3/2015. Eduskuntavaalit Koti & Puutarha KYMI, POHJANMAA JA UUSIMAA ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 45.VSK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2015. Eduskuntavaalit Koti & Puutarha KYMI, POHJANMAA JA UUSIMAA ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 45.VSK. 1.4.2015"

Transkriptio

1 ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 45.VSK Kuva:: Aaro Peuraniemi 3/2015 TEEMASIVUT 4 15 Eduskuntavaalit Koti & Puutarha Kuvat: Valtioneuvoston kanslia Älä unohda äänestää! Vaalien ennakkoäänestys ja vaalisunnuntai Kuvapankkikuva Kuva: Tallink Silja Porrashissin asennus helpottaa kotona asumista pidempään. 4 EETUn kysyi, puolueiden puheenjohtajat vastasivat 27 Seniorista alkaa tulla kuluttajien kuningas Ranskassa 48 EKL Ah onnea, oma puutarhamökki! PIIRIT Ensimmäinen edunvalvontaristeily täyttyi, toista jo lastataan KYMI, POHJANMAA JA UUSIMAA

2 2 Jos vähääkään epäröit, lipunmyyjä kyllä tietää ja opastaa Jos et tiedä, miten voisit selvittää, onko teatterilla menossa hyvä vai huono näytelmä, kannattaa samantien soittaa teatterin lippukassaan. K un puhelin soi Helsingin Kaupunginteatterin lippukassassa ja Sini Keinänen vastaa soittoon, voi olla varma, että saa rehellisen arvion teatterin tarjoamista esityksistä. Pyrin katsomaan kaikki esitykset, jotta osaisin kertoa niistä asiakkaille. Työni on saada asiakkaita teatteriin, mutta yritän olla puolueeton, kertoo Sini. Sini Keinänen aloitti teatteriuransa 5-vuotiaana. Äiti oli töissä Helsingin Kaupunginteatterissa Elannon ravintolapalveluissa ja pikkutyttö oli usein mukana. Puhelin soi, kun kehutaan Vielä on paljon sellaisia asiakkaita, jotka haluavat tulla varaamaan ja ostamaan lippunsa teatterin lippukassal- ta. Mieluinen asiakas on hyväntuulinen ja puhelias. Asiakkaista on tullut hyviä tuttuja. Toivon, että teatteriin tullaan avoimella mielellä. Uskon, että kaikille löytyy jokaisesta esityksestä jotain. Sinin mukaan osa katsojista tukeutuu arvosteluihin, mutta niitäkin tärkeämpi on viidakkorumpu, esimerkiksi sosiaalinen media. Jos jostain esityksestä on ollut kiittävä arvostelu, puhelin soi tiuhaan. Päiväkodista teatterityöläiseksi Kymmenvuotiaana menin musiikkiteatteri-ilmaisunkouluun, ja lukion jälkeen opiskelin Tampereen Komediateatterin oppilaskoulussa. Opiskelin sen jälkeen myös lähihoitajaksi, Sini Keinänen kertoo. Helsingin Kaupunginteatterilla Sini Keinänen on ehtinyt olla aulavahtimestarina ja avustajana muutamassa näytelmässä, Pariisin kukossa 2004 ja Ne kahdeksan valittua -näytelmässä Sini näyttelee enemmänkin. Parhaillaan hän harjoit- telee Vantaan Näyttämöllä Viulunsoittaja katolla -musikaalia. Ystävä soitti jo viime vuoden puolella ja kertoi, että näytelmään haetaan näyttelijöitä. Sini meni mukaan harjoituksiin ja sai Tzeitelin roolin. Kaupunginteatterin Ne kahdeksan valittua -näytelmän jälkeen Sini Keinänen keskittyi oman alan töihin päiväkodissa sekä muodostelmaluisteluharrastukseensa. Sitten jäin päiväkodista virkavapaalle, ensin vuodeksi. Mietiskelin ja pohdiskelin, ja päätin sen vuoden jälkeen jäädä teatteriin. Lipunmyynnissä oli töissä tuttuja työkavereita aulavahtimestariajoilta. Musikaaliliput myydään ajoissa Pidän työstäni. Meillä on hauska ja tiivis porukka myynti- ja markkinointiosastolla. Joka päivä oppii jotakin uutta ja on hienoa huomata, kuinka hyvin toimivassa työyhteisössä tuemme ja tsemppaamme toisiamme. Asiakaspalautteista saa energiaa. On kiva, kun voi olla avuksi asiakkaalle asiassa kuin asiassa, koskee sitten asiakkaan kysymys näytelmiämme tai aukioloaikojamme. Yksi motoistani on: Jos en tiedä otan selvää, paljastaa Sini Keinänen. Työnsä ja näyttelemisen lisäksi Sini Keinänen on Helsingin Luistelijoissa Mastersjoukkueen kapteeni. Muodostelmaluisteluharjoituksissa menee 1-2 iltaa viikossa ja loput vapaaillat kuluvat näytelmäharjoituksissa. Parhaillaan Sini ja hänen työtoverinsa myyvät syksyn Billy Elliot -musikaaliin lippuja sen ensi-ilta on Sini tunnustautuu musikaalien ystäväksi. Miss Saigon on hänen suosikkinsa. Suosikkilistalla ovat myös näytelmät, joissa on vahvaa, kerronnallista tulkintaa ja draamaa. Sellainen näytelmä puree, jonka tarinaan voi samaistua. Mieluinen asiakas on hyväntuulinen ja Leena-Maija Tuominen Kesän 2015 kesäteatteri TOIMINNANJOHTAJALTA n TIMO KOKKO Annathan ainoasi vaikuttamisen aika on nyt! E duskuntavaalit lähestyvät kovaa kyytiä. Ennakkoäänestys suoritetaan kotimaassa keskiviikosta tiistaihin ja ulkomailla keskiviikosta lauantaihin Varsinainen vaalipäivä on kotimaassa sunnuntai Tämän jälkeen alkaa hallituspohjan rakentaminen tulevalle eduskuntavaalikaudelle. Jännittävät ajat ovat siis edessä. Kuten viime numerossa viestimme, on Eläkkeensaajien Keskusliitto tehnyt erittäin kattavan tavoiteasiakirjan vaaleihin ja koko tulevaan eduskuntavaalikauteen liittyen. Tavoitteinamme on mm. vähentää eläkeläisköyhyyttä, parantaa ikäihmisten kuulluksi tulemista, palvelujen saantia ja ennaltaehkäisevää toimintaa, toi- mintakyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Tavoitteemme on jo saatettu myös poliittisten päätöksentekijöiden tietoisuuteen. Onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka ne otetaan huomioon tulevalla eduskuntavaalikaudella. Taloudellinen tilanne maassa on tiukka, mutta sen varjolla ei voi ummistaa silmiä ikäihmisiä selvästi kaltoin kohtelevilta epäkohdilta. Mielestäni sanonta, että hyvinvointiyhteiskunnan tuntee siitä, miten hyvin se hoitaa huono-osaisimmat eli köyhät ja sairaat kansalaisensa, ei ole tuulesta temmattu. Suomessa on vielä paljon parannettavaa. EKL:n liittokokouksessa nousi esiin erittäin voimakkaasti huoli pienituloisten eläkkeensaajien toimeentulo-ongelmista, ja nykytiedon valossa tilanne on vain pahenemaan päin. Eurooppa strategian mukaisesti Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyysriskissä elävien ihmisten määrää :lla vuoteen 2020 mennessä. Olemme viestittäneet, että asetettu tavoite on vaatimaton ja että sitä pitää nostaa. Sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämisen tulee olla yksi seuraavan vaalikauden keskeisimpiä tavoitteita. Liittomme on myös esittänyt useita toimenpide-ehdotuksia eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi. Ne luovat erinomaisen pohjan asioi- den parantamiseksi, jos niin halutaan. Eri puolueiden vaalitavoitteita tutkiessa huomaa, että toiset haluavat ja toiset eivät. Tälle palstalle suotu tila ei anna mahdollisuutta kuin yhden asian tarkasteluun tarkemmin. Valitsin aiheeksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan esittämän, mielestäni törkeän esityksen siitä, että sosiaaliturvan indeksitarkistukset voisi eduskuntavaalien jälkeen jäädyttää neljäksi seuraavaksi vuodeksi. Eläkkeensaajien Keskusliitto tuomitsi ja ampui sen alas omassa kannanotossaan välittömästi. Eduskuntapuolueista useampikin on ilmoittanut kannattavansa Etlan esittämää ajatusta. Neljä puoluetta on il- maissut, että tämä ei niille käy. Tilastokeskuksen viime joulukuussa julkaiseman ennakkotiedon mukaan maassa oli pienituloista vuonna 2013, nousua edellisvuoteen oli Sosioekonomisista ryhmistä ylivoimaisesti suurin pienituloisten joukko löytyy eläkkeensaajista. Voimme vain kuvitella, mikä olisi heidän kohtalonsa, mikäli seuraavan hallitusohjelman kirjoittajat kuuntelevat Etlaa tässä asiassa, ja osa näyttäisi valitettavasti kuuntelevan. Suomea ei EKL:n mielestä nosteta suosta sillä, että ostovoima tapetaan tyystin mm. pienituloisimmilta eläkkeensaajilta. Etlan paperissaan tekemä esitys, että

