AIKUISKOULUTUKSEN OPINTO-OPAS JA KALENTERI

Transkriptio

1 1

2 Sisällysluettelo Rehtorin tervehdys... 3 Elinikäisen oppimisen kampanja syksyllä Oulaisten ammattiopisto... 4 Oulaisten ammattiopiston arvot... 4 Oulaisten ammattiopiston päätehtävä... 5 Lukuvuosi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä... 5 Suomen koulutusjärjestelmä... 5 Näyttötutkinnot ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomat tutkinnot... 6 Opiskelumuodot ja tavat... 7 Näyttötutkinnon henkilökohtaistaminen... 8 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen... 9 Näyttötutkintoon valmistava koulutus... 9 Valmistavan koulutuksen arviointi ja arvioinnin oikaisu Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnoissa Näyttötutkintojen antama jatkokelpoisuus Opiskelijan opintososiaalinen asema Opiskelijapalaute Oulaisten ammattiopiston tarjoamat tukipalvelut opintojen tueksi Oulaisten ammattiopiston koulutustarjonta Aikuiskoulutuksen avainkäsitteitä Opiskeluaika Opiskelu eri oppimisympäristöissä Opiskeluun liittyviä yhteisiä toimintaohjeita ja sääntöjä Toimintamalleja eri tilanteisiin Oulaisten ammattiopiston henkilöstön yhteystiedot Oulaisten kaupunki Vapaa-aika Asuminen Sosiaali- ja terveysalan yksikön uusintatenttipäivät ja työssäoppiminen KALENTERI Nimipäivät Helsingin yliopisto Teksti: Oulaisten ammattiopisto Painopaikka: Rannikon Laatupaino Oy, Raahe 2

3 Rehtorin tervehdys Tervetuloa opiskelemaan Oulaisten ammattiopistoon! Ammattiopistomme on aktiivinen, palvelualoille suuntautunut alueellinen kouluttaja ja kehittäjä. Olemme osa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymää. Järjestämme yhteistyössä työelämän kanssa monialaista ammatillista koulutusta ja toteutamme siihen liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa alueemme työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Oulaisten ammattiopisto järjestää nuorisoasteen koulutuksen lisäksi myös aikuiskoulutusta, jota toteutetaan useilla paikkakunnilla Oulun eteläisen alueella. Toimintaamme ohjaavina arvoina ovat asiakaslähtöisyys, avoimuus, vastuullisuus, yhteisöllisyys ja kehittäminen. Näiden arvojen mukaan toimimalla sinulla on mahdollisuus menestyä opinnoissasi ja työelämässä. Toiminnassamme näiden asioiden tulisi näkyä esimerkiksi avuliaisuutena, avoimuutena, rehellisyytenä, toisten kunnioittamisena ja vastuullisuutena. Sinä opiskelijana olet asiakkaamme ja sinun osaamisen tarpeesi ovat toimintamme lähtökohta. Henkilökuntamme tukee opintojesi etenemistä. Sinulla on opiskelijana vastuu omista opinnoistasi. Toivon, että omalta osaltasi yhdessä henkilökuntamme kanssa huolehdit opintojesi etenemisestä. Aikatauluja ja sisältöjä on yleensä mahdollista muuttaa niin, että opintosi voisivat jatkua sinulle sopivalla tavalla. Poissaolot tai keskeyttäminen eivät ole ratkaisu, vaan ne lisäävät vaikeuksia. Henkilökunta on täällä sitä varten, että sinun ja oppilastoveriesi opinnot sujuisivat mahdollisimman hyvin ja oppimisesi olisi mahdollisimman laadukasta. Opintoja on mahdollista suorittaa lähiopetuksen lisäksi myös etätyönä, verkko-opetuksena, työssäoppien sekä erilaisissa projekteissa. Niihin voi sisältyä opintoja tai vierailuja myös ulkomailla. Arvostamme paitsi itsensä kehittämistä niin myös opiskeluyhteisön kehittämiseen osallistumista, rakentavan palautteen antamista sekä yrittäjäasennetta. Jatkuvalla arvioinnilla ja palautteella oppilaitosta kehitetään suunnitelmallisesti eteenpäin vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin. Olemme onnistuneet tehtävässämme, jos pystymme yhdessä hankkimaan sinulle haluamasi koulutuksen ja valmiudet menestyä ammattilaisena työelämässä. Samalla luodaan edellytykset opintojen jatkamiseen ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Toivotan Sinulle menestystä opintoihisi. Veikko Honkanen, rehtori 3

4 4 Elinikäisen oppimisen kampanja syksyllä 2015 Oulaisten ammattiopiston aikuiskoulutus on mukana Elinikäisen oppimisen aluetapahtumissa. Valtakunnallisen tapahtuman teemana ovat mm. aikuiskoulutuksen mahdollisuudet työurien pidentämisessä. Kampanjan punaisena lankana on ajatus kyvystä oppia kaikissa elämän vaiheissa, oppimisen hyödyistä työelämässä ja opiskelun ilosta rikkaana harrastuksena. Lisätietoja valtakunnan kampanjasta löytyy osoitteesta Oulaisten ammattiopiston aikuiskoulutus on mukana järjestämässä oppilaitoksen kaupallisen koulutuksen 50-vuotisjuhlaa syksyllä Tapahtumassa juhlitaan myös oppilaitoksen vuoden 2015 aikuisopiskelijavalintoja. Juhlapäivän ohjelma tarkentuu lukuvuoden alussa. Oulaisten ammattiopisto Oulaisten ammattiopistossa opiskelee n. 600 opiskelijaa Oulaisten kauppakoulu aloitti toimintansa 1967 Oulaisten talouskoulu aloitti toimintansa 1988 Oulaisten sairaanhoito-oppilaitos aloitti toimintansa 1994 Oulaisten kauppaoppilaitos ja Oulaisten koti- ja laitostalousoppilaitos muodostivat Oulaisten Instituutin 2000 Oulaisten Instituutti osaksi Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymää 2001 Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitos osaksi Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymää 2006 Oulaisten Instituutti ja Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitos muodostivat Oulaisten ammattiopiston 2012 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä ja Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä muodostivat Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän, JEDUn. Oulaisten ammattiopiston arvot pohjautuvat Jedun arvoihin, joita ovat: Vastuullisuus Tunnemme ja otamme vastuun toiminta-alueemme osaamisesta ja kehityksestä. Toimimme laadukkaasti ja yhteisöllisesti monialaisena toimijana ja kehitämme toimintaa kestävän kehityksen mukaisesti. Arvostamme ammatillista osaamista, yhteistyötä, luovaa toimintatapaa, yritteliäisyyttä sekä elinikäistä oppimista. Avoimuus Toimintamme on keskustelevaa, kannustavaa ja vuorovaikutteista. Toimintamme edistää luottamuksen ja kehittävän ilmapiirin syntymistä kuntayhtymässä ja sidosryhmien kanssa sekä työ- ja elinkeinoelämässä.

5 Oulaisten ammattiopiston päätehtävä Oulaisten ammattiopisto kehittää toiminta-alueensa elinkeinoelämää järjestämällä palvelualoilla toisen asteen koulutusta ja hoitaa koulutusalojensa elinkeinoelämän palvelu- ja kehittämistehtäviä. Lukuvuosi Oppilaitoksen työaika (päiväkoulutus) Syysloma (vko 43) Joululoma Hiihtoloma (vko 10) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto on yksi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän oppilaitoksista. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU aloitti toimintansa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä on Pohjois-Suomen toiseksi suurin ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjä, ja sillä on merkittävä rooli ammatillisen koulutuksen toimijana ja aluekehittäjänä. Koulutuksen järjestämislupaan on ammatillisen koulutuksen lisäksi liitetty työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymään kuuluu seitsemän ammattiopistoa, jotka sijaitsevat kahdeksalla paikkakunnalla: Haapajärvellä, Haapavedellä, Kalajoella, Nivalassa, Oulaisissa, Piippolassa, Pyhäjärvellä ja Ylivieskassa. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä on omistaa rekisteröidyn Jokiedu Oy:n, joka tarjoaa ja välittää erilaisia koulutus- ja konsultointipalveluja, kursseja, autokoulutoimintaa, henkilö- ja tuotesertifiointia ja työelämän kehittämispalveluja yksityisille ja yhteisöille. Suomen koulutusjärjestelmä Suomessa koulutusjärjestelmä ryhmitellään koulutusasteisiin, jossa alemman asteen opinnot suoritettuaan on mahdollisuus jatkaa opiskelua ylemmän asteen koulutuksessa. Koulutuksen tavoitteet määritellään kunkin koulutussektorin lainsäädännössä. Koulutuksen tavoitteita ohjaa myös laadunvarmistukseen kuuluvat opetussuunnitelmat ja näyttötutkintojen perusteet, koulutuksen järjestämis- ja toimiluvat sekä ulkoinen arviointi. Myös opettajien kelpoisuutta koskevat säädökset ovat merkittävä osa koulutusjärjestelmän laadunvarmistusta 5

6 Suomen koulutusjärjestelmä yhdeksänvuotinen yleissivistävä perusopetus (peruskoulu), jota ennen lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen peruskoulun jälkeinen koulutus, johon kuuluvat ammatillinen koulutus, myös oppisopimuskoulutus ja lukiokoulutus korkea-asteen koulutus, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Aikuiskoulutusta on tarjolla kaikilla koulutusasteilla ja sitä säädetään seuraavilla lailla ja asetuksilla: laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998), laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009), hallintolaki (434/2003), opetusministeriön asetus eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista (1323/2001), opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetusta laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta (179/2011), opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista (216/2001)asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) Sosiaali- ja terveysalalla opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 (630/1998) perusteella. Lisätietoja SORA-oppaasta Opiskelijaksi ottamisen edellytykset/ terveydentila ja toimintakyky: opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen valmistuttuaan opiskelijan tulee voida toimia ammatissa esteenä voi myös olla aiempi opiskeluoikeuden peruuttamispäätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät Sosiaali- ja terveysalalle opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti/terveydentila ja toimintakyky hakijan tulee oppilaitoksen pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Jos hakijan ilmoituksen perusteella ilmenee aihetta, oppilaitos voi edellyttää tarkempia terveydentilatietoja opiskelusta suoriutumisen ja kohtuullisten toimien arvioimiseksi Näyttötutkinnot ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomat tutkinnot Aikuiskoulutus on aikuisille suunniteltua ja järjestettyä koulutusta. Lain (631/1998) mukaan ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja sekä niihin valmistavaa koulutusta. Näyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on tarjota aikuisväestölle joustava tapa osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamista tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä uuteen ammattiin. 6

7 Näyttötutkinnoissa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan kansallisesti ja laadullisesti tunnistaa ja tunnustaa osaksi tutkintoa riippumatta siitä, onko osaaminen hankittu työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näin opiskeluaika lyhenee ja valmistuminen nopeutuu. Näyttötutkintoja on mahdollisuus suorittaa seuraavilla koulutustasoilla: Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellytettävät tiedot ja taidot. Perustutkintojen nimellislaajuus on 180 osp. Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijän edellyttämä ammattitaito. Ammattitutkinnon ammattitutkintovaatimukset on määritelty siten, että niiden saavuttaminen edellyttää alan peruskoulutuksen jälkeen täydentäviä ja syventäviä opintoja ja vähintään kolmen vuoden työkokemusta. Erikoisammattitutkinnoissa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Tutkinnon ammattitaitovaatimukset on määritelty siten, että niiden saavuttaminen edellyttää alan peruskoulutuksen jälkeen täydentäviä ja syventäviä opintoja ja vähintään viiden vuoden työkokemusta vastaavaa osaamista. Ammattitaitovaatimukset määrittelevät osaamisen tason. Tutkinnon suorittaminen edellyttää tutkinnon perusteissa määriteltyjen ammattitaitovaatimusten hallintaa. Ammattitaitovaatimukset on määritelty yhdessä elinkeinoelämän kanssa suoraan työelämän työkokonaisuuksista. Tutkintojen suorittamisen lähtökohtana ovat valtakunnalliset tutkinnon perusteet, joissa on määritelty kunkin tutkinnon ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit. Näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvomisesta vastaavat eri alojen tutkintotoimikunnat ja tutkinnon järjestämisoikeuden saaneen oppilaitokset toimivat tutkintojen järjestäjinä. Tutkinnon osaamisvaatimuksiin voit tutustua ja testata jo aikaisemmin hankkimaasi osaamista. Näyttötutkinnot muodostuvat pakollisista tutkinnon osista, osaamisalan pakollisista ja/tai valinnaisista osista sekä vapaasti valittavista osista. Tutkintotodistuksen saaminen edellyttää tutkinnossa vaadittavien pakollisten ja valinnaisten osien hyväksyttyä suorittamista. Tutkinnon suorittaja voi halutessaan suorittaa vain osatutkinnon yhden tai useampia tutkinnon osien suorittamista. Tutkintosuoritukset ovat käytännön työtehtäviä, Ammattitaitoa arvioivat työelämän ja koulutuksen asiantuntijat. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan tutkinnon järjestäjä perii näyttötutkinnon suorittajalta tutkintomaksun (58, vuonna 2015), joka tilitetään Opetushallitukselle. Lisäksi ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista tutkinnon järjestäjä voi periä tutkintomaksun lisäksi tutkinnon suorittajalta kohtuullisen kurssimaksun. Näyttötutkintojärjestelmän tavoite on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, työelämän kehittämiseen ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Opiskelumuodot ja tavat Aikuiskoulutus voi olla omaehtoista koulutusta, oppisopimuskoulutusta, henkilöstökoulutusta tai työvoimakoulutusta. Koulutuksen tavoitteena voi olla ammatillinen perustutkinto, tutkintotavoitteinen ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai omaa osaamistaan täydentävä lisä- ja täydennyskoulutus. 7

