Johdanto Muutosjoustavuuden analyysi ja itsearviointi Riskialueiden ja -toimialojen tunnistaminen ja suunnitelma riskeihin varautumiseksi

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN

2

3 Sisällys Johdanto Muutosjoustavuuden analyysi ja itsearviointi Lähtökohta Etelä-Karjalan elinkeinorakenteen muutosjoustavuus vahvuudet ja heikkoudet Riskialueiden ja -toimialojen tunnistaminen ja suunnitelma riskeihin varautumiseksi Maakunnan elinkeinorakenteen tilanne ja tulevaisuuden näkymät Etelä-Karjala varautuu kasvuun Sosiaali- ja terveysala sekä hyvinvointiteknologia Biotalous, metsätalous ja -teollisuus Matkailu, majoitus, ravitsemus ja kauppa Cleantech, kiertotalous ja vihreä rakentaminen Liike-elämän tekniset, kaupalliset ja hallinnolliset palvelut Tunnistettuja riskejä ja mahdollisuuksia Etelä-Karjalan muutosjoustavuutta tuetaan ja riskeihin varaudutaan maakuntaohjelmaa toteuttamalla Äkillisen rakennemuutoksen vaatimat toimet Suunnitelma AIKO-rahoituksen käytöstä Varautumissuunnitelman valmistelu, osallistumisprosessi ja seuranta Tiivistelmä... 23

4 2 Johdanto Etelä-Karjala on pieni ja ketterä maakunta, muutosjoustava alue. Maakunnassa tehdään yhteistyötä, uskalletaan ja ollaan elämäniloisia, positiivisia karjalaisia. Tekemistä ohjaa kestävä kehitys ja edelläkävijyys. Etelä-Karjala on osoittanut halua ja kykyä uudistaa rakenteitaan ja toimintojaan proaktiivisesti. Aiemmin tehdyt maakunnalliset ratkaisut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta ja ammatillisen koulutuksen keskittämisestä maakunnan suuruiseen yksikköön sekä suunnitelma Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) yhdistymisestä LUT-konserniksi ovat esimerkkejä maakunnan resilienssistä. Ne antavat vahvan perustan muutosjoustavalle toiminnalle tulevaisuudessa. Etelä-Karjalassa tartuttiin nopeasti Venäjän rajan avautumisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin, joskin Venäjän talouden ongelmat ovat yhtälailla realisoituneet viime vuosina. Ne ovat esimerkki nopeasta ja vaikeasti ennakoitavista muutoksista, jotka on otettava annettuna. Maakunta ei itse pysty vaikuttamaan muuttujiin, mutta niiden vaikutuksia on pystyttävä ennakoimaan ja negatiivisia vaikutuksia myös minimoimaan. Muutosten jatkuminen on varmaa ja niistä selviytyminen edellyttää muutosjoustavuutta rakenteilta ja toimijoilta. Etelä-Karjalan varautumissuunnitelmassa paneudumme ennakointitietoa hyödyntäen elinkeinorakenteen uudistamiseen sekä rakennemuutoksen edistämiseen ja sen vaikutusten hallitsemiseen. Tarkastelemme varautumissuunnitelmassa ajanjaksoa vuoteen 2018 saakka. Varautumissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelun yhteydessä. Etelä-Karjalan varautumissuunnitelma perustuu maakunnan kehittämislinjauksiin, joita on tehty: Maakuntaohjelmassa , joka sisältää älykkään erikoistumisen linjaukset (valmistui keväällä 2014), Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa (TOPSU) (syksy 2014), Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman päivityksessä (syksy 2015) ja Maakuntaohjelman seurantaraportissa (syksy 2015).

5 3 1. Muutosjoustavuuden analyysi ja itsearviointi 1.1 Lähtökohta Etelä-Karjala on pieni, mutta sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen alue, jolla on menestysvisio ja vahva tahtotila. Tulevaisuutta rakennetaan yritysten, yliopiston ja muiden oppilaitosten sekä julkisten toimijoiden yhteistyössä erikoistuen alueen osaamisvahvuuksiin ja globaalisti merkittävien haasteiden ratkaisemiseen. Etelä-Karjalan toimintaympäristöön vaikuttavia muutostekijöitä on koottu alla olevaan kuvaan sellaisina kuin ne näyttäytyivät Etelä-Karjalan maakuntaohjelman valmistelun aikana keväällä Kuva: Eksote Etelä-Karjalan toimintaympäristöön vaikuttavat muutostekijät Etelä-Karjalan muutosjoustavuuteen vaikuttavia tekijöitä on paljon ja vaikutusmahdollisuudet niihin vaihtelevat merkittävästi. Tällä hetkellä niistä tuntuvat erityisesti Venäjään ja julkiseen talouteen liittyvät riskit sekä euroalueen ja Suomen talousongelmat. Matalasuhdanteen jatkumisesta ja venäläisten ostosmatkailun erittäin nopeasta vähenemisestä on seurannut työttömyyden kasvua sekä muuttoliikettä, jossa vastaanottajina korostuvat pääkaupunkiseutu ja muut kaupungit. Toisaalta muutokset

6 4 työn tekemisen tavoissa näkyvät siinä, että monet tekevät osan työajastaan edelleen kotimaakunnassaan. Etelä-Karjalan väkiluvun väheneminen on hieman nopeutunut, kun maahanmuutto on vähentynyt, mihin vaikuttaa ostosmatkailuun liittyvän yritystoiminnan ja työpaikkojen väheneminen. Etelä-Karjalaan tarvitaan lisää yrittäjyyttä ja työtä, minkä eteen ollaan halukkaita tekemään työtä. Matalasuhdanne näkyy nyt mikrotyritysvetoisella palvelusektorilla, joka joustaa kysynnän vähennyttyä. Monipuolisen osaamisen ylläpitäminen on tässä kohtaa tärkeää sekä uusien avausten että olemassa olevan toiminnan kehittämiseksi. Etelä-Karjala on vahva koulutusmaakunta, jossa tehdään ennakkoluulottomia ratkaisuja aseman turvaamiseksi. LUT:n energia- ja ympäristöosaamisen hyödyntäminen on osa maakunnan älykästä erikoistumista. Kansainvälisyys näkyy niin korkeakoulujen kansainvälisyytenä kuin maakunnan yrityksissä ja julkisten organisaatioiden toiminnassa ja strategioissa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) on ollut kansallisena esimerkkinä itsehallintoalueita koskevassa ratkaisussa. Etelä-Karjalassa on menestyksekkäästi toteutettu sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä erikoissairaanhoidon integraatiota vuodesta 2010 lähtien. Vuoden 2016 alusta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin täysjäseneksi liittyy myös Imatran kaupunki, jonka myötä Eksoten palvelut kattavat kaikki Etelä-Karjalan maakunnan kunnat. Etelä-Karjala on valmiina toimimaan edelläkävijänä myös uuden itsehallintoalueen palvelurakenteiden pilotoinnissa. Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa asetetaan keskeisille maakunnan yleistä kehitystä kuvaaville muuttujille numerotavoite. Tavoitteet ja kunkin toteutumistilanteesta kertova viimeinen käytettävissä oleva tilastotieto on koottu oheiseen taulukkoon. Viimeistä tilastotietoa on verrattu kesällä 2014 käytettävissä olleeseen tietoon. Väestö- ja työttömyyskehityksen suunta ei ennakoi toimintaympäristön negatiivisten muutosten vuoksi maakuntaohjelman tavoitteiden saavuttamista. Positiivisia viestejä ovat BKT:n sekä viennin osuuden kasvu. Maakunnan muutosjoustavuuden vahvistaminen lisää näiden maakunnan elinvoimaisuudesta kertovien tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Viimeisin tilastotieto Tavoite 2017 Kehityksen suunta verrattuna käytettävissä ollut tieto 6/2014 Väkiluku (2015 ennakko) henkilöä - BKT/asukas (2013) Kasvuyritysten määrä Kaakkois-Suomi 26 kpl 40 - ( ennakko) Viennin osuus tuotannosta 14,9 % (2013) 15 % + Työttömyysaste (TEM, työttömyystilasto) 15,0 % (2015) 9 % - Työllisyysaste (TK, työvoimatutkimus) 63,8 % (2015) 67 % +/- Nuorten työttömyys (TEM, työttömyystilasto) henkilöä (2015) 700 henkilöä - Pitkäaikaistyöttömyys (TEM, työttömyystilasto) henkilöä (2015) henkilöä - Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla oleva vuotiaat 14,3 % (2014) 12 % +/- Etelä-Karjalan keskeiset kehitysmuuttujat ja niiden suunta

