MIELIPITEIDEN ESITTÄMISTILAISUUS PALVELUVERKKOSELVITYKSESTÄ

Transkriptio

1 Muistio kirjatuista mielipiteistä tilaisuudessa MIELIPITEIDEN ESITTÄMISTILAISUUS PALVELUVERKKOSELVITYKSESTÄ Aika: Maanantai kello Paikka: Koulukeskuksen auditorio (Haapionkatu 13, Kokemäki) Tarkoitettu: Kokemäen asukkaille. Läsnä: Noin 30 osallistujaa Kaupungin edustajat: Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Tuomo Hinkkanen (tilaisuuden puheenjohtaja), kaupunginjohtaja Markus Ojakoski, sivistysjohtaja Leena Aalto-Setälä, kouluverkkoselvittäjä Jarno Moisala. Muistion laatijat: toimistosihteeri Marika Viljanen ja toimistosihteeri Sari Mäkinen Muistion tarkoitus: Kokemäen kaupunginhallitus on päättänyt pyytää hallintolain 34 ja 42 :n tarkoittamalla tavalla mielipiteitä tai selityksiä perusopetuksen palveluverkkoselvityksestä ja sen kehittämisvaihtoehdoista 1-4. Mielipiteitä tai selityksiä pyydetään kaikilta sellaisilta henkilöiltä tai yhteisöiltä, jotka haluavat asiassa lausunnon antaa. Tilaisuuden tarkoitus oli varata halukkaille mahdollisuus kertoa suullinen mielipiteensä selvityksestä. Muistioon kirjattiin tilaisuudessa esille tulleet mielipiteet sekä joiltain osin myös kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia. Tilaisuudessa esitettyjä mielipiteitä, kysymyksiä ja kaupungin edustajien vastauksia esitettyihin kysymyksiin: Lautakunnan puheenjohtaja Tuomo Hinkkanen avasi tiedotustilaisuuden. Kouluverkkoselvittäjä Jarno Moisalan esitteli lyhyesti perusopetuksen palveluverkkoselvityksen keskeisimmän sisällön. Yleisömielipide 1

2 Lauri Välimäki: Kouluverkkoasiaa on puitu paljon jo palavereissa ja eri näkökanteilta, mutta hän kertoi yrittävänsä löytää keskusteluun myös uusia puolia. Häntä oli hämmästyttänyt eniten selvityksen tiukka sisältörajaus pelkästään taloudellisien seikkojen tarkasteluun. Onko selvityksen tekoon tullut poliittista ohjausta? Jos ei ole, niin minkä takia ei? Eikö päättäjiä kiinnosta sosiaalisten seikkojen tarkastelu? Kouluja käytetään myös kokoontumispaikkoina. Päätöksenteon ennakoitavuus olisi paikallisille toimijoille ja yrittäjille tärkeää, kaivataan toiminnan suunnitelmallisuutta. Halkeenkiven kesäteatterille esimerkiksi Korkeaojan koulun lopettaminen on uhka koko toiminnan kannalta sillä tällöin teatterilta vietäisiin harjoittelutilat. Koulu on monipuolisessa käytössä. Teatterin suhteen suunnitelmat on pitänyt pistää jäihin, kun ei tiedä koulun jatkumisesta. Soppa lähti liikkeelle yksittäisen virkamiehen yksittäisestä esityksestä. Keskustaan keskittäminen ei korjaa huoltosuhdetta, kylien spesialiteettia tarvitaan. Kuka haluaisi valita km koulumatkan? Vapaa-aikakerho jättää myös kirjallisen lausunnon määräaikaan mennessä. MO: Selvitys ei ole puhtaasti taloudellinen, vaan siinä on tarkasteltu myös esimerkiksi ryhmäkokoja. Myös sekin on tärkeää huomioida, ettei taloudellisesti vaikeassa tilanteessa oleva kunta houkuttele muuttamaan. Yhteisölliset näkökulmat vaikuttavat toki myös. Koko kouluverkkoa koskevan selvityksen laatimisen toimeksianto on tullut valtuustolta. JM: Poliittisesta ohjauksesta: kaupunginhallituksen iltakoulussa käytiin selvityksen aiherajaus läpi. Poliittinen ohjaus tuli siis kaupunginhallitukselta. Keskeisin viesti oli se, että kaikki peruskoulut pitää olla tarkastelussa mukana. Tämän kaltaisia asioita ei käsitellä ns. lista-asioina, koska ne ovat valmistelua ohjaavia keskusteluja. Kehittämisvaihtoehtojen määrä ja vaihtoehdot ylipäätään ovat selvittäjän pöydältä liikkeelle lähteneitä. Yleisömielipide 2 Mari Korkeaoja-Nurmo: Henkilö kertoi esittävänsä samalla Tuomaalan koulun vanhempaintoimikunnan ajatuksia: Kokemäen kaikki kyläkoulut tulisi säilyttää. 6 lk:n oppilaita ei pitäisi siirtää yläkouluun. Yhteisöllisyys on voimakasta omassa lähikoulussa, voi leikkiä ja pelata vielä. Kaikenikäiset lapset ovat yhdessä. Mahdollisuus kävellä ja pyöräillä lähikouluun. Ei minkään kehittämisvaihtoehdon kannalta. Säästää ei voi loputtomiin, kassavirran saaminen on tärkeämpää. Koulujen lopettaminen vähentää verotuloja pitkällä aikavälillä. Kokemäki on profiloitunut lapsiystävälliseksi kaupungiksi. Koulun lopettaminen ei houkuta lapsiperheitä muuttamaan kaupunkiin. Kyläkoulu on keskus ja vetovoimatekijä. Järvimutkalan alue kasvaa, jonne koko ajan rakenteilla taloja. Vanhempaintoimikunnan mielestä on petetty Järvimutkan alueelle muuttavia, koska kaikista oppilaista tulisi kuljetusoppilaita, jos koulu lopetetaan.

3 Piharakennukset rakennettu ja korjattu osin talkoovoimin. Koulun tilat ovat harrastekäyttöön hyvät. Miten välituntitilat riittävät tulevaisuudessa Tulkkilan koulussa. Kouluverkkoselvityksen investointitarpeet ylimitoitettuja. Pitäisi kysyä lapsilta ja vanhemmilta minkä tasoisessa koulussa halutaan toimia, uskovat etteivät toiveet ole korkeita. Lyhyt koulumatka, tärkeä arkiliikunta, kun voi kävellä ja pyöräillä kouluun, isot ja pienet toimivat yhdessä, opettajat tuntevat kaikki oppilaat ja oppilaat toisensa. Selvityksessä ei ole huomioitu Järvimutkalan alueen kehittymistä. Uhkakuvat: kylän keskus häviää, markkina-arvo laskee, ei houkuttele uusia asukkaita. Koulussa ollut 15 oppilasta, nyt 47 oppilaita, esimerkki siitä mitä koulu saa aikaan kylällä. Kuljetuskustannukset suuret. Koulumatkoihin kuluva aika rasittaa varsinkin pienempiä koululaisia. Kaikki eivät mahdu yhteen bussiin. Harrastetilat nytkin kaupungissa kortilla. Mistä korvaavat tilat jos Korkeaojalla, Tuomaalassa, Risteellä ja Peipohjassa on kerho klo 18-20? Kaupungin pitäisi miettiä arvot kuntoon sekä oppilaiden tasa-arvoinen kohtelu. Miksi kylien lapset ovat eriarvoisessa asemassa Tulkkilan koulun oppilaisiin nähden, jotka saavat käydä lähikoulua. MO: Vain Tulkkilan koulun peruskorjauksesta on päätetty. Mitään kehittämisvaihtoehdoista ei ole vielä esitetty. Tulkkilan koulun peruskorjausta ei kateta kyläkoulujen lakkauttamisella. L A-S: Koulujen tiloihin tulee paljon käyttövuorohakemuksia, ei ole järkevää että samoille ikäluokille on samoja aikoja tarjolla. Tosin järjestöt ovat paremmin oppineet hakemaan aikoja. Jos 6 lk:n oppilaat siirretään yläkouluun, onko nykyinen piharakenne pysyvä, ei ole. Otetaan oppia muista kunnista, joissa jo tehty 6-9 lk kouluja. Siirtyminen ala- ja yläkoulun välillä tulee olla suunnitelmallista. Tästä on hyvänä esimerkkinä Kotkan malli. Yleisömielipide 3 Juha-Pekka Pihlman: Olemme henkilökunnan kanssa pohdittu hyviä ja huonoja puolia jokaisesta kehittämisvaihtoehdosta. Koulunpidon kannalta pienen ja ison koulu eroja, pedagogiselta vinkkeliltä, ottamatta kantaa politiikkaan tai rahojen säästämiseen. Koulu voi olla hyvä tai huono koosta riippumatta. 6- luokkien siirtymiseen yhteiskoulun tiloihin suhtaudumme erittäin kriittisesti. Negatiivisia puolia ovat puutteelliset välituntitilat, luokanopettajan tuen väheneminen ja sosiaalisten ongelmien lisääntyminen. Yleisesti ison koulun huonot puolet: ryhmäkokojen kasvaminen tuen tarpeen lisääntyminen. Ahtaat saneeratut tilat Tulkkilan koulussa. Opetus on kuitenkin erilaista kuin 50-luvulla. Uudet pinnat eivät tee moderneja tiloja. Pienet välituntitilat Tulkkilan koululla, merkittävä ero Tuomaalan kouluun. Huoli pienten oppilaiden pidentyvistä koulupäivistä pidentyvine koulumatkoineen. Oppilaiden tuntemus vähenee, pienessä koulussa oppilaat ja henkilökunta tuntevat toisensa ja toiminta on joustavampaa. On loistavat puitteet pitää koulua Tuomaalassa ja myös Risteellä. Suuri työ- ja oppimisyksikkö on haastava. Positiivisiakin puolia

4 löysimme: rinnakkaisluokat, helpottaa opettajien yhteistyötä, ryhmiä voidaan jakaa esim. oppimistyylien perusteella tai kehitystason perusteella. Opettajien tiimit, oppilailla tasa-vertaiset oppimistilat. Yhteiskoulun kanssa yhteistyömahdollisuudet. Sosiaalinen laajempi kenttä isossa koulussa, vaikeaa siirtyä pienestä koulusta isoon. Yhdysluokkien väheneminen, helpompaa toimia yhden luokan kanssa. Liikuntapuisto, kirjasto ja uimahalli ovat lähellä. Liikuntahallissa olisi enemmän saleja. Laki vaatii erilaisia asioita, joita on helpompi tuottaa lähelle. Taito- ja taideaineiden opetuksen paraneminen. Suuri oppimisympäristö voi olla myös positiivinen. Erilaisia näkökulmia antoivat Mervi Salmi, joka on opettanut kauan pienellä koululla, itse olen opettanut sekä isossa että pienessä koulussa, vastavalmistunut opettaja antoi tuoretta näkökulmaa ja mukana oli vielä kaksi koulunkäyntiavustajaa. Henkilökohtainen kanta on, että näiden vaihtoehtojen joukosta ei löydy sopivaa. Toivottavasti päättäjät ymmärtävät, että juna on mennyt jo. Käytännössä Tulkkilan koulun saneerauspäätös merkitsi myös muita muutoksia kouluverkossa. Yleisömielipide 4 Hanna Välitalo: Henkilö kertoi esittävänsä myös Korkeaojan koulun vanhempainryhmä ajatuksia: Lapsen oikeudet on jätetty huomioimatta kaikissa kehittämisvaihtoehdoissa. Virkamiehet ovat antaneet virheellisiä tietoja ja selvityksen tilastot on rakennettu vain palvelemaan Korkeaojan koulun lopettamista. Korkeaojan koulun vanhempainryhmä tulee jättämään kirjallisen lausunnon kouluverkkoselvityksestä ja toivoo, että nämä argumentit otetaan huomioon päätöksenteossa. Selvityksessä on harhaanjohtavia tietoja rakennuksista ja muista kustannuksista. Fyysinen ja omatoiminen liikkuminen on lapsen henkiselle kehitykselle tärkeää. Ei tarvitse esittää isompaa kuin on. Vanhemmat ja muut toimijat ovat sitä mieltä ettei nivelvaiheen aikaistaminen helpota tilannetta vaan ongelmat vain aikaistuvat. Yleisömielipide 5 Titta Valkama: Kysyn Aalto-Setälältä, kuinka monta majaa pystyy Tulkkilan koulun pihaan rakentamaan? Peipohjassa on ainakin 17 majaa, joita käydään viikonloppuisinkin katsomassa niin tärkeitä ne on. Ainakin olette rikkomassa ne 17 majaa. Ei muuta lisättävää edellisiin. Yleisömielipide 6 Hannu Nevala: Kaupunginvaltuustolla oli visio, että Tulkkilan koulu peruskorjataan. Urheiluhallin rakentaminen tuli puskista myös valtuustoon. Siksi olemme täällä nyt. Kaikkien kuntalaisten osalta asia ei ole selvä. Hallituksen iltakoulu on pätevä tekemään päätöksiä jos päätösehdotukset ja päätökset on kirjattu pöytäkirjaan, epäilee onko näin toimittu.

5 Tilastokeskuksen käyrä ihmetyttää. Jos lisääntymisikäinen väestö vähenee voiko lapsimäärä pysyä samana? Nyt jo saa seurakuntatiedoista hakea kastettujen lasten nimiä. Lisäksi myytävien asuntojen määrä kasvaa. Nyt jo asuntojen myyntiajat ovat todella pitkät. Saattaa käydä niin, että jarrua voidaan joutua painamaan tai vaihtoehtoisesti lähtee valituksia hallinto-oikeuteen. Jos Tulkkilan koululla on 400 oppilasta, katsotaan miltä näyttää, kaikki oppilaat ovat yhtä aikaa ulkona ja pyydetään juoksemaan, voi olla kaaos. Onko otettu huomioon uusi valtion lakisäädös, jossa lukiossa tulisi olla 500 opiskelijaa. Mitä kuntauudistukset ym. tuovat tullessaan. Näistä ei ole tietoja. Tässä vaiheessa ei ole pakko päättää mitä tehdään. Päätös on tehty että Tulkkilan koulu korjataan ja urheiluhalli tehdään. Mo: Valtuusto päätti peruskorjata Tulkkilan koulun 3-sarjaisena plus liikuntahalli. Päätetty vaihtoehto ei ollut kallimpi kuin toinenkaan vaihtoehto. Miksi olisi siis pitänyt valita huonompi vaihtoehto? Yleisömielipide 7: Arto Perttula: Paljon on jo tullut esiin asioita, joita ei lähde kertaamaan. Paneudutaan tarkemmin kouluverkkoselvitykseen. Ensimmäisenä hiertää maininta: kuntokartoitukset on tehnyt tilahallinnon ammattilainen ja rakennusten kunto perustuu silmämääräisiin arvioihin. Miksi ei tehty yksityiskohtaisia kuntoarvioita todellisuuteen perustuen? Esitetyt luvut eivät ole todellisia summia, jotka remontoimiseen menisivät. Korkeaoja ja Peipohja on vedetty punaisella kuntoluokitustaulukossa. Sen mukaan Peipohjan keittiö vaatii korjauksen vuoden sisällä, vaikka siellä on paremmat tilat ja uudemmat laitteet kuin Risteellä. Keittiö ei ole priimakunnossa, mutta ei kyllä näin huonossa kunnossa, että heti pitäisi tehdä jotain. Peipohjan koulun kustannusarviossa on lisärakennuksen rakentaminen. Koulussa on joskus toiminut tuplasti enemmän oppilaita, miksei nyt mahdu? Korkeaojan peruskorjaukseen arvioidulla rahalla saisi pari uutta sellaista koulua. Luvussa 8 sivulla 52 on mainittu 0-2 luokkien talviaikaisesta kuljetuksesta, jos koulumatka on yli 3 km. Kehittämisvaihtoehto 1 kohdalla Peipohjan 12 kuljetusoppilasta lisääntyisi vain kahdella, ei voi pitää paikkaansa, jos 0-2 luokkalaisten talviaikaiset kuljetukset olisi otettu huomioon. Nämä on unohdettu, vaikka väitettiin, ettei ole unohdettu. 1 vaihtoehdon osalta uusia kustannuksia tulee punaisen rakennuksen korjauksesta. Välituntitiloja on suunniteltu, mutta pelkkä suunnittelu ei riitä. Lisääntyvien kuljetusoppilaiden johdosta pitää tehdä liikennejärjestelyjä, joita ei huomioitu. 6 luokkalaisten siirto yhteiskoululle, hirveä määrä jäänyt pois mitä kaikkea tarvitsee tehdä lisää, kun tehdään kolmisarjainen koulu. Liikuntahallin kunnossapitoa ei ole otettu huomioon. On sanottu, että liikuntahallin ylläpito ei maksa enempää kuin huoltokopin ylläpito, jossa siivooja käy joskus. Yleisömielipide 8 Hannu Nevala:

6 Onko arvioitu tuleeko Kokemäen lukioon muista kunnista oppilaita? L A-S: Kuntarakenneselvitykset kolmeen suuntaan menossa. Toisen asteen koulutuksen osalta on paljon avoimia kysymyksiä koskien perusasioita eli koulutuksen rahoitusta ja järjestämislupia. Yleisömielipide 9 Ari Prinkkala: Jarno voisi matemaatikkona laskea vaihtoehdon, jossa Riste ja Tuomaala jäisivät Tulkkilan lisäksi. Huolestuttaa, että 700 oppilaan asioista puhutaan ja paikalla on 30 ihmistä nyt ja viimeksi oli 40. Tilaisuuden puheenjohtaja Tuomo Hinkkanen päätti tilaisuuden. -- Nimilyhenteet: TH= Tuomo Hinkkanen, MO = Markus Ojakoski, JM = Jarno Moisala, LA-S = Leena Aalto-Setälä.