8 Opiskelu on mahdollista myös työn ohella, mutta kuitenkin pääsääntöisesti omalla ajalla. Koulutusta järjestetään päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Lähiopetuksen ohella tänä päivänä opiskellaan myös verkossa ja etäopetuksena. Omaa osaamistaan voi täydentää myös lyhytkursseilla, joita järjestetään Oulaisten ammattiopiston kaikilla koulutusaloilla. Oulaisten ammattiopiston aikuiskoulutuksen painopiste on liiketalous-, tietotekniikka-, ravitsemis- ja puhdistuspalvelu- sekä sosiaali- ja terveysaloilla. Aikuiskoulutuksen mahdollistamat jatko- ja täydennyskouluttamisen tarpeet ovat kasvamassa, sillä tämän päivän työelämä ja työmarkkinat muuttuvat nopeasti, ja työtehtävien vaatimukset kasvavat. Alueellamme tarvitaan jatkossakin osaavaa, motivoivaa ja hyvinvoivaa työväestöä. Aikuisilla on monipuolista elämän- ja työelämänkokemuksia, joita voidaan hyödyntää opiskelussa. Koulutuksen myötä opiskelijalle avautuu uusia mahdollisuuksia työllistymiseen, oman työn kehittämiseen, jatko-opintoihin ja ennen kaikkea uuden oppimiseen. Avoimuus ja positiivinen asenne uusia asioita kohtaan lisää mielenkiintoa ja edistää oppimista. 8 Näyttötutkinnon henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamisella tarkoitetaan näyttötutkintojärjestelmässä näyttötutkintoa suorittamaan tai valmistavaan koulutukseen hakeutuvan henkilön ohjaus-, neuvonta-, opetus- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteuttamista. Henkilökohtaistaminen sisältyy koulutuksen hakeutumisvaiheeseen, tutkinnon suorittamisvaiheeseen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheeseen. Henkilökohtaistamisprosessissa tehdään yhteistyötä näyttötutkinnon järjestäjän, tutkinnon tai koulutuksen hankkijan, työelämän edustajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistamissuunnitelmassa otetaan huomioon myös erilaiset kulttuuri- ja kielitausta tai muusta syystä kuten luki- ja kirjoitushäiriöistä mahdollisesti johtuvat erityistarpeet. Koulutuksen järjestäjä on noudatettava henkilökohtaistamisesta annettua säädöstä voimaan tulleen laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1998/631 8 a mukaisesti. Hakeutumisvaihe: Tutkinnon suorittajaksi hakeutuvan osaaminen ja muut lähtökohdat selvitetään hakijan esittämien luotettavien dokumenttien ja muiden mahdollisten selvitysten perusteella. Osaamisen tunnistamiseen käytetään alalle soveltuvia menetelmiä. Osaamisen tunnistamisen perusteella arvioidaan miltä osin hakijan esittämien asiakirjojen perusteella voidaan ehdottaa hänen osoittamansa osaaminen suoraan tunnustettavaksi hakija voidaan hänen jo saavuttamansa osaamisen perusteella ohjata suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon, tutkinnon osan tai osien suorittamiseen tai hakija ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen Hakijalle selvitetään erilaiset oppimisen mahdollisuudet ja arvioidaan niiden soveltuvuus hakeutujalle. Lisäksi selvitetään tutkinnon suorituksen järjestelyt sekä mahdollisen ohjauksen ja erityisten tukitoiminen tarve. Koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi tulee koulutuksen järjestäjän huolehtia erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien sekä maahanmuuttajien tarpeista. Tutkinnon suorittaminen: Henkilökohtaistetussa tutkinnon suorittamisessa noudatetaan aina tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohtei-

9 ta ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja. Tutkintotilaisuudet suunnitellaan tutkinnon suorittajan tilanteeseen ja aikatauluihin soveltuviksi. Tutkintotilaisuudet pyritään järjestämään pääsääntöisesti oikeilla työpaikoilla. Tutkinnon suorittaja laatii henkilökohtaisen näyttötutkinnon tai sen osan suorittamisen suunnitelman yhteistyössä tutkinnonjärjestäjän ja mahdollisesti myös työpaikan kanssa. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen: Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijan elämäntilanne, aikaisemmin hankittu osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuus. Opiskelijalle suunnitellaan yhteisesti hänelle parhaiten soveltuvat opiskelu- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Dokumentointi kootaan henkilökohtaistamisesta koskevaksi asiakirjaksi. Asiakirjan ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset vahvistetaan tutkinnon suorittajan ja koulutuksen järjestäjän allekirjoituksella. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan ammattitaito arvioidaan haastattelujen ja kartoituksen avulla. Arvioinnin ja kartoituksen apuvälineinä käytetään työ- ja koulutodistuksia, ym. dokumentteja. Arvioinnin perusteella määritellään yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa onko kyseinen tutkinto hänelle sopiva. Aiemman saavuttamansa osaamisen tunnistamisen avulla voidaan tutkinnon suorittaja ohjata suoraan suorittamaan näyttötutkintoa tai tutkinnon osaa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla näyttötutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito. Tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaaditun ammattitaidon hallinnan tutkintotilaisuudessa aidoissa työtilanteissa. Tutkintotoimikunnat päättävät hyväksytyistä ja hylätyistä tutkintosuorituksista. Tutkintotoimikunta antaa tutkintotodistuksen, kun kaikki tutkinnossa vaadittavat osat on suoritettu hyväksyttävästi. Tutkintotoimikunta voi arvioijien ehdotuksesta tunnustaa tutkintosuoritukseksi tai sen osaksi myös aikaisemmin osoitetun tutkinnon perusteiden mukaisen osaamisen. Tutkinnon järjestäjän velvollisuutena on arvioida tutkinnon suorittamiseen hakeutuvan henkilön osaaminen ja muut edellytykset kyseisen näyttötutkinnon suorittamiseen. Näyttötutkintoon valmistava koulutus Tutkinnon suorittajat osallistuvat useimmiten näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen hankkiakseen tarvittavaa ammattitaitoa. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistujille järjestetään osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa siten näyttötutkinto. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen hakeutumiselle ei ole asetettu ennakkoehtoja. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Valmistavan koulutuksen aikana on tärkeää, että erityistukea tarvitsevan ohjaus ja muut erityisjärjestelyt on otettu huomioon riittävän ajoissa, että tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan 9

10 ammattitaitonsa näyttötutkinnossa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa noudatetaan henkilökohtaistamisen periaatetta: tarjotaan opiskelijalle parhaiten soveltuvia koulutusmuotoja, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja -järjestelyjä ohjataan opiskelijaa joustavien henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa neuvotaan ja ohjataan opiskelijaa myös muiden asiantuntijoiden tarjoamiin tukipalveluihin. 10 Valmistavan koulutuksen arviointi ja arvioinnin oikaisu Valmistavan koulutuksen arvioinnista ja arvioinnin oikaisusta on säännökset ammatillisen aikuiskoulutuksesta annetussa laissa ja asetuksessa (631/1998 ja 812/1998). Kaikki tutkinnon henkilökohtaistamisen mukaiset valmistavan koulutuksen opinnot arvioidaan. Opinnot on suoritettu hyväksytysti, mikäli tutkinnon suorittaja osallistuu henkilökohtaistamissuunnitelmassa määriteltyyn opetukseen sekä tekee niihin kuuluvat tehtävät. Opintojen arvioinnit merkitään opintorekisteriin, josta opiskelija saa kopion tarvittaessa ja opiskelun lopussa. Opiskelija saa tutkintoon valmistavasta koulutuksesta osallistumistodistuksen, kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on hyväksytysti suoritettu. Valmistavan koulutuksen osallistumistodistuksen liitteenä on opintorekisteri. Oppisopimusopiskelijoille osallistumistodistuksen tekee oppisopimustoimisto. Opetushallitus on antanut määräyksen (OPH 56/011/2009), joka koskee todistuksia näyttötutkinnoista, näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta, näyttötutkintoon valmistavasta oppisopimuskoulutuksesta, erotodistuksista ja tutkintotodistuksista. Tutkinnon perusteiden uudistuksen myötä näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta ei jälkeen anneta numeroarviointia. Oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista ammattitaitovaatimusten sekä osaamisen saavuttamisessa (ohjaava ja kannustava arviointi sekä palaute), oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittymistä. Valmistavan koulutuksen arvioinnissa on otettava huomioon OPH:n arviointioppaan 2015:2 ohjeet ( Arvioinnin oikaisua opiskelija pyytää kirjallisesti tai suullisesti arviointipäätöksen tehneeltä opettajalta, muulta arviointipäätöksen tehneeltä henkilöltä tai rehtorilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on mahdollisuus saada tietoonsa arvioinnin perusteet ja tulokset. Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnoissa Ammattitaidon arviointi perustuu aina tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin, joihin tutkintosuoritusta verrataan. Tutkintosuoritusten arvioijina toimivat kunkin alan työnantajien, työntekijöiden ja oppilaitoksen edustajat. Tätä menettelyä kutsutaan kolmikanta-arvioinniksi. Tutkinnon suorittaja arvioi myös

11 omaa ammattitaitoaan. Tutkintotilaisuudessa tutkinnon suorittajan itsearviointi on osa ammattitaidon osoittamista, jolla tutkinnon suorittaja osoittaa tutkintotilaisuudessa virallisille arvioijille ammatillista kypsyystasoaan. Näyttötutkinnan järjestäjä sitoutuu näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa perehdyttämään arvioijat tehtäväänsä ja yhdellä heistä tulee olla näyttötutkintomestarin koulutus. Kolminkantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan tai osien arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle, sen jälkeen kun tutkintosuoritusten arvioinnit on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Esitys tehdään tutkinnon suorittajan arviointiaineiston (käytännössä osoitetun osaamisen, siihen liittyvien dokumenttien kuten asiakirjojen, valokuvien tai muun aineiston) pohjalta tutkintotoimikuntien ohjeistuksen mukaisesti. Tutkintotoimikunta hyväksyy näyttötutkinnon arvioinnin ja antaa näyttötutkinnon tutkintotodistuksen. Pyydettäessä tutkintotoimikunta antaa myös todistuksen osatutkinnosta. Arvioijat esittävät tutkintotoimikunnalle suorituksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Ammatillisissa perustutkinnoissa käytetään numerollista arviointia 1 3. tyydyttävä (1) T1 hyvä (2) H2 kiitettävä (3) K3 Ammatti- ja erikoisammattitutkinto arvioidaan näyttötutkinnoissa hyväksytty hylätty Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arviointiin tyytymätön voi pyytää arviointiin oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon arviointipäätöksestä. Kirjallinen pyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Näyttötutkintojen antama jatkokelpoisuus Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Opiskelijan opintososiaalinen asema Aikuisopiskelijan tukijärjestelmä Koulutuksen rahoitukseen liittyvät tuet ja tuen määrät vaihtelevat mm. koulutusmuodon, oppilaitoksen, opetusjärjestelyjen sekä opiskelijan opintojen aikaisten tulojen ja muiden taustatietojen mukaan. Tarkista aina ennen päätöstä henkilökohtaiseen tilanteeseesi liittyvät tiedot. Tukitietoa saa parhaiten tuen myöntäjäviranomaiselta, mutta myös työvoimatoimistojen koulutusneuvojilta ja oppilaitoksista. KELAn opintotuki Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. 11

12 Opintotuen saaminen edellyttää päätoimista opiskelua. Opinnot ovat päätoimisia, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 4,5 osaamispistettä tai 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti tai opiskelijan on osallistuttava opetukseen tai opintoihin kuuluvaan työssäoppimiseen vähintään 25 viikkotuntia. Opintotukea voidaan myöntää, jos päätoimiset opinnot kestävät vähintään kaksi kuukautta. Lisätietoja ja Opintotukea myönnetään seuraavasti: opintorahaa 17 täyttäneelle opiskelijalle asumislisää lapsettomalle opiskelijalle, joka asuu vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa valtion takaamaa opintolainaa opintorahaa tai aikuiskoulutustukea saavalle. Koulutusrahaston aikuiskoulutustuki Koulutusrahaston myöntämää aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä vähintään kahdeksan vuotta on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua jää työstään palkattomalle opintovapaalle päätoimisia opintoja varten vähintään kahdeksi kuukaudeksi tai opiskelee lyhemmillä opintojaksoilla tai osa-aikaisesti yhteensä vähintään 43 päivän ajan. Hakijan työ- tai virkasuhteen tulee olla voimassa tuettavan koulutuksen aikana. ei saa opiskeluun muuta tukea Aikuiskoulutustuen kaikkien saamisehtojen tulee täyttyä, jotta tukea voidaan maksaa. Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen tulee toimia Suomessa. Opintojen tulee tukiaikana olla päätoimisia. Lisätietoja aikuiskoulutustuesta Oppisopimuskoulutuksen tuki Oppisopimuskoulutuksessa opiskeleva on opintojensa aikana oikeutettu saamaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa työssäoloajalta ja opintososiaalisia etuja palkattomalta teoriaopetuksen ajalta. Oppisopimuskoulutuksen tuki edellyttää solmittua oppisopimusta ja sitä on mahdollisuus saada seuraaviin oppisopimuskoulutuksella toteutettaviin opintoihin: toisen asteen perustutkinto ammatillinen perustutkinto sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinto, jotka suoritetaan näyttötutkintona ei tutkintotavoitteiseen koulutukseen Oppilaitoksessa suoritettavan teoriaopetuksen ajalta opiskelija on oikeutettu seuraaviin opintososiaalisiin etuihin: päiväraha perheavustus (opiskelijalla on alle 18-vuotias lapsi/lapsia) matkakorvaus yleisten kulkuneuvojen taksojen mukaan majoituskorvaus 12

13 Työnantaja saa koulutuskorvausta ja voi hakea myös palkkatukea oppisopimuksen ajalta, jos koulutuksen aloittava on työtön. Lisätietoa oppisopimuskoulutuksen tuesta fi tai oppisopimuskeskuksista ja -toimistoista esim. JEDU/ Aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut puh tai Työttömyysetuus Työtön työnhakija voi osallistua työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai opiskella tietyin ehdoin myös omaehtoisessa koulutuksessa. Molemmissa tapauksissa opiskelun ajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon henkilöllä olisi työttömänä oikeus. Opiskelija voi lisäksi saada ylläpitokorvausta matka- ja ylläpitokustannuksiin. Koulutukseen hakeutuminen edellyttää, että henkilö on työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on työhallinnon järjestämää koulutusta, joka on opiskelijalle maksutonta. Se on suunnattu ensi sijassa työttömille työnhakijoille ja työttömyysuhan alla oleville, 20 vuotta täyttäneille henkilöille. Työttömän omaehtoinen opiskelu on päätoimista ja johtaa ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettavaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai tutkintojen osien suorittamiseen. Työttömyysturvaa voi saada päätoimiseen omaehtoiseen opiskeluun, jos on työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa on täyttänyt 25 vuotta viimeistään opintojen alkamishetkellä työ- ja elinkeinotoimisto on todennut koulutustarpeen opiskelusta on sovittu työllistämissuunnitelmassa opinnot ovat päätoimisia Lisätietoja työttömän työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun tukemisesta saa työ- ja elinkeinotoimistoista, joiden yhteystiedot löytyvät työvoimahallinnon sivuilta tai Kuntoutusraha Opiskeluun on mahdollisuus hakea kuntoutusrahaa tai muuta vastaavaa taloudellista tukea, jos opiskelu on osa ammatillista kuntoutusta. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on henkilön työelämään pääsy tai siellä pysyminen. Tuella pyritään takaamaan toimeentulo kuntoutumisen aikana. Ammatillista kuntoutus tukevat ja järjestävät useat eri tahot. Kuntoutukseen pääsyä haetaan laitoksesta, jonka piiriin asia kuuluu. Työelämässä noin viisi vuotta tai kauemmin työskennelleiden kuntoutuksesta vastaavat ensisijaisesti työeläkelaitokset. Kuntoutusta myönnetään henkilöille, joilla on todettu riski joutua lähivuosina sairauden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos kyseessä on työtapaturman, ammattitaudin tai liikennevahingon aiheuttama kuntoutustarve, kuntoutuksen korvaa tapaturma- tai liikennevakuutusyhtiö Kela järjestää ammatillista kuntoutusta niille, joilla ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen tai tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutukseen. Kelalla on omat tukimuotonsa alle 20-vuotiaille kuntoutujille. Työttömien ja työttömyysuhan alaisten henkilöiden kuntoutuksesta huolehtivat työ- ja elinkeinotoimistot Tukea on mahdollisuus saada esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen tai korkeakouluopintoihin. Lisätietoja mm. työeläkelaitosten tai Kelan verkkosivuilta 13

14 Koulumatkatuki Koulumatkatukea voidaan myöntää lukio-opintoihin tai ammatilliseen peruskoulutukseen päivittäisten matkakustannusten korvaamiseksi. Koulumatkatukea ei voi saada ammatti- ja erikoisammattitutkinnon valmistavaan koulutukseen. Koulumatkatukea voi hakea, jos opiskelijan koulumatkan kustannukset ylittävät 54 euroa/kk yhdensuuntainen matka asunnolta oppilaitokseen on vähintään kymmenen kilometriä vakinainen asuinpaikka on Suomessa Tarkempaa tietoa hakuohjeineen Kelan verkkopalvelusta Ammattitutkintostipendi Ammattitutkintostipendi voidaan myöntää näyttötutkintona suoritettuun ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon. Ammattikorkeakoulun tai yliopiston tutkintoon ammattitutkintostipendiä ei myönnetä. Koulutusrahaston myöntämää verotonta ammattitutkintostipendiä voi hakea alle 64-vuotias opiskelija suoritettuaan näyttötutkintona ammatillisen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon ja hän on ollut työ- tai virkasuhteessa vähintään viisi (5) vuotta. Ammattitutkintostipendi maksetaan kertakorvauksena ja se on haettava viimeistään vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Lisätietoja hakuohjeineen löytyy Koulutusrahaston verkkosivuilta Muita tukimuotoja Opintovapaa on mahdollisuus työssä käyvien aikuiskoulutukseen. Opintovapaa on palkaton vapaa, johon voi saada esimerkiksi aikuiskoulutustukea. Työsuhde jatkuu opintovapaa aikana. Opintovapaan mahdollisuus on seuraavilla edellytyksillä: kahden vuoden opintovapaata voi hakea henkilö, jonka päätoiminen työsuhde on kestänyt vuoden yhdessä tai useammassa jaksossa viiden päivän opintovapaata voi hakea henkilö, jonka työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta Koulutus, johon opintovapaa voidaan myöntää, tulee olla julkisen valvonnan alaista. Tietyin edellytyksin opintovapaa voidaan myöntää myös ammattiyhdistyskoulutukseen tai maatalousyrittäjille järjestettyyn koulutukseen. Lisätietoja ja www. koulutusrahasto.fi Vuorotteluvapaan voi käyttää haluamallaan tavalla, esim. opiskelemalla. Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvaus, joka on % työttömyyspäivärahasta. Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 100 kalenteripäivää ja enimmäiskesto on 360 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan ajalle työnantaja palkkaa työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaata voi hakea kokoaikatyössä oleva henkilö. Hakijalta edellytetään vähintään 16 vuoden työhistoriaa ja 13 kuukauden yhtäjaksoista työsuhdetta samaan työnantajaan. Lisätietoja ja Kelan verkkosivuilta 14

15 Opiskelijapalaute Opiskelijapalaute sekä palaute tutkintosuorituksista kerätään AIPAL- tai OPAL-järjestelmien avulla. AIPAL-järjestelmällä kerätään tietoa aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuudesta ja sen eri vaiheista: hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen OPAL-järjestelmän kautta kerätään työvoimakoulutuksen palautteet, joiden avulla valtakunnallisesti seurataan jokaisen koulutuksen työllistävyyttä työhallinnon asiakasrekisteristä tuotettavien tilastojen avulla. Seurantatietoja käytetään työvoimakoulutusten tarjonnan ja laadun kehittämiseen. Palautetta kerätään myös Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän näyttötutkintojen laadun kehittämiseen liittyvillä palautekyselyillä: palautekysely näyttötutkinnon suorittajalle ja palautekysely valmistavan koulutuksen opiskelijalle. Koulutuksen ja tutkintosuoritusten palautetieto käsitellään ja arvioidaan kuntayhtymän arviointisuunnitelman mukaisesti. Palautetieto raportoidaan yhtymähallituksen aikataulun mukaisesti vähintään osavuosikatsauksen yhteydessä, sen hetkisen tiedon mukaisesti yhtymähallitukselle, johtoryhmälle sekä aikuiskoulutustiimille. Palautteiden pohjalta aikuiskoulutusta kehitetään asiakaslähtöisempään ja laadullisempaan toimintaan. Opiskelijapalautetta kerätään myös lyhytkoulutuksista. Oulaisten ammattiopiston tarjoamat tukipalvelut opintojen tueksi Opintosihteeripalvelut Oulaisten ammattiopiston jokaisessa yksikössä aikuisopiskelijaa palvelevat opintosihteerit, joiden työkuvaan kuluu mm. opintososiaalisiin etuihin liittyvät kysymykset, esim. opinto- ja aikuiskoulutustuen hakuun liittyvä neuvonta. Opintosihteereiltä aikuiskoulutusopiskelija voi pyytää opiskelijatodistuksia, opintokortteja ja opintosuorituksia. Oulaisten ammattiopiston opintosihteerit yksiköittäin: Liiketalouden yksikkö Sonja Yliniitty puh Ravitsemis- ja puhdistuspalveluyksikkö Elina Lievonen puh Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Sirpa Matkaselkä puh Tietotekniikkapalvelut Aikuiskoulutusopintojen alussa jokainen ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa opiskeleva saa sähköpostiosoitteen, joka yleensä on muotoa Tähän osoitteeseen lähetetään opiskelijalle postia ja opiskelija on velvollinen seuraamaan omaa sähköpostiaan säännöllisesti. Sähkö- 15

16 postin käytössä on noudatettava Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän tietojärjestelmien käyttösääntöjä. Tietotekniikkakysymyksissä opiskelijaa palvelevat: Aitto-oja Hannu, ICT-asiantuntija Pahkasalo Jari, ICT-tukihenkilö puh puh Ateriapalvelut Aikuisten ammatillisessa peruskoulutuksessa, päiväopetuksessa, yksi päivittäinen kouluateria on maksuton. Lainsäädännön lähtökohtana on, että päätoimisella opiskelijalla tulisi olla oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää hänen läsnäoloaan koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Oulaisten ammattiopistossa ruokailumahdollisuus on jokaisessa yksikössä. Sosiaali- ja terveysalan yksiköissä ateriapalvelut ostetaan Fazer Amicalta. Ravitsemis- ja puhdistuspalveluyksikkö tuottaa ateriapalvelut oman yksikön opiskelijatyönä. Liiketalouden yksikön ateriapalvelut tuotetaan omana työnä. Oulaisten ammattiopiston tarjoamat kirjastopalvelut Oppilaitoksemme yksiköissä on opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä laadukkaat kirjastopalvelut. Kirjastopalvelut toteuttaa Oulun ammattikorkeakoulun kirjasto ( ). Tarjolla on tiedonlähteitä oppimisen ja opettamisen tueksi sekä apua tiedonhankintaan. Yksiköiden kirjastoissa on kurssikirjoja, ammattikirjallisuutta sekä lehtiä. Lisäksi asiakkailla on mahdollisuus tilata ilmaiseksi kaikkia Oamkin kirjastojen aineistoja, jotka löytyvät Leevi-tietokannasta ( ). Asiakkaat voivat varata aikoja henkilökohtaiseen tiedonhaun ohjaukseen. Opiskelijaryhmille on myös tarjolla tiedonhankinnan opetusta. Laajimmat kirjastopalvelut ovat käytössä sosiaali- ja terveysalan kirjastossa, jonka palveluita kaikki OULA:n opiskelijat voivat käyttää. Oulaisten sosiaali- ja terveysalan kirjasto Kuntotie 2, Oulainen p Tervetuloa asioimaan ja oppimaan kirjastoon! 16

17 Oulaisten ammattiopiston koulutustarjonta Oulaisten ammattiopiston aikuiskoulutus järjestää sekä tutkintotavoitteista ja muuta ammatillista aikuiskoulutusta, Koulutus voi olla ammatillista peruskoulutusta (ammatilliset perustutkinnot), tai tutkintotavoitteista (ammatti- ja erikoisammattitutkinto ja ei tutkintotavoitteista lisäkoulutusta (lyhytkurssit, henkilöstökoulutus jne). Aikuiskoulutustarjonta löytyy osoitteesta Tutkintoon johtavat koulutukset löytyvät myös osoitteesta opintopolku.fi. Ammatilliset perustutkinnot vastaavat kolmivuotisia perustutkintoja. Perustutkintoja voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona (kesto 1 3 vuotta). Ammatillisista perustutkinnoista näyttötutkintoperusteisina Oulaisten ammattiopistossa voi suorittaa seuraavat ammatilliset perustutkinnot: liiketalouden perustutkinto, merkonomi, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ja hotelli-, ravintola-, ja cateringalan perustutkinto (omaehtoinen tai oppisopimuskoulutus). Ammatilliset perustutkinnot voi suorittaa myös ammatillisena peruskoulutuksena (opetussuunnitelmaperusteinen). Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat aina näyttötutkintoja. Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä vaadittava ammattitaito. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativien työtehtävien hallinta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto -koulutukset soveltuvat ammattitaidon ylläpitoon ja syventämiseen sekä ammatillisten erityisvalmiuksien hankkimiseen (kesto 1 3 vuotta ). Ei tutkintotavoitteinen ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus on ammattitaidon syventämiseen tai laaja-alaistamiseen liittyvää koulutusta (kesto 4 12 kk). Liiketalouden yksikkö Ammatilliset perustutkinnot Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusala Liiketalouden perustutkinto, merkonomi (myös näyttötutkintona) Luonnontieteiden koulutusala Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot: Markkinointiviestinnän ammattitutkinto, Myynnin ammattitutkinto, Tekniikan erikoisammattitutkinto ja Yrittäjän ammattitutkinto Ravitsemis- ja puhdistuspalveluyksikkö Ammatilliset perustutkinnot Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki tai tarjoilija (myös näyttötutkintona) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Kotityöpalvelujen koulutusohjelma/osaamisala, kodinhuoltaja (myös näyttötutkintona) Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot: Dieettikokin erikoisammattitutkinto, Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinto ja Suurtalouskokin ammattitutkinto 17

18 Opiskelijaksi valitun on otettava huomioon: Opiskelijan on esitettävä voimassa oleva (6 kk) salmonellatodistus jo opiskelemaan tullessa ja se on uusittava aina, mikäli opiskelija on käynyt ulkomaan matkoilla tai vaihto-opiskelijana ulkomailla. Normaalitilanteessa näytettä ei tarvitse uusia, mutta jos perheenjäsenellä todetaan salmonella, uusintanäyte otetaan. Käytännön työssä opiskelijan tulee pukeutua puhtaaseen ja siistiin työasuun ja työjalkineisiin. Työasut pestään ja huolletaan oppilaitoksen pesulassa. Ammattiopetuksessa opiskelijalla ei saa olla koruja tai lävistyksiä työturvallisuus- ja hygienialakeihin perustuen. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja (myös näyttötutkintona) Kaikille pakolliset tutkinnon osat: Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito ja Kuntoutumisen tukeminen Osaamisalat Asiakaspalvelun ja tietohallinnan osaamisala Ensihoidon osaamisala sekä Päivystyspolikliininen hoitotyö Jalkojenhoidon osaamisala Kuntoutuksen osaamisala Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala Vanhustyön osaamisala Valinnaiset tutkinnon osat (valittava yksi): Päivystyspolikliininen hoitotyö Perioperatiivinen hoitotyö Immobilisaatiohoidon toteuttaminen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Suun terveyden edistäminen ja suun terveydenhoidon erikoisaloilla toimiminen Haavan hoito jalkojenhoidossa Näytteenotto ja asiakaspalvelu lähihoitajan työssä Vanhusten kotihoito- ja huolenpito Yritystoiminnan suunnittelu Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta HUOM! Sosiaali- ja terveysalan tutkinnon, lähihoitaja koulutuksessa ravitsemukseen liittyvässä opetuksessa edellytetään voimassa oleva (6 kk) salmonellatodistus. Käytännön työssä opiskelijan tulee pukeutua puhtaaseen ja siistiin työasuun ja työjalkineisiin. Ammattiopetuksessa opiskelijalla ei saa olla koruja tai lävistyksiä työturvallisuus- ja hygienialakeihin perustuen. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot: Jalkojenhoidon ammattitutkinto, Päihdetyön ammattitutkinto, Vanhustyön erikoisammattitutkinto 18

19 Ammattiopiston muu lisä- ja täydennyskoulutus lv Anniskelu- ja Hygieniapassikoulutuksia, Asiakaspalvelukoulutus majoitus- ja ravitsemisalan henkilöstölle, Ensiapu I ja II, Haavanhoitokoulutus, Joululeivonnaiset, Myynti- ja markkinointi, Sairaan ikääntyneen ihmisen hoitaminen, Taloushallinto, Täytekakkukurssi, Validaatioryhmän ohjaaja -koulutus Lisäksi lukuvuoden aikana järjestetään lyhytkursseja omaehtoisena, oppisopimuksena tai henkilöstökoulutuksena yksikön koulutusaloihin liittyen. Myös työvoimakoulutusta. Aikuiskoulutuksen avainkäsitteitä Oulaisten ammattiopiston aikuiskoulutus järjestää tutkintotavoitteista ja muuta ammatillista lisäkoulutusta. Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja sekä niihin valmistavaa koulutusta. Ammatillinen aikuiskoulutus on myös muuta kuin tutkintotavoitteista ammatillista lisäkoulutusta. Ammatilliset perustutkinnot vastaavat kolmivuotisia perustutkintoja. Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen ja alalle työllistymisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa joko näyttötutkintona tai ammatillisena peruskoulutuksena. Suoritustavasta riippumatta tutkinnot vastaavat toisiaan. Kaikkien ammatillisten perustutkintojen nimellislaajuus on 180 osaamispistettä (osp). Näyttötutkintona suoritettavana koulutus on huomattavasti lyhempi, koska aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ammatillisten perustutkintojen tutkinnon osat arvioidaan arvosanoilla 1 3, joista 3 on kiitettävä, 2 on hyvä ja 1 on tyydyttävä. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan aina näyttötutkintona, jossa ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito. Ammattitutkintojen perusteissa ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja alalta noin kolmen vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. ammattitutkinnosta. Erikoisammattitutkinnoissa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Erikoisammattitutkintojen perusteissa ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja alalta noin viiden vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. erikoisammattitutkinnosta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot arvioidaan asteikolla hyväksytty tai hylätty. Tutkintotilaisuus (näyttötutkintojärjestelmä) ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton tilaisuus, johon voi osallistua ilman valmistavaa koulutusta. Tutkintotilaisuudessa arvioidaan miten opiskelija hallitsee ammatin eri tehtäväkokonaisuudet. Tutkintotilaisuudet järjestetään osana valmistavaa koulutusta, mutta ammatillinen osaaminen suoritetaan tyypillisissä työtehtävissä, aidossa työympäristössä. Opiskelijan velvollisuutena on osallistua tutkintotilaisuuteen osana opintoja. Tutkintotilaisuudessa ammattitaidon arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat (kolmikanta). Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa. Kaikki ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voi suorittaa näyttötutkintona. 19

20 Näyttötutkintoihin valmistava koulutus Tutkinnon suorittaja voi osallistua myös tutkintoon valmistavaan koulutukseen hankkiakseen tarvittavaa ammattitaitoa. Tutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle järjestetään osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Tutkintotoimikunnat Opetushallitus on asettanut jokaiselle näyttötutkinnolle tutkintotoimikunnan, joissa on edustettuina alan työnantajat, työntekijät, opettajat ja tarvittaessa itsenäiset ammatinharjoittajat. Tutkintotoimikunnat kehittävät ja valvovat näyttötutkintotoimintaa, varmistavat tutkintojen tasalaatuisuuden ja antavat tutkintotodistukset. Tutkintojen perusteet Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon on laadittu tutkinnon perusteet, joissa on määritelty tutkinnon osissa vaadittava ammattitaito, arvioinnin kohteet ja kriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon perusteissa on määritelty myös, miten tutkinto muodostuu tutkinnon osista. Tutkinnon perusteista päättää Opetushallitus. Lisätietoja tutkinnon perusteista Opetushallituksen verkkosivuilta osoitteesta Ammattitaidon osoittaminen Näyttötutkinnot suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti työelämän aidoissa, tyypillisissä työtehtävissä ja aidossa työympäristössä. Tutkintosuoritus voi olla tiettynä ajankohtana tapahtuva tai prosessinomainen, pidemmälle aikavälille ajoittuva suoritus. Tutkintomaksu Opetusministeriön asetuksen (1323/2011) mukaisesti näyttötutkintona suoritettaviin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin osallistuvilta on perittävä tutkintomaksu 58 euroa, joka tilitetään Opetushallitukselle. Jatko-opintokelpoisuus Näyttötutkintona tai ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettu ammatillinen perustutkinto (180 osp), ammatti- ja erikoisammattitutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus on ammatillista koulutusta, joka perustuu määräaikaiseen työsuhteeseen. Suurin osa ammattitaidosta opitaan tekemällä käytännön työtä työpaikalla. Työpaikalla oppimista ohjaa ja valvoo työnantajan valitsema työpaikkakouluttaja. Työssä opittua täydennetään tietopuolisilla opinnoilla, joiden osuus koulutusalasta riippuen on noin 20 prosenttia. Oppisopimuksen alaikäraja on 15 vuotta ja opiskelijan lähtötaso voi olla kansakoulu, peruskoulu tai lukio. Oppisopimuskoulutukseen voi tulla myös ammatinvaihtaja, jolla on jo jokin ammatillinen peruskoulutus ja/tai työkokemus. Lisätietoja oppisopimuskoulutuksesta ja Oppisopimus räätälöidään opiskelijan ja työpaikan tarpeiden mukaan. Oppisopimus voidaan solmia jo työssä olevalle työntekijälle, uudelle työntekijälle, työttömälle työnhakijalle ja yrittäjälle. Oppisopimuksessa määritellään sen voimassaoloaika, koeaika, opetussuunnitelman tai tutkinnon peruste ja palkkauksen perusteet. Sopimukseen liitetään opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa huomioidaan opiskelijan ja työnantajan tarpeet. 20

21 Oppisopimuksella voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon ja ammatti- tai erikoisammattitutkinnon, Opetushallituksen hyväksymien opetussuunnitelmien tai näyttötutkintojen perusteiden mukaan. Niiden pohjalta opiskelijalle muokataan henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa otetaan huomioon sekä työpaikan että opiskelijan tarpeet ja edellytykset. Oppisopimuskoulutuksen kesto riippuu täysin oppisopimuksen solmineen henkilön osaamistasosta henkilökohtaistamisen periaatteiden mukaisesti. Oppisopimuskoulutusta voidaan järjestää myös tutkintoon johtamattomana lisäkoulutuksena, jolloin koulutus räätälöidään täysin työnantajan tarpeisiin. Korkeakoulu- ja yliopistokoulutusta ei voi suorittaa oppisopimuksella. Oppisopimuskoulutuksessa oleva opiskelija saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa työnopetuksen aikana ja tietopuolisen koulutuksen ajalta taloudellista tukea. Myös yrittäjä voi kehittää ammattitaitoaan tai syventää omaa osaamistaan yrittäjänä oppisopimuskoulutuksen avulla. Yrittäjän oppisopimus ei perustu työsopimukseen vaan yrittäjän ja koulutuksen järjestäjän välillä tehtävään sopimukseen oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä. Yrittäjälle ei makseta koulutuskorvausta omassa yrityksessä tehdystä opintoihin liittyvästä käytännön työstä. Toiselle yrittäjälle voidaan kuitenkin maksaa koulutuskorvaus oppisopimuskoulutuksesta olevan yrittäjän ohjauksesta ja neuvonnasta aiheutuviin kustannuksiin. Muutoin yrittäjän oppisopimuskoulutukseen sovelletaan samoja tavoitteita, sisältöjä ja laatuvaatimuksia kuin muussakin oppisopimuskoulutuksessa. Omaehtoinen koulutus Omaehtoisessa koulutuksessa eri alojen ammattilaiset voivat ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan sekä hankkia valmiuksia ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittamiseen. Päivä- ja monimuoto-opetus on yleensä päätoimista opiskelua, ja opiskelijat voivat hakea Kelan opintotukea tai Koulutusrahaston eri tukimuotoja. Päätoimista tutkintoon johtavaa omaehtoista koulutusta voi suorittaa tietyin edellytyksin myös työttömyysetuutta saavat. Iltaopetus on pääsääntöisesti sivutoimista opiskelua, ja se ei yleensä vaikuta esim. mahdolliseen työttömyysetuuteen. Omaehtoinen lyhyt täydennyskoulutus on kaikille avointa maksullista koulutusta. Omaehtoista koulutusta voidaan järjestää myös yrityksille ja yhteisöille räätälöidyillä henkilöstökoulutuksina. Koulutus suunnitellaan kunkin yrityksen tarpeiden mukaan. Työvoimakoulutus on työhallinnon rahoittamaan koulutusta, joka on opiskelijalle maksutonta. Työvoimakoulutus on suunnattu ensisijaisesti työttömille työnhakijoille ja työttömiksi joutuville 20 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka ovat suorittaneet oppivelvollisuuden. Työvoimakoulutus on pääosin ammatillisia valmiuksia edistävää perus-, jatko- tai täydennyskoulutusta, ja ammattitaito voidaan osoittaa näyttökokein. Koulutukseen hakeudutaan työministeriön kotisivuilta löytyvällä sähköisellä hakemuslomakkeella tai työ- ja elinkeinotoimistosta saatavalla hakemuslomakkeella. TE-toimisto laatii työnhakijalle työnhakusuunnitelman, jossa arvioidaan henkilön koulutustarve. Koulutustarvetta arvioidessa otetaan huomioon hakijan ammatillisen ja muun koulutuksen tarve suhteessa tämän todelliseen osaamiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon myös se, millaista osaamista hakija on hankkinut aikaisemmilla opinnoilla ja työkokemuksella tai muulla tavalla. Koulutuksen ajalta voidaan maksaa koulutus- tai työmarkkinatukea sekä ylläpitokorvausta. 21