7 5 1.2 Etelä-Karjalan elinkeinorakenteen muutosjoustavuus vahvuudet ja heikkoudet Sipilän hallituksen kärkihankkeista ensimmäistä, Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla, toteuttaa toimenpiteenä Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO). Maakuntien ennakoidun rakennemuutoksen toimet ovat osa AIKO-rahoituksen piiriin kuuluvia ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimia, joilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä ja vahvistaa kykyä sopeutua muutokseen ja selvitä siitä. Etelä-Karjalassa elinkeinot ja yritystoiminta ovat 2000-luvulla olleet muutoksessa. Kansainvälistymisestä on tullut läpileikkaava ajattelu- ja toimintatapa. Jatkuvaksi osoittautuneessa rakennemuutoksessa työllisyyden ja yritystoiminnan edistäminen on osoittautunut tärkeäksi ja jatkuvaa, myös kokeilevaa kehittämistä edellyttäväksi toiminnaksi. Pitkälti suurteollisuudesta eläneen Etelä-Karjalan elinkeinorakenne on monipuolistunut ja maakunta on matkalla tulevaisuuteen, jossa matkailu ja palvelut sekä osaamispohjaiset alat, kuten kasvava energia- ja ympäristösektori, tarjoavat työtä yhä useammalle eteläkarjalaiselle ja antavat pohjaa yritystoiminnan kehittymiselle ja kasvulle. Etelä-Karjala on pieni ja ketterä maakunta, jossa vallitsee laaja yksituumaisuus maakunnan vahvuuksista. Viime vuosikymmeninä suurteollisuuden työpaikkojen kadotessa rakennemuutokseen on ollut pakko sopeutua ja tähdätä elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja uudistamiseen. Tahtotila maakunnan menestykseen ja yhteiseen hiileen puhaltamiseen on vahva. Etelä-Karjalan vahvuuksia muutosjoustavuuden näkökulmasta ovat: Vahvistuva yrittäjyys ja tekemisen tahto Monipuolistunut elinkeinorakenne Vahva teollinen pohja ja uudistuva metsäteollisuus Selkeä, yksituumainen ja uudistumishaluinen koulutusjärjestelmä jokaisella koulutusasteella Vahva osaamisperusta (mm. energia ja ympäristö) Osaavan työvoiman tarjonta Saavutettavuus (mm. rajan logistiikka, liikenneyhteydet, oma lentokenttä) Sijainti ja luonto Maakunnallinen yhteistyö Yhteinen työssäkäyntialue Etelä-Karjalassa on myös kehittämiskohteita, yhteisesti tiedostettuja heikkouksia, joiden poistamiseksi ollaan valmiita tekemään yhdessä ja entistä koordinoidummin töitä. Maakunnan vahvuudet antavat hyvän pohjan vähentää heikkouksien vaikutuksia muuttaa ne uhkien sijaan mahdollisuuksiksi. Muutosjoustavuutta heikentäviä tekijöitä ovat: Yritysten ja erityisesti keskisuurten yritysten määrän vähäisyys sekä siitä johtuvat kapeat työmarkkinat Yritysten osaamisen vajeet (liiketoiminta, digitalisaatio, kansainvälistyminen ja T&K) Yritystoiminnan kaksijakoisuus: isojen yritysten päätöksenteko tapahtuu maakunnan ulkopuolella ja pk-yritykset ovat usein todella pieniä ja niihin tarvitaan lisää kasvuhalua

8 6 Alttius Venäjän talouden vaikutuksille hyvässä ja pahassa Pitkien savupiippujen kulttuuri ja siitä seurannut suhtautuminen yrittäjyyteen Väestön ikääntyminen sekä nuorten ja työikäisen väestön vähäisyys Yliopistosta valmistuneet muuttavat pääosin muualle Työttömyys ja sen vaikutukset osaamiseen Etelä-Karjalan muutosjoustavuuden perustekijät pohjaavat edellä esitetyille maakunnan vahvuuksille. Osaaminen on vahvaa ja sen rinnalla maakunnassa olevaa huippuosaamista on fokusoitu potentiaalisille kasvualoille, kuten ympäristö- ja energia-alalle. Jatkuvassa rakennemuutostilanteessa on tehty maakunnan muutosjoustavuutta tukevia ratkaisuja. Metsäteollisuuden uudistuminen kytkeytyy vahvasti maakunnassa toimiviin metsäteollisuuden tutkimuslaitoksiin Lappeenrannassa (UPM-Kymmene OYJ) ja Imatralla (Stora Enso Oyj) sekä LUT:n osaamiseen. LUT ja Saimia tiivistävät yhteistyötään tavoitteena korkeakoulujen toimintojen yhdistäminen samaan LUT-konserniin vuoden 2018 alussa. Korkeakoulut ja Saimaan ammattiopisto Sampo korostavat toiminnassaan yrittäjyyskoulutusta ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Koulutusrakenteissa on Etelä- Karjalassa tehty keskeiset, muutosjoustavuutta tukevat linjaratkaisut. Etelä-Karjala on kansainvälisenä raja-alueena tottunut nopeisiin muutoksiin, joista tuntuvin on ollut Venäjän vaikutuksen nopea kasvu 2000-luvulla sekä viimeisin venäläisen matkailun nopea väheneminen. Maakunnan yrityksistä merkittävä osa on mikroyrityksiä, jotka ovat joustavia toimijoita. Toisen ääripään muodostaa globaalisti toimiva suurteollisuus, joka tekee päätöksensä niiden aluevaikutuksista riippumatta. Se muodostaa selkeän riskin Etelä-Karjalalle, koska päätösten sisältöön ei voida vaikuttaa vaan ainoastaan sopeutua. Muutamia isoja irtisanomisia on toteutunut, joten maakunnassa on niistä selviämiseen tarvittavaa osaamista, joskin tilanne on aina omanlaisensa. Etelä-Karjalan heikkous on kansainvälisten ja kehittyvien keskisuurten yritysten vähäisyys. Niiden määrän kasvattaminen on keskeistä, koska keskisuuret yritykset vahvistavat alueella johdettuina ja usein myös omistettuina toimijoina maakunnan muutosjoustavuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa yrittäjäystävällisen ilmapiirin ja siihen liittyvien toimenpiteiden sekä vahvan osaamisen yhdistämistä. Niiden pohjalta on valtion ja kaupunkien väliseen kasvusopimusneuvotteluun jätetty Lappeenranta Imatraseudun kasvusopimusesitys Hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden ratkaisuista talouskasvua yritysten ja tutkimuksen yhteistyönä. Etelä-Karjalan pienuus tekee maakunnasta joustavan toimijan. Ihmiset tuntevat toisensa ja toistensa osaamisen ja eri organisaatiot ovat helposti lähestyttävissä. Etelä-Karjalassa elää vahva halu mennä elinvoimaisena alueena ja positiivisina karjalaisina eteenpäin, mikä näkyy sitoutumisena. Tämä on viime vuosina nähty esimerkiksi kansallisessa eturintamassa kulkevan Eksoten toiminnassa. Kun toiminta on verkottunutta ja hyödyntää ulkoista osaamista, mahdollistetaan kokeileva kehittäminen, jota sosiaali- ja terveyssektorilla tarvitaan väestön ikääntyessä. Etelä-Karjalassa on sitouduttu oppimiseen perustuvaan aktiiviseen ja dynaamiseen uudistumiseen; eteenpäin mennään toiminta eikä hallinto edellä. Tarvittaessa toimijat ja resurssit voidaan mobilisoida tai kohdentaa uudelleen, mistä on useita esimerkkejä. Verkostot toimivat hyvin, joskin aina on myös parannettavaa. Etelä-Karjalan kyky varautua, palautua ja uudistua aluetalouden shokista on testattu

9 7 niin metsäteollisuuden rakennemuutoksessa kuin Venäjän ostosmatkailun nopeassa kasvussa ja vähenemisessä. Maakunnan taloudellinen, yhteiskunnallinen ja institutionaalinen muutosjoustavuus on varsin hyvää ja jatkuvaan muutokseen on sekä totuttu että sitouduttu. 2. Riskialueiden ja -toimialojen tunnistaminen ja suunnitelma riskeihin varautumiseksi 2.1 Maakunnan elinkeinorakenteen tilanne ja tulevaisuuden näkymät Elinkeinorakenne Etelä-Karjalassa on viime vuosikymmeninä muuttunut voimakkaasti luvulta lähtien suurteollisuuden työpaikkoja on hävinnyt noin ja niitä on jäljellä enää kolmannes lähtötilanteesta. Etelä-Karjala on kuitenkin selvinnyt muutoksesta melko hyvin: vajaan kymmenen vuoden aikana on ymmärretty, että metsäteollisuuden rakennemuutosta tulee pikemmin vauhdittaa alaa uudistamalla kuin näivettyä vanhassa toimintatavassa. Eniten eteläkarjalaisia työllistävät teollisuus, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Teollisuustyöpaikoista suurimman osuuden muodostaa paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistus. Teollisuuden suurimmat työnantajat ovat UPM-Kymmene Oyj ja Stora Enso Oyj. Eniten työllistävät toimialat Etelä-Karjalassa

10 8 Teollisuustyöpaikkojen jakauma Etelä-Karjalassa v Etelä-Karjalan suurimmat teollisuustyönantajat vuonna 2013

11 9 Teollisuuden työpaikkojen vähentymisen kanssa samaan aikaan kasvoivat Etelä-Karjalan palvelualojen työpaikat. Kehitystä vauhditti Venäjän talouskasvu. Tilanne on muuttunut parin viime vuoden aikana, jolloin Venäjän ja pitkittyneen maailmantalouden laskusuhdanteiden vaikutukset ovat näkyneet voimakkaasti. Kauppa ja palvelualat sekä maatalous ja elintarvikeala että logistiikka ja kaivosala ovat kärsineet Venäjän tilanteesta. Euroopan talouden hidas kehitys ja investointien vähäisyys etenkin kotimarkkinoilla tuovat haasteita esimerkiksi metalliteollisuudelle. Etelä-Karjalan koneteollisuus on perinteisesti nojautunut suurteollisuuden alihankintaan, mutta nyt on uudistuttava ja haettava uusia markkinoita. Energia- ja ympäristöteknologian kehittyminen avaa tähän mahdollisuuksia. Viime vuosina on investoitu biotalouteen (mm. UPM:n biojalostamo Lappeenrannassa). Biotalouden, kiertotalouden ja energia-alan ympärillä on systemaattista kehitystyötä, joka tulee synnyttämään uutta yritystoimintaa ja tiivistämään liiketoimintaverkostoja. Metsäteollisuuden henkilöstövähennyksiä ovat kompensoineet investoinnit, joiden tavoitteena on tuotannon tehostaminen ja uudistaminen sekä kilpailukyvyn vahvistaminen. Kivivillaeristeiden tuottaja Parocin tehdas Lappeenrannassa lakkautetaan keväällä 2016, kun Nordkalk alkaa laajentaa kalkkikivikaivostaan sen alueelle. Imatran terästehtaalla epävarmuutta luo teräksen maailmanmarkkinahinnan epäsuotuisa kehitys. Etelä-Karjalassa pieni ja keskisuuri teollisuus on saanut voimansa pitkälti suurteollisuuden alihankinnasta ja sen laatuvaatimuksiin mukautuminen on niille elinehto. Teollisuuden uusia työpaikkoja ei ole suuressa mittakaavassa näköpiirissä. Poikkeuksiakin on ja ne ovat kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä. Esimerkiksi lappeenrantalainen Visedo tekee sähkökoneita ja taajuudenmuuttajia ja tuplaa liikevaihtonsa joka vuosi. Myös metallituotteiden erikoisosaaja Premekon Joutsenosta kasvaa tasaisesti ja palkkaa uusia työntekijöitä. IT-alalla ohjelmistoyhtiöt näkevät alan tulevaisuuden hyvänä, mutta niiden mukaan keskeinen ongelma on osaavan työvoiman löytäminen. Siihen tarvitaan apua myös julkiselta vallalta. Yritysten mukaan erityisen harmillista oli Saimiana tietotekniikan koulutuksen loppuminen. LUT:stä valmistuu tietotekniikan diplomi-insinöörejä, mutta myös amk-koulutusta tarvittaisiin, samoin työvoimahallinnon yritysten tarpeisiin räätälöimää täydennyskoulutusta. IT-ala työllistää maakunnassa yli 800 työntekijää ja määrä voi kaksinkertaistua kymmenessä vuodessa. Kuusi ohjelmistokehitysyritystä palkkasivat viime vuonna Lappeenrantaan noin 70 uutta työntekijää ja tänä vuonna määrän arvioidaan olevan suunnilleen sama. Lisähaasteita työllisyystilanteelle aiheuttaa julkisen sektorin työpaikkojen väheneminen. Alueen koulutusjärjestäjistä LUT, Saimia sekä Saimaan ammattiopisto Sampo (Sampo) ovat käyneet yt-neuvottelut valtiolta saatavan rahoituksen leikkausten takia ja myös irtisanomisiin on jouduttu turvautumaan. Alueen kunnissa on toistaiseksi vältytty irtisanomisilta, mutta Imatran kaupunki ilmoitti tammikuussa 2016 sanovansa irti enintään kymmenen henkilöä eikä määräaikaisia palvelussuhteita jatketa. Taustalla on toiminnan sopeuttaminen siihen, että Imatran kaupunki liittyi Eksoten täysjäseneksi Itsehallintoaluevalmistelussa on pohdittava kokonaan uudenlaisia, toimintaa uudistavia ratkaisuja, jotka väistämättä johtavat rakenteellisiin muutoksiin. Matalasuhdanteessa on pyritty valmistautumaan tulevaisuuteen ja talouden kehityksen kääntymiseen. Rajanylityspaikoilla on tehty laajennus- ja parannustöitä, joilla rajaliikenteen sujuvuutta parannetaan.

12 10 Erilaisilla rakennus- ja infrastruktuuri-investoinneilla (esimerkiksi Lappeenrannan keskustan pysäköintipaikkojen rakentaminen) varaudutaan kohenevan maailmantalouden myötä uudelleen kasvaviin matkailijamääriin ja kulutuskäyttäytymisen vilkastumiseen. Täysin uudenlaista ajattelua kuvastaa esimerkiksi Lappeenrannan uuden kaupunginteatterin sijoittuminen kauppakeskukseen. 2.2 Etelä-Karjala varautuu kasvuun Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämän Koulutustarjonta ryhmän aluejaosto lähetti helmikuussa 2015 maakuntien liitoille kyselyn, jossa pyydettiin maakuntien liittoja esittämään muun muassa alueensa kasvavat, nykytasolla säilyvät ja supistuvat toimialat tai niiden muodostamat klusterit sekä niiden keskeiset osaamisalat ja koulutusasteet. Arvio Etelä-Karjalan kasvualoista pohjautuu tähän arvioon ja siitä keskeisten sidosryhmien kanssa käytyihin keskusteluihin. Seuraavassa on kuvattu alojen tulevaisuuden näkymiä Sosiaali- ja terveysala sekä hyvinvointiteknologia Väestörakenteen ikääntymisen ja palvelutarpeiden kasvun myötä toimialan kasvu jatkuu tulevaisuudessa. Eniten palvelua tarvitsevien, yli 80-vuotiaiden kansalaisten, määrä kasvaa huomattavasti. Vanhustyö ja ikääntyneiden hoitotyö tulevat tarvitsemaan uusia innovaatioita ja toimintatapojen uudistamista, jossa terveysteknologian eri muodoilla on tärkeä roolinsa. Eksoten kehitystyössä yhtenä kulmakivenä on toiminnan laatua parantava teknologia. Eksote on ainoana osallistujana Suomesta mukana 16 eri Euroopan maan SmartCare-hankkeessa, jossa luodaan teknologialla tuettu kotona asumista tukeva toimintamalli. Lisäksi Eksote on mukana yhteispohjoismaisessa hankkeessa, jonka tarkoituksena on kerätä eri maiden parhaat käytännöt hyvinvointiteknologian hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Eksoten palvelujärjestelmää muotoillaan nykyistä käyttäjälähtöisemmäksi ja ongelmien ennaltaehkäisyyn panostetaan tarjoamalla matalan kynnyksen palveluja ja sektorirajat ylittäviä toimintamalleja (esimerkiksi nuorison elämänhallintaa monipuolisesti tukeva Ohjaamo-hanke). Uudenlaiset palveluratkaisut, kuten lähelle viedyt terveyspalvelut (Malla- ja Mallu-autot) sekä lasten ja nuorten palvelut yhdistävä Lasten ja nuorten talo ovat Etelä-Karjalassa arkipäivää. Tekniset apuvälineet ja uudet järjestelmät toimivat hoitotyön tukena sekä asiakkaan elämänlaatua kohottavina työvälineinä, mutta eivät korvaa hoitavia käsiä. Demos Helsingin (2015) Terveys ihmislähtöisen terveyden skenaariossa korostuu ihmisten omien valintojen merkitys. Hoidosta tulee kustannustehokasta, kun ihmiset osallistuvat siihen. Terveys on fyysistä toimintakykyä moniulotteisempaa, yksilöllistä sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä. Ennaltaehkäisyn keinot ja mahdollisuudet laajenevat edistämällä näitä kyvykkyyksiä ja muokkaamalla jokapäiväisiä valinta- ja elinympäristöjä sitä tukeviksi. Ennaltaehkäisy tarjoaa terveysliiketoimintana paljon mahdollisuuksia, joissa yritykset ja järjestöt tukevat ja täydentävät julkisen sektorin palveluja. Terveyttä

13 11 tukevat kevyen liikenteen väylät ja kuntien kaikille avoimet liikuntapaikat huomioidaan myös aluesuunnittelussa ja kaavoituksessa Biotalous, metsätalous ja -teollisuus Kaakkois-Suomi on Euroopan suurin metsäteollisuuden keskittymä ja metsäteollisuuden suhteellinen osuus arvonlisäyksestä on suurinta koko Suomessa. Metsäklusterin uusiutuminen ja metsäteollisuuden kilpailukyky on Etelä-Karjalalle keskeinen kysymys. Alueella on pidettävä huolta metsäteollisuuden toimintaedellytysten säilymisestä, mutta samalla luotava mahdollisuuksia uudentyyppisen liiketoiminnan kehittymiselle. Sitä tukevat Etelä-Karjalassa sijaitsevat metsäyhtiöiden tutkimusresurssit ja korkeakoulujen osaaminen. Biotaloudessa perinteiset toimialojen väliset raja-aidat hälventyvät, jolloin syntyy uudenlaista toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Biotalous yhdistää puunjalostusta, kemiaa, energiaa, rakentamista, teknologiaa sekä ravinto- ja hyvinvointiratkaisuja. Biotalouden lähtökohtana on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja niihin liittyvät palvelut. Hyvä esimerkki Etelä-Karjalasta on UPM-Kymmenen biodiesellaitos Lappeenrannassa. Biotalouden kehitys heijastuu muun muassa puurakentamisen ja rakennustekniikan kehitykseen ja se voidaan nähdä myös osana cleantechia. Pidemmällä aikavälillä biotalous tulee työllistämään metsäja energiasektorilla selvästi nykyistä enemmän ihmisiä. Vaikutukset ulottuvat monille aloille kuljetuksesta tutkimukseen. Varsinainen energiantuotanto ei ole työvoimavaltaista, mutta työllistävä vaikutus näkyy erityisesti tuotantoketjun alkupäässä eli metsätaloudessa. Metsästä peräisin olevia biomassoja hyödynnetään puutuotteiden ja paperin lisäksi kangaskuiduissa, lääkkeissä, kemikaaleissa, funktionaalisissa elintarvikkeissa, muoveissa, kosmetiikassa, älypakkauksissa ja bioöljyssä. Esimerkkejä uusimmista älykkäistä tuotteista ovat paperiset ja kauko-ohjattavat hintalaput, puukomposiitista valmistetut osat, biohajoavat pakkausmateriaalit ja älypakkaukset, jotka seuraavat lääkkeiden ottoa tai ruuan syömäkelpoisuutta. Biopohjaisia elintarvikepakkauksia kehitetään LUT:ssa EAKR-rahoitteisessa PAKKAAMO2020-hankkeessa Matkailu, majoitus, ravitsemus ja kauppa Maakunnan elinkeinostrategian kärjet ovat ympäristö, kansainvälisyys ja teknologia, joihin matkailu liittyy vahvasti. Maakuntaohjelman tavoitteena ovat vihreä hyvinvointi sekä luonto-, hyvinvointi-, liikunta- ja kulttuurimatkailupalvelujen kehittäminen luontoarvot huomioiden ja kokeilevaa kehittämistä hyödyntäen. Kuntien strategioissa tavoitteina ovat sijainnin hyödyntäminen, matkailijamäärien ja palvelutarjonnan kasvattaminen sekä matkailuun liittyvän infrastruktuurin kehittäminen. Visiomme on, että vuonna 2020 Saimaan alue on Suomen kolmen tärkeimmän matkailualueen joukossa. Saimaata hyödynnetään sekä matkailumarkkinoinnissa että matkailupalvelujen kehittämisessä

