ISTUNTO TIISTAINA 23. SYYSKUUTA 2003

Transkriptio

1 2-001 ISTUNTO TIISTAINA 23. SYYSKUUTA Puhetta johti varapuhemies VIDAL-QUADRAS ROCA (Istunto avattiin klo 9.05.) EKP:n puheenjohtajan nimittäminen Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksesta (A5-0307/2003), joka koskee Jean-Claude Trichet'n nimittämistä Euroopan keskuspankin puheenjohtajaksi (10893/2003 C5-0332/ /0819(CNS)) (Esittelijä: Randzio-Plath) Magri, neuvosto. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, arvoisat komission jäsenet, olen tyytyväinen saadessani tänään käyttää puheenvuoron Euroopan unionin kannalta erittäin tärkeästä kysymyksestä: Euroopan keskuspankin puheenjohtajan nimittämisestä. Euroon siirtyminen on merkittävä edistysaskel Euroopan yhdentymisessä niin poliittisesti kuin käytännössäkin. Euro on vielä suhteellisen nuori valuutta, jonka menestyminen edellyttää Euroopan keskuspankin laajalti tunnustettua kokemusta. Olemme parhaillaan ensi kerran nimittämässä Euroopan keskuspankille uuden puheenjohtajan aiemman tilalle. Keskuspankin ja euron kannalta on ehdottoman tärkeätä, että puheenjohtaja Duisenbergin seuraajan valinta sujuu avoimesti ja perustuu yksinomaan EY:n perustamissopimuksessa sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännössä määriteltyihin kriteereihin. Euroopan keskuspankin hyväksyntä on toki tärkeätä valittaessa tuohon tehtävään pätevintä ehdokasta. Nimittäessämme seuraajaa puheenjohtaja Duisenbergille meidän on annettava tunnustusta ja kiitosta hänelle siitä, kuinka erinomaisesti hän on hoitanut tehtävänsä, ja tuotava julki luottamuksemme siihen, että Euroopan keskuspankki edelleenkin hoitaa kaikki tehtävänsä yhtä menestyksekkäästi kuin tähänkin asti. Euroopan keskuspankin uuden puheenjohtajan valintamenettelyn oikeusperustoina ovat EY:n perustamissopimuksen 112 artiklan 2 kohdan b alakohta ja 122 artiklan 4 kohta sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 11 artiklan 2 kohta ja 43 artiklan 3 kohta. Ecofin-neuvosto antoi noiden säännösten mukaisesti 15. heinäkuuta tänä vuonna suosituksen Jean-Claude Trichet'n nimittämiseksi Euroopan keskuspankin puheenjohtajaksi kahdeksan vuoden toimikaudeksi 1. marraskuuta 2003 alkaen. Tuo suositus on toimitettu perustamissopimuksen mukaisesti sekä Euroopan keskuspankille että teille, jotta voisitte lausua siitä mielipiteenne ennen sen esittämistä valtion- ja hallitusten päämiehille lopullista ratkaisua varten. Euroopan keskuspankin neuvosto antoi oman lausuntonsa 31. heinäkuuta ja toimitti sen unionin neuvostolle ja parlamentille. Lausunnon mukaan Euroopan keskuspankin neuvosto katsoo esitetyllä ehdokkaalla olevan arvostettu asema ja ammattikokemus rahatalouden ja pankkitoiminnan alalla, kuten perustamissopimuksen 112 artiklan 2 kohdan b alakohdassa edellytetään. Toivon Euroopan parlamentin olevan unionin neuvoston ja Euroopan keskuspankin kanssa samaa mieltä siitä, että Trichet on erinomainen ehdokas tähän merkittävään tehtävään. Parlamentin hyväksyttyä lausuntonsa valtionpäämiehet ja hallitusten päämiehet voivat tehdä lopullisen päätöksen siitä, että keskuspankin uusi puheenjohtaja ottaa vastaan tehtävänsä unionin neuvoston suosituksessa määriteltynä ajankohtana Randzio-Plath (PSE), esittelijä. (DE) Arvoisa puhemies, talous- ja raha-asioiden valiokunnan nimissä suosittelen, että parlamentti vahvistaisi Jean-Claude Trichet'n nimittämisen soveliaaksi ehdokkaaksi Euroopan keskuspankin puheenjohtajan tehtävään. Ehdokas on toimittanut kirjallisen lausuman ja antanut suullisen selonteon valiokunnalle vahvistamismenettelyn mukaisesti. Hän on saanut valiokunnan jäsenet vakuuttuneiksi paitsi henkilökohtaisista ominaisuuksistaan ja ammattipätevyydestään myös euroalueen talous- ja rahapolitiikkaa koskevista näkemyksistään. Hän on lisäksi osoittanut suhtautuvansa avomielisesti vaatimukseen siitä, että Euroopan keskuspankki toimisi avoimemmin ja sillä olisi suurempi selontekovelvollisuus. Euroopan keskuspankki perustettiin viisi vuotta sitten, ja se on nyt vakiinnuttanut asemansa. Se on ehdottoman riippumaton niin poliittisesti, taloudellisesti, rahoituksellisesti, organisatorisesti kuin henkilöstöasioissakin, eikä tähän kajota Euroopan perustuslaista tehdyssä sopimusluonnoksessa. Koska Euroopan keskuspankin asema on erittäin riippumaton, jopa suuremmassa määrin kuin Yhdysvaltain keskuspankin asema, sillä on suuri vastuu makrotaloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Tämä edellyttää demokratian ja yhdentymispolitiikan nimissä mahdollisimman suurta avoimuutta. Siksi päätösten ja päätöksenteon avoimuus on keskeisen tärkeätä keskuspankin aseman kannalta. Tästä pyrkimyksestä avoimuuteen ovat osoituksena neljännesvuosittain järjestettävä keskustelu rahapolitiikasta Euroopan parlamentin kanssa, säännölliset julkaisut ja päätökset sekä raportit,

2 6 23/09/2003 konferenssit ja puolivuosittain julkaistavat inflaatioennusteet. Euroopassa on siis tapahtunut eräänlainen kulttuurivallankumous, sillä tällainen avoimuus ei aiemmin kuulunut kansallisten keskuspankkien toimintatapoihin. Avoimuus on samalla myös Euroopan keskuspankin omien etujen mukaista, sillä uutena instituutiona sille on erityisen tärkeätä lunastaa ja vahvistaa itselleen oikeutus, uskottavuus ja luotettavuus eurooppalaisena päätöksentekijänä. Lisäksi voidaan vielä todeta johtavan eurooppalaisen taloustieteilijän Josef Schumpeterin sanoin, että kansakunnan rahajärjestelmä on osoitus kaikesta siitä, mitä kansakunta pohjimmiltaan edustaa, tavoittelee ja kestää. Pohdinnan tässä vaiheessa oli mielestäni oikea teko sisällyttää Maastrichtin sopimus kokonaisuudessaan Euroopan perustuslaista tehtyyn sopimusluonnokseen. Kansallisten keskuspankkien asema on niiden satojen vuosien olemassaolon aikana muuttunut perusteellisesti: aluksi ne olivat täysin yksityisiä, kunnes niiden asema alkoi muuttua Yhdysvalloissa inflaation torjunnan käsitteen ja riippumattoman emissiopankin tehtävien myötä. Nyt on ehkä vielä liian aikaista löytää ratkaisuja uusiin haasteisiin. On ensin määriteltävä keskuspankin asema globaalistuneessa maailmassa, jota hallitsevat kaupankäynti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Tämä ei merkitse ainoastaan dynaamisia markkinoita, vaan sitä, että kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuu entistä enemmän ja entistä suurempia uhkia. Millä tavoin keskuspankit siis voisivat ja kuinka niiden pitäisi toimia edistääkseen rahoitusjärjestelmän vakautta, välttääkseen rahoituskriisejä ja antaakseen taloudellista tukea? Onko EKP:llä valmiudet antaa hätärahoitusta ("lender of last resort")? Sitäkö siis haluamme? Euron kohennettua Euroopan kansainvälistä asemaa EKP:n on nyt entistä selkeämmin pyrittävä laatimaan ja toteuttamaan maailmanlaajuisen talouden kannalta sopivaa politiikkaa. Olemme huolissamme Yhdysvaltain talouden vakavasta epätasapainosta ja siitä maailman muille alueille keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä mahdollisesti aiheutuvista riskeistä. Monet EKP:n tulevaan toimintapolitiikkaan liittyvät kysymykset, kuten hintatason vakauden määritteleminen ja kysymys rahapolitiikan välineistä, ovat sidoksissa sen uuden puheenjohtajan nimittämiseen. Hintatason vakauden ylläpitämisen ensisijaisuudesta huolimatta EKP:n ei pidä luopua kasvun ja työllisyyden tukemisesta. Koska rahapolitiikka ei ole neutraalia, EKP:n on makrotalouden tekijänä oltava mukana koordinoimassa alan toimia Euroopassa. Halukkuus osallistua koordinointiin jälkikäteen ei tässä riitä, vaan päätöksiä on tehtävä tuoreeltaan, ja uudelta puheenjohtajalta kaivataan aloitteellisuutta. Euroopan parlamentti edellyttää myös muita toimia avoimuuden edistämiseksi, kuten tehtyjä päätöksiä koskevia selvityksiä, joista käyvät ilmi niiden puolesta ja vastaan esitetyt mielipiteet, sekä EKP:n neuvoston (nimettömiä) äänestystuloksia. Tärkeintä on avoin ja seurattavissa oleva rahapolitiikka, jossa oikeus tutustua päätöksenteon perusteisiin on itsestäänselvyys, sillä se on meidän kaikkien etujen ja yhteisen edun mukaista. Tuleva puheenjohtaja voi hyödyntää EKP:n ensimmäisen puheenjohtajan Wim Duisenbergin ansiokkaan työn tuloksia. Euroopan parlamentin jäsenet ovat varmoja siitä, että Jean-Claude Trichet kykenee vastaaman uusiin haasteisiin ja löytämään oikeat ratkaisut. (Suosionosoituksia) Karas (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, minun ryhmälläni on kolme talous- ja rahapolitiikan kriteeriä, joiden perusteella arvioimme myös ehdotusta Euroopan keskuspankin uuden puheenjohtajan nimittämisestä. Opintopäivillämme Madridissa viime viikolla jälleen kerran täsmensimme ja vahvistimme periaatteidemme pääkohdat. Ensimmäisenä periaatteena on vakaus- ja kasvusopimuksen selkeä ja varaukseton hyväksyminen. Pidämme sitä jäsenvaltioiden budjettipolitiikan sääntelykehyksenä sekä hintatason vakauden ja siksi myös kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen edellytyksenä. Vakaus- ja kasvusopimus on uudistusten vireillepanovoima, ja sen avulla jäsenvaltioiden talousarvioiden tilasta voidaan saada avoimemmin tietoa. Se toimii myös taustatukena uusille jäseniksi liittyville valtioille, jotta niiden olisi helpompi täysin hyväksyä euro, kun ne ovat vähitellen siirtymässä yhteiseen rahaan. Toisena ydinkysymyksenä on EKP:n riippumattomuus. Sen on ilmettävä Wim Duisenbergin vakaalla kädellä ohjaaman politiikan jatkumisena sekä yleensäkin jatkuvuutena, luottamuksena, uskottavuutena, ammattimaisuutena, ryhmähenkenä, valppautena muutoksiin reagoimiseksi sekä päätöksenteon selkeytenä ja erinomaisina viestintätaitoina. Kolmanneksi ryhmämme selkeästi kannattaa yhteistä rahaa, joka on toimivien sisämarkkinoiden ja niiden kotimarkkinoiksi laajenemisen peruslähtökohta. Juuri näillä perusteilla arvioimme myös puheenjohtajaehdokasta. Kirjallisissa lausumissaan ja suullisissa vastauksissaan hän on ilmoittanut kannattavansa varauksettomasti seuraavia periaatteita: vakaus- ja kasvusopimus, hintatason vakaus, riippumattomuus ja yhteinen raha. Hän myös katsoi, että yritykset näiden periaatteiden horjuttamiseksi heikentäisivät vakaata valuuttaa, hintatason vakautta sekä kasvu- ja työllistämistoimia. Kun Trichet'ltä tiedusteltiin tärkeimpiä perusperiaatteita, hän totesi seuraavaa: "Mahdollisimman uskottava toiminta pyrittäessä säilyttämään hintojen vakaus; perustamissopimuksen mukainen riippumattomuus kaikkiin valtoihin ja vaikutusryhmiin nähden, olivatpa ne millaisia tahansa; ja lopuksi realismi ja käytännönläheisyys otettaessa huomioon uuden teknologian, taloudellisten toimijoiden käytöksessä havaittavien muutosten sekä talous- ja rahapolitiikan yleisen maailmanlaajuistumissuuntauksen vuoksi erittäin nopeasti muuttuva taloudellinen ja rahapoliittinen

3 23/09/ ympäristö." Toiseksi hän sanoi: "Hintojen vakaus on todellakin välttämätön edellytys kestävälle kasvulle ja pysyvien työpaikkojen luomiselle." Tällä hän tarkoitti selvästi, että hintatason vakaus ei yksin riitä, vaan sen ohella on harjoitettava viisasta budjettipolitiikkaa, saavutettava tuottavuudesta saatavan hyödyn ja maltillisen nimellisen palkkakehityksen tasapaino sekä toteutettava kiireellisesti tarvittavat rakenneuudistukset. Hän huomautti, että vakaus- ja kasvusopimus tarjoaa jäsenvaltioiden erilaisille talouspolitiikoille yleisperiaatteet ja yhteiset säännöt. Kaikissa vastauksissaan Trichet siis selvästi tunnusti ja vahvisti periaatteemme oikeiksi. Tästä syystä myös minun ryhmäni hyväksyy hänen nimityksensä. (Suosionosoituksia PPE-DE-ryhmältä) Goebbels (PSE). (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, ryhmäni valtaenemmistö aikoo äänestää Jean-Claude Trichet'n nimittämisen puolesta. Yhtenä Maastrichtin sopimuksen laatijoista Trichet on kiistatta pätevä Euroopan keskuspankin puheenjohtajaksi. Koska hänen voidaan myös todeta olevan tavallaan yksi niistä, jotka määrittelivät Maastrichtin kriteerit, joiden mukaisesti 12 unionin jäsenvaltioista otti käyttöön euron, hän tietää muita paremmin, että nuo kriteerit, jotka olennaisilta osiltaan otettiin myös vakaussopimukseen, ovat kaikkea muuta kuin akateemisia: ne syntyivät poliittisen kompromissin tuloksena, josta näkyvät tuon aikakauden taloudelliset realiteetit ja poliittiset voimasuhteet. Vakaussopimus ei kuulu eksakteihin tieteisiin: samoin kuin kaikkia muitakin vapaaehtoisesti tehtyjä sopimuksia, sen määräyksiä on noudatettava. Tuo sopimus ei kuitenkaan ole pyhä, kuten kollega Karasta kuunnellessaan voisi kuvitella. Sitä voidaan ja sitä pitääkin kehittää edelleen. Komission jäsen Mario Monti totesikin eräässä haastattelussaan, että on jo aika tehdä älykkäästä vakaussopimuksesta vieläkin älykkäämpi vakaus- ja kasvusopimus. Ryhmämme kannattaa vakauttamispolitiikkaa. Inflaation torjuminen on erittäin tärkeätä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ja vähävaraisten kansalaisten suojelemiseksi. Lisäksi kuten Italian presidentti Carlo Ciampi on huomauttanut, vakautta ei voida saavuttaa ilman kasvua eikä kasvua voi olla ilman vakautta. On siis välttämätöntä edistää tällaista kaksitahoista politiikkaa. Euroopan keskuspankin on torjuttava paitsi inflaatiota, myös taantumaa. Pankilla on käytössään objektiiviset kriteerit inflaation torjumiseksi, mutta ei lainkaan taantuman vastaisia keinoja. Sen on lisäksi tuettava unionin muita talouspolitiikkoja, ja tässä suhteessa inflaation torjuminen on ensisijaisen tärkeätä vaikkakin riittämätöntä. Euroopan on ryhdistäydyttävä. Emme voi tyytyä vain jatkuvasti vaatimaan vakautta. Meidän on myös panostettava kasvuun kohdistamalla enemmän varoja tutkimukseen ja kehittämistoimintaan, infrastruktuureihin Euroopassa sekä koulutukseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen. Toivomme Euroopan keskuspankin uuden puheenjohtajansa johdolla onnistuvan tällaisen politiikan tukemisessa tarkoituksenmukaisesti Lipietz (Verts/ALE). (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Ranskan kuninkaan Ludvig XIV:n kuoltua ranskalaiset hukuttivat hänen seuraajansa Ludvig XV:n kiintymyksen tulvaan. Hyvät kollegat, yhtä lämpimin tuntein me nyt äänestämme Jean-Claude Trichet'tä, vaikkei hänen kannattamisekseen olekaan sen enempää järkisyitä kuin uskollisuuden osoittamiseen etukäteen Ludvig XV:lle. Tärkein syy innostukseemme Trichet'tä kohtaan on kyllästyminen hänen edeltäjäänsä. Koko toimikautensa ajan Duisenberg antoi meidän ymmärtää, että vaikka hänellä oli valtuudet tukea toissijaisesti unionin tavoitteita, nimittäin Lissabonissa ja Göteborgissa määriteltyjä tavoitteita eli täystyöllisyyttä ja kestävää kehitystä, hän itse katsoi ensimmäiseen tavoitteeseen eli hintatason vakauteen pyrkimisen olleen riittävää. Sen seurauksena Eurooppa on hänen 3,5 vuoden toimikautensa aikana selviytynyt huomattavasti heikommin investoinneissa ja vakauttamisessa kuin Yhdysvallat, vaikka inflaatiovauhti onkin ollut siellä sama. Toivon, ettei Jean-Claude Trichet sano: "Kestäköön sitä yhtä kauan kuin minä olen olemassa, minun jälkeeni vedenpaisumus." Abitbol (EDD). (FR) Arvoisa puhemies, vaikka minulle onkin selvitetty, ettei ole tapana äänestää omaa maanmiestänsä vastaan, aion äänestää Jean-Claude Trichet'n Euroopan keskuspankin puheenjohtajaksi nimittämistä vastaan tukenani Demokratian ja monimuotoisuuden Eurooppa -ryhmän enemmistö ja ainakin kaikki sen ranskalaisjäsenet. Me kaikki olimme sitä paitsi kuulemassa, kuinka Trichet hylkäsi kansalaisuutensa talous- ja raha-asioiden valiokunnassa huudahtamalla "I m not a Frenchman" saadakseen osakseen komission suosion, missä hän näyttääkin onnistuneen. Vastustuksemme syy on toki vakavampi. Ranskassa kaikki tietävät Jean-Claude Trichet'n kannattavan innokkaasti sellaista politiikkaa, jossa tietoisesti on uhrattu, parhaillaan uhrataan ja aiotaan edelleenkin uhrata kasvu vakauttamisen malthusilaiselle dogmille. Jo kymmenen vuoden ajan olemme joka vuosi maksaneet Euroopan keskuspankin rahapolitiikan hintana yhden kasvuyksikön, ja minua hämmästyttää, hyvä Alain Lipietz, että teistä on tullut noin innokas kuningasmielinen.

4 8 23/09/2003 Eurooppa-valmistelukunnan työskentelyn edetessä me (jäsen Katiforis ja monet muutkin, suurin osa ryhmästämme sekä vihreät) yritimme muuttaa tuota dogmia ja ehdottaa, että uudessa Euroopan perustuslaissa kasvusta tehtäisiin yhtä tärkeä tavoite kuin vakaudesta. Epäonnistuimme siinä, ja mielestäni parlamentille tai ainakin kaikille niille, jotka olivat mukana tuossa hankkeessa olisi kunniaksi äänestää tyhjää Trichet'n nimittämisestä toimitettavassa äänestyksessä, sillä hänessä henkilöityy niin voimakkaasti tämä politiikka, josta Euroopan talouselämä on kärsinyt ja kärsii edelleenkin, minkä voimme todeta joka päivä Villiers (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, äänestän tyhjää Trichet'n nimittämistä koskevassa äänestyksessä osittain siksi, että yleensä olen varovainen puhuessani tällaisista euroon liittyvistä sisäisistä järjestelykysymyksistä, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ei kuulu euroalueeseen, ja osittain siksi, että Trichet'n nimittäminen herättää minussa ristiriitaisia ajatuksia. Hän on epäilemättä harvinaisen lahjakas, pätevä ja taitava keskuspankin johtaja. Minulle kuitenkin jäi valiokuntakeskustelujen jälkeen sellainen mielikuva, että näistä ansioistaan huolimatta hänellä ei juurikaan ollut uusia ajatuksia eurosta. Hänellä ei ollut esittää minkäänlaisia ratkaisuja euroalueella esiintyviin todellisiin talousongelmiin. Työttömyysluvut kasvavat Saksassa ja Ranskassa, ja näiden maiden talous on niin huonossa tilassa, ettei kumpikaan kykene noudattamaan vakaussopimuksen sääntöjä. Euroalueella on selvästikin todellisia talousongelmia, enkä ole kuullut Trichet'n esittävän mitään sellaista, mikä osoittaisi hänen kykenevän ratkaisemaan nuo ongelmat. En ollut yllättynyt siitä, että ruotsalaiset päättivät olla luopumatta kansallisesta valuutastaan. Euroalueella jatkuvat talousongelmat ovat yksi niistä monista syistä, joiden vuoksi Yhdistyneen kuningaskunnankaan ei pitäisi luopua omasta valuutastaan. Näistä syistä äänestän tyhjää Trichet'n nimittämisestä äänestettäessä Berès (PSE). (FR) Arvoisa puhemies, en ole sen kuningasmielisempi kuin Robert Goebbels tai Alain Lipietz, joten kannatan Trichet'n nimittämistä hänen ammatillisten ansioidensa perusteella. Käsittääkseni hänen pätevyytensä tunnustetaan yksimielisesti euroalueen keskuspankkien pääjohtajien keskuudessa. Hänellä on kaikki tarvittavat edellytykset noudattaa tiukkaa politiikkaa Euroopan keskuspankin puheenjohtajana. Tämä ei merkitse kiitettävää arvosanaa hänen edistämänsä rahapolitiikan suhteen, mutten ole vielä tavannut sellaista keskuspankin pääjohtajaa, joka suhtautuisi avoimin mielin toisenlaiseen rahapolitiikkaan. Siksi luulenkin, että meidän on odotettava euroalueen talous- ja rahapolitiikan mullistusta aivan muilta tahoilta. Haluaisin täsmentää tätä kannanottoani kolmella huomautuksella. Ensinnäkin toivon, että Trichet eikä minulla ole tällä hetkellä siitä varmuutta suhtautuisi myönteisemmin siihen, mitä kutsuttaneen talouspolitiikkojen koordinoimiseksi. Hän oli keskeisessä asemassa silloin kun Maastrichtin sopimusta allekirjoitettiin, joten hän varmasti tietää sopimuksen perustuvan kahteen pilariin: rahaliittoon ja talousliittoon. Tällainen talousliitto ei ole toimiva, elleivät hallitukset ole valmiit pitämään budjetti- ja veropolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana. Keskuspankin pääjohtajan tehtävänä on nykyisin muistuttaa hallituksia tästä vastuusta, ellei hän halua jatkuvasti olla syntipukkina. Euroalueella ei ole mahdollista löytää todellista kasvupotentiaalia tutkimukseen, kehittämistoimintaan ja koulutukseen tehtävien investointien avulla, jos hallituksille sanotaan, että ne voivat jättää talouspolitiikkojen koordinoimisen ja yksinkertaisesti vain noudattaa rahapolitiikkaa, ja jos niitä kehotetaan vain tekemään rakenneuudistuksia. Toiseksi haluaisin huomauttaa, että luottamuksen palauttamiseksi me tarvitsemme talouspolitiikkojen koordinoimista emmekä vain sellaista keskuspankkia, joka soveltaa tiukasti tiettyjä kriteerejä. Lopuksi haluaisin vielä tämän aamupäivän keskustelussa todeta, kuinka tyrmistynyt ja huolestunut olen Euroopan keskuspankin eilisestä kannanotosta, jossa se vaatii, että perustuslakiluonnoksessa esitettyjen tavoitteiden joukkoon otettaisiin kasvu, joka ei edistä rahan arvon alenemista, ja hintatason vakaus. Mielestäni valmistelukunnassa tarkoin punnittu 3 artiklan sanamuoto on täysin tyydyttävä ja tässä kohdin olisi vaarallista noudattaa Euroopan keskuspankin esitystä Pex (PPE-DE). (NL) Arvoisa puhemies, kuulemistilaisuus, jossa on läsnä Euroopan keskuspankin puheenjohtaja tai sen neuvoston jäsen, jättää aina paljon toivomisen varaa, sillä asianomaisen on oltava asemansa vuoksi äärimmäisen varovainen puhuessaan julkisuudessa. Muutoin hänen asiantuntemuksensa kyllä miellytti minua. Talous- ja raha-asioiden valiokunnan kyselyyn saatujen vastausten perusteella olen tullut siihen tulokseen, että Trichet on kuin Duisenbergin klooni, ja mielestäni olisi erinomaista, jos tämä vertaus tulevaisuudessa osoittautuu todenpitäväksi. Ainoa ero heidän välillään oli nimittäin siinä, mitä kieltä he halusivat käyttää. Psykologisilla tekijöillä on näet merkitystä rahapolitiikassa. Duisenberg ei koskaan puhunut hollanniksi, sillä englanti on EKP:n pääasiallinen työskentelykieli, kun taas Trichet minun mielestäni puhui tuossa tilaisuudessa liikaa ranskaa. Toivon, ettei se merkitse hänen olevan edelleenkin hieman ranskalainen toimintatavoissaan, sillä hänen soisi edistävän euron asemaa Pariisissa selvin sanoin. Euro voi olla olemassa vain, jos ihmiset uskovat valuuttaansa. Siihen pääsemiseksi on valvottava tiukasti kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjen noudattamista. Olen erittäin iloinen, että myös Trichet on tätä mieltä ja jatkaa

5 23/09/ Duisenbergin linjoilla. On erityisen tärkeätä noudattaa vakaussopimuksen sääntöjä ilman poliittista peliä ja tulkitsematta niitä omien etujemme mukaisesti. Ne, jotka kannattavat sääntöjen joustavaa tulkintaa kasvun piristämiseksi, kuten pääministeri Raffarin, kieltäytyvät ymmärtämästä, eivät todellakaan ymmärrä tai mikä on vieläkin vakavampaa eivät edes halua ymmärtää, että vakaussopimuksessa mainittuihin prosenttilukuihin sisältyy rakennetekijä, joka vaikuttaa kaikissa talouselämän käänteissä. Toivon Trichet'n jatkavan näillä linjoilla, olevan johdonmukainen sääntöjen täytäntöönpanossa ja puhuvan tästä asiasta selvin sanoin myös Pariisissa. Toivon Euroopan komission toimivan samoin ja tarvittaessa määräävän rangaistuksia jäsenvaltioille, jotka eivät noudata sääntöjä. Tiukka politiikka edistää rahaliiton uskottavuutta ja luottamusta euroon. Perinteisen taloustieteen mukaan die Massengewohnheit der Annahme (hyväksyttävyyden laaja jatkuvuus) on valuutan toimivuuden perusta. Halukkuutemme käyttää euroa Euroopan unionissa on varmistettava ja sitä on lisättävä päivittäin Santos (PSE). (PT) Arvoisa puhemies, puheenjohtaja Duisenbergin paikalle siirtyminen ei ole helppo tehtävä, sillä hän ohjaili taitavasti keskuspankkia yhteisen rahan varhaisina vuosina, ja ennen kaikkia siksi, että laajaalaisemmasta rahapolitiikasta on tulossa olennaisen tärkeätä talouskasvun kannalta. Valiokunnassa antamissaan vastauksissa Trichet korosti muun muassa realismin ja pragmatismin keskeistä asemaa arvioitaessa talous- ja rahoitusympäristöä nopeiden muutosten aikakautena. Juuri tuota realismia ja pragmatismia itse asiassa odotetaan uudelta puheenjohtajalta. Eurooppalaiset vaativat suurempaa talouskasvua ja korkeampaa työllisyysastetta. Useimmat heitä edustavista poliitikoista vaativat joustavampaa budjettipolitiikkaa ja rahatalouden parempaa tuntemusta Euroopan ollessa nyt talouskriisin kourissa. Kun olemme reagoimatta noihin tärkeisiin kysymyksiin, asiat eivät ainoastaan jää ratkaisematta, vaan edistämme samalla myös yhteisen rahan uskottavuuden romahtamista, mikä heikentää kansalaisten luottamusta talous- ja rahaliittoon. Ruotsin kansanäänestyksen tulokset ja viimeaikaiset selvitykset norjalaisten heikosta kiinnostuksesta Euroopan unioniin ovat huolestuttavia varoituksia. Emme voi enää peitellä sitä, että kansalaiset ovat alkaneet ajatella eurosta aiheutuvan Euroopalle liian korkeat kustannukset. Vakaus- ja kasvusopimus, jonka noudattamista komissio valvoo ja jota Euroopan keskuspankki innokkaasti kannattaa, on arvokas ja perustavanlaatuinen ihanne, mutta sen teksti ei ole tyydyttävä, sillä siinä ei käsitellä parhaillaan kokemamme kaltaisia kriisitilanteita. Laajojen suuntaviivojen määritteleminen julkisille menoille on tärkeämpi asia kuin alijäämän määrä. Tätä periaatetta ei oteta huomioon vakaus- ja kasvusopimuksessa. Alijäämän suosiminen verotuksen keventämiseksi, josta yksinään toteutettuna toimenpiteenä talouselämä hyötyy vain vähän ja joka aina luo vaihteluita, on yksi kysymys; alijäämän hyväksyminen sellaisten investointitoimien seurauksena, jotka todella edistävät talouden elpymistä, on aivan eri asia. On totta, että Keynesin oppien mukainen julkisten menojen lisäämisestä koituva hyöty menettää merkityksensä tietyn vaiheen jälkeen. On kuitenkin myös niin, että uusien aloitteiden tekeminen talouskasvun lisäämiseksi, mikä on ehdottoman tärkeätä elpymisen kannalta, ei missään tapauksessa ole mahdollista ilman julkisten menojen lisäämistä. On sitä paitsi hyvin erikoista, että nykyään puhutaan niin paljon talouskasvualoitteista, vaikka juuri sitä tarkoitusta varten Lissabonin strategiassa määriteltyihin uudistuksiin ja tavoitteisiin on vielä paljon matkaa. EKP:n edellytetäänkin osoittavan valitun puheenjohtajaehdokkaansa niin tärkeinä pitämiä realismia ja pragmatismia, jos tarkoituksena ei ole, että kovin työläästi ja suurin vaikeuksin luotua, yhteiseen rahaan ja yhteiseen rahapolitiikkaan perustuvaa talousjärjestelmää uhkaisi romahdus. Vastuu tästä onkin Jean-Claude Trichet'llä, joten toivotan hänelle onnea tehtävässään Radwan (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, CSU:n nimissä haluan samoin ilmaista tukeni Trichet'n valinnalle. Kannatus perustuu ensinnäkin hänen ammattipätevyyteensä ja toiseksi hänen henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa, sillä hän aikoo jatkaa Duisenbergin vakiinnuttaman perinteen noudattamista. Vaikka suuresti arvostamani kollega Villiers arvostelikin Trichet'tä siitä, ettei hänellä ole mitään uutta sanottavaa, juuri sitä me kaipasimmekin, sillä haluamme hänen edustavan jatkuvuutta EKP:n johdossa. Tämä koskee erityisesti EKP:n perustehtäviä: alhainen inflaatio, sitoutuminen EKP:n riippumattomuuteen sekä ponnistelut vakaussopimuksen noudattamisen varmistamiseksi. Tässä yhteydessä toivon erityisesti, että Trichet ranskalaisena toimisi kriittisesti kotimaansa suhteen. Toivon myös, että täällä täysistunnossa tänään läsnä olevat kaksi komission jäsentä, Solbes ja Bolkestein, tekevät kaikkensa vakaussopimuksen noudattamisen varmistamiseksi. Ruotsin tapaus näytti meille, kuinka jäsenvaltioiden vääränlainen budjettipolitiikka voi vaikuttaa äänestystulokseen. Tässä keskustelussa en kuitenkaan pidä siitä, että jatkuvasti arvostellaan EKP:tä, koska sillä katsotaan olevan vastuu Lissabonin tavoitteiden saavuttamisesta. Päävastuu siitä ei kuulu EKP:lle sen paremmin kuin komissiollekaan. Ne molemmat voivat edistää Lissabonin tavoitteiden saavuttamista, mutta päävastuu kuuluu jäsenvaltioille, ja tässä onkin tärvätty runsaasti aikaa, sillä ne eivät ole paneutuneet asiaan riittävän perusteellisesti. Pyydän kaikkia teitä, jotka säännöllisesti pidätte EKP:tä vastuullisena ja kritisoitte sitä, olemaan yhtä kriittisiä tai jopa kriittisempiä jäsenvaltioiden virheiden suhteen. Mielestäni se edistäisi asiaa paljon enemmän. (Suosionosoituksia)

6 10 23/09/ Katiforis (PSE). (EL) Arvoisa puhemies, Euroopan keskuspankin uuden puheenjohtajan nimittäminen ja sitä koskeva Euroopan parlamentin lausunto ovat tekoja, joissa on kyse Euroopan kansakuntien suvereniteetista, joten niihin on suhtauduttava vakavasti. Olisi toivottavaa, että eräänä päivänä tuon nimittämisen tekisi parlamentti yksin. Silloin nimitys olisi pätevämpi ja sillä olisi suurempi painoarvo. Nyt parlamentilla on talous- ja raha-asioiden valiokunnan vahvistama ehdotus, eikä ehdokkaan ammattipätevyydestä ole minkäänlaista epäilyä, päinvastoin. Hänen tähänastinen vaikuttava uransa antaa täydet takeet hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan. Näin ei kuitenkaan valitettavasti voi sanoa siitä taloudellisesta ajattelusta, jota EKP:n puheenjohtajaehdokas puolusti niin sitkeästi talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Minun on vieläkin vaikeata ymmärtää, kuinka Trichet'n kaltainen, valtavan kokenut talousasiantuntija saattoi väittää, että julkisten menojen lisääminen pitkään jatkuneen stagnaation aikakaudella saattaisi olla haitaksi talouden elpymiselle. Trichet vetosi monenlaisiin teoreettisiin sofismeihin, vaikka ainakin vuodesta 1910 lähtien on ollut tiedossa, että julkiset urakat ovat perinteinen lääke lamaan ja työttömyyteen. Olettaisin jopa Trichet'n olevan sitä mieltä, ettei talouselämän moottoria saada uudelleen käyntiin ilman investointeja, ja kuvittelisin hänen itse panevan merkille, että yksityiset investoinnit ovat käynnistyneet kovin myöhään ja että meidän on kannustettava julkisia investointeja, kuten Chirac ja Schröder viimein ovat ymmärtäneet, vaikka se tapahtuikin kovin myöhään. Vaikka tässä ajattelutavassa pitäytyminen oli riittävä syy Trichet'n nimittämistä vastaan äänestämiseen viime viikolla, pelkään pahoin, ettei se enää ole riittävä syy, sillä tällä välin ruotsalaiset ovat torjuneet euron, minkä vuoksi meidän kaikkien on välttämätöntä asettua yhdessä tukemaan yhteisen rahan vakauden vertauskuvia. Siksi koen velvollisuudekseni ja tiedän ainakin samankaltaisia näkemyksiä kannattavien kreikkalaisten kollegojeni olevan tätä mieltä tukea esitystä ja äänestää Trichet'n nimittämisen puolesta. Toivon kuitenkin, että hän joutuu muuttamaan asennettaan ja kantaansa tilanteen kehittyessä, sillä keskuspankkien johtajat eivät voi käyttää hyväkseen asemaansa ja sanoa, kuten Lipietz aiemmin totesi, "après moi le déluge" (minun jälkeeni vedenpaisumus), eivätkä he voi myöskään sanoa "avant moi le déluge, pendant moi le déluge, et après moi Dieu nous sauve" (ennen minua vedenpaisumus, toimikauteni ajan vedenpaisumus, ja Jumala auttakoon meitä minun jälkeeni) Magri, neuvosto. (IT) Arvoisa puhemies, haluaisin kiitää parlamentin jäseniä siitä, että he ovat puheenvuoroissaan tarkastelleet tätä kysymystä niin perusteellisesti ja asiantuntevasti. Olemme ylpeitä ja tietoisia siitä, että meillä on kunnia ja etuoikeus olla mukana seuraamassa unionin laajentumista, ja tänään olemme todistamassa Euroopan vahvuuden ja vakauden kannalta erittäin tärkeätä hetkeä. Haluaisin vakuuttaa parlamentille, että vahvistaessamme unionin neuvoston kannatuksen Trichet'n ehdokkuudelle toimitan neuvostossa työskenteleville kollegoillemme kaikki täällä esitetyt, niin myönteiset kuin kielteisetkin mielipiteet. Lopuksi haluaisin lausua hyvän enteen lainaamalla Senecan teosta Sallimus, jossa hän toteaa, että vaikeimmat tehtävät määrätään urheimmille sotureille. Olen varma, että tässäkin tapauksessa käy niin Puhemies. Keskustelu on päättynyt. Äänestys toimitetaan tänään klo Tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuus Puhemies. Esityslistalla on seuraavana McCarthyn laatima oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan mietintö (A5-0238/2003) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta (KOM(2002) 92 C5-0082/ /0047(COD)) Bolkestein, komissio. (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan komission puolesta kiittää jäsen McCarthya, tämän mutkikkaan ja teknisen mutta tärkeän aiheen esittelijää, hänen erinomaisesta työskentelystään mietinnön parissa. Haluan kiittää myös kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan sekä teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan esittelijöitä, sillä heilläkin on ollut merkittävä osuus asian parissa tehdyssä parlamentin työssä. Tietokoneet ovat yhä enemmän läsnä jokapäiväisessä elämässämme: tuo laatikko on lähestulkoon kaikissa toimistoissamme ja myös melko monissa makuuhuoneissamme, mutta sen lisäksi mikrosiruja on nykyään päivittäin käyttämissämme laitteissa, kuten partakoneissa, autoissa ja mikroaaltouuneissa. Yhä tärkeämmäksi tulee kysymys siitä, miten pitäisi määritellä tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuus, varsinkin kun tällaisten keksintöjen arvioidaan kattavan nykyään 15 prosenttia uusista patenttihakemuksista. Tietokoneella toteutettujen keksintöjen mahdollinen patentoitavuus on todellakin jo hyväksytty Euroopan patenttiviraston nykyisessä käytännössä. Ehdotetun direktiivin tavoitteena ei ole poistaa tätä käytäntöä eikä laajentaa sen soveltamisalaa tietokoneohjelmien patentointiin sellaisenaan, kuten monet direktiivin vastustajat ovat väittäneet. Puhtaita tietokoneohjelmia ei ole tarkoitus sisällyttää direktiivin soveltamisalaan. Monet ovat todellakin virheellisesti väittäneet, että direktiivin vaikutuksesta ohjelmistojen patentoitavuus otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön

7 23/09/ Euroopan unionin patenttikäytännössä. Se ei pidä paikkaansa. Olen siksi erittäin tyytyväinen, että esittelijä on pystynyt luopumaan näistä harhakäsityksistä ja laatimaan erittäin myönteisen mietinnön, joka perustuu komission alkuperäisessä ehdotuksessa esitettyyn tavoitteeseen, nimittäin pyrkimykseen selkiyttää myös ohjelmistot käsittävien keksintöjen patentoitavuuden soveltamisalaa ja yhdenmukaistaa Euroopan unionin käytäntöjä nykyisen tilanteen perusteella. Ehdotuksen tavoitteena on yhdenmukaisuus ja selkeys. Jatkossa ei kuitenkaan tehdä patentoitavaksi mitään sellaista, joka ei jo olisi patentoitavissa. Tämän huomioon ottaen komissio katsoo, että McCarthyn mietinnössä tekstiin ehdotetut tarkistukset selventävät tätä tavoitetta. Direktiivin vastustajat ovat aloittaneet hyvin äänekkään ja toisinaan jopa henkilökohtaisen kampanjan, joka perustuu puolitotuuksiin ja harhakäsityksiin etenkin pienten yritysten kilpailukykyyn liittyvistä perustelluista huolista. Totuus on kuitenkin se, ettei ehdotuksessa esitetä ohjelmistopatenttien käyttöönottoa eikä ehdotuksella ole niin kamalia vaikutuksia kuin maailmanlopunennustajat uskottelevat teille. Se on harkittu, varovainen toimenpide, jonka avulla selkiytetään ja pikemminkin tiukennetaan jo olemassa olevia sääntöjä. Tiedän, että McCarthyn mietintöön on esitetty paljon tarkistuksia ja että monissa niistä ehdotetaan uudestaan ajatuksia ja aiheita, joita valiokunta on jo harkinnut ja jotka se on hylännyt mietinnön valmisteluvaiheessa. Tarkistusten joukossa on joitakin mielenkiintoisia asioita, mutta pelkään, ettei komissio voi kaiken kaikkiaan hyväksyä niistä kovinkaan monta. Olen erittäin huolissani tästä tilanteesta: monet tarkistuksista ovat periaatteellisia. Ehdotus voi hyvinkin kaatua, jos parlamentti päättää hyväksyä tarkistukset. Jos näin käy, pelkään, että sillä on kaksi mahdollista seurausta, joista kumpaakaan jotkin parlamentin jäsenet eivät luullakseni ole ottaneet huomioon ja joista kumpikaan ei edistäisi tavoitteita, joihin jotkin uusista tarkistuksista nähtävästi perustuvat. Ensinnäkin, jos yhteisön tasolla ei toteutettaisi minkäänlaista yhdenmukaistamista, Euroopan patenttivirasto ja kansalliset patenttivirastot voisivat vapaasti jatkaa nykyistä käytäntöään ja myöntää patentteja sellaisille ohjelmistojen avulla toteutetuille keksinnöille, joiden myötä raja voi hämärtyä tai jopa ylittyä, jos ne heikentävät käsitystä siitä, etteivät ohjelmistot sellaisenaan ole Euroopan patenttiyleissopimuksen 52 artiklan mukaan patentoitavissa. Tämä aiheuttaisi keksijöille jatkuvaa oikeudellista epävarmuutta ja käytäntöjen kirjavuutta. Lisäksi tällöin laiminlyötäisiin lähes kaikkien parlamentin jäsenten ja ennen kaikkea komission hyväksymää kantaa, jonka mukaan on säilytettävä rajoitus, joka estää varsinaisten ohjelmistojen patentoitavuuden. Sitä emme halua. Tämä mahdollisuus torjutaan ehdotuksessa. Toiseksi, jos yhteisön tasolla ei toteuteta minkäänlaista yhdenmukaistamista, jäsenvaltiot pyrkivät sen sijasta hyvin todennäköisesti yhdenmukaistamiseen Euroopan tasolla. Haluan selittää, mitä tarkoitan tällä huomautuksella. Patenttiala poikkeaa monista muista aloista siinä, että Euroopan patenttiyleissopimuksen ja Euroopan patenttiviraston ansiosta käytössä on jo ylikansallinen patenttijärjestelmä, joka kattaa koko Euroopan unionin ja itse asiassa vielä sitäkin laajemman alueen. Tätä järjestelmää voidaan hoitaa riippumatta yhteisön lainsäädäntöprosessista. Jos emme onnistu yhdenmukaistamaan tietokoneella toteutettuja keksintöjä koskevaa Euroopan unionin patenttilainsäädäntöä, saatamme joutua neuvottelemaan Euroopan patenttisopimuksen uudelleen. Euroopan patenttisopimuksen uudelleenneuvotteluprosessi ei edellyttäisi Euroopan parlamentin osallistumista. Tilanne on selkeä: tavoitteita on vain yksi, mutta keinoja on monta. Sovellamme joko yhteisön menettelyä tai siirrymme taka-alalle katsomaan, kun jäsenvaltiot toimivat hallitustenvälisen sopimuksen pohjalta. On selvää, että Euroopan parlamentin kautta tapahtuva toiminta lisäisi Euroopan kansalaisten sananvaltaa patenttilainsäädännön alalla, joka on erittäin oleellinen taloutemme kannalta Puhetta ryhtyi johtamaan varapuhemies ONESTA Puhemies. Kiitoksia, arvoisa komission jäsen. Tiedän, että parlamentti kuunteli puhettanne hyvin tarkkaavaisesti, etenkin viimeistä lausettanne McCarthy (PSE), esittelijä. (EN) Arvoisa puhemies, parlamentin käsiteltävänä oleva komission ehdotus direktiiviksi tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta ei ole uusi ilmiö, kuten jotkut direktiivin vastustajat ovat väittäneet. Ehdotuksessa ei myöskään vaadita ohjelmistojen patentointia eikä patentoitavuuden tai suojelun laajentamista tällä alalla. Pitää paikkansa, että Euroopan patenttivirasto ja todellakin kansalliset patenttivirastot ovat myöntäneet tietokoneella toteutetuille keksinnöille noin patenttia. Kuten komission jäsen totesi, nykyään tietokoneella toteutettuja keksintöjä on kotitalouksissamme päivittäin käytettävissä laitteissa: niin autojen turvatyynyjen kaltaisissa turvalaitteissa kuin matkapuhelimissa, pesukoneissa ja lukuisissa muissa tärkeissä laitteissa, jotka liittyvät perinteisen tietokonealan lisäksi tehdasteollisuutemme ydinaloihin. Haluan korostaa, että patentteja myönnetään jatkossa ilman tätä direktiiviäkin. Euroopan patenttiviraston EPV:n vuonna 2001 vastaanottamista yli

8 12 23/09/ patenttihakemuksesta yli liittyi tietoteknisiin keksintöihin. Yhdysvalloissa ja yhä enemmän myös Japanissa puhtaille ohjelmistoille on valitettavasti myönnetty merkittävä määrä patentteja. EU-direktiivillä, jossa asetetaan rajat tämän alan patentoitavuudelle, Eurooppaa voitaisiin estää omaksumasta Yhdysvaltojen liberaalia tapaa patentoida puhtaita ohjelmistoja sekä todellakin myös puhtaita liiketoiminnan menetelmiä. Usein mainittu esimerkki tällaisesta huonosta patentista on Amazon-yhtiön "one-click shopping" -menetelmä. Se ei ole epäilemättä mitään uutta eikä ainutlaatuista tekniikkaa, eikä tällaisten ohjelmistoyritysten menetelmien patentointi ei ole hyväksi innovaatiolle eikä kilpailulle. On valitettavaa, että EPV on myöntänyt sille patentin: tämä on esimerkki EPV:n huonosta käytännöstä. Tietokoneella toteutetut keksinnöt todelliset keksinnöt, jotka syntyvät toisinaan vuoden tutkimus- ja kehitysinvestointien tuloksena ovat epäilemättä tärkeitä Euroopan taloudelle. Nyt, kun monet perinteisistä teollisuudenaloistamme siirretään Kiinaan ja Kaukoitään, meidän on luotettava innovaatiokykyymme ja kekseliäisyyteemme, jotta ansaitsemme elantomme. Olen nähnyt eri puolilla Eurooppaa sijaitsevilta pienyrityksiltä saatuja kirjeitä, joissa tuetaan tätä direktiiviä. Sain kirjeen eräältä 12 henkilöä työllistävältä belgialaiselta pienyritykseltä, joka totesi tarvitsevansa patentteja saadakseen tuottoa investoinnilleen, lisätäkseen liiketoimintaansa ja varmistaakseen, että muut kunnioittavat sen teknologiaa. Monille eurooppalaisille yrityksille on tärkeää lisätä liiketoimintaansa patenteista ja lisensseistä saaduin tuloin. Tämä pätee myös Englannin lounaisosassa toimivaan kymmenen henkilön yritykseen, joka sijaitsee suuresta työttömyydestä kärsivällä taloudellisesti epäsuotuisalla seudulla. Kyseinen yritys myönsi eräälle amerikkalaiselle monikansalliselle yhtiölle lisenssin tietokoneella toteutettuja yrityksen äänentunnistusohjelmia koskeviin patentteihin, mikä osoittaa, että maailmanlaajuisten patenttien maailmassa voi olla esimerkkejä Daavidin ja Goljatin taistelusta. Ilman patenttisuojaa tämä pienyritys olisi voinut joutua epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen, jossa mainittu monikansallinen yhtiö olisi voinut vapaasti hyödyntää sen tutkimus- ja kehitystoimia, ja monikansallinen yhtiö olisi patenttiasiamiehineen saanut tämän alan patentin. Eurooppalainen yritys ei olisi näin ollen hyötynyt eduista, ja se olisi itse asiassa saattanut loukata monikansallisen yhtiön omistamaa patenttia. Olen esittänyt mietinnössäni tarkistuksia korostaakseni kielteistä suhtautumistani ohjelmistojen patentointiin sellaisenaan. Haluamme nimenomaan estää tietokonemenetelmien, algoritmien ja matemaattisten kaavojen patentoitavuuden uuden 4 artiklan mukaisesti. Olen pyrkinyt laatimaan tasapainoisia säännöksiä, joissa otetaan huomioon kaikkien teollisuudenalojen tarpeet eikä vain yhden äänekkään, direktiiviä vastustavan alan tarpeet. Myönnän ensimmäisten joukossa, että ehdotetusta lainsäädännöstä on vielä keskusteltava ja että sitä on tarkistettava. Pyydänkin komissiota tarkastelemaan tämän keskustelun ydinasioita: miten saamme hyvän patenttilainsäädännön, joka hyvittää kaikkein innovatiivisimmille yrityksillemme niiden tutkimus- ja kehittämistoimintaan tekemät investoinnit ja joka estää samalla yrityksiä käyttämästä väärin määräävää markkina-asemaansa patenttien avulla, sitomasta tekniikkaa ja tukahduttamasta innovaatiota ja kilpailua? Pyydän siksi komission jäsentä tarkastelemaan tämänpäiväisessä täysistunnossa esitettyjä tarkistuksia. Niissä ehdotetaan erittäin selvästi, että 2 ja 4 artiklassa patentoitavuus on rajoitettava todellisiin keksintöihin. Haluamme varmistaa yhteentoimivuuden, jotta tietokoneohjelmoijat voivat soveltaa käänteissuunnittelun menetelmiä ja analysoida ohjelmia koetarkoituksessa ilman, että kyseessä saattaisi olla rikkomus tai että asia voitaisiin viedä oikeuteen. Meidän on tärkeää tarkastella käsitystä, jonka mukaan patentit ovat vain suuryrityksiä varten: pienet yritykset voivat hyötyä ja hyötyvätkin patenttisuojasta. Voidakseen taistella tällaisessa kilpailukykyisessä liiketoimintaympäristössä niillä on kuitenkin oltava mahdollisuus saada edullisia patentteja ja avustusta oikeudenkäyntikuluissa, jotta ne voivat suojella ja valvoa patenttejaan. Muilla tarkistuksilla pyritään varmistamaan, ettei patentin myöntäminen mahdollista monopoliasemaa tai määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Haluamme lisäksi suojella avoimen lähdekoodin ohjelmistoja kehittäviä yhteisöjä, jotka lisäävät merkittävästi kilpailua ohjelmistojen kehityksen alalla. Pyydän komission jäsentä siksi pohtimaan vakavasti tarkistuksia ja tunnustamaan ne todelliseksi pyrkimykseksi varmistaa, että Euroopalle kehitetään hyvä lainsäädäntö tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuutta varten. Se ei tarkoita, että Euroopassa hyväksytään automaattisesti huono käytäntö vaan että tulevaisuutta varten kehitetään hyvä käytäntö, hyvä lainsäädäntö ja hyviä patenttien tarkastajia ja että sellaiset hakemukset hylätään välittömästi, joissa patenttia haetaan asialle, joka ei selvästikään täytä keksinnön kriteerejä. Lisäksi haluamme varmistaa, etteivät monikansalliset yhtiöt hallitse EU-markkinoilla. Tarvitsemme patentteja voidaksemme suojella omia yrityksiämme ja investointejamme sekä varmistaaksemme niiden todellisen maailmanlaajuisen aseman tällä nopeasti muuttuvalla ja kehittyvällä ohjelmistojen kehittämisen alalla Plooij-van Gorsel (ELDR), teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, aivan aluksi totean, että olen työskennellyt parlamentissa yhdeksän vuotta eikä tuttavapiirissäni ole harjoitettu vielä koskaan

9 23/09/ näin aggressiivista, tiuhaa, epäkohteliasta ja vapaata painostusta. Pelissä täytyy olla todella paljon, vaikka toisaalta kyllä ymmärrän, että ihmiset ovat huolissaan. Ehdotuksen tavoitteena on eurooppalaisten säännösten yhdenmukaistaminen. Tällä hetkellä vallitsee oikeudellinen epävarmuus siitä, mitä voidaan patentoida ja mitä ei luokitella ohjelmistoksi. Tämä johtuu siitä, että Euroopan patenttiyleissopimuksen sääntöjä tulkitaan eri tavoin eri jäsenvaltioissa eikä niitä testata. Tästä johtuva oikeudellinen epävarmuus haittaa sisämarkkinoiden toimintaa. Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta suhtautuu siksi myönteisesti ehdotuksen tavoitteeseen, joka on tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuuden tunnustaminen ja aiempaa avoimempien sääntöjen laatiminen. On harhakuvitelma, ettei Euroopassa ole myönnetty toistaiseksi ohjelmistopatentteja. Euroopan patenttivirasto on myöntänyt yli ohjelmistopatenttia. Nyt ehdotetussa direktiivissä ei mahdollisteta puhtaiden tietokoneohjelmien patentointia ja näin ollen rajoitetaan Euroopan patenttiviraston nykyisiä käytäntöjä. Yleisesti ottaen patentoitavaksi ei kuitenkaan tehdä mitään sellaista, joka ei jo olisi patentoitavissa. Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta katsoo, että direktiivin soveltamisala on tiukasti rajoitettava yksiselitteisiin tapauksiin. Teknistä keksintöä koskeva ehto on oleellinen. Tämä ominaispiirre erottaa keksinnön ideasta. Toisin kuin Yhdysvallat, haluamme estää niin kutsuttujen triviaalien keksintöjen patentoinnin esimerkiksi liiketoiminnan alalla. Mahdollisuus kytkeä laitteistoja toisiinsa niiden yhteentoimivuuden aikaansaamiseksi on keino, jolla voidaan varmistaa verkon avoimuus ja välttää määräävän markkina-aseman väärinkäyttö. Pyydän teitä siksi tukemaan teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kantaa, mietinnössä esitettyä 6 a artiklaa ja tietenkin muitakin tarkistuksia. Lopuksi pyydän teitä kannattamaan suoja-ajan käyttöönottoa, jotta keksijä ei menetä keksintöään, jos hän julkistaa sen hieman ennen patentin hakemista testatakseen keksinnön markkinakelpoisuutta Rocard (PSE), kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan lausunnon valmistelija. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämä direktiivi ja keskustelu ovat kamalan monimutkaisia. Ne ovat monimutkaisia sekä oikeudellisen alan että tietokonealan kannalta. Panokset ovat kuitenkin erittäin suuret: taloudellisessa mielessä pelissä on kymmeniätuhansia dollareita ja filosofisessa mielessä inhimillisen tiedon kunnioittaminen. Koko vuotisen historiamme ajan inhimillisen tiedon valtava määrä on lisääntynyt kopioimalla. Edellytyksenä on ollut, että tieteen, musiikin, matematiikan tai minkä tahansa alan tuotteet ovat avoimesti saatavilla ja ilmaisia. Tekijä saa korvauksen tekijänoikeuksien kautta ilman, että näitä periaatteita kyseenalaistetaan. Yksittäisten henkilöiden käyttäessä materiaaleja tai luonnonvoimia kustannukset muuttuvat, ja siitä vaaditaan huomattavasti suurempi korvaus. Patentit mahdollistavat tällaisen korvauksen estämällä keksinnön maksuttoman käytön. Ohjelmisto on vain matemaattisten kaavojen kokoelma; kehitettäessä uusia ohjelmistoja voidaan hyödyntää satoja jo olemassa olevia ohjelmistoja. Tämän luovan kehittämisen estäminen tai jarruttaminen olisi hyökkäys tiedonlevitystä vastaan, ja siitä huolimatta inhimillinen tietämys on jatkossa yhä useammin ohjelmistojen muodossa. Vuonna 1972 tehdyssä yleissopimuksessa kielletään kaikenlaisten ohjelmistojen patentointi, mutta määritelmien epämääräisyyttä hyväksi käyttäneiden suuryritysten tarpeiden vuoksi tällaiset patentit ovat lisääntyneet. Tuhansien tällaisten patenttien oikeudellinen asema on epäselvä, mikä on äärimmäisen vaarallista miljoonien yksityisten keksijöiden tai pienyritysten kannalta. On oikein, että haluatte lopettaa tällaisen. Tarvitsemme direktiivin, ja ehdotuksenne tarjoaa hyvän työskentelypohjan, kuten tänä aamuna jälleen totesitte. Joissakin taannoin julkaistuissa artikkeleissanne vaaditte ja kirjoititte aivan perustellusti, ettei kyse ole patentoitavuuden lisäämisestä. Arvoisa komission jäsen, tuemme näin ollen perusteluitanne, mutta kuten juuri kuulimme, monet meistä, myös oman ryhmäni jäsenet, katsovat, ettette ole vienyt ajatuksianne niiden loogiseen päätökseen. Päätätte taannoin julkaistun artikkelinne mielestäni mainiolla lauseella: "vapaasti käytettävien ohjelmistojen käyttäjät voivat käyttää niitä jatkossakin maksutta huolimatta tämän alan tulevista patenteista". Hyvä! Juuri tämän me haluamme kuulla. Direktiivinne teknisessä säännöksessä ei kuitenkaan taata tätä vapautta. Olemme siksi ehdottaneet tarkistuksia, joissa tehdään ero keksinnön ja puhtaan ihmishengen tuotteen välillä. Kaikki eivät hyväksy viittausta materiaaleihin ja luonnonvoimiin, ja juuri se on tämän keskustelun aiheena. Tämä on kuitenkin ainoa mahdollinen viittaus, jos halutaan, etteivät yritykset, jotka ovat tarpeeksi voimakkaita hankkiakseen valtavan määrän patentteja ja suojellakseen niitä, voi siepata äärettömiin paisuvaa tietomäärää. Arvoisa komission jäsen, lukiessani tekstiänne ajattelin iloisena, että olette kanssamme samaa mieltä ja että kiitätte meitä siitä, että olemme selkiyttäneet tekstiänne Wuermeling (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, hyvä esittelijä McCarthy, hyvät kollegat, aluksi haluan esittää lämpimät kiitokseni esittelijälle hänen erinomaisesta työstään mietinnön parissa. Hyvä esittelijä McCarthy, jouduitte käsittelemään kahta suurta ongelmaa, joita esittelijät eivät tavallisesti kohtaa. Tämä on ensinnäkin erittäin monimutkainen aihe, johon sisältyy sekä oikeudellisia asioita että hankalia teknisiä seikkoja. Toiseksi jouduitte toisinaan hyvinkin hyökkäävän ja toisinaan myös aivan järjettömän painostuksen kohteeksi, mutta onnistuitte lopulta saamaan aikaan jatkuvan vuoropuhelun, vaikka se oli epäilemättä joskus vaikeaa teille, kuten meille muillekin.

10 14 23/09/2003 Hyvät parlamentin jäsenet, emme halua, että mitkään ohjelmistot ovat yleisesti patentoitavissa. Emme halua lisätä ohjelmistojättien markkinavaltaa ja monopoliasemaa. Emme halua vaarantaa pienten ja keskisuurten ohjelmistoyritysten liiketoiminnan pohjaa. Emme halua myöskään millään tavoin vahingoittaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoja menestyksekkäästi kehittäviä yhteisöjä emmekä Linux-tekniikkaa. Mitä me oikein haluamme? Haluamme mahdollistaa järkevän rajanvedon tietokoneella toteutettujen teknisten keksintöjen niidenkin on luonnollisesti oltava patentoitavissa ja ei patentoitavissa olevien tavalliseen tietojenkäsittelyyn tarkoitettujen puhtaiden ohjelmistojen välillä. On totta, että Euroopan patenttivirasto on myöntänyt aivan liikaa patentteja aivan liian helposti. Esittelijä McCarthy mainitsi kaikkein tuoreimman esimerkin, eli Amazon-yhtiön "one-click shopping" -menetelmän. Kuitenkin vain lainsäätäjä voi tehdä lopun tästä vahingollisesta suuntauksesta. Ei ole mitään järkeä vastustaa direktiiviä, koska silloin tämä käytäntö vain jatkuu. En siksi ymmärrä, miten jotkut varsinkin avoimen lähdekoodin kannattajat voivat vastustaa kaikenlaisia tämän alan direktiivejä, sillä ilman niitä jatkuu nykyinen käytäntö, johon he nimenomaan suhtautuvat erittäin kriittisesti. Toisaalta pitää myös paikkansa, että keksintö perinteisessä mielessä ymmärrettynä ansaitsee lainsäädännön tarjoaman suojelun. Keksijä on uhrannut aikaa ja rahaa keksintöönsä, eikä ole tietenkään hyväksyttävää, että valtio katsoo vierestä, kun muut hyödyntävät taloudellisesti hänen keksintöjään. Tällä alalla on keskusteltava myös Euroopan unionin kilpailukyvystä, sillä jos menemme direktiivissämme niin pitkälle, että käytännössä kaikki ohjelmiston osatekijät aiheuttavat sen, ettei keksintöä voida enää patentoida, olemme keksinnöistä käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa erittäin epäsuotuisassa asemassa. Meidän on syytä olla tietoisia tästä. Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan ehdotuksella parannetaan direktiivin keskeisiä kohtia. Sillä rajoitetaan komission alkuperäistä ehdotustakin tehokkaammin suuntausta, jota on täälläkin kritisoitu, eli patenttien umpimähkäistä myöntämistä. Uudella 4 a artiklalla kielteisine esimerkkeineen luodaan pitävä suoja ohjelmistojen patentointia vastaan, koska teemme täysin selväksi, ettei puhtaita ohjelmistoja, liiketoiminnan menetelmiä, algoritmeja eikä tietojenkäsittelymenetelmiä voida patentoida. Tarvitsemme innovaatiota edistävän Euroopan patenttilain, jossa on selkeät ja järkevät säännöt ja jossa tehdään selvä ero puhtaisiin ohjelmistoihin nähden. Tällä direktiivillä saavutetaan nämä tavoitteet Medina Ortega (PSE). (ES) Arvoisa puhemies, sosiaalidemokraattien ryhmä ei katso oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnassa hyväksyttyjen tarkistusten kuvastavan tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuuden nykytilannetta. Meidän on työskenneltävä siltä pohjalta, että tämä ei ole ehdotus tietokoneohjelmien patentointia koskevaksi direktiiviksi. Kuten kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan lausunnon valmistelija Rocard totesi, niitä koskevaa järjestelmää säännellään jo yhteisön direktiivillä. Kyse on henkisten luomusten alasta, jolla on aivan erilaiset säännöt kuin teollisoikeuksien suojelun alalla. Kuten jäsen Rocard huomautti, teollisoikeuksien suojelu liittyy teollisten käyttötarkoitusten soveltamiseen, ja meillä on jo vakiintuneet säännöt. Yhdysvalloissa tämän alan oikeuskäytännössä on ilmennyt erittäin vaarallinen suuntaus, sillä siellä on annettu patentoida puhtaasti henkisiä luomuksia, joilla ei ole sellaisenaan teollisia käyttötarkoituksia. Pyrkimys luoda tietokoneohjelmien alan monopoliasema patenttien avulla on suututtanut perustellusti kaikkia niitä, jotka käyttävät tällä hetkellä avointa verkkoa Euroopassa ja joiden toimintamahdollisuudet tällöin rajoittuisivat. Se olisi askel taaksepäin Euroopan kehityksessä kohti Lissabonin julistuksessa mainittua tietoyhteiskuntaa. Sosiaalidemokraattien ryhmä katsoo näin ollen, että direktiiviehdotukseen on tehtävä huomattavia muutoksia ja erittäin selkeitä rajoituksia, jotta teollisuuspatentin luonnetta ei rajoiteta. Emme saa päätyä samanlaiseen tilanteeseen kuin Yhdysvalloissa, jossa tietyt yritykset voivat nyt käytännössä estää kaiken tietokoneohjelmoinnin alalla tehtävän työn. Kuten komission jäsen Bolkestein totesi, Euroopan patenttivirastossa samoin kuin esimerkiksi Japanin oikeuskäytännössä on jossain määrin lähdetty tälle vaaralliselle tielle. Juuri tästä syystä tarvitsemme yhteisön direktiivin. Tietokonealan teollis- ja tekijänoikeudet pitäisi mielestämme säilyttää. Tarvitsemme yhteisön direktiivin, jolla säännellään ainoastaan teollista käyttöä eikä tietokoneohjelmia, jonka säännökset ovat riittävän selkeitä ja joka estää meistä lähtemästä tälle tielle, jotta Euroopan unionin jäsenvaltiot eivät omaksu Euroopan patenttiviraston oikeuskäytäntöä, jonka mukaan tietokoneella toteutetuille keksinnöille sellaisenaan voidaan myöntää patentteja Manders (ELDR). (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, keskustelemme nyt hankalasta aiheesta. Tekijänoikeuksien ja patenttilainsäädännön välillä on suuri ero. Mittavasta edunvalvonnasta päätellen tätä eroa on vaikea määritellä. Kiitän siksi esittelijä McCarthya, joka onnistui selkeyttämään tätä eroa etenkin hänen tiedottaessaan asiasta aggressiivisille edunvalvojille, jotka ovat luullakseni tulkinneet tätä eroa väärin ja joilla on juuri päinvastaiset tavoitteet kuin direktiivillä. Se on valitettavaa.

11 23/09/ Direktiivillä pyritään on ainakin minun ymmärtääkseni poistamaan oikeudellinen epävarmuus. Jäsen Medina Ortega ja monet muut kollegat ovat antaneet siitä jo esimerkkejä. Münchenissä sijaitseva Euroopan patenttivirasto käyttää jo Yhdysvaltojen menetelmää ja patentoi ohjelmistoja sellaisenaan. Tästä on mielestäni tehtävä loppu nyt käsiteltävänä olevalla direktiivillä, jos direktiivi vain hyväksytään. Tätä haluavat luullakseni myös direktiivin hylkäämistä toivovat edunvalvojat. Minun mielestäni on siksi outoa, että he vaativat direktiivin täydellistä hylkäämistä. Silloinhan joidenkin kollegojen mainitsemat Yhdysvaltojen menetelmät säilyisivät ennallaan, ja patenttivirasto voisi myöntää jatkossakin patentteja tuhansille ohjelmistomenetelmille. Se olisi minusta huono asia. Olemme ehdottaneet useita tarkistuksia. Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta on hyväksynyt niistä monta McCarthyn mietinnöstä käydyssä keskustelussa. Valtaosa tarkistuksista koskee pienten ja keskisuurten yritysten suojelua, ja muissa tarkistuksissa pyritään parantamaan määritelmiä. Käsiteltävänämme oleva mietintö on siksi mielestäni jo sopivan tasapainoinen. Haluaisin kuitenkin, että useita parannuksia toteutetaan. Tarkoitan muun muassa suojaaikaa, jonka kollegani Elly Plooij-van Gorsel jo mainitsikin. Siitä olisi minusta hyvä säätää direktiivissä. Kehotan lisäksi komissiota menemään vieläkin pitemmälle ja sisällyttämään jatkossa suoja-ajan kaikkiin mahdollisiin teollis- ja tekijänoikeuksia koskeviin direktiiveihin. Minusta on hyvä, että etenkin vähemmän vaikutusvaltaisille keksijöille myönnetään tällainen suoja-aika, jotta he voivat testata tuotteidensa markkinakelpoisuutta. Olen esittänyt myös tarkistuksen, joka koskee uusia keksintöjä, jotka sisältävät tietokoneella toteutettuja ohjelmistoja, joita ei selvästi sanoen voida patentoida sellaisenaan. Tässä tarkistuksessa uusille keksinnöille pyritään asettamaan määräaika, jos ne erotetaan ohjelmistoista, joita korostan ei voida patentoida. Miksi? Tämä johtuu siitä, että vaikka tuote erotetaan ohjelmistoista ja vaikka se ei olisikaan patentoitavissa sellaisenaan, patenttihakemuksen yhteydessä on mahdollisuus ryhtyä monenlaisiin oikeudellisiin menettelyihin, joilla yritykset voidaan pitää pitkään poissa markkinoilta. Tämä olisi mielestäni huono asia. Olen lisäksi sitä mieltä, ettei tällainen lähestymistapa ole ristiriidassa TRIPS-sopimuksen syrjimättömyyspolitiikan kanssa, koska sillä ei suljeta pois mitään tiettyä alaa. Mielestäni sillä lähetetään vain selkeä viesti. Sanon seuraavaksi muutaman sanan yhteentoimivuudesta. Yhteentoimivuus on välttämätöntä, mutta meidän on erotettava selvästi toisistaan erilliset keksinnöt ja sellaiset keksinnöt, jotka on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä muiden keksintöjen kanssa. Olemme tehneet tämän eron tarkistuksessamme. Kehotan kollegojani joka tapauksessa kannattamaan direktiiviä, jotta oikeudellinen epävarmuus voidaan poistaa jatkossa Frahm (GUE/NGL). (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan kiittää esittelijää hänen tekemästään valtavasta työmäärästä. Kuulostaa siltä, että meillä kaikilla on oikeastaan samat tavoitteet. Haluan kiittää komissiota sekä esittelijää siitä, että he ovat painottaneet, että tavoitteena on lisätä kehitystä ja investointeja tämän alan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. On yksinkertaisesti outoa, etteivät pienet ja keskisuuret yritykset ole tyytyväisiä direktiiviin näistä tavoitteista huolimatta. Miksi ne eivät riemuitse ja ylistä direktiiviehdotusta niiltä pyydetyissä kannanotoissa? Miksi pienet ja keskisuuret yritykset eivät vaadi, että panemme direktiivin täytäntöön yhdellä kertaa? Mikseivät kaikki ohjelmistoteollisuuden keksijät vaadi, että otamme direktiivin käyttöön pikavauhtia? Miksi ne toimivat lähestulkoon päinvastaisella tavalla? Tämän antaa nähdäkseni joka tapauksessa aihetta jossain määrin epäillä, teemmekö tosiasiassa niin kuin sanomme tekevämme. Direktiivin näennäisenä tarkoituksena on varmistaa oikeuksien säilyminen. Oikeuksien säilyttäminen tällä alalla tai kenties suojautuminen sitä vastaan, että muut väittävät, että heidän oikeuksiaan loukataan, on kuitenkin niin kallista, ettei tämä ilmeisestikään ole niille sopiva etenemistapa. Tämäntyyppiset oikeustapaukset maksavat noin miljoona euroa, eivätkä pienet ja keskisuuret yritykset voi olla varsinaisina osallisina niissä. Sanomme, ettemme aio laajentaa olemassa olevia säännöksiä. Se kuulostaa mielestäni viisaalta varsinkin, kun Euroopan patenttiyleissopimuksessa korostetaan, ettei ohjelmistoja voida patentoida. Pitäkäämme siksi kiinni siitä. Meillä on itse asiassa nyt oikeuksia. Euroopan patenttiyleissopimus tarjoaa meille oikeusperustan. Euroopan patenttivirasto on lisäksi hitaasti ja vähitellen laajentanut toiminta-alaansa. Jos nyt laillistamme tämän toiminta-alan laajennuksen, etenemme itse asiassa väärään suuntaan. Meidän pitäisi edetä suuntaan, jossa yhä useammin vaaditaan patentteja ohjelmistoille, mutta ei puhtaille ohjelmistoille. Kysymykseni kuuluukin: miten puhdas ohjelmiston täytyy olla ollakseen puhdas? Tähän kysymykseen en ole onnistunut saamaan selkeää vastausta. Ehkäpä juuri tällaiset kysymykset pitäisi selvittää, ennen kuin ryhdymme lopullisiin toimiin tällä alalla. Haluan antaa virikkeitä keskustelulle. Suositan todellakin, että otamme huomioon myös epäilevät kannat ja että kuuntelemme, mitä sanottavaa Euroopan pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tästä asiasta Echerer (Verts/ALE). (DE) Hyvät kollegat, pyrin puhumaan lyhyesti ja yritän olla ylittämättä puheaikaani sekä toistamatta jo mainittuja asioita. Totean siksi aluksi, että kannatan täysin ja varauksettomasti sitä, mitä kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja

12 16 23/09/2003 urheiluvaliokunnan esittelijä Rocard sanoi. Sekä minä että ryhmäni kannatamme direktiivin suuntaviivoja, aivan kuten jäsen Frahm jo totesi. Halusitte luoda oikeusvarmuuden, ja niin haluamme mekin. Komissio sanoo kuitenkin kovat sanat direktiivin vastustajille ja arvostelijoille. Komission jäsen Bolkestein, kuulin sanoissanne melkein uhkauksen! Kukaan meistä ei puhu ohjelmistojen patentoitavuudesta. Puhumme ohjelmistoihin perustuvista tietokoneella toteutetuista keksinnöistä. Väitätte, että direktiivin vastustajat toistan: direktiivin arvostelijat ovat aloittaneet hyvin äänekkään ja toisinaan jopa henkilökohtaisen kampanjan, joka perustuu puolitotuuksiin ja harhakäsityksiin. Olemme pyrkineet itse asiassa välttämään valtavaa edunvalvontaa ja etsimään puolueettomia oikeustieteilijöitä, jotka voisivat selvittää meille tätä erittäin monimutkaista asiaa. On kuitenkin eräs aivan yksinkertainen kysymys, johon en ole vielä kuullut teidän vastaavan. Jos vain yksi pikkuosa tietokoneella toteutettuun keksintöön sisältyvää ratkaisua ohjelmistohan koostuu monista ratkaisuista on patentoitu, se on patentoitu, eikä sitä voida käyttää vapaasti. Kuten jäsen Manders totesi, tässä ollaan tekijänoikeuksien ja patentoitavuuden rajalla. Se on vaikea ongelma, ja luulen, että meidän päätöksemme perustuvat teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnossa esitettyihin ehdotuksiin. Arvoisa komission jäsen Bolkestein, "meillä" tarkoitan kyseisen valiokunnan kriittisiä jäseniä, jotka haluavat omaksua saman lähestymistavan kuin te mutta kehittää sitä ehkä hieman pitemmälle ja ajatella sen loppuun asti. Kuten monet oikeustieteilijät ovat selittäneet, tällä direktiivillä ei mahdollisesti enää pystytä luomaan oikeusvarmuutta. Se saattaa sulkea joitakin oikeudellisia aukkoja mutta avaa samalla uusia. Hyvät kollegat, olkaamme kerrankin rehellisiä. Me kaikki tiedämme markkinoiden realiteetit. Tiedämme, että joku voi halutessaan käyttää patenttia määräävän markkinaaseman välineenä ja jopa aseena kilpailijoitaan vastaan. Meidän on mietittävä hyvin tarkkaan, miten voimme suojella sekä investointeja että innovaatiota tällä alalla. Meillä on tekijänoikeuksista annettu direktiivi vuodelta 1991; ehkäpä meidän olisi pitänyt tarkistaa sitä. Ehkä siinä on kohtia, joita voidaan ajantasaistaa oikeudellisessa mielessä. Jos olisimme tehneet loppupäätelmämme Euroopan patenttiyleissopimuksen pohjalta, olisitte saanut täyden tukeni. Uskon kuitenkin, että tarkistukset auttavat asiaa. Lopuksi mainitsen asiasta, joka ei suinkaan ole merkityksettömin, eli siitä, että Euroopan patenttivirasto ja epäoikeudenmukaiset patentit, joita on kenties myönnetty tai joita myönnetään jatkossa, kuuluvat pääaisassa sopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden vastuualueeseen. On hienoa, että Eurooppa osoittaa tässä asiassa vastuuntuntoa, mutta patenttiyleissopimukseen perustuva ensimmäinen askel olisi riittänyt. Sen jälkeen olisimme voineet pohtia asiaa lisää Mussa (UEN). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tietotekniikka on kaikkien maailman valtioiden tulevan kehityksen selkäranka, ja se perustuu tekniikkaan eli laitteisiin ja tieteeseen eli ohjelmistoihin. Tällä hetkellä kaikkia teknisiä keksintöjä suojellaan niiden patentoitavuudella, mutta ohjelmistojen kehitys lisää tekijänoikeuksia, joilla suojellaan teollis- ja tekijänoikeuksia. Selventääkseni asiaa esitän vastaavan esimerkin musiikin alalta. Elektroninen tietokone on väline, jota käytetään musiikin tuottamiseen. Se ei koostu nuoteista vaan koodeista ja komennoista, jotka vuorottelevat kehittäjän laatimien rytmien ja sekvenssien kanssa ja saavat aikaan erilaisia toimintoja ja tuloksia. Mitä musiikille tapahtuisi, jos jonakin päivänä voitaisiin patentoida sävelkulkuja, sointuja, trillejä ja kaikkea muuta, joka tekee klassisesta musiikista niin rikkaan ja jännittävän? Tietotekniikalla olisi sama kohtalo: patenteilla suojeltaisiin jokaista käskyä, jokaista koodi- ja algoritmisekvenssiä, ja markkinat muuttuisivat rajoitusten viidakoksi. Jos kaikki olemassa olevat patentit pitäisi todentaa, ohjelmistojen kehitys vähenisi, rajoittuisi ja estyisi yhä enemmän, koska kaikkien pienten ja keskisuurten yritysten sekä ohjelmoijien olisi pakko ostaa oikeuksia tai lisenssejä ja heidät todellakin työnnettäisiin pois markkinoilta. Maalauksen tai kirjan tekijänoikeuksia ei suojella patentoimalla aihetta tai motiivia vaan takaamalla, että sen jakelu tapahtuu tekijänoikeuslainsäädännön mukaisesti. Muita innostetaan näin tuottamaan kopioiden sijasta samankaltaisia alkuperäisteoksia, jotka ovat mahdollisesti alkuteosta parempia tai joissa alkuteosta tulkitaan erilaisten tai kiinnostavampien mallien avulla. Euroopan markkinoiden kaltaisilla laajenevilla markkinoilla, jotka ovat avoimia vilkkaan kritiikin ja mielikuvituksen uusille ulottuvuuksille, ei voida suostua uusiin säännöksiin, jotka tosiasiassa estävät Euroopan kansakuntien kehitystä. Olemme vahvasti sitä mieltä, ettei McCarthyn mietintöä voida hyväksyä, sillä se olisi vakava uhka tekniikan kasvulle ja kehitykselle, jotka edellyttävät ihmishengen ja -mielen vapautta Andersen (EDD). (DA) Arvoisa puhemies, olen koulutukseltani arkkitehti ja olen työskennellyt koko ikäni arkkitehtina. Tässä tapauksessa ongelma on samanlainen kuin ongelma, joka syntyisi, jos patentit otettaisiin käyttöön omalla alallani. Kuvitellaanpa, että esimerkiksi portaita patentoitaisiin siten, että jatkossa tarvittaisiin hyväksyntä ja pitäisi ostaa lisenssi, ennen kuin voitaisiin suunnitella talo, jossa on portaat. Tavallaan se olisi oikein hyvä asia, koska silloin meillä ei olisi näitä karmeita pilvenpiirtäjiä. On kuitenkin groteski ajatus, että joku kollegani tai jokin alani suuri yritys voisi estää kaiken kehityksen. Tekijänoikeuslailla on luonnollisesti suojeltu suunnittelu- ja arkkitehtityötäni siten, ettei työtäni voida plagioida.

13 23/09/ Tämä pätee oikeastaan myös ohjelmistoihin ja kaikkeen muuhunkin taiteelliseen toimintaan, jota voidaan luonnollisesti verrata ohjelmistojen suunnitteluun, jossa varsinaista suunnittelutyötä suojellaan tekijänoikeuslailla. Ohjelmistopatenttien salliminen EU:ssa vaikuttaisi kielteisesti kuluttajiin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, avoimen lähdekoodin kannattajiin sekä alan innovaatioon. Vain tavallista naiivimmat voivat uskoa, että innovaatiota edistettäisiin EU:ssa antamalla yhdysvaltalaisen yrityksen patentoida tanskalaisten æ-, ø- ja å-erikoiskirjainten käyttö verkkonimissä tai että olisi pienten ja keskisuurten yritysten edun mukaista, jos niiden olisi investoitava patentteihin liittyviä oikeudellisia asioita käsittelevään yksikköön, ennen kuin ne voisivat alkaa kehittää tuotettaan. Erityisohjelmistoja tai ohjelmistoja sellaisenaan ei pidä patentoida jatkossa Cappato (NI). (IT) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää ja komissiota työstä, jota he ovat tehneet kaikista vaikeuksista huolimatta. Lista Boninon radikaalijäsenet äänestävät niiden tarkistusten puolesta, joissa pyritään rajoittamaan ohjelmistojen patentoitavuuden marginaalia, ja koko ehdotusta vastaan, ellei keskeisiä tarkistuksia hyväksytä. Miksi? Siksikö, ettemme kenties pidä yhteisön tason yhdenmukaistamista tarpeellisena? Ei missään nimessä. Tuemme komission jäsentä ja esittelijää ja yhdymme heidän huomautuksiinsa siitä, että Euroopan patenttivirasto on todellakin vastaanottanut tuhansia ohjelmistopatenttihakemuksia. Kun Euroopan patenttiyleissopimuksen perusajatusta ja sanamuotoa on rikottu näin räikeästi, oli, olisi ja on välttämätöntä selkeyttää asiaa ja vahvistaa, etteivät ohjelmistot ole patentoitavissa. Koska on vaikeaa erottaa toisistaan varsinaisten ohjelmistojen patentoitavuus ja ohjelmistojen patentoitavuus tietokoneella toteutetun keksinnön osana mikä tarkoittaa, että olemme vaarassa joutua sekasortoiseen tilanteeseen ratkaisu on nähdäkseni hyvin selvä: jos ohjelmisto on oleellinen osa keksintöä, tällöin voidaan patentoida keksintö mutta ei ohjelmistoa. Tämä on kuitenkin jo mahdollista sellaisten lakien nojalla, jotka koskevat tietokoneella toteutettuja keksintöjä, jotka on määritelty sellaisiksi. Ohjelmistot eivät ole patentoitavissa tietystä erityisestä syystä. Syy on sama kuin maatemaattisten kaavojen, teoreemojen, musiikillisten kaavojen ja sinfonioiden kohdalla: ne kaikki ovat osa ajatuskokonaisuutta, ajatusten järjestelmää ja niiden muuntamista. Tiedämme, että lukemattomat eri ohjelmointikieliä käyttävät ohjelmoijat voivat muuntaa ohjelmiston suorittaman tehtävän lukemattomiksi erilaisiksi koodeiksi. Tämä tekee ohjelmistojen patentoinnista vaarallisen ja vielä vaarallisemman, jos patentin on tarkoitus olla voimassa 20 vuotta, joka on eräänlainen geologinen kausi ohjelmistojen kehityksessä. Itsenäisillä ohjelmoijilla ja ohjelmoijilla ylipäänsä olisi nyt lupa käyttää vuonna 1983 tietokoneohjelmistojen varhaishistoriassa patentoitua toimintoa. Tämä on se vaara. Meidän ei olisi ollut nähdäkseni välttämätöntä uskaltautua monimutkaisten kaavojen alalle erotellaksemme toisistaan varsinaiset ohjelmistot ja ohjelmistot osana tietokoneella toteutettuja keksintöjä. Olisi riittänyt, kun olisimme pitäneet tietokoneella toteutetut keksinnöt patentoitavissa ja varmistaneet ohjelmistojen patentoitavuuden estävien säännösten noudattamisen, mikä tarjoaa joka tapauksessa tekijänoikeussuojan. Kannatamme näin ollen erityisesti niitä tarkistuksia, joissa käsitellään yhteentoimivuutta ja luonnonvoimien tarvetta, jotta ohjelmistoa voidaan pitää keksintönä. Emme voi mielestäni nyt hyväksyä ehdotusta, sillä muutoin kukin jäsenvaltio toimii omalla tavallaan. Meidän on pyrittävä tekemään parhaamme tässä asiassa. Lisäksi katson, että asiasta oman mielipiteensä ilmaisseiden satojentuhansien henkilöiden osuutta olisi pidettävä demokraattisena osallistumisena eikä suinkaan haittana Fiori (PPE-DE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, täytyy myöntää, että tänä aamuna käsittelemämme aihe on ollut mielestäni kaikkein vaikeimpia tällä istuntokaudella käsitellyistä monista aiheista, ja myönnän, että esittelijä McCarthy on tehnyt valtavasti töitä. Minulla ei ole kaikkia vastauksia, ja ymmärrän, että komission on puhuttava tästä asiasta, kuten komission jäsen Bolkestein totesi selvästi. Esitän kuitenkin muutaman yleisluonteisen huomautuksen. Ensimmäiseksi totean, että lähtökohtanani on, että käsittelemme asiaa, jossa oikeudellisen suojan määrittäminen ja näin ollen tietokonenäkökohtien muuntaminen oikeudellisiksi näkökohdiksi ja käsitteiksi voi jo itsessään olla erittäin monimutkaista. Toinen asiani on, että joudumme pakostakin käsittelemään mutkikasta kansainvälistä lainsäädäntökehystä, ja jos tarkastelemme, mitä tapahtuu Euroopassa ja etenkin Yhdysvalloissa, patenttijärjestelmässä näyttää olevan hyvin paljon rajoituksia, ennen kaikkea hyvin monia käytännön rajoituksia. Vaikka direktiivissä onkin vielä parantamisen varaa, siinä on mielestäni käsitelty Euroopan unionia koskevaa merkittävää poliittista kysymystä. Meidän on pysyttävä erillään Yhdysvaltojen kannoista, ja meidän on kenties saatava tärkeimmät talouskumppanimme vakuuttuneeksi siitä, että ohjelmistojen oikeudellisen suojan kaikkia näkökohtia on yhdenmukaistettava eri muodossa kuin nykyisin. Meidän ei tarvitse aloittaa sitä tyhjästä, sillä jo TRIPSsopimuksissa on määritetty selkeästi ominaispiirteet, joihin patentit perustuvat. Meidän on siksi vaadittava, että ohjelmistopatentteja myönnetään vain vankoin perustein tässä emme saa antaa periksi. Yhdysvalloissa on jätetty poikkeuksellisen paljon ohjelmistopatenttihakemuksia, ja Euroopan unionissa niitä on luultavasti aivan yhtä paljon. Tämän perusteella on selvää, ettei kyse ole todellisesta keksinnöllisestä toiminnasta ja ettei meillä ole varaa myöntää patenttia

14 18 23/09/2003 kaikentyyppisten hakemusten perusteella. Koska patenttihakemukset lisääntyvät hillittömästi, arkistojen avulla on sitä paitsi täysin mahdotonta selvittää perusteellisesti, johtaako hakemus todella uuteen keksintöön. Joitakin oikeudellisia näkökohtia voitaisiin luonnollisesti parantaa; jotkin seikat ovat esimerkiksi ristiriidassa direktiivin 91/250/ETY kanssa. Olisimme tietenkin voineet tarkastella Euroopan patenttiyleissopimuksen 52 artiklaa enemmän oikeudellisesta näkökulmasta, sillä yksi asia on varma: meidän on pakko palata tähän asiaan, koska kuten monet parlamentin jäsenet ovat todenneet kehitys on niin nopeaa, että Euroopan unionin on sovittava menettelytavasta muutaman vuoden kuluessa, ja silloin meillä on mahdollisuus tarkistaa kantojamme Gebhardt (PSE). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, lainsäädäntötyöhömme kiinnitetään julkisuudessa harvoin näin paljon huomiota näin varhaisessa vaiheessa kuin nyt McCarthyn mietintöön. Se ei varmastikaan helpottanut hänen vaativaa työtään mutta sai aikaan todellisen informaatio- ja argumenttitulvan. Monet niistä olivat esittelijälle sekä meille kaikille tärkeitä ja erittäin informatiivisia. Alusta alkaen oli tosin selvää, että suuri määrä paperia joutaa roskakoriin. Intensiivinen työskentelymme sekä se, että asianosaiset ovat seuranneet työtämme tiiviisti, johtivat sopuratkaisuun, jota kehotan kannattamaan ja joka näkyy ryhmäni esittämissä tarkistuksissa. Sopuratkaisun tarkoituksena on pelastaa meidät 2 ja 4 artiklaan sisätyvistä sudenkuopista. Näissä artikloissa uusi kriteeri "lisäys tekniikan tasoon" mahdollistaa ohjelmistojen patentoitavuuden. Hyvät kollegat, tämä oikeudellinen aukkotilanne on nyt jotakuinkin paikattu. Olisin kieltämättä halunnut saavuttaa vielä enemmän, ja ennen kaikkea pienet ja keskisuuret yritykset toivoivat enemmän. Emme tehneet mielestäni riittävän selväksi etenkään sitä, ettemme halua vain rajoittaa ohjelmistopatentteja. Emme itse asiassa halua myöntää niitä jatkossa enää lainkaan. Ohjelmistopatentit nimittäin hankaloittavat etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa, ja olemme aina luvanneet tarjota niille erityistä suojelua ja tukea. Toisin sanoen ohjelmistojen patentoijien toiminta hyödyttää suuryrityksiä mutta ei kaikkein älykkäimpiä. Lähettäkäämme siksi selkeä viesti, jossa mennään sopuratkaisua pidemmälle. Älkää hyväksykö ohjelmistojen patentointia! Boogerd-Quaak (ELDR). (NL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisa komission jäsen, olen samaa mieltä jäsenten Rocardin ja Cappaton sekä muiden kollegojen kanssa, joiden mielestä varsinaisia ohjelmistoja ei pidä patentoida. Euroopan patenttiyleissopimuksen 52 artiklan mukaan ohjelmistot eivät sellaisenaan ole patentoitavissa, ja kyseisessä artiklassa todetaan, ettei ideoita ja teorioita voida patentoida. On oltava kyse teknisestä keksinnöstä, ja tämä on meidän kaikkien kohtaaman ongelman ydin. Se on myös direktiivin ydin. Euroopan patenttivirasto totesi taannoin, että kaikki tietokoneessa käytettävät ohjelmat luokitellaan teknisiksi. Tällä hetkellä soveltamiensa käytänteiden mukaisesti patenttivirasto on myöntänyt jo yli patenttia, joista monet eivät ole tosiasiassa lainvoimaisia. Jäsen Rocard huomautti perustellusti, että luonnonvoimiin perustuvan keksinnön ja ihmisjärjen tuottaman tuotteen välillä on tietty ero. Tästä syystä meidän on mielestäni kannatettava tiettyjä myös teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa esitettyjä tarkistuksia sekä kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnassa aiemmin esitettyjä tarkistuksia. Niissä tiukennetaan määritelmää nähdäkseni siten, ettei ohjelmistoja sinänsä voida patentoida. Äänestän direktiiviä vastaan, ellei näitä tarkistuksia hyväksytä. Pienet ja keskisuuret yritykset sekä avoimen lähdekoodin kannattajat ovat melko huolissaan. Inhimillinen tietämys ja sen levittäminen on tärkeä vapaus, joka meidän on säilytettävä Euroopassa. Se on tehtävä jo ihmisarvon takia, mutta ei pelkästään sen vuoksi. Meistä tulee vieläkin kilpailukykyisempiä kuin Yhdysvalloista, ja direktiivillä on estettävä kokonaan Yhdysvaltojen tilanteen syntyminen Euroopassa. Toivon siksi, että monet teistä äänestävät tämän periaatteen mukaisesti, jotta saamme toimivan direktiivin Caudron (GUE/NGL). (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämänaamuinen keskustelu käydään sekasortoisen kauden jälkeen, jona tietokoneiden käyttäjät ja keksijät ovat suojelleet kynsin ja hampain oikeuttaan erilaisuuteen, vapauteen ja luovuuteen. Tämän keskustelun ydinasia on patentoitavuus etuineen (kun patentti perustellusti suojelee keksijää) ja suurine haittoineen, jotka johtuvat usein nuorten keksijöiden vahingoksi muodostuvista konservatiivisista monopoleista. Kannatan itse edelleen tätä suuntausta, jossa on nähdäkseni sama lähtökohta kuin kaikissa vaihtoehtoisissa suuntauksissa, joissa taistellaan aiempaa suopeamman ja vähemmän kaupallisen yhteiskunnan puolesta. Keskustelun avauksesta lähtien olemme ottaneet onnistuneesti esittäneet tarkistuksia, jotka parantavat oleellisesti alkuperäistä ehdotusta. Suunta on oikea, kun tunnustamme, että tietokoneella toteutetulla keksinnöllä on oltava teollista käyttöä, jotta se voidaan patentoida. Meidän ei tarvinnut täsmentää, ettei patentteja voida myöntää pelkille tietokoneohjelmille. Emme voi kuitenkaan jättää huomiotta esiin tuotuja pieniä merkityseroja emmekä liiallista epämääräisyyttä. Silläkin uhalla, ettei näistä tarkistuksista äänestetä tai ettei niitä ei äänestyksen jälkeen sisällytetä tekstiin, meidän on tässä vaiheessa keskustelua todettava, ettei kaikkia ongelmia ole missään nimessä ratkaistu. Aion olla siksi tarkkaavainen äänestyksessä ja olen valmis äänestämään direktiiviehdotusta vastaan, jos

15 23/09/ parannukset osoittautuvat pelkäksi kosmeettiseksi yritykseksi kätkeä suurten yritysten yliote luovista ihmismielistä. Tässä mielessä kiristykseltä kuulostava komission jäsenen Bolkesteinin viimeinen lause ei hälvennä voimakkaita epäilyjäni MacCormick (Verts/ALE). (EN) Arvoisa puhemies, monilla tarkistuksilla ja tietenkin kaikilla ryhmäni allekirjoittamilla tarkistuksilla pyritään selvästi ja suoraan estämään pieninkin lipsuminen tästä direktiivistä varsinaisten tietokoneohjelmistojen patentointiin. Tämä on meille erittäin tärkeää. On aivan selvää, että valtaosa teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännöstä, joka suojelee tietokoneohjelmistoja ja jättää patentit muihin tarkoituksiin, toimii hyvin ohjelmistoteollisuuden ja tietokoneohjelmistoja kehittävien luovien henkilöiden näkökulmasta. Sekä esittelijä McCarthy että komission jäsen Bolkestein ovat tästä kanssani samaa mieltä. Kukaan ei halua lipsumista, joka johtaa varsinaisten ohjelmistojen patentointiin. On vaarana, että ohjelmistoelementin sisältäviä todellisia keksintöjä ei suojeltaisi riittävästi ilman uutta direktiiviä. Olkoon näin, mutta silloin todistustaakka on komissiolla; sen on osoitettava meille, mitkä parlamentin ehdottamista tarkistuksista suojelisivat meitä liikaa havaitsemaltamme vaaralta ja mitkä niistä suojelisivat liian vähän vaaralta, jonka komission jäsen haluaa välttää, nimittäin siltä, ettei "todellisia" keksintöjä voitaisi patentoida riittävästi Euroopan unionissa. Ne meistä, jotka haluavat direktiiviin muutoksia, pyrkivät estämään lipsumisen pelkkiin ohjelmistopatentteihin. Se olisi todellinen katastrofi. Meitä on painostettu voimakkaasti tässä asiassa, mutta meitä on painostettu voimakkaasti siksi, että meillä on erittäin paljon kyvykkäitä, työteliäitä äänestäjiä, jotka katsovat mainitsemani lipsumisen vaarantavan heidän toimeentulonsa. Meidän on varmistettava, että tällä keskustelulla ja huomisella äänestyksellä esittelijä McCarthy on työskennellyt erittäin ahkerasti mietintönsä parissa voidaan todellakin estää tällainen lipsuminen kokonaan ja suojella sitä, mitä komission jäsen Bolkestein haluaa suojella aiheuttamatta vaaraa, josta äänestäjämme ovat valistaneet monia meistä Van Dam (EDD). (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, meidänkin lähtökohtanamme on, ettei patentti ole mielestämme oikea tapa suojella tietokoneella toteutettuja keksintöjä. Tekijänoikeudet ovat toistaiseksi tarjonneet niille asianmukaisen suojan. Myöntämällä tämän alan patentteja saatamme todellakin estää innovaation ja saattaa pienet ja keskisuuret yritykset epäsuotuisaan asemaan, kuten toiset ovat jo huomauttaneet. Euroopan patenttiviraston käytännöissä on valitettavasti menty oikeastaan tämän keskustelun ohi. Virasto on myöntänyt jo vuosia niin kutsuttuja ohjelmistopatentteja, jotka on saatettu jo voimaan myös kaikkein korkeimmalla kansainvälisellä tasolla. Nyt käsiteltävänämme oleva ehdotus on todellakin eräänlainen hätätoimenpide, jolla patenttien myöntäminen on tarkoitus pitää Euroopassa tietyissä rajoissa. Minusta se on ymmärrettävää. On vain mietittävä, onko siitä enää mitään hyötyä. Euroopan patenttivirasto on myöntänyt jo patenttia sellaisten säännösten nojalla, joissa mennään nyt esillä olevaa direktiiviehdotusta pitemmälle. Siltä osin tämä direktiivi tulee liian myöhään. Myönteistä on se, että direktiivillä yhdenmukaistetaan ja selkeytetään jäsenvaltioiden tilanteita. Se ei kuitenkaan poista vaaraa, että pienet, innovatiiviset yritykset jäävät suurten monopolien jalkoihin. Tämä on patenttijärjestelmän ominaispiirre. Tiedämme sen varsin hyvin. Meistä on siksi ikävää, että komissio ja esittelijä sivuuttavat tämän seikan vaitonaisesti. Se osoittaa, etteivät he tunne yhteenkuuluvuutta Euroopan pienten ja keskisuurten yritysten kanssa, vaikka ne ovat taloutemme selkäranka Gollnisch (NI). (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, mistä tässä on pohjimmiltaan kysymys? Kyse on pohjimmiltaan tietokonealan keksinnöistä johtuvien teollis- ja tekijänoikeuksien suojelusta. Käytössä on kaksi keskenään ristiriitaista oikeudellista menettelyä: patentointi ja tekijänoikeudet. Arvoisa komission jäsen, parlamentin ylivoimainen enemmistö nähdäksemme katsoo, että tekijänoikeudet ovat suojelun perusmuoto. Kun toimittajat tai kirjailijat tietävät, että heidän tekstiään suojellaan tekijänoikeuksin, he eivät voi väittää käyttämänsä kielen syntaksia, morfologiaa, sanastoa ja kielioppia omakseen. Näin on oltava myös ohjelmistojen kohdalla, sillä niissäkin käytetään kieltä. Arvoisa komission jäsen, vastasitte erittäin aggressiivisessa ja jopa pelottavassa puheenvuorossanne direktiiviehdotukseenne kohdistuvaan kritiikkiin toteamalla, etteivät ohjelmistot sellaisenaan ole patentoitavissa. Ette saa kuitenkaan pitää ihmisiä idiootteina. Direktiivinne voi olla jopa monitulkintainen, koska 2 a artiklassa esittämänne tietokoneella toteutetun keksinnön määritelmää voidaan aivan yhtä hyvin soveltaa ohjelmistoihin. Direktiiviehdotuksen 4 artiklassa näytätte toki rajoittavan keksintöjen patentoitavuutta ja asetatte edellytykseksi, että "sitä voidaan käyttää teollisesti". Olette kuitenkin varoneet tarkkaan määrittelemästä tätä käsitettä. Me kaikki tiedämme, että Yhdysvaltojen monikansalliset yhtiöt ovat onnistuneet patentoimaan niinkin triviaaleja asioita kuin yhden painikkeen klikkaamisen näytöllä olevan ikkunan sulkemiseksi tai sen, että käyttäjälle ilmoitetaan äänimerkillä uudesta sähköpostiviestistä, tai jopa värin käytön tarkistettavassa tekstissä olevien korjattavien sanojen alleviivauksessa ja tekstin tarkistusta voidaan käyttää teollisesti typografiassa tai painamisessa. Mainitsen myös sähköisessä kaupankäynnissä käytettävän elektronisen "ostoskorin". Nuoret keksijät

16 20 23/09/2003 ovat onnistuneet patentoimaan jopa kotivaltioni edellisen hallituksen käyttöön ottaman 35-tuntisen työviikon. Miksi parlamentille sitten esitetään tällainen teksti? Eikö siinä oteta lainkaan huomioon Euroopan patenttiviraston etuja, sillä sen rahoitushan riippuu myönnettyjen patenttien määrästä? Arvoisa komission jäsen, totuus on se, että tässä oli tehtävä strateginen valinta: oli joko seurattava Yhdysvaltojen monikansallisten yhtiöiden patentointikäytäntöä näytätte lähteneen tälle tielle tai suojeltava eurooppalaisen lainsäädännön erityispiirteitä ja estettävä väärin käytettävien patenttien vaikutukset. Ette selvästikään ole päätyneet jälkimmäiseen vaihtoehtoon, ja lienee syytä päätellä, ettei direktiivinne sovi yhteen eurooppalaisten keksijöiden oikeutettujen vaatimusten kanssa Harbour (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, en muista minkään parlamentin esityslistalla olleen keskeisen direktiivin saaneen koko oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan jäsenyyteni aikana näin paljon huomiota. Toivon, että tämä suuntaus jatkuu. Mietinnön käsittely järjestettiin itse asiassa niin aikaisin, etten ollut täällä ajoissa, ja pyydän anteeksi sekä komission jäseneltä että esittelijältä, etten ollut kuuntelemassa heidän puheitaan. Olen kuunnellut kiinnostuneena, mitä sanottavaa parlamentin jäsenillä on ollut, ja tässä vaiheessa keskustelua haluaisin tarkastella, mistä mietinnössä on oikein kyse. Tavoitteenamme on saada aikaan maailman dynaamisin ja kilpailukykyisin osaamiseen perustuva talous. Patentit ovat välttämätön osa sitä. Muistutan teille kaikille ja jokaiselle tätä keskustelua kuuntelevalle, että sadattuhannet, ehkä miljoonat ihmiset työskentelevät eri puolilla Euroopan unionissa patentilla suojeltujen keksintöjen parissa. Patentoitavuus on vilkastuttanut investointeja, joilla näitä keksintöjä kehitetään tuotteiksi, joita maailmassa halutaan ostaa. Puhumme nyt järjestelmästä, joka aivan oikeutetusti edistää investointia kaikilla aloilla. Asian käsittely on ollut meille ongelmallista osittain siksi, että monet esiin otetut asiat koskevat yhtä tiettyä luovuuden suuntausta: tietokoneohjelmien osien suunnittelua. Patenteilla on oikeastaan tarkoitus suojella todellista keksintöä, uutta tapaa tehdä jotakin, jota voidaan käyttää teollisesti, kuten direktiivissä todetaan. Haluan muistuttaa kollegoille, että kun hakee patenttia ja saa sen, kaikkien yksityiskohtien ei tarvitse sisältyä patenttiin. Nykyään lähes kaikki tekniset ja teolliset keksinnöt edellyttävät jonkinlaista tietokoneavusteista toimintaa. Miksi meidän pitäisi evätä suojelu tämän alan keksintöjen parissa työskenteleviltä? Komissio on tehnyt vakuuttavaa työtä, joka perustuu mittavaan tutkimukseen siitä, että tarvitsemme johdonmukaisen kehyksen voidaksemme varmistaa, että ihmiset tietävät mahdollisuutensa saada patentteja tämäntyyppisille keksinnöille. Lisäksi he tietävät, etteivät he voi saada patentteja triviaalisille liiketoimintaprosesseista koostuville keksinnöille, joita ei saa missään tapauksessa patentoida, ja että heitä estetään hakemasta tällaisia patentteja. Tiedämme, että se on vaikeaa, minkä vuoksi olemme kiistelleet sanamuodosta. Jäsen McCarthy onkin tehnyt mainiota työtä direktiivin esittelijänä. Hän on koko ajan oivaltanut direktiivin merkityksen osaamiseen perustuvassa taloudessa ja saanut meidät tarkastelemaan keinoja parantaa tätä työtä. Hän ei ole antanut ympärillään olevan hälinän häiritä. Toivon, että kannatatte direktiiviä sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan tarkistusten yleislinjauksia. Muitakin tarkistuksia on esitetty, mutta toivon, että hylkäätte joidenkin esittämät hankalat ja vaikeatajuiset ehdotukset, jotka vain huomattavasti vaikeuttavat keksijän elämää. Meidän on edistettävä nyt innovaatiota ja luovuutta eikä mitään muuta Berenguer Fuster (PSE). (ES) Arvoisa puhemies, tämä on poliittinen elin, ja poliittisena elimenä parlamentin, samoin kuin komissionkin, on mielestäni aivan ensin pohdittava, miksi tämä ehdotus on aiheuttanut niin paljon hälyä ja reaktioita. Ei ole reilua häpäistä henkilöitä, jotka ovat siitä eri mieltä, eikä sanoa, että edunvalvontaryhmät ovat vastustaneet ehdotusta aggressiivisesti. Ainakin ne, joihin minä olen ollut yhteydessä tietotekniikan yliopisto-opettajat, patenttialan ja teollisoikeuksien asiantuntijat sekä pienyritysten edustajat ovat kuulostaneet pikemminkin huolestuneilta kuin aggressiivisilta. He ovat olleet huolissaan asioiden etenemistavasta ja keksintöjen mahdollisuuksien vaarantumisesta. Ehdotuksen kannattajien mukaan tarkoituksena on vain yhdenmukaistaa kansallisten patenttivirastojen käytäntöjä alalla, jolla on tehty viime aikoina ristiriitaisia päätöksiä. Tämä pitää todellakin paikkansa. Arvoisa komission jäsen, sen sijaan ei ole totta tai ei ainakaan varmaa, että tällä direktiiviehdotuksella ratkaistaan ongelmat, jotka sillä on ilmeisesti tarkoitus ratkaista meidän on vihdoin hyväksyttävä tämä järkevä epäily. Koska niin on erittäin helppo tehdä, Euroopan patenttiviraston käytännössä, joka on ristiriidassa Euroopan lainsäädännössä perinteisesti omaksutun lähestymistavan kanssa, ollaan siirtymässä käytäntöön, joka muistuttaa hyvin paljon Yhdysvaltojen lainsäädännössä omaksuttua käytäntöä. Kaikki parlamentin jäsenet ja kaikki asiantuntijat tietävät, että Euroopan lainsäädännön mukaan keksinnön on oltava luonteeltaan teollinen, jotta se voidaan patentoida. Tämä tarkoittaa, että paitsi menetelmän myös lopullisen tuotteen on oltava teollinen, kun Yhdysvaltojen lainsäädännön mukaan riittää, että tuotteella on hyödyllinen käyttötarkoitus.

17 23/09/ Tämä on mahdollistanut tiettyjä keksintöjä ja ohjelmistopatentteja. Pidämme siksi kiinni tästä kohdasta. Ei ole mitään järkeä väittää, että nämä ongelmat ratkaistaan oikeudellisten ja sisämarkkinaasioiden valiokunnan mietinnön ja komission ehdotuksen avulla, koska ne ratkaistaan kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnassa sekä teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa hyväksytyillä tarkistuksilla. Meidän on siksi erittäin vaikea kannattaa ehdotusta, ellei esimerkiksi teollisuusvaliokunnan ja kulttuurivaliokunnan ehdottamia tarkistuksia hyväksytä De Clercq (ELDR). (NL) Pystymmekö me kaikki jatkossa vielä käyttämään tietokoneitamme maksamatta patenttioikeuksista? Tämä kysymys askarruttaa meitä kaikkia. Emme halua Yhdysvaltojen tilannetta, jossa patentteja voidaan myöntää yksinkertaisille tietokonekielille tai ohjelmistoille. Sen kuvailemisesta emme sen sijaan olekaan yhtä yksimielisiä. Olemme usein myös jääneet jälkeen todellisuudesta, mistä on osoituksena esimerkiksi Euroopan patenttiviraston käytäntö. Meillä ei ole siksi enää varaa lykätä tätä asiaa, vaan meidän on pyrittävä selvittämään kunnolla, mitä voidaan ja erityisesti mitä ei voida patentoida. Olen sitä mieltä, että teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kannassa sekä kollegojeni Mandersin ja Plooij-van Gorselin esittämissä tarkistuksissa asiat on saatu oikeaan tasapainoon. Minkäänmuotoiset ohjelmat eivät nimenomaan ole patentoitavissa. Vain todelliset keksinnöt on voitava patentoida. Niihin on näin ollen sisällyttävä perusteellisesti suunniteltu tekninen prosessi, ja niitä on voitava käyttää teollisesti. Tällaiset keksinnöt eivät voida olla pelkkiä ajatuksia tai kieliä. Näin ollen on suojeltava tämän uuden teknisen prosessin sisältävää teknologiaa eikä sitä tosiasiaa, että sen käyttöön tarvitaan tietokonetta Fraisse (GUE/NGL). (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, on paljon asioita, joita en ymmärrä. En ole esimerkiksi varma, ymmärränkö, miksi tämä direktiivi päätettiin laatia. Jos tämä on vain Euroopan patenttiviraston ja patenttihakemusten ongelma, lähtökohta on mielestäni todellakin melko yksipuolinen. Täysin käsittämätöntä minusta on se, että Euroopan komissio, joka pyrkii kaikin keinoin estämään teollisuuden keskittymisen, ehdottaa teollisuuden keskittymisen tukemista mikäli joihinkin asiantuntijoihin on uskomista. Tämä näyttää olevan ristiriidassa komission tavoitteiden kanssa. En ymmärrä myöskään muistinmenetystä, joka on tapahtunut katastrofaalisen elävien organismien patentointia koskevan direktiivin yhteydessä. Kukaan ei tiedä, miten tämä direktiivi pannaan täytäntöön, ja sen lainvoimaisuus kyseenalaistetaan kaikkialla. Miten voidaan patentoida lehden solut, ellei itse lehteä patentoida? Ongelma on sama ohjelmistojen ja tekniikan tasoa lisäävien keksintöjen kohdalla. Oikeudellinen epävarmuus, joka liittyi elävien organismien patentointia koskevaan direktiiviin, tulee taas esiin ohjelmistojen, ohjelmien ja tekniikan tasoa lisäävien keksintöjen patentoitavuuden yhteydessä. Yritän löytää oikeat sanat, koska direktiivissä ei esitetä selkeää määritelmää keksinnölle, joka tuo lisäyksen tekniikan tasoon. Arvoisa komission jäsen, tämän epämääräisyyden vuoksi minusta on vaikeaa ymmärtää, mitä tässä asiassa on nyt tapahtumassa. Jäsen Rocard viittasi vuotiseen historiaan, mutta historia on mennyt biotekniikan alalla yhtä nopeasti eteenpäin kuin ohjelmistojen ja tietokoneidenkin aloilla. Pystymmekö seuraamaan näitä nopeita muutoksia, kun taloustieteilijät ennustavat, että kohtaamme monia ongelmia? Farmaseuttisten tuotteiden alalla on kuulemma helpompaa todeta, mikä on keksintö, ja helpompaa määrittää, mille voidaan myöntää tekijänoikeudet tai patentti. Ohjelmistojen kohdalla tämän määrittäminen on vielä äärimmäisen vaikeaa. Kustantajat ja opettajat pelkäävät, että tällainen direktiivi on uhka tietoon pohjautuvalle yhteiskunnalle, avoimuudelle ja tiedonlevitykselle. Luulin, että Euroopan komissio ja Eurooppa olivat asettaneet tällaisten uhkien estämisen yhdeksi tavoitteekseen. En ymmärrä, mitä oikein tapahtuu Dhaene (Verts/ALE). (NL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, edunvalvonta on ollut voimakasta tämän mietinnön yhteydessä, koska todella paljon on pelissä. Ymmärrän sen oikein hyvin, ja yhdyn näihin huoliin. Direktiivillä tarkoitetaan luultavasti hyvää, mutta se on uhka lukuisille Euroopan pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka ovat vaarassa menettää luovuutensa patenttien vuoksi. Nämä pienet ja keskisuuret yritykset toimivat yritysmaailman tiennäyttäjinä. Meidän on tuettava pieniä ja keskisuuria yrityksiä, koska ne saavat aikaan innovaatiota. Tämän innovaation avulla voimme säilyttää asemamme maailmanlaajuisilla markkinoilla. Vastustamme direktiiviä, koska siinä säännellään liikaa. Tekijänoikeudet tarjoavat tällä hetkellä riittävän suojan. Meitä vihreiden ryhmän jäseniä moititaan usein siitä, että pistämme nenämme joka paikkaan. Tässä on nyt todiste, ettei se pidä paikkaansa. Yhdysvalloissa keskustellaan patenttilakien lieventämisestä, sillä niitä pidetään haitallisina. Miksi meidän siis pitäisi Euroopassa hyväksyä vanhentunut laki? Oreja Arburúa (PPE-DE). (ES) Arvoisa puhemies, haluan aluksi onnitella esittelijä McCarthya sekä meidän ryhmämme esittelijää Wuermelingia toimista, joita he ovat tehneet konsensuksen aikaansaamiseksi, sekä jäsen Wuermelingia hänen pyrkimyksistään selvittää mutkikasta ehdotusta ryhmällemme. Tietokoneella toteutettujen keksintöjen suojeleminen patenteilla ei ole mikään uusi ongelma, ja kuten muut parlamentin jäsenet ovat todenneet, on tehtävä selväksi, ettei ole tarkoitus vahvistaa sääntöjä, jotka

18 22 23/09/2003 mahdollistavat tietokoneohjelmien patentoinnin, vaan laajentaa perinteisen patenttikäytännön soveltamisalaa tietokoneella toteutettuihin keksintöihin. Haluamme soveltaa nykyisiä patenttijärjestelyjä tietokoneella toteutettuihin keksintöihin. On selvää, että meidän on ehdottomasti estettävä se, että keksintöjä patentoidaan pelkästään sillä perusteella, että niissä käytetään tietokonetta, kuten joissakin tarkistuksissa todetaan. Soveltamisalan osalta haluan käsitellä tiettyä seikkaa, nimittäin yhteentoimivuutta. Ohjelmien yhteentoimivuus ja niiden välinen yhteys olisi jätettävä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tätä näkökohtaa on tarkasteltava uudelleen muutaman vuoden kuluttua. Yksinomainen käyttöoikeus, joka laissa myönnetään patentin haltijalle, velvoittaa haltijan selittämään keksintönsä siten, että alan tavallinen asiantuntija ymmärtää sen. Tässäkin tapauksessa meidän on mielestäni painotettava tätä näkökohtaa ja velvoitettava patentin hakija antamaan riittävän selvityksen patentin kohteesta, ei ehkä tosin ennen lähdekoodin julkaisua, kuten jäsen Harbour huomautti. Se olisi kohtuutonta. Kuten olen jo todennut, tällä alalla on erityisen tärkeää velvoittaa hakijat kuvailemaan keksintöään. Lopuksi totean, että monet ovat arvostelleet direktiiviehdotusta, ja olen muistuttanut, että ehdotuksella voidaan vahingoittaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Sovellamme nyt kuitenkin perinteistä patenttilainsäädäntöä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja tiedämme, että patentit ovat lisänneet kasvua ja mahdollistaneet sen, että kaikentyyppiset yritykset myös pienet voivat harjoittaa tutkimusta ja investoida uuteen kehitykseen. Kilpailemme nykyään maailmanlaajuisilla markkinoilla, joilla Yhdysvallat ja Japani kehittävät paljon patentteja ja keksintöjä. Emme saa jäädä jälkeen. Euroopassakin on säänneltävä mahdollisuutta rekisteröidä patentteja tietokoneella toteutetuille keksinnöille Ghilardotti (PSE). (IT) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää esittelijää hänen tekemästään työstä, sillä tämä vaikuttaa minusta erittäin mutkikkaalta ja arkaluonteiselta aiheelta, minkä tämänaamuinen keskustelu on vahvistanut. Kuten on jo todettu, ohjelmistoilla on tärkeä sija monilla teollisuudenaloilla, ja ne ovat perustavanlaatuinen luomisen ja ilmaisun muoto. Ohjelmistot ovat samalla erikoisteknologian ala ja perustavaa inhimillistä toimintaa: maailmassa on yli 10 miljoonaa ammattikehittäjää, ja kymmenet miljoonat henkilöt luovat ohjelmistoja. Itsenäisillä ohjelmistokehittäjillä ja pienyrityksillä on keskeinen rooli alan innovoinnissa varsinkin Euroopassa. Euroopalla on johtava asema tietotekniikan alalla: 71 prosenttia avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittäjistä työskentelee Euroopassa ja vain 13 prosenttia Yhdysvalloissa. Patentit eivät saa mahdollistaa tietojen ja taitojen ilmaisun, luomisen, levittämisen ja vaihdon välineiden monopolisointia, eivätkä ne saa jarruttaa tutkimuksen ja tiedon kehitystä. Pelissä on todella paljon, koska kyse on sen varmistamisesta, että tutkimus ja innovaatio pysyvät jatkossakin vapaina ja Lissabonin suuntaviivojen mukaisesti - kiihdyttävät tietoon pohjautuvan talouden kasvua, edistävät ohjelmistoihin perustuvaa innovaatiota ja keksintöjä kaikilla tasoilla. Niillä on myös vältettävä ohjelmistoja hyödyntävien tuotteiden tuotanto- ja kauppamonopoleja. Joitakin komission ehdotuksen keskeisiä kohtia on näin ollen muutettava ja parannettava, jotta säädöksellä edistetään siirtymistä selkeisiin ja tiukkoihin patentoitavuuden ehtoihin. On puhuttu paljon teknisen tason lisäämisestä, teollisesta käyttökelpoisuudesta ja tietokoneella toteutetun keksinnön merkityksestä. Ohjelmistoon perustuvan patentoidun keksinnön teollista käyttöä koskevia ehtoja on laajennettava sekä tuotteeseen että menetelmään. Tämän vuoksi komission jäsen Bolkestein sanoi olevansa huolissaan siitä, että parlamentissa esitetyt tarkistukset hyväksytään. Omasta puolestani minun on taas todettava, että pelkään, ettemme voi hyväksyä nyt esillä olevaa ehdotusta, ellei tarkistuksia hyväksytä Figueiredo (GUE/NGL). (PT) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen keskustelumme on äärimmäisen tärkeä paitsi Euroopan unionin ohjelmistojen kehittäjille myös kaikille tiedosta kiinnostuneille. Ehdottamalla tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuutta komissio nimittäin pohjustaa inhimillisen tiedon patentoitavuutta. On sanomattakin selvää, ettei inhimillisestä tiedosta voi tulla syntymäoikeutta suurille monikansallisille yhtiöille, jotka ovat tässä tapauksessa jotakuinkin yhtä kuin Microsoft. Tiedämme kaikki, ettei tällä direktiiviehdotuksella vastata ohjelmistoalan taloudellisiin, tieteellisiin eikä kulttuurisiin haasteisiin eikä myöskään edistetä innovaatiota, teknistä kehitystä eikä pk-yritysten etuja, mikä olisi välttämätöntä. Tiedämme, miten tärkeää on säilyttää ohjelmistojen vapaa hankinta ja tarjota julkiselle sektorille välineitä sisällön ja palvelujen kehittämiseksi, jotta ne voivat suojella yhteistä etua. Direktiiviehdotus on hylättävä, jotta tämä voidaan mahdollistaa ja jotta tutkijoiden ja ohjelmistojen tuottajien vahva vastarinta saadaan kuuluville. Toivon, että täysistunnossa lähetetään selkeä viesti hyväksymällä hylkäämisehdotus, jota kannatan ja jonka ryhmäni esitti Karas (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, on syytä kannattaa varauksettomasti direktiiviä, jossa säännellään patenttivirastojen ja patenttituomioistuinten yhdenmukaista lainsäädännön soveltamista, koska se on toimivien sisämarkkinoiden edun mukaista ja koska se estää kilpailun vääristymistä. Emme saa kuitenkaan unohtaa, että uusien ohjelmistojen kehitystä ei saa estää,

19 23/09/ ettei pk-yritysten asemaa saa vaikeuttaa, että meidän on luotava oikeusvarmuus ja että haluamme estää kilpailun vääristymisen jatkossa. Olen suhtautunut jokaiseen kirjeeseen ja jokaiseen keskusteluun erittäin vakavasti. Pelot johtuvat osittain virheellisistä tulkinnoista. Osa arvostelusta perustuu Yhdysvaltojen realiteetteihin eivätkä direktiivin sisältöön. Yhdyn kuitenkin joihinkin perusteluihin. Euroopan patenttivirasto rikkoo EPAT:n, jäsenvaltioiden ja Euroopan patenttiyleissopimuksen lakeja. "Lisäys tekniseen tasoon" on määritelty liian epämääräisesti. Tekniset ja älylliset keksinnöt on erotettava selvästi toisistaan. Kannatan siksi joitakin ystäväni Wuermelingin ja esittelijän ehdottamia tarkistuksia ja sopuratkaisuja. Kiitän lisäksi kollega Echereria hänen minulle toimittamistaan monista tiedoista ja materiaaleista. Kannatan joitakin jäsen Kaupin ehdottamia tarkistuksia, tarkistuksia 107 ja 108, joissa "tekninen ala" määritellään selkeästi, tarkistuksia 112, 114 ja 117, joissa tehdään selväksi, että tietokoneohjelmat sinänsä eivät ole patentoitavia keksintöjä, tarkistusta 116, jossa käsitellään patentoitavuuden rajoja, sekä kollega Wuermelingin ehdottamia sopuratkaisuja, joissa viitataan EPAT:in nykyiseen oikeudelliseen kehykseen ja joissa selvitetään, etteivät triviaalit keksinnöt ja liiketoiminnan menetelmät ole patentoitavissa. Toivon, että kaikki voivat hyväksyä nämä tarkistukset. (Suosionosoituksia) Sousa Pinto (PSE). (PT) Arvoisa puhemies, selkeän oikeuskehyksen puuttuessa patentteja suojelevien oikeussäännösten lisääntyvä opportunistinen hyödyntäminen ja väärin käyttäminen, jonka tarkoituksena on hyötyä tietotekniikan edistyksestä liiketoimintatarkoituksissa, on hyväksyttävä tapa yksityistää inhimillistä tietoa. Tiedon yksityistäminen alalla, jota ei voida sen laajimmassakaan merkityksessä sekoittaa teknisten ja teollisten keksintöjen alaan, merkitsee yksinkertaisesti uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomista. Tietotekniikan kehityksen ansiosta syntyy tunnetusti tietoa lisääviä edistysaskelia, joita ei yleensä patentoida tai joita mikään tietty taho ei voi patentoida. Yhteistä omaisuutta kaikkein innokkaimmin anastavien oikeutta tehdä voittoa ei pidä suojella lailla, eikä näiden tahojen etuja saa pitää tärkeämpinä kuin tavallisen kansan, taloudellisten ja tieteellisten yhteisöjen tai sivilisaation halua pitää tieto ei-kaupallisena. Sen sijaan on tietenkin suojeltava investoinneista poikivien todellisten ohjelmistokeksintöjen soveltamista tuotantoprosessiin. On kuitenkin eri asia suojella näitä legitiimejä etuja kuin käyttää tätä suojelua verukkeena ohjelmistojen umpimähkäiselle patentoinnille. Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen ryhmän ehdottamien kompromissitarkistusten avulla tänään käsittelemässämme ehdotuksessa onnistutaan sovittamaan yhteen nämä erilaiset huolet hyväksyttävällä tavalla Niebler (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin haluan esittää ensin lämpimät kiitokset esittelijä McCarthylle sekä varjoesittelijällemme. Hyvät parlamentin jäsenet, tarvitsemmeko todella tätä direktiiviä? Olen monien muiden parlamentin jäsenten tavoin saanut useita kirjeitä, joiden kirjoittajat ovat hyvin huolissaan komission ehdotuksesta. Olen ottanut nämä huolet erittäin vakavasti, sillä kukaan ei halua estää eurooppalaista innovaatiota eikä asettaa lisäesteitä varsinkaan pienille ja keskisuurille tietotekniikan alan yrityksille. Punnittuani kaikkia direktiivin hyötyjä ja haittoja olen kuitenkin vakuuttunut, että teemme huomenna oikean päätöksen, jos hyväksymme direktiivin oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan ehdottamin tarkistuksin ja muin selvennyksin. Tarvitsemme tämän direktiivin. Sillä on tarkoitus vain yhdenmukaistaa patenttien myöntämisessä tällä hetkellä sovellettavaa käytäntöä Euroopassa, ja tässä yhteydessä on tiukennettava patenttien myöntämiseen sovellettavia kriteerejä. Minulla on monta syytä kannattaa direktiiviä. Direktiivillä ensinnäkin estetään, ettemme päädy patenttien myöntämisessä Yhdysvaltojen tilanteeseen. Euroopassa ei nimenomaan pidä hyväksyä pelkkien liiketoiminnan menetelmien ja puhtaiden ohjelmistojen patentointia. Tämä todetaan direktiivissä selvästi, ja se estetään siten, että tietokoneella toteutetuille keksinnöille myönnettävän patenttisuojan edellytyksenä on, että keksintö tuo lisäyksen tekniikan tasoon. Olen komission jäsenelle Bolkesteinille kiitollinen siitä, että hän teki tämän tänään jälleen kerran selväksi, ja haluan muistuttaa, ettemme epäile asiaa. Parlamentti ei myöskään saa toimia siten, että joku tulkitsee mietintöä vastoin komission selkeää toteamusta ja vastoin tarkistuksia, joissa tämä tehdään selväksi. Direktiivillä ei ole toiseksi tarkoitus suojella triviaaleja ohjelmistoja. Etenemispalkkien kaltaisille triviaaleille ohjelmistoille myönnettävät patentit ovat arveluttavia eivätkä siksi suotavia. Direktiivissä tehdään lisäksi selväksi, ettemme halua myöntää triviaaleille ohjelmistoille patenttisuojaa. Pyydän teitä kannattamaan huomisessa äänestyksessä ehdotettuja tarkistuksia, joissa selkiytämme monia kohtia. Pyydän teitä myös hyväksymään McCarthyn mietinnön kokonaisuudessaan Zrihen (PSE). (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, aikana, jona haluamme edistää innovaatiota, kasvua ja kilpailukykyä Euroopan unionissa yksinkertaisesti yhdenmukaistamalla lainsäädäntöä ja selkiyttämällä erilaisia käytäntöjä ja tulkintoja tällä alalla, tämä direktiivi on selvä askel

20 24 23/09/2003 taaksepäin ja todellinen muutos suhtautumisessa Euroopan patenttiyleissopimukseen ja ohjelmistojen tekijänoikeuksista annettuun direktiiviin, koska siinä pyritään laajentamaan ohjelmistojen patentointimahdollisuudet mahdollisimman kattaviksi. Meidän on siksi hylättävä direktiivi, koska siinä on liian paljon epämääräisiä kohtia. Tietokoneista on ensinnäkin tullut oleellinen väline ideoiden, ajatusten ja tietojen siirtämisessä. Tämän välineen liiallinen yksityinen haltuunotto on siksi vaarallista. Tekijänoikeudet ovat tarkoituksenmukaisempi väline. Toiseksi, talouden kannalta tarkasteltuna ohjelmistojen alan innovaatiota toteuttavat usein pk-yritykset tai itsenäiset tutkijat, joille patentointi ei ole tarkoituksenmukainen väline, koska se on liian kallis ja monimutkainen ja varsinainen oikeudellinen viidakko. Ei ole todistettu, että suojelu lisää innovaatiota, kasvua ja kilpailukykyä. Lopuksi totean, että meitä Yhdysvaltoja vastaan yllyttävän taloudellisen kilpailun yhteydessä direktiivin hyväksymisen ansiosta jotkin monopoliasemassa olevat suuret yhtiöt voisivat säilyttää määräävän markkina-asemansa. Jäämme siksi odottamaan direktiiviä, joka laaditaan sen jälkeen, kun on tutkittu aiempaa yksityiskohtaisemmin talouden vaikutuksia tämän alan innovaatiota, kilpailua sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaan politiikkaan Thyssen (PPE-DE). (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, jos EVP (evankelinen kansanpuolue) saisi päättää, ohjelmistopatentteja ei myönnettäisi lainkaan, eikä niitä myönnettäisi siinäkään tapauksessa, että te, arvoisa komission jäsen saisitte päättää asiasta. Näin minä asian ymmärsin saatuani ehdotuksen ja luettuani useammin kuin kerran voimassa olevan lainsäädännön sekä lukemattomat kirjeet, joita olemme kaikki saaneet. Monet ryhmämme jäsenistä pitävät komission ehdotuksen lähtökohtia ja tavoitteita hyvinä. Arvoisa komission jäsen, toivon, että voitte hyväksyä jotkin tarkistukset, jotka ryhmäni on jättänyt käsiteltäväksi ja joissa McCarthyn mietinnön ja oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan mietinnön pohjalta määritellään asioita selkeämmin ja selkiytetään valvontatehtävää. En usko sitkeästi esitettyjä väitteitä, joiden mukaan tämä ehdotus on haitaksi pienille ja keskisuurille yrityksille. Pienet ja keskisuuret yritykset nimenomaan tarvitsevat lisää oikeusvarmuutta ja oikeussääntöjen yhdenmukaista soveltamista sisämarkkinoilla. Direktiivi ei ole nähdäkseni mikään erityinen ongelma pienille ja keskisuurille yrityksille, mutta patenttijärjestelmä sinänsä on niille yleinen ongelma. Valtaosassa kirjeissä esitetystä kritiikistä keskitytään tähän. Tämä pitää paikkansa silloin, kun ne nauttivat itse patenttisuojasta, sekä myös silloin, kun ne joutuvat tekemisiin muille kuuluvien patenttioikeuksien kanssa. Arvoisa komission jäsen, kysynkin, ettekö te ja hallintovirkamiehenne voisi pohtia luovasti, miten voimme kehittää sellaisen eurooppalaisen lähestymistavan, jonka avulla pienet ja keskisuuret yritykset voivat parantaa asemaansa patenttien alalla. En ole esittänyt asiasta tarkistusta, koska tämä teksti ei ole mielestäni sopiva paikka esittää sitä, kun asiaa tarkastellaan oikeudellisesta näkökulmasta. Poliittiselta kannalta mielestäni on kuitenkin tarpeeksi tärkeää tehdä nyt tämä ehdotus, ja olisin siksi erittäin tyytyväinen, jos voisitte vastata kysymykseeni Paasilinna (PSE). (FI) Arvoisa puhemies, kiitän mietinnön esittelijää. Jos avoimien lähdekoodien, ohjelmistojen, yksinäisten puurtajien ja pikkuyhdistysten toimintaa pyritään vaikeuttamaan patentoimista laajentamalla, tuhotaan koko informaatioyhteiskunnan perustaa. Linuxin kaltaiset kaikkia hyödyttävät innovaatiot osoittavat, kuinka suurista asioista on kyse itse asiassa digitaalisen kuilun madaltamisesta. Tekijänoikeushan sen sijaan jo suojaa ohjelmistojen koodeja. Ohjelmistopatenteissa on se huono puoli, että suunnittelija ei suinkaan aina voi tietää rikkovansa patentteja, mutta voi joutua valtavaan korvausvastuuseen. On määriteltävä patentoitavuuden rajat siten, ettei ohjelmia, algoritmeja tai liiketoimintamenetelmiä voi sellaisenaan patentoida eikä patentteja voida käyttää kilpailun estämiseen. Tuemme pienyrittäjyyttä tällä alalla De Rossa (PSE). (EN) Arvoisa puhemies, tämä on niitä aloja, joilla ne meistä, jotka eivät ole oikeudellisten eivätkä teknisten seikkojen asiantuntijoita, puhuvat keskustelussa sormet ristissä selän takana toivoen, etteivät sano mitään väärää. Sanon tämän erityisesti tämän keskustelun yhteydessä, koska satojentuhansien ihmisten toimeentulon kannalta on ratkaisevaa, että parlamentti ja komissio ratkaisevat asian oikein. Tässä keskustelussa on hyvin vähän kiistattomia asioita. Ehkäpä komissio ja parlamentti ovat molemmat jossain määrin oikeassa. Täysin varmaa on se, että toimettomuus ei ole vaihtoehtona; emme voi antaa nykytilanteen jatkua entisellään. Toivon siksi, että komission jäsen voi hyväksyä useita niistä erinomaisista tarkistuksista, joita esittelijä McCarthy on tehnyt. Esittelijä on tehnyt valtavasti töitä selvittäessään asioita ja esittäessään erittäin selkeän kannan luonnollisesti meidän ryhmässämme. Hän on pyrkinyt kaikin keinoin löytämään yhteisen kannan. Meidän on tärkeää varmistaa, että avoimen lähdekoodin alaa edistetään ja että koko tietotekniikan ala pysyy elinvoimaisena ja innovatiivisena. Ei ole kuitenkaan oikein, että meidän pitäisi antaa tällä hetkellä vallitsevan oikeudellisen epävarmuuden jatkua Bolkestein, komissio. (EN) Arvoisa puhemies, koska tarkistuksia on paljon, en aio esittää komission vastausta