Anttilan kaupunginosan korttelin 42 asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Anttilan kaupunginosan korttelin 42 asemakaavan muutos

2

3 20 A-21 Asuinrakennusten korttelialue. Asuinrakennuksiin on rakennettava harjakatto. Kaksikerroksisten rakennusten kattokaltevuus tulee olla 1:2 ja muiden 1:1,5. Kadun puoleiselle julkisivulle saa sijoittaa vain julkisivulinjasta pääosin sisäänvedettyjä parvekkeita. Kadunpuoleiselta julkisivulta ei saa järjestää pääsisäänkäyntejä asuntoihin. Auton säilytystä varten saa rakentaa yksikerroksisia, pinta-alaltaan korkeintaan100 m² ja runkosyvyydeltään korkeintaan 5,5 m rakennuksia. Muutoin kuin määrättyyn kaavassa osoitettuun talousrakennuksen paikkaan saa tontille rakentaa yksikerroksisia alle 12 m² talousrakennuksia vähintään 2 m päähän tontin rajasta. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Kattojen tulee olla konesaumattua peltiä, paitsi talousrakennuksessa voi käyttää myös bitumikermikatetta. Julkisivumateriaaleina on talousrakennuksissa ja autonsäilytyspaikoissa käytettävä samoja materiaaleja kuin asuinrakennuksessa. Aidat saavat olla korkeintaan 1,2 m korkeita lauta- tai pensasaitoja. Haikarinkadun puoleisella tontinrajalla ei saa toteuttaa lauta-aitaa julkisivulinjan ja katualueen väliin. Autopaikkoja on varattava vähintään 1ap/asunto. Vieraspaikkoja varattava 1 ap jokaista alkavaa 800 k-m² kohti. Kattamattomat autopaikka-alueet on sijoitettava korkeintaan 10 auton kenttiin ja ympäröitävä istutuksin, aitauksin tai matalin muurein. AK-1 Asuinkerrostalojen korttelialue. AK-2 Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuinkerrostalojen korttelialue, jolla 10 % kokonaiskerrosalasta saa rakentaa liiketilaksi. Rakennusten eri sivuilla tulee räystäslistan olla samalla korkeudella ja värin valkoisen tai vaalean. AK-3 Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuinkerrostalojen korttelialue, jolla 10 % kokonaiskerrosalasta saa rakentaa liiketilaksi. Rakennusten eri sivuilla tulee räystäslistan olla samalla korkeudella ja rakennusten värin valkoisen tai vaalean. Tonttia ei saa aidata toista tonttia vastaan muuta kuin rakennustarkastajan luvalla. Lasten ja aikuisten käytössä olevaa vapaaalaa tontilla on osoitettava vähintään 0,5 m² huoneistoalan 1 m² kohti. Autopaikkoja on tonttia varten osoitettava 1 autopaikka/55 m² asuntohuoneistoalaa, 1 autopaikka/20 m² myymälähuoneistoalaa ja 1 autopaikka/40 m² toimistohuoneistoalaa kohti. Autopaikkoja saa sijoittaa pihoille, kellareihin ja maan alle. Rakentamattomat tontinosat joita ei käytetä kulkuteinä tai pysäköintiin on istutettava. Puita saa kaataa vain rakennustarkastajan luvalla.

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20 jätepiste al Länsi-Uudenmaan Osuuspankki tr kt tr II k III IV al sp sp k al ajoluiska kt kioski III II III k II II sp kt sp V k k II Kirkko Liikerakennus 1 K 1 K 1 K 1 K 1 K Nyyrikinkatu Koulukatu Kalevankatu Vihdinkatu Kalliokatu Kullervonkatu Karjalohjankatu Nyyrikinkatu :225 4:257 4:256 4:219 4:218 4:254 4:558 4:276 4:277 4:245 4:244 4:244 4:688 4:253 4:558 4:688 4:571 4:572 4:558 1 ANTTILA 42 u u u AK-55 p ma-ajo NYYRIKINKATU KARJALOHJANKATU KOULUKATU KULLERVONKATU SKOLGATAN NYYRIKKIGATAN KULLERVOGATAN KARISLOJOGATAN +ml250 I +ml250 I ml ml ml au X = Y = 2503 X = Y = M M pv VII VI VI VII VI V V VI

21 LOHJA 1. KAUPUNGINOSA ANTTILA KORTTELIN 42 SEKÄ SIIHEN LIITTYVIEN KATUALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOLLA MUODOSTUU 1. KAUPUNGINOSA ANTTILA KORTTELIT 42 SEKÄ SIIHEN LIITTYVIÄ KATUALUEITA 1:1000 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: AK-55 Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivujen tulee olla korkealuokkaiset. Rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Porrashuoneiden tulee ulottua poikki rakennusrungon tai porrashuoneessa tulee olla valokuilu julkisivupinnassa. Kunkin asuinrakennuksen katujulkisivun parvekkeiden tulee olla sisäänvedettyjä, pihanpuoleisen julkisivun parvekkeet voivat olla myös ulkonevia tai ripustettuja. Pihakannelle ulottuvia parvekepieliä ei sallita. Parvekkeet saavat pihajulkisivussa ulottua vähäisessä määrin sitovan rakennusalan ulkopuolelle. Rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 db. Ilmanotto tulee järjestää siten, että sisäilman laatu ei vaarannu. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakennusalan rajaamalle alueelle rakentaa porrashuoneiden 20 kem²/ kerros ylittävät osat sekä asumista palvelevia yhteistiloja ja teknisiä tiloja yhteensä enintään 15 % maantasokerroksen kerrosalasta. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa pihakannen alle sijoitettavia jätehuolto-, huolto-, varasto-, paikoitus-, teknisiä ja myymälätiloja. Alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat tulee sijoittaa maantasoon tai pihakannen alle siten, että ne ovat helposti saavutettavissa. Tilat saa toteuttaa kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi. Rakentamatta jäävät alueen osat, jota ei käytetä leikkialueeksi tai liikenteeseen, on istutettava. Leikki- ja oleskelualueet on ympäröitävä suojaistutuksilla. Tonttien piha-alueet on rakennettava koko korttelissa yhtenäisesti, eikä niitä saa aidata siten, että yhteiskäytölle aiheutuu haittoja. Viherkannen aitaaminen on suoritettava vähäeleisesti. Torialue toteutetaan korttelin rakentamisen osana siten, että tori muodostaa selkeän, yhtenäisen ja korkealaatuisen kokonaisuuden hallintarajoista riippumatta. Korttelialueelle sijoittuvien liiketilojen huolto järjestetään joko maanalaisen paikoituksen, Karjalohjankadun paikoitusalueen tai katualueen kautta.

22 paikoituksen, Karjalohjankadun paikoitusalueen tai katualueen kautta. Autopaikkoja on rakennettava vähintään yksi autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 85 neliömetriä kohti, Lisäksi on rakennettava yksi autopaikka kutakin liikehuoneistojen, toimisto-, ravintola- ja kokoustilojen kerrosalan 100 neliömetriä kohti. Autopaikoista korkeintaan 7 voidaan sijoittaa Karjalohjankadun varteen. Loput autopaikat sijoitetaan asuinrakennusten kellaritiloihin ja maanalaisiin tiloihin. Maanalainen paikoitus on sallittu kahdessa kerroksessa. Maanpäälliset auton pysäköimispaikat ja tomutuspaikat on ympäröitävä suojaistutuksin tai umpinaisella aidalla ja sijoitettava erilleen leikkialueista.korttelin maanalaisten autopaikkojen rakennusalan kannelle toteutetaan vahvistettu pelastustie sekä piha- ja oleskelualueet. Kortteliin saa tehdä ajoneuvoliittymän Karjalohjankadulta. Kortteliin tehdään pelastustie Kullervonkadulta. Kortteliin ei saa tehdä ajoneuvoliittymää Koulukadulta eikä Nyyrikinkadulta. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. Maanalaisten tilojen materiaalien ja viemäröintijärjestelyjen tulee estää haitallisten aineiden kulkeutuminen pohjaveteen. 3m kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 1 ANTT 53 Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. Kaupungin- tai kunnanosan numero. Kaupungin- tai kunnanosan nimi. Korttelin numero. KULLERVONKA Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. V Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun ml250 I Lukusarja, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku myymälä- ja liiketiloiksi varattavan kerrosalan neliömäärän rakennuksen alimmasta kerroksesta (I) Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. u Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen.

23 rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen. Rakennusala. u Uloke. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. ml Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon myymälä- tai liiketila on rakennettava kiinni. Katu. au ma-ajo p pv Korttelin sisäinen katuaukio/tori. Alueen osa, johon saa sijoittaa maanalaisiin tiloihin johtava ajoluiskan. Pysäköimispaikka. Tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue. Kortteliin on laadittava erillinen sitova tonttijako. LOHJA , KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Miia Ajo vs. kaupunginarkkitehti SAFA Heikki Rouvinen kaavoitusjohtaja Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen. Ari Piirainen kaupungingeodeetti Sirkka-Liisa Manninen suunnitteluavustaja Kaupunginvaltuusto hyväksynyt

24 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 14. PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2011 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Dnro 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Lohjan kaupungin 1. kaupunginosan Anttilan korttelia 42. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Lohjan kaupungin 1. kaupunginosan Anttilan kortteli 42. Kaavanmuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksen ja kaavoitusohjelman hyväksymisen yhteydessä. Asemakaavan muutos on laadittu Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksen maankäytössä: - ympäristölautakunta (kaavoituskatsaus 2008) - ympäristölautakunta (kaavoitusohjelma ) - ympäristölautakunta (OAS) - ympäristölautakunta (asemakaavan muutosluonnos) - ympäristölautakunta (asemakaavan muutosehdotus) Ympäristölautakunta päätti ( ) varata osallisille (MRL 62 ja 63 ) mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen asettamalla Anttilan kaupunginosan keskustakorttelien 42, 47 ja 53 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville (MRA 30 :n mukaisesti). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin MRA 30 :n mukaisesti nähtäville väliseksi ajaksi kaupunkisuunnittelukeskuksen ilmoitustaululle ja kaupungin internetsivuille. Kuulutus laitettiin kaupungin viralliselle ilmoitustaululle, paikallislehtiin ja kaupungin internetsivuille sekä osallisille ilmoitettiin nähtäville asettamisesta kirjeitse. Kaavaprosessin vaiheet, ks. kohta 2.1. Kaavan laatija: vs. kaupunginarkkitehti Miia Ajo arkkitehti SAFA miia.ajo@lohja.fi puh /31

25 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lohjan ydinkeskustassa, harjumaiseman ja kaupallisen keskustan välisellä vyöhykkeellä. Suunnittelualue käsittää Anttilan 1. kaupunginosan korttelin 42. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu myös katualuetta. Suunnittelualue sijaitsee keskeisesti sekä kaupunkirakenteellisesti että maisemallisesti; Vuorisenkatu toimii yhtenä keskustan sisääntuloteistä. Pohjoisessa aluetta rajaa Nyyrikinkatu, idässä Karjalohjankatu, lännessä Koulukatu/ Vuorisenkatu ja etelässä Kullervonkatu. Kaavan rajaus on supistunut luonnosvaiheen jälkeen käsittämään ainoastaan korttelin 42 (luonnosvaiheessa kaavamuutos koski kortteleita 42, 47 ja 53). Rajaus voi tarkentua suunnitteluprosessin aikana. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Anttilan 1. kaupunginosan korttelin 42 (ns. Sokoksen hiekkaparkin) asemakaavan muutoksen tarkoituksena on eheyttää kaupunkirakennetta rakentamisen painopisteen ollessa asuin-, myymälä- ja liiketilarakentamisessa sekä tehdä mahdolliseksi kerrosluvun ja rakennusoikeuden kasvattaminen osana keskustan maankäytön kehittämistä. 2/31

26 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava- aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu Valitun vaihtoehdon perustelut Asemakaavaratkaisun perusteet ja yhteenveto Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus /31

27 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Sijaintikartta 2. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta ( ) 3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4. Maanomistajaluettelo 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( ) 6. Alustavia perspektiivinäkymiä alueelta (Arkkitehtitoimisto Järvinen & Kuorelahti Oy) 7. Vihersuunnitelma (VSU arkkitehtuuri- ja vihersuunnittelu oy) 8a-b. Lohjan keskustan osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy) 9. Vastineet OAS-vaiheessa saatuihin mielipiteisiin ( ) 10. Ote taajamaosayleiskaavaluonnoksesta ( ) 11. Ote keskustan osayleiskaavaluonnoksesta ( ) 12. Vastineet luonnosvaiheessa saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin ( ) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 13. Lohjan keskustan rakennusinventointi 2007 (Katariina Ockenström ) 14. Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo ( ) 15. Pohjatutkimukset ja alustava perustamistapalausunto Maanalainen pysäköintitila, korttelit 42 JA 53 (Geotek Oy/ A. Vuori, rev. A ) 16. Kilpailuohjelma/ Lohjan keskustakorttelien 42 ja 53 asemakaavallinen ideakilpailu Arvostelupöytäkirja / Lohjan keskustakorttelien 42 ja 53 asemakaavallinen ideakilpailu 18. kilpailusivusto: Lohjan keskustan kaupallinen selvitys (Tuomas Santasalo Ky 2006) 20. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys (SITO/ Seppo Karppinen 2006) 21. Lohjan keskusta Korttelien 42 ja 53 ideasuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, LT-Konsultit Oy) 22. Taajamaosayleiskaavan tavoitteet ( ) 23. Keskustan osayleiskaava/ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lohjan vihreä selkäranka (Elina Tirkkonen ) 25. Espoo-Lohja-taajamaliikenneradan asemavaihtoehdot Lohjalla/ Maankäyttötarkastelut ( , tark ) 26. Lohjan keskustan kehittämisen visio 2010 ( ) 27. Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuva 2025 ( ) 28. Tontinluovutuksen tarjouspyyntömateriaali ( ) 29. Taajamaosayleiskaavaluonnos ( ) 30. Keskustan osayleiskaavaluonnos ( ) 31. Keskustan liikenneselvitys (kevät 2011/ Trafix Oy) 4/31

28 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ympäristölautakunta päätti ( ) varata osallisille (MRL 62 ja 63 ) mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen asettamalla Anttilan kaupunginosan keskustakorttelien 42, 47 ja 53 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville (MRA 30 :n mukaisesti). Ympäristölautakunta päätti ( ) hyväksyä osaltaan erillisen liitteen ( ) mukaiset esitetyt vastineet sekä hyväksyä Anttilan 1. kaupunginosan kortteleita 42, 47 ja 53 sekä niihin liittyviä virkistys- ja katualueita koskevan päivätyn asemakaavan muutosluonnoksen sekä päätti asettaa asemakaavan muutosluonnoksen alustavasti nähtäville lausuntojen pyytämistä ja osallisten mielipiteiden esittämistä varten. Ympäristölautakunta (asemakaavan muutosehdotus). 2.2 Asemakaava Kaavamuutosalueen pääasiallinen käyttötarkoitus on keskustamainen asuminen, jota on täydennetty myymälä- ja liiketiloilla. Kaavamuutokseen kuuluu myös katualuetta. Kaavamuutoksen pohjana on yleisen ideakilpailun voittanut suunnitelma Viilto. Asemakaavan muutosluonnoksessa korttelia 42 esitetään voimassaolevan asemakaavan mukaisesti asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Merkittävimmät muutokset ko. korttelissa voimassa olevaan asemakaavaan nähden ovat kerroslukujen, rakennusoikeuden ja liiketilojen lisääminen, rakennusten suuntaaminen sekä pihakannen alle sijoitettava paikoitusalue kahdessa tasossa. Kaavamuutos yhdistää avoimen korttelirakenteen ja olemassa olevien rakennusten suuntaukset luoden keskustan kaduille päätenäkymiä sekä erilaisia katu- ja aukiotiloja. Yhtenäinen maantasokerros myymälä- ja liiketiloineen muodostaa jalustan, jonka päälle asuinlamellit asettuvat vapaasti. Asuinlamellien kattokerroksiin asetetut pientalomaiset asuntomassat on suunnattu järvelle, harjulle ja kirkolle. Pihakansi avaa pitkiä näkymiä harjumaisemaan. Pysäköinti on sijoitettu pihakannen alle kahteen tasoon, kun taas liiketilat sekä asuntojen yhteistilat ja varastot sijaitsevat maantasokerroksessa. Korttelialueelle sijoittuvien liiketilojen huolto tapahtuu maanalaisen paikoituksen tai Karjalohjankadun paikoitusalueen kautta tai kadulta korttelin ulkokehältä. Alue on toteutettavissa vaiheittain. 5/31

29 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueelle on määrä järjestää tontinluovutuskilpailu. Tarjouskilpailun voittajalta pyydetään luonnossuunnitelmat, joiden pohjalta asemakaavanmuutosehdotus ja rakentamistapaohjeet tarkistetaan ja niiden käsittelyä jatketaan. Alueelle on tarkoitus toteuttaa pääosin omistusasuntoja sekä katutasoon myymälä- ja/ tai liiketiloja. Alueen toteuttaminen on mahdollista, kun kaava on saanut lainvoiman ja rakennuslupa on myönnetty. Asemakaavan toteuttaminen riippuu maanomistajista. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalueen laajuus on noin m2. Alue muodostuu rakentamattomasta korttelista. Kaavamuutosalueeseen kuuluu myös katualuetta. Korttelirakenne on vajaakäytössä ottaen huomioon sen keskeisen sijainnin kaupunkirakenteessa. Suurin osa alueesta on nykyisin pysäköintikäytössä. Kaavamuutosalue kuuluu vireillä olevien keskustan osayleiskaavan ja taajamaosayleiskaavan kaava-alueeseen. Asemakaavanmuutos on linjassa edellä mainittujen, vireillä olevien yleiskaavatöiden kanssa Luonnonympäristö Valtaosa kaavamuutosalueesta on ihmisen muokkaamaa ympäristöä; hiekkakenttää, asvalttia ja nurmea. Alueen korkeusasema laskee harjunreunasta alas Nyyrikinkatua kohti siirryttäessä noin 2,5-3 metriä. Alue sijaitsee osin vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesivyöhykkeellä. Pohjavedenpinnan korkeusasemaksi Nyyrikinkadun kohdalla on mitattu +55,23m. Vuonna 2007 on havainnoitu kahdesta pohjavesiputkesta lähellä Nyyrikinkatua pohjavesipinnan tason vaihtelevan välillä N60. Maanpinta viettää pääosin loivasti länsiluoteeseen Nyyrikinkatua kohti. Korttelin eteläosasta maanpinta alkaa nousta jyrkemmin kaakkoa kohti harjun reunaa ylöspäin. Maanpinnan korkeusasema vaihtelee korttelin 42 alueella tasovälillä noin Kallionpinnan taso vaihtelee vastaavasti korttelin 42 alueella tasovälillä /31

30 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Asemakaavan muutosalueella ei ole asukkaita. Alue sijaitsee ydinkeskustassa. Yhdyskuntarakenne Korttelirakenne on vajaakäytössä ottaen huomioon sen keskeisen sijainnin kaupunkirakenteessa. Muutosaluetta ympäröivät etelässä harju ja Harjula, lännessä kauppakeskus Lohjantähti, Vuorisenkadun ja Koulukadun asuinkerrostalot (As Oy Lohjan Harjurinne, As Oy Kullervonrinne), pohjoisessa As Oy Kalevatalo ja Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n Sokos-tavaratalo sekä idässä ja kaakossa Lohjan Helluntailähetys ry:n toimitilat, As Oy Nyyrikinkatu 11-17:n asuinkerrostalot ja Karjalohjankadun omakotitalot (suojelumerkintä sr). Kaupunkikuva Kortteli 42 on rakentamaton. Kaavamuutosalueen välitön lähiympäristö on Lohjalle tyypillisesti eri vaiheissa rakentunutta kaupunkikorttelialuetta, jossa on eri ikäisiä, eri korkuisia ja eri materiaaleista rakennettuja, kaupunkimaisia asuin- ja liikerakennuksia. Ympäröivän rakennuskannan kerrosluku vaihtelee voimassaolevissa asemakaavoissa välillä II-IV. Kaavamuutos tukeutuu olemassa olevien rakennusten suuntauksiin, näkymä-akseleihin ja katujen päätenäkymiin. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat, ks. kohta Asuminen Alue on nykyisin asumatonta, mutta sille on mahdollista toteuttaa eri väestöryhmien keskustamaista elinkaariasumista. Palvelut Alue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Pääosin Nyyrikinkadun varteen on kaavamuutoksessa osoitettu myymälä- ja liiketiloja, jotka palvelevat parhaiten erikoiskauppaa. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alueella ei ole nykyisin työpaikkoja. Alue sijaitsee ydinkeskustassa. Virkistys Alue on mahdollista kytkeä harjun virkistysalueisiin. Liikenne Kaavamuutosalue sijaitsee ydinkeskustassa Koulukadun varrella. Koulukatu/ Vuorisenkatu toimii yhtenä Lohjan keskustan sisääntuloteistä. Ajoneuvoliikenteen osalta keskeistä on liikkumisympäristön turvallisuus ja ilme sekä liikennejärjestelyjen johdonmukaisuus ja selkeys. Rakennettu kulttuuriympäristö 7/31

31 Kortteli 42 on rakentamaton. Tekninen huolto Kaava-alue on liitetty yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. Kortteli liitetään vesihuoltoverkostoon. Sähköverkko rakennetaan pääsääntöisesti katualueille maakaapeleina - muuntajat sijoitetaan pääasiassa yleisille alueille. Lohjan Energiahuolto Oy Loher tulee tarjoamaan liittymismahdollisuutta kaukolämpöön. Tietoliikenneverkkojen toteuttaminen ei rajoita alueen suunnittelua. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alue sijaitsee osin vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesivyöhykkeellä. Pohjavedenpinnan korkeusasemaksi Nyyrikinkadun kohdalla on mitattu +55,23m. Vuonna 2007 on havainnoitu kahdesta pohjavesiputkesta lähellä Nyyrikinkatua pohjavesipinnan tason vaihtelevan välillä N60. Sijainti kaupungin ydinkeskustassa asettaa vaatimuksia ääneneristystasolle sekä melun ja pölyn käsittelylle Maanomistus Kaavamuutosalue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Kilpailualuetta ympäröivät kadut ovat Lohjan kaupungin omistuksessa ja ylläpitämiä. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava- aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan, jossa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi. Yleiskaava, osayleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Kortteli 42 kuuluu vireillä olevien keskustan osayleiskaavan ja taajamaosayleiskaavan kaavaalueeseen. Taajamaosayleiskaava Taajamaosayleiskaavaluonnos hyväksyttiin Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin Lisäksi vuonna 2002 laadittiin keskustan osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy), jotka käsittivät asuntopainotteisen ja liikepainotteisen vaihtoehdon. Niitä käsiteltiin ympäristölautakunnassa ja , ja kaupungin eri toimialoilta pyydettiin lausuntoja. Luonnoksia ei ole käsitelty 8/31

32 lausuntokierroksen jälkeen luottamuselimissä. Luonnokset ovat olleet apuna tarkempia suunnitelmia ja asemakaavoja laadittaessa ennen varsinaisen keskustan osayleiskaavan laatimisen käynnistämistä. Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa asemakaava, jossa käyttötarkoitus on osoitettu merkinnällä AK-3. Kortteli 42 on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Voimassaolevassa asemakaavassa rakennusoikeuksia ei ole ilmoitettu lukuina, vaan ne on korvattu tehokkuusluvuilla (korttelissa 42 tehokkuusluku e=0,60). Likiarvoinen rakennusoikeus korttelin 42 voimassaolevassa asemakaavassa on vastaavasti noin 3557 k-m2. Korttelissa 42 maksimikerrosluku on nykyisin III kerrosta. Voimassa oleva kaava on saanut lainvoiman ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa. Olemassa olevaa rakennusta (Harjula) ei ole suojeltu. AK-3 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen korttelialue, jolla 10 % kokonaiskerrosalasta saa rakentaa liiketilaksi. Rakennusten eri sivuilla tulee räystäslistan olla samalla korkeudella ja rakennusten värin valkoisen tai vaalean. Tonttia ei saa aidata toista tonttia vastaan muuta kuin rakennustarkastajan luvalla. Lasten ja aikuisten käytössä olevaa vapaa-alaa tontilla on osoitettava vähintään 0,5 m² huoneistoalan 1 m² kohti. Autopaikkoja on tonttia varten osoitettava 1 autopaikka/55 m² asuntohuoneistoalaa, 1 autopaikka/20 m² myymälähuoneistoalaa ja 1 autopaikka/40 m² toimistohuoneistoalaa kohti. Autopaikkoja saa sijoittaa pihoille, kellareihin ja maan alle. Rakentamattomat tontinosat joita ei käytetä kulkuteinä tai pysäköintiin on istutettava. Puita saa kaataa vain rakennustarkastajan luvalla. Rakennusjärjestys Lohjan kaupungin rakennusjärjestys on ollut voimassa lähtien. Uusi rakennusjärjestysehdotus on vireillä. Tonttijako ja -rekisteri Alue kuuluu tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen ja vastaa olosuhteita Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelupäätöksiä. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Lohjan arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on valmistunut ja se on hyväksytty kaupunginhallituksen kehittämis- ja elinkeinojaostossa Kaavamuutosalueelle on laadittu vihersuunnitelma mittakaavaan 1:200. Suunnitelmassa on tutkittu korttelialueen pihan käsittelyä ja erityisesti 9/31

33 vaativaan kansirakenne-viherrakentaminen -yhtälöön on kiinnitetty huomiota (VSU arkkitehtuuri- ja vihersuunnittelu oy ). Alueelle on tarkoitus laatia asemakaavaa täydentävät rakentamistapaohjeet. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kortteli 42 kuuluu vireillä olevien keskustan osayleiskaavan ja taajamaosayleiskaavan kaava-alueeseen. Kaavamuutosalueen pohjoispuolisessa korttelissa 36, Nyyrikinkadun varrella, on vireillä asemakaavan muutos. Korttelia 36 on tarkoitus täydennysrakentaa; tavoitteena on kehittää merkittävästi korttelin tehokkuutta ja yleistä kaupunkikuvaa. Korttelin 36 kaavamuutosluonnos on ollut nähtävillä välisenä aikana. Kaavamuutosalueen pohjoispuolisen korttelin 43 nykyinen rakennuskanta on rakentunut pääosin 1960-luvulta lähtien. Tontilla 15 on Sokostavaratalo pysäköintikenttineen ja viereisellä tontilla 16 huoltoasema. Nykyisin korttelin 42 hiekkakentällä toimiva paikoitus tullaan siirtämään SSO:n tontille kortteliin 43. Kyseisillä tonteilla on muutospaineita, ja nykytilanne tullee muuttumaan. Selvitykset, inventoinnit Alueen perustamisolosuhteista on teetetty selvitys, ks. Pohjatutkimukset ja alustava perustamistapalausunto - Maanalainen pysäköintitila, korttelit 42 JA 53 (Geotek Oy/ A. Vuori, rev. A ). Taajamaosayleiskaavatyöhön liittyen on laadittu Espoo-Lohjataajamaliikenneradan asemavaihtoehtojen maankäyttötarkastelut ( , tark ). Lohjan keskusta-alueesta on laadittu kaupallinen selvitys (Lohja keskustan kaupallinen selvitys/ Tuomas Santasalo Ky 2006). Lohjan keskusta-alueesta on laadittu pysäköintiselvitys (Lohjan keskustan pysäköintiselvitys/ SITO/ Seppo Karppinen 2006). Lähiympäristöä on tarkoitus kehittää myös paikoitusjärjestelyiden osalta; keskustan pysäköintiselvityksessä 2006 on tutkittu yhtenä paikoituslaitoksen sijoitusvaihtoehtona Sokoksen korttelia 43. Mikäli kortteli 42 otetaan asuinkäyttöön, tulisi sen noin 130 autopaikkaa sijoittaa Sokoksen kortteliin tutkittavaan pysäköintilaitokseen. Keskustan liikenneselvitys valmistuu keväällä 2011, kaavatyö on linjassa selvitystyön tuloksien kanssa. Alueen erilaisia ratkaisumalleja on tutkittu vuonna 1998 korttelien 42 ja 53 osalta ideasuunnitelmatasolla (Lohjan keskusta Korttelien 42 ja 53 ideasuunnitelma / Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, LT- Konsultit Oy). 10/31

34 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavamuutos on tarpeen kaupunkirakenteen eheyttämiseksi, kaupunkikuvan kohentamiseksi ja rakennusoikeuden kasvattamiseksi osana keskustan maankäytön tehostamista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavanmuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksen ja kaavoitusohjelman hyväksymisen yhteydessä sekä erillisellä kuulutuksella. - ympäristölautakunta (kaavoituskatsaus 2008) - ympäristölautakunta (kaavoitusohjelma ) - kaupunginhallituksen kehittämis- ja elinkeinojaosto (kaavoituskatsaus 2008) - kaupunginhallituksen kehittämis- ja elinkeinojaosto (kaavoitusohjelma ) - ympäristölautakunta (OAS) Ympäristölautakunta päätti ( ) varata osallisille (MRL 62 ja 63 ) mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen asettamalla Anttilan kaupunginosan keskustakorttelien 42, 47 ja 53 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville (MRA 30 :n mukaisesti). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin MRA 30 :n mukaisesti alustavasti nähtäville väliseksi ajaksi kaupunkisuunnittelukeskuksen ilmoitustaululle ja kaupungin internetsivuille. Kuulutus laitettiin kaupungin viralliselle ilmoitustaululle, paikallislehtiin ja kaupungin internetsivuille sekä osallisille ilmoitettiin nähtäville asettamisesta kirjeitse Osalliset Osalliset on esitetty maanomistajaluettelossa (liite 4) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 5) Vireille tulo Kaavanmuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu muutosalueen asukkaille viikolla 03/ 2009 kirjeitse ja kaikille osallisille kuulutuksin viikolla 03/ Kaavanmuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu myös Lohjan kaavoituskatsauksen yhteydessä. 11/31