Yhteisöllisen media opetuskokeiluja

Transkriptio

1 Yhteisöllisen media opetuskokeiluja Osahankkeiden kooste

2 Sisällysluettelo Peruskoulun hankkeet... 3 Blogit ja wikit peruskoulun kirjallisuuden käsittelyn välineinä... 3 Rauman normaalikoulun esittelyvideo... 7 Ilmaisten verkkosovellusten pedagoginen käyttö vieraiden kielten opetuksessa... 9 Katse kohti pilviä Mobiililaite kodin- ja koulunvälisen yhteistyön tukena, sekä korvaamassa luokan olemassa olevaa teknologiaa Oppilaan äänestysjärjestelmän käyttö Promethean kosketustualulle AirPlay ominaisuus kuvataiteen opetuksessa Mobiiliseikkailu Kalevala Kuninkaankartanonmäellä iphonen ja ipadin ilmaisohjelmat opetuksen tukena Matematiikan ipad appsien arviointia ipadit kotitalousopetuksessa uusia välineitä vertaisoppimisen tueksi Lukion hankkeet Verkkoympäristö lukiomatematiikan tukena Kyvyt.fi eportfoliotyökalu Viikin normaalikoulun lukiossa Digitaaliset kynät Sports Tracker Wiki ja video fysiikan opetuksen työvälineenä jatkokehitys ja kyselytutkimus Opetusharjoittelun hankkeet Wiki ja Google Docs-sovellukset saksan harjoittelunohjauksen tukena Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 2 (74)

3 Peruskoulun hankkeet Blogit ja wikit peruskoulun kirjallisuuden käsittelyn välineinä Osahankkeen kuvaus Hankkeen tarkoituksena oli kokeilla sosiaalista mediaa kirjallisuuden opetuksen välineenä peruskoulussa. Lisäksi samalla halusimme kokeilla eri laitteiden käytettävyyttä. Eriteltyinä tavoitteet olivat seuraavat: - selvittää, mitä lisäarvoa blogit ja wikit voivat tuoda perusasteen 7. luokan kirjallisuudenopetukseen - kokeilla pöytäkoneiden lisäksi muidenkin laitteiden sopivuutta blogi- / wikityöskentelyyn - edistää koulun ja kodin yhteistyötä sosiaalisen median avulla - tarjota opetusharjoittelijoille mahdollisuus osallistua kokeilun toteutukseen - ryhmäyttää 7.-luokkalaisia Osahankkeen lähtökohdat Suunnittelimme hankkeen yhdessä. Lisäksi otimme mukaan toteutukseen yhteensä kuusi harjoittelijaa. Meillä oli jonkin verran aikaisempaa osaamista; esimerkiksi Moodle oli ympäristönä tuttu. Lisäksi wikin käyttö oli tuttua Wikispaces-ympäristöstä. Olimme myös olleet koulutuksissa, joissa esiteltiin sosiaalisen median, muun muassa blogien, käyttöä opetuksessa. Kokeilu toteutettiin kahdella eri 7. luokalla, joiden tunnit ovat lukujärjestyksessä samaan aikaan. Oppitunteja käytettiin kummallakin luokalla yhteensä 9 * 75 minuuttia. Sisällöllisesti ne jakautuivat kolmeen eri kokonaisuuteen seuraavasti: - Blogit tekstilajina; johdatus omien blogien tekemiseen - Runon lajit ja keinot; omia runoja blogiin - Omia runoja blogiin + toisten runojen kommentointia - Murhaloukku-näytelmä, esityspaikka Tampereen Teatteri - Blogeja nähdystä esityksestä - Blogeja nähdystä esityksestä - proosan käsitteet - wikit tekstilajina + wikejä Hintonin kirjasta "Me kolme ja jengi" - wikejä Hintonin kirjasta "Me kolme ja jengi" Opetusryhmiä voi luonnehtia tavallisiksi: oppilaiden taidoissa on hyvinkin suuria eroja, samoin motivaatiossa ja kyvyssä työskennellä. Joukossa on erittäin aktiivisia ja taitavia oppilaita, mutta toisaalta jotkut vaativat hyvin paljon tukea. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 3 (74)

4 Osahankkeen suunnitteluvaihe Suunnittelu lähti siitä, että teimme kurssisuunnitelman 7. luokan kolmannelle äidinkielen ja kirjallisuuden kurssille. Koska meillä molemmilla oli kolme harjoittelijaa, suunnittelimme kurssin niin, että siihen saatiin kolme eri kokonaisuutta harjoittelijoille jaettaviksi: runo, näytelmä ja proosa. Pohdimme, mitä wiki- ja blogiympäristöjä käyttäisimme. Halusimme turvallisen ympäristön, jonne vanhemmatkin helposti pääsevät mutta jonne ulkopuolisilla ei ole pääsyä. Jotkin vaihtoehdot, esimerkiksi Blogspot ja WordPress, karsiutuivat pois, koska niihin vaaditaan täysi-ikäisyyttä. Lisäksi halusimme pitää tunnusten muistamisen yksinkertaisena, joten emme käyttäneet Wikispacesiä. Päädyimme Moodleen, sillä se tarjoaa työkaluissaan sekä blogin että wikin ja vaikutti muutenkin kokeiluun sopivalta. Näin ollen jo asettamiemme tavoitteiden lisäksi teimme uuden: pyrimme Moodlen aiempaa monipuolisempaan käyttöön. Päädyimme siihen, että kokeilisimme Moodlen keskustelualustaa teatterin osatekijöiden erittelyyn. Osahankkeen oppimisen tavoitteet Tarkoitus oli tutustua kaunokirjallisuuden kolmeen päälajiin ja oppia niiden tyypillisiä piirteitä ja keinoja. Lisäksi halusimme harjoituttaa mielipiteen ilmaisua ja asiallista kommentointia sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena oli myös saada, tuottaa ja eritellä elämyksiä toisten tekemistä runoista, luetusta kirjasta ja nähdystä näytelmästä. Osahankkeen aikataulu Runokokonaisuuden (3 * 75 minuuttia) suunnittelu alkoi sillä, että luokissa käsiteltiin netikettiä sekä blogia tekstilajina. Seuraavaksi oli tarkoituksena käsitellä runon lajeja ja keinoja. Blogia käytettiin niin, että oppilaat kirjoittivat omia runoja Moodlen blogiin. Lisäksi he kävivät kommentoimassa toistensa runoja. Draaman osuus (3 * 75 minuuttia) alkoi siten, että kävimme Tampereen Teatterissa katsomassa Murhaloukku-näytelmän. Näytelmästä tehtiin mielipiteellinen blogiteksti. Etukäteen annettujen tarkkailutehtävien pohjalta oppilaat kirjasivat havaintojansa ryhmissä Moodlen keskustelualueelle teatterin eri osatekijöistä, esimerkiksi valaistuksesta ja äänimaailmasta. Proosan osuuteen (3 * 75 minuuttia) liittyi Hintonin kirjan Me kolme ja jengi lukeminen kotona. Pohjustavalla tunnilla käytiin proosan terminologiaa. Sitä sovellettiin luettuun kirjaan tekemällä pareittain wikejä. Näitä wikejä kävi vuorollaan täydentämässä kolme muuta paria. Wikien aiheet olivat osin suoraan kirjan sisältöihin liittyviä, esimerkiksi kirjan aihe ja teema. Osin ne edellyttivät luovuutta ja kekseliäisyyttä, esimerkiksi juonen esittely jonkun toisen henkilön näkökulmasta. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 4 (74)

5 Tekstejä tehtiin tietokoneluokassa tai kannettavilla tietokoneilla yhteensä runsaat 5 * 75 minuuttia. Aika ei aivan riittänyt tehtävien tekemiseen, joten osan tehtävistä oppilaat tekivät kotona. Kun oppilaiden tuotokset olivat valmiina, pyysimme myös vanhempia tutustumaan niihin ja kommentoimaan kokeilua omasta näkökulmastaan. Osahankkeen tekniset vaatimukset Koska kokeilu toteutettiin kahdella luokalla, laitteita tarvittiin samanaikaisesti paljon. Osa oppilaista oli tietokoneluokassa ja osa käytti kannettavia tietokoneita. Lisäksi kokeiltiin käytössä olleita kahta tablet-konetta ja omia älypuhelimia. Mikrotukihenkilöä tarvittiin Moodle-tunnusten luomiseen sekä oppilaille että vanhemmille. Osahanke ja opetusharjoittelu/harjoittelijat Kokeilu toteutettiin niin, että kahden ohjaajan yhteensä kuusi harjoittelijaa pitivät kukin oman kolmen tunnin kokonaisuutensa. Harjoittelijat tekivät suunnitteluvaiheessa yhteistyötä. Osahankkeen sovellettavuus muulle Mielipiteen ilmaiseminen blogissa ja tuotosten kommentointi sopinee kaikkiin oppiaineisiin. Samoin tiedon rakentaminen wikin avulla sopinee erityisesti silloin, kun kyse on faktasta eikä tulkinnallisista asioista. Oppilaiden ikä vaikuttaa toteutukseen: mitä nuorempia oppilaat ovat, sitä tarkemmat ohjeistukset ja rajatummat tehtävänannot tarvitaan. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 5 (74)

6 Mikä onnistui, mikä ei? Tarkoituksena oli kokeilla erilaisia laitteita työskentelyn välineinä. Ongelmia tuli vastaan, kun käytettiin miniläppäreitä: - vain muutama kone meni nettiin ongelmitta - usealla koneella ei päässyt lainkaan nettiin - muutamalla koneella pääsi nettiin open tunnuksilla utapacin kautta - ylipäätään C-siiven päässä langattoman nettiyhteyden saaminen on onnenkauppaa: jos kone nettiin pääsee, voi olla, että yhteys katkeaa minä hetkenä hyvänsä - 2 laitteessa näyttö oli ylösalaisin käynnistettäessä - 2 laitetta oli lukittu niin, että käyttö ei onnistunut Tabletit osoittautuivat melko huonoiksi tällaiseen käyttöön. Niiden näyttö on pieni ja tekstinkäsittely hankalampaa kuin tavallisilla laitteilla. Omia puhelimiaan käyttäneet onnistuivat kyllä kommentoimaan toisten suorituksia, mutta pitkien tekstien tekeminen olisi ollut aivan liian hidasta. Pöytäkoneet toimivat odotusten mukaisesti, eli ongelmia ei tullut. Moodlen wikissä oli ongelma: jos sanassa on ä, sanan perään tulee automaattisesti kysymysmerkki. Lisäksi Moodlen blogi toimii huonosti, sillä kommentit menevät kunkin kirjoittajan oman nimen taakse eivätkä näy sille, jolle ne on tarkoitettu. Olemme tyytyväisiä siihen, että suurin osa oppilaiden tuotoksista oli hyviä. Lisäarvoksi tavanomaiseen työskentelyyn verrattuna koimme sen, että työtapa toi vaihtelua ja mahdollisti helpon tavan tutustua toisten tuotoksiin ja kommentoida niitä. Ryhmäyttäminen luokkien sisällä onnistui hyvin, mutta luokkien välistä yhteistyötä harjoittelijat eivät halunneet toteuttaa. Lisäksi ilahduimme vanhemmilta tulleesta palautteesta. Kysyimme vanhemmilta seuraavasti: Mitä ajattelette tämäntapaisesta kirjallisuuteen ja teatteriin liittyvästä opiskelusta? Vajaa puolet vanhemmista palautti lapun. Vanhemmat kiittivät useista eri asioista. Heidän mukaansa tekniikka yhdistettiin mielekkäällä tavalla äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöihin ja samalla tarjosi vaihtelua ns. tavallisiin työtapoihin verrattuna. Muita kommentteja olivat esimerkiksi seuraavat: Opiskelun tulisi antaa mahdollisimman hyvät valmiudet pärjätä työelämässä ja elämässä muutoinkin, tämäntapainen opiskelu antaa näitä valmiuksia paremmin, kuin perinteinen opiskelu. Huomasin, että monet olivat myös kommentoineet toisten tuotoksia. Tämä on erityisen tärkeä taito internetmaailmaa ajatellen ts. että harjoitellaan omalla nimellä kaikkien nähden tapahtuvaa internet kirjoittamista. Harvinaisen hyvää herkkua oli se, että me vanhemmat pääsimme mukaan. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 6 (74)

7 Toisaalta jotkut vanhemmista olivat huolissaan siitä, että oppilaat ovat tietokoneella jo vapaaaikanaankin liian paljon ja että tietokonetyöskentely harhautuu tietokoneella leikkimiseksi. Yksi vanhemmista sanoi seuraavasti: Mutta tärkeämpänä pidän silti keskustelua ja aitoa kontaktia. Oppilailta kerätyistä palautteista ilmeni, että he olivat pääosin tyytyväisiä. Kaikki löysivät ainakin jotakin myönteistä kokeilusta. Varsinaista kritiikkiä tuli vähän. Eniten ongelmia aiheutti wikityöskentely, sillä osa aiheista oli oppilaiden mielestä hankalia. Harjoittelijat eivät enimmäkseen pitäneet kokeilusta. Tekniset ongelmat ja osin harjoittelijoiden keskinäisen yhteistyön vaikeus aiheuttivat tyytymättömyyttä. Toisaalta hekin huomasivat, että oppilaat tekivät töitä hyvin, ja ymmärsivät, että tekniikan käyttö on osa tulevaisuuden opettajan työtä. Tosin yhden harjoittelijan mielestä blogit eivät ollenkaan sovi opetuskäyttöön niiden henkilökohtaisuuden vuoksi. Kehitysideat jatkoa varten Nähdäksemme kokeilun voisi sinällään toteuttaa lähes samalla tavalla. Wikien tehtävänantoja tulisi kuitenkin miettiä tarkemmin. Wikin aiheeksi eivät mielikuvitusta vaativat tehtävät kovin hyvin sovellu. Sen sijaan faktojen keräämiseen wiki sopii hyvin. Tarjoaisimme myös vanhemmille mahdollisuuden kommentoida jo Moodlessa oppilaiden tuotoksia. Yhteystiedot Sirpa Eriksson Harri Mustonen Rauman normaalikoulun esittelyvideo Osahankkeen kuvaus Tavoitteena oli luoda uudella tekniikalla(ipad) koulullemme huumorilla höystetty esittelyvideo. Osahankkeen lähtökohdat Hanketta lähti toteuttamaan TVT- taitoja monipuolisesti käyttänyt kuudes luokka. Toteutimme luokan kanssa aiemmin koulu 3.0 hankkeen ja sitä kautta yhteisöllinen media tuli jo tutuksi. Luokan opettaja on innostunut TVT-käyttäjä ja rohkea kokeilemaan uusia ja erilaisia TVT:n mahdollisuuksia. Tabletin käyttö oli uutta sekä opettajalle että oppilaille. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 7 (74)

8 Osahankkeen suunnitteluvaihe Suunnitteluun käytimme paljon aikaa. Ensiksi oppilaat olivat tottuneet ainoastaan Windows ympäristöön ja tabletti oli uusi kokemus. Aluksi testasimme Ipadia eri tavoilla ja mietimme, miten se soveltuu tähän tulevaan hankkeeseen. Tämän jälkeen aloimme suunnitella tuotoksen sisältöä ja eri ryhmät saivatkin aikaan upeita ideoita. Käytimme suunnittelussamme wikiä, ja tässä meidän oli turvauduttava koulun koneisiin, koska Ipadin kanssa ei wikispaces ympäristö oikein toiminut. Totesimme myös, että Ipadin videokamera ei ole paras mahdollinen, mutta päätimme kuitenkin käyttää sitä kuvauksissa. Osahankkeen oppimisen tavoitteet Tavoitteenamme oli luoda koulustamme edustava esittelyvideo. Halusimme hyödyntää sosiaalista mediaa suunnittelu-, toteutus sekä arviointivaiheessa. Lisäksi tavoitteenamme oli opettaa lapsille monipuolisia multimediataitoja sekä antaa heille mahdollisuus tutustua Ipad 2:n ominaisuuksiin ja mahdollisuuksiin oppimisen tukena. Osahankkeen aikataulu Aikaa hankkeen toteuttamiseen meni arvioitua enemmän. Ipad2 oli uusi kokemus sekä opettajalle että oppilaille. Projektista tuli alkuperäistä suunnitelmaa suurempi ja se vei aikaa. Lisäksi IMovien käyttö vaati opettelua. Lisäksi se, että Ipadin kanssa ei voitu käyttää wikispaces- wikiä, vaikeutti hiukan toimintaamme. Osahankkeen tekniset vaatimukset Meillä oli käytössä kaksi Ipad 2- laitetta. Lisäksi hyödynsimme koulun atk luokkaa sekä opettajan MacBook Pro- tietokonetta. Toteutimme hankeen ilman ulkopuolisten henkilöiden tukea. IMovie ohjelman ostimme, muuten käytimme ilmaisohjelmia. Tekniikka kyllä riitti, mutta Ipad 2 laitteella kuvatut videot eivät olleet laadultaan parhaita mahdollisia. Osahanke ja opetusharjoittelu/harjoittelijat Tällä kerralla emme käyttäneet opetusharjoittelijoita projektissa. Osahankkeen sovellettavuus muulle Teetimme esittelyvideon, mutta samalla tekniikalla voisi toteuttaa vaikka mitä opetusvideoita. Meille heräsikin paljon uusia ideoita. Kirjoitan niistä tuolla lopussa. Tabletin käyttö vaati tottumista ja nyt olemmekin jo aika kokeneita käyttäjiä. Erilaisia sovelluksia on tarjolla mieletön määrä ja mikäli aikaa olisi tutustua näihin, voisi uusia sovellusideoita kertyä mieletön määrä. Tabletit sopivat hyvin opetusmaailmaan. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 8 (74)

9 Mikä onnistui, mikä ei? Projekti onnistui odotusten mukaan. Tabletit olivat kätevän kokoisia ja kulkivat hyvin mukana. Videokuvauksen laatu ei ollut oikein hyvää ja lisäksi olisimme kaivanneet zoomausmahdollisuutta. Tabletit olivat aika herkkiä kosketukselle ja välillä hyvät videoottomme menivät hipaisun takia pieleen. Totesimme, että Macin Imovie-ohjelmalla oli editointi huomattavasti helpompaa kuin tabletin. Kuvavirta oli erinomainen, koska saimme molempien Ipadien otokset samaan laitteeseen helposti. Ipad ei toiminut wiki ympäristössä ja se oli pettymys. Kehitysideat jatkoa varten Projekti toi paljon uusia ideoita. Ensinnäkin meidän esittelyvideossa oli mielenkiintoinen päähenkilö, jolle oppilaat alkoivat heti suunnitella jatko-osaa. Lisäksi itselleni tuli mieleen erilaisia opetusvideoita, joita voisin toteuttaa. Käytimme Ipadia draamaharjoitusten kuvaamisessa ja tabletin ruudusta oli hyvä harjoituksen jälkeen arvioida tuotoksia. Lisäksi kuvasin itse opetusharjoittelijoiden tunteja ja tuntien jälkeen videopätkät olivat nopeasti saatavilla ja pääsimme arvioimaan harjoitustuntia. Yhteystiedot Juha Ståhlberg, Rauman normaalikoulu, Ilmaisten verkkosovellusten pedagoginen käyttö vieraiden kielten opetuksessa Osahankkeen kuvaus Tavoitteemme oli etsiä englannin ja saksan opetukseen soveltuvia ilmaisia verkko-sovelluksia, ja käyttää niitä opiskelijoiden ja oppilaiden kanssa. Jokaisesta verkkosovelluksesta kirjoitettiin pieni arviointi ja mukaan liitettiin malliksi erilaisia töitä, joita opetuksessa tuli. Opettajaksi opiskelevat otettiin mukaan kokeiluun ja reflektointiin. Kokeilimme 12 eri sovellusta (Wallwisher, dvolver, Jigsaw Planet, makebeliefscomix, Todaysmeet, Toondoo, prezi, Wordle, Voki, Breaking News, Lyricstraining, Listen and Write), jotka edistävät niin suullisen kuin kirjallisen kielitaidon oppimista että sosiaalisia vuorovaikutustaitoja. Osahankkeen lähtökohdat Osahankkeen toimijoina olivat perusopetuksen englannin opettaja Maria Broholm, lukion englannin opettaja Sanna Vierimaa ja saksan opettaja Katrina Vartiainen. Verkko-sovelluksia kokeiltiin eri asteilla monikulttuurisissa luokissa. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 9 (74)

10 Osahankkeen suunnitteluvaihe Verkko-sovellukset valittiin niin, että niiden avulla voidaan harjoitella kielitaitoa mahdollisimman monipuolisesti. Lisäksi niiden piti olla helppokäyttöisiä. Osahankkeen oppimisen tavoitteet Osahanke tukee tieto- ja viestintäteknologian pedagogista soveltamista opetuksessa ja toteuttaa näin sekä perusopetuksen että lukion opetussuunnitelmia. Sovellukset edistävät kuullun ymmärryksen, tekstin ymmärryksen, kirjoittamisen ja suullisen viestinnän tavoitteita kaikilla asteilla. Osahankkeen aikataulu Sovellusten käytön opettaminen oppilaille ja lukion opiskelijoille sujui nopeasti. Aikaa meni siihen, että jokainen opettaja opetteli sovellusten käyttöä joko yhdessä tai yksinään ennen kuin sovellusta käytettiin luokkahuoneessa. Tähän meni aikaa n. 1-2 tuntia/sovellus. Lukiolaiset käyttivät omia kannettaviaan, perusopetuksen oppilailla oli luokissa tietokoneet, joiden avulla tehtäviä käytettiin eriyttävästi. Osahankkeen tekniset vaatimukset Kaikki ohjelmat olivat ilmaisohjelmia, jotka toimivat tavallisilla kannettavilla tietokoneilla. Tämä tekniikan taso oli riittävä. Työryhmän jäsenet tukivat toisiaan, myös muilta kollegoilta saattoi pyytää apua. Osahanke ja opetusharjoittelu/harjoittelijat Opetusharjoittelijat otettiin mukaan sovellusten käyttämiseen, ja he saivat tuutorointiapua ohjaajilta. Osa harjoittelijoista oli arkoja käyttämään sovelluksia, osa taas innostui niiden hyödyntämisestä. Osahankkeen sovellettavuus muulle Monet valitsemistamme sovelluksista sopivat hyvin eri oppiaineisiin. Esim. erilaisia sarjakuvaohjelmia voidaan käyttää myös reaaliaineissa. Samoin ääniohjelmat sopivat aroille oppijoille, jotka tekevät suullisen esitelmän mieluummin omassa rauhassa ja voivat sovelluksen avulla tehdä esityksensä valmiiksi. Mikä onnistui, mikä ei? Valitsimme mielestämme monipuoliset sovellukset, tosin englannin kieleen niitä on enemmän kuin saksaan. Haasteena oli sovellusten kokeileminen oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa, jos harjoittelija ei jostakin syystä halunnut tai uskaltanut käyttää sovellusta harjoitustunneillaan. Opettajien välinen yhteistyö oli erittäin hedelmällistä. Kehitysideat jatkoa varten Jatkamme varmasti uusien sovellusten etsintää ja kokeilua. Jatkossa otamme motivoituneet harjoittelijat mukaan sovellusten valintaan. Hienoa olisi, jos sivustollemme saisi myös muiden aineiden opettajien kommentteja sovellusten käytettävyydestä heidän aineissaan. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 10 (74)

11 Yhteystiedot Maria Broholm, Katrina Vartiainen, Sanna Vierimaa, Osahankkeen osoite: Katse kohti pilviä Osahankkeen kuvaus ja lähtökohdat Tämän osahankkeen lähtökohtana oli kokeilla ja dokumentoida henkilökohtaisen pilvipalvelimen (NAS-kiintolevyn) käytettävyyttä ja soveltuvuutta opettajan ja luokan tarpeisiin peilaten. Yliopiston tietojärjestelmät asettavat rajoitteita tiedon jakamisen ja saavuttamisen joustavuudelle, erityisesti lasten kanssa työskennellessä. Yhtenä tavoitteena oli myös hyödyntää palvelinta opettajien keskinäisessä projektityössä. Laitteen ja ohjelmistojen toimintaa ja käyttöä tutkittiin myös mobiililaitteilla. Osahankkeen suunnitteluvaihe Osahankkeen suunnittelu lähti tarpeesta löytää sopiva laite, joka toimisi kuten Dropbox-palvelu, mutta tarjoaisi lisäksi huommattavasti suuremman tallennustilan ja mahdollisimman joustavan käytön. Laitteita vertaillessa kiinnitettiin huomiota seuraaviin edellytyksiin: - laitteen tulee olla nopea ja helppo asentaa kotiverkkoon - laitteessa tulee olla riittävä tallennuskapasiteetti (2TB+) - laite ei vaadi tietokoneen käynnissäoloa toimiakseen - laite on saavutettavissa mistä vaan, milloin vaan - laitteen käyttöliittymä on mahdollisimman yksiselitteinen ja toimintavarma - laite mahdollistaa ryhmätyöskentelyn - laite on riittävän edullinen, jotta se voisi yleistyä opettajien laajemmassa käytössä. Edellä mainitut ominaisuudet sisältäviä laitteita löytyi markkinoilta kohtuullisen hyvin. Ongelmana valinnassa oli enemmänkin se, ettei IT-alan asiantuntijoillakaan ollut merkittävää kokemusta kyseisestä laitetyypistä. Lopulta ratkaisu perustui myyjäorganisaation suositukseen, mikrotukihenkilömme näkemykseen sekä verkosta löytyvään tietoon. Laitteita vertaillessa päädyin Buffalon CloudStation 2TB-malliin. Osahankkeen oppimisen tavoitteet Osahanke ei suoraan asettanut oppilaille oppimistavoitteita, enemmän kyse oli opettajan oman työn kehittämisestä sekä uusien mahdollisuuksien ja ratkaisuiden etsimisessä. Toki oppilaatkin pääsivät käyttämään laitetta tiedon vastaanottajan roolissa, mutta eivät sinällään tallentamaan palvelimelle. Fyysisesti laite sijaitsee opettajan kotona, eikä koulun kiinteistössä ja verkossa. Osahankkeen aikataulu ja tekniset vaatimukset Osahanke käynnistyi suunnittelu- ja selvitystyöllä elokuun alussa. Noin kahden viikon selvitystyön jälkeen päädyin Buffalon laitteen hankintaan. Osahankkeen varsinainen toiminnallinen osuus alkoi elokuun lopussa ja on jatkunut siitä eteenpäin aina käsillä olevan raportin kirjoittamiseen saakka. Osahanke on luonteeltaan sellainen, että se jatkuu luontevasti myös raportoinnin jälkeen. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 11 (74)

12 Laitteen laatikossa mainitaan 60 sekunnin pika-asennus. Ihan luvattussa ajassa laite ei ollut toimintakunnossa, mutta muutamassa minuutissa kylläkin. Käyttöönotto oli helppoa ja toivotun suoraviivaista laite kytkettiin omaan laajakaistareitittimeen ja muutaman minuutin kuluttua valot laitteen etupaneelissa osoittivat, että verkkoyhteys on löytynyt. Seuraava vaihe oli siirtyä ohjeessa mainitulle www-sivulle, jonka kautta laitteen rekisteröinti ja käyttöönotto tapahtui. Prosessi sujui täysin näytölle tulleiden ohjeiden mukaisesti ilman minkäänlaisia ongelmia. Käytännössä laite vaatii jonkinlaisen verkkoyhteyden ja verkkolaitteen RJ-45 liitännällä. Se, miten yhteys on käyttöpaikasta eteenpäin toteutettu, ei laitevalmistajan mukaan vaikuta laitteen toimintaan. Omat rajoituksensa saattaa tosin asettaa palomuuri yms. ratkaisut, joita esimerkiksi yliopiston ja yksityisen sektorin verkoissa käytetään, mutta nämä tuskin muodostuvat ongelmaksi kotiverkossa toimiessa. Laitetta hallinnoidaan ja käytetään lähtökohtaisesti www-käyttöliittymän avulla, mutta tarjolla on myös lisäohjelmisto, jonka myötä kyseinen asema näkyy oman tietokoneen asemien joukossa Pasemana. Näin ollen tallentaminen ja käytettävyys on erittäin yksinkertaista tieto tallennetaan ihan samaan tapaan kuin ennenkin omalle tietokoneelle, nyt tallennuspaikkana vaan on verkkoasema. Suosittelen kaikille laitteen hankkineille kyseisen lisäohjelmiston asentamista arkikäyttö helpottuu huomattavasti. Www-käyttöliittymää tarvitaan tämän jälkeen lähinnä kun tietoa jaetaan muille käyttäjille. Tiedon jakaminen on mahdollista sähköpostin, Facebookin, Twitterin sekä julkisen linkin kautta, jonka voi lähettää vaikkapa sähköpostin välityksellä. Osahankkeen sovellettavuus muulle Itse katson olevani IT-orientoitunut ja omaan pitkän kokemuksen laitteista ja ohjelmistoista, mutta uskallan väittää, että kokeilemani laitteen asennus- ja käyttöönottoprosessi sujuu vaivatta lähes kaikilta opettajilta. Osahanke on siten helposti siirrettävissä ja sovellettavissa toiseen ympäristöön ja toisille toimijoille. Mikä onnistui, mikä ei? Osahankkeen tavoitteet toteutuivat suurelta osin. Laite oli edullinen (n. 250,00 ), kapasiteetti on henkilökohtaiseen käyttöön ajatellen kiitettävä, käyttöönotto oli todella helppoa ja nopeaa ja laite on saavutettavissa mistä vaan, jopa matkapuhelimella. Laite ei myöskään vaadi tietokoneen käynnissäoloa, kuten palvelimet perinteisesti vaativat. Laite sinällään on osoittautunut myös erittäin toimintavarmaksi, tosin ohjelmisto (Pogoplug) yksinkertaisuudessaan asettaa tiettyjä rajoitteita, joihin etsin vielä ratkaisuja. Yksi ilmeinen puute liittyy käyttöoikeuksien jakamismahdollisuuksiin. Ylläpitäjänä voin jakaa toiselle henkilölle lukuoikeuden valitsemiin kansioihin tai tiedostoihin, mutta en voi jakaa kirjoitusoikeutta ko. tietoihin. Tässä suhteessa laite ei toimi yhtä joustavasti kuin Dropbox. Toinen Dropboxista poikkeava ominaisuus on se, että tieto sijaitsee vain yhdessä paikassa, eli kyseisellä verkkolevyasemalla. Näin ollen tiedoista ei tallennu paikallista kopiota. Tämä on syytä huomioida niin varmuuskopioinnin kuin mahdollisessa verkottomassa tilassa työskentelyn näkökulmastakin. Eräs muutamia kertoja ilmennyt ongelma on ollut P-aseman katoaminen resurssienhallinnasta. Tähän ratkaisu on ollut kuitenkin helppo käynnistämällä manuaalisesti Pogoplug-ohjelmiston poistamalla ja palauttamalla P-aseman. Miksi asema välillä sitten katoaa, on jäänyt ainakin vielä Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 12 (74)

13 epäselväksi. Itse käytän ohjelmistoa useammallakin koneella ja katoamista on tapahtunut vain yhdessä koneessa. Yhteenvetona voisi todeta, että laite on vastannut odotuksia hyvin. Tiedonsiirtonopeus on ollut jopa yllättävän hyvä myös kannettavaa tietokonetta ja matkapuhelinverkkoa käytettäessä. Normaalilla laajakaistayhteydellä onnistuu jopa videon katsominen verkkolevyltä ja laite sisältää useita mahdollisuuksia, joita en ole vielä edes päässyt kokeilemaan - laitetta on mahdollista mm. käyttää mediapalvelimena XBOXille! Kokemusten kerääminen jatkuu edelleen ja niitä voi kiinnostuneet kysyä lisää allekirjoittaneelta. Yhteystiedot Mikko Horila Hämeenlinnan normaalikoulu mikko.horila@uta.fi Www-linkkejä: Buffalo CloudStation: My CloudSation: Pogoplug drive for win: Mobiililaite kodin- ja koulunvälisen yhteistyön tukena, sekä korvaamassa luokan olemassa olevaa teknologiaa Osahankkeen kuvaus Osahankkeen lähtökohtana oli kokeilla ja dokumentoida ajanmukaisen älypuhelimen soveltuvuutta kodin- ja koulunväliseen yhteistyöhön sekä kuvan, videon ja äänen julkaisuun verkon palveluissa. Ajatuksena oli, että hankkeessa haetaan laajasti kokemuksia monipuolisen älypuhelimen käytöstä opettajan työvälineenä ja että käytänteet tarkentuvat osahankkeen edetessä, kunhan laitteen mahdollisuudet on kartoitettu. Osahankkeen lähtökohdat Osahanke toteutettiin Hämeenlinnan normaalikoulun viidennessä ja kuudennessa luokassa 9/2011 2/2012. Osahankkeeseen osallistuneet luokat ovat mediapainotteisia, joskaan painotukset eivät ole virallisia vaan enemmänkin opettajan intressien mukaisesti muodostuneita. Osahankkeen toteuttaneet opettajat Mikko Horila (6b) ja Tuomo Tammi (5a) ovat molemmat kokeneita, pitkän linjan TVT-opettajia, joille uuden teknologian omaksuminen on suhteellisen nopeaa ja helppoa. Osahankkeen luokkien vanhemmat ovat tottuneet jo ennen tätä osahankettakin hyödyntämään verkon mahdollisuuksia kodin- ja koulunvälisessä yhteistyössä; osahankkeen kuudennella luokalla on ollut viimeisen kahden vuoden ajan aktiivisessa käytössä luokan blogi ja osahankkeen viidennellä luokalla yhteydenpito on tapahtunut paljon luokan oman www-sivun ja osin myös bloginkin kautta. Osahankkeen suunnitteluvaihe Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 13 (74)

14 Osahankkeen suunnitteluvaiheessa etsimme sopivaa laitetta ja käyttöjärjestelmää, joka olisi mahdollisimman perusteltu vaihtoehto alkavaan hankkeeseen. Ajatuksena oli päästä kokeilemaan, voisiko taskussa mukana kulkeva yksittäinen laite hoitaa sekä kannettavan tietokoneen, kameran että videokameran tehtävät edes kohtuullisesti. Laitteita vertaillessa päädyimme Samsung Galaxy S II laitteeseen, jossa yhdistyy nopea prosessori, suuri muisti, hyvä kamera ja yhteisölliseen mediaan erinomaisesti sopiva, joustava käyttöjärjestelmä Google Android. Android-laitteen hankkimista puolsi myös se, että valtaosa tämänhetkisistä lasten ja nuorten käyttämistä älypuhelimista on juuri Android-puhelimia. Osahankkeen oppimisen tavoitteet Osahanke ei suoraan asettanut oppilaille oppimistavoitteita, enemmän kyse oli opettajan oman työn kehittämisestä sekä uusien mahdollisuuksien ja ratkaisuiden etsimisessä. Toki oppilaatkin pääsivät käyttämään hankkeen mobiililaitetta videokameran ja kameran muodossa, sekä kokeilemaan blogin kirjoittamista mobiililaitteella. Opettajan työkentän jatkuva leveneminen aiheuttaa paineita opettajalle olla jatkuvasti saatavilla ja valmiudessa tekemään, vastaamaan ja päivittämään. Onko tämä suuntaus hyvästä, on kokonaan toinen asia, mutta mobiililaite tarjoaa kaikkeen edelliseen ratkaisun, joka on kokeilemisen ja selvittämisen arvoinen. Osahankkeen aikataulu Osahanke käynnistyi suunnittelu- ja selvitystyöllä syyskuun alussa. Noin viikon selvitystyön jälkeen päädyimme Samsungin hankintaan. Osahankkeen varsinainen toiminnallinen osuus alkoi syyskuun puolivälissä ja on jatkunut siitä eteenpäin aina käsillä olevan raportin kirjoittamiseen saakka ja jatkuu myös raportoinnin jälkeen. Varsinaisen tulikasteen laite sai Horilan luokan käydessä leirikoulussa lokakuun alussa. Leirikoulussa pääsimme kunnolla kokeilemaan mobiilibloggausta ja kuvaamista Samsungilla hyvin tuloksin. Oppilaiden vanhemmat seurasivat leirikoulun etenemistä luokan blogista, jota siis päivitettiin pitkin päivää/päiviä ko. mobiililaitteesta. Sittemmin osahanke on tavallaan kiinnittynyt opettajien arkeen mobiililaite kulkee jatkuvasti mukana ja kokeilu laajenee jatkuvasti uusien ideoiden myötä, varsinaista aikataulutusta hankkeelle ei ole tehty. Uuteen laitteeseen ja käyttöjärjestelmään siirtymisen haasteet ja onnistumiset Molemmilla hankkeeseen osallistuneilla opettajilla on aina aiemmin ollut Nokian matkapuhelin, joten uuteen laitteeseen ja käyttöjärjestelmään siirtyminen vaati ymmärrettävästi uuden omaksumista. Molemmat opettajat myös suhtautuvat innolla uusien laitteiden kokeilemiseen ja mielellään ilman ohjekirjojen selaamista Tammen puhelimen osalta asennus sujui lähes ongelmitta. Akku ja kortti paikoilleen, puhelin käyntiin ja asennus käyttökuntoon eteni näytölle tulevia vaiheita seuraten. Suurin haaste oli saada puhelinnumerot siirtymään Nokiasta Samsungiin. Aiemmin Nokiasta toiseen vaihdettaessa pelkkä kortin siirto vanhasta laitteesta uuteen on riittänyt, nyt piti hieman etsiä toimintoa, jolla puhelin hakee numerot kortilta. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 14 (74)

15 Horilan kohdalla alku oli hieman hankalampi. Ihan ensimmäisenä haasteena vastaan tuli se, ettei laite hyväksynyt SIM-korttia. Vasta useamman kortin poisottamisen ja uudelleen paikalleen laittamisen jälkeen SIM-rekisteröinti onnistui. Muutaman tunnin käytön jälkeen puhelin kadotti jälleen yhteyden korttiin. Tällä kertaa yhteys ei löytynyt lopultakaan, ennen tehdasasetusten palauttamista. Tehdasasetusten palauttamisen jälkeen jälkeen laite toimi moitteetta. Myös tämän puhelimen osalta tuli ensimmäisenä iltana vastaan numeroiden siirtäminen vanhalta kortilta uuteen puhelimeen. Tämä vaatikin puolisen tuntia kokeilua, mutta lopulta tehtävä onnistui synkronoimalla numerot Google-tiliin ja tilin kautta sitten taas puhelimeen. Seuraavana arkipäivänä alkoi myöhemmin useinkin toistunut vertailu. Aamukahvin lomassa vaihdoimme tiedot siitä, mitä kaikkea uutta olimme taas puhelimesta löytäneet ja millaisia sovelluksia olimme Android-marketista hakeneet. Paljon puhuttu Angry Birds oli molemmilla ensimmäisten joukossa, mutta Marketista tuli kokeiluvaiheen aikana haettua monta muutakin, ihan koulukäyttöön perusteltua, sovellusta kuten Blogger, Skype, desibelimittari, Adobe Connect Pro, etäisyysmittari, taskulamppu, yksikönmuunnosohjelma, metronomi, pdf-skanneri jne. Marketista löytyy tietysti valtava määrä opettajan ihan henkilökohtaisiinkin, koulun ulkopuolisiin tarpeisiin liittyviä sovelluksia. Oli mukavaa huomata, että lähes tarpeeseen kuin tarpeeseen on löydettävissä ilmainen, helppokäyttöinen sovellus. Isona apuna uuden laitteen ja tekniikan käyttöönotossa toimi kollegatuki. Koska meitä oli kaksi opettajaa opettelemassa uuden laitteen ja käyttöjärjestelmän käyttöönottoa samaan aikaan, kuluivat ensimmäisten päivien kahvitauot aika usein laitteiden käyttökokemuksia vertaillen. Vertaistuki onkin tavattoman tärkeää uuden teknologian käyttöönotossa. Varsinaista mikrotukea emme hankkeen aikana tarvinneet tai pyytäneet yliopiston mikrotuesta, ongelmatilanteet ratkaistiin kokeilemalla. Kahden opettajan samanaikainen tutustuminen uuteen laitteeseen ja käyttöjärjestelmään oli mielenkiintoinen ja opettavainen prosessi. Molemmat oppivat toiselta ja opettivat toista. Käyttökokemuksia laitteesta ja ohjelmistoista asennusvaiheen jälkeen Alkuvaiheessa mobiilibloggaus aiheutti haasteita käyttäessämme Bloggerin verkkoversiota (täysversiota). Kuvien julkaisu ei suostunut toimimaan samalla tavalla kuin tietokoneella ja julkaistavaa kuvaa ei päässyt valitsemaan laitteen muistista. Erään pidempään Androidia käyttäneen vinkistä asensimme puhelimeen Blogger-sovelluksen Androidille, jonka jälkeen ongelma olikin ratkaistu ja kuvan julkaisu helppoa. Tuntui jopa hieman typerältä, ettei kumpikaan meistä ollut ratkaisua heti itse keksinyt, mutta sosiaalisessa/yhteisöllisessä mediassa toimiessa vertaistuki nouseekin arvoon arvaamattomaan. Hankkeen aikana kokeilimme runsaasti kuvan ja videon julkaisemista puhelimesta. Molemmat onnistuivat jopa hämmentävän helposti. Puhelin vaatii käyttäjältään Google-tilin, mutta samalla laitteessa onkin sitten myös suora julkaisumahdollisuus mm. YouTubeen ja Picasan kuvaalbumeihin ilman erillisiä tunnuksia ja kirjautumisia. Oppilaille jäi varmasti mieleen koulun pihassa toteuttamamme kokeilu Coca-Colalla ja Mentoksilla, joka kuvattiin ja julkaistiin lähes reaaliaikaisesti YouTubessa. Myös blogijulkaisemisen lisääntyi molemmilla kokeiluhankkeen opettajilla entisestään helppouden myötä nyt kuvan otettuaan sai sen vietyä Blogger-sovelluksen kautta blogiin ilman kuvan erillistä siirtoa laitteelta toiselle tai ohjelmasta toiseen. Tietojen jako Facebookiin ja Flickr:iin onnistuu Samsungilla muutamalla napinpainalluksella. Myös perinteinen internetin selaus ja vaikkapa YLEn ja YouTuben videoiden katseleminen sujuu Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 15 (74)

16 mutkattomasti. Toki helppoudella on kääntöpuolensa - erilaisia sovelluksia asennettaessa on laitteelle annettava erinäisiä oikeuksia ja aina käyttäjän ei ole helppo pysyä kartalla, mitä kaikkea puhelin jakaa käyttäjän tietämättä. Tiedostojen siirto puhelimen ja muiden laitteiden (tabletti, miniläppäri, tietokoneet) asettaa edellisistäkin mahdollisuuksista omat haasteensa. Ratkaisuna tähän, asensimme puhelimiin Dropboxin, joka mahdollisti kivuttoman tiedon siirron eri laitteiden ja alustojen välillä vieläkin saumattomammin. Kokeilussa olleen mobiililaitteen vahvuudet ovat ilman muuta Androidin pikkusovellusten monipuolisuudessa sekä kuvan tuottamisen ja julkaisemisen helppoudessa. Lisäksi Googlen palveluiden käytön helppous (esim. kalenteri ja Picasan verkkoalbumit) ja GPS-ominaisuuksien yhdistyminen moneen sovellukseen oli ilahduttavaa. Monien hyvin ominaisuuksien rinnalla on kuitenkin todettava myös heikkouksia. Näistä voisi mainita ainakin laitteen ajoittaisen jäätymisen, jolloin ainoa toimiva ratkaisu on tietokonemaailmasta valitettavan tuttu, laitteen sammuttaminen ja uudelleen käynnistäminen. On myös todettava, että kirjoittaminen ei ole pienellä näppäimistöllä kovin sujuvaa. Molemmat käyttäjät havaitsivat ongelmia verkkoyhteyden vakaudessa, erityisesti wlanista toiseen vaihdettaessa ja wlanista pakettidataan vaihdettaessa. Osa verkkosovelluksista toimii myös mobiililaitteella hieman rajoitetummin ja hitaammin, eli ihan täysin laite ei pysty perinteistä tietokonetta haastamaan. Yksi perustavaa laatua oleva ikävä realiteetti on se, että ihan tavallisena puhelimena vanha Nokia on kyllä tuntunut paremmalta kuin isokokoinen kosketusnäyttöpuhelin. No, kaikkea ei voi saada samaan pakettiin mobiilitietokoneena Samsung on huippuhyvän näyttönsä kanssa parhaimmillaan. Yhteenvetona voisi todeta, että edellä mainituista puutteista huolimatta laite on tavattoman monipuolinen ja lisännyt molempien osahankkeeseen osallistuneiden opettajien julkaisemista yhteisöllisessä mediassa. Samsungin ominaisuudet kämmentietokoneena ja laadukkaana kamerana ovat kiistattomat. Kaiken kaikkiaan laite tarjoaa valtavan määrän ominaisuuksia pienessä paketissa. Osahanke ja opetusharjoittelu/harjoittelijat Kokeilimme osahankkeen kuluessa laitetta opetusharjoittelun ohjauksen tarpeissa. Laitteella oli helppo dokumentoida tunnin kulkua still-ja videomuodoissa, mutta tässä tarkoituksessa tablettitietokone osoittautui käytettävyydeltään paremmaksi laitteeksi. Muilta osin osahankkeen yhtymäkohdat harjoitteluun ovat lähinnä ohjausdialogiin liittyviä. Merkittävä osa harjoittelijoiden kanssa toteutettavasta yhteydenpidosta muutti ainakin osin muotoaan Samsungilla toteutettavaksi. Koska laite korvasi monelta osin kannettavan tietokoneen, hoitui sillä luontevasti sähköpostit, tuntisuunnitelmien kommentointi, harjoittelijan blogin seuraaminen jne. Osahankkeen sovellettavuus muulle Osahanke on helposti siirrettävissä ja sovellettavissa toiseen ympäristöön, koska kyseessä oli paljolti olemassa olevan teknologian korvaaminen uudella. Sisältönä toimii kaikki se, mitä opettaja on aiemmin tottunut tekemään tietokoneella, kameralla ja videokameralla. Aikaa tutustumiseen, kokeilemiseen ja epäonnistumiseen on kyllä varattava reilusti - uuden teknologian omaksuminen vaatii aina oppirahansa. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 16 (74)

17 Mikä onnistui, mikä ei? Mobiililaitteen hyödyntäminen yhteydenpidossa kotiin onnistui kokonaisuudessaan erittäin hyvin. Luokan blogin päivittäminen oli erittäin joustavaa kyseisellä laitteella ja bloggausaktiivisuus lisääntyi entisestään. Myös kuvan ja videon julkaisun helppous houkutteli julkaisemaan hieman aiempaa vapaamielisemmin vaikeus tuo usein mukanaan myös lisää kriittisyyttä, joka ei välttämättä ole pahastakaan. Moni Android-ohjelma pyytää asennettaessa lupaa jakaa ja käyttää laitteen resursseja, ja ellet anna lupaa, et välttämättä voi käyttää sovellusta täysipainoisesti. Tästä voisi antaa laitteelle pienen miinuksen. Matkapuhelin-operaattorin sivuilta voi myös omilla tunnuksillaan tutkia laitteen siirtämiä tietomääriä ja sieltä huomaa hyvin nopeasti, että tiedonsiirtoa tapahtuu myös yöaikaan, kun käyttäjä ei itse tee laitteella mitään. Laite siis tekee taustalla paljon omatoimista lataamista päivittäessään ohjelmia jne. Tämä tuo mukanaan tietyn hallitsemattomuuden ja käytännössä kyseisenkaltaista laitetta ei tulisi käyttää ilman kiinteää dataliittymää muuten voi edessä olla ikävä yllätys puhelinlaskun muodossa. Yhteenvetoa Kokeilujakson jälkeen voi huoletta todeta, että taskuun mahtuvassa mobiililaitteessa on huomattavan paljon potentiaalia opettajan työtä ajatellen. Edistyksellisimmät mobiililaitteet sisältävät niin hurjasti ominaisuuksia, että niillä pystyy jo hoitamaan suurimman osan opettajan arkeen kuuluvista tekniikkaa vaativista toimista. Tietysti on huomattava, että vaikka mobiililaite taipuu moneen, on erillislaitteiden laatu ja käytettävyys monesti korkeammalla tasolla, kuin ne ovat monet ominaisuudet yhdistävässä mobiililaitteessa. Kokeilun myötä on päivänselvää, että koulujen kannattaisi harkita pientä taloudellista resursointia mobiiliteknologian mahdollisuuksien laajempaankin selvittämiseen. Laitteet ja ohjelmat kehittyvät vauhdilla koulun ei auta jäädä paikalleen odottamaan. Yhteystiedot Mikko Horila Hämeenlinnan normaalikoulu Tuomo Tammi Hämeenlinnan normaalikoulu Www-linkkejä: - (Android Market) - (Mikon luokan blogi, vaatii kirjautumisen) - (Coca-Cola fountain) - (Dropbox, tiedostojen varastointi-, synkronointi- ja jakelupalvelu) Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 17 (74)

18 Oppilaan äänestysjärjestelmän käyttö Promethean kosketustualulle Osahankkeen kuvaus Osahankkeessa kokeillaan oppilaan äänestysjärjestelmän käyttöä Promethean-kosketustaulun yhteydessä. Äänestysjärjestelmä koostuu kosketustaulun ohjelmistosta, ActivHubvastaanottolaitteesta ja ActivExpression-laitteista. Oppilaat käyttävät laitteita ja vastaavat opettajan laatimiin tehtäviin. Vastaukset välittyvät kosketustaulun ohjelmistoon kaikille oppilaille nähtäviksi. Osahankkeessa kokeillaan laitteiden ja ohjelmiston käyttöä ja pohditaan niiden vaikutusta oppituntiin ja oppimiseen sekä käytön hyviä ja huonoja puolia. Osahankkeen lähtökohdat Osahankkeen opettajana toimii Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun englannin tuntiopettaja Martti Mery, jolla on aikaisempaa kokemusta Promethean-kosketustaulun käytöstä opetuksessa. Laitteiden käyttö on tarkoitettu kaikille opetusryhmille, etupäässä alaluokille mutta myös yläluokille. Ryhmät ovat heterogeenisiä. Osahankkeen suunnitteluvaihe Suunnitteluvaiheessa pohdin, miten jo hankittua Promethean-kosketustaulua voisi hyödyntää opetuksessa monipuolisemmin ja oppilaita aktivoivammin niin omassa luokassani kuin koulussamme. Päädyin ratkaisuun, jossa kaikki oppilaat osallistuvat yhtä aikaa. Seuraavaksi mietin, kumman kahdesta valmistajan äänestyslaitteesta osahankkeeseen valitsen. Valinta oli helppo, sillä ActivExpression on paljon monikäyttöisempi kuin ActiVote, eikä rahoitus asettanut valinnalle rajoja. ActivExpression-laitteen tekstinsyöttömahdollisuus on erityisen tärkeää kielten tunneilla. Hankerahoilla ostettiin myös kaksi ActivHubvastaanotinta, koska äänestyslaitteita myydään 32:n yksikön paketeissa, jolloin määrästä riittää laitteita mahdollisesti kahdellekin ryhmälle yhtä aikaa. Osahankkeen oppimisen tavoitteet Asetin opetukselle tavoitteeksi integroida laitteiden käytön kulloinkin opetettavaan ainekseen ja itselleni oppia käyttämään ohjelmistoa materiaalin tuottamiseksi. Oppilaille asetin tavoitteeksi ensinnäkin oppia käyttämään laitteita ja sopia yleisistä käyttösäännöistä. Lisäksi oppilaiden tulee oppia englantia laitteilla tehtävien harjoitusten ja opettajan käskyjen välityksellä. Opetussuunnitelmassa mainitaan oppilaiden TVT-taitojen kehittäminen ja TVT:n käyttö oppitunneilla, mihin tämä osahanke yhdistyy luonnollisella tavalla. Osahankkeen aikataulu Pyrin käyttämään äänestyslaitteita oppilaiden kanssa ainakin kerran kahdessa viikossa kunkin opetusryhmäni kanssa. Tyypillinen aika laitteen käyttämiseen oppitunnilla on muutama minuutti. Opetustilanteiden ulkopuolista aikaa ei tarvita. Tuntuu, että aika ei riitä, sillä oppilaat haluavat käyttää laitteita mahdollisimman usein. Osahankkeen tekniset vaatimukset Osahankkeessa on käytössä luokan PC, ohjelmistona Prometheanin ActivInspire, PC:hen kytketty ActivHub-vastaanotin ja 32 kpl ActivExpression-laitteita kantosalkussa. Ohjelmisto oli jo valmiina tietokoneella. Tekniikka riitti, enkä jäänyt kaipaamaan mitään. Ohjelmiston täysin hyödyntäminen vaatii päivityksen. Äänestyslaitteiden mukana tuli suomenkieliset Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 18 (74)

19 ohjeet, joten käyttöönotto oli kohtuullisen mutkatonta. Selvisin siitä omatoimisesti, ja valmistajan sivustolla oli tukea tarjolla. Muutenkin valmistajan sivusto on tukena ohjelmiston käytössä. Osahanke ja opetusharjoittelu/harjoittelijat Osahankkeen laitteisto on vapaasti harjoittelijoiden käytettävissä luokassani. Esittelen sitä kaikille kielten opetusharjoittelijoille perus- ja syventävässä harjoittelussa. Harjoittelijat voivat halutessaan käyttää laitteita harjoitustunneillaan. Toimin yhteyshenkilönä laitteiden käytön suhteen. Osahankkeen sovellettavuus muulle Laitteita voi käyttää periaatteessa koulumme kaikissa luokissa, sillä Promethean-kosketustaulua (kirjoitushetkellä 13 tilassa) ei niiden käyttöön välttämättä tarvitse, vain laitteiden lisäksi vastaanotin ja ohjelmiston PC:llä ja projektori tuloksien näyttämiseksi. Laitteiden käyttö soveltuu periaatteessa kaikkiin lukuaineisiin, kunhan opettaja valmistelee materiaalia etukäteen ja laitteet ovat luokassa käyttövalmiina. Laitteet soveltuvat kaiken ikäisille. Mikä onnistui, mikä ei? Haasteina äänestyslaitteiden käytössä on aika. Ne ovat mielekkäitä työkaluja, mutta materiaali pitää valmistella etukäteen, ja opetussuunnitelmat ovat jo valmiiksi aika vaativia ajan suhteen. Usein oppilaiden mielenkiinto kohdistuu epäolennaisiin asioihin, kuten kuka vastasi mitäkin ja kuka vastasi väärin. Yläluokkien oppilaat ovat vaihtaneet joihinkin laitteeseen käyttökieleksi jonkun muun kuin englannin. Jos teemme yhdessä tehtävää, niin hitaampiakin pitää odotella. Vaihtoehtona on omaan tahtiin suoritettavat tehtävät, mutta niissä on tiettyjä rajoitteita, enkä ole vielä kokeillut niiden tekemistä. Sovellettavuuden osalta tarvitaan koulutusta opettajille ja aikaa materiaalin valmistamiseen ja kokeiluun. Onnistumisina ovat olleet yksilöllinen oppiminen, myönteinen palaute (suullinen ja kirjallinen), vaihtelun tuominen tunnilla suoritettaviin tehtäviin, yhdessä oppiminen (kaikki näkevät oikeat ja väärät vastaukset, ja niitä voidaan työstää), opettajan taitojen ja tietojen karttuminen, mahdollisuus esitellä uutta tekniikka harjoittelijoille, mahdollisuus järjestää koulutusta kollegoille ja samalla pedagogisten asioiden pohtiminen yhdessä. Kehitysideat jatkoa varten Aion monipuolistaa materiaaleja ja lisätä niiden määrää, jakaa niitä koulumme sisäverkossa sekä kouluttaa muita opettajia laitteiden käytössä. Aion myös perehtyä omaan tahtiin suoritettavien tehtävien valmistamiseen ja teettämiseen. Lisäksi aion ottaa laitteiden käytön puheeksi normaalikoulujen yhteisen KINTA-projektin tapaamisessa, jossa suunnitellaan ja toteutetaan kosketustauluille valmistettujen materiaalien jakamista koko Suomessa. Yhteystiedot Martti Mery GSM: Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 19 (74)

20 AirPlay ominaisuus kuvataiteen opetuksessa Osahankkeen kuvaus Oulun normaalikoulun yläkoulussa ja lukiossa on kokeiltu ipad-laitteen Air play ominaisuuden hyödyntämistä kuvataiteen opetuksessa. Tavoitteena etsiä mahdollisuuksia ja ohjelmia, joita voisi käyttää kuvataiteen opetuksessa lähinnä opetuksen havainnollistamisen ja oppimisprosessien avaamisen välineenä. Osahankkeen lähtökohdat Hankkeessa on mukana kuvataiteen lehtori Laura Lampinen eri opetusryhmien kanssa. Opiskelijoita on yläkoulun 8-luokista aina lukion 3. vuosikurssin opiskelijoihin. Olen kokeillut laitteen käyttöä pääasiassa kolmen oppijajoukon kanssa: lukion KU1- ja KU2- kurssilaisten sekä yläkoulun 8C luokan kanssa. Kaikki ryhmät ovat hengen ryhmiä ja jokaisen kanssa on testattu hieman eri toimintoja. KU1-ryhmän kanssa keskityimme opiskelijoiden töiden jakamiseen ja niistä keskusteluun tekovaiheessa. Otin kesken työskentelyn kuvan opiskelijan työstä, heijastin sen valkokankaalle ja tarkastelimme esimerkiksi varjostustekniikkaa tai kasvojen mittasuhteiden onnistumista kyseisessä työssä. Jollain tunnilla etsin esimerkiksi erilaisia tapoja toteuttaa varjostus lyijykynällä, jolloin opiskelijat pystyivät havainnoimaan ja oppimaan toistensa töistä. KU2-ryhmä puolestaan käytti 123D-appsia harjoitellakseen 3-ulotteista muotoilua. Applikaatio ei toiminut täysin omien tuotteiden muokkaamiseksi, joten otimme yhteisen lähtökohtamuodon, jonka pohjalta jokainen teki oman versionsa opiskellen samalla ohjelman käyttöä. Kaikilla oli käytettävissään noin 40 minuuttia työn tekemiseen, koska meillä oli vain yksi laite käytössämme. 8-luokkalaisten kanssa teimme yhden vapaavalintaisen tehtävän osallistuessamme EU:n sisäiseen valokuvakilpailuun. Kilpailu oli rakennettu suoraan tabletin varaan ja toteutus oli todella sujuvaa. Kamerana sai käyttää ipadia ja lähettää sen saman tien kilpailuun. Kaikki vaivalloiset ja hidastavat muistikorttien latailut jne. jäivät työskentelystä pois. Oppilaat käyttivät laitetta sujuvasti, ainoa ongelma oli laitteen hidas saatavuus omaan käyttöön, koska vain yksi kerrallaan pystyi sillä kuvaamaan. Hyödynsimme laitetta myös kahden muun lukiolaisryhmän kanssa, mutta enemmänkin tiedon ja innoituksen hakemiseen. Löysin esimerkiksi todella hyvät tabletille suunnitellut sivustot mainoksista ja paperirakentamisesta, joita käytimme virikemateriaalina työskentelyyn. Tällöin laite kiersi luokassa ryhmä kerrallaan ja he saivat tutustua applikaatioon omassa tahdissaan. Lisäksi työpajaopiskelijat ovat hyödyntäneet laitetta animaation tekemisessä. Ohjelmisto on helppokäyttöinen, kuvaus ja editointi sujuvat samalla laitteella ja helposti. Osahankkeen suunnitteluvaihe Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 20 (74)

21 Pohdimme laitteen antamaa mahdollisuutta ilman viivettä ja erilaisia piuhoja ja avaamisia heijastaa kuvaa valkokankaalle. Ajattelimme sen mahdollistavan opettajan paikasta riippumattoman materiaalin jakamisen koko opiskelijaryhmän kesken. Opettaja voisi luokassa liikkuessaan näyttää haluamansa kuvan tai muun tiedon koko ryhmälle Air playn avulla. Lisäksi hän voisi piirtää kuvan päälle ja korostaa sieltä havainnoitavia asioita tai kohtia. Osahankkeen oppimisen tavoitteet Oppilaille ei asetettu niinkään tiedollisia tavoitteita vaan pääosin heidän harteilleen jäi heittäytyminen jakamisen kulttuuriin itsenäisen työskentelyn kulttuurin sijaan. Kuvataiteessa toki jaetaan ja keskustellaan töistä, mutta usein vasta valmiista sellaisista. Nyt tavoite oli opiskelijoiden osalta uskaltautua avaamaan ja sanallistamaan omaa työskentelyprosessiaan muille opiskelijoille. Opetussuunnitelman osalta kosketetaan aihealueita vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidoista, prosessioppimiseen ja tietotekniikan hyödyntämiseen opetuksessa. Osahankkeen aikataulu Opetustilanteen ulkopuolista aikaa kului, ja kuluisi tietty lisääkin, alkaen laitteen käytön opiskelusta sopivien ohjelmistojen etsimiseen ja opettelemiseen sekä luokkatilanteiden harjoittelemiseen (tekniikan toimivuus). Myös oppilaiden yksilöllinen ohjaus ja työskentely laitteilla esimerkiksi välitunneilla tai kouluajan ulkopuolella vie opettajan aikaa. Oppilaiden kanssa käytetty aika vaihteli ryhmästä riippuen. Yläluokkalaiset ottivat kuvia tuntien aikana sekä välitunneilla, koska käytettävissämme oli vain yksi ipad. KU1-ryhmä ei työskennellyt itse laitteella, vaan sitä käytettiin opiskelijatöiden esittelyyn ja tekniikoiden havainnollistamiseen oppituntien aikana noin puolella kurssin oppitunneista. KU2-ryhmä puolestaan käytti laitetta itse testaten 3D-ohjelmaa kukin opiskelija aina puolet 75 minuutin oppitunnista, joten kurssin aikana kaikki tekivät yhden arvioitavan työn ipadilla. Muutamat puolestaan saivat ipadia kotiinsa tai välitunneille lainaan. Tässä ongelmana on laitteen henkilökohtaisuus. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 21 (74)

22 Osahankkeen tekniset vaatimukset Yksi ipad, Apple Tv ja videotykki sekä valkokangas. IPadiin ladattiin muutamia maksullisia appseja, mutta pääosin käytimme ilmaisversioita. Tekniikka riitti opettajan hallinnoidessa laitetta, mutta tietysti oppilastyöskentelyyn olisi ollut mielekästä saada useampia ipadeja. Atk-neuvojat asensivat laitteiston luokkaan, muuten olin omillani opiskelun ja testauksen kanssa. Koulullamme on muutamia kollegoja, joiden kanssa jaoimme ohjelmistovinkkejä ja muita ideoita. Osahanke ja opetusharjoittelu/harjoittelijat Osahanke ei ollut yhteydessä harjoitteluihin. Osahankkeen sovellettavuus muulle Koen, että työskentelytapa olisi hyvin sovellettavissa kaikkiin aineisiin, joissa tekemistä voidaan havainnollistaa kuvien kautta. Työn tuotosten jakaminen toisille helpottuu, kun työtä ei tarvitse kierrättää luokassa vaan se voidaan heijastaa kaikkien nähtäville. Mikä onnistui, mikä ei? Oppilaita laite itsessään jo kiinnosti ja siten oppimiselle avoin mieli löytyi helposti. Laite oli helppo käyttää ja siten oppilas pystyi yleensä itse jatkamaan lyhyen ohjeistuksen jälkeen, mikä mahdollisti opettajan toimimisen muun luokan kanssa samanaikaisesti. Töiden jakaminen oli teoriassa todella nopeaa, otin kuvan työstä opiskelijan pöydällä ja samalla pystyin jo heijastamaan sen valkokankaalle. Ohjelma mahdollisti uuden layerin ottamisen ja siihen piirtämisen haluttujen asioiden korostamiseksi. Samoin laitteella on helppo zoomata yksityiskohtia. Käytännössä tekniikan toimintavarmuus oli heikko, mikä aiheutti suurta turhautumista ja oppituntien venymistä koneiden kanssa napsutellessa. Apple Tv ei toiminut kuten toivottua, joten siinä täytyisi tehdä vielä teknistä tutkimusta sijoittelusta jne. Kuva siis katkesi näkyvistä turhauttavan usein. Samoin ipad 2:sen kameran laatutaso ei riitä kuvataiteen vaatimuksiin ainakaan heijastusta zoomatessa. Yksityiskohdat katoavat ja pikselit tulevat näkyviin. Kehitysideat jatkoa varten Tekniset ongelmat täytyy toki ratkaista ensi, että pääsee turhaumien yli ja keskittymään itse työhön. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 22 (74)

23 Mielekästä olisi saada luokkaan useampia ipadeja, jolloin voitaisiin tehdä jokin teos kokonaan laitteella. Samoin se toimisi nopeana tiedonhaun välineenä. Olen saanut tietoa kehitteillä olevasta applikaatiosta, joka kierrättää luokan valkokankaalla useampaa ipadia kerralla eli vaihtelee niiden kuvia. Tämä olisi mahtava lisä ajatukseen työskentelyprosessin jakamisesta ja avaamisesta, kun jokaisen työ näkyisi aina hetken vuorollaan kaikille opiskelijoille. Olemme pohtineet rahoituksen hakemista ipadien lisähankintoihin. Varsinkin, kun ensi vuoden 7- luokat ovat koulussamme suuria, joten ne eivät mahdu mihinkään atk-luokkaan työskentelemään, olisi mielekästä saada tekniikkaa, jota voisi soveltaa suoraan luokassa. Jos puolikin luokkaa saisi kerrallaan ipadit ja toiset työskentelisivät paperin tms. kanssa, voisi tekniikkaa hyödyntää kuvataiteessa. Muutoin on ensi vuodesta vaarassa tulla tekniikaton lukuvuosi, koska puolta ryhmää ei voi jättää omilleen pitkän käytävän päähän toisistaan. Yhteystiedot Laura Lampinen, Mobiiliseikkailu Kalevala Kuninkaankartanonmäellä Osahankkeen lähtökohdat Mobiiliseikkailu Kalevala Kuninkaankartanonmäellä toteutettiin syventävän harjoittelun opiskelijaprojektina Projektiin osallistuivat Savonlinnan normaalikoulun 4 b ja 6 a luokat ja luokkien syventävän harjoittelun opetusharjoittelijat Tanja Jaatinen, Anni Kainulainen, Teemu Pulkkinen, Merika Tuononen (4 b -luokka) Henri Huttunen, Marjatta Komonen, Satu Laine ja Selina Tuomaala (6 a -luokka). Projektin ohjasivat lehtorit Eero Kovanen ja Kimmo Nyyssönen. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 23 (74)

24 Mobiiliseikkauluun osallistuneet luokat olivat oppilaskoostumukseltaan seuraavanlaiset: 4 b luokalla on 20 oppilasta, joista 8 tyttöä ja 12 poikaa, 6 a luokalla on puolestaan 25 oppilasta, joista 14 tyttöä ja 11 poikaa. Luokat eivät olleet aiemmin tehneet yhteistyötä. Opiskelijoiden osalta hanke kesti koko syventävän opetusharjoittelun. Yhteisiä ryhmäohjauksia oli kerran viikossa. Harjoittelun loppupuolella opiskelijat suunnittelivat ja valmistelivat mobiiliseikkailua pienemmissä ryhmissä ja yksilötyönä kymmeniä tunteja. Oppilaiden osuudeksi muodostui 6 oppituntia, jotka olivat jaettu kahteen osioon. Kahden tunnin orientoitumistuokio pidettiin , jolloin oppilaat tutustuivat Kalevalaan, ipadien käyttöön ja Arisgames-pelialustaan. Varsinainen mobiiliseikkailu kesti neljä oppituntia ja se toteutettiin Osahankkeen tavoitteet Tavoitteet syventävän harjoittelun opiskelijoille Kehittää ja tuottaa pedagogisesti korkeatasoinen Kalevalaan pohjautuva mobiilipeli / -seikkailu perusasteen opetukseen. Ottaa haltuun uusia mobiili/paikannusteknologiaan pohjautuvia tekniikoita ( Toteuttaa oppilasprojekti työyhteisöllisesti. Tavoitteet oppilaille Tutustua Kalevalaan. Tietää Kalevalan päähenkilöt ja tuntea juoni pääpiirteissään. Huomioida Kalevalan päivä. Osata käyttää tablet-laitetta tiedonhaussa ja mobiiliseikkailussa (Arisgames). Osata tehdä yhteistyötä kahdelta luokalta kootuissa ryhmissä. Opiskelijoiden tavoitteet pohjautuivat syventävän harjoittelun suunnitelmaan, jossa edellytetään tehtäväksi oppilasprojekti yhteistyössä. Oppilaiden tavoitteet ovat suoraan opetussuunnitelmasta. Osahankkeen kuvaus Oppilasryhmät kiersivät normaalikouluun ja Savonlinnan kampuksen ympäristöön tehdyn radan, jonka eri pisteillä he tutustuivat monipuolisen toiminnan kautta Kalevalan henkilöhahmoihin ja tapahtumiin suorittaen Kalevala-aiheisia tehtäviä. Pelin alussa jokainen pelaava ryhmä sai ipadin ja kirjekuoren. Kuoressa oli vihje ensimmäiselle rastille sekä kartta ja Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 24 (74)

25 yhteistyötaitojen arviointilomake. Lomakkeessa yhteistyötaitojen sujuvuutta arvioitiin naamaasteikolla. Peliä ei voita nopein joukkue, vaan suurimman määrän yhteistyöhymynaamoja kerännyt joukkue voittaa pelin eli yhteistyötaidot ratkaisevat pelissä onnistumisen. Myös ryhmä itse arvioi yhteistyötaitoja lomakkeessaan. Myös ipadista oli löydettävissä kartta rastien sijaintipaikkoineen ja vihjeet rasteille. Lisäksi rastin tehtävä ilmestyi ipadissa näkyviin, kun pelaaja oli riittävän lähellä rastia. Jokaisella rastilla ryhmä suoritti tehtävää max. 20 minuuttia. Siirtyminen rastilta toiselle tapahtui mahdollisimman nopeasti, noin 5-10 minuutissa. Rastilla ryhmän vastaanotti ohjaaja, joka teetätti Kalevala-aiheisen tehtävän, arvioi tehtävän hyväksytyksi suoritetuksi ja yhteistyön onnistumisen. Suoritettu tehtävä dokumentoitiin ipadiin kullakin rastilla määrätyllä tavalla, kuten videoimalla, nauhoittamalla ääntä tai ottamalla digikuva. Rastilta ryhmä sai seuraavan kuoren, jossa on vihje seuraavalle rastille. Seuraavan rastin vihjeet ilmestyivät myös ipadiin, kun tehtävä oli suoritettu. Jokaisella rastilla sai myös palan palapelistä. Kun kaikki rastit oli suoritettu, palapelin kaikki palat koottiin maaliin saavuttaessa. Valmiina palapelistä muodostui kuva Lemminkäisen Äiti - taideteoksesta. Rastilla oleva ohjaaja varmisti, että oppilaat tulkitsivat vihjeen oikein ja osaavat suunnistaa seuraavalle rastille. Rasteja oli yhteensä kahdeksan, mutta jokainen ryhmä kävi viidellä rastilla. Pelin hyväksytty suorittaminen onnistui vain rasteilla määrätyssä järjestyksessä kulkien. Rastit olivat: POHJOLAN NEITO - Draamarasti Ryhmä tutkii ensin Akseli Gallen-Kallelan maalausta Väinämöisen lähtö, keitä henkilöitä maalauksessa on, millainen tunnelma tilanteessa vallitsee ja miten eri henkilöt suhtautuvat Väinämöisen lähtöön. Ryhmä muodostaa ensin still-kuvan maalauksen mukaisesti ja ottavat omat roolinsa. Sen jälkeen he miettivät mikä tapahtuma tai asia on saanut Väinämöisen lähtemään ja Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 25 (74)

26 tekevät tilanteesta lyhyen dramatisoinnin. Rastin suorittamiseksi dramatisointi videoidaan ipadille, ja se päättyy aluksi muodostettuun still-kuvaan. LOUHI Runorasti Ryhmä kirjoittaa kalevalamittaisen kosiorunon, jonka avulla saisi Louhen luopumaan tyttärestään. Runossa liioittelu, liehittely sekä itsensä ja ominaisuuksien kehuminen on suotavaa. Runomitan perusperiaatteen opittuaan ryhmän yksilöillä on hetki aikaa miettiä runoa erilliselle paperille. Lopullinen runo syntyy yhteistuumin, säkeistöt ja niiden järjestys päätetään yhdessä. Valmis runo kirjoitetaan puhtaaksi ja lausutaan/lauletaan. Kirjallisesta tuotoksesta otetaan lopuksi still-kuva ipadille. JOUKAHAINEN Tietokilpailurasti Ryhmän tulee yhteistyössä vastata Joukahaisen esittämiin Kalevalaan liittyviin tietokilpailukysymyksiin. Ryhmällä on mahdollisuus myös tehdä kysymyksiä muille ryhmille. Onnistuessaan rastilla ryhmä saa katsoa arkkuun, jossa on Joukahaisen mukaan elämän tärkein aarre. Arkussa on peili. Ryhmän tulee ratkaista, että he itse ovat elämänsä tärkein aarre ja päästäkseen seuraavalle rastille ryhmän tulee ottaa videokuvaa kuvaten peilin kautta kaikki ryhmän jäsenet. LEMMINKÄINEN Ongelmanratkaisurasti Ryhmän tulee selvittää ratkaisu haastavan ongelmanratkaisutehtävään. Ryhmä voi valita yhden jäsenen kerrallaan ratkaisemaan helpompaa tehtävää, jonka ratkaisemisesta he saavat neuvoja Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 26 (74)

27 varsinaisen tehtävän suorittamiseen. Näin ollen yhteistyötaidot ratkaisevat paljon. Ratkaistuaan ongelman ryhmä saa ennen rastilta lähtöä viimeisen toiminnallisen tehtävän, joka ryhmän tulee suorittaa mahdollisimman nopeasti. Tämä viimeinen tehtävä tallennetaan videolle. AINO - Liikunnallinen rasti Rastilla opettaja opettaa ryhmälle lyhyen kansantanssin. Oppilailla on hetki aikaa opetella esittämään tanssi sopivan kansanmusiikin säestyksellä. Musiikki ja tanssi tulee siis valita ryhmän koon mukaan. Päästäkseen seuraavalle rastille oppilaiden tehtävänä on osoittaa ryhmänsä tanssitaito esittämällä tanssi opettajalle. Opettaja videoi tanssin ipadille. KULLERVO Painantarasti Rastilla oppilaat tutustuvat Kalevalan Kullervoon Akseli Gallen-Kallelan (1897) maalauksen Kullervon sotaanlähtö avulla. Rastilla painetaan kyseinen maalaus tuputtamalla painantavärejä valmiiksi kaiverrettujen kalvosabluunojen läpi väripapereille. Painantapohjana voi toimia myös kangas ja tuotoksena voi olla taideteoksen ohella vaikkapa lippu tai huivi. Päästäkseen seuraavalle rastille on ryhmän jäsenten kuvattava ipadilla tuotoksensa. VÄINÄMÖINEN - Kantelerasti Rastilla oppilaat opettelevat ensin näppäilemään kanteleella yhden tavan soittaa kalevalamitalla. Opitaan, että kalevalalauluissa alkuosan laulaa solisti ja kuoro toistaa sitten saman riimin. Tällä rastilla soitetaan kuitenkin kaikki yhdessä sekä alku että loppu. Kalevalamitassa tahtilajina on 5/4. Opitaan myös, että Kalevalaan kuuluu olennaisena osana improvisointi. Solistin melodia vaihtelee, tuttiosassa taas toistetaan sama melodia, jotta kaikki osaavat siihen osallistua. Tehtävänä on siis keksiä opeteltuun kappaleeseen uusi melodia soololle. Yhteistyöllä oppilaat kokeilevat ja päättävät, mikä on heidän yhteinen melodiansa. Sitä harjoitellaan ja se nauhoitetaan ipadille. Yhteistyötaitoa vaatii myös yhtä aikaa aloittaminen. ILMARINEN Avaimen taonta Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 27 (74)

28 Rastilla oppilaat saavat tehtäväksi takoa yhdessä avaimen. Ahjossa lämmitetystä metallikappaleesta oppilaat taivuttavat pari kerrallaan avaimen, johon tulee puinen kädensija. Valmis avain kuvataan ipadille. ipad oli tarkoitettu peliä suorittaessa apuvälineeksi ja dokumentointiin. Sitä ei saanut käyttää reitillä muuhun, esimerkiksi internetiin meneminen pelin aikana on kielletty. Peli rullaa kuitenkin myös kirjekuorien ja paperivihjeiden avulla eikä kaadu siihen, jos esimerkiksi ipad pelin aikana kaatuu. Osahankkeen tekniset vaatimukset Hankkeessa käytettiin Applen ipad 2 taulutietokoneita. Orientoimisvaiheessa oppilailla oli käytössä 16 kappaletta eli lataussalkullinen ipadeja. Nämä laiteet toimivat WLANyhteydessä. Itse seikkailu suoritettiin seitsemällä ipadilla, joissa oli 3G-yhteys. Seikkailussa tarvittiin 3G-yhteyttä, koska tällöin rastien paikannus onnistui paremmin. Seikkailun toteutukseen käytettiin Arisgamesia ( Se on käyttäjäystävällinen open-source - alusta mobiilipelien luomiseen. Se koostuu palvelimesta, editorista ja käyttöliittymästä. Arisgamesilla luotuja pelejä pelataan mobiililaitteissa (ipad, iphone). Sillä voidaan suunnitella ja pelata johonkin paikkaan liittyviä mobiilipelejä. Editorilla ohjelmoidaan peli. Ohjelmoija luo itselleen oman käyttäjätunnuksen ja sijoittaa haluamansa rastit kartalle. Kartta on Google-mapsin kaltainen varustettuna lisäominaisuuksilla. Rastit voivat olla kartalla näkyvissä jo pelin alussa tai ne voivat tulla näkyviin kun pelin käyttäjä etenee esim. koulun pihalla tarpeeksi lähelle rastia. Kullakin rastilla pitää tehdä joku tehtävä, joka tallennetaan ipadille, esim. ottaa kuva, nauhoittaa ääntä tai videota. GPS-paikannuksen ja QR-koodien avulla käyttäjä saa ipadilleen lisätietoa kohteesta. Lukemalla ipadilla QR-koodin käyttäjälle aukeaa esim. aiheeseen liittyviä nettisivuja. Aris on ilmainen ja haetaan iphoneen ja ipadiin Apple Storesta. Pelien ohjelmoinnin editori löytyy puolestaan osoitteesta Osahankkeen sovellettavuus muulle Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 28 (74)

29 Mobiiliseikkailu Kalevala Kuninkaankartanonmäellä oli oppiainepainotukseltaan hyvin äidinkielivoittoinen. Toteutuksessa käytetty Arisgames soveltuu erinomaisesti muissakin oppiaineissa käsiteltävien pelien tekemiseen. Esim. seuraavanlaisia pelejä kannattaisi kokeilla tulevaisuudessa: Historia: Historiaan pohjautuva kaupunkiseikkailu Biologia: Luontopolku Liikunta: Seikkailusuunnistus Äidinkieli ja maantieto: Asuinkunnan paikannismistökierros Tämän projektin perusteella Arisgamesilla tehdyt pelit soveltuvat luokasta alkaen käytettäväksi perusasteen opetuksessa. Mikä onnistui, mikä ei? Kaiken kaikkiaan projekti onnistui erinomaisesti. Kaikki osallistujaryhmät; projektin vetäjät, opetusharjoittelijat ja oppilaat olivat erittäin tyytyväisiä toteutuneeseen seikkailuun. Projekti vaati sitoutumista ja paljon aikaa, mutta lopputulos palkitsi kaiken tämän vaivannäön. Alku oli hyppäystä suureen tuntemattomaan, koska kellään mukana olleista ei ollut minkäänlaisia aiempia kokemuksia vastaavasta. Tämä aiheutti jopa pienoista muutosvastarintaa ensimmäisissä opiskelijoiden ryhmäohjauksissa. Projektin edetessä tämä vastarinta suli, varsinkin kun opiskelijat tekivät työjakoa vahvuuksiensa pohjalta. Enemmän tietotekniikkaan virittäytyneet saivat tehtävikseen Arisgamesin ohjelmointia ja taito- ja taideaineissa vahvat Kalevalaan ja rasteihin liittyviä tehtäviä. Uusia ohjelmistoja ja tekniikoita kokeiltaessa nousee esiin kysymys tekniikan toimivuudesta. Arisgames osoittautui hyväksi työkaluksi rakentaa pelin kaltainen mobiiliseikkailu. Sillä pystyi suhteellisen lyhyen perehtymisen jälkeen ohjelmoimaan suunnitellun seikkailun. Epävarmuutta projektin aikana tuotti ipadien toimivuus. Seikkailun aikana muutamille ryhmille tulikin ongelmia laitteiden kanssa. Näihin ongelmiin oli varauduttu erillisillä kirjekuorilla, joissa oli oikeat kartat ja näin ryhmät pystyivät suorittamaan seikkailun myös ilman ipadia. Kaikkien ryhmien osalta ongelmia tuotti videointitehtävät. 3G verkossa niiden lataaminen Arigamesin palvelimelle kesti Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 29 (74)

30 niin kauan, että videoiden lataaminen jouduttiin keskeyttämään. Tämä on syytä huomioida jatkossa uusia pelejä suunniteltaessa. Kehitysideat jatkoa varten Savonlinnan normaalikoulussa on vuosien ajan tehty vahvaa yhteistyötä museoviranomaisten kanssa (Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo). Vuosien varrella on toteutettu useita paikallishistorian projekteja mm. Linnankatu-projekti, Savonlinnan maakuntamuseon museolaivat ja Olavinlinna.net, Savonlinna ennen ja nyt. Näistä projekteista saatujen hyvien kokemusten perusteella on ajankohtaista jatkaa Savonlinnan paikallishistorian taltioimista ja esittelyä oppilaille ja kaupunkilaisille. Arisgames soveltuu erinomaisesti pelinomaisen kaupunkiseikkailun toteuttamiseen, jossa tutkitaan Savonlinnan historiaa ja kaupunkimaiseman muutosta. Pelaajia varten luodaan pisteeltä pisteelle etenevä reitti, jonka varrella tutustutaan muuttuvaan kaupunkimaisemaan. Tätä muutosta voidaan seurata pelin aikana mobiililaitteisiin ilmestyvien vanhojen valokuvien, karttojen ja erilaisten tietojen pohjalta. Pelissä pääsee etenemään kun saa ratkaistua pisteellä eteen tulevan ongelman tai tehtävän. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 30 (74)

31 Yhteystiedot Itä-Suomen yliopisto Savonlinnan normaalikoulu Kimmo Nyyssönen Puh Eero Kovanen Puh Lisää hankkeesta 6 a luokan blogissa: iphonen ja ipadin ilmaisohjelmat opetuksen tukena Osahankkeen kuvaus Hankkeessa testattiin Mac App Storen ilmaisohjelmia ipadilla ja iphonella. Tavoitteena oli löytää eri oppiaineisiin soveltuvia ja helposti käytettäviä ilmaisohjelmia. Lisäksi tavoitteena oli kokeilla smartboardin, iphonen ja ipadin yhteistoimintoja oppimisen tukena eri oppiaineissa. Painopiste hankkeessa oli ipadin käytetävyydessä. Hankkeen toiminta kohdistui yksittäisiin opetussuunnitelman aihesisältöihin, joiden pohjalta tehtiin Mac App Storesta ilmaissovellushakuja. Ohjelmalista ei ole missään tapauksessa kaiken kattava vaan perustuu suurelta osin suomalaiseen koulujärjestelmään soveltuviin tuotteisiin. Mukana on myös muutamia hyötyohjelmia, joita voi soveltaa opetuksessa usealla hyödyllisellä tavalla. Löydetyt ohjelmat ladattiin ipadille testausta varten. Hankkeen aikana Mac Apple Storen ilmaissovellusten saatavuus muuttui radikaalisesti eli tuotteita oli mahdollista ladata melkeinpä rajattomasti, mutta teimme selkeän päätöksen vain keskittyä raportoituihin ohjelmiin. Suosittelemme aihealueesta kiinnostuneille tutustumaan internetin tarjoamiin tuotetestaussivustoihin tai blogeihin. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 31 (74)

32 Suositeltavia sovelluksia opetuskäyttöön oppiaineittain vuosiluokille 5-6 (suurin osa sovelluksista on hyödynnettävissä koko perusopetuksessa) HUOM! Osa sovelluksista tai uudemmista versioista on voinut muuttua maksullisiksi. Lähes kaikki sovellukset löytyvät osoitteesta tai iphonen ja ipadin Apps Storen etsi-toiminnon avulla. Musiikki iphone free lite full 0,79 Ocarina on perinteinen puupuhallinsoitin iphonelle, jota soitetaan puhaltamalla mikrofoniin ja painamalla näytöllä olevia huilureikiä. Se on yksi maailman vanhimmista soittimista. Soittamaan oppiminen on helppoa ja hauskaa. iphone ipad free Shamaz tunnistaa lähes kaikki musiikkikappaleet. Käynnistä ohjelama ja kuuntelee 10 sekuntia. itunesin ilmainen musiikki iphone ipad ipad free Laaja valikoima ilmaista musiikkia edustaen kaikkia tyylisuuntia Mugician on helpo ohjelma oman musiikin tekemiseen. Kuvataide iphone ipad free Super 8 on vintagekamerasovellus, jolla voi ottaa sekä video että digikuvia. Ohjelma sisältä useita suodattamia ja efektejä iphone ipad free Photosynth Ota upeita 3D-panoraamoja. Piirto-ohjelmat iphone ipad iphone ipad free Useita ilmaisia ohjelmia. Ongelmana ovat kehnot käyttöliittymät tai ilmaissovelluksen rajoitetut käyttötoiminnot. Amazing Coloring Studio Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 32 (74)

33 Englanti ipad Reading Fun. Hauska, pelinomainen tapa opiskella englantia. Hakusanalla FREE ESL ipad Apps löytyy runsaasti ilmaisia ohjelmia ipadille. Fysiikka iphone ipad free Thermo toimii lämpömittarina iphonessa. Lukemat tallentuvat joten voit vertailla edellisen päivän lämpötiloja. iphone ipad free Decibels toimii desibelimittarina. iphone free Punch-O-Meter havainnollistaa kiihtyvyyttä lyöntivoiman mittaamisella. Kemia iphone ipad free Molecules on näppärä kolmiulotteinen molekyylejä havainnollistava ohjelma. Tässä kosketusnäytön vahvat puolet tulevat hienosti esiin. Voit muokata ja tarkastella molekyylejä näppärästi. ipad free Alkuaineiden jaksollisuuden ja ominaisuudet voi opiskella Periodic Table-sovelluksella. Biologia Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 33 (74)

34 ipad Ihmisen biologiaan liittyviä sovelluksia on saatavilla runsaasti kuten ATLAS: Human Body A-Z Ohjelmaperheeseen kuuluu useita eri sovelluksia ihmisen biologiaan liittyen. LITE-versioiden päivitys on maksullista. ipad 3D Cell Simulation. Solusimulaattori on havainnollistava sovellus. Voit jopa tehdä oman solun. Maantieto iphone ipad free GoogleEarth iphone ipad free Night Sky Lite tähtitaivas reaaliajassa Matematiikka iphone ipad free ihandylevel kaltevuusmittari geometrian opetukseen. iphone ipad free ihandycarpenter luotilanka geometrian opetuksen. Äidinkieli Kts. hyötyohlemat Uskonto Terveystieto ipad Raamattu itunes.apple.com/fi/app/pyharaamattufinnish.../id ?mt=8 ipad Tutki potilasta, ole tohtorina. itunes.apple.com Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 34 (74)

35 Liikunta iphone ipad Sport Tracker on helppokäyttöinen reitintunnistusohjelma. Se mittaa kuljetun matkan, ajan ja keskinopeuden. Voit tarkistaa kartalta matkareitin. Toimii hienosti iphonessa. Hyötyohjelmat iphone ipad italk on äänen nauhoittamiseen tarkoitettu ohjelma, voi myös siirtää äänitiedostot tietokoneelle wlanissa. ipad Tee hienoja esityksiä Keynote lla. ipad free AirDisplay - ipad kakkosnäyttönä iphone ipad free Hound toimii päinvastoin kuin Shamax eli sano artistin nimi, yhteye tai kappaleen nimi. Ohjelma tuo runsaasti tietoa ja kuvia esittäjästä tai kappaleesta. iphone ipad free Safari on internet selain. iphone ipad free Opera Mini 6 selain on suunniteltu hitaille yhteyksille. Voit synkronoida kirjanmerkit tietokoneesta muilta selaimilta. iphone ipad free Skype on nettipuhelin ja kommunikointiväline. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 35 (74)

36 iphone ipad free YouTube iphone ipad free Facetime on hyvä videokonferenssiohjelma Apple-ekosysteemin sisällä. iphone ipad free Laskin on käyttökelpoinen sovellus useassa eri yhteydessä. iphone ipad free Lehtikioskiin voit kerätä mielenkiintoista lukemista. iphone ipad free Wikipedia on kaikille tuttu tietolähde. iphone ipad free Adobe Reader on pdf-tiedostejen luku- ja käsittelyohjelmisto. Hauskaa Frisbee Forever pelissä ohjataan fresbee ohi esteiden. Tavoitteena on kerätä tähtiä. Yksinkertainen, ihastuttava ja viihdyttävä peli. Tiny Towerissa olet vastuussa asuin- tai liikekorttelista. Pelin idea on samanlainen kuin SimCityssa ja Farmvillessa. Osahankkeen lähtökohdat Kajaanin normaalikoululla on ollut hyvät mahdollisuudet testata ja kokeilla aina ajanmukaisimpia TVT-laitteistoja ja ohjelmistoja. Viime vuosina testaamisen painopiste on siirtynyt langattomuuteen ja smarboardin tarjoamiin mahdollisuuksiin opetuksen monipuolistajana. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 36 (74)

37 Taustalla on myös lehtoreiden pitkäjänteinen oman osaamisen ja tietotaidon kehitystyö sekä mielenkiinto aihealuetta kohtaan. Tällä kertaa kohderyhmänä ovat 5-6-luokan oppilaat ja luokissa harjoittelevat opiskelijat. Osahankkeen suunnitteluvaihe Kokeilun sisältö sai tarvittavan sysäyksen hyvistä kokemuksista Koulu 3.0 hankkeen myötä. Ratkaisevaa oli myös nyt saadut laiteresurssit eli ipadit (2 kpl). Toisaalta yhtenä suunnittelun ja kokeilun perusteena oli oletus, että täysin integroitu Appleekosysteemi on helppo ottaa käyttöön, käyttää ja ylläpitää. Apple valmista itse kaiken tarvitsemasi laitteiston, ohjelmat ja käyttöjärjestelmän. Kaikki Applen tuotteet on suunniteltu alusta alkaen toimimaan saumattomasti yhteen. Luokastamme löytyvät Macbook- kannettavat, ipad ja iphone (opettajilla). Osahankkeen oppimisen tavoitteet Oppilaille ei asetettu erillisiä tavoitteita vaan oppiminen oli sidoksissa aina käsiteltävän oppiaineen opetussuunnitelmaan. Laitteiden käyttämistä ei asetettu varsinaiseksi oppimistavoitteeksi vaan ne nähtiin pelkkinä työvälineinä, vaikka pienimuotoista oppilaille suunnattua käyttökoulutusta oli suunnitelmissa mukana. Osahankkeen aikataulu Osahankkeen toteutus tapahtui Varsinainen toiminta integroitui vahvasti päivittäisiin toimintoihin kuitenkin siten, että todelliset uusien asioiden testaamiset oli ennalta suunniteltu. Yhteensä osahankkeen toteutukseen käytettiin noin 40 oppituntia, jotka tapahtuivat omassa luokkahuoneessa tai koulun yleisissä opetustiloissa. Opetustilanteiden ulkopuolella ajankäyttö kohdistui pääasiassa Apple App Storen ilmaissovellusten etsimiseen ja testaamiseen. Aikaa siihen meni arvioilta noin 15 tuntia. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 37 (74)

38 Osahankkeen tekniset vaatimukset Käytössämme oli Oulun yliopiston PanOulu-langaton verkko, MacBook-kannettavat (16 kpl), ipad (2 kpl) ja iphone (2 kpl). Laitteiden osalta rajoitteita asetti niiden määrä. Lisäksi käytössämme oli SmartBoard t. Testasimme ilmaisohjelmien soveltuvuutta eri oppiaineiden opetukseen, mikä onnistui vallan mainiosti. Taustatukena toimi koulumme atk-suunnittelija Esa Huotari. Osahanke ja opetusharjoittelu/harjoittelijat Hanke kytkeytyi saumattomasti opetukseen oli opettajana sitten luokanlehtori tai opiskelija. Osahankkeen sovellettavuus muulle Osahanke on sovellettavissa kaikille luokka-asteille oppiaineista riippumatta. Mikä onnistui, mikä ei? Oppilaiden motivaatio käyttää Apple-ekosysteemin välineitä ja ohjelmistoja oli korkea. Yllättävää oli se, että ilman mitään käyttökokemusta omaavat lapset selviytyivät hienosti uuden käyttöjärjestelmän ja ohjelmalogiikan parissa. Toisaalta käyttöliittymien lukutaito on nuorilla edennyt jo niin pitkälle, että he selviytyvät itsenäisesti kompleksisista medialukutaitoa edellyttävistä tilanteista. Suurin ongelma muodostui smartboardin ja Apple-ekosysteemin rajapinnan rajoitteista. Kahden eri käyttöjärjestelmän myötä smartboard toimi vain näyttölaitteena ipadille ja iphonelle. Luottamus AppleTV:n varmaan toimintaan haihtui heti ensimmäisillä yrityksillä. Applen ja Microsoftin rajapinnat vaativat testaamista paremman luotettavuuden saavuttamiseksi. Oma ongelma muodostui Applen tunnuksen ID-salasanan osalta, koska kaikkien sovellusten järkevä lataaminen ja päivitys edellytti vain yhden tunnuksen käyttämistä. Vastaava ongelma oli myös itunes-ohjelman ja icloud-palvelun kanssa. Hanketta toteutettiin kahdessa luokassa ja aluksi suunnitellusta yhteisestä sovellusvalikoimasta täytyi luopua eli ohjelmistot eivät olleet identtiset. Toisaalta jatkuva yhteistyö ja ajatustenvaihto edesauttoi uusien sovellusten löytämisessä. Opettajan ajankäytössä yksittäisen oppilaan ohjaaminen ipadin käytössä vei osaltaan luokan resursseja. Onneksi oppilaat eivät kokonaisuudessaan tarvinneet paljoa ohjausta. ipadilla ei valitettavasti voi katsoa Flash-sisältöjä, joita on edelleen paljon ja varsinkin Yle Areenalla. iphone-versio on saatavana. Kehitysideat jatkoa varten Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 38 (74)

39 Jatkossa jokaisella oppilaalla pitäisi olla oma ipad käytössään. Tällöin opetus olisi kokonaisvaltaisempaa ja helpommin toteuttavissa. Kaikilla on yhteinen ID-tunnus itunes ja icloud palveluihin. Työpöydät ovat kaikilla identtiset. Koulun on hyvä varata pieni summa Apple App Store tuotteiden hankkimiseen. Tällöin ohjelmistovalikoima laajenee ja on laadukkaampaa kuin osa ilmaissovelluksista. Osa ohjelmista toimii vain ns. liteversiona ilman ostamista. Hinnat hyvien ohjelmistojen osalta vaihtelevat 0,5 20. Ylläpito vaatii opettajalta työaikaa, jonka korvaamisesta on hyvä ajoissa. Yhteystiedot Pentti Mankinen, pentti.mankinen(a)oulu.fi, Hanna-Leena Keränen, hanna-leena.keranen(a)oulu.fi Matematiikan ipad appsien arviointia Osahankkeen kuvaus Ipadille oli olemassa jo satoja matematiikkaohjelmia. Tätä raporttia kirjoittaessani niitä on jo tuhansia. Näistä opetukseen soveltuvista appseista on saatavissa lukuisia eri arvioita ja Top ten listoja ympäri maailmaa, useimmat englannin kielellä. Tarkoitus oli testata kyseisiä appseja kahdeksasluokkalaisten kanssa sekä saada oppilaita analysoimaan oppimistaan ja työskentelyään näiden appsien avulla. Osahankkeen lähtökohdat Itse olen kiinnostunut mobiilioppimisesta. 8D-luokka koostuu enimmäkseen matematiikasta kiinnostuneista, vilkkaista oppilaista, mutta joukossa on muutama, jotka tarvitsevat erityistä tukea asenteissaan ja oppimisessaan, koulu ei kiinnosta. Osahankkeen suunnitteluvaihe Lähtökohtana on huoli siitä, että oppilaiden mielenkiinto on kaikessa muussa kuin matematiikan ja polynomien laskukaavojen opiskelussa. Jos tunnit ovat iltapäivällä on lähes mahdotonta saada oppilaita innostumaan työnteosta, olipa mukanani vaikka mitkä matematiikkapelit ja vaikka yrittäisin kaikin mahdollisin tavoin motivoida heitä. Koska kilpailemme koko ajan lasten mielenkiinnosta ja ajast viihdemaailmna miljardiopanostusten kanssa, olisi pakko tehdä jotakin, jotta saataisiin lapsen mielenkiinto erilaisia teknisiä vempaimia kohtaan hyödynnettyä opiskelussa. Osahankkeen oppimisen tavoitteet Tarkoitus oli opetella samaa asiaa, mitä opiskeltiin paraikaa matematiikassa. Etsin oppilaille valmiiksi appsin, joka sopi tunnilla opetettavaan aiheeseen, joten tarkoitus oli oppia tunnilla opetettava asia ipadia apuna käyttäen. Lisäksi oppilaiden tuli arvioida appsia ja omaa oppimistaan matikkablogiin. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 39 (74)

40 Osahankkeen aikataulu Sopivan appsin etsimiseen meni yllättävän paljon aikaa. Koska appsit olivat yleensä englanninkielisiä, piti oppilaita ohjata niiden käyttöön yllättävän paljon. Kahdellakymmenellä oppitunnilla mukanani oli kaksi ipadia, ja kaksi oppilasta saivat opiskella kullakin oppitunnilla ipadilla. Senjälkeen he kirjoittivat arvionsa appsista. Kurssin loputtua keräsin heiltä tietoa vielä googledocsin form- ohjelmalla. Osahankkeen tekniset vaatimukset 2 kpl ipad2:ia. Olisi ollut parempi, jos olisimme voineet käyttää vaikka kymmentä ipadia ja opetella appseja yhdessä vaikka 20 min/oppitunti. Osahanke ja opetusharjoittelu/harjoittelijat Luokassa ei ollut opetusharjoittelua, paitsi joskus joku ausku oli kuuntelemassa tuntia. He olivat kiinnostuneita hankkeesta. Osahankkeen sovellettavuus muulle Sopii tosi hyvin kaikkiin oppiaineisiin motivoivana ja piristävänä työtapana. Kukin saa edetä omaan tahtiinsa. Mikä onnistui, mikä ei? Yllätyin, kuinka vaikeaa englannin kieli oli kahdeksasluokkalaisille. Itse olin tuskin huomannut, että appsit ovat vieraskielisiä. Kokeilimme jotakin tanskankielistäkin appsia, joka oli oppimisen kannalta tosi hyvä ja toimiva, mutta koko ajan olisi pitänyt olla suomentamassa. Tuntui, että nykyajan yläastelaiset eiväyt ole kovin diginatiiveja, saatoivat kysyä, että mitä toi cancel tai submit meinaa. Eli olisipa hyvä, jos joku alkaisi suomennella näitä appseja. Muuten ipadit välineinä olivat todella sangen motivoivia, ja heikoimminkin motivoituvat oppilaat työskentelivät sen ääressä koko tunnin, mitä en juurikaan näe muilla oppitunneilla tapahtuvan. Kehitysideat jatkoa varten Nyt ottaisin jo oppilaatkin avuksi appsien metsästykseen. Kokoaisin jonkun hyvän kyselyn ja taulukon, johon oppilaat arvioivat appseja. Nytr he kirjoittivat arvionsa blogiin, ja he ovat hyvin eri tasoisia kirjoittajia ja arvioitsijoita. Ottaisin tämän arvioinnin mukaan kurssin suoritusvaatimuksiin, nyt kaikkieivät blogitekstiään kirjoittaneet, vaikka kaikki antoivatkin paitsi työskentelyllään, myös suusanallisesti hyvää palautetta ipadin käytöstä opetuksesta. Viimeisellä tunnilla meillä oli jokaiselle parille oma ipad, ja silloin harjoiteltiin King of Mathia ja Math bingoa. Tein siitä tunnista kyselyn, ja täällä ovat tulokset: TW6edF9EU1N2blltVUU4dUtMejhZcHpsWXc#gid=0 Yhteystiedot Vuokko Kangas Vuokko.kangas@oulu.fi Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 40 (74)

41 **** ipadit kotitalousopetuksessa uusia välineitä vertaisoppimisen tueksi Osahankkeen kuvaus Osahankkeen tavoitteena oli toteuttaa sosiokonstruktivista oppimiskäsitystä ja edistää oppilaskeskeisyyttä siten, että oppilaat ottaisivat enemmän vastuuta omasta oppimisestaan ja samalla tapahtuisi vertaisoppimista luokkatovereiden kesken. Vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen koulussa edistää tutkitusti nuorten aktiivisuutta edelleen yhteiskunnassa (esim. Räihä 2006). Osahankkeen lähtökohdat Kyseessä oli kaksi kotitalouden 9.-luokan valinnaisryhmää ja kaksi opettajaa, jotka toimivat osittain itsenäisesti ja osittain yhdessä. Oppilaiden tietoteknisistä taidoista ei ollut ennakkotietoja ja ne vaihtelivatkin suuresti. Opettajilla oli perustaidot tietotekniikan käytöstä ja intoa oppia uutta. Osahankkeen suunnitteluvaihe Hankkeen toteuttamiseen valikoitui kaksi ryhmää, jotka ovat itseohjautuvia ja yhteistyökykyisiä. Lisäksi käytännön järjestelyt, kuten oppitunnin paikka lukujärjestyksessä vaikuttivat valintaan. Osahankkeen oppimisen tavoitteet Keskeisinä tavoitteina oli löytää mielekkäitä välineitä arkipäiväisen, yhteisöllisen median hyödyntämiseen kotitaloustunneilla, vahvistaa tietoteknisiä taitoja ja ohjata kriittiseen kuluttamiseen mediakasvatuksen osalta. Oppilaille asetettiin tavoitteeksi opetella uusi toimintatapa ja tutustua uuteen laitteeseen, sekä sen ohjelmiin. Opetussuunnitelman yleisessä osassa mainitaan, että Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja,yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Osahankkeen aikataulu Projektiin kului oppitunteja 7 kpl. Opettajat suunnittelivat projektia 4 tuntia ja valmistelivat kutakin oppituntia puolisen tuntia. Projekti toteutettiin kotitalouden luokissa käyttäen hyväksi koulun kannettavia tietokoneita. Osahankkeen tekniset vaatimukset Hankkeen kohteena oli käyttää ipadeja. Niitä oli käytössä yksi kumpaakin ryhmää kohden. Koulun läppärit olivat apuna tiedonhaussa. Ilmaisohjelmilla ei pärjätty, laitteisiin ladattiin maksulliset pages- ja keynoteohjelmat. Pyrimme ratkomaan pulmia itsenäisesti, mutta ilman ipadyhteyshenkilön sekä vahtimestarin apua ja neuvoja työ olisi ollut hankalaa. Osahanke ja opetusharjoittelu/harjoittelijat Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 41 (74)

42 Hanke ei yhdistynyt tällä kertaa opetusharjoitteluun aikataulullisista syistä. Mitään esteitä sen toteuttamiseen harjoitteluaikana ei liene olemassa. Osahankkeen sovellettavuus muualle Työtapa oli oppilaita osallistava ja sopii mihin tahansa oppiaineeseen. Työtapaa voisi kokeilla esim. ylä- ja alakoulun yhteistyöhön, kun haastatellaan ja tutustutaan toisten työskentelyyn. Mikä onnistui, mikä ei? Tavoitteena oli käyttää yhteisöllisenä mediakanavana Yammeria, mutta sen käyttö kaatui siihen, että oppilaat eivät tienneet helsinki.fi-sähköpostiosoitteiden salasanoja. Koska facebook oli kaikille tuttu, perustimme ryhmän sinne. Ryhmän sisällä jaoimme kuvia ja ajatuksia työskentelystä. Työtapa vahvistaa oppilaan omaa vastuunottoa oppimisestaan, sekä edistää vertaisoppimista. Ensimmäisellä kerralla uuden työtavan käyttöönottaminen on työlästä ja edellyttää ylimääräisiä ponnisteluja. Yksi ipad kuuttatoista oppilasta kohden ei riittänyt. Opettaja antoi oman kotilaitteensa oppilaiden käyttöön. Kehitysideat jatkoa varten Aion kokeilla osahanketta toisen ryhmän kanssa. Lisäksi suunnitelmissa on hyödyntää ipad- osaamista kevätlukukauden aikana muissa hankkeissa. Yhteystiedot Terhi Hinkkanen, **** Lukion hankkeet Verkkoympäristö lukiomatematiikan tukena Osahankkeen kuvaus Osahankkeessa kokeiltiin Edu2.0-verkko-opetusympäristöä lukion lyhyen matematiikan opiskelun tukena. Oppituntien esimerkit ja kotitehtävien ratkaisut vietiin opiskelijoita varten verkkoon luodulle kurssialueelle. Verkkoon siirretyt esimerkit olivat ensisijaisesti tunneilla käsiteltyjä PowerPoint-esityksiä, joita oli täydennetty opiskelijoiden vastauksilla kosketustaulun avulla. Kotitehtävien ratkaisut lisättiin verkkoalueelle LiveScribe-ohjelmiston ja Smartpen-kynän Pencastmuodossa eli sanelun sisältävänä pdf-tiedostona. Lisäksi kurssialueelle rakennettiin kurssin alkuosasta, todennäköisyyslaskennasta, sähköinen ajatuskartta Mind42-palvelulla. Verkkoympäristössä oli käytössä keskustelualue opiskelijoiden välistä keskustelua ja opettajalle suunnattuja kysymyksiä varten. Osahanke rajoittuu yhteen lukiokurssiin, mutta verkkoympäristön käyttöä jatketaan opiskelijaryhmän kanssa kaikilla tuleville kursseilla ja lukulomalla ylioppilaskirjoituksiin saakka. Osahankkeen lähtökohdat Kokeilu järjestettiin Helsingin normaalilyseon lukion toisen vuosikurssin lyhyen matematiikan opiskelijoille kurssin MAB5 - Tilastot ja todennäköisyys aikana. Opetusryhmä koostui 20 opiskelijasta sekä yhdestä kurssisuoritusta täydentävästä 3. vuosikurssin opiskelijasta. Olin Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 42 (74)

43 opettanut opetusryhmää aiempien lyhyen matematiikan kurssien ajan, joten tunsin lähes kaikki opiskelijat jo usean kurssin ajalta. Osahankkeen suunnitteluvaihe Osahankkeen lähtökohtana oli opiskelijoiden opiskelun tukeminen jäljellä olevien matematiikan kurssien aikana ja samalla ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa. Osahankkeisiin toteutettiin 2. vuosikurssin keväällä, jolloin monet opiskelijoista osallistuivat ensimmäisiin ylioppilaskokeisiinsa ja olivat tavallista useammalta tunnilta poissa. Suunnitteluvaiheessa esille nousseita tarpeita olivat (1) tunnilla käsitellyistä asioista ja annetuista kotitehtävistä tiedottaminen, (2) tuntiesimerkkien ja opetusmateriaalin jakaminen, (3) tarkastettujen kotitehtävien ratkaisujen ja olennaisten huomioiden jakaminen sekä (4) opiskelijoiden mahdollisuus kysellä ja keskustella ongelmakohdista. Toteutusratkaisuksi valittiin koulun oma ja ulkopuolisilta suljettu verkko-opetusympäristö, jotta opiskelijoilla olisi materiaaleihin helppo pääsy, mutta samalla ongelmakohdista keskustelu pysyisi lähinnä ryhmän välisenä. Osahankkeen oppimisen tavoitteet Verkkomateriaalin ensisijainen tavoite oli toimia lukiolaisilla opiskelun tukimateriaalina. Lisätavoitteena oli tarjota kattava kuva kurssin sisällöistä ja edelleen tulevien kurssien yhteydessä tuoda esille kurssien välisiä yhteyksiä. Kokeilun raportointi rajoittuu kuitenkin yhteen kurssiin (MAB5), eikä jälkimmäisin tavoite pääse vielä sen yhteydessä toteutumaan. Lisätavoitteena oli myös opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan osaamisen vahvistaminen tuomalla esille erilaisia verkko-opiskelun mahdollisuuksia. Osahankkeen aikataulu Osahanke toteutettiin , viisijaksoisen lukuvuoden 4. jaksossa. Verkkomateriaalia luotiin kurssin tuntien mukaan, tyypillisesti tunnin materiaali oli verkkoalueella vuorokauden sisällä kyseisestä oppitunnista. Aikaa verkkomateriaalin luomiseen ja verkkoon siirtämiseen sekä verkkomateriaalin päivittämiseen kului karkeasti minuuttia tuntia kohden enemmän kuin tavalliseen tunnin valmisteluun ja viimeistelyyn. Kurssin alussa verkkoalue ja sen perusominaisuudet esiteltiin opiskelijoille ja kurssin aikana opiskelijoita muistutettiin verkosta löytyvistä materiaaleista. Yhteistä aikaa oppitunneilta verkkoalueen käyttöön ei varattu esittelyä enempää. Verkkoalueen käyttöä jatketaan saman ryhmän ja opettajan kaikilla tulevilla matematiikan kursseilla, joita ovat MAB6 keväällä 2012 ja MAB7-MAB9 syksyllä Erityisesti materiaali on opiskelijoiden käytössä heidän valmistautuessaan kevään 2013 lyhyen matematiikan ylioppilaskirjoituksiin. Osahankkeen tekniset vaatimukset Osahanke perustui koulun verkkoympäristön monipuoliseen hyödyntämiseen. Käytössä ollut verkko-opetusympäristö oli kouluille maksuton Edu2.0, mutta vastaavat, osahankkeessa tarvittavat toiminnot löytyvät toki myös muista julkaisujärjestelmistä ja verkko-opetusympäristöistä. Keskeiset verkkoympäristön hyödynnettävät toiminnot olivat tekstin, kuvien, linkkien ja liitetiedostojen julkaiseminen verkossa sekä keskustelualueen käyttö. Nykyisten verkkoopetusympäristöjen ollessa hyvinkin intuitiivisia, mitään erityisiä teknisiä taitoja tai ulkopuolista tukea ei osahankkeessa tarvittu. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 43 (74)

44 Verkko-opetusympäristöjen lisäksi osahankkeessa käytettiin verkkopohjaista ajatuskarttapalvelua (Mind42), johon johti suora linkki kurssialueelta. Esimerkkien ja kotitehtäviin liittyvän materiaalin tuottamiseen käytettiin LiveScribe-älykynää ja -ohjelmistoa, kännykkäkameraa sekä Prometheankosketustaulun & PowerPoint-esitysten yhdistelmää. Osahankkeen yhteydessä käytin itse ensimmäistä kertaa LiveScribe-kynää, Mind42-palvelua ja kosketustaulua. Tekniseksi tueksi riittivät ohjelmistojen ja palvelujen omat pikaohjeet ja opasvideot, joskin kosketustaulun suhteen käyttöönottokoulutus tai opastettu apu olisi helpottanut laitteen käytön aloittamista merkittävästi. Osahanke ja opetusharjoittelu/harjoittelijat Opetusharjoittelijat eivät osallistuneet osahankkeen toteuttamiseen tai materiaalin tuottamiseen, mutta heillä oli osahankkeen aikana mahdollisuus tutustua verkko-opetusympäristön materiaaleihin. Tulevissa kursseissa tarjotaan vahvemmin harjoittelijoille mahdollisuutta myös verkkomateriaalin tuottamiseen. Osahankkeen sovellettavuus muualle Osahankkeen olennaisin väline on verkko-opetusympäristö, joita on tarjolla kattavasti eri järjestelmille ja laitteille ja joita saa käyttöön myös maksuttomina. Materiaalin tuottaminen verkkoympäristöön voidaan toteuttaa monella tavalla, esimerkiksi älykynän nyt käytetyistä apuvälineistä harvinaisimpana voi hyvin korvata muilla verkkomateriaalin tuottamistavoilla, jolloin osahankkeen kaltainen toteutus on helposti sovellettavissa muihin olosuhteisiin. Osahanketta voi mielestäni soveltaa sellaisenaan mihin tahansa lukion matematiikan kurssiin ja kumpaan tahansa oppimäärään. Samankaltainen ratkaisu on sovellettavissa myös muihin oppiaineisiin sopivilla ainekohtaisilla muokkauksilla, eli pohtimalla kyseiseen oppiaineeseen sopivimmat verkkomateriaalin muodot. Osahankkeen toteutustapaa voisi soveltaa eri-ikäisille oppijoille, vanhemmille opiskelijoille uskoakseni sellaisenaan ja toisaalta myös peruskoulun yläluokkien oppilaille, varsinkin jos tunneilta varataan enemmän aikaa verkkoympäristön käyttämiseen ja siihen tutustumiseen. Osahankkeen toteutusmuoto edellytti opiskelijoilta melko suurta omatoimisuutta, ja nuorimmilla oppilailla tätä olisi todennäköisesti hyvä korvata yhteisellä työskentelyllä ja opettajan ohjeistuksella. Mikä onnistui, mikä ei? Verkko-opetusympäristön käyttöönotto lukiokurssin tueksi onnistui vaivatta. Opiskelu- ja tukimateriaalin jakaminen helpottui ja verkkoalustaa käyttäneet opiskelijat saivat helposti tiedot tunnit aiheista, esimerkeistä ja kotitehtävistä. Koska monet opiskelijoista osallistuivat yhteen tai useampaan ylioppilaskokeeseen kurssin aikana, materiaalin löytyminen verkosta tuki heidän matematiikan opiskeluaan ja vähensi samalla opettajan osalta erillisen tiedottamisen määrää. Ajatuskarttapalvelu tarjosi sujuvan lisän kurssin osa-alueiden välisten yhteyksien visuaaliseen hahmotteluun. Positiivisena yllätyksenä opettajana huomasin kokeilun aikana uusiakin mahdollisuuksia verkkomateriaalin tuottamiseen. Verkkoympäristöön sai vietyä helposti opetuksessa käytetyt PowerPoint-tiedostot ja niihin kosketustaululla opetuskeskustelun aikana tehdyt merkinnät (opiskelijoiden vastaukset, opettajan huomiot ja täsmennykset sekä tunnilla tarvitut ylimääräiset havainnollistamiskuviot). Toisaalta osa esimerkeistä oli mielekkäämpää käsitellä joko dokumenttikameralla ruutupaperilla tai liitutaululla, mutta näistäkin tilanteista digitaalisen tallenteet tai kopion saaminen onnistui ongelmitta. Kopiokoneen kuvanlukuominaisuus sähköpostiin auttoi Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 44 (74)

45 siirtämään paperilla olleet merkinnät digitaaliseen muotoon ja vastaavasti kännykkäkameran tarkkuus riitti hyvin liitutaulumerkintöjen muuttamiseksi digitaalisesti kuvaksi ja sen jälkeen verkkoympäristöön. Opiskelijoilta kerätyn kirjallisen palautteen mukaan heistä suurehko osa piti ajatusta verkkoalueesta opiskelun tukena hyvänä asiana, varsinkin koekertauksen kannalta. He myös kokivat ratkaisun hyväksi ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa. Toisaalta osa totesi suoraan, ettei käyttänyt verkkomateriaalia ollenkaan tai juuri ollenkaan, muttei kyllä kokenut sitä mitenkään negatiiviseksi mahdollisuudeksi. LiveScribe-kynä toimi matematiikan digitaalisen opiskelumateriaalin tuottamisessa erinomaisesti. Muistiinpanojen tekeminen onnistui kuten kuulakärkikynällä ja ruutupaperilla, mutta samalla kynä nauhoitti puheen ja synkronoi sen kirjoituksen kanssa. Ohjelmisto tuotti kirjoituksesta ja puheesta yhden pdf-tiedoston, jonka toistamiseen riitti tavallinen pdf-lukuohjelmisto. Etu matematiikan opetukseen tässä ratkaisussa oli se, että kirjoitetut merkinnät vastaavat tavallisia, esimerkiksi opiskelijalta vaadittuja, vastausmerkintöjä ja ovat helposti lähestyttävissä, mutta samalla merkintöihin saadaan yhdistettyä puheella olennaisia huomioita, korotuksia, perusteluja ja varoituksia, joita ei yleensä kirjoiteta ratkaisuihin näkyviin. Selkein kehityskohde osahankkeessa oli verkkoalueen markkinointi ja opiskelijoiden tutustuttaminen alueen käyttöön. Yliarvioin kurssin alussa opiskelijoiden halukkuuden tutustua omatoimisesti verkkomateriaaliin. Kurssin aikana osoittautui, että kynnys aloittaa verkkomateriaalin hyödyntäminen ja verkkopohjaisen keskustelualueen käyttö oli liian suuri, jolloin osa opiskelijoista rohkeni tarttua työn mahdollisuuteen vasta aivan kurssin lopussa. Tässä vaiheessa muutama opiskelija kysyikin keskustelualueen kautta apua koekertauksessa esille tulleisiin ongelmiin. Vastaamisen suhteen keskustelualue antoi lisäetua siinä, että se ilmoitti uusista kysymyksistä opettajalle suoraan sähköpostiin ja opettajan tai opiskelijoiden kirjoittamat vastaukset olivat välittömästi myös muiden opiskelijoiden tarkasteltavissa. Kehitysideat jatkoa varten Tulevilla kursseilla aion viedä opetusryhmän kurssin alussa tutustumaan verkko-opetusympäristöön niin, että kaikki opiskelijat saavat omakohtaisen kokemuksen verkkoalueella vierailusta ja ympäristön perusominaisuuksista, kun osahankkeen yhteydessä verkkoympäristön ominaisuudet ainoastaan esiteltiin kurssin alussa videotykin kautta. Myös lisärohkaisu keskustelualueen käyttöön olisi hyödyksi, jotta opiskelijat käyttäisivät verkkokeskustelua luontevana tukena opiskelulleen ja ongelmakohtien pohtimiselle. Kokeilun yhteydessä verkosta löytyvien muiden valmiiden materiaalien ja varsinkin videoiden hyödyntäminen linkkien kautta jäi vähäiseksi, vaikka niitä voisi hyvin hyödyntää tukimateriaalina. Yhteystiedot Jani Kiviharju, Kuvia verkkoalueesta Edu2.0-verkko-opetusympäristö Keskustelualue Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 45 (74)

46 Mind42-ajatuskarttapalvelu Pencast-tiedosto Kyvyt.fi eportfoliotyökalu Viikin normaalikoulun lukiossa 1. Osahankkeen kuvaus Viikin normaalikouluun on otettu syksyllä 2011 käyttöön Kyvyt.fi niminen eportfolio-ohjelma. Se on lukioille, ammatillisille oppilaitoksille ja korkea-asteen oppilaitoksille tarkoitettu eportfoliopalvelu. Ohjelma mahdollistaa eportfolion rakentamisen ja kehittämisen verkossa lukuisten työkalujen avulla. Ohjelman avulla voi esimerkiksi luoda ja ylläpitää omaa ansioluetteloaan, dokumentoida ja reflektoida omaa osaamistaan sekä pitää oppimispäiväkirjaa ja blogeja. Kyvyt.fi ohjelman avulla voi myös verkostoitua ja julkaista materiaalia valitulle joukolle tai laajalle yleisölle. (Kyvyt.fi; esite, Viikin normaalikoulussa tavoitteena on, että lukiolaiset käyttävät ohjelmaa läpi lukion ja keräävät lukioaikaista osaamistaan yhteen paikkaan. 2. Osahankkeen lähtökohdat Työskentelyä on ohjannut holistinen ohjausteoria. Keskeistä on, että koko koulu on mukana ohjaustyössä. Portfolio on erityisesti oppimisen ja ammatinvalinnan ohjauksen työkalu. Kun opiskelija oppii valikoimaan parhaat työnsä ja tarkastelemaan niitä kriittisesti, ohjaa portfolio oppimisessa ja opiskelussa. Portfoliotyöskentely toimii urasuunnittelun ohjauksen välineenä. Osahanke lähti alun perin syntymään tarpeesta kehittää opiskelijoiden itsetuntemustaitoja ja työnhankintataitoja. Koulussamme vuonna toimineella Comenius -ryhmällä heräsi Saksan vierailullaan idea portfoliosta, jonka oppilaat/opiskelijat tekevät itsetuntemuksensa tueksi ja jonka kautta opettajat pääsevät tutustumaan oppilaidensa vahvuuksiin ja lahjakkuuksiin aiempaa paremmin. Erilaisten vaiheiden kautta osahanke jalostui ideaksi ottaa eportfolio-työkalu lukiolaisille käyttöön. Toiveena oli, että lukiolaiset keräävät koko lukioajan kouluun ja muuhun elämään liittyviä materiaaleja internetiin ja muodostavat niistä eri tarkoituksia varten portfolioita. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 46 (74)

47 Samalla he oppivat arvioimaan ja näkemään omia vahvuuksiaan ja saavat lukion loputtua itselleen valmiin portfolion, jota voi hyödyntää työpaikan ja opiskelupaikan hankinnassa. 3. Osahankkeen suunnitteluvaihe Hankkeen suunnittelu Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa alkoi keväällä Syksyllä 2012 valittiin ohjelmaksi suomalainen Kyvyt.fi. Ohjelma on monipuolinen. Lisäksi ohjelma on uusi ja mukana oleminen sen alkuvaiheista lähtien mahdollistaa palautteen annon ja ohjelman kehittämistyöhön osallistumisen. Päätimme, että hankkeesta koulussa vastaavat kemian opettaja Ari Myllyviita sekä opinto-ohjaajat Elina Salmi ja Sanna Pöysä. Kolme vastuuopettajaa koulutettiin ohjelman käyttöön. Seuraavaksi kutsuimme koulustamme aineryhmien edustajat paikalle. Tarkoituksena oli esitellä ohjelmaa ja kysyä opettajien mielipiteitä ohjelma hyödyntämisestä. Palaveriin saapui edustus kuvataiteista (Annika Meder-Liikanen) sekä äidinkielestä (Hilkka Lamberg). Opinto-ohjaajat suunnittelivat ohjelman hyödyntämistä ja kokeilivat sen käyttömahdollisuuksia. 4. Osahankkeen oppimisen tavoitteet Osahankkeella on useampia opiskelijoiden oppimiseen liittyviä tavoitteita. Ensinnäkin tavoitteemme on perehdyttää opiskelijat kokoamaan ja tekemään verkossa olevaa eportfoliota, joka työvälineenä tullee lisääntymään tulevaisuudessa erityisesti korkea-asteen opinnoissa. Toinen tavoitteemme liittyy opiskelijoiden itsetuntemuksen lisäämiseen: koko lukioajan koottava portfolio lisää opiskelijoiden ymmärrystä omista vahvuuksista niin opintojen kuin muun elämän suhteen. Kaikkien oppiaineiden ja taitojen osaamista ei mitata ylioppilaskokeella, joten eportfolio tarjoaa mahdollisuuden dokumentoida ja tuoda itselle näkyväksi muilla elämänalueilla olevia vahvuuksia, kokemuksia ja taitoja. Samalla opiskelijat harjoittelevat itsereflektiotaitojaan. Kolmantena tavoitteena osahankkeella on lukiolaisten työnhakutaitojen kehittäminen. Kyvyt.fiohjelmassa opiskelijat pääsevät tekemään työhakemuksia ja ansioluetteloja eri kielillä tai he voivat rakentaa itsestään kertovan työnhakusivuston, jonka osoitteen voi linkittää esimerkiksi paperiseen työhakemukseen. Tavoitteena työnhaun suhteen onkin kehittää lukiolaisten valmiuksia siirtyä lukion jälkeiseen elämään. Vastuuopettajan näkökulmasta oppimisen tavoitteita on myös ollut useita. Halusimme tutustua verkossa olevan ohjauksellisen työkalun käyttöön. Toinen tavoitteemme on oppia hyödyntämään Kyvyt.fi ohjelmaa laajemminkin ohjauksen käyttöön: tiedotuskanavaksi, keskustelutilaksi ja opiskelijoiden yhteydenpitokanavaksi. Koska osahanke oli ensimmäisiä hankkeitamme, tavoitteena oli myös oppia tulevaisuutta varten hankkeen vetämiseen tarvittavia taitoja. 5. Osahankkeen aikataulu Kolmannessa jaksossa lukiolaisille esiteltiin ohjelma ja annettiin ohjeistus sen käyttöönottoon. Ensi vaiheessa opiskelijoiden tehtävänä oli tehdä itselleen profiilisivu sekä ansioluettelo. Miltei kaikki opiskelijat tekivät annetun ohjeen mukaisesti. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 47 (74)

48 Neljännessä jaksossa ohjelma esiteltiin opettajankokouksessa ja rohkaistiin opettajia lähtemään kokeilemaan omissa aineissaan Kyvyt.fi-ohjelmaa. Moni opettaja koki ohjelman hyödylliseksi apuvälineeksi. Viidennen jakson alussa 1. vuoden opiskelijat koottiin yhteiseen tuokioon, jossa näytettiin, mitä ohjelmaan on jo tehty ja miten opiskelijat voisivat lähteä rakentamaan sivustoaan tästä eteenpäin. Tilaisuudessa näytettiin yhden opiskelijan esimerkkisivu ja opinto-ohjaajan tekemä useamman sivun mallisivusto kansainvälisyydestä. Opotunneilla Kyvyt.fi-ohjelman esittelyyn on käytetty aikaa n kaksi tuntia. Suunnitteluun aikaa on mennyt huomattavasti enemmän. Aikaa on mennyt myös opiskelijoiden tuotosten tarkasteluun sekä omien sivujen ja sivustojen rakentamiseen. Opiskelijat ovat osanneet käyttää ohjelmaa erittäin hyvin ja omatoimisesti yhteisen koulutustilaisuuden jälkeen eli heidän ohjaamiseen ei ole mennyt juurikaan aikaa. 6. Osahankkeen tekniset vaatimukset Ohjelma toimii internetissä ja siihen tarvitaan tunnukset. Ohjelma vaatii riittävän hyvin varustellun Atk-luokan tai siirrettävän tietokonevaunun. Tarkoituksena on, että Kyvyt.fi ohjelmaa tehdään myös vapaa-ajalla. 7. Osahanke ja opiskelijaharjoittelija Opinto-ohjaajaopiskelija Minna Salminen tekee virtuaaliseen ohjaukseen liittyvää opinnäytetyötään Kyvyt.fi ohjelmasta. Hän on ollut kaiken aikaa ajan tasalla siitä, mitä ohjelman puitteissa tapahtuu. Hän oli myös mukana opiskelijoiden koulutustilaisuudessa. Minna Salminen tarkastelee omassa työssään sitä, millä eri tavoin ohjelmaa voisi lukioaikana käyttää. Toinen näkökulma on, miten sitä voisi käyttää opinto-ohjauksen työkaluna (sekä tiedonjako että prosessointityökaluna). Esittelimme aineenopettajaopiskelijoille ohjelman Koulu työyhteisönä seminaarissa huhtikuussa Osahankkeen sovellettavuus Ohjelma toimii hyvin toisella asteella ja korkea-asteella. Viikin normaalikoulussa aiotaan hyödyntää Kyvyt.fi-ohjelmaa kaikkien lukiolaisten kanssa jatkossa. Ohjelma vaatii itsenäistä ja vastuullista otetta tietoturva-asioissa sekä yleisesti eportfolion rakentamisessa ja jakamisessa. Tämän vuoksi kannattaa tarkkaan harkita sen soveltamista peruskoulussa. Toivomme, että lukiolaiset sisäistävät ohjelman niin hyvin lukioaikana, että he pystyvät hyödyntämään ohjelmaa myöhemminkin. Ohjelma ja tunnukset ovat heidän käytettävissään myös lukioajan jälkeen esimerkiksi koulutus- ja työnhaussa. 9. (ja 10) Mikä onnistui, mikä ei? /Kehitysideat jatkoa varten Kyvyt.fi ohjelma vaikutti aluksi monimutkaiselta ohjelmalta. Siihen on kuitenkin tehty ohjelman ylläpitäjän toimesta tiettyjä parannuksia. Lisäksi koulutuksen ja ohjelmaan tutustumisen myötä on Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 48 (74)

49 ollut helppo huomata ohjelman edut. Ohjelma on hyvin monipuolinen työkalu, johon voi kerätä mitä tahansa materiaalia ja rakentaa toimivia sivustoja helposti. Opiskelijat saatiin isolla joukolla mukaan ohjelman käyttöön. Haasteena on pitää heidän mielenkiintonsa yllä ja saada heidät käyttämään ohjelmaa laajasti eri oppiaineiden puitteissa. Ohjelman käyttö perustuu paljolti vapaaehtoisuuteen. On tärkeää, että opiskelijat näkevät ohjelman edut ja sitä kautta ovat motivoituneita käyttämään ohjelmaa. Myös opettajien motivoiminen on tärkeää. Toivomme, että opettajat hyödyntävät ohjelmaa ja antavat siihen liittyviä tehtäviä opiskelijoille. Tällöin opiskelijoille välittyy kuva ohjelman hyödyllisyydestä sekä siitä, että se on koko Viikin normaalikoulun työkalu, ei ainoastaan opintoohjauksen. Me opinto-ohjaajat haluamme hyödyntää Kyvyt.fi-sivustoa jatkossa enemmän myös tiedonjakokanavana. Tarkoituksena on linkittää sinne opinto-ohjaustuntien materiaali sekä muuta hyödyllistä ohjausmateriaalia. Aiomme kehittää myös yhteydenpitoa opiskelijoiden kanssa perustamalla lukiolaisen oman opinto-ohjauksen sivu tai yhteisö sekä hyödyntämällä aktiivisesti keskustelu- ja viestityökaluja. Digitaaliset kynät Osahankkeen kuvaus Oulun normaalikoulu haki Opetushallitukselta lukiolle suunnattua rahaa Digimemo -hankkeen toteuttamiseen. Hanke ei saanut rahoitusta ensimmäisellä kierroksella. Markku Lang informoi meitä koulu 3.1. hankkeesta, jonka puitteissa olisi mahdollista hankkia muutamia digitaalisia kyniä opettajille testausta varten. Saimme 1000 euroa tähän tarkoitukseen. Myöhemmin saimme tiedon, että opetushallitus oli myöntänyt Digimemo -hankkeelle rahaa toisella kierroksella, joten lukuvuonna pääsemme toteuttamaan hankkeemme. Osahankkeen toteutus Tilasimme 3 kpl Intellipen pro -kyniä, 3 kpl Echo Smartpen kyniä ja yhden Wacom Inkling -kynän. Kynien testaajina ovat toimineet Sari Eskola, Pasi Kurttila, Katja Leinonen ja Markku Lang. Totesimme, että parhaiten hankkeessa mukana olevien oppiaineiden tarpeita vastaa Echo Smartpen -kynä. Kynällä voidaan digitoida muistiinpanoja ja nauhoittaa puhetta. Äänitallenteet saa kiinnitettyä halutessaan pysyvästi muistiinpanojen yhteyteen. Tallenteet voi siirtää tietokoneelle ja käsitellä niitä siellä. Lisäksi käsinkirjoitetun tekstin voi muun muassa konvertoida tietokonetekstiksi ja muokata sitä edelleen. Tiedostot on helppo jakaa Livescribe Desktop - ohjelmiston avulla esimerkiksi opettajalle arvioitavaksi. Kokeiluvaiheessa digitaalisen kynän eri mahdollisuudet ovat konkretisoituneet ja esiin on myös noussut erilaisia teknisiä asioita, joita osittain vielä ratkommekin yhdessä atk-suunnittelija Heikki Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 49 (74)

50 Mikkolan kanssa. Tänä syksynä on tarkoitus jakaa lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille Echo Smartpen kynät ja hankkia riittävä määrä kannettavia tietokoneita. Tarkoituksena on tutkia digitaalisten kynien tuomia mahdollisuuksia opiskelijoiden oppimisprosessin seuraamisessa, henkilökohtaisen palautteen antamisessa ja arvioinnin monipuolistajana. Yhteystiedot Katja Leinonen, Digimemo-hankkeen blogi löytyy osoitteesta Sports Tracker Mari Kääpä, Jyväskylän Normaalikoulu, Johdanto Yläkoululaisten passivoituminen on sekä poliittinen, sosiaalinen, kulttuurinen että myös pedagoginen asia. Oppilaiden kanssa toimivien tulisi tarkastella asiaa monipuolisesti huomioiden sekä koulun että ympäröivän todellisuuden mahdollisuudet ja haasteet. Koululiikunta on joka tapauksessa pakollista, joukkomuotoista ja sen uudistaminen on haasteellista. Liikuntaryhmät ovat heterogeenisia, yksilöllisyyden vaatimus hukkuu koulun joukkomuotoisuuden alle. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 50 (74)

51 (Kujala 2011, ) Sosiaalinen media on nuorten maailmassa arkea, voisiko sieltä löytää uusia virikkeitä yksilön huomioimiselle joukkomuodon ohessa. Oman liikkumisen tuominen nähtäväksi voi luoda positiivista tai negatiivista suorituspainetta. Vertaistuki, ryhmään kuuluminen sekä henkilökohtaisen ohjauksen saaminen tuntuisivat positiivisilta vaikutteilta, kun taas ryhmäpaine voi ilmentyä myös negatiivisena. Vanhempien liikunnallinen malli sekä liikunta-arvostus välittyvät erityisesti lapsuudessa, nuoruudessa oman ikäryhmän vaikutus kasvaa. Jo asian tiedostaminen auttaa lapsen ja nuoren kanssa toimivia aikuisia, nuoren liikunnallisessa vertaisryhmässä toimimista tukemalla, voidaan tukea nuoren liikuntaharrastuksen säilymistä. (Weiss 2003, ) Weiss (2003) myös muistuttaa, että liikunnallisessa vertaisryhmässä liikunnallisesti taitavat oppilaat nauttivat vertaistensa arvostusta. Koululiikunnalla voidaan vaikuttaa oppilaiden liikunnalliseen elämäntapaan. Nuorten liikunta-aktiivisuuden laskun taustalla on monia kulttuurisia, yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja yksilöllisiä tekijöitä, mutta vaikutusmahdollisuuksiakin on. Nuoren positiivinen kokemus omasta kyvykkyydestä ja pystyvyydestä koululiikunnassa, vaikuttaa myönteisesti hänen liikunta-aktiivisuuteensa koulun ulkopuolella. Kun oppilas saa itselle sopivan kokoisia haasteita liikuntatunneilla, voi hän kokea onnistuvansa ja saada kokemuksia kyvykkyydestä ja pystyvyydestä. Motivaatio (sekä ulkoinen että sisäinen) on tärkeä liikuntatunneilla, motivoituneet oppilaat viihtyvät liikuntatunneilla ja ovat myös vapaa-ajalla fyysisesti aktiivisia. Liikunnanopettajien tulisikin siis käyttää kaikkia mahdollisia motivointikeinoja, ehkäpä hankkia myös uusia keinoja, oppilaiden motivoimiseksi. Opettajan tulisi tuntea oppilaansa voidakseen suunnitella oppilaille yksilöllisiä harjoitteita ja motivoidakseen heitä myös näin. (Yli-Piipari 2011, 23.) Liikunnallisesti aktiivisiin verrattuna liikunnallisesti passiivisilla nuorilla on sekä huonompi fyysinen kunto että merkittävästi aktiivisia nuoria suurempi riski aikuisiän inaktiivisuuteen ja matalaan koettuun kuntotasoon ja siitä mahdollisesti seuraaviin terveysongelmiin. Kansanterveyden näkökulmasta liikuntakasvatuksessa tulisikin osoittaa aikaisempaa suurempia voimavaroja ja resursseja liian vähän liikkuvien nuorten liikunta-aktiivisuuden edistämiseen (Huotari 2012, 9). Koululiikunta tavoittaa myös ne nuoret, jotka eivät liiku urheiluseuroissa. Terveysliikunnan suosituksetkin uusiutuvat, nykyään myös lapsille ja nuorille on omat suosituksensa. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 51 (74)

52 Monipuolinen liikkuminen myös arjessa kuuluu suosituksiin olennaisena osana. ( Nuorten aikomus liikkua myös tulevaisuudessa on lisääntynyt. Koululaisten tulevaisuuden liikunta-aikomusta kysyttäessä, lähes kaikki nuoret (yli 90%) aikoivat harrastaa liikuntaa 20 vuoden ikäisenä. Pelkkä aikomus ei tietysti vielä johda toimintaan, mutta ainakin positiivinen ajatus tulevaisuudesta liikkuvana on useimmilla. (Vuori, Kannas & Tynjälä 2004, ) Kun koululiikunnan mahdollistamat tilat, aika ja opetus jäävät taakse, tulisi oppilailla olla eväitä omatoimiseen liikkumiseen tai ainakin liikuntaharrastusten äärelle löytämiseen. Nykypäivän konevelhojen opettaminen myös liikunta-asioissa laitteiden äärelle, voi palvella liikkumista aikuisena. Harvalla on osaamista liikunta-asioista liikunnanopettajan tapaan, tiedon lähteille löytämisen opettaminen voi auttaa liikkumista aloittelevaa aikuista. Vertaistukea ovat nettiyhteisöt pullollaan, hyviä sovelluksia on paljon, jo yhden sovelluksen käyttökokemukset kouluajoilta voivat rohkaista tarttumaan asiaan myöhemminkin. Nuorten vapaa-ajasta kilpailevat nykyään monenlaiset mediat; viihdetarjonta, mobiilisovellukset, internet. Maintaining youth sport participation will continue to be a challenge as societal reliance on sedentary lifestyles dependent upon computers, the internet and television for information nad entertainment increases, Kontos, Malina 2003, 251. Liikunnallinen mobiilisovellus voisi liikauttaa joitakin nuoria ruudun ääreltä datan hankintaan liikkumalla. Urheilu- ja liikuntapainotteisella luokalla olevien nuorten keskimääräinen viikoittainen kokonaisliikuntamäärä jää korkeintaan 14,5 tuntiin, siis huippuurheilijaksi kehittymisen kannalta vajetta jää 4,5h/vko, joka tarkoittaa vuositasolla noin tuntia vajetta. Nuoret itse olisivat valmiita harjoitusmäärien lisäämiseen. Potentiaalia vajeen paikkaamiseksi näyttäisi olevan matkaliikkumisessa, omatoimiharjoitusten määrissä sekä osalla myös valmentajan ohjaamissa harjoituksissa. Myös päälajia tukevan muun lajin harrastamisesta voisi olla apua. (Kokko, Villberg, Kannas 2011, ) Vaikka pohja-ajatuksenani olikin hakea inaktiivisten nuorten aktivoimiseen uusia keinoja, havahduin myös siihen, että edes tavoitteellisesti liikkuvat nuoret eivät liiku tavoitteisiinsa nähden tarpeeksi. Matka- ja omatoimiliikkumisen rekisteröintiin, taltioimiseen sekä jatkoseurantaan Sports Tracker tyyppinen laite toimisi mainiosti. Valmentajienkin resurssit ovat tietysti rajalliset, mutta pieni kommentointi valmennettavien harjoituksista aika ajoin ei veisi kohtuuttomasti aikaa. Lisäksi valmennusryhmän sisäinen vertaispalaute voisi toimia kannustajana. Harjoituspäiväkirjan pitäminen alkaa olla lajissa kuin lajissa arkipäivää, sähköiseen muotoon Sports Tracker tyyppisen sovelluksen avulla siirtyminen olisi luonteva seuraava askel. Näin harjoitukset, myös ne omalla ajalla Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 52 (74)

53 tehtävät ja matkaliikkumiset, kirjautuvat automaattisesti sähköiseen harjoituspäiväkirjaan, jolloin määrien ja tehojen arvioiminen helpottuu. Myös eri tahojen yhteistyö helpottuisi, vanhemmat, liikunnanopettaja ja valmentaja(t) näkisivät kokonaiskuormituksen, läpinäkyvyys lisääntyisi hyödyntämään nuorta. Yhteistyö eri liikuttajatahojen osalta auttaisi liikkuvan nuoren kokonaiskehityksen seuraamista, ongelmatilanteissa kaikilla olisi ainakin liikkumisen osalta tarvittava tieto käytettävissä. Weissin (2003) mukaan lapset pitävät liikunnallisia vertaisryhmiään erittäin positiivisesti arvossaan. Children descripe many positive and few negative dimensions of their close sport friendships. They view these friendships as supportive relationships, ones that provide self-esteem enhancement, emotional support, loyalty, companionship, intimacy, and things in common such as values, interests, and activities. Moreover, friendship quality dimensions such as esteem support and companionship are related to physical activity, and motivation to continue. Parents, teachers, and coaches should encourage and help children develop close, supportive friendships within the sport context to accure these benefits of peer interactions and relationships, Weiss 2003, 119. Yksilön sisäinen motivaatio vahvistuu hänen saadessaan kokea ympäristön tukea pätevyyden, autonomian ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteiden osalta. (Yli-Piipari 2011, ) Oppilasryhmän osalta olisi tietysti ihanteellista pystyä tähän jatkuvasti oppituntitilanteissa, mutta käytännössä yksilö usein hukkuu massaopetuksessa hyvistä aikeista ja kauniista ajatuksista huolimatta. Sosiaalisen median apukeinot voisivat tulla tarpeeseen, ainakin joidenkin osalta vertaispalaute, positiivinen ryhmäpaine ja opettajan ajoittaiset kommentoinnit voisivat lisätä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta, autonomiaa omasta harjoittelusta, jopa sisäisen motivaation heräämistä ulkoisen motivoinnin kautta? On lohdullista, että jotain on kuitenkin tehtävissä, vaikka yläkoululaisten liikuntaaktiivisuus on laskusuunnassa. Ruutuajan kanssa kilpailu on yhä tiukempaa. Tuntuu, että itselläkin ruutuaika erilaisten medioiden ääressä vain lisääntyy. Tämä saakin pohtimaan, pitäisikö tuo vastaan pyristely lopettaa ja liittoutua median kanssa kimppaan myös liikunnan osalta. Erilaiset konsolipelien kehittelijät ovat tämän jo huomanneet, erilaisia liikkumiseen liittyviä pelisovelluksia on tullut viime vuosina runsaasti. Ne liikuttavat, hyvä niin. Pitäisikö koululiikunnankin herätä yhdistämään mediaa liikkumiseen, siihen kun on jo olemassa ilmaisia (oppilaiden omiinkin kännyköihin ladattavia) sovelluksia, kuten kokeilussa käyttämäni Sports Tracker. Uusia keinoja oppilaiden motivoimiseksi olin etsimässä hankkeen äärellä itsekin. Oman liikkumiseni tukena olleet laitteet ovat kehittyneet vuosien varrella ja niiden positiivinen koukuttavuus vain lisääntynyt. Jos aikuisetkin koukuttuvat laitteisiin, liikunnallisiin mobiilisovelluksiin ja sosiaalisen median liikkujien ryhmiin, miksi ei Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 53 (74)

54 sitten nuoret, jotka ovat alusta asti kasvaneet tähän kulttuuriin. Eri oppiaineissa netin käyttö on jo arkipäivää, liikunnassa nuo käyttömahdollisuudet oppiaineen liikkuvan luonteen vuoksi ovat olleet rajallisia. Älykännykät ja kehittyneet mobiilisovellukset antavat uusia mahdollisuuksia nykyteknologian hyödyntämiseen myös liikunnassa, keinona muiden keinojen joukossa. Sports Tacker ei suinkaan ole ainoa tai autuaaksi tekevä sovellus, hyviä vaihtoehtoja kyllä löytyy. Sports Tracker valikoitui kokeiluun omien käyttökokemusten kautta, sovellus on selkeä, helppokäyttöinen, suomenkielinen sekä ilmainen. Koululiikunnassa oppilaiden sosioekonominen tausta ei vaikuta eri lajeista saataviin liikuntakokemuksiin samoin kuin esimerkiksi vapaa-ajan liikuntaa tarjoavien tahojen palveluissa. (Vuori, Kannas & Tynjälä 2004, 132.) Tämä sosioekonomisten rajojen häivyttäminen on yksi tärkeä osa koululiikuntaa, siksi älypuhelimien tuominen liikuntatunneille arvelutti. Hankkeen mahdollistamien kännyköiden käyttö kuitenkin auttoi tässä. Nyt jokaisella oppilaalla oli, oman kännykän tasosta riippumatta, mahdollisuus käyttää sovellusta koulun kännykällä. Tietysti oma jatkoaktiivisuus sitten vaatii älykännykän omistamisen, onneksi niidenkin hinnat alkavat olla jokamiehen hankintahinnoissa. Erityistarpeisten oppilaiden huomioiminen koululiikunnassa on arkipäivää, erilaisia lajisovelluksia erilaisten oppijoiden tarpeisiin käyttävät liikunnanopettajat koko ajan. Kuitenkin arvioinnin tulisi olla tasa-arvoista ja kannustavaa, totuudenmukaista ja todellisiin näyttöihin perustuvaa. Olen kovasti pohtinut sellaisen oppilaan arviointia, joka ei syystä tai toisesta voi osallistua yhteiseen liikunnanopetukseen, mutta pystyy omatoimisesti liikkumaan. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi paniikkihäiriötä sairastavan oppilaan kohdalla. Oppilashuoltoryhmän pyynnöstä voin toki tehdä oppilaalle liikunnan osalta henkilökohtaisen opetussuunnitelman, mutta oppilaan toteuttaessa sitä itsenäisesti on arvioinnin suorittaminen lähes mahdotonta. Vaikka haluaa luottaa oppilaaseen, en voi antaa numeroa suorituksista, joita en ole nähnyt. Sports Tracker tyyppisestä sovelluksesta voisi tässä olla hyötyä. Oppilas voisi osoittaa opettajalle suorituksensa kuitenkin osallistumatta varsinaiseen liikunnanopetukseen. Valokuvilla harjoituksen voi tagata, jolloin opettaja näkee, että vaikkapa lenkin on todella tehnyt kyseinen oppilas, eikä esimerkiksi poikakaveri mopolla. Sykeseurannalla näkisi harjoituksen tehoja ja harjoitusta voisi kommentoida suoraan sovelluksen sivuilla. Tämä ei siis suinkaan tarkoita, että liikunnanopetuksen voisi tietoteknisesti ulkoistaa, mutta erityistapauksissa sovellus voisi olla käyttökelpoinen. Ainakin harjoitusten luotettavuus, ehkä myös hyöty oppilaan jatkoa ajatellen, olisi parempi kuin esimerkiksi tähän mennessä käytetyt oppilaan täyttämät ja vanhemman kuittaamat paperiset liikuntapäiväkirjat. Omatoimiliikkuminen vaatii paljon itsekuria ja sisäistä motivaatiota. Turun Sanomissa kolumnisti Lari Vesander tiivistää asian näin: Sama ongelma on tuttu Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 54 (74)

55 mistä tahansa kuntoilulajista. Juoksulenkille ei jaksakaan lähteä niin säännöllisesti kuin oli tarkoitus ja kuntosalillakin ehtii käydä huomenna - tai ensi viikolla. Satunnaiskuntoilun ongelma on se, että se tuottaa vain satunnaisesti tuloksia. Lisäksi harvan kuntoilijan into ja itsekuri kestää edes koko kesää. Kuukauden kuntokuuri on toki parempi kuin ei mitään, mutta ennen juhannusta tehdyt lenkit eivät paljon mieltä enää jouluna piristä. Kuntoiluharrastuksesta pitäisi tehdä säännöllistä. Yksinäisellä puurtamisella sellaisen saavuttaminen on kuitenkin hankalaa. Satunnaiskuntoilijoiden kannattaisikin järjestäytyä, perustaa lenkki- ja rullaluisteluporukoita tai vaikka liittyä urheiluseuraan. Lopettamiskynnys nousisi ryhmäpaineen ansiosta ja joukolla liikkuminen toisi varmasti kuntoiluun kestävämpää intoa. Kaikki eivät halua kuulua urheiluseuraan, netin liikuntasovellusten ryhmiin voi kuulua anonyymisti nimimerkillä ja paljastaa ryhmälle itsestään juuri sen verran kuin haluaa. Kuitenkin voi tuntea kuuluvansa ryhmään. Kilpailuyhteiskunnassa numerot, määrät ja ajat, muuttuvat helposti ainoiksi tavoitteiksi. Esimerkiksi ajatus kaikki pelaa on lasten ja nuorten liikunnassa hyvä, mutta jos se käytännössä tarkoittaa, että kaikki pelaa, mutta vain parhaat pääsevät esille, häviää asian perimmäinen pointti. Yhteisöllisyydestä tuleekin suorituspaineiden tyyssija, eikä yhdessä kehittymisen paikka. (Ojanen 2012, 34.) Jos netin liikuntasovellusten tarkoitukseksi muodostuu vain liikuntamäärillä ja suorituskovuudella mässäily, muuttuu yhteisöllisyys sielläkin harvojen kilpailuareenaksi. Kannustava vertaispalaute, oman kehityksen seuraaminen harjoituspäiväkirjan avulla sekä yhteisöllinen ryhmään kuuluminen (johon kuuluu myös itsestään jakaminen = omien harjoitusten näkyville asettaminen) voisivat olla positiivisia eteenpäin vieviä tekijöitä. Lähteet Huotari, P Vähän liikkuvasta nuoresta huonokuntoinen aikuinen: Liikkumisen saumakohtiin kannattaa panostaa. Liikunta ja Tiede 49, 5-9. Kokko, S., Villberg, J. & Kannas, L Nuoret urheilijat harjoitusmäärät kohtalaisia, omatoiminen liikkuminen vähäistä. Liikunta ja Tiede 48, Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 55 (74)

56 Kontos AP, Malina RM Youth Sports in the 21st Century: Overview and New Directions, Youth Sports Perspectives for a New Century. USA, Coaches Choice. Kujala, T Enemmän samaa ei yksin riitä. Liikunta ja Tiede 48, Ojanen, M Urheilujoukkue perinteisen yhteisöllisyyden viimeinen saareke. Liikunta ja Tiede 49, Vesander, L Turun Sanomat. Vuori, M., Kannas, L. & Tynjälä, J Nuorten liikuntaharrastuneisuuden muutoksia Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa. WHO- Koululaistutkimus 20 vuotta. Jyväskylän yliopisto: Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, Weiss, MR Social Influences on Children s Psychosocial Development in Youth Sports, Youth Sports -Perspectives for a New Century. USA, Coaches Choice. Yli-Piipari, S Nuoret arvostavat koululiikuntaa Usko omiin kykyihin lisää liikuntaaktiivisuutta. Liikunta ja Tiede 48, Hankkeen toteutus käytännössä syksy kevät 2012 (+syksy 2012) Liikunnanopetus ei välttämättä heti herätä ajatusta tietokoneista tai mobiilisovelluksista. Kuitenkin erilaisten mittalaitteiden arkipäiväistyminen tavallisten liikkujien apuvälineinä on lisääntynyt koko ajan. Älykännykät alkavat olla sen hintaisia, että niin opettajilla kuin oppilaillakin niitä alkaa olla enenevässä määrin. Sosiaalinen media taas tuntuu monelle olevan yhtä kuin facebook. Jo ennen varsinaista hanketta olin käyttänyt itse Sports Tracker sovellusta omaan harjoitteluun ja käyttökokemukset olivat hyviä. Vaikka erilainen liikuntateknologia oli vanhastaan tuttua (liikuntapäiväkirjat, sykemittarit, askelmittarit yms.), tuntui Sports Tracker antavan itsellekin jotain uutta treeniin. Liikkumisten kertyminen nähtäväksi on jotenkin koukuttavaa ja motivoivaa. Lisäksi grafiikka ohjelmassa on tasokas, näkymä värikäs. Ajattelin, että tästähän voisivat oppilaatkin innostua. Syksyn liikuntatuntien suunnistuskerroilla pyysin muutaman yläkoulun liikuntaryhmän oppilaita, joilla oli asiaan soveltuva kännykkä, lataamaan ohjelman ja käyttämään sitä suunnistettaessa. En kuitenkaan halunnut tehdä asiasta isoa numeroa, ettei oppilaille tulisi sellaista oloa, että älykännykkä on jotenkin tuiki tarpeellinen liikuntatunneilla. Muutamat oppilaat kokeilivat sovellusta omilla kännyköillään, mutta asian purku jäi olemattomaksi. Talven mittaan huomasin oppilaiden puhelinten olevan melkoisen tasokkaita, älypuhelimia oli todella monella. Muutaman kerran laitoin luisteluun Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 56 (74)

57 osallistumattoman oppilaan kävelylenkille pyytämääni turvallista reittiä, hänen palattuaan tsekkasimme yhdessä hänen kännykästään Sports Trackerista kulkureitin. Tähän tarkoitukseen sovellus tuntui varsin kätevältä, oppilas sai liikkua pystymällään tavalla, kuitenkin siten, että sain varmistuksen liikuntatunnin toiminnasta. Pieni isoveli valvoo tyyppinen tunne kyllä tuli, mutta toisaalta myös turva tietäessäni oppilaan tekemiset opettaessani muuta ryhmää. Tuntui, että sovelluksella voisi olla koulukäytössä annettavaa. Varsinaisen hankkeen käynnistelyssä meni yllättävän paljon aikaa, pelkkä laitteiden saaminen tuntui olevan haasteellista, yliopiston linja kännyköiden suhteen on melko rajattu. Olin myös useamman kerran yhteydessä Sports Trackerin tuen kanssa käytännön asioiden osalta. Selvitin esimerkiksi, että itselläni voi olla useampi profiili, halusin pitää henkilökohtaisen treenaamiseni yksityisasiana ja luoda työprofiilin oppilaiden kanssa toimimiseen. Tuesta selvisi myös, että ryhmän muodostaminen on vielä toistaiseksi ohjelmassa mahdotonta, tietysti jakoasetukset voi rajata vain omille ystäville yleisen jaon sijaan. Koululla oli ranskalaisia vieraita toukokuussa ja ajatushan olikin alun perin kokeilla laitteita heidän kanssaan. Olin tehnyt valokuvasuunnistuksen tapaan kampusalueelta muutaman reitistön karttapohjan. Kävin ottamassa kuvat, jotka sitten liitin karttojen reitteihin. Koska puhelimia ei kuitenkaan tuolloin vielä ollut, kokeilin reittejä kuivaharjoitteluna. Opiskelijat kiersivät reitit kuitenkin karttojen avulla ja ottivat rasteilta poseerauskuvia omilla kännyköillään ja kameroillaan. Tietysti kuvien tsekkauksessa heidän omista laitteistaan oli aikaa vievää, mutta ainakin rastipisteet näyttivät toimivilta, reitin pituus sopivalta ja poseerauksetkin olivat hauskoja. Perinteisenä valokuvasuunnistuksena siis oikein toimiva. Karttapohjien teossa käytin Jyväskylän kaupungin karttapalvelua, joka toimi tarkoitukseen mainiosti. Ainoa ongelma ilmeni siinä, että välirasteja (lähtö- ja maalipisteen lisäksi) sai laitettua vain viisi. Kokemuksena kokeilu kuitenkin antoi vahvistusta homman toimimisesta. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 57 (74)

58 Kun sitten lopulta sain kännykät ja liittymät käsiini, alkoi armoton kikkailu laitteiden toimintakuntoiseksi saattamiseksi. Yhdentoista kännykän kokoon askartelussa, akkujen lataamisessa, liittymien käynnistelyssä ja sovelluksen lataamisessa meni runsaasti aikaa. Loin kaikille kännyköille oman elämän saadakseni niille Sports Tracker profiilin luotua, tämä vaati esimerkiksi jokaiselle kännykälle oman gmailsähköpostin luomisen. Koska ryhmän luominen ei ollut mahdollista, piti kaikki kännykät myös yhdistää kavereiksi keskenään yksitellen. Lisäksi tein kolme erilaista reittiä lähimaastoon karttapohjineen ja kuvineen harjoitellakseni itse sekä käyttääkseni karttapohjia sovelluksen kokeiluissa. Myös suojakalvojen liimaus näyttöihin sekä vesitiiviiden pussien asettelu oli oma pieni askareensa, mutta laitteiden käytössä kestämisen kannalta tärkeä juttu. Kaiken tämän sain kiireellä tehtyä ennen koulujen loppumista toukokuun lopulla, näin ehdin muutaman ryhmän kanssa kokeilla laitteita. Halusin varmistaa, ettei kännyköillä soitella omia puheluita liikuntatunneilla, joten oppilaat joutuivat merkkaamaan listaan kännykän käyttöön ottaessaan nimikuittauksellaan aloitusajan. Tunnin loputtua he sitten kuittasivat palautuksen. Tällä kerroin varmistavani kyseisen kännykän puhelinlaskusta, ettei kännykkää ole Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 58 (74)

59 käytetty kuin tarkoitettuun käyttöön. Todellisuudessa en tietenkään mitään puhelinlaskuratsiaa tee, mutta ainakin on oppilaita hieman peloteltu asialla ;). Kätevältä tuntui myös se, että näin kyseiseltä listalta heti, kenellä mikäkin kännykkä on. Tunnin lopun häämöttäessä oli helppo pirauttaa tuohon kännykkään ja hätyytellä tyttöjä jo koululle päin. Minulla toki on tyttöjen kännykkänumerot oppilastietopapereissa, mutta ne eivät kulje jokaisella tunnilla mukana, eikä oppilaillakaan ole aina omat kännykät liikkatunneilla mukana. Yritin etukäteen miettiä aloitusohjeistuksen mahdollisimman selkeäksi ja yksinkertaiseksi, mutta ison ryhmän kanssa oppilaat ovat usein ohjeistuksen eri kohdissa menossa ja säätöä aloituksessa oli. Halusin kuitenkin teetättää alkutoimet oppilailla nähdäkseni, että homma onnistuu. Olisin tietysti voinut laittaa kaikki asetukset valmiiksi ja jakaa vain kännykät käyttöön, mutta näin oppilaat saivat oman tuntuman kännyköihin ja varmasti seuraavalla kerralla käyttö on jo tutumpaa ja sitä kautta sujuvampaa. Oppilaat tosin ovat älykännyköiden kanssa jo varsin näppäriä! Tavoitteena oli alkuun vain saada kaikki laitteisto toimimaan, käyttökokemusten myötä ajattelin sitten muokata käyttöä. Oppilaiden kommentit kokeilusta olivat lähes yksinomaan positiivisia. Tää oli hauskaa. Käytetään näitä useammin. Näitähän vois käyttää suunnistuksessa? Onko meillä näitä syksylläkin, jooko? Yhdellä parilla oli ollut kännykän kosketusnäytön kanssa ongelmia ja heillä oli kokeilusta tunne, että eihän nämä edes toimi. Harmitti heidän puolestaan, olisi pitänyt neuvoa heitä palaamaan heti ongelman huomattuaan, asian olisi voinut korjata kuntoon heti tunnin alkupuolella. Itselle jäi myös kovin myönteinen olo, oppilaat vaikuttivat innostuneilta ja harjoituksen osalta asiat menivät kuten oli tarkoituskin, oppilaat ehtivät reitin mukavasti oppitunnin aikana ja saivat otettua kuvia sekä tallennettua reittinsä. Jatkoa ajatellen päätavoitteena olisi mielestäni saada oppilaille kokemus sovelluksesta ja sitä kautta saada heidät innostumaan trakkailusta myös vapaaajallaan. Olin ottanut paluupisteelle läppärin mukaan ja oppilaat saivat reitiltä palattuaan katsoa tietokoneen näytöltä reittinsä ja ottamansa valokuvat. Tässä tuntui myös, että mukava pieni henkilökohtainen palaute mahdollistui luontevasti. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 59 (74)

60 Trakkailun liittäminen osaksi liikunnan opetusta on helppo perustella opetussuunnitelman mukaisella oppilaiden oman liikunta-aktiivisuuden herättelyllä sekä oman liikkumisen suunnittelun tukemisella. Arkisen helppo työkalu, johon ei tarvitse kuin oman kännykän. Integrointimahdollisuus avautuu helposti ainakin kuvaamataitoon (valokuvaus), fysiikkaan (teknologia), terveystietoon (hyvinvointi, terveysliikunta, liikuntapäiväkirjat) sekä biologia/maantietoon. Liikunnan osalta eri lajeissa hyödyntäminen monipuolisesti on ehdottomasti kokeilun arvoista. Melontareissulla kännyköiden akkujen kestävyys osoittautui heikommaksi kuin olin osannut odottaa, paluumatkalta ei sitten enää saatukaan dataa. Kylmän sateisessa säässä puhelimet olisi tietysti pitänyt laittaa takkien alle lämpimään, eipä sitä vain tuolloin hoksattu. Muuten reitin kartasta seuraaminen vesillä melonnan ohessa oli mielenkiintoista, reitti piirtyi kartalle tarkasti, muuta karttaa ei olisi oikeastaan edes tarvittu. Kesän aikana kännyköiden ulkoiluttaminen on ollut pääprojektina. Olen aina oman liikkumisen oheen napannut yhden koulun kännykän mukaan ja kaverille toisen, näin olen saanut kännyköiden profiilien harjoituspäiväkirjoihin kasattua muutamia merkintöjä. Ajattelin, että syksyn veso -koulutuksessa on mielekkäämpää opettajien Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 60 (74)

61 kanssa tutustua sovellukseen kun kännyköiden profiileissa on jo jotakin tarkasteltavaa. Kesäkuun puoli välissä sain sitten vihdoinkin myös sykevyöt, niiden liittäminen kännyköihin olikin ihan uusi juttu, omassa IPhonessani kun tuota mahdollisuutta ei vielä ole. Sykkeen liittäminen harjoitteluun toi kuitenkin ihan uuden ulottuvuuden, nyt harjoituksesta sai aivan uudella tavalla informaatiota. Nyt myös jumppakäytössä sovelluksesta oli hyötyä, tähän mennessähän vain etenevien harjoitteiden taltioinnissa oli ollut mieltä. Oppilaiden kanssa en ole vielä sykevyöpuolta päässyt kokeilemaan, mutta syksyllä sitten. Hieman jännittää etukäteen, miten monta kännyä ja sykevyötä samassa tilassa reagoivat toisiinsa, mutta kokeilemallahan tuokin selviää. Opetusharjoitteluun lisähöysteeksi trakkailu sopii mainiosti. Useille liikunnan harjoittelijoille harjoituspäiväkirjat, sykeseuranta yms. ovat arkipäivää, tuon osaamisen siirtäminen oppilaiden hyödyksi edesauttaa molempien oppimisprosessia. Myös pelkojen hälventäminen erilaisten laitteiden käyttämistä kohtaan on mielestäni harjoittelukoulun tehtävä, tulevien liikunnanopettajien opetusuralle liikuntateknologian ja sosiaalisen median kontaktit liikkumiseen liittyen tulevat varmasti vastaan. Kun kokemuspiiriin kuuluu ainakin yhden version käyttökokemus, ei tulevat haasteet asian tiimoilta ehkä tunnukaan niin ylivoimaisilta. Syksy siis pitää sisällään paitsi muiden opettajien kouluttamista sovelluksen käyttämiseen, lisää oppilaskäyttökokemuksia eri lajien äärellä. Itse alan olla kesän käytön jälkeen sinut ohjelman ja laitteiden kanssa, se varmasti helpottaa kokeilun jatkoa. Toivottavasti saan syksyn mittaan myös muilta opettajilta käyttökokemuksia, parasta olisi se, että laitteet olisivat ahkerassa käytössä! Wiki ja video fysiikan opetuksen työvälineenä jatkokehitys ja kyselytutkimus Osahankkeen kuvaus Kaksi lukiofysiikan ryhmää osallistui kehityshankkeeseen, jossa fysiikan työselostukset laadittiin pienryhmissä wiki-alueelle. Osa mittaustuloksista dokumentoitiin myös videon avulla. Hanke on jatkoa edelliselle Koulu3.0-hankkeelle, jossa wiki-toiminta käynnistettiin. Tässä uudessa osahankkeessa toimintaa kehitettiin erityisesti videon käytön osalta: nyt oppilaat videoivat, käsittelivät videot ja liittivät ne wikiin itse, kun edellisessä hankkeessa vain opettaja keskittyi video-osuuksien tekoon. Lisäksi oppilaille tehtiin wikin ja videon käyttöön liittyvä kyselytutkimus, jossa selvitettiin wiki-menetelmän käytettävyyttä verrattuna perinteisiin työselostusten laatimisessa käytettäviin menetelmiin. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 61 (74)

62 Osahankkeen lähtökohdat Suunnittelun lähtökohtana oli halu kehittää edellisen Koulu3.0-osahankkeen pohjalta syntynyttä toimintaa ja saada wikin käytettävyydestä tutkimukseen perustuvaa tietoa. Kestävän kehityksen kouluna haluttiin myös jatkaa paperitonta vaihtoehtoa työselostusten toteuttamisessa. Kolmantena lähtökohtana oli oppilaiden työskentelyn helpottaminen: aiemman hankkeen yhteydessä oli havaittu oppilaiden kehuvan wikiä ryhmätyökaluna, joka ei vaatinut ryhmäläisten fyysistä läsnäoloa samassa tilassa (oppilaat asuvat eri puolilla pääkaupunkiseutua). Kokeilu koski lukion ensimmäisen vuoden ensimmäisen fysiikan kurssin oppilaita. Kokeiluun osallistui kaksi ryhmää, joista toisessa oli 21 ja toisessa 28 oppilasta. Oppilaat tekivät työt 2-4 hengen ryhmissä. Oppilaat eivät olleet aiemmin käyttäneet wikiä opiskelussaan. Itse olin aloittanut wikin käytön edellisenä lukuvuonna lukion osalta ja laajentanut käyttöä myös peruskoulun kahdeksansille luokille. Videon käyttö ei kuitenkaan ollut itselleni entuudestaan kovin tuttua: edellisessä Koulu3.0-osahankkeessa videon käyttöä oli kokeiltu vain pienimuotoisesti, ja oppilaat eivät olleet osallistuneet videointiin tai videon käsittelyyn lainkaan. Kurssilla oli tehty jo yksi aiempi harjoitustyöselostus ns. perinteiseen tapaan, eli oppilaat olivat tehneet selostuksen kokonaan tekstinkäsittelyohjelmalla tai kokonaan käsin, tai tietokoneella tehtyyn työselostukseen oli tekstin sekaan liitetty käsin tehdyt kuvat ja kuvaajat. Selostus oli tulostettu ja palautettu opettajalle määräaikaan mennessä. Perinteinen tapa haluttiin toteuttaa ensin, jotta oppilaat oppisivat ensin työselostusten sisältöön ja muotoon liittyvät asiat. Toisen työselostuksen laatimisessa käytettiin wikiä, jolloin oppilaat voisivat paremmin keskittyä uusien tietoteknisten taitojen ja videon käytön omaksumiseen. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 62 (74)

63 Osahankkeen suunnitteluvaihe Koska wiki oli toiminut aiemmassa hankkeessa joiltain osin kohtalaisen hyvin, päätettiin toimintaa jatkaa ja kehittää tehtyjen havaintojen pohjalta. Suunnittelu alkoi kesällä 2011 ja siinä otettiin huomioon mm. seuraavaa: - Laitteistoa koskevat toiveet: viestitin eteenpäin, millainen videokamera ja ohjelmisto olisi osahankkeessa tarpeellinen - Sopivien kurssien valinta osahanketta silmälläpitäen - Fysiikan kurssien aikataulun laatiminen (tiettyihin osahankkeeseen liittyviin toimintoihin varattiin hieman enemmän aikaa kuin aiemmin) - Kyselykaavakkeen luonnostelu Osahankkeen oppimisen tavoitteet Päätavoitteena oli, että jokainen oppilasryhmä saisi tehtyä työselostuksen videoineen onnistuneesti wikiin. Tausta-ajatuksena oli siis yhteisöllisen median hyödyntäminen tuloksekkaassa ryhmätyöskentelyssä. Erityisesti haluttiin kehittää oppilaiden seuraavia tietoteknisiä valmiuksia: kuvaajan piirtäminen taulukkolaskentaohjelmalla, videon käsittely sekä kuvien, kuvaajien, kaavojen ja videon liittäminen wikiin. Tavoitteeksi nousi myös sosiaaliseen mediaan liittyvän avoimuuden pohtiminen: oppilaita pyydettiin päättämään, haluavatko he esiintyä videolla kasvoineen, vai riittääkö mittausten dokumentoinniksi pelkkä mittausvälineiden ja mittauksen kulun kuvaus pelkän selostusäänen kuuluessa taustalla. Oppilaille korostettiin, että vaikka käyttämämme wiki-alue on osittain suurelta yleisöltä suljettu, ei nettiin kannata laittaa mitään materiaalia, jonka ei todella halua olevan (ja pysyvän) siellä. Osahanke on linjassa fysiikan opetussuunnitelman kanssa: fysiikan kursseilla tehdään koulussamme aina kokeellisia töitä ja niistä työselostuksia. Tämä toiminta siirrettiin nyt kokonaisuudessaan wikiin videon tuomin lisämaustein varustettuna. Osahankkeen aikataulu 1) Vanhan, aiemmin perustetun wiki-alueen muokkaaminen: ohjeiden päivitys ja vanhojen, jo arvioitujen työselostusten piilottaminen uusien kurssien näkyviltä (haluttiin varmistaa, että ryhmät eivät kopioi aiemmin palautettuja töitä vaan lähtevät rakentamaan omiaan puhtaalta pöydältä) (1h) 2) Uuteen laitteistoon (videokamera ja minikannettava) sekä videon käsittelyyn perehtyminen (3h) 3) Videointiin liittyvän ohjeistuksen laatiminen ja lisääminen wiki-alueelle (0,5 h) 4) Oppitunnilla ensimmäinen kokeellinen työ ja harjoitustyöselostus perinteisellä tavalla (paperiversio), jonka yhteydessä oppilaille opetettiin kuvaajan piirtäminen Excelillä (1h+oppilaiden kotona tehtävä työ) Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 63 (74)

64 5) Wiki-hankkeeseen liittyvä kokeellinen työ ja videoinnin ohjeistus oppilaille: Kokeelliset työt suoritettiin luokassa normaalisti oppitunnin puitteissa. Samalla tunnilla töiden lomassa suoritettiin myös videointi; oppilaat kuvasivat mittauksiaan itse autenttisessa mittaustilanteessa. (1h) 6) Wiki-ohjeistus oppilaille seuraavalla oppitunnilla (20 min + oppilaiden oma työ, johon oli annettu aikaa kaksi viikkoa) 7) Työselostusten kommentointi wikiin (opettaja kommentoi) (2 h) 8) Kyselykaavakkeen laatiminen (1,5h) ja täyttäminen oppitunnilla (15 min) 9) Saadun aineiston analyysi ja raportin kirjoittaminen (4h) Osahankkeen tekniset vaatimukset Käytimme Helsingin yliopiston Confluence-pohjaista wikiä, jonne oppilaat pääsivät koulusta aiemmin saamillaan yleisillä tunnuksilla. Käytössämme olevalle wiki-alueelle pääsevät kaikki Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksen omistavat, eikä alueelle pääsyä koettu tarpeelliseksi rajata tämän enempää. Osahanketta varten saatiin käyttöön helppokäyttöinen digitaalivideokamera sekä yksi minikannettava. Lisäksi oppilaat ja opettaja käyttivät omia/koulun tietokoneita. Videot käsiteltiin minikannettavan Windows Live Movie Maker ohjelmalla, joka tallensi ne useimmissa Windowskoneissa ongelmitta toistuvaan formaattiin( wmv). Ryhmät editoivat videoitaan lähinnä lyhentämällä niitä tiedostokoon pienentämiseksi ja yhdistelemällä kuvattuja videopätkiä, mutta ylimääräisten tehosteiden tms. lisäämiseen ei jäänyt kurssin puitteissa aikaa. Ennen kurssin alkua sain kollegalta (Ari Myllyviita) lyhyen perehdytyksen videokameran käyttöön ja videon käsittelyyn Movie Makerilla. Tämän jälkeen jatkoin itsenäisesti videon käsittelyn yksityiskohtien opiskelua. Lisäksi tutkin kokeilemalla, miten videoita pystyi wikin kautta toistamaan. Koska koulun projektissa ei haluttu käyttää mitään kaupallista tai kaikille avointa palvelua (YouTube tms.), päädyttiin ratkaisuun, jossa videot tallennettiin wiki-sivun liitetiedostoiksi. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 64 (74)

65 Osahanke ja opetusharjoittelu/harjoittelijat Osahanke toteutettiin jo ensimmäisellä jaksolla ennen harjoittelukauden alkua. Harjoittelijat eivät siten nähneet konkreettisesti juuri tämän osahankkeen toteutumista. Käytän wikiä todennäköisesti vastaavissa yhteyksissä tulevilla kursseilla, jolloin harjoittelijat pääsevät mukaan seuraamaan ja tilanteen niin salliessa myös osallistumaan wikin käyttöön. Esittelen wikiä ja tähän osahankkeeseen liittyvää kyselytutkimusta tulevalla harjoittelukaudella myös mm. Koulu yhteisönä seminaareissa. Osahankkeen sovellettavuus muualle Olen jo laajentanut wikin käyttöä peruskoulun puolelle. Olen perustanut kahdeksasluokkalaisille oman wiki-alueen, jolla työstetään säteilyfysiikkaan liittyviä esityksiä. Kuvaajien ja kaavojen laadintaa sisältäviä työselostuksia en lähtisi vielä peruskoululaisten kanssa tekemään wikiin. Näen, että wiki toimii hyvin fysiikan opetuksessa nuorempienkin oppilaiden kanssa, mikäli sisällöt ovat ns. perustekstiä ja valmiiden kuvien tms. lisäämistä, tietysti oppilaiden mahdolliset erityistaidot huomioiden. Mikä onnistui, mikä ei? Työselostukset onnistuivat kokonaisuudessaan hyvin niin sisällön kuin wikin osalta. Tärkeimpänä menetelmän etuna pidän sitä, että oppilaat oppivat fysiikan sisältöjen lisäksi myös monia muita tietoteknisiä taitoja, joista lienee oppilaille hyötyä jatkossa sekä opinnoissaan että lopulta työelämässä. Tällaisia taitoja ovat mm. kuvaajien piirtäminen taulukkolaskentaohjelmalla ja ryhmätyön tekeminen wikin välityksellä. Tämän vahvistaa myös kyselyn tulos: Oppilailla teetettiin kurssin lopussa kyselykaavake, jossa kysyttiin oppilaiden kokemuksia wikin ja videon käytöstä sekä kuvaajien piirtämisestä tietokoneella. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 48 oppilasta vastausprosentin ollessa siten 98%. Useimmat oppilaat listasivat kyselyssä runsaasti tärkeiksi kokemiaan uusia taitoja. Näitä olivat mm. seuraavat: opin tarkastelemaan muidenkin töitä ja niitä lukemalla opin kyseisen asian hyvin, koska se oli selitetty useilla eri tavoilla kuvaajan lisääminen wikiin kuvan lisääminen wikiin opin tekemään kuvaajia Excelillä taulukoiden ja kuvaajien lisääminen tekstiin tutustuin wikiin ylipäätään ja tiedän nyt mikä se on ohjeiden seuraamisen tärkeys yhteistyö ja ryhmätyön tekeminen nettiin uskalsin painella nappuloita ja kokeilla, vaikka en ole varma, mitä tapahtuu videon muokkaaminen ja lisääminen wikiin opin käyttämään wiki-järjestelmää sivuston toimimiseen ei voi aina luottaa wiki-markup Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 65 (74)

66 en oppinut mitään uutta että wiki on kätevä Oppilaita pyydettiin myös vertaamaan wikiä ja perinteistä työtapaa (eli tekstinkäsittelyohjelmalla ja/tai käsin laadittu paperiversio) viisiportaisella Likert-asteikolla. Asteikko määriteltiin seuraavasti: 1 - erittäin helppoa, 2 - helppoa, 3 - ei helppoa eikä vaikeaa, 4 - vaikeaa, 5 - erittäin vaikeaa. Perinteinen tapa koettiin jonkin verran wikiä helpommaksi: edellistä asteikkoa käyttäen wikin käyttö työselostuksen laatimisessa kokonaisuudessaan sai vaikeusarvion 2,38, kun perinteiden tapa (eli tietokoneella ja/tai käsin tehty) sai arvioksi keskimäärin 1,85. Tuloksia vertailtaessa on muistettava, että wiki oli suurimmalle osalle oppilaista täysin uusi työtapa; on selvää, että sen käyttö vaati aluksi opettelua. Ero ei kuitenkaan ole niin suuri kuin oletin. Merkittävää on, että oppilaat eivät keskimäärin kokeeneet wikin käyttöä vaikeaksi, vaan lähes päinvastoin: Helpoimmaksi oppilaat kokivat tekstin lisäämisen wikiin. Sitä pidettiin helpompana kuin esim. oikean wiki-alueen löytämistä. Vaikeimpana oppilaat pitivät kuvaajien ja kaavojen lisäämistä wikiin, tosin hajonta oli näissä vastauksissa suuri (ks. taulukko seuraavalla sivulla). Myös videon liittäminen wikiin koettiin hankalammaksi kuin esim. videon käsittely. Kuvaajien laatiminen taulukkolaskentaohjelmalla koettiin puolestaan hieman vaikeammaksi kuin videon liittäminen wiki-sivulle. Alla olevassa kaaviossa on esitetty oppilaiden keskimääräiset arviot wiki-toimintojen käytettävyydestä em. viisiportaisella Likert-asteikolla: 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 oikean wikisivun löytäminen tekstin lisääminen wikiin kuvaajien lisääminen wikiin kaavojen lisääminen wikiin kuvien lisääminen wikiin videon lisääminen wikiin Muita työselostusten laatimiseen liittyviä asioita arvioitiin em. asteikolla seuraavasti: Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 66 (74)

67 kuvaajien laatiminen Excelillä yhteistyö wikin välityksellä videokuvan käsittely Havaitaan, että mikään yksittäinen osa-alue ei ollut oppilaille keskimäärin vaikea, vaan kaikki keskiarvot jäivät alle kolmen (määritelmä ei helppoa eikä vaikeaa ). Kuitenkin tarkasteltaessa vastausten hajontaa nähdään, että on joukko oppilaita, joille tietyt toiminnot olivat joko vaikeita tai erittäin vaikeita. Tämä johtunee osaltaan myös siitä, että esim. kuvaajien ja kaavojen liittäminen wiki-sivulle jätettiin kirjallisen ohjeen ja oppilaiden itsenäisen työskentelyn varaan. Seuraavalla kerralla kannattanee varata aikaa myös näiden asioiden läpikäyntiin tunnilla opettajajohtoisesti. Vastausten hajonnat. Asteikko sama kuin edellä. Perinteinen tapa kokonaisuudessaan Wikin käyttö kokonaisuudessaan Videon liittäminen wikiin Videon käsittely Yhteistyö wikin välityksellä Kuvaajien laatiminen Excelillä Kuvien lisääminen wikiin Kaavojen lisääminen wikiin Kuvaajien lisääminen wikiin Tekstin lisääminen wikiin Oikean wiki-sivun löytäminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaat saivat myös toivoa, haluavatko jatkossa tehdä työselostuksia wikin avulla vai perinteiseen tapaan, mistä tulos alla: Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 67 (74)

68 38% haluaa jatkaa wikin käyttöä työselostuksissa 62% haluaa jatkossa tehdä työselostukset perinteisesti Oppilaat, jotka toivoivat jatkossa käytettävän wikiä, perustelivat toivettaan mm. seuraavasti: Helpompi tehdä suoraan wikiin, kun ei tarvitse tulostaa ja tuoda papereita opettajalle. (11 samankaltaista mainintaa) Myös yhteistyö kaverin kanssa on wikin kautta helpompaa. Jokainen voi tehdä omalla koneella kotoa käsin, ei tarvitse kokoontua ryhmän kanssa. (16 samankaltaista mainintaa) Koska työ on verkossa, sitä ei voi hävittää. (3 samankaltaista mainintaa). Työtä voi helposti muokata jälkeenpäin. Wiki oli helppokäyttöinen, ja sinne sai kätevästi liitettyä kaikki tekstit, kuvaajat, videot yms. Selostusta ei tarvitse kantaa mukana. Perinteisen tavan kannattajat perustelivat toivettaan seuraavasti: Helpompi muokata tekstiä ja liittää kuvia ja kuvaajia. Yksinkertaisempaa, ei tarvitse kuluttaa aikaa opetteluun. Kuvaajien ja nettisivun kanssa säätö vie liikaa aikaa. Vanhat metodit eivät vaadi tunnuksia tietokoneisiin. Wikiin kuvaajien lisääminen tuotti tuskaa ja välillä netti ei toiminut tai wiki ei toiminut. Helppo saada siistinnäköiseksi. Wiki oli sekava. Tekniikka tökki välillä. Wikiin ei pystynyt illalla kirjautumaan. Suurin hankaluus opettajan näkökulmasta oli se, että wiki ei aina toiminut eli sinne ei päässyt. Myös usea oppilas mainitsi kyselyssä tämän seikan. Ongelma näkyi mm. siten, että kaikkien ryhmien oli tarkoitus käsitellä ja liittää videot heti mittauksia ja videointia seuraavalla tunnilla. Koska wiki oli hidas tai sinne ei päässyt lainkaan, jouduin tuomaan luokan taakse minikannettavan vielä useilla tunneilla mittausten jälkeenkin. Ryhmät kävivät yksi kerrallaan editoimassa ja linkittämässä videonsa wikiin muun opetuksen lomassa. Tämä ei ollut ihanteellinen ratkaisu ja ehdotinkin, että oppilaat voisivat laittaa videonsa omille muistitikuilleen ja tehdä tarvittavat säädöt kotona. Kuitenkin vain yksi ryhmä halusi toimia näin. Toinen, pienempi ongelma oli se, että wikiin ei voinut liittää kovin suurikokoisia tiedostoja. Videot oli siten lyhennettävä riittävän pieniksi. Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 68 (74)

69 Kehitysideat jatkoa varten 1) Vastaava projekti kannattaisi ehdottomasti toteuttaa uudelleen ja erityisesti samojen oppilaiden kohdalla, jolloin uuden tekniikan oppimiseen ei kuluisi juurikaan aikaa. Tällöin jäisi enemmän aikaresursseja esim. videoiden työstämiseen, kuvaajien piirtämisen harjoitteluun sekä wikiin liittyvien yksityiskohtien demonstrointiin oppitunnilla. 2) Confluence-ympäristön ylläpitäjälle voisi esittää toiveita mm. kaavaeditorin lisäämisestä ja videoiden upottamisen mahdollisuudesta. 3) Toivottavaa olisi, että kaikilla työryhmillä olisi käytössään omat tietokoneet (eli noin 6-7 kpl koneita/opetusryhmä), jolloin tuntityöskentely helpottuisi ja nopeutuisi jonkin verran. Yhteystiedot Taina Makkonen Fysiikan ja kemian lehtori Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Linkki osahankkeen wiki-alueelle: (Vaatii sisäänkirjautumisen HY:n järjestelmään) Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 69 (74)

70 Opetusharjoittelun hankkeet Wiki ja Google Docs-sovellukset saksan harjoittelunohjauksen tukena Osahankkeen kuvaus Tarkoituksena oli luoda saksan aineenopettajaharjoittelun eri toimijat (aineenopettajaharjoittelijat, harjoittelun ohjaajat, didaktiikan lehtori) yhdistävä viestintä- ja tiedotuskanava perinteistä sähköpostiviestittelyä korvaamaan. Tavoitteena oli parantaa saksan aineenopettajaharjoittelun tiedonkulkua ja lisätä yhteisöllisyyttä. Tarkoituksena oli myös tutustuttaa saksan aineenopettajaharjoittelijat ilmaisiin yhteisöllisen median sovelluksiin ja tarjota vinkkejä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön. Osahankkeen lähtökohdat Saksan aineenopettajaharjoittelijoita oli 12 ja vain muutama oli käyttänyt wiki-ympäristöä aikaisemmin. Kyselyn perusteella kaikki onnistuivat kuitenkin kirjautumaan wikiin ongelmitta eikä yhteistä tietokoneluokassa pidettävää ohjeistussessiota koettu tarpeelliseksi. Wikin jäseniksi kirjautuivat myös kaikki saksan opetusharjoittelun ohjaajat (3 hlö) sekä didaktiikan lehtori. Koska kyseessä on wiki, jonne kaikki voivat myös lisätä ja tuottaa sisältöä, tämä vaihtoehto oli kaikille olemassa, mutta päävastuu wiki-sivuston teknisestä toteutuksesta ja ajan tasalla pitämisestä pitkin matkaa oli kuitenkin tietoteknisten valmiuksien ja sivuston kokeiluluontoisuuden vuoksi pääosin minulla. Osahankkeen suunnitteluvaihe Suunnitteluvaiheessa tärkeää oli löytää ilmainen ja toiminnoiltaan parhaiten harjoittelunohjauksen tarpeisiin soveltuva ympäristö. Valintana oli jo tutuksi tullut wikispaces ympäristö, jossa pidin tärkeänä mahdollisuutta ympäristön katselun ja muokkaamisen rajoittamiseen vain kirjautuneille käyttäjille, sillä keskustelujen ja harjoittelun ohjaukseen liittyvien sisältöjen näkyminen avoimesti kaikille ei ollut tarkoituksenmukaista. Wikiin pystyy myös upottamaan kätevästi tiedostoja ja sovelluksia muualta ja wikin sisällä yksittäisten sivujen muokkausoikeuksia ja jäseniä on helppo hallita. Osahankkeen oppimisen tavoitteet Tavoitteena oli tarjota aineenopettajaharjoittelijoille paitsi pääsy kaikkeen harjoitteluvuoteen liittyvään informaation kootusti yhden sivuston alta myös tutustuttaa heitä yhteisöllisen median työkaluihin ja mahdollisuuksiin opettajan työssä. Samalla harjoittelijat pääsivät osallisiksi koulun tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaan. Osahankkeen aikataulu Wiki-sivuston välilehtineen ja pääsisältöineen loin päivässä yhtenä viikonloppuna lukuvuoden alussa ennen harjoittelijoiden tuloa ja uusia sisältöjä lisättiin tarpeen tullen lukuvuoden aikana. Aikaa tarvittiin eniten alussa kun sivustoa luotiin, myöhemmin lyhyempiä tuokioita tiettyjen sisältöjen luomiseen ja aiempien päivittämiseen. Harjoittelijoiden kanssa ei vietetty aikaa tietokoneluokassa muulloin kuin palautekyselyn täyttämiseen valtakunnallisen palautekyselyn ohella harjoitteluvuoden lopuksi, muutoin Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 70 (74)

71 harjoittelijat käyttivät wikiä tarpeen mukaan omalla ajallaan. Kävijämääriä on helppo seurata wikistä löytyvien tilastografiikoiden avulla. Wiki-sivuston käyttö jatkui koko lukuvuoden, eli osahanke saatiin päätökseen aineenopettajaharjoittelun loppuessa toukokuulla. Osahankkeen tekniset vaatimukset Osahankkeessa hyödynnettiin ainoastaan ilmaisia, kaikkien saatavilla olevia ohjelmia. Teknisessä toteutuksessa en tarvinnut mikrotukihenkilön tai kollegojen apua, sillä ohjelmat olivat paitsi minulle ennestään tuttuja myös muutoinkin helppokäyttöisiä käyttö onnistuu ohjelmien omien ohjeiden ja internetistä löytyvien käyttäjävinkkien tuella myös uusilta käyttäjiltä. Pääasiallisena ohjelmana toimi wiki-ympäristö Wikispaces Wikin välilehdille luotiin seuraavia toimintoja: ilmoitustaulu (tärkeät ja ajankohtaiset tiedotteet, Googlen sähköinen kalenteri vieraiden kielten opetusharjoittelijoille tarkoitetuista yhteisistä tilaisuuksista ja saksan opetusharjoittelijoille suunnatuista ainekohtaisista ryhmänohjauksista yms. tilaisuuksista) aikataulut (pdf-muodossa koulun lukujärjestykset, Wikin aloitussivu ja ilmoitustaulu. ohjaajien työjärjestykset, välituntivalvontojen aikataulut, suorat linkit muihin harjoitteluun liittyviin aikatauluihin) harjoittelun aikana täytettävät lomakkeet pdf-muodossa harjoitustuntikalenteri (Googlen kalenteri) vinkkejä ja linkkejä opetusharjoitteluun ja harjoitustuntien pitämiseen eri ikäisille oppijoille jokaisen ohjaajan ryhmälle oma sivu viestintää varten keskustelualue Google Docs spreadsheets ohjelmalla toteutettu kyselylomake wikin käytöstä ja opetusharjoittelun ohjauksesta Wikiin upotettiin kaksi Googlen sähköistä kalenteria. Toinen oli nimeltään harjoitustuntikalenteri, johon opettajaharjoittelijat merkitsivät omien harjoitustuntiensa ajankohdat ja opetustilat wikin jäsenten nähtäville. Harjoitustuntikalenteri osoittautui tarpeelliseksi ja kaivatuksi välineeksi, sillä näin didaktiikan lehtori, oppiaineen rehtoria avustava opettaja, harjoittelun ohjaajat sekä tietysti Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 71 (74)

72 eri ohjaajien ohjauksessa olevat harjoittelijat näkivät yhdellä silmäyksellä harjoitustuntien sijoittumisen ja tilaisuudet kollegiaaliseen oppimiseen. Koska Googlen palvelut vaativat google-tilin avaamista, opettajalla on itsellään oltava googletunnukset. Harjoittelijoita ei kuitenkaan haluttu velvoittaa google-tilin luomiseen, vaan wikiin upotettuun Googlen kalenteriin kirjautumista varten luotiin yhteinen tunnus jonka salasana ilmoitettiin wikissä. Kaikki harjoittelijat kirjautuivat harjoitustuntikalenteriin saman tunnuksen kautta ja merkitsivät harjoitustuntiensa tiedot annettujen ohjeiden mukaisesti, tapahtumaksi esim. SANNA 8LK SA2, oppitunnin kesto kellonajaksi ja lisätietoihin luokkatila. Harjoitustuntikalenteri, wikiin upotettu Googlen sähköinen kalenteri. Toinen Googlen kalenteri löytyi ilmoitustaululta ja siinä näkyivät vieraiden kielten opetusharjoittelijoille tarkoitetut yhteiset tilaisuudet sekä saksan opetusharjoittelijoille suunnatut ainekohtaiset ryhmänohjaukset yms. tilaisuudet. Ilmoitustaulun kalenteria päivitin itse omien google-tunnusteni kautta. Se, että harjoitustunnit ja muut tilaisuudet eivät olleet samassa kalenterissa, osoittautui selkeyden kannalta onnistuneeksi valinnaksi. Googlen sovelluksista hyödynnettiin myös Google Docs Spreadsheets sovelluksella toteutettu sähköinen kyselylomake opetusharjoittelun ohjauksesta ja wikin käytöstä harjoitteluvuoden päätteeksi. Kyselylomakkeen loin omien google-tunnusteni kautta. Vastaukset tallentuivat nimettöminä ja yhteenvedon tekeminen vastauksista hoitui melko sujuvasti. Wikiin upotettu Google Docs Spreadsheets kyselylomake. Ohjauskeskusteluiden ja ryhmänohjausten aikatauluttamisessa wikissä käytettiin apuna myös ilmaista Doodle-sovellusta Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 72 (74)

73 Palvelu ei vaadi rekisteröitymistä ja on helppokäyttöinen. Wikiin lisätyn doodle-linkin kautta harjoittelijat kävivät esimerkiksi varaamassa loppukeskusteluaikoja ohjaajan listaamista ajoista, äänestämässä parhaiten sopivaa ajankohtaa ryhmänohjaukselle tai ilmoittautumassa työpajaan. Ajanvaraus-/ äänestys-/ ilmoittautumistilanne oli koko ajan reaaliaikaisesti kaikkien nähtävillä ja helpotti aikataulujen yhteensovittamista. Doodlella toteutettu loppukeskusteluaikojen varaus. Kaiken kaikkiaan wiki toimi tässä tarkoituksessa hyvänä alustana, toki Googlen kalenterien käyttö Googlen kautta eikä suoraan wikistä ei ole yhtä sujuvaa kuin jos wikissä olisi sisäänrakennettuna ominaisuutena tarjota oma kalenteri (kuten esim. edmodossa). Toisaalta, harjoittelijat pääsivät kokeilemaan erilaisia sovelluksia käytännössä. Osahanke ja opetusharjoittelu/harjoittelijat Osahanke oli suunnattu opetusharjoittelijoille ja tähtäsi paitsi tiedonkulun parantamiseen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen, myös opetusharjoittelijoiden tietoteknisten valmiuksien laajentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön valottamiseen käytännön esimerkin avulla. Osahankkeen sovellettavuus muulle Wiki ja Googlen sovellukset toimivat minkä tahansa oppiaineen ja ikäryhmän kanssa kuhunkin tarkoitukseen räätälöitynä. Käytän esimerkiksi wikiä myös valvontaluokkani huoltajien yhteisenä tiedotus- ja yhteydenpitokanavana ja kerään usein kurssipalautteet jakson lopuksi Googlen kyselylomakkeella. Wikissä tärkeää on pohtia avoimuus/ suljettu ympäristö kysymystä tarkoituksen mukaan, samoin tiettyjen sivujen lukitsemista vain sivuston laatijan muokkausoikeuksien alle. Mikä onnistui, mikä ei? Tiedonkulun parantamisessa wiki toimi hienosti. Harjoittelijat pitivät hyvänä, että kaikki heidän aineensa harjoittelua koskeva tieto löytyi yhden sivuston alta ja oli olemassa paikka, josta tarkistaa aikatauluja ja ladata/tulostaa lukujärjestyksiä ja kaavakkeita itselleen. Myös harjoitustuntikalenteri sai kiitosta, sillä harjoittelijat kokivat kalenterin helpottavan arkea, toistensa tuntien seuraamista ja ohjauskeskusteluihin osallistumista. Parantamisen varaakin löytyi. Jotta ilmoitustaulun kalenteri säilyisi ajantasaisena, kalenterin ylläpitäjän täytyisi myös olla tietoinen kaikista lisäyksistä ja muutoksista aikatauluihin. Jos esimerkiksi yhteisen tilaisuuden vastuuhenkilö viesti harjoittelijoille aikataulumuutoksen sähköpostilla se ei välttämättä päätynyt kalenterin ylläpitäjälle asti ja niinpä harjoittelijoilla oli Toimittanut Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 73 (74)