä tarvitaan Kunta-alan eläkepoistumaennuste , % Lähde: Keva Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Muu kunta-ala 15

16 Kunta-alan eläkepoistumaennuste henkilömäärä Lähde: Keva Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Muu kunta-ala Kunta-alan eläkepoistuma E-K:n kunnat henkilöä % Lappeenranta ,4 Lemi 60 57,3 Luumäki 91 59,3 Savitaipale ,9 Taipalsaari 93 56,4 Imatra ,8 Parikkala ,2 Rautjärvi ,9 Ruokolahti ,1 Muu kunta-ala ,4 120 Ennuste vanhuuseläkkeelle jäävistä Eksotessa, vuodet (Lähde: Keva)

17 Henkilöstön poistuminen eläkkeelle kunta-alalta on todella suurta Etelä-Karjalassa. Vuosien ennusteen mukaan kaikkiaan poistuu 7309 henkilöä eli yli 60 % koko kuntatyöntekijöistä. Rautjärvellä se on suhteellisesti vieläkin enemmän lähes 70 % koko henkilökunnasta. Koko Etelä- Karjalan alueella kuntatyöstä poistuu jo vuoteen 2016 mennessä 2069 henkilöä (17, 3 %). Vuoteen 2021 mennessä poistuma on jo 4179 henkilöä (35 %), vuoteen 2026 edelleen määrä on kasvanut jo lähes 6000 henkilöön ja ennustusjakson päättyessä poistuma on tuo yli seitsemäntuhatta kolmesataa kuntatyöntekijää. Samanaikaisesti syntyvien ikäluokkien koko on pienempi kuin kuolleiden määrä meidän maakunnassa. Laajemmat kuntakohtaiset tilastot löytyvät oheisesta tilastokeskuksen linkistä tai suppeampi yhteenveto oheisesta liitteestä. syntyvyystilastot docx Taulukko 2. Kunta-alan eläkepoistumaennuste maakunnittain Vakuutetut Eläkepoistuma Eläkepoistuma Eläkepoistuma Eläkepoistuma Maakunt Henk. Henk. % Henk. % Henk. % Henk. % a Uusimaa , , , ,0 Varsinais -Suomi Satakunt a Kanta- Häme Pirkanm aa Päijät- Häme Kymenla akso Etelä- Karjala Etelä- Savo Pohjois- Savo Pohjois- Karjala Keski- Suomi , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 17

18 Etelä , , , ,8 Pohjanm Pohjanmaa , , , ,6 Keski , , , ,4 Pohjanm Pohjois , , , ,4 Pohjanm Kainuu , , , ,5 Lappi , , , ,2 Ahvenan maa Koko kuntaala , , , , , , , ,9 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: Sotkanet.fi) Vahva alueellinen oppilaitosten ja työelämän välinen yhteistyö (kts. edellä) Ammattikorkeakoulu, Yliopisto ja Ammattiopisto ovat kaikki entistä tiiviimmin toimineet työelämäsuuntaisesti. Yrityselämän, Eksoten ja LUT:n, AMK:n, Sampo yhteisiä projekteja on toteutettu useita. Haasteellista on miten saamme alueella koulutetut ammattilaiset jäämään Etelä-Karjalaan. Tämän toteuttamiseksi pitää entisestään tiivistää työelämän ja koulutuksen yhteistyötä. 18

19 Ammattiopisto SAMPOn hakijamäärät ovat pysyneet koko ajan hyvällä tasolla ( ) vaikka aloituspaikat (1095> 951)/ koulutusalat ovat vähentyneet viimevuosina. Osaltaan tämä lisää myös kilpailua opiskelupaikoista. Joitakin koulutusaloja on lopetettu kokonaan ja siksi osa nuorista joutuu hakeutumaan maakunnan ulkopuolelle opiskelemaan. Saimaan ammattikorkeakoulun puolella on samanlainen kehitys hakijamäärissä ( ) ja aloituspaikoissa (538> 445). Ammattikorkeakoulun sijoittuminen yliopiston kanssa samalle kampukselle vahvisti sen asemaa ja toimintamahdollisuuksia. Nyt voidaan joitakin toimintoja tehdä yhdessä yliopiston kanssa ja saada koulutuksellista sekä taloudellista synergiaetua tulevaisuuden kilpailuun aloituspaikoista kuin opiskelijoistakin. Alueemme oppilaitoksiin hakeneet opiskelijat: Ammattiopisto SAMPO Hakijamääräseuranta EKAMOssa aloituspaikat 1.sij hakijat kaikki hakijat Valittu 1.sij. Hakijat /alpat Vuosi 2013: ,37 Vuosi 2012: ,34 Vuosi 2011: ,39 Vuosi 2010: ,33 Vuosi 2009: ,31 Vuosi 2008: ,13 Saimaan ammattikorkeakoulu SAIMIA Saimaan amk Hakijamäärät Nuorten koulutus aloituspaikat 1.sij hakijat kaikki hakijat 1.sij. Hakijat /alpat Vuosi ,80 Vuosi ,36 Vuosi ,90 Vuosi ,79 Vuosi ,51 Vuosi ,20 19

20 Saimaan amk Hakijamäärät Ylemmät amktutkinnot aloituspaikat 1.sij hakijat kaikki hakijat 1.sij. Hakijat /alpat Vuosi ,87 Vuosi ,08 Vuosi ,44 Vuosi ,69 Vuosi ,48 Vuosi ,08 Saimaan amk Hakijamäärät Aikuiskoulutus aloituspaikat 1.sij hakijat kaikki hakijat 1.sij. Hakijat /alpat Vuosi ,34 Vuosi ,29 Vuosi ,71 Vuosi ,89 Vuosi ,95 Vuosi ,34 Lappeenrannan teknillinen yliopisto OPISKELIJAT Perustutkinto-opiskelijat yhteensä tekniikka kauppatieteet Jatkotutkinto-opiskelijat yhteensä tekniikka kauppatieteet Aikuisopiskelijat yhteensä - avoin yliopisto täydennyskoulutus

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 18.11. Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli soteuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Muistio. Osoite: Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta

Muistio. Osoite: Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta PALVELUSOPIMUSNEUVOTTELU Eksote ja Rautjärven kunta Aika Perjantai 29.11.2013 klo 9:00-10:44 Paikka Osallistujat Toimistotalo Ruori C6 kokoushuone Valto Käkelän katu 3 (6. krs) 53130 Lappeenranta Eksote

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012 2011 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2012 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä -5,7-6,4-6,7-5,7-5,7-4,5-4,3-4,5-4,0-3,9-2,9-2,6-0,6 1,1 2,5 2,9 3,0 3,2 4,0 NÄKYMIÄ

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

KH 127 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

KH 127 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 127 23.03.2015 Tuula Partasen ym. valtuustoaloite vuosittaisen määräärahan varaamiseksi Lappeenrannan kaupungin testamenttirahaston varoista kolmannen sektorin toimijoiden tekemän hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu 2012 Työttömyys kääntyi Kaakkois-Suomessa keskitalvella

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu 22.12. Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra

17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra OHJELMA 16.30 kahvit ja suolapala 17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra 17.10 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys, kuntajakoselvittäjät Aija Tuimala ja Taina Ketola 17.40

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014)

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Honkajoen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mauno Mäkiranta 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maskun kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuula Pusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS JA KAUPUNKISTRATEGIA Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin 17.5.2013 Kaupunkistrategia 2013-2017 hyväksyttiin valtuustossa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari 8.2.2017 Johtaja Kristiina Poikajärvi Lapin aluehallintovirasto 1 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat 65 ja 75 vuotta täyttäneet Lapissa ja koko maassa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Nuorisotakuu tilannekatsaus 01/2014. Timo Hakala/ Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Työllisyys ja osaamispalvelujen hankintaryhmä

Nuorisotakuu tilannekatsaus 01/2014. Timo Hakala/ Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Työllisyys ja osaamispalvelujen hankintaryhmä Nuorisotakuu tilannekatsaus 01/2014 Timo Hakala/ Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Työllisyys ja osaamispalvelujen hankintaryhmä Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Hankejohtaja Anne Niska

Hankejohtaja Anne Niska Hankejohtaja Anne Niska Anne.niska@ppshp.fi 0405899214 Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen toiminta-alue Allekirjoittajina yht. 18 kuntaa ja kokonaisbudjetti n. 3.8 milj. Mitä Terveempi Pohjois- Suomi (=TerPS)

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen päätöksellä veteraaniasiaintoimikunta on sulautettu vanhusneuvostoon alkaen.

Kaupunginhallituksen päätöksellä veteraaniasiaintoimikunta on sulautettu vanhusneuvostoon alkaen. 1 (5) Imatran kaupungin vanhusneuvosto Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma Toiminnan tarkoitus Vanhusneuvosto on kaupunginhallituksen alainen yhteistyöelin, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 Tammikuun työllikatsaus 1/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus tammikuu 2013 Kaakkois-Suomen asukkaista oli tammikuun lopussa työttömänä 20114

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas,

OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas, OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas, johtaja, Likes-tutkimuskeskus Tutkittua tietoa liikkuvista

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 3/2015 1

Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 3/2015 1 Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 3/2015 1 Vanhusneuvosto Aika Paikka 25.08.2015 klo 10:00-12:15 Toimintakeskus Suvanto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Näin kärkihanke toteutetaan!

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Näin kärkihanke toteutetaan! Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Näin kärkihanke toteutetaan! Ei tehtävämme tulevaisuuden suhteen ole ennustaa, vaan tehdä se mahdolliseksi STM:n kärkihankkeet

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Hyvinvointivastuun jakautuminen tulevassa sote -rakenteessa Asukkaat/asiakkaat Kunnat Yhteinen tietovaranto -asukkaiden

Lisätiedot

Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen

Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta 2016-2030? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen Laskennan tavoite o Perlacon Oy on käynnistänyt laskentasarjan,

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilöt: Aki Lindén Kati Myllymäki Riitta Särkelä Sihteeristö: Kristiina Poikajärvi, STM 19.03.2013 Teija Mikkola, KL Samuli Saarni, THL HYKS -erva-alue

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot