731 rappu.,sta Ja saksalaisten asem1ssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "731 rappu.,sta Ja saksalaisten asem1ssa"

Transkriptio

1 ~ :5 <I: ~ ::.::: :::.::: --. :::.::: (f'). a;o... -et':.;[ ::-s:;.j ;z:: ~-,...::.::: :r;o1..-: :l'. :z.; =" a:'"" (..)...,.a;ci ~s ;:::;o ::;::: -d'" Sisäs1vu1 lla 731 rappu.,sta Ja saksalaisten asem1ssa Näkymil. Saanatunturiita. Tunturiladun viiri hulmusi sinitaivasta vasten Joutenlammella, kun väki kokoontui Talvipäiville Oktan vieraiksi. Sisällä pidetyssä kevätkokouksessa keskusteltiin pitkään - ei niinkään viime vuoden tapahtumista - vaan kulkuelipusta, josta kuultiin monenlaisia mielipiteitä. Johtokunta joutuu puntaroimaan asiaa uudelleen. Eli Saana tunturilla. Sisarukset kahdeksan vuotias Saana ja kuusi vuotias " Pikku" Malla kipusivat jo Saanan rinnettä ylös. Seija äiti seurasi takana tyytyväisenä. Vanhempien haaveena on ollut viedä tytöt Saanan päälle, josta Mallakin saa nähdä oman tunturin. Minä annoin tytöille etumatkaa ja jäin viimeistelemään teltan pystytystä Kilpisjärven retkeilykeskuksen leirintäalueelle. Kellon käydessä puolta yhtätoista illalla kiirehdin tyttöjen perään tutulle polulle. Tähän aikaan Saanan laelle menevällä polulla oli enemmän paluuliikennettä. Vastaan tuli varttuneemmista vaeltajista isien olkapäillä nuokkuviin lapsiin. Tyytyväisistä ilmeistä päätellen nimet oli kirjoitettu kirjaan. Sitten tuttu polku yllättäen vaihtui rappusiin. Katsellessani ylös vieviä rappusia, matka Saanan laelle näytti paljon pitemmältä kuin ennen. Saanatunturista on tullut vuosien mittaan yhä suositumpi retkeilykohde. Metsäntutkimuslaitos on rappusten rakentamisella pyrkinyt helpottamaan ja ohjaamaan alkumatkasta Saanalle nousua. Näin arka tunturiluonto säästyisi enemmältä kulumiselta. Valokuvaamista rappuset vähän haittaa, tosin näkyyhän Saanasta otetuista kuvissa masto huoltorakennuksineen. Mastoon on jo jotenkin ajan myötä tottunut, se ikään kuin kuuluu näkyä. Rappuset harmaantuvat ja sulaantuvat ajan myötä maisemaan. Vastaantulijoista osa oli rappusten puolesta ja vastaan. Tavoitin tytöt missä rappuset loppuivat. Nyt matkanteko jaloista tuntuivat luonnollisemmalta. Loppumatkasta saimme keksiä tarinoita maahisisca, että mielenkiinto matkaan säilyisi ja pääsisimme kunnialla perille. Taisi siinä vanhemmat olla enemmän innoissaan kun lasten mielestä loputtomalta tuntuvan nousun päätteeksi jokainen kirjoitti nimensä kirjaan. Siinä me Kemppaiset Saanan päällä tasan puolenyön aikaan katseltiin alas hiljaiseen jo lähes hämärtyvään Kilpisjärven laaksoon, j~ssa näkyvimmät Skibotnintie, hotelli ja Salmivaara olivat entisellä paikallaan. Paluumatkalla päätimme käydä kylässä maahisten luona, jotka asuvat Saanan länsireunalla pienessä majassaan. Valitet~avasti maahiset Saksalaisten tähysrysasemissa. Saanan rappusrt. eivät tälläkään kertaan näyttäytyneet. Ennen tämä maahisten asumus toimi saksalaisten alppijääkäreiden tähystys- ja tulenjohtoasemana. Tästä asemasta johdettiin kahdeksan tuuman tykkitulta suomalaisen Jalkaväkirykmentti 1 :n käckiosaston päänmenoksi. Suomalaiset kuitenkin huomasivat ajoissa tähystysaseman ja ehtivät purkaa tukikohdan ennen kuin rysähti. Vi- hollisuudet lopetettiin , kun saksalaiset joukot työnnettiin Kilpisjärvellä Suomen rajan taakse. Saksalaisilla alppijääkäreillä oli Saanan laella slalomrata, onneksi eivät sentään ehtineet hissejä rakentamaan. Teltalle palattiin kahden maissa. Nyt oli saatava pian unta palloon, sillä huomenna oli vuorossa hillastus Karesuvannon laajoilla soilla. Kolbman Käsivarsiextreme Reissu oli kerhon 35-vuotisjuhlavaellus Kilpisjärveltä Karesuvantoon ja osalla jopa Susikyröön asti. Ei etelässä rantalomalla, vaan pohjoisessa ruskaretkellä.

2 _.. 111N1URILW Puheenjohtajan tähdenvä[it turnissa ja tempauksissa kuten Suomen Ladun leiripäivillä. Kokousedustajien kannanottojen perusteella johtokunta ottaa lippuasian uuteen ja laajempaan käsittelyyn. Suomen Ladun liittokokouksessa esitin julkisesti Tunturiladun haasteen Ladun liittohallitukselle ja toimiston väelle osallistua Leiripäivien vaelluskilpailuun Kuortaneella. Sekä Ilkka Vuori että Tuomo Jantunen ottivat haasteen vastaan. Luotan, että meidän omia joukkueita tulee jokaisesta kerhosta. Siten saamme sitä julkisuutta, jota peräänkuulutan. Kannustusjoukkoja tietenkin tulee kymmenittäin, joten uskoisin, että nautinnollinen kisa on tulossa. Inarinjärven jäällä hiihtäessään aava avaruus ottaa ihmisen mielen valtaansa. Suksien alla rahisee hanki, auringon kirkkaus sokaisee ja matkan taittuessa saaret lähenevät hitaasti. On ajaton olo. Jos minulla olisi ollut välikädet, joista Havukka-ahon ajattelijoissa mainitaan, olisin voinut kirjoittaa niistä sinisistä ajatuksista, joita hiihdon aikana mielessä liikkui. Olemme saaneet järvet, tunturit, metsät ja suot. Pitäkäämme omalta osaltamme huolta siitä, että myös lapsemme ja lapsenlapsemme saavat mahdollisuuden ammentaa voimaa luonnosta. Vaalikaamme jokamiehen oikeuksia ja velvollisuuksia. *** Auringosta ja kävelyn kestävistä hangista saimme nauttia Okran vieraina kevätpäivillä. Tunnelma oli käsinkosketeltavan lämmin ja leppoisa. Kiitos Liisa Haapalaiselle ja muille oktalaisille. Vuosikokouksessa sääntömääräisten asioiden lisäksi käsiteltiin Susikyrön sähköistäminen. Kielteinen päätös tehtiin tämän hetken tilanteen mukaan. Tarvittaessa tilanne tulevaisuudessa arvioidaan uudelleen, sillä muunmuassa lainsäädännölliset velvoitteet jätehuollon järjestämisen johdosta kasvavat. Mielestäni oli erinomaista, että keskustelu asiasta käytiin perusteellisesti. *** Kokouksessa puhuttiin myös lipusta. Johtokunnan mielestä mainion yhdistyksemme näkyvyyttä, julkisuutta ja kiinnostavuutta olisi lisätty hankkimalla yhdistykselle kulkuelippu, jota olisi kannettu erilaisissa tilaisuuksissa, tapah- Seuraava oma tapahtumamme on elokuussa Vieremällä. Tsietsalaiset tuntien uskon, että tunnelma kesäpäivillä on perinteisen leppoisa. Tavataan siellä. * Tätä kirjoittaessa sain viestin Turusta. Johtokunnassa kaksi kautta toiminut ja susivaliokunnan jäsen ikäsusi Antti Nikula on siirtynyt tunturien tuolle puolen. Tunturilatu ottaa osaa omaisten suureen suruun. Hetki kauneinkin päättyy, tuli sammuu, hiiltyy pois, Retki nuoruuden säilyy kuin se unta ollut ois. JOHTOI<UNNAN POYDALTA Kevät on koittanut. Ainakin Helsingissä on ollut todella pölyistä. Sadetta on kaivattu, mutta ainakin toistaiseksi turhaan. Lapissakin on ollut aurinkoisia ja mukavia hiihtokelejä. Onnellisia ne, jotka ovat niistä päässeet nauttimaan. Johtokunnan kokouksissa on käsitelty mm. seuraavia asioita:,( + Kevätkokous pidettiin Kajaanissa Joutenlammen kurssikeskuksessa kevätpäivien yhteydessä. Mukana oli 94 osallistujaa. Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2001 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille. Viime vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös ovat toisaalla tässä lehdessä. Kevätpäivien järjestelyt toimivat hyvin ja ohjelma oli sopivan väljä. Ilmatkin suosivat meitä. ~ Monet toimikunnat haluavat tuoda ajatuksiaan koko jäsenistön tietoon. Tässä lehdessä on ainakin nuorisotoimikunnan uuden palstan "avajaiset". Hienoa, että nuorille on järjestetty toimintaa. Miettikääpä kaikki, keille lähellänne oleville nuorille suositte-!ette tulevia nuorten tapahturrua. ) Suomen Ladun kevätliittokokouksessa puheenjohtajamme Raimo Pahkala haastoi Suomen Ladun liittohallituksen ja toimiston henkilökunnan mukaan Ladun leiripäivien vaelluskilpailuun leikkimielellä. Toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen ja puheenjohtaja Ilkka Vuori ottivat haasteen vastaan. Meiltäkin lähtee ainakin yksi johtokunnan/ toimihenkilöiden joukkue mukaan kisaan. Saapa sitten nähdä, kuinka meidän käy. ~ Ikäsusianomuksia on tullut johtokunnan tietoon kolme. Miettikääpä kerhot tykönänne, ketkä teillä voisivat olla tähän rääthyyn kelvollisia. Lähettäkää tietoa johtokunnalle hyvissä ajoin ennen syksyn susiai!>ia...t. Vuoden 2003 alussa järjestetään kerhonvetäjien koulutustilaisuus todennäköisesti Tampereella. Seuratkaa ilmoittelua ja lähettäkää kerhojen edustajat paikalle. Retkeilyllistä kesää teille kaikille sihteerinne Riitta "Iitu" Gerlin : ) Tupakuulumlsla *** Aurinkoista ja vähäsääskistä kesää toivottaa Raimo Tunturilatulaisten jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija: Tunturilatu ry Päätoimittaja: Raimo Pahkala Toimitussihteeri: Satu Ojala, Huittisten Sanomalehti Oy, Pl 36, HUITTINEN pt , pk sähkö posti: Julkaisutoimikunta: Raimo Pahkala, Anne Toivonen, Juhana Häme,Riitta Gerlin, Satu Ojala (pj) Ilmoitushinnat: 0,40 euroa pmm Y4 sivu 13 5 euroa Y2 sivua 255 euroa Koko sivu 510 euroa Ilmestymisaikataulut vuonna2002 Nro Aineisto päivä Lehti jäsenillä Sivunvalmistus ja taitto: Huittisten Sanomalehti Oy Paino paikka: Satakunnan Painotuote Oy Kokemäki 2002 Kuenjarjohkan uusi tupa on valoisa ja siisti. Olimme hiihtelemässä Käsivarren ylä-tuntureilla. Tupatietoa tältä alueelta. Kuenjarjohkan uusi, vuosi sitten valmistunut tupa on valoisa ja siisti. Rakennuksessa on sekä avoin- että varauspuoli. Avoimella puolella tilaa ainakin 12 kulkijalle. Vanha tupa oli vielä pystyssä ja käyttökunnossa. Haltin alapuolella olevaa rajavartioston valvontatupaa kunnostettiin retkeilijöiden käyttöön. Myös siihen tulee avoin- ja varauspuoli. Tietojemme mukaan sen pitäisi olla käytössä jo kesällä. Helpottanee ~ihtsus Järven tuvan paineita. Surullista kuuluu Sarmin maastosta. Useat ovat varmaan Erä-lehdestä jo lukeneetkin että siellä oleva Tunturikoto on vuoden alussa palanut. Yksi tunnelmallinen, viehättävä tupa on poissa käytöstämme. Liikunnallista - tavalla jos toisella kesää kaikille Tunturilatulaisille TC

3 Anttu Nikula pääsi perille Maalaisympäristössä syntyneenä ja kasvaneena Antti jo varhain kiinnostui luonnosta ja sitä kautta myös retkeilystä. Ehkä hän juuri siksi hakeutuikin järjestäytyneen retkitoiminnan yhteyksiin, Tunruriladun jäsenyyteen. Tunturisusi, johtajasusi, ikäsusi, johtokunnan jäsen, talkoolainen, osallistuja, ystävä ja tuttava. Tältä taustalta nousevat muistomme Antista, hiljaisen 1 T rauhallisesta ystävästä. Antti sai osallistua kerhomme Login syntyvaiheisiin ensimmäisestä kokoonkutsusta alkaen. Monen monet kerrat lastasimme polttopuita Antin peräkärryyn siirrettäväksi tulevan varaksi Koirasaaren kämpälle. Antti ei hätkähtänyt eteen tulevia tehtäviä, olipa kyse sitten puheenjohtajan, johtokunnan jäsenen tai rivimiehen velvollisuuksista. Aina yhtä lailla tasaisen rauhallisesti hän hommansa hoiti. Toisenlaisista asioista nousee mieleen eräs Antin kommmentti kerhomme ja Tunturiladun yhteisen juhlan hartaushetken jälkeen. Hän totesi: "Sinä et ole koskaan puhunut liian pitkään." Lieneekö niin, että hän oli jo osansa haukannut ja ravittuna tyytynyt mukisematta senkertaisenkin sanantarjoajan toimun. Viimeistä retkeäkin ajatellen Antti toimi esimerkillisesti. Hän selvitti näkemyksensä ja toiveensa läheisilleen ja sai tulla viimeiselle asentopaikalleen väsyneenä, mutta Suuren Retkenvetäjän johtamana. Hän sai rauhallisesti nukahtaa ikiunecn. Pappi-Pentti 1llNTURMJU~ Toimintamuistio ' , , ll Kcsäpäivil Vimmälli Haajaisre.n kouluki~fasa Tsiecsa:n isännöiminl Njcalljco kahoviik~o Susik)~. Polttopuii:kn ko:uurnlkoot Susi-t.ål~dla. Kansin kerhoviikko Susi-TalakscUa VUut:om ktrhoviikku.susi-kiisfilla Ovtsin kerhovi1kko S1~i-Kiis;illa Login kerheviikko Siisi-Talaksella Syyskokous ja Susia!sec KavLSin isännöi.minä (Holman kurssikeskus, KJaukka:la) rammikuu Kcrb6ItYCtäjien koulutust amperttlla(~) I Krurlmkous ja lrevätpäiv"arvuorttispi!tlliä jil Susikyro~. Njalla isannöi dokuu KesäpäiYit, Kuok.tc jilrjatäa Omin.k~.rhoviikke Susi:-T~lk lo Syyikokqus ja S~ Logi i$ännoi OVTSlN KUULUMlSlA Kajaanissa oli mllkava kohdata tunrurilatuystäviä Joutenlarnmen aurinkoisissa tunnelmissa. Kiitokset oktalaisille! Talvesta on selvitty ja itse kukin on tainnut hakea uutta puhtia työhön ja toimintaan Lapin keväthangilta. Ovtsilaisten kesä alkaa Haristuvan jo perinteisillä kesäkauden avajaic--. silla 7.5. Mutta jo sitä ennen meillä on tiedossa kiinnostava linruretki Viitasaaren Heinä-SUYannoHe. Yövymme Koliman leirikeskuksessa ja aamuvarhaisella lähdemme maastoon. -Ek~tujen tarkkailemisen jälkeen matkaamme vielä Vesannolle katsomaan Pentti Alajan upeaa täytettyjen eläinten kokoelmaa, johon kuuluu mm. maailman suurin perhonen ja muita harvinaisuuksia. Toukokuun lopulla teemme toisenkin linturetken: kaupungin keskellä on Tourujoen laaksossa luontopolku ja rehevässä rantalehdossa pesii runsaasti lintulaje Ja. Kesän alussa lähdemme melontaretkelle Tuula Granrothin johdolla Inarin aalloille, jotka toivottavasti viikolla 24 ovat karistaneet jääpeitteensä. - Syyskuussa viikolla 37 ovtsilaisten bussi suuntaa kohti Sallan Naruskaa, jonka entiseen kyläkouluun on perustettu Kari ja Pirjo Santalan isännöimä matkailupalvelukeskus. Se on marjastus-, sienestys- ja muuten vain retkeilyviikkomme tukikohta. Retki - kuten muutkin toimintatapahtumarnme - on avoin muidenkin kerhojen jäsenille, joten tervetuloa mukaan. Pihkasalon Sepon ohjaamassa bussissa on tilaa suurelle retkeilijäjoukolle. Ovtsi varasi Susi-Kiisan retkiviikokseen, mutta emrhe matkustakaan niin kauas. Susi-Kiisa on siis viikolla 38 vapaa. Kesän aikana on paljon muutakin touhua. On SL:n leiri päivät Kuortaneella ja vaelluskisa siellä, on TL:n kesäpäivät. Näille tietenkin osa porukastamme osallistuu. Mutta Haristupa on ovrsilaisten kohtauspaikkana se ykkönen. Tuvan seinät saavat uuden tervauksen ja muutakin kunnostusta talkoillaan. Meillä oli huhtikuun kerhoillan (aiheena Pohjolan kärnmekät sanoin ja kuvin) osallistujille ideariihi, joka poiki paljon varteenotettavia toimintavinkkejä. Kun niitä toteutamme, toimintaa taatusti riittää... Rit'Yll Kavtsin kuulumiset Tervehdys kaikille Tunrurilatu-lehden lukijoille Kavtsista, täältä pääkaupunkiseudun kerhosta. Menneen talven tapahtumat kerhossamme alkavat olla vain retkipäiväkirjojen, tilastojen ja muistojen joukossa. Tosin tänään monet tapahtumista ovat vielä edessä, mutta Tunturilatulehden ilmestymisen aikaan elämme kuitenkin jo lumetonta aikaa ja kevät on kään- tymässä jälleen kerran kesäksi. Sitten viimekertaisen kirjoittelun onkin monenlaista ehtinyt tapahtua kerhomme saralla. Tuttuun tapaan olemme pitäneet kerhoiltamme.kerran kuukaudessa Kampin palvelukeskuksessa. Ke~ään aiheista mainittakoon huhtikuun kerhoillassa Marika Grahnin valaiseva esitys mikrobeista, näkymättömästä luonnosta, joka meitä ympäröi kulkiessamme pitkin ja poikin metsiä ja maita. Vaikka emme näitä näkymättömiä ystäviämme voikaan silmin havaita, on niiden mukanaolo kuitenkin hyvä tietää. Toukokuussa meille tullaan -..kertomaan wonoseista, eläimistä ihmisiin tarttuvista taudeista. Kesän kynnyksellä aihe on hyvä ja uskonpa monen kerholaisen tulevan tätä terveydenhoitaja Päivi Häkkisen pitämää esitystä kuuntelemaan. Kesäkuukausina emme kerhoiltoja pidä, vaan jatkamme jälleen syyskuun 16. paiva. Silloin katselemme viimeisen vuoden aikana kerhon retkillä otettuja kuvia. Muihin syksyn aiheisiin ehdin palata sitten seuraavissa kerhon kuulumisissa. Talven aikana kavtsilaiset ovat ehtineet tehdä yhden pöllöretken Kytäjälle, viikonlopun vaelluksen Siikanevalla ja parhaillaan on kerhon talvivaellusporukka Martti Mäkelän johdolla hiihtelemässä, toivottavasti ei tarpömassa, jossakin Lemmenjoen pohjoispuolella. Toukokuu on kerhossamme monen tapahtuman ajankota tekee kerho perinteisen pitkän marssin. Tällä kertaa reitti kulkee välillä Perttula - Lohjan Lehmijärvi. Matkaa kertyy n 50 km, joten on siinä taas haastetta kerrakseen. Varmaa on kuitenkin se, että ne, jotka tämän välin jaksavat kävellä, nauttivat reissun päätyttyä Johanneksen savusaunan antimista ja Lelirnijärven viile- ästä vedestä. Niille, jotka eivät halua kävellä näin pitkää matkaa, on varattu mahdollisuus tulla mukaan Salmesta. Siitä kävelymatkaa päätepisteeseen tulee n. kolmekymmentä kilometriä. Seuraava toukokuun tapahtumista on Viroon tehtävä linturetki. Tämä pidettävä retki sai niin hyvän suosion, että kaikki kolmekymmentä paikkaa täyttyivlj.t muutamassa päivässä. Ilmeisesti lintuharrastus on saanut Kavtsissa tukevan jalansijan. Toukokuun päiväkerho pitää suunnistuskurssin. Suunnistuksestakiinnostuneilla, myös niillekin, jotka eivät olleet kurssilla mukana, on mahdollisuus osallistua Nuuksiossa pidettävään retkisuunnistukseen, jolloin päivän aikana kierretään muutaman rastin kautta n. 15 km:n reitti. Samaan aiheeseen liittyy myös aikomus osallistua pi- dettäville iltarasteille. Tällöin halukkaat voivat valita kierrettävän radan kuntonsa, taitonsa ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Aloittelijatkin voivat hyvin tulla mukaan, sillä tarvittaessa voi saada reitille mukaan kokeneemman suunnistuskavenn. Kesän aikana tekee kerho kolme melontaretkeä. Ensimmäinen näistä on , toinen Suomi Meloo kanoottiviesti ja kolmas elokuun alussa Kuhmossa pidettävä melontaviikko. Lisää tietoa näistä tämän lehden retkimuistjossa. Talven mittaan olemme valmistelleet myös kahta syksyn tapahtumaa: Tunturiladun susiaisia ja kerhomme 30-vuotisjuhlaa. Molempien tapahtumien järjestelyt ovat nähdäkseni tällä hetkellä kohdallaan. Valmisteluja jatketaan kesäll ja syksyn kuluessa niin, että ajallaan molemmat tapahtumat saisivat arvoisensa puit- teet. Kerhon 30-vuotisjuhlan vietämme "omassa piirissä", joten se ei tule näkymään isommin kerhon ulkopuolella. Syksyn susiaiset sen sijaan saavat toivottavasti tunturilatulaiset tulemaan Klaukkalaan, missä itse tapahtumapaikka on. Olemme nimenneet tulevan tapahtuman juhlasusiaisiksi, koska tänä vuonna tulee 55 vuotta siitä, kun Tunruriladussa vihittiin ensimmäisen kerran uusia susia. Tietenkin toivoisin, että näin juhlavuonna pystyisimme tarjoamaan, ei ainoastaan hyvän ympäristön juhlapaikaksi, vaan hieman viime vuosia enemmän uusia vihittäviäkin. Ellei näin tapahdu, voidaan kyllä vakavasti miettiä susijärjestelmän perusteellista muuttamista. No, se nähdään sitten syksyllä. Hyvää kesäretkeilykautta teille kaikille. Jorma

