Världen den stora. Piano. Penkoilin peltoa aamusta asti. Lauluääni. Me tahdomme luoda Suomen tään. Sekakuoro

Transkriptio

1 Maailma suuri (EM146) Världen den stora Piano Sovitettu 1929? Käsikirjoitus SibA Mel 17:246 Maailma suuri, EM146 Kansanlaulusovitus, joka lienee tarkoitettu kokoelmaan Helmivyö. Maamiehen toukolaulu (EM147) Penkoilin peltoa aamusta asti Sävelletty 1909 tai aikaisemmin Teksti Larin-Kyösti Ensijulkaisu Kansanopiston laulukirja, Otava 1909 Lisäjulkaisu Julkaisuissa Koululauluja, WSOY 1924; Koulun laulukirja, WSOY 1934; Sävelmistö koulun laulukirjaan, WSOY 1936; Kansakoulun laulukirja, WSOY 1933 (1927) Maamiehen toukolaulu, EM147 Maamieslaulu (EM148) Me tahdomme luoda Suomen tään Sekakuoro Sävelletty 1928 tai aikaisemmin Teksti Eero Eerola Ensijulkaisu Työväenopiston laulukirja : nuottipainos, Otava 1928 (nro 45) Maamieslaulu, EM148 Julkaisu sisältää vain yksiäänisen melodianuotinnoksen. Maamieskoululaisten laulu (EM149) Nuorten maamiesten laulu Maamiehiä meistäpä tulkoon vaan Sävelletty 1909 tai aikaisemmin Teksti Eero Eerola Ensijulkaisu Kansanopiston laulukirja, Otava 1909 Lisäjulkaisu Koululauluja, WSOY 1924; Kansakoulun laulukirja, WSOY 1933 (1927) Maamieskoululaisten laulu, EM149

2 Manaus (EM150) Shamaanimanaus Beschwörung Orkesteri Sävelletty Käsikirjoitus Suursaaressa Yle YN2965 (partituuri ja orkesteriäänet) Manaus, EM150 Partituuri on Melartinin käsialaa, äänet kopistin tekemiä. Ruskeassa suojakannessa otsikkona on Shamaanimanaus, nuottisivulla ensin Shamaani / Beschwörung, joka on korvattu nimellä Manaus. Tästä teoksesta ei tiedetä mitään tarkemmin, mutta käsikirjoituksen säilytyspaikka viittaa siihen, että teos on kuulunut tai ainakin tarkoitettu Radio-orkesterin ohjelmistoon. Melartinin tiedetään 1930-luvulla viettäneen kesää Suursaaressa yhdessä naapurinpoika Hans Höferin kanssa. Korhosen teosluettelossa (Korhonen 1995, s. 75) teos on varustettuna vuosiluvulla Manta (EM151) No nostappas jalkojas, tömistä tahtiasi poika ja viihdeyhtye Sovittaja Erkki Melartin salanimellä Eero Mela Sovitettu 1930-luku? Käsikirjoitus Ei tunneta Teksti Usko Hurmerinta (myöhemmin Kemppi) Ensijulkaisu Sointu 8. Turku : Sointu, 1939 Manta, EM151 Manta on kansanlaulusovitus (merimiesvalssi), josta ei ole löytynyt nuottiaineistoa. Ture Ara levytti kappaleen (Sointu 250, 4743-S-F). Paljon, aikanaan edellistä [Mustalaisviulun sävel] enemmänkin soitettu kappale oli kuitenkin Eero Mela Erkki Melartinin merimiesvalssi Manta, jonka muistat varmasti, kun pannaan levy pyörimään, vaikkei sitä olekaan verestelty uudelleenlevytyksin. Manta oli kaiken kaikkiaan vain puolenkymmentä levyiskelmää säveltäneen Erkki Melartinin ainoa yleisemmin tunnettu iskelmä, vaikka kyllä jo sellaisenakin kovasti harvinainen, sillä yleensähän nuo ns. paremman musiikin säveltäjämme eivät ole onnistuneet iskelmänikkareina, jos menestystä mitataan kappaleiden omanaikaisella kansansuosiolla. Nämä Sointu-iskelmät, kaksi, toinen oli valssi Katseet kiehtovat, jäivät ilmeisesti Erkki Melartinin viimeisiksi levyiskelmiksi. Edelliset olivatkin jo 20/30-lukujen vaihteesta. Ture Ara lauloi Mantan omalla nimellään. Sanat lienevät Usko Hurmerinnan. (Kukkonen 1980, s. 262)

3 Me kasvamme (EM152) Me kasvamme Kalevan juuresta Vi växa (Vi växa på Kalevas fria strand) Mieskuoro Sävelletty 1901 tai aikaisemmin Teksti Eino Leino, ruotsinnos K. V. Forsman tai Thekla Roschier Käsikirjoitus Ei tunneta Ensiesitys YL Ensijulkaisu Suomalaisia ylioppilaslauluja. Ensimmäinen vihko. Ylioppilaskunnan Laulajat 1901 Lisäjulkaisu Miesäänisiä lauluja 26 Sotavalan laulujuhlille (Kansanvalistusseuran nuottivarasto 140), Kansanvalistusseura 1926 Me kasvamme, EM152 Me seisomme yhtenä (EM153) Jos lienemme heikot ja hajallaan Sekakuoro Sävelletty 1928 tai aikaisemmin Teksti Alfred Saukkonen Ensijulkaisu Työväenopiston laulukirja : nuottipainos, Otava 1928 (nro 14) Lisäjulkaisu Työväen laulukirja : nuottipainos, Sos.-dem. Puoluetoimisto 1939 (nro 38) Me seisomme yhtenä, EM153 Molemmat julkaisut sisältävät vain yksiäänisen melodianuotinnoksen. Meditatio (EM154) Viulu, sello ja piano Sävelletty Käsikirjoitus Ei tiedetä, ehkä 1930-luvulla Yle YN442K Meditatio, EM154 Käsikirjoituksen merkintöjen ja esitysohjeiden perusteella kyseessä on todennäköisesti melodraama tai mahdollisesti näytelmä/kuunnelmamusiikki, mutta itse sävellys on instrumentaaliteos.

4 Meill on niin kiire (EM155) Meill on niin kiire, niin kiire, emme ehdi uottamaan Sekakuoro Sävelletty 1928 tai aikaisemmin Teksti Eino Leino Ensijulkaisu Työväenopiston laulukirja : nuottipainos, Otava 1928 (nro 125) Meill on niin kiire, EM155 Julkaisu sisältää vain yksiäänisen melodianuotinnoksen. Meiram (EM156) Näytelmämusiikkia lauluäänelle ja orkesterille (osat 4 ja 5 vain orkesterille) 1. Mirjamin laulu I 2, Mirjamin laulu II 3. Mirjamin laulu III 4. Pyhä tanssi 5. Meiramin tanssi Sävelletty ? Teksti Eino Leino Käsikirjoitus Yle YN1917 (partituuri ja orkesteriäänet), kopio FIMIC Meiram, EM156 Tämän näytelmämusiikin vaiheet tunnetaan vain osittain. Melartin lienee säveltänyt ensimmäiset näytelmään sisältyvät laulut pian Leinon tekstin valmistuttua. Meiramnäytelmän tarkkaa syntyvuotta ei ole löytynyt, mutta ainakin Mirjamin laulujen teksti on ollut olemassa 1897, jolloin Melartin laulut todennäköisesti sävelsi. Kasimir Leino pyysi ehkä vuonna 1900 Melartinia säveltämään lisää musiikkia kyseiseen näytelmään, koska suunnitteli esityksiä: Joululomalla [1901] tuli Kasimir Leinon maaseututeatterilta pyyntö säveltää lisää musiikkia Eino Leinon näytelmään Meiram, ja Melartin sai muutamassa päivässä aikaan lähes 100 partituurisivua. Meiramin esityksiin liittyi kuitenkin epäselvyyksiä. (...) Melartin oli säveltänyt myöhemmin maaliskuussa näytelmän Porin ja Tampereen esityksiä varten vielä 30-sivuisen alkusoiton. (Ranta-Meyer 1992, s. 110) Ennen vuonna 1901 Maaseututeatteri ei Meiramia esittänyt, joten alkuperäiset laulusävellykset lienevät syntyneet itsenäisesti. Melartinin näytelmään säveltämästä musiikista tunnetaan varmuudella vain viisi osaa, kolme laulua ja kaksi orkesteriosaa. Lähes 100 partituurisivusta tai 30-sivuisesta alkusoitosta ei ole löytynyt käsikirjoitusaineistoa. Kansalliskirjastossa (Coll ) on muutamia Meiram-musiikkia käsitteleviä lehtileikkeitä, joiden alkuperä on tuntematon. Leikkeet kommentoinevat kuitenkin Maaseututeatterin esityksiä: Toisena kappaleena meni uutuus: Eino Leinon vaikuttava kappale Meiram, Runoilijan kaunis aate, sujuva kieli ja säveltäjä Erkki Melartinin ihana musiikki yhdessä ovat luoneet kappaleen, joka niin hyvin esitettynä kuin eilen tapahtui, ansaitsee huomiota. (...) Rouva Halosen Mirjam-lauluja kuultiin ihastuksella. Eino Leinos Meiram är ett sagospel med österländskt motiv och synnerligen egnadt att tilltala sinnet. Till pjesen har Erkki Melartin skrifvit musiken, som visar en genomgående sträfvan att så melodifagert som möjligt och troget ansluta sig till texten. Redan nu spårar man i den unge kompositörens musik en längtan eger att oberoende och opåvärkad af andra kompositörer gå sin egen bana framåt. Hvad den elegiska stämningen beträffar, hvilken är det genomgående grunddraget i stycket, så har Melartin hävidlag lyckats synnerligen väl. Näytelmään sisältyvä balladi Irma impi ei jostain syystä ole näytelmämusiikissa mukana, vaikka Melartin on senkin säveltänyt viimeistään 1906 (ks. opus 31, nro 1). Meiram-näytelmän teksti muuttui vuoteen 1905 mennessä, jolloin uusi versio ilmestyi kokoelmassa Naamioita I. Näytelmän ensimmäisessä versiossa (teksti julkaistu kirjassa Suomen maaseututeaatteri ) on mukana Laulu onnesta eli teksti Kell onni on,

5 se onnen kätkeköön! Uudistetussa laitoksessa sitä ei enää ole, mutta teksti löytyykin nyt Leinon vuonna 1898 kirjoittamasta näytelmästä Lydian kuningas, jossa laulun nimenä on Ilialin laulu (Iliali on kuningas Kandaulesin puoliso). Meiram-musiikin käsikirjoituksessa on tämän osan lopussa merkintä Björneborg den 30. September 1907 G. M. F. Näytelmässä on kolme muutakin laulua, joita Melartin ei ilmeisesti koskaan säveltänyt: Templin pappien laulu (Vuorten kun leijona), Hautalaulu (Levoton on virta ja vierivä laine) ja Kansan kuoro (Soikohon riemu kansan ja maan!). Ilta Koskimiehen kirjeessä Melartinille on viittaus Lauluun onnesta: Muistattehan, että siihen samaan näytelmään [Meiram], johon kerran sävelsitte nuo ihanat, yleisesti tunnetut Mirjamin laulut, vielä kuului paitsi ballaadia [Irma impi] pieni Laulu onnesta. Sanat ja sävel on mulla kyllä tallella muistissa, mutta tahtoisin omistaa myöskin siihen liittyvän säestyksen, enkä ole sitä missään tavannut painettuna. (...) voisinkohan saada jäljentää sen itselleni Teidän käsikirjoituksestanne? Einari Marvian kirjoittamassa Melartin-luettelossa teoksessa Suomen säveltäjiä I (sekä 1945 että 1965) on mainittu musiikki Neirom -nimiseen näytelmään. Tässä lienee kyseessä kirjoitusvirhe ja sillä tarkoitettaneen tätä Meiram-näytelmää, jota Marvian luettelossa ei ole. 1. Mirjamin laulu I Mirjams sång I Kukka liittyvi kukkahan ja orkesteri (samoin kahdessa muussa Mirjamin laulussa) Meiram, EM156. Nro 1, Mirjamin laulu I Yksinlauluversiot tästä ja kahdesta muusta laulusta on käsitelty opuksen 4 yhteydessä. 2. Mirjamin laulu II Mirjams sång II En itke huomenen huoliain Meiram, EM156. Nro 2, Mirjamin laulu III 3. Mirjamin laulu III Laulu onnesta Kell onni on se onnen kätkeköön Meiram, EM156. Nro 3, Mirjamin laulu III Tämä laulu esiintyy vain näytelmän ensimmäisessä versiossa, joka julkaistiin teoksessa Suomen maaseututeaatterit vuonna Pyhä tanssi Helig dans Orkesteri Meiram, EM156. Nro 4, Pyhä tanssi Leinon näytelmässä ei ole tällaista osaa, vaan se on nimetty jälkikäteen.

6 5. Meiramin tanssi Meirams dans Orkesteri Meiram, EM156. Nro 5, Meiramin tanssi Leinon näytelmässä ei ole tällaista osaa, vaan se on nimetty jälkikäteen. Meit runteli routa (EM157) Sävelletty Ei tiedetä, ehkä 1930-luvulla Teksti Sulo Suortti Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:5 Meit runteli routa, EM157 Käsikirjoitus on viivattu lyijykynällä yli, ja vasemmassa ylänurkassa on merkintä Symfonian VII finaaliin / Allegro / 2 Corni + 3 Fag. Melodi (EM158) Viulu ja piano Sävelletty Kesäkuussa 1896? Käsikirjoitus SibA Mel 15:96; KK Ms Mus 168:6 (vain viulun osuus) Melodi, EM158 Kolmisivuisessa käsikirjoituksessa (SibA Mel 15:96a) ei ole mitään selittäviä merkintöjä, vain signeeraus eri musteella. Toinen (SibA Mel 15:96b) on hiukan laajempi versio (neljä sivua), mutta siinä ei ole signeerausta. KK:n käsikirjoituksessa on samalla sivulla lyijykynäluonnos, jonka yhteydessä on päiväys Tapiola Toisen sivun kääntöpuolella on myös päiväys Tapiola. Liittyvätkö nämä merkinnät tämän teoksen säveltämiseen, on epävarmaa. Menuetto (EM159) Piano Sävelletty 1906 tai aikaisemmin Käsikirjoitus Ei tunneta Ensijulkaisu Julkaisussa Pianonsoiton alkeiskurssi I, Apostol/Westerlund 1906, Nro 2027 (nro 91) Menuetit, piano, EM159 Melartin ilmaisee todennäköisesti tämänkin pianokappaleen teoslistauksessaan År 1906 yhteisotsikolla 10 stycken till Pianoskolan.

7 Metsämajani (EM160) Piano Sävelletty 1903? Käsikirjoitus SibA Mel 24:892 Metsämajani, EM160 Kyseessä on mahdollisesti kansanlaulun sovitus, sillä käsikirjoituksen vasemmassa ylänurkassa on merkintä Kansanlaulu. Oikeassa yläkulmassa on päiväys Vuosiluku on epäselvä, se on saattanut olla alun perin Mieron nuotioilla (EM161) Yksi tuli sieltä ja toinen tuli täältä Sävelletty Ei tiedetä, ainakaan ei ennen vuotta 1897 Teksti Eino Leino (Yökehrääjä 1897) Käsikirjoitus Yle YN 7242 (melodianuotinnos ja sanat) Sovitukset ja orkesteri (Sven Sandberg ), käsikirjoitus Yle YN 7242 Mieron nuotioilla, EM161 Käsikirjoitus näyttää iäkkäältä, todennäköisesti se on 1900-luvun alusta tai 1890-luvulta. Sandbergin sovituksessa on merkintä Till Ture! Arbetstid 5 min = gratis!, mistä päätellen sovituksen tilaajana on toiminut Ture Ara. Koska Melartinin käsikirjoituksessa on vain lauluääni, Sandberg on myös soinnuttanut teoksen. Mikä olenki utala (EM162) ja piano Sävelletty Teksti J. H. Erkko Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:5 Mikä olenki utala, EM162 Käsikirjoituksen lopussa on päiväys Tapiola 18 12/24 95.

8 Mount Lavinia (EM163) Orändlight i ditt majestät ja piano Sävelletty Teksti C. R. Lamm, ruotsintaja tuntematon Käsikirjoitus SibA Mel 16:147 Mount Lavinia, EM163 Otsikossa on nimen perässä suluissa sana Ceylon. Lopussa on päiväys Gripsholm Laulu lienee Melartinin 1930-luvun Intian-matkan muistoja, Mount Lavinia sijaitsee Sri Lankassa. Muistathan (EM164) Sinun luonasi aatoksein viipyy, minun takkahan katsellessain Säveltäjä Erkki Melartin salanimellä Eero Mela Sävelletty Teksti Erkki Melartin salanimellä Eero Mela Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:5 Muistathan, EM164 Tämän iskelmän mahdollisesta levytyksestä ei ole löytynyt tietoja. Käsikirjoituksessa on päiväys 14/ Musta kaarti (EM165) Me olemme miehiä vapauden työn Kuoro Sävelletty 1928 tai aikaisemmin Teksti Alkuteksti Zacharias Topelius, suomennos Aarni Kouta Omistus Kirjaltajayhdistys Ensijulkaisu Työväenopiston laulukirja : nuottipainos, Otava 1928 (nro 30) Musta kaarti, EM165 Julkaisu sisältää vain yksiäänisen melodianuotinnoksen.

9 Muunnelmia Kajanuksen Hautalaulusta (EM166) In memoriam Robert Kajanus Orkesteri Sävelletty Käsikirjoitus KK Coll Robert Kajanus (Yleisradion nuotisto No2851) Ensiesitys Robert Kajanuksen muistoksi järjestetyssä konsertissa Helsingin yliopiston juhlasalissa Muunnelmat, ork. (Hautalaulu), EM166 Kyseessä on Melartinin osuus usean säveltäjän yhteisestä muunnelmateoksesta, jonka teemana oli Robert Kajanuksen Hautalaulu vuodelta Muut säveltäjät olivat Eino Linnala, Selim Palmgren, Väinö Raitio, Armas Maasalo, Sulho Ranta, Ilmari Hannikainen, Aarre Merikanto ja Leevi Madetoja. Käsikirjoituksen tempomerkintänä on Andante moderato e nobile. Kuusisivuisen nuotin lopussa on merkintä Bxb Mä nurmella uinun (EM167) Mä uinun nuorella nurmella Sävelletty 1911 tai aikaisemmin Teksti Niilo Mantere Käsikirjoitus Ei tunneta Ensijulkaisu Julkaisussa Suomen nuorison laulukirja, WSOY 1911 Mä nurmella uinun, EM167