Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle"

Transkriptio

1 Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle KARSTULAN KUNNANHALLITUKSEN LAUSUNTO MUSTALAMMINMÄEN TUULIVOIMAYLEISKAAVASTA JÄTETTYYN VALITUKSEEN Muutoksenhakijat: Jaakko Humppi Hanna Krook Hannu Rutanen Paavo Muhonen Seija Rinteelä Sirpa Humppi Asia: 4102 Yleiskaava, valitus Asian kuvaus: Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaavan hyväksyminen Muutoksenhaunalainen päätös: Karstulan kunnanvaltuusto Dnro: 01919/15, 2. jaosto KARSTULAN KUNNANHALLITUKSEN VAATIMUKSET: Karstulan kunnanhallitus pyytää kunnioittavasti, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkää Jaakko Humpin, Hanna Krookin, Hannu Rutasen, Paavo Muhosen, Seija Rinteelän sekä Sirpa Humpin jättämän valituksen ja pitää voimassa Karstulan kunnanvaltuuston Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaavaa koskevan hyväksymispäätöksen LAKIPERUSTEISIA LÄHTÖKOHTIA JA YLEISTÄ HUOMIOITAVAA Keskeisiä oikeussääntöjä asian käsittelyä koskien Suomessa tuulivoimayleiskaavoituksen mahdollistamiseksi ympäristöministeriö on luonut työkalut kaavoitukselle lisäämällä maankäyttö- ja rakennuslakiin tuulivoimakaavoitusta säätävät lakikohdat ja laatimalla ohjeita tuulivoimayleiskaavan laadinnalle. Taustalla on valtion tavoite nostaa Suomen tuulivoimarakentamista merkittävästi. Tämä tavoite vaikuttaa väistämättä ympäristöömme. Kaavoitus on maankäytön suunnittelua, jota säännellään pääasiallisesti maankäyttö- ja rakennuslaissa. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteita on kirjattu maankäyttö- ja rakennuslakiin (mm. MRL 1 ja 5 ). Tavoitteena on edistää mm. turvallista ja terveellistä ympäristöä, palvelujen saatavuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta, viihtyisää, sosiaalisesti toimivaa eri väestöryhmien tarpeet tyydyttää ympäristöä. Käytännön kaavoitushankkeissa eri ryhmien arvot ja tavoitteet voivat olla myös ristiriitaisia ja toisiinsa nähden vastakkaisia ja siten suunnittelussa on kyse arvojen ja tavoitteiden yhteensovittamisesta. Aluesuunnittelu ja maankäytön ratkaisut vaikuttavat väistämättä ympäristöön ja ihmisten elinoloihin. Kaavoituksella mahdollistettavat hankkeet voivat muuttaa tuttua ympäristöä merkittävästikin. Ympäristölainsäädäntö ja maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaavat ympäristöä muuttavien hankkeiden toteuttamista, kaavoittamista ja suunnittelua ja prosessien aikana tarkastellaan ympäristömuutosten vaikutuksia ja mahdollisuuksia sekä rajoituksia. Lakisäädösten tehtävänä ei kuitenkaan ole se, että kaikki ympäristömuutokset estettäisiin. Kielteisenä koettu muutos voi toisaalta olla myönteinen esim. elinkeinoelämän, työllisyys- ja ilmastovaikutusten kannalta.

2 Kunnallisvalituksesta yleisesti Kuntalain 92 :n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen eli kunnan asukas tai kunnassa kiinteistön omistava. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 191 :n 2. momentin mukaisesti valitusoikeus kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan Kunnallisvalituksen voi kuntalain 90 :n nojalla tehdä ainoastaan laillisuusperusteella, ei päätöksen epätarkoituksenmukaisuuteen vedoten. Tämän tyyppiset (epätarkoituksenmukaisuuteen liittyvät) väitteet ja valitusperusteet on valitusten käsittelyssä jätettävä huomiotta. Kunnallisvalituksiin liittyvissä muutoksenhakuratkaisuissa muutoksenhakutuomioistuin voi ainoastaan hyväksyä tai kumota muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen. Muutoksenhakutuomioistuin ei voi muuttaa päätöstä ratkaisussaan. Valitusperusteiden ja -väitteiden tutkimatta jättäminen Valituksissa on esitetty myös väitteitä ja argumentteja perustuen säädöksiin, jotka eivät sovellu tähän asiaan. Siten niillä ei ole oikeudellista relevanssia valituksenalaisen kaavoituspäätöksen kannalta. Näitä väitteitä ovat ainakin väitteet koskien yhteisen ympäristöluvan hakemista tuulivoimaloille, väitteet korvausvastuista, väitteet puolueettomasta infraäänitutkimuksesta, väitteet koskien tuulivoimatoiminnan valvontaa, väitteet koskien kiinteistöjen arvon alenemista ja tietoliikenneyhteyksiin kohdistuvien haittojen korvaamista koskevat väitteet. Tällaisten väitteiden arviointi ei kuulu kaavoitusmenettelyn piiriin. Tällaiset väitteet ja argumentit tulee jättää kokonaisuudessaan tutkimatta asiaa ratkaistaessa. MRL:n olennaisia säädöksiä tuulivoimayleiskaavoitusta koskien Tuulivoimarakentamista sääntelevä 10 a luku ja erityisesti tuulivoimayleiskaavan sisältövaatimuksia koskeva 77 b : "Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää." Vaikutusten selvittämistä kaavaa laadittaessa koskeva 9 : "Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia." Yleiskaavan laatimista sääntelevä 5 luku ja erityisesti yleiskaavan sisältövaatimuksia koskeva 39 : Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesija jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa."

3 Tuulivoimayleiskaavoitukseen liittyen MRL:n yleiskaavoituksen sisältövaatimussäädöksen lisäksi on annettu alemmanasteisia säädöksiä ja ympäristöministeriön ohjeita, joita ovat mm. - Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista ( /993). - Ympäristöministeriön ohje OH 4/2012 (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu), - Ympäristöministeriön ohje OH 2/2014 (Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) - Liikenneviraston ohje 8/2012 (Tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen). Kunnallisten viranomaisten menettelyjä ohjaavat lisäksi hallintolaki ( /434), kuntalaki ( /365) ja Suomen perustuslaki ( /731) KARSTULAN KUNNANHALLITUKSEN LAUSUNTO PERUSTELUINEEN: Valituksen perustelusta ote: Ajoitus muutoksentekoon ( ), tiedon- ja asiapapereiden kopioiden saantiin on huono parhaimpaan loma-aikaan heinäkuussa Karstulan kunnanviraston ollessa suljettu. Vaadimme kaavapäätöstä uudelleen nähtäväksi, kun kunnanvirasto on avoinna ja viranhaltijat voivat niitä esitellä ja antaa oikeaksi todistettuja alkuperäisiä pöytäkirjaotteita. Kirjastosta ei saanut alkuperäisiä oikeaksi todistettuja pöytäkirjaotteita kysellessämme niitä. Tällöin muut valittajat eivät pysty enää tekemään valitusta (liite1b ). Kun kuulutus laitetaan uudelleen lehteen pitää ilmoitustekstissä mainita, ettei mennessä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen lähetettyjä hakemuksia tarvitse uudelleen lähettää. Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaavasta muistuttaneille on lähetetty hyväksymispäätöksen pöytäkirjaote, valitusosoitus ja muistutusvastine muistutuksessa annettuun osoitteeseen. Hyväksymispäätöksen pöytäkirjanotteet sekä muutoksenhakuohjeet ovat olleet saatavissa kunnan kirjastosta koko valitusajan. Kirjastosta saatavissa olleet pöytäkirjanotteet ovat olleet hallintojohtajan virallisesti oikeaksi todistamia. Valituksen perustelusta ote: Muistutuksista on annettu päätäjille vain osa tekstistä. Tällöin käsittelyn kannalta oleellisia asioita on jäätetty pois. Vaadimme, että lyhentämättömät alkuperäiset muistutustekstit tulevat uuteen valtuustokäsittelyyn. Esimerkiksi Jaakko Humpin tekstissä: " Muistutuksessa edellytetään koko melumallinnusehtoja uusittaviksi. Melumallinnukset on tehty +15 asteen lämpötilassa ja 8 metriä sekunnissa tuulessa. Melumallinnus ei ota huomioon koko vuoden edes voimaloiden pääasiallisen käytön olosuhteita (liite l) Kaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen ja muistutusten vastineessa on kyseisestä kohdasta kirjoitettu: " Muistutuksessa edellytetään koko melumallinnusehtoja uusittaviksi. Lisäksi muistutuksessa edellytetään, että melumallinnuksissa otetaan huomioon koko vuoden melu vastaavien olemassa olevien voimaloiden perusteella Suomen olosuhteissa. " (liite 2) Päättäjiltä on jäänyt pois oleellisin tieto eli lämpötilat, joissa melumallinnukset on tehty. Mallinnuslämpötila vastaa lähinnä 2015 kesän lämpötiloja. Ääni kuitenkin kantautuu ja käyttäytyy tuulivoimaloiden pääsaiallisissa käyttölämpötiloissa aivan erilailla. Vastaavaa muistutusten muuttamista esiintyy muissakin kohdissa. Alkuperäiset muistutukset on toimitettu kunnanhallituksen jäsenille luettavaksi ennen muistutusvastineiden käsittelyä eli hallituksen jäsenillä on ollut käytettävissään muistutukset koko laajuudessaan ja he ovat olleet tietoisia vastineaineiston muotoilusta. Vastineissa on käytetty muistutusten tiivistelmiä ennen vastinetekstiä vastineaineiston laajuuden takia. Vastineiden hyväksyminen on osa kaavan valmistelua ja kuuluu kunnanhallituksen toimivaltaan. Valtuusto ei enää osallistu kaavan valmisteluun vaan ainoastaan hyväksyy, hylkää tai palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi. Hyväksyessään kaavan valtuusto on katsonut asian valmistelun ja aineiston riittäväksi. Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu on mallinnettu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tulokset on raportoitu YM OH 2/2014 sivujen edellyttämällä tavalla kaavaselostuksen liiteaineistossa olevassa melu- ja varjostusmallinnusten selvityksessä. Äänenpainetasot on mallinnettu Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavassa käyttäen napakorkeuksil-

4 taan 144 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Nordex N131 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso (LWA) on 104,5 db. Ympäristöhallinnon ohjeen (YM OH 2/2014) sivulla 17 on esitetty melumallinnuksen laskentaparametrit ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa. Lämpötilaksi taulukossa annetaan 15 C, jota myös Mustalamminmäen tuulivoimapuiston melumallinnuksissa on käytetty. Mallinnus on tehty noudattaen sen laatimishetkellä voimassa olleita ohjeistuksia, jotka tuolloin tarjosivat täsmällisimmän viitekehyksen tuulivoimaloiden melun mallinnukselle. Mallinnus on siis tehty soveltuvien säädösten ja ohjeiden vaatimusten mukaan ja se täyttää siten MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaatimukset. Valituksen perustelusta ote: Karstulan kunnan päätäjille, eikä etenkään voimalan vaikutuspiirissä oleville asukkaille ( johon kuuluu myös Karstulan keskustaajaman asukkaat) ole kerrottu mitään Mustalammin tuulivoimalatyypin infraäänitutkimuksista. ( Myöhemmin tekstissä ja liitteissä ( liite 3) kerrotaan infraäänten vaikutuksista ihmisiin ja eläimiin. Mikäli infraääniä ei ole voimalatyypistä tutkittu niin, puolueettomat tutkimukset Suomen käyttöolosuhteissa pitäisi aloittaa välittömästi. Tutkimusten tuloksista lyhentämättöminä ja infraäänten vaikutuksista pitää kertoa Karstulan kunnan päätäjille ja tiedottaa kattavasti asukkaille. Näiden vuoksi vaadimme uutta valtuustokäsittelyä ja rakennusluvan kumoamista. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston melumallinnus noudattaa voimassa olevia asetuksia. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu on mallinnettu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tulokset on raportoitu YM OH 2/2014 sivujen edellyttämällä tavalla kaavaselostuksen liiteaineistossa olevassa melu- ja varjostusmallinnusten selvityksessä. Äänenpainetasot on mallinnettu Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavassa käyttäen napakorkeuksiltaan 144 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Nordex N131 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso (LWA) on 104,5 db. Mallinnustulosten perusteella melutasot jäävät ohjearvojen alapuolelle kaikkien alueen rakennusten kohdilla. Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, jossa annetaan ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Tässä työssä on sovellettu edellä mainittuja ohjeita. Ihmisen kuuloalue alkaa noin 20 Hz taajuudesta ja sitä matalampia taajuuksia kutsutaan infraääniksi. Näiden havaintokynnys nousee hyvin voimakkaasti taajuuden laskiessa ja siten esimerkiksi 6,3 Hz taajuudella havaintokynnys on keskimäärin noin 104 db. Infraäänien haitallisuudesta on kiisteltyjä tutkimustuloksia. Erään tällaisen mukaan haitallisuutta voi esiintyä jopa 20 db alle havaintokynnyksen olevilla tasoilla. Tiedossa olevien tuulivoimaloiden äänitehotaso kyseisellä taajuudella on valmistajien ilmoitusten mukaan db. Siten jo alle 200 m etäisyydellä tuulivoimalan navasta äänitaso laskee tätä selvästi alemmalle tasolle (61 71) db. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston matalataajuiset äänitasot ovat pääosin ulkonakin alle asuinhuoneiden sisäohjearvojen ja sisällä äänitaso jää kaikissa rakennuksissa alle ohjearvon kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävys. Mallinnus on siis tehty soveltuvien säädösten ja ohjeiden vaatimusten mukaan ja se täyttää siten MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaatimukset. Valituksen perustelusta ote: Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen mukaan alueelle tulisi hakea ympäristölupa ( liite 4). Ympäristölupaa ei ole haettu, eikä hakematta jättämiselle ole kunnon perusteita ole esitetty. Rakennusluvan edellytykset eivät myöskään täyty, koska suunnitelma sisältää niin monia kohtia, jotka eivät täytä rakennusluvalle asetettuja vaatimuksia.