4 KUMPEN KUULUM151A 1llN1URUIU Hyvää alkanutta kesää kaikille tunturilaisille! Kevään ollessa makeimmillaan huhtikuun lopulla kumpet pitivät kevätkokoustaan Rautavaaran Metsäkartanolla. Paikka on mitä mainion yhteisille tapaamisille. Metsäkartano sijaitsee Tiilikan kansallispuiston kupeella ja kaikenlainen luonnon elämyksillä herkuttelu on aivan äärellä. Siellä voisi joskus pitää Tunturiladun kevät-, kesä tai syyspäivät? Kevätkokouksemme hyväksyi talousasiat ja kuuli toimintakertomuksen, josta kertomuspullan rusinoita voi todeta, että tapahtumiimme on vuoden 2001 aikana osallistunut yli 300 jäsentä ja että kerhon jäsenmäärä on ollut hienoisessa kasvussa. Helmikuulla vietimme perinteisen hiihto-, kylpylä-, "saliliikunta-illan" Huhmarissa ja maaliskuulla osallistuimme yli kymmenen kumpen voimin TL:n Kevätpäiville Kajaaniin. Huhtikuun hiihtoretki suuntautui tänä vuonna Kiilopäälle, jonne mukaan pääsi runsas tusina jäsentämme ja näistä kaksi vaelsi kera ahkion Saariselän tuntureiden takamailla tuvalta toiselle. Sitten loppuvuoden toiminnasta: Toukokuulla päivinä vaellusviikonloppu Hiidenportin kansallispuiston yhdessä Oktalaisten kanssa -niin kuin viime kesänä Kolilla vaeltaessa sovittiin. Yhteyshenkilömme on retkivastaava Pentti Huikuri puh: tai Ensioon Heiltä tarkemmat neuvot ja ohjeet. Ruskaretki Susi-Kyrön maisemiin tehdään Mennään bussilla yhdessä Joensuun latulaisten kanssa. Lähtö Joensuusta lauantaina 7 syyskuuta klo ja paluu kotiin lauantaina 14. syyskuuta. Muonituksesta, retkistä ym. saat ohjeet ilmoittautumisesi yhteydessä. Ja ilmottaudu mukaan mitä aikaisemmin sen parempi, puhelimet Esko tai Ensio. Viimetippa on elokuun 15 päivlril Syyskuussa kerätään talven vitamiinit talteen! Teemme taas retken karpaloon syyskuuta ja tietenkin Patvinsuolle, sinne varmoille apajille. Majoitumme Pielisen Ladun Mäkikankaan kämppään. Marjastetaan, saunotaan, syödään lihasoppaa f a vietetään mukavaa iltaa. Muonituksen järjestelyjen takia ikrpaloon ilmoittautumiset 25. Syyskuuta mennessä Ensiolle tai Eskolle. Lokakuulla matkaamme TL:n Syyskokoukseen - Susiaisiin Klaukkalaan. Kerhon järjestämistä kimppakuljetuksista ja kaikesta muusta kirjoitetaan seuraavan Tunturilanu.m, Kerhomme syyskokous pidetään viikonloppuna. Paikka on tätä kirjoitellessa vielä hakusessa, mutta tästäkin kuulutetaan hyvissä ajoin seuraavassa Tunturiladussa no 3 lokakuun aikana. Kesä näyttää tulevan tänne kiireettömään Pohjois-Karjalaankin ihan hopun kanssa. Nyt kannattaa suunnata kevätkesää maistamaan saloille ja kotpimaille - pois pölystä, melusta ja hopusta. Toukokuulla vaikkapa tänne Karjalaan ja toiset hiirenkorvat voit nauttia kesäkuun alussa kukaties Vuontiskeron kupeella! Teimme sen viime keväänä - kesänä. Ja se oli kerrassaan upeeta. Reippaan kesän ja alkusyksyn toivotuksin Esko. ''Kumpe joukkue lähdössä Kevon kanjonin vaellukselle syksyllä Hymy näyttää olevan herkässä ja rinkat pullollaan. l(erhojen kuulumisia LOClN KUULUMISTA Meidän logilaisten kevättouhut ovat taas takanapäin ja vain hyvät muistot ja kuvat ovat jäljellä runsaasta toimin JtilSt;i. Toukokuun viikonloput ahkeroimme talkoissa Koirasaaressa, jossa myös vietämme kevätkauden päättäjäisiä nyyttikestein Heinäkuun 6-14 päivinä toteutamme polkupyöräretken Turusta Gotlantiin. Tiedusteluihin vastaavat IHAMOT iltaisin p tai Sitovat ilmoittautumiset -jo mennessä seikkailemme yhdessä V ilman kanssa Sevetistä Nuorgamiin. Tiedustele Kalevi KANERVALTA p tai Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään Elokuun päivinäosallistumme TL:n kesäpäiville Vieremällä. Tiedustele osallistumisestamme Kalelta. Lauantaina elokuun 23.p:nä teemme taas pienen pyöräpyrähdyksen, tällä kerralla Tortinmäen Metsästysseuran uudelle tukikohdalle. llmoittautumiset mennessä Kalelle. Syyskuun päivinä vietämme Login ruskaviikkoa Susi-Talaksella. Ilmoittauturniset Kalelle ja maksut viimeistään Ajamme Huittisten ja Porin kautta Vaasaan. Lokakuun 5-6.päivinä retkeilemme Seitsemisen Kansallispuistossa Geatkin kanssa. Kysele Paula JUKALALTA p tai Lokakuun päivinä osallistumme TL:n syyskokoukseen ja susiaisiin Klaukkalassa. Ilmoittautumiset viim Kalevi KANERVALLE p tai Marraskuun 2-3. päivinä poimitaan karpaloita Koirasaaressa, pidetään sääntömääräinen syyskokouksemme ja käymme tutustumassa Forum Marinumiin! Joulukuun l.p:nä Adventtikirkko ja kirkkokahvit Liedossa ja vielä vietämme Login joulua Koirasaaressa. Edelläolevassa olenkin kertonut varsin kattavasti lähes koko syyspuolen ohjelmamme, joka on siis avoin oman jäsenkuntamme lisäksi kaikille rimturilatulaisille, oikein tervetulotoivotuksin! Kiitokset siis kivan lehden palstatilasta taas kerran. Näkemisiin ja kuulemisiin toivoo UNNA-PENITI. TUNTURlLADUN JOHTOI<UNTA TOlMU<UNTlEN JASENET JA TOIMlHENI<LLOT VUONNA 2002 JOHIOKUNTA Rruma Pahka.lifpuhc::njohi:ijä.Okrli, Honkak.atU KAJAANI f!jih (l{j9 _k 'i-gi8 Sirpa.Ahpmarttn ~puh~johraj::t lirli.imia!n,hnl1 sµ,.k::iv~1. Val l~k:.nu J;.,..i A 4- QUoO ESPOO" ilipa.alapim:ncn~fouklru.ann. l6) l?-24 'j 1411 I f140 Sfltl 'i l.fs P...i.ayc' -~ 11;1gi,1..1uklah tec:~lw~ 6 A 23 Z0740 TUR-. JQT, IMU 70(D Riw.J. In!mi1,>.0vui, PuU:ta1ori 6 a." QO fyvås.l\.'yl.ä IOI4) 615 il:l2 k ~"'1iisa M:'iki ta.l\ludc:nho1t'oaf.( Alp~. TQrik:ui1 10 <l!i 6 31!JO. HÄM.ffi'\OJNNA in, fo3j k &ko &ppon:ro. Nferllj~. Säinmillrnja PIEKSÄMÄ- 1'.'l ~n scp):ionrn.c::<jm. (0t5) 4Rl,41 k: ~j 9)0 Marklm Sa:lminen, KiIDkre VllOritle JÄRVENPÄÄ (Q9).!91 99-~l;.k {~} r ff-:lnffil Stnikhti:..Kolh!Ir.1, Mämill.iinric 5 B "lo 05'8.iO"HY o4&w.b:&82 r>i.. Veijo Twivit!>;li:rr~$mr,rlll~Suu11t:rumiika.w 13 4H720 KY t TOIMIHENKILÖT Rii_r;r.i Gcr.lin illir=ri.j{a 1:5j, Marii J otmiiri.ix Jo E _'i Hl!LSIN.Kl OtID ~ht qj..tå. tqtmiru~~am~ti. Gi;at!ci Karpintit' J l HUllT~EN s3nw>p1it~huiunien~u~~fi..ti (02l ~60 10$5 r 0" ~44 Pir[o Slnikbro )it~~ihfttri, Knl~md,Vet~unk,;uu 14 # ;; J-38!rt 1~ :~5%!: k. MO r TOIMIKUNNAT Julkaisuto]m.ikwu a Riim Gnlin. faluna lläme. Rai.rruJ Toivoncn.S~u.t Oja l.q~j. ariestofmm r.. r»ta ' l'ahkala, Anrut I Tmw Gvil, pj. :V./tlikaw S A ~ NOKIA. (03) '3Jk. ~Juhla ja.p'irkkaweso~ Koulunu10.imiki1Dtia M~ tpp :JoaJa '1~im,.!4ami:t SJn&hnip f.så Ten.. mcn,.igmppitoimilmnia Seppo Björh=ngrm, pj, K.cslk.lru 22 7~100 l!l.eksam.äki, :015) 4.:!0!JU k, llf.it_:o Flin.kman. 'låparu O~. Ehi:m R;turfåi"' Noofi:so.toiinikunsa.Rruj; l':ili$:ui, pj.. Vahark 1~ ~?ioo KITTI..L'.\. Pu~'n Kr.tnuu..Q,etkimimikunra ~tu-klu 1 5:dmmen. pj Pcnrri H yyti~incn, ~ Xpf191ll:l! µ Esa.~d~ SwuncWnoimibuai. 1Urva: Lc!imia, pj.. Liisa Haap:tln.Wen, Juh:tna Hime _ia.5eif: ÅJ;;inder SwivaliokmtD. Jm:ma Alapurimen.. pj.., Valll.karu 5-J A 4 OWOO E.~POO f?rmii:~purmi:n~; Ttr.tm Gvil. l.!:wh_hu lkkhn4!'1j 0 \!l" rh:j ~faula. ~brn Wi~fa1110Ja V~i~ 1ä:tviJWnm. TyöYllli'olwnta Raimo Mknh. flj.. Siqn:.Alapuan.ei:i, R:iim G~lin p: Liis:l Mäki. Tillli:tmmsmjat \.~p-u Hjcul:i.-{.me luoto ML 181.bi'9 k. w Muq~ - 1 \

5 Njealljen kuulumisia keväisestä Savosta tllllturmiup, Tahko Pihkala -mila/.i,. joka myönnettiin Tunturiladun anomuksesta kunniasusi Pekka Hutt:useUe h.iijum tfi.ja.iiesj:iiiin 90 VIIOttlL Ou_nittekmme) jos maltatte nyt kuunnella, tahdomme kertoa rehellisen tarinan, joll'ei oo vertaa, se on laulu raksamestarista, Pekka nim'dtään. Hän talot, lrii.mpiit nc11atuli Lappiin, mliiiirr. On Huttus-Pekka aina ollut meille tärkeä, jos miestä missä tarvittiin ja miehen järkeä hän valmis oli neuvomaan ja altis auttamaan, että talkoohommat saatiin rullaamaan. Ei lannistanut miestä, vaikka kerran murtui luut, vaan loksahtivat hämmärtykseen tohtorien suut, kun kuntopyörää polkemalla pikaa parani ja rinkkaselkä rinteesehen kohta karkasi. Siis nostakaamme kuksamme ja yhtä miesnä me nyt paijasjalkakerholaista onnittelemme. Elä kauan, pysy terveen' kuije kanssamme yhteisistä vuosista näin sua kiitämme! sävel: Rosvo Roope sanat: Airi Kuitunen Tällä laulullaaloitimme Pekan juhlat Partaharjun hallituvassa. Tunturiladun hakeman ja Suomen Ladun myöntämän Tahko Pihkala mitalin luovutti Pekalle Esko Sepponen Tunturiladun puolesta ja avustajana toimi allekirjoittanut. Oma kerhomme muisti Pekkaa valokuva albumilla, johon olimme keränneet muistoja menneiltä vuosilta kuvien muodossa, tekstityskin hpiti Santra omalla ainutlaatuisella tavallaan. Meitä oli kerhoillan merkeissä 38 henkeä juhlimassa ja kukittamassa Pekkaa, myös Liisa ja Santra Kuopiosta olivat päässeet tulemaan - tosi kiva. Juhlat on juhlittu ja hiihdot on hiihdetty tältä talvelta Tievatuvalta tuli meidän kerholaisemme ja olivat kuulemma nauttineet - kertokoot itse Iis.ä.ä 1 Toukokuun 18 pnä lauantaina lähdemme linturetkelle, jonka Esko ja Erkki hoitavat - naapurikerhostakin mahtuu mukaan, jos sattuu kiinnostamaan. Elokuun 31 päivä lähdemme aamulla ennen ylösnousua kohti Susikyröä - kyytiin voi mahtua, jos kiinnostaa ottakaa yhteyttä. Ensi kevääksi olemme tilanneet kunnon hankikelit viikoksi 16 ja varanneet majoituksen Käkkälöjoen rannalta entisestä rajavartioasemalta Kalamankaltiosta. Palaan tähän retkeen syksymmällä - pankaahan "mietintämyssyyn" - voi olla kyytimahdollisuus ja paikkakin lomaviikollamrne. Hyvää kevään jatkoa ja hyvää tulevaa kesää - nautitaan kesästä, kun se tulee! Lämpimin terveisin Lea Sarkeala Luontoretfxen [emmlkkl Tuli tielleni vetinen este, sangen salpaava laatuaan. Valui saappaan pohjalle neste satuin suohon kaatumaan. Oli edessä lelluva letto varsin vaikeakulkuinen, hyttysten hyllyvä ghetto ja muutenkin sulkuinen. Ei ennalta kertonut kartta mittä kaikkea maastossa on, vaikka pitikin olla tarkka ja reittikin ongelmaton. Kai rakentaa täytyy lautta ehkäpä vaatimaton, tai hyppiä mättäiden kautta löytää reitti laatimaton. Holis. Luontoretki luonnossa tarjoaa usein yllätyksiä ja tämä koettiin kouriintuntuvasti Tunturikerho Login Puurijärvelle ja Isonsuon kansallispuistoon suuntautuneelle retkellä. Huhtikuun lopulla kuusi luonnossaliikkujaa uhmasi kevätviileyden varustaen itsensä mm teltalla luontoon. Ystävät ohjasivat oikeaan paikkaan ja vastaanotto oli ystävällisyyden kera yllätyksellinen. Vastaan pihassa astelee komea koppelo paikan emännän rupattelun ohessa. Kaikki muu unohtuu... tämä ei ole todellista... katseet harhailevat ympäri, hakee selityksen tilanteelle. Koppelo oli pari päivää sitten ilmestynyt pihalle ja seurannut tiiviisti asukkaita heidän askarrellessa pihassa. Lentänyt jopa ylös rakennustelineille rakentajien seuraksi kun maanpinnalla ei ollut kukaan. Lemmikki arkailee hieman uusia tulokkaita mutta vähitellen pytkii jokaisen tuntumaan illan ja seuraavien päivien kuluessa. Sulkapeitteen kuviot ja värit saavat meidän pohjattoman ihailun, ettäluonnossa tällaista! Vertaamme lintukirjan kuvaan ja väritys sopii yksiin, vain tuhat kertaa komeampi todellisuusessa! Aamulla heräämme outojen äänien säestämäenä, Lemmikki kutsuu ystäviä... että herätkää jo, ei täällä luonnossa tolkuttomasti nukuta! Nyt on kevätkiireet. Lähtiessämme seuraavina päivinä retkillemme torjumme lemmikin pihalle, mukaan kun pitäisi pääsrä_ Viimeisenä päivänä tavaroita ja telttaa kasatessa tulee haikea olo. Lemmikki käy pakkausten viereen jotta varmistaisi mukaanpääsyn ja se:ur-ansa<>nnin. Meidän rapsuttelut ja silittelyt ja rupattelut hänelle loppuvat siihen. Toivottavasti lemmikki löysi komean urosmetson. lmutannlllli OKTAN kuulumiset Kevät on jo Kainuussakin, järvet vapaita ja koivut hiirenkorvalla. Kevätpäivät ovat vain mukava muisto ja kokemus (ja opettavaisia minulle.) Seuraava tapahtuma onkin viikonloppuretki Hiidenporttiin Kokoontuminen on lauantaina aamulla klo Kuhmo- Valtimo- tien varteen Teeri- Lososuon parkkipaikalle. Se on Kissaniemestä hiukan Kuhmoon päin. Suolla tehtävä kierros on 11 km pitkä ja suurin osa matkasta on pitkospuutaivalta. Ei siis raskasta tarpomista, mutta kenties kumisaappaat ovat silti hyvä ottaa jalkaan. Välillä on tuli- paikkoja levähtämistä varten. Kierroksen jälkeen siirrymme autoilla Nimisenkankaan kautta Hiidenportin opastuskeskukseen ja sinne leiriydymme. Jokainen huolehtii itse omasta yöpymisestään ja ruokailustaan. Okta tarjoaa i!tanuotiolla kahvit ja lätyt. Varatkaa jokainen hyviä tarinoita illaksi ja laulu olkoon kyyti poikana. Sunnuntaina voi kävellä Hiidenportin rotkolaakson kautta vaikka Kitulanlammen laavulle ja takaisin. Kesäkuu alkaa sitten heti linturetkellä Susi-Kiisalle. Viikko on tarkoitus kulkea kämpältä käsin maastossa ja tähän mennessä meitä on ilmaantunut neljä innokasta lähtijää. Suomen Ladun leiripäiville Kuortaneelle olemme koonneet yhden vaellusjoukkueen. Kesäpäiville Vieremälle lähtee myös oma joukkonsa. Ruskaretki tehdään Vuotso - Kiilopää ja kokoontuminen Kiilopäälle olisi 7. päivä, josta sitten siirryttäisiin Vuotsoon linja-autolla tai muuten. Tällaista olemme kaavailleet. Kaikki innokkaat mukaan. Tetvdsi,o LU.sa.

6 Tervehdys kaikille Ceatk1sta! T ånlllin d:tiilin äiocnpäivin aattoa, kun näitä rivejä naputtelen. Se on tämä Tunturilatulehden toirnitussihteerin etuoikeus, tai pikemminkin mahdollisuus, että saa vielä näin yhdennellätoista hetkellä lehden valmistumista ajatellen kirjoittaa ajatuksiaan - ja suoraan lehden sivulle! Kevättalvi meni vauhdilla ja oli nautinnollista osallistua Kajaanissa järjestetyille kevätpäiville. Tulimme logilaisten järjestämällä kyydillä ja oli aika hauskaa, kun samassa bussissa matkasi niin Login, Kolbman, Ovtsin kuin Kavrsinkin väkeä meidän kolmen Geatkin edustajan lisäksi. Hiihtoporukkarnme vietti tuttuun tapaan pääsiäistä Levin ja Ylläksen suunnassa majoittuen Saarenputaan koululle Kolariin. Palvelut pelasivat taas erinomaisesti ja säiden haltija oli matkalaistemme, kuten kaikkien muidenkin Lapissa pääsiäistä viettäneiden puolella. Kevät on täällä jo pitkällä, maanviljelijöiden toukoryöt jo hyvällä mallilla. Vtljelijä-vaeltaja-Liisarnme aprikoikin jo, miten mahtaa käydä sadonkorjuun, pitäisikö hänen olla jo kuivurin toimintaa pyörittämättässä heinä-elokuun vaihteessa, kun meidän on määrä olla Kevolla. No, Liisa lupasi hommata tuurarin - ei vaellukselle, vaan kuivurille, jos tarve niin vaatii. Kesä ja alkusyksy sujuu kerholtamme vaellusten ja melontaretkien merkeissä. Retkimuistiosta löydätte kaikki reissumme ja voitte ilmoittautua mukaan, mikäli seuramme kiinnostaa. Olette sydämellisesti tervetulleita! Vilppalan Leenan kanssa pääsee jopa kahdesti melomaan, vaatimattomampi melontaretki, jonne voi lähteä myös ensikertalaisia mukaan, on Kokemäenjoella, jonka upeisiin mai~emiin viime vuoden kesäpäiville osallistuneet pääsivät jo tutustumaan. Kokeneempien melojien retki on Ounasjoelle, joka toteutetaan yhdessä Rauman Seudun Melojien kanssa. Leena vie väkeä myös viikonloppuvaellukselle, Birgitan polulle Tampereen seudulle aivan kesäkuun alkupuolella. Lehtisalon Aarnon kanssa pääsee aikuinen-lapsi-vaellukselle Lemmenjoelle. Ryhmä alkaa olla suurimmaksi osaksi koossa, mutta aina kannattaa kysellä. Mukaan voi lähteä vaikkapa oman lapsen, siis alaikäisen - tämä ei tarkoita aikuisia lapsia! - kummilapsen tai vaikka lapsenlapsen tai muun läheisen nuoren kanssa. Matka aikuisen seurassa on lapselle turvallinen elämys, samoin vaikkapa murnmulle tai papalle mahdollisuus tutustua jälkikasvun jälkikasvuun uudella rav:tlfa. Naisten ensimmäinen vaellus on tänä vuonna poikkeuksellisesti viikolla 31. Kohteena on Kevo ja sinne tällä kerralla Login bussilla. Kun suunta on sama ja aikataulutkin osuvat yksiin, on upeaa, että kerhojen välinen yhteistyyö pelaa näin hienosti. Turkulaisten bussi koukkaa Huittisten.hutta Poriin, josta jatketaan rantatietä pitkin Vaasaan, josta tuleevihttalaisia mukaan. Meidän naisporukassamme on vielä muutama paikka vapaana eli jos haluat lähteä mukaan, ota yhteyttä. Kyytiin pääsee myös matkan varrelta. Naisten kakkosvaellus tehdään Hammastuntureille. Sinnekin otetaan väkeä vielä mukaan, mutta ilmoittautua pitää viimeistään heinäkuun loppuun mennessä. Muutamia soittoja onkin tullut edellisen Tunturilatu-lehden jälkeen, mutta "harkinta-ajan" loppuhetket ovat tuota pikaa käsillä. Kesä tulee vauhdilla ja jahka ylioppilaat on lakitettu ja muut valmistuneet onniteltu, on edessä juhannus - taas kuin varkain. Kesä-heinäkuun vaihteessa on Kuortaneella Suomen Ladun leiripäivät, jonne Tunturiladun nuijamies on haastanut väkeä mukaan vaelluskilpailuun. Te geatkilaiset, jo~ haluatte lähteä kerhomme puhdasta mainetta - koskaan emme ole vielä kilpailleet, emme missään lajissa - puolustamaan, soitelkaa. Kesää kaikille! Satu 1 Täysslnän rauhan rajapyykki Inarinjärven ulkoilukartassa Kaikunuoran autiotupa vastapäätä salmen takana on kartta merkintä: Täyssinän rauhan rajapyykki. Kohteessa on yli kolme metriä korkea siirtolohkare, jonka laelle on rakennettu irtokivistä kiviladelma. Ruotsin ja Venäjän välillä solmittiin toukokuussa vuonna 1595 Täyssinän rauha, joka päätti viisikolmattavuotisen sodan. Suomen kohdalla itäraja määrättiin käytäväksi vakiintunutta valtarajaa pitkin Jäämereen. Rauhansopimuksessa rajaa ei yksityiskohtaisesti sovittu, vaan se määritettiin rajasopimuksissa, jonka jälkeen raja käytiin konkreettisesti maastossa, rajapyykit".. ttlfuitettiin ja merkit bmrciin ktviin. ~jan merkil,_, semlfih maastoon kuitenkitf keskeytyi vuonna 1597 enpuran johdosta Kainuussa, Kitkajärvellä, josta pohjoiseen rajan paikasta ei ole kirjallista tietoa, vaan sijainti on vain tutkijoiden p1_i.ättelemä. Lapissa raja lienee tarkoitettu noudattamaan Ruotsin lapinkylien ja Venäjän hipinkylien välistä rajaa. Käydessäni kiven luona mietin, olisiko kiven rapautuneessa pinnassa tai kiven päällä olevassa rakennelmassa mitään hakatruj;i illcrldcqa (.ai oliiib> k.i~ :käytetty seitilivenä.. A.tW>inlkseksi jäi. Kuitenkin karttamerkintä on mielenkiinto herättävä ja komea kivi käymisen arvomen. 1Wmo Pahkala I<ERHOVASTAAVAT ( }' OK.TA (1) Kajaani (1964 uud ) Pj. Liisa Haapalainen Pelrokacu 6 A SOTKAMO puh Siht. Anja Mustonen Eräcie 20 as KAJAANI puh KUOICTE (2) Hyvi nldi-riihiwki ) J.lj. MMldm S;ihnln.m Vuoricie JÄRVENPÄÄ. puh , Siht. Irma Löfinan Välenojankacu 4 C HYVINKÄÄ puh , KOLBMA (3) Tampere ( ) Pj. Tun9T ~ Majakkakacu TAMPERE puh , Siht. Sirkka-Liisa Jantunen Nikinväylä 3 Al TAMPERE puh , NJEAILJE (4) Pieksämäki-Mikkeli Varkaus ( ) Pj. Lea Sarkeala Pirtinranta 2 C VARKAUS puh , Siht. Leila Auvinen Alvarintie VARKAUS puh , VIHTIA (5) Vaasa ( ) Pj. Tapani Rajala Lapuankatu 5 A 65350VAASA puh Siht. Kaija Mariapori Keskuskatu VAASA puh , KUHTIA (6) Itäinen Helsinki (1971) Pj. Mikko Henriksson Karhulancie 2 C HELSINKI puh Siht. Mare Juusola Vartiokylän seurakunta PL HELSINKI puh TSIETSA (7) Iisalmi ( ) l1j. UlflO lii lckinc.n Huuhkajanti.~ (). SJUJNJÄR.VI puh , Siht. Hannu Katainen Honkakacu 3 as IISALMI puh KAVfSI (8) Helsinki ( ) Pj. Jorma Alapuranen Vallikacu 5-7 A ESPOO puh , Siht. Juha Kelkka Vanhaistencie 7 A HELSINKI puh , OVfSI (9) Jyväskylä ( ) Pj. Pauli Hulkkonen Ruokkeencie PALOKKA puh , Siht. Ritva Loimio Puistotori 6 as JYVÄSKYIÄ puh , WGI (10) Turku ( ) Pj. Kalevi Kanerva Herukkakuja 4 B TURKU puh Siht. Paula Jukala Rätiälänkacu 20 C TURKU puh , ALPPAS (11) Hämeenlinna ( ) Pj. Teuvo Heinonen Nujulancie HÄMEENLINNA puh. 03-6"i Siht. Marja-Liisa Mäki Torikacu 10 A HÄMEENLINNA puh KUMPE (12) Pohjois-Karjala (1985) Pj. Esko Saastamoinen Pohjoiscie NURMES puh , Siht. Ensio Hiltunen Mäkilehdonkacu NURMES puh , KUOVZA (13) Kymenlaakso (1970) Pj. Veijo Taavitsainen Suontaustankacu KYMI puh Siht. Sirkku Kanervio Tornatorincie 13 as KOTKA puh , GEATKI (14) Satakunta (1996) Pj. Satu Ojala Loimijoencie HUITTINEN puh , Siht. Pirkko Liuksiala Huhkolancie 3 B HUITTINEN puh NJALLA (15) Tunturilappi (l ) Pj. Raija Palosaari Valtatie KIITIIÄ,._ puh , 04' Siht. Paula Naukkarinen Valtatie KITTIIÄ.. puh , ,

7 Reino Välisaari Oktasta johti kevätkokouksessa puhetta ja litu toimi tuttuun tapaan kirjurina. Sirpa Al,apuranen vietti ]outenfummella syntymäpäiviään ja sai sen kunniaksi hänelle tehdyn käpykranssin, jolla päivänsankarin kukitti Raimo Pahka!a. Kevätpäivillä nautittiin kainuulaisesta luonnosta ja lämpimästä vastaanotosta Joutenlammella kalkki o[l kohdallaan Havukka-ahon ajattelija pohti jos j011kinltt~t4 ja tuli siihm esimerkiksi siihen tuloksee11. ettii tulra on ihnamzki:n. Luojamme oli Kevätpäivien osanottajien puolella, sillä Hän antoi meille upean sään, jolloin pääsimme nauttimaan Joutenlammesta täysin siemauksin. Kevätkokouksessa varsinaiset pääasiat sivuutettin hiljaisella myöntymisellä, sen sijaan pulputusta riitti kulkuelipusta ja hiukan myös Susikyrön sähköistyksestä. Puheenjohtaja Raimo Pahkala totesi, että taakse jäänyt juhlavuosi onnistui pääpiineittäin hyvin, sillä talous on vakaa ja jäsenmäärä ennallaan. Ongelmana on kuitenkin tunnettavuus, jonka eteen on edelleen tehtävä töitä, vaikkakin Eurovaelluksen ansiosta toiminta tuli tutuksi Nuorgamin ja Strasbourgin välimaastossa. SusikyrÖn sähköistyksestä puhuttiin jo syyskokouksessa, mutta asia haluttiin puntaroida perusteellisesti. Johtokunnan laskemien mukaan pimeimpinä kuukausina lokakuusta kevääseen kävijöitä on sen verran vähän, ettei kallis sähköistys ole perusteltavissa. Temu Civil ihmetteli, miksei laskelmissa oltu otettu mukaan syyskuun kävijöitä, jolloin ruskamatkalaisia on Susikyrössä huomattavasti enemmän kuin lokakuussa. Kokouksessa kuitenkin päädyttiin ratkaisuun, jonka mukaan sähköistystä ei tässä vaiheessa tehdä, mutta päätöstä voidaan muuttaa, mikäli tilanne muuttuu. Knlkudippu lisää näkyvyyttä Tunturiladun johtokunnassa on pohdittu, miten erotruisimme Suomen Ladun leiripäivillä muusta joukosta. Sen vuoksi on suunniteltu kulkuelippua, jonka perässä joukkomme marssisivat. Johtokunta oli pyytänyt Pentti Luostariselta ehdotuksia, jotka esiteltiin kokouksessa. Kaikissa kolmessa ehdotuksessa susi oli hallitsevana eikä se lämmittänyt kokousväen mieliä. - Susi on sisäpiirin vitsi eivätkä muut tiedä, miten Tunturilatu ja susi liittyvät toisiinsa. Se sopii paremmin susivaliokunnan lippuun kuin koko Tunturiladun lippuun. Sitä paitsi susi ei muodoltaan tyydyttänyt kansaa, sillä oli korvat luimussa ja se oli liian lihava. Niin kävi, että leiripäivillä ei vielä kulkuelipun johdolla marssita, vaan asiaa puidaan uudelleen. Johtokunnalle esitettiin suunnittelukilpailun järjestämistä. - On turha hätäillä tämän asian kanssa, sillä kulkuelippu on kuitenkin käytössä vuosikymmenien ajan. Järjestäkää kilpailu, jossa paras ehdotus palkitaan. Ulkoilua ja ajatuksia Kevätpäivien muu anti oli monipuolista. Oli mahdollisuus ulkoilla, Joutenlammen ladut tarjosivat oivat mahdollisuudet. Luontopolunkin saattoi kiertää hiihtäen tai kävellen. Ja Joutenlammen kylmästä syleilystä nauttivat yllättävän monet avantouinnistta nauttivat. Päivällä oli mahdollisuus myös seurata iglun rakentamista. Siinäkö seuraava maja talvi vaellukselle? Iltaohjelmassa oli niin Ritviksen tarinaa joiuista sekä Liisan johdolla joikaamista. Havukka-ahon ajattelijan aivoitukset saivat monet miettimään, miten jokaista asiaa voisi syvällisemmin pohtia. Yökyöpelit viettivät loppuiltaa laulellen kodassa. Sunnuntaina aamuhartauden jälkeen paneuduttiin joikuihin huolellisemmin ja kainuulaisen herkullisen keittolounaan jälkeen yhteinen aikamme oli taas kerran ohi. Kiitos oktalaisille huolenpidosta ja ajanvietteestä. Kevätpäiville kannattaa lähteä toisekin! Satu ]outenfummella katseltiin muun muassa igbm wkon ja illalla kokoonnuttiin kotaan /a,u/a,maan ja grillaamaan suomalaisten ykkiisviha1mesta.