14 12 ja tarjonnassa yhdessä muiden Saimaan alueen maakuntien kanssa. Esiintyminen yhtenä alueena herättää varmemmin kansainvälisten asiakkaiden mielenkiinnon, koska he haluavat vierailla useilla paikkakunnilla ja eri käyntikohteissa matkansa aikana. Majoituksen ja ravitsemuksen työpaikkoja oli Etelä-Karjalassa vuonna 2012 ja viiden vuoden ajanjaksolla työpaikkojen määrä oli kasvanut noin 400:lla. Matkailu työllistää myös matkailupalvelujen tuottajia sekä kaupan alan henkilökuntaa. Välillisiä työpaikkoja syntyy muun muassa kiinteistöhuoltoon, markkinointiin, mediaan, kuljetukseen ja rakentamiseen. Venäläismatkailun suhdanteet ovat tuntuneet Etelä-Karjalassa naapurimaakuntia enemmän ja sen vuoksi pohjaa on ryhdytty laventamaan kehittämällä muualle suuntautuvaa kansainvälistä tarjontaa, markkinointia ja myyntiä. Myös siinä on oivat mahdollisuudet maakuntarajat ylittävälle yhteistyölle. Venäjää ei pidä unohtaa, sillä sijaintimme useine rajanylityspaikkoineen on ainutlaatuinen. Venäläisiä viehättävät edelleen Läheisyys, turvallisuus, hyvä palvelutarjonta ja vieraanvaraisuus sekä samat asiat, joista me suomalaisetkin pidämme. Loppuvuodesta 2015 vahvistettu vaihemaakuntakaava mahdollistaa kaupan ja matkailun uusien investointien nopean käynnistymisen, mikäli markkinatilanne muuttuu. Maaseutukunnissa esille nousee matkailun yhteydessä vapaa-ajan asukkaiden huomioiminen. Maaseutuyrittäjyyden kehittämisen painopisteitä Etelä-Karjalassa ovat matkailu-, hyvinvointi- ja elintarvikeyrittäjyys, vapaa-ajan asukkaiden palvelut, bioenergiaan liittyvä yritystoiminta, puun jatkojalostus ja puutuotteiden valmistus sekä metsäpalveluyrittäjyys. Verkkokaupan, showroomien, noutopaikkojen ja tavanomaisten kauppaliikkeiden monimuotoiset yhdistelmät palvelevat asiakasta erilaisissa tarpeissa ja tilanteissa. Asiakkaat hakevat kaupalta onnistuneita ratkaisuja ongelmiinsa, palveluja ja kokemuksia. Palvelu on kaupan tärkein paikallinen kilpailukykytekijä ja kiteytyy paikallisiin ihmisiin. Kauppaan liittyy aina myös tunteita ja kokemuksia, joista ikimuistoisimmat tuotamme ihmiseltä ihmiselle, kanavasta riippumatta Cleantech, kiertotalous ja vihreä rakentaminen Suuria kehityssuuntia ja pitkäaikaisia trendejä ovat globalisaatio, digitalisointi, ilmastonmuutos, väestönkasvu ja kaupungistuminen, energia- ja raaka-ainepula, teknologian kehitys, kestävä kehitys ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Näihin liittyviin ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin ratkaisuja etsii strategiansa mukaisesti myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto Etelä-Karjalan keskeinen vahvuus. Etelä-Karjalan maakunnan, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, LUT:n, Saimian, sekä Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien tavoitteet yhtyvät puhtaan elinympäristön ja vihreän tekniikan älykkäästi erikoistuvassa edelläkävijyydessä. Lappeenranta Imatra seudun kasvusopimuksen valittu teema on hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden yritysratkaisut. Green Lappeenranta Imatra kehittämisen kärjet ovat: Jätteiden ja sivuvirtojen käsittely ja prosessointi Päästötön energiajärjestelmä Vesiteknologia

15 13 Kehittämisen kärjissä yhdistyvät maakunnan vahvuudet ja liiketoiminnan kansainväliset kasvumahdollisuudet. Merkittävimpinä kehitysalustoina alueella toimivat Green Campus, Kukkuroinmäki, Hyväristönmäki sekä Green Lappeenranta. Yleisestä taantumasta huolimatta rakennusala on pitänyt toistaiseksi pintansa Etelä-Karjalassa melko hyvin. Metropolia Ammattikorkeakoulu on hahmotellut rakennus- ja kiinteistöalan tulevaisuuden näkymiä (2012). Muun muassa uusiutuvien energianlähteiden ja materiaalien laajamittaisempi hyödyntäminen, materiaalien kierrätyksen lisääminen ja sivutuotteiden hyötykäyttö, jätteen määrän minimointi sekä rakentamisen ympäristövaikutusten parempi hallinta sekä avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia että rakentavat tulevaisuutta kestävämmin. Kaikkialla läsnä oleva teknologia tuo älykkyyttä myös yhteiskunnan infrastruktuuriin, rakennuksiin ja liikennevälineisiin. Rakennuskantamme korjaustarve 2020-luvulla on suurempi kuin koskaan. Rakennusten ja infrastruktuurin ylläpidossa haetaan yhä kustannustehokkaampia ratkaisuja ja elinkaaripalveluja lukujen rakennuskanta alkaa olla käyttöikänsä lakipisteessä ja joko täydellistä peruskorjausta tai purkua vailla. Sisäilmaongelmista viisastuneina rakentamiselta vaaditaan entistä parempaa, terveyttä vaarantamatonta laatua ja turvallisuutta Liike-elämän tekniset, kaupalliset ja hallinnolliset palvelut Koulutustarjonta työryhmän raportin arvioiden mukaan toimiala kasvaa, koska yritykset keskittyvät ydinliiketoimintaansa ja ostavat tarvitsemansa muut palvelut. Kasvu kohdistuu palveluihin, joita kasvavat vientiteollisuudessa toimivat toimialat tarvitsevat. Niitä ovat ohjelmistot, kyberturvallisuus, suurten hankkeiden arkkitehti- ja insinööripalvelut, testaus- ja analyysipalvelut, kunnossapitotehtävät, peliteollisuus, big data -tiedon louhinta ja asiakastiedon analysointi. Lisäksi syntyy vielä tunnistamattomia, uusia palveluja ja tuotteita, joille on tarpeen luoda edellytyksiä erityisesti tekniikan yliopistokoulutuksen tutkintotuotosta kasvattamalla ja opetussisältöjä kehittämällä. Myös muiden toimialojen yritysten tuki- ja hallintotehtävien ulkoistaminen tulee näkymään kasvuna. Rakennemuutos on vaikeuttanut yritysten toimintaa ja lisännyt tarvetta muutoksiin liiketoiminnassa ja organisaatiossa. Se lisännee ulkopuolisen konsultoinnin tarvetta. Myös julkisen sektorin leikkaukset voivat näkyä toimialan kasvuna. Mainonnan, markkinoinnin ja viestinnän merkitys kasvaa digitaalisuuden ja palveluviennin laajentuessa eri toimialoille. Ne uusiutuvat entistä nopeammin reagoiviksi, vuorovaikutteisiksi ja kaikkialla läsnä oleviksi. Kasvavia aloja ovat myös turvallisuuspalvelut, juridiset palvelut sekä muotoilu- ja taideteolliset palvelut. Toimialan kasvulle luodaan edellytyksiä erityisesti liiketalouden ja kaupan yliopistokoulutuksella, jonka monipuolisuuden LUT:n ja Saimian LUT-konserniksi tiivistyvä yhteistyö takaa.

16 Tunnistettuja riskejä ja mahdollisuuksia Sekä maakuntaohjelman toimintalinjoihin että toimialakohtaisiin ennusteisiin ja näkymiin sisältyy erityyppisiä ja eritasoisia riskejä. Maakunnan pitkäjänteisen menestyksen kannalta keskeisimpiä ovat osaamiseen liittyvät riskit. Etelä-Karjalalle tärkeässä suurteollisuudessa päätökset ohjauksesta ja materiaalivirroista tehdään pääkonttorivetoisesti ja yhteys paikallisyhteisöön on yhä ohuempi, mikä on merkittävä riski. Metsäteollisuuden sisäiseen rakennemuutokseen ja uudistumiseen on siten aluetasolla mahdoton vaikuttaa. Uudistuminen on kuitenkin nähty alueella enemmän mahdollisuutena kuin riskinä. Kaakkois-Suomen ja Etelä-Karjalan metsäteollisuuskeskittymä on kansallisesti ja globaalisti niin merkittävä, että tehtaiden sulkeminen olisi luonnollisesti isku sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti. Uudistumiseen liittyvä automatisaatio ei synnytä automaattisesti uusia työpaikkoja, mutta voi turvata tehtaiden säilymistä alueella. Metsäteollisuuden investointien kasvu on positiivista, mutta se sisältää puun riittävyyden riskin. UPM Kymin ja Lappeenrannan sellulinjauudistukset, UPM Kaukaan biodiesel, Stora Enso Sunila, Kotkamillsin kartonkikone, Stora Enso Varkauden kartonkikone ja viilupuulinja, Metsä Group Äänekosken biotuotetehdas sekä Kuopion ja Kemijärven mahdolliset sellutehdasinvestoinnit ja kasvava metsäenergian käyttö kasvattavat tehtaiden raaka-ainetarvetta miljoonilla kuutioilla. Metsäteollisuus on Etelä-Karjalassa riippuvainen lehtipuusta ja puun tuonnista Venäjältä. Puunsaannin turvaamiseksi tehtaiden puunhankinta-aluetta on laajennettava ja tarvittaessa lisättävä puuntuontia Venäjältä, mikä lisää Venäjä-riippuvaisuuttamme. Ilmastonmuutos voi tuoda tullessaan epämieluisia yllätyksiä, jos tuhohyönteiset alkavat viihtyä Suomen ilmastossa entistä paremmin ja tuhota metsävarantojamme. Kokonaiskuva Etelä-Karjalasta eli alueen ilmapiiri, identiteetti ja maine vaikuttavat paitsi yritysten pysymiseen alueella ja sijoittumiseen tänne, myös osaavan työvoiman saatavuuteen. Päättämättömyys, päätöksenteon hitaus, valitusprosessit ja sitoutumattomuus päätöksiin nihkeyttävät ilmapiirin. Joustavuus, positiivisuus ja nopeus sen sijaan luovat alueelle mainetta, joka houkuttelee yrityksiä ja työpaikkoja ja luo positiivista kierrettä. Ihmiset ja yritykset haluavat olla siellä, missä syntyy myönteinen ilmapiiri, tekemisen meininki, positiivinen pöhinä ja innostava tulevaisuusvisio. Tämä on Etelä-Karjalan tavoite. Etelä-Karjalan väestönkehitysennuste on laskeva ja väki ikääntyy vauhdikkaasti. Keskeinen kysymys on, kykenemmekö houkuttelemaan tänne nuoria ja osaavia ihmisiä. Toisaalta ikääntyvä väestö on nähty maakuntaohjelmaa valmisteltaessa potentiaalina, jolla on paitsi mahdollisuudet kuluttaa ja käyttää palveluja, myös täydentää yhteiskuntaa jatkamalla työskentelyä tai vapaaehtoistyötä vielä eläköidyttyään. Etelä-Karjalalla on hyvä tilaisuus kehittää vanhuspalveluihin ICT:n tukemia liiketoimintoja ja toimintamalleja ja toimia Eksoten mahdollistamana kokeilualustana. Riskinä on, ettemme kykene hyödyntämään ja kanavoimaan tätä potentiaalia, mutta yhtä lailla pitkittynyt työttömyys ja nuorten osattomuus ovat suuria aluetta näivettäviä riskejä, joihin pyritään varautumaan esimerkiksi työllistämistoimin ja nuorten elämänhallintaa tukemalla.

17 15 Opiskelijat viihtyvät Etelä-Karjalassa opintojensa aikana hyvin, mutta työpaikan saanti on alueelle jäämisen tärkein edellytys. Hyvin tärkeä merkitys on sillä, löytyykö opintojen aikana kesätöitä ja harjoittelupaikkoja. Riskinä on, etteivät opiskelijat integroidu alueen työ- ja elinkeinoelämään; jo ensimmäisen opintovuoden jälkeinen kesätyö voi kiinnittää heidät muualle. Ulkomaiset harjoittelijat olisivat yrityksille merkittävä voimavara kielitaitonsa ja omien verkostojensa kautta, mutta tätä ei yleisesti tunnisteta. Riski voi kohdistua LUT:n ja Saimian uuden LUT-konsernin tulevaisuuteen maakunnassa. Yliopisto on tehnyt strategisia päätöksiä voimakkaasta erikoistumisesta. Ovatko valitut painopisteet oikeita? Riittävätkö panostukset ja saadaanko alojensa huippututkijat ja -opettajat pysymään? Leikkausten ja supistusten vastapainoksi pitäisi kyetä tarjoamaan myös työelämän turvaa ja oikealla tavalla kohdennettuja resursseja. Saadaanko tutkimus implementoitumaan myös liiketoiminnaksi vai kaupallistaako joku muu työn tulokset menestyksellisemmin? Työpaikkojen, asutuksen ja palvelujen keskittyminen Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien ympärille muodostaa riskin, jos maaseudun asukkaat eriarvoistuvat ja jäävät vaille kunnollisia peruspalveluja. Sen jälkeen maaseudulle voi olla vaikeaa saada osaavaa työvoimaa, jolloin yritysten toimintaedellytykset heikkenevät. Maaseudulla maataloudella on tärkeä merkitys, ja maakuntaohjelmassa on nostettu kehittämiskohteiksi lähiruoka ja vihreä hyvinvointi. Samaan aikaan sikataloutta näivettävät Venäjän vastaiset pakotteet ja eurooppalainen ylitarjonta laskee tuottajahintaa. Maidontuotannon osalta riski liittyy EU-tukiin, jotka vaikuttavat aluetalouteen ja maaseudun elinvoimaan. Eläintaudit (esimerkiksi sikarutto) ovat riskejä, jotka korostavat valvonnan tärkeyttä. Realisoituneena riskinä voinee Etelä-Karjalassa pitää tuulivoimaa, johon on uskottu voimakkaasti, mutta sen lisääminen on Kaakkois-Suomessa kariutunut. Erityisesti pienten kuntien uudet päästöttömien järjestelmien ja uraauurtavien teknologioiden kokeilut vaatisivat kunnilta talouden liikkumavaraa, jota ei juuri ole. Mikäli edelläkävijämarkkinoita halutaan luoda julkisilla investoinneilla, tulisi niihin luoda uusia tukirahoitusmekanismeja. Suuri määrä yrityksiä tarvitsee Etelä-Karjalassa jatkajia yrittäjien eläköitymisen ja yritystoiminnasta luopumisen takia. Sukupolvenvaihdoksissa onnistuminen on mahdollisuus, kun luopuva yrittäjä ja aktiivinen ostaja kohtaavat sujuvasti. Yrittäjyysasenteet ovat maakunnassamme kääntyneet myönteisempään suuntaan ja erityisesti yliopiston ja ammattikorkeakoulun kampuksen innovaatioympäristö yrittäjyysyhteisöineen on merkittävä alkavien yrittäjien kasvualusta. Ulkomaiset opiskelijat ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä Suomessa, minkä ohessa heidän luonnollinen liiketoimintaympäristönsä on globaali. Ammatillisen koulutuksen puolella nuorten yritysten (NY) käyntiinlähtö on ollut vilkasta. Ulkomaalaisten kohdalla yrityksen perustamiseen voi liittyä haasteita ja vaatimuksia, jotka muodostavat vakavan riskin yritystoiminnan kehittymiselle. Esimerkiksi rahoituksen tai jopa pankkisuhteen saaminen voi olla ulkomaalaistaustaisille yrittäjiksi haluaville vaikeaa Finanssivalvonnan vaateiden takia. Suunnatulle riskirahoitukselle on tarvetta. Venäjä on ollut eteläkarjalaisille yrityksille mahdollisuus, johon tarttumatta jättäminen olisi ollut sulaa tyhmyyttä. Sen vastapainoksi Venäjän talouden kehitys, ruplan jyrkkä luisu ja öljyn alhainen hinta ovat konkretisoineet Etelä-Karjalassa siihen liittyneen riskin realisoitumisen. Matkailu ja ostoksilla käynti itärajan tuolta puolen on huippuvuosista tullut jyrkästi alas, mutta ei suinkaan loppunut kokonaan. Käynnit ovat harvenneet ja hintatasomme on muodostunut keski- ja pienempituloisille asiakkaille liian korkeaksi. Jos Suomen ulko- ja kauppapoliittiset painotukset suuntautuvat yhä vahvemmin ensisijaisesti

18 16 pohjoismaiseen ja EU-yhteistyöhön, Etelä-Karjala voi joutua sijaiskärsijäksi. Venäjä on suurvalta ja huomio heikenneen talouden mukanaan tuomista sisäpolitiikan ongelmista saatetaan suunnata geopoliittisiin asioihin. Esimerkiksi pakolaiskysymys voi konkretisoitua täällä kaakkoisrajalla. Hallitsematon maahantulo olisi koko Suomelle suuri riski. Maahanmuuttoviraston tuoreen arvion mukaan Kaakkois-Suomen vastaanottokeskuksiin viime vuonna saapuneista myönteisen turvapaikkapäätöksen tulee saamaan noin 600 ihmistä. Heille pyritään tarjoamaan kuntapaikka Kaakkois-Suomen alueelta. Tähän liittyy monia riskejä, ellei maahanmuuttajille pystytä tarjoamaan mielekästä tekemistä, työtä ja opiskelua ja ellei kotoutuminen ole sujuvaa ja järjestelmällistä. Uuden aluehallinnon järjestelyillä on merkitystä siihen, millainen liiketoimintaympäristö uusiin maakuntiin muotoutuu. TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafssonia lainaten: Liiketoimintaympäristö on kokonaisuus: luvitus, ympäristöasiat, infrastruktuuri ja sujuvat hallinnon palvelut ovat toimintaympäristön osasia. Nämä osat on mahdollista järjestää siten, että toimintaympäristö tukee talouskasvua, luo työtä ja hyvinvointia. Sote- ja alueuudistuksen epäonnistunut tai vesitetty toteutus on maakuntien menestymisen kannalta kriittinen tekijä. 2.4 Etelä-Karjalan muutosjoustavuutta tuetaan ja riskeihin varaudutaan maakuntaohjelmaa toteuttamalla Etelä-Karjalan maakuntaohjelma tehtiin vuorovaikutteisesti maakunnan eri toimijoiden kanssa. Yhdessä tehtyihin lähivuosien kehittämisen suuntaviivoihin on yhdessä myös sitouduttu. Tavoitteeksi asetettiin, että vuonna 2030 Etelä-Karjala on Suomen menestyvin maakunta. Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa maakunnan menestyksen lähtökohtana on inhimillisen kasvuperiaatteen mukaisesti kaikkien, toistaiseksi osin hyödyntämättä olevien pääomien muotojen huomioon ottaminen. Tarvitsemme kehittämisessä ja muutosjoustavuuden ylläpitämisessä niin teollista ja fyysistä, inhimillistä kuin luontopääomaa sekä kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. Maakuntaohjelman tavoitteet on kuvattu neljään toimintalinjaan:

19 17 Maakuntaohjelma sisältää myös Etelä-Karjalan älykkään erikoistumisen näkökulman ja strategiset linjaukset. Maakunnan erikoistumisaloja ovat vihreä teknologia ja energia sekä hyvinvointipalvelut. Näiden ympärille rakentuvat kokeiluympäristöt, jotka mahdollistavat uusien yritysten syntymisen ja olemassa olevien yritysten liiketoiminnan uudistumisen. Molemmat alat hyödyntävät digitalisaatiota ja tietointensiivisiä palveluita. LUT:n osaaminen ja osaamiseen liittyvä liiketoimintapotentiaali sekä julkisen sektorin sitoutuminen edelläkävijämarkkinoiden tukemiseen ovat ehdottomia älykkään erikoistumisen vahvuuksia Etelä-Karjalassa. Voimassa olevassa maakuntaohjelmassa on tiedostettu, että Etelä-Karjala tarvitsee teollisuuden rakennemuutoksessa kadonneiden työpaikkojen tilalle uusia osaamispohjaisia työpaikkoja niin uudistuvaan teollisuuteen kuin muille toimialoille. Sen lisäksi on pystyttävä turvaamaan osaavan työvoiman saatavuus kasvaville aloille. Toimintalinjan yksi - Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala - visio on maakunnan osaamis- ja innovaatiopotentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen. Tavoitteina on luoda osaamispohjaisia työpaikkoja ja yrityksiä uudistuvaan elinkeinorakenteeseen sekä integroida opiskelijat Etelä-Karjalaan. Yrittäjien osuus työllisistä on Etelä-Karjalassa hieman korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, mutta uusia yrittäjiä tarvitaan. Yli tuhat eteläkarjalaista pk-yritystä on vailla jatkajaa tai jo elämänkaarensa loppupuolella. Etelä-Karjalan menestymiselle olennaista on yrityskannan uudistumiskyky. Elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi sekä kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten lisäämiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia tapoja tukea uusien yritysten käynnistymistä, olemassa olevien yritysten uudistumista ja uuden tiedon hyödyntämistä. Yrityspohjan vahvistamiseksi tuetaan sellaisia sekä aloittavien että toimivien yritysten investointi- ja kehittämishankkeita, joissa yritys kasvattaa merkittävästi uuteen innovaatioon perustuvaa liiketoimintaa.

20 18 Entistä yritysystävällisempää ilmapiiriä luodaan muun muassa joustavan hallinnon sekä avoimien verkostojen ja matalan kynnyksen yrityskummi- ja yrityshautomotoiminnan avulla. Yrittäjyysmyönteinen koulu tukee ja kannustaa lapsia ja nuoria yrittäjyyteen kasvamisessa esimerkiksi Yrityskylä-konseptia hyödyntäen. Maakunnan suurimmat oppilaitokset ovat viime vuosina uusiutuneet ja tehostaneet toimintaansa koulutuskentän ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Uusiutumistyö Skinnarilan kampuksella jatkuu, kun LUT ja Saimia tulevat yhdistämään hallinnon ja tukipalvelut LUT-konserniksi. Toisen asteen koulutusta on kehitettävä jatkuvasti vastaamaan uudistuvan elinkeinoelämän tarpeita. Saimaan ammattiopisto Sampo haluaa luoda ja ottaa käyttöön uuden oppisopimusta kevyemmän koulutussopimusmallin, joka mahdollistaa joustavat polut työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämiseen ja tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti. Maakunnan koulutuksen järjestäjien strategiset toimintaedellytykset on turvattava, esimerkiksi Sampon koulutustarjonnan maakunnan painopistealoilla täytyy säilyä. Yhteistyö ja kehittäminen perustuvat vahvasti työelämän ja yritysten tarpeisiin. LUT oli vuonna 2015 eniten patenttihakemuksia jättänyt korkeakoulu Suomessa. Innovaatiopotentiaali yhdistettynä LUT:n tavoitteeseen olla ensimmäinen OECD:n kriteerit täyttävä yrittäjämäinen yliopisto tukee erinomaisella tavalla Etelä-Karjalan kykyä uudistaa elinkeinorakennetta. Epätyypilliset kohtaamiset ja positiivinen ilmapiiri tuovat eri alojen osaajat ja yrittäjät yhteen löytämään uusia yhteistyön muotoja. LUT:n ja Saimian opiskelijat ovat suuri alkavien yritysten voimavara ja yrittäjäpotentiaali sekä yritysten työvoimapotentiaali. Opiskelijoiden kiinnittymistä Etelä-Karjalaan ja alueen yrityksiin vahvistetaan opiskelijoiden ensimmäisistä kesätöistä lähtien. Maakunnan yrityksiä kannustetaan työllistämään kotija ulkomaisia opiskelijoita harjoittelijoiksi ja työntekijöiksi. He tuovat pk-yrityksiin osaamista, uudenlaisia näkökulmia ja kansainvälisiä kontakteja. Toimintalinja kaksi Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta nojaa vahvasti maakunnan sijaintiin, osaamiseen ja rajat ylittävään elinkeinotoimintaan. Etelä-Karjala on lähtökohtaisesti kansainvälinen toimintaympäristö, mikä lisää maakunnan resilienssiä. Venäjän ja EU:n ulkoraja on kannustanut yrityksiä kansainväliseen liiketoimintaan ja kumppaneita etsitään enenevässä määrin myös muista ilmansuunnista, kuten Keski-Euroopasta ja Aasiasta. Nopea reagointikyky on Venäjän kanssa toimimisen myötä noussut maakunnan muutosjoustavuuden tekijäksi. Viimeisin avaus on Kiina, jonka mahdollisuuksiin tutustutaan aktiivisesti. Maakunnan kansainväliset opiskelijat ja maahanmuuttajat muodostavat elinkeinoelämälle voimavaran, jonka hyödyntämistä yrityksissä pitäisi lisätä. LUT:n ja Saimian yhteisellä Green Campuksella opiskelee tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa tuhat ulkomaalaista opiskelijaa. Sujuvat rajanylitysmahdollisuudet ja liikenneinfrastruktuuri uusimpana Etelä-Karjalan oma lentokenttä tekevät maakunnasta helposti saavutettavan. Maaseudun yritystoiminnalle ja asukkaille välttämättömät laajakaistayhteydet rakentuvat Taipalsaarella ja Savitaipaleella maaseutuohjelman rahoituksen turvin ja yhteydet tarvitaan koko maakuntaan.

21 19 Toimintalinja kolme Vihreä ja uusiutuva edelläkävijä määrittää puhtaan elinympäristön ja vihreän teknologian Etelä-Karjalan älykkään erikoistumisen kärjiksi, joilla haetaan innovatiivista ja kansainvälistä kasvua. Etelä-Karjalassa otetaan ennakkoluulottomasti käyttöön uusia hajautetun energiantuotannon ratkaisuja, panostetaan uusiutuvan energian ja sen varastoinnin tutkimukseen sekä kiertotalouden paikallisiin kokeiluihin. Maakuntaohjelman tavoitteita tukevat Lappeenranta Imatra-kasvusopimusehdotuksen kärjet ovat: 1. Kiertotalouden liiketoiminnan edistäminen 2. päästöttömään energiajärjestelmään liittyvän kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen 3. veden puhdistus ja ravinteiden kierrätys Kasvusopimuksen mukaisesti yrityksiä haastetaan osallistumaan innovatiivisin kokeiluihin ja hankintoihin ja niille tarjotaan projekteina kaupunkien infrastruktuuria, jotta ne saavat nopeammin referenssikohteita uusille markkinoille pääsemiseksi. Kehitys- ja demonstraatioympäristöjen rakentumista ja kärkihankkeita tuetaan innovaatioita edistävillä julkisilla investointi- ja hankintamenettelyillä. Yrityksiä autetaan luomaan verkostoja ja klustereita, jotka hyödyntävät kansainvälisiä markkinoita. Etelä-Karjalan kehityksen kannalta olennaista on metsäteollisuuden kilpailukyky. Valmisteilla olevan Kaakkois-Suomen metsäohjelman mukaan Kaakkois-Suomen metsäteollisuuden mittavien investointien myötä vuotuisten hakkuumäärien uskotaan nousevan, mikä edellyttää puumarkkinoiden luotettavaa ja tasaista toimintaa. Metsänomistajien puumarkkina-aktiivisuutta pyritään parantamaan tehostamalla metsävaratietojen käyttöä metsänomistajien neuvonnassa, kehittämällä metsätilarakennetta, nopeuttamalla omistajakiertoa sekä parantamalla metsätalousyrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Heikentyvät talvikorjuuolosuhteet, kasvavat hakkuumäärät sekä hakkuiden jaksottaminen tasaisesti ympäri vuoden vaativat liikenneinfran parantamista sekä alempiasteisen tieverkoston että pääteiden ja rautateiden osalta. Metsätalouden lisäksi tähdätään maaseutuelinkeinojen monipuolistamiseen muun muassa luonto- ja hyvinvointimatkailun ja toimivan elintarvikeketjun kehittämisessä. Maaseutuohjelman rahoitus antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Toimintalinjan neljä Välitön ja välittävä Etelä-Karjala tavoitteiden mukaisesti tarvitaan positiivista ilmapiiriä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Se tukee eteläkarjalaisten hyvinvointia sekä kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. 3. Äkillisen rakennemuutoksen vaatimat toimet Kaakkois-Suomessa on äkillisen rakennemuutoksen tilanteissa 2000-luvulla toteutettu kaikilla seutukunnilla samaa toimintamallia: Toimenpiteiden suunnittelua ja koordinointia varten on perustettu viranomaisista (TE-keskus/ELY, TE-toimisto, maakunnan liitto ja kunta), yrityksen edustajista ja työntekijöiden edustajista koostuva työryhmä, mukana tarpeen mukaan myös Finnveran ja kehitysyhtiöiden edustajat. TE-toimisto on käynnistänyt asianomaisella tehtaalla palvelupisteen irtisanomisuhan alaisia työntekijöitä palvelemaan.

22 20 Osana yt-menettelyä yritys ja työntekijäjärjestöt ovat sopineet yrityksen osallistumisesta muutosturvatoimenpiteisiin, joiden sisältönä on ollut esimerkiksi koulutustukea, mahdollisuus työpaikan hakuun työajalla, työterveyshuoltoon liittyviä järjestelyjä sekä tukea yritystoiminnan käynnistymiseen. TE-toimisto, yritys, seudullinen elinkeinoyhtiö ja ELY-keskus ovat järjestäneet eri aihealueita käsitteleviä infotilaisuuksia työttömyysuhan alaisille työntekijöille. Seudullinen elinkeinoyhtiö on käynnistänyt ELY:n tai maakuntaliiton osittain rahoittamana hanketoimintaa uusien yritysten löytämiseksi alueelle sekä alueella toimivien yritysten muutostarpeiden analysoimiseksi ja kehitystoiminnan edistämiseksi. Hankerahoituksella on järjestynyt myös erilaista aktivointitoimintaa työttömiksi jääneiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi. TE-toimisto on järjestänyt tarpeen mukaan työllisyyskoulutusta ja kannustanut työttömäksi jääviä myös omaehtoiseen koulutukseen. Useissa tapauksissa on toteutettu myös konsulttitoimeksianto uusien toimijoiden etsimiseksi tyhjiksi jääneisiin toimitiloihin. Toimintamalli on selkeä ja alueellista kokemusta sen toteuttamisesta on rakentunut. Malli sopii nopeaan ja tehokkaaseen reagointiin myös tapauksissa, joissa varsinaisen ÄRM-statuksen raja ei ylity. Äkillisen rakennemuutoksen tilanteissa vetovastuun on oltava yhdellä, selkeästi sovitulla taholla. Viestintävastuusta on sovittava hyvin varhaisessa prosessin vaiheessa. TE-toimiston nopea liikkeellelähtö niin henkilökohtaisissa kuin ryhmäpalveluissa on tärkeää. Tarvitaan osaamista ja taitoa käsitellä vaikeita tilanteita, sillä irtisanomisuhan alle joutuneet ihmiset voivat olla järkyttyneitä ja epävarmoja tulevaisuudestaan. Yritysten valmiudet muutostilanteissa ovat erilaiset, mutta niiltä peräänkuulutettavaa yhteiskuntavastuuta on syytä korostaa. Seudullinen elinkeinoyhtiö voi toimia tehokkaasti uuden yritystoiminnan löytämisessä. Toteutettavien hankkeiden rahoituspäätösten pitää syntyä nopeasti ja joustavasti. Tilastoseurannan on oltava selkeää, hyödyllistä ja riittävän pitkäaikaista. 4. Suunnitelma AIKO-rahoituksen käytöstä AIKO-rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä ennakoivaan rakennemuutokseen tähtääviä toimia, joilla vauhditetaan Etelä-Karjalan rakennemuutosta, toteutetaan nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistetaan kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen. Rahoituksessa huomioidaan Etelä-Karjalan maakuntaohjelma ja Lappeenranta Imatra-kasvusopimuksessa ja seutukaupunkisopimuksessa määritellyt kehitysprosessit ja innovaatioaloitteet sekä tuetaan elinkeinopolitiikan aktivoitumista rahoituksen vipuvaikutus huomioiden. Olennaista on, että hankkeiden vaikutusten tulee ulottua yhtä kuntaa laajemmalle alueelle ja oltava mielellään maakunnallisia. Rahoitettavissa kohteissa painopisteinä Etelä-Karjalassa ovat: 1. Maakunnan kansainvälistymisen uudet avaukset strategisilla toimialoilla 2. Nuorten yrittäjyyspotentiaalin hyödyntäminen 3. Kasvusopimusten tavoitteita tukevan uuden innovatiivisen liiketoiminnan kehittäminen Etelä- Karjalan älykkään erikoistumisen aloilla