Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1188/2002 vp Suomen Ilmailuopiston toiminnan selvittäminen Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan päätöksellä perustettiin vuonna 2001 valtion ammattilentäjäkoulu, Suomen Ilmailuopisto (SIO). Se lienee rahoituspäätöksen mukaisesti niellyt tähän mennessä veronmaksajilta arviolta miljoonaa euroa. Väitetään, että vuonna 2002 ensimmäisen vuosikurssin kaikki lento-oppilaat reputtivat Ilmailulaitoksen teoriakokeissa ansiolentäjän lupakirjaa varten eli koulutuksen ensimmäisessä vaiheessa. Väitetään, että koko joukko reputtaneita ja myös opettajia nähtiin valtion koulukoneiden kyydissä Kittilän lentokentällä ja myöhemmin hakemassa lohdutusta Kittilässä ravintolassa. Väitetään, että Ilmailulaitos seuranneessa koulutustarkastuksessa totesi SIO:n koulutusmenetelmät puutteellisiksi kumoten siltä kaikki koulutusluvat. Väitetään, että alkusyksystä SIO toimi vain lentokerhotason yksityislentäjän koulutusluvalla. Opistolla kukaan ei vastannut mihinkään puhelimeen parin viikon aikana. Väitetään, että opiston johto oli silloin Englannissa etsimässä kuumeisesti alihankkijaksi lentokoulua, joka voisi antaa valtion lentokoulun oppilaille koulutusta omien koulutuslupien puuttuessa. Tiedetään, että SIO:lla ei vieläkään ole liikennelentäjältä vaadittavia ATPL- ja MCC-koulutuslupia. Ensimmäiset SIO:n kouluttamat liikennelentäjät ovat siten valmiina töihin parhaassakin tapauksessa vasta vuonna Tiedetään, että Finnairilla on jo nyt lentäjävaje, joka jo uhkaa sen häiriötöntä toimintaa. Tiedetään, että lentäjävajetta ollaan täyttämässä jälleen kerran Ilmavoimien suunnalta. Finnairin edellinen samantapainen lentäjävaje tuli tehdyn tohtorinväitöskirjan selvityksen mukaan maksamaan suomalaisille veronmaksajille 1,2 miljardia markkaa. Eduskunta edellytti hyväksyessään valtion ammattilentäjäkoulun perustamisen, että sen tuli tarvittaessa sopia alihankinnoista kotimaassa jo toimivien yksityisten ammattilentäjäkoulujen kanssa. Suomen Ilmailuopisto ei ole vastannut sille kaksi viikkoa sitten esitettyihin kysymyksiin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka monta koululentotuntia SIO kirjasi oppilaille kuinka monta lentoteoriatuntia SIO kirjasi mitä eri lupakirjakursseja SIO toteutti mikä oli em. kurssien oppilasmäärä ja mikä oli SIO:n koko oppilasmäärä vuonna 2002, kuinka monta PPL-, CPL- ja ATPL-lupakirjaa myönnettin SIO:n toiminnan tuloksena Versio 2.0

2 kuinka paljon ilmailukoulutuksen alihankintoja SIO käytti keiden toimijoiden kanssa ja minkälaisen kilpailutuksen perusteella, miten on mahdollista, että SIO valvovan viranomaisen puuttumatta asiaan suorittaa julkista oppilashakua, vaikka siltä puuttuu vaadittavat koulutusluvat, paljonko alihankinnoista maksettiin, paljonko SIO:n koko toiminta maksoi vuonna 2002 ja mitä ns. Irako-työryhmä tekee nyt? Vastaukset kuuteen ensimmäiseen kohtaan on pitänyt ilmoittaa Ilmailulaitokselle tammikuun aikana. Seitsemännen kohdan kysymys kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön vastattavaksi. Kahdeksannen ja yhdeksännen kohdan kysymyksiin on normaalilla kuluseurannalla voitava vastata heti. Vastaus viimeisen kohdan kysymykseen ei vaadi sitäkään. Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2003 Klaus Bremer /r 2

3 Ministerin vastaus KK 1188/2002 vp Klaus Bremer /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bremerin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1188/2002 vp: Kuinka monta koululentotuntia SIO kirjasi oppilaille kuinka monta lentoteoriatuntia SIO kirjasi mitä eri lupakirjakursseja SIO toteutti mikä oli em. kurssien oppilasmäärä kuinka monta PPL-, CPL- ja ATPL-lupakirjaa myönnettiin SIO:n toiminnan tuloksena kuinka paljon ilmailukoulutuksen alihankintoja SIO käytti keiden toimijoiden kanssa ja minkälaisen kilpailutuksen perusteella, miten on mahdollista, että SIO valvovan viranomaisen puuttumatta asiaan suorittaa julkista oppilashakua, vaikka siltä puuttuu vaadittavat koulutusluvat, paljonko alihankinnoista maksettiin, paljonko SIO:n toiminta maksoi vuonna 2002 ja mitä ns Irako-työryhmä tekee nyt? Vastaukset kuuteen ensimmäiseen kohtaan on pitänyt ilmoittaa Ilmailulaitokselle tammikuun aikana. Seitsemännen kohdan kysymys kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön vastattavaksi. Kahdeksannen ja yhdeksännen kohdan kysymyksiin on normaalilla kuluseurannalla voitava vastata heti. Vastaus viimeisen kohdan kysymykseen ei vaadi sitäkään. Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen seuraavaa: Kysymyksen perusteluissa todetaan, että Eduskunnan päätöksellä perustettiin vuonna 2001 valtion ammattilentäjäkoulu. Tämä ei pidä paikkaansa. Mitään valtion ammattilentäjäkoulua ei tuolloin perustettu. Kysymyksessä tarkoitettu SIO eli Suomen Ilmailuopisto on yksityinen ammatillinen erikoisoppilaitos, jonka omistaja on osakeyhtiö Suomen Ilmailuopisto Oy. Osakeyhtiön osakkeet jakautuvat Finnair Oyj:n, Porin kaupungin sekä Suomen valtion kesken. Valtiolla ei ole osake-enemmistöä yhtiössä. Edellä todetun lisäksi kirjallisen kysymyksen perusteluosassa esitetään sellaisia väitteitä, että ne varsinaisten kysymysten ohella edellyttävät vastausta. Väite, että Suomen Ilmailuopisto olisi kuluttanut veronmaksajien varoja arviolta miljoonaa euroa, ei pidä paikkaansa. Oppilaitokselle on myönnetty valtionosuutta noin 3,3 miljoonaa euroa. Valtion sijoitukset ovat edelleen yhtiön osakkeissa. Väite, että Suomen Ilmailuopiston kaikki oppilaat olisivat reputtaneet Ilmailulaitoksen ansiolentäjän lupakirjaan tähtäävässä teoriakokeessa, ei pidä paikkaansa. Asia on tarvittaessa tarkistettavissa Ilmailulaitoksesta. Myöskään väite 3

4 Ministerin vastaus Suomen Ilmailuopiston opettajien ja reputtaneiden opiskelijoiden yhteisestä illanvietosta kittiläläisessä ravintolassa ei pidä paikkaansa. Kittilässä mahdollisesti olleista valtion koulukoneista kannattaa tiedustella puolustusministeriöltä, sillä sen hallinnonalalla on valtion koulukoneita, ei opetusministeriön. Mitä tulee Suomen Ilmailuopiston lentokoneiden liikkumiseen eri lentokentillä, niin todettakoon, että koska oppilaitoksen toiminta-alueena on mm. Suomi, Ruotsi, Norja, Viro, Latvia ja yleensä koko Länsi-Eurooppa, on mahdollista tavata oppilaitoksen käytössä olevia lentokoneita hyvinkin monella eri lentokentällä. Niinikään väite, että Ilmailulaitos olisi todennut koulutusmenetelmät puutteellisiksi ja ottanut Suomen Ilmailuopistolta kaikki luvat pois, ei pidä paikkaansa. Suomen Ilmailuopistolla on ollut toimintansa alusta lukien voimassa oleva koulutuslupa numero FIN/FTO/2007, joka oikeuttaa antamaan koulutusta seuraavilla kursseilla: yölentokelpuutus NF(A) JAR- PPL(A):han liittyen ansiolentäjän lupakirja CPL(A) ositettu kurssi mittarikelpuutus IR(A) tyyppikelpuutus TR(A) luokkakelpuutus CR(SPA) luokkakelpuutus CRI(SPA) Suomen Ilmailuopiston koulutusluvat kattavat siten kaiken oppilaitoksen antaman koulutuksen. Oppilaitoksen johto, eikä myöskään sen henkilökuntaan kuuluvista kukaan, ei ole ollut Englannissa etsimässä alihankkijaksi jotakin sikäläistä lentokoulua. Suomen Ilmailuopisto ei tarvitse ulkomaisia alihankkijoita, sillä sillä on pitkäaikainen yhteistyösopimus suomalaisten JARkelpoisten lentokoulujen Helitour Oy, Pilot Factory Oy sekä Salpauslento Oy kanssa. Tieto siitä, että Suomen Ilmailuopisto Oy:n luvissa ei ole ATPL- eikä MCC-koulutukseen lupaa, pitää toki paikkansa. Näitä koulutuslupia ei ole toistaiseksi tarvittu, sillä koulutuksessa parhaillaan olevat opiskelijat ovat aikanaan Finnairin valitsemia ja lentoyhtiö maksaa heidän ATPL- ja MCC-koulutuksensa. Opetusministeriön saamien tietojen mukaan Finnair ei ole suunnitellut täyttävänsä mahdollista tulevaa lentäjävajettaan rekrytoimalla ilmavoimista lentäjiä. Se ei ole edes aivan yksinkertaistakaan, sillä liikennelentäjän vaatimuksia lupakirjojen ja kokemuksen suhteen ei ole mahdollista saavuttaa toimimalla hävittäjälentäjänä ilmavoimissa. Seuraavassa vielä vastukset kaikkiin kirjallisessa kysymyksessä esitettyyn kymmeneen yksilöityyn kysymykseen: 1. kaikki lennot lentokoneilla kaikki lennot BE30 simulaattorilla kaikki lennot FNPT/-harjoituslaitteella YHTEENSÄ 2. teoriakoulutus yhteensä h h h h/v h/v 3. Suomen ilmailuopistossa on opiskellut vuonna 2002 seuraavat kurssit: AOL 27, AOL 28, AOL 29 sekä AOL 30. Yllä olevista kursseista valmistuu 64 IR-kelpuutusta 65 CPL-lupakirjaa 66 tyyppikelpuutusta monimoottori-mittarilentokelpuutusta 67 Yhteensä 256 kelpuutusta tai lupakirjaa. 4. AOL 27 AOL 28 AOL 29 AOL oppilasta 16 oppilasta 16 oppilasta 16 oppilasta Kurssien alkamiset ja päättymiset eivät ole sidotut kalenterivuoden lukukausiin, opiskelijoiden määrä vuositasolla oli vuonna oppilas- 4

5 Ministerin vastaus KK 1188/2002 vp Klaus Bremer /r ta, mutta päivätasolla opiskelijoiden määrä oli 48 oppilasta. 5. Suomen Ilmailuopiston antamien kurssien tuottamat lupakirjat ja kelpuutukset käyvät ilmi edellä kohdasta 3. Koska tällä hetkellä Suomen Ilmailuopiston oppilaat ovat Finnairin vuoden 2000 oppilasvalinnoista, on heidän koulutuksensa ostettu alihankintana vuonna 2001, jonka koulutuksen Finnair on myös maksanut. Vuonna 2002 valmistuneet oppilaat ovat käyneet Finnairin järjestämän ATPL-kurssin, jonka Finnair on myös maksanut. Koska vuonna 2001 ei ollut valtakunnallista oppilashakua, ei vuonna 2002 valmistunut PPLkursseja. 6. Suomen Ilmailuopisto osti alihankintana kolmelle lennonopettajalle mittarilennonopettajakurssin Salpauslento Oy:ltä. Alihankintaa ei voitu kilpailuttaa, koska Salpauslento Oy oli ainoa jäljellä oleva mahdollisuus käydä kurssi. Edellä tarkoitetut opettajat olivat aiemmin käyneet Pilot Factor Oy:n järjestämän mittarilennonopettajakurssin, mutta Ilmailulaitos totesi Pilot Factoryn koulutusmenetelmät puutteellisiksi eikä myöntänyt koulutuksen jälkeen ko. oppilaille kelpuutusta. 7. Kuten aiemmin on todettu, Suomen Ilmailuopistolla on kaikki koulutuksessa vaadittavat luvat kunnossa, joten oppilashaullekaan ei ole mitään estettä. 8. Kohdassa 6 mainitut alihankinnat maksoivat euroa. 9. Tilinpäätöstä ei ole vielä tehty, mutta liikevaihto vuonna 2002 oli euroa, josta valtion osuus oli euroa; oman myynnin ja oppilasmaksujen osuus oli euroa. 10. Niin sanotun Irako -työryhmän työ päättyi ja sen muistio luovutettiin Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2003 Opetusministeri Maija Rask 5

6 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Klaus Bremer /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS 1188/2002 rd: Hur många skolflygtimmar registrerade SIO för eleverna år 2002, hur många flygteoritimmar registrerade SIO år 2002, vilka olika slags certifikatkurser ordnade SIO år 2002, hur många elever deltog i ovan nämnda kurser år 2002, hur många PPL-, CPL- och ATPL-certifikat beviljades som resultat av SIO:s verksamhet år 2002, hur mycket medel för underleveranser inom luftfartsutbildningen använde SIO år 2002, vilka aktörer var involverade och vilken slags konkurrensutsättning ordnades, hur är det möjligt att SIO, utan att tillsynsmyndigheten ingriper i saken, verkställer offentlig elevansökan, trots att SIO saknar behövliga utbildningstillstånd, hur mycket betalades till underleverantörer, hur mycket kostade SIO:s verksamhet år 2002 och vad gör den s.k. Irako-arbetsgruppen nu? Svaren på de sex första frågorna borde ha meddelats Luftfartsverket under januari. Den sjunde frågan ankommer på kommunikationsministeriet att besvara. Frågorna åtta och nio borde genom normal kostnadsuppföljning kunna besvaras genast. Svaret på den sista frågan fordrar inte ens det. Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I motiveringen till spörsmålet konstateras att en statlig skola för yrkespiloter inrättades genom beslut av riksdagen år Detta är inte korrekt. Någon statlig yrkespilotskola inrättades inte då. Den skola som avses i spörsmålet, SIO, dvs. Suomen Ilmailuopisto, är en privat särskild yrkesläroanstalt, som ägs av aktiebolaget Suomen Ilmailuopisto Oy. Aktierna i bolaget innehas av Finnair Abp, Björneborgs stad samt finska staten. Staten har inte aktiemajoritet i bolaget. Utöver det ovan konstaterade framförs sådana påståenden i motiveringen till spörsmålet att de fordrar ett svar lika väl som själva frågorna. Påståendet att Suomen Ilmailuopisto skulle ha använt skattebetalarnas pengar till en summa av uppskattningsvis miljoner euro är inte korrekt. Läroanstalten har beviljats ca 3,3 miljoner euro i statsandel. Statens placeringar är fortfarande i bolagets aktier. Påståendet att alla elever vid Suomen Ilmailuopisto skulle ha underkänts i Luftfartsverkets teoriprov för trafikflygarcertifikat håller inte streck. Detta kan vid behov kontrolleras hos Luftfartsverket. Inte heller påståendet om att lärarna och de underkända eleverna vid Suomen Ilmailuopisto skulle ha tillbringat kvällen på en restaurang i Kittilä stämmer. I fråga om de statli- 6

7 Ministerns svar KK 1188/2002 vp Klaus Bremer /r ga skolflyg som eventuellt befunnit sig i Kittilä är det skäl att vända sig till försvarsministeriet, eftersom de statliga skolflygen hör till dess förvaltningsområde. Vad beträffar påståendet om Suomen Ilmailuopistos flygplan skulle röra sig på olika flygplatser bör det konstateras att de flygplan som är i läroanstaltens bruk kan påträffas på en mängd olika flygplatser, eftersom läroanstaltens verksamhetsområde omfattar bl.a. Finland, Sverige, Norge, Estland, Lettland och i allmänhet hela Västeuropa. Även påståendet att Luftfartsverket skulle ha konstaterat utbildningsmetoderna vara bristfälliga och till följd av detta indragit alla tillstånd för Suomen Ilmailuopisto saknar grund. Suomen Ilmailuopisto har sedan verksamheten inleddes haft ett giltigt utbildningstillstånd, nr FIN/FTO/2007, som ger det rätt att ge utbildning på följande kurser: mörkerbevis NF(A) i anslutning till JAR- PPL(A) trafikflygarcertifikat CPL(A) i delar instrumentbevis IR(A) typbehörighet TR(A) klassbehörighet CR(SPA) klassbehörighet CRI(SPA) Suomen Ilmailuopistos utbildningstillstånd täcker således all den utbildning som ges vid läroanstalten. Ingen i läroanstaltens ledning eller någon i dess personal har varit i England för att där värva någon flygskola till underleverantör. Suomen Ilmailuopisto behöver inga utländska underleverantörer eftersom det har ett långvarigt samarbetsavtal med de finländska flygskolorna Helitour Oy, Pilot Factory Oy samt Salpauslento Oy, vilka har JAR-behörighet. Uppgiften att Suomen Ilmailuopisto Oy inte har tillstånd för ATPL- eller MCC-utbildning stämmer förvisso. Dessa utbildningstillstånd har tills vidare inte behövts, eftersom de studerande som för närvarande deltar i utbildningen på sin tid har antagits av Finnair. Flygbolaget betalar därför deras ATPL- och MCC-utbildning. Enligt vad undervisningsministeriet erfarit har Finnair inga planer på att fylla en eventuell pilotbrist genom att rekrytera piloter från luftstridskrafterna. Detta är inte heller alldeles enkelt, eftersom det inte är möjligt att uppfylla de krav på certifikat och erfarenhet som gäller för trafikflygare genom att fungera som jaktplanspilot inom luftstridskrafterna. Nedan följer ytterligare svaren på alla de tio frågor som ställs i det skriftliga spörsmålet: 1. alla flygningar med flygplan alla flygningar med BE30- simulator alla flygningar med FNPTsimulator SAMMANLAGT 2. teoriutbildning sammanlagt h h h h/år h/år 3. Vid Suomen Ilmailuopisto har man år 2002 kunnat studera följande kurser: AOL 27, AOL 28, AOL 29 samt AOL 30. Ovannämnda kurser resulterar i IR-behörighet 64 CPL-certifikat 65 typbehörighet 66 flermotor- och instrumentbehörighet 67 Sammanlagt 256 behörigheter eller certifikat. 4. AOL 27 AOL 28 AOL 29 AOL elever 16 elever 16 elever 16 elever Kursernas början och slut är inte bundna till kalenderårets terminer. Antalet elever på årsnivå uppgick till 64 år 2002, men om man ser till enskilda dagar var antalet 48 elever. 7

8 Ministerns svar 5. De certifikat och behörigheter som kurserna vid Suomen Ilmailuopisto ger framgår av punkt 3. Eftersom eleverna vid Suomen Ilmailuopisto för närvarande härrör från Finnairs elevantagning år 2000, har deras utbildning köpts som underleverans år Finnair har också betalt denna utbildning. De elever som utexamineras år 2002 har genomgått en ATPL-kurs som ordnats och också betalts av Finnair. Eftersom det inte ordnades någon riksomfattande elevansökan år 2001, slutfördes inga PPL-kurser år Suomen Ilmailuopisto köpte en instrumentflyglärarkurs för tre flyglärare av underleverantören Salpauslento Oy. Det var inte möjligt med konkurrensutsättning, eftersom Salpauslento Oy var den enda återstående möjligheten för lärarna att genomgå kursen. Ovan nämnda lärare hade tidigare genomgått en instrumentflyglärarkurs ordnad av Pilot Factory Oy, men Luftfartsverket hade konstaterat brister i Pilot Factorys utbildningsmetoder och inte beviljat eleverna i fråga behörighet efter utbildningen. 7. Såsom tidigare konstaterats har Suomen Ilmailuopisto alla de tillstånd som krävs i utbildningen, och det finns därför heller inga hinder för elevansökan. 8. De underleveranser som nämns i punkt 6 kostade euro. 9. Bokslutet är ännu inte klart, men omsättningen år 2002 var euro, varav statens andel var euro. Den egna försäljningen och elevavgifterna stod för euro. 10. Den s.k. Irako-arbetsgruppen avslutade sitt arbete Arbetsgruppens promemoria överlämnades Helsingfors den 4 mars 2003 Undervisningsminister Maija Rask 8