TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 11/5797 Annettu kansliassa Käräjätuomari Jorma Brusila, käräjätuomari Yhden tuomarin kokoonpano 27.7.

Transkriptio

1 TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 11/5797 Annettu kansliassa Käräjätuomari Jorma Brusila, käräjätuomari Yhden tuomarin kokoonpano L 10/ Kantajat Lumberg-Hallinen, Tamara, edustajanaan ylitarkastaja, VT Robin Harms /Vähemmistövaluutetun toimisto Hallinen, Teuvo, edustajanaan ylitarkastaja, VT Robin Harms /Vähemmistövaluutetun toimisto Vastaajat Järvenpään Mestariasunnot Oy, edustajanaan VT Kristiina Turunen, Lakiasiaintoimisto Jorma Turunen Oy Järvenpään kaupunki, edustajanaan VT Kristiina Turunen, Lakiasiantoimisto Jorma Turunen Oy Asia Riita-asia Vireille Vaatimukset Kantajat ovat vaatineet, että Järvenpään Mestariasunnot Oy ja Järvenpään kaupunki velvoitetaan yhteisvastuullisesti 1) suorittamaan heille yhdenvertaisuuslain mukaisena hyvityksenä kullekin erikseen euroa eli yhteensä euroa laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien; sekä 2) korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien. Perusteet Järvenpään Mestariasunnot Oy kohteli kantajia asuntojen tarjoamismenettelyssä epäsuotuisammin kuin pääväestöön kuuluvia hakijoita kohdeltiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Järvenpään kaupunki on ollut mukana syrjivässä toiminnassa ja vastannut asukasvalintasääntöjen noudattamisen valvonnasta.

2 2 VASTAUS Vaatimukset Vastaajat ovat pyytäneet, että käräjäoikeus 1) hylkää kantajien vaatimukset kokonaisuudessaan; sekä 2) velvoittaa kantajat korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut vuotuisine korkoineen kuukauden kuluttua korvauksen tuomitsemisesta lukien. Perusteet Vastaajat eivät ole syrjineet kantajia kohtelemalla heitä epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Vaikka katsottaisiinkin että vastaajat ovat syyllistyneet syrjintään, hyvitys tulee jättää tuomitsematta, koska tuomitsematta jättäminen on olosuhteet huomioon ottaen kohtuullista. RIIDATTOMAT SEIKAT Kantajat ovat lähtien yhdessä hakeneet valtion rahoittamaa arava- tai korkotukiasuntoa Järvenpään Mestariasunnot Oy:ltä alkaen hakijana on ollut Teuvo Hallinen. Hakemuksessa mainittiin, että Lumberg-Hallinen muuttaisi Hallisen mukana. Hallinen on uudistanut hakemuksensa Kantajilla on ollut yhteinen asunto ajalla , joka oli kuitenkin liian pieni kantajille ja Lumber-Hallisen aikuiselle tyttärelle. Kantajat ovat asuntohakemuksessaan ilmoittaneet, etteivät muuta taloon, jossa asuu ennestään romaneja. Järvenpään kaupungissa toimii asuttamistyöryhmä, jossa asiakkaan kirjallisella suostumuksella käsitellään tämän asuttamista. Asuttamistyöryhmässä toimi romaniasiain yhdyshenkilö Dino Nyman saakka. Yhdyshenkilö oli valittu järjestetyssä kokouksessa läsnä olleiden romanien ehdotuksesta. Yhdyshenkilön tehtävänä oli selvittää ja edesauttaa romaniväestön asuttamista ja tarvittaessa selvittää, onko kiinteistöllä romaniasutusta. Nyman on ollut läsnä asuttamistyöryhmän kokouksissa ja saanut haltuunsa romaniväestöön kuuluvien asunnonhakijoiden salassa pidettäviä henkilötietoja. Järvenpään kaupunki on ollut mukana asuttamistyöryhmän työssä. Kantajat ovat Järvenpään Mestariasunnot Oy:n pyytäessä antaneet suostumuksensa siihen, että heidän hakemuksensa käsitellään asuttamistyöryhmässä. Järvenpään Mestariasunnot Oy on tarjonnut kantajille asuntoa. Kantajat ovat kieltäytyneet ottamasta asuntoa vastaan, koska se oli kantajien mielestä huonokuntoinen ja koska samassa pihapiirissä

3 3 toisen asunto-osakeyhtiön talossa asui ennestään romaninainen. Kyseisenä ajankohtana Järvenpään Mestariasunnot Oy:llä oli aktiivisia asuntohakemuksia noin 800 ja asuntoja vapautui kuukausittain noin Järvenpään Mestariasunnot Oy tarjosi kantajille toisen asunnon, johon kantajat muuttivat Syrjintälautakunta on päätöksessään katsonut, että vastaajat ovat toimineet yhdenvertaisuuslain 6 :n vastaisesti kantajien asunnonhakuprosessissa. RIITAISET SEIKAT 1) Onko kantajien hakemusta käsitelty asuttamistyöryhmässä? Romaniyhdyshenkilön rooli asuttamisasioissa? Kantajat Järvenpään Mestariasunnot Oy:stä on kerrottu sosiaaliasiamies Ville Jämsälle, että Järvenpään Mestariasunnot Oy:ssä on käytäntö, jonka mukaan paikkakunnalla asuvia romaneja kuullaan asukasvalintoja tehtäessä. Kristiina Viertola Järvenpään Mestariasunnot Oy:stä oli viitannut toiseen vastaavanlaiseen tapaukseen, jossa oli ilmennyt ongelmia, kun ei ollut noudatettu toisten romanien toivomuksia. Asuttamistyöryhmän jäsen Tino Nyman on käsitellyt asiaa Järvenpään Mestariasunnot Oy:n ja Järvenpään kaupungin puolesta. Muiden kuin romanivähemmistöön kuuluvien asunnonhakijoiden kohdalla ei selvitetty naapureiden tai asunnonhakijan etnisen ryhmän suostumusta asumiseen. Kantajien hakemus käsiteltiin asukasvalintaa koskevassa kokouksessa. Kantajien luottamuksellisia tietoja annettiin romaniyhdyshenkilölle ja muille ulkopuolisille. Vastaajat Pääsääntö romanien asuttamisessa Järvenpäässä ei ole ollut, että asuntohakemus vietäisiin käsiteltäväksi asuttamistyöryhmään ja että tässä tarkoituksessa hakijoilta edellytettäisiin suostumusta asian käsittelyyn työryhmässä. Tino Nyman ei ole käsitellyt asiaa Järvenpään Mestariasunnot Oy:n tai Järvenpään kaupungin toimeksiannosta. Vaikka suostumus työryhmään olisi annettu, käsittely ei tule sillä vireille. Asia tulee vireille asuttamistyöryhmässä sosiaalityön aloitteesta. Sosiaalityöntekijä Hanne Niemi on toiminut ryhmän kokoonkutsujana. Muiden romanien näkemystä kantajien asuntohakemuksesta ei ole selvitetty. Tähän ei olisi ollut edes tarvetta, koska kantajat ovat asettaneet asuntohakemuksensa ehdoksi, että he eivät muuta taloon, jossa asuu ennestään romaneja. Kantajien asuntohakemusta ei ole käsitelty asuttamistyöryhmässä. Ryhmän kokoontumisista ei ollut laadittu pöytäkirjoja. 2) Kantajien suostumus Kantajat Järvenpään Mestariasunnot Oy pyysi kesäkuussa 2009, että kantajat

4 4 allekirjoittavat suostumuksensa siihen, että asuttamiseen liittyvistä asioista neuvotellaan moniammatillisessa asiakasyhteistyöryhmässä, jossa on edustajia sosiaali- ja terveystoimesta, Järvenpään Mestariasunnot Oy:stä, VVO:lta ja Nuorisoasuntoliitosta sekä romaniasiain yhdyshenkilö. Tämä suostumus merkitsi käytännössä suostumusta siihen, että Tino Nyman asuttamistyöryhmän jäsenenä käsitteli kantajien asuntohakemusta. Kantajille sanottiin, että elleivät he allekirjoita suostumusta, heidän hakemustaan ei oteta käsiteltäväksi. Käytäntönä oli ollut, että romaneilta pyydettiin kerrotunlainen suostumus. Heitä on kohdeltu erityisryhmänä. Kantajat ovat antaneet suostumuksen, koska ovat ymmärtäneet, etteivät muutoin voisi saada asuntoa. Vastaajat Kantajat ovat ymmärtäneet, mihin tarkoitukseen suostumus on annettu, eikä heitä ole painostettu suostumuksen antamiseen. Kantajat ovat itse edellyttäneet selvitettävän, asuuko heille tarjotussa kohteessa muita romaneja. Suostumus ei merkitse sitä, että asia tulisi vireille asuttamistyöryhmässä tai että Tino Nyman saisi ryhtyä sitä selvittämään. Kantajille ei ole ilmoitettu, että suostumuksen antaminen olisi edellytys heidän asuntohakemuksensa käsittelyyn. Lumberg-Hallinen on sittemmin kesällä 2009 soittaessaan sosiaalityöntekijä Hanne Niemelle kieltänyt heidän asuntohakemuksensa käsittelyn asuttamistyöryhmässä. 3) Asuntojen tarjoaminen kantajille ja kantajien hakemuksessa asettama ehto, jonka mukaan kantajat eivät voi muuttaa taloon, jossa entuudestaan asuu romaneja Kantajat Järvenpään Mestariasunnot Oy ilmoitti kantajille kesäkuussa 2009, ettei vuokra-asuntoa voida tarjota heille paikallisen romaniväestön vastustuksen vuoksi. Romaniyhdyshenkilö myös ilmoitti Lumberg-Halliselle, että tätä ei hyväksytä naapuriksi. Suostumuksessa asetettu ehto johtui siitä, että Lumberg-Hallinen oli aikaisemmin kokenut painostusta ja uhkailua muiden paikallisten romanien ja romaniyhdyshenkilön osalta. Tämä oli myös Hallisen asettama toivomus hänen kokemansa uhkailun perusteella. Kantajat ovat pitäneet hyväksyttävänä, että heidän asettamansa ehto ja toivomus otetaan huomioon asuntoa haettaessa. Kantajat olivat olleet kaikkein kiireellisimmässä asunnontarpeessa, ja heidät olisi tullut asettaa etusijalle asukasvalinnassa. Hakemus on ollut kiireellinen lukien ja muuttunut vielä kiireellisemmäksi Hallisen jouduttua muuttamaan pois yhteisestä asunnosta toukokuussa Tuolloin he olivat olleet kaikkein kiireellisimmässä asunnon tarpeessa. Asunnon saaminen oli viivästynyt syrjinnästä johtuen. Vastaajat Kantajille on aktiivisesti ryhdytty etsimään soveliasta asuntoa ottaen huomioon kantajien ilmoitus siitä, että etteivät he ota vastaan asuntoa kohteesta, jossa jo asuu romaneja. Kantajat ovat ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyneet ottamasta heille

5 tarjottua asuntoa vastaan. Kantajat ilmoittivat, etteivät ota asuntoa vastaan edes kunnostettuna. Kanteen perusteella ei käy selväksi, millä tavoin kantajia olisi syrjitty heidän hakemuksensa kiireellisyyden osalta. Lumberg-Halliselle oli vastikään lukien osoitettu uusi asunto hänen ja hänen tyttärensä käyttöön. Kantajat eivät missään tapauksessa ole olleet kiireellisesti asunnon tarpeessa lähtien. Hallisen asunnottomuus toukokuusta 2009 ja se, että perhe olisi kiireellisesti asunnon tarpeessa, on itse aiheutettua Hallisen muuttaessa pois yhteisestä asunnosta. Kantajien asuntohakemuksen käsittelyyn ei ole liittynyt syrjivää menettelyä, josta johtuen asunnon saanti olisi viivästynyt. Kantajien itse asettama ehto on hankaloittanut ja mahdollisesti viivästyttänyt asunnon saamista. Kantajille ei ole ilmoitettu, että heille ei voitaisi tarjota asuntoa muiden romanien vastustuksen vuoksi. 4) Hyvitys Kantajat Kantajiin kohdistunut syrjivä menettely on jatkunut huomattavan pitkään alkaen, mikä on otettava huomioon hyvityksen määrää korottavana seikkana. Hallinen on ollut syrjivän menettelyn takia asunnoton, eivätkä puolisot ole voineet asua yhdessä. Vastaajien menettely on johtanut siihen, että kantajien yksityiselämään liittyviä tietoja on tullut paikallisten romanien haltuun. Vastaajat ovat joutuneet romaniyhdyshenkilön ja paikallisten romanien painostuksen kohteeksi. Romaniyhdyshenkilön ottaminen mukaan yksittäistä asunnonhakijaa koskevaan päätöksentekoon ei ole hyväksyttävää. Romaniyhdyshenkilön käyttäminen sen selvittämiseen, missä romaneja asuu, on hyväksyttävää. Vastaajat ovat suhtautuneet tekoonsa välinpitämättömästi. Kantajat ovat pyrkineet asiassa sovintoon. Vastaajat Asuttamistyöryhmän menettelyllä on pyritty saamaan romanit yhdenvertaiseen asemaan muiden kanssa asunnonjakomenettelyssä ja edesauttaa heidän asuttamistaan. Ottaen myös huomioon em. kantajien hakemuksessaan esittämän ehdon ei ole kohtuullista velvoittaa vastaajia suorittamaan kantajille hyvitystä asunnonhakumenettelyn osalta. Romayhdyshenkilön käyttäminen välittäjänä kulttuurien välillä on 2000-luvulla ollut yhteiskunnan hyväksymä käytäntö. Suostumuksen ottamista lukuun ottamatta menettelyä ei ole kuitenkaan sovellettu kantajien asuntohakemuksen käsittelyyn. Kantajille ei ole syntynyt vahinkoa ja kärsimystä, koska kantajat ovat itse halunneet noudatettavan romanikulttuuriin liittyviä sääntöjä. Vastaajien menettely ei ole johtanut siihen, että kantajien henkilökohtaisia tietoja olisi tullut paikallisten romanien tietoon. TODISTELU

6 6 Kirjalliset todisteet Kantajat 1) Syrjintälautakunnan päätös , ote syrjintälautakunnan pöytäkirjasta 1/2010 Teema: Romanihakijoiden osalta on ollut käytössä erillinen menettely, syrjinnän laatu ja laajuus sekä kesto, syrjintäkieltosäännöksiä rikkoneen suhtautuminen tekoonsa. 2. Asumisen rahoitus-ja kehittämiskeskuksen ARA:n lausunto Hallisten asiassa (Onro 15701/632/09) Teema: Kantajat olivat kiireeilisessä asunnon tarpeessa; heidät olisi tullut sijoittaa etusijalle. 3. Ympäristöministeriön ja Asumisen rahoitus-ja kehittämiskeskuksen ARA:n päivätty asukasvalintaopas Teema: Kuntia oli jo kaksi vuotta aiemmin, eli , ohjeistettu olemaan käyttämättä romaniyhdyshenkilöitä; kuntia oli ohjeistettu siitä, etteivät romanikulttuuriin liittyvät tavat oikeuta olla noudattamatta perustuslakia tai asukasvalintasäännöksiä. 4. Asumisen rahoitus-ja kehittämiskeskuksen ARA:n arava-ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintaopas, Teema: Kuntia oli ohjeistettu siitä, miten asukasvavintasäännöksiä tulee soveltaa ja kuka on kiireellisimmässä asunnontarpeessa; että asukasvalinta ei saa olla syrjivä/yhdenvertaisuuslain vastaista. 5. Romaniasiain neuvottelukunnan (RONK) antama lausunto Teema: RONK on muistuttanut siitä, että romanitaustaisella asunnonhakijalla on oikeus valita asuinpaikkansa ja saada yhdenvertainen kohtelu muiden asunnonhakijoiden kanssa hakiessaan vuokra-asuntoa ja siitä, että romanikulttuurin kaikkien piirteiden tulee olla sopusoinnussa suomalaisen lainsäädännön ja yleisen oikeustajun kanssa. 6. Järvenpään kaupungin ja Mestariasunnot Oy:n päivätty vastaus vähemmistövaltuutetun sovinto-/hyvitysehdotukseen Teema: Syrjintäkieltosäännöksiä rikkoneen suhtautuminen tekoonsa. 7. Vähemmistövaltuutetun Järvenpään kaupungille ja Järvenpään Mestariasunnot Oy: lie lähettämä vastauspyyntö Teema: Kantajien pyrkimys päästä sovintoon hyvityksestä. 8. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n päivätty vastaus vähemmistövaltuutetun lausuntopyyntöön Teema: Romanien asuntohakemukset on käsitelty erityisryhmien asuttamista koskevassa työryhmässä; epävirallinen romaniyhdyshenkilö Tino Nyman on kuulunut asuttamistyöryhmään. 9. Hallisten jättämä asuntohakemus ja suostumus hakemuksen käsittelemiseen asuttamistyöryhmässä Teema: Mestariasunnot Oy vaati suostumusta perheiltä, joihin kuului

7 romani Hallisten Järvenpään kaupungille tekemä hallintokantelu ja Järvenpään kaupungin antama päätös asiassa Teema: Syrjintäkieltosäännöksiä rikkoneen suhtautuminen tekoonsa; Halliset yrittivät ensin saada ratkaisua asiaan tekemällä hallintokantelun Järvenpään kaupungille; menettelyn syrjivyydestä on huomautettu kaupungille monessa yhteydessä. 11. Järvenpään kaupungin antama päätös lopettaa romaniyhdyshenkilön käyttäminen ja romanien asuntohakemusten käsittely asuttamistyöryhmässä Teema: Kaupunki myöntää, että ko. menettely vaarantaa asunnonhakijoiden yhdenvertaisen kohtelun; hyvitysvaatimus perusteeltaan riidaton. 12. Ote vähemmistövaltuutetun yhteydenottorekisteristä asian 3962 kohdalta Teema: Kantajien yhteydenotot vähemmistövaltuutetun toimistoon. 13. Vastaus syrjintälautakunnalle Teema: Romaniyhdyshenkilön käyttö romanien asuntohakemusasioissa. 14. Kirje Teema: Romaneita on kohdeltu asuntohakemusasioissa erityisryhmänä. Vastaajat 1. Romanikulttuurin erityispiirteet asumisessa, Ympäristöministeriön ympäristöopas 77, Helsinki 2000 Teema: Ohjeistus kunnille on ollut epäselvä. 2. Romaniasiain neuvottelukunnan kirje Järvenpään Mestariasunnot Oy.lle Teema: Viranomaisnäkemys siitä, että asukasvalinnan tekeminen muuttoluvan perusteella on ristiriidassa perustuslain ja asukasvalintaa koskevan lainsäädännön kanssa. Yhteistyö romaniyhdyshenkilön kanssa ei ole lain tai ohjeiden vastaista. Henkilötodistelu Kantajat 1. Asianosainen Tamara Lumberg-Hallinen Teema: Kantajiin kohdistettu menettelyasukasvalinnassa; Mestariasuntojen pyyntö allekirjoittaa suostumus; keskustelut romaniyhdyshenkilön kanssa (että paikalliset romanit eivät hyväksy häntä naapuriksi ja ajaisivat hänet pois, koska hän pukeutuu perinteistä poiketen ja on naimisissa valtaväestöön kuuluvan miehen kanssa); romaniyhdyshenkilöiden ja muiden paikallisten romanien menettely ja suhtautuminen häneen ml. uhkaukset; romanien muuttaminen hänen naapuristoonsa; onko vaikuttanut romaniyhdyshenkilön valintaan; vapautuneet asunnot ja asuiko niiden naapuristossa muita romaneita; puolison asunnottomuus. 2. Asianosainen Teuvo Hallinen

8 8 Teema: Kantajiin kohdistettu menettely, kuten edellä Tamara Lumberg- Hallisen osalta. Keskustelut Mestariasunnot Oy:n asiakaspalvelun kanssa (ilmoitus, että muut romanit kieltäneet Tamaraa muuttamasta naapuriin); pyyntö allekirjoittaa suostumus; asunnottomuus. 3. Todistaja, asiamies Ville Sakari Jämsä (Tuusulan kunta, kolmen kunnan sosiaaliasiamies) Teema: Kantajiin kohdistunut menettely asukasvalinnassa; keskustelut kantajien kanssa, keskustelu Mestariasunnot Oy:n Kristiina Viertolan kanssa, Mestariasuntojen / Viertolan ilmoitus Jämsälle yhtiön käytännöstä kuulla muita romaneita asukasvalintoja tehtäessä, ilmoitus Jämsälle, että kantajille ei voida tarjota asuntoa muiden romanien vastustuksen vuoksi. Ilmoitus Jämsälle toisesta tapauksesta, jossa oli ilmennyt järjestysongelmia, kun muiden romanien mielipiteitä ei ollut otettu huomioon asukasvalinnassa. Jämsän laatima hallintokantelu kantajien puolesta. 4. Todistaja, romaniyhdyshenkilö Dino Mertsi Dimitri Nyman Teema: Romaniyhdyshenkilön rooli, asema asuttamistyöryhmässä, miten käytännössä on hoitanut asuntoasioita. Miten käsitellyt kantajien asiaa. Vastaajat 1. Todistaja, suunnittelupäällikkö Kirsti Kyllikki Ruislehto (Järvenpään kaupunki) Teema: Pyrkimys romanien asuttamiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi Järvenpäässä. 2. Todistaja, sosiaalityöntekijä Hanne-Sinikka Niemi (Järvenpään kaupunki) Teema: Kantajan hakemusta ei ole käsitelty asuttamistyöryhmässä. Romaniyhdyshenkilön tarkoitus asuttamistyöryhmässä. 3. Todistaja, toimistotyöntekijä Jaana Kettunen (Järvenpään Mestariasunnot Oy) Teema: Kantajan hakemusta ei ole käsitelty asuttamistyöryhmässä. Ei ole ilmoitettu, että romanit vastustaisivat johonkin kohteeseen asuttamista. 4. Todistaja, markkinointipäällikkö Seija Marita Kristiina Viertola (Järvenpään Mestariasunnot Oy) Teema: Kantajien asuntohakemuksen käsittely ja asunnon etsiminen Järvenpään Mestariasunnot Oy:ssä. 5. Todistaja, erikoissuunnittelija Malla Orvokki Laiti (Aluehallintovirasto) Teema: Romaniyhdyshenkilöiden rooli asuttamisessa. 6. Todistaja, asiakaspalvelusihteeri Riina Helena Tuominen (Järvenpään Mestariasunnot Oy) Teema: Kantajille ei ole ilmoitettu, että Lumberg-Hallisen mukaantulo asuntohakemukseen estäisi Teuvo Hallisen asunnonsaannin. 7. Todistaja, romaniyhdyshenkilö Dino Mertsi Dimitri Nyman (kjien tja 4)

9 TUOMION PERUSTELUT Kysymys on keskeisistä ihmisoikeuksista 9 Teema: Kantajien asuntohakemuksen yhteydessä ei ole selvitetty muiden romanien muuttolupaa hänen välityksellään. Kysymyksenasettelua ja säädöspohjaa Edellä tuomion selostusosassa on todettu asian riitaiset seikat. Kun tarkastellaan niitä antamatta moninaisten yksityiskohtien haitata kokonaisuuden hahmottamista, kysymys on pelkistetysti keskeisistä ihmis- ja perusoikeuksista. Ne liittyvät asumiseen, oikeuteen valita asuinpaikkansa, yhdenvertaiseen kohteluun asunnontarjoajien asukasvalinnoissa, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä vähemmistökulttuurien oikeuksien turvaamiseen. Näihin ihmisoikeuksiin liittyvät kansainvälisten sopimusten ja lainsäädännön velvoitteet sekä muut määräykset ovat olleet useaan kertaan esillä asian aikaisemmissa käsittelyvaiheissa. Niitä on käyty läpi eri menettelyissä vähemmistövaltuutetun toimistossa, syrjintälautakunnassa, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa ja Järvenpään kaupungin hallinnossa. Tämä ilmenee myös kantajien kirjallisesta todistelusta. Normipohjan ja ohjeistuksen yksityiskohtainen läpikäyminen sinänsä ei tuo asianosaisten kannalta asian ratkaisemiseen merkittävää lisävalaistusta. Todettakoon kuitenkin lyhyesti, että syrjinnän kielto on yhdenvertaisuuslain 6 :ssä. Perusoikeuksista säädetään Suomen perustuslain 2 luvussa. Yhdenvertaisuutta sääntelee perustuslain 6, henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta 7, liikkumisvapautta, mukaan luettuna oikeus valita asuinpaikkansa, 9, yksityiselämän suojaa 10, oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin 17 ja oikeutta sosiaaliturvaan, kuten oikeutta asuntoon 19 ja perusoikeuksien turvaamista 22. Hallintolaki korostaa hallinnon tasapuolisuutta. Keskeisesti nyt käsiteltyjä ihmisoikeuksia muotoavat ihmisoikeussopimukset, kuten Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus ja Euroopan neuvoston direktiivi rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta soveltamiskäytäntöineen. Konkreettista asukasvalintaa sääntelevät lisäksi aravarajoituslaki ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeusasuntolainojen korkotuesta annettu laki. Ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ovat julkaisseet arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintaoppaan. Tulkinnassa kysymys valinnoista ja painottamisesta Kansainväliset ja kansalliset säädökset pyrkivät takaamaan varsin kattavat ihmisoikeudet yhdenvertaisuuden, asumisen ja kulttuurin alalla. Tämä johtaa siihen, että erilaisten oikeuksien toteuttamisessa joudutaan usein ristiriitatilanteisiin. Jopa tehtäväalueiltaan erilaiset viranomaiset saattavat joutua ristiriitaan siitä, miten erilaiset näkökohdat tulisi ottaa

10 Tulkinta syventyy ja täsmentyy 10 huomioon ja mahdollisesti sovittaa yhteen. Asiaan liittyen mainittakoon esimerkkinä perustuslain 17 :n säännös oikeudesta omaan kulttuuriin. Lainkohdan 2 momentissa mainitaan nimenomaisesti, että romaneilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Jos perinteiseen romanikulttuuriin kuuluvat muuttolupa- ja väistämissäännöt sekä asumista koskevat tavat otetaan kirjaimellisesti huomioon, joudutaan perusoikeuksien toteuttamisessa jyrkkiin ristiriitaisuuksiin. Perustuslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen HE 1/1998 perusteluissa ei nosteta esille kulttuurien konfliktiin liittyvää problematiikkaa. Syvimmiltään ristiriidassa on kysymys siitä, että länsimainen ja eurooppalainen ihmisoikeuksia koskeva sääntely perustuu nimenomaan yksilöiden turvattuihin oikeuksiin. Oikeuksien turvaajana on viime kädessä organisoitu julkinen valta. Romanikulttuurin näkökulma ei ole yhtä lailla yksilökeskeinen. Suvulla ja suvuilla on tärkeä merkitys. Romanikulttuuria voidaan luonnehtia yhteisölliseksi. Romanien asema ilman omaa valtiota vähemmistönä eri puolilla maailmaa useiden valtioiden alueella on myös ollut sellainen, että valtiolla ylärakenteena ei ole ollut merkittävää asemaa. Asiat on vanhastaan totuttu käsittelemään oman kulttuurin sisällä sen sääntöjä noudattaen. Esimerkki osoittanee, miten vaikeisiin valinta- ja painotuskysymyksiin arkiseltakin tuntuvissa perusoikeuskysymyksissä, kuten asukasvalintakysymyksissä, saatetaan joutua. Vallinnut käytäntö asuttamisasioissa Yksittäisessä oikeudenkäynnissä ei ole pyrittykään selvittämään, millaisia käytäntöjä maan eri kunnissa on ollut ja on romanien asuttamisessa. Vastaajien kirjallisena todisteena 1 esittämä julkaisu Romanikulttuurin erityispiirteet asumisessa, Ympäristöministeriön ympäristöopas 77 ja kantajien kirjallisena todisteena 3 esitetty Ympäristöministeriön sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen päivätty ohje viittaavat siihen, että yhteistyö romaniyhdyshenkilön kanssa olisi asuntoasioissa "keskeisellä sijalla". Todistaja Ruislehto, jolla on ollut huomattavan pitkä kokemus romanien asuttamisesta Järvenpäässä, on kertonut, että romaniyhdyshenkilön suorittamalla kartoitustyöllä oli konfliktiherkkä tilanne saatu rahoittumaan. Teuvo Hallinen on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että koska hän työskenteli sekä Järvenpäässä että Keravalla, kantajat olivat yrittäneet hakea asuntoa myös Keravalta. Paikallisen romaniyhdyshenkilön kanta paikkakunnalle muuttoon oli ollut jyrkän kielteinen. Oikeudenkäyntiaineistosta voinee päätellä ainakin, että romaniyhdyshenkilön käyttö romanien asuntoasioissa ei ole ollut vain paikallista tai muuten poikkeuksellista, vaan hyvänä ja tuloksellisena pidetty käytäntö. Käytäntö muuttuu Romaniyhdyshenkilön käyttäminen romanien asuntoasioissa ja romanikulttuurin vaatimusten huomioon ottaminen niissä on viime aikoina saanut osakseen myös arvostelua. Oikeudenkäyntiaineiston

11 11 rajoittuneisuuden vuoksi asiassa ei ole tiedossa, millä tavoin tuo arvostelu on lähtenyt liikkeelle ja kuinka laajaa se on ollut. Kantajien kirjallisena todisteena 5 on esitetty Romaniasiain neuvottelukunnan antama kannanotto kaikkinaista syrjintää ja väkivaltaa vastaan. Lausunto kuuluu seuraavasti: "Romaniasiain neuvottelukunta on seurannut huolestuneena julkisuudessa esiin tulleita tapauksia, joissa kansalaisten perusoikeuksia on loukattu viitaten romanikulttuuriin. Romaniasiain neuvottelukunta vastustaa kaikkinaista syrjintää ja väkivaltaa. Romanikulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen nauttii perustuslain suojaa. Romanikulttuurin kaikkien piirteiden tulee olla sopusoinnussa suomalaisen lainsäädännön ja yleisen oikeustajun kanssa, eikä muunlaisia tapoja voida hyväksyä kulttuuriin vedoten." Ympäristöministeriö sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ovat kantajien kirjallisena todisteena 3 esitetyssä, päivätyssä ohjeessaan todenneet seuraavaa: "Asukasvalinnan tekeminen muuttoluvan ja väistämisvelvollisuuden perusteella on ristiriidassa perustuslain ja asukasvalintaa koskevan lainsäädännön kanssa. Näin ollen se, että asukasvalitsija kysyy muuttoluvan romaniyhteisöltä, kuten romanivanhemmalta tai kunnan romaniyhdyshenkilöltä, tai ottaa romaniyhteisön esittämän kiellon huomioon asukasvalinnassa, ei ole hyväksyttävä menettely. Perustuslain 17 :ssä todettu oikeus ylläpitää ja kehittää romanikulttuuria ei poista asuntoa hakevan romanin oikeutta valita asuinpaikkansa ja saada yhdenvertainen kohtelu muiden asunnonhakijoiden kanssa hakiessaan valtion tukemaa vuokra-asuntoa. Lisäksi ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus toteavat, että Romanikulttuurin erityispiirteet asumisessa julkaisu ei ole ympäristöministeriön eikä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARAn) asukasvalintaa koskeva ohje." Samankaltainen kannanotto ilmenee Romaniasiain neuvottelukunnan Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle osoittamasta, päivätystä kirjeestä. Se on vastaajien kirjallinen todiste 2. Vähemmistövaltuutettu on saattanut Lumberg-Hallisen ja Teuvo Hallisen asian syrjintälautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta on antamassaan päätöksessä pitänyt selvitettynä, että Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Mestariasunnot Oy ovat asukasvalinnassa noudattaneet menettelyä, jossa paikallisen romaniyhdyshenkilön välityksellä on selvitetty, hyväksyykö paikallinen romaniyhteisö asunnonhakijaksi ilmoittautuneen muuttamisen paikkakunnalle ja voidaanko hänelle tarjota tietty asunto. Tässä menettelyssä on lautakunnan mukaan syrjäytetty romanihakijoiden osalta heille perustuslain 9 :ssä turvattu oikeus valita asuinpaikkansa, ja nyt käsillä olevassa tapauksessa myös voimassaolevat asukasvalintaa koskevat säännökset ja ohjeet. Menettely ei myöskään ole hallintolain 6 :n 1 momentin mukaista, sillä siinä edellytetään viranomaisten kohtelevan hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käyttävänsä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Sillä seikalla, että menettelyn kohteena olleet romanit ovat mahdollisesti antaneet sille suostumuksensa, ei lautakunnan mukaan ole asian ratkaisemisen kannalta merkitystä, sillä julkinen etu edellyttää, ettei yksilö voi pätevästi antaa suostumustaan etniseen taustaan

12 12 perustuvalle syrjivälle menettelylle asumisen järjestämisessä, joka nauttii erityistä perus- ja ihmisoikeussuojaa. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut romanilasten koulunkäynnin järjestämistä arvioidessaan, ettei yksilön luopumista oikeudesta olla joutumatta rotusyrjinnän kohteeksi, voida hyväksyä, koska se olisi vastoin tärkeää julkista etua. Syrjintälautakunta on katsonut Järvenpään kaupungin ja Järvenpään Mestariasunnot Oy:n menetelleen siten, että asuntoa hakeneet romanit, mukaan lukien Lumberg-Hallinen ja Teuvo Hallinen, on asetettu epäsuotuisampaan asemaan kuin muut vastaavassa vertailukelpoisessa tilanteessa olleet asunnonhakijat. Lautakunta on siten katsonut heitä syrjityn yhdenvertaisuuslain 6 :n vastaisesti heidän etnisen alkuperänsä perusteella. Järvenpään kaupunginjohtaja on todistajana kuullun, silloisen hallintopäällikön Ruislehdon esityksestä eli edellä mainitun syrjintäasian vireilläolon loppuvaiheessa tehnyt päätöksen asuttamistyöryhmän kokoonpanon muuttamisesta. Päätös on kantajien kirjallinen todiste 11. Esittelyä koskeva teksti kuuluu seuraavasti: "Kaupunginjohtaja on päätöksellään nimennyt asuttamistyöryhmän siten, että siihen kuuluu sosiaali- ja terveystoimen edustajia, Järvenpään Mestariasunnot Oy:n edustajia, VVO:n edustajia, Nuorisoasuntoliiton edustaja sekä romaniasiain yhdyshenkilö. Kysymyksessä on moniammatillinen asiakasyhteistyöryhmä, jossa asiakkaan kirjallisella suostumuksella käsitellään hänen asuttamistaan siinä laajuudessa kuin se asian hoitamisen kannalta on välttämätöntä. Asuttamistyöryhmän kautta asutettavat hakijat kuuluvat useimmiten joihinkin erityisryhmiin tai heidän asumishistoriansa on muutoin asunnon saantia vaikeuttava. Pääasiallisena tarkoituksena on asunnottomuuden vähentäminen Järvenpäässä. Vuonna 2007 Järvenpäässä romanien asumisessa ja asuttamisessa ylipäätään oli suuria vaikeuksia. Paitsi romanit itse niin myöskin vuokranantajasektori ja kaupungin sosiaalipalvelut kuormittuivat tilanteesta kohtuuttomasti. Tästä syystä aiheesta järjestettiin laajapohjainen keskustelutilaisuus toukokuussa 2007, jonka seurauksena asuttamistyöryhmään nimettiin romaniasiain yhdyshenkilö. Tilanne romanien keskuudessa saatiinkin ko. järjestelyllä rauhoittumaan. Vuonna 2009 tultiin kuitenkin uuteen tilanteeseen. Romanitalouskunnat kantelivat vuokranantajien asukasvalinnoista, asuttamistyöryhmän toiminnasta ja siinä erityisesti romaniasiain yhdyshenkilön toiminnasta eri valtion instansseihin (ARA, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, syrjintälautakunta, vähemmistävaltuutettu jne). Tammikuun 13 päivänä 2010 järjestettiin jälleen laajapohjainen keskustelutilaisuus romanien asuntokysymykseen liittyen. Tilaisuuden seurauksena päädyttiin siihen, että romanit asunnon hakijoina ovat yhdenvertaisessa asemassa kenen tahansa asuntoa hakevan kanssa. Luokittelua erityisryhmään romanien osalta ei enää tehdä eikä näin ollen heidän asunnon hakuaan käsitellä asuttamistyöryhmässä kuin jostain aivan erityisestä syystä. Tilaisuuden seurauksena todettiin myös, että romaniasiain yhdyshenkilö asuttamistyöryhmässä vaarantaa kaikkien muiden asunnonhakijoiden kohtelun. Näin ollen kaupungin ja vuokranantajien edustajien kesken päädyttiin esittämään kaupunginjohtajalle, että romaniasiain yhdyshenkilö poistetaan asuttamistyöryhmästä." Kaupunginjohtaja on edellä olevan perusteella

13 13 päättänyt, että romaniasiain yhdyshenkilö ei enää kuulu asuttamistyöryhmään. Muilta osin työryhmään ei tule muutoksia. Kaupunginjohtajan päätös on esitetty syrjintälautakunnalle Lumberg-Hallisen ja Teuvo Hallisen edellä selostetussa asiassa. Vähemmistävaltuutettu on sen johdosta luopunut vaatimuksesta asettaa uhkasakko kieltopäätöksen tehosteeksi. Vähemmistävaltuutettu on pitänyt kaupungin päätöstä myönteisenä, mutta on kuitenkin vastaavanlaisen menettelyn ja eri paikkakunnilta tulevien toistuvien yhteydenottojen vuoksi pyytänyt syrjintälautakuntaa tutkimaan Järvenpään vuokra-asuntojen asukasvalinnassa noudatetun menettelyn lainmukaisuuden. Muutoksen arviointia Vastaajien puolelta on kiinnitetty huomiota siihen, että syrjintälautakunnan arvosteleva kannanotto on saanut aikaan epäselvän tilanteen. Ei ole varmuutta siitä, millaiseksi romanien asuttamismenettely olisi järjestettävä, jotta se toisaalta täyttäisi muuttuneen tai täsmentyneen viranomaistulkinnan mukaiset oikeudelliset vaatimukset ja toisaalta estäisi mahdollisuuksien mukaan jo ennakolta romanien kulttuurinvastaiseen asumiseen toisinaan liittyvät konfliktit. Käräjäoikeus toteaa, että syrjintälautakunnan ja aiemmin mainittujen muiden tahojen omaksuma täsmentynyt tulkinta ihmis- ja perusoikeuksien sekä toisaalta niihin kuuluvan romanikulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen oikeuden välisestä suhteesta on, jos nyt ei tietenkään ainoa mahdollinen, niin ainakin vallitsevissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa realistisin. Keskeisten asumiseen ja liikkumiseen liittyvien ihmisoikeuksien katsotaan menevän romanikulttuurin rajoittavien sääntöjen huomioon ottamisen edelle, vaikka perustuslaki toisaalta turvaakin tämän vähemmistökulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen. Säädöksiin ja valtaväestön näkökulmaan liittyy, kuten edellä on todettu, ajatus yksilölle kuuluvista luovuttamattomista oikeuksista. Tähän nähden turvattu romanikulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen jää myös selkeimmin henkilön suojatun yksityiselämän alueelle, vaikka tällainen rajoittuneisuus ei kuulukaan perinteisen, yhteisöllisen romanikulttuurin luonteenomaisiin piirteisiin. Toisaalta on myös otettava huomioon, ettei vähemmistökulttuurikaan ole yhtenäinen. Valtakulttuurin paine ja monet muut syyt aiheuttavat perinteen murtumista ja muutoksia. Vähemmistöön kuuluu jäseniä, jotka ovat kiinnittyneet valtakulttuurin arvoihin tai noudattavat muutoin oman kulttuurinsa sääntöjä vain löyhästi. Vähemmistökulttuuri sen paremmin kuin enemmistön kulttuurikaan ei ole muuttumaton. Kulttuuri säilyttää yleensä elinvoimaisuutensa parhaiten muuttumalla ajan myötä. Tästä muutoksesta lienee osaksi kysymys, kun perustuslain 17 :ssä puhutaan kulttuurin ylläpitämisen ohella sen kehittämisestä. Syrjintäolettama Kantajien todistelutarkoituksessa antamat kertomukset Lumberg-Hallinen ja Teuvo Hallinen ovat kertoneet yhtäpitävästi, että Järvenpään Mestariasunnot Oy:n asiakaspalvelussa oli sanottu, että Teuvo Hallinen kyllä saisi asunnon, mutta kun Lumberg-Hallinen on

14 14 mukana hakemassa asuntoa, asuntoa ei saa. Teuvo Hallinen oli vaadittu allekirjoittamaan suostumus, jonka mukaan romaniyhdyshenkilö sai päättää asuntoasioista ja asia käsitellään asuttamistyöryhmässä tämän läsnäollessa. Muutaman tai parin päivän päästä asioinnista romaniyhdyshenkilö Dino Nyman oli Lumberg-Hallisen mukaan soittanut hänelle ja sanonut, että he eivät saa asuntoa, koska Lumberg-Hallinen ei käytä romaniasua ja koska muut romanit vastustavat muuttoa. Dino Nyman oli myös kehottanut Lumberg-Hallista muuttamaan Lappeenrantaan. Lumberg-Hallisen mukaan Dino Nyman oli myös soittanut hänen isälleen ja rikkonut vaitiolovelvollisuuttaan. Teuvo Hallinen puolestaan on kertonut, että Dino Nyman oli tullut hänen työpaikalleen ja sanonut, että Lumberg-Hallinen on hullu, ei kukaan voi muuttaa hänen lähelleen asumaan. Myös Teuvo Hallisen käsityksen mukaan Dino Nyman oli puhunut asiasta laajalti, ja muut romanit tiesivät asiasta. Sekä Lumberg-Hallinen että Teuvo Hallinen ovat jääneet käsitykseen, että kaupunki ja Järvenpään Mestariasunnot Oy olivat antaneet päätäntävallan ulkopuoliselle eli romaniyhdyshenkilölle. Järvenpään Mestariasunnot Oy:ltä oli ilmoitettu, että kantajilla ei ollut mahdollisuutta saada asuntoa Järvenpäästä, koska paikalliset romanit olivat toivoneet, ettei asuntoa järjestettäisi. Teuvo Hallinen on kertonut, että he olivat käyneet itsekin katsomassa vuokra-asuntoja muun muassa Järvenpään Jampassa kohteessa, jossa ei ollut romaneja lähellä. Järvenpään Mestariasunnot Oy:ltä oli sitten tullut viesti, että he saavat asunnon, mutta se oli ollut "kovan taistelun takana". Kantajien kertomusta tukeva todistelu Lumberg-Hallisen ja Teuvo Hallisen kertomusta tukevat kantajien kirjallisena todisteena 12 esitetyt vähemmistövaltuutetun toimiston ajantasaiset muistiinpanot Lumberg-Hallisen kanssa käydyistä keskusteluista. Samoin kertomusta tukee sosiaaliasiamiehenä hallintokantelun (kantajien kirjallinen todiste 10) tehneen todistaja Jämsän kertomus. Myös todistajana kuullun romaniyhdyshenkilö Dino Nymanin kertomus tukee kantajien kertomusta siltä osin, että Lumberg-Hallisen ja Teuvo Hallisen mainitsemista aihepiireistä oli käyty keskusteluja kantajien kanssa. Nyman on myöntänyt kesällä 2009 Lumberg-Hallisen kanssa käydyn puhelinkeskustelun. Kysyttäessä romaniasusta keskustelun aiheena todistaja on vastannut, että hän ja Lumberg-Hallinen voivat sukulaisina keskustella mitä haluavat. Todistaja on kertonut, että Lumberg-Hallisella oli verivihollisia ja että oli paljon romaneja, jotka eivät halunneet tätä naapuriin, eikä tämä itsekään halunnut. Todistaja Nyman on myöntänyt, että hän oli käynyt Teuvo Hallisen työpaikalla, mutta käynti ei ollut liittynyt asuntoasiaan. Voi olla, että hän oli sanonut Teuvo Halliselle jotain romanien vastustuksesta. Todistajalta on myös kysytty muiden henkilöiden kanssa käymistään keskusteluista. Nyman on kertonut, että yhteydenottoja oli tullut muilta romaneilta. Todistajalla ei mielestään ole ollut vaitiolovelvollisuutta. Hän oli myös soittanut Lumberg-Hallisen isälle, mutta toisesta tapauksesta, ja voi olla, että hän oli viitannut asuntoasiaan. Todistaja Dino Nyman on myöntänyt, että hän oli joskus kehottanut Lumberg-Hallista muuttamaan Lappeenrantaan. Myös Järvenpään kaupungin ja Järvenpään Mestariasunnot Oy:n lausumat vähemmistävaltuutetun toimistossa ja

15 15 syrjintälautakunnassa käydyssä menettelyssä (kantajien kirjalliset todisteet 1, 6, 8, 11 ja 13) osoittavat, että vastaajien puolelta on siinä vaiheessa myönnetty ja pidetty selvänä romanien erityiskohtelua asuntoasioissa, kun taas tässä oikeudenkäynnissä se on pyritty johdonmukaisesti kiistämään. Erityiskohtelua on purettu kaupunginjohtajan tekemällä päätöksellä (kantajien kirjallinen todiste 11), jonka mukaan romaniasiain yhdyshenkilö ei enää kuulu asuttamistyöryhmään. Käytännöistä ja taustoista on kertonut muun muassa vastaajien todistaja Ruislehto. Syrjintäolettaman syntyminen Käräjäoikeus arvioi, että kantajat ovat edellä viitatulla todistelulla esittäneet siinä määrin selvitystä syrjivästä menettelystä heidän asuntoasiassaan, että yhdenvertaisuuslain 17 :n mukainen niin kutsuttu syrjintäolettama on syntynyt. Tämä johtaa siihen, että lainkohdan mukaan vastaajien on osoitettava, että syrjinnän kieltoa ei ole rikottu. Vastaajien todistelu Todistaja Dino Nyman on kertonut, että hänen tehtävänsä romaniyhdyshenkilönä ja asuttamistyöryhmän jäsenenä oli selvittää etukäteen muilta romaneilta, ettei synny yhteentörmäyksiä ja tilanteita, joissa voisi syntyä kahakoita ja että asuttamisessa osataan ottaa huomioon romanikulttuurin tavat. Todistajan kanta on, että Lumberg-Hallisen ja Teuvo Hallisen asiaa ei ollut käsitelty asuttamistyöryhmässä. Koska Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja on kantajien kirjallisen todisteen 12 merkintöjen mukaan sanonut, että kantajien hakemus tullaan käsittelemään seuraavassa asuttamistyöryhmän kokouksessa elokuussa, Nyman on kysymykseen vastannut, että ainakaan hän itse ei ole ollut paikalla asuttamistyöryhmässä elokuussa Todistajalla ei muutoinkaan kertomansa mukaan ollut ollut roolia kantajien asuntohakemuksen käsittelyssä. Järvenpään Mestariasunnot Oy:stä ei ollut oltu yhteydessä todistajaan asiassa. Vain yksi soitto oli tullut yhtiöltä, kun Lumberg-Hallinen oli ilmoittanut pelkäävänsä, mutta tällä todistaja on ilmeisesti tarkoittanut aikaisempaa asiaa kuin nyt käsiteltävää. Sen sijaan Lumberg-Hallinen oli itse ottanut yhteyttä. Todistaja on myös korostanut, että fiksut romanit neuvottelevat etukäteen keskenään asuttamisasioista. Järvenpään kaupungin sisällä ei tarvita muuttolupaa paikkakunnalla jo asuvien romanien osalta. Todistaja Ruislehto on Järvenpään kaupungin entisenä hallintopäällikkönä ja nykyisenä suunnittelujohtajana kertonut pitkän kokemuksensa pohjalta yleisesti romanien asuttamiseen liittyneistä ongelmista, niiden ratkaisemisesta, asuttamistyöryhmästä ja romaniyhdyshenkilön kartoittamistehtävästä. Todistaja on kertonut myös siitä epäselvästä nykytilanteesta, johon on jouduttu, kun kunnallisia asuntoja jaettaessa ei voida ottaa huomioon romanikulttuuria. Todistaja on luonnehtinut joudutun ojasta allikkoon. Todistajan kertomus ei ole tuonut suoranaista valaistusta Lumberg-Hallisen ja Teuvo Hallisen asuntoasian menettelyjen selvittämiseen. Todistaja Laiti on kertonut romanikulttuurista ja siitä, mikä on hänen

16 16 käsityksensä mukaan tämän hetkinen tulkintalinja. Romaniyhdyshenkilö voi kartoittaa, missä romaneja asuu, mutta asuntoasiassa tämän on syytä muuten vetäytyä pois. Muuttoluvan ovat romanit keskenään hoitaneet. Laitin kertomus ei ole suoranaisesti selvittänyt kantajien asuntoasian menettelyä. Todistaja Niemi oli toiminut asuttamistyöryhmän puheenjohtajana ja koollekutsujana syksystä 2008 kevääseen Todistajan mukaan kaikkia romaniasioita ei tuotu asuttamistyöryhmään. Romaniasiakkailla oli samoja ongelmia kuin muilla asunnontarvitsijoilla, minkä lisäksi tulivat kulttuurilliset tekijät. Asuttamistyöryhmään kuuluva romaniyhdyshenkilö Dino Nyman toimi niin sanottuna kulttuuritulkkina. Nymanilla oli tuntemus siitä, missä romanit asuivat. Nyman ei jakanut muuttolupia eikä päättänyt, ketkä missäkin asuvat. Lumberg-Hallisen ja Teuvo Hallisen asuntohakemusta ei ollut käsitelty asuttamistyöryhmässä, koska Lumberg-Hallinen oli vastustanut tällaista käsittelyä. Lumberg-Hallisen perusteena oli ollut, että hän koki käsittelyn muuttolupamenettelynä ja että Dino Nyman oli puhunut salassa pidettäviä asioita. Asuttamistyöryhmän kokouksista ei ollut pidetty pöytäkirjaa. Asioista oli keskusteltu kaikkien ollessa koolla. Vuokranantajien kesken oli kartoitettu, voitaisiinko asunnontarvitsijoita sijoittaa kohteisiin. Asiakkaista oli pidetty koontilistaa. Asuttamistyöryhmä ei enää toiminut. Todistaja Niemi on olettanut, että romaniyhdyshenkilö Nymanin kanssa oli tarkkaan käyty läpi vaitiolovelvollisuus. Todistaja Viertola oli toiminut Järvenpään Mestariasunnot Oy:n markkinointipäällikkönä. Todistaja on kokemuksensa perusteella kertonut romanien asuttamisesta saman tyyppisiä taustatietoja kuin todistaja Ruislehto. Hän on kertonut, että romanien asuntohakemuksia ei ollut kaikkia viety asuttamistyöryhmään. Asiakohtaisista tiedoista todistaja on kertonut, että Dino Nymanin apua ei ollut tarvittu eikä tälle ollut annettu tietoa kantajien hakemuksesta, koska Lumberg-Hallinen oli ollut pitkäaikainen asukas. Myöskään asuttamistyöryhmässä hänen asiaansa ei ollut käsitelty. Asuntotilanteeseen nähden akuutissa asunnon tarpeessa olleelle Lumberg-Halliselle oli järjestetty asunto erittäin nopeasti. Kantajat olivat päässeet vertailuaineistoon nähden parempaan asemaan. Todistaja Tuominen oli tullut yhtiön palvelukseen asiakaspalveluun maaliskuun lopussa 2009 ja ollut tekemisissä kantajien asuntohakemuksen kanssa. Todistaja oli ottanut Teuvo Halliselta kantajien kirjallisena todisteena 9 olevan suostumuksen. Todistaja ei ole juuri muistanut tilannetta, mutta hän on muistellut, että molemmat kantajat olisivat olleet paikalla. Kysyttäessä mitä todistaja Tuominen oli kertonut asiakkaille todistaja on vastannut, että hän oli ollut uusi työntekijä ja sanonut ohjeistuksen mukaan. Järvenpään Mestariasunnot Oy ottaa myös haastavasti asutettavia. Hakijoista Teuvo Hallinen oli ollut asunnoton, eivätkä hakijat halunneet sellaiseen pihapiiriin, jossa on muita romaneja. Todistaja Tuomiselta on kysytty myös, oliko hän painostanut asiakkaita. Oliko hän sanonut, ettei asuntohakemusta oteta käsiteltäväksi, ellei suostumusta asuttamistyöryhmään anneta. Todistaja on vastannut, ettei Järvenpään Mestariasunnot Oy:llä sanota

17 17 milloinkaan, että tämä on edellytys. Ohjeistuksen mukaan suostumus pyydetään henkilöiltä, jotka olivat haastavasti asutettavia. Todistaja ei ole sanonut, että Teuvo Hallinen voisi saada asunnon, mutta jos Lumberg-Hallinen on mukana, ei asuntoa saa. Todistaja ei ole sanonut, että asuntoa ei saa muiden romanien painostuksen vuoksi. Todistaja Tuominen on kertonut, että hän ei ollut ollut milloinkaan yhteydessä Dino Nymaniin. Ei muissakaan asioissa. Kantajiin todistaja oli ollut yhteydessä muutamia kertoja, maksimissaan viisi kertaa. Todistaja Kettunen oli myös toiminut Järvenpään Mestariasunnot Oy:n asiakaspalvelussa. Uusi työntekijä Riina Tuominen oli ottanut vastaan kantajien hakemuksen ja suostumuksen asuttamistyöryhmään. Todistaja ei ollut sanonut, että kantajille ei voida tarjota asuntoa paikkakunnalta muiden romanien vastustuksen vuoksi. Todistaja ei myöskään ole sanonut, että jos Teuvo Hallinen olisi yksin hakijana, asunnon saisi, mutta kun myös Lumberg-Hallinen on hakijana, ei asuntoa saa. Todistaja Kettunen on sanonut, että "meillä ei koskaan kielletä asunnon saamista". Todistaja ei ole myöskään uskonut, että kantajia olisi painostettu antamaan suostumus asuttamistyöryhmään. Suostumus ei ollut asuntohakemuksen käsittelyn edellytys. Todistaja ei ollut ollut tässä asiassa yhteydessä Dino Nymaniin. Romaniyhdyshenkilöä ei ollut käytetty tässä asiassa. Todistaja ei ollut milloinkaan keskustellut, että muut romanit vastustaisivat kantajien asuttamista. Yleisesti romaniyhdyshenkilön käytöstä kysyttäessä todistaja Kettunen on kertonut asuttamistyöryhmän ajalta, että Dino Nymanilta oli tiedusteltu, tietääkö hän asuuko alueella muita romaneja, ja Dino Nyman oli tiennyt. Dino Nymanilta ei ollut kysytty lupaa asuttamiseen, eikä hän ollut esittänyt mielipiteitään. Vastaajien esittämät kirjalliset todisteet liittyvät yleisluonteisiin näkökohtiin romanien asuttamisessa eivätkä ne suoranaisesti valaise Lumberg-Hallisen ja Teuvo Hallisen asuntoasian käsittelyä. Yleisiä näkökohtia on käsitelty edellä perustelujen alkupuolella. Ovatko vastaajat kyenneet kumoamaan syrjintäolettaman? Kuten aiemmin on todettu, syrjintäolettaman synnyttyä kantajien esittämän selvityksen perusteella vastaajien on kyettävä osoittamaan, ettei syrjinnän kieltoa ole rikottu. Yleispiirteinen havainto vastaajien esittämästä todistelusta on, että todistajat ovat suurelta osin kiistäneet kantajien sellaisen erityiskohtelun, joka menettelyssä vähemmistövaltuutetun toimistossa ja syrjintälautakunnassa on ollut arvioinnin pohjana. Todistajien käsitys on ollut, että romanien asioita ei ollut viety asuttamistyöryhmään ja sitä kautta myös asuttamistyöryhmän romaniyhdyshenkilön käsiteltäväksi automaattisesti, vaan että romaneja oli kohdeltu samoin kuin muitakin asunnonhakijoita vastaavassa tilanteessa. Lausuma on jossain määrin ristiriidassa sen kanssa, mitä vastaajien puolesta on mainituissa aiemmissa käsittelyvaiheissa romanien asuntohakemusten käsittelystä kerrottu siten kuin kirjallisista todisteista käy ilmi. Myös suostumus asuttamistyöryhmän käsittelyyn on

18 18 pyydetty ja annettu. Tällaisen kysymyksen arviointia ei voi perustaa todistajien käsityksiin. Luotettavaan lopputulokseen päästäisiin vain kattavien tilastotietojen perusteella tutkimuksellisin menetelmin. Syrjinnän kriteerit voisivat aivan hyvin tältä osin täyttyä sellaisessakin tilanteessa, että merkittävä osa, esimerkiksi 80 prosenttia, romanien asuntohakemuksista vietäisiin erityiseen käsittelyyn, millä tässä tapauksessa tarkoitetaan asuttamistyöryhmää ja romaaniyhdyshenkilöä. Vastaajien todistelu ei ole tältä osin horjuttanut syrjintäolettamaa. Vastaajien todistelu on yhdensuuntaisen sen suhteen, että Lumberg-Hallisen ja Teuvo Hallisen asuntohakemusta ei olisi viety asuttamistyöryhmään eikä siinä olisi muutoinkaan pyydetty asuttamistyöryhmän romaniyhdyshenkilön kartoitustoimenpiteitä. Asian valmisteluistunnoissa on selvitelty kantajien asiakirjan esittämisvaatimusta, joka on kohdistettu asuttamistyöryhmän kokouspöytäkirjoihin. Vastaajien puolelta on esitetty, että asuttamistyöryhmän kokouksissa ei ollut pidetty pöytäkirjaa, vain koontilistaa asiakkaista. Sitä ei ole esitetty kirjallisena todisteena. Kokouksissa oli keskusteltu siitä, pystyvätkö Järvenpään Mestariasunnot Oy ja muut asunnontarjoajat asuttamaan kyseisiä henkilöitä. On sinänsä kyseenalaista, ettei keskeisiin oikeuksiin ja viranomaistoimintaan liittyvässä elimessä pidetä pöytäkirjaa käsiteltävistä asioista. Vastaajien esittämä todistelu ei siten sulje pois sitäkään vaihtoehtoa, että asuttamistyöryhmässä olisi kuitenkin jollain tavoin keskusteltu kantajien asuntohakemuksesta. Romaniyhdyshenkilön käyttämisessä todistelu on ollut samalla tavoin yhdensuuntaista. Vastaajien todistelu näyttäisi viittaavan siihen, että heidän taholtaan ei ollut lainkaan otettu yhteyttä romaniyhdyshenkilöön Lumberg-Hallisen ja Teuvo Hallisen asuntoasiassa. Kantajien esittämä todistelu osoittaa kuitenkin, että romaniyhdyshenkilö on toiminut nimenomaan heidän asuntoasiassaan ja että hän ei ole ollut myötämielinen asunnon järjestämiseen kantajille. Romaniyhdyshenkilö ei ollut ristiriitaisessa tehtävässään myöskään pitänyt tiukasti kiinni salassapitovelvollisuudestaan. Kun ottaa huomioon asuttamistyöryhmän romaniyhdyshenkilön todetun toiminnan asiassa, vastaajien esittämä todistelu yhteydenoton puuttumisesta häneen ei pelkästään pysty horjuttamaan kantajien todistelun perusteella tältä osin syntynyttä syrjintäolettamaa. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n asiakaspalvelussa käytyjen keskustelujen sisältöä on vaikea jälkeenpäin todentaa. Lumberg-Hallisen ja Teuvo Hallisen sekä toisaalta todistajien Tuomisen ja Kettusen kertomukset ovat olleet ristiriidassa keskenään. Todistajista Tuominen on palvellut kantajia. Hänen autenttiset muistikuvansa tapahtumista ovat olleet heikot. Sitä osoittaa sekin, että hän on arvellut toimineensa saamansa ohjeistuksen mukaisesti. On luonnollista ja ymmärrettävää, ettei asiakaspalvelussa toimiva henkilö muista vuosien päästä asiakkaiden kanssa käymiään keskusteluja. Vastaajien puolelta ei ole myöskään esitetty todisteena asiakaspalvelussa mahdollisesti laadittuja muistiinpanoja. Sen sijaan Lumberg-Hallisen osalta on kantajien kirjallisena todisteena 12 esitetty yhteydenottorekisterin ote,

19 Asunnon tarpeen kiireellisyys 19 jossa Lumberg-Hallisen vähemmistövaltuutetun toimistolle kertomat tiedot on keskustelukohtaisesti kirjattu. Kantajat ovat antaneet kertomuksensa todistelutarkoituksessa omassa asiassaan. Riitakysymystä on käsitelty jo aiemmin vähemmistövaltuutetun toimistossa ja syrjintälautakunnassa. Asia on nostattanut kantajissa kielteisiä tunteita, ja Lumberg-Hallinen on kertonut kiivastuneensakin Järvenpään Mestariasunnot Oy:n asiakaspalvelussa. On siten mahdollista sekin, että kantajien kertomukset tilanteista asiakaspalvelussa ovat muodostuneet kärjistetyiksi ja enemmän heidän omien tuntemustensa kuvauksiksi kuin asiakaspalvelusihteerin lausumien referoinniksi. Sana sanaa vastaan -tilanteessa on liki mahdoton selvittää käytyjen keskustelujen sisältöä. Käräjäoikeus katsoo, että jostakin vaikeutetusta ja hidastetusta menettelystä Lumberg-Hallisen romanitaustasta johtuen on Järvenpään Mestariasunnot Oy:n asiakaspalvelussa täytynyt olla puhetta. Tämän vuoksi myöskään syrjintäolettama ei kahden asiakaspalvelun henkilökuntaan kuuluvan henkilön todistajankertomuksilla tältä osin kumoudu. Käräjäoikeus katsoo, että vastaajat eivät ole kyenneet osoittamaan, että Lumberg-Hallisen ja Teuvo Hallisen asuntoasiaa olisi käsitelty samalla tavoin kuin pääväestöön kuuluvien henkilöiden asuntoasiaa tai että poikkeavuuteen ja erityiseen menettelyyn olisi ollut jokin oikeuttamisperuste. Menettely on osoittautunut poikkeavaksi ja erityiseksi seuraavissa suhteissa. Asuntohakemuksen jättämisen yhteydessä on otettu suostumus asian käsittelyyn asuttamistyötyöryhmässä. Asuttamistyöryhmän romaniyhdyshenkilö on toiminut asuntoasiassa aktiivisesti ja ilmaissut hakijoille kielteisen kannan etenkin Lumberg-Hallisen asuttamiseen Järvenpäässä. Romaniyhdyshenkilö ei ole noudattanut tarkkaan salassapitovelvollisuutta. Menettelyllä on ilmeisesti ollut kantajien asunto-asiaa ainakin jossain määrin vaikeuttava ja hidastava vaikutus, josta tarkemmin jäljempänä. Kantajat ovat itse voimakkaasti kokeneet joutuneensa syrjinnän kohteiksi asuntoasiassaan. Lumberg-Hallinen on kääntynyt asuntohakemuksen vireillä ollessa vähemmistövaltuutetun toimiston puoleen. Ensimmäinen yhteydenottomerkintä on Käräjäoikeus katsoo, etteivät vastaajat ole edellä selostetulla todistelullaan kyenneet kumoamaan kantajien todistelun perusteella syntynyttä syrjintäolettamaa. Alussa on todettu riidattomaksi, että Teuvo Hallinen oli hakenut asuntoa alkaen ja lähtien yhdessä Lumberg-Hallisen kanssa. Kantajilla on ollut yhteinen asunto ajanjaksolla Perhetilanteen vuoksi Teuvo Hallinen ei ollut sen jälkeen voinut asua tässä yhteisessä asunnossa. Teuvo Hallinen on kertonut asuneensa ystävien luona ja vapaaseurakunnan vierashuoneessa eli tilapäismajoituksessa. Uuteen yhteiseen asuntoon kantajat ovat päässeet muuttamaan riidattomien tietojen mukaan Asukasvalinnasta ja asunnon tarpeen kiireellisyydestä kantajat ovat

20 20 esittäneet kirjalliset todisteet 2 ja 4. Lisäksi todistajat ovat kommentoineet kantajien asunnon tarpeen kiireellisyyttä. Asiassa ei luonnollisestikaan voi olla minkäänlaista tietoa siitä, millaisia kiireellisyysperusteita muissa samaan aikaan vuosina vireillä olleissa asuntohakemuksissa on ollut. Asukasvalintaan liittyy harkinnanvaraisuutta, eivätkä valintaperusteet kuulu asiaryhmään, joita yleisissä tuomioistuimissa yleensä sovelletaan. Asukasvalintaohjeita antanut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on kantajien kirjallisena todisteena 2 esitetyssä, päivätyssä lausumassaan katsonut, että kantajat ovat kaikkein kiireellisimmässä asunnon tarpeessa ja että Järvenpään Mestariasunnot Oy:n perustelut eivät vastaa asukasvalinnasta annettuja säädöksiä ja asukasvalintaoppaan kiireellisyysluokitusta. Lausunnossa on todetu Teuvo Hallisen asuvan seurakunnan vierashuoneessa ja perheen siten erillään. Käräjäoikeudella ei ole muun esitetyn todistelun perusteella aineksia arvioida kantajien asunnon tarvetta toisin kuin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Hyvitys ja sen määrä Vastaajat ovat velvolliset maksamaan loukkauksen kohteeksi joutuneelle yhdenvertaisuuslain 9 :n 1 momentin mukaista hyvitystä. Saman lain 9 :n 2 momentin mukaan hyvityksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kesto, 6 tai 8 :n säännöksiä rikkoneen suhtautuminen tekoonsa, asianosaisten välillä savutettu sovinto, yhdenvertaisen oikeustilan palauttaminen, tekijän taloudellinen asema ja muut olosuhteet sekä samasta teosta muun lain nojalla henkilöön kohdistuvasta loukkauksesta tuomittu tai maksettavaksi määrätty taloudellinen seuraamus. Hyvitys voidaan jättää tuomitsematta, jos se on olosuhteet huomioon ottaen kohtuullista. Hyvityksen enimmäismäärä euroa saadaan erityisestä syystä ylittää, kun se on syrjinnän kesto, vakavuus ja muut olosuhteet huomioon ottaen perusteltua. Käräjäoikeus toteaa ensinnäkin, ettei asiassa ole eri kantajien tai eri vastaajien osalta viitattu perusteisiin, jotka antaisivat aiheen arvioida vastuuta hyvityksestä, sen yhteisvastuullisuutta tai hyvityksen suuruutta eri osapuolten kohdalta eri tavoin. Syrjinnän laadun osalta käräjäoikeus toteaa, että se on liittynyt vastaajien asumiseen eli keskeiseen ihmis- ja perusoikeuteen. Yhdenvertaisuuslain esitöissä (Hallituksen esitys 44/2003) on todettu, että asuminen on perusvälttämättömyys ja siksi asumiseen liittyvä syrjintä on erityisen vahingollista. Etenkin Lumberg-Hallinen on kertonut syrjinnän aiheuttamasta ahdistuksesta ja myös terveydellisistä haitoista siten kuin taltioidusta kertomuksesta käy ilmi. Teuvo Hallinen on kertonut vastaavasti tilapäismajoituksen hankaluuuksista ja perhe-elämän estymisestä. Syrjinnän kestoa on lähes mahdoton aikamäärin arvioida, koska yksikin hakemus liittyy varsin laajaan kokonaisuuteen, jota ei ole mahdollista arvioida. Pelkästään tässä asiassa jo varsin pitkiä, riidattomia asunnonhakuaikoja ei voida yks kantaan pitää syrjinnän kestoaikoina. Syrjinnän kestoon liittyy vaikeasti arvioitavana tekijänä myös se, että Lumberg-Hallinen on itse aikaisempien kielteisten asumiskokemustensa perusteella asettanut asuntohakemuksensa ehdoksi sen, että samassa talossa tai asunnon välittömässä läheisyydessä ei saa asua muita romaneja.