,Turvekemiallinen tutkimus Lavialla suori- tetussa malminetsinnassa v

Transkriptio

1 ,Turvekemiallinen tutkimus Lavialla suori- tetussa malminetsinnassa v Syyna turvekemiallisen tutkimuksen valitsemiseen yhdeksi tyomeneteleksi Lavian tutkimuksissa v oli se, etta tutkittava alue oli paaasiassa suota, jota muutamat harvat kapeat moreeniharjanteet tai saaret pirstoivat. Lisaksi oli vnodenaika - juuri alkanut talvi - tuottanut lohkareiston tutkimukselle suuria hankaluuksia. Koska tri Martti Salmi oli malminetsinnassa kaytettavan turvetutkimuksen 19i sat9, ei menetelmaa haluttu lahtea ominpain kokeilemaan, vaan pyydettiin asiassa tri Salmen apua. Hanen johdollaan suoritettiin ensin menetelman kayttokelpoisuutta Lavian tapauksessa selvitteleva naytteenotto neljassa erillisessa profiilissa, jotka oli sijoitettu geofysikaalisten anomalioiden mukaisesti. Koesarja ei sinansa paljoakaan selvittanyt tutkittavaa aihetta, mutta sensijaan antoi toiveita menetelman kayttokelpoisuudesta. Eri metallien pitoisuuksissa oli selvia suuruuseroja, ja varsinkin raudan maksimit liittyivat magneettisiin anomalioihin. Muut metallit jakautuivat oikullisemmin, ja tulosten tulkinnalle oli valttamatonta selvitella vesien virtaussuuntia suokerroksen kasvun eri vaiheissa. Kullan analysoiminen normaaleista turvenaytteista osoittautui vaikeaksi, tuhkamiiara oli liian pieni. Kun kuitenkin kulta lohkareissa oli arsenikin seuralaisena, voitaiaiin ehka arsenikkia seuraamalla pysya kullankin jal jilla. Edellakerrotun, koemielessa suoritetun naytteenoton rohkaisemana ryhdyttiin sitten itsenaisesti suorittamaan turvetutkimusta Silmussuon ja Bimpelan alueilla. Samalla tehtiin naytteenottopailckojen pintavaakitus aeka vertailuhavainnot kriitillisilla alueilla. Saadut tulokset on esitetty paivatyssa Lavian malminetsintatutkimusten selostuksessa, joka on lahetetty my6s malminetsintiiln. %'/

2 Kasitykseni mukaan Lavian malminetsintatutkimukset osoittivat, etta turvekemiallista naytteenottoa voidaan kayttaa lohkare-etsintaa tay- dentavana menetelmha, k han naytteiden lukufiara on vain riittavan suuri. Tulosten tulkintaa hairitsee metallin mahdollinen esiintymi- nen paikallisen materiaalin silikaateissa tai sen yhdisteiden kovin helppo liukoisuus. Nam& hairiot voidaan kuitenkin eliminoida selvit- telemalla suolla tapahtuneet ja tapahtuvat veden virtaukset. Kun kriitilliset alueet on maiiritelty runsaammin esiintyvilla aineilla (~avialla As), voidaan rajoitetuilla paikoilla suorittaa suurien turvenayt teiden (20 kg) o t taminen hivenpi toisuuksien (Au) mliari tys ta varten. Naytteet on syyta ottaa lyhyin, n. 1 m syvyysvalein, joten saadaan kuva pitoisuusvaihteluista eri syvyysvyohykkeissa. Naytteiden polttaminen suoritettiin Porin metallitehtaalla, missa tuhkat analysoitiinkin. Kasitykseni mukaan polttotyo olisi suoritet- tava jo naytteidenottopaikalla, jos on kysymys hivenpitoisuuksista. Esim. Lavian naytteissa vallitseva Pb-pitoisuus lienee ainakin osak- si peraisin Metallitehtaan ilmasta; kosteiden naytteiden kuivaus ja poltto siella on todennakoisesti osaksi "saastuttanut" naytteet. Naytteiden kuivaus suoritettiinkin osaksi jo Lavialla, koska tamii vaihe muodosti Porissa pullonkaulan, mutta pidemmiille ei kasittelya Lavian alkeellisissa olosuhteissa voitu jatkaa. Maisteri Vormisto, joka hoiti Lavian tutkimuksia paikanpaalla, pereh- tyi naytteen ottamiseen seka naytteiden jatkokasittelyyn ja muihin tutkimusmenetelmaan liittyviin toimenpiteisiin. Ylojarvella Reino Himmi

3 OutoBumpu Oy Malmine t s int a Turvenaytteiden otto Lavian tutkimusten yhteydessa Muistiossaan on maist. Himmi esitellyt turvekemiallisen tutkimuksen perusteita ja sen antamia tuloksia otsikossa mainitussa tutkimuskohteessa. Seuraavassa selostetaan varsinaista naytteenottoa ja naytteiden kasittelya. Turvenaytteita otettiin useita tuhansia viidelta erilliselta suoalueelta syksylla 1954 ja -55 seka talvella Turvetutkimuksen Bohteina olleet suoalueet valittiin lohkare-etsinnib ja geofysikaalisten mittausten antamien viitteiden perusteella. Lukuunottamatta tri Salmen johdolla suoritettua naytteenottovaihetta, suon rakenteesta, maatumisasteesta, kasvilliauudesta j.n.e. ei tehty havaintoja eika tu&n silloisissa olosuhteissa olisi ollut edellytyksiaka-. Turve-mutakerroksen paksuus vaihteli 0,5-5 m:iin ollen yleisimmin moreeni-, harvemmin hiekka- tai savipatjan paalla. Naytteenotossa kaytettiin hyvaksi geofysikaalisia mittauksia varten rakennettuja linjoituksia, linjavalit 100 me Mikali tallaista ei ollut, vedettiin varta vasten kevyet keppilinjat muutamine paikallistamista helpottavine koordinaattipaaluineen. Naytteenottolinjat olivat m:n valein ja niilta naytteita kairattiin 20 m:n pistevalein. Naytteenottopaikat merkittiin etukateen suurikaavaiseen jonkin verran yleistettyyn linjoituskarttaan, jonka vastaavaisuus maastossa oleviin linjoihin naden selvitettiin naytteenottajille paikan paalla. No 1 1:n suuruinen nayte edusti 1 m:n syvyysvalia naytteenottopisteessa ja se vaati n. 3 Rkayntia." kullakin syvyysvalilla. Syvyyden maarittelya helpotti 1 m:n jatkotangoista tehty kairanvarsi. Kaksi paikkakuntalaista miesta pestattiin naytteenottoon. Alkuhankaluuksista - oikea tyonjaon muovautuminen, systeemiin perehtyminen - paiistyaan he suoriutuivat tehtavastaan hyvin.

4 Toinen miehista suoritti varsinaisen naytteenoton, toinen paketoi naytteen voipaperiin ja edelleen paperipussiin, johon tnli myos numerolipuke. V.m. merkitsi myos karttaan vastaavan pisteen kohdalle otetun naytteen numeron seka muistilehtiaon seuraavat tiedot: pisteen koordinaatit, otettujen naytteiden numerot syvyysvaleineen seka havainnot suon alla olevan kerrostuman laadusta (sora, savi, kivi j.n.e.). Kaikki kairaukset ulotettiin mineraalimaalajikerrokseen saakka, jolloin saatiin kuva suon syvyyssuhteista ja pohjan topografiasta. Jalkimmaisella on erikoisesti merkitystii veden virtaussuuntien ja suon kasvun maarittelemisessa* Paiv5i.n "saalisn kuljetettiin dynamiittilaatikoissa suon laitaan, josta ne hevosella edelleen siirrettiin kuivaamoon. Paitsi linjoitusta vaati suoalue myos pintavaakituksen vesien virtaussuuntien selvittiimiseksi. Kuivaus, josta huolehti ylitoinah toinen naytteenottajista, tapahtui ensin kuivausriihessa, mutta myohemmassa vaiheessa vuokrattiin tarkoitukseen uunilla varustettu pieni kanala. Baytteet levitettiin kaareena olleen voipaperin paalle fajanssilautasille, johon sijoitettiin myos numerolipuke. Kuivamaan asettamisen ja uudelleen paketoimisen lisaksi oli naytteita tarpeen mukaan kaytava ka&nt&massa tai siirtamaesa edullisempaan kuivauspaikkaan. TWa nhuolenpitou ei paljonkaan aikaa vaatinut. Naytteiden kuivuttua ne irroitettiin voipaperista ja paketoitiin numerolipukkeen kera paperipusseihin. Kasittelyn seuraavista vaiheista, polttamisesta ja analysoinnista (spektri) vastasi yhtion keskuslaboratorio Porissa. Yhteenvetona turvenaytteiden otossa saaduista kokemuksista voitaisiin mainita seuraavaa: 1. Naytteenottajia tarvitaan kaksi, mutta koko Mruljanssinn paikkakunnalla hoitamiseen tuskin enempaakah miehia tarvitaan, 2. Urakkatyona ei naytteenottoa voi teettaa; palkkaus on munten pyrittava jarjestamaan tyydyttavalla tavalla siten, etta naytteenottajien suorituksiin taysin voidaan luottaa jarjeatamatta erityista npaallysmiestaw paikalle.

5 3. Naytteiden syvyysulottuvaisuutta voidaan tarpeen mukaan vaihdella; Lavian tutkimuksissa, joiden tuloksia **paperillan kasiteltiin seka vertikaali- etta horisontaalileikkauksissa, osoittivat eri alkuaineet aivan rfittavaa pitoisuuseroja kaytetyn skaalan puitteissa. Sama koskee linja- ja pistevaleja. 4. Edella kerrotulla tavalla naytteita kuivattaessa on erikoisesti kiinnitettava huomiota kuivaamon hyviih ilmanvaihtoon. Lampatila ei saa olla kovin korkea, silla kuiva nayte hyviisaa vedossa syttyy helposti palamaan. 5. Naytteista tulisi maarata myos tuhka-$, jonka arvosta on helppo huomata mineraalimaalajien runsaus naytteeesa. (8amalla se on eras kontrollikeino: vain pohjaniiytteiden pitaisi siagltaa korkean tuhka-$:n). 6. Nykyisin nsytteenottoa suunniteltaessa voisi harkita muovipussien kayttoonottoa (lautasilla kuivattaessa tarvitaan kuitenkin erikseen nkakkupaperin). Huopatushikynat ovat varmaan kaytannollisia numeroinnissa. pl vov PI KV Tampereella Kauno Vormisto