8 ~L-i 1 ~ Arktinen leiri Vartsajoella. Kyllä Lapissa on mukavaa! ntiaanipäällikkö Lindell " Kolbma teki huhtikuussa 35-vuotisjuhlavaelluksen Kilpisjärveltä Karesuvantoon ja Susikyröön. Viidentoista hengen arktisia olosuhteita uhmaavasta ryhmästä kuusi hiihti Karesuvantoon ja loput peräti Susikyröön saakka. Påriin viikkoon mahtuu monenlaista." ]uura elää täysillä. Björkki Markku laittaa evästä piiloon. Kuvat: Pentti Hyytiäinen, Sakari Karri ja Timo Tulosmaa. Iso-Kurkkion kiintorasti.,_,..-~~ ~~ Kuka hemmetti herätti mut? Elämässä pitää ottaa pieniä riskejä. lfaasllul!n5!c Tt!NIF«A K-"MPPIOIMINT A SUs/ky,. ml< mt; m~ 11Jo( ' Kiin1eiston k yttotuotot , , ,0C Tuotot yht , , ,Q( Tarvikev litys ,11 Avaimet -572,00 Juhlakirja ,18 Muut kulut Kulut yht ,29 \rlitys- JA MYYNTITOIMINTA 13663, , , , , ,64-506, , , ,31 MUU VARSINAINEN TOIMINTA Tut>fM Lahjoitukset 150,00 ER-/SM-2000 ilmoittautumiset ,00 ER-/SM-2000 mainostuotot ,00 M1JVl l!jolol ,00 Tuotot yht ,00 :;, ~ Verot ja vakuutukset , , ,64 l'llilll~ -400, ,0< M.wtl!:lillll,g ~7, , ,0< Kulut yht , , ,6< Sus/kyr- yht 10435, , ,3/J s.:.tf l'it.18 T~ Kiinteisto n k ytto tuotot 5 590, , ~11< Tuotot yht. 5'590, , ,H ~J Verot ja vakuutukset , , ,st Mi!Eil lwlu~ , J!- Kulut yht , , ,9! Sus/-Ta/as yht. 1709, ,00-773,Bf ~,_ Tuallli; Kiinteist n k yttotuotot 3 233, ,00 :i 655,6ll Tuotot yht , , ,6( Verot ja vakuutukset , , ,4~ F'uur>~~tw.i -915,00 ~ilt~id~ -31fil.t.C ,00 ~~$, Kulut yht , , ,7! Sus/-Kllsa yht -3109, , ,1! IOIPP"IDIMll'fiA 9 036,72 7l!la',OO -190,69 \l""litys- JA MYYNTITOIMINT A ri.att.j Tarvikev- litys 5129, ,0Q 35127,34 Avaimet 13000, , ,0C Juhlaki~a 2 800, , ,0< M~lru"1M i oio,oo 1~ Tuotot yht , , ,3< KOKOONTUMISET JA KOKOUKSET li.~ Kevot- ja kes Poiv-t Susiaiset 4 560,00 Tuotot yht ,00 K'"u!.fl.I Kev-t- ja kbs"p"iv"t ,00 Susiaiset -3124,20 Vuosikokoukset ,23 Johtokunta ,15 Toimikunnat ,10 Muut kulut ,00 Kulut yht ,68 KOK. JA KOKOONT.YHT ,68 TUNTURILATU-LEHTI Tuotot llmottukset 1 300,00 Tuotot yht ,00 K!Jo.,,t P;a_~ ,00 Pootil'!la ,82 Muut kulut -446,90 Kulut yht ,72 TUNTURI LATU-LEHTI ,72 KOULUTUSTOIMINT A Tu.:!tot Koulutustoiminta Tuotot yht. Ki.!llti Koulutustoiminta ,30 Toimikunnat Kulut yht , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,14 700,00 700,00-329,80-329$1 IMrl. Palkkiot Sa1J:l-jilili4-800,00 Toimistokulut -755,50,1 000,00-102,00 Painatus, kopiointi , , ,50 Posti- ja puh.kulut -3186, , ,70 Pankkikulut , , ,25 J senasioiden hoito , , ,04 Huomionosoitukset , , ,00 E11/SM ,00 0, ,38 YKIN-silta -4222, ,00 Muut kulut , , ,15 Kulut yht , , ,02 MUU VARSINAINEN TOIMINTA , , ,02 VARS.TOIM.TUOTTO/KULUJ , , ,98 SIJOfl'!,JK$ET TUOTOT ~IUM!I 6 027,78 isd4 TUOTOT YHT , ,04 SIJOITUKSET YHT. 6027, ,04 VARAiNHMOONTA ~t ;.f.$t!flmt1ksldl , , ,01 Tuotot yht , , ,01 K!.l\!J~ J senmaksut SL:lle , , ,50 Muut j sen maksut -200,00-2!!!1), ,00 Kulut yht ,15 '.,')$ 200; ,50 VARAINHANKINTA YHT ,85 ' ,00, ,51 OMATOIM. TUOTTO/KULU.I M 39344,n O,QO 7i 558,57 POISlUT , ,00 ; KIM KOULUTUSTOIMINT A , ,00 ih0,20 TILIKAUDEN VOITTO ,17 0, ,57 :

9 1 1 1 AlQopla. V11me vuosi markkoina TASE V"5TM VIJ.A f"v STlfTYA!!il'.UCVAT Aineettomat hy-dyl<keet Kirjanpito-ohjelma Alneelllaet hy-dyld<eet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto VAll'ffiJ'llF;[ VA5iAAVl>;T Volhlo-Gmar... ~a.rucq AIWmlll. ~ Slwn Lyhytalkalset Myyntisaamiset 13li-o> 1T1 )1i!U!DOl m ~. 89 7,!l!I , ,03 ~ 3SD!lW ,38,~ ~ft3l<!jt.e1 ~ 1Z2$,!ll! VA51M.VAA YHrcE.NS- ~ ViU'lt.n,ilVAA OMAP-OM A '8fii<llru - K =m ~-D "- ". EdeU/sten tilik.ylij.. m- Tillkaudell ylij..'"" \lle;ras P-0. " ~"" Bkldul enliqi Blri::Nnm 'l'asu.tij.'ma~ - ' ~~3;1 ~ 1 ~ 1 "61.1):3 '5-37~~.n , ,44 1! 2P5/l>,l :a:ias.oo 151Sf a t. 1.1.NIO!O -1196,00 1r.:11&ei;14 l!t1 $6,il3 ~ ,17 &H11.5\ 1 914,00 3~ 7346!..YCI 1 490, &i_ 2 863, :21 526,29 ISO OOIHXI 2l'271X!.f9!1115~14 4<'172!.Zi ~ , OOl! ,27 11«1,0;) Om, lt3sil,o(! ~ Rahat ja pankldsumlsel!«~- Sampo ,66 Sampo talletus , ,66 MEAN TELS TA VATTU SAARL SELALLA Hämäläisen vaeltaja-x:eljekset Viki ja Vote yöpyivät Rautulammen kämpällä neljäs huhtikuuta. Kämpällä oli myös kolme muuta yöpyjää joista vanhin miehistä paljastui legendaariseksi kulkijaksi Meänteiseksi, oikealta nimeltään Reijo Savinaiseksi. Meänteis vaikutti aikanaan lähes parinkymmenen vuoden ajan Saariselän maisemissa. Hänellä oli pääkömmänänsä Lanko järven niemekkeessä, missä hän vietti erakon elämäänsä. Harva häntä tapasi, mutta kirjoituksia löytyi majojen vieraskirjoista. Lopulta kuitenkin tuli taivalkoskelainen naisimmeinen vaellusreissullaan Lankojärvelle, olikohan kätilö ammatiltaan, ja niin lempi syttyi ja Meänteis jätti erakkoelämänsä ja muutti maalikyliin. Meänteis vaikunaa nykyisin Taivalkoskella ja hän on iältään 66 -vuotias. NuoremmaJ sukulaismiehet olivat houkutelleet hänet vielä tälle nostalgiselle vaellukselle Lanko järven maisemiin. Hämäläisen Vote, jolla ikää on jo kunnioitenavat 78 vuotta, muisteli tavanneensa Meänteiksen 50-luvulla. Vote teki ensimmäisen vaelluksensa Saariselälle jo Olivat lähteneet hiihtämään Tankapirtiltä, edelleen Suomulle ja Luirolle. Makuupusseja ei ollut siihen aikaan, pelkkä huopa ja manneli. Vaellus päättyi Lapin Lasten majalle Laanilaan. Vote ja veljensä Vt.ki(72v), ovat tehneet säännöllisesti hiihto- ja ruskavaellukset Saariselälle vuosittain. Omakohtaisesti olin vähällä törmätämeänteisekseen Lankojärvellä, ensimmäisellä Saariselän vaell uksellani Näin kyllä liikettä saarekkeessa ja mieleni teki mennä muutenkin katsomaan vanhaa asentopaikkaa. Se jäi silläkertaakuitenkin. Kuulin kuitenkin myöhemmin, että juuri Meänteis oli ollut kömmänällään käymässä. Olisi ollut mah.tavaa tavata tämä vanha legenda. Kipeä nilkkani esti kuitenkin tämän kevään vaelluksen. Kesällä kuitenkin kulramaille. LONELY RIDER Tämä on.sinulle! Nuorisojaosto järjestää_erni. vuoden aikä.na -erityisesti nuorille aikuisille ja nuorisolle " dilltälöityjä. " retkiä. Haluamme mukaan Tunturiladun nuoria jäseniä, jotka eivät ehkä ole löytäneet omasta kerhostaan sopivaa toimintaa. Alustava ohjelma vuodelle 2003 Base Camp Halti Telluoffarireissu pääsiäisen 2003 aikaan Haltin seudulle osittain huollettuna. Reissu alkaa hiihdolla Haltille. Suurin osa varusteista kuljetetaan moottorike1kalla, joten hiihtäminen Base Campiin sujuu nopeasti välillä kelkallakin auttaen. Tämän reissun tarkoituksena ei olekaan niinkään tasamaahiihto vaan offaririnteiden korkkaarninen. Telttaleiri pystytetään tunturin juurelle ja sieltä käsin käydään laskemassa parhaat rinteet. Matkalle tarvitset normaalien vaellusvarusteiden lisäksi telluoffarit ja karvat pohjiin, hiihtohissiähän ei ole. Retki on tarkoitettu täysi-ikäisille ja hyväkuntoisille. Kustannukset tulevat olemaan matkakustannusten lisäksi nimelliset. Kanoottivaellus Inarin järvellä Kanoottimelonta järjestetään yli 14-vuotiaille, esim, isä-poika-periaatteella tai kaverukset. Isä/äiti saa olla toki yli kolmekymppinen. Ajatus olisikin saada nuorempia mukaan melomaan viikoksi. Oppaat ja reitit, samoinkuin kanootit järjestetään. Kustannus matkakusrannuksen lisäksi omakustannusperiaatteella. Elokuun extremevaellus Vaellus "Suuren seikkailun" hengessä. Vaelramisen lisäksi yllättäviä ongelmia, joissa taidot ja yhteishenki punnitaan. Matka on mahdollisesti viikon tai kahden mittainen. Aika elokuun alku ennen koulua.. Tämä sopii hyväkuntoisille nuorille. Nuorten vanhempia voi myös lähteä mukaan auttaen järjestelyissä. Lisätietoja Jouni Lehtinen (Kolbma), Raija "Raiski" Palosaari (Njalla) ja Paavo Krainsu (Logi) Myöhemmin myös kolbmatampere I<OULUTUSTOlMlI<UNTA TlEDOTTAA Tunturiladun nykyisen koulutusmateriaalin kehittäminen aloitettiin noin 20 vuotta sitten. Koulutuspakettiin kuuluu tätä nykyä Perustietoa retkeilifäjj_ejcirja, joka on tarkoitettu perusteokseksi kaikille ; aelluksesta kiinnostuneille. Lisäksi Tunturiladun koulutustoiminnan käyttöön on laadittu kesäja talvivaelluksen sekä suunnistuksen koulutusmateriaalit. Tavoitteena on, että Tunturiladussa järjestettäisiin kerhojen toimesta joka vuosi vähintään yksi koulutustapahtuma. Kurssin järjestäminen vaatii kuiten- KOULUTUKSEN AIHE Lapin luonto Lapin maantieto Vaellusreitit Suomessa Pohjoismaissa Saamenkieli ja -kulttuuri Retk. kosk.lait ja säädökset Vaelluksen suunnittelu Vaelluksen toteutus Vaellusvarusteet Vaatetus Majoitteet Kantolaiteet ja ahkio, Keittimet Makuu pussit ja alustat Varusteiden valmistus Varusteiden huolto Ruoka Ruokien kuivatus Suunnistus ja karttatietous Ensiapu Tulenteko Vaeltaminen talvella Vaelluksen turvallisuus Vaelluksen johtaminen Henkiset onaelmat vaelluksella Ymoäristöasiat vaelluksella Melonta Talousasiat Muu: kin kerholta paljon voimavaroja. Voidaksemme auttaa kerhoja, aloitettiin parisen vuotta sitten luennoitsijapankin kerääminen. Tlirut ~'Uon11:1 l.!]' dennämme listaa. Kerhoille on lähetetty oheinen lomake, jonka avulla ilmoitetaan kyvykkäiden ja halukkaiden luennoitsijoiden nimet. Haluamme listalle myös ne taitajat, joita ei kerhojen kautta tavoiteta, joten ilmoittautukaa oheisella lomakkeella tai sähköpostitse:.. Johtokunnan aloitteesta koulutustoimikunta valmistaa tänä vuonna eräretken vetäjän kurssin koulutusmateriaalin. Kurssin tavoitteena on saada Tunturilatuun uusia retkenvetäjiä. Kurssimateriaalin laatiminen on edennyt hyvin Jorma Alapurasen ja Esa Tervosen laatiman kurssirungon pohjalta. Edellisen tehtävän lisäksi koulutustoimikunta saattaa kesä~ ja talvikurssien materiaalit ajan tasalle. Retkeilyllistä ja rentouttavaa kesää, Marita Maula ' l.c

10 -4lll DllnlRMDI SAAMELAlSESTA. ~ MUSllI<lSTA Mitä joiku on? - Joiulla ei ole alkua, ei loppua, se vain on. "Joiku on ajatusten jatke johon viedä tuntojaan. sillä siinä ei ole niin paljon sanoja joita ilmaitt.i. Vapaat äänet kulkevat laajemmalle kuin sanat Joiku nostaa ihmisen mielen lentämään ajatusten kanssa pilvien yläpuolelle Se pitää ajatuksia ystävinään luonnon kauneuden keskellä." Paulus Utsi (1974) (suomennos Rauna Kuokkanen) Tunnetuin ruotsinsaamelainen runoilija Paulus Utsi ( ) eli Luulajan vesistön varrella ja joutui kokemaan raskaana sukunsa porolaitumien jäämisen veden alle, kun Akkajärven vesiallas padottiin. Saamelaisen joikuperinteen monitaitoinen elvyrtäjä Nils Aslak Valkeapää ( ) otti tietoisen riskin, kun hän alkoi julkisen joikujen esittämisen 1960-luvulla. Hän oo:-antanut erään joikua kosketelleen artikkelinsa nimeksi: "Joiku on keino porojen rauhoittamiseksi". Mutta hänen haastavin lausuntonsa joiun voimasta vertautuu amerikkalaisten rotutaisteluun: "joiku on saamelaisten musta nyrkki". Saamelaisille heidän oma: ikiaikainen musiikkinsa on ensiarvoisen tärkeä identiteetin ylläpitäjä ja vahvistaja. Suullinen perimätieto, tarinat ja joiut, ovat täysin verrattavissa meidän kalevalaiseen kansanrunouteemme. Joikuja on tietysti paljon tutkittu, täällä Suomen puolella aivan viime aikoina mm. Minna Riikka Järvinen, jonka väitöskirja lähinnä Itä-Lapin (Utsjoen) joikuperinteestä "Maailma äänessä" valmistui kolme vuotta sinen, ja Ilpo Saastamoinen ( tunnistatte varmaan hänet Äkäslompolon velho-oopperoiden säveltäjäksi) on tutkinut viime vuosina ahkerasti etenkin Kuolan koittien musiikkia ja tehnyt monta kennäretkeä Kuolaan. Hän on tehnyt laajan lisensiaattityön Jyväskylän yliopistossa: "Laulu-puu-rumpu", joka on luettavissa internetissä. Hän on kertonut innostavasti näistä asioista ja sanoo kauniisti, että yhä edelleen lähellä luontoa elävät "saamelaiset edustavat ihmiskunnan yhteisen muistin viimeisiä vartijakansoja". Joiuilla pitkät perinteet Perinteet ovat pitkät ja ensimmäiset tunnetut joiut ovat 1600-luvulta Uppsalassa papiksi opiskelemassa olleen saamelaisen Olaus Sirman muistiinmerkirsemät ja ne julkaistiin Johannes Schefferuksen Lapponia-teoksessa: "Orajärvi" eli Morsiusjoiku ja "Kulnasaz vaatimeni". Ne herättivät suurta ihastusta maailmalla (mm. Goethe Saksassa ja Longfellow Yhdysvalloissa). Ne löysivät tiensä tunnenuun Herderin keräämään suureen maailman kansanmusiikkikokoelmaan. Frans Mikael Franzenin "Juokse porosein" kuvastelee niiden kaikuja. Tromssalainen saamelainen yliopistomies Harald Gaski, joka on kirjoittanut paljon saamelaisesta kirjallisuudesta kertoo joikujen merkityksestä jännittäviä asioita. Aikoinaan joiut olivat pitkiä eeppisiä "kertomuksia", joilla ilmaistiin sellaisia asioita, joita ei voinut suoraan paljastaa ja oteniin kantaa asioihin, erityisesti valtaväestöstä tulevien uudisasukkaiden sortotoimiin ja kirkonmiesten yrityksiin juuria pois vanha saamelainen luonnonusko ja shamaani perinne. Vaikka saamelaiset näennäisesti alistuivat uuteen politiikkaan, säilyi joiuissa heidän omat näkemyksensä. Siitä syystä joiuilla oli tärkeä asema saamelaisessa yhteiskunnassa. Ne tavallaan pitivät kansaa "hengissä", sillä joikurunouden taidokas tapa käyttää kieltä monimerkityksisesti sai aikaan sen, että saamelaiset kuulijat ymmärsivät paljon enemmän joikujen sisällöstä kuin kulttuurin ulkopuoliset kuuntelijat. Joiku oli eräänlaista koodikieltä. Jos ottaa esimerkin suomalaisesta kulnuurista tätä seikkaa valaisemaan, se voisi olla Sibeliuksen "Ristilukki" 1900-luvun vaihteen sorrokaudelta. Venäläiset tuskin ymmärsivät mitä ristilukki symbolisoi. Saamelaisilla on samaan tapaan tunnenu joiku nimeltä "Varas ja noita", jonka aiheena vieras tunkeutuja "varas", jonka "noita" taltunaa. Pikku pykhejä Nykyisin joiut ovat "vähäsanaisempia". Alkuperäiskansoille tyypillinen omaperäinen äänenkäyttö on olennainen osa joikua, samoin ns. niekut, eräänlaiset hyppäykset alas- tai ylöspäin. Paulaharju kuvaa näitä sävelkulun koristeita "pikku pykheiksi". Näin' sävel on omaehtoisen ~kaj;yunistä, jota on vaikea mu5~ti kuvata sanoin tai nuotein. Samoin sen oppiminen on kulnuurin ulkopuolisille vaikeaa. Ilpo Saastamoinen jopa toteaa, että joiku on toistaiseksi ollut musiikkitieteen ulonumattomissa. Yleensä joikujen kohteet ovat esittäjälleen runuja. Noin 80 % joiuista on ihmisistä ja poroista. Mutta joiku on itse kohde, ei siis lauleta Oulasta, vaan Oula. Nämä persoonalliset luohtit ovat "omistajalleen" tärkeitä, tavallaan henkilöllisyystodistus. Joikusanastoa tunturisaamessa eli. pohjois S1l1Hftt',JM JUOIGAT joikata JUOIGGUS joiku (melodia sanoineen), joikaaminen sanasta on lukuisia johdannaisia, joista ehkä hauskimmalta kuulosta JUOIGALAS joikaavainen LUOHTI yksittäinen joiku (tietyn ihmisen, paikan jne.) (laulu) (luohtidit = luottaa) DAJAHUSAT joikuteksti ROHITET joikata vaivattomasti, tempautua liikkeelle, siis myös innostua joikaamaan ROHITA'SUPMI hurmio, lumous inlj:rinlamndsa JUOIGA, JUOfGUU joiku JUOirGAD, JUOIGAM joikata koltansaamessa LEU'DD joiku Leuddit ovat säilyttäneet kertovan luonteensa ja saaneet paljon vaikutteita karjalaisista itkuvirsistä. On huomanava, että ortodoksiset koltat eivät kos~okeneet tunturisaamelaisten joikaamisen osaksi tullutta kirkollista vainoa, mistä syystä läntisemmistä joiuista hävisivät sanat ja ne ikäänkuin piiloutuivat äänellä esittämiseen. LEU'DDJED joikata LEU'DDJE'SKUE'TTED alkaa joikata LEU'DDCEÄ'PP joikurnestari, taitava joikaaja kuolansaamessa eli. kiminin- Hill711WfJ LJUVVJT luohti, joiku länsisaamessa eli luulajarisaam'filsa VUOLLE joiku (sama sana tunturisaamessa tarkoittaa mm. "hiljaisella äänellä") Ritva Ritvis Loimio piti Kajaanin Talvipäivt'llit joiuista mielenkiintoisen esityksen.

11 1ll ~ SMMELALSETMUUSLKOT l Nlls-Aslak Valkeapää Uuden saamelaisen kulttuurinousun alkaessa 1960-luvun lopulta joiku nousi merkittäväksi saamelaisen itsetunnon esilletuomisessa. Samaan aikaan useat hyvinkoulucetut nuoret saamelaiset aloittivat elämäntyönsä. Julkinen joikaaminen herätti aluksi kiivastakin vastustusta. Oli nimittäin niin, että vanhojen myyttien mukaan saamelaiset eivät olleet saaneet joikucaitoa muilta ihmisiltä vaan joko Ulda-maahisilta, itse pirulta (Laestadiuksen mukaan), Aasa -jumalilta tai sitten suoraan eläimiltä. Kristillinen lähetystyö, kuten myös valtaväestön harjoittama assimiloimispyrkimys, oli tehnyt tuhojaan ja siksi joikaaminen oli arka ja kipeä asia myös saamelaisille. Nils-Aslak Valkeapää aloitti julkisen esiintymisensä joikaamalla. Valitettavasti minulla ei ole hänen ensimmäistä joikulevyään vuodelta 1968, nimeltä "Joikuja''. Hänen toinen lplevynsä "Juoigamat." valmistui Siinä Ailu ystävineen esittää joikuja perinteisellä tavalla. - Elinvoimaiseen kulttuuriin kuuluu muutos, joten joikukin saa ja sen pitääkin muuttua. Vähitellen Ailun runous ja musiikki kasvoivat sinfonisiin mittoihin. Mukaan tulivat luonnon ja erityisesti lintujen äänet. f.amn, eall.i.nn cadn i, (1989) DAT CD-5 (maa, elämän äiti) musiikkia runoteokseen "Beaivi, ahcazan" (josta on myös oma 4-osainen af-sarja). Tässä.äänitteessä on. elämän äidin lisäksi sävellys "Beaivai, beaivvi guvlui". Sapmi lottlzan (1992) DAT CD-13/l ja 13/2 (Saamen rakkaat linnut) sisältää kahdella cd:llä henkilöjoikuja, laajan sävelkokonaisuuden "talvi ja kesä" ja ääniä "Sapmi, vuoi Sapmi!" Aitan tapahtumista, jossa saamelaisaktivistit vastustivat joen patoamista. CD 13/1 alkaa Ailun luohtilla "Saamenmaan tunturit", josta on tullut saamelaisille hyvin rakas ja jopa kansallislaulua "Sami soga lavllu" tärkeämpi musiikkikappale. Goase dusse (1994) DATCD-15 omaperäinen lintusinfonia, jonka nimi suomeksi tarkoittaa "melkein ei mitään". Pohjois-Norjan rantakallioiden ja meren lintujen äänet, tuuli ja meren tyrskyr on orkestroitu sinfoniaksi, jonka osat ovat Assai animato, Con anima cantabile, Con fuoco ja Largo morendo. Teos sai Italian radion Prix Italia palkinnon Roomassa Dalveleaikkat - Wtnn!r gj mes (1994) DATCp-17 on sävelletty ja esitetty Lilleharnmarin talviolympialaisten avajaisseremonioissa. Sami b1gdo, golleri&u ( ) DATCD-11 oa Seppo Parooni Paakkunaisen upea sävellys, jonka syntyhistoria on seuraava: Ailu kuunteli vuonna 1980 Antonin Dvorakin sinfoniaa 9 "Uudesta maailmasta'' ja sanoi ystävälleen Paroonille, että voisiko tämä säveltää jotain vastaavaa saamelaisaiheista. Niin Parooni sävelsi sinfonian no 1., joikusinfonian.,"saamen luonto, - kultarisku'.'; Vir-0n radion or- - _,,.... kesteri soittaa ja mukana ovat mm. Seppo Paakkunainen ja Esa Kotilainen sekä joikusolisteina Nils-Aslak Valkeapää ja Johan Anders Baer. Lumoavaa kuultavaa! Saamelaisen musiikin aa. nitteiden kustantamo DAT sekä DAT FAL toimii osittain Norjan Kautokeinossa ja osittain Ruotsin Arjeplogissa. DAT O.S.:llä on myös nettiosoite ja suoramyynti, mutta uskon, että suomalaiset musiikkikaupat pystyvät DAT-levynumeroilla tilaamaan ne asiasta kiinnostuneille. CD-hinnat noudattavat yleistä musiikkiäänitteiden tasoa. Lopuksi vielä mukailtu käännös Ailun kauniista joiusta: SÄMJEATNAN DUODDARl/D Saamenmaan tunturit Saamen maan aaltoilevat tunturilakeudet tämä koti meille tämän maan lapsille, kylmä kova komsio, lämmin pehmeä syli. Tuuli tuo, tuuli vie. Maan laaja avaruus pysyy aina avarana. Sen suojassa laakean tunturin sylissä on meidän turvallista olla. Ritvis. I<auppa avolnna Kaikki hyvät jäsenet ottakaa yhteyttä TL:n myyntiartikkeleiden tilausasioissa puh ilt. ja viikonloppuisin tai osoitteella Torikatu 10 A 6, Hämeenlinna. Toimitus tapahtuu postitse tai sopimuksen mukaisesti. Toimituskulut lisätään laskuun. Tavaraa annetaan myös myyntitiliin. Myyntiartikkeli a -hinta Viitenro Jäsenmerkki 1, Pinssi 1, Postikortit=kämpät 3 eril. 0, Eräretkeilyn perusteet 11, Balggis-polku 1, Susimerkki 5, Susimerkki nauhalla 6, (susimerkit vain susille) Kämppien avain Jäsen tarrat 100, isompi (172x54 mm) -pienempi (42x17 mm) 1,30 /kpl 2,00/kpl/12 kpl liuska Kisatunnus 3, HUOM! ALLAMAINITUJEN TUOTTEIDEN HINNAT TARKISTETTU 50-vuotishistoria-teos Juhlakuksa 15,00 8, Erä-SM toimitsijaliiviä varustettuna kisatunnuksella on vielä myynnissä kokoja XL ja XXL Liivi fleece-vuorilla 30,- 330 Kämppien avaimen voi lunastaa kaksi (2) vuotta Tunturiladun jäsenenä ollut henkilö. AvainiJllomus on tehtävä TL:n johtokunnalle. Toimitus tapahtuu postiennakkona, karttojen, kämppäkortcien, käyttö- ja järjestyssääntöjen kera. Anomuskaavakkeita saa allekirjoittaneelta ja sihteeri Riitta Gerliniltä. MAKSUASIOISTA Tunturiladun pankkitili on Sampo ja tälle tilille maksetaan k,llkki Tunturilatua koskevat maksut, myös uusien jäsenien jäsenmaksut tarpeellisin tiedoin (mm. osoite välttämätön) paitsi ns. "vanhat jäsenet" maksavat aina jäsenmaksunsa Sarnmon:n jäsenmaksujen keräilytilille/tl, joka on jäsenmaksukortissa viitenumeroineen. Uudet jäsenet eivät voi maksaa tälle tilille. KÄMPPIEN=KIINfEISTÖJEN KÄYTTÖ MAKSUT Näitä maksuja suorittaessa on toivottavaa käyttää kämppien viitenumeroita. Tällöin ei t~vitse laittaa muita merkintöjä esim. kämpän ni~ meä. Viitteellinen maksusuoritus on paljon halvempi pankkikuluilta ja näin säästö on vuodessa huomattava pankkikuluissa. Kämpillä edelleen rahalippaat, joihin voi myös suorittaa Tunturiladun yleisen kokouksen päättämän minimimaksun 4/vrk/hlö. Kämppien viitenumerot ovat: Susikyrö 505 Susi-Talas 602 Susi-Kiisa 709 Yhteydenottoja odotellen! Keväisin terveisin Marja-Liisa Mäki JOUTENLAMPI Kajaanin srk:n omistama kurssikeskus * hyvät kokous- ja koulutustilat * ajanmukaiset av-välineet * maukas kotiruoka * -hyvät majoitustilat * 2 kpl rantasaunoja, avantouinti talvella * lenkkeilypolut ja hiihtoladut * kota ja laavukylä * luonnon rauhaisa paikka * laskettelurinteet: Vuokatti, Paljakka ja Ukkohalla km Tiedustelut ja varaukset: (08)

12 1ll11TURllA1U 150 I<M HllHTOVAELLUS MODERNELLLA MAYSTLNSLTELLLA Tavallisen, säästeliään kuluttajan ongelma monesti on se, että jokaista eri asiaa ja tilannetta varten pitää olla omat täsmävälineet. Suksia löytyy joka lähtöön, samoin kenkiä, vaatteita, lakkeja, hanskoja, luistimia, autoja, pyöriä jne. Autotalli pursuaa tav<u"aa. Kangasalalainen retkeilyvälineliike FREEHEELS ja sen toinen omistaja Antti-Jussi Ttitola löysi tästä markkinaraon. Yhdessä itävaltalaisen kiipeilyvälinevalmistajan STUBAin kanssa hän on kehittänyt vaelluskengille soveltuvaa monitoimisidettä. Työn lähtökohta olivat STUBAin jääraudat ja niiden kiinnitysjärjestelmän osat. Kehitystyön lopputuloksena on FREE HEELSIN kotimaan myynnissä jonkin aikaa ollut tällaiset STUBAI-monitoimisiteet, jotka koostuvat kärki- ja kengän koon mukaan säädettävästä kantakappaleesta, kengän pohjan alla toimivasta kaksikerroksisesta patentoidusta Double Flexplate-pohjakappaleesta ja varsinaisena siteenä toimivasta nilkan ympäri kierrettävästä hihnasta. Jess, lapsena viimeks hiihdin mäystimillä...? Pakko kokeilla Vaelluskengälle soveltuva side kuulostaa niin kiinnostavalta, että niitähän oli koeteltava. Koepenkkinä oli Kolbman 150 km hiihtovaellus Kilpisjärveltä erämaiden kautta Karesuvantoon menneessä huhtikuussa. Matka oli vaellushiihtoa tunturimaastossa ja muussa käsivarren maastossa, Telemarkkeihin ei sotkeuduttu, vaikka Tiitola sitäkin laskee näillä. Tunturiinkin kyllä kiivettiin susinäkymiä katselemaan mutta laskettiin sieltä perinteiseen suomalaiseen tyyliin alas. Hiihtämään lähdetään asettamalla vaelluskengän (tässä tapauksessa Meindl Tunturisusi) kärki siteen etukappaleeseen ja painamalla sitten kantapää sopivalle etäisyydelle säädettyyn kanta-kappaleeseen. Etukäteen paikalleen valmiiksi viritetty hihna kiristetään, kierretään kerran nilkan ympäri ja työnnetään lukitsevaan solkikappaleeseen. Sidettä ei tietenkään saa kiinni kenkää siteeseen päin potkaisemalla ja sauvalla kepittärnällä, mutta se ei haittaa kun ei tarvi ostaa erillisiä monoja taas tähänkin tarkoitukseen. Menoksi... Hiihtäminen on nautittavaa Side toimii niin kuin sen pitääkin. Hiihtäminen on mukavaa, helppoa ja nautittavaa. Mistfilrn~er~Iii:iåffiaa, että suksi on kengässä kiinni modernisoidulla mäystimellä. Kun tullaan perille, avataan hihnassa oleva lukkosolki, löysätään hihna ja kävellään pois. Pari kertaa menin ns. turvalleni suorin vartaloin eteenpäin. Tällöin kävi niin, että kun kantapää nousee voimakkaasti ylös, kengän kärki liukuu siteen kärkikappaletta pitkin hieman. taaksepäin ja siteen takakappaleen säätöasetus lauk~ Takakappale on kahden pohjaliuskan, metallisen kannan alle tulevan kappaleen ja nämä paikalleen lukitsevan muotoillun teräslangan muodostama kokonaisuus. Takakappaleen!auetessa tämä kokonaisuus purkautui. Osat olivat kaikki paikalla, mutta tuli sellainen tunne, että kerrankohan esim. teräslanka putoaa lumihankeen ja jää löytymättä. Pitäähän vaelluksella tietysti olla varaosia siteillä kuin siteillä, joren ~,~ij,tä, mutta olisi hyvä, jos taka.kappale olisi jollain. lailla yksinkertaisempi, selkeämpi. Muunnelma markkinoille ensi talveksi Omalta kannaltani tylsempi ilmiö oli se, että siteen etukappale hiersi molemmat Meindlini kärjestä kaksipuoleisesti pilalle. Valmistajan mukaan il- TOlMlNTAI<ERTOMUS l.l.-jl Yleistä Tunturiladun perustamisesta on kulunut 55 vuotta. Mennen vuoden toiminta sisälsi kuusi eri juhlakohtaa. Kansainvälisen Eurovaelluksen ensimmäiselle osuudelle Nuorgarnista Kiilopäälle tunturilatulaiset toimivat ladunavaajina ja vaelluksen päätöstapahtumassa Strasbourgissa oli mukana mittava joukko tunturilatulaisia. Ivalojoen Ykinsilta sai muisto!aatan, mikä on kunnianosoitus siltojen rakentajille ja muistutus yhdistyksemme talkootyön voimasta. Hyvin järjestetyt tapahtumamme, kevätpäivät, kesäpäivät ja susiaiset kokosivat tunturilatulaiset yhteen. Syyskokous ja 55-vuotisjuhla päättivät juhlavuotemme. Lapin kämpistämme Susikytön suosio on vankkumaton, lähes 1200 yöpymisvuorokautta. Susi-Talaksen ja Susi-Kiisan käyttö on vähäisempää. Vastuu Susikyröön johtavan tien kunnosta ja ylläpidosta on siirtynyt perustetulle tiekunnalle, johon myös T unturilatu kuuluu. Käsittely Susikytön sähköistämisestä on aloitettu ja päätös tehdään vuonna Tunturiladun toimintaa esiteltiin menestyksellä asiasta kiinnostuneille avantouinnin SM-kisoissa. Yhdistyksemme taloustilanne on vakaa. Jäsenmäärä on säilynyt ennallaan. Tunturiladun tulevaisuutta pohtimaan on perustettu työryhmä, joka saa työnsä valmiiksi vuonna Kerhoissa tapahtunut erilaisen toiminta on ollut monipuolista ja runsasta. 2 Jäsenistö Yhdistyksen jäsenmäärä oli toimintavuoden lopussa jäsentä. Perheiden!-jäseniä oli 1.868, perheen II-jäseniä 333, lapsia 66 ja ainaisjäseniä Yhdistyksen toimihenkilöt Johtokunta Raimo Pahkala, puheenjohtaja, TL-lehti, edustukset ym. Sirpa Alapuranen, varapuheenjohtaja, kerhoasiainhoitaja Jukka Albrecht, koulutustoimikunta (pj) Paavo Kramsu, nuorisotoimikunta, susiaisten valrnistelutyöryhmä (pj) Ritva Loimio, saamelaistoimikunta (pj) Marja-Liisa Mäki, taloudenhoitaja Markku Salminen, retkitoimikunta (pj), Ykinsillan muistomerkkityöryhmä (pj) Esko Sepponen, retkitoimikunta Veijo Taavitsainen, susivaliokunta Johtokunta kokoontui 8 kertaa. Jlduuttoim.ihenkilöt Riitta Gerlin, yhdistyksen sihteeri Pirjo Sinilehto, jäsensihteeri Antti Karlin, Tunturilatu-lehden toimitussihteeri Tilintarkastajat Varsinaisina tilintarkastajina toimivat Vappu Hietala ja Lasse Luoto sekä varatilintarkastajina Paula Jukala ja Anna-Liisa Hietala. 4 Toimikunnat Julkaisutoi.rnikunta Antti Karlin (pj), Riitta Gerlin, Juhana Häme, Raimo Pahkala, Anne Toivonen. Toimikunta kokoontui vuoden aikana kerran pohtimaan Tunturilatu-lehden toimittajan vaihtumiseen liittyviä asioita. Järjestötoi.rnikunta Terttu Civil (pj), Anna-Liisa Hietala, PaulaJukala. Toimikunta piti kaksi varsinaista kokousta ja kolme puhelinkokousta ikäsusiasian tiimoilta. Koulutustoi.rnikunta Jukka Albrecht (pj), Kari Loponen. Kämppätoi.rnikunta Seppo Björkengren (pj), Unto Flinkman, Tuure Hakkarainen, Tapani Oksanen, Raimo Rautjärvi. Kämppätoimikunta keskittyi tavanomaisten puuhankintojen ja huoltojen lisäksi lakisääteisiin tehtäviin. Niitä olivat kolmen vuoden välein suoritettavat nuohoukset ja viiden vuoden välein tehtävät palotarkastukset. Kämpille hankittiin mm. alkusammuttimet ja pelastautumisohjeet. Nuorisotoi.rnikunta Raija Palosaari (pj), Paavo Kramsu, Aarno Lehtisalo, Seija Lip S':lflen. Retkitoi.rnikunta Markku Salminen (pj), Esko Sepponen. Retkitoimikunta on kerännyt kaikkiin vuoden aikana ilmestyneihin Tunturilatu-lehtiin retkimuistiota eri kerhojen järjestämistä retkistä, joihin tunturilatulaisilla on ol!ut mahdollisuus osallistua. Retkitoimikunnan suurimpana tapahtumana oli Eurovaellus 200l:n vaellusosuuden järjestäminen. Eurovaellus 2001 oli Euroopan vaellusliiton järjestämä ja Suomessa Suomen Ladun organisoima 23:ssa maassa oleva vaellustapahtuma. Tunturilatu otti hoitaakseen valtakunnallisesta Eurovaellus tapahtumasta E 10 -reitin pohjoisimman osan. Retkitoimikunnan hoidettavaksi tuli E 10 -reitin osuus Nuorgarnista Kiilopäälle. Eurovaellus 2001 lähti liikkeelle 22 tunturilatulaisen voimin Nuorgamista Suomen ja koko vaellusreitistön pohjoisimmasta pisteestä Euroopan vaellusliiton puheenjohtajan Paul Havelkan tervehdysten saattelemana. Vaellusryhmä saapui 367 km taivalluksen jälkeen viestin vaihtoon Kiilopäälle vaeltajien lomista johtuen 13 tunturilatulaisen voimin viestin. Vaellustapahtuma huipentui eri maiden yhteiseen päätösjuhlaan Strasbourgiin Suomen joukkueessa oli seitsemäntoista henkilöä reitin eri järjestäjien edustajina. Tunturiladun edustajana oli Markku Salminen. Suomen joukkueen osallistujista oli useita henkilöitä myös T unturiladun jäseniä muiden järjestöjen edustajina. Saamelaistoi.rnikunta Ritva Loimio (pj), Martti Auvinen, Juhana Häme, Seija Ålander. Toimikunta ei kokoontunut vuoden aikana, mutta kahdenkeskisiä neuvotteluja on ollut. Ritva Loimio toimitti Saameapalstaa Tunturilatu-lehteen. Ritva Loimio vieraili Koitere-koululla T yrjänsaaressa kertomassa saamelaisasioista. Työvaliokunta Raimo Pahkala (pj), Sirpa Alapuranen, Riitta Gerlin, Marjaliisa Mäki. Työvaliokunta kokoontui kerran. Susivaliokunta Jorma Alapuranen (pj), Terttu Civil, Pauli Hulkkonen, Marita Maula, Matti Reittamo, Veijo Taavitsainen. Valiokunta kokoontui kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin susianomuksia sekä ohjetta susiaisten järjestäjille. Susiaisten valm.istelutyörybm.ä Paavo Kramsu (pj), Jorma Alapuranen, Anne Toivonen. Ykinsillan muistomerkkityöryhmä Markku Salminen (pj), Kyösti Lamminjoki, Hannu Hiltunen. Työryhmä kokoontui kolme kertaa. Kyösti Lamminjoki teki tutustumis- ja kuvausmatkan Ivalojoelle , minkä pohjalta muistolaatan kiinnityspaikka valittiin. Metsähallitukselta saadun

13 miö liittyy nimenomaan jäykkäpohjaisiin vaelluskenkiin ja ensi talveksi myynåin tulevissa malleissa etukappaletta on muunnettu siten, että hiertymistä ei tapahdu. Hyvä. Tulevalla hiihtokaudella siteet tulevat olemaan myynnissä nimellä FREEHEELS-monitoimiside. Myynåsopimuksia on tehty jo noin kymmeneen maahan Japania myöten. Parista mainitusta ongelmasta huolimatta STIJBAI-siteet ovat fiksu ja toivottavaså menestyvä projekti. Itse vaellushiihtelen sen verran harvakseltaan, että en ole halukas hankkimaan tätä varten koko välinerepertuaaria vaan mieluuså käytän tämän tapaisia "monitoimituotteita", koska niitä käyttämällä säästää niin varastoålaa kuin selvää rahaakin. Tuno Tulosmaa Huhåkuu 2002 Näin nilkka taipuu Stubai-siteessä. SUSlVALlOI<UNNAN I<UULUMlSlA Tällä palstalla susivaliokunta kertoo Tunturiladun susijärjestelmään kuuluvista asioista. Kirjoituksissa käsitellään aiheeseen liittyvää historiaa ja nykypäivän åetoa. Toisinaan tekså käsittelee niitä ongelmia, joita susivaliokunnan mielestä tunrurisusijärjestelmässä on. Susien kokouksessa Susikyrössä 2001 pyydetåin susivaliokuntaa tiedottamaan susiaisten pitopaikat menneiltä vuosilta. Tällä kertaa julkaisemme åedot kolmeltakymmeneltä vuodelta. Mikäli Sinulla M lisätietoa tähän taulukkoon tai varhaisemmille vuosille, niin susivaliokunta ottaa mielellään tiedot vastaan ja julkaisee ne sopivan ålaisuuden tullen. Pvm Susivaliokunta SUSMHKIÄISET Paikkakunta Lähipaikka Järjestäjä Lisätiedot Enontekiö Susikyrö Espoo Dipoli Espoo Dipoli Helsinki Karjalatalo Inari Kiilopää TL Kavtsi Kavtsi Kavtsi TL 1977 Espoo Dipoli Kavtsi Espoo Dipoli Kavtsi 1979 Tampere Kolbma 1980 Espoo Dipoli Kavtsi Kolari Äkäslompolo, Ylläskartano TL Laukaa Peurunka Ovtsi Helsinki Sillankorva Kavtsi Hausjärvi Paukunharjun maja Kuokte Lieksa Erämatkailukeskus Kumpe Enontekiö Susikyrö TI Ylöjärvi Julkujärven leirikeskus Kolbma Mynämäki Koerasaari Logi l Uurainen Kangashäkki Ovtsi Nurmijärvi Kiljava Kuokte Enontekiö Susikyrö TL Karttula Ekokeskus Tsietsa Vaasa Öjbergin hiihto- ja lask.k Vihtta Lohja. Kisakallio Kavrsi l Pieksämäki Partaharju Njeallje Enontekiö Susikyrö Tl Ylöjärvi Kolbma Risåjärvi Saukkovaara Okta Hämeenlinna Aulanko Alppas l Jyväskylän mlk Vesala Ovtsi Enontekiö Susikyrö TL hyväksynnän jälkeen Kyöså Lamminjoki, Tapani Oksanen ja Esko Sepponen kävivät kiinnittämässä muistolaatan 1.9. Muistolaatta on kuparilaatta, johon on kaiverrettu Yksin siltojen historia lyhyesti. Mttistömetkirr pal jasrosålaisuudek oli läsnä 40 henkilöä. Muistolaatan paljastuksen suorittivat Metsähallituksen Ylä Lapin luonnonhoitoalueen aluejohtaja Peftti Veijola ja Tunturiladun puheenjohtaja Raimo Pahkala. Tulevaisuwtyöryhmä Juhana Häme (pj), Riitta Gerlin, Hanna Sinilehto. Työryhmä kokoontui kolme kertaa pohåmaan uusien jäsenten hankintaa ja toiminnan akåvoimista. Työryhmän tulokset raportoidaan johtokunnalle vuoden 2002 puolella. 5 Varsinaiset kokoukset Kevätkokous pidetåin Vaasassa Lomakeskus Saukkorannassa kevätpäivien yhteydessä. Kokouksessa oli läsnä 50 jäsentä. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2000 ålinpäätös ja toimintakertomus. Syyskokous pidetåin Helsingissä Karjalatalolla Kavtsin isännöimänä. Läsnä oli 123 jäsentä. Kokouksessa valittiin yhdistyksen puheenjohtaja ja johtokunnan jäsenet sekä å lintarkastajat vuodeksi Kokouksessa. hyväksyttiin uudet kämppien avainsäännöt ja tunturikerho Ovtsin hallinnassa olevan Haristuvan hallintasopimus. Kokouksessa keskustelåin alustavaså jäsenistöltä tullutta ehdotusta Susikyrön sähköistämisestä. - Ennen kokousta lauantaina noin 20 tunturilatulaista osallistui kaupunkikiertokseen. Sunnuntaina noin 30 henkeä oli tutustumassa Suomenlinnaan. 6 Muut vuotuiset tapahtumat Kevätpäivät järjestettiin Vaasassa Lomakeskus Saukkorannassa Tunturikerho Vihttan isännöiminä. Päiville osallistui 50. osanottajaa. Kesäpäivät järjestettiin Kokemäellä Pitkäjärven Urheiluopistolla T unturikerho Geatkin isännöiminä. Päiville: osallistui 52 osanottajaa. Susiaiset vietettiin Susikyrössä. Paikalla oli 170 tunturilatulaista. Outasudeksi nro 9 vihittiin Markku Salminen ja outasudeksi 10 Esa Tervonen. Tilaisuudessa olivat läsnä kunniasudet ja elossa olevat entiset puheenjohtajat. 7 Huomionosoitukset lkäsusiksi nro 89 ja 90 kutsuttiin Hannu ja Marita Maula. Kevätkokouksen yhteydessä jaetåin Tunturiladun puukko kiitoksena Erä SM-kilpailussa tehdyistä merkittävistä talkoopanoksista Jorma Alapuraselle, Tuomo Alapura,selle, Juhana Hämeel- le, Eero Lammille, Elias Leinoselle, Rauno Lintupurolle, Hannu Maulalle, Marita Maulalle ja Jorma Pihlaiselle. Syyskokouksen yhteydessä Tunturiladun akåiveja jäseniä muistettiin seuraavasti: Seppo Björkengren ja Markku Salminen saivat Tunturiladun puukon, Satu Tenho Viiden vuosikymmenen vaellus -kirjan ja Marja-Liisa Mäki Suomen Ladun kultaisen ansiomerkin. 8 Tunturikerhot Vuoden päättyessä Tunturiladun jäsenrekisterissä oli 15 tunturikerhoa, joiden nimet, toiminta-alueet ja jäsenmäärät olivat seuraavat: Okta Kajaani ympäristöineen 42 KuokteHyvinkää-Riihimäki ympäristöineen 63 Kolbma Tampere ympäristöineen 241 Njeallje Pieksämäki-Mikkeli-Varkaus 106 Vihtta Vaasa ympäristöineen 61 Kuhtta Helsinki (Varåokylä-Puotinharju) 7 Tsietsa Iisalmi-Kuopio ympäristöineen 88 Kavtsi Helsinki ympäristöineen 444 Ovtsi Jyväskylä ympäristöineen 157 Logi Turku (Varsinais-Suomi) 168 Alppas Hämeenlinna ympäristöineen 34 KumpePohjois-Karjala 75 KuovzaKymenlaakso 45 Geatki Satakunta 49 Njalla Kittilä, Tunrurilappi 47 Kerhoihin kuulumattomia jäseniä 891 Yhteensä: Kiinteistöt Jäsenistön käytössä on kolme kiinteistöä Lapissa: Susikyrö Enontekiöllä, Susi-Talas Inarissa ja Susi-Kiisa Utsjoella. Susikyrön alueelle on perustettu åekunta, johon Tunturiladun lisäksi kuuluu kymmenkunta muuta osakasta. Tunturikerhoilla on omia kämppiä: Kavtsilla Kärrikaltio Inkoossa ja Ovtsilla Haristupa Laukaassa. Kavtsin sopimusta Kärrikaltion hallinnasta jatketåin vuoden väliaikaisella sopimuksella. Ovtsin Haristuvan tontå lunastettiin omaksi Jyväskylän kaupungilta. Kauppakirjan allekirjoitustilaisuus pidettiin Tontin lohkominen tapahtui Haristuvalla Tunturiladun puheenjohtajan Raimo Pahkalan läsnä ollessa. Ovtsi vietti kerhon 25-vuotisjuhlaa kokonaan omassa Haristuvassa. Logilla on vuokrakämppä Mynämäellä tapahtumien tukikohtana ja Tsietsalla oli käyttöoikeus kämppään Taivalmäellä. Tsietsa menetti kämppänsä toukokuussa, koska kämpän omistaja halusi sen omaan käyttöönsä. 11 Tiedotus- ja julkaisutoiminta Tunturilatu-lehå ilmestyi neljä kertaa tabloidikokoisena. Lehden vastaava toimittaja oli Raimo Pahkala ja toimitussihteeri Antå Karlin. Varsinaisen jäsenistön lisäksi lehti lähetetåin 83 osoitteeseen, joiden joukossa oli mm. kirjastoja, luontokeskuksia ja rajavaråostoja. Tiedotustoimintaa hoidetåin Tunturilar:u- sekä Latu ja Polku -lehtien välityksellä, kerhokirjeillä sekä johtokunnan jäsenten välityksellä. Johtokunnan kokousten pöytäkirjat toimitetåin johtokunnan jäsenten lisäksi ålintarkastajille, jäsensihteerille, taloudenhoitajalle, toimitussihteerille, toimikuntien ja työryhmien puheenjohtajille, susivaliokunnan puheenjohtajalle sekä kerhoille åedoksi. Tunturiladun kotisivua interneåssä pidettiin yllä. 12 Koulutus Tunturikerhot ovat järjestäneet erilaista retkeilyyn liittyvää kurssi toimintaa. Tunturilatu järjesti toimihenkilöiden koulutuksen Tampereella. Mukana oli hieman vajaat 30 kerhojen edustajaa. Tunturikerho Kavtsi järjeså tammi-helmikuussa talvivaelluksen peruskurssin. 13 Jäsenyydet Tunturilatu on Suomen Latu ry:n varsinainen jäsen ja Pidä Lappi Siisånä ry:n yhteisöjäsen. 14 Edustukset Tunturiladulla oli edustajat Suomen Ladun kesä- ja syysliittokokouksissa. Kyösti Lamminjoki edusti Tunturilatua Suomen Ladun liittohallituksessa. Suomen Ladun valiokuntien ja työryhmien jäseninä oli useita tunturilatulaisia. Anne Toivonen edusti 'Funturilatua Ylikyrön Latupoolissa. 15 Talous Yhdistyksen talous pysyi vakaana vuonna Varsinaiset tuotot muodostuivat pääasiassa jäsenrnaksuista ja kiinteistöjen käyttömaksuista jäsenistöltä sekä jäsenistölle myydyistä tuotteistamme. Tunturilatu-lehteen myytiin yksi ilmoitus. Kerhot saavat hankkimistaan ilmoituksista prosenttikorvauksen. Jäsenmaksujen yhteisperinnässä ovat mukana seuraavat kerhot: Kuokte, Kolbma, Njeallje, Vihtta, Tsietsa, Kavtsi, Ovtsi, Logi, Kumpe, Geatki ja Njalla. Johtokwtt.a

14 Myytävänä Enontekiön YLIKVRÖSSÄ keloh. MÖKKI +TONTTI puh H.aaste LOGIN RUSKAVIIKKO SUSITALAKSEI.IiA Lähtö Turusia perjq.jlraina13jt kello l,9.0u Anm-ajaa: Tampere n. 21.lO; Våasa2.3)15, Illi(en muk.a:an tulijoita on. Paluumatkalle _ra]akseha lähdemme lauantaina n. klo hifahdo1lisuu:s \'<mhaa. Kii.1opäältii kämpälle taikka päinvastoin.. Mat}(an binra Turusra JA Tampereelta 95, Vaasasta85 Maksu.Login tilille Viite 372. llmoittautuminen viimeistään L9. mennessä Kalevi Kanerva (D2) tai SEVETISTA NUORGAMllN pe-su Kerhomme järjestää kesävaelluksen yhdessä Vihttan kanssa Sevetti-Nuorgam reitille, joka on melko helppokulkuista. Muutama autiotupa mutta teltat silti välttämättömät. Mahdollisuus myös kulkea Kevon reitti Karigasniemen tieltä Kenestuvalle. Jos halukkaita löytyy on myös mahdollisuus Saariselälle esim. Kiila-päältä. Bussi aioo löhtöpaikoine. Matk cra 11 lohdemme pe klo Kupittaan/ Kaskenkadun kulmasta, Huittisissa klo 20.00, Porissa klo 21 ajamme rantatietä Vaasan kautta, siellä n Matkan hinta (lähtijäin määrästä riippuen) Turusta 100 e, Vaasasta 90 e. Paluumatkalle Nuorgamista lähdemme 3.8. n. klo samaa reittiä. llmoittautumiset Kalevi KAN_ ERVALLE p. (02) tai ia molcso login rililfe MERITA VIITE 314 viimeistään Taikoo kutsu Keih0ji:r1 puuhaibmiser. Mu.i~trehan, erra iohok"linta"' on ha!l~ian:ut jokailcsta. kuha~ juukku -ttn osallistumaan SUilJnC11.Ladun le1r.ipä1vie:n vacl IuSkilpailuun ltmi~dlr Myös Ladun liirroh:illims- nkktt. V~rcn ja Lad.mL roim~v5l<i Tuomo Jani:.u.sro jubd.olla. oyjt on.ancct haaste~ vasl~ ja hw.umut rallo. ri.kumpikin ornalb; fouklwecl~muban IWaan.. KolmeiisenilleJl joukkue SS:-J'rasteilla tat:hoa lcy -symyksiä ja tditäviä. jotka llittyvat luonnossa liikkumiseen, luonnomuncemlikseen, ensia.puun. aäp-: päryyteen, larutiefopn. Kuortane-rirlDDn jn~ Ki&ma päivä:lwluu onp6lsci ja ylecnsa 05;1llitm [illa on hauska!i, v.unokin kilpailun jälkeen. ~brmmc, ja~ fuukkur on 'Völlmtn.iauwn~t meittraalis~ konoksccn ja aikoo mumia kisanmndm;ut~ krthojoukbwnen.mulcana. Muisaba ilmoinaµ~ timm kuunraibna J3 ilinoi~ mcrkidcii.ä joukkuccjl ounj muo~ dossa: esim. "(UNTURlliATIJ I OKTA. Joistilin kerhöisu osallistuu enmimin kuin jlcsi-joukkue. mikä on h)'ri illia. Kwntaneella tavataan Ja mottona on: Löysä pipo ja nautitaan! Raimo Ulkoilullista kesää kaikille Tunturilatulaisille! Susi-Talaksella tarvitaan talkooväkeä polttopuiden hankilltaan ja kuljettamiseen metsähallituksen hakkuualueelta Susikyrössä tarvitaan myös talkooväkeä kämppien yleiskunnostukseen j a poltoop uiden tekemiseen. Tunturilatu tarjoaa talkoolaisille aamu puuron ja lounaan. Ilmoittautumiset Seppo Björkengrenille, p mennessä. Pääkokin paikka avoinna. Ilmoittaudu Sepolle. Kämppätoimikunta Haluan liittyä Tunturilatuun/tunturikerhoon Kun halua1-!iitf9a "fonturiltituun niin läh.el6 osaitlffi'eto~ ollekitj<llittonee!le. Sd"Qt rninul1q kirjeen, fos:sc on.soamldrf!!en lisalcsi tilisiirmtappu, llittymiskirovo:ke ja Turrfunfntu -lehti. Ml:Jkseit1JGSi jösenmoksvn pali:ruto!öytetty liittymi:skoovake Tunturi.l.atulehdesiö löytyvät ke<ho~ toimihenkilöt ja yhtewiedot. hejdqn kauttccn-soal leloa. ~lopoiltk. akunfosi funturi~rlicroiminnmtll - Ole a~livi n~n ja otu yhteyttq. T u11tu rh 1 P.lrw Sloilelifa Ver;tunkqtu 14m 5, '3.38:20-TamperC'l ~uh. (93'] 'k µirisim~urmlahti ~ - Haluan liittyä iäseneksi TUNTURILATUUN Sukonimi _ -.,.....,...,. Erun-lm~ Synf.arlta Jo,keluosoite !...,_. ~ ~ :.. Postinurn... ~.. ~ Postitoimipaikka ~ Ammatti... Puhelin kotiin..., Haluan liittää jä'seneksi myös seuraavat perheenjäsenet: Nimi synt. aika Nimi.... L synt. aika ~ Nimi ----; synt. aika - ~ - Myytävänä erittäin edulliseen hinfacsn kuvan mukaista AHMA- louetta. Kangas säänkestävää, sisäpuolelta heiiastavaa, taffeta kangasta. Kaikki kiinnitysnarut sis. hintaan. Mifei:t: etuosa 280 cm, syv. 200 cm. Tuote retkitoimikunnan hyva~m6. Hinta 56. ~e ( mk)+ torrn.k:ulut. Loue on nähtävanä kevätpäivi'lla. Tunturikerho GEATKI TILAUKSET: Kalevi Kaasalainen Aarno Lehtisalo Markku Salminen Poikkea sivullamme: Tunturilad otisju s.... skokous. Klaukkala knrssikeskuksessa ~ 18.- Ohjelma Perjantaina Ilmoittautuminen alkaa, vapaata seurustelua Lauantaina Sunnuntaina Aamupala, ilmoittautuminen jatkuu Luontopolku, leijojen tekoa ja!ennätystä Avajaiset Kokouskahvit Tunturiladun syyskokous Päivällinen Susiaiset ja iltaohjelma Rantasaunat Aamupala Kiertoajelu ja tutustuminen Nurmijärven kulttuurimaisemaan Lounas päättäjäiset et ia Osanottomaksu on 8 Sisältää ilta.teen perjantaina, kokouskahvit, saunan, ohjelmat ja opastetun kiertoajelun Nurmijärven kulttuuriympäristössä. Majoitusvaihtoehdot ja hinnat ~.i\ f' Telttamajoitus omavaraisesri mäksuton Huonemajoitus 2-4 henk/huone:.:,_ ';' 20 /yö/hlö, sisältää aamupalan Ruokailut Lounas ja päivällinen 7 ~ ~ ~, Aamupala tj.</~\ Erikoisruokavalioiset ilmoit&aurukaa ajoi&!.la. Maksujen suoritus ~ \--~"" Kaikki maksut suoritetaan paikan ~ ~ päällä.. '~- - Ruokajärjestelyjenja majoitus- :); -:.,(.. varausten vuoksi ilmoittautuminen ~ K mennessä: Marja Lammivaara, ~ ~ p. (09) tai Anja Rönnberg, p. (09) , s-posti Tervetuloa seitsemän veljeksen maisemiin Nurmijärvelle. KAVTSI

15 1llr11URMIU~ Ostetaan suomupohjarset VAELLUSSUKSET ptt. 1 B0-190 cm. Seija Andersson puh Hei kaikkitalvipäiville Kajaaniin osallistuneet! Unohtuiko jotain? Oktan sihteeriltä voit kysellä seuraavia tavaroita, jotka jäivät Joutenlammelle: - Steffnes mustavalkoinen pipo - Shampoota soluun Uimapuku ja tossut solujen suihkutiloihin Ota yhteyttä Oktan sihteeriin puh. (08) RETKIMUISTIO VUONNA 2002 Retkitoimikunta on koonnut listan niistä eri kerhojen suunnittelemista retkistä ja vaelluksista, joihin ovat tervetulleita kaikki tunturilatulaiset riippumatta siitä, ovatko he kerhojen jäseniä vai ei. Tapahtumien yhteyshenkilöt, jotka antavatjisätietoja on ilmoitettu tässä muistiossa tai saatte ne selville soittamalla kerhojen sihteereille, joiden puhelinnumerot ovat kerhopalstalla tässä lehdessä. Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu viikko Elokuu Syyskuu Un!ure~ Viita.saaren Hefnå -Suvannolle ja tulustuminen Ovtsi Vr=sannolla Pentti Alajan tåytettyjen efäinten kokoelmaan. llmoittautumiset ja tiedustelut Pauli Hulkkonen puh Hiidenportin viikonloppu vaellus, päiväretkiä. Yöpyminen Okta Lonton koululla. Lauantaina kokoontuminen Teeri - Losonsuon parkkipaikalla klo llmoittautumiset ja tiedustelut Anja Mustonen puh. (08) Kolbma 35- vuotta-karöliinimarssi 35 km Pälkäne - Tampere Kolbma ja Ilta Kristillassa. llmoittautumiset ja tiedustelut Timo Tulosmaa Melontaretki Tammisaaren saaristoon. Kokoontuminen Kavtsi Sommarön venesatamassa lauantaina klo Retkivarustus, juomavettä, teltta yms. Retkelle voivat lähteä myös vähemmän melontaa harrastaneet, retken on tarkoitus olla leppoisa. llmoittautumiset ja tiedustelut 15.5 mennessä Ulla Sara (09) , Viikonloppuvaellus Tampereen seudulla sijaitsevalle Birgitan Geatki polulle. llmoittautumiset ja tiedustelut Leena Vilppala Melontaretki lnarilla. Ovtsi llmoittautumiset ja tiedustelut Tuula Granroth Aikuinen - lapsi vaellusretki Lemmenjoen kultamaille Geatk1 flmoittautumiset ja tiedustelut Aarno Lehtisalo Vaellus - ja kiipeifyviikko Zermattissa Sveitsissä. Kolbma llmoittautumiset ja tiedustelut Timo Tulosmaa Kokeneiden melojien melontamatka Ounasjoella Geatki llmoittautumiset ja tiedustelut Leena Vilppåla Pyöräretki Turusta Gotlantiin. Logi llmoittautumiset ja tiedustelut lhamo Vaellus Sarekin tunturialueella lähtö iltajunalla Kemiin, josta linja-autolla Suorvaan. Vaelluksen kokonaismatka n.135 km. Umoittautumlsetla tiedustelut mennessä. Marita 1a.l Hannu Ma 1..da , Alolttetijoiden melonia Ko~måenjoella Gea1kl llmolttautumisel Ja tiedustelut leetla Vllppara VaaDus Sevettt]ärvi - JIJuorgam. MahclolliSuus kulkea myös logi Kevon- ref!ti Ka.rigasniemen tlettå Kenestwalle. llmotttautumiset ja tiedustelut Kalevi Kanerva Naisten vaeuus Kevolle, kalkenikäisiue ja k.alkenku:ntoisille, Geatkl L.apln maisemlsta elåm~lä hakevflle. 11 motttautumlset ja tiedustelut Satu OJala Melontaviikko Kuhmoon, Lentuan erämaamaisella järvellä. Kavtsi Kokoontuminen lauantai-iltana Kuhmossa. llmoittautumiset ja tiedustelut Ulla Sara (09) , , Pyöräretki Ahvenanmaalle. Kuokte llmoittautumiset ja tiedustelut mennessä Juhani Harju , Viikonloppumelonta Väliväylällä Kymenlaaksossa. O\rtsi llmoittautumiset ja tiedustelut Seija ja Simo Andersin Naisten vaellus lvalojoki ja Hammastunturin maasto, Gealkl Lapin maisemista elämyksiä hakeville. llmoittautumiset ja tiedustelut Satu Ojala Ruskavaellus Sevettijärvi - Nuorgam. Lähtö perjantaina Kuokte ilta-junalla Rovaniemelle ja edelleen linja-autolla. llmoittautumiset ja tiedustelut 15.6 mennessä Markku Salminen (09) , , Ruskaretki bussilla Sallan Naruskaan. Tukikohtana Ovtsi Naruskan entinen koulu jossa nykyään matkailukeskus. llmoittautumiset ja tiedustelut Seppo Pihkasalo tai Hilkka Laukkanen Ruskavaellus Vuotso - UKK puisto/ Kiilopää, Nattasten Okla kautta. llmoittautumiset ja tiedustelut Liisa Haapalainen ( 08) Vinkki: Monet kerhot menevät tunturiviikoilleen omilla linja-autokuljetuksilla. Hyppää kyytiin, jos olet menossa samaan suuntaan ja samaan aikaan. Retkimuistion aineisto mennessä osoitteella: Markku Salminen Vuoritie Järvenpää puh. koti (09) matkap , sähköposti: Retkitoimi,ku~ta >y KOKOUSKUTSU Tunturilatu ry:n syyskokous pidetään lauantaina klo alkaen Holman kurssikeskuksessa, Holmantie 10, Klaukkala (katso ajoohje toisaalla tässä lehdessä olevasta susiaisilmoituksesta). Kokouksessa käsiteltävät asiat: 1. Tunturiladun sääntöjen 7 :n syyskokoukselle käsiteltäväksi määräämät asiat 2. Kavtsi - Kärrikaltion hallintasopimus 3. Muut mahdolliset asiat TERVETULOA Johtokunta MuiSt:a.lähettää aineist~t seuraavaan Tunturilawlditeen mennessä osoitteella: Tunturila.tu-lehtl, Satu Ojala, Huittisten Sanomalehti Oy, Pl 36, 3270 l HUITI1NEN tai sähköpostilla: Ohjelma Perjantai , Tvirnisto avataan, ilmoittautuminen, majoitus ja iltanuotio. 1 J..a.uaotaf 1 z.oa Aamupala, ilmoittautuminen jatkuu ' Avajaiset, lipunnosto, AvaJaiskahvit Luontopolku avataan. Se on auki sunnuntaihin klo saakka Retki Runnille, Jossa tutustutaan Runnin vanhaan kylpylään, Saaril<OSken uusittuun kanavaan ja neulatammeen. Päivällinen Sauna ja iltapala Onnittelujen vastaanotto. Iltaa vietämme tarinatuokion, arpajaisten ja iltanuotion. merkeissä. Sunnuntai Aamupala Aamunavaus Kerhojen välinen "ryssääs" Lounas Luontopolun tulokset julkaistaan Päättäjäiset ja lipun lasku Osanottomaksu on 10 e sisältää päivien tunnusesineen, avajaiskahvin ja telttapaikan. Retki Runnille Haajaisten 5 /henkilö. Koulukievari Majoitusvalhtoehdot ja hinnat Vuode- Kiuruvedelle ~JkkoJa /henkilö/yö 87 Aitt~maToltus 9 /henkilö/yö. 2 kpl 4 hengen mökktä Lakanatja pyyheliinat 57 /viikonlopp (n. 3 km) 5 /henkilö Ruokailut lltapala 5,50 aamupala 5,50 päivällinen 15,50 lounas 8,50 Maksujen suoritus tapahtuu paikan päällä. Kuopioon 5 llsalmi Kajaaniin 3 Ilmoittautuminen Majoitusvarausten ja ruokaji11estemeri vuoksi flmöitlauturnrnen mennessä: Lauri Ahonen P0rovedent1e 254, Iisalmi, puh tai sähköposti: TERVETULOA TSJETSA

16 -11.1 ~uan haaveissa ja puhetaso1lilin vilahdellut Pöyrisjärven erämaa-alue jäi siis muistojen puolelle viime syyskuussa. Nuo muistot, liityen sekä kohteeseen,enä mukavaan yhdessäoloon, ovat niin mieluisia, että haluamme jakaa jotain niistä muillekin, näin luettavassa muodossa. Pakkasimme linja-autoon varusteemme ja itsemme lisäksi pari laatikollista ompelemiamme patjanpäällisiä Susikyröön vietäväksi ja luottokuskimme, Karin kuljettamina matka Pieksämäen Varkauden kautta pohjoiseen alkoi. Liekö Pöyrisjärvi lentohiekkoineen kangerrellut silmissäkin, kun haimme vaivaan sil- --=mfilippoja Tornion terveyskeskuksesta! Matkalla juttelimme Ylläksellä päättyvistä Velho-ja Käärmeoopperoista, joihin ei valitettavasti nyt ehditty. Illalla pelästytimme logilaiset yhdeksän aikoihin ryntäämällä Susikyrön pirttiin patjanpäällislaatikoinemme. Kärnppäisäntämme jäi asiaa selvittämään sinne, me muut majoituimme Vuontispinin mökkeihin. Kuuntelimme yöllä rankkaa vesisadetta toivoen parempaa säätä ensi viikolle! Aamulla matka jatkui. Hetan luontokeskuksesta saimme avaimen Metsähallituksen varauskämppään. Poimimme kyytiin lifraripojan, joka oli menossa Näkkälään, edelleen Norjaan töihin. Varmaan hän häkeltyi niin suutaan soittavista savolaisista, että unohti sadeviittansa autoon poistuttuaan Näkkälän tiehaarassa Toivoimme taas, ettei sadetta jatkuisi, kuuroja kun ropisi koko matkan ajan. Ennen.puoltapäivää saimme linja-auton parkkeerattua Laakson pihapiiriin Näkkälässä. Talon Paavo- isäntä ajoi automme viereen "lantikkansa" peräkärryineen, ja lastasimme painavimmat tavaramme siihen. Tuntui ruhtinaalliselta lähteä ensi kerran vaeltamaan näin, ilman rinkkoja! Olin käynyt ennenkin täällä, jjulttasilloin jäi menomatkasta vähemmän nautittava muisto, rinkka kun tahtoo ensimmäisenä päivänä olla painavimmil Lian~ Nautimme siis täysin siemauksin 18 kilometrin matkasta välillä eväitä syöden ja puro kirkasta nauttien. Jotkut taisivat tehdä nuotion päästen makkaran makuun Aurinkokin näyttäytyi kuin tervetulleeksi toivottaen punapukuiset vaeltajat, yhteensä kaksikymmentä njealljelaista. Kämpät ilmestyivät kuin kangastuksena näkyviin vaikka matkaa oli vielä lähes kolmannes jäljellä. Majoituimme niin, että kahdeksan jäi Laakson kesäkämppään ja loput 12 Pöyrisjärven varaustupaan. Levittäydyimme sinne mukavan leveästi, sillä koko viikolla ei metsähallituksen autiotuvallakaan ollut kuin jokunen päiväkulkija kalastelemassa.näitä seutuja ei yleensäkkään liika Tietolähteiden mukaan noin20 kilometrin Pöyrisjärvikin kasvoi silmissämme mereksi. Hiekkaranta kuin etelässä, kylmii tmtb palautti mielikuvat pohjoiseen. Njea[[jen ruskamatka Pöyrlsjärvelle runsmi rasita. Pöyrisjärvi on tunnettu lappalaisten kalastus- ja marjasrusseutuna. SieU-å sijaitsee heidän kesäkylänsä, tukikohtana ympäristössä asuvien paikallisten luontaiselinkeinolle sekä virkistyskäytölle. Karttaa ajatellen sijainti voitaisiin määritellä Suomi-neidon hauislihaksen paikkeille. Haukia ja siikoja ja joskus taimeniakin kuului järvi vieläkin antavan. Yksi hauen vonkale oli jätetty malliksi kepin nenään kuivumaan pihan nuotiopaikalle. Uutta ja outoa oli avaruus, kaikkialla tasaista! Olimme valmistautuneet retkeen lukemalla artikkeleita ja juttuja erämaa-alueesta, joten kullakin oli jo into nähdä omin silmin esim Saara Harviaisen nimeämä Termislehto, jääkauden muovaarnat lompolot ja "Kiinan muuri" -hiekkaharju", palsasuot, hiekkadyynit jne. Pienissä ryhmissä otimme sään ja kunnon mukaan tutustumistavoitteita, ja viikko riitti niihin mainiosti. Huiputtajille ei tällä seudulla kovia korkeuksia löydy, mutta vaivan maksoi nousta Jierstivaaralle (647 m) tai Termisvaaralle (616 m). Nälän tai janon tunteeseen oli helppo ensiapu: Rinteet hehkuivat punaisenaan puolukoita, ja paikoin oli mustikoita niin, ettei millään malttanut ohi kulkea. Joutsenparvet laskeutuivat kailottaen järvelle kuikkien ja sorsien väistyessä toiselle. Kahdessa pisteessä asumisesta oli se hyöty, että saimme vuoroin kutsuå toisemme kylään. Miehet keksivät tästä tarvittaessa myös "turvakodin" jonne paeta naisten saadessa siivousvimman) jommassakummassa kämpässä. Laakson kalastusmajalla oli etunaan sauna, ja metsähallituksen kämpillä joka puolella vettä. Olimmekin ristineet heidät "Kuivaniemeläisiksi" ja toiset 'Veskansaksi". Ympäristö ja Ylläksen oopperat antoivat idean ihan oman, kalevalais-m ukaill un"hauki-oopperan.,, ensiesityksen luomiseen. Oinonen sai luottamustehtävän viedä kutsukäärö Kuivaniemee_n," eikä mennyt kutsu pieleen" oopperan sanoitusta lainaten. Vieraat saatettiin paikoilleen katsomoon, ja illan pirnettyä lipui Väinämöisen (Sepposen Esko) vene soihtu kokassaan rantaan. Lauloimme hauen puuhun: "Jänkäkoiran, kaunokaisen, puuhun noituu, ainokaisen. Väinämöinen, vanha uros, tässä teille ompi tulos" Ja :"Nousi hauki oitis puuhun, katajaisen kepin suuhun. Eipä ollut siitä keitoks' muuttuikin se meille seidaks" laulettiin. (värssyt :työryhmä Airi, Leila ja Leena ym) Suosionosoitusten vaimennuttua siirryimme vielä tupaan nauttimaan oopperavoileipiä (näkkärin päällä levitettä ja puolukoita) sekä boolia nimeltä"suovesi" -"Näytös tää on saatu loppuun, eipä ollut vielä hoppu.. " Lapin luonto antoi vielä loppunäytöksen revontulillaan ja ylle levittyvän Otavan ohi kulki näyte ihmiskunnan neroudesta: Spumik siinä vaelsi yli Tavaroita autoon lastatessamm.e ju ttelimme Paavo Laakson kanssa. Hän kertoi toimineensa ennen auton ku/jettajann.. Etelii11 tettä ajellttisaati hiin oli tullut ajatukseen, että voisi tehdii kenties el.iimiissiiibnuuuialmr!. Iliill kehotti meitä käväisemään kahvilla siskonsa baarissa Hetassa.. Niin teimmekin, ja siellä tietysti kerroimme mistä tulemme. Kahvi oli juuri lopussa, ja baarin emäntä lausui mieleen jäävät sanat: ''Maltatte odottaa-jos ei, niin ei ole Pöyrisjärvi tehnyt tehtäväänsä"! taivaankannen! Kaikki hyväkin loppuu, ja viikko lähtöpakkaamisineen lähestyi auttamattomasti. Jälleen vaellus Näkkälään, tavaroiden kulkiessa Laakson peräkärryssä. Vastaan ajeli maastopyörällään luontokeskuksen työntekijäpoika. Hän kenoi menevänsä Norjan puolelle kyläilemään viikonlopuksi, sen sal.lii Shengen- sopimus (vuodelta 1996) tehdä noin helposti. Oma vaelluksemme Näkkälään taittui runsaassa kolmessa tunnissa. Palautimme avaimen luontokeskukseen, ja viimeistään nyt ostelimme kirjallisuutta seudusta. Liisa Kajalan toimittama, Metsähallituksen julkaisu Pöyrisjärven erämaa-alueesta on hyvä opas tänne aikovalle. Kannattaa lukea myös Saara Harviaisen "Lapin tikkuja" "kirja. Allekirjoittaneestakin tuntuu, että on palattava tänne vielä kolmannen kerran, näkemättä jäi esim. Kalkuajärven Vanha Lapinkylä sekä muitakin historiallisia paikkoja. Illaksi jouduimme Vuontispirtille odottelemaan seuraavana päivänä alkavia Tunturiladun 55-v. susiaisia. Niistä onkin jo kirjoitettu lehdessä. Suosittelemme täysin sydämin muillekin Pöyrisjärven rauhoittavaa taikaa. Ja lupaahan Näkkälän seidan nimikin, että on "Vähän hyvä kaikkeen "! Teksti ja kuvat MaijaA.

Tunturikerho Kuokte. Kerhokirje 1 / 2006

Tunturikerho Kuokte. Kerhokirje 1 / 2006 Tunturilatu ry Tunturikerho Kuokte Kerhokirje 1 / 2006 Ruskaa Tenniöjoella KERHOTOIMIKUNTA JA MUUT TOIMIHENKILÖT 2006 Matti Häppölä, puh. joht. 019 724302 (k) Kirveskatu 7, 11130 Riihimäki 050 4903897

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru:

Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru: 17.2.2013 Hyvää helmikuuta Häjy! Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru: "Helmikuu on pakkasherran. Maaliskuu maata näyttää. Huhtikuu humahuttaa. Toukokuussa touot tehdään." Jne. Tottahan

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Hei kotiväki! Kesä on tulossa ja sen mukana Järvenpään seurakunnan kesäleirit. Tervetuloa mukaan! Leireillä oppii paljon uusia asioita ja tapaa uusia ja vanhoja kavereita

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois,

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois, IITIN LATU RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2009-31.12.2009 1. YLEISTÄ Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi. Tänäkin vuonna liikuntaa harrastettiin monipuolisesti, ja perinteiset Muumihiihto- ja metsämörrikoulut

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, SKAL 0,5 km (v) 1. Petra Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat ry 6.20 Lapset alle 8, SKAL 0,5 km (v) 1. Jukka Rautio Oulun Kuorma-autoilijat ry 3.08 2. Jenni Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

AUTOJOUKKOJEN OULUN KILTA RY

AUTOJOUKKOJEN OULUN KILTA RY 1 AUTOJOUKKOJEN OULUN KILTA RY 22.2.2012 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1. JOHDANTO Vuosi 2011 oli Killan 46. toimintavuosi. Killan toiminta on tapahtunut vahvistettujen sääntöjen puitteissa, joista tärkeimpänä

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41 Vammaisneuvosto 20.10.2015 Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Paikka Läsnä Toimitila Veturi, Kauppamiehenkatu 4 (Pohjola-talo) 2. krs Luettelon mukaan Pykälät 26-31

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

5. Toimittajan Fanny Segerfelt vierailu/haastattelut. 8. Street-tanssi alkaa koulun salissa 18.1.2016

5. Toimittajan Fanny Segerfelt vierailu/haastattelut. 8. Street-tanssi alkaa koulun salissa 18.1.2016 TOIMINTAKAUSI 2016-2017 Leikkipuisto Kesanto Koululaisten talokokous Talokokous 12.1.2016 /1 Asialista: 1. Osallistujalista 2. Edellisen kokouksen muistion kertaus 3. Apuohjaajien ja pihapoliisien tehtävät

Lisätiedot

Jäsentiedote 1/2016. Kuva Pertti Tiuttu.

Jäsentiedote 1/2016. Kuva Pertti Tiuttu. Jäsentiedote 1/2016 Kuva Pertti Tiuttu. HUITTISTEN LATU JA POLKU RY. perustettu 1976 Pankkiyhteydet: FI69 11193000052670 (Nordea) FI80 50590040008590 (OP) FI95 44561040010091 (SP) Toimihenkilöt vuonna

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

EPT 4/2016. tiedottaa

EPT 4/2016. tiedottaa EPT 4/2016 tiedottaa ESPOON PARTIOTUKI RY Puheenjohtaja Lippukuntakoordinaattori Toimisto Pankkitili Martta Jämsén (050 551 4815) Tarja Vartiainen Töölönkatu 55 00250 Helsinki puh. 8865 1212 s-posti ept@partio.fi

Lisätiedot

Haukan Sanomat Saapumislehti

Haukan Sanomat Saapumislehti Haukan Sanomat Saapumislehti KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kaakkois-Suomen pelastusalanliiton palokuntanuorten koulutusleiri 30.6 5.7.2013, Utin leirikenttä, Kouvola Tervetuloa kauan odotetulle palokuntanuorten

Lisätiedot

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015 Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.7. 1.8.2015 Muutokset ja lisäykset ohjelmaan mahdollisia, päivitetty ohjelma löytyy myös Facebookista ja osoitteesta

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 n Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille n kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Vuonna 2014 lippukunta

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005. Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta

UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005. Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005 Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta Tanssiesitysten lomassa suoritettiin menestyksekkäästi F-katselmus

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2015

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2015 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2015 ALAOSASTON VUOSIKOKOUS JOENSUUSSA Vuosikokouksen osanottajia Alaosaston vuosikokous pidettiin toimintasuunnitelman mukaisesti 31.3.2015 Joensuun Käpykankaan

Lisätiedot

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99 KATUKIIT TUKIITÄJÄ JÄT TIEDOTUSLEHTI 1/99 www.katukiitajat.fi.fi Hei taas kaikki vanhat ja uudet jäsenet! Taas on yksi luisteluvuosi takana ja pikkujoulut juhlittu. Porukkaa olikin mukavasti paikalla.

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla

ROCKTAIL NEWS. sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla 3/2015 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

Tammisalon Metsänkävijät ry Maaliskuun uutiskirje Sudenpennut

Tammisalon Metsänkävijät ry Maaliskuun uutiskirje Sudenpennut Tammisalon Metsänkävijät ry Maaliskuun uutiskirje Sudenpennut Sudenpentujen päiväretki Korkeasaareen Kaikki TaMen sudenpennut tekevät päiväretken Korkeasaareen 9.4. Lisätietoa tapahtumakirjeliitteessä.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! SAUNASEURA 27.12.2016 1/5 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - To 18.2. TAPAHTUMAT 2016 SAUNASEURA SAUNAMAFIA ry TÄYTTI 7 VUOTTA. Kuumat Onnittelut Maailman Aktiivisimmalle Saunaseuralle! - Ti 26.4. Klo 17:30-19:00

Lisätiedot

Meidän koulu.»isojoen koulukolmio«milja Forsman

Meidän koulu.»isojoen koulukolmio«milja Forsman Meidän koulu»isojoen koulukolmio«milja Forsman 31.5.2016 Sisällysluettelo Meidän koulu...1 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli?...4 2.2 Luokka?...4 2.3 Silmien väri?...5 2.4 Koulumatkan pituus?...5

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä Leirilehti 11.06.2015 NUMERO 2 Leirin avajaiset Pelastusjohtaja Harri Setälä Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA TAKU 1 ILOISIA LEIRIKASVOJA AKU 2 Sää huomenna 14 RUOAKSI HUOMENNA: 7.30 aamupala: kaurapuuro,

Lisätiedot

(Varsinais-S) (Vaasa)

(Varsinais-S) (Vaasa) T 3 Yritysdemokratiatyöryhmä Eero Joutsijoki (1.11.1979 asti) Matti Lipiäinen (14.12.1979 lähtien) Martti Koivisto Aulis Alamattila Martti Salo (Satakunta) SÄÄN TÖVAL IOKUNTA Martti Hoffren (Kuopio) Esko

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4/13 Aika 10.4.2013 klo 17.30 Paikka Urheilukentän huoltorakennus Osallistujat Niina Kivinen (pj), Marke Paavola (si), Katri Paavola, Ari Kankkonen, Ari Pekkarinen, Pekka Nikula, Heli Sorvisto, Marjo Salminen,

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Kansalliset Seniorit Joukkuekilpailu

Kansalliset Seniorit Joukkuekilpailu Kansalliset Seniorit 2016 Joukkuekilpailu yht. 1 Hämeelinna 1 Hellemaa Reino, Laiho Ilpo, Ohristo Antti, Sivonen Aaro 4334 2 Turku Viitanen Heikki, Nummi Jukka, Raatikainen Jarmo, Kari Raimo 4309 3 Hyvinkää

Lisätiedot

Maantiejuoksut jälleen takana - olosuhteet historian parhaimmat

Maantiejuoksut jälleen takana - olosuhteet historian parhaimmat Mari Järvenpää juoksi reittiennätyksen! Maantiejuoksut jälleen takana - olosuhteet historian parhaimmat YLEISURHEILU: PULLISTUKSEN MAANTIEJUOKSUT SAARIJÄRVI Teksti/Kuvat Arto Hyytiäinen Maantiejuoksut

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Jäsentiedote 1/2015. Kuva Pertti Tiuttu.

Jäsentiedote 1/2015. Kuva Pertti Tiuttu. Jäsentiedote 1/2015 Kuva Pertti Tiuttu. HUITTISTEN LATU JA POLKU RY. perustettu 1976 Pankkiyhteydet: FI69 11193000052670 (Nordea) FI80 50590040008590 (OP) FI95 44561040010091 (SP) Toimihenkilöt vuonna

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011 30.3.2011 29 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011 KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo Markku Huttunen Erkki Huuskonen Tuula Kaitila-Juntunen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN LATU JÄSENTIEDOTE 2015

SAARIJÄRVEN LATU JÄSENTIEDOTE 2015 SAARIJÄRVEN LATU JÄSENTIEDOTE 2015 HYVÄÄ LIIKUNTAVUOTTA 2015 Saarijärven Ladun 47. toimintavuosi on alkamassa. Nyt näyttää siltä, että tulossa on jälleen luminen oikea talvi. Vuosi sitten näytti aivan

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa Kilpailutoimikunnan puheenjohtajaan: Mauri Saastamoinen 050 57 47 557 / competition@bridgefinland.com SBL:n hallitus on

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008 PÄIVÄKIRJA 26.5.2008 Tyttöjen kausi päättyi muutaman viikon takaisiin harrastesarjojen SM-kisoihin Jyväskylässä. Sijoitus oli hienosti neljäs, tosin harmittavasti 0.05 pisteen päässä pronssi mitalista.

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Sivistyslautakunta 16.6.2016 70, oheismateriaali Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Ohjaajat Anne Laukkanen Mirja Malinen (tiistaisin) Merja Miettinen Annika Niskanen

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2009

Toimintakertomus vuodelta 2009 TAMPEREEN KAMERASEURA RY PL 218 33101 TAMPERE Toimintakertomus vuodelta 2009 1 JOHDANTO Seuran tavoitteena on ollut valokuvausta, valokuvausharrastusta ja valokuvailmaisua edistävän toiminnan järjestäminen

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2010

Toimintakertomus vuodelta 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1 / 5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusille toimintavuosi 2010 oli jälleen aktiivinen toiminnan kannalta. Lippukunnan jäsenmäärä on melko paljon noussut viime

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Valtuusto 13.5.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Aika: perjantai 13.5.2015 klo 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto, Helena-sali, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä Osanottajat

Lisätiedot

Kuokten ruskaretki 9/2011, Julma Ölkky

Kuokten ruskaretki 9/2011, Julma Ölkky Raija Niemi Kuokten ruskaretki 9/2011, Julma Ölkky - 1 - KERHOTOIMIKUNTA 2012 YHTEYSTIEDOT: Airi Heino, puheenjohtaja, jäsensihteeri, 040 1954808 kahvinkeittäjä, airi.heino@pp.inet.fi Eliisa Linden, sihteeri

Lisätiedot