5 Kaavan laadintaa ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki eikä ko. laki sisällä ympäristölupatarveharkintaa kaavaprosessiin liittyen. Ympäristölupamenettelyt (sekä tähän liittyvä viranomaisvalvonta) ovat eri lainsäädännön alaisia menettelyjä eikä kaavakartalla voida esittää eri lainsäädännön alaisia lupavelvoitteita. Ympäristöluvan tarvetta ei siis voida arvioida kaavaprosessissa eikä kaavakartalla voida esittää määräystä, jonka toimi-, valvonta- ja harkintavalta on eri viranomaistaholla ja eri lainsäädäntöön perustuva. Ympäristölupien tarpeellisuudesta päättää kunnan ympäristölupaviranomainen. Karstulassa ympäristölupaviranomaisena toimii tekninen lautakunta, jonka käsittelyyn ympäristölupa-asiat valmistelee kunnan ympäristösihteeri. Karstulan kunta ei hanki ympäristösuojelun viranomaispalveluita Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimelta, joka ei siis vastaa Karstulan kunnan ympäristölupien käsittelystä. Karstulan kunnassa ei ole toistaiseksi tehty linjauksia ympäristölupatarpeen osalta. Valituksissa esitetyt väitteet ympäristölupakäsittelyyn eivät perustu säädöksiin (tai ympäristöministeriön ohjeisiin), jotka olisivat sovellettavissa tämän asian ratkaisemisessa. Siten näillä väitteillä ei ole oikeudellista relevanssia valituksenalaisen kaavoituspäätöksen kannalta. Valitusperusteessa esitetyssä väitteessä siitä, että rakennusluvan edellytykset eivät tulisi täyttymään, ei ole eritelty asioita, jotka estäisivät rakennusluvan myöntämisen. Valitusperusteeseen ei siten voida ottaa kantaa. Valituksen perustelusta ote: Mustalamminmäen- ja Koiramäentuulivoimala-alueiden ollessa vain kolmen kilometrin päässä toisistaan katsomme hankkeet yhteiseksi hankkeeksi ja vaadimme uutta käsittelyä ja ympäristölupaa (liite 5). Mustalamminmäen ja Koiramäen tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään n. 5 km etäisyydelle toisistaan. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään KESELY/1592 ja 1594/2014, päättänyt, että Mustalamminmäen ja Koiramäen tuulivoimalahankkeisiin ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (1994/468) ja sen muuttamisesta annetun lain (2009/1584) mukaista arviointimenettelyä. Kaavaselostuksen kappaleessa 11.8 on käsitelty yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Yhteisvaikutuksia on arvioitu mm. maisemaan, liikenteeseen sekä luontoon. Selvitysten johdosta on voitu myös varmistua siitä, että osayleiskaava täyttää MRL 39a ja 77 b :n sisältövaatimukset. Kaavan laadintaa ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki eikä ko. laki sisällä ympäristölupatarveharkintaa kaavaprosessiin liittyen. Ympäristölupamenettelyt (sekä tähän liittyvä viranomaisvalvonta) ovat eri lainsäädännön alaisia menettelyjä eikä kaavakartalla voida esittää eri lainsäädännön alaisia lupavelvoitteita. Ympäristöluvan tarvetta ei siis voida arvioida kaavaprosessissa eikä kaavakartalla voida esittää määräystä, jonka toimi-, valvonta- ja harkintavalta on eri viranomaistaholla ja eri lainsäädäntöön perustuva. Valituksissa esitetty väitteet ympäristölupakäsittelyyn eivät perustu säädöksiin (tai ympäristöministeriön ohjeisiin), jotka olisivat sovellettavissa tämän asian ratkaisemisessa. Siten näillä väitteillä ei ole oikeudellista relevanssia valituksenalaisen kaavoituspäätöksen kannalta. Valituksen perustelusta ote: Vaadimme päätöksentekijöitä ja virkamiehiä vastuuseen, koska voimaloiden haittavaikutuksia lähiasukkaille ei ole riittävästi huomioitu mm. STM.n, ELYkeskuksen ja Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristölautakunnan suosituksista huolimatta. Valitusperuste on yleispiirteinen väite eikä sisällä yksilöityjä asiakohtia, joihin voisi ottaa yksilöidysti kantaa. Valitusperuste tulisi siis jättää kokonaisuudessaan tutkimatta asiaa ratkaistaessa.

6 Yleiskaavan sisältövaatimuksia koskeva MRL 39 velvoittaa laatimaan yleiskaavan sellaiseksi, että säännöksen asettamat vaatimukset täyttyvät. Kaikkien yleiskaavojen tulee siis täyttää säännöksen mukaiset vähimmäisvaatimukset. Kaavoituksella on aina merkittäviä vaikutuksia kaavoitettavaan alueeseen. Siten keskeistä MRL 39 :n arvioinnissa on se, että pykälässä mainitut seikat otetaan kaavan laadinnassa asianmukaisella tavalla huomioon. Tavoitteena tai velvoitteena ei ole, että kaavoituksella ei esimerkiksi olisi lainkaan vaikutuksia asukkaisiin tai maanomistajiin taikka että nämä vaikutukset olisivat kaikista näkökulmista yksinomaan myönteisiä. Myös lainvalmisteluaineistossa on huomautettu, että vaatimukset saattavat käytännössä olla toistensa kanssa ristiriidassa ja kaavoituksessa tulee siten pyrkiä ennen kaikkea niiden optimaaliseen yhteensovittamiseen. 1 Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan laatimista sääntelee MRL 77 b, jonka mukaan tuulivoimayleiskaavan on ohjattava riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella sekä varmistettava suunnitellun tuulivoimarakentamisen ja muun maankäytön sopeutuminen maisemaan ja ympäristöön. Yleiskaavassa on pykälän mukaan myös huolehdittava siitä, että tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Kohdan valmisteluaineistossa on korostettu sen täyttymisen arvioinnissa huomioitavien tekijöiden tapauskohtaisuutta. 2 Tilanteesta riippuen huomiota saatetaan kiinnittää muun muassa luonnonarvoihin ja luonnonsuojeluun, virkistystarpeisiin, kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiseen sekä asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökohtiin. Joidenkin vaikutusten kuten tuulivoimaloiden aiheuttaman melun osalta on laadittu ohjearvoja, joiden pohjalta sisältövaatimusten täyttymistä voidaan ainakin suuntaa-antavasti arvioida. Ohjearvot perustuvat pitkälti tutkimustietoon ja laajaan arviointiin. Toisten vaikutusten kuten tuulivoimaloiden näkyminen maisemassa osalta arviointi tapahtuu yksinomaan tapauskohtaisella, joustavalla harkinnalla. Yksittäisten henkilöiden ilmoituksille siitä, että he ovat kokeneet tuulivoimalatoiminnan tavalla tai toisella häiritseväksi, ei voida asettaa keskeistä painoarvoa MRL 39 ja 77 b :iä koskevassa arvioinnissa kummankaan tyyppisten vaikutusten osalta. MRL 77 b :n valmisteluaineistossa on lisäksi todettu yleiskaavan soveltuvan tuulivoimarakentamisen ohjaukseen maa-alueilla, jotka sijaitsevat riittävän etäällä asutuksesta ja muusta siihen rinnasteisesta tai muita erityispiirteitä omaavasta maankäytöstä. Tällaisia maa-alueita ovat valmisteluaineiston mukaan alueet, jotka eivät sijaitse taajamien läheisyydessä ja joille ei kohdistu rakentamispaineita. 3 Mustalamminmäen tuulivoimapuiston maa- ja metsätalousvaltainen alue täyttää selkeästi tämän määritelmän. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava täyttää MRL 39 2 momentin mukaiset sisältövaatimukset. Osayleiskaava tukeutuu tiestön osalta pääosin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Osayleiskaava perustuu kaavoitusprosessissa tehtyihin maisemaa, rakennettua ympäristöä, luonnonarvoja, muinaismuistoja, virkistystarpeita, asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökohtia sekä ympäristöhaittoja (kuten melu ja varjostus) koskeviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita merkittävästi alueella liikkumista, eivätkä heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Alueella nykyisin harjoitettava metsätalous ja turvetuotanto voivat jatkua ennallaan. Kaavaan on merkitty tuulivoimaloiden ja muuntoaseman vaatimat alueet ja huomioitu teknisen huollon ja sähkön siirron järjestäminen, kuten huoltoteiden, kaapelointien ja sähköverkkoon liittymisen järjestämismahdollisuudet. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on myös otettu huomioon tuulivoimarakentamista koskevat erityiset sisältövaatimukset. Osayleiskaavan sisältö, esitystapa ja mittakaava on tehty huomioiden sen ohjausvaikutukset. Osayleiskaavakarttaan on rajattu voimaloiden ja muuntamoaseman alueet, jotka ohjaavat suoraan rakennuslupamenettelyä. Voidaan siis todeta, että Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava täyttää kaikilta osin MRL:n sisältövaatimukset, jotka ovat asetettu yleiskaavoille sekä tuulivoimaa koskeville yleiskaavoille. 1 HE 101/1998 vp, 39 :n yksityiskohtaiset perustelut. 2 HE 141/2010 vp, 77 b :n yksityiskohtaiset perustelut. 3 HE 141/2010 vp, 77 b :n yksityiskohtaiset perustelut.

7 Valituksen perustelusta ote: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015 ( liite 6 ). Asetuksen 12 koskee melun toimenpiderajaa yöaikaan. Yöaikainen (klo 22-7 ) unihäiriöitä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taustamelusta (kuten tuulivomaloidenkin melu) ei saa ylittää 25 desibeliä yhden tunnin keskiäänitasona. Kyseinen asetus on annettu 23. huhtikuuta 2015 ja tullut voimaan 15. toukokuuta Asetusta ei ole huomioitu lupapäätöstä tehdessä ollenkaan. Mm. Hannu Rutasen kohdalla n.1 km päässä voimaloista em. meluraja ylittyy( liite 7). ( FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Havainnekuvat 1450m päästä valokuvasovite 4 ) Mustalamminmäen tuulivoimapuiston melumallinnus noudattaa voimassa olevia asetuksia. Melumallinnuksen teon jälkeen on tullut voimaan Sosiaali- ja terveysministeriön antama asetus 545/2015 (Asumisterveysasetus). Asetuksessa on muutettu Asumisterveysohjeen 1:2003 ohjearvot toimenpiderajoiksi numeroarvojen säilyessä ennallaan. Uutena asiana asetuksessa on 25 db toimenpideraja nukkumiseen tarkoitettuihin huoneisiin kantautuvalle mahdollisesti unihäiriötä aiheuttavalle ja selvästi taustamelusta erottuvalle melulle. Ellei melu selvästi erotu taustamelusta, on edelleen voimassa 30 db toimenpideraja. Viimeksi mainittuun voidaan melun impulssimaisuuden tai kapeakaistaisuuden takia tehdä asetuksen 13 mainitut korjaukset, kuten oli jo Asumisterveysohjeessa. Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, jossa annetaan ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Tässä työssä on sovellettu edellä mainittuja ohjeita. Melumallinnuksen tulokset sekä raportointi ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti esitetään kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa. Osayleiskaavan meluvaikutukset eivät ylitä myöskään STM:n sisämeluasetuksen ohjearvoja, koska läpäistessään rakennusten ulkoseinän, melu vaimenee tyypillisesti noin db 4. Koska lähimpien asuinrakennusten korkein mallinnettu desibeliarvo on ollut alle 35,0 db, eivät uuden asetuksen yöaikaiset ohjearvot ylity. 5 Matalataajuisen melun osalta arviointi tehtiin olettamalla äänitason vähennyksen olevan tanskalaisen ohjeen DSO1284 mukainen. Edellä esitetyillä perusteilla osayleiskaavaa ei voida katsoa STM:n asumisterveysasetuksen tai varovaisuusperiaatteen vastaiseksi. Lisäksi, jos voimaloista aiheutuisi kuitenkin poikkeusolosuhteissa STM:n sisämeluasetuksen tai muun ohjeistuksen vastaista häiriötä, voimaloiden melutasoa on mahdollista hallita erilaisin toimenpitein 6. Muutoksenhakijoiden erityisvaatimuksia: Jaakko ja Sirpa Humppi ammatti maatilayrittäjät, Osoite: Syrjämäentie Karstula ( ) Kiinteistö Mäki-Laurila (Rekisterinumero 6:51) Jaakko ja Sirpa Humpilla on asuinrakennus ja yhdistelmäsikala mäen päällä kyseisen suunnitellun tuulivoimala-alueen pohjoispuolella. Myös tuulivoimalat on tarkoitus rakentaa mäkien päälle. Tällöin kaikista 130 metrin korkeudella olevista kahdeksasta turbiinista on suora näköyhteys maatilalle. Tuulivoimaloiden siivet ulottuvat yli kahdensadan metrin korkeuteen. Tilan ja tuuliturbiinien välillä ei ole puustoa vaimentamassa melua ja kaikkiin turbiineihin on suora näköyhteys olohuoneen ikkunasta, sikalasta ja tilan pihasta( liite 8 ) ( Valokuvasovite 5, FCG ) Lähimaasto on peltoa, jolloin esim. kevättalvella äänet heijastuvat kovasta hangesta. Tekemäni muistutuksen ( liite 1 ) ( ) vastauksessa väitettään, että välkevaikutus kohdistuu ylöspäin ( liite 9 kohta 5. ) Se ei ole yksinomaan mahdollista, koska matalalla lentävät lentokoneet lentävät sivultapäin kohti tuulivoimaloita ja etenkin niitä valojen tulee varoittaa. Voimaloiden siipien ollessa 4 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 sekä STM:n aiemman asumisterveysohjeen perusteluista käy ilmi ajatus, että äänitason täyttäessä ohjearvot ulkona myös asuinhuoneille annettu ohjearvo täyttyy. Vakituisille asunnoille oletetaan 20 db äänitason vähennystä ulkomeluun verrattuna. Toisaalta esimerkiksi asemakaavamerkintä melun takia tehdään, jos vaaditaan yli 25 db vähennystä ulkomelutasoon. Tästä voi päätellä vähennyksen uusilla rakennuksilla olevan vähintään 25 db ilman mitään erikoistoimia, silloin kun rakennus on rakennettu rakennusmääräyksiä noudattaen. 5 Näin siinäkin tapauksessa, että asetuksen 12 :n mukaista yöaikaista 25 db:n toimenpiderajaa sovellettaisiin, koska tuulivoimamelu tulkittaisiin "musiikkimeluksi tai muuksi vastaavaksi mahdollisesti unihäiriötä aiheuttavaksi taustameluksi". 6 Tuulivoimaloiden melusta aiheutuvia häiriöitä voidaan tarvittaessa vähentää tietyissä sääoloissa rajoittamalla tuulivoimaloiden tehoa, jolloin turbiinien melutasot alenevat (esim. loma-asuntojen käytön aika).

8 valon ja katsojan välissä valo välkkyy kolme kertaa kierroksen aikana. Voimala-alueen yhteisvaikutus on näin ollen valojen määrä kertaa 8 voimalaa kertaa 3 jo yhden siivenkierroksen aikana. Syrjämäessä joissakin taloissa näkyy (ja kuuluu) samanaikaisesti myös toisen voimala-alueen eli Koiramäen tuuliturbiinit ja niiden valot. Meillä on menetettävänä maahan sidottu työpaikka, asuinpaikka, terveys sekä kotitilan perinnemaisema. Myöskään asuinpaikan, työpaikan tai terveyden menettämistä ei ole korvattu. Vaadimme niistä korvausta, mikäli tuulivoimala-alue kaikesta huolimatta rakennetaan. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu on mallinnettu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tulokset on raportoitu YM OH 2/2014 sivujen edellyttämällä tavalla kaavaselostuksen liiteaineistossa olevassa melu- ja varjostusmallinnusten selvityksessä. Äänenpainetasot on mallinnettu Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavassa käyttäen napakorkeuksiltaan 144 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Nordex N131 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso (LWA) on 104,5 db. Mallinnustulosten perusteella melutasot jäävät ohjearvojen alapuolelle kaikkien alueen rakennusten kohdilla. Kaavavalmistelun osana laaditussa arvioinnissa käytetyssä mallinnusmenetelmässä on huomioitu äänen etenemiseen vaikuttavat tekijät, kuten maaston muodot, ilmasta aiheutuva vaimennus sekä maanpinnan akustinen kovuus. Puiden ja muun kasvillisuuden aiheuttamaa vaimennusta ei huomioida, koska sen vaikutus on pieni. Vaikutusalueen pintojen rosoisuus (kovuus) on arvioitu ilmakuvien, karttatarkastelujen sekä maastossa tehtyjen havaintojen perusteella. Laskenta on tehty 4 metriä maapinnan tasosta. Maanpinnan kovuutena käytettiin arvoa 0,4. Maanpinnan kovuuden valinta perustuu alueen topografiaan ja kasvillisuuteen. Mallinnus on siis tehty soveltuvien säädösten ja ohjeiden vaatimusten mukaan ja se täyttää siten MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaatimukset. Laaditun melumallinnuksen mukaan Mustalamminmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Mustalamminmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). Matalataajuiset äänitasot ovat pääosin ulkonakin alle asuinhuoneiden sisäohjearvojen ja sisällä äänitaso jää kaikissa rakennuksissa alle ohjearvon kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävyys. Myös ihmisen keskimääräisen kuulokynnyksen alle jäädään kaikkien asuinrakennusten sisätiloissa. Koska oletusääneneristävyydellä äänitaso on huonoimmillaankin 10 db ohjearvon alapuolella, on ohjearvon ylittyminen epätodennäköistä huolimatta rakennusten eroista matalien äänien ääneneristävyydessä. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa varten varjostusmallinnus tehtiin niin sanotulle todelliselle tilanteelle (real case). Mallinnuksissa tehtiin kaksi eri laskentatilannetta: Todellinen tilanne, jossa puuston suojaavaa vaikutusta ei huomioitu (real case, no forest) Todellinen tilanne, jossa puuston suojaavaa vaikutus on huomioitu (real case, forest ). Puuston korkeus määritettiin Corine-luokituksen mukaisesti, siten että havu- ja sekametsän puuston korkeutena käytettiin 20 metriä ja vastaavasti lehtimetsän korkeutena 15 metriä. Mallinnukset Mustalamminmäen tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä Nordex N131 x 8 x hh144 voimalaa. Mallinnuksen mukaan osayleiskaava ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia (8h/ vuosi ei ylity) lähialueen vakituiselle asutukselle tai loma-asutukselle. Suomessa ei ole määritelty välkevaikutuksille sitovia raja-arvoja tai suosituksia, minkä vuoksi arvioinnissa voidaan turvautua tapauskohtaiseen harkintaan, jossa arvioitavaksi tulee todellinen aiheutuva haitta. Suomessa käytetään yleisesti 8h/vuosi (real case) varjonmuodostuksen enimmäismääränä. Välke-

9 vaikutusta ilmenee vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä aikoina vuorokaudesta. Varjostusvaikutuksia voidaan tarvittaessa lieventää esimerkiksi ohjelmoimalla varjoa aiheuttavan voimalan roottori pysähtymään tiettyinä eniten varjostushaittaa aiheuttavina ajankohtina. Lentoestemääräysten vuoksi tuulivoimapuistoon suunniteltuihin voimaloihin on asennettava lentoestevalaistus. Lentoestevalaistuksesta määrätään yksityiskohtaisesti lentoesteluvassa, joka haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lopulliseen toteutus-suunnitelmaan. Lentoestevalaistuksen vaatimukset perustuvat ilmailumääräykseen AGA M3-6. Trafin ohjeistuksen mukaan tuulivoimaloihin voidaan asentaa punaiset kiinteät lentoestevalot. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että osayleiskaava ei aiheuta valituksen tehneille haittaa. Selvitysten johdosta on voitu myös varmistua siitä, että osayleiskaava täyttää MRL 39a ja 77 b :n sisältövaatimukset. Valitusperusteen korvausvaade ei perustu sellaisiin säädöksiin, jotka soveltuisivat tämän asian käsittelyyn tai ratkaisemiseen. Valitusperuste tulee jättää kokonaisuudessaan tutkimatta asiaa ratkaistaessa. Muutoksenhakijoiden erityisvaatimuksia: Paavo Muhonen Kannonhaarantie Karstula ( ) Mallinnukset on tehty standardiolosuhteissa, mikä ei vastaa käyttöolosuhteita. Vaadin minulle sopivan vastaavan kiinteistön hankintaa muualta, missä tuulivoima ei haittaa. Syystalvesta 2014 tehty muistutus ei näy ollenkaan viimeisessä valtuustokäsittelyssä. Paavo Muhoselle vaikuttaa muiden haittojen lisäksi voimaloiden lapojen välke auringon laskiessa länteen. ( liite 12) Mustalamminmäen tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu on mallinnettu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tulokset on raportoitu YM OH 2/2014 sivujen edellyttämällä tavalla kaavaselostuksen liiteaineistossa olevassa melu- ja varjostusmallinnusten selvityksessä. Äänenpainetasot on mallinnettu Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavassa käyttäen napakorkeuksiltaan 144 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Nordex N131 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso (LWA) on 104,5 db. Mallinnustulosten perusteella melutasot jäävät ohjearvojen alapuolelle kaikkien alueen rakennusten kohdilla. Kaavavalmistelun osana laaditussa arvioinnissa käytetyssä mallinnusmenetelmässä on huomioitu äänen etenemiseen vaikuttavat tekijät, kuten maaston muodot, ilmasta aiheutuva vaimennus sekä maanpinnan akustinen kovuus. Puiden ja muun kasvillisuuden aiheuttamaa vaimennusta ei huomioida, koska sen vaikutus on pieni. Vaikutusalueen pintojen rosoisuus (kovuus) on arvioitu ilmakuvien, karttatarkastelujen sekä maastossa tehtyjen havaintojen perusteella. Laskenta on tehty 4 metriä maapinnan tasosta. Maanpinnan kovuutena käytettiin arvoa 0,4. Maanpinnan kovuuden valinta perustuu alueen topografiaan ja kasvillisuuteen. Mallinnus on siis tehty soveltuvien säädösten ja ohjeiden vaatimusten mukaan ja se täyttää siten MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaatimukset. Laaditun melumallinnuksen mukaan Mustalamminmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Mustalamminmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). Matalataajuiset äänitasot ovat pääosin ulkonakin alle asuinhuoneiden sisäohjearvojen ja sisällä äänitaso jää kaikissa rakennuksissa alle ohjearvon kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävyys. Myös ihmisen keskimääräisen kuulokynnyksen alle jäädään kaikkien asuinrakennusten sisätiloissa. Koska oletusääneneristävyydellä äänitaso on huonoimmillaankin 10 db ohjearvon alapuolella, on ohjearvon ylittyminen epätodennäköistä huolimatta rakennusten eroista matalien äänien ääneneristävyydessä.

10 Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa varten varjostusmallinnus tehtiin niin sanotulle todelliselle tilanteelle (real case). Mallinnuksissa tehtiin kaksi eri laskentatilannetta: Todellinen tilanne, jossa puuston suojaavaa vaikutusta ei huomioitu (real case, no forest) Todellinen tilanne, jossa puuston suojaavaa vaikutus on huomioitu (real case, forest ). Puuston korkeus määritettiin Corine-luokituksen mukaisesti, siten että havu- ja sekametsän puuston korkeutena käytettiin 20 metriä ja vastaavasti lehtimetsän korkeutena 15 metriä. Mallinnukset Mustalamminmäen tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä Nordex N131 x 8 x hh144 voimalaa. Mallinnuksen mukaan osayleiskaava ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia (8h/ vuosi ei ylity) lähialueen vakituiselle asutukselle tai loma-asutukselle. Suomessa ei ole määritelty välkevaikutuksille sitovia raja-arvoja tai suosituksia, minkä vuoksi arvioinnissa voidaan turvautua tapauskohtaiseen harkintaan, jossa arvioitavaksi tulee todellinen aiheutuva haitta. Suomessa käytetään yleisesti 8h/vuosi (real case) varjonmuodostuksen enimmäismääränä. Välkevaikutusta ilmenee vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä aikoina vuorokaudesta. Varjostusvaikutuksia voidaan tarvittaessa lieventää esimerkiksi ohjelmoimalla varjoa aiheuttavan voimalan roottori pysähtymään tiettyinä eniten varjostushaittaa aiheuttavina ajankohtina. Kaavan valmisteluvaiheessa (luonnosvaihe) jätetyt palautteet ovat mielipiteitä, ei muistutuksia. Paavo Muhosen jättämään valmisteluvaiheen mielipiteeseen on laadittu vastine valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen (sisältyy kaava-asiakirjoihin). Paavo Muhonen ei ole jättänyt muistutusta ehdotusvaiheessa, mikä takia mitään vastinetta ei ole voitu laatia. Valtuustokäsittelyssä ei enää hyväksytä vastineita muistutuksiin, vaan valtuustokäsittelyssä päätetään hyväksytäänkö kaava. Valmisteluvaiheessa jätettyihin mielipiteisiin laaditut vastineet ovat kaava-aineiston liitteessä nro 2. Valitusperusteen korvausvaade (vastaavan kiinteistön hankinta muualta) ei perustu sellaisiin säädöksiin, jotka soveltuisivat tämän asian käsittelyyn tai ratkaisemiseen. Valitusperuste tulee jättää kokonaisuudessaan tutkimatta asiaa ratkaistaessa. Muutoksenhakijoiden erityisvaatimuksia: Hannu Rutanen koulutus: Lääketieteen lisensiaatti, ( hevostalousyrittäjä) ja huippuravurien kasvattaja. osoite: Latvapurontie Karstula ( ) Kiinteistötunnukset päätila Rekola ja lisäksi Tyynelä Maataloushallinnon käyttämä tilatunnus on Tilan nimi Rekola näkyy Mustalamminmäen tuulivoimapuiston yleiskaavan kartastakin hyvin ( liite 10). Tilaa koskeva valitus jäi käsittelemättä väittäen, ettei tiedetä missä tila sijaitsee, vaikka osoitetiedot ovat selvästi käytettävissä ja nähtävissä. Lisäksi valitushakemus tehtiin Karstulan kunnan teknisessä toimistossa. Valituksen vastaanottaja tarkisti tilan etäisyyksiä tuulivoimaloihin. Turbiinien suunnitellut paikat eivät ole täysin kiinteitä, vaan paikka saattaa liukua lähemmäksi esim. Rekolan maatilaa jopa 200 metriä. Valituksen vastaanottajan olisi pitänyt annetuilla tiedoilla pystyä selvittämään, että hakija asuu kilometrin päässä kolmesta lähimmästä suunnitellusta tuuliturbiinista. Tilan lähin raja on vain 700 metrin päässä em. tuuliturbiinista. Tilalla ei voi voimalan valmistuttua kasvattaa huippusukuisia ravihevosia ( keskimäärin yleensä noin 12kpl, kuten tälläkin hetkellä) eikä muitakaan eläimiä nykytiedon valossa. Hevonen on äänen suhteen erittäin herkästi stressaantuva eläin. Tilalla ei voi asua melu-, välke- ja valovaikutusten vuoksi. Kunnan vastine ELY-keskuksen selvitykseen kohtaan 9 (liite 11). Siinä sanotaan "Eniten vaikutusta aiheutuu Karametsän alueella (jossa Hannu Rutanen asuu), jossa voimalat hallitsevat maisemaa ( havainnekuva 4 kaavalunnoksessa ( liite7)), missä voimaloille menevä tie menee keskeltä tilojen välistä). Kara-metsän alueella maiseman sietokyky ylittyy "( liite 11). Karametsän kohdalla olosuhteet kokonaisuutena ovat selvästi epäinhimilliset haittavaikutusten osalta. Ovatko ihmiset tasa-arvoisia peruslain mukaan asuinpaikasta riippumatta? Vaadin tasa-arvoista kohtelua perustuslakiin vedoten. Hannu Rutasen ja meidän muidenkin mielestä ihmisiä kohdellaan epätasa-arvoisesti. Henkilökohtaiset kaavamuistutuskysymykset on muutettu alkuperäisestä jättäen oleelliset kohdat pois muistutuksesta. Keski-Suomen ELY-keskuksen vaatimia lisäselvityksiä ei ole todellisuudessa tehty. Voimalat estävät alueenjatkokehittämisen tilan käydessä asumiskelvottomaksi ja tilan tulevaisuus esimerkiksi hevosjalostuskäyttöön muuttuu em. syistä mahdottomaksi. Kaikista aiheutetuista haitoista ja suoritetuista investoinneita vaadin täysimääräisen korvauksen, mikäli hanke toteutuu.

11 Valittajan tilaa koskeva muistutus on käsitelty ja muistutukseen on laadittu vastine. Muistutus ei kuitenkaan sisältänyt tarkempaa tilatunnusta ja osoitetietoa, jotta kohdetilat olisi voitu tietää. Muistutusvastineessa todetaan, että tuulivoimapuisto ei estä alueella tapahtuvaa maa- ja metsätalouden harjoittamista. Lisäksi vastineessa on vastattu kiinteistöjen arvovaikutukseen, tuulivoimaloiden etäisyysasiaan sekä muuttolintuihin kohdistuviin vaikutuksiin. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu on mallinnettu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tulokset on raportoitu YM OH 2/2014 sivujen edellyttämällä tavalla kaavaselostuksen liiteaineistossa olevassa melu- ja varjostusmallinnusten selvityksessä. Äänenpainetasot on mallinnettu Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavassa käyttäen napakorkeuksiltaan 144 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Nordex N131 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso (LWA) on 104,5 db. Mallinnustulosten perusteella melutasot jäävät ohjearvojen alapuolelle kaikkien alueen rakennusten kohdilla. Kaavavalmistelun osana laaditussa arvioinnissa käytetyssä mallinnusmenetelmässä on huomioitu äänen etenemiseen vaikuttavat tekijät, kuten maaston muodot, ilmasta aiheutuva vaimennus sekä maanpinnan akustinen kovuus. Puiden ja muun kasvillisuuden aiheuttamaa vaimennusta ei huomioida, koska sen vaikutus on pieni. Vaikutusalueen pintojen rosoisuus (kovuus) on arvioitu ilmakuvien, karttatarkastelujen sekä maastossa tehtyjen havaintojen perusteella. Laskenta on tehty 4 metriä maapinnan tasosta. Maanpinnan kovuutena käytettiin arvoa 0,4. Maanpinnan kovuuden valinta perustuu alueen topografiaan ja kasvillisuuteen. Mallinnus on siis tehty soveltuvien säädösten ja ohjeiden vaatimusten mukaan ja se täyttää siten MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaatimukset. Laaditun melumallinnuksen mukaan Mustalamminmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Mustalamminmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). Matalataajuiset äänitasot ovat pääosin ulkonakin alle asuinhuoneiden sisäohjearvojen ja sisällä äänitaso jää kaikissa rakennuksissa alle ohjearvon kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävyys. Myös ihmisen keskimääräisen kuulokynnyksen alle jäädään kaikkien asuinrakennusten sisätiloissa. Koska oletusääneneristävyydellä äänitaso on huonoimmillaankin 10 db ohjearvon alapuolella, on ohjearvon ylittyminen epätodennäköistä huolimatta rakennusten eroista matalien äänien ääneneristävyydessä. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa varten varjostusmallinnus tehtiin niin sanotulle todelliselle tilanteelle (real case). Mallinnuksissa tehtiin kaksi eri laskentatilannetta: Todellinen tilanne, jossa puuston suojaavaa vaikutusta ei huomioitu (real case, no forest) Todellinen tilanne, jossa puuston suojaavaa vaikutus on huomioitu (real case, forest ). Puuston korkeus määritettiin Corine-luokituksen mukaisesti, siten että havu- ja sekametsän puuston korkeutena käytettiin 20 metriä ja vastaavasti lehtimetsän korkeutena 15 metriä. Mallinnukset Mustalamminmäen tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä Nordex N131 x 8 x hh144 voimalaa. Mallinnuksen mukaan osayleiskaava ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia (8h/ vuosi ei ylity) lähialueen vakituiselle asutukselle tai loma-asutukselle. Suomessa ei ole määritelty välkevaikutuksille sitovia raja-arvoja tai suosituksia, minkä vuoksi arvioinnissa voidaan turvautua tapauskohtaiseen harkintaan, jossa arvioitavaksi tulee todellinen aiheutuva haitta. Suomessa käytetään yleisesti 8h/vuosi (real case) varjonmuodostuksen enimmäismääränä. Välkevaikutusta ilmenee vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä aikoina vuorokaudesta. Varjostusvaikutuksia voidaan tarvittaessa lieventää esimerkiksi ohjelmoimalla varjoa aiheuttavan voimalan roottori pysähtymään tiettyinä eniten varjostushaittaa aiheuttavina ajankohtina.

12 Lentoestemääräysten vuoksi tuulivoimapuistoon suunniteltuihin voimaloihin on asennettava lentoestevalaistus. Lentoestevalaistuksesta määrätään yksityiskohtaisesti lentoesteluvassa, joka haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lopulliseen toteutus-suunnitelmaan. Lentoestevalaistuksen vaatimukset perustuvat ilmailumääräykseen AGA M3-6. Trafin ohjeistuksen mukaan tuulivoimaloihin voidaan asentaa punaiset kiinteät lentoestevalot. Useat eläinlajit kuulevat huomattavasti korkeampia taajuuksia kuin ihminen. Ilmakehän absorptio kasvaa voimakkaasti taajuuden kasvaessa. Tämän johdosta nämä ultraäänet vaimenevat vielä ihmisen kuulemia korkeimpia ääniä nopeammin etäisyyden kasvaessa. Ultraäänien vaikutus rajoittuu siten hyvin pienelle alueelle voimala-alueen sisällä. Tuulivoimapuisto ei siis rajoita ravihevostoiminnan jatkumista tilalla. Tuulivoimarakentamisella on aina vaikutuksia hankealueen ja sen ympäristön maisemakuvaan. Tämän vuoksi suunnittelun yhteydessä on kiinnitetty maisemavaikutuksiin huomiota tutkimalla maisemavaikutuksia esimerkiksi näkymäalueanalyysin ja valokuvasovitteiden avulla. MRL 77 b :ä tulkittaessa on kuitenkin muistettava, että maisemaan sopeutuminen ei tarkoita sitä, että maisema ei saisi muuttua lainkaan. Lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 141/2010 vp) on todettu, että tuulivoimarakentamisen sopeutumisesta ympäristöönsä tulisi tulkita kunkin rakentamishankkeen tapauskohtaisista olosuhteista lähtien. Tuulivoimalan ympäristöön sopeutumisen arvioinnissa ja selvityksissä saatetaan joutua tapauskohtaisesti kiinnittämään huomiota esimerkiksi luonnonarvoihin ja luonnonsuojeluun, virkistystarpeisiin, kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiseen sekä asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökohtiin. Jotta kaavat olisivat MRL 77 b :n 2 kohdan vastaisia, tulisi kaava-alueella tai sen ympäristössä olla sellaisia erityisiä arvoja, jotka eivät olisi yhteen sovitettavissa tuulivoimarakentamisen kanssa. Tällaisia erityisiä arvoja alueella ei ole. Valituksessa on esitetty korvauksiin liittyen argumentteja, jotka eivät sovellu tähän asiaan. Siten niillä ei ole oikeudellista relevanssia valituksenalaisen kaavoituspäätöksen kannalta. Edellä mainitut väitteet ja argumentit tulee jättää kokonaisuudessaan tutkimatta asiaa ratkaistaessa. Muutoksenhakijoiden erityisvaatimuksia: Tuulivoimala-alue sijaitsee kahden kylän ja tien: Hakkurintien ja Syrjämäentien välissä( liite 5). Teiden välinen etäisyys on noin kolme kilometriä. Kyseisten teiden väliin suunnitellun Mustalamminmäen voimala-alueen reunimmaisten tuuliturbiinien välinen etäisyys on noin puolitoista kilometriä. Sosiaali- ja terveysministeriön (liitte 6) ja Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen suositusten mukaan tuulivoimaloita ei pitäisi rakentaa alle kahden kilometrin päähän asutuksesta ( liite 13). Suunnitellut voimalat ovat lisäksi keskimääräistä suurempia. Alue ei täten voi mitenkään täyttää suositusten minimietäisyyksiä, jonka vuoksi vaadimme päätöksen kumoamista. Tuulivoimaloiden etäisyyttä ei ole määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa, voimassa olevissa säädöksissä tai ympäristöministeriön ohjeissa yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaluonnoksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. Sosiaali- ja terveysministeriön edustajien laatimassa artikkelissa Ympäristö ja terveys -lehden numerossa 4/2014 esitettiin 2 kilometrin puskurivyöhykettä käytettäväksi maakuntakaavassa, ei yleiskaavassa. Samassa artikkelissa todetaan, että keskusteluun on jäänyt 2 km minimivyöhyke ehdottomana minimietäisyytenä, mikä ei artikkelin mukaan ollut sosiaali- ja terveysministeriön maakuntakaavoituksen yhteydessä jättämien lausuntojen tarkoitus. Tarkoituksena oli korostaa vaikutusten arvioinnin tarvetta, minkä perusteella tuota sosiaali- ja terveysministeriön esittämää puskurivyöhykettä voi tarkistaa ja pienentää yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Maakuntakaava suunnitellaan mittakaavassa 1:50000, kun yleiskaavan tyypillisin mittakaava on 1: Karkeasti ilmaistuna yleiskaava suunnitellaan siis viisi kertaa tarkemmin kuin maakuntakaava. Tämä edellyttää luonnollisesti huomattavasti tarkempia ja paikallisempia selvityksiä, jotta yleiskaavassa osoitetut ratkaisut olisivat perusteltuja. Tuulivoimaloiden sijoittamista tai puistoalueiden kaavoittamista ohjaavassa lainsäädännössä, määräyksissä tai ohjeissa ei ole ko. 2 km etäisyysvaadetta.

