Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista koskevassa asiassa; Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen, Espoo
|
|
- Anna Kaija Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päätös UUDELY/11/07.04/2012 Liitteet 5 kpl julkinen Espoon kaupunki PL ESPOO saantitodistuksella Viite Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista koskevassa asiassa; Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen, Espoo 1. HANKKEESTA VASTAAVA 2. HANKKEEN KUVAUS Espoon kaupunki Länsimetron jatkeen hankesuunnitelma välille Matinkylä - Kivenlahti valmistui ja Espoon valtuusto hyväksyi sen Hanke koostuu kahdesta rinnakkaisesta tunnelista, joiden välille rakennetaan metrin välein palosuluilla varustetut yhdystunnelit. Metro kulkee koko matkan maan alla. Hanke käsittää kalliotunnelissa Matinkylästä Kivenlahteen kulkevan metrolinjan. Asemien ja varikkojen yhteyteen on suunniteltu ajotunnelit, jotka toimivat metrotunneleiden ja asemien työnaikaisina rakennus- ja huoltoyhteyksinä koko rakennustyön ajan. Suunnitelma sisältää lisäksi pystykuilut ja näihin liittyvät rakentamisen aikaiset työmaa-alueet. Matinkylä - Kivenlahti välillä on viisi asemaa seitsemän kilometriä pitkällä ratalinjalla: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Suunnitelma sisältää bussien liityntäliikennejärjestelyt sekä pysäköintiratkaisut asemilla. Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä Kivenlahti todetaan, että metroa voidaan jatkaa myöhemmin Kirkkonummen tai Kauklahden suuntaan. Tältä osin ei ole kuitenkaan vielä olemassa arvioitavissa olevaa hanketta, joten ympäristövaikutusten arviointitarve harkitaan nyt ainoastaan metrolinjan jatkamiselle välille Matinkylä - Kivenlahti. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki
2 UUDELY/11/07.04/2012 2/20 Matinkylä - Kivenlahti metrotunneli likimääräinen sijainti Espoon opaskartalle sijoitettuna, Lähde: Matinkylä - Kivenlahti metrotunnelin asemakaavan selostus, Espoon kaupunki 3. ASIAN KÄSITTELY Asian vireille tulo Viranomaisneuvottelut Uudenmaan ELY-keskukselle tehtiin aloite Länsimetron jatkeen YVA-tarpeen harkinnasta. Aloitteen tekijä ilmoitti, että Espoon kaupunginvaltuusto käsittelee Länsimetron jatkamista Matinkylästä länteen. Hän tiedusteli, onko YVA-tarve ollut esillä tämän hankkeen osalta ja katsoi, että YVA-lain mukainen harkinta tulisi viipymättä käynnistää. ELY -keskus ilmoitti aloitteen tekijälle, että Länsimetron jatke Matinkylästä länteen hankkeen YVA tarve on otettu harkittavaksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta järjestettiin viranomaisneuvottelu. Neuvotteluun osallistuivat Länsimetro Oy:n, Espoon kaupungin ja Uudenmaan ELYkeskuksen edustajat. Neuvottelun tarkoituksena oli mm. kartoittaa hankkeeseen liittyviä suunnitelmia ja selvityksiä sekä jo tehtyjä ympäristöarviointeja. Neuvottelusta on kirjoitettu Uudenmaan ELY-keskuksen päivätty muistio (liite 1.). Länsimetro Oy:n, Espoon kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen kesken pidettiin kokous Länsimetron jatkeen Matinkylä- Kivenlahti YVA-tarpeen arvioinnissa tarvittavista lisätiedoista erityisesti maankäytön suunnittelua, vuorovaikutusta ja kuulemista koskevista tiedoista. Kokouksesta on kirjoitettu päivätty ELY-keskuksen muistio (liite 2.).
3 UUDELY/11/07.04/2012 3/20 Lausuntopyynnöt ja saadut lausunnot Uudenmaan ELY-keskus pyysi kirjeellään lausunnot Länsimetron jatkeen Matinkylä-Kivenlahti ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarpeesta Kirkkonummen kunnalta, Liikennevirastolta ja Helsingin seudun liikenteeltä (HSL). Liikennevirasto toteaa antamassaan lausunnossa, että hankesuunnitelmassa ( ) on melko kattavasti arvioitu tunnelivaihtoehdon ympäristövaikutukset sekä esitetty toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Vaikka hanke ei lakisääteisesti edellyttäisi YVA-menettelyä, on tässä tapauksessa todettava sitä puoltavia seikkoja. Näitä ovat mm. vaihtoehtojen tarkastelu ja vertailu, YVA-menettelyn avoimuus sekä vuorovaikutusprosessi ja laaja osallistuminen. Liikennevirasto suosittelee YVA-menettelyä tai vastaavantasoista ympäristövaikutusten arviointia ja sen edellyttämien selvitysten tekemistä. Mikäli YVA-menettelyyn ei päädytä, tulisi järjestää riittävä, YVA-menettelyä vastaavan tasoinen kansalaisvuorovaikutus ja tiedottaminen. HSL painottaa antamassaan lausunnossa, että Länsimetron jatkeen suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon metrojärjestelmän vaikutukset koko liikennejärjestelmään sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja asemanseutujen maankäytön tiivistymiseen. Hanke edellyttää merkittäviä muutoksia läntisen Espoon joukkoliikennejärjestelmään sekä liityntäpysäköintipaikkojen rakentamista asemien yhteyteen. Kirkkonummen kunta toteaa antamassaan lausunnossa, että kunta ei pidä Länsimetron jatkeen Matinkylä-Kivenlahti YVAa tarpeellisena. Kirkkonummen nykyisten maankäyttösuunnitelmien pohjalta ei ole perusteltua tällä hetkellä jatkaa metroa Kirkkonummelle. Maankäyttösuunnitelmat Sundsbergin ja Sarvvikin alueella eivät ole tällä hetkellä siinä tilassa, että Länsimetron jatke Kirkkonummelle olisi ajankohtainen. Laadittaessa Kirkkonummen kehityskuvaa kunta ottaa periaatteellisen kannan metron tai muun raideyhteyden laajentamiseen kunnan alueelle. Kirkkonummen kaavoitusohjelman (vuosivälille ) mukaan Sundsbergin ja Sarvvikin osayleiskaava käynnistetään vuonna 2016 ja laadinnassa otetaan huomioon kehityskuva. Kunta katsoo, että rakenteilla ja suunnitteella oleva Länsimetro on erittäin tärkeä hanke Kirkkonummen kannalta. Hankkeesta vastaavan kuuleminen Uudenmaan ELY-keskus kuuli kirjeellään hankkeesta vastaavaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarvetta koskevassa asiassa. Espoon kaupunki antoi lausuntonsa Espoon kaupunki viittaa Ruoholahti-Matinkylä välisen metrohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen ja toteaa, että siinä yhteydessä arvioitiin kattavasti vaihtoehtoisten joukkoliikenteen runkovaih-
4 UUDELY/11/07.04/2012 4/20 toehtojen vaikutusta erityisesti Etelä-Espoon, mutta myös laajemmin koko pääkaupunkiseudun alueella. Arvioinnissa tutkittiin myös metron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen ja arvioitiin tämän osuuden vaikutuksia erityisesti liikenteen palvelutasoon, kaupunkirakenteeseen sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Metron suunnittelun myötä käynnistyneisiin kaavoitushankkeisiin on sisällytetty ja jatkossa sisällytetään paikalliset vaikutusarvioinnit. Espoon kaupunki katsoo, että metron jatke Matinkylästä länteen on ympäristövaikutuksiltaan selkeästi edullinen hanke, sillä se siirtää vahvana joukkoliikennevälineenä liikkumisen ja liikenteen painopistettä alueella ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Lisäksi se tukee kaupunkirakenteen eheyttämistä, aluerakenteen tasapainoista kehittymistä pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Espoon kaupunki katsoo, että metron jatkaminen välille Matinkylä Kivenlahti ei edellytä erillistä ympäristövaikutusten arviointia. Uudenmaan ELY-keskus pyysi Espoon kaupungilta kirjeellään lisäselvitystä hankealueen ja sen vaikutusalueen kaavoitustilanteesta, suunnittelun vaiheesta ja aikataulusta eri alueilla sekä yleisja asemakaavojen yhteydessä arvioiduista vaikutuksista, tehdyistä ympäristövaikutuksiin liittyvistä selvityksistä ja toteutetuista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä. Lisäksi pyydettiin tietoja hankkeen työnaikaisten vaikutusten arvioinnista mm. louheen kuljetuksen ja varastoinnin vaikutusten arvioinnista ja metrotunnelien arvioiduista louhintamääristä. Lisätietojen antamisesta pidettiin neuvottelu Lisätietojen antamiseen annettiin kahdesti lisäaika. Espoon kaupunki toimitti pyydetyt lisätiedot kirjeellään Saatuja lisätietoja on käytetty hyväksi seuraavassa kaavoitustilannetta, vaikutusten arviointia ja osallistumista koskevissa kuvauksissa. 4. KAAVOITUS JA HANKESUUNNITTELU SEKÄ HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANK- KEISIIN Maankäytön suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkoston laajentumiselle länteen ja itään. Metro palvelee sekä liikenteellisiä tavoitteita että niihin läheisesti kytkeytyviä asuntotuotantoon, ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja energiakysymyksiin liittyviä tavoitteita. Maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on pääosin taajamatoimintojen aluetta. Alueelle on osoitettu seutuliikenteen rata, joka on osoitettu Matinkylästä Kauklahteen ohjeellisen
5 UUDELY/11/07.04/2012 5/20 seutuliikenteen radan merkinnällä siten, että linjaus kulkee Kauklahdenväylän itäpuolella. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa keskitytään erityisesti aluerakenteen ja liikenteen kysymyksiin. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan , mutta sitä ei ole vielä vahvistettu joten se toimii tässä päätöksessä tausta-aineistona. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa metrolinjan alueella on Tiivistettävä taajamatoimintojen alue - rasterimerkintä. Kaavassa metron linjaus kulkee hankesuunnitelman mukaisesti Kauklahdenväylän länsipuolella. Myös Kirkkonummen suuntaan on osoitettu liikenteen yhteystarve. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa on esitetty maanalainen metrovaraus Helsingin rajalta Matinkylään, maanalainen ja maanpäällinen metrovaraus Matinkylästä Kivenlahteen sekä kymmenen metroasemaa. Kaavamääräyksen mukaan sijainti on ohjeellinen ja yhteys sitova. Yleiskaavan yleismääräyksen mukaisesti sallitaan maanalaisten tilojen rakentaminen. Metrotunneli välillä Matinkylä Kivenlahti, asemakaavat Muu asemakaavoitus Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt metrotunnelia välillä Matinkylä Kivenlahti koskevan asemakaavan. Kaava valmisteltiin välille Matinkylä Saunalahti ja se sisälsi kaksi vaihtoehtoista varikon sijoittamispaikkaa, Harmaakallion ja Sammalvuoren. Kaupunginhallitus päätti rajata kaava-alueesta pois välin Kivenlahti Saunalahti. Samalla päätettiin sijoittaa metrovarikko Sammallahteen ja Brinkinmäen pohjavesialueella sijaitseva Harmaakallion varikkovaihtoehto hylättiin. Perusteluna oli, että seudullisissa suunnitelmissa metron seuraava rakennusvaihe länteen on esitetty välille Matinkylä - Kivenlahti. Sammalvuorta pidettiin myös toiminnallisten, teknisten ja ympäristösyiden kannalta soveltuvampana vaihtoehtona varikolle. Metron maanalaisen asemakaavan alue on maanpäällisiltä osilta suurelta osin asemakaavoitettu (noin 80%). Asemakaavoittamattomia alueita on Matinkylässä, Kaitaalla, Sammalvuoressa ja Kivenlahdessa. Metrolinjan Matinkylä Kivenlahti alueella meneillään oleva osayleiskaavoitus ja asemakaavoitus on kuvattu liitteessä 3. Hankesuunnitelma ja hankkeen aikataulu Hankesuunnitelma
6 UUDELY/11/07.04/2012 6/20 Espoon kaupunki on laatinut Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman välille Matinkylä - Kivenlahti. Espoon valtuusto on hyväksynyt suunnitelman Hankesuunnitelma määrittelee ne vaatimukset, ohjeet ja tavoitteet, joiden perusteella voidaan käynnistää toteutussuunnittelu. Hankesuunnitelmassa esitetään metron linjaus sekä asemien, ajotunnelien ja pystykuilujen paikat tarkkuudella, joka mahdollistaa asemakaavojen laatimisen. Lisäksi hankesuunnitelmassa määritetään hankkeen kustannukset ja arvioidaan hankkeen vaikutukset. Aikataulu Hankkeen aikataulusta ei ole tehty päätöksiä. Seuraavassa kerrotaan eri suunnitelmissa ja sopimuksissa esitettyjä hankkeen aikatauluun liittyviä seikkoja. Valtakunnallinen liikennepoliittinen selonteko Hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa todetaan, että valtio avustaa metron ja kaupunkiraitioteiden rakentamista 30 prosentin osuudella. Hankkeiden rahoitusosuudet päätetään kuitenkin tapauskohtaisesti erikseen riippuen muun muassa hankkeen kustannuksista, laajuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä kohteiden omistussuhteista. Valtio edellyttää rahoituksensa vastapainoksi, että valtio ja kunnat sopivat yhdessä maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä alueella. Suurten kaupunkien raideliikenneinvestointeihin tulee aina sisällyttää liityntäliikenteen järjestelyt. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 Seudullisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kiireellisyysjärjestyksessä infrastruktuurin kehittämishankkeille, jotka tulisi aloittaa ensimmäisellä kaudella vuoteen 2020 mennessä metron jatkaminen itään ja länteen on sijalla 11. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön-, asumisen ja liikenteen MAL-aiesopimus vuosille Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä MAL-aiesopimuksessa valtio on sitoutunut edistämään pääkaupunkiseudun metroja pikaraitiotiehankkeita (valtion osuus 30 %) ja mm. Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyjen suunnitteluvalmiutta seuraavalle aiesopimuskaudelle vuosille Selonteossa todetaan, että hallitus tekee linjaukset pääkaupunkiseudun metrovaihtoehdoista tämän hallituskauden aikana ja että valtio tekee sitovat rahoituspäätökset myöhemmin. Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Metro-osuus Matinkylä-Kivenlahti on osa koko metroverkkoa ja pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää. Metroverkon laajenemista on suunniteltu myös itään Östersundomin ja Sipoon alueille. Länteen suuntautuvasta metro-/raideyhteyksistä on tehty YVA-arviointi väliltä Ruoholahti
7 UUDELY/11/07.04/2012 7/20 Matinkylä. Länsimetron jatke liittyy sekä Etelä - Espoon että läheisten Kirkkonummen alueiden maankäyttöön. Finnoon alueen suunnittelun kautta hanke liittyy Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon lopettamiseen ja uuden puhdistamon rakentamiseen Blominmäkeen. Jätevesien käsittelyn ja johtamisen vaikutuksista on tehty YVA-arviointi. Finnoon alueelle suunnitellaan runsaasti uutta rakentamista ja Finnoon satamaan lisäksi ruoppauksia, täyttöjä ja venelaiturien rakentamisia. Sataman rakentamisesta tehdään YVA-arviointia. Metrolinjan alue kuuluu Helsingin ja Espoon rannikon tulvariskialueeseen. Tälle alueelle ollaan laatimassa tulvanriskien hallintasuunnitelmaa. 5. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA TEHDYT SELVITYKSET Metro/raideyhteys välillä Ruoholahti-Matinkylä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Ympäristöministeriö edellytti päätöksessään YVA-menettelyn soveltamista metro-/raideyhteyteen Ruoholahti Matinkylä välille. Ministeriö katsoi, että hanke on kooltaan merkittävä hanke, sen vaikutusalue on laaja ja vaikutukset ovat myös luonteeltaan verrattavissa YVAasetuksessa mainittujen ympäristövaikutusten arviointia edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin. Hanketta verrattiin YVA-asetuksen hankeluettelossa mainittuihin moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden rakentamiseen, neli- ja useampikaistaisiin yli 10 kilometrin pituisiin teihin ja kaukoliikenteen rautateiden rakentamiseen. Ministeriö katsoi, että hanke aiheuttaa todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia erityisesti yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja ihmisten elinoloihin ja että hankkeen ympäristövaikutukset kohdistuvat suureen ihmismäärään. Päätöksen hankekuvauksessa todetaan, että tilanvarausverkossa yhteys on jatkettu Kivenlahteen asti. Vaikutusten arviointi (YVA) päättyi Vaikutusten arviointia varten YVA-menettelyssä vaikutusalue rajattiin kolmeen tarkastelutasoon aluerajauksineen: 1. Länsiväylän joukkoliikennekäytävä, joka sisälsi Länsiväylän ja raidevaihtoehtojen linjausten lähialueen Matinkylästä Kamppiin eli joukkoliikenteen runkoyhteyden ja noin 600 metrin kävelyetäisyyden sen varrelle. Tällä alueella tarkasteltiin vaikutuksia maankäyttöön, maisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön, liikkumiseen, vesiin ja luontoon sekä meluun ja päästöihin. 2. Etelä-Espoon alue, Helsingin kantakaupunki (Helsingin niemi) ja nykyisen metroradan varsi kävelyetäisyydeltä. Tällä alueella selvitettiin vaikutuksia liikenteeseen ja liikenteen palvelutasoon, kaupunkirakenteeseen sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. 3. Koko pääkaupunkiseutu rajauksella YTV-alue (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) sekä Kirkkonummen ja Sipoon eteläosat.
8 UUDELY/11/07.04/2012 8/20 Tällä alueella arvioitiin muutoksia liikennejärjestelmässä ja alueja yhdyskuntarakenteessa. Liikenteelliset vaikutukset Vaikutusalueen rajaus. Tumman vihreällä (tarkastelutaso 1), vihreällä (tarkastelutaso 2) ja vaalean vihreällä (tarkastelutaso 3) alueella vaikutusten arvioinnin luonne ja tarkkuustaso poikkeavat toisistaan. Lähde: Ruoholahti- Matinkylä YVA Tämän YVA-arvioinnin pohjalta Espoon kaupunki teki päätöksen metroon perustuvasta joukkoliikennejärjestelmästä. Matinkylä-Kivenlahti metrolinja ei sisältynyt Ruoholahti-Matinkylä YVA:ssa varsinaisiin vertailtaviin vaihtoehtoihin, mutta sen vaikutuksia tarkasteltiin erillisenä herkkyystarkasteluna. Seuraavassa on esitetty Uudenmaan ELY-keskuksessa tehty yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuksista ja missä yhteyksissä vaikutuksia on tarkasteltu. Hankkeen ympäristövaikutuksia koskevista suunnitelmista ja selvityksistä on luettelo liitteessä 4. Finnoota lukuun ottamatta kaikki Matinkylä Kivenlahti metrotunnelin asemakaava-alueelle osoitetut metroasemat sijaitsevat alueilla, joiden liikenneverkot ovat valmiita ja alueilla on kattavat kevyen liikenteen verkot ja hyvä joukkoliikenteen palvelutaso. Kaikille asemille on suunniteltu sijoitettavaksi liityntäpysäköintipaikkoja sekä autoille että polkupyörille. Maanalaisia liityntäpysäköintipaikkoja on suunniteltu Kivenlahden, Soukan ja Finnoon metroasemien yhteyteen. Espoonlahden asema tulee olemaan merkittävä liityntäpysäköintipaikka bussiterminaaleineen. Hankkeella on vaikutuksia koko metroverkkoon ja Helsingin seudun liikennejärjestelmään. Oleellisimpia koko metroverkkoon kohdistuvia vaikutuksia ovat matkustajamäärän lisäys ja vaikutukset vuoroväliin ja junien kapasiteettiin. Vuoroväliin ja kapasiteettiin vaikuttavia tekijöitä ovat matkustajamäärän lisäksi automaattimetroon siirtyminen ja aiempia metro-osuuksia lyhyempien asemalaitureiden rakentaminen. Automaattimetro- ja laituriratkaisut eivät hankkeesta vastaavan mukaan liity välin
9 UUDELY/11/07.04/2012 9/20 Matinkylä Kivenlahti rakentamiseen, vaan ne ratkaistaan jo aiemmilla metro-osuuksilla. Espoon raideliikennevisiossa, jonka Espoon kaupunki ja Strafica ovat laatineet , on tarkasteltu eri raideliikennevaihtoehtojen vaikutuksia. Länsimetron liityntäliikennettä on tarkasteltu YTV:n vuonna 2008 laatimassa Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmassa. Uudenmaan tiepiiri on vuonna 2008 laatinut Länsiväylän liikennekäytäväselvityksen välille Ruoholahti Kivenlahti. Liityntäliikenteen suuntautumista Kivenlahden metroasemalle ja metroasemalta on tarkasteltu liityntäpysäköintiennusteessa. Strafica on tehnyt 2012 selvitykset Pyöräilykaupungin kehittäminen Länsimetron jatkeella, Kaitaa Kivenlahti ja Pyöräilykaupungin kehittäminen Länsimetron jatkeella, Finnoo. Näitä selvityksiä ja arviointeja on käytetty ja niihin liittyvää vaikutusten arviointia on täydennetty Länsimetron jatkeen hankesuunnitelmassa ja Matinkylä - Kivenlahti metrotunnelin asemakaavassa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa. Arviointi käsittää hankkeen vaikutukset eri kulkutapojen käyttöön ja liikennesuoritteeseen, palvelutasohyötyjen arvioinnin, vaikutukset matka-aikoihin ja metroasemien käyttäjämääriin, vaikutukset liikenteen hiilidioksidipäästöihin ja liikenneturvallisuuteen. Lisäksi on arvioitu vaikutukset ajoneuvoliikenteen ja kevyenliikenteen verkkojen kehittämiseen. Ruoholahti Matinkylä YVAssa liikenteelliset tarkastelut tehtiin myös tilanteesta, jossa raidelinjaukset on jatkettu Kivenlahteen. Tarkastelut olivat liikenne-ennustetarkasteluita, joissa selvitettiin mainittujen vaihtoehtojen vaikutus läntisen raideyhteyden matkustajamääriin. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista ja on maakuntakaavan, Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ja Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on painotettu raideliikenneyhteyksiä ja suunnattu kasvusuuntia niiden mukaisesti. Metrolinja Matinkylä Kivenlahti liittyy Länsiväylän kehittämisvyöhykkeeseen. Tällä vyöhykkeellä merkittävä osa uudesta asunto ja työpaikkarakentamisesta sijoittuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Espoon eteläosien yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa todetaan, että kaupunkirakenteen muotoutuminen metroasemien ympäristössä ratkaistaan asemakaavoituksella. Metro saattaa kuitenkin vaikuttaa siihen, missä järjestyksessä ja kuinka nopeasti uusi maankäyttö toteutuu. Arvioinnin mukaan metro vahvistaa myös Etelä-Espoon kaupunkikeskusten ja Helsingin muodostamaa kokonaisuutta. Näin muodostuu toiminnallisesti yhtenäinen ja hyvin saavutettavissa oleva vyöhyke. Metrolinjan jatkaminen vahvistaa eteläisen Kirkkonummen (Sundsberg, Sarvvik) liittymisen läheisemmin Etelä-Espoon taajamarakenteeseen ja parantaa julkisen liikenteen palvelutasoa myös näillä alueilla. Osa asukkaista ko-
10 UUDELY/11/07.04/ /20 kee negatiivisina metrojärjestelmän vaikutukset liikennejärjestelmään ja asemanseutujen maankäytön tiivistymiseen. Asemanseuduista suurimmat muutokset tulevat tapahtumaan Finnoon ja Kaitaan alueilla. Näille alueille tulee rakentumaan uusi asukkaan kaupunginosa, jonka kaavoitus on käynnissä. Finnoon osayleiskaava on luonnosvaiheessa. Sen vaikutuksia on selvitetty Sito OY/Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n laatimassa raportissa Finnoon osayleiskaavan vaikutusten selvittäminen. Myös Kaitaan alueella on meneillään osayleiskaavoitus. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut. Metron rakentamiseen liittyvät yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutokset toteuttavat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, Helsingin seudun erityistavoitteita ja ovat maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden mukaisia. Vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön on arvioitu kaavojen vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Metrolinjan lähialueelle kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu Metron hankesuunnitelmassa ja Matinkylä Kivenlahti metrotunnelin asemakaavan yhteydessä. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutuksia maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön voivat aiheuttaa asema- ja terminaalirakenteet, pysäköinti- ja liityntäliikennejärjestelyt ja tunnelin rakentamiseen liittyvät louhintatyöt. Muutokset maankäytön tehokkuudessa ja käyttötarkoituksessa aiheuttavat välillisiä vaikutuksia. Vaikutuksia maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä ja metron hankesuunnitelmassa. Hankesuunnitelmassa esitetty arviointi perustuu Espoon eteläosien yleiskaavaan, välin Ruoholahti - Matinkylä kokemuksiin ja tehtyihin maastokäynteihin sekä ilmakuva- ja karttatarkasteluihin. Vaikutusten arviointi painottuu paikallisten kaupunkikuvallisten tekijöiden arviointiin ja haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksiin. Arvioinnissa on tarkasteltu valtakunnallisia, seudullisia ja paikallisia maiseman, kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan arvokohteita sekä muinaisjäännöksiä. Kaavoituksen yhteydessä (Espoon eteläosan yleiskaava, tekeillä olevat Finnoon ja Kaitaan - Iivisniemen osayleiskaavat, asemakaavat) tehdyt arvioinnit kuvaavat kattavasti maankäytön tehokkuuden ja käyttötarkoituksen muutoksiin liittyviä vaikutuksia. Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön ja terveyteen Ruoholahti Matinkylä YVAssa ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia kartoitettiin hankkeen varsinaisen suunnittelualueen lisäksi myös laajemmalla alueella. Espoonlahti Kivenlahti Soukka alueella tehtiin ryhmähaastatteluja, joilla kartoitettiin hankkeeseen liittyviä näkemyksiä. Arvioinnin tulokset kuvaavat asukkaiden suhtautumista metrolinjan ulottamiseen
11 UUDELY/11/07.04/ /20 Etelä-Espooseen. Metroa puoltavat pitivät metroa kannattavimpana joukkoliikennemuotona ja etuina nähtiin myös liikenneturvallisuus, nopeus, tiheät vuorovälit ja suuri matkustajakapasiteetti. Metron vastustajat pelkäsivät, että ollakseen taloudellinen metro tarvitsee paljon käyttäjiä, mikä johtaisi voimakkaaseen maankäytön tehostumiseen ja tuntuvaan kaupunkirakenteen tiivistymiseen metroradan varrella. Metron hintaa pidettiin kalliina suhteessa Espoolaisten hyötyihin ja koettiin, että metro kilpailee Espoossa esimerkiksi kaupunkiradan kanssa. Metron puolustajat näkivät puolestaan, että uusilla asukkailla voitaisiin parantaa Etelä-Espoon alue- ja paikalliskeskusten elinvoimaisuutta ja palvelutasoa. Metron hyvänä puolena haastatellut pitivät liikkumisen mukavuutta, matkanteon tasaisuutta, ennakoitavia kiihdytyksiä ja jarrutuksia, varmuutta, säännöllisiä vuorovälejä sekä aikataulujen luotettavuutta myös ruuhka-aikoina ja hankalissa sääolosuhteissa. Metrovaihtoehdossa matkustaminen sujuvoituisi asemien lähialueella. Kauempana metrolinjasta, kuten Olarin alueella, suhtauduttiin kriittisesti suorien bussiyhteyksien vähenemiseen ja liityntäliikenteen varaan jäämiseen. Laskennalliset muutokset matka-ajoissa aamuhuipputunnin aikana esitettiin myös Kivenlahteen ulotetulle metrolle. Vaikka Raide-YVA:n vaikutusten arviointi keskittyikin välin Ruoholahti Matinkylä arviointiin, kuuvavat metroa koskevat alueen asukkaiden näkemykset kokonaisuutena metron ulottamista Etelä-Espooseen. Maakuntakaavan, pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman, Espoon eteläisten osien yleiskaavan ja Matinkylä-Kivenlahti metrotunnelin asemakaavan vaikutusten arvioinneissa on arvioitu vaikutuksia ihmisten elinympäristöön. Asemakaavan vaikutusten arvioinnissa todetaan mm. että maanalaisena jatketun Länsimetron vaikutukset ihmisten elinympäristössä ja asumisviihtyisyydessä ovat pintametroa vähäisemmät. Ihmisten elinympäristöön vaikuttavia melua, tärinää ja ilmanlaadun heikkenemistä käsitellään tässä päätöksessä tarkemmin omina kokonaisuuksinaan. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Pinta- ja pohjavesien perustila kuvataan Länsimetron jatkeen hankesuunnitelmassa. Hankesuunnitelmassa ja Matinkylä Kivenlahti metrotunnelin asemakaavaan liittyvässä ympäristövaikutusselvityksessä on arvioitu metron rakentamisen ja toiminnan vaikutuksia pohjaveden määrään ja laatuun. Näiden mukaan haittavaikutuksia pohjaveden määrälliseen tilaan ehkäistään ennen louhintaa ja välittömästi louhinnan jälkeen tehtävällä kallioperän tiivistämisellä. Erityistä huomiota pohjavesiin ja kallioperän tiivistämiseen kiinnitetään Suomenojan jätevesialtaan ja Suomenojan läjitysalueen kohdalla, Hannusjärven alueella ja tunneliosuuksilla, joissa on painumaherkkiä rakenteita sekä pora- ja maalämpökaivoja.
12 UUDELY/11/07.04/ /20 Asemakaavan vaikutusten arviointia on kuulemisen perusteella täydennetty ja valtuuston hyväksymässä metrotunnelin asemakaavassa esitetään mm. pilaantuneiden maiden sijoittuminen suhteessa metrolinjaan. Kaavamääräyksessä edellytetään, että pilaantuneet maa-alueet on puhdistettava ennen rakentamista. Pintavesiin kohdistuvat vaikutukset ovat etupäässä rakentamisen aikaisia. Räjäytystyömaan poistovesissä saattaa esiintyä erittäin runsaasti rehevöitymistä aiheuttavia typpiyhdisteitä ja vesiä samentavaa liettymistä aiheuttavaa kiintoainesta. Lisäksi vedet voivat olla huomattavan emäksisiä. Hankesuunnitelman ja metrotunnelin asemaakaavan vaikutusten arvioinnissa todetaan, että vedet pyritään aina johtamaan viemäriin ja ne käsitellään, mikäli niitä johdetaan pintavesiin. Purot, joihin tunnelista tulevia vesiä saatetaan johtaa, on esitetty, mutta kuivatusvesien vaikutuksia pintavesien tilaan ja vaikutusten ehkäisyä on käsitelty yleispiirteisesti. Mikäli vesiä joudutaan johtamaan pintavesiin, pitää toimenpiteelle hakea ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Kaavamääräyksissä on annettu määräykset rakentamisen ja käytön aikaisten pohjavesihaittojen ja rakentamisen aikaisten pintavesihaittojen hillinnästä. Metrolinjan Matinkylä Kivenlahti alue kuuluu Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskialueeseen. Erityisen alavaa on Finnoon alueella. Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt Uudenmaan liiton johtaman tulvaryhmän välisenä aikana yleisöllä on mahdollisuus esittää mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelman sekä ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. Suunnittelu jatkuu hallintasuunnitelman valmistelulla ja myös suunnitelmasta tullaan kuulemaan yleisöä. Tulvariski on otettu huomioitu sekä Finnoon alueen yleiskaavaluonnoksessa että Metrotunnelin asemakaavassa. Maanpintaan johtavissa yhteyksissä aukon alimmaksi korkeusasemaksi on kaavamääräyksissä määrätty +3 ja rakenteissa on varauduttava tulvavaaraan vesieristämällä kaikki alle +3 metriin tulevat tilat. Vaikutukset luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen Luonnonoloiltaan arvokkaimmat kohteet metrolinjan läheisyydessä ovat tehtyjen selvitysten mukaan Finnoon lintualtaan ympäristö, Espoonlahden Natura 2000 alueet, liito-oravan elinympäristöt sekä Finnobäckenin luonnonvarainen taimenkanta. Vaikutuksia on rakentamiskohteittain arvioitu hankesuunnitelmassa ja metrotunnelin asemakaavassa. Merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat Finnoon alueen maankäytön tehostumisen seurauksena. Näitä vaikutuksia tullaan tarkastelemaan edelleen tarkemmin Finnoon osayleiskaavan ja Finnoon - Hannuksen asemakaavan vaikutusten selvittämisen yhteydessä. Matinkylä Kivenlahti metrolinjan vaikutusalueelta on tehty useita luontoselvityksiä. Metron jatkeen maanalainen asemakaava, Espoon luontoselvitykset (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2012) on kuvattu alueen
13 UUDELY/11/07.04/ /20 luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitykset, liito-oravaselvitykset ja arvioitu hankkeen merkitystä ekologiselle verkostolle sekä esitetty suositukset tarvittavista toimenpiteistä. Finnoon alueelta, Kaitaan-Hannuksen ja Sammalvuoren alueelta on tehty erilliset luontoselvitykset. Näihin selvityksiin sisältyy linnusto-, liito-orava-, lepakko-, viitasammakko-, ja sudenkorentoselvityksiä, muiden eläinlajien ja huomionarvoisten luontokohteiden selvityksiä sekä suositukset suojeluarvojen säilyttämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Lisäksi on tehty marskiviholaisen (Myrmica gallienii) populaatiokartoitus Espoon Suomenojalla ja selvitys Suomenojan lintualue, Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella. Selvitysten perusteella on tehty metrotunnelin asemakaavan luontovaikutusten arviointi. Melu, tärinä ja runkoäänet Käytön aikana melua aiheuttavat maanpäälliset laitteet, lähinnä savukaasujen poistolaitteet, sekä junan liikennöinti tunnelissa. Tunnelista häiriöt siirtyvät rakennuksiin joko tärinänä mutta metrosta lähinnä runkoäänenä. Näiden haittojen vähentäminen voidaan hoitaa pääasiassa radan rakentamisen yhteydessä radan perustuksiin ja muihin rakenteisiin laitettavilla tärinä- ja runkoäänieristeillä. Hankesuunnitelmassa ja Matinkylä Kivenlahti metrotunnelin asemakaavan vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu käytön aikaisia melu-, tärinä- ja runkoäänivaikutuksia ja niiden lieventämistä. Hankesuunnittelun yhteydessä selvitettiin runkomeluvaikutuksia laskennallisella leviämismallilla. Metron rakennussuunnitelmassa tullaan radan perustamisratkaisuja ja eristystarpeita edelleen täsmentämään. Käytön aikana melua voivat aiheuttaa myös savukaasu/ilmanvaihtokuilut. Niiden meluntorjunta voidaan tehdä valitsemalla sijainti huolellisesti, mitoittamalla laitteisto oikein ja valitsemalla mahdollisimman hiljaiset ilmanvaihtolaiteet. Näitä vaikutuksia lieventävät ratkaisut tehdään rakentamissuunnitteluvaiheessa. Rakentamisen aikana melua, runkomelua ja tärinää aiheutuu tunnelien ja pystykuilujen louhinnoista, tunneleiden tuuletuksesta sekä louheen kuljetuksesta. Ajotunneleiden suulla olevat työmaavarikot aiheuttavat myös melua, koska niillä säilytetään ja siirrellään erilaisia työvaiheissa tarvittavia välineitä ja materiaaleja. Maanpäällä melua syntyy ajotunnelien ja mahdollisesti pystykuilujen louhinnan alkuvaiheessa. Tämän työvaiheen kesto on kuitenkin yleensä kohtuullisen lyhyt. Maanpäällisen melun kannalta merkittävimpiä ovatkin tunnelien tuuletukseen tarkoitetut tuulettimet ja louheen kuljetukset sekä työmaavarikot. Louhinnasta aiheutuvat häiriöt syntyvät pääasiassa tärinänä ja runkomeluna. Asukkaiden kannalta merkittävin häiriö on tunneleiden porauksesta, sekä joissain tapauksissa lastauksesta ja rusnauksesta, aiheutu-
14 UUDELY/11/07.04/ /20 va runkomelu. Sen leviämistä ei voida juurikaan estää ja ainoaksi keinoksi jää työaikojen rajoittaminen. Edellä kuvattuja työnaikaisia melu-, tärinä- ja runkoäänivaikutuksia on arvioitu yleispiirteisesti hankesuunnitelmassa ja Matinkylä Kivenlahti metrotunnelin asemakaavan vaikutusten arvioinnissa. Työn aikana on arvioitu esiintyvän tärinää porauksen ja räjäytysten yhteydessä noin metrin etäisyydellä tunnelilinjasta. Lisäksi louhintaräjäytysten melu- ja ilmanpainevaikutusten arvioidaan ulottuvan joidenkin satojen metrien etäisyydelle tunnelien suuaukoista. Vaikutusten arviointi tarkentuu ja vaikutusten lieventämiskeinot suunnitellaan tarkemmin rakentamissuunnittelussa ja ne esitetään ympäristönsuojelulain edellyttämissä ilmoituksissa ja lupahakemuksissa. Metrotunnelin asemakaavassa on annettu määräys tärinän ja runkomelun rajoittamisesta ympäristön rakennuksissa. Päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmastoon Liikenteen hiilidioksidipäästöjen on arvioitu vähenevän vuoden 2035 ennustetilanteessa tonnia vuodessa. Tämä vastaa noin 0,1-0,2 % pääkaupunkiseudun ennustetilanteen mukaisista liikenteen hiilidioksidipäästöistä. Päästöjä ilmaan ei ole metrotunnelin asemakaavan tai Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman vaikutusten arvioinnin yhteydessä arvioitu. Hankkeen on arvioitu lisäävän joukkoliikennematkoja n matkalla vuoden 2035 arkivuorokauden aikana, mikä on noin 0,5 % pääkaupunkiseudun joukkoliikennematkoista. Näistä uusista matkoista n. 40 % on peräisin jalan tai pyörällä tehtävistä matkoista ja n. 60 % henkilöautolla tehtävistä matkoista. Henkilöautomatkat kaupunkiseudulla vähenevät noin 0,2 %. Raide-YVAssa Ruoholahti Matinkylä tehdyn päästölaskennan tulosten perusteella arvioitiin, että ilmanlaatu paranee alueilla, joilla bussiliikenne vähenee kuten Kampin Ruoholahden katuosuuksilla. Länsiväylällä vähenevät joukkoliikenteen päästöt, mutta muun autoliikenteen päästöihin Ruoholahti Matinkylä metro-osuus ei vaikuta, joillakin Tapiolan katuosuuksilla ilmanlaadun arvioitiin paranevan, mutta Matinkylässä ei arvioitu olevan eri vaihtoehtojen välillä eroja ilmanlaadussa. Liikenneennusteiden ja Raide-YVAn arviointitulosten perusteella voidaan olettaa, että hankkeen vaikutukset ovat vähäisessä määrin positiiviset ilmanlaatuun. Välillisesti maankäytön muutosten kautta vaikutuksia todennäköisesti aiheutuu, mutta kokonaisuutena arvioiden hankkeen pitkäaikaiset vaikutukset ilmanlaatuun ovat positiivisia. Merkittävin ilmanlaatua paikallisesti heikentävä tekijä lienevät kallion porauksen, louhinnan ja kuljetuksen aiheuttamat hiukkaspäästöt. Espoon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on todettu, että hienojakoinen pöly irtoaa helposti kuorman pinnasta ja le-
15 UUDELY/11/07.04/ /20 viää sitä kautta pieninä hiukkasina ympäristöön. Pölyn vaikutus voi ulottua metrin päähän ajoreitistä. Räjäytysten jälkeen luolaa tuuletetaan pystykuilujen ja muiden aukkojen kautta. Poistoilman mukana tulee hiukan myös pölyä, jolla ei kuitenkaan ole vaikutusta kuin aivan poistoaukon vieressä, enintään 20 metrin etäisyydellä poistoaukoista. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Edellä on kuvattu rakentamisen aikaisia melu-, tärinä, runkomelu ja ilmanlaatuvaikutuksia. Länsimetron jatkeen hankesuunnitelmassa ja metrotunnelin asemakaavassa tarkastellaan työnaikaisia vaikutuksia ja rakentamisen aikaista työmaaliikennettä. Louheen kuljetusreitit ajotunneleilta Länsiväylälle on esitetty kaikista kohteista. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia aiheutuu erityisesti kallionporauksesta, louhinnasta ja työmaaliikenteestä. Kalliota louhitaan Matinkylä - Kivenlahti tunneliosuudella, asemilla ja varikolla n m 3 ktr, joka vastaa noin m 3 itd. Louhintatyövaiheen on arvioitu kestävän kullakin ajotunnelilla noin 2 vuotta, töiden kokonaiskeston ollessa noin 4 vuotta. Ajotunneleita on suunniteltu rakennettavaksi jokaisen viiden aseman ja lisäksi maanalaisen varikon yhteyteen. Mikäli louhintamäärä jakaantuisi tasaisesti eri asemien ja varikon välille olisi louhintamäärä kutakin ajotunnelia kohti m 3 ktr. Suurimmillaan ajotunnelista arvioidaan kuljetettavan noin 100 kuorma-autokuormaa louhetta vuorokaudessa. Louhintatyövaiheen jälkeen kuljetuksia on arvioitu olevan n vuorokaudessa. Luonnonvarojen hyödyntäminen Metrotunnelin asemakaavan ja hankesuunnitelman mukaan rakentamisessa syntyvä käyttökelpoinen kallio- ja maa-aines pyritään käyttämään muissa rakennuskohteissa. Rakentamiseen kelpaamaton maa-aines viedään Kulmakorven maanläjitysalueelle. Louheen sijoituspaikkoja tutkitaan hankkeesta vastaavan antaman selvityksen mukaan jatkuvasti. Mahdollinen välivarastointiaika pyritään minimoimaan. Louhetta käytetään rakennusaikana meneillään olevien katu- ja kunnallistekniikan hankkeiden alusrakenteena ja täyttöjen materiaalina. Louheen ensisijaiseksi käyttökohteeksi hankesuunnitelman mukaan on ajateltu Finnoon uudisrakentamisen yhteydessä ja satama-alueella tehtäviä täyttöjä. Louheen jatkojalostusta murskeeksi ei louhintakohteissa tehdä. Koska hankkeen tarkkaa aikataulua ei vielä tiedetä, ei tässä vaiheessa voida edellyttää tarkkaa suunnitelmaa kiviainesten kuljetuksesta, välivarastoinnista ja hyödyntämisestä. 6. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Matinkylä Kivenlahti metrolinjan vaikutuksia on arvioitu useassa eri yhteydessä. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen riittävyyttä arvioitaessa on otettu huomioon lain tarkoittamissa prosesseissa tapahtunut kuuleminen. Tällaisia suunnitelmia ovat Uudenmaan maakuntakaava, Es-
16 UUDELY/11/07.04/ /20 7. UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN RATKAISU 8. RATKAISUN PERUSTELUT poon eteläosien yleiskaava, Matinkylä Kivenlahti metrotunnelin asemakaava ja Raide-YVA Ruoholahti Matinkylä. Kaavahankkeista on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelmat (OAS), joissa on esitetty mm. miten vuorovaikutus ja osallistuminen kaavoitukseen sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Metrotunnelin asemakaavan nähtävillä olosta sekä asukastilaisuuksista on kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Länsiväylä lehti ilmestyy Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella, sekä suurpainoksena myös Helsingin puolella. Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksen nähtävillä olosta kuulutettiin myös Helsingin Sanomissa. Lisäksi on tiedotettu kirjeellä kaava-alueen sekä lähinaapuruston kiinteistönomistajia. Kaavatyön eri vaiheissa on pyydetty lausunnot asiantuntijaviranomaisilta ja niiltä joiden toimintaa hanke saattaa koskea. Maakuntakaavan kuuleminen ja osallistuminen on kattanut koko Uudenmaan alueen. Liitteessä 5. on esimerkin valossa kuvattu tarkemmin osallistumista ja vuorovaikutusta. Uudenmaan ELY-keskus päättää, että Matinkylä Kivenlahti metrohakkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA-lain 4 :n 1 momentin ja YVA-asetuksen 6 :n mukaisesti säännöskohdan hankeluettelossa lueteltuihin hankkeisiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia, taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi YVA-lain 4 :n 2 momentin mukaisesti sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 4 :n 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettuja hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä YVA-lain 4 :n 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet, kuten hankkeen koko ja sen aiheuttama pilaantuminen ja muu haitta, sijainti, kuten nykyinen maankäyttö ja luonnon sietokyky ottaen erityisesti huomioon mm. maisemansuojelualueet tai historiallisesti tai kulttuurisesti merkittävät alueet sekä vaikutusten luonne, kuten vaikutusalueen laajuus, altistuvan väestön määrä tai vaikutusten suuruus.
17 UUDELY/11/07.04/ /20 Matinkylä Kivenlahti metrohanke aiheuttaa todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettua hankekohtaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei kuitenkaan YVA-lain 5 :n 2 momentin perusteella sovelleta tähän hankkeeseen, koska hankkeen vaikutukset on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä selvitetty YVA-laissa edellytetyllä tavalla ja asiassa on kuultu niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä niitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. Hankkeella on todennäköisesti YVA-lain 2 :n 1 kohdassa tarkoitettuja välittömiä ja välillisiä merkittäviä haitallisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja ihmisten elinoloihin sekä näiden tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Mittavan hankkeen vaikutukset ovat kohderyhmästä riippuen joko positiivisia tai negatiivisia. Espoon eteläisten osien yleiskaavoituksen ja Matinkylä Kivenlahti metrotunnelin asemakaavoituksen yhteydessä laaditut selvitykset vastaavat YVA-säännöksissä edellytettyjä selvityksiä. Metrotunnelin asemakaavan kaavaselostukseen on kuulemisen perusteella täydennetty erillisen ympäristövaikutusselvityksen ja hankesuunnitelman vaikutusten arviointia niiden vaikutusten osalta, joita ei em. selvityksissä ole esitetty. Hankesuunnitelmasta ja sen vaikutusten arvioinnista kuultiin myös metrotunnelin asemakaavan kuulemisen yhteydessä, joten siinä esitetyt arvioinnit ja siihen liittyvät selvitykset on otettu myös huomioon YVAtarvetta arvioitaessa. Etelä-Espoon liikenteeseen vaikuttavana hankkeena Länsimetron jatkaminen välille Matinkylä - Kivenlahti ja sen liityntäliikennejärjestelyt koskevat koko seudun liikennepolitiikkaa. Metro/raideyhteys välillä Ruoholahti-Matinkylä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) on tehty liikennejärjestelmätason arviointia ja sosiaalisten vaikutusten arviointia, jotka täydentävät kaavoituksen ja hankesuunnittelun yhteydessä tehtyä välin Matinkylä Kivenlahti metrohankkeen vaikutusten arviointia. Suuren louhintamäärän, pitkän rakennusajan ja vaikutusalueen suuren asukasmäärän vuoksi myös metrotunnelin rakentamisen aikaiset haitalliset vaikutukset ovat merkittäviä. Hankkeen arvioitu louhintamäärä on m 3 ktr. YVA-asetuksen hankeluettelon mukaan YVA-menettelyä sovelletaan kiven, soran tai hiekanottoon, kun otettava ainesmäärä on vähintään kiintokuutiometriä vuodessa. Säädös ei kuitenkaan tarkoita rakentamisen yhteydessä tehtävää maanrakennustoimintaa eikä maanalaista rakentamista. Metrohankkeen louhintamäärä antaa kuitenkin aiheen harkita tarkoin YVA-tarvetta. Hankesuunnitelmassa ja asemakaavan yhteydessä on
18 UUDELY/11/07.04/ /20 9. JATKOTOIMENPITEITÄ arvioitu riittävästi louhinnan vaikutuksia, kun otetaan huomioon hankkeen kokonaisuus ja suunnitteluvaihe. Ilman laatuun kohdistuvia vaikutuksia ei ole kaavojen vaikutusten arvioinneissa tai hankesuunnitelmassa arvioitu. Työnaikaisia louhekuormien pölyämisestä aiheutuvia vaikutuksia on arvioitu ja haittojen lieventämistä on käsitelty. Pintavesiin kohdistuvat työnaikaiset vaikutukset ja työnaikaiset meluvaikutukset on kuvattu yleispiiteisesti. Nämä puutteet eivät kuitenkaan ole riittäviä perusteita edellyttää YVA-menettelyä. Metro Matinkylä Kivenlahti on kokonaisuutena ympäristön kannalta positiivinen hanke. Se tukee kaupunkirakenteen eheyttämistä, aluerakenteen tasapainoista kehittymistä pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kehittäminen pääkaupunkiseudulla on liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta erittäin tärkeää. Jos asemakaavoituksessa, muussa suunnittelussa tai lupamenettelyssä ilmenee myöhemmin selvitysten ja arviointien laatimis- tai täydennystarvetta, ne tulee tarvittaessa tehdä YVA-lain 25 :n selvilläolovelvollisuuteen perustuen. Seuraavassa on esitetty suosituksia hankkeen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toetutusta ajatellen Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota metroasemien turvallisuuteen ja viihtyisyyteen, liityntäliikenteen bussiyhteyksiin, kävely- ja pyöräilyreitteihin ja pyöräparkkien järjestämiseen. Hyvien liityntäliikenteen yhteyksien varmistaminen asemille on tärkeää. Positiiviset ympäristövaikutukset saavutetaan täysimääräisinä, kun metrosta muodostuu mahdollisimman houkutteleva vaihtoehto yksityisautoilulle. Hyvä tiedotus ja tiivis yhteistyö asukkaiden kanssa rakentamisvaiheessa ovat osoittautuneet erittäin tärkeiksi työnaikaisten melu-, tärinä, ilmanlaatu ja runkoäänihaittojen suhteen. Haittojen minimoinnilla, työnaikaisilla varotoimilla, tiedottamisella ja muulla yhteydenpidolla asukkaisiin tulee varmistaa, että maanalaisten tilojen rakentamisesta aiheutuvat haitat asukkaille jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä tarkoin kiviainesten hyödyntämistapaa. Jatkosuunnittelussa kiviainesten ohjaaminen materiaalitehokkaasti hyötykäyttöön edistää säästeliästä luonnonvarojen hyödyntämistä. Kokonaisuuden hallinnan, vaikutusten tarkkailun ja annettujen määräysten noudattamisen ja valvonnan sujuvuuden vuoksi olisi suotavaa pyrkiä yhdistämään ympäristönsuojelu- tai vesilain mukaista ilmoitusta tai lupaa vaativat vesi- ja meluasiat yhteen ympäristölupahakemukseen.
19 UUDELY/11/07.04/ / SOVELLETUT SÄÄDÖKSET 11. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 12. MUUTOKSENHAKU Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) 2, 4, 6 ja 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7. Hallintolaki (434/2003) 25, 60. Tämä päätös lähetetään saantitodistuksin hankkeesta vastaavalle. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Kirkkonummen virallisilla ilmoitustauluilla. Päätös julkaistaan myös sähköisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen internetsivuilla osoitteessa > YVA-päätökset > Liikenne. Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Päätökseen voi kuitenkin hakea muutosta hanketta koskevan muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisun tai hankkeen toteuttamisen kannalta muun olennaisen päätöksen muutoksenhaun yhteydessä. Tällöin tähän päätökseen voivat hakea muutosta ne, joilla on valitusoikeus em. muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai päätöksestä. Johtaja Marketta Virta Yksikön päällikkö Eija Lehtonen LIITTEET Valitusosoitus Muistio viranomaisneuvottelusta Länsimetron jatkeen Matinkylästä länteen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarve, Uudenmaan ELY-keskus, Liite 1
20 UUDELY/11/07.04/ /20 Muistio kokouksesta Länsimetron jatkeen Matinkylä- Kivenlahti YVA-tarpeen arvioinnissa tarvittavista tiedoista, Uudenmaan ELY-keskus, Liite 2 Matinkylä Kivenlahti metrolinjalla meneillään oleva osayleiskaavoitus ja asemakaavoitus, Liite 3. Tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia, Liite 4. Vuorovaikutuksen ja kuulemisen järjestäminen erityisesti Matinkylä Kivenlahti metrotunnelin asemakaavan ja Espoon eteläisten osien yleiskaavan yhteydessä, Liite 5. JAKELU Hankkeesta vastaava TIEDOKSI Aloitteen tekijä Espoon kaupunginhallitus Suomen ympäristökeskus
21 Muistio UUDELY/11/07.04/ Julkinen Liite 1 Länsimetron jatkeen Matinkylästä länteen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarve Neuvottelu ajankohtaistilanteen kartoittamiseksi Aika: klo Paikka: Uudenmaan ELY-keskus, Asemapäällikönkatu 14, Pasila, neuvotteluhuone Räme Läsnäolijat: Matti Kokkinen Markku Antinoja Ossi Keränen Päivi Blinnikka Brita Dahlqvist-Solin Leena Eerola Johanna Jankkari Rolf Nyström Länsimetro Oy Espoon kaupunki Espoon kaupunki Uudenmaan ELY -keskus Uudenmaan ELY -keskus Uudenmaan ELY -keskus Uudenmaan ELY -keskus Uudenmaan ELY -keskus 1. Neuvottelun avaus ja esittäytymiskierros 2. YVA -tarpeen arviointimenettelyn lähtökohdat Puheenjohtaja Päivi Blinnikka toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Kaikki esittäytyivät ja asialista hyväksyttiin. Päivi Blinnikka esitteli tilanteen taustoja. Länsimetron jatkeen YVAtarpeeseen on aiemmin otettu kantaa Länsimetron jatkeen maanalaisen asemakaavan viranomaisneuvottelussa Tällöin todettiin, että erillistä YVAa ei tarvita, jos pysytään Etelä-Espoon yleiskaava-alueella. Yleiskaavan yhteydessä on tutkittu riittävästi ympäristövaikutuksia. Samassa neuvottelussa todettiin, että esitetty mutkavaraus Kirkkonummen suuntaan saattaa olla ongelmallinen ja pohdittiin, laukaiseeko mutka keskustelun ja tarpeen YVAlle pidettiin kokous Matinkylä - Kivenlahti metron YVA - harkinnasta. Tällöin sovittiin, että Espoo tekee aloitekirjeen mahdollisesta YVA -harkinnasta. Metroyhteyden Ruoholahti-Matinkylä YVA-menettely päättyi YVA-menettely perustui ympäristöministeriön päätökseen. Päätös on perusteltu hankkeen merkittävyydellä, vaikutusalueen laajuudella ja hankkeen vaikutuksia voidaan päätöksen mukaan verrata asetuksessa (268/1999) mainittujen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki
PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA
Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN
LisätiedotPÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN LAAJENTAMINEN, HANKO
PÄÄTÖS UUDELY/1/07.04/2012 9.1.2013 Hangon Satama Länsisatama 10900 Hanko SAANTITODISTUKSELLA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotPÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES- TA YKSITTÄISTAPAUKSEEN
Päätös PIRELY/8/07.04/2012 Pirkanmaa 18.6.2012 Julkinen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri PL 2000, 33521 TAMPERE PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES- TA YKSITTÄISTAPAUKSEEN Pirkanmaan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 35. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 21.01.2013 Sivu 1 / 1 5561/11.01.00/2012 35 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarpeesta soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä jatkettaessa
LisätiedotLepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015
30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3
LisätiedotPOIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA
LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-
LisätiedotKIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotKeski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Riihimäen kaupunki Kaavoituspalvelut 18.5.2009, 18.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ...1 2. SUUNNITTELUALUE...1 3.
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: päivitetty:..2018..2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään
LisätiedotKAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.
kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotY-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.
LisätiedotLANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.
LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointi
Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
LisätiedotHanketta koskevat luvat
Helsinki Helsingfors Dnro Dnr 31.8.2009 UUS-2008-R-22-531 PL 50 01531 Vantaa Viite / Hänvisning Veromiehenkylän maa-ainesten ottohankeet Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME- NETTELYN
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...
LisätiedotONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS
ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.11.2010 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911,
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013
Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue
LisätiedotÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA
ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:
LisätiedotAsemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-
LisätiedotAgroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...
LisätiedotNILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI
Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotKROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja
LisätiedotKortteli 52125, asemakaavan muutos
Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.
LisätiedotRiihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014
Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotMatinkylä-Saunalahti metrotunneli
1 (6) Matinkylä-Saunalahti metrotunneli Asemakaavaselostuksen Maanalainen asemakaava Asianumero LIITE 2 241/10.02.03/2012 Aluenumerot 940100 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualueen
LisätiedotPISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014
PISARARATA 22.10.2014 Jussi Lindberg projektipäällikkö Sisältö Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 2 2 Yhteystiedot Liikennevirasto Projektipäällikkö
LisätiedotLENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen
LisätiedotKORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotPAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1 PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2018 päivitetty: 24.10.2018 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,
LisätiedotKEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012
V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.
LisätiedotMEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen
LisätiedotLIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA
1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotHANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen
LisätiedotJOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-
LisätiedotAsikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013
Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat
LisätiedotKAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 24.10.2016 on lakisääteinen (MRL
LisätiedotSallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta
LisätiedotAsemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014
Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki 12.9.2014
Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu
LisätiedotKYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi
LisätiedotMaankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013
Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä
LisätiedotYlitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten
LisätiedotHelsinki Dnro UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta
PÄÄTÖS 1. ASIA Helsinki Dnro 13.3.2009 UUS 2008 R 8 531 Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri PL 70 00521
LisätiedotUUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVAT
PÄÄTÖS Helsinki Dnro 11.12.2008 UUS 2008 R 19 531 1. ASIA Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVAT Lemminkäinen Infra Oy Esterinportti 2
LisätiedotKAITAA - IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1 (13) päivätty 19.10.2011 tarkistettu 19.3.2013 ja 1.6.2015 KAITAA - IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asianumero 4587/10.02.02/2011, 184/10.02.02/2015 Aluenumero 840 300
Lisätiedot1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)
YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen
LisätiedotEnnen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )
INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu
LisätiedotKonho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki 25.4.2014
Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024
EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010
LisätiedotTEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
Liite _ TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.2.2018. tark 22.10.2018 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2018 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan
LisätiedotAsemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa
LisätiedotHissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299)
KITTILÄN KUNTA Puh 040 356 500, Fax 016-642259 20.10.2014 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
Lisätiedot3.11.2015. Maankäyttöpalvelut
1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie
Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella
LisätiedotKerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016
16.11.2015, tark 25.1.2016 Kerhomajankadun kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä
LisätiedotTIILITEHTAAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus TIILITEHTAAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 24.10.2016 on lakisääteinen
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE
PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050
LisätiedotASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.
691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan
LisätiedotAsemanseudun osayleiskaava
INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...
LisätiedotYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTA KOSKEVA PÄÄTÖS. Hämeenlinnan kaupunki, Liikuntatoimisto, Poltinahontie 9 A, Hämeenlinna
2.4.2009 HAM-2009-R-5-531 JOT/10A/2009 Jakelun mukaan Ahveniston moottoriradan ympäristöluvan tarkistaminen, Hämeenlinna YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTA KOSKEVA PÄÄTÖS 1. HANKETIEDOT
LisätiedotHAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee
LisätiedotHAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI
1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ARKKITEHTITOIMISTO KEIJO TOLPPA L I I T E 1 Savonniemenkatu 3B1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi 21.1.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VALKSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN
LisätiedotInari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Inarin kunta Seitap Oy 2016 Seitap
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06)
LisätiedotSipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty
SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN Sipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.11.2008 päivitetty 10.12.2008, 20.02.2009 SIPOON KUNTA KEHITYS-
LisätiedotSimo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotYleisötilaisuuden ohjelma
Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-
LisätiedotREIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA
Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain
Lisätiedot