Lasten pahoinpitelyn ja hyväksikäytön yleisyys ja riskitekijät. Jasmin Kaunisto Psykologi Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö
|
|
- Aune Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lasten pahoinpitelyn ja hyväksikäytön yleisyys ja riskitekijät Jasmin Kaunisto Psykologi Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö
2 LASTEN PAHOINPITELYN JA HYVÄKSIKÄYTÖN ESIINTYVYYS MAAILMALLA - Jää usein tunnistamatta ja on aliraportoitu - Arvioiden mukaan - Fyysinen väkivalta: 4-16 % - Psyykkinen väkivalta: ei tietoa - Vakava seksuaalinen hyväksikäyttö: 5-10 % (tytöt) ja 5 % pojat, muunlaiset seksuaaliset teot: 3-kertainen määrä
3 SUOMALAISET TILASTOT - Suomessa tehty useita ns. uhritutkimuksia vuodesta 1980 lähtien, joissa on tutkittu seksuaalista hyväksikäyttöä ja pahoinpitelyä - Viimeisin tutkimus vuonna lasta osallistui kyselytutkimukseen (6. ja 9. luokkalaisia)
4 SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ SUOMESSA - Seksuaalisen hyväksikäytön esiintyvyys on pitkään tytöillä pysynyt samassa, mutta viimeisimmän uhritutkimuksen mukaan hieman laskenut - Vuonna 2013 esiintyvyys 9-luokkalaisilla tytöillä laskenut 4 prosenttiin pojilla pysynyt 1 prosentissa - Hyväksikäytön vakavuus on vähentynyt
5 TT10
6 Dia 5 TT10 tarkista vielä Tenhunen Tiina;
7 LASTEN PAHOINPITELY SUOMESSA - Pahoinpitely, niiden yritykset ja uhkaukset ovat uusimman uhritutkimuksen mukaan vähentyneet vuodesta 2008 selvästi lievää fyysistä väkivaltaa vanhempien taholta elämänsä aikana raportoi kokeneensa joka viides 9.- luokkalainen
8 JATKUU Kuolinsyytilastojen mukaan Suomessa kuolee väkivallan seurauksena vuosittain alle 15- vuotiasta lasta (itsemurhat, murhat, tapot). Arvioidaan, että kaikista alle 5-vuotiaiden lasten tapaturmakäynneistä jopa 10 %:ssa on pahoinpitelyllä osuutta. Mitä nuoremman lapsen murtumasta, kallovammasta, mustelmasta tai palovammasta on kyse, sitä todennäköisemmin se on syntynyt kaltoinkohtelun seurauksena On arvioitu, että alle kolmivuotiaiden murtumista 25 % olisi tuottamuksellisia. Lasten palovammoista noin 10 % voi olla tahallisia
9 RISKITEKIJÄT SEKSUAALISELLE HYVÄKSIKÄYTÖLLE JA PAHOINPITELYLLE Lapsen vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat oma kokema väkivalta yleisesti hyväksyvä ja myönteinen suhtautuminen toimintaan oikeuttavat ajatukset (esim. kulttuuri, uskonto) kyvyttömyys huolehtia tai valvoa keskinäinen väkivalta huono-osaisuus (taloudellinen ahdinko, asuinolosuhteet, heikko tai epäsopiva sosiaalinen verkosto) Lapsen vammaisuus erityishuomiota vaativa sairaus (psyykkinen tai fyysinen) käyttäytymisongelmat ikä
10 Epäilyn herääminen Psykologi Jasmin Kaunisto Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö
11 MISTÄ EPÄILY VOI HERÄTÄ? Vanhemman kertomana (esim.vastaanotolla, puhelimitse) Havainnot muun tutkimuksen yhteydessä Lapsen käytösoireet Käytöshäiriöt Piirustukset Lapsen seksuaalinen käyttäytyminen Lapsen kertomus muulle aikuiselle (opettaja, päiväkodin työntekijä, terveydenhoitaja, kuraattori, lääkäri, lähiaikuinen)
12 EPÄILYN HERÄÄMISEN ARVIOINTI Neutraali vs. epäneutraali Millaisissa olosuhteissa epäily on herännyt? äkkiarvaamatta päiväkodissa vs huoltoriitaperheessä Kuka epäilystä ilmoittaa? koulun oppilashuoltoryhmä vs lapsen äiti Onko lapsen omaa kertomusta epäillystä tapahtumasta? lapsi on kertonut kouluterveydenhoitajalle toistuvasta pahoinpitelystä vs lapsi ei ole puhunut mitään, mutta pyllynpunoitus epäilyttää äitiä Kuinka tarkkaa tietoa epäilyn heräämisen tilanteesta on? sosiaalityöntekijän tarkka kirjaus kysymyksistä ja vastauksista vs lapsen mummon epäselvä keskustelukuvaus no jotain se sillon puhu semmosia Onko epäillyllä tapahtumalla todistajia? kaverit näkivät lapsen nousevan vieraan miehen autoon vs lapsi asuu epäillyn kanssa kahdestaan