13 Sekä sosiaali- ja terveysministeriö että ympäristöministeriö ovat helmikuussa 2015, FCG:n tekemässä haastattelussa edelleen vahvistaneet, etteivät he ehdota sovellettavaksi kiinteää suojaetäisyyttä tuulivoimalan ja lähimpien herkkien kohteiden välille vaan korostavat tarkkojen selvitysten laadintaa tilanteissa jossa asuinkohteita esiintyy lähempänä kuin 2 km etäisyydelle suunnitellusta tuulivoimalasta. Valituksen perustelusta ote: Mustalamminmäen tuulivoimapuiston alue sijaitsee kurkien päämuuttoreitillä ja laulujoutsenten muuttoreitillä ja ne käyttävät tuulivoimalapuiston ympärillä olevia peltoja mm. Rekolan tilan peltoja levähdyspaikkanaan. Aiemmin ainakin kurjet käyttivät keskellä olevaa Suursuota levähdyspaikkanaan. Välillä on nähty lähipelloilla valtavia laulujoutsenparvia. ELY- keskuksen edellyttämät luontoselvitykset ovat jääneet Karstulan kunnalta todellisuudessa selvittämättä, koska Hannu Rutanen näkee kurkiparvet omin silmin muuttoaikoina lähes päivittäin. Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaavan kaavaselostuksessa on kuvattu hankkeen vaikutuksia muuttolinnustoon seuraavasti (kappale , sivu 47): Hanke ei muutonseurannan perusteella näytä aiheuttavan erityistä vaaraa muuttolinnuille, vaikka arktinen hanhimuutto voi ajoittain osua myös hankealueen seudulle ja kurkimuuttoa osuu usein alueelle. Seuranta osui erityisen hyvän hanhimuuton vuoteen. Muutto tapahtuu kuitenkin laajana rintamana eikä kanavoidu erityisesti hankealueelle. Valtaosa muuttavista linnuista kiersi hankealueen sivuitse alavampia maastonmuotoja seuraten. Hankkeen kokoluokan johdosta erilaisten riskiarvioiden ja törmäysmallien tuottamat arviot ovat niin alhaisia, ettei niille ole merkitystä hankkeen toteuttamisen kanssa vaikka seutu on kurkien sisämaan muuttoväylällä. Esimerkkinä voidaan todeta merkittävän törmäysriskin muodostumisen olevan erittäin epätodennäköistä sisämaan alueilla: jotta esimerkiksi keskimäärin yksi kurki vuodessa törmäisi voimaloihin, pitäisi joka vuosi noin kunkin lajin yksilöä muuttaa alle 200 m korkeudessa suoraan hankealueen kautta. Tällöinkin hankeen positiiviset ja negatiiviset vaikutukset puntaroiden vaikutukset lajitasolla olisivat merkityksettömät. Luonto- ja linnustoselvitys on tehty nimenomaan huomioiden erityisesti lajistoa ja lajien elinympäristöjä joihin hankkeella voisi olla vaikutusta. Alueella tehtiin kahteen käyntiin perustuva pistelaskenta selvitys, jonka lisäksi mahdollisesti arvokkaiksi katsottuja kohteita kartoitettiin tarkemmin. Luontotyyppejä ja muuta lajistoa kartoitettaessa on myös jatkuvasti havainnoitu linnustoa. Alue on tehokkaasti käsiteltyä metsätalousmaata ja turvetuotantoaluetta eikä sisällä metsäkuvioita, joissa herkkää lajistoa voisi esiintyä. Lisäksi tehtiin muutonseurantaa, joka ajoittui samanaikaisesti monille alueille pohjoisessa Keski-Suomessa, jotta muuttohavaintoja voitiin verrata laajempaan kokonaisuuteen. Selvitys on tehty kokonaisvaltaisesti ja lisätyön ei katsota tuovan lisäarvoa tehtyihin selvityksiin. Kaavaselostuksen vaikutustenarviointia täydennettiin kaavan hyväksymiskäsittelyyn ehdotusvaiheenviranomaisneuvottelun perusteella. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava täyttää MRL 5 :n ja MRL 39 :n edellyttämät vaatimukset. Valituksessa esitetyt väitteet puutteellisista selvityksistä eivät pidä paikkaansa. Valituksen perustelusta ote: Tutkimuksien mukaan asuinkiinteistöjen arvo alenee tuulivoimaloiden tultua lähialueelle. Kun yhteiskunta rakennuttaa yleistä infrastuktuuria, ostetaan maa-alueet pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen perustuen. Pakkolunastuskeinojakin käytettäessä maanomistaja on oikeutettu korvauksiin. Tuulivoiman ollessa kyseessä näin ei näytä tapahtuvan. Tämä rikkoo selvästi ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä ja perustuslaillisia oikeuksia. Vaadimme korvausta kiinteistöjen arvonalentumisesta ja korvaavien kiinteistöjen hankintaa muualta. Ylipäätään tuulivoimala-alueiden suunnittelussa toimintatapa on väärä, koska ensin maanomistajien kanssa on tehty vuokrasopimukset kysymättä ensin paikallisilta asukkailta mielipidettä. Moni ei uskalla valittaa julkisesti, koska pelkää työpaikkansa puolesta. Kokeneen Aktia kiinteistövälittäjä Mosse Lindholmin mukaan kiinteistöjen arvo alenee kolmasosan kolmen kilometrin säteellä ( liite 14 ja 25 ). Karstulassa kaavoitetaan lisää noin tuhat rantatonttia. Niidenkin arvo on laskenut heti, kun tuulivoimasuunnitelmat tulivat yleiseen tietoon Koska muistutusten vastineissa on viitattu ulkomaalaisiin tutkimuksiin, niin ohessa on laajan tukimuksen tuloksia Englannista tuulivoimaloiden vaikutuksista asuinrakennusten hintoihin nimellä Gone with the Wind: Valuing the Visual Impacts of Wind Turbines through House Prices tekijänä Stephen Gibbons, London School of Ecoonomics

14 and Political Sciences&Spatial Economics Research Centre, April 2014 ( liite 24). Mm. Englannissa ja Australiassa ei tuulivoimaa enää rakenneta maalle. Suomessa rakennettavat uudet tuulivoimalat ovat suurempia kuin aiemmissa tutkimuksissa, jolloin haittavaikutukset ovat kauttaaltaan suurempia. Valituksessa on esitetty korvauksiin liittyen argumentteja, jotka eivät sovellu tähän asiaan. Siten niillä ei ole oikeudellista relevanssia valituksenalaisen kaavoituspäätöksen kannalta. Edellä mainitut väitteet ja argumentit tulee jättää kokonaisuudessaan tutkimatta asiaa ratkaistaessa. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN , ISSN Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71: Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvonnousu oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuulivoimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen. Valituksen perustelusta ote: Yleishaitat: Tuulivoimaloista aiheutuu naapuruussuhdelain 17 :n mukaista kohtuutonta haittaa niiden koon ja sijainnin vuoksi ( liite 15). Vilkkuvat valot, ääni ( myös infraääni) ja lapojen välkevaikutus haittaa lähiseutujen ihmisiä ja eläimiä. Vaadimme sen vuoksi päätöksen kumoamista. Tuulivoimala-alue vaikuttaa kaikkeen ilmassa kulkevaan tietoliikenteeseen. Vaadimme, että tietoliikenne turvataan jatkossa ja, että muutosten maksajana on tuulivoimayhtiö, jos hanke kaikesta huolimatta toteutetaan. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on selvitetty vaikutukset viestintäyhteyksiin. Tarkempia selvityksiä laaditaan, jos tuulivoimalat aiheuttavat aikanaan häiriöitä tietoliikenneyhteyksissä. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on mietinnössään (LiVM 10/2014 vp HE 221/2013 vp) todennut, että tuulivoimahäiriössä häiriönaiheuttaja huolehtii tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja myös vastaa kustannuksista. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu on mallinnettu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tulokset on raportoitu YM OH 2/2014 sivujen edellyttämällä tavalla kaavaselostuksen liiteaineistossa olevassa melu- ja varjostusmallinnusten selvityksessä. Äänenpainetasot on mallinnettu Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavassa käyttäen napakorkeuksiltaan 144 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Nordex N131 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso

15 (LWA) on 104,5 db. Mallinnustulosten perusteella melutasot jäävät ohjearvojen alapuolelle kaikkien alueen rakennusten kohdilla. Kaavavalmistelun osana laaditussa arvioinnissa käytetyssä mallinnusmenetelmässä on huomioitu äänen etenemiseen vaikuttavat tekijät, kuten maaston muodot, ilmasta aiheutuva vaimennus sekä maanpinnan akustinen kovuus. Puiden ja muun kasvillisuuden aiheuttamaa vaimennusta ei huomioida, koska sen vaikutus on pieni. Vaikutusalueen pintojen rosoisuus (kovuus) on arvioitu ilmakuvien, karttatarkastelujen sekä maastossa tehtyjen havaintojen perusteella. Laskenta on tehty 4 metriä maapinnan tasosta. Maanpinnan kovuutena käytettiin arvoa 0,4. Maanpinnan kovuuden valinta perustuu alueen topografiaan ja kasvillisuuteen. Mallinnus on siis tehty soveltuvien säädösten ja ohjeiden vaatimusten mukaan ja se täyttää siten MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaatimukset. Laaditun melumallinnuksen mukaan Mustalamminmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Mustalamminmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). Matalataajuiset äänitasot ovat pääosin ulkonakin alle asuinhuoneiden sisäohjearvojen ja sisällä äänitaso jää kaikissa rakennuksissa alle ohjearvon kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävyys. Myös ihmisen keskimääräisen kuulokynnyksen alle jäädään kaikkien asuinrakennusten sisätiloissa. Koska oletusääneneristävyydellä äänitaso on huonoimmillaankin 10 db ohjearvon alapuolella, on ohjearvon ylittyminen epätodennäköistä huolimatta rakennusten eroista matalien äänien ääneneristävyydessä. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa varten varjostusmallinnus tehtiin niin sanotulle todelliselle tilanteelle (real case). Mallinnuksissa tehtiin kaksi eri laskentatilannetta: Todellinen tilanne, jossa puuston suojaavaa vaikutusta ei huomioitu (real case, no forest) Todellinen tilanne, jossa puuston suojaavaa vaikutus on huomioitu (real case, forest ). Puuston korkeus määritettiin Corine-luokituksen mukaisesti, siten että havu- ja sekametsän puuston korkeutena käytettiin 20 metriä ja vastaavasti lehtimetsän korkeutena 15 metriä. Mallinnukset Mustalamminmäen tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä Nordex N131 x 8 x hh144 voimalaa. Mallinnuksen mukaan osayleiskaava ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia (8h/ vuosi ei ylity) lähialueen vakituiselle asutukselle tai loma-asutukselle. Suomessa ei ole määritelty välkevaikutuksille sitovia raja-arvoja tai suosituksia, minkä vuoksi arvioinnissa voidaan turvautua tapauskohtaiseen harkintaan, jossa arvioitavaksi tulee todellinen aiheutuva haitta. Suomessa käytetään yleisesti 8h/vuosi (real case) varjonmuodostuksen enimmäismääränä. Välkevaikutusta ilmenee vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä aikoina vuorokaudesta. Varjostusvaikutuksia voidaan tarvittaessa lieventää esimerkiksi ohjelmoimalla varjoa aiheuttavan voimalan roottori pysähtymään tiettyinä eniten varjostushaittaa aiheuttavina ajankohtina. Lentoestemääräysten vuoksi tuulivoimapuistoon suunniteltuihin voimaloihin on asennettava lentoestevalaistus. Lentoestevalaistuksesta määrätään yksityiskohtaisesti lentoesteluvassa, joka haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lopulliseen toteutus-suunnitelmaan. Lentoestevalaistuksen vaatimukset perustuvat ilmailumääräykseen AGA M3-6. Trafin ohjeistuksen mukaan tuulivoimaloihin voidaan asentaa punaiset kiinteät lentoestevalot. Yleiskaava ei myöskään saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa MRL 39.4 :n mukaan. Kohtuuttomuusarviointi on kokonaisarviointia, jossa huomioon otetaan yksittäistapauksellisesti maanomistajan kaavasta saama hyöty, sen maanomistajan asemaa heikentävät vaikutukset (kuten kaava-määräysten asettamat rajoitukset), muutos aiempaa kaavoitustilanteeseen ja kaava-alueen muiden maanomistajien kohtelu. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa ei voida pitää kohtuuttomana maanomistajien kannalta, sillä Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaava-alueelle nykyisin harjoitettava metsätalous ja turvetuotanto voivat jatkua ennallaan.

16 Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että osayleiskaava ei aiheuta valituksen tehneille haittaa. Selvitysten johdosta on voitu myös varmistua siitä, että osayleiskaava täyttää MRL 39a ja 77 b :n sisältövaatimukset. Valituksessa on esitetty myös korvauskysymyksiin liittyen argumentteja, jotka eivät sovellu tähän asiaan. Siten niillä ei ole oikeudellista relevanssia valituksenalaisen kaavoituspäätöksen kannalta. Tällaisten väitteiden arviointi ei kuulu kaavoitusmenettelyn piiriin. Valituksen perustelusta ote: Melumallinnusten puutteet Melumittausten luotettavuutta on syytä epäillä. Tuulivoimaloiden äänimallinnukset on tehty tuulivoimalan valmistajan toimesta standardiolosuhteissa 15 celsiusasteen lämpötilassa ja 8 metriä/sekunti tuulella. Ne ei kuitenkaan milläänlailla vastaa tuulivoimaloiden talviajan käyttöolosuhteita Suomessa. Tuulivoimaloiden suojaetäisyyksien tulisi olla noin puolet pidempiä kuin melumallinnuksissa on mitattu. Tämä ilmenee VTT:n tutkija Denis Siposen tekemästä tuoreesta tutkimuksesta Kohti kestävää tuulivoimarakentamista (liite 16 sivulla 8). Myöskään jaksollista sykintää ( eli amplitudimodulaatio) ei melumallinnuksissa huomioida mitenkään. Sykinnän määrä kuvataan kuitenkin em. Denis Siposen tutkimuksessa sivulla 6. Samassa tutkimuksessa käsitellään laajasti miksi meluongelmia on mallinnusohjeista huolimatta. Eri paikkakunnilla on jo perustettu 22 suurta tuulivoima-aluetta. Niistä peräti 16 alueen Iähialueiden asukkaat ovat kertoneet julkisuudessa meluongelmasta. (HS Kalevi Nikula ) ( Liitet 17 ja 26 ) Mustalamminmäen tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu on mallinnettu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tulokset on raportoitu YM OH 2/2014 sivujen edellyttämällä tavalla kaavaselostuksen liiteaineistossa olevassa melu- ja varjostusmallinnusten selvityksessä. Äänenpainetasot on mallinnettu Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavassa käyttäen napakorkeuksiltaan 144 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Nordex N131 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso (LWA) on 104,5 db. Ympäristöhallinnon ohjeen (YM OH 2/2014) sivulla 17 on esitetty melumallinnuksen laskentaparametrit ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa. Esimerkiksi lämpötilaksi taulukossa annetaan juuri tuo 15 C, jota myös Mustalamminmäen tuulivoimapuiston melumallinnuksissa on käytetty. Mallinnus on siis tehty soveltuvien säädösten ja ohjeiden vaatimusten mukaan ja se täyttää siten MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaatimukset. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuulivoimaloiden melumallinnuksen lähtöarvoina tulee käyttää ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön (äänitehotaso) takuuarvoja ( declared value tai warranted level ). Sekä valtioneuvoston päätöksessä että ympäristöhallinnon antamissa ohjeissa määritellään, että mikäli tuulivoimalan ääni sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja tai että se on selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin lisätään 5 db ennen ohjearvoon vertaamista. Uuden melumallinnusohjeistuksen ( YM OH 2/ 2014) mukaan näiden vaikutusten oletetaan lähtökohtaisesti sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niihin liittyvää sanktiota edellytetä tehtäväksi. Sanktio voidaan huomioida melun mallinnuksen laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/ tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa. Meluvaikutukset on arvioitu standardin IEC TS mukaisesti todennetuilla lähtöarvoilla kyseiselle voimalalle. Uuden melumallinnusohjeistuksen mukaan kapeakaistaisuuden tai tonaalisuuden vaikutusten oletetaan lähtökohtaisesti sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niihin liittyvää sanktiota edellytetä tehtäväksi. Melumallinnuksen epävarmuus on tarkastelussa ja ohjeistuksessa sisällytetty laskennassa käytettyyn tuuliturbiinien melupäästön arvoon, jolloin mallinnustuloksia voidaan suoraan verrata suunnitteluohjearvoihin ilman erillistä

17 epävarmuustarkastelua, ja äänen etenemisen ja ympäristöolosuhteiden mallinnukseen voidaan käyttää vakioituja sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. VTT:n tutkija Denis Siposen haastattelut eri lehdissä ja esiintyminen Meluntorjuntapäivillä 2015 ovat aiheuttaneet hämmennystä sekä tuulivoimahankekehittäjissä että kunnissa ja asukkaissa. VTT on ilmaissut selkeästi oman virallisen kantansa asiaan: Ympäristöministeriön ohje melumallinnuksista on yhä pätevä ja paras tapa arvioida tuulivoimaloiden äänen leviämistä ympäristöön. Siposen esittämät näkemykset ovat siis hänen henkilökohtaisia mielipiteitään. Valituksen perustelusta ote: Infraäänet puuttuvat melumallinnuksista kokonaan Tuulivoimaloiden mallinnukset käyttävät A-painotettua mittausta, jolloin infraäänet leikkautuvat kokonaan pois mittauksesta. Matalatajuiset infraäänet eli( <20 Hz) tunkeutuvat normaalirakenteiden läpi asuinja kotieläinrakennuksiin( liite 20 ). lnfraäänet etenevät lähes vaimentumattomina kymmeniä kilometrejä. ( Karstulan kirkonkylä sijaitsee pääosin 4-6 kilometrin päässä Mustalammin tuulivoimalaalueelta luoteeseen, asukkaita on muutama tuhat ) Matalataajuisen melun haittavaikutukset eivät ole lineaarisessa suhteessa voimakkuuteen. Jo pienilläkin melutasoilla on raportoitu olevan vaikutuksia ihmisen terveyteen ja asumisviihtyvyyteen. Tätä "ääntä" ihminen ei pääsäätöisesti kuule ollenkaan, mutta värähtely aiheuttaa häiriötilan elimistössä Hz alueella silmänmuna resonoi, mikä aiheuttaa näkövääristymiä. Tutkimuksissa on todettu, että sisäelinten pehmytkudokset resonoivat 5-7Hz taajuusalueella. Tämä on erityisen vaarallista, sillä värähtelypaineen ollessa riittävän suuri se voi repiä sisäelimiä ja aiheuttaa kudosvaurioita. Vaikka värähtelypaine ei olisikaan kovin suuri, niin pitkäaikainen altistuminen resonoinnille häiritsee solutason toimintaa niin, että syntyy merkittäviä terveydellisiä seuraamuksia. Suurten tuulivoimaloiden vaikutusalueella hoidettavilla eläimillä on ilmennyt tilastollisesti merkittävää lisäystä mm. käyttäytymishäiriöissä, ( esim. hevonen voi muuttua hengenvaaralliseksi) kuolleena ja epämuodostuneina syntyneiden poikasten määrissä. Ihmisillä on todettu lisääntyneitä sydän- ja verisuonitauteja, kohonnutta verenpainetta jopa infarkteja, lisääntynyttä diabetekseen sairastumista, unihäiriöitä, levottomuutta, kognitiivisten taitojen heikentymistä, kuvotusta, huimausta, väsymystä, haluttomuutta, tasapainohäiriöitä, stressiä ja tinnitystä. Syvä uni saattaa puuttua kokonaan, mikä aiheuttaa loppuun palamista ja altistaa Alzheimerin taudille ( liite 18 ). Melu vaikuttaa ympäristön stressitekijänä myös autonomiseen hermostoon ja umpieritysrauhasen toimintaan. ( lähteitä: Huutoja hiljaisuuteen kirja dosentit Outi Ampuja&Miikka Peltomaa sekä Marja Heinonen-Guselev, Tapani Jauhiainen, Eeva Sala, Ulla Ström, ja Henne-Kaisa Wigren (liite 19 ) ( liite 21) (liite 23) Myös NASA on tutkinut asiaa yli 36 vuotta. Vaadimme voimalatyypin puolueetonta infraäänitutkimusta Suomelle tyypillisissä lämpötiloissa ja tuuliolosuhteissa. Jos Suomen sosiaali- ja terveysministeri (STM) Susanna Huovisen hyväksymän asumisterveysasetuksen 545/2015 ( liite 6 ) raja-arvot ylittyvät niin vaadimme voimaloiden pysäyttämistä. Vaadimme noin kilometrin päässä olevan Rekolan maatilan kiinteistöön asennettavaksi jatkuvan sisäja ulkomelumittauksen, joka pysäyttää voimalan automaattisesti melurajojen ylittyessä. Samoin vaadimme samaan kiinteistöön asuinrakennusten seiniin asennettavaksi välketunnistimet, jotka pysäyttävät voimalat 8-10 tunnin vuositason välkemäärän ylittyessä mm. auringon laskiessa länteen. Tuulivoiman pysäyttämismääräys on merkittävä kaavaan sitovasti. Toteamme, että suunnitelmassa mainittu tuulimyllyrakenne on vanhentunut. Nykyään rakennetaan äänetöntä tuulivoimaa hyväksikäyttäen spiraalimaisia voimaloita, jolloin edellä- ja liitteessä mainittuja haittavaikutuksia voidaan oleellisesti vähentää. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu on mallinnettu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tulokset on raportoitu YM OH 2/2014 sivujen edellyttämällä tavalla kaavaselostuksen liiteaineistossa olevassa melu- ja varjostusmallinnusten selvityksessä. Äänenpainetasot on mallinnettu Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavassa käyttäen napakorkeuksiltaan 144 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Nordex N131 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso (LWA) on 104,5 db. Mallinnustulosten perusteella melutasot jäävät ohjearvojen alapuolelle kaikkien alueen rakennusten kohdilla. Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, jossa annetaan ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä

18 esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Tässä työssä on sovellettu edellä mainittuja ohjeita. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston matalataajuiset äänitasot ovat pääosin ulkonakin alle asuinhuoneiden sisäohjearvojen ja sisällä äänitaso jää kaikissa rakennuksissa alle ohjearvon kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävyys. Mallinnus on siis tehty soveltuvien säädösten ja ohjeiden vaatimusten mukaan ja se täyttää siten MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaatimukset. Tuulivoimalamelun terveysvaikutuksia on tutkittu epidemiologisin tutkimusmenetelmin vuodesta 1993 lähtien. Niissä on kerätty kyselyjen avulla tietoa asukkailta alueilla, joissa oletettavasti on havaittavissa tuulivoimaloiden ääntä. Äänitasot asuntojen pihamaalla on yleensä määritetty mallintamalla. Tutkimusten 7 perusteella tuulivoimalamelun äänitaso on yhteydessä melun häiritsevyyteen. Yksilölliset erot melun kokemisessa ovat kuitenkin erittäin suuria. Noin 10 % väestöstä kokee tuulivoimalamelun häiritseväksi asunnon sisäpuolella, kun A-painotettu äänitaso ulkona ylittää 40 db. Tätä korkeampien äänitasojen osalta ei ole olemassa luotettavaa tietoa, koska vastaajamäärät ovat erittäin pieniä. Tuulivoimalamelu koetaan yhtä häiritseväksi kuin tasoltaan samanlainen lentoliikennemelu mutta hieman häiritsevämmäksi kuin tasoltaan samanlainen tieliikennemelu. Yhteyttä tuulivoimalamelun äänitason ja unenlaadun välillä ei ole löytynyt. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö herkimmät yksilöt voisi kokea tuulivoimalamelun häiritsevän unta. Suurin osa kyselyihin vastanneista sijaitsee alueella, jossa tuulivoimaloiden äänitaso on alle 40 db LAeq. Tässä tilanteessa melun häiritsevyyttä näyttäisivät selittävän äänitasoa paremmin erilaiset väliin tulevat muuttujat kuten tuulivoimalan näkyminen asuntoon tai pihamaalle, asenteet tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia kohtaan, odotukset asuinalueen rauhallisuuden suhteen ja taloudellinen hyötyminen tuulivoimaloista. Useat eläinlajit kuulevat huomattavasti korkeampia taajuuksia kuin ihminen. Ilmakehän absorptio kasvaa voimakkaasti taajuuden kasvaessa. Tämän johdosta nämä ultraäänet vaimenevat vielä ihmisen kuulemia korkeimpia ääniä nopeammin etäisyyden kasvaessa. Ultraäänien vaikutus rajoittuu siten hyvin pienelle alueelle voimala-alueen sisällä. Tuulivoimapuisto ei siis rajoita maatilatoiminnan jatkumista Rekolan tilalla. Melumallinnusten tulokset ilmoitetaan A-taajuuspainotettuna äänitasona siksi, että A-taajuuspainotus kuvaa hyvin ihmisen kokemaa äänekkyyttä. Taajuuspainotus vastaa parhaiten 60 db vakioäänekkyyskäyrää. Tätä alemmilla äänitasoilla matalat äänet ylikorostuvat mittaustuloksissa ihmisen kokemaan verrattuna. Siten väite on paikkansa pitämätön. On totta, että rakennusten ääneneristävyys on hyvin heikko matalimmilla taajuuksilla ja pahimmassa tapauksessa huoneen mitoista johtuva huoneresonanssi voi jopa kasvattaa äänitasoa hieman ulkona vallitsevaa korkeammaksi. Matalataajuisen melun laskennassa on ilmoitettu äänitasot taajuuksittain sekä rakennuksen ulkopuolelle että sisäpuolelle. Sisäpuolen äänitaso on arvioitu olettaen tiettyä ääneneristävyyttä, joka pienenee taajuuden laskiessa. Tähän arviointiin sisältyy aina tietty epävarmuus, joka on tuloksissa tuotu ilmi. Väite matalien taajuuksien vaimenemattomasta etenemisestä on virheellinen. Ääni vaimenee kaikilla taajuuksilla geometrisesti, eli 6 db etäisyyden kaksinkertaistuessa. Muut äänen etenemiseen vaikuttavat tekijät riippuvat taajuudesta ja niiden aikaansaama lisävaimennus on matalilla taajuuksilla hyvin pieni ja tietyissä tapauksissa, kuten maavaikutus, voi myös vahvistaa ääntä. Tuulivoimaloiden tapauksessa etäisyydet ovat lähimpäänkin voimalaan niin suuria, että geometrisen vaimennuksen vaikutus on matalilla taajuuksilla määräävä. Siten väite matalien äänien etenemisestä miltei vaimentumatta suuria matkoja on täysin perätön. Väitteet matalataajuisen melun lääketieteellisistä vaikutuksista ovat tässä yhteydessä perusteettomia. Todistettaviin vaikutuksiin liittyy aina äänenpainetaso. Alla oleva laskentaesimerkki valaisee asiaa. 7 Pedersen ja Persson Waye (2004, 2007, 2008), Pedersen ja Larsman (2008), Pedersen ym. (2009, 2010), Pedersen (2011), Janssen ym. (2011), Shepherd ym. (2011), Bakker ym. (2012), Nissenbaum ym. (2012), Persson Waye ja Öhrström (2002), Lee ym. (2011), Sakamoto ym. (2013), Bolin ym. (2014)

19 Ihmisen kuuloalue alkaa noin 20 Hz taajuudesta ja sitä matalampia taajuuksia kutsutaan infraääniksi. Näiden havaintokynnys nousee hyvin voimakkaasti taajuuden laskiessa ja siten esimerkiksi 6,3 Hz taajuudella havaintokynnys on keskimäärin noin 104 db. Infraäänien haitallisuudesta on kiisteltyjä tutkimustuloksia. Erään tällaisen mukaan haitallisuutta voi esiintyä jopa 20 db alle havaintokynnyksen olevilla tasoilla. Tiedossa olevien tuulivoimaloiden äänitehotaso kyseisellä taajuudella on valmistajien ilmoitusten mukaan db. Siten jo alle 200 m etäisyydellä tuulivoimalan navasta äänitaso laskee tätä selvästi alemmalle tasolle (61 71) db. Painetasoksi muutettuna 71 db vastaa noin 0,071 Pa painetta. Ilmakehän paine on noin Pa, eli tähän verrattuna alle miljoonasosaa. Normaali matala- ja korkeapaineen välinen ero ilmanpaineessa on suuruusluokaltaan noin 3000 Pa eli noin 3 % ilmakehän paineesta. Valitusperusteen tuulivoimapuiston toiminnan valvonnalle (melumittauksineen) ei perustu sellaisiin säädöksiin, jotka soveltuisivat tämän asian käsittelyyn tai ratkaisemiseen. Valitusperuste tulee jättää kokonaisuudessaan tutkimatta asiaa ratkaistaessa. Valitusperusteen vaade puolueettomasta infraäänitutkimuksesta eivät perustu sellaisiin säädöksiin, jotka soveltuisivat tämän asian käsittelyyn tai ratkaisemiseen. Valitusperuste tulee jättää kokonaisuudessaan tutkimatta asiaa ratkaistaessa. Valituksen perustelusta ote: Voimaloiden yhteisvaikutus Monet asumukset sijaitsevat useamman tuuliturbiinin vaikutusalueella. Kukin voimala muodostaa oman äänilähteensä. Eri voimaloista lähtevien ääniaaltojen kohdatessa ne muodostavat summa-allon (interferenssiaallon). Nämä ääniaallot voivat kohdatessaan vahvistaa tai heikentää toisiaan. Monet asuvat Syrjämäessä, Lauttamäessä ja Valtatie 13:ta varrella Mustalamminmäen- ja Koiramäen voimala-alueiden välisssä. He ovat tällöin kaikkiaan 16 tuulivoimalan summavaikutusten alaisina. Tätä ei melumallinnuksissa ole huomioitu. Amblitudimodulaatiota eli merkillista sykintää ei ole huomioitu milläänlailla (liite 22). Se onkuitenkin tyypillistä suunnitelluille suurille voimaloille. Myöskään Mustalamminmäen- ja Koiralammin tuulivoimavoimaloiden yhteisvaikutusta korkealla sijaitsevan Syrjämäen ja Lauttamäen kylään ei ole selvitetty. Kaava-alueiden reunat sijaitsevat vain noin kolmen kilometrin päässä toisistaan. ( liite 5) ja voimala-alueet liitetään kantaverkkooon yhteisestä sähköasemasta. Alueita pitäisi käsitellä yhtenä hankkeena. Vaadimme niihin ympäristöluvan hakemista. Mikäli asiassa hankitaan uusia selvityksiä ja lausuntoja, pyydämme saada vastata niihin ennen asian ratkaisua. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu on mallinnettu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tulokset on raportoitu YM OH 2/2014 sivujen edellyttämällä tavalla kaavaselostuksen liiteaineistossa olevassa melu- ja varjostusmallinnusten selvityksessä. Äänenpainetasot on mallinnettu Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavassa käyttäen napakorkeuksiltaan 144 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Nordex N131 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso (LWA) on 104,5 db. Mallinnustulosten perusteella melutasot jäävät ohjearvojen alapuolelle kaikkien alueen rakennusten kohdilla. Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, jossa annetaan ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Tässä työssä on sovellettu edellä mainittuja ohjeita. Matalataajuiset äänitasot ovat pääosin ulkonakin alle asuinhuoneiden sisäohjearvojen ja sisällä äänitaso jää kaikissa rakennuksissa alle ohjearvon kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävyys. Koska oletusääneneristävyydellä äänitaso on huonoimmillaankin 10 db ohjearvon alapuolella, on ohjearvon ylittyminen epätodennäköistä huolimatta rakennusten eroista matalien äänien ääneneristävyydessä. Kukin voimala synnyttää toisistaan riippumatta melua, joka koostuu kohinasta eli satunnaisesta paineenvaihtelusta. Tämän kohinan voimakkuus kullakin taajuusalueella ilmoitetaan voimalatyypeittäin lähtötiedoissa. Melulaskennoissa huomioidaan aina kunkin erillisen melulähteen aiheuttama äänenpaine ja ne kaikki lasketaan yhteen. Tuloksessa ilmoitetaan siten aina kaikkien voimaloiden yhteensä synnyttämä äänitaso kussakin kohteessa.

20 Väite interferenssiaalloista on virheellinen. Kohina ei ole siniaaltoa, jossa useampi aalto voi tilanteesta ja paikasta riippuen joko vahvistaa tai heikentää toistaan. Teoriassa sekoitetaan tämä interferenssiaalto tuulivoimalan melun ajoittain esiintyvään sykkivään voimakkuusvaihteluun eli amplitudimodulaatioon. Ilmiön esiintyminen riippuu pääosiin sääolosuhteista. Jos kaksi lähintä voimalaa on kuuntelijaan nähden suunnilleen samalla etäisyydellä, voi tämä melun sykintä ajoittain voimistua ja vaimentua esitetyn interferenssi-ilmiön takia. Jos yksikin voimala sijaitsee kuulijaan nähden selvästi muita lähempänä, ilmiön vaikutus jää hyvin pieneksi. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuulivoimaloiden melumallinnuksen lähtöarvoina tulee käyttää ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön (äänitehotaso) takuuarvoja ( declared value tai warranted level ). Sekä valtioneuvoston päätöksessä että ympäristöhallinnon antamissa ohjeissa määritellään, että mikäli tuulivoimalan ääni sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja tai että se on selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin lisätään 5 db ennen ohjearvoon vertaamista. Uuden melumallinnusohjeistuksen ( YM OH 2/ 2014) mukaan näiden vaikutusten oletetaan lähtökohtaisesti sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niihin liittyvää sanktiota edellytetä tehtäväksi. Koiramäen ja Mustalamminmäen tuulivoimapuiston lähimmät voimalat sijoittuvat noin 5 km:n etäisyydelle toisistaan. Etäisyydestä johtuen yhteisvaikutusta meluvaikutusten osalta ei synny. Mallinnus on siis tehty soveltuvien säädösten ja ohjeiden vaatimusten mukaan ja se täyttää siten MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaatimukset. Valitusperuste sisältää väitteitä, jotka perustuvat joko virheelliseen tietoon tai sellaisiin säädöksiin, jotka eivät sovellu tämän asian käsittelyyn tai ratkaisemiseen. Täten valitusperuste tulee jättää kokonaisuudessaan tutkimatta asiaa ratkaistaessa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Karstulan kunnan päätös Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaavan hyväksymisestä on edellä esitetyillä perustein MRL:n ja muiden soveltuvien säännösten ja ohjeiden mukainen. Tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa laadittua tuulivoimayleiskaavaa varten on kaavoituksen yhteydessä laadittu kattavat selvitykset, joissa on arvioitu hankkeen vaikutuksia muun muassa maisemaan, rakennettuun ympäristöön, luonnonarvoihin ja ympäristöhaittoihin (kuten melu ja välke). Selvitysten johdosta on voitu varmistua siitä, että tuulivoimayleiskaava täyttää MRL 39 ja 77 b :n sisältövaatimukset. Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaava ei myöskään aiheuta maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa ja se kohtelee maanomistajia yhdenvertaisesti. Etäisyys lähimpään asutukseen on kaikilta osin riittävä, huomioiden erityisesti meluja välkemallinnusten tulokset, eivätkä tuulivoimalat rajoita merkittävästi alueella liikkumista tai heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Alueella nykyisin harjoitettava metsätalous ja turvetuotanto voivat jatkua ennallaan. Lisäksi osallistuminen ja vuorovaikutus osayleiskaavan valmisteluun ovat täyttäneet lainsäädännön asettamat vaatimukset. Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaavasta jätetty valitus perusteluineen tulee hylätä perusteettomana. Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle toimitettavat liitteet lausuntoon liittyen: - Valtuuston hyväksymismerkinnällä varustettu värillinen kaavakartta kaavamerkintöineen ja - määräyksineen - Kaavaselostus liitteineen

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Jouttikallion tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset

Jouttikallion tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Innopower OY Jouttikallion tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23440 Raportti 1 (9) Märsylä Janne Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Kaupunki esittää valituksen hylkäämistä

Lisätiedot

KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA MUISTUTUSTEN VASTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21191 MUISTUTUSTEN VASTI Sisällysluettelo 1 Aino Tammela...

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava Lausunnot saapuivat kaavaehdotuksen nähtävänäoloajan Kalajoen kaupunki ilmoitti etukäteen palautteenannosta

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Kooninkallio, Kankaanpää

Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Kooninkallio, Kankaanpää Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Kooninkallio, Kankaanpää Melumallinnus Samir Abboud Raportin otsikko ja kirjoittajat Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Kooninkallio - Melumallinnus

Lisätiedot

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle

Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle KYYJÄRVEN KUNNANHALLITUKSEN LAUSUNTO PEURALINNAN TUULIVOIMAYLEISKAAVASTA JÄTETTYYN VALITUKSEEN Muutoksenhakijat: Riitta ja Timo Heino Asia: 4102 Yleiskaava, valitus Asian

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Pienitaajuinen melu. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 27.01.2015 CGr TBo Tuulivoimapuiston pienitaajuisen melun selvitys.

Pienitaajuinen melu. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 27.01.2015 CGr TBo Tuulivoimapuiston pienitaajuisen melun selvitys. Page 1 of 8 Huittinen-Pienitaajuinen melu- CG150119- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Kiimasuo, Huittinen Pienitaajuinen melu Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Oulun kaupunki Rakennusvalvonta PL Oulun kaupunki. TuuliWatti Oy: Haukiputaan Ketunmaankankaan tuulivoimapuisto

Oulun kaupunki Rakennusvalvonta PL Oulun kaupunki. TuuliWatti Oy: Haukiputaan Ketunmaankankaan tuulivoimapuisto Oulun kaupunki Rakennusvalvonta PL 38 90015 Oulun kaupunki 1 : Haukiputaan Ketunmaankankaan tuulivoimapuisto Suunnittelutarveratkaisuhakemusten täydennys: Päivitetty melu- ja varjostusvaikutusten mallinnus

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ILOMANTSI Kirkonkylä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Päiväys 30.1.2015. KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue

ILOMANTSI Kirkonkylä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Päiväys 30.1.2015. KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue ILOMANTSI Kirkonkylä Päiväys 30.1.2015 KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Ilomantsin Kirkonkylän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Hannu Heiskanen OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT ULPPAANMÄKI OyAb Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 FCG

Lisätiedot

Kerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016

Kerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016 16.11.2015, tark 25.1.2016 Kerhomajankadun kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä

Lisätiedot

Hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöä tuulivoimaloiden lupa-asioissa Yleistä Valitusoikeutta koskevat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) säännökset

Hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöä tuulivoimaloiden lupa-asioissa Yleistä Valitusoikeutta koskevat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) säännökset Hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöä tuulivoimaloiden lupa-asioissa (Vaikka em. otsikko, uudemman oikeuskäytännön vähäisyyden vuoksi aihetta on seuraavassa tarkasteltu vähän laajemmin) Yleistä Tuulivoimaloiden

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 123 26.08.2014 JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL 149/63.631/2014 PJSYMPLK 123 HANKE Kyseessä on kahden tuulivoimalan

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka

Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka Melumallinnus Erkki Heikkola Raportin otsikko ja kirjoittajat Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka - Melumallinnus Erkki Heikkola Numerola Oy Asiakas Ilmatar Luhanka Oy Tiivistelmä

Lisätiedot

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Inarin kunta Seitap Oy 2016 Seitap

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Olemme halukkaita tulemaan esittelemään tarkemmin hanketta se kä keskustelemaan hankkeesta kaavoitukseen liittyvissä asioissa.

Olemme halukkaita tulemaan esittelemään tarkemmin hanketta se kä keskustelemaan hankkeesta kaavoitukseen liittyvissä asioissa. Kunnanhallitus 138 07.11.2012 Kunnanvaltuusto 39 12.11.2012 Kunnanhallitus 9 21.01.2013 Kunnanhallitus 74 15.04.2013 Kunnanhallitus 156 04.11.2013 Kunnanhallitus 4 07.01.2014 Kunnanvaltuusto 4 13.01.2014

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAUKUNKANKAAN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.2.2013 KUNTA Enonkoski 046 KYLÄ Haukiniemi 404 TILA Kurppala 5:2 Möngänkangas 5:18 Päiväsuo 5:28 Keisarinviitta 5:29 Hanikonsiru

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle

Lisätiedot

Lappfjärdin tuulivoimahanke, Kristiinankaupunki

Lappfjärdin tuulivoimahanke, Kristiinankaupunki S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A CPC FINLAND OY Lappfjärdin tuulivoimahanke, Kristiinankaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16589 varjostusmallinnukset GE 2,5 1 (9) Janne Märsylä Sisällysluettelo

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB/OY Molpe-Petalax tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi ympäristöterveysvalvonta Sairaalantie 2 30.3.2015 43100 Saarijärvi

Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi ympäristöterveysvalvonta Sairaalantie 2 30.3.2015 43100 Saarijärvi 1 / 7 Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi LAUSUNTO ympäristöterveysvalvonta Sairaalantie 2 30.3.2015 43100 Saarijärvi HALLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA, Kaavaluonnos Kyyjärvi Kyyjärven kunta

Lisätiedot

TYRINSELÄN TUULIVOIMA- KAAVAEHDOTUKSEN VASTINEET 1 (6) OSAYLEISKAAVA, YPÄJÄ

TYRINSELÄN TUULIVOIMA- KAAVAEHDOTUKSEN VASTINEET 1 (6) OSAYLEISKAAVA, YPÄJÄ TYRINSELÄN TUULIVOIMA- KAAVAEHDOTUKSEN VASTINEET 1 (6) YHTEENVETO JA VASTINEET KAAVAEHDOTUKSEN LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA Nähtävilläoloaika 16.9. 13.11.2015 Lausunnot L1 Lausunnon Varsinais- Suomen

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä Ilkka Niskanen Paljon mielipiteitä, tunnetta, pelkoa, uskomuksia 2 Tuulivoimaa Euroopassa ja Suomessa Maa Pinta-ala km2

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Tekla 2.2.2017 3, liite 1 Tekla 24.5.2017 27, liite 4 OAS 1 (4) ONKIVEDEN NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.10.2016 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAHANKE. Meluselvitys. Lounaisvoima Oy

GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAHANKE. Meluselvitys. Lounaisvoima Oy GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAHANKE Meluselvitys Lounaisvoima Oy 2.4.2013 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT... 4 2.1 Yleistietoa tuulivoimaloiden synnyttämästä melusta... 4 2.2 Laskentamalli...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Hallitusohjelma

Lisätiedot

KOLARI ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 57 RAKENNUSPAIKAT 1,2 JA 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KOLARI ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 57 RAKENNUSPAIKAT 1,2 JA 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KOLARI ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 57 RAKENNUSPAIKAT 1,2 JA 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.10.2010 Seitap Oy 2010 Seitap

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSAN Äkäslompolon asemakaavan laajennus ja muutos koskien Nilivaaran aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (16.01.

KOLARI 2. KUNNANOSAN Äkäslompolon asemakaavan laajennus ja muutos koskien Nilivaaran aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (16.01. 0 KOLARI 2. KUNNANOSAN Äkäslompolon asemakaavan laajennus ja muutos koskien Nilivaaran aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (16.01.2012) KOLARIN KUNTA SEITAP OY 2012 1 Äkäslompolon asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoimalan ääni roottorin lapojen aerodynaaminen ääni ja koneiston

Lisätiedot

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21262 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY V126 x 7 x HH137m

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Pienitaajuinen melu. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev CGr TBo Tuulivoimapuiston pienitaajuisen melun selvitys.

Pienitaajuinen melu. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev CGr TBo Tuulivoimapuiston pienitaajuisen melun selvitys. Page 1 of 8 Alastaro-Pienitaajuinen melu- CG150119- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Alastaro Pienitaajuinen melu Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2015 1 (7) Kaupunginhallitus Kaj/1 2.3.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2015 1 (7) Kaupunginhallitus Kaj/1 2.3.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2015 1 (7) Päätöshistoria Kaupunginkanslia Oikeuspalvelut 18.2.2015 HEL 2014-015615 T 03 01 01 Helsingin hallinto-oikeus Dnro 07835/14/4103 Valituksen keskeinen sisältö

Lisätiedot

TERVETULOA. Steningen Tuulipuiston osayleiskaava. Yleisötilaisuus 21.11.2013 Sauvo

TERVETULOA. Steningen Tuulipuiston osayleiskaava. Yleisötilaisuus 21.11.2013 Sauvo TERVETULOA Steningen Tuulipuiston osayleiskaava Yleisötilaisuus 21.11.2013 Sauvo OHJELMA 18.00 Kahvitarjoilu TILAISUUDEN AVAUS Seppo Allen, Sauvon kunnanjohtaja KAAVAHANKKEEN ESITTELY Anne Karlsson, kaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Päivämäärä 3.11.2014 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

RAPORTTI 16WWE0726 12.6.2013. Raahen eteläisten tuulivoimapuistojen melumallinnus

RAPORTTI 16WWE0726 12.6.2013. Raahen eteläisten tuulivoimapuistojen melumallinnus RAPORTTI 16WWE0726 12.6.2013 Raahen eteläisten tuulivoimapuistojen melumallinnus Sivu 1 (6) Sisältö 1 YLEISTÄ 2 1.1 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu 2012 2 1.2 Tuulivoimamelun mallinnusohjeet 2013 2

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Riihimäen kaupunki Kaavoituspalvelut 18.5.2009, 18.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ...1 2. SUUNNITTELUALUE...1 3.

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSLUPAAN 14-0016-R/ AS OY METSOHOVIN KATETUT TERASSIT/VASTINE VALITUKSEEN 244/00.02.02/2014 VOLTK 17 Juhani Riuttanen

Lisätiedot

PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA

PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA PYHÄJOEN KUNTA PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA Vastine luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteis siin SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25. 11.2014 PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Päivämäärä 3.11.2015 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaava

Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20159 Lausuntojen vastineet, 1 (7) Sisällysluettelo 1 Liikenteen

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Liisa Bergius

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Liisa Bergius Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Liisa Bergius 11.11.2015 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Kaustisen kunta. Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy

Kaustisen kunta. Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy 710 Kaustisen kunta Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy Nikolaintie 6 A 62200 KAUHAVA (06) 434 2300 www.hkminfra.fi Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAHANKE. Meluselvitys. Lounaisvoima Oy

GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAHANKE. Meluselvitys. Lounaisvoima Oy GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAHANKE Meluselvitys Lounaisvoima Oy 24.9.2013 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT... 3 2.1 Yleistietoa tuulivoimaloiden synnyttämästä äänestä... 3 2.2 Laskentamalli...

Lisätiedot