EU-rahoituksen opas

Transkriptio

1 EU-rahoituksen opas & 173

2 Ulkoasiainministeriö, Eurooppatiedotus Koonnut Toimitus Ulkoasu Eurooppatiedotuksen työryhmä: Sari Tyynelä, Kanerva Kuisma, Anna Romo, Kimmo Rauatmaa, Senja Kallio Päivi Toivanen, Anna Huotari Mika Launis PDF ISBN

3 Sisällys Johdannoksi 5 Yhteiset politiikat 7 Alue- ja rakennepolitiikka 7 Tavoiteohjelmat 11 Maaseudun kehittämispolitiikka 11 ohjelman toteutusta käytännössä 13 Audiovisuaaliala 14 Energia 15 Kansalaisosallistuminen 16 Kansanterveys 17 Kauppapolitiikka 17 Koulutus 18 ohjelman toteutusta käytännössä 21 Kulttuuri 24 ohjelman toteutusta käytännössä 25 Liikenne 26 Nuoriso 27 ohjelman toteutusta käytännössä 28 ohjelman toteutusta käytännössä 29 Oikeus- ja sisäasiat 31 Pelastusala 37 Pk-yritykset 37 Sosiaalipolitiikka 38 TEN Euroopan laajuiset verkot 39 Tietoyhteiskunta, tutkimus ja kehitys 40 Työllisyys 50 Ympäristö 51 ohjelman toteutusta käytännössä 52 Ulkosuhteet 53 Aasia 53 Afrikka, Karibia, Tyynimeri (AKT-maat) 53 Euroopan unionin lähialueet 54 ohjelman toteutusta käytännössä 56 Latinalainen Amerikka 55 Pohjois-Amerikka 58 Tuki EU-jäsenyyttä hakeville maille 59 Kehitysyhteistyö 60 Muita rahoitusmuotoja 61

4 4

5 Johdannoksi Suuri osa Eurooppatiedotukselle esitetyistä kysymyksistä koskee Euroopan unionin rahoituslähteitä. Tämä rahoitusopas sisältää perustiedot EU:n rakennerahastoista ja keskeisistä rahoitusohjelmista. Osa EU-tuesta maksetaan kansallisten viranomaisten välityksellä, osaa haetaan suoraan Euroopan komissiolta. Kansallisten viranomaisten kautta maksetaan esimerkiksi kaikki yhteiseen maatalouspolitiikkaan kuuluvat tuet sekä rakennerahastoista alueiden ja inhimillisten voimavarojen kehittämisen tuet. Komissiolta haettava rahoitus liittyy EU:n eri toimintalohkoilla esimerkiksi koulutuksessa ja työllisyydessä toteutettaviin toimiin. Hankkeet edellyttävät useimmiten eurooppalaista ulottuvuutta, toisin sanoen niissä tulee olla yhteistyökumppaneita useammasta maasta. Ajankohtaiset rahoituksenhakuilmoitukset eli niin kutsutut ehdotuspyynnöt julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä EUR-Lexissä. Ne löytyvät myös Eurooppatiedotuksen internet-sivuilta, jonne ehdotuspyyntöjä päivitetään säännöllisesti. Rahoitusta voivat hakea yritykset, oppilaitokset, erilaiset järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EU-tuen tarkoitus on hyödyttää mahdollisimman laajaa kenttää. Hankkeessa on oltava mukana Euroopan unionin lisäksi myös muita rahoittajia. Hanketoteuttajalta vaaditaan pääsääntöisesti myös omaa rahoitusta hankkeeseen. EU-tuen edellytyksenä hankkeille on aina myös kansallinen rahoitus, eli valtion, kuntien ja projekteihin osallistuvien yritysten, järjestöjen ja organisaatioiden oma rahoitusosuus. Helsingissä kesällä 2011 EUROOPPATIEDOTUS 5

6 6

7 Yhteiset politiikat Alue- ja rakennepolitiikka Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla pyritään kaventamaan EU:n eri alueiden ja jäsenvaltioiden kehityseroja sekä edistämään taloudellista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta.tavoitteena on edistää kilpailukykyä ja kestävää kehitystä sekä uudistaa taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita. Tukea saavat ennen kaikkea heikoimmin kehittyneet maat ja alueet. EU:n alue ja rakennepolitiikasta käytetään myös nimeä koheesiopolitiikka. Koheesiolla tarkoitetaan sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. EU:n koheesiopolitiikka perustuu rakennerahastoista annettavaan tukeen. Tähän tukeen on yhdistettävä kansallista julkista rahoitusta ja yksityistä rahoitusta. Koheesiopolitiikan osuus EU:n budjetista on noin 36 prosenttia, mikä on seitsemän vuoden aikana (v ) noin 350 miljardia euroa. Suomi saa aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston kautta noin 1,7 miljardia euroa vuosina EU:n koheesiopolitiikkaa toteutetaan rakennerahasto-ohjelmien avulla. Ohjelmat ja niiden tavoitteet on laadittu Euroopan komission sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten keskinäisenä yhteistyönä. Kolme rakennerahastoa Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaa rahoitetaan kolmesta eri rahastosta. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR, perustettu 1975) on suurin rahastoista. Sen tehtävänä on tasoittaa alueiden välisiä kehityseroja. Aluekehitysrahastosta tuetaan ohjelmia, jotka koskevat aluekehitystä, talouden muutosta, kilpailukyvyn tehostamista ja alueellista yhteistyötä. Suomessa EAKR:a hallinnoivat työ- ja elinkeinoministeriö ja maakuntaliitot. Euroopan sosiaalirahasto (ESR, perustettu 1960) tukee työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Suomessa ESR-toiminnalla etsitään, kokeillaan, tuotetaan ja toteutetaan uusia ratkaisuja kansalliseen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan sekä levitetään hyviä käytäntöjä. ESR:n varoilla rahoitetaan uusien toimintamallien kehittämistä inhimillisten voimavarojen lisäämiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi. Suomessa ESR:a hallinnoidaan työ- ja elinkeinoministeriössä ja ELYkeskuksissa. Koheesiorahasto (perustettu 1993) rahoittaa ympäristöhankkeita sekä Euroopan laajuisia liikenneverkkohankkeita. Koheesiorahastosta voivat saada tukea ne jäsenvaltiot, joiden bruttokansantuote on alle 90 prosenttia Euroopan unionin jäsenmaiden keskiarvosta. Suomeen ei tule rahoitusta koheesiorahastosta korkean bruttokansantuotteen vuoksi. 7

8 Rakennerahasto-ohjelmat EU:n rakennerahastoista rahoitetaan hankkeita rakennerahasto-ohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Ohjelmissa painotetaan erityisesti kilpailukyvyn ja työpaikkojen lisäämistä sekä alueellista yhteistyötä. Nykyisellä alue- ja rakennepoliittisella ohjelmakaudella vuosina on kolme tavoiteohjelmaa. Suomessa ohjelmakaudella toteutetaan alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta. Lähentymis- eli konvergenssitavoite Konvergenssitavoitteen tarkoitus on tukea kasvua ja työllisyyttä EU:n vähiten kehittyneillä alueilla ja vähentää siten alueellisia kehityseroja. Noin 82 prosenttia koheesiopolitiikan rahoituksesta kohdennetaan tähän tavoitteeseen. Lähentymistavoite tukee investointeja, jotka lisäävät alueiden kilpailukykyä, vaikuttavat eurooppalaiseen talouskehitykseen ja edistävät työllisyyttä. Tavoitteen tärkeimpiä aiheita ovat kestävä kehitys, alueiden tuotantorakenteen uudistaminen, perusinfrastruktuurin ja -palveluiden kehittäminen, työntekijöiden ja työttömien osaamisen kehittäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy. Ohjelma kohdistuu uusiin jäsenmaihin sekä vanhojen jäsenmaiden kehityksessä jälkeen jääneisiin alueihin. Tukikelpoisia ovat 1. ne alueet, joilla bruttokansantulo on henkeä kohden laskettuna alle 75 prosenttia yhteisön keskiarvosta. Väliaikaista tukea voivat saada 2. tilastovaikutusalueet (phasing out -alueet), joilla bruttokansantuote henkeä kohden olisi ollut alle 75 prosenttia 15 jäsenmaan unionin bruttokansantuotteeseen verrattuna. Tukea saavat myös 3. ne jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulo jää alle 90 prosenttiin yhteisön keskiarvosta. Konvergenssitavoitteen tukikelpoisia alueita ovat 17 jäsenvaltion alueella 84 aluetta, joilla elää 154 miljoonaa asukasta. Tilastovaikutusalueita on yhteensä 16 ja niillä on 16,4 miljoonaa asukasta. Koheesiorahaston piiriin kuuluvia jäsenvaltioita on 15. Konvergenssitavoitetta rahoitetaan kaikista kolmesta rahastosta (EAKR, ESR, koheesiorahasto). Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen tarkoitus on lisätä alueiden kilpailukykyä ja houkuttelevuutta sekä parantaa työllisyyttä. Noin 16 prosenttia koheesiopolitiikan rahoituksesta suunnataan tähän. Tavoite jakautuu alueellisiin EAKR-ohjelmiin sekä kansallisiin ESR-ohjelmiin. Alueellisilla ohjelmilla autetaan alueita ennakoimaan ja edistämään taloudellista muutosta. Keinoja ovat muun muassa innovoinnin tukeminen, osaamisyhteiskunnan, yrittäjyyden, ympäristönsuojelun ja yhteyksien parantaminen sekä alueiden kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden vahvistaminen. Kansallisten ohjelmien kautta pyritään auttamaan ihmisiä talouden muutoksien ennakoinnissa ja niihin sopeutumisessa. Työvoimaa sopeuttamalla ja investoimalla henkilöresursseihin pyritään lisäämään työpaikkoja ja parantamaan työpaikkojen laatua. Ohjelma kohdistuu pääasiassa vanhoihin jäsenmaihin. Tukikelpoisia alueita on yhteensä 168 ja niillä elää 314 miljoonaa kansalaista. Näistä alueista 13 on niin sanottuja kasvuvaikutusalueita (phasing in -alueet), jotka saavat erityistä siirtymäkauden tukea entisen tavoite 1 -asemansa perusteella. Suomen alueista Itä-Suomi on kasvuvaikutusalue. 8

9 Koko Suomi kuuluu alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen piiriin. Suomella on viisi alueellista kilpailukykyohjelmaa: manner-suomen neljällä suuralueella Pohjois-Suomi, Etelä-Suomi, Itä-Suomi ja Länsi-Suomi on omat ohjelmansa ja Ahvenanmaalla omansa. Suomeen tulee tavoitteen kautta rahoitusta noin 1,4 miljardia euroa vuosina Siitä Itä-Suomen osuus on noin 489 miljoonaa euroa, muiden alueiden noin 932 miljoonaa euroa. Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitetta rahoitetaan EAKR:sta ja ESR:sta. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteena on rajaseutujen ja rajat ylittävien suuralueiden sekä eurooppalaisten alueiden yhteistyön edistäminen. Alueellisen yhteistyön tavoite tukee 1. rajat ylittävää yhteistyötä paikallisten ja alueellisten toimien avulla, 2. valtioiden välistä yhteistyötä sekä 3. alueiden välistä yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa. Noin 2,5 prosenttia koheesiopolitiikan rahoituksesta kohdistuu tähän tavoitteeseen. Suomen osuus on noin 107 miljoonaa euroa. Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmilla tuetaan erityisesti yritystoimintaan, matkailuun, ympäristöön, kulttuuriin ja infrastruktuuriin liittyviä toimia sekä koulutuksen, kulttuurin ja terveyden alojen keskinäistä yhteistyötä. Vuosina suomalaisia maakuntia on mukana seuraavissa ohjelmissa: Pohjoinen (Suomi-Ruotsi-Norja), Botnia-Atlantica (Suomi- Ruotsi-Norja) sekä Keskinen Itämeri (Suomi-Ruotsi-Viro-Latvia). Valtioiden välisen yhteistyön ohjelmat tukevat innovaatioihin, ympäristöön, saavutettavuuteen ja kestävään kaupunkikehitykseen liittyviä toimia. Suomi on mukana kahdessa ohjelmassa, jotka ovat Itämeren ja Pohjoisen Periferian ohjelmat. Alueiden välisen yhteistyön ohjelmat kattavat koko Euroopan unionin alueen. Taustalla ovat kauden Interreg IIIC, Interact, Urbact ja Espon -ohjelmat. Toiminta-aloja ovat muun muassa teknologiset innovaatiot, tutkimus ja kehitys, yrittäjyys, ympäristö, riskien ehkäiseminen ja energiatehokkuus. Interreg IVC -ohjelma kattaa 27 jäsenmaata sekä Norjan ja Sveitsin. Ohjelman tavoitteena on parantaa aluekehitystoiminnan tehokkuutta ja osallistua taloudelliseen uudistamiseen. Interact II on Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen ohjelmien sekä ENPI-ohjelmien toteuttamista ja toiminnan kehittämistä tukeva kokemustenvaihto-ohjelma. Kohderyhmänä on alueellisen yhteistyön ohjelmien hallintoelimet. Ohjelmaan voivat osallistua EU-maat sekä Norja ja Sveitsi. Urbact II -ohjelman tavoite on edistää kaupunkien kehittämistä työryhmien, tutkimuksen ja kokemustenvaihdon kautta. Lisätietoa rakennerahastot.fi -sivustolla: Aluepolitiikan toteuttamisvälineet ja rahoitusjärjestelyt EU-jäsenmailla ja alueilla on vuosina käytettävissään kolme aluepolitiikan toteuttamisvälinettä. Euroopan komission, Euroopan investointipankin EIP:n ja muiden rahoituslaitosten tiiviimpi yhteistyö 9

10 vahvistaa valmiuksien kehittämistä kansallisissa ja alueellisissa laitoksissa. JASPERS (Joint Assistance in Supporting Projects in European Regions Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu) on aloite, jolla Euroopan komissio, EIP ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki pyrkivät yhteistyössä kokoamaan asiantuntemusta ja auttamaan jäsenvaltioita ja alueita suurten hankkeiden valmistelussa. JEREMIE (Joint European Resources for Micro to Medium Enterprises Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja keskikokoisten yritysten tukemiseksi) on Euroopan komission, EIP:n ja Euroopan investointirahaston yhteinen aloite, jolla pyritään lisäämään rahoitusmahdollisuuksia mikro-, pien- ja keskisuurten yritysten kehittämiseen EU:n alueilla. JESSICA (Joint European Support for Sustainable Investment in City Areas Euroopan yhteinen tuki kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten) on Euroopan komission yhteistyössä EIP:n ja Euroopan neuvoston kehityspankin kanssa toteuttama hanke, jolla edistetään kestäviä investointeja kaupunkialueille. Lisätietoja EU:n aluepolitiikasta verkossa Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston verkkosivut: Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston yhteystiedot 29&pDisplayAll=0 Rakennerahastot (ESR ja EAKR) ja tavoiteohjelmat Suomessa: EU:n ESR-verkkosivusto Alueiden kehittäminen, työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueiden kehittäminen, PL 32, Valtioneuvosto Puhelin (vaihde) Muita hyödyllisiä tiedonlähteitä: Maakuntien liitot Elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) EU:n rakennerahastojen tuki ympäristöhankkeille ympäristöministeriön verkkosivustolla 10