13 NORMAALI SEKSUAALINEN KEHITYS JA KÄYTTÄYTYMINEN SEKSUAALISESTA KEHITYKSESTÄ (FOKUKSENA ULOSPÄIN NÄKYVÄ KÄYTÖS/TOIMINTA) VAUVA mielihyvä ihokontaktista, kehollisista aistimuksista LEIKKI-IKÄINEN poika/tyttö uteliaisuus, tiedonhalu (kehonosat, suorat kysymykset) sukupuolielinten koskettelun tuoman mielihyvän löytäminen rumat sanat pikkuhiljaa aikuisten paheksunnan havaitseminen VUOTIAS seksuaalinen tutkiskelu ja leikki, myös yhdessä toisten kanssa oman vartalon paljastelu sukupuolielinten koskettelu alastomien ihmisten tuijottelu
14 jatkuu VUOTIAS kiinnostus aikuisten seksistä seksistä puhuminen halaaminen, suuteleminen pornon ja alastomuuden katselu MURROSIKÄ fyysiset muutokset suhde omaan kehoon ihastuminen, rakastuminen, seurustelu omakohtainen suhde seksiin (minä seksin harrastajana) seksuaalikokemukset, jaettu seksuaalisuus (kumppani)
15 SEKSUAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN NORMAALIA Pojilla erektiot monenlaisissa tilanteissa Lääkärileikit Yhdyntään ja rakasteluun liittyvät leikit Kehon osien ja aukkojen koskettelu, näpelöinti, hankaaminen Toisten lasten sukuelinten koskettelu Tutkiva uteliaisuus seksiä kohtaan: vauvat, sukuelimet, yhdyntä, alastomuus Avoimet ja estottomat kysymykset Estottomat toiveet päästä näkemään ja koskemaan läheisten kehoja Näyttelyn halu, toive oman kehon ihailusta Häveliäisyyden puuttuminen n. 5-vuotiaaksi
16 SEKSUAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN Syytä huoleen Sukuelimen koskettelu pakonomaisesti ja ahdistuneesti, kykenemättä noudattamaan kehotuksia ja kieltoja Seksuaalinen käytös on lapselle tuskaista Sukuelimen paljastelu pakonomaisesti, liiallisesti, toistuvasti Aikuisten (vieraiden) lähestyminen seksuaalissävytteisesti: toistuva haarojen tai rintojen puristelu Pakonomainen kiinnostus aikuisten seksielämää kohtaan Poikkeuksellisen laajat tiedot seksistä Todellisen yhdynnän tai suuseksin jäljittely Aggressiiviset ja väkivaltaiset seksileikit toisia lapsia pakottamalla Yliseksuaalinen toiminta jatkuvasti läsnä lapsen arjessa
17 MISTÄ HUOLESTUTTAVA SEKSUAALINEN KÄYTÖS VOI JOHTUA? Oman kehon kautta saatavasta mielihyvästä on tullut tapa rauhoittaa itseä tai virikkeellistää tylsiä hetkiä Huomionhaku Turvattomuus Pelot, eroahdistus Stressi Masennus Kodin rajattomuus Altistuminen seks. materiaalille Seksuaalinen hyväksikäyttö
18 SEKS.KÄYTTÄYTYMINEN HYVÄKSIKÄYTÖN INDINKAATTORINA..? Tutkimusten mukaan yliseksuaalinen käytös on voimakkaasti yhteydessä lapsen elämän stressitekijöihin: mm. perheen heikko taloudellinen tilanne, terveysongelmat, läheisten kuolemat, rikollisuus, väkivalta Meta-analyysi: 28%:lla hyväksikäytetyistä lapsista ilmeni yliseksuaalista käyttäytymistä Lapsen seksuaaliseen käyttäytymiseen perustuva hyväksikäyttöepäily on epävarma ja hatara, koska lapsetkin ovat seksuaalisia tutkimusten mukaan yliseksuaalista käyttäytymistä ennakoivat pikemminkin perheeseen ja kasvuympäristöön liittyvät stressitekijät vain osa hyväksikäytetyistä oireilee yliseksuaalisuudella
19 LAPSEN SEKSUAALISUUS Lukemista: Raisa Cacciatore: Lasten ja nuorten seksuaalisuus (teoksessa Seksuaalisuus, 2006), Vauvasta naperoiseksi,seksuaalisuuden portaat, Huomenna pannaan pussauskoppiin: eväitä tyttönä ja poikana kasvamisen haasteisiin syntymästä murrosikään Toni Cavanagh Johnson (2013): Understanding Children's Sexual Behaviors - What's Natural and Healthy Mary Manning Centre (2014): Child Sexual Behaviour and Sexual Behaviour Problems Poole, D, Wolfe, M., (2009)Child development. Normative sexual and nonsexual behaviors that may be confused with symptoms of sexual abuse Larsson I, Svedin CG. (2002)Teachers' and parents' reports on 3- to 6-year-old children's sexual behavior a comparison. Kellog, D. (2009) Clinical Report The Evaluation on Sexual Behaviors in Children Friedrich et al. (2001) Child Sexual Behavior Inventory: Normative, Psychiatric an Sexual Abuse Comparisons Kendall-Tacket, Williams, Finkelhor (1993). Impact of sexual abuse on children: a review and synthesis of recent empirical studies.
20 MIKSI EPÄILYN HERÄÄMISEN TILANNE ON NIIN TÄRKEÄ? Epäilyn herääminen suuntaa rikostutkintaa Kuinka vahva/todennäköinen epäily on? Kuinka vakava epäily on? Kuinka kiireellisesti epäily täytyy selvittää? Epäilyn herättäjän toiminta vaikuttaa lapsen kertomiseen kertomuksen sisältöön lapsen luotettavuuden arvioon lausunnossa
21 ENNAKKOKÄSITYKSET JA - ASENTEET Kun epäily herää, jokaiselle syntyy varhaisessa vaiheessa tunne siitä, onko todennäköisempää että rikos on tapahtunut kuin että se ei ole tapahtunut VAHVAT JA TIEDOSTAMATTOMAT ASENTEET, USKOMUKSET JA KÄSITYKSET: altistavat kysymään johdattelevia kysymyksiä heikentävät kykyä huomata johdattelevia aineksia lapsen haastattelussa lisäävät taipumusta uskoa epäillyn syyllisyyteen vastoin tiedossa olevia faktoja ja näyttöä heikentävät kykyä kerätä ja ottaa huomioon olennaista tietoa tapauksen selvittämistä varten vähentävät kriittisyyttä ja johtavat taipumukseen sallia heikompaa näyttöä päätöksen pohjaksi voivat aiheuttaa valikoivaa raportointia esim. lausunnoissa Käsityksiä ja uskomuksia ei voi estää, mutta kiinnitä näihin toistuvasti huomiota!
22 JOHDATTELU Omalla toiminnalla suunnataan toisen ihmisen puheita, ajatuksia, muistikuvia (arjessa normaalia, helpottaa kommunikointia) Johdattelemisen tapoja Keskusteluiden kuuleminen Muiden ihmisten tunnereaktiot Kysymysten asettelu Sosiaalinen painostus
23 ERITYISEN HERKÄSTI TULEE JOHDATELTUA jos lapseen ei saa hyvää kontaktia Jos lapsi sanoo toistuvasti, ettei muista tai halua kertoa jos lapsi on pieni tai kehitysvammainen tarve auttaa kommunikoinnissa jos on aiheesta on vaikea puhua (seksi, seksuaalisuus) ja vielä lapsen kanssa jos on kiire kun huomaat, ettei lapsi kerro avoimia ja ohjaavia kysymyksiä käyttämällä jos et tiedä näistä asioista, joita tällä luennolla käsitellään
24 SOSIAALINEN PAINOSTUS Toisten kertomaan vertaaminen Teidän luokan muut tytöt ainakin sanoivat, että sinulle oli tehty jotain Siskosikin jo kertoi sen, että teitä lyödään kotona Omaan käsitykseen painostaminen Tiedän jo kyllä, että sinua on piiskattu, mutta haluan nyt, että sanot sen itse Tekijän mustamaalaaminen Se mies tekee kauheita asioita lapsille, eihän sinulle varmasti tapahtunut mitään se miehen luona? Olenkin kuullut, että teidän isällä taitaa palaa pinna aika nopeasti Tilanteeseen liittyvä painostaminen Tämä asia ei ikinä selviä, jos et nyt puhu Olemme täällä huoneessa niin kauan, kunnes olet kertonut
25 MIKSEI SAA JOHDATELLA? Se supistaa saatavaa informaatiota Se helpottaa valehtelemista Se vaikuttaa kertomuksen sisältöön: Autenttinen kuvaus jää saamatta Kasvattaa virheellisen ja epätodenmukaisen kerronnan määrää Saadaan epäluotettava kertomus Vääristää muistikuvia aikaansaa jopa valemuistoja
26 MIKSI LAPSI ON JOHDATTELUALTIS? Ikä, kehitystaso Mielikuvitus Lapsi luulee, että aikuinen on oikeassa Opittu keskustelun vastavuoroisuus: kysymykseen pitää vastata Omien muistiaukkojen täydentäminen On hienoa kun tietää Halu miellyttää vierasta aikuista Johdattelualttiutta lisää vielä erityisesti Heikko minäpystyvyys ja huono itsetunto Ongelmia perhetaustassa Heikko älyllinen taso Kielelliset kehitysviiveet Pitkä aika tapahtumista Stressi, shokki, kriisi
27 MIKSI LASTA PITÄÄ JUTUTTAA VAROEN? Epäilyn heräämisen tilanne vaikuttaa siihen, kuinka luotettavaksi lapsen kertomus arvioidaan lausunnossa ja millaisessa arvossa sitä pidetään oikeudessa Luotettavuutta alentaviksi seikoiksi lausunnossa arvioidaan Haastattelua edeltävät huonot keskustelut Toistuva jututtaminen Aiemmin esitetyt johdattelevat kysymykset (ei voida enää tietää mistä lapsen kertomus on peräisin) Selvittelytilaisuudet Yhdessä jututtaminen (lapset, aikuiset, epäilyn herättäjä, epäilty) Entä jos epäily ei olekaan totta?! Lasta on voitu jo jututtaa johdattelevasti väärä epäily voi vahvistua toistuvista keskusteluista Asiasta voi tulla totta myös lapselle kielteiset vaikutukset lapsen kehitykseen ja elämään, perheeseen, epäiltyyn
28 KYSYMYSTEKNIIKKA Avoimet Helpottavat Ohjaavat Selkiyttävät Vaihtoehto Kyllä/ei Yleiset johdattelevat Spesifit johdattelevat Oma kannanotto
29 MITÄ SITTEN SAA SANOA JA KYSYÄ? Anna lapselle ensin mahdollisuuksia tuottaa epäilty tapahtuma spontaanisti: Onko jotain asiaa, mistä sinun olisi hyvä kertoa minulle? Ahaa, kerropa siitä Tarkenna Mitä sitten tapahtui? Kuka? Mitä? Missä? Milloin? ( Koossa jo ilmoittamiseen tarvittavat tiedot!) Kun lapsi on kertonut: Kiitos kun kerroit minulle Nyt ymmärrän vähän paremmin, mitä on tapahtunut Nuorelle voi lisäksi sanoa: Tästä asiasta minun täytyy kertoa sosiaalityöntekijälle/poliisille
30 EPÄILYN HERÄTTÄJÄN MUISTILISTA Kuuntele asia rauhassa Älä arvaa tai tulkitse. Varo omaa näppituntumaa : älä anna oman mielikuvituksesi viedä pidemmälle kuin lapsen kertoman perusteella on syytä. Esitä niin vähän kysymyksiä kuin mahdollista Jos kysymyksiä on pakko esittää, pitäydy avoimissa ja vältä johdattelua sekä kyllä/ei-kysymyksiä Kirjoita ylös mahdollisimman tarkasti omia kysymyksiäsi ja lapsen vastauksia. Älä käännä lapsen puhetta yleiskielellepysy rauhallisena ja muista järkevä ajattelu
31 PITÄÄKÖ ILMOITTAA? Petänkö lapsen luottamuksen? Katkaisenko yhteistyösuhteen? Kannattaisiko vielä antaa mahdollisuus muutokseen? Mitä jos epäilenkin turhaan? (mielessä kantaa epäilyä kuitenkin)
32 ILMOITUSVELVOLLISUUS Velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu: 1) rikoslain (39/1889) 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko; tai 2) sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.
33 MISTÄ LUVUN 21 RIKOKSESTA ON SÄÄDETTY ENIMMÄISRANGAISTUS VÄHINTÄÄN KAKSI VUOTTA VANKEUTTA? (LÄHDE: kis Kirsi Männikkö ) henkirikokset: tappo, murha, surma, lapsensurma muut väkivaltarikokset: pahoinpitely, törkeä pahoinpitely törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu huolimattomuudesta tehdyt teot: kuolemantuottamus, törkeä kuolemantuottamus, törkeä vammantuottamus vaaran aiheuttaminen heitteillepano
34 LIEVÄ PAHOINPITELY Ilmoitusvelvollisuuden piiriin EI kuulu: lievä pahoinpitely ja vammantuottamus. Pahoinpitely katsotaan lieväksi (rikoslaki 21 luku 7 ), jos teko on kokonaisuutena arvostellen vähäinen ottaen huomioon o ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen vähäisyys tai o terveyden vahingoittamisen vähäisyys tai o muut rikokseen liittyvät seikat.
35 EI VÄHÄISTÄ, JOS ON JOTAKIN SEURAAVISTA (LÄHDE: kis. Kirsi Männikkö) selvästi nähtävillä oleva vamma: ruhje, mustelma, haava, raapimisjäljet tms. vamma tai sairaus edellyttää hoitotoimenpiteitä: haavan sitomista, kipsausta, tikkausta, lääkitystä yms. päähän kohdistuneet voimakkaat iskut (esim. nyrkillä) käytetty jotakin tekovälinettä: vitsaa, vyötä, keppiä, teräasetta tms. väkivalta on toistuvaa Mitä nuoremmasta uhrista on kysymys, sitä todennäköisempää, että tekoa ei katsota kokonaisuutena arvostellen vähäiseksi. Ei merkitystä sillä, että väkivaltaa olisi käytetty kurinpitotarkoituksessa
36 ILMOITUKSEN TEKEMINEN Tutkintapyynnön voi tehdä kirjallisesti, vapaamuotoisesti tai valmiilla lomakkeella, puhelimitse Kuka tahansa voi tehdä Valmis lomake, sosiaaliportti Poliisi tekee arvion siitä laatiiko rikosilmoituksen Tutkintapyynnöstä tulisi käydä ilmi Ilmoitusaika: milloin rikosepäily tuli tietoosi: pvm, klo Ilmoitustapa: miten sait asian tietoosi Epäilty rikos: pahoinpitely/seksuaalinen hyväksikäyttö/? Tapahtuma-aika: niin tarkkaan kuin tiedät, aikaväli Tapahtumaosoite ja -paikkakunta: missä rikos tapahtunut Asianomistaja: lapsen tarkat henkilö- ja yhteystiedot Rikoksesta epäilty: epäillyn tarkat henkilö- ja yhteystiedot Muut asianosaiset: esim. vanhemmat, silminnäkijät tms, joku joka tietää asiasta? Selostus: kirjoita miten epäily heräsi, mitä tiedät epäillystä rikoksesta, keskustelun sisältö tarkasti Omat yhteystietosi, jotta poliisi voi ottaa sinuun yhteyttä lisäkysymysten ilmetessä
37 SYYTÄ EPÄILLÄ kynnys on alhainen lapsen tai muun henkilön kertomuksen perusteella (jos ei ole syytä epäillä sen todenperäisyyttä)
38 KONSULTAATIO JA YHTEISTYÖ Mistä tiedän onko lapsen puheista tai oireista syytä huolestua ja ilmoittaa? Miten ja minne pitää ilmoittaa? VOIT SOITTAA JA KONSULTOIDA! Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Kemin poliisin konsultaatiopuhelin Oulun poliisin konsultaatiopuhelin
39 Esitutkinta käynnistyy
40 MITÄ LAPSELLE SANOTAAN HAASTATTELUUN TULOSTA? EI NÄIN: Kerro nyt reippaasti, niin mennään sitten Hesburgeriin sen jälkeen Mää lupaan, että sulle ei enää tapahdu mitään pahaa Sää menet nyt juttelemaan siitä kun isä piiskaa teitä Sun kannattaa nyt kertoa sitten, ettei sitä koskettelua enää tapahtuisi LAHJONTA, KATTEETTOMAT LUPAUKSET, JOHDATTELU, SUOSTUTTELU Yksikkö antaa tapauskohtaisen ohjeistuksen (riippuu epäilyn heräämisestä ja vahvuudesta) SANO: Menet juttelemaan asioista mitä sinulle on tapahtunut. Siellä saa lapset kertoa kaikista asioista.
41 2 tärkeää asiaa: Matala kynnys konsultoida lapsiin kohdistuvien seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn epäilyjen herätessä Lastensuojeluilmoituksesta tai tutkintapyynnöstä ilmoittamisesta huoltajille pitää aina keskustella poliisin kanssa!
42 Epäilyn selvittämisen aloittaminen vanhempien tietämättä Joskus on perusteltua aloittaa rikosepäilyn selvittäminen/tutkinta vanhempien tietämättä Perusteltua erityisesti tilanteissa, joissa rikoksesta epäilty kuuluu lapsen lähipiiriin, perheeseen tai sukuun Lapsi voi joutua vaaraan rikosepäilyn paljastumisen vuoksi Epäilty voi tuhota mahdollista todistusaineistoa Epäilty voi painostaa tai uhkailla lasta lapsen mahdollisuudet kertoa epäilystä heikkenevät Perheensisäisissä epäilyissä myös lapsen asumisjärjestelystä esitutkinnan aikana kannattaa neuvotella poliisin kanssa Lastensuojelutarpeen selvitys voidaan aloittaa konsultoimalla poliisia ja pitää siten kiinni lain mukaisista määräajoista lastensuojeluilmoituksen käsittelemisestä ja selvityksen aloittamisesta Tieto rikosepäilyn selvittämisestä/tutkinnasta voi mennä kotiin esim. koulusta, lastensuojelusta tai käräjäoikeudesta
43 LASTEN JA NUORTEN OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ
44 Kastellin tutkimuskeskus 5. krs, Aapistie 1, Oulu
45 Yksikön työntekijät Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, tiiminvetäjä Tiina Tenhunen Psykologit Jasmin Kaunisto Karoliina Katainen Tuula Alanko Minna Kumpuniemi Sosiaalityöntekijät Sinikka Autio Johanna Lääkkö Anja Airaksinen Marja Kylmäluoma Sihteeri Anne Kurkela
46 5. KRS
47 YKSIKÖN TOIMINTA-AJATUS Yksikössä tutkitaan alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuneita seksuaalisen hyväksikäytön sekä pahoinpitelyn epäilyjä. Tutkimukset ovat osa poliisin esitutkintaa ja tehdään poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen virka-apupyynnöstä. Tutkimuksiin ei pääse terveydenhuollon henkilön tekemällä lähetteellä. Yksikön tehtävä on tuottaa puolueetonta tietoa rikosepäilyyn liittyen, jotta kaikkien osapuolten (asianomistajien, epäillyn ja muiden asianosaisten) oikeusturva toteutuisi mahdollisimman hyvin esitutkinnassa. Yksikkö antaa myös koulutusta ja konsultaatiota liittyen lasten seksuaalirikos- tai pahoinpitelyepäilyjen tutkimuksiin. Yksikkö tekee yhteistyötä valtakunnallisesti eri viranomaistahojen ja oikeuspsykiatrian yksikköjen kanssa.
48 OIKEUSPSYKIATRIAN TUTKIMUKSET ON KESKITETTY YLIOPISTOSAIRAALOIHIN Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit: oikeuspsykiatrian yksiköitä on Oulussa, Turussa, Kuopiossa, Helsingissä ja Tampereella lähes kaikki OYS:n erityisvastuualueen lapsiin kohdistuneiden rikosepäilyjen tutkimukset on keskitetty Pohjois- Suomessa OYS:iin HYKS erva Helsinki ja Uusimaa (HUS) Etelä-Karjala (EK) Kymenlaakso (KYM) KYS erva Pohjois-Savo (PS) Etelä-Savo (ES) Itä-Savo (IS) Keski-Suomi (KS) Pohjois-Karjala (PK) OYS erva Pohjois-Pohjanmaa (PP) Länsi-Pohja (LP) Lappi (L) Kainuu (KAI) Keski-Pohjanmaa (KP) TAYS erva Pirkanmaa (P) Etelä-Pohjanmaa (EP) Kanta-Häme (KH) Päijät-Häme (PH) Vaasa (V) TYKS erva Varsinais-Suomi (VS) Satakunta (S) Keskussairaaloiden sijaintikunnat
49 SAAPUNEET VIRKA-APUPYYNNÖT Muu Pahonpitely Seri el Tiina Tenhunen
50 Yksikön tutkimusprosessi yhteistyötahojen näkökulmasta Poliisi voi pyytää virka-apua OYS:n Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksiköltä Kuka tahansa lasten kanssa työskentelevä voi työssään kohdata lapsiin kohdistuvia rikosepäilyjä ja joutua osalliseksi yksikön tutkimusprosessiin
51 Aloitusverkostoneuvottelu Viranomaisten tiedon jakamista Lapsen ja perheen tilanteen kartoittaminen Lasten asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on tärkeä rooli taustatietojen antajana rikosasian selvittelyssä Sosiaalityöntekijä saa neuvotteluissa lastensuojelullisesti oleellista tietoa lapsen tilanteesta Tutkimussuunnitelman ja hypoteesien laatiminen Tutkimuksen aikataulun sopiminen Verkostossa pohditut asiat eivät ole lopullisia kannanottoja rikosepäilyyn
52 Lapsen oikeuspsykologinen haastattelu Lapsen oikeuspsykologinen haastattelu Haastattelua voi seurata takahuoneesta poliisin luvalla Käytännössä haastattelua seuraavat yksikön työntekijät, poliisi, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, syyttäjä, edunvalvoja ja epäillyn oikeusavustaja
53
54 Lapsen oikeuspsykologinen haastattelu Lapsen turvallisuuden takaaminen ennen haastattelua, haastattelun aikana ja haastattelun jälkeen Lapsen sijoitus perheen ulkopuolelle Yhteydenpidon rajoittaminen epäillyn kanssa Lähestymiskielto Kannattaa neuvotella poliisin kanssa Perustelut esitutkinnassa ilmi tulleiden asioiden vuoksi
55 Saattajan rooli Vanhempi/vanhemmat Viranomainen (esim. lastensuojelun sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä, päiväkodin työntekijä, opettaja) Lapselle tuttu henkilö Tuo lapsen haastatteluun ja vie kotiin Yöpyminen Oulussa tutkimusten vuoksi Odottaa taukotilassa ja viettää lapsen kanssa haastattelujen tauot Huolehtii lapsen eväistä ja lounaasta Luo osaltaan lapselle turvallisen tilan kertoa epäilystä Luo lapselle turvallisuuden tunteen ja tukee lasta myös haastattelun jälkeen Tieto tutkimuksesta ja tutkimuksen aikana ilmi tulleet asiat ovat salassa pidettävää tietoa
56 Lapsen hakeminen haastatteluun vanhempien tietämättä Yllätyshaastattelu Perheensisäisessä epäilyssä yllätysmomentti on arvokas Lapsen johdattelulta ja manipuloinnilta välttyminen Lapsen oman, spontaanin kertomuksen saanti Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu saattaja ja poliisi hakee lapsen kotoa, päiväkodista tai koulusta Lasta ei haeta luvatta Edunvalvojan sijaisen suostumus tai sijoituksessa oleva lapsi Haastattelu voidaan toteuttaa joko yksikön tiloissa tai lähimmässä haastatteluun soveltuvassa tilassa (esim. poliisiasema) Poliisi tiedottaa huoltajia mahdollisimman nopeasti, että lapsi on haettu Edellyttää, ettei vanhemmille ole mennyt tietoa esitutkinnan aloittamisesta Käytännön järjestelyt suunnitellaan ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa Haastattelun onnistumisen edellytyksenä on tiivis yhteistyö ja toiminnan suunnittelu lastensuojelun, poliisin ja yksikön kesken
57 Tutkimuksen jälkeen Päätösverkostoneuvottelussa yksikkö antaa jatkosuositukset lapsen hoitoon ja tukemiseen Lastensuojelun sosiaalityöntekijä saa tiedon haastattelussa ilmi tulleista asioista sekä esitutkinnan tilasta Yksikön poliisille laatiman lausunnon luovuttamisesta lastensuojelulle päättää poliisi Yksikkö voi laatia tarvittaessa kirjallisen lausunnon lastensuojelulle Yksikkö voi järjestää palautetilaisuuden vanhemmille
58 Salassapito tutkimuksen ja esitutkinnan aikana Lastensuojelulaki 417/ mom.: Sosiaalityöntekijän on tehtävä lastensuojelun asiakkuuden alkamisesta merkintä lasta koskeviin lastensuojeluasiakirjoihin sekä ilmoitettava siitä välittömästi huoltajalle ja lapselle ottaen kuitenkin huomioon, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 11 :ssä säädetään. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 11 3 mom.: Jos alaikäinen tai hänen laillinen edustajansa ovat asianosaisena sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa, laillisella edustajalla on kuitenkin oikeus tiedonsaantiin siten kuin viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 :ssä säädetään. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 11 2 mom. 1 ja 2 kohdat: Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta: 1) asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua; 2) esitutkinnassa ja poliisitutkinnassa esitettyyn tai laadittuun asiakirjaan ennen tutkinnan lopettamista, jos tiedon antamisesta aiheutuisi haittaa asian selvittämiselle
59 Salassapito tutkimuksen ja esitutkinnan aikana Lastensuojeluilmoituksesta tai tutkintapyynnöstä ilmoittamisesta huoltajille pitää aina keskustella poliisin kanssa (JulkisuusL 11 2:1, lapsen etu) Poliisin esitutkinnassa esille tulleet asiat ovat salassa pidettäviä Esitutkinta voi vaarantua, mikäli huoltaja saa selville esitutkinnan alaista tietoa tutkinnan ollessa kesken rikosepäilyn selvittäminen on lapsen edun mukaista Poliisi tiedottaa tutkinnasta vanhempia
60 Salassapito tutkimuksen ja esitutkinnan aikana On tärkeää, etteivät vanhemmat saa esitutkinnan alaista tietoa esim. pyytäessään lastensuojelun asiakirjoja nähtäville Korostuu erityisesti huoltoriitatapauksissa ja perheen sisäisissä epäilyissä (pyytävät asiakirjoja nähtäville useammin itselleen ja oikeudenkäynteihin) Viranomaisverkostoista ja lapsen haastatteluista saa kirjata: Aika ja paikka Läsnäolijat Todeta tapaamisen liittyvän poliisin esitutkintaprosessiin Mikäli viranomaisneuvottelussa tai lapsen haastattelussa ilmenee asioita, jotka aiheuttavat lastensuojelussa toimenpiteitä, voi sovitut toimenpiteet kirjata asiakaskertomukseen ja perustella niitä poliisin esitutkinnassa ilmi tulleilla asioilla Esitutkinnan aikana laaditut asiakirjat ovat salassa pidettäviä yksikön laatimat lausunnot lastensuojelulle vanhempien nähtäville vasta esitutkinnan päätyttyä tai poliisin luvalla Menettelyillä turvataan esitutkinnan onnistuminen ja lapsen oikeusturva
61 Lapsen ja perheen tukeminen esitutkinnan aikana ja sen jälkeen
62 KETÄ JA MITEN TUETAAN? MISSÄ VAIHEESSA? Vanhempien tukeminen koko esitutkintaprosessin ajan ja sen jälkeen Tärkeä muistaa, että alussa ei vielä tiedetä onko mitään edes tapahtunut! Lapsen tukeminen ennen haastatteluita Lasta tuetaan lähtökohtaisesti vanhempien ja perheen kautta silloin kun haastattelut vielä tekemättä Lapsen tukeminen vakailla arkiympäristöillä (koti, koulu, päiväkoti, harrastus) Lapsen keskusteluhoitoja ei tulisi aloittaa ennen haastatteluita (paitsi jos hoito on välttämätön lapsen psyykkisen tilanteen vuoksi) Lapsen tukeminen haastattelujen jälkeen lapsen hoitoonohjaus tarvittaessa Keskusteleminen kotona, läsnäolo, voinnin seuranta
63 Miten tukea lasta ja perhettä? Rikosprosessi rullaa omalla painollaan. Siinä kestää pitkiäkin aikoja. Ei kannata jäädä odottamaan. Arjen jatkaminen Mikäli suinkin mahdollista, ei kokoonnuta rikoksen äärelle, pitkiä sairaslomia yms. vaan arjen pitää jatkua Perheen koossa pitäminen, yhdessäolo Tukeminen kannattaa myös olla hillitsevää Mt-ongelmat, oma traumatausta, epäilyyn jumittuminen Huoltoriidat, vieraannuttaminen
64 TRAUMAATTISESTA TAPAHTUMASTA TOIPUMISESSA JA PALAUTUMISESSA KESKEISTÄ ON poispääsy haitallisista olosuhteista vanhempien ja muun lähipiirin tuki aikuisten rauhallinen reagointitapa ympäristön turvallisuus arjen struktuurien muuttumattomuus myöhempien stressitekijöiden ja vastoinkäymisten puuttuminen/minimointi terapeuttinen apu
65 Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö kouluttaa: - Eri tahojen yksittäisen koulutustoiveet - Vuosittainen puolen päivän koulutus lasten kanssa työskenteleville keskiviikkona KIITOS!
Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan. 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen
Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen TUTKINTAPYYNTÖ LAATU! Tutkintapyynnön sisällöstä käytävä ilmi, mitä on tapahtunut tai
LisätiedotTurku Anna-Mari Salmivalli OTK, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Ayl, Turun lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö
Turku 12.10.2018 Anna-Mari Salmivalli OTK, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Ayl, Turun lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö TYKS:ssa vuodesta
Lisätiedoteteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste
Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ
1 (5) LASTEN JA NUORTEN OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ Tietoa vanhemmille ja viranomaisille Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikön tehtävä Yksikössä tutkitaan alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuneita
LisätiedotSuomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta
Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotRikokset joulunaikana
Ilmoitustyyppi: Rikos Tutkiva yksikkö: Poliisi Poliisin tietoon tulleet rikokset (poiminta rikosryhmittelyistä) joulun aikana (23.-27.12.) 23.-27.12.2002 23.-27.12.2003 23.-27.12.2004 23.-27.12.2005 23.-27.12.2006
LisätiedotLapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Ilona Luoma LT, dosentti Apulaisylilääkäri Tays, lastenpsykiatrian vastuualue 1 19.11.2015 Lasten oikeuspsykiatrian
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI
LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT
LisätiedotLASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE
LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Alkuarviointi Lastensuojelupalvelut Lahti ILMOITUSVELVOLLISUUS
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotIlmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola
Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen
LisätiedotTietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys
Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä
LisätiedotViranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn
Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn selvittelyyn Heinola Lahti Peruspalvelukeskus Aava Peruspalvelukeskus Oiva S o s i a a l i a l a n o s a a m i s k e s k u s V e r s o l i i
LisätiedotSeksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö
Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli
LisätiedotYhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus
Yhteistyöllä eteenpäin 24.9.2014 KASTE koulutus Kuka minä olen? vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Halme vaativan rikostutkintaryhmän tutkija Rovaniemellä pääosin lapsiin kohdistuneet väkivalta ja seksuaalirikokset
LisätiedotLuo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2
Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotUudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen
LisätiedotLastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi
Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen
LisätiedotKUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille
KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.
LisätiedotLAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu
LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Lapsiperhepalvelut, Lapsiperheiden tuki Lahti VIRANOMAISYHTEISTYÖ LAPSEN PAHOINPITELYN
LisätiedotMoision koulu Ylöjärven kaupunki
Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotKiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.
Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotPari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.
Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.2016 Asianajaja, asiamies, avustaja? lakimies, varatuomari, asiamies,
LisätiedotMITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?
MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä
LisätiedotLastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki
Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä 13.10.16 Paviljonki Lastensuojelulaki 25 (12.2.2010/88) WWW.FINLEX.FI } 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon; } 2) opetustoimen; } 3) nuorisotoimen;
LisätiedotTULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011
TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN
LisätiedotHenkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.
Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion
LisätiedotEsityksen aihe 9.10.2014
Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotLAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi
LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan
LisätiedotLasSe LASTEN PAHOINPITELY- JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTTÖEPÄILYN TOIMINTAOHJEET. Pohjanmaan
Pohjanmaan toimintaohjeet perustuvat PsT Julia Korkmanin koulutukseen ja niitä työstivät LasSe -hankkeessa keväällä 2015: Vanhempi rikoskonstaapeli Virve Haikonen, Pohjanmaan poliisilaitos Psykologi Susanna
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotTrappan-modellen Portaat-malli
Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSeksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015
Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi
LisätiedotKÄYPÄ HOITO SUOSITUS 22.5.2013 LAPSEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYN TUTKIMINEN
KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 22.5.2013 LAPSEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYN TUTKIMINEN JOUNI RAIPELA, PSYKOTERAPEUTTI, SAIRAANHOITAJA, ERIKOISTUTKIJA (virkavapaalla VSSHP/TYKS) Käypä hoito työryhmän jäsen
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
1 LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Oma kuvani Nimi: Lukuvuosi: Esiopetuspaikka: 2 LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotPRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1
Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotViranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa
Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi 7.4.2014 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila 7.4.2014 1 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu
LisätiedotRovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä
Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän
Lisätiedot(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)
1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia
LisätiedotAlaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.
1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä.
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotPoliisin menettely esitutkinnassa
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä
LisätiedotM I K A L I N D É N 16.10.2013 1
NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa
LisätiedotLASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1
LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013
LisätiedotLapsi rikoksen kohteena? Epäilyn selvittäminen ja viranomaisyhteistyö
Lapsi rikoksen kohteena? Epäilyn selvittäminen ja viranomaisyhteistyö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Moninaisuus lastensuojelussa. Seminaari Mikkelissä 14-15.6.2011 PsT Julia Korkman HUS, Lasten ja nuorten
LisätiedotLAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA
1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009
RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä
LisätiedotSeurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi
11.10.2018 Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät Tanja Auvinen SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA SEN EHKÄISEMINEN SUOMESSA Seksuaalinen häirintä lainsäädännössä Mitä on seksuaalinen häirintä? Seuraukset Mitä
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen
Lisätiedot1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN
1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954
LisätiedotMarita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
LisätiedotESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN
.. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)
LisätiedotAlaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.
1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä.
LisätiedotErva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012
Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotVainon uhri vai vieraannuttaja?
Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä
LisätiedotLapsen seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn selvittäminen: näyttöön perustuva toimintamalli
Lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn selvittäminen: näyttöön perustuva toimintamalli psykologi Tom Pakkanen HUS, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus Åbo Akademi Toiminnan lähtökohtia
LisätiedotAlaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.
.. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.
LisätiedotLasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy
Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Pelastakaa Lapset Ry 13.1.2014 Aino Juusola Psykologi, PsM, tohtorikoulutettava HUS, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Åbo Akademi
LisätiedotOhje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta
Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu
Lisätiedot1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN
1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotUuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October
Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,
LisätiedotLasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet
Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan
LisätiedotRaiskauskriisikeskus Tukinaisen tilastot 2014
1 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tilastot 2014 2 Ensipuheluiden määrät: Kriisipäivystys Juristipäivystys 210 kpl 220 kpl Raiskauskriisikeskus Tukinainen laatii tilastot vuosittain kriisi- ja juristipäivystyksiin
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotVÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake
VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotOhje viranomaisille 9/2013 1 (5)
Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5) Jakelussa mainituille Puuttuminen tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiin alaikäisille Lainsäädäntö Tupakkalain (693/1976) 14 :n perusteella Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotVäliinputoamisia vai välittävä verkosto?
Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä
LisätiedotTunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa
Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus
LisätiedotRikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se
Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla
LisätiedotTasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto
Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotTyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö
Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö Ohjaavaa, tukevaa ja vakauttavaa työtä seksuaaliväkivaltaa kokeneille 13-29- vuotiaille tytöille Nina Skibdahl, Espoon Tyttöjen Talo Laura Maatraiva, Helsingin Tyttöjen
LisätiedotTietojen luovuttaminen nuorten kanssa tehtävässä yhteistyössä
Tietojen luovuttaminen nuorten kanssa tehtävässä yhteistyössä ylitarkastaja Krista Vallila Etelä-Suomen aluehallintovirasto, POL-vastuualue, Terveydenhuoltoyksikkö krista.vallila@avi.fi 1 Esityksen sisältö
LisätiedotJutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille
Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,
LisätiedotSähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen
Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen erespa-loppuseminaari 12.3.2014 Kehittämispäällikkö Riitta Konttinen 12.3.2014 Riitta Konttinen 1 Yksityisen terveydenhuollon
Lisätiedotväkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet
Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltainen ero (Väkivaltatyön foorumi, Kotka 22. 23.8.2018) -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Rikoskomisario Kai Virtanen Kaakkois-Suomen poliisilaitos
LisätiedotVanhempien ero ja lapsen osallisuus: Vastuullistamisen ja osallistamisen häilyvä raja
Vanhempien ero ja lapsen osallisuus: Vastuullistamisen ja osallistamisen häilyvä raja Julia Korkman, PsT Oikeuspsykologian dosentti (Hgin yo) PI/projektitutkija (Åbo Akademi) Psykologi, lasten ja nuorten
LisätiedotHÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI
HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1
LisätiedotUUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat
UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä
Lisätiedot