3 3 teatteriammatteja MATTI HELLSTEN päätoimittaja, chefredaktör Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Pensionstagarnas Centralförbunds ordförande PÄÄKIRJOITUS Äänestäminen kannattaa aina Vaalien alla nousee aina keskustelua siitä, kannattaako äänestäminen vaiko ei. Jotkut puhuvat jopa vaaliboikotista. Tätä perustellaan sillä, että äänestämisestä ei ole mitään hyötyä taikka sillä, että puolueet pettävät aina vaalilupauksensa. Onhan tämäkin yksi näkemys siitä, miten yhteisiä asioita pitäisi hoitaa. Det lönar sig alltid att rösta Under valen dyker det alltid upp diskussioner om det, att lönar det sig att rösta eller ej. Någon talar till och med om valbojkott. Detta motiverar man med, att man har ingen nytta av att rösta eller att partierna sviker alltid sina vallöften. Nu är också det här en syn på, hur man borde sköta gemensamma ärenden. puhelias, sanoo Sini Keinänen. Kuva: Ulla Wallinsalo. esityksiä listattu sivuille juustohöylä voidaan ongelmitta ulottaa myös meillä maksettaviin eläke-etuuksiin, on pöyristyttävä. Mielestäni puolueet, jotka olisivat tähän valmiita, ovat totaalisesti vieraantuneet pienituloisten arjesta. Nyt kannattaa tutustua eri puolueiden kantoihin erittäin tarkkaan, ennen kuin tekee päätöksen siitä, kenelle äänensä antaa. Tutkitusti suomalaiset eläkkeensaajat kokevat, ettei heidän äänensä kuulu yhteiskunnassamme tarpeeksi, ja että meillä on ikään perustuvaa syrjintää. Hyvin usein eläkkeensaajat mielletään harmaaksi massaksi, joka ei taustatapetista juuri erotu tai ei ainakaan saisi erottua ja josta on vain kuluja yhteiskunnalle. Mielestäni tämä harmaus merkitsee parhaimmillaan vaikuttamista iän mukanaan tuoman kokemuksen, tiedon ja taidon sekä osaamisen kautta. Nyt meillä kaikilla on vaikuttamisen paikka. Muistetaan kaikki käyttää ainokaistamme, annetaan äänemme tulevissa eduskuntavaaleissa. Ei ole ihan sama, millaisella ajatusmaailmalla varustetut ihmiset tekevät Arkadianmäellä päätöksiä ikäihmisiä koskevissa asioissa seuraavan vaalikauden aikana. Olen kyllä henkilökohtaisesti jyrkästi eri mieltä siitä, että ei kannata äänestää. Jörn Donnerin kirjanmyyntimainosta mukaillen olen sitä mieltä, että äänestäminen kannattaa aina. On hyvä muistaa se, että äänestämme itse tai emme, päättäjät, vaikkapa eduskuntaan, valitaan joka tapauksessa. Ei ole järkevää antaa muiden päättää puolestaan. Toistaiseksi ei myöskään ole löydetty nykyistä järjestelmää parempaa tapaa valita päättäjiä. Suomalaisen järjestelmän mukaan hallituksen muodostavat ne puolueet, jotka vaalien jälkeen pystyvät sopimaan hallitusohjelmasta. Siitä ei siis päätä mikään yksittäinen puolue. Tämä tarkoittaa myös sitä, että hallitusohjelma on aina kompromissi. Euroopassa ja lähialueilla on valtioita, joissa yksi puolue voi sanella yksinään hallitusohjelman ja myös päättää kaikesta lainsäädännöstä. Tällaisen vallankäytön jäljet eivät näytä kovin hyviltä. Yksi viime vuonna minua eniten kiukuttaneista asioista oli eläkeindeksien leikkaus. Olen edelleen sitä mieltä, että päätöksen vaikutuksia ei ollut selvitetty riittävän hyvin. Kateutta parempaa syytä en vielä ole keksinyt. Nyt käynnissä olevassa vaalikeskustelussa indeksiasiat ovat nousseet esille entistä voimakkaammin. Jotkut esittävät indeksien jäädyttämistä ei siis leikkaamista koko vaalikaudeksi, siis neljän vuoden ajaksi. Tämä olisi myrkkyä paitsi kotimaiselle kysynnälle ja talouskasvulle, mutta erityisesti pientä eläkettä saaville, joita Suomessa on todella suuri joukko. Indeksien jäädyttäminen on niin vakava asia, että pelkästään sen vuoksi kannattaa lähteä äänestämään. Kun mietit, ketä mahdollisesti aiot äänestää, ota selvää ehdokkaan ja hänen edustamansa puolueen näkemyksistä indeksien jäädyttämisessä. Ehdokkaita kannattaa tentata myös siitä, miten he suhtautuvat EKL:n vaalitavoitteisiin. Siis sankoin joukoin äänestämään! Meitä eläkkeensaajia on lähes puolet äänioikeutetuista. Jos saamme innostettua eläkkeensaajat vaaliuurnille, on sillä merkittävä vaikutus vaalitulokseen. Paitsi että äänestää itse, kannattaa yrittää vaikuttaa kavereihin ja tuttaviin, että myös he äänestäisivät. Vaaliaktiivisuutta voi lisätä vaikkapa sillä, että asioista puhutaan yhdistysten kokouksissa ja otetaan yhteyttä kavereihin. Jag är nog personligen helt av en annan åsikt om det, att det inte lönar sig att rösta. För att följa Jörn Donners bokförsäljningreklam är jag av den åsikten, att det lönar sig alltid att rösta. Det är bra att komma ihåg, att röstar vi själva eller ej, beslutsfattarna, till exempel riksdagen, väljs i varje fall. Det är inte förnuftigt att låta andra bestämma för en själv. Hittills har det inte heller hittats ett annat sätt att välja beslutsfattarna med än det nuvarande systemet. Enligt det finländska systemet bildas regeringen av de partier, som efter valet klarar av att enas om regeringsprogrammet. Om det besluter alltså inget parti ensamt. Det här betyder även det, att regeringsprogrammet alltid är en kompromiss. I Europa och i närområdena finns det stater, där ett parti kan diktera regeringsprogrammet och också besluta om all lagstiftning. Att använda makten på ett sådant här sätt ser inte bra ut. Ett ärende som mest förargade mig senaste år var nedskärningen av pensionsindexet. Jag är ännu av den åsikten, att beslutets inverkan inte har utretts tillräckligt bra. En bättre orsak än avundsjuka har jag inte ännu hittat på. Nu under de pågående valdiskussionerna har indexärendena tagits upp kraftigare än tidigare. Några föreslår en frysning av indexet alltså ingen nedskärning för hela valperioden, alltså för fyra år. Det här skulle dessutom vara ett gift för den inhemska efterfrågan och ekonomitillväxten, men särskilt för dem som får en liten pension, som det finns ett riktigt stort antal av i Finland. En frysning av indexet är en allvarlig sak, och redan av den anledningen bör man gå och rösta. När du funderar på, vem du möjligtvis ger din röst till, tag redan på kandidatens och hans/ hennes partis åsikter om frysningen av indexet. Kandidaterna kan också tentas på det, hur de förhåller sig till PCF:s valmålsättningar. Så gå i stor skara och rösta! Vi pensionstagare är nästan hälften av de röstberättigade. Om vi får pensionstagarna engagerade till valurnorna, har det en betydande inverkan på valresultatet. Förutom att man röstar själv, bör man försöka påverka sina kamrater och bekanta, att också de röstar. Valaktiviteten kan till exempel ökas med, att man diskuterar ärendena på föreningens möten och att man tar kontakt med kamraterna.

4 4 TEEMASIVUT eduskuntavaalit 2015 EETU asetti kysymykset Näitä EETU kysyi 1. Oletteko sitoutunut uuden omaishoitolainsäädännön välittömään valmisteluun kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman pohjalta? 2. Oletteko valmis seuraavan vaalikauden aikana korvaamaan vuoden 2015 alussa toteutetun eläkkeiden indeksien leikkauksen tuoman menetyksen? 3. Kannatatteko takuueläkkeen ja kansaneläkkeen tason korottamista? 4. Kuinka turvaatte ikääntyneille lähi- ja sote-palvelut heidän asuinpaikastaan riippumatta? Kansallinen Kokoomus Puheenjohtaja Alexander Stubb 1. Omaishoidon kehittämisohjelma on hyvä pohja lainsäädännön uudistamiselle. Omaishoidon asemaa on vahvistettava ja omaishoitoa lisättävä. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava. 2. Maamme talous on saatava nousuun. Eläkeläisten ostovoima ja toimeentulo on turvattava oikeudenmukaisella verotuksella ja taloudellisesti kestävällä sekä tasapuolisella tavalla. 3. Ennen maan talouden toipumista käytettävissä olevat vähät voimavarat pitää kohdistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen. 4. Maamme eri puolilla on kehitetty hyviä, jo toimivia malleja sotepalvelujen toteuttamiseksi ihmislähtöisesti ikääntyvän väestön osalta. Nämä uudet, taloudelliset toimintamallit on otettava käytäntöön sote-uudistuksen yhteydessä. Esimerkiksi sairastumisten ja loukkaantumisten yhteydessä ikääntyneiden on saatava pikaisesti kuntoutusta. Suomen Keskusta Puheenjohtaja Juha Sipilä 1. Kyllä. Ohjelma luo hyvät lähtökohdat sille, että omaishoitajat olisivat jatkossa keskenään yhdenvertaisessa asemassa kotikunnastaan riippumatta. On välttämätöntä, että omaishoidon tuelle luodaan valtakunnalliset yhtenäiset kriteerit ja hoitajien rahallinen tuki siirretään Kelan vastattavaksi. 2. Taloustilanne jatkuu tiukkana. Valitettavasti kaikkia nykyisen hallituksen leikkauksia ei pystytä korjaamaan. 3. Kyllä, mikäli talouden tilanne sen sallii. 4. Lähipalveluiden turvaaminen on sote-uudistuksen tarkoitus. Tarvitsemme uutta ajattelua palvelujen tuottamisessa ja toteuttamisessa. Mm. omais- ja perhehoitoa on lisättävä. Painopistettä on siirrettävä ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan. On huolehdittava ikäihmisille sopivista kyytipalveluista ja mahdollisuuksista päästä asioimaan palveluiden äärelle. On kuultava paremmin ikäihmisten näkemyksiä lähipalveluiden toteuttamisessa. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Puheenjohtaja Antti Rinne 1. Omaishoitolainsäädännön uudistuksen valmistelu saadaan toivottavasti liikkeelle vielä tällä hallituskaudella. Vuoden 2015 budjetissa lisättiin määrärahoja omaishoitajien terveystarkastuksiin ja vapaiden aikaiseen sijaishoitoon. SDP:n tavoitteena on parantaa omaishoitajien ja hoidettavien asemaa, yhdenvertaisuutta ja palveluja. 2. Jo vuonna 2015 indeksileikkausta kompensoidaan korottamalla verotuksen eläketulovähennystä. Tämä osittain kompensoi leikkausta pieni- ja keskituloisille eläkeläisille. 3. SDP halusi korottaa takuueläkettä jo kuluvalla vaalikaudella. Pysymme tavoitteessamme edelleen ja tavoitteenamme on korottaa takuueläkettä tulevalla vaalikaudella. 4. Ikääntyneiden lähipalvelut turvataan sote-uudistuksella, jonka tavoitteena nimenomaan on parantaa ihmisten yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin sekä turvata oikeus lähipalveluihin.

5 TEEMASIVUT 5 eduskuntavaalit 2015 puolueiden puheenjohtajat vastasivat Vasemmistoliitto Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki Suomen Kristillisdemokraatit Puheenjohtaja Päivi Räsänen Suomen ruotsalainen kansanpuolue Puheenjohtaja Carl Haglund Perussuomalaiset 2. varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä 1. Kyllä. Omaishoidontuen on oltava riittävä ja se on siirrettävä Kelan maksettavaksi. 2. Kyllä. 3. Kyllä. Terveyskeskusten asiakasmaksuista on luovuttava. Lääkkeiden korvausjärjestelmää tulee muuttaa helpottamaan pitkäaikaissairaiden ja paljon lääkkeitä tarvitsevien potilaiden kustannuksia. 4. Vanhustyössä on oltava riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Vanhusten itsemääräämisoikeus ja oikeus arvokkaaseen vanhuuteen on turvattava ja hoivan on vastattava tarpeisiin. On kehitettävä rinnakkain uudentyyppisiä yhteisasumisen muotoja, palveluasumista sekä pitkäaikaishoivaa ja -hoitoa sekä omais- ja kotihoitoa. Yksinasuvien vanhusten palvelutarvetta on arvioitava ja seurattava säännöllisesti. Vanhuspalvelulakiin on säädettävä sitovat henkilöstömitoitukset ja vähimmäismitoitus on nostettava 0,7 hoitohenkilöön hoidettavaa kohden. 1. Kyllä. Tavoitteemme on, että omaishoidon tuki siirretään Kelan maksettavaksi ja tuelle säädetään koko maahan yhteneväiset kriteerit. Se tulisi säätää verovapaaksi tuloksi. Sijaisapu on turvattava lakisääteisten vapaapäivien ja virkistyspäivien ajaksi. 2. KD on sitoutunut turvaamaan eläkkeiden ostovoiman. Myös pitkäaikaissairaiden ja monista sairauksista kärsivien sairaskulujen kohtuullistamisesta tulee huolehtia. 3. Heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten tilannetta tulee helpottaa ensisijaisesti. Seuraava eläkkeen korotus tulee kohdentaa takuueläkkeeseen. 4. KD:n vaatimuksesta sote-järjestämislakiin on kirjattu, että lähipalveluiden saatavuus turvataan. Kun hallintoa keskitetään, on riskinä, että palvelut karkaavat kauas. Nyt laki turvaa, että palvelut ovat lähellä ihmisiä. Panostamme kotiin tuotaviin palveluihin sekä perustason terveyspalveluihin. 1. Omaishoitolainsäädäntö kaipaa parannuksia, koska se nykyisenlaisena ei ole toimiva eikä myöskään kohtele henkilöitä tasa-arvoisesti. RKP tukee kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jotka tähtäävät omaishoidon kehittämiseen sekä parantaa ihmisten hyvinvointia. 2. Tämä on hyvä tavoite. Taloustilanne tulee seuraavalla vaalikaudella olemaan edelleen hyvin haasteellinen, minkä vuoksi emme voi antaa tästä lupausta. 3. Takuueläkkeen ja kansaneläkkeen tason nostaminen olisi hyvä asia, huomioiden kuitenkin valtiontaloudelliset haasteet. On tärkeää, että kaikille on turvattu riittävä toimeentulo. 4. RKP on suhtautunut hyvin kriittisesti sote-uudistukseen, sillä meillä on suuri huoli lähipalveluiden säilymisestä. Asia pitää huomioida jatkovalmisteluissa. Olemme myös painottaneet valinnanvapautta terveydenhoitopalveluihin liittyen. 1. Omaishoitajalaki on saatava mahdollisimman pian voimaan. Kehittämisohjelma antaa sille erinomaisen pohjan. Omaishoitajien asema on parannettava sille kuuluvaan arvoon. 2. Perussuomalaiset vastustivat kiivaasti leikkauksia. Indeksien leikkaus vaikeutti entisestään ahtaalla elävien tilannetta. On muistettava, että heijastumat näkyvät kaikissa muissakin niihin sidotuissa tukimuodoissa. 3. Ihmisten on tultava toimeen niin, että heidän ei tarvitse turvautua viimesijaiseen tulonsiirron muotoon, toimeentulotukeen. Eläkkeisiin on turvattava riittävä taso, jotta elinkustannusten nousun myötä ihmiset pystyvät niillä elämään. 4. Sote-laki on saatava voimaan hallitusti ja niin, että muun muassa lähipalvelut toteutuvat sellaisina kuin ne on tarkoitettu. Palvelujen saatavuus tulee turvata riippumatta siitä missä ihminen asuu. Tarvittaessa on säädettävä erillinen laki lähipalveluista.

6 6 TEEMASIVUT eduskuntavaalit 2015 Pohjoisen kansanedustaja Eduskuntaan myös Eläkeläisten ostovoimaa vahvistamalla työllistetään palvelualojen ammattilaisia. Pidetään porukalla puolta! ELÄKELÄISEN ARJESSA MUKANA Maksaja: Raimo Piirainen raimopiirainen.fi Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry esittää seuraavia toimenpiteitä eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi maassamme: Kansaneläke Pienituloisten taloudellisen tilanteen parantamiseksi on maassamme toteutettava kansaneläkkeen reilu tasokorotus. Yksinäisen eläkkeensaajan kansaneläke on mahdollisimman nopeasti nostettava takuueläkkeen tasolle. Sitä kautta nousisi myös kansaneläkettä saavien määrä ja useampi pienituloinen eläkkeensaaja saisi helpotusta elämäänsä. Kansaneläkkeeseen tehtävä tasokorotus on kirjattava eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen hallitusohjelmaan. Vähintäänkin on tehtävä kirjaus, että eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi toteutetaan toimenpideohjelma kansaneläkkeiden tason nostamiseksi. Työeläke Myös työeläkkeiden ostovoima on turvattava. Palkkapainotteisuutta on nostettava työeläkkeiden indeksitarkistuksissa. Vaihtoehtoisesti tulisi selvittää indeksijärjestelmän muuttamista niin, että se suosisi pieni- ja keskisuurta eläkettä saavia. Vuodenvaihteessa 2015 toteutettu indeksijäädytys leikkaa heti eläkkeensaajien reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason alemmalle kehitysuralle myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Tämä on pysyvä heikennys, mikäli jäädytystä ei hyvitetä täysimääräisenä tulevien indeksitarkistusten yhteydessä. Indeksijäädytys on korvattava eläkkeensaajille seuraavan vaalikauden aikana. Verotus Välillisten verojen korottaminen koskee kaikkein kipeimmin pienituloisia. Heidät on erityisesti huomioitava kaikissa tulevissa verolinjauksissa. Tuloveron tulevat muutokset eivät saa korottaa eläkkeiden verotusta suhteessa palk- EKL:n toimenpide eläkeläisköyhyyde ja liiton muut vaal katulojen verotukseen. Mahdollisten välillisten verojen korotukset on korvattava pientä ja keskisuurta eläkettä saaville. Pienet eläkkeet on pidettävä verottomana myös tulevaisuudessa. Verottoman eläkkeen alarajaa on nostettava perustulovähennystä sekä kunnallista että valtionverotuksen eläketulovähennystä korottamalla. Eläketulon verotus ei saa millään tulotasolla olla palkkatulon verotusta ankarampaa. Eläke- ja palkkatulon verotuksen vertailussa palkansaajan TyELmaksun lukeminen veroksi on ongelmallinen, koska maksu ei ole veroa. Tästä tulkinnasta on luovuttava siinä yhteydessä, kun palkansaajilta peritty työeläkemaksu ei enää vähennä eläkepalkkaa. Tämä tapahtuu vuonna 2017 tulevan eläkeuudistuksen yhteydessä. Yle-veron poisto pienituloisimmilta Vuonna 2014 eläkkeensaajalta alettiin periä veroa euroa ylittävistä vuosiansioista. Yle-veroa perittiin 7500 euroa ylittävästä tulosta. Yle-vero on poistettava kaikilta niiltä kansalaisilta, joiden tulot jäävät verotettavaa rajaa pienemmiksi. Pitkäaikaissairaiden omavastuut keveämmiksi Valitettavan usein pienituloiset kansalaisemme säästävät lääkkeistään ja muista terveydenhuollon kustannuksistaan, jotta rahat riittäisivät muihin menoihin. Tällä on merkittäviä kustannusvaikutuksia yhteiskunnallemme, kun eläkkeensaaja sairastuu pahemmin. Lääkkeiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sairauteen liittyvien matkojen saatavuus on turvattava myös pienituloisille. Niihin liittyvät maksukatot on yhdistettävä ja saatettava nykyistä alhaisemmalle tasolle. Asumiskulut alemmas Vanhusten odotetaan asuvan mahdollisimman pitkään kotonaan tulevaisuudessa. Samaan aikaan asumismenot kasvavat kovaa vauhtia. Eläkkeensaajien asumistuen tulorajoja on nostettava. Asumistuen määrää on korotettava nykyisestä 85 prosentista 95 prosenttiin asumistukilain mukaisista asumismenoista omavastuuosuuden vähennyksen jälkeen. Asumistuen omavastuuosuutta on vähennettävä. Toimeentulotuen perusosan korottaminen Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Käytännössä monet joutuvat kuitenkin selviytyäkseen turvautumaan toimeentulotukeen säännöllisenä tukena. Toimeentulotuki tulee nostaa tämänhetkisiä realiteetteja paremmin vastaavalle tasolle. EKL:n MUUT TAVOIT- TEET EDUSKUNTA- VAALEIHIN Osallisuus ja kuulluksi tuleminen perusoikeuksia Kaikkeen ikäihmisiä koskevaan lainsäädäntöön on otettava määräykset ikäihmisen oikeudesta tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa Euroopan sosiaalisen asiakirjan periaatteiden mukaisesti. Ikääntyvällä on oltava mahdollisuus siihen, 53 Kati Åhman-Kuosmanen SAVO-KARJALA KATI ÅHMAN-KUOSMANEN Eläkeindeksin leikkaus korvattava heti Omaishoidon tuki KELA:n maksettavaksi YLE-vero pois pienituloisilta Niilo Kärki everstiluutnantti, eläkkeellä kaupunginvaltuutettu PS järjestösihteeri 7 lasta, 5 lastenlasta UUSIMAA 63 KÄRKIEHDOKAS.fi IHMISET ISÄNMAA - ITSENÄISYYS Ilmoituksen maksaa Niilo.

7 7 -esityksiä n nujertamiseksi itavoitteet että häntä kuullaan asukkaana ja asiakkaana häntä koskevissa vanhustenhoidon ja hoivan suunnittelussa sekä toteutuksessa. Kunnissa toimivien vanhusneuvostojen toiminta- ja työskentelymahdollisuuksia on kehitettävä. Palveluja kehitettävä Lähivuosien keskeisiä haasteita on kohtuuhintaisten, esteettömien asuntojen saatavuuden turvaaminen ja lähipalvelujen kehittäminen. Hissittömissä taloissa asuu noin yli 65-vuotiasta. On myös varmistettava kotiin saatavien palvelujen riittävyys ja laatu. Niille vanhuksille, jotka haluavat ja kykenevät asumaan kotonaan, on turvattava riittävät ja kohtuuhintaiset terveys-, sairaus- ja sosiaalipalvelut. Sote-uudistuksessa tulee varmistaa peruspalvelujen yhdenvertainen saatavuus eri puolilla Suomea. Erityisesti harvaan asutuille seuduille tulee luoda uusia palvelujen järjestämistapoja täydentämään tärkeitä lähipalveluja. Palvelumaksut kohtuullisiksi Yhteiskunta teknistyy kovaa vauhtia. Palvelujen ostaminen internetissä on halvempaa kuin henkilökohtaisesti asioimalla. Pankkien konttoriverkostoa on harvennettu, jäljelle jääneiden aukioloaikoja on lyhennetty ja kassahenkilökuntaa vähennetty. Lisäksi maksuautomaatteja on karsittu. On kohtuutonta, että eläkkeensaajat joutuvat maksamaan suhteellisen pienistä laskuistaan tiskillä jopa 8 10 euroa laskulta. Lainsäädännöllä on turvattava, että ikäihmiset voivat saada pankki-, ym. palvelut samaan hintaan kuin tietokoneiden välityksellä palvelunsa hankkivat. Ikäihmisten aktivointi On tärkeää, että ikäihmiset pysyvät henkisesi ja fyysisesti aktiivisina. Ikäihmisille tulee tarjota yhteiskunnallisia palveluja edulliseen hintaan niin joukkoliikenteen kuin kulttuuriin osallistumisen osalta. Elintärkeät liikuntapalvelut on saatava ilmaiseksi. Eläkkeensaajajärjestöjä tuettava Eläkeläisjärjestöjen ennaltaehkäisevä työ lisää ja ylläpitää ikääntyneiden sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Lisäksi se on oikea täsmälääke yksinäisyyden torjuntaan. Eläkkeensaajajärjestöjä tulee tukea. Julkiset tilat on avattava järjestöjen käyttöön. Ikääntyville tulee turvata tarvittavat kokoontumistilat mahdollisimman joustavasti ja edullisesti. Kuntoutus kunniaan Julkisen vallan tavoitteena on kustannussäästöjä tavoiteltaessa vanhustenhoidon laitosvaltaisuuden vähentäminen. Tulevaisuudessa yhä useampi vanhus hoidetaan kotonaan. Palvelurakenteen muutos edellyttää, että avopalveluun, omaishoitoon ja perhehoitoon osoitetaan riittävät resurssit. Ennaltaehkäisevästä toiminnasta on muodostettava vakiintunut toimintatapa ja palvelu, jolla voidaan edistää ikääntyneiden toimintakykyä ja siten myöhentää laitoshoitoon joutumista. Lisäksi kotona asumisen turvaamiselle välttämättömiä kuntouttavia palveluja on oltava tarjolla nykyistä enemmän. Muistisairauksien tutkimukseen panostettava Muistisairaiden määrän arvioidaan maailmanlaajuisesti kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Maassamme on satsattava vanhusten muistiheikkouden tutkimisen kehittämiseen. Asiassa on tehtävä pohjoismaista yhteistyötä tietotaidon edistämiseksi ja tutkimuskulujen jakamiseksi. Omaishoidon lainsäädäntö heti työn alle Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa todetaan, että investointi omaishoitoon kannattaa ja että se tuottaa merkittäviä säästöjä eri hallinnontasoilla ja -aloilla. 470 miljoonan euron sijoitus sopimusomaishoitoon tuottaa jo vuonna 2020 noin 1,5 miljardin euron nettosäästöt julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluiden menoissa. Omaishoitolainsäädännön säätämisessä on vitkasteltu. Sen valmistelu on aloitettava välittömästi kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman pohjalta SANANSA MITTAINEN JOONAS HONKIMAA Aatteella on väliä joonashonkimaa.net KAAKKOIS-SUOMI 281 Tietää. Osaa. Uskaltaa. Mirja Suhonen, Uusimaa eduskuntaan. mirjasuhonen.net Mirjan tukiryhmä Ilmoituksen maksaja: Säde Tahvanaisen tukiryhmä Ahneus Hyvinvointi Lakiin vanhusten hoitajamitoitus TAHVANAINEN OSAAJA Eduskuntavaalit Uusimaa Maksaja: Backman & Paatero Kaakkois-Suomesta eläkkeensaajan asialle Jouni Backman 78 Sirpa Paatero 79 Kaakkois-Suomi

8 8 edunvalvonta Arvokas ikääntyminen jokaisen oikeus Vanhuus ei ole vamma, sairaus eikä ongelma. Toimintakyvyn rajoitukset syntyvät iän myötä ja niihin on vastattava kunkin yksilön tarpeen mukaan inhimillisesti ja turvaa antaen. Palvelujen tulee olla joustava ketju kotiin annettavia palveluja, palveluasumista ja vanhuksille tarkoitettuja laitoksia. Eläkkeen on riitettävä elämiseen. Kansakunnan sivistyksen taso mitataan suhtautumisessa vanhuksiin - Pentti Arajärvi, professori Ilmoituksen maksaa P.Arajärvi Helsinki Välittävää vaikuttamista. MÄKISALO- ROPPONEN kansanedustaja, sairaanhoitaja, terveystieteiden tohtori Savo-Karjalan vaalipiiri Oikeudenmukaisuus on kaiken toimintani lähtökohta. Jukka Gustafsson ASIAT JA ARVOT KOHDALLAAN Eläkeläiset ovat yhteiskunnan ilo ja voimavara Eläkeläisten indeksikorotukset maksettava täysimääräisesti Pienten eläkkeiden verotusta kevennettävä ostovoiman parantamiseksi Tehty indeksijäädytys korjattava Sivistystä. Osaamista. Sydämellisyyttä Ilmoituksen maksaja: Merja Mäkisalo-Ropponen Maksaja: Jukan tukiryhmä EKL allekirjoitti vapaaehtoistyön adressin Eläkkeensaajien Keskusliitto on allekirjoittanut yhdessä useiden muiden sosiaalialalla toimivien järjestöjen ja yhteisöjen kanssa vetoomuksen vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä hallituskaudella Adressilla vedotaan kaikkiin eduskuntavaaleissa 2015 ehdokkaita asettaneisiin puolueisiin. Vapaaehtoistoiminnan haasteena Suomessa on sääntelyn epäselvyys. Toiminnan järjestämistä koskeva lainsäädäntö on pirstaleisena eri lakien sisällä, eikä vapaaehtoistoiminnan horisontaalisten edellytysten kehittäminen kuulu minkään ministeriön toimialaan. Keväällä 2014 laaditussa valtioneuvoston demokratiapoliittisessa selonteossa linjataan, että vapaaehtoistyön edellytyksiä kehitetään, vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämistarpeita selvitetään ja ohjeistuksia täsmennetään sekä selvitetään ministeriöiden koordinointivastuita vapaaehtoistoimintaa koskevan lainvalmistelun sekä vapaaehtoistoiminnan yleisten edellytysten luomisen osalta. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KA- NE) Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset -työryhmä ja Kansalaisareena toteuttivat syyskuussa 2014 kyselyn, jolla selvitettiin niitä esteitä, joita vapaaehtoistyötä koordinoivat ja organisoivat yhteisöt näkevät vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä, sekä sitä, miten vapaaehtoistyön toimintaedellytyksiä pitäisi parantaa. Vapaaehtoisuuden esteitä 1. Tiedonpuute vapaaehtoisten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä vapaaehtoistyömahdollisuuksien saavutettavuuden ongelmat. 2. Taloudellisten resurssien vähäisyys; yhteiskunnallis- URMAS ten vapaaehtoistyön rahoitusmallien ja yhteishankkeiden niukkuus. 3. Lainsäädännölliset ja hallinnolliset esteet ja rajoitteet vapaaehtoisena toimimiseen (työlainsäädäntö, verolainsäädäntö, työttömyysturvalaki) eli vastuukysymysten epäselvyys ja palkattoman ja palkallisen työn rajanvetoon liittyvät ongelmat. Adressin allekirjoittaneet yhteisöt haluavat olla mukana vahvistamassa vapaaehtoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja esitämme, että vapaaehtoinen toiminta otetaan seuraavan hallituskauden kehittämiskohteeksi. Ne tarjoavat myös asiantuntemustaan käyttöön. Järjestöt ovat yleishyödyllisiä ja voittoa tavoittelemattomia toimijoita, joilla on suuri merkitys suomalaiselle demokratialle ja ihmisten hyvinvoinnille. Vapaaehtoistoiminta edistää ihmisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä ennaltaehkäisee kansansairauksia, päihdeongelmia ja mielenterveyden ongelmia. Lasten ja nuorten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ehkäisee sosiaalista syrjäytymistä sekä tarjoaa mahdollisuuden oppia työelämässä ja yhteiskunnassa hyödyllisiä taitoja. Vapaaehtoistoiminta luo myös mahdollisuuksia kansainväliselle yhteistyölle ja globaalin vastuun kantamiselle. Myös eläkeiässä oltava oikeus psyykkiseen kuntoutukseen Ikäihmisten mielenterveyden ongelmia ei tunnisteta riittävästi. Suomessa on mielenterveystyötä tekevien järjestöjen kokemuksen mukaan ikäihmisiä, jotka tarvitsevat mielenterveytensä tukemiseen yhteiskunnan apua, mutta eivät sitä ikänsä vuoksi saa. Tähän epäkohtaan ottivat Mielellään-hankkeessa toimivat järjestöt kantaa. Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurannan kuntakyselyssä 2013 kävi ilmi, että kunnissa koetaan ikäihmisten mielenterveyspalvelut riittämättömiksi. Edes Kelan psykoterapiatukea eivät saa yli 67-vuotiaat. Tämä on ikäsyrjintää. Tulee mieleen: kuntoutetaanko ihmisiä vain työelämään? Jos kaikki arvioidaan vain taloudelliselta kantilta, puoltaisi tuen saamista se, että iäkkäänä kotona pärjäämiseen tarvitaan hyvää kuntoa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, sanoo Petra Toivonen, EKL Elinvoimaa -hankkeen projektipäällikkö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on selvittänyt suomalaisten psyykkistä kuormittuneisuutta. Eniten kuormittuneita olivat yli 75-vuotiaat ja vähiten vuotiaat. Henkinen kuormitus siis lisääntyy kun vanhetaan, ja nuoret eläkeläiset ovat mieleltään hyvinvoivia. Asiantilaan vaikuttaa fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, kroonisten sairauksien ja lääkitysten lisääntyminen sekä erilaiset menetykset. Vaikka monille riittää keskusteluapu eli nähdyksi ja 42

9 edunvalvonta 9 kuulluksi tuleminen, tulee peruspalveluiden tarjota ikäihmisille myös mielenterveyspalveluita. Kotiin jalkautuva kriisiapu helpottaa akuuteissa tilanteissa. Hoidon lisäksi tarvitaan mielenterveyttä edistäviä keinoja, kuten vapaaehtoistyötä, tukihenkilötoimintaa, avoimia päivätoimintapaikkoja esim. olkkareita ja erilaisia ryhmiä. Psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja masennukseen al- tistavat ikäihmistä vähäiset ihmissuhteet, yksinäisyys ja heikko sosiaalinen pääoma. Heikoimmassa asemassa ovat palveluiden ulkopuolelle jäävät ikäihmiset. He eivät välttämättä osaa hakea tarvitsemaansa apua ja tukea mistään. Vähäisetkin ihmiskontaktit tai asia, jota odottaa, luovat positiivista tulevaisuuden maisemaa, sanotaan Mielellään-hankkeen kannanotossa. Kuntien lisäksi järjestöillä on paljon osallistavaa ja mielen hyvinvointia edistävää toimintaa. Eläkkeensaajien Keskusliitolla, Eläkeliitolla, Suomen Mielenterveysseuralla, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitolla, Kotipirtti ry:llä ja Vanhusten palvelutaloyhdistys Mereolla on Mirakle-projektin alla Mielellään-hankeyhteistyökuvio, jonka rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. UUSI ROHKEA PIRJO ALIJÄRVI 87 Eläkkeet eivät kehity Ruotsissakaan EKL:n Helsingin ja Uudenmaan piirien seminaariristeilyllä helmikuun lopulla tutustuttiin muiden kiinnostavien aiheiden ohella Ruotsin veljesjärjestön Pensionärernas riksorganisationin eli PRO:n toimintaan. Bo Johansson, PRO-aktiivi kaikilla toiminnan tasoilla, oli kutsuvieraana seminaarissa. Bo esitteli PRO:n toimintaa ja kertoi ruotsalaisia eläkkeensaajia koskettavista ajankohtaista kysymyksistä. Moni asia on heidän järjestössään samoin kuin meillä, eli toiminta pyörii perus-, piiri- ja liittotasolla. Paikallisyhdistyksissä harrastetaan monipuolisesti kaikkea liikunnasta kädentaitoihin, matkaillaan ja ollaan yhdessä. Piiritasolla järjestetään mm. koulutusta ja liitto julkaisee omaa lehteä, jonka saa jokainen jäsen. Kuulostaa siis kovin samanlaiselta kuin meidän toimintamme. Erona on jäsenmäärä: PRO:ssa jäseniä on Noin suuren jäsenpohjan ansiosta PRO on Ruotsissa iso mielipidevaikuttaja, kun puheena ovat ikäihmisiä koskevat kysymykset. Tämän päivän tärkein edunvalvontakysymys Ruotsissa on koko eläkejärjestel- män kunnollinen uudelleenarviointi. Eläkkeiden kehitys on viimeisten kahdeksan vuoden aikana pysynyt nollassa, kun palkat ovat nousseet samana aikana 36 prosenttia. Ruotsin eläkejärjestelmässähän on mahdollista myös eläkkeiden pieneneminen, ja näin onkin käynyt viimeisinä vuosina useamminkin. Siksi kokonaismuutos ei ole noussut yli nollan. Samoin kuin meillä Suomessa, myös ruotsalaiset eläkkeensaajat maksavat enemmän veroja kuin palkansaajat. Ruotsissa naisten keskieläke on selvästi miesten eläkettä pienempi: naisten keskieläke oli vuonna 2012 n euroa ja miesten n euroa. Takuueläke on samansuuruinen kuin Suomessa. Tällä hetkellä Ruotsissa eläkkeelle jäävistä naisista hieman yli puolet jää takuueläkkeelle. Eläkeläisköyhyys on myös siellä ongelma. Noin eläkkeensaajaa elää EU:n köyhyysrajan alapuolella. PROn paikallisyhdistysten toiminnan monipuolisuutta voi verrata EKL:n vastaavaan. Kuorot laulavat, teatteriryhmät näyttelevät; sauvakävellään, keilaillaan ja rivitanssitaan. Yhdessä käydään teatterissa ja elokuvissa, matkaillaan kotimaassa ja risteillään Suomeen. 261 Yhdistys kerää jäsenmaksua, josta osa menee liitolle ja osa piirille. Eräät kunnat maksavat toiminta-avustuksia, toiset eivät ja kolmansilta saa vain vuokra-avustuksia. Tutuilta kuulostivat myös arpajaisten pito, kahviraha ja kirpputoritoiminta. Suurin ongelmakin on tuttu myös täällä meillä. Kokoontumispaikoista on suuri pula. Koulut ovat tyhjinä iltaisin, työväentaloja ei ole kaikkialla. Seurakuntasalit ja kunnalliset kokoontumistilat ovat kiven alla. Petra Toivonen kehityssihteeri Bo Johansson esitteli PRO:n toimintaa Helsingin ja Uudenmaan piirien seminaariristeilyllä Tukholmassa. Kuva: Veikko Räsänen. SDP HÄME REILU HOIDON, HOIVAN JA MUIDEN PALVELUJEN SAANTI EI SAA OLLA KIINNI LOMPAKON PAKSUUDESTA. Pirjo Alijärvi Tekoja eläkkeensaajien puolesta! 258 UUSIMAA EHDOLLA EDUSKUNTAAN MEILLÄ ON VARAA KORJATA TAITETTU INDEKSI KIMMO KILJUNEN Uusimaa Kimmo Kiljusen kirjauutuus

10 10 teemasivut: eduskuntavaalit 2015 KIRJE SINULLE HYVÄ YSTÄVÄ. PARANNUKSIA Sosialidemokraattinen puolue on tällä vaalikaudella pyrkinyt, vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, toimimaan myös eläkkeensaajien aseman parantamiseksi. Vaalikauden aikana on tehty useita toimia, joilla erityisesti toimeentulon edellytyksiä on haluttu turvata. Sosialidemokraattien vaatimuksesta on toteutettu pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien ostovoiman parantaminen eläketulovähennyksen korottamisella. Korotuksen myötä esimerkiksi 1000 euroa/kk eläkkeestä käteen jäävä summa kasvoi 70 euroa vuodessa /kk eläkkeestä käteen jäävä summa kasvoi 78 euroa vuodessa, 1500 /kk eläkkeestä käteen jäävä summa 86 euroa vuodessa ja 1750 /kk eläkkeestä 94 euroa vuodessa. Koko vaalikautena tapahtuneiden veropäätösten myötä erityisesti pienen eläketulon verotus on keventynyt. Kokonaisuutena euroa vuodessa eläkettä saavan verotus on keventynyt 295 euroa vuodessa, euroa vuodessa saavan 130 euroa vuodessa. KORJATTAVAA UUDISTUKSIA TAVOITTEEMME Edellä mainittujen muutosten lisäksi SDP pyrki takuueläkkeen 15 euron korotukseen kesän 2014 budjettiriihessä. Tämä olisi auttanut kaikkein pienituloisimpia eläkkeensaajia. Hallituksesta ei kuitenkaan löytynyt tukea tälle esitykselle, jonka vuoksi se jäi toistaiseksi toteutumatta. Hallituskaudelle on kuitenkin osunut myös virheitä. Kansaneläke- ja työeläkeindeksien mukaisten korotusten leikkaaminen tälle vuodelle ei ollut oikea eikä oikeudenmukainen päätös. Kyseinen leikkaus tehtiin valtiontalouden tasapainotavoitteen saavuttamiseksi, mutta osuu ostovoimaan vaikuttaessaan kotimaiseen kysyntään ja sitä kautta työllisyyteen. Tämänkaltainen säästötoimi ei siten ole tehokas eikä oikeudenmukainen eläketason vakauteen tulee voida luottaa. Eläkkeiden lisäksi olemme toteuttaneet uudistuksia, jotka parantavat omaishoitajien asemaa. Esimerkiksi tämän vuoden talousarviossa lisättiin resursseja omaishoitajien sijaisapuun ja terveystarkastuksiin. Iäkkäimpien eläkkeensaajien asemaan vaikuttavia asunto-olojen parantamiseen myönnettäviä avustuksia on lisätty ja voimaan on saatettu vanhuspalvelulaki. Haluamme jatkaa eläkkeensaajien aseman ja toimeentulon parantamista myös tulevalla vaalikaudella, mikäli saamme kansalaisilta luottamuksen tulevissa vaaleissa. Tavoitteemme tulevalla vaalikaudella on - eläkkeiden indeksileikkausten estäminen - takuueläkkeen korottaminen 15 euroa/kk - uuden omaishoitajalainsäädännön säätäminen Nämä tavoitteet on taloudellisesti mahdollista saavuttaa. Ne vaativat kuitenkin toteutuakseen kansalaisten tuen. Toivon, että näiden tavoitteiden toteuttamiseksi sosialidemokraatit saavat tukesi. Antti Rinne ILMOITUS

11 Kotihissi elämää helpottamaan Esteetön koti on turvallinen koti kaikille. Kotihissit mahdollistavat turvallisen ja mukavan asumisen omassa kodissa myös myöhäisemmällä iällä. Teemana KOTI 11 Väestön ikääntyessä on myös Suomessa herätty esteettömän kodin tärkeyteen niin kotona selviytymisen kuin asumismukavuudenkin osalta. Ympäristöministeriön julkaiseman Ikäkoti Kuntoon -kampanjan avulla pyritään herättämään ihmisten tietoisuutta omassa kodissa piilevistä haasteista, joita ei vielä nuorempana huomata, mutta joihin olisi helpompi puuttua jo hyvissä ajoin etukäteen. Ikääntymisen myötä asunnon selkeys, kynnyksettömyys sekä monet pienet käytännön pikku apuvälineet tulevat päivä päivältä tärkeämmiksi. Euroopassa jo pitkään käytetyt kotihissiratkaisut alkavat pikku hiljaa yleistyä myös Suomessa. Yksinkertaisimmillaan porrasaskelmiin asennettavat tuolihissit ja elämää helpottavat pystysuoraan nostavat tyylikkäät kevythissiratkaisut alkavat löytää tiensä myös suomalaisten koteihin. Kotihisseihin on tapauskohtaisesti mahdollista saa- da yhteiskunnan avustuksia sekä maksutonta korjausneuvontaa. Vanhustyön Keskusliiton alueelliset korjausneuvojat avustavat mielellään kodin esteettömyyden kartoittamisessa. ARA:n myöntämää vanhusten ja vammaisten korjausavustusta (40/70 % kustannuksista) on mahdollista hakea kotihissin asentamiseen, mikäli tulo- ja varallisuusehdot täyttyvät. Kerrostalojen porrashuoneisiin asennettaviin porrashisseihin on taloyhtiön mahdollista hakea 50 % avustusta liikuntaesteen poistoon, mikäli olemassa olevalle hissille ei ole esteetöntä kulkua tai perinteisen hissin hankkiminen ei ole mahdollista. Joensuun alueella on aloittanut uusi projekti, Hyvän ikäasumisen palvelukeskus HIP. HIP toiminta on avointa kaikille palvelua tarvitseville, ikäihmisille, heidän läheisilleen ja asiasta kiinnostuneille. Toiminta ulottuu Pohjois- Karjalan maakunnan koko alueelle. HIP-neuvoja tulee pyydettäessä käymään ja tekee laajan kartoituksen sekä osaa neuvoa, mistä erilaisia asumisen apuvälineitä pystyy hankkimaan ja minkä hintaisia ne ovat. Hissipörssi Yhtiöt Oy toimittaa yksilöllisiä ratkaisuja koko Suomen alueella jo yli 2000 toimitetun hissin kokemuksella. Kotihissiprojekteissamme käymme yleensä paikan päällä kartoittamassa tilanteen, jotta saamme käyttäjälle parhaiten soveltuvan ratkaisun suunniteltua. Kartoituskäynti on aina veloitukseton. Autamme myös asiakasta huomioimaan mahdolliset muutkin liikuntaesteet ja kerromme, mikäli hänen on mahdollista saada avustuksia hissin hankintaan, sanoo Pekka Pippuri, Hissipörssi Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja. Pippuri kertoo, että heidän yrityksensä mitoittaa portaat valokuvaustekniikalla, jolloin portaasta saadaan mittatarkka, kolmiulotteinen kuva porrashissin valmistusta varten. Hissin tuotanto tehtaalla kestää 2-4 työviikkoa. Asennukseen menee yksi työpäivä. Kokonaisaika tilauksesta Porrashissin asennusta. Kuva: Hissipörssi Yhtiöt. hissin käyttöönottoon on yleensä 4-6 työviikkoa, riippuen portaan mallista ja hissin varustelusta. Kuilullisissa kevythisseissä asennusaika on pidempi, 2-3 työpäivää. Savossa syntynyt, Karjalassa karaistunut Kokonaisaika tilauksesta hissin käyttöönottoon vaihtelee 4-10 työviikon välillä, riippuen hissimallista ja varustuksesta. Itä-Suomen asialle KYLLÄ Vanhuspalvelu- ja omaishoitolaille EI Palvelumaksujen korotuksille Maksaja: Ari Marjetan tukiryhmä KYLLÄ Eläkkeiden ostovoiman kehittämiselle EI Eläkkeiden indeksien jäädyttämiselle KYLLÄ Eläkkeiden ja palkkojen verotuksen yhtenäistämiselle 45 EI Eläkkeensaajien asumisen lisäkustannuksille facebook.fi/amarjeta Savo-Karjalan vaalipiiri

12 12 ILMARI NURMINEN EDUSKUNTAAN PIRKANMAALTA Vielä kerran uuteen Uutta energiaa ikäihmisten ja omaishoitajien turvaksi! Opiskelen kunta- ja aluejohtamista yliopistossa. Toimin kirkko- ja kaupunginvaltuutettuna sekä Pirkanmaan omaishoitajien hallituksen jäsenenä. Olen laatinut Koukkuniemen vanhainkodista tutkimusta. Kokemuksen jälkeen perustin nimeä keränneen kansalaisaloitteen, jossa vaadin vanhainkotien asukkaille oikeutta ulkoiluun. Rakennan entistä oikeudenmukaisempaa ja välittävämpää Suomea politiikan avulla. Ilmaria Eläkeläisten toimeenäänestäisin tulo on turvattava minäkin, ja omaishoitajien jos olisi työtä on tuettava. vaalipiirissäni Pyydän Sinun ehdokkaana. luottamustasi Timo Roos yhteiselle työlle. Toukokuun alussa vihdoin loppuu odotus pääsystä uuteen kotiin. Pisimpään asumishankkeessa mukana olleille odotusta on kertynyt yli seitsemän vuotta, sillä keskustelu yhteisötalohankkeesta käynnistyi H 51 PIRKANMAA ELÄKELÄISTEN ASIALLA. JUHA MALMI Kansanedustajaehdokas, Uusimaa Kaupunginvaltuutettu Ekonomi, kauppatieteiden maisteri eläkeläisten ostovoimaa lisättävä! asumisen hintaa on alennettava! omaishoitajille enemmän tukea! vanhustenhoidon resurssit ja hoidon hyvä laatu on taattava lain voimalla! 73 anketta toteuttamaan perustettiin Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys helmikuussa Omatoimi-taloon tulee yhteensä 24 huoneistoa. Niistä kuusi on 64,5 m2 huoneistoa ja sama määrä 53 neliöisiä. 42 m2 huoneistoja on 12. Kaikki huoneistot ovat varattuja, ja niihin asukkaat pääsevät muuttamaan vapun jälkeisellä viikolla. Käsittelyssä oli kaksi rakennussuunnitelmaa, jotka Asumisoikeusyhdistys joutui liian kalliina hylkäämään. Viime vaiheessa jouduttiin luopumaan yhteiskeittiöstä ruokailutiloineen, jotta hinta saatiin Raha-automaattiyhdistyksen ja ARAn asettamiin rajoihin. Kerrostalo pystyyn seitsemässä kuukaudessa Sen jälkeen kun lopulliset suunnitelmat valmistuivat, eteneminen on ollut ripeää. Elokuun lopulla 2014 asumisoikeusyhdistyksen hallitus hyväksyi suunnitelmat, ja lopullinen päätös nuijittiin asukaskokouksessa 18. syyskuuta. Rakentaminen käynnistyi seuraavana päivänä. Toukokuun alussa uuteen puukerrostaloon muuttaa seitsemän pariskuntaa ja 17 yksinään eläjää. Rakennuksen betoninen pohjakerros valmistui viime vuoden lopulla. Sen jälkeen rakentaminen on ollut elementtien kuljetusta rakennuspaikalle ja nostamista paikoilleen. Nopean toteutuksen on mahdollistanut elementtirakentaminen. Huoneistoelementit on valmistettu Stora-Enson Hartolan tehtaalla. Hankkeen kokonaishinta on euroa. Siitä asumisoikeusmaksujen osuus on euroa ja RAY:n avustuksen osuus euroa. Loppu eli on rahoitettu Kuntarahoituksen myöntämällä lainalla, jolle on saatu Saarijärven kaupungin takaus. Asumiskustannukset ovat alkuvaiheessa 7,70 euroa asuinneliöltä. Iäkkäiden yhteisötalo Omatoimi ei ole palvelutalo eikä hoivakoti, vaan iäkkäiden ihmisten yhteisöllinen asuintalo, jossa jokaisella asukkaalla on oma huoneisto joko yksin tai yhdessä puolison kanssa. Asunnoissa on tilava kylpyhuone/wc, mutta ei saunoja. Tämä on turvallisuuskysymys. Kellarikerroksessa on yhteissauna sekä saunatupa. Yhteisöllisyys tarkoittaa, että talon ja sen ympäristön siisteydestä lumitöitä lukuun ottamatta huolehtivat asukkaat vuorovedolla. Useimmat asukkaat tuntevat toisensa pitkältä ajalta. Se antaa mahdollisuuden monenlaisiin yhteisiin harrastuksiin. Talo on hyvin keskeisellä paikalla. Rollaattorimatkan päässä ovat kauppa, kirjasto, kirkko, kapakka ja kuntosali uimahalleineen. Yhteiskunnallekin hyvä vaihtoehto Kun yhteiskunta vähentää laitospaikkoja, yhteisötalot ovat yksi vaihtoehto luoda ikääntyville ne olosuhteet, joissa he selviytyvät mahdollisimman pitkään ilman apua, toinen toistaan tukien. Yhteistoiminta luo yhteenkuuluvuutta ja lisää aktiivisuutta.yhteisö ei vastaa asukkaittensa hoidosta, mutta huolehtii siitä, ettei kukaan jää yksin. Kunnon heiketessä asukkaalla on mahdollisuus hankkia itselleen henkilökohtaisia palveluja. Yhteiskunta hyötyy yhteisöasumisesta siten, että laitoshoidon tarve vähenee ja siirtyy aivan vanhuuden loppuvaiheeseen. Viljo Heinonen Seuraava Eläkkeensaaja-lehti ilmestyy aineistot 8.5. mennessä! ÄÄNELLÄ ENEMMÄN näkemystä ja kokemusta Savo-Karjalasta IHMISEN ASIALLA TÄTÄ MAATA EI MYYDÄ! Ilmoituksen maksaja: tukiryhmä Suosittelemme Sinulle Kaarlo IsoKalle Julkunen Eduskuntavaalit su (ennakkoäänestys ) KAAKKOIS-SUOMI Kansanedustaja Suna Kymäläinen Allekirjoita kansalaisaloite maakaupoista oikeusministeriön kansalaisaloite.fiverkkopalvelussa tai tule tekemään se vaalikiertueella. Seuraa ilmoittelua alueesi lehdissä. MAKSAJA: TEAM SUNA 100 Armi 49 Rautavuori SAVOKARJALA

13 Teemana KOTI 13 kotiin YHTEISÖTALOON Rollaattorimatkan päässä ovat kauppa, kirjasto, kirkko, kapakka ja kuntosali uimahalleineen. Omatoimi-talo on ensimmäinen Saarijärvelle valmistuva puukerrostalo ja ensimmäinen asuinyhteisötalo. Kuva: Viljo Heinonen. Kansanedustaja TARJA FILAT V Tavoitteenani on: - Vahvistaa julkisia terveyspalveluja - Rakentaa turvallista arkea vanhuksille - Taistella eriarvoistumista vastaan - Auttaa nuoria ja työttömiä työhön Uudessa elementtirakentamisessa valmiit keittiöt ja pesuhuoneet kuuluvat urakkaan. Kuva: Viljo Heinonen. SINUN ÄÄNESI EDUSKUNNASSA, TAHTONAINEN OIKEASTI VASEMMALTA Pidetään yhteyttä: filatov.net, p , NO 77 HÄME OTETAAN VASTUU IHMISESTÄ #eko Sirpa Karjalainen asukasisännöitsijä, Kuopio JHL 590 TOIMIVAT PALVELUT ARJEN TURVANA OMAISHOITO JA HENKILÖSTÖ MITOITUKSET KUNTOON ERKKI LAUKKANEN ekonomisti ja kauppatieteiden tohtori 172 Uusimaa riittamakinen.fi Keski-Suomi ASKEL UUTEEN AIKAAN 83 Maksaja: Keski-Suomi Uuteen Aikaan JÄRKEÄ JA SYDÄNTÄ PÄÄTÖKSENTEKOON

14 27 Seniorista kuluttajien kuningas Koska vuonna 2050 joka kolmas ranskalainen on 60-vuotias tai sitä vanhempi, palvelujen tarjonta ja saatavuus mullistuvat lähivuosikymmeninä. Myös markettien esillepano muuttuu, seniorituotteiden vallatessa yhä enemmän hyllytilaa. Samalla pakkausten avattavuus helpottuu ja tuoteselosteen teksti suurenee. Ikääntyville kuluttajille suunnatuista palveluista on kasvamassa tulevien vuosikymmenien merkittävin työllistäjä. S iitä huolimatta, että Ranska on Euroopan syntyvyystilastojen kärjessä, yli puolet kaikkien kotitalouksien ostopäätöksistä on tänä päivänä jo eläkeläisten käsissä. Tämän yhä merkittävämmäksi kasvavan kuluttajaryhmän tarpeet ja toiveet alkavat jo näkyä television mainoskatkoilla. Ja ne kiinnostavat niin tutkijoita kuin palvelun tarjoajiakin. Eläkeikäisten tarpeita kartoittanut selvitys jakaa ikäihmiset kolmeen kuluttajaluokkaan. Ensimmäisinä ovat itsenäiset vuotiaat aktiiviset ja hyväkuntoiset, joilla on oma asunto ja talous kunnossa. He ovat kuluttajien kuninkaita, joita niin mainostajat kuin tuotevalmistajatkin kalastelevat. Seuraavaan luokkaan katsotaan kuuluvan vuotiaat, vielä itsenäiset vanhukset, joiden kunto on heikentynyt ja joille pitää kehitellä erikoistuotteita. Viimeisenä luokkana tulevat hoitoa tarvitsevat heikkokuntoiset vanhukset, joiden ostopäätökset tekee heidän puolestaan omainen tai hoitaja. Koska tutkimuksen mu- kaan valtaosa vanhuksista haluaa Ranskassa jatkaa niin pitkään muin mahdollista asumista omassa kodissaan, huutavin tarve tulee olemaan kotihoitajista. Myös liikuntyakyvyn säilyttävillä apuvälineillä on markkinaa kuten myös terveydentilaa valvovilla laitteilla, joilla voi osittain korvata puuttuvan hoitohenkilökunnan. Laitetaan nuoret kurkottelemaan Pariisissa pidettiin vastikään ikääntyville suunnattuihin tuotteisiin ja palveluihin erikoistuneet Silver Economy -messut. Messuilla esiteltiin muun muassa asunnon erilaisia älypinnoitteita sekä taloustöissä auttavia ja terveydentilaa seuraavia robotteja. Aku Ankasta tuttu Pelle Pelottoman pikku apulainen on pian vanhenevan talouden todellisuutta. Silver Economy -messujen johtaja Alain Bossetti kertoo ranskalaisten elintarvikealan yritysten kehittelevän parhaillaan helposti pureskeltavia elintarvikkeita ja einesan- noksia. Tulevaisuudessa perhepakkausten määrä tulee markettien hyllyllä väistymään yksittäispakattujen senioriannosten tieltä. Myös ravintosisältöjen edellytetään tulevaisuudessa täyttävän entistä paremmin vanhenevan elimistön tarpeet. Useimmiten puhutaan vain tuotteista, mutta myös pakkausten suunnittelussa on oltava uudenlainen asenne. Yli 60 prosenttia senioreista ei saa tuoteselosteista selvää ja pyörittelee turhaan pakkausta käsissään löytämättä ravintosisältöä. Myös paketin aukaisu tuottaa ongelmia iässä, jossa sormivoima heikkenee. Tarvitaan helpommin kierrettäviä korkkeja ja pidempiä vetokielekkeitä, joiden pinta ei luista sormissa, luettelee Alain Bosetti. Hänen visionsa on, että vastaisuudessa nuoremmat kurkottelevat ala- ja ylähyllylle kasvojen korkeudella olevan tilan täyttyessä seniorituotteista. Mannekiinit mummoiässä Alain Bosetti moittii rans- Saksalaisilla seniorimarketti Saksassa väestön vanheneminen on otettu tosissaan. Berliiniin avattiin jo muutama vuosi sitten ikääntyneiden asiakkaiden ruokamarketti. Generation Market on kirkkaasti valaistu ja leveiden käytävien lattiamateriaali estää liukastumisen. Ostoskärryt ovat kevyitä ja helposti ohjattavia, opasteet ovat suuria ja hyllyn reunassa kalaisia muodinluojia, jotka väestön ikärakenteesta huolimatta keskittyvät edelleen nuoriin vartaloihin. Japanilaiset suunnittelijat ovat jo kehitelleet helposti puettavia ja riisuttavia vaatteita. Vaikka Jean Paul Gaultierin, Marc Jacobsin ja Yves Saint Laurentin muotinäytöksissä alkaa jo näkyä harmaita hiuksia, Ranskassa ollaan vielä valovuoden päässä siitä, että muotia suunniteltaisiin ikääntyville tai edes normaalivartaloisille. Mallitoimistojen palkkalistoilla olevat seniorit ovat itse asiassa poikkeuksellisen hyvin säilyneitä hokkia alle 70-vuotiaita, joiden mainoskuvista turhat rypyt vielä retusoidaan pois. Annettu mielikuva ei vastaa todellista kuluttajaryhmää. Myös kosmetiikkateollisuus kalastelee edelleen itsepintaisesti kolme-, nelikymppisiä r yppyvoiteen käyttäjiä, huomauttaa Bosetti. Koska vasta vain murtoosa ranskalaisista senioreista on innostunut älypuhelimesta, markkinoille tulvii toi- nen toistaan helppokäyttöisempiä puhelimia ja läppäreitä. Myös interaktiivinen televisio toimii monen huonokuntoisen vanhuksen kontaktiväylänä sukulaisiin ja hoitohenkilökuntaan. Seniorit suurin työllistäjä Seuraavan viiden vuoden aikana vanhussektorin arvioidaan Ranskassa tuovan uutta työpaikkaa. Jo nykyisellään ranskalaisten seniorien tuotteisiin ja palveluihin erikoistuneiden yritysten yhteinen vuosittainen liikevaihto on liki miljardia euroa. Alan start up -yrityksiä onkin koottu Pariisin liepeille perustettuun, Piilaakson nimestä leikkisästi väännettyyn hopealaaksoon (Silver Valley). Koska ikääntyneitä on maapallolla yhteensä jo lähes miljardi, Ranskan valtio kannustaa seniorituotteisiin ja palveluihin erikoistuneita yrityksiään markkinomaan tuotteitaan myös ulkomailla. Virpi Latva roikkuu suurennuslaseja joilla voi tarvittaessa tihrustaa tuoteselostetta. Lisäksi paikalla on henkilökuntaa, joka neuvoo ravintoasioissa ja hyllyrivistöissä on nappeja, joita painamalla saa tarvittaessa apua paikalle. Asiakas voi lisäksi lepuuttaa jalkojaan varta vasten kalustetussa nurkkauksessa. Seniorimarketin avanneen Kaiser-ketjun tuottavuus on kasvanut 30 prosentilla. Virpi Latva

Eläkkeensaajien Keskusliiton tavoitteet eduskuntavaalikaudelle 2015 2019

Eläkkeensaajien Keskusliiton tavoitteet eduskuntavaalikaudelle 2015 2019 EKL EKL Eläkkeensaajien Keskusliiton tavoitteet eduskuntavaalikaudelle 2015 2019 1 Eläkkeensaajien Keskusliiton tavoitteita eduskuntavaalikaudelle 2015 2019 S I S Ä L L Y S: TAUSTAA... 3 ELÄKELÄISKÖYHYYDEN

Lisätiedot

Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011

Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011 Eläkeliitto ry Eläkeläiset ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Kansallinen senioriliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Svenska pensionärsförbundet rf Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys OMATOIMI. Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys OMATOIMI. Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys OMATOIMI Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Käsitteitä Kolmas ikä: tarkoitetaan 55 85 vuotiaita - Eläkeiän lähestymisen ja varsinaisen vanhuuden (85 ikävuotta)

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ajankohtaista omaishoidosta ja muistiohjelmasta Kuntamarkkinat 11.9.2014 Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO-työryhmän

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vaalipiiritutkimus 2014

Vaalipiiritutkimus 2014 Vaalipiiritutkimus 2014 Uusimaa Varsinais-Suomi Vaikuttaa HALUKKUUTEEN äänestää eduskuntavaaleissa sellaista puoluetta, joka ajaa seuraavia asioita tosissaan: Ankarammat rangaistukset

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

9.9.2014 VANH 17 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 18 VANH 18 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 18

9.9.2014 VANH 17 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 18 VANH 18 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 18 3/2014 9.9.2014 Asiat VANH 17 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 18 VANH 18 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 18 VANH 19 KANGASALAN KUNNAN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTASÄÄNTÖ 1.1.2015 19 VANH 20 VANHUSTENVIIKON

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Hallituksen vastaus välikysymykseen hallituksen päätöksen vaikutuksista eläkkeensaajiin Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä 21.10.

Hallituksen vastaus välikysymykseen hallituksen päätöksen vaikutuksista eläkkeensaajiin Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä 21.10. Sivu 1 / 7 Hallituksen vastaus välikysymykseen hallituksen päätöksen vaikutuksista eläkkeensaajiin Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä 21.10.2015 Välikysymyksellä kiinnitetään huomiota erittäin

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Meidän arkemme. -tehtäväkirja

Meidän arkemme. -tehtäväkirja Meidän arkemme -tehtäväkirja 1 2 Hyvä omaishoitoperhe, Olette saaneet täytettäväksenne Meidän arkemme -tehtäväkirjan. Kirjanen on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajan täytettäväksi. Kirjan alkuosan

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon

Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon lakimies Seppo Savolainen 10.5.2012 Jyväskylä Käsitteet sotainvalidi ja veteraani sotainvalidi on henkilö, jolla on Valtiokonttorin

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot