... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 644 (111) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 644 (111) ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Fortum Lämpö Oy:n Ylistarossa sijaitsevaa lämpölaitosta nro 104. Fortum Lämpö Oy Keilaniementie 1 PL Fortum Ly tunnus: LAITOS JA SEN SIJAINTI Fortum Lämpö Oy, kattilalaitos nro 104 Lämmittäjänpolku Ylistaro Kattilalaitos sijaitsee Ylistaron kunnan Kaukolan kylän tilalla Lämpö (rek.nro 3:229) osoitteessa Lämmittäjänpolku 6. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 c kohdan mukaan, koska kyseessä on toiminta, johon sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (362/2003). Lisäksi

2 2 ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b kohdan mukaan poltettavaa ainetta käyttävä kattilalaitos, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia, on ympäristölupavelvollinen. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 1. momentin 12 b kohdan mukaan alueellinen ympäristökeskus ratkaisee sellaisen toiminnon ympäristöluvan, johon sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on jätetty Länsi Suomen ympäristökeskukselle Hakemusta on täydennetty , , ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Länsi Suomen ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Fortum Lämpö Oy:n kattilalaitos nro 104 sijaitsee Ylistaron kunnan Kaukolan kylän tilalla Lämpö (rek.nro 3:229) osoitteessa Lämmittäjänpolku 6. Alueella on Ylistaron kunnanvaltuuston hyväksymä asemakaava, jossa lämpökeskuksen tontti on merkitty energiahuollon alueeksi. Alue on vanhaa peltoaluetta ja se on nykyään kaavoitettu teollisuusalueeksi. Kattilalaitos ei sijaitse pohjavesialueella. Nykyisin lähin asuinrakennus sijaitsee noin 100 m etäisyydellä, mutta laitoksen pohjoispuolelle on kaavoitettu omakotialueen tontteja lähimmillään noin 30 metrin päähän. Lähin Natura 2000 suojelualue sijaitsee noin 10 km päässä laitokselta. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Lämpökeskukseen kuuluvalla pääkattilalaitoksella tuotetaan kaukolämpöä Ylistaron keskustaajaman kaukolämpöverkkoon. Pääkattilalaitoksessa on kolme kattilaa: 2,4 MW:n kiinteitä polttoaineita käyttävä kattila (KPA kattila), 0,7 MW:n öljykattila ja 3,5 MW:n öljykattila. KPA kattilassa poltetaan puuhaketta, puuteollisuuden sivutuotteesta haketettua teollisuushaketta, palaturvetta, sahajauhoa, kutteripurua, puunkuorta, käpyjä, prikettejä sekä pellettejä ja muuta puuperäistä polttoainetta. Teollisuushake sisältää puhdasta pakkausmuovia 0 5 paino %. Muovin hetkellinen maksimiosuus ei ylitä 5 paino % polttoainevirrasta. Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on alle 1,0 paino %. Kattila Polttoaineteho Tyyppi Polttoaine Savukaasujen Savupiipun Käyttötarkkailu (MW) puhdistus korkeus (m) K 1 2,4 Mekaaninen arina Hake ym. Multisykloni 30 lämpötila O 2 K 2 0,7 Tulitorvituliputki Raskas 25 lämpötila polttoöljy K 3 3,5 Tulitorvituliputki Raskas polttoöljy 25 lämpötila

3 3 KPA kattilarakennuksen yhteydessä on paikallisvalvomo ja sosiaalitila, sähkötila, kiinteän polttoaineen varastoalue ja vastaanottosiilo sekä tuhkan keruujärjestelmä. Laitoksella on paikallinen käyttäjä, joka on paikalla tarpeen mukaan päivittäin. Kattilalaitoksen tuotantoa valvotaan jatkuvasti etävalvomosta. Valvomosta saadaan häiriötilanteessa sammutettua epäkuntoon mennyt kattila ja käynnistettyä varakattila. Kattilalaitoksella pidetään päiväkirjaa, johon merkitään poikkeukselliset tapahtumat ja häiriöt. Pääkattilalaitokselle toimitetaan puupolttoainetta traktorilla noin 200 kuormaa vuodessa ja puupolttoainetta täysperävaunukuormin noin 50 kuormaa vuodessa. Lisäksi polttoöljyä tuodaan täysperävaunukuormin alle 10 kuormaa vuodessa. Huoltohenkilöstöä käy lämpökeskuksella paketti tai henkilöautolla noin 180 kertaa vuodessa. Alueella ei ole tiedossa vahinkoja, joista olisi aiheutunut maaperän pilaantumista. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti: Kattilalaitosta käytetään Ylistaron kirkonkylän kaukolämpöverkon energiantarpeen mukaan. Energiaa tuotetaan maksimissaan 15 GWh vuodessa. Nykyinen tuotanto on noin 10,5 GWh vuodessa. Energiasta % tuotetaan 2,4 MW:n KPA kattilalla (K1), 0 5 % tuotetaan 0,7 MW:n kattilalla (K2) ja 0 15 % 3,5 MW:n kattilalla (K3). Vuonna 2004 KPA kattilalla tuotettiin energiaa 9021 MWh ja öljykattiloilla 246 MWh. Kaukolämpötuotanto vaihtelee vuodenajan ja sääolosuhteiden mukaan ollen noin MWh/kk. KPA kattila tuottaa noin 95 % energiasta. Öljykattilat toimivat vara ja huippukuormakattiloina. Niitä käytetään pääosin kesällä kaukolämpökuormituksen laskiessa alle KPA kattilan minimitehon. Öljykattiloita on lisäksi mahdollista käyttää KPA kattilan laiterikkojen, huolto ja korjaustöiden vuoksi. Käytettävä polttoaine ja kemikaalit: Öljykattiloiden polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Öljyn kulutus vaihtelee energian tuotannon mukaan, ollen normaalisti noin t/a, maksimikulutuksen ollessa 300 t/a. Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on alle 1,0 p %. Öljy varastoidaan kahdessa maanpäällisessä 25 m 3 säiliössä, jotka on yhdistetty. Säiliöt on suojattu tiivisrakenteisella maavallilla. Käytettävä raskas polttoöljy ei imeydy suojarakenteen läpi vaan voidaan säiliön vuototilanteessa kerätä talteen. Säiliöissä on ylitäytön estimet. KPA laitoksella käytetään polttoaineena haketta m 3 /a. Hake varastoidaan suojatulla varastoalueella ja siilossa, jonka tilavuus on 240 m 3 Varastoalue on asfaltoitu ja aidattu kolmelta sivulta. Alueelta mahdollisesti ympäristöön lentänyt hake kerätään talteen keräävällä ruohonleikkurilla. Jakauma puuhakkeen ja teollisuushakkeen kesken on nyt noin 40:60. Teollisuushake sisältää pakkausmuovista tehtyä mursketta noin 4 5 p %. KPAkattilassa voidaan polttaa myös palaturvetta, sahajauhoa, kutteripurua, puunkuorta, käpyjä, prikettejä sekä pellettejä ja muuta puuperäistä polttoainetta. Teollisuushakkeen sisältämä pakkausmuovi on tällä hetkellä puhdasta murskattua polyeteeniä ja/tai polyesteriä Pakkausmuovi ei sisällä PVC muovia. Muovi on peräisin joko puutavaran suojana käytetyistä muovipeitteistä (PE kalvo) tai muovivanteista (PET nauha). Hakemuksen mukaan poltettavaksi voidaan ottaa myös muita poltettavia muovilaatuja, joiden koostumus tunnetaan ja jotka ovat kloorivapaita. Jokaisesta saapuneesta hakekuormasta tehdään kosteusmittaus, kuukausittain inventoidaan polttoaineen määrä ja tuotettu lämpömäärä sekä määritetään laitoksen laskennallinen hyötysuhde.

4 4 Laitoksella käytettävät kemikaalit ovat pesuliuotin Nessol LIAV 230 E, jota kuluu noin 20 l/a, kaukolämpöveden käsittelyaine Botrol 105, jota kuluu noin 60 l/a ja kaukolämpöveden vuodon ilmaisuun käytettävä väriaine Pyranin, jota kuluu noin 1 kg/a ja Corrogard kupariinhibiittori, jota kuluu noin 20 l/a. Jätteenpolttoasetuksen vaatimusten täyttyminen Jätteenpolttoasetuksessa on asetettu vaatimuksena savukaasun lämpötilan nostaminen vähintään kahdeksi sekunniksi 850 C:een. Lämpötilavaatimus saavutetaan KPA kattilalla, kun kuormitus on riittävä. Mittauksia viipymäajastä ei ole. Palamista KPA kattilalla säädetään jäännöshappimittausten avulla. Nykyisiä polttoaineita poltettaessa KPA kattilalla ei ole mahdollista saavuttaa jätteenpolttoasetuksen mukaista CO päästövaatimusta. Puhdasta metsähaketta poltettaessa hiilimonoksidia muodostuu merkittävästi enemmän. Teollisuushakkeen sisältämän muovin poltossa ei hakemuksen mukaan ole jätteenpolttoasetuksen tarkoittamia metalleja eikä poltossa synny dioksiineja eikä furaaneja. Polyesterin valmistuksessa käytetyn antimoni katalyytin (Sb 2 O 3 ) jäämiä on Euroopan muovinvalmistajien järjestön raportin mukaan havaittu ainoastaan tuhkasta. Jätteenpolttoasetuksen vaatimukset mittauksista ilmaan johdettavien päästöjen suhteen hakemuksessa esitetään että jatkuvatoimista hiilimonoksidin mittausta ei tehtäisi, vaan hiilimonoksidin muodostumista seurattaisiin happipitoisuuden kautta. Hiukkaspäästöjen osalta esitetään suoritettavaksi mittaus viiden vuoden välein. Laitoksella suoritettujen mittausten mukaan muovi parantaa polttoa ja vähentää hiukaspäästöjä. Käytettäessä puupohjaisia polttoaineita ja laitoksen koko huomioiden, SO 2 päästölle ei ole hakemuksen mukaan tarvetta asettaa raja arvoa. Koska poltettavissa muoveissa ei ole raskasmetalleja, niiden päästöjä ei esitetä mitattavaksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Hakemuksen mukaan öljykattiloilla on painehajoitteiset öljypolttimet, joilla on matalat ominaispäästöt. KPA kattilalla on käytössä multisykloni, jolla saadaan pienennettyä hiukkaspäästöjä. Fortum Lämpö Oy on mukana Kauppa ja teollisuusministeriön ja Energia alan keskusliitto ry Finergyn välisessä voimalaitosalan energiansäästösopimuskokonaisuudessa Fortum Power and Heat Oy:n kautta. Energiantuotanto tapahtuu 88 % hyötysuhteella. Sähköenergian käyttö energiantuotantoon on noin 20 kwh / tuotettu MWh. KPA kattilan palamisilma, savukaasupuhaltimet sekä kattilalaitosten yhteinen kaukolämpökiertopumppu, ovat varustettu taajuusmuuttajilla. Taajuusmuuttajat parantavat säätöjen tarkkuutta ja vähentävät energian kulutusta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja viemäriin Vesiin ei ole hakemuksessa esitetty aiheutuvan päästöjä. Lämpökeskus on liitetty Ylistaron kunnan vesi ja viemäriverkostoon. Vettä käytetään vuodessa noin m 3. Suurin osa vedestä haihtuu KPA kattilalla ja osa kuluu kaukolämpöverkoston vuotoihin, joten vain n. 50 m 3 vuodessa johdetaan jätevesilaitokselle.

5 5 Päästöt ilmaan Hakemuksen mukaan laitoksen päästöt ilmaan ovat olleet vuonna 2004: hiukkasia 1,25 t/a, SO 2 5,8 t/a, NO X 5,8 t/a ja CO t/a. KPA kattilalla on suoritettu päästömittaukset Mittaukset suoritettiin kolmella polttoaineella ja kahdella tehotasolla. Mittausten tuloksena saadut päästöt (1,5 MW / 2,0 MW, O 2 = 6 %) on esitetty seuraavassa taulukossa: hiukkaset mg/m 3 n SO 2 mg/m 3 n NO X mg/m 3 n CO mg/m 3 n palaturve 103 / / / / 64 metsähake 100 / 155 <10 / < / / 2704 teollisuushake 59 / 83 <10 / < / / 209 Öljykattiloiden päästömääriä ei ole mitattu. Rikkipäästöt lasketaan polttoaineen rikkipitoisuuden mukaan. Muutoin kattiloiden päästölaskennassa käytetään seuraavia ominaispäästökertoimia (jotka vastaavat kertoimella 0,25 m 3 /MJ suluissa olevia päästökertoimia, mg/m 3, g/m 3 ): hiukkaset NO X CO 2 mg/mj mg/mj g/mj Raskas pö 90 (360) 270 (1080) 77,4 (310) Melu ja tärinä Hakemuksen mukaan kattilalaitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää eikä ohjearvot ylittävää melua ympäristöön. Jätteet ja niiden käsittely Jätteiden määrästä, lajista, laadusta ja alkuperästä pidetään kirjaa. Tiedot toimitetaan vuosittain ympäristöhallinnolle. KPA laitoksesta syntyy tuhkaa noin m 3 /a. Tuhka toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön kuten metsänparannusaineeksi tai toissijaisesti kaatopaikalle. Laitoksella syntyy öljyisiä jätteitä alle 0,2 t/a. Muita toiminnalle ominaisia ongelmajätteitä kuten käytettyjä loisteputkia ja paristoja syntyy vähäisiä määriä Lämmönsiirtopintojen vesipesujen yhteydessä syntyy nuohousvesiä noin 0,5 t vuodessa, jotka toimitetaan viranomaisten hyväksymään paikkaan. Nuohousliike suorittaa nuohouksen ja nuohousvesien toimittamisen asianmukaiseen käsittelyyn. Nuohousliike lähettää laitokselle tiedon vesien toimituskohteesta. Laitoksella on vuonna 2004 syntynyt seuraavia jätteitä: Jätelaji EWC tunnus Määrä Vastaanottaja Voiteluöljy ,15 t/a Fortum Lämpö Oy Tuhka ,00 t/a Lakeuden jätekeskus Puutuhka ,00 t/a Kimmo Västi Loisteputket kpl Ylistaron kunnan keräyspiste Akkuromu kpl Akkukeräys Paristoja kpl Ylistaron kunnan keräyspiste Alkalinen pesuliuotin ,08 t/a Ylistaron kunnan vesilaitos

6 ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN 6 Laitoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin. Toiminnalla ei ole myöskään vaikutuksia vesistöihin eikä se sijaitse pohjavesialueella. Naapurustosta ei ole tullut valituksia koskien laitoksen toimintaa. Päästöjä ilmaan aiheutuu poltosta. Laitoksen savupiippu on korkein kohde usean kilometrin säteellä. Ympäristö on tasaista, lähinnä peltoa. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Kattilalaitoksen toimintaa tarkkaillaan ja valvotaan 24 h/vrk Fortum Lämpö Oy:n kaukovalvomosta. Kattilalaitoksen käytöstä vastaa Fortum Lämpö Oy:n nimetty käyttäjä ja käyttöpäällikkö. Laitos on automatisoitu käytettäväksi standardin SFS 5713 mukaisesti. Häiriötapauksissa Fortum Lämpö Oy:n valvomo käynnistää varakattilan tai kutsuu käyttäjän paikalle. Kattilalaitoksella pidetään päiväkirjaa poikkeuksellisista tapahtumista. Laitokselle laaditaan huoltosuunnitelma. Huolto ja korjaustoimenpiteet dokumentoidaan Fortum Lämpö Oy:n laatujärjestelmän mukaisesti. Päästötarkkailu KPA kattilalla on jatkuvatoiminen happimittaus ja säätö. Lisäksi seurataan jatkuvatoimisesti savukaasun ja tulipesän lämpötiloja. Päästöt raportoidaan taselaskentaan/päästömittauksiin perustuen. Kattilalaitoksen hiukkaspäästömittaukset suoritetaan 5 vuoden välein. Vaikutustarkkailu Fortum Lämpö Oy osallistuu Seinäjoen seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristöriskeiksi laitoksella on tunnistettu tulipalot, öljyvuodot ja painelaitteen vuodot ja räjähdykset. Tulipaloriskiä on vähennetty rakenteellisella palosuojauksella. Polttoainesiiloissa on vesikastelujärjestelmä, samoin kolakuljettimilla. Laitoksella on alkusammutuslaitteet. Kattilahuoneissa on lämpötilatunnistimet, jotka on kytketty kaukovalvomoon. Öljyvuotoon on varauduttu rakentamalla maanpäälliset öljysäiliöt ja öljyputkistot pintaasennuksina helposti valvottuihin tiloihin. Öljyn kulutuskohteisiin on rakennettu vuotovalvontalaitteistot. Painelaitteen vuoto tai räjähdys: Hakemuksen mukaan kattilalaitos on suunniteltu ja rakennettu rakennusajankohdan edellyttämien lakien ja asetusten mukaisesti. Sitä käyttää pätevöitynyt henkilökunta paineastiamääräysten mukaisesti. Painelaitteet tarkastetaan viranomaisten toimesta niille määrättyinä määräaikoina. Kaikissa em. tilanteissa Fortum Lämpö Oy:n valvomo kutsuu paikalle laitoksen käyttäjän ja käytönvalvojan/käyttöpäällikön, soittaa erikseen nimetyille yhteyshenkilöille ja kutsuu paikalle palokunnan ja poliisin. Varolaitteilla kattilalaitos ohjataan turvalliseen tilaan. Kattilalaitos on suljettu, lukittu tila, johon on pääsy vain Fortum Lämpö Oy:n ja sen asiakkaan valtuutta

7 7 malla henkilökunnalla. Laitoksella on kulunvalvonta. Energiantuotannon häiriötapauksissa Fortum Lämpö Oy:n valvomo käynnistää varakattilan tai kutsuu käyttäjän paikalle. Häiriöistä laaditaan raportti. Häiriöraportti tulostetaan viikoittain, kuukausittain tai vuosittain koosteina. LAATUJÄRJESTELMÄ Fortum Lämpö Oy:llä on ISO 9001 standardin mukainen laatujärjestelmä ja ISO ympäristöjärjestelmä, jotka sisältävät energian tuotantoon ja kattilalaitoksen käyttöön, huoltoon, hälytyskäynteihin ja turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat ja ohjeet. Järjestelmän luotettavuutta seurataan sisäisin ja ulkoisin auditoinnein. Fortum Lämpö Oy:llä on lakisääteinen ympäristövahinkovastuuvakuutus (nro 60168). ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Ylistaron kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla. Kuulutuksesta on tiedotettu Pohjankyrö lehdessä. Tiedonanto ympäristöhakemuksen vireille tulosta on lähetetty erikseen sellaisille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Ylistaron kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Ylistaron kunnanhallitus toteaa lausunnossaan että Fortum Lämpö Oy:n Ylistaron kaukolämpölaitoksen suurin kaukolämpöasiakas on Ylistaron kunta. Kaukolämmön hinnan nousemisella olisi siten suuri taloudellinen merkitys kunnan kannalta. Muovia sisältävän teollisuushakkeen polton jatkaminen on mittausten mukaan hiukkaspäästön osalta ympäristölle parempi ratkaisu kuin vaihtoehtoisten polttoaineiden, esimerkiksi polttoturpeen käyttö, ja päästömäärät ovat merkityksellisiä, koska aluelämpölaitos sijaitsee asutusalueella. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan että laitos toimii kaukolämpölaitoksena, joka sijaitsee ja jonka on sijaittava lähellä asutusta. Asutuksen, koulujen ja terveydenhoitopalvelujen läheisyyden vuoksi on tärkeää, että laitoksen päästöt eivät kasva nykyisestä. Tutkimusten perusteella pieni muovimäärä parantaa poltto olosuhteita ja vähentää päästöjä. Esim. turpeen poltosta tulevat päästöt ovat yleensä korkeammat. Näin ollen lautakunta katsoo, että ensisijaisena polttoaineena tulisi käyttää puuperäistä haketta, jossa voi olla puhdasta muovia. Päästöjen vähentämisen kannalta pieni puhtaan muovin määrä tulisi voida sallia kaukolämpölaitoksessa puuhakkeen lisäaineena päästöjen vähentämiseksi, etenkin kun Ylistarossa kyseinen polttoaine syntyy lähellä lyhyiden kuljetusmatkojen päässä. Koska hakepolttoaine sekä muut laitoksen esittämät polttoaineet ovat tasalaatuisia riittää lautakunnan käsityksen mukaan kiinteän polttoaineen kattilan mittaukset esim. kerran viidessä vuodessa eri polttoainetyypeillä, kuten vuonna 2005 on mitattu.

8 8 Lautakunta haluaa tiedot laitoksella tapahtuvista ympäristöön vaikuttavista häiriöistä. Seinäjoen seudulla on voimassa 5 vuotinen sopimuskausi ilmanlaadun yhteistarkkailusta vuosina Fortum Lämpö Oy on hyväksynyt sopimuksen ja osallistuu alueelliseen tarkkailuun. Lautakunta katsoo, että alueellinen tarkkailu on hyvä hoitaa jatkossakin kuntien ja laitosten, joihin Fortum Lämpö Oy:n kaukolämpölaitoskin kuuluu, yhteisenä tarkkailuna. Yhteistarkkailusta laaditaan vuosiraportti, jota varten ympäristöosasto tarvitsee laitoksen päästötiedot vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksen johdosta ei ole määräaikaan mennessä jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä annettu mahdollisuus vastineen antamiseen ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Luvan hakija ei ole esittänyt vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Asiasta esitetyt lausunnot on otettu huomioon lupapäätöksen lupamääräyksissä ja perusteluissa. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Fortum Lämpö Oy:n kattilalaitos nro 104:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kattilalaitoksen toiminnalle Ylistaron kunnan Kaukolan kylän tilalle Lämpö (rek.nro 3:229) osoitteeseen Lämmittäjänpolku 6 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YSL 6, 41, 42, YSA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin lausuntoihin ja vaatimuksiin Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vaatimus tiedonsaannista häiriötilanteissa on otettu huomioon siten, kuin lupamääräyksessä 25 käy ilmi. Osallistumisesta ilmanlaadun yhteistarkkailuun on määrätty lupamääräyksessä 26. Toiminnan aiheuttamien päästöjen seurannasta on annettu Valtioneuvoston asetuksen jätteen polttamisesta mukaisesti enemmän mittausvelvoitteita kuin ympäristölautakunnan lausunnossa on esitetty. Toimintaa kuvaavat tiedot Kattilalaitoksessa on 2,4 MW:n kiinteänpolttoaineenkattila ja huippu ja varakuormakattiloina 0,7 MW:n ja 3,5 MW:n öljykattilat. KPA kattila on omassa kattilarakennuksessa, joka on sijoitettu öljykattilalaitoksen viereen. KPA kattila on tyypiltään vesiputkikattila. Molemmat öljykattilat ovat tyypiltään tuliputki tulitorvikattiloita, joilla on paineöljypolttimet. Öljykattiloiden savupiippu on korkeudeltaan 25 metriä maanpinnasta ja KPA kattilan savupiippu 30 metriä. Energiasta % tuotetaan 2,4 MW:n KPA kattilalla (K1), 0 5 % tuotetaan 0,7 MW:n peruskuormakattilalla (K2) ja 0 15 % 3,5 MW:n varakattilalla (K3).

9 9 Öljyn kulutus vaihtelee energian tuotannon mukaan, ollen normaalisti noin t/a, maksimikulutuksen ollessa 300 t/a. KPA laitoksella käytetään polttoaineena haketta m 3 /a. LUPAMÄÄRÄYKSET Ilmansuojelua ja meluntorjuntaa koskevat määräykset 1. Kiinteän polttoaineen kattilassa voidaan polttaa puuperäisiä polttoaineita (mm. hake, metsähake, kuori, puru), palaturvetta ja enintään 5 % painoyksikköä kohden pakkausmuovista (jäteluokka ) tehtyä haketta. Muovihakkeen valmistukseen käytettävän muovin tulee koostua puhtaasta polyeteeni (PE) tai polyesteri (PET) muovista, jota syntyy teollisen toiminnan pakkausmuovijätteenä. Muovihake tulee polttaa muuhun polttoaineeseen sekoitettuna. Kiinteän polttoaineen kattilan savukaasut tulee johtaa multisykloniin ja sen jälkeen 30 m korkeaan savupiippuun. (YSL 4, 43, 45, YSA 19, JL 6, JA 3, 4 ) 2. Voimalaitokselle tuotavien jätepolttoaineiden laatua ja määriä on seurattava säännöllisesti. Teollisuushakkeen muovipitoisuus tulee arvioida kuormittain. Tarvittaessa muovin osuus on selvitettävä punnitsemalla. (YsL 4, 43, YsA 19 ) 3. Polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia rikkiä. (YSL 43, YSA 19, VNA 766/2000) 4. Raskaan polttoöljyn kattiloiden savukaasut on johdettava ulkoilmaan 25 metriä korkean savupiipun kautta. 5. Poltettaessa puuperäisiä polttoaineita (mm. hake, metsähake, kuori, puru) tai palaturvetta KPA kattilan savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet laskettuna 6 %:n happipitoisuudessa kuivaa kaasua saavat olla enintään: hiukkaset 375 mg/m 3 n (150 mg/mj) Raskasta polttoöljyä poltettaessa öljykattiloiden savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet laskettuna 3 % happipitoisuudessa kuivaa kaasua saavat olla enintään: hiukkaset 200 mg/m 3 n (60 mg/mj) Raja arvot eivät koske ylös ja alasajotilanteita tai häiriötilanteita. (YsL 4, 43, 46, YsA 19 ) 6. Poltettaessa KPA kattilassa lupamääräyksen 1 mukaista jätettä sisältävää polttoainetta polton lämpötilan on oltava yli 850 C. Mikäli polttolämpötila laskee alle 850 C, tilanne on korjattava kuudessa tunnissa. Mikäli lämpötilaa ei voida korottaa, siirrytään polttamaan muovitonta polttoainetta. (YsL 4, 43, YsA 19, VnA 362/2003) 7. Poltettaessa KPA kattilassa lupamääräyksen 1 mukaista jätettä sisältävää polttoainetta kattilan savukaasujen sisältämät pitoisuudet saavat muunnettuina 6 %:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa kaasua olla enintään seuraavat: Epäpuhtaus Pitoisuus Hiukkaset 50 mg/m3 (n) Cd + Tl 0,05 mg/m3 (n) Hg 0,05 mg/m3 (n)

10 10 Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V 5 mg/m3 (n) Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m3 (n) TOC 15 mg/m3 (n) HCl 15 mg/m3 (n) HF 1,5 mg/m3 (n) SO2 75 mg/m3 (n) CO 75 mg/m3 (n) Määräyksen päästöraja arvoja katsotaan noudatetun, jos Yksikään hiukkasten, orgaanisen hiilen, suolahapon, fluorivedyn, rikkidioksidin vuorokausiarvoista ei ylitä raja arvoa. Vuoden aikana mitatuista hiilimonoksidin liukuvista 24 tunnin keskiarvoista 97 % ei ylitä raja arvoa. Yksikään raskasmetallien vähintään 30 minuutin ja enintään 8 tunnin näytteenottoajan kuluessa mitattavista keskiarvoista ei ylitä raja arvoa. Yksikään dioksiinien ja furaanien vähintään 6 tunnin ja enintään 8 tunnin näytteenottoajan kuluessa mitattavista keskiarvoista ei ylitä raja arvoa. Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys ja pysäytysjaksoa ei lueta tähän kuuluvaksi. Päästöraja katsotaan saavutetuksi, jos kolmen peräkkäisen lyhytaikaisen päästömittauksen keskiarvo alittaa edellä esitetyn päästörajan. (YSL 43, 46, YSA 19, VnA 362/2003) 8. Kattiloiden säännöllisestä nuohouksesta tulee huolehtia. (YSL 43, 45, 46, YSA 19 ) 9. Poltettaessa lupamääräyksen 1 mukaista jätettä sisältävää polttoainetta KPA kattilan savukaasuista on mitattava jatkuvasti seuraavien epäpuhtauksien pitoisuuksia: orgaaninen hiili (TOC) hiilimonoksidi hiukkaset Jatkuvasti on lisäksi mitattava kattilan palotilan lämpötilaa sisäseinän läheisyydessä sekä savukaasujen happipitoisuutta, painetta, lämpötilaa, savukaasuvirtausta ja vesihöyrypitoisuutta. Vesihöyrypitoisuuden jatkuvaa mittausta ei tarvita, jos näytteeksi otettu savukaasu kuivataan ennen päästöjen analysointia. Kiinteän polttoaineen kattilassa tulee olla käytössä automaattinen järjestelmä, joka estää jätteen syöttämisen kun jatkuvat mittaukset osoittavat, että jokin päästöjen raja arvoista ylittyy. Tavanomaisia polttoaineita poltettaessa KPA kattilan savukaasuista on mitattava jatkuvasti kattilan palotilan lämpötilaa sekä savukaasujen happipitoisuutta. (YSL 43, 46, YSA 19, VnA 362/2003) 10. Poltettaessa lupamääräyksen 1 mukaista jätettä sisältävää polttoainetta KPA kattilan rikkidioksidin, suolahapon ja fluorivedyn päästöt on mitattava kaksi kertaa vuodessa. Kiinteän polttoaineen kattilan raskasmetallipäästöt sekä dioksiini ja furaanipäästöt on mitattava vähintään kaksi kertaa vuodessa. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarkistaa päästötarkkailuohjelmaa.

11 11 Poltettaessa yksinomaan tavanomaisia polttoaineita KPA kattilan hiukkaspäästöt on mitattava kolmen vuoden välein. (YSL 43, 46, YSA 19, VnA 362/2003) 11. Poltettaessa jätettä on päästömittaukset toteutettava jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (362/2003) mukaisena. Kaikkien epäpuhtauksien näytteenotto ja analyysi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on tehtävä CEN standardien mukaisesti. Jos CENstandardeja ei ole käytettävissä, käytetään sellaisia ISO standardeja, kansallisia standardeja tai kansainvälisiä standardeja, jotka varmistavat vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot. Kaikista mittauksista, jotka koskevat päästöjä ilmaan, on määritettävä mittaustulosten kokonaisepävarmuus 95 %:n luotettavuusvälillä. Jatkuvien rikkidioksidi ja typenoksidimittausten kokonaisepävarmuus saa olla enintään 20 %, hiilimonoksidin enintään 10 %, hiukkasmittausten enintään 30 %, orgaanisen hiilen kokonaismäärän enintään 30 %, suolahapon enintään 40 % ja fluorivedyn enintään 40 %. Jätteenpoltossa vuorokausikeskiarvot on laskettava varsinaisen toiminta ajan kuluessa mitatuista päästöjen puolen tunnin keskiarvoista, joista on vähennetty tarkkailuohjelmassa esitetyt luottamusvälin arvot. Jatkuvien mittausten tuloksista saa toimintahäiriöiden tai huollon vuoksi hylätä vuorokaudessa enintään 5 puolen tunnin keskiarvoa. Samasta syystä saa vuodessa hylätä enintään 10 vuorokausikeskiarvoa. Savukaasujen kiinteät mittalaitteet on kalibroitava akkreditoidun mittauslaboratorion tekemien laajojen vertailumittausten (QAL 2) avulla kolmen vuoden välein. Kalibrointisuoran oikeellisuus on tarkistettava vuosittain tehtävillä vertailumittauksilla. Mikäli kalibrointisuora ei ole enää validi, on sen syyt selvitettävä ja korjattava sekä toteutettava uudet QAL 2:n mukaiset vertailumittaukset. Raja arvot ylittävistä mittaustuloksista on raportoitava Länsi Suomen ympäristökeskukselle viipymättä tulosten tultua luvan saajan tietoon. (YSL 43, 46, YSA 19, VnA 362/2003) 12. Jätepolttoaineiden polttoa ei saa jatkaa keskeyttämättä, jos päästöraja arvot ylittyvät yli 4 tuntia. Tällaisten tilanteiden yhteenlaskettu kesto saa olla enintään 60 tuntia vuodessa. (YSL 43, 46, YSA 19, VnA 362/2003) 13. Laitoksen päästömittausjärjestelmä on rakennettava niin, että jätepolttoaineen syöttämisestä ja lopettamisesta jää merkintä järjestelmään, ja että havaittuja päästötasoja verrataan käytettävän polttoaineseoksen mukaan joko jätteenpolttoa tai tavanomaisia polttoaineita koskeviin raja arvoihin. Verrattaessa tavanomaisten polttoaineiden poltossa mitattuja päästöjä raja arvoihin on otettava huomioon vain niiden täysien kalenterivuorokausien keskiarvot, jolloin jätettä ei ole käytetty polttoaineena. Jätteenpoltossa mukaan lasketaan kaikki vuorokaudet, joina on edes osin poltettu jätteitä. (YSL 43, 46, YSA 19 ) 14. Öljykattiloiden savukaasujen hiukkasmittaus tulee suorittaa viiden vuoden välein. Ensimmäinen mittaus tulee tehdä mennessä. Mittaus tulee suorittaa kattilan suurimmalla ja pienimmällä yleisesti käytössä olevalla teholla. Olosuhteet mittaustilanteessa tulee järjestää siten, että mittaus edustaa kattilan normaaleja käyttöolosuhteita. Kaikki mittaukset tulee suorittaa CEN tai sitä vastaavan kansallisen standardin mukaisesti. Mittaussuunnitelma tulee esittää kaksi kuukautta ennen mittauksia Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mittaussuunnitelmassa tulee esittää mittausten ajankohta, mittausten suorittaja, mitattavat suureet, mittauskohdat ja mittaustavat. Suunnitelman perusteella ympäristökeskus

12 12 voi antaa mittausta koskevia tarkennuksia ja määräyksiä. Mittaustulokset tulee toimittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa mittauksesta. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarkistaa päästötarkkailuohjelmaa. (YsL 5, 43, 46, YsA 19 ) 15. Kattilalaitoksen toiminta tulee järjestää siten, että asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei ylitä ulkona A painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttamat melutasot laitoksen ympäristössä. (VNp 993/1992) Jätehuoltoa ja jätevesiä koskevat määräykset 16. Puhtaan puupolttoaineen tuhka (jäteluokat ja ) voidaan toimittaa hyödynnettäväksi lannoitteena tai laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. Lannoitekäyttö edellyttää kasvintuotannon tarkastuskeskuksen lannoitelain (232/1993) mukaista hyväksyntää. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä tuhkan hyötykäyttö /kaatopaikkakelpoisuudesta. Muovijätettä sisältävän polttoaineen pohja ja lentotuhka ( ) tulee toimittaa ko jätteen käsittelyyn luvan saaneeseen paikkaan. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä tuhkan kaatopaikkakelpoisuudesta. (YSL 43, 45, YSA 19, JL 4, 6, YmA 1129/2001) 17. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet kuten öljykattiloiden tuhka ( ), hydrauliöljy ( ), nuohousvedet ( ), öljyiset jätteet ( ) ja loistelamput ( ), akut ja paristot ( ) sekä pesuliuottimet ( ) on toimitettava käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja. (YsL 4, 43, 45, YsA 19, VNp 101/1997) 18. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ne on ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja ja pintavesiin sekä viemäriin on estettävä. (YSL 43, 45, YSL 19, JL 6, JA 6, VNp 659/96, YmA 1129/2001) 19. Toiminnasta syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten metallijäte (jäteluokka ) tulee toimittaa hyödynnettäväksi. Hyötykäyttöön kelpaamaton sekalainen yhdyskuntajäte (jäteluokka ) tulee toimittaa käsiteltäväksi kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. (YSL 43, 45, YSA 19, JL 6, JA 4 ) 20. Jätekuljetusten suorittajien tulee olla merkittyinä Länsi Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. (JäteL 49 ) 21. Laitoksen toiminnasta aiheutuvat jätevedet tulee johtaa Ylistaron kunnan viemäriverkostoon. (YsL 4, 43 ) Varastointia koskevat määräykset 22. Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, haju tai pölyhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai ainepäästöjä veteen tai viemäriin eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kiinteä polttoaine tulee varastoida kolmelta suunnalta seinillä varustetulla alueella siten, että ympäristön

13 13 roskaantumista ei tapahdu. Polttoainekasat on tarvittaessa peitettävä. Polttoöljysäiliö on sijoitettava tiivisrakenteiseen suoja altaaseen tai käytettävä kaksivaippaista öljysäiliötä niin, että maaperän pilaantuminen polttoöljysäiliön mahdollisen rikkoutumisen seurauksena estyy. Säiliöt tulee varustaa ylitäytönestimen anturilla tai muulla säiliöiden ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla tai muilla vastaavilla laitteilla. (YSL 7, 8, 43, JL 6, 19 ) 23. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle tulee laitosalueella olla riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 43, 62 ) Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset 24. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon. (YsL 4, 5, 43, 58, JL 6 ) 25. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet pyritään suunnitelmallisesti etukäteen estämään. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa polttoainetta tai muita aineita pääsee maaperään, viemäriin tai ilmaan, on ilmoitettava viipymättä palo ja pelastusviranomaisten lisäksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on lisäksi raportoitava kirjallisesti kuukauden kuluessa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 43, 62, YsA 19 ) 26. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Seinäjoen seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun tarkkailusta laadittavan erillisen suunnitelman mukaisesti. Yhteistarkkailusuunnitelma tulee toimittaa Länsi Suomen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi 6 kuukautta ennen sen käsittämän tarkkailukauden alkua. (YsL 4, 5, 43, 46, YsA 19 ) 27. Laitokselle tulee nimetä ympäristöasioiden vastuuhenkilö, joka vastaa tämän lupapäätöksen edellyttämistä toimista sekä toimii yhteyshenkilönä viranomaistoiminnassa. Vastaavan henkilön yhteystiedot tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 43, 46, YsA 19 ) 28. Kattilalaitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: Tiedot käyttö ja päästötarkkailun mittauksista, niiden tuloksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä. käyntiajat käytetyt polttoaineet sekä kemikaalit multisyklonin toimintatiedot päästöt ilmaan päästömittareiden sekä päästötietojen keruu ja käsittelyjärjestelmän käyttöä ja mittaustuloksia koskevat tiedot. ylös ja alasajot, poikkeus ja häiriötilanteet, niiden ajankohdat, kestoajat, niiden aiheuttamat päästöt ja toimenpiteet, joihin niiden johdosta on ryhdytty suoritetut huoltotoimenpiteet toiminnassa muodostuneet, hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetut tai välivarastoitavat jätteet sijoituskohteineen ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi, edelleen toimittaminen sekä siirtoasiakirjat

14 14 ympäristöpäästöihin ja energiatehokkuuteen vaikuttaneet muutokset tuotannossa ja päästöjen vähentämisessä ympäristönsuojeluun ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit ja toimenpiteet. (YSL 5, 43, 46, YSA 19 ) 29. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle edellistä kalenterivuotta koskeva raportti, joka toimitetaan sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportista tulee käydä ilmi muun muassa seuraavat tiedot: Laitoksen käyntiaka, tuotantomäärä, polttoaineiden laatu ja kulutustiedot, mitatut tai laskennalliset rikkidioksidipäästöt (t/a), typen oksidien päästöt (t/a), hiilidioksidipäästöt (t/a) ja hiukkaspäästöt (t/a), päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta, laitoksen toiminnasta muodostuneet jätteet ja ongelmajätteet, niiden määrät, edelleen toimittaminen, kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät. Jätteenpolton osalta on raportoitava myös poltetun jätteen määrä (t/a) sekä jatkuvatoimisten päästömittausten ja määrävälein toistettujen mittausten perusteella lasketut päästöt (t/a, kg/a). Kirjallisesti toimitetaan Länsi Suomen ympäristökeskukselle vuosittain lisäksi seuraavat tiedot: Yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä onnettomuuksista, huolloista ja käyttöhäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet), (YSL 45, 46, JL 51, JA 22, VNp 101/1997) 30. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. (YsL 28, 58, 81 ) RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska kattilalaitoksen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toimintaa ei sijoiteta asemakaavan vastaisesti ja sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että kattilalaitoksen toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Toiminta on myös asemakaavan mukaista. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, täyttää Fortum Lämpö Oy:n kattilalaitos nro 104:n toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

15 15 Ympäristönsuojelulain 42 edellyttää että jätteen hyödyntämis tai käsittelytoimintaa harjoittavan toiminnanharjoittajan on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Fortum Lämpö Oy:n kattilalaitos nro 104 käyttää polttoaineena jätteeksi luokiteltavia aineita. Jos toiminta laitoksella loppuu, aiheuttaa laitokselle varastoitujen jätteiden poiskuljettaminen kustannuksia. Fortum Lämpö Oy on kuitenkin esitettyjen tilinpäätöstietojen perusteella riittävän vakavarainen. Sen vuoksi ympäristökeskus katsoo, että erillistä vakuutta ei ole tarpeen asettaa. Jätteen hyödyntämis tai käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä tulee lisäksi olla toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että Fortum Lämpö Oy:llä on käytettävissään sellainen asiantuntemus, jota teollisuushakkeen polttaminen edellyttää. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Hakija on hakenut lupaa polttaa kiinteän polttoaineen kattilassa puuperäisiä polttoaineita, turvetta sekä jätteeksi jääneestä pakkausmuovista tehtyä haketta. Valtioneuvoston asetuksella jätteen poltosta (362/2003) ja ympäristönsuojeluasetuksen muutoksella saatettiin voimaan Euroopan Unionin Parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteenpoltosta (2000/67/EY). Asetus tuli Suomessa voimaan Jätteenpolttoasetuksen mukaisiin käytössä oleviin poltto ja rinnakkaispolttolaitoksiin asetusta sovelletaan alkaen. Koska Fortum Lämpö Oy:n kattilalaitokselle nro 104 on myönnetty ympäristölupa jo vuonna 1999 (Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta), on se asetuksen tarkoittama käytössä oleva rinnakkaispolttolaitos. Laitoksella poltetaan hakemuksen mukaan teollisuushaketta, joka sisältää maksimissaan 5 painoprosenttia jätteeksi jäänyttä pakkausmuovia. Lupamääräyksessä 1 on ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti määritelty jätejae ( ), josta voidaan valmistaa poltettavaa muovihaketta. Lupamääräyksellä myös rajoitetaan poltettavan muovihakkeen määrää muun polttoaineen massaan verrattuna. (lupamääräys 1) Määräys jätepolttoaineen laadun valvonnasta on tarpeen päästöjen rajoittamiseksi (lupamääräys 2)

16 16 Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000). Kyseisen asetuksen mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Määräys lämpökeskuksella polttoaineena käytettävän öljyn rikkipitoisuudesta on annettu valtioneuvoston asetuksen määräysten noudattamiseksi ja paikallisen ilmanlaadun pilaantumisen estämiseksi sekä happamoittavan laskeuman vähentämiseksi. (lupamääräys 3) Määräys öljykattiloiden savupiipun korkeudesta on annettu paikallisen ilmanlaadun pilaantumisen estämiseksi. (lupamääräys 4) Määräys hiukkaspäästöistä on annettu ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi. Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa 649/2003 on arvioitu päästötasoja, jotka vastaavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa pienillä kattilalaitoksilla. Ympäristökeskus on asettanut raja arvot kattiloiden hiukkaspäästöille. (lupamääräys 5) Määräys polttolämpötilasta on annettu ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi. Riittävän korkea polttolämpötila on tarpeen riittävän tehokkaan palamisen varmistamiseksi. (lupamääräys 6) Rinnakkaispolton päästöjä koskevissa raja arvoissa on sovellettu jätteenpolttoasetuksen mukaisia päästörajoituksia. Hiukkaspäästöjen raja arvo on jätteenpolttoasetuksen liitteen II kohdan 3.1 mukainen. Elohopean, kadmiumin+talliumin, dioksiinien ja furaanien raja arvot ovat jätteenpolttoasetuksen liitteen II kohdan 3.2 mukaisia. Muiden metallien raja arvossa on otettu huomioon se, että jo puhdas puuperäinen polttoaine voi sisältää huomattavassa määrin mangaania. Orgaanisen hiilien kokonaismäärän (TOC), suolahapon, fluorivedyn, rikkidioksidin ja hiilimonoksidin raja arvot ovat jätteenpolttoasetuksen liitteen V mukaisia, raja arvoille on kuitenkin tehty muunnos happipitoisuudesta O 2 =11 % pitoisuuteen O 2 =6 %, jota käytetään kiinteille polttoaineille. Puuperäisiä polttoaineita tai turvetta polttavalle alle 50 MW:n kattilalle ei asetettaisi typen oksidien päästöraja arvoa. Kun rinnakkaispolttona poltettava pakkausmuovihake ei sisällä typpeä, ei typen oksidien päästöraja arvoa ole katsottu tarpeelliseksi määrätä KPA kattilalle. (lupamääräys 7) Laitoksen säännöllisellä nuohouksella ehkäistään ympäristöön pääseviä hiukkaspäästöjä. (lupamääräys 8) Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailua koskevat määräykset perustuvat jätteenpolttoasetukseen. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon, että poltettava pakkausmuovijäte on koostumukseltaan tunnettua, eivätkä sen poltosta aiheutuvat päästöt sisällä olennaisia määriä rikkiä, typpeä, klooria, fluoria eikä raskasmetalleja. Jätteenpolton valvonta vaatii seurantamenetelmien määrittelyä. (lupamääräykset 9, 10, 11, 12 ja 13) Määräys öljykattiloiden savukaasujen hiukkaspitoisuuden päästömittauksesta on annettu valvonnallisista syistä. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Mittaussuunnitelman toimittamisella voidaan ennakolta varmistua mittausten pätevästä suorittamisesta. (lupamääräys 14) Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueilla, mikä voidaan tarvittaessa määrätä mitattavaksi tai määrittämään laskennallisesti. Mikäli toiminnasta myöhemmin ilmenee melua koskevia valituksia, tulee melutasot ympäristössä mittauttaa tai määrittää laskennallisesti ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Jos annettujen meluohjearvojen todetaan tällöin mittausten perusteella ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin toiminnasta aiheutuvan melun vähentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle. (lupamääräys 15)

17 17 Tuhkan käyttäminen lannoitteena edellyttää lannoitelain (232/1993) mukaista hyväksyntää. Mikäli tuhka toimitetaan kaatopaikalle, tulee sen kaatopaikkakelpoisuus selvittää valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista liitteen 2 mukaisesti. Hyötykäyttökelpoisuus tulee selvittää erikseen jokaisessa hyötykäyttökohteessa. (lupamääräys 16) Ongelmajätteen asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jolla on lupa käsitellä ongelmajätteitä tai jonka hyväksytyssä ympäristöluvassa kyseisen ongelmajätteen vastaanotto on hyväksytty. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi jos se on jätteiden hyödyntämisen kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti käsittelyyn. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteiden kulkua asianmukaiseen käsittelypaikkaan. (lupamääräykset 17 ja 18) Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä mm. siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. (lupamääräys 19) Jätteen kuljetuksen suorittajan on huolehdittava siitä, että jäte kuljetetaan asianmukaisella tavalla ja toimitetaan jätteen haltijan ilmoittamaan tai viranomaisten määräämään paikkaan. Jätelain tarkoittamien jätteiden kuljettajien merkitseminen ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon varmistaa edellä mainitun käytännön toteutumisen. (lupamääräys 20) Toiminnassa syntyvät jätevedet tulee johtaa viemäriverkkoon ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi (lupamääräys 21) Toiminnassa käytettävien polttoaineiden, kemikaalien ja muodostuvien jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. (lupamääräys 22) Polttoainesäiliön sijoitusta ja laitoksella säilytettävää imeytysmateriaalia koskevat määräykset on annettu polttoaineesta ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Polttoainesäiliön turvallisella sijoittamisella estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Onnettomuus tai häiriötilanteissa vuotoina ympäristöön päässeen polttoaineen keräämiseksi tulee laitoksella olla imeytysmateriaalia. (lupamääräykset 22, 23) Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. (lupamääräys 24) Ympäristönsuojelulain 43 :n perusteella tulee ympäristöluvassa antaa määräyksiä niistä toimista, joihin toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä häiriö tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Poikkeuksellisiin tilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen tai terveydellisen haitan riski, minkä johdosta toiminnanharjoittajan tulisi etukäteen suunnitelmallisesti varautua ainakin todennäköisempien tilanteiden varalta sekä pystyä arvioimaan eri tilanteiden vaikutus päästöihin ja merkittävyys ympäristöön. Mahdolliset häiriötilanteet olisi pyrittävä hoitamaan siten, että häiriö jäisi mahdollisimman lyhytkestoiseksi. Toiminnanharjoittaja on

18 18 velvollinen ilmoittamaan valvontaviranomaisille ympäristöön vaikuttavista onnettomuustilanteista ja niihin verrattavista päästötilanteista sekä raportoimaan niistä kirjallisesti. (lupamääräys 25) Määräys Seinäjoen seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun osallistumisesta on annettu, koska ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on myös oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Määräys on tarpeen myös valvonnallisista syistä. Seurantasuunnitelman toimittamisella voidaan ennakolta varmistua toiminnan vaikutusten seurannan riittävyydestä. (lupamääräys 26) Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitoksen asianmukainen käyttö, kunnossapito ja tarkkailu. (lupamääräys 27) Kirjanpidon ja käyttöpäiväkirjan pidosta sekä ympäristönsuojelun vuosiyhteenvetoraportin esittämisestä on annettu määräys laitoksen toiminnan valvonnan järjestämiseksi. (lupamääräykset 28, 29) Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkastella muutoksen vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupamääräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoitettu toiminta ympäristöluvan lupamääräyksiä. Vertailupohjana arvioitaessa uuden ympäristöluvan tarvetta käytetään hakemuksessa esitettyjä tietoja ja päätöksessä olevia toimintaa kuvaavia tietoja. (määräys 30) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Voimaan tullessaan tämä päätös korvaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen, Dnro LSU 2003 Y 68. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on mennessä tehtävä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot laitoksella käytettävistä polttoaineista, laitoksen tuotantotiedot, päästötiedot, tuhkan kaatopaikka ja hyödyntämiskelpoisuuden selvitykset ja jätteiden toimituskohteet. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 )

19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 19 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 62, 81, 96, 97 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 10, 16 19, 20 a, 23, 29 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 8 9, 19, 49, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/93) 3 8, 12 ja 22 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1176 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista (1237/2003) esitetyn maksutaulukon mukaan. Jätettä polttavalle rinnakkaispolttolaitokselle ei maksutaulukossa ole esitetty omaa maksua. Myönnettävä lupa vastaa laajuudeltaan muita ympäristökeskuksessa käsiteltäviä alle 50 MW:n kattilalaitoksia, joten maksu peritään alle 50 MW:n kattilalaitosten käsittelymaksun (3 920 euroa) mukaisena. Koska kyseessä on lupamääräysten tarkistaminen, peritään 30 % taulukon mukaisesta maksusta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Fortum Lämpö Oy, Alatori 3, Vaasa Ylistaron kunnanhallitus Seinäjoen seudun terveysyhtymä Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Kamppinen Erkki Matias, Lääkärintie 6, YLISTARO Ylistaron kunta, PL 28, YLISTARO

20 Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä 20 Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Ylistaron kunnan virallisilla ilmoitustauluilla sekä Pohjankyrö lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Jarmo Osmo LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros