Loviisan kaupunki. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 2

3 Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

4 Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Julkaisija: Loviisan kaupunki Taitto: Maria Lindroos Kuvat: Kansikuva, koulukeskus, Tessjö skola, Olavi Kaleva/Peak press

5 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus 6 Loviisan kaupungin organisaatio ja henkilöstö 8 Kaupunginvaltuusto 9 Vaalit 11 Tarkastuslautakunta 11 Kaupunginhallitus 13 Henkilöstö 15 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS 16 Toimintakertomusraportointi 20 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 23 KONSERNITILINPÄÄTÖS 29 Kuntakonsernin toiminta ja talous 30 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 35 YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO 36 Hallintopalvelut 39 Talouspalvelut 44 Kehittämispalvelut 47 PERUSTURVAKESKUS 50 Hallinto ja terveyden edistäminen 53 Lasten ja nuorten palvelut 55 Työikäisten palvelut 59 Senioripalvelut 65 Alueelliset palvelut 70 SIVISTYSKESKUS 72 Hallinto ja kehittäminen 77 Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut 80 Koulutus 84 Lukio- ja ammatillinen koulutus 87 Vapaa sivistystyö 89 Vapaa-aikatoimi 91 Museo- ja kulttuuritoimi 93 Kirjastotoimi 94 TEKNINEN KESKUS 96 Hallinto-, talous ja toimistopalvelut 98 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 100 Kaupunkisuunnittelu 102 Rakentaminen ja ylläpito-osasto 105 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 107 Tuloslaskelman toteutuminen 110 Investointien toteutuminen 112 Rahoitusosan toteutuminen 118 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 119 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 121 LIITETIEDOT 131 LOVIISAN VESILIIKELAITOS 143 VESILIIKELAITOKSEN TOIMINTA VASTUUALUEITTAIN 146 Hallinto 146 Vesi 146 Jätevesi 147 Tilinpäätöslaskelmat 150 Liitetiedot 155 Allekirjoitus ja merkinnät 161 Luottelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista 162 5

6 6 Kaupunginjohtajan katsaus Olavi Kaleva, kaupunginjohtaja Vuosi 2014 oli Loviisan kaupungin tuloksen kannalta hyvä. Kaupungin tulos oli noin 6,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vaikka talousarvio oli laadittu 1,79 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Näin suuri kirjanpidollinen ylijäämä johtui Loviisan sataman yhtiöittämisestä. Vaikka tilinpäätös osoittaakin reilua ylijäämää, moni talouden tunnusluku heikkeni vuoteen 2013 verrattuna. Vuosikate per asukas laski 223,80 euroon edellisen vuoden tilinpäätöksessä sen ollessa peräti 559,20 euroa per asukas. Myös omavaraisuusaste laski 60,4 %:iin, mitä ei kuitenkaan voida pitää vielä huonona. Niin ikään vuosikateprosentti laski lukuun 92,1 %, kun tunnusluvun arvoa 100 % pidetään tulorahoituksen kannalta riittävänä. Vaikka talouden tunnusluvut heikkenivät, voidaan myönteisenä asiana nähdä kuitenkin toimintakulujen maltillinen kasvu, joka jäi noin yhteen (1) prosenttiin. Sitä vastoin verotulot vähenivät noin 2,3 miljoonaa euroa ja valtionosuudetkin noin 1,45 miljoonaa euroa. Koska tulevaisuuden haasteet liittyvät pitkälti talouteen ja siellä tulorahoituksen riittävyyteen ja menojen hillitsemiseen ja karsimiseen, vuonna 2013 hyvin käyntiin lähtenyttä talouden tasapainottamisohjelmaa tulee jatkaa tavoitteena sellaiset rakenteelliset uudistukset, jotka vahvistavat taloudellista asemaamme tulevina vuosina. Olemme vielä taloudellisessa mielessä kohtuullisen hyvässä tilanteessa onhan meillä kertynyttä ylijäämää vajaa 16,2 miljoonaa euroa, eli asukasta kohden laskettuna euroa ja lainaakin vain euroa asukasta kohden. Tästä huolimatta toimintojen kustannustehokkuuteen ja rahoituksen riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muutoin on vaarana, että eräänlaisina taloudellisina puskureina toimivat kertyneet ylijäämät on kulutettu muutamassa vuodessa loppuun. Vuoden 2014 toimintaa leimasivat suuret rakenteelliset uudistukset, kuten kuntarakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus (ns. sote-uudistus) sekä valtionosuusuudistus. Sote-uudistus odottaa vielä lopullista hyväksyntää eduskunnalta. Kunnat ottivatkin useaan otteeseen vuoden aikana kantaa näihin mittaviin uudistuksiin. Vuoden 2014 aikana valmistuivat Itä-Uudenmaan kuntarakenneselvitys sekä Loviisan ja Lapinjärven kuntarakenneselvitys. Selvitysten pohjalta kaupunginvaltuusto päättää maaliskuussa 2015, johtavatko selvitykset jatkoneuvotteluihin kuntaliitossopimuksesta vai jatkaako Loviisa myös tulevaisuudessa itsenäisenä kuntana. Vuoden 2014 aikana yhteistyötä ja vuorovaikutusta yrittäjien ja yrittäjäyhdistyksen kanssa lisättiin. Seudullinen elinkeino-ohjelma valmistui vuoden aikana ja vuoropuhelu ja suunnittelu mm. keskustan kehittämiseksi yhteistyössä yrittäjien kanssa aloitettiin. Loviisan läntisen liittymän kehittäminen voimistui vuonna 2014, kun ensimmäinen yrityskohde alueelle valmistui ja kahden muun yrityskiinteistön rakentaminen aloitettiin. Vaikka vuoden 2014 aikana tapahtui paljon myönteistä elinkeinoelämän puolella, myös elinkeinopoliittisia takaiskuja koettiin, kuten Schneider Electricin päätös siirtää toiminnot Tanskaan ja Puolaan. Tämä merkitsee, että kaiken kaikkiaan noin 100 loviisalaista jää tehtaalta työttömäksi. Tilanteen johdosta Loviisan kaupunki haki valtiolta äkillisen rakennemuutosalueen statusta, joka sille myönnettiin vuodeksi Yhteistyössä Schneider Electricin, kehittämisyhtiöiden ja valtion kanssa Loviisan kaupunki pyrkii aktiivisesti löytämään keinoja työntekijöiden uudelleentyöllistämiseksi ja uuden yritystoiminnan löytämiseksi sekä investointien suuntaamiseksi korvaamaan muun muassa työpaikkamenetyksiä.

7 7 Haluan kiittää kaikkia kaupungin palveluksessa olevia, niin työntekijöitä kuin luottamushenkilöitä, sekä yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Haasteet Loviisan kaupungin talouden ja toiminnan kehittämiseksi jatkuvat. Uskon kuitenkin, että hyvällä yhteistyöllä ja määrätietoisella kehitysmyönteisellä asenteella saamme vielä paljon hyvää aikaiseksi. Olavi Kaleva kaupunginjohtaja Asukasmäärä ruotsinkieliset suomenkieliset ja muut kieliryhmät asukasmäärä Toimintakulut 110,7 milj. euroa 2 % 1 % 1 % 2 % 8 % Perusturva Sivistys Tekninen 12 % Yleinen ja konserni 51 % Ruokahuolto Siivous 23 % Vesiliikelaitos Verotulot /asukas Lainakanta /asukas Tilikauden yli-/alijäämä Kertynyt ylijäämä /

8 8 Loviisan kaupungin organisaatio ja henkilöstö

9 9 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston työskentely 2014 Haluan kiittää kaupungin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä menneestä vuodesta Vuosi 2014 oli taloudellisesti huomattavasti ennakoitua parempi päättyen peräti 6,6 miljoonan euron ylijäämään. Loviisan kaupunki on ollut mukana kuntarakennelain velvoittamassa Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksessä sekä vapaaehtoisesti Loviisan ja Lapinjärven kuntaliitosselvityksessä. Vuoden 2014 aikana on pidetty kaupunginvaltuuston iltakouluja mm. kouluverkkoselvityksestä ja sataman yhtiöittämisestä sekä Itä-Uudenmaan kuntien yhteisiä valtuustoseminaareja kuntarakenneselvityksistä. Kuluneen vuoden 2014 suurin hanke oli suomenkielinen koulukeskus, joka valmistui kesän aikana ja lukukausi päästiin aloittamaan uusissa tiloissa elokuussa Merkittävää oli myös uuden E18-moottoritien valmistuminen välillä Koskenkylä Loviisa ja Valkon satamatoimintojen yhtiöittäminen Loviisan Satama Oy:ksi. Mielestäni nyt katseet tulee kiinnittää tulevaisuuteen ja nähdä Loviisa mahdollisuuksien paikkakuntana. Kaupunki voi omalla toiminnallaan antaa myönteisiä signaaleja ja valaa uskoa tulevaisuuteen sekä luoda edellytyksiä yritysten syntymiselle ja uusien asukkaiden muuttovirralle Loviisaan. Me kaikki, sekä luottamushenkilöt että kaupungin työntekijät, kuten myös kaikki kaupungin asukkaat, toimimme Loviisan käyntikortteina maailmalla. Vaikka kaupungin peruspalvelut ovat tällä hetkellä kaupungin kokoon nähden hyvässä kunnossa, tulee varmistua siitä, että palvelut ovat hyvät ja kilpailukykyiset myös tulevaisuudessa. Valtuustotyön haasteet ovat suuret ja tulemme tekemään parhaamme, jotta Loviisa myös tulevaisuudessa olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvässä kunnossa. Arja Isotalo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuusto Loviisan kaupungin valtuustossa on 59 valtuutettua valtuustokaudella Valtuusto kokoontui 12 kertaa vuonna 2014 ja teki päätöksen 159 asiakohdassa. Kaupungin valtuustossa toimi puheenjohtajana Arja Isotalo, (SDP), I varapuheenjohtajana Petra Paakkanen (RKP), II varapuheenjohtajana Kari Hagfors (KOK).

10 10 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) C10 Valtuusto (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄL- KEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % LOVIISAN KAUPUNGINVALTUUSTO 2014 RKP Liljestrand, Tom Heijnsbroek-Wirén, Mia Karlsson, Mikael Alm, Agneta Lindfors, Leena Paakkanen, Petra Stenvall, Patrik Björkman-Nysten, Nina Rosenberg, Thomas Ekebom-Jönsas, Benita Andersson, Otto Turku, Roger Skog, Kim Björklöf, Johan Bäcklund, Lars Björkell, Jan-Eric Grundström, Maria Hansson, Kenneth Lönnfors, Torbjörn Hydén, Pia Karlsson, Håkan Willner, Stefan Mether, Cosmo Lindholm, Glenn Meriheinä, Thérèse SDP Isotalo, Arja Grönberg, Merja Lappalainen, Kalevi Tähtinen, Keijo Lohenoja, Pertti Eriksson, Mats Kekkonen, Jari Holmström, Eeva Laitinen, Åke Wilenius, Yvonne Ekström, Veikko Hämäläinen, Satu KOK Hagfors, Kari Lepola, Janne Pere, Nina Erämaja, Elias Karvonen, Juha Melamies, Päivi Antas, Camilla Haverinen, Katri Pekkola, Janne PERUSSUOMALAISET Väkevä, Antti Fellman, Atte Lång, Saara Peltoluhta, Vesa Kouvo, Katja Järvinen, Paula VIHREÄT Ilvetsalo-Koskinen, Sonja Noroviita, Timo KESKUSTA Eloranta, Kimmo VASEMMISTOLIITTO Lindell, Armi Träskelin, Jerry Eriksson, Sari SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) Sihvonen, Jarmo

11 11 Vaalit Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Vuoden aikana järjestettiin EU-vaalit. Keskusvaalilautakunta piti vuonna kokousta. Loviisan äänioikeutetuista äänioikeuttaan käyttivät europarlamenttivaaleissa 42,8 prosenttia (koko Suomi 39,10 %). Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) C6 Vaalit (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄL- KEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot % josta sisäiset Toimintakulut % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Tarkastuslautakunta Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2014 Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta perehtyi arviointisuunnitelman ja -ohjelman mukaisesti kaupungin hallintoon ja toimialojen toimintaan. Tarkastuslautakunta on seurannut ja arvioinut kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista, hallinnon toimivuutta ja kaupungin talouden kehitystä vastuualueiden raportoinnin ja johtavien viranhaltijoiden lautakunnalle antamien selvitysten pohjalta. Kaupunginvaltuuston kaudelle valitsemana tilintarkastusyhteisönä toimii JHTT -yhteisö BDO Audiator Oy ja tilikaudella 2014 vastuullisena tilintarkastajana JHTT Krister Rehn. Lautakunnan avustamis- ja sihteeritehtävät ostettiin tilintarkastusyhteisöltä. Tarkastuslautakunta on pitänyt vuonna 2014 yhteensä 9 kokousta. Lakisääteinen tilintarkastus on suoritettu JHTT-tilintarkastusyhteisön toimesta, ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus sekä tilintarkastajan laatima tilintarkastuskertomus vuodelta 2013 käsiteltiin kaupunginvaltuustossa

12 12 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) C8 Tarkastuslautakunta (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄL- KEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut % josta sisäiset Toimintakate % josta sisäiset Toimintakate ulkoinen % LOVIISAN TARKASTUSLAUTAKUNTA 2014 Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Pertti Lohenoja, puheenjohtaja SDP Jaakko Isotalo SDP Kari Hagfors, varapuheenjohtaja KOK Lisbeth Konttinen KOK Berndt-Gustaf Schauman RKP Tony Granström RKP Raili Äijö RKP Nina Lundström RKP Auli Lehto-Tähtinen SDP Kielo Kallio-Taponen SDP Mari Ståhls KOK Pertti Ajomaa KOK Immo Stenberg PS Veli-Matti Mettinen PS

13 13 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen työskentely 2014 Uuden Loviisan viides toimintavuosi 2014 oli erityisen työntäyteinen varsinkin johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. Epävarmuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta jatkui, valtio ajoi kunnat entistä ahtaammalle ja yritysten lakkauttamiset koettelivat myös Loviisaa. Kaupunki oli mukana kahdessa kuntarakenneselvityksessä: laajassa, koko itäistä Uuttamaata koskevassa selvityksessä sekä Loviisan ja Lapinjärven yhdistymisselvityksessä. Erityisesti ensin mainittuun liittyi runsaasti työryhmä- ja ohjausryhmäkokouksia itäisen Uudenmaan eri kunnissa. Hiljattain yhdistymisen läpikäyneessä Loviisassa selvitykset tutuivat monista hieman turhauttavilta, koska aikaa olisi tarvittu myös oman kaupungin kehittämiseen. Selvitykset tarjosivat kuitenkin uusia yhteistyömahdollisuuksia ja niistä saatiin hyödyllistä tietoa, jota tulee nyt käyttää tehostettaessa omaa toimintaa. Kouluverkkoselvitys oli suuri keskustelun aihe sekä omassa hallinnossa että mediassa. Siihen osallistuivat aktiivisesti myös vanhemmat ja kylien asukkaat. Kiitokset sangen perusteellista työtä tehneelle kouluverkkotyöryhmälle! Prosessi ja sen jälkeinen kaupunginvaltuuston päätös osoittavat, että yleisesti vallalla oleva keskittämisinto ei ole Loviisan linja, vaan pienet koulut ja kylien elinvoima asetetaan etusijalle. Valkon sataman yhtiöittämisen valmistelu oli kaupunginhallitukselle suuri kysymys. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen ja uusi Loviisan Satama Oy aloitti toimintansa 1.9. Vuoden aikana aktivoitui myös rakentaminen läntisen liittymän alueella. Keskukset noudattivat hyvin kaupunginhallituksen ohjeita vuoden 2015 talousarviota laadittaessa. Talousarvio ja tasapainotusohjelma hyväksyttiin siten ilman, että kaupunginvaltuusto teki niihin suurempia muutoksia. Ikäihmisten asumisen kehittämisestä tuli lähivuosien investointien painopiste. Kaupunginhallituskauden lähestyessä loppuaan halusimme siivota pöydän, jotta uudelle kaupunginhallitukselle saataisiin mahdollisimman hyvä lähtötilanne. Kiitos koko kaupunginhallitukselle hyvästä yhteistyöstä ja erityisesti hallintojohtajalle siitä, että saimme käsiteltyä niin runsaasti asioita vuoden lopulla. Ikuisuuskysymykseksi muodostunut vapaa-ajan rantatonttien myynti hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa. Aktiivinen elinkeinoelämän etujen valvonta oli tuloksellista ja valtioneuvosto myönsi Loviisalle äkillisen rakennemuutoksen alueen statuksen. Haluan esittää kiitokseni kaikille luottamushenkilöille ja viranhaltijoille hyvästä yhteistyöstä vuosina sekä ennen kaikkea kiittää kaupungin koko henkilöstöä kovasta ja tinkimättömästä työstä kuntalaistemme parhaaksi. Tom Liljestrand kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallitus Loviisan kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kokouksiin voivat osallistua myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston jäsenet ja heillä on näissä läsnäolo- ja puheoikeus. Kaupunginhallitus kokoontui 22 kertaa vuonna 2014 ja teki päätökset yhteensä 340 asiakohdassa. Kaupunginhallituksessa toimi puheenjohtajana Tom Liljestrand (RKP), I varapuheenjohtajana Janne Lepola (KOK) ja II varapuheenjohtajana Merja Grönberg (SDP). Kaupunginhallituksessa toimi esittelijänä kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ja sihteerinä hallintojohtaja Kristina Lönnfors.

14 14 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden C11 Kaupunginhallitus (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA- MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄLKEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot % josta sisäiset Toimintakulut % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Poistot ja arvonalentumiset -5 LOVIISAN KAUPUNGINHALLITUS 2014 Puheenjohtajisto Puheenjohtaja Tom Liljestrand, RKP I varapuheenjohtaja Janne Lepola, KOK II varapuheenjohtaja Merja Grönberg, SDP Varsinaiset jäsenet Ruotsalainen kansanpuolue Tom Liljestrand Mia Heijnsbroek-Wirén Mikael Karlsson Agneta Alm Leena Lindfors Suomen sosialidemokraattinen puolue Merja Grönberg Veikko Ekström Kansallinen kokoomus Janne Lepola Nina Pere Perussuomalaiset Vesa Peltoluhta Vasemmistoliitto Armi Lindell Henkilökohtaiset varajäsenet Kim Skog Nina Björkman-Nystén Roger Turku Johan Björklöf Benita Ekebom-Jönsas Eeva Holmström Harri Hakala Juha Karvonen Camilla Antas Saara Lång Marita Peltokorpi

15 15 Henkilöstö Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Hallintopalvelut Talouspalvelut Kehittämispalvelut Perusturvakeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus Yhteensä Yhteensä henkilöllä oli päätoiminen palvelusuhde Loviisan kaupunkiin. Näistä oli vakituisia 887 ja 230 määräaikaisia. Henkilöstön kokonaismäärä on laskenut edellisvuodesta yhteensä 24 henkilöllä. Suurin vähennys on tapahtunut vakituisten palvelussuhteiden määrässä. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä oli vuoden lopussa samalla tasolla kuin aikaisemmin. Sivuvirat ja tehtävät ovat vähentyneet merkittävästi ja niiden määrä oli vuoden lopussa 112. Kaikki palvelussuhteet huomioiden on henkilöstön määrä vähentynyt 57 henkilöllä. Vuoden lopussa oli kolme työntekijää oppisopimussuhteessa ja tukityöllistettyjä oli 11. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli yhteensä 14. Omaishoitajia, perhehoitajia ja kotihoidon kuntalisän saajia oli vuoden 2014 aikana keskimäärin 277. Kokouspalkkiota maksettiin yhteensä 260 luottamushenkilölle. Kokonaispalkkamenot sivukuluineen olivat 48,9 miljoonaa euroa. Palkkamenot pienenivät n. 0,5 miljoonalla eurolla (n. 1 %) edellisvuodesta. Todellisuudessa palkkakustannusten vähennys on ollut hieman suurempi, kun otetaan huomioon kunta-alan palkankorotukset sekä työnantajan sivukulujen nousun. Henkilökunnasta suurin osa (82,3 %) oli naisia. Miesten osuus on kasvanut selvästi kuluneen vuoden aikana. Henkilöstön keski-ikä oli 46,4 vuotta, mikä on pysynyt muuttumattomana vuodesta Sairauspoissaolojen määrä on kokonaisuudessaan pysynyt samalla tasolla kuin Suhteutettuna henkilöstömäärään sairauspoissaolot olivat 13,0 työpäivää/työntekijä. Sairauspoissaolojen määrä on kasvanut hieman perusturvakeskuksessa sekä kehittämispalveluissa. Työterveyshuollon kustannukset ovat vähentyneet noin eurolla. Vuonna 2014 jäi 36 henkilöä eläkkeelle. Kuudessa tapauksessa johtui eläke työkyvyttömyydestä. Ennenaikaisten eläkkeiden osuus on hieman vähentynyt vuodesta Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,2 vuotta.

16 16 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätöksistä kerättyjen ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 1,86 miljardia euroa positiivinen. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 miljardia euroa, joka on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Tulos ilman yhtiöittämistä on siten noin 440 miljoonaa euroa ja se on parantunut edellisen vuoden luvuista vain reilut 100 miljoonaa euroa. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kuntasektorilla kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä koko Suomen tasolla on ollut 1,2 miljardia euroa. Kuntaliiton tiedotteen mukaan kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonaa euroa ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonaa euroa. Peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Kiinteistö- ja yhteisöverotulot kasvoivat Suomen kunnissa keskimäärin yli 10 prosenttia. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee hieman veronkorotuksia. Väestön ikääntyminen lisää kuitenkin palvelujen kysyntää ja samanaikaisesti kuntien vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa lisätään. Tilinpäätösten 2014 vuosikatteet olivat Suomessa negatiivisia 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli peräti 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Heikosta verotulokehityksestä ja valtionosuusleikkauksista johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja ja kunnat velkaantuivat. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen ja kunnilla on nyt lainaa keskimäärin euroa jokaista asukasta kohti. Vastaava luku tilinpäätöksessä 2013 oli euroa. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten sillä on vaikutusta myös kuntien tuloveroihin ja niiden ennustetaan kehittyvän jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti. Väestön vanheneminen lisää palvelutarvetta. Vaarana tulee olemaan se, että kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu yhä voimakkaana. Kunnallisveroihin tulee kohdistumaan suuria korotuspaineita ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään. Kuntaliiton mukaan kuntien on edelleen tehostettava toimintaansa ja lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Ilman kuntien tulopohjan laajentamista sekä valtion taholta tulevien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla.

17 17 Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n ennusteiden mukaan taloudessa on kuitenkin pientä valoa näköpiirissä, mutta siitä huolimatta pitkä taantuma jatkuu ja julkisen talouden tila on niin huono, että edessä on ikäviä ja kivuliaita päätöksiä. Vuonna 2015 Suomen BKT:n arvioidaan kasvavan vain 0,8 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa vastaavan kasvun ennustetaan olevan lähes kolmen prosentin luokkaa. Suomen 0,8 prosentin kasvu edellyttää kuitenkin sitä, että euroalueen elpyminen jatkuu ja että Suomen vienti säilyttää markkinaosuutensa. Julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä syvenee ja julkinen velkaantuneisuus kasvaa selvästi. Vuonna 2015 julkisen velan ennustetaan kohoavan valtion ja kuntien suurten alijäämien myötä 62,8 prosenttiin. Silloin se ylittää reilusti EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen suurimman sallitun 60 prosentin velkaantumistason. Oman alueen taloudellinen kehitys Heikko talouskehitys ja poikkeuksellisen suuret valtionosuusleikkaukset näkyvät myös Itä-Uudenmaan kuntien talouden hoidossa. Loviisan kaupungin ei tarvinnut vielä talousarvioon 2015 nostaa kunnallisveroprosenttia, mutta ellei kuluja saada karsittua, veroprosentin nosto on hyvin todennäköistä tulevassa talousarviossa. Toimintoja on tehostettu tarmokkaasti ja henkilöstön määrää on voitu vähentää eläköitymisien myötä. Tästä huolimatta on velkataakka kasvanut 478 euroa asukasta kohden verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen. Loviisan kaupunki on ollut mukana kuntarakennelain velvoittamassa Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksessä sekä vapaaehtoisessa Loviisan ja Lapinjärven kuntaliitosselvityksessä. Taustalla molemmissa selvityksissä on väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvaminen ja yhä niukkenevat taloudelliset resurssit. Lisäksi suunnitteilla olevalla sote-uudistuksella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia kaupungin talouteen ja taloudenhoitoon, sillä sosiaali- ja terveystoimen menot ovat 51 prosenttia kokonaismenoista. Loviisan väkiluku on vuodessa vähentynyt ennusteen mukaan 26 henkilöllä. Työttömyysaste oli joulukuussa 11,5 prosenttia, kun se edellisen vuoden vastaavana aikana oli 11 prosenttia. Loviisan kaupungille on myönnetty äkillisen rakennemuutoksen status vuodelle TP 2014 TP2013 TP 2012 TP 2011 TP TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 avoimet työpaikat yli vuoden alle 25 v

18 18 Loviisan kaupungin tulos Loviisan kaupungin tulos ennen tilinpäätössiirtoja on 6,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Merkittävin positiiviseen tulokseen vaikuttanut seikka on satamatoimintojen yhtiöittäminen, josta saatiin kirjanpidollista voittoa 6,8 miljoonaa euroa. Loviisan kaupungin ja Loviisan Vesiliikelaitoksen yhteenlaskettujen tuottojen ja kulujen erotus on siten noin euroa alijäämäinen. Yksittäisenä eränä erikoissairaanhoidon menot ylittyivät HUS:n osalta noin euroa ja Carean osalta euroa. Henkilöstökuluista saatiin vastaavasti säästöjä. Vesiliikelaitos korotti vesimaksuja tilikauden aikana ja sai lisäksi tuntuvan hinnanalennuksen Loviisanseudun Vesi Oy:ltä, mistä johtuen Vesiliikelaitos pysyi budjetissa ja teki euron ylijäämäisen tuloksen. Verotulot ja valtionosuudet vähenivät yhteensä 3,8 miljoonaa euroa verrattuna tilinpäätökseen Verotulot vähenivät 2,3 miljoonaa euroa (-3,6 %) ja valtion osuudet 1,5 miljoonaa euroa (-5,5 %). Loviisan kaupunki saa verotuloja euroa asukasta kohden. Verrattuna edelliseen vuoteen laskua on 3,4 % (TP 2013: euroa verotuloja per asukas). Loviisan kaupungin verotulot asukasta kohden ovat edelleen korkeammat kuin Manner-Suomen kunnissa keskimäärin ja tilinpäätöksessä 2014 valtionosuutta onkin vähennetty euroa kuntien välisestä tasauksesta johtuen. Loviisalle maksettu valtionosuus oli 24,8 miljoonaa euroa tilinpäätöksessä Myös uusi, vuonna 2015 voimaan astuva valtionosuuslaki tarkoittaa Loviisan kaupungin osalta lisäsäästötavoitetta, sillä ydinvoimaloiden kiinteistöveroista on siirretty 50 prosenttia tasausjärjestelmän piiriin. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Loviisan kaupungin ja Loviisan Vesiliikelaitoksen yhteen laskettu vuosikate tipahti 8,7 miljoonasta eurosta 3,5 miljoonaan euroon. Vuosikate laski 335 euroa per asukas verrattuna viime vuoteen. Tulorahoitus ei siten riitä kattamaan poistoja, jotka tilinpäätöksessä 2014 ovat 3,8 miljoonaa euroa. Jatkossa on sekä tulorahoitusta lisättävä että investointimenoja karsittava. Positiivisena asiana voidaan kuitenkin todeta kulukurin pitäneen keskuksissa. Ulkoiset toimintakulut ovat alentuneet 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2014 talousarviovalmistelussa sovittiin noin kuuden miljoonan euron tasapainottamisohjelmasta vuosille ja tämän työn aloittaminen näkyi jo tilinpäätöksessä 2013 ja näkyy edelleen tilinpäätöksessä 2014 siten, että keskuksissa noudatetaan tiukkaa taloudenpitoa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että säästämisellä ei enää saavuteta riittäviä euromääriä talouden kestävyyden kannalta, vaan jatkossa on tehtävä rakenteellisia muutoksia. Valtakunnallisesti arvioituna Loviisan kaupungin lainataso on edelleen maltillinen. Lainoja per asukas on euroa tilinpäätöksessä 2014 (TP 2013: euroa/asukas). Viime vuoden tilinpäätökseen verrattuna lainamäärä on siten kasvanut noin 500 euroa per asukas. Tammikuussa 2014 nostettiin pitkäaikaista lainaa kaksi miljoonaa euroa ja lyhytaikaisten kuntatodistusten määrää on kasvatettu 10 miljoonasta 15 miljoonaan euroon. Tavoitteena on, että Loviisan kaupungin asukkaiden palvelutaso voidaan säilyttää ja kaupungin talous on jatkossakin terveellä ja kestävällä pohjalla.

19 19 Oheiseen taulukkoon on laskettu tunnuslukuja Loviisan kaupungin tilinpäätöksistä 2014, 2013 ja 2012 sekä verrattu niitä asukasmäärältään samankokoisten kuntien sekä Manner-Suomen kuntien vastaaviin keskiarvolukuihin. Tunnuslukuja euro/asukas, tilinpäätös 2014 TILINPÄÄTÖS 2014 LOVIISA TILINPÄÄTÖS 2014 LOVIISA TILINPÄÄTÖS 2013 LOVIISA TILINPÄÄTÖS 2012 KUNNAT, JOIDEN ASUKASLUKU MANNER- SUOMEN KUNNAT KESKI- MÄÄRIN Asukasluku per asukas per asukas per asukas per asukas per asukas per asukas Lainat Bruttoinvestoinnit Vuosikate, % poistoista 92,1 % 212 % 126 % 120 % 101 % Verotulot Valtionosuudet Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Tilikauden tulos Rahavarat Henkilöstökulut ja erikoissairaanhoidon kulut suurimmat kuluerät Henkilöstökulut ovat merkittävin erä kulurakenteessa. Ne muodostavat 45 prosenttia kaikista kuluista. Henkilöstökulut toteutuivat euroa pienempinä kuin tilinpäätöksessä Tilinpäätökseen 2012 verrattuna henkilöstökulut ovat pienentyneet yli miljoonalla eurolla. Henkilöstökulujen jälkeen suurimman yksittäisen kuluerän muodostaa erikoissairaanhoito, joka puolestaan on 16 prosenttia kaupungin kokonaiskuluista. Talousarviossa 2014 erikoissairaanhoitoon oli varattu 17,8 miljoonaa euroa. Lopullinen erikoissairaanhoidon lasku oli Loviisan kaupungille 18,6 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna maksettiin 16,6 miljoonaa euroa. Kasvua oli peräti kaksi miljoonaa euroa verrattuna tilinpäätökseen Investoinnit Investointihankkeisiin oli talousarviossa 2014 varattu yhteensä 12,8 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen erä, 6,7 miljoonaa euroa, oli budjetoitu suomenkielisen koulukeskuksen rakennushankkeelle. Hankkeen kokonaiskustannus on 12,1 miljoonaa euroa ja toteutuneita kustannuksia tilinpäätökseen 2014 on kertynyt 6,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä koulukeskushankkeeseen oli käytetty 5,1 miljoonaa euroa. Investointien toteutumisprosentti on kaiken kaikkiaan 70.

20 20 Toimintakertomusraportointi 1. Miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty Loviisan kaupungissa? Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Loviisan kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan yleisohjeen Asiasta järjestettiin koulutusta laajennetulle johtoryhmälle ja konserniyhtiöille sekä tietoisku kaupunginvaltuustolle Loviisan kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2014 talousarviossa toiminnallisesta tavoitteesta, jonka mukaan toiminnalliset ja taloudelliset riskit määritellään. Riskienhallinnan järjestäminen kuvataan ja riskikartoitukset tehdään. Kaupunginhallitus käsitteli arviointikehikkomallia, jonka avulla tytäryhteisöt, keskukset ja vastuuyksiköt arvioivat riskejä oman perustehtävänsä erityispiirteiden ja taloutensa perusteella. Keskuskohtaiset tulokset raportoidaan lautakunnille, vesiliikelaitoksen tulos johtokunnalle sekä tytäryhteisöjen tulokset hallituksille. Tulokset, toisin sanoen mitä riskejä tytäryhteisön, keskuksen tai liikelaitoksen toiminnan järjestämiseen liittyy ja miten niitä voidaan hallita ja valvoa, dokumentoidaan ja kerätään osaksi kaupungin kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Keskusten ja vastuualueiden näkökulmasta merkittävimmät riskit sekä niiden hallinnan ja valvonnan toimenpiteet raportoidaan kaupunginhallitukselle. Riskit arvioidaan hyväksytyn talousarvion näkökulmasta ja seuranta tehdään puolestaan osa-vuosiraportoinnin sekä tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä, jolloin kaupunginhallituksella on myös riittävät tiedot lausua toimintakertomuksessa Loviisan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. 2. Miten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä arvioidaan? Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä arvioitiin pidetyssä laajennetun johtoryhmän työpajassa. Keskuskohtainen riskienhallinnan arviointi tehtiin käyttämällä viitekehyksenä hyväksyttyä talousarviota Tehtävänä oli arvioida talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia keskusten toimintoihin ja palveluprosesseihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia kaupungin ja konsernin tulojen toteutumiseen, menojen hallintaan sekä taloudelliseen asemaan vaikuttavia tapahtumia. Lisäksi arvioitiin keskuksittain riskejä ja sisäisen valvonnan menettelyiden riittävyyttä seuraavissa toiminnoissa: henkilöstöjohtaminen, talous ja taloudenhoito, tietohallinto, sopimushallinta sekä kiinteistöjen hallinta. 3. Sisäinen valvonta eri toiminnoissa ja prosesseissa Sisäinen valvonta on oleellinen osa kaupungissa tehtävää normaalia johtamistyötä ja siitä vastaavat ennen kaikkea esimiesasemassa olevat työntekijät. Hyvä hallinto on perusoikeus, johon sisältyy muun muassa käsittelyn julkisuus sekä asianosaisen oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta. Tehtyjen kanteluiden, oikaisuvaatimusten ja valitusten sekä niiden johdosta saatujen päätösten valossa voidaan todeta, että keskuksissa ja vesiliikelaitoksessa noudatetaan lakia, päätöksiä ja hyvää hallintotapaa. Yksittäisissä tapauksissa todetut menettelyvirheet on korjattu ja toimintatapoja muutettu vaatimusten mukaisesti.