11 EU-rakennerahasto opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivustolla Kuntaliiton verkkosivuilta tietoa kunnista ja maakunnista Euroopan unionissa Maaseudun kehittämispolitiikka Maaseudun kehittämispolitiikka ( ) Kaudella maaseudun kehittämispolitiikassa keskitytään kolmeen alaan, jotka vastaavat uudessa maaseudun kehittämisasetuksessa määriteltyjä kolmea toimintalinjaa. Niitä ovat maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, ympäristö ja maaseutu, elämänlaatu maaseutualueilla ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen. Neljäs toimintalinja on niin sanottu Leader-toimintalinja. Se perustuu Leader-yhteisöaloitteista saatuihin kokemuksiin, ja siinä annetaan mahdollisuus soveltaa maaseudun kehittämiseen paikallistasolta lähtevää toimintamallia. EU:n strategisissa suuntaviivoissa ehdotetaan kullekin ensisijaisten tavoitteiden ryhmälle avaintoimia. Jäsenvaltiot laativat kansalliset maaseudun kehittämisstrategiansa EU:n asettamien kuuden strategisen suuntaviivan perusteella. Näiden suuntaviivojen avulla voidaan määritellä alat, joilla maaseudun kehittämistuen käyttäminen luo eniten lisäarvoa EU:n tasolla, luoda yhteys EU:n ensisijaisiin tavoitteisiin (Lissabon ja Göteborg), varmistaa johdonmukaisuus muiden EU-politiikkojen ja erityisesti koheesio- ja ympäristöpolitiikan kanssa, tukea uuden markkinasuuntautuneen yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa ja siihen liittyvää rakenneuudistusta vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa. Kuusi strategista suuntaviivaa ovat seuraavat: 1. Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen 3. Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja elinkeinoelämän monipuolistaminen 4. Paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja elinkeinoelämän monipuolistamiseksi 5. Ohjelmien laatiminen ensisijaisten tavoitteiden pohjalta 6. Yhteisön välineiden keskinäinen täydentävyys Leader+ -yhteisöaloitteella tuetaan paikallistason toimintoja maaseudun kehittämiseksi, paikallisen maaseututalouden elpymiseksi sekä työpaikkojen säilymiseksi ja luomiseksi maaseutualueilla. Hankkeiden suunnittelusta ja täytäntöönpanosta vastaavat maaseudun paikallisista yhteisöistä ja kuntien edustajista muodostuvat toimintaryhmät. Leader-toimintaryhmät: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ohjelman tavoitteita ovat elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen, ympäristön tilan parantaminen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön varmistaminen. 11

12 Maaseudun kehittäminen keskitetään yhteen ohjelmaan. Ohjelmassa on neljä toimintalinjaa: Ensimmäisen toimintalinjan toimenpiteitä ovat mm. nuorten viljelijöiden tuet, maa- ja metsätaloustuottajien koulutus, maatalouden investoinnit sekä elintarvike-, puu- ja bioenergia-alan kehittäminen. Toiseen toimintalinjaan kuuluvat muun muassa epäsuotuisten alueiden tuet, NATURA alueille maksettavat tuet (LFA), maatalouden ympäristötuet sekä eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Kolmanteen toimintalinjaan kuuluvat maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen ja kehittäminen maatiloilla ja muissa maaseudun mikroyrityksissä, maaseutumatkailun kehittäminen ja maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen. Neljänteen toimintalinjaan kuuluu paikallisten toimintaryhmien toiminta mainittujen linjojen mukaisesti sekä ryhmien alueiden ja valtioiden yhteistyö. Täysin uusia toimenpiteitä ohjelmassa ovat muun muassa tuet elintarvikkeiden jalostukseen, eläinten hyvinvointiin sekä maaseudun mikroyritysten kehittämiseen. Ohjelmakaudella maaseudun kehittämistä rahoitetaan EU:n uudesta maaseuturahastosta eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EMR). Maaseudun kehittämisen tuen yleiset säännöt tulevalle ohjelmakaudelle määrittelee neuvoston maaseutuasetus (N:o 1698/2005). Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto Puh. (09) (vaihde) Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma Ahvenanmaalla on oma maaseudun kehittämisohjelmansa. Se sisältää neljänlaisia toimia: maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen, elämänlaatu ja monipuolinen talous maaseudulla sekä Leader-ohjelman toteuttaminen. Ahvenanmaan maakuntahallitus (Ålands landskapsregering) Sölve Högman Puh (0 ) EU:n maatalouspolitiikka Maatalouspolitiikka Suomessa: Maa- ja metsätalousministeriö Maataloustuet Suomessa Euroopan kalatalousrahasto (EKTR) Eurooopan kalatalousrahasto (EKTR) tukee kalatalousalaa. Kalatalousrahaston avulla pyritään myös luomaan tasapainoa kalavarojen ja kalastuskapasiteetin välille, suojelemaan ympäristöä ja vesistöjä sekä tukemaan alan kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Rahastosta rahoitetaan yritysten, viranomaisten tai kalatalousalan järjestöjen hankkeita kaikilla 12

13 Komean Kuhankosken yli pääsee kylän asukkaiden ansiosta Aktiiviset kyläläiset ovat pelastaneet upean kulttuurimaiseman ja siihen kuuluvan riippusillan Keski-Suomen Kuhankoskella. Laukaan Kuhankoskeen rakennettiin voimala 1920-luvun alussa. Voimalan yhteyteen rakennettiin vuonna 1966 asukkaiden käyttöön 50 metrin pituinen riippusilta, joka on siitä lähtien ollut tärkeä yhteys joen yli Kuhankosken puolelta Harhalan puolelle sekä osa perinteistä Kolmen sillan reittiä. Kyläläisten tietoon tuli joulukuussa 2008, että riippusilta puretaan kesällä 2009, jos sille ei löydy uutta omistajaa ja kunnostajaa. Silta suljettiin porteilla joulukuussa Siitä alkoi Kuhankosken kyläläisten ja Kyläseura Kuhaset ry:n ponnistus sillan säilyttämiseksi. Sillan säilyttämisen puolesta aktiivisesti toiminut Päivi Arkko kertoo ratkaisevasta kaupasta: Vuoden 2009 maaliskuussa Kyläseura teki päätöksen ostaa silta yhdellä eurolla Koskienergia Oy:ltä. Hanke lähti vauhdilla käyntiin. Kyläseura sai Leader-tukea Jyväs-Riihi ry:ltä. Jyväsriiheltä saimme tukea papereiden täyttämisessä ja neuvoja miten meidän tulee toimia myös kuntaan päin, ja kunnasta saimme välirahoituksen, Arkko kuvailee. Näin päästiin aloittamaan sillan kunnostaminen kyläläisten käyttöön. Alkukesästä 2009 raivattiin rantoja ja siltaa kunnostettiin väliaikaisesti kuljettavaan kuntoon. Seuraavana kesänä alkoi urakoitsijan työ siltakannen korjaamiseksi. Talkoita sillalla pidettiin kesällä 2010 useampia. Kyläläiset ovat olleet sillan kunnostushankkeessa mukana omalla työpanoksellaan sekä tukemalla Kyläseuran rahoitusta. Kyläseura on järjestänyt tapahtumia kuten äitienpäivälounaan ja Kolmen sillan lenkkitapahtuman ja kerännyt näillä tempauksilla rahaa sillan kunnostushankkeelle. Hanke on ollut kyläläisten suuri ponnistus, jonka tavoitteena on sekä säilyttää tärkeä ylityspaikka Kuhankosken väelle että edistää ulkoilua niin kutsutun Kolmen sillan lenkillä. Olisi ollut suuri menetys, jos silta olisi purettu. Ihmiset saavat nyt ihailla niin kesällä kuin talvella hienoa paikkaa, toteaa Kyläseuran aktiivi Päivi Arkko. 13

14 kalatalouteen liittyvillä taloudellisen toiminnan aloilla, kuten pyynnin, kasvatuksen, jalostuksen, myynnin, satamatoiminnan tai perinnön vaalimisen alalla. EKTR:n budjetti on 4,3 miljardia euroa vuosille Rahoitusta myönnetään kaikille kalatalouden aloille: meri- ja sisävesikalastukseen, vesiviljelyyn (kalojen, äyriäisten ja vesikasvien kasvatus) sekä kalastustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään rannikkoyhteisöihin, joita alan viimeaikaiset muutokset ovat eniten koetelleet. Maaseudun Leader-toimintaryhmiä vastaavat kalatalouden toimintaryhmät. ELY-keskukset EU:n komissio Kalatalouden yritystuet: Maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, VALTIONEUVOSTO Puh. (09) (vaihde) Audiovisuaaliala Media 2007 Media 2007 on Euroopan unionin audiovisuaalisen alan tukiohjelma. Ohjelmassa tuetaan eurooppalaisten elokuvien, televisio-ohjelmien ja uusmediatuotantojen tekemistä, levittämistä ja markkinointia sekä alan koulutusta. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan kilpailukykyä kansainvälisilllä markkinoilla. Rahoituspuitteet vuosille ovat 755 miljoonaa euroa. Media 2007 sisältää viisi toimintalinjaa: koulutus (ammattilaisille suunnattu jatkokoulutus, käsikirjoittaminen, tuottaminen, taloushallinto, digitaalitekniikat, koulutustoimien parantaminen) (7 %), kehittäminen (yksittäiset hankkeet, luettelot, uudet kyvyt, yhteistuotanto, muu rahoitus) (20 %), levitys (jakelijat, myyntiagentit, lähetystoiminnan harjoittajat, elokuvateatterit, teosten digitointi) (55 %), myynninedistäminen (pääsy markkinoille, festivaalit, tapahtumat, kulttuuriperintö) (9 %) ja horisontaaliset toimet (5 %) sekä pilottihankkeet (4 %). Media ohjelmaan voivat osallistua toimijat EU- ja ETA-maista 14

15 (Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein). Media Desk Finland c/o Suomen elokuvasäätiö l24224a_fi.htm en.htm Energia Ks. myös tutkimuksen 7. puiteohjelma, CIP-ohjelma ja TEN Euroopan laajuiset verkot Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma sisältää seuraavat toimet: tuetaan energiatehokkuutta ja energian järkevää käyttöä, edistetään uusien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja tuetaan energiansaannin monipuolistamista, edistetään energiatehokkuutta sekä uusien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä liikenteen alalla. Ohjelmasta rahoitetaan eri osa-alueiden projekteja, kuten osaamisen levittäminen, kokemusten vaihto, rakennuskapasiteetti, tietoisuuden nostaminen ja koulutus. Työ- ja elinkeinoministeriö Ylitarkastaja Mervi Salminen Puh , (vaihde) Motiva Oy, Irmeli Mikkonen Puh

16 Kansalaisosallistuminen Kansalaisten Eurooppa -ohjelma (Europe for citizens) Ohjelman tarkoituksena on edistää aktiivista Euroopan kansalaisuutta ja keskinäistä suvaitsevaisuutta sekä rakentaa monimuotoista ja monikulttuurista Eurooppaa. Ohjelman kautta rohkaistaan kansalaisia osallistumaan päätöksentekoon. Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalla pyritään lisäämään osallistujamaiden kansalaisten, kuntien ja kansalaisjärjestöjen välistä vuorovaikutusta sekä edistetään yhteisiin arvoihin ja yhteiseen historiaan ja kulttuuriin liittyvää toimintaa ja keskustelua. Ystävyyskuntatapaamiset ovat Kansalaisten Eurooppa -ohjelman vanhin ja tunnetuin toimintamuoto. Hankeyhteistyö ei enää edellytä kunnilta ystävyyskuntasopimusta vaan halu yhteistyön tekemiseen riittää. Ohjelmasta tuetaan kuntatapaamisten ohella myös muuta toimintaa, kuten kuntien temaattista verkostoyhteistyötä ja kansalaisjärjestöjen hankkeita. Euroopan aktiivinen muistiperintö -toimella muistutetaan Euroopassa vaikuttaneista totalitaarisista järjestelmistä sekä ylläpidetään niiden uhrien muistoa. Ohjelman tukimuodot: Toimi 1: Aktiivisten kansalaisten Eurooppa Toimella tuetaan kansalaisten osallistumista ystävyyskuntatoimintaan ja muunlaisiin suoraan kansalaisia koskettaviin kansainvälisiin hankkeisiin. Toimi 2: Aktiivinen kansalaisyhteiskunta Euroopassa Toimella tuetaan eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen sekä tutkimusorganisaatioiden toimintaa ja yhteistyöhankkeita. Toimi 3: Yhteinen Eurooppa Toimella tuetaan erilaisia tapahtumia, tutkimuksia ja tiedotusta. Tavoitteena on tuoda Eurooppaa lähemmäksi kansalaisia ja kehittää unionin aktiivisen kansalaisen käsitettä sekä lisätä sen tuntemusta. Toimi 4: Euroopan aktiivisen muistiperinnön säilyttäminen Toimella tuetaan hankkeita, jotka liittyvät fasismin ja stalinismin uhrien muiston vaalimiseen. Toimenpiteet voivat olla muun muassa väestön pakkosiirtoihin ja ihmisvainoihin liittyvien paikkojen säilyttämistä, dokumenttielokuvien tekoa, arkistojen digitalisointia tai näyttelytoimintaa. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman budjetti on 215 miljoonaa euroa. Kansalaisten Euroopan yhteyspiste Suomessa: Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Vastaava asiantuntija Mauri Uusilehto Puh PL 343, Helsinki, 16

17 käyntiosoite: Hakaniemenranta 6 Puh (keskus) Ohjelman internet-sivut Euroopan komission verkkopalvelussa: Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaopas: Suomeksi: EACEA_2008_0185_FI.pdf Kansanterveys Terveysalan toimintaohjelma ( ) Ohjelman päätavoitteita ovat: parantaa kansalaisten terveysturvaa, edistää terveyttä ja vähentää siihen liittyvää epätasa-arvoisuutta ja tuottaa ja levittää terveystietoa. Terveysalan toimintaohjelmalla tuetaan Euroopan laajuisia toimia, joilla edistetään terveysalan kehitystä koko EU:ssa. Ohjelman budjetti vuosille on 321,5 miljoonaa euroa. Tarjolla on useita rahoitusmuotoja, koska ohjelman tavoitteena on saada useita erityyppisiä organisaatioita osallistumaan ohjelmaan. Rahoitusvaihtoehtoja ovat hankerahoitus, yhteistoimintahankkeet, yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa, tarjouspyynnöt, toimintatuki ja kokousrahoitus. Sosiaali- ja terveysministeriö Neuvotteleva virkamies Eeva Ollila, Puh. (09) Kauppapolitiikka Kauppapolitiikkaa ja markkinoille pääsyä edistävä ohjelma Ohjelman tarkoituksena on tukea yhteisön kauppapolitiikkaa. Se kattaa kahden- tai monenvälisiin kauppa- ja taloussuhteisiin liittyvät toimet, markkinoille pääsyn sekä kansainvälisten kauppasopimusten täytäntöönpanon. Komissio toteuttaa ohjelmaa muun muassa perustamalla ja kehittämällä tietokantoja, järjestämällä seminaareja ja muita vastaavanlaisia foorumeja yrityksille sekä tuottamalla kaupan esteiden poistamiseen liittyviä tutkimuksia ja tietopaketteja. Ohjelma on jatkuva ja hankkeiden rahoitus perustuu menettelyihin, 17

18 joita sovelletaan julkisiin hankintoihin. Rahoituksen myöntämisessä voidaan myös käyttää ehdotuspyyntöjä. Pilottihankkeiden tai uusien ja innovatiivisten toimintalohkojen kohdalla komissio voi myös myöntää avustuksia spontaanien ehdotusten perusteella. Ohjelman kokonaisbudjetti on noin 11,4 miljoonaa euroa (päätös 98/552/EY). Euroopan komissio Kauppapolitiikan pääosasto 200 Rue de la Loi-Wetstraat B-1049 Brussels, Belgium Koulutus Ks. myös osa Ulkosuhteet Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma (Lifelong Learning Programme) korvaa aikaisemmat Sokrates- ja Leonardo da Vinci -ohjelmat. Seuraavat toiminnot kuitenkin jatkuvat myös uuden ohjelman alaisuudessa: Comenius (kouluopetus) Erasmus (korkeakoulut) Leonardo da Vinci (ammatilliset oppilaitokset) Grundtvig (aikuiskoulutus) Jean Monnet -ohjelma (tarkoituksena tukea Euroopan yhdentymiseen liittyviä toimia sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aloilla toimivia eurooppalaisia laitoksia ja yhdistyksiä) Poikittaisohjelma (kielten oppiminen, uusi tieto- ja viestintätekniikka sekä tulosten levittäminen ja hyödyntäminen) Edellisen ohjelmakauden Lingua- ja Minerva-ohjelmanimet poistuvat. Elinikäisen oppimisen ohjelman hyväksytty kokonaisbudjetti on ohjelmakaudelle lähes seitsemän miljoonaa euroa. Ohjelman kansallisena toimistona toimii CIMO. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Puh Euroopan komission koulutuksen pääosasto Elinikäisen oppimisen ohjelma en.htm 18

19 Comenius Comenius tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaisten koulujen yhteistyöhön ja vaihtoon. Comenius-ohjelman toiminnot: koulujen väliset yhteistyöhankkeet ja liikkuvuus (mm. etwinning) yksilöllinen oppilasliikkuvuus Regio-hankkeet (tuetaan kouluopetuksen alueellista yhteistyötä) opettajien eurooppalaiset täydennyskoulutusapurahat (seminaarit, kurssit, job-shadowing) apulaisopettajaharjoittelu opettajaksi opiskeleville apulaisopettajan vastaanottaminen valmistelevat vierailut ja kontaktiseminaarit verkostot Suurinta osaa Comenius-ohjelman toiminnoista hallinnoidaan CIMOsta. Opetushenkilöstön eurooppalaisia yhteistyöhankkeita sekä verkostohankkeita hallinnoi komissio. en.htm en.htm Erasmus Ohjelman tavoitteena on nostaa korkea-asteen koulutuksen tasoa kannustamalla opiskelijoita ja oppilaitoksia kansainvälisyyteen ja liikkuvuuteen. Erasmus pyrkii myös edistämään tutkintojen vastaavuutta Euroopassa. Keskeisimmät toiminnot eli opiskelija- ja opettajavaihto jatkuvat uudella ohjelmakaudella pääpiirteittäin samoin ehdoin kuin tähän asti. Ohjelmaan voivat osallistua yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Ohjelma jakaantuu seuraavasti: liikkuvuus (opiskelija-, harjoittelija-, opettaja- ja henkilökuntavaihto) intensiivikurssit EILC-valmennuskurssit (kielikursseja ennen varsinaista vaihtojaksoa) monen väliset hankkeet (tukevat korkeakoulujen yhteistyötä) akateemiset verkostot (tiedekuntien, laitosten ja yksiköiden välinen yhteistyö) täydentävät toiminnot (esimerkiksi konferenssit, tiedotuskampanjat) Erasmuksen kautta voi lähteä ulkomaille suorittamaan opintoihin liittyvää työharjoittelua. Harjoittelupaikaksi soveltuvat yritykset sekä yksityiset ja julkiset organisaatiot tietyin poikkeuksin. Erasmus-ohjelman liikkuvuustoiminnot hallinnoidaan CIMOssa. Komission toimeenpanovirasto (EACEA) hallinnoi monenvälisiä hankkeita, akateemisia verkostoja sekä täydentäviä toimintoja. Oppilaitosten kv-koordinaattorit en.htm 19

20 Leonardo da Vinci Leonardo da Vinci -ohjelma kattaa ammatillisen koulutuksen peruskoulutuksesta täydennyskoulutukseen ja aikuiskoulutukseen. Ohjelman tavoitteena on lisätä liikkuvuutta ja parantaa sen laatua sekä edistää ammatillisen koulutuksen parissa toimivien oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen yhteistyötä Euroopassa. Tarkoituksena on helpottaa ammatillisen koulutuksen toimintatapojen kehittämistä ja niiden siirtoa maasta toiseen sekä vahvistaa ammattikoulutuksen roolia kilpailukyvyn ja yrittäjyyden kehittämisessä. Ohjelmaan voivat osallistua kaikki ammatillisen koulutuksen kanssa tekemisissä olevat organisaatiot. Yksityiset henkilöt eivät voi hakea Leonardo da Vinci -rahoitusta, vaan sitä haetaan aina organisaation kautta. Tuettavia toimia ovat: liikkuvuushankkeet (opiskelu, työssäoppimis- tai harjoittelujakso ulkomailla) kumppanuushankkeet (liikkuvuus- ja kehittämishankkeen välimuoto) Innovaation siirto -hankkeet (kehittämishankkeita esimerkiksi pedagogisiin menetelmiin tai oppimateriaaleihin) Innovaatioiden kehittäminen (uusien toimintatapojen luominen) temaattiset verkostot (tarkoitus kehittää ammatillisen koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä) Ohjelma keskittyy jatkossa yhä selkeämmin ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot kohderyhmänä siirtyvät kokonaan Erasmukseen. Korkea-asteen oppilaitokset sekä työelämän, yritysten ja kolmannen sektorin edustajat voivat edelleen osallistua ohjelmaan, mutta tavoitteiden tulee kohdistua ammatillisen perusasteen koulutukseen ja ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Kaikkia liikkuvuushankkeita ja suurinta osaa kehittämishankkeista hallinnoidaan kansallisesti. Komissio hallinnoi innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen kehittämishankkeita sekä temaattisia verkostoja. en.htm Grundtvig Ohjelman tavoitteena on parantaa aikuiskoulutuksen laatua ja edistää eurooppalaista yhteistyötä aikuiskoulutuksen alalla tarttumalla Euroopan ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Ohjelmassa tuetaan eurooppalaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden yhteistyötä ja niiden välistä opiskelija- ja henkilökuntavaihtoa. Ohjelma on suunnattu kaikille aikuiskoulutusorganisaatioille, näiden kohderyhmille ja aikuiskoulutuksen parissa työskentelevälle henkilöstölle. Osa ohjelmasta on avoin koko aikuisväestölle. Suomessa Grundtvig-tukea voivat hakea aikuiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset, aikuisopettajia kouluttavat organisaatiot, kulttuurialan toimijat (kuten museot ja kirjastot), aikuiskoulutuksen tutkimuslaitokset, yritykset, järjestöt (joiden toimintaan kuuluu aikuiskoulutus), vankilat, sairaalat ja yleishyödylliset, vapaaehtoistyötä järjestävät organisaatiot. Tuettavia toimia ovat: Aikuiskoulutushenkilökunnan liikkuvuusapurahat, joihin kuuluvat 20

21 Comenius-projekti toi kansainvälisiä kokemuksia Itä-Suomessa päätettiin mennä mukaan Comenius-projektiin. Se kannatti: lisää kansainvälistä kokemusta saivat niin oppilaat kuin opettajatkin. Itä-Suomen yläkoulu Joensuussa osallistui vuosina Comenius-projektiin yhteistyössä turkkilaisen ja liettualaisen koulun kanssa. Tyypiltään projekti oli oppilasliikkuvuushanke ja aiheeksi valittiin kierrätys. Projektitapaamiset järjestettiin kussakin projektimaassa. Mukana oli pieni ryhmä oppilaita ja opettajia. Oppilaat asuivat paikallisissa perheissä ja pääsivät kokemaan arkielämää vieraassa kulttuurissa. Luokanopettaja Mari Kilpeläinen Itä-Suomen yläkoululta kertoo oppilaiden saaneen kansainvälisiä kokemuksia ja uusia ystäviä. Itä-Suomen koulun Comenius-projekti tutustui espanjalaiseen San Felipe Nerin kouluun Oppilaat tutustuivat erilaisiin kulttuureihin ja rohkaistuivat käyttämään englannin kieltä. Yksi oppilaista oli todennut, että hän on projektissa oppinut, miltä tuntuu olla köyhä. Itä-Suomen koululla teemaan tutustuttiin tekemällä kierrätysnäyttelyitä ja -muotinäytöksiä sekä tutustumalla paikalliseen jätevedenpuhdistamoon. Projektissa mukana olleet oppilaat osallistuivat myös koululla järjestetylle kansainvälisyyskurssille, jolla tutustuttiin muihin projektimaihin. Se elävöitti koulutyötä ja toi oppilaille uusia näkökulmia. Opettajille hanke tuotti paljon työtä muun koulutyön ohessa: oli tehtävä hankehakemus, suunniteltava toimintaa koululle kierrätysteeman ympärille, järjestettävä vierailut muihin hankemaihin ja vastattava oppilaista ulkomailla. Viimeinen projektitapaaminen järjestettiin Joensuussa ja siihen osallistuivat oppilasryhmät opettajineen Liettuasta ja Turkista. Itä-Suomen koulu on aloittanut jo toisen Comenius-projektinsa, mutta tällä kertaa liikkuvat vain opettajat. Oppilaille järjestetään projektiin liittyviä tehtäviä kotimaassa. Opettajia liikuteltaessa paljon helpottaa se, ettei tarvitse ottaa vastuuta alaikäisistä. Mutta budjetissa pysymisessä on molemmissa projekteissa ollut oma tehtävänsä, Mari Kilpeläinen toteaa. Vaikka oppilaat eivät tässä projektissa pääse aiempaan tapaan tutustumaan muihin samanikäisiin, he ovat olleet innokkaita osallistumaan ja vastaanottamaan kirjeitä ulkomailta. 21

22 täydennyskoulutus, vierailut ja vaihdot. Apurahat ovat yksilöllisiä. Aikuisten workshopit, jotka ovat kaikille avoimia ja ilmaisia kansainvälisiä seminaareja ja työpajoja. Yleisimpinä Workshopien aiheina ovat taide- ja luovat aineet, vieraat kielet ja kulttuurit, Eurooppaan liittyvät kysymykset, kestävä kehitys ja ympäristö sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja aktiivinen kansalaisuus. Workshopit eivät ole suunnatut tietyille ammattiryhmille, vaan oma kiinnostus aihetta kohtaan riittää. Senioreiden vapaaehtoistyö on arkioppimista vieraassa kulttuurissa. Organisaatiot voivat lähettää vapaaehtoisen ulkomaille ja ottaa itse vastaan toisesta Euroopan maasta tulevan vapaaehtoisen. Oppimiskumppanuudet ovat pienimuotoisia aikuiskoulutusorganisaatioiden kehittämishankkeita. Oppimiskumppanuuksia voivat hakea aikuiskoulutuksen parissa toimivat organisaatiot ja yleisimpiä toimintamuotoja ovat seminaarit, vaihdot, kenttätutkimukset, yhteiset näyttelyt ja tiedotusmateriaalin tuottaminen. Valmistelevat vierailut ja kontaktiseminaarit on suunnattu uutta Gruntvig-hanketta suunnitteleville aikuiskoulutusorganisaatioille. Kaikkia edellä mainittuja toimintatapoja hallinnoidaan CIMOssa. Keskitetyt hankkeet ovat komission hallinnoimia hankkeita. Näihin kuuluvat monenväliset hankkeet, verkostot ja täydentävät toiminnot. Hankkeilta odotetaan Euroopan mittakaavassa kiinnostavia tuloksia. en.htm Tempus IV Ohjelman tavoitteena on EU:n lähialueiden korkeakoulujen kehityksen ja modernisaation tukeminen sekä Bolognan ja Lissabonin prosessien edistäminen lähialueilla partnerimaiden tarpeiden mukaan. Ohjelman piiriin kuuluu EU-maiden ja EFTA-maiden (Islanti, Lichtenstein, Norja ja Sveitsi) lisäksi 27 kumppanimaata, jotka on jaettu neljään maantieteelliseen alueeseen; Länsi-Balkan, Itäinen Eurooppa, Keski-Aasia ja Välimeren alue. Tempus-hankkeita toteuttavat korkeakoulujen verkostot, joiden lisäksi niihin voivat osallistua yritykset, ministeriöt, kansalaisjärjestöt, tutkimuslaitokset tai erilaiset korkeakoulujen parissa työskentelevät tahot. Tempus-projektien tulee suoraan liittyä partnerimaiden opetusministeriöiden asettamiin kansallisiin painopistealoihin. Partnereita on oltava vähintään kuusi, joista neljä EU-maata. Ohjelmakaudella priorisoidaan laajempia alueellisia projekteja, joihin osallistuu korkeakouluja useasta partnerimaasta ja joilla on laaja konsortio ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tempus-ohjelman projektityypit ovat: yhteishankkeet, joilla vastataan suoraan korkeakoulujen omiin tarpeisiin ja tuetaan uudistamista. Yhteishankkeita on kolmea tyyppiä: opetussuunnitelmien kehittämishankkeet, korkeakouluhallinnon uudistamishankkeet sekä korkeakoulutus ja yhteiskunta. rakennehankkeet, joilla haetaan kansallisen tason vaikutusta kumppanimaiden korkeakoulujärjestelmiin. Tällä tavoin pyritään lähentämään koulutusjärjestelmiä. Rakennehankkeita on kahta tyyppiä: korkeakouluhallinnon uudistamishankkeet sekä korkeakoulutus ja yhteiskunta. 22

23 Jokaisella hanketyypillä on eri kumppanimaiden tai maaryhmien määrittelemät painopisteet. Tempus-ohjelman yhteistyöalueet ovat: Länsi-Balkan: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia, Montenegro ja Kosovo Itä-Eurooppa: Armenia, Azerbaidzan, Georgia, Moldova, Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä Keski-Aasia: Kazakstan, Kirgisia, Tadzikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan Välimeren alue: Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Marokko, Palestiinalaisalueet, Tunisia ja Syyria Lisäksi ohjelmaan osallistuu maita omalla rahoituksellaan: Turkki, Kroatia, Makedonia. Ohjelmaa hallinnoi komissio ja Suomessa yhteyspisteenä toimii Cimo. en.htm Erasmus Mundus Ohjelman tarkoituksena on kehittää eurooppalaista korkeakoulutusta, lisätä eurooppalaisen koulutusalueen vetovoimaa maailmanlaajuisesti ja edistää kulttuurienvälistä dialogia etenkin kolmansien maiden kanssa. Tuettavia toimia: Yhteisohjelmat ovat yhden tai kahden vuoden pituiset maisteriohjelmat sekä korkeintaan neljän vuoden pituiset tohtorikoulutusohjelmat. Useissa eri maissa tapahtuvan koulutuksen tulee johtaa kaksois- tai yhteistutkintoon. Opiskelijan on siis suoritettava tutkinto vähintään kahdessa eurooppalaisessa korkeakoulussa. Yksilöapurahat on tarkoitettu opiskelijoille ja vieraileville opettajille, jotka voivat hakea niitä suoraan maisteri- tai tohtoriohjelmia järjestäviltä korkeakouluilta. Kumppanuudet ovat korkeakoulujen liikkuvuutta tukevia verkostohankkeita. Kumppanuuksilla tuetaan korkea-asteen oppilaitosten yhteistyötä ja rahoitetaan opiskelijoiden, tutkijoiden ja akateemisen henkilöstön vaihtoa Euroopan ulkopuolelta Eurooppaan sekä Euroopasta kumppanuusmaihin. Markkinointihankkeet, jotka tähtäävät profiloimaan Eurooppaa tasokkaan korkeakoulutuksen alueena ja lisäämään eurooppalaisen korkeakoulutuksen houkuttelevuutta. Hanketoimet voivat olla selvityksiä, seminaareja tai erilaisia markkinointitoimia ja niissä on oltava vähintään kolme korkeakoulusektorin organisaatiota kolmesta Euroopan maasta. Alban-apurahaohjelman loputtua 2006 EU:n ja Latinalaisen Amerikan yhteistyötä edistetään Erasmus Mundus -ohjelman kautta. Ohjelmaa hallinnoi komissio. en.htm 23

24 Kulttuuri Kulttuuri-ohjelma Euroopan unioni myöntää tukea eurooppalaiselle kulttuuriyhteistyölle kulttuurin puiteohjelman kautta. Ohjelman kokonaisbudjetti on noin 400 miljoonaa euroa. Rahoitustukea jaetaan vuosittain järjestettävillä hakukierroksilla. Kulttuuri-ohjelman yleistavoitteena on edistää eurooppalaisille yhteistä ja yhteiseen kulttuuriperintöön perustuvaa kulttuurialuetta, kehittää luovien taiteilijoiden, kulttuurialan toimijoiden ja kulttuurilaitosten välistä yhteistyötä sekä edistää Euroopan kansalaisuuden kehittymistä. Kulttuuri-ohjelmasta tuetaan eurooppalaisten kulttuuritoimijoiden hankeyhteistyötä: monivuotisia yhteistyöhankkeita (kesto 3 5 vuotta) lyhyitä yhteistyöhankkeita (enintään kaksi vuotta) kulttuuripolitiikan analyysihankkeita (1 2 vuotta) yhteistyöhankkeita kolmansien maiden kanssa (enintään kaksi vuotta), haun kohteena olevat kolmannet maat vahvistetaan erikseen vuosittain Hankkeet voivat olla poikkitaiteellisia tai keskittyä vain yhdelle taiteenalalle, ja rahoituksen avulla voidaan toteuttaa kiertonäyttelyitä, työpajoja, verkostoitumista sekä tiedon- ja kokemusten vaihtoa ammattilaisten kesken. Kulttuuri-ohjelman tukemissa hankkeissa on aina mukana vähintään kolme maata, joten ohjelmasta ei voi hakea tukea yksittäisille teoksille tai pelkästään paikallisiin tai alueellisiin hankkeisiin. Lisäksi tukea voi hakea eurooppalaisen kaunokirjallisuuden kääntämiseen (kustantamot) laajalla alueella Euroopassa toimiville kulttuurialan organisaatiolle (voittoa tavoittelemattomat organisaatiot) eurooppalaisille festivaaleille (asemansa vakiinnuttaneet eurooppalaiset festivaalit) Kulttuuri-ohjelman erityistoimista tuetaan lisäksi kulttuuripääkaupunkitapahtumaa sekä rahoitetaan erilaisia eurooppalaisia kulttuuripalkintoja. Rahoitusta voivat hakea kulttuurialalla toimivat julkiset ja yksityiset organisaatiot, voittoa tavoittelemattomat kulttuuriteollisuuden alan toimijat ja pienet kulttuuriyritykset. Käännöstukea voivat hakea yksittäiset kustantamot. Toimintatuki on tarkoitettu Euroopan laajuisesti toimiville, kulttuuriyhteistyötä edistäville organisaatioille julkishallinnon viranomaisia lukuun ottamatta. Kulttuuri-ohjelmaa hallinnoi Brysselissä sijaitseva EACEA ja Kulttuurin yhteyspisteenä Suomessa toimii Cimo. CIMO:n Kulttuurin yhteyspiste: Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Vastaavat asiantuntijat Hanna Hietaluoma-Hanin Riikka Leskinen p tai

25 Rauman pitsit vilahtivat Sloveniassa yhteisen kulttuurihankkeen ansiosta Mikä yhdistää kolmea pientä kaupunkia eri puolilla Eurooppaa? No tietenkin pitsinnyplääminen! Slovenialaisen Idrijan kaupungin museo polkaisi liikkeelle kulttuurihankkeen, jonka tarkoituksena oli tutkia ja vertailla pitsinnypläämisen perinteitä tärkeissä eurooppalaisissa pitsikaupungeissa. Idrijan kaupungin museo otti yhteyttä Rauman museoon sekä italialaiseen Gorizian museoon, jotka lähtivät mukaan hankkeeseen. Land of Lace -hanke kesti vuoden verran, elokuusta 2005 heinäkuun 2006 loppuun. Land of Lace -hankkeen tavoitteena oli esitellä yhteistä eurooppalaista pitsiperinnettä ja toimia pitsikäsityöperinteen säilymisen puolesta. Aluksi osallistujat kokosivat pitsinäyttelyn, joka esiteltiin Slovenian Idrijassa. Samaan aikaan Idrijassa järjestettiin kansainvälinen pitsifestivaali ja pitsityöpaja. Hankkeeseen osallistunut Rauman museon amanuenssi Miina Jokela oli tyytyväinen hankkeeseen. Tiesimme kyllä ennakkoon, että Rauman pitsiperinne ei ole syntynyt missään tyhjiössä. Raumalaistyyppisiä pitsimalleja löytyy muualtakin Euroopasta. Oli kuitenkin mielenkiintoista vertailla perinnettä kahden pienen eteläeurooppalaisen kaupungin kanssa. Ja miten muuten saisi yhteyden Idrijan ja Gorizian kaltaisiin kaupunkeihin kuin pitsejä vertailemalla! Sloveniassa järjestetyn näyttelyn jälkeen kolmessa kaupungissa kerättiin pitsejä yhteistä julkaisua varten. Raumalla valittiin 25 pitsimallia. Julkaisua varten pitsit inventoitiin eli kerättiin tietoja muun muassa pitsien mitoista ja suunnittelijoista. Julkaisusta tuli komea, mutta se on saatavilla vain sloveniankielisenä. Kuvat ovat tietenkin upeita, kehuu Jokela. Yhteistyö pitsiasioissa sujui mukavasti ja ongelmitta. Suomalaiset projektiin osallistujat olivat iloisia, että saivat tutustua tuolloin juuri EU:hun liittyneisiin slovenialaisiin. Slovenialaiset vetivät projektia innolla ja kommunikaatio toimi hyvin. Ensi kerralla kyllä säilytetään projektiin liittyvät kuitit ja muut liput ja laput paremmin, ettei jälkeenpäin tule niin paljon hommaa. Mutta näinhän sanotaan jokaisen projektin jälkeen, Jokela nauraa. Olemme tyytyväisiä hankkeeseen, koska saimme Rauman pitsejä esille taas uudessa paikassa. Loimme myös uusia yhteyksiä ja vieläkin vaihdamme kuulumisia slovenialaisten kanssa, toteaa Miina Jokela vielä Land of Lace -hankkeen loppumisen jälkeen. Land of Lace -hanketta tuettiin yhteensä eurolla EU:n Kulttuuri ohjelmasta. 25

26 Liikenne Ks. myös TEN Euroopan laajuiset verkot Marco Polo Marco Polo -ohjelman tavoitteena on edistää vaihtoehtoisia ja ympäristöystävällisempiä liikennemuotoja ja integroida ne paremmin tavaraliikenteeseen. Ohjelma rahoittaa yritysten hankkeita, jotka siirtävät merkittäviä määriä kansainvälisiä tavarakuljetuksia maaliikenteestä lyhyen matkan meriliikenteeseen, rautatieliikenteeseen, sisävesiliikenteeseen tai näiden liikennemuotojen yhdistelmäkuljetuksiin. Ohjelman tavoitteena on helpottaa maantieliikenteen ruuhkia Euroopassa ja edistää ympäristöystävällisten kuljetusratkaisujen käyttöä. Marco Polo -ohjelma sisältää viisi hanketyyppiä. 1. Tavarakuljetuksen (tai sen osan) siirtäminen tieliikenteestä raiteille tai vesireiteille 2. Tavarakuljetuksen siirtämistä tukevat toimenpiteet (esimerkiksi teknologiaa) 3. Merten moottoritiet (suurten tavarakuljetusten siirtäminen tieliikenteestä merenkulkuun) 4. Liikenteen välttäminen (esimerkiksi tyhjien junavaunujen välttä minen) 5. Hyvät käytännöt ja yhteistyö Maantieteellinen soveltamisala on EU-27 sekä EFTA- ja ETA-maat sekä itäiset naapurimaat, Balkanin alueen maat ja Välimeren alueen maat. Ohjelma kattaa vuodet , ja sen budjetti on noin 400 miljoonaa euroa. Hankeneuvonta ja -tiedotus: SPC Finland, erikoissuunnittelija Riitta Pöntynen puh GSM Liikenne- ja viestintäministeriö, Logistiikka- ja Venäjä-yksikkö, puh. (09) (vaihde) 26

27 Nuoriso EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Action Youth in Action on Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelma. Sillä halutaan innostaa nuoria järjestämään yhteistä toimintaa yli rajojen. Rahoitusta annetaan nuorten kansainväliseen toimintaan. Youth in Action on tarkoitettu kaikille vuotiaille sekä kaikenikäisille nuorten kanssa toimiville henkilöille ja nuorten parissa toimiville järjestöille. Ohjelmalla kannustetaan myös erityistä tukea tarvitsevia nuoria luomaan suhteita yli rajojen ja järjestämään yhteistä toimintaa. Youth in Action -ohjelmassa on viisi toimintamuotoa: 1. Nuorten Eurooppa (nuorten ryhmätapaamiset, nuorisoaloitteet, nuorten demokratiahankkeet) 2. Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu EVS 3. Nuoret maailmassa (hankkeet EU:n naapurialueiden ja muiden maailman maiden kanssa) 4. Nuorisoalan tukijärjestelmät (nuorten parissa toimivien koulutusja verkostoitumishankkeet 5. Tuki nuorisoalan yhteistyölle Euroopassa (kansalliset nuorisotapaamiset, kansainväliset nuorisoseminaarit) Youth in Action -ohjelman tavoitteet ovat: 1. Euroopan kansalaisuus Tavoitteena on kannustaa nuoria pohtimaan koko Eurooppaa koskevia asioita: Millaista on olla Euroopan kansalainen? Mikä eurooppalaisia yhdistää? Millainen on yhteinen tulevaisuutemme vai onko sitä? 2. Nuorten osallistuminen Hankkeiden pitää olla sellaisia, että ne kannustavat nuoria toimimaan. Nuorten tulee olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa hanketta. Nuorten pitää nähdä, että juuri heidän toiminnallaan on vaikutusta. 3. Kulttuurien monimuotoisuus Hankkeiden pitää kannustaa kunnioittamaan erilaisia kulttuureja sekä torjua rasismia ja muukalaisvihaa. Tieto ja kokemus muissa maissa asuvien nuorten elämästä ja tavoista lisäävät suvaitsevaisuutta muita kohtaan. Siksi on tärkeää, että hankkeissa on mukana nuoria eri maista. 4. Muita heikommassa asemassa olevien nuorten saaminen mukaan. Ohjelma on suunnattu kaikille nuorille, joten hankkeeseesi voi osallistua myös nuoria, jotka ovat muita heikommassa asemassa. Heillä voi olla esimerkiksi terveyteen, toimeentuloon tai koulutukseen liittyviä ongelmia. Mistä saat lisätietoa? Lisätietoja ja neuvoja saat Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta CIMOsta: 27